Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2011"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2011 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 83 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 136

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 224 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 226 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 227 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti Liite 4. Korpilahden kuntaliitossopimuksen toteutumisen arviointi 253 Liite 5. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen

4 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2011 lopussa asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla kuudenneksi voimakkainta. Valtioneuvosto hyväksyi kansalliset alueiden käytön kehittämistavoitteet. Tavoitteissa korostetaan, että maakuntia pienempien alueiden yhteistyö on tarpeen esimerkiksi maakuntien sisäisen aluerakenteen vahvistamiseksi sekä aluepoliittisten toimenpiteiden suuntaamiseksi. Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken yhteinen kehittämistyö on ennakoinut tavoitteisiin kirjattua ajatusta, jolla luovutaan seutukuntajaosta. Kolmen seudun yhteenliittymä, asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutu, on valmistautunut hyvin hallituksen ohjelman toteuttamiseen. Ohjelmassa korostetaan kaupunkilähtöistä aluekehittämistä ja toiminnallisten kaupunkiseutujen aloitteellista roolia. Marraskuussa 2011 julkaistussa arviossa Jyväskylän kaupunkiseudun saama palaute kannustaa; Jyväskylän kaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla on vaikutettu paikallisesti kehittämisvyöhykkeen käsitteiden hahmottamiseen sekä välillisesti vaikutettu isompien kaupunkiseutujen verkoston syntyyn ja vahvistumiseen. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kuntien kanssa aloitti Vuoden alusta purkautuivat Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä. Innostavana hankkeena kaupunki solmi Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa sopimuksen asuntomessujen järjestämisestä vuonna 2014 Äijälänrannan alueella. Edellisen kerran Asuntomessut järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1985, jolloin paikkana oli Kuokkalassa sijaitseva Yrttisuon alue. Merkittävänä kaupunkikehityshankkeena Kankaan alueen suunnittelu ja kehittäminen monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistysalueiden kohteeksi on jatkunut. Vuosittaisessa kuntien imagotutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Vuonna 2011 Jyväskylän saama yleisarvio on yli asukkaan kaupungeista paras. Jyväskylän vahvuuksina pidetään mm. kaupallisia palveluita, työvoiman saatavuutta, hyvää sijaintia ja liikenneyhteyksiä. Myönteisten kehityspiirteiden lisäksi Jyväskylässä vallitsee korkea, joskin viime vuonna alentunut työttömyys. Työllisyys- ja työttömyysasteemme ovat vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupungin talous toteutui tilivuonna 2011 selvästi heikompana kuin edellisenä vuonna ja hieman talousarviota heikompana. Toimintamenojen kasvu oli nopeampaa kuin verotulojen kasvu. Kuntatalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymät ovat edelleen heikentyneet. Vuosille ennustettu kuntien verotulojen kasvu on selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa hitaampaa ja toisaalta väestörakenteen muutos kohdistaa kuntalouteen lisääntyviä menopaineita. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta 2011 ja toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua, ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (Kesk.), Kalevi Olin (SDP), lähtien Jari Blom (SDP) sekä Tuija Mäkinen (Vihr.). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 194 asiaa (edellisenä vuonna 202). Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Useita asemakaavan muutoksia ja laajennuksia, muun muassa Äijälänranta, Ainola, Kortepohjan keskusta, Lutakonaukio ja Lutakonkulmauksen toimistoalue, Korpilahden Kirkkolahti sekä Oravasaaren osayleiskaava - Jyväskylän kaupungin palveluorganisaation palvelukokonaisuudet ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne vuonna Yhteistoiminta-alueen muodostaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon - Huhtasuon koulujen ja päiväkodin toteuttaminen elinkaarimallilla - Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjauksen hankesuunnitelma - Seudullisen maankäytön rakennemalli - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä - Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaista koskeva yhteistoimintasopimus - Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelma - Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan mittarit - Polkupyöräpysäköinnin periaatteet ja toteutusmalli Jyväskylän keskustassa. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 23 valtuustoaloitetta (edellisenä vuonna 38). Vuoden aikana järjestettiin seitsemän valtuustoseminaaria sekä lähetekeskustelu kaupunginjohtajan julkistamasta vuoden 2012 talousarvioesityksestä ja taloussuunnitelmasta vuosille Seminaarien teemoja olivat muun muassa palvelu- ja organisaatiouudistus, Kankaan tehdasalueen kehittäminen, Jyväskylän kaupungin yleiskaava, voimalaitosraportti, kuntarakenneuudistus sekä kaupunkilähtöinen aluekehittäminen. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Vuoden 2011 alussa: Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Jouko Asikainen Maia Fandi (Vihr) varajäsen Marja Komppa Ari Hiltunen (Kok.) varajäsen Mari Kyllönen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Allan Kemiläinen

6 3 Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (Kesk.) varajäsen Aimo Asikainen Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas Pertti Reinikainen (SDP) varajäsen Raimo Kinnunen Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Reijo Savolin Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kari Yksjärvi (Vas.) varajäsen Matti Pöppönen Vuoden 2011 lopussa: Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Timo Fredrikson Aimo Asikainen (Kesk.) varajäsen Tahvo Anttila Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Jouko Asikainen Maia Fandi (Vihr) varajäsen Marja Komppa Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Allan Kemiläinen Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Paavo Pitkänen (Kok.) varajäsen Johanna Manninen Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas Pertti Reinikainen (SDP) varajäsen Raimo Kinnunen Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Reijo Savolin Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kari Yksjärvi (Vas.) varajäsen Matti Pöppönen Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ulla Lauttamus (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkko Selin (Kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana saakka Ari Hiltunen (Kok.), lähtien Terhi Pulli (Kok.). Kaupunginhallitus kokoontui 34 kertaa (edellisenä vuonna 35) ja käsitteli 488 (525) asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 13 (8) ja niissä käsiteltiin 36 (30) asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen toimielimiin toimikaudeksi Omistajaohjauksen toimivallan käyttäminen - Periaatepäätös Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä - Maaseutuhallinnon järjestäminen uuden lain mukaisesti - Asuntomessujen puitesopimuksen hyväksyminen - Puitesopimus Ainolan alueen kehittämisestä - Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa -loppuraportti - Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee valtatien 4 parantamista Vaajakosken kohdalla - Lausunto keskussairaalan (kantasairaalan) rakennuskannan saneerauksesta ja rakentamisesta - Jatkotoimenpiteistä päättäminen kilpailunrajoituslain vastaisen raakapuukartellin vuoksi - Hipposhallissa sijaitsevan Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen laajennushanke - Puistokoulun peruskorjauksen hankesuunnitelma Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2011 yhteensä euroa.

7 4 Jyväskylän kaupungin organisaatio Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Vuoden alussa aloitti toimintansa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta, jonka alaisuudessa toimi kulttuurijaosto, liikuntajaosto ja nuorisojaosto. Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä konsernihallinto. Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimi tiejaosto. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta ja kaupunkirakennelautakunnan alaisuudessa joukkoliikennetoimikunta.

8 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 3,7 prosenttia vuonna 2010 ja vuoden 2011 kasvuksi on arvioitu 2,6 %. Vuonna 2009 BKT väheni 8,4 prosenttia. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvonlisäys oli kokonaisuudessaan 180 miljardia euroa vuonna Vuoden 2011 alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden nousu, koskien erityisesti euroaluetta, on jälleen kerran välittymässä nopeasti reaalitalouden puolelle. Alkusyksystä 2011 lähtien julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesti talouden aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Vuoden 2011 talouskasvu osoittautui kevään arvioita vaatimattomammaksi. Vuonna 2012 talous kasvaa vain noin puoli prosenttia ja kasvu tulee painottumaan vuoden loppupuolelle. Valtiovarainministeriön ennuste pitää sisällään mahdollisuuden siihen, että talous vajoaa taantumaan vuoden 2012 alussa. Vuoden 2012 talouden kasvu on kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, sillä viennin arvioidaan jäävän vaatimattomaksi vuonna Viennin heikkoon kehitykseen vaikuttaa olennaisesti maailman talouden kasvun hidastuminen. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden euromaiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä vaatimaton yksityinen kysyntä useissa teollisuusmaissa. Heikentyneet talouden kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee ensi vuonna -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, kun vielä syyskuussa julkisyhteisöjen arvioitiin olevan vain runsas puoli prosenttiyksikköä alijäämäinen. Valtiontalouden arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen, mikä on noin 3,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2012 valtion velan arvioidaan olevan noin 88 Mrd. euroa, joka on 45 prosenttia bruttokansantuotteesta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia. Samalla myös työllisyys parani hieman. Ensi vuonna työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1 prosenttiin vuonna Väestörakenteenmuutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE * 2011* 2012* 2013* Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-8,2 3,7 2,6 0,4 1,7 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,9 8,1 8,0 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,1 2,2 5,0 3,8 4,0 Ansiotaso, % 3,0 3,3 5,5 4,0 2,6 2,8 3,4 2,6 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 1,2 3,5 2,7 2,2 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,2 0,8 1,4 1,3 1,9 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu oli 3,5 prosenttia vuonna Erityisesti energiahyödykkeet kallistuivat huomattavasti. Lisäksi eräiden valmisteverojen ja energiaverotuksen kiristyminen ovat vaikuttaneet kuluttajahintojen nousuun vuoden aikana. Ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 %, kun heikentyneet talouden näkymät pienentävät kuluttajahintojen nousupaineita. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä lisää tuottajien kustannuspaineita.

9 6 Korkotaso nousi vuonna 2011 hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kolmen kuukauden Euriborkorko oli vuonna 2011 keskimäärin 1,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 0,8 prosenttia. Vuoden 2012 aikana korkotason arvioidaan pysyttelevän vuoden 2011 tasolla. Korkotaso on pysynyt alhaisena pitkän aikavälin tarkastelussa. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuodesta 2010 noin 0,4 Mrd. euroa ja oli 2,1 Mrd. euroa. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntatalouden hintaindeksi nousi 3,2 prosenttia vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikuttivat etenkin tavaroiden ja palvelujen hintojen kallistuminen sekä henkilöstökustannusten kasvu. Sopimuskorotuksien vaikutus henkilöstökustannuksien kasvuun vuodelle 2011 oli 2,4 %. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes rahoitettiin investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Vuonna 2011 keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti oli 19,16 prosenttia. Vuodelle 2011 tuloveroprosenttia nosti 49 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentin nousu oli 0,19 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodelle 2012 tuloveroprosenttiaan nosti 91 kuntaa, minkä seuraukseksi keskimääräinen tuloveroprosentiksi vuodelle 2012 muodostuu 19,25 prosenttia, eli 0,09 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Suomen kunnissa korkein tuloveroprosentti on 21,75 prosenttia ja matalin 16,25 prosenttia. Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet vuoden 2011 aikana. Valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena kuntien valtionosuuksia leikattiin vuodelle 2012 yhteensä 631 milj. euroa. Kokonaistalouden kehitysnäkymien perusteella valtiontalouden sopeutustoimia kiristetään entisestään vuodelle Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina keskimäärin noin 2 3 prosenttia vuodessa eli selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa hitaammin. Lisäksi väestörakenteen muutos tuo lisäpaineita kuntien käyttötalousmenojen kasvuun. Tilivuoden 2011 päättymisen jälkeen julkaistiin hallitusohjelmassa määrätty Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän esityksessä määritellään aluetta, joilla tulee toimittaa erityinen kuntajakoselvitys. Työryhmän kuntauudistusesityksen lähtökohtana on sellaisen elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostaminen, joka nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen ja vastaisi ihmisten arjen muotoutumista ja elinpiiriä. Työryhmän esittämällä kuntarakenteen muutoksella pyritään myös vahvistamaan kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa.

10 7 Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä Vuonna 2011 kaupungin asukasluku nousi 1 246:lla, mikä oli suhteellisesti viidenneksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun, Helsingin ja Tampereen ja Vaasan seutujen ohella. Jyväskylän seudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 64 % ja Jyväskylän vastaava osuus 48 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 282 (219 vuonna 2010). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 247, joka oli 49 enemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (680) oli edellisvuotta pienempi (-84) syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä nousi vuoden aikana. Myös yksityisen päivähoidon määrä kasvoi edelleen palvelurahan myötä. Kerhotoiminta pysyi samalla tasolla vuoteen 2010 verrattuna. Kouluikäisten määrä pieneni edelleen. Asuntorakentamisen määrä normalisoitui vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2011 yhteensä vuosien keskiarvon oltua Koko rakennustuotanto oli kuutiometriä, joka on nyt normaalitasoa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2011 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2011 Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 3,7 % (vertailukaupungeissa euroa ja 2,8 %). Keskineliövuokra oli vuoden 2011 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 10,42 euroa ja vuosimuutos 0,5 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 10,35 euroa ja 3,1 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 762 ja nettolisäystä kertyi 451. Kasvumäärä oli suurempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuoden 2011 lopulla jyväskyläläisiä oli Heistä työllisten määrä on ollut vuonna 2010 arviolta eli pysynyt ennallaan vuoteen 2009 verrattuna.työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosikymmenellä ( ) eniten suuriin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna.

11 8 Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2011 lopulla eli 93 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä väheni 2 % ja alle 25-vuotiaiden 1,3 prosenttia. Työttömien naisten määrä kasvoi 0,2 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (2 336) oli kasvua 10 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 11,5, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 12,6 ja Jyväskylässä 13,3 %. Lähteet: Tilastokeskus ja Ely-keskus Poliisin tietoon tuli vuonna 2011 Jyväskylässä (-306) omaisuusrikosta sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia (+209) ja huumausainerikoksia 217 (+45).

12 9 Jyväskylän talouden kehitys Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 14,9 miljoonaa eli 24,7 miljoonaa pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 4,8 miljoonaa alkuperäistä talousarviota heikompana. Poistot olivat 39,4 miljoonaa ja vuosikate kattoi niistä vain 37,7 %. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Lainakanta kasvoi 55,6 miljoonalla. Tilikauden alijäämä oli 24,2 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin talous toteutui hieman heikompana kuin vuoden 2011 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden menot ylittivät alkuperäisen talousarvion 22,8 miljoonalla eurolla. Verotulot toteutuivat 7,5 ja valtionosuudet 0,9 miljoonaa alkuperäistä talousarviota parempina, lisäksi korkomenot alittuivat 4,2 miljoonalla. Toimintatuotot kasvoivat 21,3 miljoonaa (+15,7 %) ja toimintakulut 49,6 miljoonaa (+7,5 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 28,3 miljoonalla (+5,4.%). Lukioiden siirto koulutuskuntayhtymälle pienensi kuluja 9,5 miljoonalla eurolla ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen perustaminen kasvatti menoja sekä tuloja 10,8 miljoonalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot kasvoivat 28,9 miljoonalla (+7,5 %) vuoteen 2010 verrattuna. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 772 henkilöllä. Kasvusta 633 oli seurausta organisaatiomuutoksista kuten Jyväskylän Yhteistoiminta-alueen ja seudullisen työterveyshuollon perustamisesta. Muista syistä tapahtunut henkilöstömäärän kasvu oli 139 henkilöä. Kaupungin palveluksesta jäi eläkkeelle tai erosi yhteensä 299 henkilöä. Käyttötalousmenojen ylitys muutettuun talousarvioon verrattuna oli yhteensä 14,4 miljoonaa ja käyttötaloustulojen 8 miljoonaa. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (nettomenot) ylittyivät yhteensä 6,4 miljoonalla. Sivistyspalveluiden määrärahojen yhteenlaskettu ylitys oli 1,0 ja sosiaalija terveyspalveluiden 7,3 miljoonaa euroa. Konsernihallinnon määrärahat ylittivät budjetin 0,1 ja kaupunkirakennepalveluiden määrärahat toteutuivat 2,0 miljoonaa budjetoitua parempina. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,9 milj. euroa (1,4 %). Kunnallisverojen kasvu oli 1,6 milj. euroa eli 0,4 %. Yhteisöveron tuotto kasvoi 2,9 milj. euroa (13,7 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,3 milj. euroa (4,0 %). Verotulot toteutuivat 1,0 miljoonaa (0,2 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuuksia saatiin 131,6 miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lukioiden siirto koulutuskuntayhtymälle pienensi saatua valtionosuutta noin 8,2 miljoonalla vuoteen 2010 verrattuna. Investointien määrä pysyi korkeana ja oli kaikkiaan 88,0 milj. euroa (+9,3 milj. euroa). Vuonna 2011 toteutumatta jääneitä investointeja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuonna 2012 yhteensä 2,4 miljoonaa. Suurimmat investointikohteet olivat Palokan koulukeskus (11,1 milj. euroa), Vaajakosken koulu (8,8 milj. euroa), Kyllön terveysaseman peruskorjaus (3,6 milj. euroa), Sairaalakoulu (3,5 milj. euroa) sekä Keski-Palokan koulu (3,5 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 19,1 milj. euroa ja maan ostoihin 6,8 miljoonaa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 312,2 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 55,6 milj. euroa (403 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri.

13 10

14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuosien 2009, 2010 ja 2011 talousarvioissa on esitetty uuden kaupungin merkittävimmät kehittämishankkeet ja -tehtävät. Uuden kaupungin kolmantena tilinpäätösvuonna 2011 yhdistymishyötyjä korostavia kokonaisuuksia olivat mm.: - Kaupunkistrategian toimeenpano - Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu - Tuottavuutta parantavien toimien ja tuottavuusohjelman toteuttaminen - Palvelurakenteeseen vaikuttavien toimien valmistelu ja toimeenpano - Palveluverkkokokonaisuuden ja palvelujen sijoittumisen arviointi kaupungin muuttuneen aluerakenteen mukaan - Maankäytön ja kaavoituksen toteuttaminen uudessa aluerakenteessa - Henkilöstövoimavarojen määrän hallinta Vuosina on valmisteltu ja suurelta osin toteutettu seuraavat järjestelyt kaupunkiorganisaatiossa: - Lukio-opetus siirrettiin koulutuskuntayhtymään syksyllä Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sijoittuminen sivistyspalvelujen ja perusopetuksen yhteyteen valmisteltiin vuonna Järjestely toteutettiin alkaen. - Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät lakkautettiin ja JYTE-alueen terveyskeskuksen toiminta aloitettiin (JYTE-alue on: Jyväskylä, Muurame, Hankasalmi ja Uurainen). - Aikuispsykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon erityispalvelut siirrettiin sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitos muutettiin maakunnan kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi Valmisteltiin ja tehtiin päätökset maaseutuhallinnon siirrosta yhteistoiminta-alueelle 2013 alusta. Suunnitelman mukaan Laukaa on järjestämisvastuussa oleva kunta. Yhteistoimintaalueella on mukana kahdeksan kuntaa. - Työnjaon selkiyttäminen hallinnollisten ja tuotannollisten tukipalvelujen tuottamisessa kuntayhtymien kanssa (erityisesti henkilöstö-, talous- ja tietohallinto, mutta myös tarkastelussa tuotannolliset tukipalvelut - ruokapalvelut). Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen hyväksymä kuntajakolain mukaisen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen, ns. yhdistymissopimuksen, voimassaoloaika päättyi 2011 loppuun. Yhdistymisprosessin ja -sopimuksen toteutumisesta vuosina arvioidaan tämän tilipäätösasiakirjan erillisliitteessä, joka esitellään kaupunginvaltuustolle seminaarissa toukokuussa Erillisenä liitteenä on myös Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan välisen yhdistymissopimuksen arviointi.

15 12 Strategiset kehittämishankkeet Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiin tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu alkoi vuonna Valmistelua johtaa kaupunginhallituksen nimeämä organisaatiotoimikunta. Toimikunta tekee valmistelun linjauksia. Lisäksi valmistelua on käsitelty valtuustoseminaareissa ja lukuisissa poliittisten päättäjien ja henkilöstön tilaisuuksissa. Vuoden 2011 keskeisiä tehtäviä ovat ydinprosessien määrittely yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, tuotantorakenteen vahvistaminen sekä hallinnon ja tukipalvelujen organisointi. Uuden organisaation valmistelua tuetaan henkilöstön koulutuksella ja aktiivisella viestinnällä. Tavoitteena on, että uuden sukupolven organisaatio saadaan valmistelua siten, että vuoden 2012 alkupuolella voidaan tehdä tarvittavat päätökset. Toteutuminen: Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen 2013 eteenpäinviemiseksi kaupunginvaltuusto teki päätökset /77 ja /132 luottamushenkilö- ja palveluorganisaation perusrakenteesta. Päätöksillään valtuusto hyväksyi organisaation jäsentymisen kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta kuuteen palvelukokonaisuuteen, joiden mukaan myös kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien tehtäväalueet määrittyvät. Samoin valtuusto päätti luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenteesta. Organisaatiotoimikunta ohjasi palveluorganisaation rakenteen valmistelua, jonka pohjalta valmistellaan säännöt valtuuston toukokuun 2012 kokoukseen. Lautakuntarakenne tarjoaa lähtökohdan mm. sille, että apulaiskaupunginjohtajat toimivat määrärahoiltaan ja voimavaroiltaan neljän suurimman lautakunnan esittelijöinä. Marraskuussa 2010 käynnistynyt ja joulukuussa 2011 päättynyt selvityshenkilötyöskentely on ollut onnistunutta. Perusteellinen työskentelyn sivutuotteena on syntynyt paljon uudenlaista yhteistoimintaa yli nykyisten organisaatiorajojen. 2. Tuottavuusohjelma Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2009 kannanoton, jonka mukaan kaksikymmentä suurinta kuntaa velvoitetaan tekemään palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Valtiovarainministeriön ohjauksessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma alkoi vuonna 2009 ja se kestää vuoteen Työ etenee ensisijaisesti kaupunkien sisäisenä tuottavuusohjelmatyönä osana tavanomaista toiminnan ja talouden suunnittelua ja myös kaupunkien yhteisesti toteuttamina kärkihankkeina. Tuottavuusohjelman alla kaupungit toteuttavat seitsemän kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vastaa tuottavuusohjelman neljän kärkihankkeen vetämisestä. Nämä kärkihankkeet ovat: 1. organisaatiorakenteiden ja ohjaustapojen uudistaminen (yhdessä Tampereen kanssa), 2. palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen, 3. työhyvinvoinnin parantaminen tuottavuusnäkökulmasta, sekä 4. tuottavuusmittarien rakentaminen. Lisäksi kaupunki osallistuu merkittävällä tavalla palveluverkot ja toimitilojen optimointi sekä sähköisen asiakaspalvelujen kehittäminen -kärkihankkeisiin. Kaupungin omaa tuottavuusohjelmatyötä tarkastellaan talousarvion yleisperustelut luvun alaluvussa 1.6.

16 13 Toteutuminen: Tuottavuusohjelmatyö on edesauttanut sitä, että tuottavuuden parantamisen näkökulma on esillä kaupungin talouden ohjauksessa ja se on otettu huomioon talousarvioprosessissa. Suurten kaupunkien välinen yhteistoiminta tuottavuuden parantamisen näkökulmasta on tiivistynyt entisestään. Kaupunkien omia ja yhteisiä kestäviä tuloksia saavuttavia kehittämishankkeita on käynnissä. Esimerkiksi Jyväskylän käytössä olevaa maankäytön suunnittelun menetelmää Kymppi R ja sitä tukevaa tiedonhallintajärjestelmää käytetään kattavasti maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamisessa. Kymppi R -menetelmä on menestynyt Tulevaisuuden kestävä kunta - kilpailussa. Kaupungin kaikissa keskeisissä palveluissa on tehty palveluverkkoselvitykset yhdistymissopimuksen mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaupungin perustamisvalmistelujen yhteydessä tehtiin kouluverkkoselvitykset, päiväkotiverkkoselvitys ja hallintoverkkoselvitys sekä vammaispalvelujen palveluverkkoselvitys. Syksyllä 2009 tehtiin laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys. Muut palveluverkkoselvitykset valmistuivat suunnitellusti vuonna 2011, kuten kirjasto-, liikunta-, museo-, nuorisopalveluverkkoselvitykset ja taiteenperusopetuksen verkkoselvityksen sekä koulutuskuntayhtymän toimesta lukioverkkoselvitys. Jyväskylän kaupunki on mallintanut ja pilotoinut suoriteperustaista budjetointia lasten päivähoidossa. Mallia on tarkoitus laajentaa kaupungin peruspalveluihin ja näin tehostaa palvelujen sopimusohjausta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kattavasti tarkastelleet palvelujensa yksikköhintoja ja suunnanneet johtamistoimia tältä pohjalta. Elinkeinoyhtiö Jykesin kehittämishankkeena toteutettiin laaja palvelusetelien kehittämishanke. Merkittävin saavutus on ollut lapsen päivähoidon toteuttaminen yksityisessä päivähoidossa palvelusetelikäytännön avulla. Henkilöstötyössä hallinnon poistumaa on hyödynnetty sekä ammatillinen kuntoutus on liitetty sisäiseen rekrytointiin. Hallinto- ja toimistotehtävistä on poistunut vuosina yhteensä 90 henkilöä. Poistuneiden vakituisten hallintohenkilöiden tilalle on kaupungin ulkopuolelta rekrytoitu 33,5 henkilötyövuotta (37,2 % poistumasta on täytetty). Vapautuneista hallintotehtävistä 56,5 henkilötyövuotta (62,8 %) on jätetty kokonaan täyttämättä tai täytetty sisäisin tehtäväjärjestelyin. Yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana hallinnon tehtävien täyttämättä jättämisellä on saavutettu noin 1,5 2,0 milj. euron vuotuinen käyttömenojen säästö. Tilinpäätösvuonna 2011 päättyi vakituisia palvelussuhteita yhteensä 299, joista jätettiin täyttämättä 36 tehtävää (12 prosenttia vapautuneista tehtävistä). Kaupunki valmistelee uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta Uudistuksen useat näkökulmat liittyvät myös tuottavuuden parantamiseen: kuntalais- ja asiakaslähtöinen organisaatiorakenne, strategisen ohjauksen menetelmien uudistaminen ja kaupungin palvelustrategia sekä uusi kehittämisen toimintamalli ja yleinen asiakaspalvelumalli. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu korostaa palveluprosessien kehittämistä vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Selvityshenkilövalmistelussa käytiin kattavasti läpi palvelukokonaisuuksien kaikki palveluprosessit kuntalais- ja asiakassuuntautuneesti niin, että toimintatapoja voidaan lähivuosina myös sisällöllisesti uudistaa. 3. ICT-palvelukeskushanke Sitra kehittää yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa kuntapalvelukeskuskonseptia. Jyväskylän kaupunki on allekirjoittanut aiesopimuksen koskien kuntien tietohallinnon palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perustamista ja osallistunut valmistelukokouksiin. KPK ICT Oy perustettiin , jolloin osakkaiksi tulleet osakkeenomistajat allekirjoittivat yhtiön perustamissopimuksen ja merkitsivät osakkeet. Nämä yhtiön perustajat eivät ole paremmassa tai huonommassa asemassa

17 14 kuin yhtiön osakkaiksi myöhemmin tulevat, pois lukien myöhemmin korkeampi osakkeen merkintähinta. Yhtiö toimii kuntien 100 % omistuksessa mahdollistaen suorahankinnat palvelukeskukselta. Yhtiö tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. Tavoitteena on vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICTratkaisujen ja palveluiden kehitystoiminnassa sekä kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Toiminta perustuu asiantuntijoiden osaamisverkostoihin. Kaupunki tekee päätökset palvelukeskukseen osallistumisesta alkuvuodesta 2011 ja varaa talousarvioon rahoituksen osakkeiden merkintään. Osakkeiden merkintähinta on 1,00 euroa kultakin osakkeelta (1 /asukas) saakka, 3,00 euroa kultakin osakkeelta saakka ja sen jälkeen 6,00 euroa kultakin osakkeelta tai muu hinta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Toteutuminen: Ylimääräinen yhtiökokous päätti , että KPK ICT Oy:n uusi toiminimi on Kuntien Tiera Oy. Kaupunginhallitus päätti , että Jyväskylän kaupunki ei tässä vaiheessa merkitse Kuntien Tiera Oy:n osakkeita. Yhtiön toimintaa ja palvelutarjonnan kehitystä seurataan aktiivisesti ja yhteistyötä tiivistetään heti, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua ja hankesalkku tukee kaupungin tietohallinnon kehittämistä. Jyväskylän toiminnan painopisteenä on konserniyhtiöiden, kuntayhtymien ja seudun muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö, joka edellyttää resurssien kohdentamista yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. 4. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Jyväskylän kaupunki on mukana Keski-Suomen liiton käynnistämässä selvityksessä, jonka tavoitteena on suunnitella sosiaali- ja terveydenhuoltoon sellainen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuus, joka turvaa maakunnassa toimivat perus- ja erityispalvelut ja täyttää puitelain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä korostavan kehityssuunnan vaatimukset. Kaupunki osallistuu selvitykseen lähtökohtanaan kaupunkistrategian linjaus, että kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun. Toteutuminen: Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuraportti julkistettiin lokakuussa Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta antoi selvityksestä lausunnon Kaupunginhallituksessa asia oli Ilmasto-ohjelma Jyväskylän kaupunkikonsernissa laaditaan ilmasto-ohjelma, jonka tarkoituksena on muodostaa käsitys, miten Jyväskylän kaupunki vastaa ilmastomuutokseen kaupunkistrategian mukaisesti. Kaupunkistrategian ohella ilmasto-ohjelma kokoaa yhteen asioita mm. kaupungin energiatehokkuussopimuksesta ja Keski-Suomen ympäristöohjelmasta. Jyväskylän ilmasto-ohjelman on tarkoitus kuvata kaupunkikonsernin yhteistä tahtotilaa ja siinä keskitytään toimiin, jotka ovat kaupungin omilla päätöksillä, toiminnalla ja ohjauksella toteutettavissa. Tarkoituksena on laatia konkreettinen ohjelma, jossa kartoitetaan nykytilannetta sekä määritellään yksityiskohtaisia tavoitteita, toimenpiteitä, aikatauluja, vastuita ja mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisia vaikutuksia. Ilmasto-ohjelma kootaan välillä toukokuu 2010 maaliskuu Ilmasto-ohjelmatyötä ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä ja työrukkasena toimii kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä. Jatkossa ilmasto-ohjelmaa tarkastellaan valtuustokausittain. Tällöin arvioidaan

18 15 kasvihuonekaasupäästöjen taso, seurataan tehtyjen toimien vaikutuksia, suunnitellaan uusia toimenpiteitä ja arvioidaan ohjelman laajuuden riittävyys sekä tavoitteiden ajantasaisuus. Toteutuminen: Ilmasto-ohjelma valmistui ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Ohjelman toimenpiteitä on jo käynnistetty. 6. Jyväskylän Asuntomessut 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelu vuodelle 2014 Äijälänrantaan on käynnistynyt. Asuntomessut on Suomen tunnetuimpia kesätapahtumia. Kesätapahtuman lisäksi asuntomessut on suomalaisen asuntorakentamisen näyteikkuna. Asuntomessut järjestetään Suomen Asuntomessut -organisaation ja järjestävän kunnan yhteistyönä tavoitteena parantaa asumisen laatua Suomessa ja edistää asumistietoa ja alansa osaamista. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaatio eri alueilta. Vuoden 2011 aikana projektin painopiste on teema- ja sidosryhmätyöskentelyn käynnistämisessä, messuorganisaation pystyttämisessä, kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelussa sekä rakennustapaohjeiden laatimisessa. Toteutuminen: Toteutui. Asuntomessujen projektipäällikkö aloitti työt ja messuorganisaatio on pystytetty. Asuntomessutoimikunnan ja kaikkien messutyöryhmien työskentely käynnistettiin. Asuntomessujen teemat on valittu ja sidosryhmätyöskentely käynnistetty. Alueen kaava vahvistettiin kahta pientalotonttia ja pienkerrostalotonttia lukuun ottamatta. Alueelle järjestettiin kaksi arkkitehtikilpailua, joiden pohjalta messuille toteutetaan tornitalo ja pienkerrostalo. Alueen esirakentaminen on käynnistetty ja kunnallistekniikan- sekä viherympäristön suunnittelu on käynnissä. Tontinluovutus on käynnistynyt ja siihen liittyvät rakennustapaohjeet sekä muut asiakirjat ovat valmiit. Projekti etenee aikataulussa. 7. Tukipalvelujen seudullinen organisointi Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetystä organisoinnista tehdään selvitys Sitran toimesta ja rahoituksella syksyllä Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä. Tarkempi suunnittelu ja mahdolliset päätökset tehdään vuonna Ympäristökuntien mukaantulo selvitetään. Myös ruokapalveluiden organisoinnista käynnistetään vastaava selvitys em. toimijoiden kanssa. Toteutuminen: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä toteuttivat yhteistyössä Kuntien palvelukeskus KPK THH Oy:n (nykyinen nimi Kunnan Taitoa Oy) kanssa loppuvuodesta 2010 selvityksen talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen nykyorganisoinnista pohjaksi yhteistyön syventämiselle. Selvityksen tiedot osallistujaorganisaatioista kokosi konsulttiyhtiö Bearingpoint Oy. Kaupunginhallitus hyväksyi periaatepäätöksen, että Jyväskylän kaupungin, Keski- Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän uudet talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalipalvelujen tietojärjestelmähankkeet suunnitellaan ja toteutetaan yhteisesti. Yhteistyötä tiivistetään eri osajärjestelmien hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Vastaavat päätökset on tehty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallituksissa.

19 16 Periaatepäätöksen mukaisesti on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa elokuussa 2011 käynnistetty yhteistyö laskutuspalvelujen osalta. Jyväskylän kaupungin Talouskeskus Liikelaitos tuottaa laskutuksen ja reskontran palvelut kuntayhtymälle. Edelleen periaatepäätökseen liittyen Talouskeskus Liikelaitos on käynnistänyt yhteistyöselvitykset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja MediKes Liikelaitoksen kanssa sairaanhoitopiirin ostolaskupalvelujen, laskutuksen ja reskontran sekä SAP HR -henkilöstöjärjestelmäpalvelujen tuottamiseksi Talouskeskus Liikelaitoksessa. Nämä selvitykset ovat vielä kesken. Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tukipalvelujen ohjausryhmän päätöksellä puhepalveluyhteistyöstä tehtiin selvitys. Loppuraportti käsitellään ohjausryhmässä vuoden 2012 alussa ja sen jälkeen valmistellaan tarkemmat jatkosuunnitelmat mahdollisesta puhepalvelutoiminnan yhdistämisestä. Asia tuodaan päätöksentekoon TA 2013 käsittelyn yhteydessä. 8. Kankaan vanhan tehdasalueen kehittäminen Kankaan vanhan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujen alueeseen. Kehittämistyö käynnistyy vuoden 2011 aikana alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. Toteutuminen: Toteutui. Kankaan aluekehittämiseen pystytettiin hankeorganisaatio, joka käynnisti hankkeen alueen maankäytön suunnittelun, kiinteistön haltuunoton ja tilapäisen vuokrauksen sekä Kankaan kehittämisen ydinprosesseihin jaettuna. Kankaan hankkeessa kokeiltiin onnistuneesti uutta, osallistavaa kaupunkisuunnittelua jo maankäytön tavoitevaiheessa. Maankäytön selvitysvaihe päättyi kesäkuussa 2011, arkkitehtikilpailun ( ) 32 ehdotuksen pohjalta käynnistyi osayleiskaavan luonnostelu. Kiinteistön haltuunotto onnistui ja tilapäinen vuokraustoiminta käynnistyi. Alueella toimii 12 yritystä ja noin 70 työntekijää. Kankaan kiinnostus valtakunnallisessa tutkimuskentässä osoittautui suureksi, Kangas on testikohteena kahdessa Tekesin ja VTT:n hankkeessa. Kaupungin oma Tekes-rahoitteinen hanke Kankaan yhteisjärjestelyjen ja energiaratkaisujen kehittämiseksi sai rahoituspäätöksen tammikuussa Kankaan alueen menot ja tulot Yhteensä Menot Tulot Nettomenot

20 17 Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Vuonna 2011 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2012 talousarvion muutosten kautta yhteensä 2,4 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Uudelleenbudjetoinnit 2012, 1000 Konsernihallinto Kaupungintalon irtaimisto Tietohallinto Toiminnanohjauksen kehittäminen Itsepalvelu ja sähköinen asiointi Maakunnallinen laajakaista Arkistotietokantaohjelman hankkiminen Opetus ja päivähoito SivLTK Vaajakosken koulun kalustaminen Kukkulan koulun kalustaminen Päivähoidon hoito- ja työaikojen seuranta Päiväkotien kalusteet Kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso LTK Museokaupan kalustaminen Veturitallin kalustaminen Harjun peruskorjaus Korpilahden liikuntapaikkarakentaminen Kaupunkirakenne LTK & 52 Kunnallistekniikan investoinnit Irtaimen omaisuuden hankinta Keski-Suomen pelastuslaitos PeLa JHK Väestöhälyttimet Harjoitusaluehanke YHTEENSÄ

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta 4.4.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 7.4.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta -

Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta - Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta - Tuloksellisuuskampanjan seminaari Jyväskylä 3.5.2012 Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta 17.3.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät maanantai 17.3.2008, kello 10.30 12.35 Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus 25.3.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Päivitetty 20.8.2012. Organisaatio 1.1.2011

Päivitetty 20.8.2012. Organisaatio 1.1.2011 Päivitetty 20.8.2012 Organisaatio 1.1.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatio Yksilöhuoltojaosto Ympäristöterveysjaosto Terveydenhuollon jaosto PERUSTURVALAUTAKUNTA Päivähoito ja varhaiskasvatusjaosto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2010 Kaupunginhallitus 28.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus 25.3.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset/kpk ICT Oy/Osakkuus

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset/kpk ICT Oy/Osakkuus Johtotiimi 101 15.10.2009 Seutuhallitus 173 06.11.2009 Yhtymähallitus 76 12.05.2010 Yhtymähallitus 98 02.06.2010 Yhtymähallitus 118 28.06.2010 Yhtymähallitus 137 22.09.2010 Yhtymähallitus 165 03.11.2010

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015 Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015 Valtuustoseminaari 25.5.2015 Kati Kallimo, Perusturva Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Raili Kuosmanen, Haahtela

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven organisaatio. Kaupungininsinöörien tapaaminen 10.5.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

Jyväskylän uuden sukupolven organisaatio. Kaupungininsinöörien tapaaminen 10.5.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Jyväskylän uuden sukupolven organisaatio Kaupungininsinöörien tapaaminen 10.5.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto UUSI JYVÄSKYL SKYLÄ 1.1.2009 ASUKKAITA 132 000 MAAPINTA-ALA ALA 1172 km 2 UURAINEN

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot