NOKIAN KAUPUNKI NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA. Asukasluku vuoden 2010 lopussa. Elinkeinorakenne (työpaikat, tilastokeskus 2009) Tuloveroprosentti v.

Transkriptio

1 NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA Pinta-ala josta vettä Asukasluku vuoden 2010 lopussa 348 km2 59 km2 NOKIAN KAUPUNKI Elinkeinorakenne (työpaikat, tilastokeskus 2009) Palvelut Jalostus Alkutuotanto Tuntematon 53,0 % 45,0 % 1,0 % 1,0 % Tuloveroprosentti v ,75% Taloustietoja: Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot (ulkoiset) olivat 151,7 miljoonaa euroa ja investointimenot 14,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 vuosikate oli 13,3 miljoonaa euroa, 420,5 euroa asukasta kohti. Kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa vuoden 2010 lopussa 58,5 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin lainat olivat 86,4 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti. Tilinpäätös 2010

2 NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA Pinta-ala 348 km 2 josta vettä 59 km 2 Asukasluku vuoden lopussa Elinkeinorakenne (työpaikat, tilastokeskus 2009) Palvelut 53,0 % Jalostus 45,0 % Alkutuotanto 1,0 % Tuntematon 1,0 % Tuloveroprosentti v ,75% Taloustietoja: Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot (ulkoiset) olivat 151,7 miljoonaa euroa ja investointimenot 14,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 vuosikate oli 13,3 miljoonaa euroa, 420,5 euroa asukasta kohti. Kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa vuoden 2010 lopussa 58,5 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin lainat olivat 86,4 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti.

3 Nokian kaupungin tilinpäätös 2010

4 Kannen kuva: Lumenluoja Kuvaaja: Tetti Tuhkio Julkaisun taitto: Marita Gröndahl Paino: Multiprint, Tampere 2011

5 TILINPÄÄTÖS 2010 Sisältö Kaupunginjohtajan katsaus KAUPUNGIN JOHTAMINEN Kaupungin hallinto-organisaatio 3 Kaupunginvaltuusto 4 Kaupunginhallitus 5 TOIMINTAKERTOMUS Yleinen taloudellinen kehitys 9 Kunnallistalouden kehitys 9 Nokian kaupungin talouden kehitys 10 Talousarvion toteutuminen 16 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 16 Kaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä 17 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 17 Konsernitarkastelu 20 Kaupunginhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 21 KOKO KAUPUNGIN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 27 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PALVELUKESKUKSITTAIN Hallintokeskus 31 Hallintopalvelut 31 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 33 Kaupunginhallitus 35 Luottamustoimi 35 Pirteva 35 Aluepelastuslaitos 35 Perusturvakeskus 37 Lähipalvelut 37 Perhepalvelut 39 Vanhuspalvelut 41 Erityispalvelut 43 Kasvatus- ja opetuskeskus 47 Hallinto- ja tukipalvelut 47 Perusopetus 49 Lukio 54 Työväenopisto 56 Varhaiskasvatus 59 Vapaa-aikakeskus 63 Kulttuuritoimi 63 Kirjastotoimi 65 Liikuntatoimi 68

6 Nuorisotoimi 70 Tekninen keskus 73 Johto ja hallinto 73 Varikko 75 Tilatekniikka 77 Kunnallistekniikka 79 Maankäyttö 81 Tilatuotanto 83 Aluetuotanto 85 Vesihuoltolaitos 87 Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluyksikkö 89 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 91 INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU 92 TULOSLASKELMA 98 RAHOITUSLASKELMA 99 TASE 100 KONSERNIN TULOSLASKELMA 102 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 103 KONSERNITASE 104 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 107 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 107 Tuloslaskelman liitetiedot 108 Tasetta koskevat liitetiedot 111 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 116 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 117 Omistukset muissa yhteisöissä 117 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitosta koskevat laskelmat 118 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Nokian kaupunginhallituksen allekirjoitus 123 Tilintarkastuskertomus kaupunginvaltuustolle 124 LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 126

7 Taloutta reivaamalla toiminnotkin paremmiksi Nokian kaupunki syöksyi kuntakentän etunenässä lamaan syksyllä Vientivetoinen elinkeinorakenne aiheutti kaupungissamme naapureita huomattavasti nopeamman ja jyrkemmän tulokehityksen heikkenemisen. Tehdyt veronkorotukset eivät riittäneet tilannetta paikkaamaan. Kaupunginvaltuustomme päätti jo joulukuussa 2008 sitoutua kaupungin talouden pelastusoperaatioon velvoittamalla kaupunginhallituksen valmistelemaan uudelleen vuoden 2009 talousarvion. Vuonna 2009 onnistuttiin kääntämään noin 2,5 miljoonan euron alijäämä ylijäämäksi. Vuodelle 2010 kaupunginvaltuusto asetti palvelukeskuksille ja kaupunginhallitukselle tehtäväksi kattaa uhkaava lähes neljän miljoonan euron alijäämä henkilöstömenosäästöin. Vuosi 2010 olikin haastava niin henkilökunnalle kuin toimielinten poliittisille päättäjille. Menoraamit olivat tiukat ja palvelujen kysyntä kasvoi samanaikaisesti. Henkilöstölle suositeltiin mahdollisuutta palkattomiin vapaisiin. Ne, jotka eivät mahdollisuuteen tarttuneet, lomautettiin kahden viikon ajaksi. Samalla palvelukeskuksissa otettiin käyttöön erittäin tiukka rekrytointipolitiikka. Niinpä kaupungin henkilökunta on kahdessa vuodessa vähentynyt noin 130 henkilöllä. Kaikesta tästä huolimatta palvelutaso on onnistuttu säilyttämään varsin hyvällä tasolla. Näyttää siltä, että myös kansalaiset ovat näinä säästöaikoina ymmärtäneet olla maltillisia vaatimuksissaan Nokian kaupunkia kohtaan. Miten kaikki tämä on ollut mahdollista? Talouden lama oli maailman laajuinen, ja nokialaistenkin tietoisuus laman vaikutuksista oli selvä. Päättäjien antamat tiukat, mutta oikeudenmukaiset talouden raamit todettiin aiheellisiksi. Lautakuntien päättäjät sitoutuivat miettimään suorien säästöjen lisäksi myös toiminnallisia ratkaisuja, joiden avulla palveluita voidaan kehittää ilman kustannusnousua. Henkilöstö on joustanut tiukan rekrytointipolitiikan aiheuttamissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Lähes kaikki henkilöstöryhmät osallistuivat näihin yhteisiin talkoisiin. Tuloksena tästä yhteisestä projektista on ollut se, että kaupunkimme velkaantumisvauhti on saatu hidastumaan merkittävästi. Toimintakulujen kasvu on ollut jo toista vuotta maltillista. Valitettavasti työ ei ole vielä ohi, vaan uusia ratkaisuja on löydettävä palvelujen tuottamiseksi vielä tehokkaammin. Lama on kuitenkin osoittanut sen, että nokialaisista päättäjistä ja Nokian kaupungin henkilökunnasta löytyy tahtoa ja kykyä toimintojen uudelleen arviointiin, ja sitä kautta myös talouden tasapainottamiseen. Kuluneet kolme vuotta ovat opettaneet niin kuntalaisia kuin myös kaupungin henkilökuntaa ja päättäjiäkin: kuntalaisten palvelut voivat toimia vain terveen talouden pohjalta. Tästä lähtökohdasta on hyvä jatkaa yhdessä talouden tervehdyttämisen työtä myös tulevina vuosina. Kiitos kaupungin luottamushenkilöille saumattomasta yhteistyöhalusta. Kiitos myös henkilökunnalle. Vuosi 2010 oli monin osin raskas ja työteliäs. Mutta työ ei ollut turhaa. Näistä lähtökohdista on mahdollisuus kehittää Nokian kaupunkia pitkäjänteisesti ja taloudellisesti. kaupunginjohtaja

8 Nokian kaupungin kokonaismenot 2010 (ulkoiset) Investoinnit; Korko- ym. rahoituskulut; Lainojen lyhennykset; Yleishallinto; Tekninen keskus; Perusturvapalvelut; Vapaaaikakeskus; 2 51 Opetuspalvelut; Vuokrat ja muut tulot; Maksut ja myyntitulot; Nokian kaupungin kokonaistulot 2010 (ulkoiset) Lainanotto; Korko ym rahoitustulot; Investointien tulot; 137 Kunnallisvero; Valtionosuus; Kiinteistövero; Yhteisövero;

9 3

10 KAUPUNGINVALTUUSTO Valtuutetut vuosina SDP Aaltonen Auli työsuojeluvaltuutettu VAS Ahtola Pertti paperityöläinen, eläk. VIHR Ainasoja Marjatta erityislastentarhanopettaja DEO Ala-Uotila Mika asianajaja, oikeust.lis. SDP Asell Marko kansanedustaja VIHR Forssén Anitta perushoitaja SDP Grönroos Orvokki laitoshuoltaja, eläk. VAS Haapala Matti työnjohtaja KOK Haapaniemi Jari lukkoseppä, toim.joht. SDP Heinonen Kalevi moottoriasentaja SKP Hernesniemi Herkku pääluottamusmies, eläk. VAS 2.vpj Hyyti Kristiina kemianteollisuuden työntekijä KOK Hälli Pasi DI, projektipäällikkö PS Isokangas Tuomo sairaanhoitaja, artesaani puuseppä KESK Jokinen Tuula emäntä VIHR Järvinen Minna luokanopettaja VAS Kallio Seppo kunnallisneuvos DEO Karstila Tuomas ylilääkäri VAS Keränen Toivo työsuojelusihteeri, eläk. KOK Kilpikari Päivi varatuomari, käräjätuomari KOK Kirveskari Asko lääkäri KOK Kork Jarmo maajohtaja, opettaja KOK Kunnari Mika diplomi-insinööri PS Laakso Mika rakennusmies SDP Laitinen Arja sairaanhoitaja SDP Lehto Roope toiminnanjohtaja VAS Lehtonen Anneli lehtori KD Luukko Tarja FM, vt.tiedottaja VIHR Lähde Leo lehtori, eläk. SDP Makkonen Janne pääluottamusmies KOK Martikkala Esa ins.,toimitusjohtaja KOK Matikka Johanna KTM, ostaja KOK 1.vpj Mekkonen Erkki maanviljelijä SDP Nenonen Tuomo sosiaalineuvos SDP Nevala Sisko päiv.hoid.aluejohtaja, erityisop. SDP Nurminen Raija terveydenhoitaja VAS Nuutinen Taina koordinaattori, opiskelija SDP Ojala Raisa sairaanhoitaja, terveydenhoitaja SDP Pj Ojala Reino työnjohtaja, eläk. KOK Paalanen Piila FM, opettaja SKP Palomäki Tuula sairauskassanjohtaja KOK Porraslampi Jari toiminnanjohtaja KESK Pulakka Esko maanviljelijä/insinööri VIHR Pulakka Jukka ent.yrittäjä VIHR Raitakari Ilona diplomi-insinööri, projektip. SDP Saarinen Paavo nuohoojamestari SKP Salonen Eero maalari KESK Siuvo Janne agrologi, insinööri VAS Veijola Mervi sairaanhoitaja VAS Virolainen Rauli vuorotyönjohtaja, eläk. KOK Vuorisalo Timo insinööri (amk), tuotepäällikkö 4

11 KAUPUNGINHALLITUS 2010 Varsinaiset jäsenet: KOK Pj Esa Martikkala ins.,toimitusjohtaja SDP 1. vpj Raija Nurminen terveydenhoitaja VAS 2.vpj Mervi Veijola sairaanhoitaja KOK Päivi Kilpikari varatuomari, käräjätuomari KOK Jarmo Kork maajohtaja, opettaja SDP Arja Laitinen sairaanhoitaja SDP Seppo Parkkali sähköasentaja, eläk. VAS Kai Flink paperikoneenhoitaja VIHR Minna Järvinen luokanopettaja Henkilökohtaiset varajäsenet: KOK Irmeli Nahkola rakennusinsinööri SDP Tuija Sarjanen ammattiaineiden opettaja VAS Marja-LeenaTorkki laboratorionhoitaja KOK Johanna Matikka KTM, tuoteryhmävastaava KOK Jari Haapaniemi lukkoseppä, toimitusjohtaja SDP Martti Mikkonen työvoimaneuvoja SDP Roope Lehto toiminnanjohtaja VAS Matti Haapala työnjohtaja VIHR Leo Lähde lehtori 5

12 Nokian väestö osa-alueittain vuosina (31.12.) 1980 % 1990 % 2000 % 2010 % KOKO NOKIA , , , ,0 S 1 KESKUSTAAJAMA , , , ,6 T 01 Pohjoispuoli , , , ,0 P 001 Ydinkeskusta , , , ,2 P 002 Kankaantaka , , , ,9 P 003 Myllyhaka , , , ,3 P 004 Alhoniitty 991 4, , , ,3 P 005 Alinen 905 3, , ,2 P 006 Aaroninkorpi, Lähdeniitty , , , ,6 P 007 Harjuniitty, Haavisto , , , ,3 P 008 Vihnus 185 0, , , ,0 P 009 Maatiala 588 2, , , ,6 P 010 Viiki 204 0, , , ,7 T 02 Eteläpuoli , , , ,7 P 011 Nokian kartano 50 0,2 39 0,2 24 0, ,3 P 012 Koskenmäki , , , ,7 P 013 Vihola-Tyrkkölä 867 3, , , ,3 P 014 Kattilainen , , , ,9 P 015 Kohmala 117 0,5 89 0,3 92 0,4 72 0,2 P 016 Tervasuo 251 1, , , ,2 S 2 MUU NOKIA , , , ,5 T 03 Siuro, Linnavuori, Kulju , , , ,0 P 017 Linnavuori 920 3, , , ,6 P 018 Siuro 715 3, , , ,1 P 019 Kulju 544 2, , , ,4 T 04 Pohjoispuoli 950 4, , , ,6 P 020 Pinsiö 243 1, , , ,4 P 021 Jaakkola 276 1, , , ,8 P 022 Kuljunperä 196 0, , , ,5 P 023 Kauniainen 231 0, , , ,9 T 05 Eteläpuoli , , , ,9 P 025 Sarkola 360 1, , , ,3 P 026 Taivalkunta 289 1, , , ,2 P 027 Sorva 335 1, , , ,9 P 028 Tottijärvi 444 1, , , ,7 P 029 Metsäkulma 315 1, , , ,8 S 3 MUUT (laitokset jne.) 289 1, , , ,8 6

13 7

14 Nokian väestön ikärakenne Ikäryhmä 1985 % 1990 % 2000 % 2010 % 0-6 v , , , , v , , , , v , , , , v , , , , v , , , , v , , , , , , , , , , , ,6 Yht , , , ,0 8

15 Toimintakertomus Yleinen taloudellinen kehitys Talouden kehitys on aiheuttanut suuria ongelmia kuntien pitkän tähtäimen talouden hoidolle. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote laski yli 7 prosenttia. Vuonna 2010 talous alkoi elpyä odotettua nopeammin. Bruttokansantuote kasvoi yli 3 %. Vuodelle 2011 odotetaan myös yli kolmen prosentin kasvua, mutta sen jälkeen kasvun epäillään hidastuvan. Kasvu on ollut voimakkainta perinteisessä teollisuudessa ja kotimarkkinoille suuntautuneilla toimialoilla. Teollisuudessa tuotannon määrä on lisääntynyt vuodentakaisesta ajasta eli taantuman syvimmästä vaiheesta noin 8 %. Kasvu on 2000-luvun kehityksestä poiketen painottunut Suomen perinteisille vientialoille. Erityisen voimakkaasti ovat lisääntyneet puu- ja paperituotteiden valmistus sekä metallien jalostus. Kotimarkkinoille suuntautuva tuotanto on elpynyt myös nopeasti. Asuntojen uudisrakentamisen voimakasta lisääntymistä ovat tukeneet valtion elvytystoimet ja matala korkotaso. Lisäksi kuluttajien vahva luottamus on pitänyt asuntomarkkinat vilkkaina. Työmarkkinoilta on Suomessa saatu viime aikoina odotettua myönteisempiä uutisia. Vuoden 2009 lopulla tehtyjen työtuntien määrä alkoi tuotannon vähitellen elpyessä lisääntyä, ja vuoden 2010 mittaan työpaikkojen määrä on alkanut kasvaa. Työttömyysaste on samalla alentunut vuoden 2010 aikana. Maailmankaupan määrä palasi taantumaa edeltäneelle tasolle jo vuoden 2010 aikana. Myös Suomen vientimarkkinoiden kasvu on ollut ripeää, vaikka ei alkuvuodesta 2010 yltänyt aivan maailmankaupan kasvulukemiin. Maailmankaupassa vuoden 2010 alussa nähty kasvupyrähdys ei jää pysyväksi ilmiöksi. Kaupan vauhdittuminen johtui osin tilapäisistä tekijöistä, kuten yritysten tarpeesta täydentää taantuman aikana huvenneita varastojaan. Julkisen sektorin alijäämän supistunee vuonna 2011, kun talouskasvu voimistuu ja finanssipolitiikan mitoitus muuttuu elvyttävästä kiristäväksi. Vuonna 2012 alijäämän ennustetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna Julkisen talouden velan arvioidaan kasvavan vuoden 2012 loppuun mennessä 55 prosenttiin BKT:stä. Viimeaikainen hyvä talouskehitys pohjautuu osittain väliaikaisiin elvytystoimenpiteisiin sekä varastojen täydentämiseen. Kasvun hiipuminen vaikka vain väliaikaisesti voi saada aikaan epäsuotuisan kierteen maailmantaloudessa. Myös mm. Välimeren etelärannikon levottomuudet ja Japanin maanjäristyksen vaikutukset saattavat vaarantaa positiivisen kehityksen maailmantaloudessa. Ennakoitua voimakkaampi maailmantalouden kehitys on mahdollinen, jos kehittyvien maiden merkitys maailmantalouden kasvun ylläpitäjinä osoittautuu odotettua suuremmaksi. Kehittyvien talouksien voimakas talouskasvu voi vahvistaa kehittyneiden maiden talouskasvua ennakoitua enemmän. Tässä tapauksessa myös raakaaineiden hinnat nousisivat oletettua voimakkaammin ja inflaatio kiihtyisi. Suomen talouden toipumiseen syvästä taantumasta liittyy ennustettua heikomman kehityksen riskejä, joista suurin osa koskee kansainvälistä talouskehitystä. Kansainvälisten talousnäkymien heikkeneminen ja epävarmuuden lisääntyminen välittyisivät kansainvälisen kaupan ja rahoitusmarkkinoiden kautta nopeasti myös Suomen talouteen, jolloin taantumasta toipuminen viivästyisi. Vaikka Nokia Oy:n merkitys Suomen talouteen onkin pienentynyt viimeisen viiden vuoden aikana, ovat yhtiön tulevaisuuteen kohdistuvat epävarmuustekijät vaikuttamassa maan talouden kehitykseen. Lisäksi Suomen tilannetta heikentää merkittävästi väestömme ikääntymiskehitys. Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne heikkeni huomattavasti vuonna Merkittävää oli etenkin suurten kaupunkien talouden syöksy. Pienempien kuntien talous pysyi vielä edellisen vuoden tasolla osin kuntaliitosten ansiosta. Alustavien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan kuntakenttä selviytyi kokonaisuutena lamasta odotuksia paremmin. Koska yleinen talous- ja työllisyyskehitys oli arvioitua vahvempaa, oli myös kunnallisveron ja yhteisöveron veropohjan kehitys ennakoitua parempi. Suuri osa kunnista on myös saanut edelleen hidastettua toimintamenojen kasvua. Lisäksi valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut (yhteisövero-osuuden korotus, Kela-maksun poisto, kiinteistöverorajojen korotus) paransivat kuntatalouden asemaa vuonna 2010 noin 800 miljoonalla eurolla. Tilinpäätösennusteiden mukaan kuntien vuosikate kattaisi 128 % poistoista eli kuntien yhteenlaskettu tulos olisi selvästi positiivinen. Alustavien tietojen mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntia olisi enää kahdeksan, kun vuonna 2005 niitä oli yli 130. Miinusmerkkisen tuloksen tekisi ennusteen mukaan vajaa viidennes kunnista. Kuntien tulopohja kasvoi myönteisesti vuonna Valtionosuudet kasvoivat 7,4 % ja verotulot 4 %. Verotuloista kunnallisveron tuotto kasvoi 2,1 %, yhteisöveron tuotto 17,5 % ja kiinteistöveron tuotto 20,1 %. Myös toimintatulot kasvoivat 3,5 %. Toimintamenojen kasvu on huomattavasti hitaampaa kuin 2000-luvun hulluina vuosina, jolloin kasvu saattoi olla jopa 8 %/vuosi. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan koko kuntakentän toimintamenojen kasvu oli vain 3,5 %. Nämä varsin positiiviset luvut antavat kuitenkin virheellisen kuvan koko kuntatalouden tilanteesta. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt investointimenojen kattamiseen. Tällöin on syntynyt tulorahoitusvajetta, jota kunnan ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainan otolla. Tätä vajetta on kuntakentässä syntynyt kaikkiaan vuosina yli 9 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on vastaavana aikana kasvanut 8 miljardia euroa. Keskimääräisen velkamäärän asukasta kohti arvioidaan olevan vuoden 2010 lopussa jo yli /asukas. 9

16 Nokian kaupungin talouden kehitys Käyttötalous Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvion joulukuussa 2009 niin, että se oli noin 3,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Samalla valtuusto kuitenkin päätti, että syntynyt alijäämä tulee kattaa vuoden 2010 aikana saatavilla ja neuvotelluilla henkilöstömenosäästöillä. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion lopullinen alijäämä oli 3,9 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Nokian kaupunki suositteli henkilökunnalleen kahden viikon palkattomien vapaiden käyttöönottoa. Ne, jotka eivät tätä suositusta seuranneet, lomautettiin vastaavaksi ajaksi lukuun ottamatta vuorotyötä tekeviä tai muita erityisryhmiä. Lisäksi virkojen ja toimien täyttöä niin vakituisesti palkatuissa kuin määräaikaisuuksissa rajoitettiin voimakkaasti. Kaupungilla olikin henkilökuntaa henkilöä töissä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä vaihteli huomattavasti vuoden eri aikoina. Näillä toimenpiteillä henkilöstömenojen toteuma oli 5 % eli lähes 4 miljoonaa euroa pienempi kuin talousarviossa. Täten kaupunginvaltuuston edellyttämä henkilöstömenojen säästö toteutui täysin valtuuston tahdon mukaisesti. Henkilöstömenoja kului 0,9 % vähemmän kuin vuonna 2009 valtakunnallisista palkankorotuksista huolimatta. Kaiken kaikkiaan kaupunginvaltuuston päätökset talouden tervehdyttämiseksi mahdollistivat sen, että ulkoiset käyttötalousmenot kokonaisuudessaan kasvoivat vain 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2009 kasvu oli 2,6 %; vuonna ,3 %; vuonna ,6 % ja vuonna ,5 %). Voidaankin sanoa, että kaupungin toiminnan taloudellisuudessa on aloitettu uusi vaihe. Käyttötaloustulot (ulkoiset) laskivat 3,3 %. Lasku johtui maanmyyntitulojen vähäisyydestä. Toimintakate eli toiminnan nettomenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,2 %. Vuoteen 2008 verrattuna kasvua on 3,7 % eli lähes.4,4 miljoonaa euroa. Toimielimittäin tarkasteltuna kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden nettomenot laskivat noin euroa eli 2,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perusturvalautakunnalla nettomenot kasvoivat 1,6 % (vuonna ,2 %; vuonna ,4 %; vuonna ,0 %). Kasvatus- ja opetuslautakunnalla nettomenojen kasvu oli 3,7 % (vuonna ,7 %; vuonna ,6 %). Kasvu johtui mm. varhaiskasvatuksen uusien tukimuotojen käyttöönotosta. Varhaiskasvatuksen nettomenot kasvoivat 5,2 %. Vapaa-aikakeskuksen alaisten tulosalueiden nettomenot vähenivät peräti 6,6 % eli yli euroa. Teknisen lautakunnan ulkoiset toimintamenot laskivat 3,4 %. Yhteenvetona voidaan sanoa, että lievää kasvua oli peruspalveluiden ydintä tarjoavissa lautakunnissa, ja muiden toimielinten menot olivat laskussa. Rahoitusosa Verotulojen kehitys arvioitiin talousarviossa varsin optimisesti. Arvion pohjana oli myös tuloveroprosentin korotus 0,75 % -yksiköllä. Sen laskennallinen tuotto on noin 3,5 miljoonaa euroa. Kuitenkin em. korotuksesta huolimatta kunnallisverojen tuotto oli noin 1,2 miljoonaa euroa eli 1,2 % pienempi kuin vuonna Kunnallisverojen todellinen lasku olisi siis ollut lähes 5 miljoonaa euroa ilman tuloveroprosentin korotusta. Yhteisöverojen kasvu oli noin 28 %. Siitä osa johtuu kuntien ja valtion välisen jako-osuuden muutoksesta aiheutuvasta lisätulosta. Yhteisöverojen tuotto on kuitenkin vielä 8 % pienempi kuin se oli vuonna Kiinteistöverojen tuotto kasvoi 25 % kiinteistöverojen noston ansiosta. Valtionosuudet kasvoivat erittäin merkittävästi. Euroissa kasvu oli 3,6 miljoonaa euroa ja prosenteissa 12,5 %. Velkaantumisesta johtuen korkokulut kasvoivat peräti 30 %. Myös korkotuotot kasvoivat, yhteensä 42 %. Tuloksen muodostuminen Vuonna 2010 vuosikatteeksi kertyi euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on vajaa 2,5 miljoonaa euroa. Toista vuotta peräkkäin vuosikate kattaa poistot. Sen sijaan investointeja saati lainan lyhennyksiä se ei kata. Poistojen määrä kasvoi maltillisesti edellisen vuoden voimakkaan kasvun jälkeen. Vuosittainen vaihtelu johtuu paitsi valmistuneiden investointien määrästä myös keskeneräisten investointien määrästä. Tilikauden tulos on vuonna euroa. Poistoeron jälkeen ylijäämää kertyy kaiken kaikkiaan euroa. Merkittävää tuloksen parantumisessa on se, että ero mm. talousarvioon tapahtui toimintamenoja karsimalla, ei pelkästään tulopohjaa kasvattamalla. Rahoituslaskelma Vuonna 2009 aloitettu talouden tasapainotustyö edellytti myös investointitason pienentämisestä. Vuonna 2009 investoinnit vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna yli viidellä miljoonalla eurolla ollen noin 17 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 päästiin alle 15 miljoonan euron tavoiterajan eli 14,1 miljoonaan euroon. Investointitaso oli siis yli kolmanneksen pienempi kuin vuonna Huolimatta parantuneesta tulorahoituksesta ja pienentyneestä investointitasosta kaupunki velkaantui yhä. Vauhti on saatu kuitenkin pienenemään. Lainoja nostettiin 10 milj. (vuonna milj. ) ja lyhennettiin 7,7 milj. (vuonna ,6 m ). Investointien tulorahoitusprosentti nousi vuoden %:sta vuoden %:iin. 10

17 Tase Taseen loppusumma nousi 4,4 miljoonaa euroa, joka on huomattavan vähän edellisiin vuosiin verrattuna (vuonna ,7 milj., vuonna ,7 milj. ja vuonna m ). Loppusummaksi muodostui noin 187,3 miljoonaa euroa. Kasvu perustuu rahavarojen kasvuun. Vastattavalla puolella taseen ylijäämä nousi 20,1 miljoonaan euroon kun tilikaudenkin ylijäämä lasketaan mukaan. Lainakannan kasvu hidastui huomattavasti, mutta valitettavasti jatkui yhä huolimatta aikaisempaa korkeammasta tulorahoituksesta ja pienemmästä investointitasosta. Niinpä tasapainotustyötä joudutaan yhä jatkamaan. Lainakanta oli vuoden lopussa 58,5 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Taso alittaa lievästi valtakunnallisen tason. Vielä vuoden 2006 tilinpäätöksessä lainaa oli vain 683 euroa/asukas eli lainamäärä on lähes kolminkertaistunut neljässä vuodessa. 11

18 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokul ut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot j a arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut,% 18,4 19,21 Vuosikate/Poisto% 127,5 109,09 Vuosikate, /asukas 420,7 346,5 Asukasmäärä

19 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-49 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 94,19 67,49 Pääomamenojen tulorahoitus % 61,98 47,84 Lainanhoitokate 1,59 1,53 Kassan riittävyys, pv 43,7 38,8 Asukasmäärä

20 Verotulo- ja valtionosuustuloarvioiden toteutuminen Alkup. Ta muu- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama talousarvio toks et ten jälk. Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien erittely 1000 Valtionosuudet Kunnan peruspalveljen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä Kokonaistulot ja -menot TULOT 2010 MENOT 2010 Toiminta % Toiminta % Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,5 Verotulot ,6 Korkokulut ,1 Valtionosuudet ,4 Muut rahoituskulut 42 0,0 Korkotuotot 485 0,3 Investoinnit 0,0 Muut rahoitustuotot 545 0,3 Investoinnit ,1 Tulorahoituksen korjauserät Rahoitustoiminta 0,0 -Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutusvoitot ,6 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Investoinnit Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 0,0 Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutustulot ,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 34 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,6 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 14

21 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Edellisten tilikausien ylijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Aineettomat hyödykkeet yhteensä Oma pääoma yhteensä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET Maa- ja vesialueet Poistoero Rakennukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero ja vapaaeht varaukset yht Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Keskeneräiset hankinnat Valtion toimeksiannot Aineelliset hyödykkeet yhteensä Lahjoitusrahastojen pääomat 7 6 Muut toimeksiantojen pääomat Sijoitukset Toimeksiantojen pääomat yhteensä Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset VIERAS PÄÄOMA Muut saamiset Pitkäaikainen Sijoitukset yhteensä Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pysyvät vastaavat yhteensä Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lyhytaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 5 5 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut toimeksiantojen varat Lainat julkisyhteisöiltä Toimeksiantojen varat yhteensä Saadut ennakot Ostovelat VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat Vaihto-omaisuus Siirtovelat Valmiit tuotteet Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vaihto-omaisuus yhteensä Vieras pääoma yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 3 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT Osakkeet ja osuudet Omavaraisuusaste,% Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteih Suhteellinen velkaantuneisuus,% Muut arvopaperit Kertynyt yli/alijäämä, Rahoitusarvopaperit yhteensä Kertynyt yli/alijäämä, /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainat, /asukas Vaihtuvat vastaavat yhteensä Lainakanta Lainasaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

22 Talousarvion toteutuminen Talousarvio on toteutunut viime vuosina paremmin kuin aikaisemmin. Käyttötalouden toimintamenoista vain palvelujen ostot ja avustukset ylittivät talousarviossa arvioidun. Palvelujen ostojen ylitys (0,4 %) johtui erikoissairaanhoidon kulujen ylittymisestä. Avustusten ylitys (8,6 %) johtui lasten kotihoidontuen (27,5 %) ja lasten kotihoidontuen kuntalisän (42,6 %) ylityksistä. Toimielimittäin talousarvio toteutui seuraavasti: Hallintokeskuksen menot toteutuivat 95,2 %:sti eli noin alle talousarvion. Kun tulot ylittivät arvion euroa, alittui toimintakate euroa. Perusturvalautakunnan toimintamenot ylittyivät 0,1 % eli Toimintatulot ylittyivät 1,6 miljoonaa euroa. Niinpä kate oli yli 1,5 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Kasvatus- ja opetuslautakunta alitti toimintamenoissa talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla eli 1,7 %:lla. Myös tuloja kertyi paremmin kuin talousarviossa. Toimintakate oli 1,7 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Kulttuurilautakunnalla menot toteutuivat 91,6 %:sti ja tulot 87,2 %:sti. Kate muodostui 8,1 %:a eli euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Nuoriso- ja liikuntalautakunnan toimintamenot olivat noin 95 % talousarviosta. Tulot ylittyivät selvästi eli yli 17 prosenttia. Niinpä kate muodostui euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Tekninen lautakunta alitti talousarvion kaikista selvimmin. Toimintamenot olivat 4,1 miljoonaa euroa talousarviota pienemmät. Myös tulot alittuivat johtuen maanmyyntitulojen arvioitua pienemmästä toteumasta. Katetasolla toteuma oli 1,4 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Pelkästään ulkoisissa menoissa lautakunta alitti talousarvion kolmella miljoonalla eurolla, ja katetasonkin säästöiksi muodostui yli kaksi miljoonaa euroa. Rakennus- ja ympäristölautakunnan toteuma oli menojen osalta 91,6 %:a ja tulojen osalta 122,7 %:a. Katesäästöksi muodostui euroa. Lautakuntataso ei ole valtuustoon nähden sitova taso, mutta silti on merkille pantavaa, että ainoa ylitys lautakuntatasolla on perusturvan euron ylitys, joka on promille lautakunnan menoista. Valtuustoa kohtaan sitova taso on tulosaluetaso toimintamenojen ja tulojen osalta. Tapsan Tahdit ja vesihuoltolaitos ovat sitovia nettomenoissa. Tulosalueista toimintakulut ylittyivät luottamustoimessa ( ), Pirtevassa ( ), vanhuspalveluissa ( ; ylitys 2,8 %), erityispalveluissa ( ; ylitys 1,4 %), perusopetuksessa ( ; ylitys 1,2 %), työväenopistolla ( ; 11,0 %) ja teknisen keskuksen hallinnossa ( ; 1,1 %). Luottamustoimessa ylitys johtui kaupunginjohtajan rekrytointiprosessista sekä atk- ja leasingkuluista. Erityispalveluissa suurin yksittäinen ylityksen syy oli asiakaspalveluiden ostot (PSHP). Perusopetuksessa ylittyi palkkamenot, (etenkin sijaisten palkat). Työväenopistolla ylitys kohdistui sijaisten palkkoihin, asiakaspalveluiden ostoihin sekä painatuksiin ja ilmoituksiin. Teknisen keskuksen hallinnossa ylitys tuli ostopalveluissa. Vanhuspalveluiden osalta perusturvalautakunta teki määrärahasiirtoesityksen, jossa vanhuspalveluiden ylitystä olisi katettu muiden perusturvan tulosalueiden määrärahoilla. Esitys ei kuitenkaan ehtinyt valtuustokäsittelyyn ennen vuoden loppumista. Koko kaupungin toimintamenot alittivat talousarvion lähes 5,8 miljoonaa euroa. Tätä voi pitää erittäin hyvänä saavutuksena, koska lähtökohtaisesti talousarvio laadittiin tiukalle menokurille. Oleellista on myös se, että valtuuston edellyttämä alijäämän kattaminen henkilöstömenosäästöin toteutui. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessa erittäin tarkasti talousarvion mukaisesti. Tuloja saatiin eli 3 promillea enemmän kuin oli budjetoitu. Toimintakate oli lähes kuusi miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Valtionosuudet olisivat jääneet alkuperäiseen talousarvioon nähden runsaat euroa alle arvion. Vuoden aikana valtionosuuskohtaa kuitenkin alennettiin miljoonalla eurolla, joten nyt valtionosuuskohta ylittyi. Verotulot kokonaisuutena jäivät alle arvion. Nokian kaupungin verotulokehitys oli selvästi naapurikuntia ja valtakunnallista kehitystä huonompi. Kunnallisveroa kertyi yli 2,5 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Yhteisöveron odotettua parempi tuotto (ylitys 1,1 milj. ) kompensoi kuitenkin kunnallisveron arviota. Kiinteistöveroa kertyi noin euroa enemmän kuin oli talousarviossa. Rahoituslaskelmassa investointien määrää supistettiin jo toisena vuotena peräkkäin. Talousarviossa investointimenot olivat 19,3 miljoonaa euroa, tilinpäätöksen toteuma oli 14,1 miljoonaa euroa eli noin kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2010 tilinpäätös oli pettymys verotulojen kertymän osalta. Jotta vuoden 2011 talousarvion kunnallisverokohta toteutuisi, se edellyttäisi 3,3 prosentin kasvua vuoteen 2010 verrattuna. Valtionosuuksien tulee kasvaa 4,6 %. Molemmat tavoitteet ovat silti realistisia. Tiukin tavoite on ulkoisten käyttötalousmenojen kehitys. Ne saisivat kasvaa vain 1,9 %. Vuodelle 2011 ei ole päätetty lomautuksia tai kahden viikon palkattomien vapaiden suositusta. Lisäksi valtakunnallinen palkkaratkaisu syö kasvuvaran lähes kokonaan. Niinpä kuluvan 16