Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 59/2004 Viestintä Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010 Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2004

2 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa työryhmä, puheenjohtaja Seppo Niemelä, sihteerit Ismo Kosonen, Maaret Suomi Julkaisun nimi Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010 Julkaisun laji Työryhmän loppuraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Tiivistelmä Työryhmän esitysten lähtökohtana on, että Yleisradio Oy on myös tulevaisuudessa suomalaisten omistama valtakunnallisesti ja alueellisesti toimiva monipuolinen televisio- ja radio-ohjelmistojen tarjoaja. Työryhmä esittää, että 1) Yleisradio Oy:stä annettua lakia muutettaisiin siten, että julkisen palvelun määritelmä korostaisi julkisen palvelun ohjelmiston luonnetta ja painopisteitä. Yleisradio Oy:lle asetettu velvoite tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin säilytetään. Määritelmään esitetään lisättäväksi muun muassa tasa-arvoa, lastenohjelmia ja vuorovaikutteisuutta koskevat muutokset. 2) Televisiomaksua korotettaisiin myös kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen jälkeen vuoteen 2010 asti vuosittain kustannustason nousua vastaavasti lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. 3) Toimilupamaksusta luovuttaisiin kokonaan digitaalisen lähetystoiminnan osalta siten, ettei sitä enää oteta käyttöön vuoden 2010 jälkeen. 4) Yleisradio Oy:n hallintomallia muutettaisiin siten, että se nykyistä enemmän vastaisi yleistä osakeyhtiölain mukaista hallintomallia ottaen kuitenkin samalla huomioon Yleisradio Oy:n tehtävän julkisen palvelun yhtiönä. Hallintoneuvosto valitsisi yhtiölle hallituksen, jonka jäsenten tulisi edustaa monipuolista, yhtiön keskeisten tehtävien ja toiminnan kannalta tärkeää asiantuntemusta. Hallituksen jäsenet eivät saisi olla hallintoneuvoston jäseniä, eivätkä kuulua yhtiön johtoon. Hallitus valitsisi yhtiölle toimitusjohtajan. 5) Viestintämarkkinalain 134 :ssä säädetty siirtovelvoite säilyisi edelleen korvauksettomana ja se koskisi Yleisradio Oy:n ohjelmistojen lisäksi valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla toimivien televisioyhtiöiden ohjelmistoja. 6) Tekijänoikeuslain 25 i :n 2 momentti kumottaisiin. Työryhmä julkaisi 8. päivänä joulukuuta 2003 Kohti digiaikaa -väliraporttinsa. Avainsanat (asiasanat) Televisiotoiminta, julkinen palvelu, Yleisradio Oy Muut tiedot Yhteyshenkilö LVM: Ismo Kosonen Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 59/2004 Kokonaissivumäärä 100 Jakaja Edita Publishing Oy Kieli suomi ISSN Hinta 20 ISBN X Luottamuksellisuus julkinen Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för televisionsverksamhet och Rundradion Ab i Finland 2010, ordf. Seppo Niemelä, sekreterare Ismo Kosonen, Maaret Suomi Typ av publikation Arbetsgruppens slutrapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Televisions- och radioverksamheten inom den allmännyttiga verksamheten 2010 Referat Utgångspunkten för arbetsgruppens förslag är att Rundradion Ab även i framtiden skall ägas av finländarna samt på ett mångsidigt sätt tillhandahålla ett televisions- och radioutbud nationellt och regionalt. Arbetsgruppen föreslår att 1) lagen om Rundradion Ab ändras så att definitionen av allmännyttig verksamhet betonar den allmännyttiga verksamhetens karaktär och prioritetsområden. Rundradions skyldighet att tillhandahålla ett heltäckande televisions- och radioprogramutbud jämte special- och tilläggstjänster för alla på lika villkor kvarstår. Till definitionen skall enligt förslaget fogas ändringar som gäller bl.a. jämlikhet, barnprogram och växelverkan. 2) televisionsavgiften även efter en övergång i sin helhet till digital television årligen höjs fram till år 2010 så att den motsvarar stegringen i kostnadsnivån ökad med en procentenhet. 3) koncessionsavgiften för den digitala sändningsverksamheten slopas helt så att avgiften inte längre tas ut efter år ) Rundradion Ab:s förvaltningsmodell ändras så att den bättre än för närvarande motsvarar den allmänna förvaltningsmodellen i lagen om aktiebolag. I detta sammanhang bör Rundradions uppgift i egenskap av allmännyttigt bolag dock beaktas. Förvaltningsrådet väljer en styrelse för bolaget. Styrelsemedlemmarna skall företräda en sådan mångsidig sakkännedom som bolagets centrala uppgifter och verksamhet förutsätter. Styrelsemedlemmarna får inte vara medlemmar i förvaltningsrådet och inte höra till bolagets ledning. Styrelsen utser en verkställande direktör för bolaget. 5) den distributionsskyldighet som ingår i 134 i kommunikationsmarknadslagen även i fortsättningen sker utan ersättning och att skyldigheten förutom Rundradion Ab:s programutbud också gäller det programutbud som tillhandahålls av tv-bolag verksamma med stöd av en riksomfattande programkoncession. 6) 25 i 2 mom. i upphovsrättslagen upphävs. Arbetsgruppen gav den 8 december 2003 ut mellanrapporten Mot digitalåldern. Nyckelord Televisionsverksamhet, allmännyttig verksamhet, Rundradion Ab Övriga uppgifter Kontaktperson vid kommunikationsministeriet: Ismo Kosonen Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 59/2004 Sidoantal Språk 100 finska Distribution Edita Publishing Ab ISSN Pris 20 ISBN Förlag Kommunikationsministeriet X Sekretessgrad offentlig

4 DESCRIPTION Date of publication 13 October 2004 Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Working group on television broadcasting and the Finnish Broadcasting Company YLE in Finland in 2010 Chair: Mr Seppo Niemelä Secretaries: Mr Ismo Kosonen, Ms Maaret Suomi Name of the publication Public service television and radio broadcasting in 2010 Type of publication Final report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed 22 May 2003 Abstract The working group proposals are based on the assumption that the Finnish Broadcasting Company YLE will continue to be a versatile television and radio programme provider at both national and regional levels. The working group proposes the following: 1) The Act on Yleisradio Oy would be amended so that the nature and focal points of public service programmes would be emphasised in the definition of public service. The obligation to provide comprehensive television and radio programming with the related extra and additional services for all citizens under equal conditions would be maintained. Amendments relating to equality, children's programmes and interaction are proposed to be included in the definition. 2) Even after the switch-over to fully digital broadcasting, the television fee would be raised until 2010 annually with one per cent plus an amount corresponding to the increase in the cost level. 3) The operating licence fee for digital broadcasting would be waived so that it would not be taken into use again after ) The administration of YLE would be changed towards the general administrative model referred to in the Finnish Companies Act, taking, however, into account YLE's role as a public service company. The Administrative Council would elect a Board of Directors for the company. The Board members should represent different fields of expertise that are important to the company's central duties and activities. Members in the Board of Directors could not be members of the Administrative Council or managers of the company. The Board of Directors would elect the managing director. 5) The obligation to transmit programmes and services as referred to in section 134 of the Communications Market Act would remain free of charge and in addition to programming of Yleisradio it would apply to programmes of television broadcasting companies operating by virtue of a national programming licence. 6) Section 25 i (2) of the Copyright Act would be repealed. On 8 December 2003, the working group published its interim report Towards the Digi Era. Keywords Television broadcasting, public service, Yleisradio Oy Miscellaneous Contact person at the Ministry: Mr Ismo Kosonen Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 59/2004 Pages, total 100 Distributed by Edita Publishing Ltd Language Finnish ISSN Price 20 ISBN X Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 Liikenne- ja viestintäministeriölle Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 22 päivänä toukokuuta 2003 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus Yleisradio Oy:n rahoituksen järjestämisestä siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan ottaen tässä yhteydessä huomioon Yleisradio Oy:n toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen täyden palvelun tehtävän toteuttamisessa, yhtiön toiminnan tehostamismahdollisuudet sekä yhtiön rahoitusmallin vaikutukset suomalaisiin viestintämarkkinoihin. Lisäksi työryhmän tuli selvittää, 1) miten digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymistä voitaisiin nopeuttaa ottaen huomioon lausuma, joka sisältyy eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta (HE 112/2002 vp; EV 272/2002 vp), 2) minkä aikataulun ja periaatteiden mukaisesti tulisi siirtyä kokonaan digitaaliseen televisiolähetystoimintaan, 3) miten velvollisuutta ohjelmistojen ja palvelujen siirtoon kaapelitelevisioverkoissa (ns. must carry -sääntelyä) tulisi kehittää niin, että julkinen palvelu voidaan välittää kilpailullisesti neutraalilla tavalla, 4) miten televisio- ja radiolainsäädännön mukainen julkisen palvelun määrittely ja Yleisradio Oy:n täyden palvelun tehtävä vastaavat ajankohtaisiin viestintäpolitiikan ja konvergoituvan toimintaympäristön haasteisiin, sekä 5) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 2 luvun mukaisen yhtiön hallintomallin mahdollisia muutostarpeita. Työryhmän tuli tehdä tarpeelliset ehdotukset toimenpiteiksi ja lainsäädäntömuutoksiksi mennessä. Työryhmän tuli lisäksi antaa mennessä väliraportti, jossa esitetään alustavat toimenpide-ehdotukset edellä kohdissa 1) ja 2) mainittujen asiakokonaisuuksien osalta. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin pääsihteeri Seppo Niemelä ja jäseniksi toimitusjohtaja Reijo Svento, erityisavustaja Max Mickelsson, yhteyspäällikkö Matti Hokkanen, kansanedustaja Jyrki Kasvi, kansanedustaja Eva Biaudet, oikeustieteen kandidaatti Ingrid Heickell sekä liikenne- ja viestintäministeriön edustajana apulaisosastopäällikkö Liisa Ero. Työryhmän sihteereiksi määrättiin viestintäneuvos Ismo Kosonen ja neuvotteleva virkamies Maaret Suomi liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmä on väliraporttinsa julkaisemisen jälkeen kokoontunut 18 kertaa. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina Yleisradio Oy:n ja muiden viestintäyritysten ja eri yhteisöjen edustajia sekä teettänyt työryhmän loppuraporttia varten erillisiä selvityksiä. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä kunnioittaen luovuttaa loppuraporttinsa siihen sisältyvine esityksineen liikenne- ja viestintäministeriölle.

6 Helsingissä 13. päivänä lokakuuta 2004 Seppo Niemelä työryhmän puheenjohtaja Reijo Svento Max Mickelsson Matti Hokkanen Eva Biaudet Jyrki Kasvi Ingrid Heickell Liisa Ero Ismo Kosonen Maaret Suomi

7 Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010 Sisältö 1 Johdanto Yleisradio Oy:n toiminnan mitoitus Julkisen palvelun tehtävät Kotimainen ohjelmatuotanto Kansainvälinen vertailu Yleisön odotukset Tekninen kehitys Yhteenvetoa Työryhmän esitykset Oikeudellisia näkökohtia julkisesta palvelusta Perusoikeudellisia näkökohtia Määritelmästä Sääntely EU:ssa Ulkomaiden lainsäädäntö ja julkisen palvelun yhtiöiden hallintomalleja EU ja julkisen palvelun rahoitus Amsterdamin sopimus Julkisen palvelun rahoitusmalleja muissa maissa Toimilupamaksusta Yleisradio Oy:n tehtävät ja toiminta Lainsäädäntö ja nykytila Yleisradio Oy:n ohjelmatoiminta Vähemmistö- ja erityisryhmien palvelut Ulkomaille suunnatut lähetykset Viranomaistiedotukset ja varautuminen poikkeusoloihin Yleisradio Oy:n palvelut ja uudet jakelutiet Yleisradio Oy:n ohjelmatoiminnan arviointia tutkimusten valossa Tarjonnan monipuolisuus Yleisösuhde Julkisen palvelun määritelmän kehittämistarve Työryhmän esitys Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitus Yleisradio Oy:n taloudellinen tilanne Yleisradio Oy:n toiminta ja sen kehittäminen vuoteen Yleisradio Oy:n taloudelliset toimintaedellytykset vuoteen Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitusvaihtoehdot Televisiomaksu Toimilupamaksu Verorahoitus Muut rahoitusvaihtoehdot Työryhmän esitys Yleisradio Oy:n hallintomalli Nykytila Kehittämistarve Työryhmän esitys Hallintoneuvoston tehtävät Yleisradio Oy:n hallitus...61

8 8 Siirtovelvollisuus eli must carry Nykytila Siirtovelvoitetta koskeva sääntely Euroopan unionissa ja kansainvälistä vertailua Viestintämarkkinalaki Voimassa olevan siirtovelvoitetta koskevan sääntelyn tavoitteet Työryhmän esitys Väliraportin seuranta Kohti digiaikaa Valtioneuvoston periaatepäätös Tiedotus Muut toimet...71 LÄHTEET...73 LIITE 1 Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 ja muutosesitys...75 LIITE 2 Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 ja muutosesitys...76 LIITE 3 Viestintämarkkinalain 134 ja muutosesitys...78 LIITE 4 Tekijänoikeuslain 25 i 2 momentti ja muutosesitys...80 LIITE 5 Valtioneuvoston periaatepäätös siirtymisestä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan ja siihen liittyvistä toimenpiteistä...81 LIITE 6 Viestintäsuunnitelma...83

9 7 1 Johdanto 1.1 Yleisradio Oy:n toiminnan mitoitus Suomi haluaa pitää huolta oman kansallisen identiteettinsä, kulttuurinsa, kieltensä ja osaamisensa erikoislaadun kehityksestä. Televisiolla ja radiolla on tässä keskeinen asema. Radio ja televisio välittävät maailmankuvan rakentamisen aineksia, auttavat pysymään ajan tasalla, ovat merkittäviä kulttuurin tuottajia ja välittäjiä ja tukevat oppimista kaikkina ikäkausina. Ne ovat monien eritystarpeiden kannalta tehokas väline tavoittaa suuret yleisömäärät suhteellisen pienin kustannuksin. Televisio ja radio ovat ikkuna muihin kulttuureihin ja niiden ymmärtämiseen. Televisio ja radio ovat keskeisiä välineitä demokraattisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Useimmat Länsi-Euroopan maat turvaavat audiovisuaalisen kulttuurinsa kehityksen yhdistämällä kaupallisen toiminnan ja julkisen palvelun mahdollisuuksia eri tavoin. Maltillisen sääntelyn on todettu tuottavan monipuolisemman ohjelmiston kuin tiukka sääntely tai täysin vapaa kilpailu (Aslama, Hellman, Sauri 2004). Tämä korostaa viestintäpolitiikan merkitystä ja samalla vastuuta viestintäolojen kehityksessä. Suomessa on omaksuttu toimintalinja, jossa kaupalliset yhtiöt ja julkisen palvelun yhtiö toimivat toisistaan erillään ja omien toimintalogiikkojensa mukaisesti. Työryhmä pyrkii omalta osaltaan selkeyttämään omaksuttua linjaa. Suomalaisen viestintäpolitiikan keskeinen tehtävä on sellaisten toimintaolosuhteiden rakentaminen, joissa yhtäältä kaupallisilla toimijoilla on mahdollisuus kannattavaan ja laadukkaaseen toimintaan ja toisaalta on vahva julkisen palvelun yhtiö. Tavoitteena on, että suomalainen yleisö saa monipuolisen, korkeatasoisen, riittävässä määrin omatuottoisen ja suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä tukevan palvelun. Yleisradio Oy:n toiminnan ja rahoituksen mitoitus, joka on kuvattu liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2001 asettaman parlamentaarisen televisiotoiminnan toimintaedellytysten parantamista selvittäneen ns. Backmanin työryhmän raportissa, on tehty siirtymävaiheen tarpeita ajatellen. 1 Yleisradio Oy:n haluttua palvelutasoa digiaikana voidaan tarkastella julkisen palvelun tehtävien, kotimaisen ohjelmatuotannon merkityksen, kansainvälisen vertailun, ihmisten odotusten, tietoyhteiskuntaja teknisen kehityksen sekä toiminnan jatkuvuuden näkökulmista. 1.2 Julkisen palvelun tehtävät Työryhmä tekee esityksen julkisen palvelun tehtävien uudeksi määritelmäksi. Esitys seuraa suomalaisena sovelluksena eurooppalaista perusajattelua, josta on löydettävissä seuraavat yhteiset piirteet: yhtäläinen palvelu kaikille yhtäläisin ehdoin, ohjelmiston laaja-alaisuus ja monimuotoisuus, pyrkimys laatuun sekä kasvatuksen, kansallisten ja alueellisten kulttuurien sekä kansanvaltaisen keskustelun ja päätöksenteon tukemisen periaatteet. Nämä periaatteet antavat suunnan myös Yleisradio Oy:n tehtävien määrittelylle. 1.3 Kotimainen ohjelmatuotanto Laajan ja monipuolisen televisio-ohjelmiston tuottamisen rahoittaminen kaupallisin ehdoin on vaikea tehtävä suurillakin kulttuuri- ja kielialueilla. Pienillä kulttuurialueilla se on likimain mahdoton- 1 Televisiotoiminnan toimintaedellytysten parantaminen, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja (29/2001).

10 8 ta. Siksi julkiseen palveluun koottava raha on keskeinen kansallisen ohjelmatuotannon resurssi. Julkisen palvelun ohjelmiston olemassaolon on todettu vaikuttavan myös kaupalliseen ohjelmistoon sitä monipuolistavasti. Suuri osa kotimaista ohjelmistoa on kokonaan tai pääosin julkisen palvelun varassa. Tällaisia ohjelmistoja ovat muun muassa lastenohjelmat, nuorten ohjelmat lukuun ottamatta musiikkiohjelmia, opetusohjelmat, taidetta ja kulttuuriperintöä koskevat ohjelmat, aktiivista kansalaisuutta tukevat ohjelmat, kieliohjelmat, alueelliset ohjelmat, radio-kuunnelmat, ruotsinkieliset ohjelmat ja eri osaryhmiä palvelevat ohjelmat. Näiden palvelujen lisäksi Yleisradio Oy on merkittävä sekä koti- että ulkomaiden tapahtumien välittäjä ja demokratian kehitykselle tärkeän kansallisen keskustelun väline. Kotimaisen ohjelmatuotannon kasvava haaste on monikulttuuristuminen. Yleisradio Oy ei aiempaan tapaan enää ole pelkästään kansallisen yhtenäiskulttuurin rakentaja, vaan yhä lisääntyvässä määrin sisäisten kulttuurien voimavara ja kehittäjä. Tästä Suomella on vanhastaan arvokasta kokemusta ja tehtävä korostuu entisestään. Silti monikulttuurisessakin Suomessa tarvitaan kaikille yhteinen kansallisen keskustelun media, joka samalla tukee suvaitsevaisuutta ja demokraattista päätöksentekoa. 1.4 Kansainvälinen vertailu Julkisen palvelun mitoituksen yksi arviointiperusta on Yleisradio Oy:n aseman tarkastelu suhteessa Euroopan vastaavien pienten valtioiden yleisradioyhtiöihin. Oleellinen kysymys on se kokonaisresurssi, joka kulttuurialueella käytetään radio- ja televisiotoimintaan ja mitä silla saa. Vuoden 2003 asetelma yhteiskunnan päätöksin koottavista varoista on seuraava. Kuvio 1. Julkisen palvelun julkiset resurssit 4 10 miljoonan asukkaan maissa TV-maksu, euroa v PSB:n julkiset voimavarat v *, milj. euroa Väestö milj ,2 Suomi 5,3 Tanska ** 4,5 Norja 8,9 Ruotsi 7 Sveitsi *** 8 Itävalta *** *Kysymyksessä on lupamaksuvaroin koottava osuus julkisen palvelun rahoituksesta muuten, paitsi Suomen luvussa on mukana kaupallisten tv-yhtiöiden maksama toimilupamaksu. TV-maksulla koottiin 305 milj. euroa. Norjan luvussa on mukana valtiolta saatu kompensaatio 12 %:n alv:n käyttöön ottamisen yhteydessä.

11 9 ** TV2 rahoitetaan lisäksi huomattavilta osin mainonnalla. *** Voimavaroja koskevat luvut ovat vuodelta Sveitsin lukuun sisältyy muuta julkista tukea 38 milj. euroa. Sveitsissä ja Itävallassa julkisen palvelun yhtiöillä on lisäksi voimavarana mainos- ja muita tuloja niin, että SRG/SSR:llä on käytössään 1032,5 milj. euroa ja ORFilla 883 milj. euroa. Tanskan lupamaksuun vaikuttaa 25 prosentin vero. Silti Tanska kerää selvästi Suomea suuremman kansallisen resurssin julkisen palvelun ohjelmiston tueksi, vaikka maa on kooltaan pieni ja yksikielinen. Norjan lukuja arvioitaessa on hyvä muistaa maan pituus ja pinnanmuodostuksen vaatima lähetystekniikka. Ruotsi on tässäkin suurvalta lähes kaksinkertaisen väestömääränsä vuoksi. Silti se kerää kansalaisiltaan Suomea suuremman televisiomaksun. Sveitsin suuria lukuja selittävät maan kieliolot. Itävallassa puolestaan on korostunut tarve henkiseen itsenäisyyteen suuren samalla kielellä toimivan kielialueen lähellä. Yhteenvetona voi sanoa, että tämän vertailun maat kokoavat julkista palvelua varten oleellisesti Suomea suuremman resurssin. Pohjoismaiden televisiomaksujen keskiarvo on 226 euroa eli 40 euroa Suomea suurempi. Keskiarvossa ei ole mukana Islannin lupamaksu, joka on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Yleisradio Oy on vastaaviin yhtiöihin verrattuna tehokas yhtiö, kun otetaan huomioon sen tarjoama palvelutaso väestöltään pienessä, mutta alueeltaan laajassa maassa ja toimiminen kahdella, osin jopa kolmella kielellä. Tämän tarkastelun valossa televisiomaksun maltillinen korottaminen ei tunnu kohtuuttomalta. Merkittävä tekijä julkisen palvelun laadun ja määrän tulevaisuuden kannalta on se, että Yleisradio Oy:n talous on tasapainossa ja hallinnassa. Ohjelmiston laadun ja määrän lisäksi myös hyvin hoidetulla taloudella on merkitystä televisiomaksun maksuhalukkuuteen. Yhtiön toiminnassa teknologian nopealla kehityksellä on suuri merkitys ja se heijastuu myös uusina tapoina toimia ja hallita kustannuksia. Tässä suhteessa työryhmä katsoo yhtiöllä olevan edelleen tarvetta arvioida toimintaansa ja kehittää strategiaansa. 1.5 Yleisön odotukset Yleisradio Oy:n ohjelmiston kuluttaminen tunnetaan melko hyvin. Sen ohella tutkimuksista tiedetään, että Yleisradio Oy:öön luotetaan ohjelmien tekijänä ja lähettäjänä. Yleisradio Oy:tä pidetään luotettavampana kuin mediaa ja joukkotiedotusvälineitä yleensä. 2 Suomalaiset odottavat ensisijaisesti Yleisradio Oy:n palvelevan heitä yhtäläisesti ja tasa-arvoisesti koko väestölle suunnatuilla ohjelmilla ja palveluilla. Niitä pitää 75 prosenttia suomalaisista erittäin tärkeänä tai tärkeänä. Myös erityiskohderyhmien tarjontaa kannatetaan. Muun muassa viittomakielisiä ja muita erityisryhmien palveluja pitää 50 prosenttia, kulttuuri ja taide-elämän tarjontaa 35 prosenttia suomalaisista erittäin tärkeänä tai tärkeänä. 3 Suomalaiset odottavat Yleisradio Oy:n tarjonnalta myös eri ohjelmalajien suurta kattavuutta. Kun sähköisen joukkoviestinnän tarjonta on yleisesti viihteellistynyt, Yleisradio Oy:öön kohdistuvissa odotuksissa painottuu uutisten, ajankohtais- ja asiaohjelmien merkityksellisyys. Vuonna prosenttia suomalaisista piti Yleisradio Oy:n tv-uutisia luotettavina ja 65 prosenttia kanavien tarjontaa sopivan asiapitoisena (mt., s ) Silti yhtiöltä odotetaan myös viihteellistä ja varsinkin fiktiotarjontaa. Yleisradio Oy:n viihteelliseen ohjelmistoon kohdistuvat suuremmat odotukset tarjonnan korkeasta laadusta kuin kaupallisten kanavien viihteeseen. 4 2 Jääsaari, J. (2004) s Jääsaari, J.; Kytömäki, J. & Ruohomaa, E. (2003) s Snell, S.; Lahelma, A.; & Toppinen, P. (2003) s. 7.

12 10 Yleisradio Oy:n kulttuuri-, lasten- ja opetusohjelmien merkityksellisyyttä suomalaisille korostavat alueelta lähes tyystin puuttuva kaupallinen tarjonta. Yleisradio Oy:n tuomat vaihtoehdot merkitsevät suomalaisille moniarvoisuuden periaatteen säilymistä radio- ja televisiotarjonnassa, joka ei pelkästään kaupallisen toiminnan varassa toteutuisi. Tästä kertoo esimerkiksi liikenne ja viestintäministeriön monipuolisuusselvitys. 5 Johanna Jääsaaren tutkimuksessa Yle yleisön ehdoilla Yleisradio Oy ja televisio kokonaisuutenakin selviävät tehtävästään varsin hyvin. Taulukko 1. Käsitys televisio-ohjelmien tason muuttumisesta viiden viimeisen vuoden sisällä ikäryhmän mukaan (prosenttia ikäryhmään kuuluvista vastaajista) Ovatko televisio-ohjelmat suomalaisilla kanavilla noin yleensä ottaen mielestänne parantuneet, huonontuneet vai pysyneet suunnilleen samantasoisena viimeisen vuoden sisällä? Kaikki Yli 55 Parantuneet Huonontuneet Pysyneet ennallaan Ei osaa sanoa/ei voi arvioid Entä ovatko televisio-ohjelmat Ylen tv-kanavilla mielestänne parantuneet, huonontuneet vai pysyneet suunnilleen samantasoisena viimeisen vuoden sisällä? Kaikki Yli 55 Parantuneet Huonontuneet Pysyneet ennallaan Ei osaa sanoa/ei voi arvioid Lähde: Jääsaari, Johanna: YLE yleisön ehdoilla?, YLE Yleisötutkimus, Tutkimuksia 5/2004. Silti Jääsaaren tekemä paneelitutkimus osoittaa, että uusi kriittisyys on kasvamassa. Pelot kohdistuvat Yleisradio Oy:n kaupallistumiseen, viihteellistymiseen ja katsojalukujen tuijottamiseen. Televisiomaksun vastineeksi odotetaan asiaa, laatua ja erityispalvelua. Kritiikin voi tiivistää niin, että Yleisradio Oy koetaan tärkeäksi ja perustelluksi, jos se pitää kiinni julkisen palvelun arvoista ja tavoitteista (s. 103). Kirjoituksista voi myös lukea, että tutkimuskysymykset ovat herättäneet eri-ikäisissä ja eri puolilta Suomena asuvissa kirjoittajissa voimakkaita kannanottoja suomalaisen television puolesta suomalainen ja kotimainen ovat käsitteitä, jotka selvästi liitetään YLEen Voidaan olettaa, että näiden merkitys vain korostuu. Merkille pantavaa on, että suomalaisuuden arvostus on suuri myös nuorempien keskuudessa (s.118). Yleisön arvostamia Yleisradio Oy:n peruspiirteitä on, että se on suomalaisten omistama, valtakunnallisesti ja alueellisesti toimiva, radion ja television monipuolisen ohjelmiston tarjoaja, luotettava tiedonvälittäjä, merkittävä kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin tuottaja, johtava tapahtumien välittäjä sekä avoin väylä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja osallistumiseen. 5 Aslama, M. & Wallenius, J. (2003) s.7.

13 1.6 Tekninen kehitys 11 Sähköinen viestintämaisema ja ennen kaikkea se tekninen infrastruktuuri, jonka avulla voidaan käyttää erilaisia viestintäpalveluja tulee lähivuosina muuttumaan huomattavasti. Televisioverkkojen ja vastaanottimien muuttuminen digitaalisiksi on vain yksi osa myös arkipäivään ulottuvaa laajaa teknistä murrosta. Televisio- ja radiotoiminnan kannalta keskeisiä näköpiirissä olevia muutoksia ovat laajakaistaliittymien nopea lisääntyminen, mobiililaitteiden ja -verkkojen kehitys, korkeatasoisen äänen- ja kuvan laadun tarjoavien DVD-laitteiden hintojen lasku ja nopea yleistyminen sekä televisiovastaanottimien tekninen kehitys. Televisioyhtiöt joutuvat lähivuosina varautumaan myös HDTV-tekniikan käyttöönottoon. Vaikka viestinnän kulutustottumusten muutokset ovat hitaita, viestintäteknologian voimakas muutos heijastuu jollain aikavälillä myös kansalaisten tapaan käyttää viestimiä. Kotitietokoneiden, pelien ja Internetin maailmassa varttunut nuori jäsentää sähköisen maailmansa oletettavasti toisin kuin sanomalehtien, radion ja perinteisen television maailmassa varttunut tämän päivän keski-ikäinen. Teknologian kehityksen ja palvelujen käyttötottumusten perusteella on varsin yleisesti ennustettu, että nykyisen ajallisesti lineaarisen television rinnalle kehittyy vähitellen televisio, jossa katsoja muodostaa itse ohjelmistonsa eri verkkojen kautta välittyvistä erilaisista ohjelmavarastoista. Perinteisten ohjelmatyyppien rinnalle kehittyy jatkuvasti myös uusia palveluja, joista erityisesti pelit ovat saaneet jo nyt huomattavat taloudelliset mittasuhteet. Teknologiamuutos, uusien palvelujen kehittyminen ja kulutustottumusten muutokset vaikuttavat luonnollisesti myös viestinnän arvoketjuihin ja rakenteisiin. Muutos ei kosketa pelkästään Suomea vaan koko teollistunutta maailmaa. Muutoksen myötä Suomi myös integroituu entistä kiinteämmin tähän maailmaan. Vaikka uusi viestintäteknologia useissa tapauksissa alentaa uusien toimijoiden kynnystä päästä markkinoille, kehityksen suunta kansainvälisesti näyttäisi olevan yritysten konsolidoituminen. 1.7 Yhteenveto Yleisradio Oy:n asema suomalaisessa joukkoviestintäjärjestelmässä ja sen toiminnan nykyinen volyymi ovat pitkän kehityksen tulos. Työryhmän käsityksen mukaan suurta tarvetta tai painetta Yleisradio Oy:n aseman ja tarjonnan volyymin huomattavaan muuttamiseen nykyisestä ei ole havaittavissa. Näin ollen luonteva lähtökohta Yleisradio Oy:n tulevan palvelutason tarkastelussa on nykyisen tason ylläpitäminen niin, että otetaan huomioon odotettavissa olevat muutos- ja kustannuspaineet. Toimilupamaksun jälkiosan asteittainen poistuminen heikentää Yleisradio Oy:n asemaa. Toistaiseksi siirtymävaihetta voidaan kompensoida jakeluverkon myynnistä saaduilla varoilla. Vaikka Yleisradio Oy vastaa siihen myös muuttamalla toimintatapojaan, talouden tasapainottaminen pelkkien säästöjen kautta vahingoittaa ennen pitkää yhtiön toimintakykyä. Samalla on selvää, että julkisen palvelun tulevaisuuden eräänä haasteena on Yleisradio Oy:n talous ja sen hallinta. Jatkossa suomalaisten tulisi keskustella siitä, minkälaisen Yleisradion me haluamme. Kunnianhimoisemman ohjelmatoiminnan tavoitteleminen merkitsee korotuspainetta televisiomaksuun kerättiinpä se nykyisessä muodossa tai jollain vaihtoehtoisella tavalla. Pääsääntöisesti voitaneen odottaa, että maltillista pohjoismaista tasoa oleva televisiomaksu koetaan perustelluksi, jos palvelu koetaan riittäväksi sekä omalta että yhteiskunnan kannalta. Mahdollisuus katsoa julkisen palvelun televisioohjelmistoa ja mahdollisuus olla sitä kautta osallinen ajankohtaisesta tiedosta ja keskustelusta tulisi olla jokaisen kansalaisen varallisuudesta ja tulotasosta riippumaton perusoikeus, mikä näkyy muun muassa siinä, että viimesijaiseen toimeentuloturvaan eli toimeentulotukeen kuuluvat laskennallisesti myös televisiomaksusta aiheutuvat kustannukset. Tämän perusoikeuden toteutumista on seurattava tarkasti ja tarpeen vaatiessa muutettava käytäntöjä sen turvaamiseksi.

14 2 Työryhmän esitykset 12 Työryhmän mielestä Yleisradio Oy:n tulee seurata aikaansa ja kehittää julkisen palvelun periaatteita noudattaen tarjontaansa siten, että se vastaa muuttuvan yhteiskunnan ja muuttuvan yleisön tarpeita. Työryhmä haluaa korostaa erityisesti ilmaisullisen rikkauden, korkean laadun ja luovuuden merkitystä Yleisradio Oy:n ohjelmatuotannossa. Työryhmän mielestä Yleisradio Oy:n tulee myös tulevaisuudessa olla suomalaisten omistama valtakunnallisesti ja alueellisesti toimiva monipuolinen televisio- ja radio-ohjelmistojen tarjoaja, luotettava tiedonvälittäjä, merkittävä kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin tuottaja sekä johtava tapahtumien välittäjä. Yleisradio Oy:n on myös turvattava kansalaisille avoin väylä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja osallistumiseen. Työnsä yhteenvetona työryhmä esittää seuraavaa: Julkinen palvelu Työryhmä esittää Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :ään lisäyksiä ja täsmennyksiä. Uusi määritelmä korostaa julkisen palvelun ohjelmiston luonnetta ja painopisteitä. Yleisradio Oy:lle asetettua velvoitetta tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin ei esitetä muutettavaksi. Uudet digitaaliset jakelutekniikat parantavat Yleisradio Oy:n mahdollisuuksia kehittää vuorovaikutteisia palveluja. Tästä syytä 7 :ään esitetään lisättäväksi kohta, jonka mukaan yhtiön tulee tukea kansanvaltaa ja kansalaisten osallistumista tarjoamalla mahdollisuuden vuorovaikutukseen. Nykyisessä määritelmässä ei ole mainittu erikseen lastenohjelmia tai tasa-arvoa. Nämä molemmat ehdotetaan sisällytettäväksi uuteen määritelmään. Työryhmä esittää myös sanan kansalainen ottamista pykälään. Uutena julkisen palvelun ohjelmatoimintaan liittyvänä elementtinä työryhmä esittää myös, että lain 7 :ään lisättäisiin velvollisuus tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. Yleisradio Oy:n rahoitus Yleisradio Oy:n toiminnan perusta on televisiomaksu. Vuoden 2001 parlamentaarinen televisiotoiminnan toimintaedellytysten parantamista selvittänyt työryhmä esitti, että televisiomaksua tarkistetaan vuoden 2005 alusta lukien inflaatiota vastaavasti lisättynä yhdellä prosentilla analogisten ja digitaalisten päällekkäisten lähetyskustannusten kattamiseksi ja sisältöpalvelujen kehittämiseksi. Tämä yksi lisäprosentti säilyisi kunnes päällekkäinen analoginen ja digitaalinen toiminta loppuisi. Työryhmä esittää, että televisiomaksua korotetaan myös kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen jälkeen vuoteen 2010 asti vuosittain kustannustason nousua vastaavasti lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Työryhmä on selvittänyt myös vaihtoehtoisia Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitusmalleja ja päätynyt siihen, että televisiomaksu on edelleen paras tapa rahoittaa yhtiön toiminta. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä, että

15 Yleisradio Oy:n hallintomalli 13 liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa vaihtoehtoisten rahoitustapojen selvittämistä. Lisäksi työryhmän mielestä tulisi harkita, voidaanko sellaiset Yleisradio Oy:n tehtävät, jotka eivät suoranaisesti kuulu julkisen palvelun yleisradiotoiminnan piiriin, mutta ovat kansallisesti tärkeitä, rahoittaa valtion tulo- ja menoarvion kautta. Samoin työryhmä esittää, että Yleisradio Oy:n mahdollisuudet tuottavaan liiketoimintaan kilpailusäädöksiä loukkaamatta selvitetään. Työryhmä esittää, että toimilupamaksusta luovutaan kokonaan digitaalisen lähetystoiminnan osalta siten, ettei sitä enää oteta käyttöön 1. päivä syyskuuta 2010 jälkeen. Työryhmä pitää tärkeänä, että Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti yhtiön talous saatetaan tasapainoon vuoteen 2008 mennessä ja että talouden tasapaino säilyy myös tämän jälkeen. Työryhmä esittää Yleisradio Oy:n hallintomallin muuttamista siten, että se nykyistä enemmän vastaisi yleistä osakeyhtiölain mukaista hallintomallia ottaen kuitenkin samalla huomioon sen, että julkisen palvelun tehtävän suorittajana eduskunnan valvonnassa oleva Yleisradio Oy on yhteiskunnallista erityisintressiä omaava valtionyhtiö. Työryhmä pitää tärkeänä, että yhtiössä olisi edelleen hallintoneuvosto, jonka tehtäviin kuuluisi päättää Yleisradio Oy:n toiminnan laajuudesta ja suunnasta sekä valvoa yhtiölle laissa säädettyä julkisen palvelun tehtävän toteutumista. Hallintoneuvosto valitsisi yhtiölle hallituksen, jonka jäsenten tulisi edustaa monipuolista, yhtiön keskeisten tehtävien ja toiminnan kannalta tärkeää asiantuntemusta. Hallituksen jäsenet eivät saisi olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön toimivaan johtoon. Hallituksen tehtävänä olisi päättää yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä hallintoneuvoston määrittelemien suuntaviivojen mukaisesti. Hallitus valitsisi yhtiölle toimitusjohtajan. Siirtovelvoite Työryhmä esittää, että viestintämarkkinalain 134 :ssä säädetty siirtovelvoite säilyisi edelleen korvauksettomana ja että se koskisi Yleisradio Oy:n ohjelmistojen lisäksi vapaasti vastaanotettavia televisio- ja radioohjelmistoja, jotka tarjotaan verkon sijaintikunnassa televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 :n 1 momentin mukaisen, valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla. Tekijänoikeuslain 25 i :n 2 momentti Työryhmä esittää, että tekijänoikeuslain 25 i :n 2 momentin mukainen korvausvelvollisuus lakkautettaisiin.

16 14 Edellä mainittujen ehdotusten lisäksi työryhmä pitää tärkeänä, että keskustelua Yleisradio Oy:n tehtävistä, niiden mitoituksesta ja toiminnan kustantamisesta käydään myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Työryhmä esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö kehittäisi tähän keskusteluun liittyen sellaisia kansalaiskeskustelun muotoja, joissa myös muiden kuin perinteisten lausunnonantajien näkemykset tulisivat esille. Näin saadusta palautteesta tulisi laatia erillinen yhteenveto sekä huomioida tulokset asian jatkokäsittelyssä.

17 3 Oikeudellisia näkökohtia julkisesta palvelusta 3.1 Perusoikeudellisia näkökohtia Sananvapaus 15 Perustuslain 12 :n mukaan jokaisella on sananvapaus. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Kyse on yksilön juridisesta oikeudesta, joka toteutuu yksilön voidessa vastaanottaa riippumatonta ja monipuolista tietoa. Säännöksen yleislauseketta on pidetty ydinajatukseltaan poliittisena perusoikeutena, jonka tarkoituksena on katsottu olevan taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Sananvapaudella turvataan paitsi sanomisen myös vastaanottamisen vapautta. Sananvapauden kohdalla televisiotoiminta on keskeinen viestinnän muoto. Tutkimusraportissa Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus 6 on tarkasteltu julkisen palvelun yleisradiotoiminnan historiaa ja sananvapausajattelun kehittymistä yleisradiotoiminnassa. Julkinen palvelu Julkisen yleisradiotoiminnan keskeisinä piirteinä voidaan pitää toiminnan harjoittamista julkisen organisaation välityksellä, kaupallisesta toiminnasta poikkeavaa rahoitusta, julkisen vallan mahdollisuutta osallistua julkista palvelua tarjoavan johtoon ja valvontaan sekä tämän yhtiön ohjelmatoimintaan kohdistetut erilaiset vaatimukset. Sananvapauden turvaamisen lisäksi julkisella palvelulla on vakiintuneesti pyritty turvaamaan jokaisen oikeus saada tietoa, nauttia sivistyksestä ja kulttuurista sekä kehittää itseään. Sen tulee olla kaikkien kansalaisten vastaanotettavissa yhtäläisin ehdoin, sosiaalisesta asemasta riippumatta. Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :n 1 momentin mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun yleisradio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Lain 7 :n 2 momentissa säännöstä täsmennetään siten, että Yleisradio Oy:lle säädetään julkisen palvelun erityistehtävät. Yleisradio Oy:stä annetun lain perusteluissa todetaan, että julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tarkoitetaan sellaista yleisradiotoimintaa, jota hoitaa julkisyhteisön omistama yhtiö tai muu subjekti ja joka rahoitetaan pääasiassa julkisin varoin. Yleisradio Oy:n on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta julkisesta palvelusta. Kertomuksessa on esitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä. Viestintävirasto antaa puolestaan kertomuksesta valtioneuvostolle lausunnon kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. (Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 a ). Hallintoneuvoston tulee lisäksi antaa eduskunnalle vuosittain kertomus julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä ja omasta toiminnastaan (Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 11 kohta). Yleisradio Oy:n osalta käsite täysi palvelu sisältää myös julkisen palvelun erityistehtävien täyttämisen. Täyteen palveluun kuuluu kattavuus ja yhdenvertaisuus. Yleisradio Oy:n lähettämä ohjelma on kokonaisuudessaan tekniseltä laadultaan yhtäläisenä tuotava jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. 6 Paukku, E. (2004).

18 Yhdenvertaisuus 16 Perustuslain 6 edellyttää kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä. Yhdenvertaisuusnormista johtuvat vaatimukset koskevat siten myös niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on järjestellä televisioviestinnän vastaanottajien asemaa. Kaikki eri asemaan asettamiset eivät kuitenkaan ole perustuslainvastaisia (PerL 6.2 ). Esimerkiksi kiellettyä on eri asemaan asettaminen, joka tapahtuu ilman hyväksyttävää syytä jonkin perustuslainkohdassa tarkoitetun henkilökohtaisen syyn perusteella. Perustuslain yhdenvertaisuussäännös on myös Yleisradio Oy:lle asetetun tasapuolisuusvaatimuksen taustalla. Yhtiön on kohdeltava ohjelmatoiminnassaan yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuotettava palveluja soveltuvin osin myös muille laissa luetelluille kieliryhmille. Omaisuuden suoja Perustuslain 15 :n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden suoja liittyy kaapelitelevisioyrityksille asetettuun siirtovelvoitteeseen, joka merkitsee omaisuuteen kohdistuvaa käyttörajoitusta. Omaisuudensuojan rajoituksen tulee perustuslain vakiintuneen tulkinnan mukaan olla hyväksyttävissä suhteessa sillä tavoiteltavaan päämäärään. Toisaalta velvoitteen tulee täyttää kohtuullisuuden vaatimukset. Keskeisenä pidetään myös sitä, että omistajan oma nykyinen ja kohtuullinen tuleva tarve rajoittaa esimerkiksi kaapelitelevisioyritykselle asetettavia velvollisuuksia. Kaapelitelevisioyrityksille asetetun siirtovelvoitteen on perustuslakivaliokunnan lausunnoissa (erityisesti PeVL 2/1986 vp, PeVL 19/1998 vp ja PeVL 61 /2002 vp) katsottu olevan sopusoinnussa omaisuuden käyttörajoitukselta vaadittavan suhteellisuusvaatimuksen kanssa eikä se muodostu kaapeliverkon omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi. Kilpailulliset näkökohdat Yleisradiotoimiala avattiin kilpailulle 1990-luvulla ja samanaikaisesti EY:n kilpailuoikeudellinen sääntely lisääntyi toimialalla. Muutokset johtivat siihen, että toimialan juridisessa arvioinnissa jouduttiin yhä enemmän ottamaan huomioon myös kaupallisten toimijoiden intressejä. Tätä kehityskulkua tuki osaltaan perusoikeusuudistus, joka nosti elinkeinonvapauden perusoikeuksien joukkoon. Yleisradiotoimialan juridinen tarkastelu muodostui näin ollen yhä vahvemmin yksilön (yleisön) sananvapauden sekä kaupallisten toimijoiden intressien, kuten elinkeinonvapauden, omaisuuden suojan ja kilpailunvapauden väliseksi punninnaksi. Vaikka yleisradiotoimialan juridisessa tarkastelussa on nykyisin huomioitava myös kaupallisten toimijoiden intressejä, tämä kehitys ei ole näkynyt kovinkaan vahvasti toimialaa koskevassa perusoikeustarkastelussa Määritelmästä Julkisen palvelun velvoitteen määrittelyssä on otettava huomioon ne tavoitteet, joita toiminnalle on asetettu sekä eurooppalaisessa että kansallisessa yhteydessä. Eurooppalaisella tasolla on huomioitava EY:n politiikka ja sääntely audiovisuaalisella toimialalla, yleishyödyllisiin palveluihin liittyvä EY:n sääntely sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaama sananvapaus ja Euroopan neuvoston mediapolitiikan vaikutus julkisen palvelun yleisradiotoiminnan määrittelyyn. 7 Paukku, E. (2004) s

19 17 Suomalaisessa ajattelussa julkisen palvelun yleisradiotoiminnan lähtökohdaksi on vakiintuneesti nähty yksilön sananvapauden sekä sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen turvaaminen. Suomessa yleisradiotoiminta ja Yleisradio Oy:n julkinen palvelu on vakiintuneesti nähty demokratian ja kansalaisajattelun turvaajana. Tämän saavuttamiseksi yleisradiotoimintaa liittyvät kiinteästi seuraavat periaatteet: toiminnan valtakunnallisuus, julkisen palvelun monimuotoisuus, ohjelmatarjonnan tasapuolisuus, vähemmistöjen sananvapauden ja tiedontarpeiden huomioiminen, riippumattomuus, välitettävän tiedon totuudenmukaisuus sekä julkisen palvelun yleisradiotoimintaan ja Yleisradio Oy:n ohjelmatoimintaan liitetty kansallisuuden vaatimus Sääntely EU:ssa Lissabonissa maaliskuuta 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa jäsenvaltioiden päämiehet asettivat kunnianhimoisen tavoitteen: Euroopasta pitäisi tulla maailman kilpailukykyisin talous vuoteen 2010 mennessä (ns. Lissabonin strategia). Euroopan unionissa sekä jäsenvaltiot että julkisen palvelun televisio- ja radioyhtiöiden edustajat ovat esittäneet, että myös julkisen palvelun televisiotoiminta voi osaltaan olla edesauttamassa yhteisten eurooppalaisten päämäärien saavuttamisessa. Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta voi edistää innovaatioita tarjoamalla monipuolisesti korkeatasoisia ohjelmia eri jakelukanavien kautta. EU:n audiovisuaalisen alan politiikan tarkoituksena on edistää alan kehitystä unionissa erityisesti saamalla valmiiksi alan sisämarkkinat ja samalla tukemalla ensiarvoisen tärkeitä yleisiä tavoitteita, kuten kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, alaikäisten ja ihmisarvon suojelua ja kuluttajansuojaa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisö käyttää kahdenlaisia toisiaan täydentäviä ja toisiinsa liittyviä toimintamuotoja; sääntelytoimenpiteitä ja tukimekanismeja. 9 Alan sääntelyssä on lähdetty siitä, että markkinoita olisi säänneltävä vain siinä määrin kuin se on tarpeen selkeästi määritettyjen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi niin, että taataan oikeusvarmuus ja että sääntely on käytetyn tekniikan kannalta neutraalia ja pannaa täytäntöön niin lähellä säänneltyä toimintaa kuin mahdollista. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan sääntely on jätetty pitkälti kansallisten sääntelyviranomaisten omaan harkintaan. Merkittävimmät julkisen palvelun yleisradiotoimintaan liittyvät EU-tason normit ovat ns. Amsterdamin sopimus ja komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan. 10 Televisiodirektiivi Tärkein televisiotoimintaa koskeva säännös on televisiodirektiivi, jota täsmennettiin ja ajanmukaistettiin vuonna 1997 annetulla direktiivillä. 11 Televisiodirektiivin tarkoituksena on edistää eurooppalaisten televisio-ohjelmien leviämistä ja yhtenäisen eurooppalaisen televisio-ohjelmapalvelujen markkina-alueen syntymistä. Tässä tarkoituksessa televisiodirektiivi harmonisoi muun muassa televisiolähetysten mainontaa ja ohjelmistoa koskevia säännöksiä. Luonteeltaan televisiodirektiivi on niin sanottu vähimmäisdirektiivi. Jäsenmaat voivat asettaa lainkäyttövaltaansa kuuluville televisioyhtiöille tiukempia ohjelmatoimintaa ja mainontaa koskevia säännöksiä. Televisiodirektiivissä ei oteta kantaa julkisen palvelun määritelmiin eikä toimilupamenettelyihin. 8 Katso tarkemmin Paukku, E. (2004) s Komissio(2003a). 10 Komissio (2001). 11 Euroopan neuvoston direktiivi 89/552/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/36/EY.

20 18 Komissio antoi joulukuussa 2003 tiedonannon audiovisuaalisen alan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa. 12 Tiedonannossa todetaan audiovisuaalisten tiedotusvälineiden keskeinen rooli nykyaikaisten demokraattisten yhteiskuntien toiminnassa sekä sosiaalisten arvojen kehittymisessä ja leviämisessä. Lisäksi niillä on huomattava vaikutus ihmisten mielipiteiden muodostukseen. Alan toiminnan sekä kehityksen kannalta on tärkeätä, että toimijoilla on selkeä ja ennakoitava toimintaympäristö, jossa ne voivat suunnitella investointeja ja kehittää liiketoimintastrategioitaan. Tiedonanto pohjautuu osittain komission vuonna 2003 järjestämään julkiseen kuulemiseen televisiodirektiivin uudelleen tarkastelusta. Tiedonannossaan komissio toteaa, että televisiotoimintaa sääntelevän direktiivin perusteellinen tarkistaminen on tarpeen keskipitkällä aikavälillä tekniikan ja audiovisuaalisen alan rakenteen muutosten takia. Tiedonannossa tähdennetään, että kaikissa tähän liittyvissä mahdollisissa toimenpiteissä tulisi varmistaa, että sisältöä koskevia sääntöjä sovelletaan oikeasuhtaisesti ja että politiikanaloilla, joiden katsotaan liittyvän tähän sektoriin, toimitaan johdonmukaisesti. Näitä politiikanaloja ovat kilpailu, kaupallinen viestintä, kuluttajansuojelu ja palvelualan sisämarkkinastrategia. Komissio pyrkii lyhyellä aikavälillä parantamaan sääntelyn oikeusvarmuutta antamallaan televisiomainontaa koskevalla tiedonannolla, jolla selkiytetään erityisesti sitä, missä määrin nykyinen televisiodirektiivi koskee uusia mainosmuotoja. 13 Lisäksi komissio on julkaissut alla mainitun tiedonannon alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta annetun suosituksen ajantasaistamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä komission tavoitteena on pohtia ja käsitellä useita kysymyksiä, jotka voivat johtaa televisiodirektiivin kokonaisvaltaiseen päivittämiseen. Tämän pohjalta voidaan arvioida, että komissio antanee esityksensä direktiivin uudistamiseksi vuoden 2005 lopulla. Suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta Vuonna 1998 annettiin neuvoston suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta. 14 Suositus koskee Internetissä saatavilla olevien audiovisuaalisten ja tietopalvelujen sisältöä. Huhtikuussa 2004 komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi suositukseksi 15, jolla pyritään parantamaan Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukykyä edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tahokkaalle tasolle Euroopan unionissa. Tässä suositusehdotuksessa on otettu huomioon toimet sekä vastineoikeuden turvaamiseksi kaikissa tiedotusvälineissä että yleisen tietoisuuden parantamiseksi uusien palvelujen sekä turvallisten välineiden osalta. Lisäksi suosituksessa kannustetaan toimialaa torjumaan ja välttämään kaikenlaista syrjintää. Sähköisestä kaupankäynnistä annettu direktiivi Yhteisön lainsäädännössä erotetaan televisiodirektiivin piiriin kuuluvat televisiopalvelut ja sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin piiriin kuluvat tietoyhteiskunnan palvelut. Sähköisestä kaupankäynnistä annettu direktiivi 16 kattaa laajasti verkossa tarjottavat nk. tietoyhteiskunnan palvelut. Siirtyminen digitaalisiin televisio- ja radiolähetyksiin Komissio antoi syyskuussa 2003 tiedonannon siirtymisestä analogisista digitaalisiin radio- ja televisiolähetyksiin. 17 Tiedonannossa tarkastellaan siirtymisprosessia analogisista digitaalisiin radio- ja 12 Komissio (2003a). 13 Komissio (2004a). 14 Neuvosto (1998). 15 Komissio (2004b). 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY.

21 19 televisiolähetyksiin. Tiedonannon mukaan sääntely tulisi ensisijaisesti toteuttaa kansallisella tasolla, koska jäsenvaltioiden välillä on radio- ja televisiotoiminnan markkinoilla ja toimintaperiaatteissa suuria eroja. Siirtymisellä kokonaan digitaalisiin televisiolähetyksiin on teknisen ulottuvuuden lisäksi myös huomattavia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia. Tiedonannossa jäsenvaltioille kerrotaankin kansallisissa siirtymävaiheen suunnitelmissa huomioitavista seikoista. Jäsenvaltioiden toimenpiteiden olisi oltava avoimia, oikeasuhtaisia, oikein ajoitettuja ja teknisesti neutraaleja, jotta vältettäisiin toimijoiden perusteeton eriarvoinen kohtelu ja kilpailun vääristyminen markkinoilla. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Ensimmäinen vuosikertomus radiotaajuuspolitiikasta Euroopan unionissa; täytäntöönpanotilanne ja näkymät 18 Komission on heinäkuussa 2004 julkaissut ensimmäisen kertomuksen Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmän 19 (nk. radiotaajuuspäätöksen) perusteella toteutetuista toimista. Radiotaajuuspäätöksellä on perustettu yhteisön poliittinen ja oikeudellinen kehys, jolla koordinoidaan toimintaperiaatteet ja tarvittaessa yhdenmukaistetaan radiotaajuuksien saatavuuden ja tehokkaan käytön ehtoja. Vaikka yleisesti katsotaan, että tämän alan koordinoitu EY:n laajuinen lähestymistapa on ollut tärkeä tekijä menestykselle Euroopassa, jäsenvaltiot ovat pitäneet parempina vapaaehtoisia taajuuksien yhdenmukaistamistoimia viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Tiedonannossa komissio tarkastelee jäsenvaltioiden kanssa politiikan uusia lähestymistapoja radiotaajuuksien hallinnoinnin joustavuuden ja reagointiherkkyyden parantamiseksi sekä sääntelyyn liittyvien esteiden poistamiseksi teknisten innovaatioiden tieltä. Radiotaajuuksien yhdenmukaistamisen ohella radiotaajuuspolitiikkaan liittyvien, yhteisön politiikkaan vaikuttavien laajempien kysymysten koordinointi on myös tarpeen, mukaan luettuna käyttölupien myöntämistä ja itse käyttölupia koskevat ehdot. Yhteisön radiotaajuuspolitiikka rohkaisee edelleen radiotaajuuksien yhdenmukaistamiseen silloin, kun se on tarpeen innovaatioiden helpottamiseksi ja yhteisön politiikkojen tukemiseksi. Samalla yritetään välttää tarpeettomien rajoitusten asettamista käyttäjille. Yleishyödylliset palvelut Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty komission vihreässä kirjassa yleishyödyllisistä palveluista. 20 Siinä todetaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden suojelemisen olevan ensisijaisesti jäsenvaltioiden tehtävä. Komissio julkaisi 12. päivänä toukokuuta 2004 yleishyödyllisistä palveluista valkoisen kirjan, joka on jatkoa toukokuussa 2003 julkaistulle vihreälle kirjalle. Komissio toteaa yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä, että toistaiseksi ei ole saatu riittävää näyttöä lisäarvosta, joka saataisiin nykyisten alakohtaisten puitteiden täydentämisestä monialaisella puitelainsäädännöllä eikä valkoisessa kirjassa siten ehdoteta yleishyödyllisiä palveluja koskevaa yleistä puitelainsäädäntöä. Lisäksi komissio toteaa julkisen kuulemisen osoittaneen, että viestinten moniarvoisuutta koskeva asia olisi jäsenvaltioiden välisten eroavuuksien vuoksi jätettävä toistaiseksi jäsenvaltioiden harkintaan. Myös komissio yhtyy valkoisessa kirjassaan tähän näkemykseen. Se ilmoittaa kuitenkin seuraavansa tilannetta jatkossakin tiiviisti. 17 Komissio (2003b). 18 Komissio (2004c). 19 Parlamentti (2002). 20 Komissio (2003c).

22 3.4 Ulkomaiden lainsäädäntö ja julkisen palvelun yhtiöiden hallintomalleja 20 Julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ei ole harmonisoitu direktiivitasolla. Myös julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden organisaatio- ja hallintomallit ovat varsin erilaisia eri maissa. Tähän ovat vaikuttaneet historialliset, poliittiset ja kulttuuriset syyt. Kaksi päämallia voidaan kuitenkin erottaa. Toinen on lailla tai vastaavalla järjestelyllä perustettu julkishallinnollinen organisaatio (esimerkiksi Englanti, Saksa, Tanskan DR). Toinen on osakeyhtiömallinen organisaatio, kuten Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskan TV2. Yhden julkisen palvelun yhtiön maita ovat muun muassa Japani (NHK) ja Sveitsi. EU-maista Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Portugali ja Suomi ovat julkisen palvelun yhtiön maita. Kaikissa muissa EU:n jäsenmaissa (Belgia, Englanti, Espanja, Tanska, Ranska, Ruotsi, Saksa 21 ) on useita julkisen palvelun televisio- ja radioyhtiöitä. Oman lukunsa muodostavat vielä Yhdistynyt Kuningaskunta ja Norja, joissa on julkisen palvelun yhtiöt sekä lisäksi asetettu kaupallisille toimijoille julkisen palvelun velvoitteita. Ruotsissa julkisen palvelun tehtävät määritellään tarkemmin yleisradiotoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimiluvissa. Tällaisia yhtiöitä ovat Ruotsin televisio (Sveriges Television, SVT), Ruotsin radio (Sveriges Radio, SR) ja Ruotsin opetusradio (Sveriges Utbildningsradio, UR). Lisäksi valtakunnallisen kaupallisen televisiokanavan lupaehtoihin sisältyy kulttuuripoliittisia, julkisen palvelun tyyppisiä velvoitteita. SVT on osakeyhtiö (Sveriges Television AB), jonka omistaa vuodesta 1994 erillinen säätiö Förvaltningstiftelsen för SR, SVT och UR. Säätiö nimittää viisi SVT:n seitsemästä hallituksen varsinaisesta jäsenestä. Hallituksen puheenjohtajan nimittää maan hallitus. Lisäksi SVT:n toimitusjohtaja kuuluu hallitukseen. Hallitukseen kuuluu myös kaksi henkilöstön edustajaa. Hallitus päättää toiminnan yleisistä suuntaviivoista, mutta ei ohjelmatoiminnan sisällöstä, josta päättäminen kuuluu viime kädessä toimitusjohtajalle. Hallitus valitsee myös toimitusjohtajan. Säätiön jäsenistä tekee muodollisen päätöksen maan hallitus poliittisten puolueiden ehdotusten pohjalta. Valtiopäivät pitää poliittista yksimielisyyttä tärkeänä tässä valinnassa. Säätiön hallituksessa on yksitoista jäsentä. Säätiön yleisenä tehtävänä on edistää SVT:n riippumattomuutta. Sillä ei kuitenkaan ole tehtäviä, jotka liittyisivät SVT:n rahoitukseen, sisäiseen organisaatioon tai toiminnan suuntaviivoihin. Tanskassa uusi radio- ja televisiolaki tuli voimaan tammikuussa Lain mukaan vain maanpäälliseen, rajallisin resurssein tapahtuvaan televisiolähetystoimintaan tarvitaan toimilupa. Julkisen palvelun järjestelmää muutettiin siten, että TV 2 yksityistetään ja jaetaan kahteen erilliseen yksikköön: TV 2 /Danmark ja TV 2 Reginal. TV2:n yksityistäminen ja myynti ovat edelleen vireillä. Tanskan hallituksen ja Dansk Folkepartin välisessä sopimuksessa mediapolitiikasta (Mediepolitisk aftale for , ) sovitut periaatteet muun muassa julkisen palvelun tehtävistä sisällytettiin uuteen radio- ja televisiolakiin. Julkisen palvelun tehtävät on määritelty yleisellä tasolla lain 6 a :ssä seuraavasti: 1) Julkisen palvelun yhtiön on televisiota, radiota ja Internetiä tai vastaavaa käyttäen taattava Tanskan kansalaisille vaihteleva ohjelma- ja palveluvalikoima ml. uutisten-, tiedon-, opetuksen-, taiteiden- ja viihteenlevitys. Sananvapaudella ja oikeudella saada tietoa on oltava ratkaisevan tärkeä merkitys ohjelmasuunnittelussa. Tällöin tiedonjakelun on perustuttava objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen. Lähetystoimintaa harjoittavan yhtiön on varmistettava 21 Luxemburgissa ei ole koskaan ollut julkisen palvelun yleisradioyhtiötä.

23 21 suuren yleisön pääsy yhteiskunnallisesti tärkeään perustietoon ja keskusteluihin. Niinikään tanskan kielen ja tanskalaisen kulttuurin merkitystä on erityisesti korostettava. Lähetystoimintaa harjoittavan yhtiön tehtävä on myös esittää monipuolisia taide- ja kulttuuriohjelmatuotteita sekä tarjottava ohjelmia, jotka kuvastavat kulttuuriharrastusten monipuolisuutta tanskalaisessa yhteiskunnassa. 2) DR ja TV 2 tarjoavat julkisen palvelun lähetystoimintaa. Tämän ohella neljännen radioaseman ohjelmatuotanto ja viidennen radioaseman uutisten levitys katetaan julkisen palvelun yhtiön toiminnalla. 3) DR:n julkisen palvelun yhtiö rahoitetaan DR:n osuudella lupamaksuista ja muista tuloista. TV 2:n julkisen palvelun yhtiö rahoitetaan TV 2:n osuudella lupamaksuista, TV 2:n mainostuloista sekä muista lähteistä saatavista tuloista. Tarkemmin julkisen palvelun tehtävät on määritelty DR:n ja TV2:n kanssa tehdyissä sopimuksissa (Public service-kontrakt med DR, ja Public service-kontrakt med TV 2, ). DR ja TV 2 laativat vuosittain toimintakertomuksen Radio- ja televisioneuvostolle, joka puolestaan antaa lausunnon siitä, miten yhtiöt ovat toteuttaneet julkisen palvelun sopimustaan. DR:n hallituksessa (bestyrelse) on kymmenen jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi. Kolme jäsenistä (ml. puheenjohtajan) nimittää kulttuuriministeriö, kuusi eduskunta ja yhden DR:n henkilöstö. Hallituksella on viimekätinen ohjelmapoliittinen vastuu sekä vastuu siitä, että DR noudattaa radioja televisiolainsäädännön määräyksiä. Lisäksi hallitus päättää DR:n toiminnan yleisistä suuntaviivoista, valitsee pääjohtajan ja muut yhtiön johtoryhmän (direktion) jäsenet, jotka vastaavat DR:n juoksevasta toiminnasta. Johtoryhmän muodostavat pääjohtajan lisäksi tv-johtaja, radiojohtaja, uutisjohtaja, ohjelmajohtaja ja resurssijohtaja. Alankomaissa joukkoviestintää, niin radio- ja televisiotoimintaa, kaapeli- ja satelliittilähetystoimintaa kuin painoviestintääkin säännellään vuoden 1998 alusta voimaan tulleella medialailla (Mediawet). Lakiin sisältyy myös ensimmäistä kertaa yleisradiotoiminnan julkisen palvelun velvoitteiden määrittely. Medialaki sisältää myös televisio-ohjelmistoa koskevia määräyksiä. Julkisten kanavien on käytettävä ohjelma-ajastaan vähintään 25 prosenttia kulttuuriohjelmistoon, vähintään 35 prosenttia informatiivisiin tai kasvatuksellisiin ohjelmiin sekä 12,5 prosenttia taideohjelmiin. Julkisen palvelun toimilupa on myönnetty julkisen palvelun kanavien kattojärjestölle Nederlandse Omroep Stichtingille (NOS), joka harjoittaa myös itse ohjelmatoimintaa tuottamalla uutisia ja ajankohtaisohjelmia julkisille kanaville. NOS raportoi kahdesti vuodessa viestintäasioista vastaavalle ministeriön alaiselle mediakomissariaatille. Ministeriö arvioi raportit ja voi langettaa sakkoja, jos julkiset kanavat eivät ole noudattaneet laissa niille asetettuja velvoitteita. Yhdistyneessä Kuningaskunnassa on kaksi julkisen palvelun yhtiötä: julkisoikeudellinen organisaatio BBC (British Broadcasting Corporation) ja Channel Four, joka on lailla perustettu julkinen yhtiö (public corporation). Maassa sovelletaan julkisen palvelun käsitettä radio- ja televisiotoiminnassa laajemmin kuin Pohjoismaissa. Julkista yleisradiotoimintaa harjoittavan BBC:n toiminnan arviointi perustuu toimiluvan ja sopimuksen määrittelemille yhtiön itsehallinnon ja itsesääntelyn periaatteille. Toimiluvan ja sopimuksen uusimisen välisillä kausilla yhtiön toimintaa valvoo ja johtaa pääministerin nimittämä 12-henkinen luottamustoiminen hallintoneuvosto (Board of Governors). Myös julkisen palvelun velvoitteiden toteutumisen arviointi kuuluu johtokunnalle. Jäsenet valvovat julkista etua yhtiössä ja takaavat yhtiön toiminnan riippumattomuuden polittisista ja kaupallisista intresseistä. Kuningatar nimittää hallintoneuvoston hallituksen ministereiden esityksen pohjalta. Hallintoneuvosto hyväksyy yhtiön strategian ja yleisen politiikan, asettaa tavoitteet, valvoo toimintaa ja sen lainmukaisuutta, valvoo toiminnan yhdenmukaisuutta tavoitteisiin nähden, nimittää pääjohtajan ja

24 22 yhteistyössä pääjohtajan kanssa muun johtoryhmän (executive committee) jäsenet ja päättää johtoryhmän palkkioista. Johtokunta asetetaan viisivuotiskaudeksi. BBC:n pääjohtaja johtaa BBC:n päivittäistä toimintaa ja vastaa ohjelmatoiminnasta. Pääjohtaja on myös puheenjohtaja johtoryhmässä, joka koostuu BBC:n 16 osastoryhmän johtajasta. Nämä johtajat raportoivat pääjohtajalle. Channel Fourin hallituksen nimittää televisiotoiminnan riippumaton sääntelyviranomainen OFCOM (vuodesta 2003) kulttuuriministeriön kanssa sovitun sopimuksen mukaisesti. Kaupallisen televisiotoiminnan julkisen palvelun tehtävät määritellään yleisesti radio- ja televisiolaeissa. Velvoitteita on täsmennetty maan hallituksen myöntämissä toimiluvissa erikseen kullekin kanavalle. BBC:n kaupalliset toiminnot on koottu erilliseen tytäryhtiöön BBC Worldwide. Kaupalliselle radiotoiminnalle laissa ja toimiluvissa asetettuja tehtäviä ei yleensä ole katsottu julkisen palvelun tehtäviksi. Sen sijaan niitä on kutsuttu julkisen edun (public interest) mukaisiksi velvoitteiksi. Ne käsittävät muun muassa luotettavuuden ja puolueettomuuden turvaamisen sekä monipuoliseen ohjelmistorakenteeseen liittyviä määräyksiä. Uudessa Seelannissa tuli vuonna 1989 voimaan uusi Yleisradiolaki (Broadcasting Act), jonka tavoitteena oli rohkaista kilpailua radio- ja televisiotoiminnassa. Lakia säädettäessä hallitus katsoi, että television sisällöllisestä sääntelyä varten riittävät valtion omistus TVNZ:ssä, NZOA:n kautta harjoitettu kotimaisen ohjelmatuotannon tukeminen sekä maorinkielisen ohjelmiston edistäminen. Laki ei sisältänyt varsinaisia sisällöllisiä velvoitteita. Vuoden 2003 voimaan tulleessa TVNZ:n uudessa toimiluvassa (Charter) yhtiölle asetettiin tiukat julkisen palvelun ohjelmatoiminnan velvoitteet. Toimiluvan mukaan TVNZ:n on muun muassa esitettävä ohjelmia, jotka ovat monipuolisesti informoivia, viihdyttäviä ja kasvattavia, tarjottava kansalaisuutta ja kansallista identiteettiä vahvistavia jaettuja kokemuksia, esitettävä ohjelmistoa, joka palvelee erilaisten Uuden Seelannin väestöryhmien etuja ja tiedontarpeita, myös sellaisia, joita muuta televisioyhtiöt eivät huomioi sekä tuettava ja edistettävä uusseelantilaista lahjakkuutta ja luomisvoimaa sekä riippumatonta elokuva- ja televisiotuotantoa. Näitä tavoitteita kohti pyrkiessään TVNZ tulee muun muassa tarjota ja käsitellä itsenäisesti, kattavasti, puolueettomasti ja syvällisesti uutis- ja ajankohtaisohjelmia, esittää ohjelmia, jotka edistävät henkistä, tieteellistä ja kulttuurista kehitystä sekä perehtynyttä ja monipuolista keskustelua ja innoittavat kriittiseen ajatteluun luoden täten kansalaisille mahdollisuuksia olla mukana paikallisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä elämässä. Samalla TVNZ:n yhtiömuoto muutettiin valtiojohtoisesta yrityksestä (State Owned Enterprise, SOE) valtiolliseksi liikelaitokseksi (Crown-Owned Company, CROC), jolloin sen asema on samanlainen kuin mainoksista vapaan Radio New Zealandin (RNZ). TVNZ:n odotetaan kuitenkin rahoittavan edelleen suurimman osan toiminnastaan mainoksin, mutta kaupallisen toiminnan on oltava tasapainossa julkisen palvelun tehtävien kanssa. Norjassa valtion omistaman osakeyhtiön NRK:n hallitus muodostuu yhdeksästä jäsenestä. Näistä kolme edustaa henkilöstöä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja neljä jäsentä valitsee yhtiökokous. Hallitus valitsee pääjohtajan, joka toimii myös yhtiön hallintojohtajana. Hallitus esittelee mm. seuraavat asiat yhtiökokoukselle: toimintasuunnitelman, toiminnan yleiset suuntaviivat, yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat luvut, keskeiset investoinnit, ehdotuksen lupamaksukorotukseksi ja olennaiset muutokset ko. suunnitelmissa.

25 23 NRK:n yhtiökokouksen muodostaa kulttuuriministeriön yksi virkamies, valtioneuvos. Yhtiökokous päättää em. asioiden lisäksi NRK:n tilinpäätöksestä ja tekee ehdotuksen lupamaksukorotukseksi. NRK:ssa on lisäksi yleisradiolailla perustettu neuvoa antava ohjelmaneuvosto. Sen 14 jäsenestä kansanedustuslaitos nimittää kahdeksan jäsentä ja kuningas kuusi jäsentä mukaalukien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. NRK:n kaupalliset toiminnot on koottu erilliseen tytäryhtiöön NRK Aktivumiin. Saksassa kaksi valtakunnallista täyden palvelun julkista yleisradio-organisaatiota, televisio- ja radiotoimintaa harjoittava, osavaltioissa toimivien alueellisten yhtiöiden yhteenliittymä ARD ja televisioyhtiö ZDF. Molemmat on perustettu osavaltioiden (Länder) kesken solmitulla sopimuksella, koska Saksassa media-asiat kuuluvat osavaltiotasolle. Yleisön etua edustaa 77-jäseninen televisioneuvosto, joka päättää ohjelmatoiminnan normeista ja valvoo niitä. Sen jäseninä on edustajia osavaltioista, liittovaltiosta, puolueista, kirkoista ja eri yhteiskunnallisista organisaatioista. Televisioneuvosto valitsee ZDF:n pääjohtajan (Intendant) neljäksi vuodeksi kerrallaan. Pääjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestä toiminnasta ja vastaa myös ohjelmatoiminnasta. Hän valitsee yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa yhtiön ohjelmajohtajan, päätoimittajan ja hallintojohtajan. ZDF:n hallintoneuvosto päättää ZDF:n toiminnan suuntaviivoista ja budjetista ja valvoo myös yhtiön toimintaa kaikissa taloudellisissa kysymyksissä. Hallintoneuvostossa on 14 jäsentä. Näistä viisi on osavaltioiden edustajia, yksi liittovaltion edustaja ja kahdeksan valitsee televisioneuvosto

26 24 4 EU ja julkisen palvelun rahoitus Tulkintavaikeudet julkisten yleisradioyhtiöiden rahoituksen ja toiminnan suhteesta EY:n kilpailua ja valtionapuja koskeviin säännöksiin on johtanut moniin valituksiin komissiolle. Komissio pyrki syksyllä 2001 julkaisemallaan tiedonannolla 22 ohjaamaan jäsenmaita niiden laatiessa julkisten yleisradioyhtiöiden rahoitusta ja toimintaa ohjaavia säännöksiä. Tiedonannossa viitataan neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden ja hallitusten edustajien tammikuussa 1999 antamaan julkisen palvelun yleisradiotoiminnan merkitystä unionin yhteiskuntaelämälle, demokratialle ja kulttuurille korostavaan päätöslauselmaan, ja todetaan seuraavaa: Näiden yleisradiotoiminnalle ominaisten piirteiden vuoksi julkisen palvelun tehtävää, joka kattaa laajan ohjelmistovalikoiman jäsenvaltioiden sille määrittelemän tehtävän mukaisesti, kuten todetaan päätöslauselmassa, voidaan periaatteessa pitää perusteltuna. Tavoitteena on tasapainoinen ja vaihteleva ohjelmistovalikoima, jolla pystytään säilyttämään tietty yleisöosuus julkisille yleisradioyhtiöille ja varmistamaan näin tehtävän täyttyminen eli yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuritarpeiden täyttäminen ja moniarvoisuuden turvaaminen (kohdat 12 ja 13). Komission tiedonantoa on selvitetty tarkemmin Televisiotoiminta Suomessa esiselvityksessä Amsterdamin sopimus Vuonna 1997 Amsterdamin sopimukseen liitettiin yhteisön perustamissopimusta täydentävä pöytäkirja, jonka mukaan perustamissopimuksen määräykset eivät rajoita jäsenmaiden toimivaltaa rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa, siinä määrin kuin rahoitus myönnetään yleisradioyritykselle kunkin jäsenvaltion antaman, määrittelemän ja järjestämän julkisen palvelun tehtävän täydentämiseksi, ja siinä määrin kuin rahoitus ei vaikuta yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista, kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän toteutuminen. 24 Ehdotukseen sopimukseksi Euroopan perustuslaiksi on lisätty Amsterdamin sopimuksen pöytäkirjaa vastaava 27. pöytäkirja jäsenvaltioiden yleisradiotoiminnasta. Pöytäkirjassa todetaan, että yleisradiotoiminta liittyy suoraan jokaisen yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin samoin kuin tarpeeseen turvata viestinnän moniarvoisuus. Pöytäkirjan mukaan unionin perustuslain määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa rahoittaa yleisradiotoimintaa, sikäli kuin rahoitus myönnetään yleisradioyritykselle kunkin jäsenvaltion antaman, määrittelemän ja järjestämän julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi ja sikäli kuin rahoitus ei vaikuta unionin kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yhteisen edun vastaista, kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen. 22 Komissio (2001). 23 Liikenne- ja viestintäministeriö (2003). 24 Kts. myös Paukku, E. (2004) s. 18.

27 Julkisen palvelun rahoitusmalleja muissa maissa 25 Televisiomaksua ei peritä Espanjassa, Hollannissa, Luxemburgissa, Portugalissa, Belgian Flanderissa eikä Brysselissä. Kreikassa maksu peritään sähkölaskun yhteydessä. Ranskassa, Irlannissa ja Italiassa mainostulot muodostavat huomattavan osan julkisen palvelun televisioyhtiöiden tuloista. Kuvio 2. Televisiomaksut Euroopassa vuonna 2004, euroa/vuosi Väestö milj Mainonta % tuloista Islanti % RUV Sveitsi * Tanska Itävalta * 237, % SRG-SSR 0 % DR 60 % TV2 37 % ORF 4,5 Norja % NRK /3 59 Ruotsi Saksa * Suomi Englanti ** Irlanti Belgia/Vallonia Ranska ,8 186, ,5 0 % SVT 2 % ARD 6 % ZDF 0 % YLE 0 % BBC 47 % RTE (19 % RTBF) 27 % France TV 58 Italia 99,6 37 % RAI * Tv- ja radioluvan summa. ** ja Keltaisella 2003 korotus, punaisella 2004 korotus. Valuuttakurssit Lähde: Yleisradio Oy Ruotsissa yleisradiotoiminta perustuu radio- ja televisiotoimintaa koskevaan lakiin vuodelta Julkisen palvelun yleisradioyhtiöitä on kolme: televisiotoimintaa harjoittava Sveriges Television AB (SVT), radiotoimintaa harjoittava Sverige Radio AB (SR) ja opetusohjelmatoimintaa harjoittava Sveriges Utbildningsradio AB (UR). Yhtiöiden toiminta rahoitetaan pääasiassa televisiomaksuilla. Yhtiöillä ei ole mainontaa. SVT:llä on kuitenkin oikeus sponsorituloihin. Ruotsissa valtiopäivät päättävät vuosittain paljonko yhtiöille myönnetään kertyneistä televisiomaksuvaroista. Vuosille yhtiöille on myönnetty erityistukena miljardi kruunua. Lisäksi samanaikaisten analogisten ja digitaalisten lähetysten rahoittamiseksi on perustettu erityinen tili, jolle siirretään televisiomaksuvaroja. Tilin käyttö rahoitetaan osittain myös lainavaroin. Määrärahat kanavoidaan yhtiöille valtiopäivien päättämässä suhteessa seuraavasti: 57,73 prosenttia SVT:lle, 37,52 prosenttia SR:lle ja 4,75 prosenttia UR:lle. Televisiomaksun perinnän hoitaa Radiotjänst i Kiruna AB (RIKAB), jonka omistajia ovat SVT, SR ja UR. Tanskassa on kaksi vapaasti vastaanotettavaa maanpäällistä julkisen palvelun kanavaa, DR 1 ja TV 2/Danmark. Televisiotoimintaa rahoitetaan Tanskassa televisiomaksulla (90-prosenttisesti), mainos- 25 Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden rahoitusjärjestelmiä on kuvattu tarkemmin raportissa Liikenne- ja viestintäministeriö (2001a).

28 26 tuloilla, tilaajamaksuilla, jäsenmaksuilla sekä kunnallisella tuella. Valtiolliset maanpäälliset kanavat rahoitetaan osittain televisiomaksuilla ja osittain mainosrahoituksella. Esimerkiksi TV 2 / Danmarkin rahoituspohjasta noin 20 prosenttia tulee televisiomaksuista ja noin 80 prosenttia mainonnasta. DR 1 ja DR 2 (lähetystekniikkana satelliitti ja kaapeli) rahoitetaan 90-prosenttisesti televisiomaksuilla. Muut tulot koostuvat myynti- ja sponsorointituloista. Tanskan hallituksen mukaan televisiomaksupolitiikka arvioidaan uudelleen vuonna 2006, kun sopimus televisiotoiminnasta uudistetaan. Valtakunnallisen televisiomaksun suuruus vuonna 2003 oli DKK. Kyseessä on väritelevisiomaksu, johon sisältyy myös radiolupa. Radioluvan (312 DKK) voi maksaa myös erikseen, samoin kuin televisioluvan mustavalkoisen television käyttöön. Televisiomaksun on määrä nousta vuoteen 2006 mennessä DKK:uun. Televisiomaksut kerää DR kulttuuriministeriön puolesta ja ministeriö jakaa ne eri julkisen palvelun kanaville. Hollannissa kolmea julkisen palvelun kanavaa (NED-1, NED-2 ja NED-3) on rahoitettu kolmesta lähteestä: yhteisöjen muodostamien yleisradioyhdistysten jäsenmaksuilla, radio- ja televisiomaksuilla sekä vuodesta 1967 lähtien myös mainoksilla. Televisiomaksusta luovuttiin vuonna 2000 ja se korvattiin samansuuruisella verolla sekä siihen perustuvalla valtion suoralla budjettiavustuksella julkisen palvelun radio- ja televisiotoimintaan. Mainonta säilytettiin edelleen toisena rahoitusmuotoja ja vuonna 2000 sen osuus oli julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tuloista 25 prosenttia. Muutoksen yhteydessä oli tarkoitus varmistaa lailla julkisen palvelun yleisradiotoiminnan oikeus tuloihin. Tulojen määräytymisen perustaksi tulivat vuonna 1998 toteutuneet televisiomaksutulot, joihin lisättäisiin vuosittaiset indeksikorotukset ja väestön/kotitalouksien määrän kasvu. Tämän piti taata, että tulotaso säilyisi. Syksyllä 2003 päätettiin kuitenkin julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tulojen leikkausohjelmasta vuoden 2004 alusta alkaen. Vuonna 2003 valtion osoittama rahasumma julkisen palvelun yleisradiotoimintaa oli 701 miljoonaa euroa. Tämä on lähes 80 prosenttia valtion myöntämästä kokonaissummasta, josta loput menee erinäisiin muihin julkisen palvelun osiin, kuten ulkomaanlähetyksiin ja orkesteriin. Vuonna 2004 julkisen palvelun yleisradiotoiminnalle myönnettiin 672 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 budjettisummasta ei ole vielä lopullisesti päätetty. Leikkausohjelmaa jatketaan vuoteen 2007 asti siten, että vuonna 2004 julkiseen palvelun yleisradiotoiminnasta vähennetään 39 miljoonaa euroa (kokonaissummasta 40 miljoonaa euroa), vuonna 2005 vähennetään 9 miljoonaa euroa julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta (kokonaissummasta 20 miljoonaa euroa), vuonna 2006 julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta vähennettävä määrä on 8 miljoonaa euroa (kokonaismäärästä 10 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta vähennetään 8 miljoonaa euroa (kokonaissummasta 10 miljoonaa euroa). Indeksikorotukset ja valtion väestön/kotitalouksien määrän kasvun vaikutus jäävät kuitenkin voimaan, jolloin budjetti ei käytännössä laske leikkausten osoittamalla tavalla. Espanjassa on viisi valtakunnallista maanpäällistä televisiokanavaa, joista kaksi on julkisen palvelun kanavaa (TVE 1 & La2), kaksi kaupallista mainosrahoitteista kanavaa (Antena 3 ja Tele5) sekä yksi maksukanava (Canal+). Lisäksi on suuri määrä alueellisia ja paikallisia kanavia, joiden määrä on lisääntynyt lainsäädännön liberalisoinnin myötä vuoden 1988 jälkeen. Espanjassa ei kerätä katselu- tai kuuntelumaksuja, vaan julkisen palvelun kanavien rahoitus perustuu mainosrahoitukselle. Espanjan radio- ja televisioyhtiön (RTVE) taloudellinen tilanne on heikko. Yhtiön riippuvuus pelkästään mainostuloista on ajanut sen 2000-luvulla raskaaseen velkataakkaan. Belgian julkisen palvelun yleisradioyhtiöt VRT (Flandern) ja RTBF (Vallonia) saavat tuloja suoraan julkisista varoista. Yhtiöiden tulot eivät yli 15 vuoteen ole olleet sidoksissa televisiomaksuina

29 27 kerättyihin varoihin. Vuonna 2002 julkinen rahoitus muodosti 68 prosenttia sekä VRT:n että RTBF:n tuloista. Mainonnan osuus tuloista oli VRT:lla 10 prosenttia ja RTBF:llä 19 prosenttia. Belgian sekä Flanderissa että Brysselissä päätettiin vuoden 2002 alkupuolella, että televisiomaksusta käytännössä luovutaan. Belgian kolmella osavaltiolla ei ole valtuuksia luopua televisiomaksujärjestelmästä, mutta ne ovat vuonna 1999 saaneet oikeuden päättää televisiomaksun määrästä 1. päivästä tammikuuta 2002 alkaen. Tämän seurauksena osavaltioista kaksi päätti, että maksun määrä on nolla. Sen sijaan Belgian Valloniassa maksu oli 200,88 euroa vuonna Vuoden 2003 osalta Valloniassa vahvistettiin 15. päivänä toukokuuta 2003, että televisiomaksu vuonna 2003 laskee 140 euroon. Flaamilaisen yleisradioyhtiön VRT:n rahoitus on Flanderin hallituksen päätettävissä. Flanderin hallitus ja VRT ovat solmineet viisivuotisen sopimuksen (Management contract), jolla vahvistetaan VRT:n yleinen tehtävä julkisen palvelun yleisradioyhtiönä, määritellään mitattavissa olevia tavoitteita radio- ja televisio-ohjelmistoille ja määritellään myös taloudelliset tavoitteet ja se budjettimääräraha, mikä tarvitaan julkisen palvelun tehtävien suorittamiseksi. Vuosittain suoritetaan sopimuksen arviointi. Nykyisen sopimuksen voimassaoloaika on Ensimmäinen sopimus tuli voimaan Vuonna 2002 perusmääräraha on 229,3 miljoonaa euroa, johon vuosittain tulee 4 prosentin korotus. Radiomainostuloille ja television sponsorointituloille on myös asetettu katto: enintään 40,9 miljoonaa euroa ja 8,7 miljoonaa euroa mainitussa järjestyksessä. Euroopan ulkopuolisista maista voidaan mainita Uusi Seelanti, jossa valtiollisen New Zealand Television -yhtiön (TVNZ) toimintaa on alusta lähtien rahoitettu sekä julkisista lähteistä että mainostuloin. Vuonna 2002 julkiset lähteet muodostivat 20 prosenttia yhtiön tuloista ja mainonta vastaavasti 80 prosenttia. Vuoden 1989 yleisradiolaki siirsi televisiomaksujen keruun virastolle (Broadcasting Commission/New Zealand on Air, NZOA), joka päätti varojen jakamisesta eri kanavien kesken. Suuri muutos televisiotoiminnan rahoituksessa tapahtui vuonna 2000, kun Uuden Seelannin hallitus lakkautti televisiomaksun kokonaan. Sen tuotto korvattiin suoralla budjettirahoituksella NZOA:lle, jonka tehtävänä on jakaa julkista tuotantotukea ohjelmille, jotka täyttävät laissa määritellyt kotimaisen kulttuurin edistämisen kriteerit. Avustusta ovat saaneet sekä TVNZ että kaupallisten kanavien ohjelmat. NZOA:n tuki televisiotoiminnalle on huomattavaa. Vuonna 2003 julkinen rahoitus käsitti noin 20 prosenttia koko ohjelma-ajasta kolmella tärkeimmällä kanavalla. 4.3 Toimilupamaksusta Toimiluvanvaraista televisiotoimintaa harjoittavia toimiluvanhaltijoita koskeva velvollisuus toimilupamaksun suorittamiseen on käytössä kaikissa Euroopan maissa, joissa perinteinen julkisen palvelun televisioyhtiö ei harjoita mainosrahoitteista toimintaa ja joissa on mainosrahoitteinen kaupallinen televisio. Näitä maita ovat Yhdistynyt Kuningaskunta, Ruotsi, Suomi sekä Norja. Toimilupamaksun perimisen on Euroopassa katsottu perustuvan siihen, että niukkojen resurssien eli taajuuksien käytön avulla toimiluvanhaltijoille, joilla on yksinoikeus lähettää ohjelmia toimialueellaan, koituu monopolivoittoja. Ruotsissa television toimilupamaksusta tehdyssä selvityksessä (SOU 2003:47) todetaan, että toimilupamaksun alkuperäisenä tarkoituksen oli toimia vastapainona puutteellisen kilpailun vaikutuksille, joka oli seurausta siitä, että toimiluvan valtakunnalliseen mainostelevisiotoimintaan saanut yritys toimi tietyllä tapaa suojatuilla markkinoilla. Yhdistyneessä Kuningaskunnassa toimilupamaksu maksetaan valtiolle yleisradiolain (Broadcasting Act 1990) mukaisesti. Maanpäällisestä digitaalisesta televisiotoiminnasta ei peritä toimilupamaksua ensimmäisen toimilupakauden aikana (12 vuotta) eli käytännössä sinä aikana, jolloin yhtiöt lähettävät päällekkäin sekä analogista että digitaalista ohjelmaa. Toimilupamaksu jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa muodostuu kiinteästä osuudesta liikevaihtoa ja toinen osa kiinteästä vuo-

30 sittain maksettavasta summasta. Toimilupa annetaan korkeimman summan tarjouskilpailussa tarjonneelle, joka täyttää tietyt laadulliset kriteerit. 28 Myös Ruotsissa maksu maksetaan nykyisin valtiolle. Toimilupamaksu koskee sekä analogisia että digitaalisia maanpäällisiä lähetyksiä. Maksu koostuu kiinteästä maksuosasta ja mainostulojen liikevaihtoon sidotusta progressiivisesta prosenttiosuudesta. Ruotsissa on vuonna 2003 edellä mainitussa komitean mietinnössä 26 ehdotettu, että analogisten lähetysten loppuessa toimilupamaksusta luovuttaisiin kokonaan. Raportissa ehdotetaan myös toimilupamaksun asteittaista alentamista digitaalisten lähetysten osalta analogisten lähetysten lopettamisajankohtaan asti. Asian käsittely on edelleen Ruotsissa kesken. Ruotsissa maksuvelvollinen on ainoa maanpäällinen mainontaa harjoittava TV4. 26 Kulturdepartementet (2003).

31 29 5 Yleisradio Oy:n tehtävät ja toiminta 5.1 Lainsäädäntö ja nykytila Suomessa julkisen palvelun televisio- ja radiotoimintaa harjoittaa Yleisradio Oy, jonka julkisen palvelun tehtävien määrittely, niiden osoittaminen Yleisradio Oy:lle ja tehtävien suorittamisen valvontaa koskevat määräykset ovat laissa Yleisradio Oy:stä (1380/1993). Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :n mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Yhtiön toiminnan tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä: 1) tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolista tietoa, mielipiteitä ja keskusteluja, myös vähemmistöryhmille ja erityisryhmille 2) tukea, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria ja välittää sen tuloksia jokaisen saataville 3) edistää ohjelmiston sivistävää luonnetta, tukea kansalaisten opiskelua ja tarjota hartausohjelmia 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille 5) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua yleisradiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa sekä 6) valmistaa, tuottaa ja lähettää suomalaisia ohjelmia ja välittää uutisia ja ohjelmia Suomen ja ulkomaiden välillä. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun ohjelmatoiminnalla on varsin vakiintuneet puitteet. Ohjelmiston rakenteesta päättäminen tapahtuu vuosisuunnittelun ja siihen liittyen talousarvion valmistelun yhteydessä viime kädessä Yleisradio Oy:n hallintoneuvostossa. Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston eduskunnalle antaman kertomuksen avulla annetaan säännöllistä tietoa Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän hoitamisesta. Viestintävirasto valvoo televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain noudattamisen osalta myös Yleisradio Oy:n toimintaa Yleisradio Oy:n ohjelmatoiminta 27 Yleisradio Oy aloitti digitaaliset televisiolähetykset kolmella uudella kanavalla 27. päivänä elokuuta Uusien kanavien vuoksi televisiolähetystuntien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2003 yhtiö lähetti tuntia televisio-ohjelmia, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Ruotsinkielisten lähetysten osuus ohjelmatunneista oli 11 prosenttia. Yleisradio Oy lähettää televisio-ohjelmistoja viidellä kanavalla, joista kolme on pelkästään digitaalisessa välityksessä. Kullakin televisiokanavalla on oma erityinen ohjelmistoprofiilinsa. YLE TV 1 on uutis-, ajankohtais- ja asiajournalismin kanava, joka tarjoaa myös draamaa, kulttuuri-, opetus- ja dokumenttiohjelmia sekä satiirista viihdettä. Ohjelmistossa korostuvat myös laatuelokuva ja brittiläinen tuotanto. YLE TV2 on lasten, varhaisnuorten ja urheilun pääkanava, joka tarjoaa myös draamaa ja viihdettä. Ajankohtaistarjonnassa painottuu viikottaisuus, taustoittaminen, kotimaisuus, alueellisuus ja kansalaisjournalismi. YLE FST-D on digitaalinen, ruotsinkielinen täyden palvelun kanava, joka lähettää uutisia, asia- ja lastenohjelmia sekä viihdettä. Hankintaohjelmistossa painottuvat pohjoismaiset elokuvat, sarjat ja yhteistuotannot. YLE Teema on digitaalisen kulttuurin, tieteen ja 27 Yleisradio Oy:n päivätty kertomus Viestintävirastolle.

32 30 oppimisen erikoiskanava. Ohjelmistossa nähdään esittävän taiteen taltiointeja, klassisista musiikkia, tieteen ja historian dokumentteja, elokuvia ja teemalähetyksiä. YLE24 on digitaalinen uutis-, ajankohtais- ja tapahtumavälityksen sekä suorien urheilulähetysten kanava, joka tuo reaaliaikaisen sekä ympärivuorokautisen uutistarjonnan television lisäksi myös muun muassa Internetiin ja mobiilivastaanottimiin. Myös radiolähetysten tuntimäärät ovat uusien digitaalisten kanavien vuoksi kasvaneet tuntuvasti. Vuonna 2003 radion lähetysaika oli yhteensä tuntia eli 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 1999 ja ohjelma-aika oli tuntia. Ruotsinkielisen radion ohjelmia oli tuntia (15,3 prosenttia koko ohjelma-ajasta). Kuvio 3. Yleisradio Oy:n televisio- ja radiolähetysten tuntimäärät Televisio Radio Lähde: Yleisradio Oy Yleisradio Oy:llä on perinteisesti ollut sekä alueellisesti että sisällöllisesti kattava radioohjelmistojen tarjonta. Yhtiö tarjoaa suomenkielisiä radio-ohjelmistoja kolmella valtakunnallisella analogisella radiokanavalla ja kahdella ruotsinkielisellä kanavalla. Lisäksi Yleisradio Oy tarjoaa useita pienemmille kohdeyleisöille suunnattuja erityispalveluja sekä analogisessa että digitaalisessa jakeluverkossa. Yleisradio Oy:n radiokanavien niin sanottu päivitys toteutettiin vuoden 2003 alussa. Päivitys perustui vuoden 1990 radiouudistuksen tuloksena syntyneisiin radiokanaviin, joiden nimiä ja ohjelmistoja nyt uudistettiin. YLE Radio 1 on kulttuuria, syventäviä ajankohtais- ja muita puheohjelmia tarjoava radiokanava, jonka musiikkitarjonta ulottuu klassisesta ja hengellisestä musiikista jazziin ja maailmanmusiikkiin. YLEX tarjoaa kotimaista ja ulkomaista pop- ja rock-musiikkia, populaarikulttuuria ja musiikin erikoisohjelmia. YLE Radio Suomi on valtakunnallinen ja alueellinen uutis-, palvelu- ja kontaktikanava, jonka ohjelmistoon kuuluvat myös urheilu ja viihde. Pääkaupunkiseudulla myös analogisesti lähettävä digikanava YLEQ tarjoaa arjen asiaa, populaarikulttuuria ja politiikkaa nuorille aikuisille. Musiikkitarjonta kanavalla on uutta ja uudehkoa pop- ja rock-musiikkia. Ruotsinkielisellä puolella YLE Radio Vega on uutis- ja ajankohtaiskanava, joka tarjoaa myös kulttuuri-

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta

Lisätiedot

Virallinen huomautus on ensimmäinen vaihe komission rikkomusmenettelyssä. Määräaika Suomen vastauksen antamiselle päättyy 21.4.2014.

Virallinen huomautus on ensimmäinen vaihe komission rikkomusmenettelyssä. Määräaika Suomen vastauksen antamiselle päättyy 21.4.2014. Ulkoasiainministeriö TUOMIOISTUINMUISTIO UM2014-00407 OIK-30 08.04.2014 EU-ministerivaliokunta 11.4.2014 Viite Asia KOMISSION VIRALLINEN HUOMAUTUS 2012/4097; tekijänoikeuskorvauksien maksaminen jakeluvelvoitteen

Lisätiedot

Lausunto ohjelmistojen siirtovelvoitetta sekä ääni- ja tekstityspalveluja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lausunto ohjelmistojen siirtovelvoitetta sekä ääni- ja tekstityspalveluja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Helsinki 12.11.2009 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: päivi.rissanen@mintc.fi Viite: LVM 024:00/2009 Lausunto ohjelmistojen siirtovelvoitetta sekä ääni- ja tekstityspalveluja

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausunto raportista Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta

Lausunto raportista Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto Helsinki 5.11.2004 Lausunto raportista Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010 Pyydettynä lausuntona Seppo Niemelän johtaman parlamentaarisen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen.

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen. Muistio 1(6) 18.3.2016 LVM/571/03/2016 Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite 1 Yleistä Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite eli niin kutsuttu must carry -velvoite tarkoittaa sitä, että verkkopalvelua

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Lausunto Yleisradio-uudistuksesta

Lausunto Yleisradio-uudistuksesta Helsinki 12.4.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Viite: HE 28/2012 vp ja HE 29/2012 vp Lausunto Yleisradio-uudistuksesta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 849/2005 vp Televisiokuvan näkyvyysongelmat Jämsän seudulla Eduskunnan puhemiehelle Jämsän seudulla oli tavoite, että televisionkatsojien vastaanotto-ongelmat helpottuvat, kun kanavien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta:

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Cable Days 17.4.2012 Olli-Pekka Rantala Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävä ja rahoitus

Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävä ja rahoitus 1 HG/ah Helsinki 23.4.2008 Liikenne- ja viestintäministeriön 12.2.2008 asettama Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja rahoitusta selvittävä työryhmä Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävä ja rahoitus

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva toimikunnan mietintö

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva toimikunnan mietintö Helsinki 9.4.2010 Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto oikeusministeriö@om.fi Lausuntopyyntö OM 12/42/2006, 12.2.2010 Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva toimikunnan mietintö Viestinnän

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Professori Juha Karhu Lapin yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta 31.8.2005 Open access idea Tutkimus on kenen tahansa luettavissa

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Viestintäministeri Suvi Lindén,

Viestintäministeri Suvi Lindén, Viestintäministeri Suvi Lindén, Huolestuneina olemme panneet merkille Mika Lintilän työryhmältä tilaamanne mietinnön, jonka raportissa suositellaan kaikille kotitalouksille tasasuuruista mediamaksua Yleisradion

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Järviradio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 91,3 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Viitasaari 90,5 MHz)

Järviradio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 91,3 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Viitasaari 90,5 MHz) TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Keski-Suomi Järviradio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 91,3 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Viitasaari 90,5 MHz) Pro Radio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 102,5 MHz, Viitasaari 107,5 MHz,

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot