EK:n toimintakertomus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EK:n toimintakertomus 2007"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2007

2

3 EK:n toimintakertomus 2007

4 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Viestintä ja strateginen suunnittelu 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 8 Henkilöstökertomus 9 Talouspolitiikka 12 Työmarkkinat 14 Innovaatioympäristö ja osaaminen 16 Infrastruktuuri 18 Toimintaympäristö 20 PK-asiat 22 EK Bryssel 23 Aluetoiminta 24 Yhtiöt 26 Jäsenliitot 27 EK:n antamat lausunnot 28 Hallinto 33 2 EK:n toimintakertomus 2007

5 Vuoden 2007 aikana tapahtunutta Kansainvälinen talouskehitys jatkui vuonna 2007 vahvana. Loppukesällä rahamarkkinoilla puhjennut hermostuneisuus ei juuri vaikuttanut Suomen talouteen. Odotukset talouskasvun hidastumisesta voimistuivat, mutta Suomen talouden kuva pysyi yhä suotuisana. Työllisyys parantui, työvoimapula jatkui yleisenä ja yritysten tilauskannat olivat edelleen korkeat. Uudet työehtosopimukset neuvoteltiin vuonna 2007 EK:n tavoitteiden mukaisesti liittokohtaisesti. Palkankorotusten taso oli korkea, ja työvoimakustannukset nousevat kilpailijamaitamme nopeammin. Palkankorotusten vastapainona sopimuksissa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka koskevat palkkausta ja työajan käyttöä. Yrityskohtaisia palkankorotuseriä sovittiin huomattavasti useammalla sopimusalalla kuin ennen, ja korotuserät olivat selvästi aikaisempaa suurempia. EK:n talouspolitiikkasektori jatkoi vuonna 2007 aktiivista verovaikuttamisprojektia. Uuden hallituksen verolinjaukset ovat elinkeinoelämän tavoitteiden mukaiset, tosin ansiotuloveronkevennykset jäävät melko vaatimattomiksi ja pääomatuloverotuksessa EK:n tavoitteet olivat kunnianhimoisemmat. Hallitus vahvisti lainsäädäntösuunnitelman lainvalmistelun tehostamiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmasta kehitetään konkreettinen työväline säädösvalmisteluun ja yrityksiä koskevan sääntelytaakan purkamiseen, kuten EK:lla oli tavoitteena. EK julkisti vaalien edellä linjauksensa ilmastopolitiikasta ja logistiikasta. Vaikuttaminen EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan oli tiivistä koko vuoden ajan. EK ja toimialaliitot solmivat kauppaja teollisuusministeriön kanssa uuden energiatehokkuussopimuksen. Yrityksille valmisteltiin aineistoa materiaalitehokkuuden kehittämisestä. Vilkas vuoropuhelu Venäjän kanssa edesauttoi liikenteen pullonkaulojen sekä kaupan ja investointien esteiden selvittelyä. EK:n pitkään ajamat korkeakouluuudistukset etenivät, kun ehdotukset innovaatioyliopistosta valmistuivat ja useat korkeakoulut ilmoittivat yhdistymisestä tai yhteistyön tiivistymisestä. Kertomusvuonna alettiin valmistella yliopistolainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa muutetaan yliopistojen oikeudellista asemaa, lisätään taloudellista autonomiaa ja uudistetaan hallintoa. EK:n esittämä aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus käynnistyi, kun opetusministeriö asetti kolmikantaisen johtoryhmän valmistelemaan uudistusta. Maahanmuutto- ja kotoutusasiat siirrettiin sisäasiainministeriöön EK:n tavoitteiden mukaisesti. Loppuvuodesta alkaen jäsenille lähetettiin noin kerran kuukaudessa sähköinen EU-kirje, johon koottiin ajankohtaisia EU-tapahtumia ja päätöksiä. EK:n toimintakertomus

6 Toimitusjohtajan katsaus Kertomusvuoden toimintaa leimasivat erityisesti eduskuntavaalit, hallitusohjelmaneuvottelut, työmarkkinakierros sekä valmisteilla olevan ilmasto- ja energiapolitiikan kasvava vaikutus yritysten kilpailukykyyn. Taloudessa korkeasuhdanne taittui samalla kun osaavan työvoiman puute nousi entistä selvemmin kasvun esteeksi. EK:n hallitus aloitti toimintansa uudessa 20 hengen kokoonpanossa, joka koostui 11 liittokokonaisuudesta. Hallituksen aiempaa laajemman puheenjohtajiston toiminta aktivoitui. Liittorakenteen kehitys kohti suurempia kokonaisuuksia jatkui. Eduskuntavaalien tulos mahdollisti EK:n vaalitavoitteiden huomioimisen hallituspolitiikassa. EK vaikutti poikkeuksellisen tiiviisti hallitusohjelman sisältöön. Hallitusohjelmassa painotettiin talouden kasvuhakuisuutta vaalikeskusteluja hallinneen jakopolitiikan sijaan. Hallituspolitiikan pääsuuntana on työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen, mikä oli EK:n keskeisimpiä tavoitteita. Myös hallitusohjelman veronkevennysten painopiste, työn tarjonnan lisääminen, on oikea. Hallitusohjelmassa pyritään monin tavoin vahvistamaan innovaatiokykyä. Myös työvoiman saatavuutta ja sen täysimittaista käyttöä pyritään vahvistamaan EK:n tavoitteiden mukaisesti. Ohjelma sisältää pyrkimyksen sosiaaliturvan laajamittaiseen uudistamiseen. Ohjelma ei sisällä EK:n kannalta suuria epämiellyttäviä yllätyksiä. EK keskeisistä tavoitteista jäi saavuttamatta kaksi: osinkoverotuksen ja sähköveron keventäminen, joista jälkimmäisessä edettiin ilmastopoliittisista syistä täysin vastakkaiseen suuntaan. EK totesi hallitukselle huhtikuussa, ettei edellytyksiä keskitetylle tulopoliittiselle ratkaisulle ollut olemassa. Neuvottelut käytiin toimialakohtaisesti. Liittojen välinen palkkakilpailu kiihtyi ja julkinen sektori nousi kierroksen palkkajohtajaksi osin poliittisen väliintulon seurauksena. Samalla saatiin kuitenkin käyntiin rakenteellisia uudistuksia. Työvoimakustannukset nousivat selvästi kilpailijamaita suuremmiksi. Toisaalta yrityskohtaiset palkankorotuserät yleistyivät, korotuksista tuli yksilöllisempiä, ja niillä tähdättiin kannustavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen. Lakkoja oli kierroksen aikana lopulta vähän, joskin lakonuhkia lukuisasti. Kierroksen tuloksista käynnistettiin mittava analyysi, jonka johtopäätöksiä käytetään tulevien neuvottelujen pohjana työmarkkinalinjauksissa. EU:n ilmastopolitiikka vaikutti yhä voimakkaammin kansalliseen energiapolitiikkaan. Ilmastopolitiikasta tuli myös EK:n Brysselin-toimiston työn tärkein painopiste. Energiakysymykset olivat myös EK:n vaaliseminaarien vakioteema ja keskeinen aihe hallitusohjelman valmisteluissa. Eurooppa-neuvosto asetti keväällä EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, ja EU:n komissio valmisteli loppuvuoden ajan säädöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. EK vaikutti koko prosessin ajan vahvasti sekä hallitukseen että EU:ssa Suomen elinkeinoelämän kilpailuedellytysten turvaamiseksi. EK:n toiminnan suunnittelu tehostui monella tavalla. Loppukeväästä käytiin EK:n hallituksen, suurimpien 4 EK:n toimintakertomus 2007

7 pörssiyritysten sekä yrittäjävaltuuskunnan kesken strategiadialogi, jolla luotiin pohjaa vuoden 2008 toimintasuunnitelmalle. Valiokuntatyötä koskeva tiedustelu suoritettiin kesän korvalla ja loppusyksyllä mittava jäsentyytyväisyyskysely. Viimemainitut antoivat rohkaisevaa palautetta EK:n roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä tärkeitä evästyksiä toiminnan ja jäsenpalvelujen kehittämiselle. Kehittämiskohteisiin tartuttiin viipymättä. Ne koskevat valiokuntien käytännön työn kehittämistä, jalkautumista yrityksiin ja alueille sekä kentän kuuntelemista yleisemmin. Myös uudistettua verkkopalvelua kehitetään edelleen. Aivan erityisesti painotetaan PK-näkökulman huomioon ottamista kaikessa EK:n toiminnassa. Kertomusvuonna kehitettiin valmennuksen avulla myös EK:n johtamisjärjestelmää. Tavoitteeksi asetettiin yhtenäisempi johtaminen selkeämmän strategian kehittämisen, toiminnan suunnitteluprosessin ja suorituksen ohjauksen avulla. Tarkoituksena on parantaa myös toiminnan tulosten mitattavuutta. KUVA Juha Salminen Leif Fagernäs EK:n toimintakertomus

8 Viestintä ja strateginen suunnittelu EK:n viestintä pitää laajasti yhteyttä mediaan ja muihin merkittäviin sidosryhmiin sekä toteuttaa operatiivista viestintää. Tärkeimpiä välineitä ovat verkkopalvelut, PRIMA-lehti sekä EK:n oma julkaisutuotanto. Viestintä elää nopeassa murroksessa, johon on johtanut mediateknologian valtava lisääntyminen ja median volyymin kasvu. Digitalisoitumisen myötä eri viestinnän sisältöjä voidaan jakaa useilla jakelukanavilla. Kohderyhmäviestinnän merkitys kasvaa ja viestintä muuttuu aiempaa yksilökeskeisemmäksi ja joustavaksi. Sähköisen viestinnän vahvistuminen merkitsee sitä, että media muuttuu nopealiikkeisemmäksi ja viestintä hektisemmäksi. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen edellyttää kykyä nopeaan reagointiin. Tämä kehitys asettaa merkittävän haasteen EK:n viestinnän kehittämiselle. EK:n viestinnässä kevään 2007 eduskuntavaalit olivat tärkeä vaikuttamiskohde. Medialle ja muille sidosryhmille järjestettiin taustaseminaareja EK:n tärkeimmistä vaalitavoitteista. Kansanedustajaehdokkaille tarkoitettua syksyllä 2006 aloitettua maakuntatapahtumien sarjaa jatkettiin kertomusvuoden talvella. EK osallistui aktiivisesti elinkeinoelämän kansainväliseen viestintään yhteistyössä Finnfactsin kanssa. Vuoden aikana suomalaiseen elinkeinoelämään tutustui lähes 200 taloustoimittajaa johtavista talousmedioista pääasiassa EU-jäsenmaista, Venäjältä ja Aasiasta. Verkkopalvelut uudistettiin EK:n nettisivujen sisältö, rakenne ja ulkoasu uudistettiin. Tavoitteena oli käyttäjäystävällisyys, erilaisten sisältöjen parempi löydettävyys ja uusien palveluiden avaaminen. Samalla uudistettiin myös kaikki yhdeksän muunkielistä sivustoa. Verkkosivuilla vieraili kuukausittain keskimäärin kävijää. Sivustoon kehitettiin useita uusia palveluita. Kävijät voivat tilata automaattisena uutissyötteenä haluamistaan aihealueista uutislinkit suoraan omalle päätteelleen. Kommunikaattorien käyttäjille räätälöitiin mobiilisivusto. EK:n tietografiikka kerättiin yhtenäiseksi kuvapankiksi, josta voi vapaasti ladata kuvia omaan käyttöön. Jäsensivuille avattiin verkkokurssit YT-laista ja palkitsemisesta. Uutena osiona EK:n sivuille avattiin Työmarkkinakierros sivusto, joka seurasi neuvottelujen etenemistä eri toimialoilla. EK:n edunvalvonnalle tärkeitä asioita seurattiin myös joka arkipäivä ilmestyvässä nettiuutisessa. Työnantajien 100-vuotisjuhliin tehtiin oma sivusto, jossa esiteltiin järjestön historiaa ja seurattiin juhlatilaisuuksien esityksiä videoin. Toimintavuoden aikana jäsenyrityksille lähetettiin 10 sähköistä jäsenkirjettä, joissa kerrotaan lainsäädäntömuutoksista ja ajankohtaisista elinkeinoelämän asioista. Lisäksi lähetettiin 8 englanninkielistä uutiskirjettä eurooppalaisille sisarjärjestöille ja Suomen lähetystöille. Loppuvuodesta alkaen jäsenille lähetettiin myös kuukausittain sähköinen EU-kirje, johon koottiin ajankohtaisia EU:n tapahtumia ja päätöksiä. PRIMA hyvässä vedossa EK:n jäsen- ja sidosryhmälehti PRIMAa tehtiin vuosi 2007 yhteistyössä uuden kustantajan, Sanoma Magazines Finlandin kanssa. Lehteä uudistettiin ulkoasullisesti, ja sen monipuolinen kehittäminen jatkui. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvän PRIMAn sisällöntuotantoa tehostettiin tiivistämällä suunnittelua EK:n johdon, asiantuntijoiden ja lehtiryhmän kesken. Sisältö noudattaa EK:n työagendaa, ja aiheet ovat EK:n substanssiaiheita. Ilmoitusmarkkinointi käynnistyi nyt uudella teholla. Siinä ei päästy vielä ensimmäisenä vuotena toivottuun tulokseen, mutta työtä jatketaan ja lehden tunnettuutta lisätään muun muassa ilmoittamalla lehden ilmestymisen aikana valtakunnallisessa sanomalehdessä. EK:n verkkosivuilla alkoi keväällä ilmestyä digiprima, joka on lehden näköispainos. PRIMAn tunnettuutta lisättiin myös järjestämällä marraskuussa Helsingin Palacessa PRIMA-päivä, jonka aiheena oli huippuosaaminen. Myös PRIMAn siteerattavuus koheni vuoden aikana. Lehteä seurataan aktiivisesti eri tiedotusvälineissä. PRIMA otti sisäisen työskentelyn tehostamiseksi käyttöön sähköisen Workflow Tool -työjärjestelmän. 6 EK:n toimintakertomus 2007

9 Työnantajat sata vuotta Helsingin messukeskuksessa juhlittiin 2. maaliskuuta työnantajakeskusjärjestöjen 100-vuotista taivalta. Juhlaseminaarissa puhuivat pääministeri Matti Vanhanen, Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt, professori Pentti Vartia sekä EK:n puheenjohtaja Antti Herlin. KUVAT Matias Uusikylä EK:n toimintakertomus

10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenmäärä oli kertomusvuonna lievässä kasvussa. EK:n jäsenliittoihin kuului vuoden 2007 lopussa yritystä. PK-yritysten osuus oli 96 prosenttia. Jäsenyrityksissä työskenteli noin henkilöä. Liittorakenteen kehitys kohti suurempia kokonaisuuksia jatkui. EK:n hallitus asetti kertomusvuonna työryhmän selvittämään liittokokonaisuuksien tiivistämistä edelleen. EK:n hallitus ja työvaliokunta yhdistettiin sääntömuutoksella. vuoteen 2010 mennessä. EK:n hallitus asetti kertomusvuonna erillisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia EK:n liittorakenteen tiivistämiseksi. On todennäköistä, että liittokokonaisuudet tiivistyvät asetetun tavoitteen mukaisesti. Kehitykseen vaikuttanee osaltaan se, että myös ay-liikkeen puolella liittorakenteet ovat keskittymässä nopeasti. Muutoksia EK:n hallintorakenteessa EK:n hallintoa koskevat sääntömuutokset tulivat voimaan kesäkuussa 2006, ja niitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2007 hallintoelimiä valittaessa. Sääntöjä muutettiin ministeri Christoffer Taxellin johtaman rakenneryhmän esitysten mukaisesti. Rakennetyöryhmä esitti syksyllä 2005 muun muassa EK:n hallintorakenteen yksinkertaistamista ja liittorakenteen tiivistämistä. Edustajiston jäsenmäärä nousi 142:een vuonna Paikkamääriä koskevat muutokset heijastavat paremmin jäsenliittojen kokoa ja tukevat pyrkimystä suurempiin liittokokonaisuuksiin. Liiton koon kasvaessa kasvaa myös liiton edustus edustajistossa. EK:n hallitus ja työvaliokunta yhdistettiin sääntömuutoksella hallitukseksi. Hallituksessa voi olla sääntöjen mukaan jäsentä. Vuonna 2007 EK:n hallituksessa oli sääntöjen sallima enimmäismäärä eli 20 jäsentä. Hallituksessa oli puheenjohtajan lisäksi viisi varapuheenjohtajaa, joista yksi toimi PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtajana. EK:n hallituksessa oli vuonna 2007 yhteensä neljä PK-yritysten edustajaa. Se on kaksi enemmän kuin EK:n hallintoperiaatteet edellyttävät. Liittorakenne tiivistyy EK:n liittorakenteessa ei tapahtunut vuonna 2007 suurempia muutoksia. Vuoden lopulla Kenkä- ja Nahkateollisuus ja Työnantajain Yleinen Ryhmä liittyivät Kemianteollisuuden jäseniksi. EK:lla oli vuoden lopulla 35 jäsenliittoa. Näistä kuusi oli samalla myös jonkin EK:n jäsenliiton jäsen. Tavoitteena on, että kaksinkertaiset jäsenyydet puretaan vuoden 2008 aikana. Taxellin työryhmän ehdotus oli, että EK:ssa olisi jäsenliittoa Keskusliiton talous Tilivuoden aikana saadusta 30,9 miljoonan euron tulorahoituksesta kertyi jäsenmaksuina 28 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan tuotto oli 1,3 miljoonaa ja sijoitustoiminnan tuotto 1,6 miljoonaa euroa. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2006 palkkasummaan, vuoden 2005 jalostusarvoon tai näihin molempiin. Vaikka rahastojen arvo laski, sijoitustoiminnasta tuloutui talousarviota enemmän. Tulorahoituksella katettiin keskusliiton toimintakulut sekä maksettiin rahoitusosuudet yhteistyöorganisaatioille. EK:n varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 26,4 miljoonaa euroa. Ne jäivät 2,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Työnantajatoiminnan 100-vuotisjuhlan kulut alittivat merkittävästi talousarvion. Tilivuoden ylijäämä muodostui 2,9 miljoonaa euroa talousarviota suuremmaksi. Siihen vaikuttivat paitsi sijoitustoiminnan tuottojen ylittyminen, myös EK:n perustamisasiakirjoihin kirjattu kulusäästötavoite, joka esti tai siirsi myös toiminnan kannalta perusteltuja kuluja. 8 EK:n toimintakertomus 2007

11 Henkilöstökertomus EK:ssa oli töissä vuoden 2007 lopussa 198 työntekijää. EK:n henkilöstön määrä väheni yhteensä 24:llä, kun Suomen Kaupan Liiton, Finanssityönantajien, Kiinteistöpalvelut ry:n sekä Tietoalojen Liiton henkilöstö erosi EK:sta vuoden 2006 lopussa. Vakituisista työntekijöistä lopetti vuoden aikana 14, joista 6 jäi eläkkeelle. Uusia vakituisia toimihenkilöitä rekrytoitiin 10. Määräaikaisia toimihenkilöitä EK:ssa työskenteli vuoden 2007 aikana yhteensä 9. Henkilöstökulut Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat vuonna 2007 yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 55 prosenttia, ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 80 prosenttia. Henkilöstökulut vähenivät vuoteen 2006 verrattuna vajaa 12 prosenttia henkilöstömäärän vähenemisestä johtuen. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2007 yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. Jokaisen EK:laisen kanssa käytiin kehityskeskustelut ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Keskusteluissa tarkistettiin kunkin henkilön toimenkuva, arvioitiin mennyttä kautta, sovittiin tavoitteista kuluvalle vuodelle sekä kartoitettiin koulutus- ja muut kehittämistarpeet. Kehityskeskustelut käytiin henkilökohtaisina ja luottamuksellisina. EK-Akatemiassa oli tarjolla EK:laisille tarkoitettuja henkilöstön kehittämisohjelmia. Kertomusvuonna järjestettiin kaksipäiväiset kurssit neuvottelutaidon kehittämisestä ja esiintymistaidoista sekä kirjoittamiskoulutusta asiantuntijoille ja sihteereille. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 48. Kielikoulutusta järjestettiin kaikille avoimissa ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielten kieliryhmissä. Niihin osallistui 77 työntekijää. Henkilöstötutkimus EK:n ensimmäisen henkilöstötutkimuksen tulokset esiteltiin työntekijöille tammikuussa Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä fyysisestä työympäristöstä, työn sisällöstä, esimiehestä ja johtamistavasta, sisäisestä tiedonkulusta, palkkauksesta ja palkitsemisesta, työilmapiiristä sekä EK:sta järjestönä ja työnantajana. Tulosten perusteella päätettiin EK:n kehittämisohjelmasta, jossa tehostetaan sisäistä tiedonkulkua, tarkennetaan palkitsemisjärjestelmiä, kehitetään johtamista ja johtamisjärjestelmiä, parannetaan työympäristöä ja valmistellaan toimintamalli epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Koko EK:ta koskevat tulokset käytiin läpi toimitusjohtajan johdolla. Sektori- tai yksikkökohtaisia tuloksia käsiteltiin sektoripalavereissa. Sisäisen viestinnän tehostamiseksi ryhdyttiin toimittamaan johtoryhmän kokouksista muistiot koko henkilökunnalle ja perustettiin työryhmä valmistelemaan EK:lle uutta intranetjärjestelmää. Palkkausjärjestelmä EK:n palkkausjärjestelmää kehitettiin suoritepalkkiojärjestelmää koskevalla osuudella. Yhteistyötoimikunnan nimeämä työryhmä valmisteli johdolle ehdotuksen suoritepalkkiojärjestelmästä ja käytettävistä kriteereistä. Näitä periaatteita noudatettiin, kun suoritepalkkioista päätettiin vuoden lopulla. Suoritepalkkioita myönnettiin euroa. Palkkion sai 52 henkilöä. Edellisenä vuonna aloitettua palkkakeskustelukäytäntöä jatkettiin vuoden 2007 palkankorotuksista päätettäessä. Vuoden palkkasummasta yksi prosentti oli käytettävissä yksilöllisiin korotuksiin kaikille annetun 3,4 prosentin yleiskorotuksen lisäksi. Työterveydenhuolto EK:n ja jäsenliittojen yhteinen, Etelärannassa sijainnut työterveysasema lopetti toimintansa työterveyshoitajan jäädessä eläkkeelle. Suomen Terveystalo Oyj:n Keskuskadun lääkäriasema vastaa EK:laisten työterveyshuollosta. Ennalta ehkäisevän työterveyshoidon ja sairaanhoitopalvelujen lisäksi työntekijöillä on 40 vuotta täytettyään mahdollisuus osallistua ikäkausitarkastuksiin viiden vuoden välein. Uusille työntekijöille tehtiin työhöntulotarkastus. Syksyllä 2007 henkilöstöllä oli mahdollisuus hankkia työterveyshuollon kautta influenssarokote. Työfysioterapeutti suoritti EK:n työpisteiden ergonomiakartoituksen, ja ergonomiaa korjattiin fysioterapeutin suositusten mukaan. EK:n toimintakertomus

12 Henkilöstökertomus Sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 3,3 prosenttia maksetusta työajasta. Edellisenä vuonna määrä oli 6 prosenttia. Yhteistyötoimikunta ja henkilöstötilaisuudet EK:n yhteistyötoimikunnan tehtävänä on edistää johdon ja henkilöstön yhteistyötä sekä hoitaa työhön ja harrastustoimintaan liittyviä asioita. Yhteistyötoimikunnassa oli 7 henkilöstön ja 3 johdon edustajaa. Uuden YT-lain tultua heinäkuussa voimaan päätettiin valmistella toimikunnan sääntöjen muutosta, joka ottaa huomioon YT-lain vaatimukset seuraavien vaalien yhteydessä Yhteistyötoimikunta sai EK:n budjetista euron määrärahan, jonka se käytti EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta-, kulttuuri-, ynnä muuhun vapaa-ajan virkistystoimintaan. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin muun muassa EK:n suoritepalkkiojärjestelmää, henkilöstötutkimuksen jatkotoimia, Esimies alainen työtoveri hyvä kohtelu yhteinen asia -muistiota ja YT-lain vaikutuksia EK:n toimistossa. Henkilöstön infotilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana 5. Lisäksi EK:n työntekijöille järjestettiin 4 jäsenliiton esittäytymistilaisuutta. Henkilöstö osallistui runsaslukuisesti Työnantajat 100 vuotta -seminaariin ja iltajuhlaan Messukeskuksessa. KUVA Matias Uusikylä 10 EK:n toimintakertomus 2007

13 Henkilöstökertomus Sukupuolijakauma Henkilöstöjakauma Johto, sektorin/yksikön vetäjät Yhteistoimistoliittojen vetäjät Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat Sihteerit ja assistentit Muut 113 Miehet 41 % Naiset 59 % Henkilöstön koulutustaso Ikärakenne Lisensiaatti/ tohtori Korkeakoulu Opisto Muu Tilanne EK:n toimintakertomus

14 Talouspolitiikka EK:n keskeinen tavoite, työn verotuksen keventäminen, EK:n talouspolitiikkasektorin vuoden 2007 vaikuttamisen pääpaino oli verotuksessa. Edellisenä vuonna julkaistuista verotavoitteista viestittiin vielä kertomusvuoden alussa vaalikampanjoita käyville puolueille, kansanedustajaehdokkaille ja tiedotusvälineille. Sektorin asiantuntijat vaikuttivat vuoden aikana useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. EK:n talouspolitiikkasektori seurasi ja arvioi kotimaista sekä kansainvälistä talouskehitystä ja tuotti monipuolista informaatiota yritysten taloudellisesta toimintaympäristöstä. Hallituksen verolinjaukset oikeansuuntaisia Matti Vanhasen toinen hallitus valitsi veropolitiikan painopisteeksi työn verotuksen maltillisen keventämisen. Se on myös EK:n keskeisin verotavoite. Ansiotuloverotusta aiotaan hallituskaudella keventää yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Suunnitellut toimet ovat kuitenkin varsin varovaisia verrattuna EK:n verolinjauksiin, joissa esitettiin noin kahden miljardin euron veronkevennyksiä neljän vuoden aikana. Yritysverotuksesta EK linjasi, että Suomen tulee säilyä globaalisti kilpailukykyisenä. Lisäksi on tärkeää, että verotus ja sen poistojärjestelmä kannustavat investointeihin. Hallitusohjelman kirjaukset yritysverotuksen kehittämisestä vastaavat varsin hyvin elinkeinoelämän näkemyksiä. Hallitus päätti myös korottaa yhteisöille myönnettävän lahjoitusvähennyksen enimmäismäärää euroon vuodessa. Päätös oli EK:n tavoitteiden suuntainen. Pääomaverotuksessa EK:n näkemykset eivät toteutuneet toivotulla tavalla. Hallitusohjelmaan on kirjattu ainoastaan pienten osinkotulojen verotuksen keventäminen. EK:n mielestä myös osinkotulojen verotettavaa osuutta olisi laskettava ja listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta kevennettävä. Hallitusohjelman plussat Veropolitiikan painopiste on työn verotuksen keventämisessä. Yritysverotus pidetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Ns. Arvelan työryhmän ehdottamaa poistouudistusta ei tehdä. Lahjoitusvähennystä korotettiin. Perintö- ja lahjaveroa kevennettiin. Perintö- ja lahjaverosta päätettiin luopua kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Perintö- ja lahjaverotus muuttuu EK:n toivomaan suuntaan. Perintövero kevenee jo vuoden 2008 alusta, kun verotettavan perinnön alaraja nousee. Hallitus aikoo lisäksi luopua perintö- ja lahjaverosta yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. EK:n tavoitteena oli myös, että kaikkien yritysten sähkövero alennettaisiin EU:n minimitasolle. Energiaveroja päätettiin kuitenkin korottaa jo vuodelle 2008 yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan lokakuussa Hallitusohjelman miinukset Työn verotusta pitäisi keventää rohkeammin. Verotus, kirjanpito ja osakeyhtiölaki olisi pitänyt yhteensovittaa jo kuluvan vuoden alusta lukien. Pääomaverotuksen kevennykset kohdistetaan vain pienten osinkojen verotukseen. Yritysten energia- ja ympäristöveroja korotetaan. 12 EK:n toimintakertomus 2007

15 valittiin hallituskauden veropolitiikan painopisteeksi Monipuolista tietoa taloudesta Talouspolitiikkasektori teki kertomusvuonna kuukausittain koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Tiedusteluja tehtiin yhdessä jäsenliittojen kanssa. Tiedustelut ovat osa EU:n komission eurooppalaista suhdannetiedustelujärjestelmää. Vuoden 2007 alusta EU-yhteistyö laajeni koskemaan myös vähittäiskauppaa. Vuoden aikana julkaistiin neljä Suhdannebarometriä ja PK-Suhdannebarometriä sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Suhdannebarometrin julkistamisen yhteydessä EK otti kantaa ajankohtaisiin talouspoliittisiin kysymyksiin, kuten työvoiman saatavuuteen. Talouspolitiikkasektori tuotti materiaalia EK:n internetsivujen talousosaan sekä PRIMAan. Internetsivuilla oli automaattisesti päivittyviä kuvia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta, ajantasainen talouskatsaus sekä perustietoa verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAssa ilmestyi säännöllisesti artikkeleita verotuksesta, suhdannekatsauksia sekä talouskommentteja. Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti Keväällä 2007 valmistui EK:n sektoreiden yhteisprojekti tuottavuudesta. Projektissa laadittiin julkaisu ja materiaalipaketti tuottavuuden osatekijöistä ja tuottavuuden merkityksestä kansantaloudessa. Talouspolitiikkasektorin asiantuntijat osallistuivat useiden eri työryhmien ja komiteoiden työhön myös EUtasolla. Unionin talouspolitiikkaan ja Lissabon-strategiaan EK vaikutti EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Businesseuropen työryhmissä EK:n asiantuntijat vaikuttivat uusien verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Talous- ja verovaliokunta välitti EK:n jäsenyritysten näkökulmia talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2007 aikana. Talouskasvua ja työllisyyttä tukeva verotus Talouskasvu rakentuu kahdesta osasta: tuottavuuden kasvusta sekä työllisyyden paranemisesta. Talouspoliittisia toimia tuleekin arvioida ennen muuta niiden tuottavuus- ja työllisyysvaikutuksilla. Kenties kipeimmäksi ongelmaksi Suomen taloudessa on nousemassa supistuva työvoiman tarjonta. Kaikilla keinoilla, myös veropolitiikalla, tulisikin helpottaa työvoiman saatavuutta. Tämän vuoksi EK:n verotavoitteiden painopisteeksi on valittu ansiotuloverotuksen keventäminen, koska sillä voitaisiin kysynnän tukemisen lisäksi myös parantaa työvoiman tarjontaa. EK jatkaa aktiivista talous- ja verovaikuttamista myös hallituskauden aikana. Vaikka hallitusohjelma on valmis, monien muutosten toteutustavasta sovitaan vasta tulevina vuosina. EK:n toimintakertomus

16 Työmarkkinat Yrityskohtaisuuden suuntaan otettiin suuria edistysaskeleita Työvoimakustannukset nousivat liittokierroksella Uudet työehtosopimukset neuvoteltiin vuonna 2007 EK:n tavoitteiden mukaisesti liittokohtaisesti. Palkankorotusten taso oli korkea, ja korotukset olivat suurempia kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme. EK:n arvion mukaan yritysten kokonaistyövoimakustannukset nousivat vuoden 2007 aikana keskimäärin 3,3 prosenttia. Yrityskohtainen sopiminen vauhtiin Palkankorotusten vastapainona sopimuksissa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Yrityskohtaisia palkankorotuseriä sovittiin huomattavasti useammalla sopimusalalla kuin ennen, ja korotuserät olivat selvästi aiempaa suurempia. Palkkausjärjestelmien uudistamista jatkettiin. Työaikamääräyksiä uudistettiin luomalla uusia työaikamalleja, pidentämällä työajan tasoittumisjaksoja tai antamalla mahdollisuus työajan pidentämiseen. Työehtosopimusneuvottelut jatkuivat loppuvuodesta tulopoliittiseen sopimukseen kuulumattomilla aloilla, muun muassa merkittävällä osalla kuljetusaloja. Työeläkevaroille parempi tuotto EK:n tavoitteena on ollut lisätä työeläkevarojen sijoitusten tuottoja kasvattamalla osakesijoitusten osuutta kaikista sijoituksista. Vuoden 2007 alussa voimaan tulleet sijoitusuudistukset paransivat osakesijoittamisen mahdollisuuksia. Sijoitusten pitkän ajan vuotuinen reaalituotto nousee arvioiden mukaan puolella prosenttiyksiköllä. Vuoden 2007 alussa tulivat voimaan lainmuutokset yksityisen sektorin työeläkelakien yhdistämisestä, perhevapaakustannusten korvausten kehittämisestä ja osasairauspäivärahasta. EK on ajanut tapaturma- ja ammattitautivakuutuslainsäädännön uudistamista. Lainsäädännön kokonaisuudistus käynnistettiinkin vuonna Tarkoituksena on selvittää kevääseen 2008 mennessä, minkälaisia sisältö- ja rakennemuutoksia lainsäädäntöön on syytä tehdä. Muutoksia työlainsäädäntöön Uusi yhteistoimintalaki astui voimaan heinäkuussa Pienissä yrityksissä, joissa on työntekijää, laki tuli voimaan kuitenkin vasta vuoden 2008 alusta. Muutokset koskevat lähinnä lain soveltamisalaa, ulkopuolisen työvoiman käyttöä, yritystoiminnan muutoksiin liittyviä yhteistoimintamenettelyjä sekä lain rikkomisen seuraamuksia. Vuorotteluvapaalain voimassaoloa jatkettiin kahdella vuodella vuoden 2009 loppuun saakka. Samalla vuorotteluvapaan jaksottamista koskevia säännöksiä tiukennettiin ja vapaalle pääsyn edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa pidennettiin. Työsuojelussa useita hankkeita Työvälineiden turvallista käyttöä ja tarkastamista koskevaa valtioneuvoston asetusta valmisteltiin kertomusvuonna edelleen. Myös konedirektiivin, keinotekoista optista säteilyä koskevan direktiivin sekä sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin täytäntöönpanon valmistelua jatkettiin. Marraskuussa keskusjärjestöt saivat valmiiksi työperäistä stressiä koskevan suosituksen, jolla pantiin täytäntöön EU:n puitesopimus. Työtaistelujen määrä ennallaan EK:n jäsenkentässä oli kertomusvuonna 89 työtaistelua, joista 84 oli laittomia. Työtaisteluja oli suurin piirtein saman verran kuin vuonna EK:n toimintakertomus 2007

17 Menetettyjä työpäiviä oli kuitenkin edellisvuotta enemmän. Tehyn työtaistelu avasi julkisuudessa keskustelun työtaistelujen pelisäännöistä. Asian käsittelyä jatkettiin vuoden 2008 alussa. Huomiota naisten urakehitykseen EK osallistui kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmän ja ohjelman koordinaatiosihteeristön työhön. Ohjelmassa keskityttiin erityisesti naisten urakehityksen ja naisjohtajuuden edistämiseen. Työmarkkinajärjestöt rakensivat ammatinvalintaikäisille suunnatun nettisivuston, jossa rohkaistaan tekemään omalle sukupuolelle epätyypillisiä ammatinvalintaratkaisuja. Naisten ja miesten samapalkkaisuudesta keskusteltiin vilkkaasti eduskuntavaalien alla, ja teema oli voimakkaasti esillä neuvottelukierroksella. Sopimusneuvottelujen tueksi EK tuotti tietoa naisten ja miesten palkoista eri aloilla. Seminaarisarja paikallisesta sopimisesta EK järjesti kertomusvuoden syksyllä kolme alueellista seminaaria paikallisesta sopimisesta. Seminaareissa esiteltiin yritysten hyviä sopimiskäytäntöjä. Seminaareihin osallistui noin 300 EK:n jäsenyritysten edustajaa. Seminaareja jatketaan vuonna Sosiaaliturva kannustavaksi Kertomusvuoden kesäkuussa asetettiin komitea uudistamaan sosiaaliturvaa. Komitean tehtävänä on laatia ehdotuksia sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi, perusturvan uudistamiseksi ja sosiaaliturvan rahoituksen kestävyyden vahvistamiseksi. Komitean määräaika on vuoden 2009 lopussa. Ensimmäiset lakiehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella Hyvinvoinnin säilyttäminen ja edistäminen edellyttävät, että työllisyysaste nousee ja verotus on kohtuullista. EK on korostanut sosiaalipoliittisessa vaikuttamisessaan työn ensisijaisuutta toimeentulon lähteenä sekä sosiaaliturvan menojen ja tulojen tasapainottamista. Palkkatilastot sähköisiksi Vuonna 2006 aloitettu palkkatilastojen laaja uudistushanke eteni suunnitelmien mukaisesti. Tiedot lokakuun 2007 kuukausipalkkatilastoon kerättiin sähköisesti koko EK:n jäsenkentästä. Vuonna 2008 uudistus otetaan käyttöön tuntipalkkatilastossa. Uudistuksen yhteydessä kehitetään myös jäsenliitoille ja -yrityksille annettavaa tilastopalvelua. Tähtäin tuottavuuteen EK osallistui kertomusvuonna työmarkkinoiden toimivuutta edistävän kohtaantotyöryhmän työhön. EK:n tavoitteena oli ripeä eteneminen, jotta uudistukset voidaan panna täytäntöön hallituskauden aikana. EK on mukana myös joustoturvatyöryhmässä, jossa se ajaa työmarkkinoiden toimivuuden parantamista, työpaikkatason joustoja sekä tuottavuuden lisäämistä. Keväällä 2007 perustettiin järjestöjen yhteinen Tuottavuuden pyöreä pöytä, joka edistää tuottavuutta, työelämän laatua ja tuottavuusyhteistyötä. Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan kääntyessä laskuun tarvitaan uusia keinoja vauhdittamaan tuottavuuskasvua ja parantamaan työhön osallistumista. EK osallistui Työelämän kehittämisohjelman Tykesin toteutukseen ja järjestöjen välisten tuottavuustyöryhmien toimintaan. EK:n toimintakertomus

18 Innovaatioympäristö ja osaaminen Innovaatioyliopisto näyttää korkeakoulu-uudistuksille suuntaa EK:ta kuunneltiin innovaatiopolitiikassa Hallitusohjelmassa otettiin laajasti huomioon EK:n innovaatio- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti muun muassa kansallisen innovaatiostrategian laatimisen. EK osallistui järjestettyihin työpajoihin, joissa hahmoteltiin innovaatiopolitiikan tavoitetilaa ja kehittämisvaihtoehtoja eri osa-alueille. Innovaatiopolitiikan uusi instrumentti, strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), astui askelen eteenpäin. Ensimmäisenä aloitti metsäteollisuuden ja muiden toimijoiden perustama Metsäklusteri Oy. Loppuvuodesta perustettiin tieto- ja viestintäteollisuus sekä viestintäpalvelut -keskittymä. Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä Satsauksia tutkimus- ja kehitystyöhön Hallitus sitoutui osaltaan tavoitteeseen, että tutkimukseen, kehitykseen ja innovointitoimintaan käytettäisiin neljä prosenttia BKT:sta. Hallitus myös asetti tavoitteet julkisten rahoittajien (Finnvera, Teollisuussijoitus ja Sitra) roolien selkeyttämiseksi sekä Finnveran ja Teollisuussijoituksen pääomahuollon turvaamiseksi. Tutkimukseen tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeus nostettiin euroon. EK esitti rajan nostamista miljoonaan euroon. Finnveralle myönnettiin verovapaus. EK:n näkemykset huomioitiin hallituksen linjauksissa, joissa pohdittiin verotuksellisia keinoja pääomasijoitusten lisäämiseksi. Kertomusvuonna EK järjesti kertomusvuonna TE-keskusten, yrittäjien ja kauppakamarien kanssa 11 alueellista tilaisuutta, joissa esiteltiin tarjolla olevia kansainvälistymispalveluita sekä rahoitusinstrumentteja PK-yrityksille. Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä (KiVi Live!) -projektilla edistettiin myös palveluntarjoajien välistä yhteistyötä. Tietoa välitettiin esityksin ja yritysesimerkein sekä seminaarien yhteydessä järjestettyjen kansainvälistymistorien avulla. selvitettiin verovapauden ulottamista yleishyödyllisten yhteisöjen tekemiin riskipääomasijoituksiin. Myös ulkomaisen pääoman sijoittamista suomalaisiin rahastoihin pyrittiin helpottamaan. EK esitti kertomusvuonna myös, että selvitettäisiin t&k-verokannustetta, jolla erityisesti PK- ja palveluyrityksiä aktivoitaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön. Tukea kansainvälistymiseen EK vaikutti eduskuntaan yritysten kansainvälistymisvarojen lisäämiseksi. Järjestö osallistui viennin ja kansainvälistymisen strategian päivittämiseen ja Finpron tulosohjauksen sekä vientirengastoiminnan kehittämiseen. Venäjä- ja Kiina-verkkojen toiminta jatkui aktiivisena. Teemoja olivat mm. Kiinan yritysverotus sekä yritysturvallisuus Kiinassa ja Venäjällä. Euroopan unionin koheesiopolitiikan kauden linjauksissa EK korosti Lissabonin tavoitteita, innovaatioita sekä talouden rakenneuudistuksia. Kertomusvuonna järjestettiin myös seminaari Mistä lisää kasvuyrityksiä oma pörssi kasvuyrityksille?, julkistettiin yritysten Rahoituskysely sekä laadittiin Pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa innovaatioraportti. Tilaisuuksissa kävi yhteensä 700 osallistujaa, joista puolet PK-yrityksistä. Yritysten palaute tilaisuuksien sisällöstä ja järjestelyistä oli erittäin hyvä. Tilaisuudet jatkuvat vielä vuoden 2008 alussa. 16 EK:n toimintakertomus 2007

19 Koulutuksen kehittämiseen EK:n mieleinen suunnitelma Yksi koulutuspolitiikan keskeisistä vaikuttamiskohteista oli koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Hallituksen joulukuussa hyväksymä suunnitelma on peruslinjoiltaan EK:n tavoitteiden mukainen. EK osallistui ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistamiseen. Ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen arviointiin järjestö osallistui laatupalkintokilpailuissa. Koko ikäluokan saamista koulutuksen kautta työelämään pidettiin esillä eri yhteyksissä. EK osallistui myös ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen EK osallistui muun muassa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, tutkimus- ja kehitystyön, tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sekä opiskelijan ja työelämän yhteyksien osalta. EK johti Businesseuropen koulutustyöryhmää ja osallistui EU:n koulutusja työvoimapoliittisten työryhmien työhön. EK osallistui myös Euroopan Sosiaalirahaston vuosien ohjelman valmisteluun. Yritysten tarpeita luodattiin Palvelut ja tulevaisuusluotain -hankkeet valmistuivat vuoden 2006 lopulla. Yritysten osaamis- ja koulutustarpeista saatuja tuloksia levitettiin kertomusvuonna lukuisissa seminaareissa kotimaassa ja ulkomailla. Marraskuussa EK teki uuden henkilöstö- ja koulutustiedustelun. Järjestö valmisteli myös uutta osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeita ennakoivaa hanketta. EK oli mukana selvittämässä myös ylemmän liikkeenjohdon osaamis- ja koulutustarpeiden sekä liiketoimintaosaamisen kansainvälisten huippuyksiköiden toimintamalleja. Täsmätoimia työvoiman hankintaan Työvoimapolitiikassa EK korosti yhteishankintakoulutuksen lisäämistä ja muuta täsmäkoulutusta, jolla vastataan yritysten työvoimatarpeisiin. Toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen kiinnitettiin huomiota. EK vaikutti hallitusohjelmassa sovittujen maahanmuuttoa koskevien uudistusten toimeenpanoon. Maahanmuuttoon ja kotoutukseen liittyvien tehtävien siirtäminen sisäasiainministeriöön sekä ulkomaalaisviraston muuttaminen Maahanmuuttovirastoksi vastasivat EK:n tavoitteita. Työmarkkinakeskusjärjestöt järjestivät yhteisen seminaarisarjan työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi ja maahanmuuttajille myönteisten asenteiden edistämiseksi. Elinkeinoelämä mukana uudistamassa korkeakouluja EK on pitkään ajanut korkeakoululaitoksen uudistamista, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu sekä vaikuttavuus paranisivat. Vuonna 2007 uudistustarpeista viestittiin useissa yhteyksissä. Helmikuussa valmistuivat ehdotukset Innovaatioyliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta sekä Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymisestä. Ammattikorkeakouluista Haaga ja Helia yhdistyivät kertomusvuoden alussa. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla aloittaa Metropolia-ammattikorkeakoulu. Vuoden aikana käynnistettiin muitakin selvityksiä korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseksi. Kertomusvuonna alettiin valmistella yliopistolainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa muutetaan yliopistojen oikeudellista asemaa, lisätään taloudellista autonomiaa ja uudistetaan hallintoa. Myös teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian valmistelu käynnistyi. EK:n toimintakertomus

20 Infrastruktuuri Tehokas energian ja materiaalien käyttö sekä sujuva Linjauksia ilmasto- ja energiastrategiaan Energiakysymykset olivat EK:n vaaliseminaarien vakioteema ja keskeinen aihe hallitusohjelman valmisteluissa. Hallitusohjelman energialinjaukset vastaavat pitkälle EK:n tavoitteita monipuolisen ja vähäpäästöisen energiantuotannon turvaamisesta. Hallituksen päätös energiaverojen korotuksesta oli kuitenkin EK:lle pettymys. EK laati yhdessä yritysten ja toimialaliittojen kanssa linjauksia kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun. Vaikuttamisen perustaksi laadittiin arviot tulevasta sähkön tarpeesta sekä uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksista. Pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan EK:n logistiikkalinjaukset, Logistiikka menestystekijänä, valmistuivat vaalien alla. EK esitti merkittävää lisäystä väylärahoitukseen, erityisesti perusväylänpitoon. EK painotti myös vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttöä liikenneinvestoinneissa. Hallitus sitoutui ohjelmassaan selontekomenettelyyn, jolla linjataan liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat. EK oli mukana myös työryhmissä, joissa selvitettiin elinkaarimallin käyttöä ja kotimaisen puunkäytön lisäämistä. Merenkulun väylämaksut pienenivät EK ajoi kertomusvuonna merenkulun väylämaksujen ylikatteellisuuden poistamista. Lakia muutettiin niin, että väylämaksuja alennetaan keskimäärin kymmenen prosenttia. Tienkäyttömaksuihin EK suhtautui kriittisesti. Hallitus muutti uusien henkilöautojen hankintaverotusta EK:n toivomaan suuntaan. Verotus perustuu jatkossa autojen hiilidioksidipäästöihin. Vaikuttamista vesi-, jäte- ja ilmansuojelusäädöksiin Kertomusvuonna EK otti kantaa lukuisiin sisävesien, merten, maaperän ja ilman suojelua koskeviin EU:n säädöshankkeisiin, jotka vaikuttavat yritysten ympäristölupamääräyksiin. Järjestö vaikutti myös EU:n jätehuollon puitedirektiivin uudistamiseen. Elinkeinoelämän tavoite jätteen ja tuotteen rajanvedon selkeyttämisestä eteni myönteisesti. Itämeren tilan parantamisesta käytiin vuoropuhelua. Kansallisessa vesien hoidon suunnittelussa EK tuki elinkeinoelämän edustajia yhteisten linjausten luomisessa. Ympäristölupiin haettiin kevennyksiä Ympäristölupajärjestelmää uudistettiin ympäristöministeriön hankkeessa, johon myös EK osallistui. Lupavelvollisten määrää ehdotettiin vähennettäväksi nostamalla luvanhakukynnystä ja kehittämällä yleistä normiohjausta. Myös EU:n ympäristölupadirektiivin uudistamista valmisteltiin kertomusvuonna. EK:n tavoitteena oli muun muassa torjua päästökaupan laajentaminen ympäristölupajärjestelmän soveltamisalueelle. Kolmannen sukupolven energiatehokkuussopimus Elinkeinoelämän sekä kauppa- ja teollisuusministeriön uusi energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Sopimusjärjestelmä koostuu puitesopimuksesta sekä alakohtaisista toimenpideohjelmista. Sopimuksessa ovat mukana elintarvike-, kemian-, muovi-, puunjalostus- ja teknologiateollisuus, kauppa, matkailu- ja ravintopalvelut sekä energia-ala. Runsaasti energiaa tarvitsevalla perusteollisuudella on oma toimenpideohjelmansa, jota EK koordinoi. Sopimukseen kuuluvat yritykset selvittävät nykyisen energiankäyttönsä sekä sitoutuvat parantamaan tehokkuuttaan alakohtaisen toimenpideohjelman mukaan. Päästökaupan ulkopuoliset yritykset sitoutuivat vähentämään energiankulutustaan yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Energiavaltaisen teollisuuden tehostamistavoite on tarkoitus määritellä vuonna EK:n toimintakertomus 2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Seinäjoki 16.5.2007 Etelä-Pohjanmaan elinkeinoseminaari Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Ismo Partanen Kehittämispäällikkö Suomen Yrittäjät ry 28.5.2007 1 Yleisarvio hallitusohjelmasta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Ympäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Ympäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Ympäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 4.5.2017 Vaalikauden TOP 6 säädöshankkeet Yhden luukun palvelujen säädöshanke Ympäristönsuojelulain uudistamisen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017

EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017 EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017 2.6.2017 Jenni Kellokumpu Sivistysvaliokunta VM/Budjettiosasto Raportin rakenne 1. Johdanto 2. Makrotalouden tilanne ja skenaariot 3. Maakohtaisten

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot