PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU Historiaa Duxfordissa Vuoristolentämistä Pohjois-Italiassa Ilmailulinjalaiset Finnairin koulutuskeskuksessa Ilmailun tulevaisuus Osa 2 2/ 2008

2 Etua keskittäjälle Voit maksaa vakuutuksia OP-bonuksilla. Kodin ja perheen vakuutukset Nyt on hyvä aika varmistaa, että kodin ja perheen vakuutusturva on kattava ja tarkoituksenmukainen. Keskittämällä vakuutuksesi saat monia etuja. Jo esim. koti-, liikenne- ja autovakuutuksilla saat keskittämisalennuksia. Etusi paranevat entisestään, jos olet OP-bonusasiakas. OP-bonuksia voit käyttää myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Tule käymään, soita tai tutustu osoitteessa Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa kuukaudessa.

3 kuva: Joonas Reinikainen VÄÄKSYN YHTEISKOULUN ILMAILULINJA FINNAIRIN KOULUTUSKESKUKSESSA Teksti: Risto Pykälä Ilmailulinjan Nico Mesiäinen ottaa vastaan infoa Airbus- lentokapteeni Matti Keräseltä Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinjan opiskelijat saivat poikkeuksellisen mahdollisuuden tutustua isoilla koneilla lentämiseen Finnairin koulutuskeskuksessa Vantaalla. Koulutuskeskus tarjoaa palvelujaan myös maailmalla toimiville eri valtioiden lentoyhtiöille. Tästä johtuen esimerkiksi Finnairin koulutuskeskuksen lentosimulaattorit ovat lähes ympärivuorokautisessa käytössä. Näin ollen ilmailulinjalle järjestynyttä aikaa Airbus- ja DC-9 -simulaattoreihin, MFTDlaitteeseen sekä turvakoulutukseen voi hyvällä syyllä pitää pienimuotoisena lottovoittona. Kovasta käyttökapasiteetista johtuen vierailun valmistelut alkoivatkin jo vuotta aiemmin. Koulutuskeskuksen puolelta keskeisenä koordinaattorina toimi Airbus A320 ryhmän kouluttaja lentokapteeni Matti Keränen. Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinjalle kyseessä oli opetussuunnitelman määrittämästä tutustumisesta ilmailun ammatilliseen koulutukseen. Finnairin koulutuskeskuksen puolelta vierailun ohjelma oli räätälöity tukemaan nimenomaan ilmailulinjan opiskelijoita, joilla on tavoitteena liikennelentäjän ammatti. Vierailulle oli varattu aikaa kuusi tuntia. SIO:n koulutus ja liikennelentäjän arki Koulutuskeskuksessa ilmailulinjan otti vastaan neljä Finnairin lentäjää, jotka toimivat linjalla lentämisen lisäksi eri tehtävissä sekä koulutuskeskuksessa, että liikennelentäjien kuvat: Risto Pykälä Ilmailulinjan Pia Meilahti, Klaudia Halme ja Joel Lampinen takanaan vanhempi simu, jolla ennen vanhaan ilmailuopistoon pyrkivät lensivät nk. Hannun vaakunaa P-H ILMAILU 3

4 kuvat: Risto Pykälä täysin oikeine, eri konetyyppien pelastautumisuloskäynteineen. Osan turvakoulutusta muodostaa myös ison altaan mahdollistama vesiolosuhteiden simuloiminen pelastuslauttoineen ja pelastautumisproseduureineen. Tulen aiheuttamissa vaaratilanteissa toimimiseen on erikseen rakennettu ohjaamon malli, jossa voidaan simuloida erilaisia kuviteltavissa olevia tilanteita. Ilmailulinjan opiskelijat kävivät läpi demot sekä tulipalotilanteista että pelastautumisuloskäyntien kautta evakuoinnista. Teknisiä järjestelmiä sisään uudella laitteella Keräsen Matti antaa lentämistä tukevia käsimerkkejä peruskoulutusta antavassa Suomen Ilmailuopistossa. Tilaisuus alkoi yhteisellä osuudella, jossa koulutuskeskuksen esittelyn jälkeen perehdyttiin liikennelentäjiä kouluttavan Suomen Ilmailuopiston koulutuksen rakenteeseen sekä pääsyvaatimuksiin. Kysymysten jälkeen juotiin keskustelulla höystetyt pullakahvit. Kahvin ja jälkeen siirryttiin seuraamaan esitystä liikennelentäjän tyypillisestä päivästä. Esitystä seurasi odotetusti vilkas keskustelu, jossa ilmailulinjalaiset tarkensivat tietojaan ja mielikuviaan mahdollisesta tulevasta ammatistaan. Ilmailulinjalaisten 16 opiskelijan ryhmä jaettiin tämän jälkeen neljään osaan ja siirryttiin tutustumaan lentoja siihen olennaisesti liittyvään turvakoulutukseen neljässä eri pisteessä. erilaisia onnettomuustilanteita tulipaloineen, vaaratilanteineen ilmassa, pakkolaskuineen. Miehistön tositilanteessa vetämät turvatoimenpiteet voidaan harjoitella lähes oikeaa vastaavassa ympäristössä. Turvakoulutustilassa on mm. osa koneen runkoa matkustajatiloineen ja Airbus A 320-lentokoneen MFTD -laite ( Maintenance and Flight Training Device) on koulutuskeskuksessa suhteellisen uutta tekniikkaa. Laitteen koulutuksellinen funktio on ajaa oppilaille sisään teknisiä järjestelmiä ja proseduureja mahdollisimman tehokkaasti keskittyen esimerkiksi vain tiettyyn toimintaan kerrallaan. Näin varsin kalliissa lentosimulaattorikoulutuksessa voidaan keskittyä nimenomaan kokonaisuuksien hallintaan ja itse lentämisen tuomiin lisätoimintoihin. MFTD -laite vapauttaa tietenkin myös simulaattoriaikaa ja tuo näin hyötyä niin taloudellisesti kuin koulutuksellisestikin. Laitetta käytetään niin lentäjien kuin teknisenkin henkilökunnan koulutukseen. Ilmailulinjan opiskelijat saivat ensin Turvakoulutus osa koulutusta olennainen Turvakoulutus antoi selkeän kuvan miehistön monipuolisesta toimenkuvasta ja tarvittavista valmiuksista. Finnairin koulutuskeskuksessa pystytään simuloimaan varsin realistisesti P-H ILMAILU 4 Uutta MFTD -laitetta esittelee A320 perämies Hannu Keränen, Severi ihmettelee..

5 seurata aitoa tyyppikoulutustilannetta, jonka jälkeen perehdyttiin itse laitteeseen. Odotetut Airbus A 320 ja DC-9 simulaattorit Arctic AirService ky nopeaa ja joustavaa huoltopalvelua pienlentokoneille Arctic AirService ky Sampo Kukkola puhelin faksi Ota yhteyttä! Kolmantena ja neljäntenä kohteena olivat ehkä ne odotetuimmat Airbus A 320 ja DC-9 lentosimulaattorit. Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinjan vierailijat muodostuivat kahdesta eri vuosikurssista, joista vanhemmalla kurssilla jo saatu koulutus oli sisältänyt varsin vaativaakin PC-pohjaista lentosimulaattorikoulutusta sekä oikeaa lentämistä. Nuoremmalla, toista vuosikurssia opiskelevalla oli myös usealla kokemusta vapaavalintaisesta lukion kurssista numero 6 eli lupakirjakurssin lento-osasta. Näin tutustumassa mukana olleilla ilmailulinjan lennonopettajillakin oli pieni jännitys opiskelijoiden selviämisestä isoilla koneilla. Nykypäivän lentosimulaattorit tarjoavat käytännössä oikean lentämisen kanssa identtisen tilanteen. Simulaattorien hyöty lentokoulutuksessa on ennen kaikkea taloudellinen. Simulaattoritunti maksaa vain murto-osan oikeasta lentämisestä. Tämän lisäksi simulaattorit mahdollistavat sellaisten vaativien pakkotilannetoimintojen harjoittamisen, joita ei oikealla koneella voida turvallisuussyistä suorittaa. Simulaattoreiden sekä niihin liittyvän koulutuksen kehittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa tyyppikoulutuksessa siirrytään simulaattorista käytännössä suoraan perämiehen paikalle. Ilmailulinjan neljän hengen ryhmiin jaettujen miehistöjen jäsenet lensivät jokainen sekä Airbusin että DC Tarjoamme Ranuan lentopaikalla kattavat palvelut yksityisilmailussa käytettäville koneille: tyyppihyväksytyt Cessna, Piper ja Maule koneet sekä ultra- ja experimentalkoneet määräaikaishuollot vuositarkastukset punnitukset apulaitehuollot ym. Tarjoamme myös mahdollisuutta solmia huoltosopimuksen, joka kattaa koneen pitämisen lentokelpoisena (lentokelpoisuusmääräykset, katsastusjärjestelyt, huollot, vikakorjaukset). Kokonaisvaltainen koneen ylläpito on ykkösasiamme. Asiakastilat saunoineen ja keittiöineen ovat käytössäsi huoltojen ajan, tervetuloa siis kauempaakin! sähköposti: Bonusta jopa 5% Muista myös maksutapaetu 0,5%

6 -9 simulaattorilla. Lentotehtäväksi oli asetettu startin, laskukierroksen sekä laskeutumisen suorittaminen. Jokainen ryhmän jäsen istuutui vuorollaan Airbusin osalta perämiehen oikealla puolella sijaitsevalle sekä DC -9 osalta kapteenin vasemman puolen istuimelle. Viereisellä istuimella oli tietenkin kouluttava lentokapteeni. Ilmailulinjalaiset suoriutuivat lentotehtävästään erittäin, jopa yllättävän hyvin. Jopa ohjaustekniikaltaan vaativammaksi mainittu, jo hiukan vanhempaa simulaattoripolvea edustava DC -9 simu tuntui olevan kohtuullisesti käsissä Helsinki-Vantaan öisessä laskukierroksessa. Tämä ei tarkoita sitä, että liikennelentokoneella operointi ja lentäminen olisi helppoa. Hyvin sujuneiden lentojen takana olivat sekä jo saatu PC -pohjainen vaativiinkin lentämisen menetelmiin perehdyttävä koulutus että jo usealla opiskelijoista oleva oikeakin lentokoulutus. Ehkä Ilmailulinjaperämies (henkilö?) Pia Meilahti finaalissa A320 koneella kuvat: Risto Pykälä eniten hyvää lentämistä tuki vieressä istuva kouluttaja, jonka opastamana ja yhteistyönä lento suoritettiin. Koulutuskeskukseen tutustumiseen kuului myös aina yhtä tärkeä ruokailu, joka oli porrastettu rytmittämään eri toimintoja. Kotiin illan hämärtyessä Turvakoulutuksesta kertoi vakuuttavasti A320 kapteeni Jukka Laatunen Kuuden tunnin tutustumissession lähetessä loppuaan, kokoonnuimme vielä yhteiseen palaveriin jakamaan päivän yhteisiä vähintäänkin elämyksellisiä kokemuksia. Samoin tarjoutui vielä mahdollisuus kysellä kaikkea ammattiin ja ammatilliseen koulutukseen liittyvää upean päivän meille tarjonneilta Finnairin lentäjiltä. Ilmailulinjalaisten astuessa Finnairin koulutuskeskuksen ulkopuolella odottavaan linja-autoon, kuvastui heidän kasvoiltaan vielä hiukan jossain muualla oleva olemus. Kotia kohti illan hämärtyessä palaavassa linja-autossa istui nyt nuoria, joille oli entisestään vahvistunut kuva omasta ammatillisesta tulevaisuudestaan realiteetit huomioiden. Aivan varmasti useita tulevia liikennelentäjiä tallaamassa tyytyväisinä linja-autolle

7 RADIOSKANNERIT ILMAILU VHF-PUHELIMET PMR-PUHELIMET Kalevan puistotie 13 TAMPERE p , , Volare in Italia lentämistä erilaisessa ympäristössä kuvat ja teksti: Risto Pykälä Bellunon hienopintainen kenttä Jungmeistereineen, ultrakeveineen ja Cessnoineen upeassa Dolomiittimaisemassa Myös ilmailu ja lentäminen mielletään nykyään Euroopassa kiihtyvässä kulttuurin eri muotojen yhtenäistymisessä varsin samanlaisena, lennetäänpä sitten melkein missä tahansa. Näinhän asian laita pitkälti onkin ja tähän mielikuvaan lienee syynä myös hyvin tiedossa ja osittain hallinnassakin olevat yleiseurooppalaiset ilmailua koskevat määräykset. Kuitenkin eurooppalaisessakin ilmailussa on se oma kansallisten lupakirjojen aikaansaama erilaisten tulkintojen kokonaisuus, mikä voi poiketa suurestikin eri valtioiden välillä. Jos tähän vielä lisätään maisemien totaalinen muutos, voidaan yhdistelmästä aikaansaada uudenlaisia, erilaisia mahdollisuuksia lentämisen riemun ja mielenkiinnon ylläpitämiseen. Aina niin muodikkaan elämyksellisyyden lisäksi voidaan kokea myös oppimisen toimintaympäristö. Vaikka monet ilmailun kultalaakerilippaisten hattujen alta paljastuvat poutahaukat vain vaivoin tämän allekirjoittavat, on jokaisen lentämisen taidossa pieniä oppimisen ja sitä kautta parantamisen mahdollisuuksia. Pehmeä lasku vuoristo-olosuhteisiin Vuoristolentäminen Pohjois-Italiassa tarjoaa Vääksyn Aurinkovuoreen jylhyyteen tottuneelle mahdollisuudet niin elämyksellisyyteen kuin oppimiseenkin. Veneton alueella Bellunon maakunnassa Dolomiiteiksi kutsuttu Alppien osa muuttuu etelästä lähestyttäessä varsin yhtäkkiä tasangosta kunnioitusta herättäväksi vuoristoksi. Vuoristo alkaa n. 70 kilometrin päästä Veneton pääkaupungista Venetsiasta nousten melkein heti korkeudeltaan 2-3 km tuntumaan. Kuitenkin se tarjoaa lentämisen kannalta tietyllä tavalla pehmeän laskun vuoristoolosuhteisiin, eikä edusta ehkä sitä askeettisinta ja aggressiivisinta Alppien osaa, missä esimerkiksi maastotai pakkolaskuun ei juurikaan ole edellytyksiä. Itselleni maisemat olivat jo tuttuja kahdenkymmenen vuoden takaa sekä jälleen tiiviimmin parin viime vuoden osalta. Ensimmäiset kokemukset vuoristolentämisestä tulivatkin ehkä siitä aidoimmasta lentämisestä eli riippuliidosta. Kun liitimellä nousee ensimmäisen kerran vuorien huippujen yläpuolelle ja näkee lumihuippuiset Alpit, voi tunnetta kuvata jopa condorimaiseksi. Ilmailijoille on tunnetusti helppoa samaistua paljoakaan ponnistelematta condorin ajatus- ja sielunmaisemaan. Nuorempana, silloin maajoukkueessa Euroopan mestaruuskilpailuja keskinkertaista huonommilla suorituksilla lentäen oppi ensikertalaisena kunnioittamaan vuoristolentämisen P-H ILMAILU 7

8 myönteisiksi. Purjelennon ja riippu- tai varjoliidon kannalta kysehän on etenemisen mahdollistavista voimista. Moottorin voimalla lentäessä voidaan voimakas ilman liike tietenkin kokea hiukan epämiellyttävänäkin, ei kuitenkaan pääsääntöisesti vaarallisena. Hyvin epämiellyttävät ja vaaralliset vuoristolentämisen ominaisuudet löytyvät näiden nostavien vuorenrinteiden vastakkaisilta puolilta. Virtaus irtoaa ohitettuaan vuoren laen ja dynamiikan hävitessä muuttuu pyörteiseksi ja voi olla vaarallisen voimakasta, jopa niin, ettei lentokone ole ohjattavissa. Maanpinnan muodoista johtuu myös suurelta osin sääilmiöiden vaihtelun nopeus. Massiivinen, erittäin voimakas cumulonimbus eli ukkospilvi voi syntyä lähes huomaamatta vaarattoman näköiseltä taivaalta parissakymmenessä minuutissa. Ukkosmyrskyt voimakkaine vaakasuorine ja pystysuorine ylös alas virtauksineen yhdistettynä maanpinnan muotojen aiheuttamaan turbulenssiin luo lentämiselle ehkä vaarallisimmat mahdolliset olosuhteet. Olennaista siis vuoristolentämisessä on siis tietää missä lentää ja milloin lentää. Paras tapa nauttia turvallisesta ja upeasta vuoristolentämisestä on lentää paikallisten asiantuntijoiden kanssa on sitten kysymys mistä lentämisen lajista tahansa. Aeroporto di Belluno Yhtäaikaa korkealla ja matalalla tulossa vuorilta kohti kenttää vaativuutta. Kokemattomuus vuoristolentämisessä oli sikäli hyväkin, ettei osannut edes pelätä kaikkea, mitä olisi ollut syytä pelätä. Maanpinnan muodot ratkaisevat Vuoristolentämisen suurimpia eroja tasamaan yläpuolella lentämiseen lienee ilman virtauksen erilainen dynamiikka sekä sään nopeat muutokset. Huomiota vaativa ero on myös jopa metsäiseen Suomeen verraten laskupaikkojen niukkuus. Virtauksen erilainen dynamiikka perustuu maanpinnan muotoihin. Yksinkertaistettuna virtaus on muodoista ja niiden vaihteluista, tuulen suunnasta ja lämpötiloista riippuen tasaista tai pyörteistä. Laaksot säätelevät sekä tuulen suuntaa, että virtauksen voimakkuutta. Edelleen yksinkertaistettuna laakson tuuli nousee sivuilla olevia vuoren rinteitä pitkin ja jatkaa nousuaan nk. rinnetuulena tai isommassa mittakaavassa aaltovirtaukseksi kutsuttuna muotona. Tästä seurauksena vuorten rinteessä ja niiden yläpuolella on voimakkaastikin nostavaa aluetta. Pelkän mekaanisen tuulen lisäksi nostavaa virtausta tukee virtauksen irrottamat lämpimän ilman eri muotoiset ja kokoiset kuplat, jotka jatkavat nousuaan fysiikan lakien mukaan kunnes jäähtyvät ja kääntyvät alaspäin. Lentämisen kannalta edellä mainitut ilmiöt voidaan lukea pääsääntöisesti Aiemmin vain vuorilta startteja tehneenä päätin pari vuotta sitten vierailla maakunnan pääkaupungin Bellunon lentokentällä. Varttitunnin matkan päässä asuinpaikastamme Farra D Alpagosta oleva kenttä osoittautui upeaksi ja monipuoliseksi ilmailupaikaksi. Koko kenttäalue kiitoteineen on yhtenäistä hyvin hoidettua ruohoa. Kentällä on eri rakennuksissa kahvila, toimisto ja lennonjohtotorni. Lentokonehalleja on kolme kappaletta. kentän pääkäyttäjänä on Aeroclub Di Belluno. Kiitotie 05 / 23 on 812 metriä pitkä ja laakson suuntaisena suhteellisen vapaa reunaesteistä. Paikallisella kerholla on kohtuullinen kalusto eri lajien lentokoneita. Purjelennossa kaksipaikkaisina kou- P-H ILMAILU 8 Purjelentokalustoa Aero Club di Bellunon hallissa kahdessa tasossa

9 Kirjoittajalle tarjottiin mahdollisuutta tutustua vuoristolentämiseen niin purjelentona kuin moottorilentonakin. Moottorin avulla homma oli tietenkin teknisesti helpointa, joten valitsin sen. Sain yhteystiedot lennonopettajaan Luca Bonongiin, jonka kanssa suoritkuvat: Risto Pykälä Vuoristossa ovat pilvet aamupäivällä väärässä paikassa Riippu- ja varjoliidon starttipaikalla Dolada vuorella lukoneina mm. ASK 21 ja sisäänvedetyllä laskutelineellä varustettu Twin Astir ja yksipaikkaisena ASW-19 sekä Pikku Astir. Tämä lisäksi on useita yksityisiä purjekoneita. Raskaampina moottorikoneina ovat C-172K ja Piper PA 28 Cadet turisti- ja clubikäyttöön, C-182 Skylane laskuvarjohyppytoimintaan ja kolmas Vietnamin sodasta tuttu tulenjohtoversio 305 Birdog purjelentokoneiden hinauksiin. Kevyttä moottorikonekalustoa edustaa Tecnam P-92 Echo. Viereisessä hallissa näkyy mm. Bucker Jungman, 1930 luvun kuuluisa saksalainen taitolentokone. Vapaata ilmatilaa Ilmatilaa hallitsee Yhdysvaltojen Avianon tukikohta, joka sijaitsee 30 kilometrin päässä suunnassa 110 astetta. Vaikka Bellunon kenttä onkin vain 15NM (27,8 km) Avianon lennonjohtoalueen valvotusta ilmatilasta (CTR /D), kuuluu se valvomattomaan G-ilmatilaan, kuten valtaosa Alppien ilmatilasta muutenkin. Alpit siis ovat vapaan ilmatilansa suhteen hiukan Suomen ilmatilan kaltaisia. Keveiden, VLA (VDS) ja UL luokkien koneilla kansalliset lentosäännöt poikkeavatkin aika ratkaisevallakin tavalla kotimaisiimme nähden. Hiukan oudolta tuntuu, ettei em. koneluokille ole asetettu ollenkaan näkyvyysminimeitä. Korkeuksien suhteen on noudatettava tuttuja 500 ft ja 1000 ft alarajoja asutus ja ihmistiheydestä alapuolella riippuen kuitenkin 2 km säteellä (vrt. 600 m täällä) korkeimmasta maasto tai rakennetusta kohdasta. Valvottuun ilmatilaan ei näillä koneluokilla ole periaatteessa alkuunkaan asiaa. Kentätkin tulee kiertää 5 km säteellä. Näihin määräyksiin on kuitenkin kehitetty sovelluksia mm. siten, että faksaamalla etukäteen tulosta voi operoida oikealla lentokentällä. Myös valvotuissa C ja D ilmatiloissa on puolivirallisia laskeutumispaikkoja, joihin voi edetä tiettyjä käytäviä pitkin muuta liikennettä häiritsemättä. Ydinsanoma kuitenkin lienee, että hallitsevasta vapaasta G ilmatilasta johtuen vuoristolentämisestä voi nauttia kutakuinkin täysipainoisesti. Lentämiseen tarjottiin heti mahdollisuudet, heti kun sai kontaktin oikeaan ja mieluummin huonon italiani takia, englantia puhuvaan henkilöön. Ilmailun kansainväliset käyttäytymismallit näkyivät ehkä siinäkin, että vieraisiin suhtaudutaan hiukan kyräillen ja mieluummin toiseen suuntaan liikkuen. Ehkä tilanne ei kuitenkaan ollut Suomessa yleisesti koetun dramaattinen vaan johtui lähinnä kielellisistä ongelmista. Yhtä aikaa matalalla ja korkealla Muistoja verestämässä 1,5 km korkealla olevalla starttipaikalla Doladalla P-H ILMAILU 9

10 Propello stoppo! Tarkastuslentoa Tecnam P-92 -koneella taisin tarkastuslennon Tecnam P-92 -koneella. Soitin Lucalle, joka päätyönään lentää armeijan helikopteria ja sovimme ajan kauniiksi ja hieman utuiseksi aamupäiväksi. Sää oli hyvin ukkosherkkää, joten aamupäivä tuntui uskottavalta vaihtoehdolta. Tarkastuslennon yhteyteen sovittiin hiukan vapaampi osio, jossa saisi tuntumaa vuoristossa operoimiseen. Käytiinpä tervehtimässä vuoristojärven rannalle jo ehtineitä tuttuja auringonottajiakin. Suunnistaminen perustu pitkälti vain kartan avulla lentämiseen (ei kompassisuuntiin perustuen), koska lentäminen tapahtuu solissa. Kun kävimme kilometrin korkeudessa ravintolaa pitävää tuttua tervehtimässä, huomasi hyvin esimerkiksi keinohorisontin merkityksen kivutessamme täysillä tehoilla nokka pystyssä mutta visuaalisesti lähes vaakalentoa. Ylös- alaspäin ja sivusuuntien hahmottaminen ei rajoitetussa näkösektorissa olekaan ihan itsestäänselvyys. Vuoristossa lentämisen hieno perusolemus on se että on yhtä aikaa hyvin korkealla ja hyvin matalla katseen suunnasta riippuen. Parikymmentä vuotta sitten laaksojen yli meni sähkölankoja ristiin rastiin oudoilla korkeuksilla. Nyt niiden määrä oli vähentynyt mutta ei kuitenkaan kadonnut, joten laaksossa lentäessä on oltava näidenkin suhteen tarkkana. Solia pitkin hienoissa alppimaisemissa Lentämisen kulttuuri tuntui olevan Italiassa varsin korkea, mikä näkyi opettajan ammattitaitoisessa otteessa sekä kentän yleisissä toiminnoissa. Varsinaisella tarkastuslento-osuudella käytiin hyvin tarkoin eri mene- telmät ja toiminnot läpi. Itselle tuntui ehkä hiukan vieraalta moottorin sammuttaminen lennolla pakkotilanneharjoituksena niin, että käynnistäminen tapahtui vasta laskun jälkeen. Kyseessä ei ollut viranomaismielessä tarkastuslento vaan soveltuvuuden testaaminen itsenäiseen lentämiseen lentopaikalla. Selvisin tästä varsin puhtain paperein tutulla 37 vuoden tuurin ja itseluottamuksen yhteisvaikutuksella. Jutustelimme useampaan otteeseen ideasta tulla hiukan isommalla porukalla tutustumaan vuoristossa lentämiseen. Kansallisten lupakirjojen yhteensopivuus jäi vielä hiukan avoimeksi. Joka tapauksessa vuoristolentäminen antaisi kokemuksena monellekin uutta puhtia ja näkökulmia oman harrastamisen uusiutumiseen. Noin ajatuksen tasolla voisi kuvitella olevan antoisaa lennellä muutaman koneen kimpassa solia pitkin hienoissa alppimaisemissa tai lasketella purjelentokoneella paria sataa pitkin alppiniittyjä ja huomata hetkessä olevansa puolentoista kilometrin korkeudessa lähellä cumuluspilvien pohjaa. Ilmavoimien helikopteria työkseen lentävä tarkastuslentäjä Luca Bonong lähettää terveiset tasamaalentäjille. P-H ILMAILU 10

11 Bobcat- ja minikaivinurakointia salaoja- ja sadevesityöt viemäri- ja pihatyöt vaihtolave ja kuljetuspalvelu Huhdantie 2, Vääksy KAIVONKONE- URAKOINTI HANNU SAVOLA Kettulantie Kurhila K -Extra Mononen Marja Maakeskenraitti Maakeski ma - to pe la MK-MAALAUS Tarmontie Hollola KULJETUSPALVELU Laaksonen Pekka T:mi Marjastentie Kutajärvi Puh KULJETUSLIIKE L & H TIMONEN OY Apilakatu Lahti SUOMEN SUODATINVALMISTE OY Vuohkalliontie Heinola Puh HOLLOLAN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS P. Kaartinen Ky Pukinkonttiin lahjakortteja! Keskuskatu Hollola Puh LOKALIIKE J & S LUHTAKALLIO Käpöläntie Viitaila , MUUTTOPALVELU SEPE VARASTOHOTELLI Aniantie Vääksy Puh AUTOILIJA TOIVOLA MARKKU kappaletavaran kuljetukset Vesivehmaantie 297 B Vesivehmaa Puh , AUTOKORJAAMO KURREN PAJA osamaalaukset katsastusremontit pakokaasumittaukset Suopellontie Vesivehmaa Puh KIRJANPITO- TOIMISTO TUIPE Mestarinkatu Lahti Puh Kirjanpitoaineiston noutoja palautuspalvelu TELIVAUNU WECKMAN OY Paininpuuntie Heinola Puh SYRJÄMÄEN SORA OY Jallintie Auttoinen Puh KONEKORJAAMO KARTANO RISTO MAATALOUSKONEIDEN KORJAUS JA HUOLTO, MYÖS PIENKONEET PANNIJOENTIE PADASJOKI Puh Ajokatu 83 Prisma LAHTI Avoinna: Ma-Pe 9-19 La 9-15 Jouluna suljettu ISÄNNÖINTIPALVELU PÖYSTI KY Kustaankuja Vääksy Puh VAARIN AUTO Ilmolantie Padasjoki Puh P-H ILMAILU 11

12 teksti: Jukka Vepsäläinen Ilmailun tulevaisuus... ja mitä se voisi tuoda tullessaan Päijät-Hämeeseen Ilmastonmuutos sen teki tavallaan tai siis lämpötilan nopeat vaihtelut. Vanhan autoni tuulilasiin syntyi parissa päivässä pitkä halkeama. Sitä ennen lasin alaosassa oli ollut pikkuinen särö vuosikausia. Merkki tulevaisuuden muutoksesta oli silmieni edessä pitkään, en vain reagoinut siihen, vaikka olisi pitänyt. Tässä tapauksessa lopputulos oli epämieluisa nyt lasku on sitten suurempi. OSA 2 Näin tulevaisuuden muutokset usein tapahtuvat. Heikot ja vähän vahvemmatkin signaalit ovat ympärillämme kaiken aikaa, mutta emme havaitse niitä. Sitten voi nopeallakin aikataululla tapahtua suuria muutoksia. Mitä mahtaa tulevaisuus tuoda tullessaan ilmailuun? Mitä voisi tapahtua Lahti- Vesivehmaan lentokentällä? Yritän tässä juttusarjassa haarukoida tulevaisuutta hieman pitemmälle kuin parin vuoden päähän. Tällöin on pakko irtautua tämän hetken finanssikriiseistä ja paikallisista ympyröistä. On katsottava kauemmas tulevaisuuteen; mitä Suomessa tai maailmalla on ylipäätään odotettavissa. Samoin on aluksi pakko irtautua myös itse ilmailusta ja pohdiskella asioita hieman avarammin. Lopuksi pyrin ainakin kysymään, mitä tämä tarkoittaa Päijät-Hämeen ja Lahti-Vesivehmaan ilmailun kannalta? Juttusarja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkailin lentoliikennettä, lentokenttiä ja alueellista kehitystä. Tämä toinen osa keskittyy teknologiaan sekä energia- ja ympäristökysymyksiin. Kolmannessa osassa pohdin itse ihmistä eli ilmailijoiden tulevaisuutta. P-H ILMAILU 12 Teknologian kiihtyvä kehitys ja ympäristö Merkittävimmät ihmiskunnan tulevaisuutta muovaavat voimat näyttävät tällä hetkellä olevan toisaalta teknologia ja sen jatkuva vääjäämätön kehitys, toisaalta luonnonympäristön kestokyky ja energiatalous. Vaikka ei haluaisikaan olla teknologiauskovainen, on pakko tunnustaa, että teknologian uudet sovellukset ovat muuttaneet ehkä eniten jokaisen ihmisen arkielämää. Eikä ole pienintäkään merkkiä siitä, että tämä kehitys pysähtyisi tai edes hidastuisi. Päinvastoin tulevaisuudessa uutta teknologiaa syntyy hengästyttävällä tahdilla. Tänä päivänä emme edes kykene kuvittelemaan kaikkea sitä, mikä teknologian saralla on todellisuutta esimerkiksi 10 tai 15 vuoden kuluttua. Useimmat meistä muistaa millaista oli 15 vuotta sitten. Ei siitä niin kovin kauan ole. Eivätkä asiat kovin paljoa ole muuttuneet paitsi kaiken maailman teknologiset laitteet. Matkapuhelin oli aika harvinainen eikä mahtunut taskuun. Tietokoneet olivat toivottoman hitaita ja läppärit olivat raahattavaa mallia. Hyvin monet sellaiset arkipäivän asiat, joita tänä päivänä pidämme edistyksenä, ovat tavalla tai toisella teknologiseen kehitykseen nojaavia. Teknologian rinnalla osittain toinen toistaan tukien osittain vastakkaisina tulevaisuuteemme vaikuttaa ekologia eli luonnonympäristön kyky kestää ihmiskunnan jatkuva elintason nälkä. Tällä hetkellä kuumin puheenaihe on ilmastonmuutos, johon erottamattomasti liittyy myös kysymys siitä, kuinka aiomme tuottaa jatkossa tarvitsemamme energian. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että miljardikaupalla maapallon asukkaita haluaa itse kukin enemmän kaikenlaista: kännyköitä, läppäreitä, palkkaa, elintasoa, elämänlaatua ja niin edelleen. Teknologiaa, jota ei vielä osaa edes kuvitella Teknologian kehitystä ajaa eteenpäin paitsi se, että tiede tuottaa koko ajan uusia keksintöjä, myös ja ennen kaikkea se, että tutkimus ja tuotekehitys ovat pakollinen edellytys liiketoiminnan menestykselle kiristyvässä kilpailussa. Tulevaisuuden nousevia teknologioita ovat geeniteknologia, ympäristöteknologia, bioteknologia, materiaaliteknologia ja nanoteknologia. Geeniteknologia voidaan tässä sivuuttaa, vaikka silläkin lienee yhteytensä ilmailuun. Muita mainittuja teknologioita kannattaa sen sijaan tarkastella hieman tarkemmin ilmailun näkökulmasta. Materiaaliteknologia tullee koke-

13 KAIVINKONEPALVELU ANTTI RUSI 40 vuoden kokemuksella Ritaniemenkatu 11, Lahti, Puh LUKKOPALVELUT MYÖS LENTOÄSSILLE! ALEKSANTERINKATU 3 LAHTI KESKUSKATU 9, HOLLOLA Maanrakennustyöt Ojitukset Tienrakennustyöt Pohjatyöt Koneelliset metsätyöt Maa-aineskuljetukset, sora/multa Pyöräkuormaaja Käytössä 22 t:n tela-alustainen kaivinkone Puh Puh./fax (03) Juokontie 21, Paimela JASKAN REMMI JA KUMITUS OY Mikkolantie 31, Vääksy Puh./ Fax , Gsm Oilon Oy Lahti VÄÄKSYN TILITOIMISTO OY Kustaankuja Vääksy Puh , , Fax VÄÄKSYN SORA OY soralajikkeet murskalajikkeet kivituhka sepelit muuraushiekka multaa luonnonkivilajikkeita maankaivuut maansiirtourakoinnit kuljetukset pyöräkuormaajatyöt tiekarhupalvelut rakaankaluston korjaukset vaihtolavojen vuokraukset PUH. (03) , DAHL KUOPPATIE 2, LOUKKUHARJU, VÄÄKSY Kuljetusliike Pekka Väinölä Oy Vesimäentie Hollola Kaivinkone ja purkutyöt tehokkaasti ja edullisesti! Saulin Sekatyö Vanhojen huonekalujen ja esineiden entisöintiä Juhani Salojärvi, puh Kellosalmentie 11, Padasjoki

14 Ilmailun tulevaisuus... maan tulevaisuudessa suuren mullistuksen. Uusia materiaaleja kehitetään perinteisten yhdistelmiä, ns. hybridimateriaaleina. Materiaalit oppivat myös aistimaan ja tulevat älykkäiksi. Nanoteknologian avulla voidaan rakentaa koneita ja laitteita, jotka ovat niin pieniä, ettei niitä paljain silmin näe. Tulevaisuudessa ihmisen kehon sisällä voi työskennellä kokonainen nanorobottiarmeija turvaamassa terveydentilaamme tai tehostamassa suorituskykyämme ja aistejamme. Automaatio kehittyy nopeaa vauhtia. Esimerkiksi erilaiset ohjausjärjestelmät, sensorit, itseohjautuvat ja itsesäätyvät tunnistimet, puheohjaus ja konenäkö kehittyvät nopeasti. Kaikkia näitä teknologioita aletaan tavalla tai toisella hyödyntää myös liikenteessä ja kulkuneuvoissa, ilmailuvälineet mukaan lukien. Esimerkiksi liikennelentokoneiden sisällä ilman kosteus on täytynyt pitää aisoissa korroosion vuoksi. Uudet komposiittimateriaalit eivät ruostu, joten tähän päivään saakka matkustajakoneissa hyvin alhaisena (5 %) pidetty ilmankosteus voidaan nostaa miellyttävämmälle tasolle Automaatio ja ICT valtaa lentokoneen P-H ILMAILU 14 USA:n tiede- ja teknologianeuvoston asettama työryhmä arvioi tulevaisuuden merkittävimmiksi teknologioiksi teollisuuden näkökulmasta nanoteknologian, kaikkialle tunkeutuvan informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä vetyenergiateknologian. Ilmailun kannalta lienevät merkittävimpiä materiaali-, nano- ja tietotekniset uudet sovellukset. Samoin energiateknologia, jota tarkastellaan hieman myöhemmin. Tälläkin hetkellä lentokoneen ohjaamon digitaalisuus yleistyy kovaa vauhtia ja perinteiset mittarit vaihtuvat näyttöruuduiksi. Tulevaisuudessa ohjaamon valtaavat suuria pintoja peittävät digitaaliset paneelit. Olemassa olevaa teknologiaa, joka juuri on yleistymässä myös yleisilmailussa, ovat lasiohjaamojen keinonäkymät (Synthetic Vision). Järjestelmä tuottaa näytölle tarkkaa digitaalista mutta luonnollista kuvaa maastosta. Laskut ja nousut tulevat mahdollisiksi huonossa säässä ja näkyvyydessä, tai jopa yöllä täydellisessä pimeydessä. Nykyisten VFR ja IFR käsitteiden rinnalle voi tulla uusi EFR (Electronic Flight Rules). Tekniikan kehittyessä avioniikka robotisoituu kokonaan. Jatkossa ei ole mitään ihmeellistä siinä, että robotti-perämies tai neiti (ihan miten ilma-aluksen päällikkö itse haluaa) tunnistaa pilotin äänen, seuraa käskyjä ja tuottaa pilotille ruuhkatonta reittitietoa, sijaintitietoa ja digitaalisia kolmiulotteisia karttoja. Internet tulee entistä voimakkaammin ohjaamoon, jolloin voidaan esimerkiksi lennon aikana seurata satelliitti- ja tutkakuvia sään kehittymisestä. Robopilotti hoitaa rutiini-radioliikenteen lähettämällä selvitykset ja ilmoitukset joko tekstiviesteinä tai sähköpostina. Tällöin kaikki viestintä on täsmällistä ja yksiselitteistä eikä ole riippuvainen radiotaajuuksista. Virheiden määrä vähenee. Lentäjälle lemput? Lihaa ja verta oleva lentäjä saa pyynnöstä tietoa tulevasta säästä sekä reaaliaikaista kuvaa ympäröivästä muusta liikenteestä. Samoin apupilotti antaa varoituksia törmäysvaarasta tai sakkauksesta. Sakkauksen robo hoitaa automaattisesti tarttumalla sauvaan tai ohjaimiin. Kaiken perimmäisenä tavoitteena on parantaa ja helpottaa lentäjän tilannetajun ja -kuvan muodostumista. Tällöin itse lentämiseen voi keskittyä häiriintymättä ja turvallisuus paranee. No, itse asiassa kaikki edellä mainittu on jo olemassa olevaa teknologiaa, joka halventuessaan tulee ajan myötä myös yleis-, urheilu- ja harrasteilmailuun. Robotisoitumisen edetessä herää kysymyksiä: Mihinkäs ihmeeseen sitä surkeaa, kykenemätöntä ja vajaavaista lentäjää enää tarvitaan? Entäs, jos robotti menee lakkoon? Osaakos se vanha lentäjäraukka oikeastaan enää edes lentää, kun koneet ovat hoitaneet kaiken? Tulevaisuudessa robotit valtaavat lentokoneet useammalla tavalla. Voi olla, että jatkossa lentäjää ei todellakaan enää tarvita. UAV -ilma-alukset (Unmanned Air Vehicle) eli miehittämättömät lentokoneet lentävät itsekseen. Todennäköisesti rahtiliikenne tulee olemaan UAV-kaluston ensimmäinen arkinen työkenttä. Toisaalta robotiikka tullee lentokoneisiin myös nanoteknologian sovelluksina. Lentokoneen siivet esimerkiksi voidaan päällystää tietokoneilla eli hiilinanoputkista valmistetulla kalvolla, jossa robottiarmeija seuraa koko ajan siipeen kohdistuvia voimia tai sitä, että virtaus pysyy parhaana mahdollisena. Nanokalvoilla voidaan myös päällystää koko ohjaamo sisäpuolelta, jolloin lentäjä istuukin jo itse asiassa tietokoneen sisällä. Toisaalta nanoteknologialla kyetään siirtämään tietokoneet ja robotit osaksi ihmistä. Kuva 1:The Eagle Eye: The Vertical Unmanned Aerial Vehicle (VUAV)

15 KUVA 2: Öljynjalostamo Irakissa. Multimittaristot ja Head Up Display:t voidaan istuttaa silmän verkkokalvolle tai silmän sisään voidaan viedä nanobotteja. Näin lentäjän silmä kykenee näkemään yöllä täydellisessä pimeydessä, mittaamaan etäisyyksiä tai aistimaan ilmansuunnat. Ihmisen ja koneen rajapinta hämärtyy. Öljyn aikakausi loppuu Teknologian huiman kehityksen rinnalla tulevaisuuteemme vaikuttaa kaksi muutossuuntaa, joiden seurauksena ilmailukin joutuu etsimään uusia energiamuotoja. Nämä muutosvoimat ovat öljyn loppuminen ja ilmastonmuutos. Öljyn aikakausi alkaa olla ohi, ja arviot maailman tuotantohuipun ajoittumisesta osuvat nykyisiin vuosiin tai lähitulevaisuuteen. Öljyn kysyntä säilyy kuitenkin vähintään nykyisenä. Seurauksena on hinnan nousu ja tarjonnan niukkeneminen. Nykyinen lama on tässä ketjussa pieni väliaikainen häiriö. Sama niukkeneminen koskee luonnonvaroja yleisimminkin. Raaka-aineet käyvät vähiin ja niiden hinta on taipuvainen nousemaan. Hintojen nousu ja pelko ilmastonmuutoksen täysistä vaikutuksista vauhdittavat uusien energialähteiden kehitystyötä. Biopolttoaineet, aurinkoenergia, vetyja tuulienergia sekä ydinvoima kehittyvät pakon edessä. Viime vuosisadalla eri paikkojen saavuttaminen muodostui entistä helpommaksi liikenneteknologian kehittymisen ja runsaiden öljyvarojen myötä. Etäisyyden lyhenivät ja ihmisille tuli mahdolliseksi liikkua maapallonlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen tuloksena kiristyvän sääntelyn ja energian kallistumisen vuoksi mahdollisuus matkustamiseen saattaa taas kaventua. Työssäkäynnin, asumisen ja vapaaajan maantieteellinen piiri supistuu, koska monet aikaisemmin saavutettavissa olleet kohteet ovat taloudellisesti liian kaukana. Sata vuotta sitten monen suomalaisen elinpiiri rajoittui ympyrään, jonka halkaisija oli kilometriä. Ihminen saattoi elää koko elämänsä omassa pitäjässä käymättä koskaan kauempana. Voi olla, että tulevaisuudessa palataan takaisin tällaiseen paikallisuuteen. Ilmastonmuutos tulee, olemmeko valmiita? Eräs selvimpiä trendejä viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut ekologisen ajattelun nousu ja huoli muuttuvasta ympäristöstä. Se on näkynyt kansalaisaktivismina ja poliittisina liikkeinä, sittemmin uuden tyyppisenä yritystoimintana. Viime vuosina on herätty myös ilmastonmuutokseen. Vaatimukset entistä määrätietoisempien poliittisten ja yhteiskunnallisten päätösten tekemiselle voimistuvat. Tämä ympäristön ja ekologisuuden merkityksen kasvu näyttää jatkuvan tulevaisuudessa seuraavien muutostrendien muodossa: uusiutumattomien raaka-aineiden hinnan nousu, panostukset uusiutuviin energiamuotoihin, sääntelyn lisääntyminen, puhtaan ympäristön muodostuminen maksulliseksi ylellisyyshyödykkeeksi, veden hinnan nousu vesipulan vuoksi, tuotteiden ekologisuuden merkityksen kasvu, tuotteen elinkaariajattelun voimistuminen sekä kierrätyksen kehittyminen entisestään. Kuva 3: Maapallon läntinen pallonpuolisko. Ilmastonmuutoksen haitat alkavat kasvaa merkittävästi, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin kaksi astetta esiteollisen aikakauden lämpötilasta. Nykykehityksellä ylitetään parin vuosikymmenen kuluessa se raja, jonka jälkeen ei enää ole paluuta. Toisin sanoen ilmaston kahden asteen lämpenemistä ei voida enää estää. Jos taasen kasvihuonekaasupäästöt pystytään puolittamaan vuoteen 2050 mennessä, tuo kynnys jolta ei ole paluuta, ei todennäköisesti ylity. Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään kansainvälisin sopimuksin, joihin Suomikin on sitoutunut. Liikenteen osalta hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää 16 % nykyisestä 13 miljoonasta tonnista noin 11 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Nykymenolla päästöt päinvastoin kasvavat. Yksi väline taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on päästökauppajärjestelmä. Siinä päästöjen synnyttäjille myönnetään päästöoikeuksia. Ja jos haluaa ylittää kiintiönsä, on lisäoikeuksista maksettava. Euroopan unioni on päättänyt, että kasvihuonekaasujen päästökauppa ulotetaan koskemaan myös lentoliikennettä. Päästöoikeudet jaetaan vuonna 2010 ja kaupankäynti alkaa Lentoliikenteen päästöt ovat määrällisesti pienet ja supistustalkoot pitäisikin aloittaa sieltä missä saadaan suurimmat vähennykset aikaiseksi. Lentoliikenteen osuus maailman kasvuhuonekaasupäästöistä on vain 4-5 % ja Suomessakin maamme vastaavista päästöistä alle 6 %. Totuus kuitenkin on, että ilmailu tulee kohtaamaan päästötalkoot tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Biopolttoaineet helpoin ratkaisu Tulevaisuudessa ilmailussa joudutaan etsimään uusia polttoaineita tai muita energialähteitä. Tähän liittyy luonnollisesti uudenlaisen voimanlähdeteknologian kehittäminen. Yksinkertaisin ja oikeastaan jo olemassa oleva vaihtoehto on käyttää fossiilisten polttoaineiden sijasta kasveista saatavaa energiaa. Suomessakin hallitus haluaa edistää liikenteelle asetettujen energiansäästö- ja ilmastotavoitteiden toteutumista suosimalla biopohjaisia polttoaineita. Biopolttoaineina on kokeiltu monenlaisia vaihtoehtoja. Nämä ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet (esim. etanoli) eivät kuitenkaan välttämättä sovellu kerosiinin korvaajiksi. Lisäksi elintarvikkeiksi kelpaavien kasvien käyttö polttoaineina on osoittautunut poliittisesti ongelmalliseksi. Syötäväksi kelpaamaton myrkyllinen jatropa öljykasvi on lupaava vaihto- P-H ILMAILU 15

16 AUTOILIJA TEUVO TUOMINEN Parinpellontie Hollola kk Puh SYSMÄ - PÄIJÄNTEEN HELMI Sähköasennukset Asikkalassa ja Lahdessa MISMO OY asennus, suunnittelu ja atk verkot määräaikaistarkastukset Mestarintie 2, Vääksy Puh Jarmo Savolainen PENVIN Teollisuuden kunnossapito, kone- ja laiteasennukset, teräsrakenteet, konepajatyöt PL 25 (Tehtaankatu 1), VÄÄKSY p , F. (03)

17 ehto. Merilevää, jonka tuotanto ei vie tilaa elintarviketuotannolta, pidetään yhtenä potentiaalisimmista lentoliikenteen biopolttoainelähteistä tulevaisuudessa. Levän öljyntuotanto hehtaaria kohden on 15 kertaa suurempi kuin esimerkiksi rypsillä, palmulla, soijalla tai jatropalla. Sopivien biopolttoaineiden kehittäminen ei ole helppoa. Aineen pitäisi esimerkiksi soveltua laskettavaksi tankkiin suoraan sellaisenaan (dropin periaate) ja sen pitäisi esimerkiksi kestää suurten lentokorkeuksien alhaiset lämpötilat. Kaikesta huolimatta Virgin Atlanticin Boeing 747 oli helmikuussa 2008 ensimmäinen matkustajalentokone, joka käytti biopolttoainetta suhteessa 20/80. Samoihin aikoihin Rolls-Royce Trent 900 moottorinen Airbus A380 lensi koepolttoaineella (Gas-To-Liquid GTL ja JetA1) suhteessa 40/60. GTL-polttoaine vastaa ominaisuuksiltaan seuraavan sukupolven hiilivapaita biopolttoaineitta (Biomass-To-Liquid BTL). Vaikka teknologiat ovat lupaavia, kuluu aikaa ennen kuin ne ovat arkikäytössä. Toisen sukupolven biopolttoaineiden, kuten esimerkiksi levä polttoaineen, arvellaan olevan massatuotannossa aikaisintaan Ja biopolttoaineiden arvioidaan kattavan % koko kulutuksesta vasta Sähkömoottorilla, vettä pakoputkesta Sähkö on tulevaisuudessa tulossa tavalla tai toisella lentokoneen voimanlähteeksi. Viime vuoden lopulla ranskalainen APAME teki kaikkien aikojen ensimmäisen akkulennon yksipaikkaisella Electra -kevytlentokoneella. Lennon pituus oli 48 minuuttia ja 50 kilometriä. Sähkön varastointi ja kuljettaminen akuissa taivaalle saattaa olla kuitenkin hieman alkukantainen ajatus. Voisiko sähkön tehdä taivaalla reaaliaikaisesti? Vetypolttokenno on lupaava teknologia, jossa ensin aurinkokennojen avulla vesi puretaan vedyksi ja hapeksi. Tämän jälkeen vety pakataan lentokoneen tankkiin. Sitten polttokenno tuottaa vedyn avulla sähköä. Sähkö taas syötetään moottorille tai apulaitteille. Polttokenno muuttaa vedyn sähköksi ja lämmöksi ilman päästöjä. Pakoputkesta tulee ainoastaan vettä. Varsinaisena moottorina toimii sähkömoottori. Hybridijärjestelmässä moottori käyttää nousuvaiheessa voimanlähteenä sekä akkuun varastoitua että suoraan polttokennolta tulevaa sähköä. Matkalentokorkeuksilla voidaan siirtyä kokonaan polttokennon varaan. Polttokenno sopinee hyvin pienkoneiden energialähteeksi, mutta voi olla, ettei siitä koskaan tule suurten matkustajalentokoneiden päävoimanlähdettä. Airbus sen sijaan tutkii polttokennoteknologiaa A320-koekoneessa, jossa tarkoitus on käyttää koneen hydrauliikka- ja sähköjärjestelmiä sekä esimerkiksi siivekkeitä polttokennon avulla. Boeing ilmoitti huhtikuussa 2008 tehneensä kaikkien aikojen ensimmäisen miehitetyn lennon vetypolttokennolla varustetulla lentokoneella. Kyseessä oli 2003 alkaneen projektin tuotos. Asialla oli Boeingin Euroopan tuotekehitys- ja tutkimusyksikkö Madridissa. Projektissa käytettiin alustana itävaltalaisen Diamondin kaksipaikkaista Dimona moottoripurjekonetta. Suomi on polttokennoteknologian eturintamassa. Teknologian kehittämiskeskus TEKES ja alan yritykset panostavat tulevien seitsemän vuoden kuluessa kehitystyöhön 144 miljoonaa euroa. Myös VTT kehittää alan tekniikkaa. Liiketoiminnan asteelle ja massatuotantoon polttokennojen osalta päästänee kuitenkin vasta hyvän matkaa 2010-luvun puolella. Aurinkoenergiaa ja vetyä Aurinkoenergian tehokkaaseen hyödyntämiseen lentämisessä päästäneen ehkä 10 vuoden kuluttua. Käytännössä aurinkoenergian käyttöä kuvattiin jo polttokennon yhteydessä: vesi hajotetaan aurinkoenergialla ensin vedyksi ja hapeksi. Sitten vety käytetään puhtaana energiana. Teknologia sinänsä on jo olemassa, mutta ongelmat ovat taloudellisia. Läpimurto tapahtunee sitten, kun valosähköisen energian hinta saadaan painettua alle 10 senttiä per kilowattitunti Sveitsissä lähellä Zürichiä rakennetaan ensimmäistä aurinkoenergiasta voimansa saavaa Solar Impulse HB-SIA lentokonetta. Koelennot on suunniteltu aloitettavaksi alkuvuodesta Päästöttömällä, kärkiväliltään 61 metrisellä aurinkokennokoneella on tarkoitus myöhemmin lentää maapallon ympäri. Projektin takana ovat kuuluisa ilmapalloilija Bertrand Piccard ja projektin lentäjänä toimiva André Borschberg. Kuva 5: HALE -lentokone vety-propulsio -moottoreilla...jatkuu sivulla 26 KUVA 4: Diamond Dimona. P-H ILMAILU 17

18 PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU JULKAISIJA Päijät-Hämeen Ilmailun Tuki ry TOIMITUSKUNTA Taisto Saarinen Jukka Vepsäläinen Olli Rantasalo Eero Viitala Risto Pykälä Jaakko Kyynäräinen YHTEISTYÖKUMPPANUUDET Jaakko Kyynäräinen ULKOASU Risto Pykälä TOIMITUS PL LAHTI Puh PAINOPAIKKA N-PAINO OY Svinhufvudinkatu 21, Lahti Puh. (03) , fax (03) a:jarmo Raikamaa/Risto Pykälä MAARAKENNE VIIKILÄ KY Mestarintie Vääksy TAUNO TUOMINEN Pajulantie 457, Padasjoki - polttopuun teko ja myynti - sahatavaran myynti - pihapuiden kaato - lokakaivojen tyhjennys - traktori- ja moottorisahatöitä - konekorjaamo - talkkarin työt puh , , , PÄIJÄT-HÄMEEN URAKOINTIPALVELU OY Ruskokuja 6, Vääksy puh EIJAN TAXI T:mi Siltatie Kalkkinen Puh Nurmijärven Antennityöt T:mi Asikkala - Lahti alueelle Puh DIGIBOXIT yhteisantennijärjestelmät pientalot Telehallintokeskuksen valtuuttama Seppälätie 2 A Nurmijärvi

19 Teksti: Ilmari Niskanen Ilmailulinjaa kehitetään sopimuspohjalta kahden hankkeen voimin Artikkelin kirjoittaja on Vääksyn Yhteiskoulun fysiikan ja matematiikan lehtori, ilmailulinjan vastuuopettaja, sekä ilmailuryhmän ryhmänohjaaja. Tänä syksynä Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinjalla aloitti jo kolmas vuosikurssi. Aiemmin kesällä pidettyjen valintamenettelyiden jälkeen 14 uutta opiskelijaa liittyi varsin kiinteään ilmailulinjalaisten yhteisöön. Tällä hetkellä koulussa opiskelee yli kolmekymmentä motivoitunutta ilmailulinjalaista. AIRekry käynnistyi vihdoin Syyslukukauden aikana myös ilmailulinjan kehitystyö on saanut ilmaa siipiensä alle. Merkittävimmät uudistukset ovat tulleet AIRekry -hankkeen käynnistymisen ja projektipäällikön valinnan myötä. Hanke toteutetaan hiukan alkuperäistä kaavailua kevyempänä nk. B mallina, jonka Asikkalan kunta rahoittaa. Alun perin tavoitteena oli ESR hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osin rahoittama hiukan laajempi hanke. Kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta on pienentyvine EU rahoineen kovaa, eikä siihen tällä kertaa ollut edellytyksiä. Kehitystyötä tehdään nyt alun perin omarahoitusosuudeksi kaavaillun suuruisella budjetilla. Tavoitteiden asettelut noudattavat kuitenkin melko tarkoin alkuperäistä suunnitelmaa. Tavoitteinahan ovat ilmailualan lukiokoulutuksen kehittäminen, opettajien kouluttaminen sekä ilmailulukioiden ja ammatillisten kouluttajatahojen muodostaman yhteistyöverkoston rakentaminen. Kehitystyössä ilmailukoulutuksen koordinaatiosta vastaa PHIL. Ilmailulinjan pedagogisesta koordinaatiosta taas vastaavat ilmailulinjan opettajat eli Vääksyn Yhteiskoulun ja PHIL:in opettajat. Koko projektin koordinaatiosta ja projektin hallinnosta vastaa tehtävään valittu rehtorin alaisuudessa toimiva projektipäällikkö. Näin toteutettu rakenne yhdistää eri osa-alueiden ammattitaidon ja takaa ilmailulinjan oppilaille mahdollisimman pitkälle kehitetyt opintokokonaisuudet. Yhteistyön sopimuksella vahvistaminen Kehitystyön jatkuvuuden yhtenä takuumenettelynä vahvistettiin yhteistyö Asikkalan sivistystoimen ja Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistys PHIL:in kanssa sopimuksella. Opiskelijoiden näkökulmasta sopimus loi turvallisuuden tunnetta, sillä PHIL on jo kolmatta vuotta huolehtimassa Ilmailu oppiaineen kurssien toteuttamisesta. Kokonaisuudessaan sopimus oli odotettu ja luonnollinen jatke hyvin toimineelle yhteistyölle, sillä alun perin idea ilmailulinjasta tuli nimenomaan yhdistykseltä. Sopimuksessa saatiin siis täsmennettyä ja virallistettua jo olemassa oleva käytäntö. Kiteytettynä PHIL vastaa ilmailulinjan Ilmailu-oppiaineen kurssien opetuksen järjestämisestä, tavoitteiden saavuttamisesta sekä arvioinnista. PHIL:in oma projekti täydentämään PHIL ry suunnitteli jo keväällä myös oman projektin, joka kohdentuu tukemaan ja täydentämään nimenomaan niitä toiminnan sektoreita, jotka AIRekry:n kevyempi rahoitusmalli joutuu jättämään pienemmälle huomiolle. Näitä alueita ovat mm. simulaattorikalustoon liittyvät investoinnit sekä Ilmailu oppiaineen opettajien koulutus. PHIL sai projektilleen Suomen Ilmailuliiton tukisäätiön merkittävän rahoituksen. Allekirjoittanutkin oli mukana tukisäätiön hallituksen kuultavana ja haastateltavana ennen rahoituspäätöksen lukkoon lyömistä. Hallituksen jäsenet halusivat näin kuulla myös Vääksyn Yhteiskoulun näkökulmaa ilmailulinjan kokonaisuutta ajatellen. Tapaamisen yhteydessä hallituksen jäsenet selvittivät perusteellista otettaan sillä, että Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiö on viime vuosina kohdentanut hieman enemmän harvempiin, mutta perusteltuihin ja laadukkaisiin hankkeisiin. Näiden kahden hankkeen yhteensovittaminen on jo tehty ja ollaan tosissaan liikkeellä kohti AIRekryn visiota: Vuonna 2010 Vääksyn Yhteiskoulu on valtakunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen ilmailualan erikoislukio, joka tuottaa laadukasta ja motivoitunutta oppilasainesta ilmailualan oppilaitoksille, kouluttajaorganisaatioille ja harrasteilmailun yhteisöille, turvaten myös ilmailualan rekrytoinnin jatkuvuuden. P-H ILMAILU 19

20 AUTO- JA KONEKORJAAMO MÄKINEN & KAUREN PUUTAVARALIIKE PELTOLA KY HÄMEEN MOREENIJALOSTE OY YRITYSPALVELU PIRJO NYLUND MAARAKENNUS- URAKOITSIJA LEO NYLUND METSÄKONEURAKOINTI HÄNNIKÄINEN TERO PALSANTIE KASINIEMI METSÄKULJETUS AARTO KY PADANKOSKENTIE AUTTOINEN , KULJETUS JARMO JUHOLA KY JUHOLANTIE MAAKESKI, Puh KUORMA-AUTOILIJA SUULLINEN OSMO ROMONTIE PADASJOKI, Puh POLTTOPUUTA Kai Suntela Valkamatie 8, Padasjoki Tienlanaukset ja lumenauraukset JORMA AULIN Tauluntie 5, PADASJOKI PADASJOEN APTEEKKI Keskustie Padasjoki TOIMINIMI NUPO-PUU NUUTINKULMANTIE VESIJAKO SAHAUSTA LIIKKUVALLA KALUSTOLLA, PIENIMUOTOISIA RAKENNUSTÖITÄ, PUUNKAATOA TONTEILTA YM. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO PAULA MERTSALMI KESKUSTIE PADASJOKI ,

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma Tämä koulutusohjelma on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä koulutusohjelma, joka korvaa 7.12.2010 päivätyn koulutusohjeen. SIL on hyväksynyt koulutusohjelman 24.11.2010 ja se

Lisätiedot

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Ikkuna ilmailun maailmaan Ilmailun yleissivistystä osana lukio-opintoja Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseossa

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä. SIL on hyväksynyt n 30.11.2012 ja se astuu voimaan. Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Yleistä... 2 2. Koulutuksen aloittamisvaatimukset...

Lisätiedot

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013 Jorma Laine Oma tausta Purjelentoa vuodesta 1974, noin 2000 h Purjelennon opettaja Moottoripurjelentäjä noin 350 h Moottoripurjelennon

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Liikennelentäjä on lentokoneen ohjaaja, joka työskentelee lentoyhtiön palveluksessa. Lentäjän vastuullinen työ edellyttää hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa, paineensietokykyä,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja. versio 1.3

Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja. versio 1.3 Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja versio 1.3 0. Sisällysluettelo 0. Sisällysluettelo... 2 1. Versiohistoria... 3 2. Yleistä... 3 3. Etuoikeusjärjestys... 3 4. Tyyppikoulutus...

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?)

Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?) Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?) 0. Sisällysluettelo 0. Sisällysluettelo... 2 1. Versiohistoria... 3 2. Yleistä... 3 3. Etuoikeusjärjestys... 3 4. Tyyppikoulutus... 3 5. Päällikkönä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009 Jäsenkirje 1/2009 Vuosi 2009 on ehtinyt jo kesän kynnykselle. Ilmailuinsinöörien kerho lähestyy teitä nyt toimikauden ensimmäisellä jäsenkirjeellä, jossa esitellään tämän vuoden johtokunta, kartoitetaan

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Ilmatilaloukkaukset Suomessa

Ilmatilaloukkaukset Suomessa Ilmatilaloukkaukset Suomessa Tämä esitys ei korvaa mitään asiaan liittyvää virallista informaatiota tai ohjeistusta. 28.11.2012 VALVOTTUUN ILMATILAAN lentäminen ilman selvitystä. Viimeaikainen kehitys

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

SIMULAATTORIT TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ. Anssi Salmi Logistiikan tuntiopettaja Vantaan ammattiopisto Varia

SIMULAATTORIT TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ. Anssi Salmi Logistiikan tuntiopettaja Vantaan ammattiopisto Varia SIMULAATTORIT TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Anssi Salmi Logistiikan tuntiopettaja Vantaan ammattiopisto Varia MIKÄ ON SIMULAATTORI? Simulaattori on laite, joka pyrkii mallintamaan tosielämää mahdollisimman

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Kansallisen ilma-aluksen miehitys luonno Ilmailumääräys 1 (9) Antopäivä: 11.4.2013 Voimaantulopäivä: 12.4.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Ilmailulain (1194/2009) 60 Muutostiedot: Tällä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 47. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2009: Teemu Mykkänen,

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU

PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU Ilmailun tulevaisuus ILMAILULINJALAISET ELEMENTISSÄÄN Teoriatiedon merkitys harrasteilmailukoulutuksessa 1/ 2008 Bonusta pankkiasioinnista. Muuttoloppuunmyynnistä miesten puku alk.

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

PAKKASPARLAMENTTI 2013

PAKKASPARLAMENTTI 2013 PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Harrasteilmailun riskikartoitus

Harrasteilmailun riskikartoitus Harrasteilmailun riskikartoitus Ilmailujohtaja, ylijohtaja Pekka Henttu 29.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun kartoitus Toimeksianto 24.10.2014 Riskikartoituksen perusteella:

Lisätiedot

Parhaat. vehkeet. Goodspeed mullistaa ulkomaan nettiyhteydet. Tuleeko yksityiskoneesta jokaisen kulkupeli?

Parhaat. vehkeet. Goodspeed mullistaa ulkomaan nettiyhteydet. Tuleeko yksityiskoneesta jokaisen kulkupeli? Parhaat vehkeet 16 Tammikuuta 2013 Goodspeed mullistaa ulkomaan nettiyhteydet Tuleeko yksityiskoneesta jokaisen kulkupeli? Nokialta vihdoinkin kaikkien suosima lippulaivapuhelin Kannen Kuva: Beechcraft

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA. Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi.

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA. Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi. ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2011: Lasse Virtanen,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Kylmäjärjestelmien etävalvonta

Kylmäjärjestelmien etävalvonta Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,

Lisätiedot

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Keke-ryhmä vastaa itsearvointien toteutuksesta sekä määrittelee ja esittää johtoryhmälle teemojen tavoiteet ja mittarit sekä

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS

VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS MASINA loppuseminaari 14.5.2008 Tampere talo Timo Malm VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS PUOLIAUTOMAATIORATKAISUT IHMINEN KONE JÄRJESTELMISSÄ (PATRA) Kesto: 5/2006 12/2007 Resurssit: n. 39 htkk;

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Demo2013 kokeilualustahanke

Demo2013 kokeilualustahanke Demo2013 kokeilualustahanke Tekesin Polttokennot-ohjelman Vuosiseminaari Hanasaaren kulttuurikeskus 13.92011 Anneli Ojapalo Spinverse Oy Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori, Demo2013 hankkeen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot