EK:n toimintakertomus 2007

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2007

2

3 EK:n toimintakertomus 2007

4 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Viestintä ja strateginen suunnittelu 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 8 Henkilöstökertomus 9 Talouspolitiikka 12 Työmarkkinat 14 Innovaatioympäristö ja osaaminen 16 Infrastruktuuri 18 Toimintaympäristö 20 PK-asiat 22 EK Bryssel 23 Aluetoiminta 24 Yhtiöt 26 Jäsenliitot 27 EK:n antamat lausunnot 28 Hallinto 33 2 EK:n toimintakertomus 2007

5 Vuoden 2007 aikana tapahtunutta Kansainvälinen talouskehitys jatkui vuonna 2007 vahvana. Loppukesällä rahamarkkinoilla puhjennut hermostuneisuus ei juuri vaikuttanut Suomen talouteen. Odotukset talouskasvun hidastumisesta voimistuivat, mutta Suomen talouden kuva pysyi yhä suotuisana. Työllisyys parantui, työvoimapula jatkui yleisenä ja yritysten tilauskannat olivat edelleen korkeat. Uudet työehtosopimukset neuvoteltiin vuonna 2007 EK:n tavoitteiden mukaisesti liittokohtaisesti. Palkankorotusten taso oli korkea, ja työvoimakustannukset nousevat kilpailijamaitamme nopeammin. Palkankorotusten vastapainona sopimuksissa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka koskevat palkkausta ja työajan käyttöä. Yrityskohtaisia palkankorotuseriä sovittiin huomattavasti useammalla sopimusalalla kuin ennen, ja korotuserät olivat selvästi aikaisempaa suurempia. EK:n talouspolitiikkasektori jatkoi vuonna 2007 aktiivista verovaikuttamisprojektia. Uuden hallituksen verolinjaukset ovat elinkeinoelämän tavoitteiden mukaiset, tosin ansiotuloveronkevennykset jäävät melko vaatimattomiksi ja pääomatuloverotuksessa EK:n tavoitteet olivat kunnianhimoisemmat. Hallitus vahvisti lainsäädäntösuunnitelman lainvalmistelun tehostamiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmasta kehitetään konkreettinen työväline säädösvalmisteluun ja yrityksiä koskevan sääntelytaakan purkamiseen, kuten EK:lla oli tavoitteena. EK julkisti vaalien edellä linjauksensa ilmastopolitiikasta ja logistiikasta. Vaikuttaminen EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan oli tiivistä koko vuoden ajan. EK ja toimialaliitot solmivat kauppaja teollisuusministeriön kanssa uuden energiatehokkuussopimuksen. Yrityksille valmisteltiin aineistoa materiaalitehokkuuden kehittämisestä. Vilkas vuoropuhelu Venäjän kanssa edesauttoi liikenteen pullonkaulojen sekä kaupan ja investointien esteiden selvittelyä. EK:n pitkään ajamat korkeakouluuudistukset etenivät, kun ehdotukset innovaatioyliopistosta valmistuivat ja useat korkeakoulut ilmoittivat yhdistymisestä tai yhteistyön tiivistymisestä. Kertomusvuonna alettiin valmistella yliopistolainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa muutetaan yliopistojen oikeudellista asemaa, lisätään taloudellista autonomiaa ja uudistetaan hallintoa. EK:n esittämä aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus käynnistyi, kun opetusministeriö asetti kolmikantaisen johtoryhmän valmistelemaan uudistusta. Maahanmuutto- ja kotoutusasiat siirrettiin sisäasiainministeriöön EK:n tavoitteiden mukaisesti. Loppuvuodesta alkaen jäsenille lähetettiin noin kerran kuukaudessa sähköinen EU-kirje, johon koottiin ajankohtaisia EU-tapahtumia ja päätöksiä. EK:n toimintakertomus

6 Toimitusjohtajan katsaus Kertomusvuoden toimintaa leimasivat erityisesti eduskuntavaalit, hallitusohjelmaneuvottelut, työmarkkinakierros sekä valmisteilla olevan ilmasto- ja energiapolitiikan kasvava vaikutus yritysten kilpailukykyyn. Taloudessa korkeasuhdanne taittui samalla kun osaavan työvoiman puute nousi entistä selvemmin kasvun esteeksi. EK:n hallitus aloitti toimintansa uudessa 20 hengen kokoonpanossa, joka koostui 11 liittokokonaisuudesta. Hallituksen aiempaa laajemman puheenjohtajiston toiminta aktivoitui. Liittorakenteen kehitys kohti suurempia kokonaisuuksia jatkui. Eduskuntavaalien tulos mahdollisti EK:n vaalitavoitteiden huomioimisen hallituspolitiikassa. EK vaikutti poikkeuksellisen tiiviisti hallitusohjelman sisältöön. Hallitusohjelmassa painotettiin talouden kasvuhakuisuutta vaalikeskusteluja hallinneen jakopolitiikan sijaan. Hallituspolitiikan pääsuuntana on työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen, mikä oli EK:n keskeisimpiä tavoitteita. Myös hallitusohjelman veronkevennysten painopiste, työn tarjonnan lisääminen, on oikea. Hallitusohjelmassa pyritään monin tavoin vahvistamaan innovaatiokykyä. Myös työvoiman saatavuutta ja sen täysimittaista käyttöä pyritään vahvistamaan EK:n tavoitteiden mukaisesti. Ohjelma sisältää pyrkimyksen sosiaaliturvan laajamittaiseen uudistamiseen. Ohjelma ei sisällä EK:n kannalta suuria epämiellyttäviä yllätyksiä. EK keskeisistä tavoitteista jäi saavuttamatta kaksi: osinkoverotuksen ja sähköveron keventäminen, joista jälkimmäisessä edettiin ilmastopoliittisista syistä täysin vastakkaiseen suuntaan. EK totesi hallitukselle huhtikuussa, ettei edellytyksiä keskitetylle tulopoliittiselle ratkaisulle ollut olemassa. Neuvottelut käytiin toimialakohtaisesti. Liittojen välinen palkkakilpailu kiihtyi ja julkinen sektori nousi kierroksen palkkajohtajaksi osin poliittisen väliintulon seurauksena. Samalla saatiin kuitenkin käyntiin rakenteellisia uudistuksia. Työvoimakustannukset nousivat selvästi kilpailijamaita suuremmiksi. Toisaalta yrityskohtaiset palkankorotuserät yleistyivät, korotuksista tuli yksilöllisempiä, ja niillä tähdättiin kannustavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen. Lakkoja oli kierroksen aikana lopulta vähän, joskin lakonuhkia lukuisasti. Kierroksen tuloksista käynnistettiin mittava analyysi, jonka johtopäätöksiä käytetään tulevien neuvottelujen pohjana työmarkkinalinjauksissa. EU:n ilmastopolitiikka vaikutti yhä voimakkaammin kansalliseen energiapolitiikkaan. Ilmastopolitiikasta tuli myös EK:n Brysselin-toimiston työn tärkein painopiste. Energiakysymykset olivat myös EK:n vaaliseminaarien vakioteema ja keskeinen aihe hallitusohjelman valmisteluissa. Eurooppa-neuvosto asetti keväällä EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, ja EU:n komissio valmisteli loppuvuoden ajan säädöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. EK vaikutti koko prosessin ajan vahvasti sekä hallitukseen että EU:ssa Suomen elinkeinoelämän kilpailuedellytysten turvaamiseksi. EK:n toiminnan suunnittelu tehostui monella tavalla. Loppukeväästä käytiin EK:n hallituksen, suurimpien 4 EK:n toimintakertomus 2007

7 pörssiyritysten sekä yrittäjävaltuuskunnan kesken strategiadialogi, jolla luotiin pohjaa vuoden 2008 toimintasuunnitelmalle. Valiokuntatyötä koskeva tiedustelu suoritettiin kesän korvalla ja loppusyksyllä mittava jäsentyytyväisyyskysely. Viimemainitut antoivat rohkaisevaa palautetta EK:n roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä tärkeitä evästyksiä toiminnan ja jäsenpalvelujen kehittämiselle. Kehittämiskohteisiin tartuttiin viipymättä. Ne koskevat valiokuntien käytännön työn kehittämistä, jalkautumista yrityksiin ja alueille sekä kentän kuuntelemista yleisemmin. Myös uudistettua verkkopalvelua kehitetään edelleen. Aivan erityisesti painotetaan PK-näkökulman huomioon ottamista kaikessa EK:n toiminnassa. Kertomusvuonna kehitettiin valmennuksen avulla myös EK:n johtamisjärjestelmää. Tavoitteeksi asetettiin yhtenäisempi johtaminen selkeämmän strategian kehittämisen, toiminnan suunnitteluprosessin ja suorituksen ohjauksen avulla. Tarkoituksena on parantaa myös toiminnan tulosten mitattavuutta. KUVA Juha Salminen Leif Fagernäs EK:n toimintakertomus

8 Viestintä ja strateginen suunnittelu EK:n viestintä pitää laajasti yhteyttä mediaan ja muihin merkittäviin sidosryhmiin sekä toteuttaa operatiivista viestintää. Tärkeimpiä välineitä ovat verkkopalvelut, PRIMA-lehti sekä EK:n oma julkaisutuotanto. Viestintä elää nopeassa murroksessa, johon on johtanut mediateknologian valtava lisääntyminen ja median volyymin kasvu. Digitalisoitumisen myötä eri viestinnän sisältöjä voidaan jakaa useilla jakelukanavilla. Kohderyhmäviestinnän merkitys kasvaa ja viestintä muuttuu aiempaa yksilökeskeisemmäksi ja joustavaksi. Sähköisen viestinnän vahvistuminen merkitsee sitä, että media muuttuu nopealiikkeisemmäksi ja viestintä hektisemmäksi. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen edellyttää kykyä nopeaan reagointiin. Tämä kehitys asettaa merkittävän haasteen EK:n viestinnän kehittämiselle. EK:n viestinnässä kevään 2007 eduskuntavaalit olivat tärkeä vaikuttamiskohde. Medialle ja muille sidosryhmille järjestettiin taustaseminaareja EK:n tärkeimmistä vaalitavoitteista. Kansanedustajaehdokkaille tarkoitettua syksyllä 2006 aloitettua maakuntatapahtumien sarjaa jatkettiin kertomusvuoden talvella. EK osallistui aktiivisesti elinkeinoelämän kansainväliseen viestintään yhteistyössä Finnfactsin kanssa. Vuoden aikana suomalaiseen elinkeinoelämään tutustui lähes 200 taloustoimittajaa johtavista talousmedioista pääasiassa EU-jäsenmaista, Venäjältä ja Aasiasta. Verkkopalvelut uudistettiin EK:n nettisivujen sisältö, rakenne ja ulkoasu uudistettiin. Tavoitteena oli käyttäjäystävällisyys, erilaisten sisältöjen parempi löydettävyys ja uusien palveluiden avaaminen. Samalla uudistettiin myös kaikki yhdeksän muunkielistä sivustoa. Verkkosivuilla vieraili kuukausittain keskimäärin kävijää. Sivustoon kehitettiin useita uusia palveluita. Kävijät voivat tilata automaattisena uutissyötteenä haluamistaan aihealueista uutislinkit suoraan omalle päätteelleen. Kommunikaattorien käyttäjille räätälöitiin mobiilisivusto. EK:n tietografiikka kerättiin yhtenäiseksi kuvapankiksi, josta voi vapaasti ladata kuvia omaan käyttöön. Jäsensivuille avattiin verkkokurssit YT-laista ja palkitsemisesta. Uutena osiona EK:n sivuille avattiin Työmarkkinakierros sivusto, joka seurasi neuvottelujen etenemistä eri toimialoilla. EK:n edunvalvonnalle tärkeitä asioita seurattiin myös joka arkipäivä ilmestyvässä nettiuutisessa. Työnantajien 100-vuotisjuhliin tehtiin oma sivusto, jossa esiteltiin järjestön historiaa ja seurattiin juhlatilaisuuksien esityksiä videoin. Toimintavuoden aikana jäsenyrityksille lähetettiin 10 sähköistä jäsenkirjettä, joissa kerrotaan lainsäädäntömuutoksista ja ajankohtaisista elinkeinoelämän asioista. Lisäksi lähetettiin 8 englanninkielistä uutiskirjettä eurooppalaisille sisarjärjestöille ja Suomen lähetystöille. Loppuvuodesta alkaen jäsenille lähetettiin myös kuukausittain sähköinen EU-kirje, johon koottiin ajankohtaisia EU:n tapahtumia ja päätöksiä. PRIMA hyvässä vedossa EK:n jäsen- ja sidosryhmälehti PRIMAa tehtiin vuosi 2007 yhteistyössä uuden kustantajan, Sanoma Magazines Finlandin kanssa. Lehteä uudistettiin ulkoasullisesti, ja sen monipuolinen kehittäminen jatkui. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvän PRIMAn sisällöntuotantoa tehostettiin tiivistämällä suunnittelua EK:n johdon, asiantuntijoiden ja lehtiryhmän kesken. Sisältö noudattaa EK:n työagendaa, ja aiheet ovat EK:n substanssiaiheita. Ilmoitusmarkkinointi käynnistyi nyt uudella teholla. Siinä ei päästy vielä ensimmäisenä vuotena toivottuun tulokseen, mutta työtä jatketaan ja lehden tunnettuutta lisätään muun muassa ilmoittamalla lehden ilmestymisen aikana valtakunnallisessa sanomalehdessä. EK:n verkkosivuilla alkoi keväällä ilmestyä digiprima, joka on lehden näköispainos. PRIMAn tunnettuutta lisättiin myös järjestämällä marraskuussa Helsingin Palacessa PRIMA-päivä, jonka aiheena oli huippuosaaminen. Myös PRIMAn siteerattavuus koheni vuoden aikana. Lehteä seurataan aktiivisesti eri tiedotusvälineissä. PRIMA otti sisäisen työskentelyn tehostamiseksi käyttöön sähköisen Workflow Tool -työjärjestelmän. 6 EK:n toimintakertomus 2007

9 Työnantajat sata vuotta Helsingin messukeskuksessa juhlittiin 2. maaliskuuta työnantajakeskusjärjestöjen 100-vuotista taivalta. Juhlaseminaarissa puhuivat pääministeri Matti Vanhanen, Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt, professori Pentti Vartia sekä EK:n puheenjohtaja Antti Herlin. KUVAT Matias Uusikylä EK:n toimintakertomus

10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenmäärä oli kertomusvuonna lievässä kasvussa. EK:n jäsenliittoihin kuului vuoden 2007 lopussa yritystä. PK-yritysten osuus oli 96 prosenttia. Jäsenyrityksissä työskenteli noin henkilöä. Liittorakenteen kehitys kohti suurempia kokonaisuuksia jatkui. EK:n hallitus asetti kertomusvuonna työryhmän selvittämään liittokokonaisuuksien tiivistämistä edelleen. EK:n hallitus ja työvaliokunta yhdistettiin sääntömuutoksella. vuoteen 2010 mennessä. EK:n hallitus asetti kertomusvuonna erillisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia EK:n liittorakenteen tiivistämiseksi. On todennäköistä, että liittokokonaisuudet tiivistyvät asetetun tavoitteen mukaisesti. Kehitykseen vaikuttanee osaltaan se, että myös ay-liikkeen puolella liittorakenteet ovat keskittymässä nopeasti. Muutoksia EK:n hallintorakenteessa EK:n hallintoa koskevat sääntömuutokset tulivat voimaan kesäkuussa 2006, ja niitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2007 hallintoelimiä valittaessa. Sääntöjä muutettiin ministeri Christoffer Taxellin johtaman rakenneryhmän esitysten mukaisesti. Rakennetyöryhmä esitti syksyllä 2005 muun muassa EK:n hallintorakenteen yksinkertaistamista ja liittorakenteen tiivistämistä. Edustajiston jäsenmäärä nousi 142:een vuonna Paikkamääriä koskevat muutokset heijastavat paremmin jäsenliittojen kokoa ja tukevat pyrkimystä suurempiin liittokokonaisuuksiin. Liiton koon kasvaessa kasvaa myös liiton edustus edustajistossa. EK:n hallitus ja työvaliokunta yhdistettiin sääntömuutoksella hallitukseksi. Hallituksessa voi olla sääntöjen mukaan jäsentä. Vuonna 2007 EK:n hallituksessa oli sääntöjen sallima enimmäismäärä eli 20 jäsentä. Hallituksessa oli puheenjohtajan lisäksi viisi varapuheenjohtajaa, joista yksi toimi PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtajana. EK:n hallituksessa oli vuonna 2007 yhteensä neljä PK-yritysten edustajaa. Se on kaksi enemmän kuin EK:n hallintoperiaatteet edellyttävät. Liittorakenne tiivistyy EK:n liittorakenteessa ei tapahtunut vuonna 2007 suurempia muutoksia. Vuoden lopulla Kenkä- ja Nahkateollisuus ja Työnantajain Yleinen Ryhmä liittyivät Kemianteollisuuden jäseniksi. EK:lla oli vuoden lopulla 35 jäsenliittoa. Näistä kuusi oli samalla myös jonkin EK:n jäsenliiton jäsen. Tavoitteena on, että kaksinkertaiset jäsenyydet puretaan vuoden 2008 aikana. Taxellin työryhmän ehdotus oli, että EK:ssa olisi jäsenliittoa Keskusliiton talous Tilivuoden aikana saadusta 30,9 miljoonan euron tulorahoituksesta kertyi jäsenmaksuina 28 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan tuotto oli 1,3 miljoonaa ja sijoitustoiminnan tuotto 1,6 miljoonaa euroa. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2006 palkkasummaan, vuoden 2005 jalostusarvoon tai näihin molempiin. Vaikka rahastojen arvo laski, sijoitustoiminnasta tuloutui talousarviota enemmän. Tulorahoituksella katettiin keskusliiton toimintakulut sekä maksettiin rahoitusosuudet yhteistyöorganisaatioille. EK:n varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 26,4 miljoonaa euroa. Ne jäivät 2,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Työnantajatoiminnan 100-vuotisjuhlan kulut alittivat merkittävästi talousarvion. Tilivuoden ylijäämä muodostui 2,9 miljoonaa euroa talousarviota suuremmaksi. Siihen vaikuttivat paitsi sijoitustoiminnan tuottojen ylittyminen, myös EK:n perustamisasiakirjoihin kirjattu kulusäästötavoite, joka esti tai siirsi myös toiminnan kannalta perusteltuja kuluja. 8 EK:n toimintakertomus 2007

11 Henkilöstökertomus EK:ssa oli töissä vuoden 2007 lopussa 198 työntekijää. EK:n henkilöstön määrä väheni yhteensä 24:llä, kun Suomen Kaupan Liiton, Finanssityönantajien, Kiinteistöpalvelut ry:n sekä Tietoalojen Liiton henkilöstö erosi EK:sta vuoden 2006 lopussa. Vakituisista työntekijöistä lopetti vuoden aikana 14, joista 6 jäi eläkkeelle. Uusia vakituisia toimihenkilöitä rekrytoitiin 10. Määräaikaisia toimihenkilöitä EK:ssa työskenteli vuoden 2007 aikana yhteensä 9. Henkilöstökulut Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat vuonna 2007 yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 55 prosenttia, ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 80 prosenttia. Henkilöstökulut vähenivät vuoteen 2006 verrattuna vajaa 12 prosenttia henkilöstömäärän vähenemisestä johtuen. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2007 yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. Jokaisen EK:laisen kanssa käytiin kehityskeskustelut ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Keskusteluissa tarkistettiin kunkin henkilön toimenkuva, arvioitiin mennyttä kautta, sovittiin tavoitteista kuluvalle vuodelle sekä kartoitettiin koulutus- ja muut kehittämistarpeet. Kehityskeskustelut käytiin henkilökohtaisina ja luottamuksellisina. EK-Akatemiassa oli tarjolla EK:laisille tarkoitettuja henkilöstön kehittämisohjelmia. Kertomusvuonna järjestettiin kaksipäiväiset kurssit neuvottelutaidon kehittämisestä ja esiintymistaidoista sekä kirjoittamiskoulutusta asiantuntijoille ja sihteereille. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 48. Kielikoulutusta järjestettiin kaikille avoimissa ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielten kieliryhmissä. Niihin osallistui 77 työntekijää. Henkilöstötutkimus EK:n ensimmäisen henkilöstötutkimuksen tulokset esiteltiin työntekijöille tammikuussa Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä fyysisestä työympäristöstä, työn sisällöstä, esimiehestä ja johtamistavasta, sisäisestä tiedonkulusta, palkkauksesta ja palkitsemisesta, työilmapiiristä sekä EK:sta järjestönä ja työnantajana. Tulosten perusteella päätettiin EK:n kehittämisohjelmasta, jossa tehostetaan sisäistä tiedonkulkua, tarkennetaan palkitsemisjärjestelmiä, kehitetään johtamista ja johtamisjärjestelmiä, parannetaan työympäristöä ja valmistellaan toimintamalli epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Koko EK:ta koskevat tulokset käytiin läpi toimitusjohtajan johdolla. Sektori- tai yksikkökohtaisia tuloksia käsiteltiin sektoripalavereissa. Sisäisen viestinnän tehostamiseksi ryhdyttiin toimittamaan johtoryhmän kokouksista muistiot koko henkilökunnalle ja perustettiin työryhmä valmistelemaan EK:lle uutta intranetjärjestelmää. Palkkausjärjestelmä EK:n palkkausjärjestelmää kehitettiin suoritepalkkiojärjestelmää koskevalla osuudella. Yhteistyötoimikunnan nimeämä työryhmä valmisteli johdolle ehdotuksen suoritepalkkiojärjestelmästä ja käytettävistä kriteereistä. Näitä periaatteita noudatettiin, kun suoritepalkkioista päätettiin vuoden lopulla. Suoritepalkkioita myönnettiin euroa. Palkkion sai 52 henkilöä. Edellisenä vuonna aloitettua palkkakeskustelukäytäntöä jatkettiin vuoden 2007 palkankorotuksista päätettäessä. Vuoden palkkasummasta yksi prosentti oli käytettävissä yksilöllisiin korotuksiin kaikille annetun 3,4 prosentin yleiskorotuksen lisäksi. Työterveydenhuolto EK:n ja jäsenliittojen yhteinen, Etelärannassa sijainnut työterveysasema lopetti toimintansa työterveyshoitajan jäädessä eläkkeelle. Suomen Terveystalo Oyj:n Keskuskadun lääkäriasema vastaa EK:laisten työterveyshuollosta. Ennalta ehkäisevän työterveyshoidon ja sairaanhoitopalvelujen lisäksi työntekijöillä on 40 vuotta täytettyään mahdollisuus osallistua ikäkausitarkastuksiin viiden vuoden välein. Uusille työntekijöille tehtiin työhöntulotarkastus. Syksyllä 2007 henkilöstöllä oli mahdollisuus hankkia työterveyshuollon kautta influenssarokote. Työfysioterapeutti suoritti EK:n työpisteiden ergonomiakartoituksen, ja ergonomiaa korjattiin fysioterapeutin suositusten mukaan. EK:n toimintakertomus

12 Henkilöstökertomus Sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 3,3 prosenttia maksetusta työajasta. Edellisenä vuonna määrä oli 6 prosenttia. Yhteistyötoimikunta ja henkilöstötilaisuudet EK:n yhteistyötoimikunnan tehtävänä on edistää johdon ja henkilöstön yhteistyötä sekä hoitaa työhön ja harrastustoimintaan liittyviä asioita. Yhteistyötoimikunnassa oli 7 henkilöstön ja 3 johdon edustajaa. Uuden YT-lain tultua heinäkuussa voimaan päätettiin valmistella toimikunnan sääntöjen muutosta, joka ottaa huomioon YT-lain vaatimukset seuraavien vaalien yhteydessä Yhteistyötoimikunta sai EK:n budjetista euron määrärahan, jonka se käytti EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta-, kulttuuri-, ynnä muuhun vapaa-ajan virkistystoimintaan. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin muun muassa EK:n suoritepalkkiojärjestelmää, henkilöstötutkimuksen jatkotoimia, Esimies alainen työtoveri hyvä kohtelu yhteinen asia -muistiota ja YT-lain vaikutuksia EK:n toimistossa. Henkilöstön infotilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana 5. Lisäksi EK:n työntekijöille järjestettiin 4 jäsenliiton esittäytymistilaisuutta. Henkilöstö osallistui runsaslukuisesti Työnantajat 100 vuotta -seminaariin ja iltajuhlaan Messukeskuksessa. KUVA Matias Uusikylä 10 EK:n toimintakertomus 2007

13 Henkilöstökertomus Sukupuolijakauma Henkilöstöjakauma Johto, sektorin/yksikön vetäjät Yhteistoimistoliittojen vetäjät Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat Sihteerit ja assistentit Muut 113 Miehet 41 % Naiset 59 % Henkilöstön koulutustaso Ikärakenne Lisensiaatti/ tohtori Korkeakoulu Opisto Muu Tilanne EK:n toimintakertomus

14 Talouspolitiikka EK:n keskeinen tavoite, työn verotuksen keventäminen, EK:n talouspolitiikkasektorin vuoden 2007 vaikuttamisen pääpaino oli verotuksessa. Edellisenä vuonna julkaistuista verotavoitteista viestittiin vielä kertomusvuoden alussa vaalikampanjoita käyville puolueille, kansanedustajaehdokkaille ja tiedotusvälineille. Sektorin asiantuntijat vaikuttivat vuoden aikana useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. EK:n talouspolitiikkasektori seurasi ja arvioi kotimaista sekä kansainvälistä talouskehitystä ja tuotti monipuolista informaatiota yritysten taloudellisesta toimintaympäristöstä. Hallituksen verolinjaukset oikeansuuntaisia Matti Vanhasen toinen hallitus valitsi veropolitiikan painopisteeksi työn verotuksen maltillisen keventämisen. Se on myös EK:n keskeisin verotavoite. Ansiotuloverotusta aiotaan hallituskaudella keventää yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Suunnitellut toimet ovat kuitenkin varsin varovaisia verrattuna EK:n verolinjauksiin, joissa esitettiin noin kahden miljardin euron veronkevennyksiä neljän vuoden aikana. Yritysverotuksesta EK linjasi, että Suomen tulee säilyä globaalisti kilpailukykyisenä. Lisäksi on tärkeää, että verotus ja sen poistojärjestelmä kannustavat investointeihin. Hallitusohjelman kirjaukset yritysverotuksen kehittämisestä vastaavat varsin hyvin elinkeinoelämän näkemyksiä. Hallitus päätti myös korottaa yhteisöille myönnettävän lahjoitusvähennyksen enimmäismäärää euroon vuodessa. Päätös oli EK:n tavoitteiden suuntainen. Pääomaverotuksessa EK:n näkemykset eivät toteutuneet toivotulla tavalla. Hallitusohjelmaan on kirjattu ainoastaan pienten osinkotulojen verotuksen keventäminen. EK:n mielestä myös osinkotulojen verotettavaa osuutta olisi laskettava ja listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta kevennettävä. Hallitusohjelman plussat Veropolitiikan painopiste on työn verotuksen keventämisessä. Yritysverotus pidetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Ns. Arvelan työryhmän ehdottamaa poistouudistusta ei tehdä. Lahjoitusvähennystä korotettiin. Perintö- ja lahjaveroa kevennettiin. Perintö- ja lahjaverosta päätettiin luopua kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Perintö- ja lahjaverotus muuttuu EK:n toivomaan suuntaan. Perintövero kevenee jo vuoden 2008 alusta, kun verotettavan perinnön alaraja nousee. Hallitus aikoo lisäksi luopua perintö- ja lahjaverosta yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. EK:n tavoitteena oli myös, että kaikkien yritysten sähkövero alennettaisiin EU:n minimitasolle. Energiaveroja päätettiin kuitenkin korottaa jo vuodelle 2008 yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan lokakuussa Hallitusohjelman miinukset Työn verotusta pitäisi keventää rohkeammin. Verotus, kirjanpito ja osakeyhtiölaki olisi pitänyt yhteensovittaa jo kuluvan vuoden alusta lukien. Pääomaverotuksen kevennykset kohdistetaan vain pienten osinkojen verotukseen. Yritysten energia- ja ympäristöveroja korotetaan. 12 EK:n toimintakertomus 2007

15 valittiin hallituskauden veropolitiikan painopisteeksi Monipuolista tietoa taloudesta Talouspolitiikkasektori teki kertomusvuonna kuukausittain koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Tiedusteluja tehtiin yhdessä jäsenliittojen kanssa. Tiedustelut ovat osa EU:n komission eurooppalaista suhdannetiedustelujärjestelmää. Vuoden 2007 alusta EU-yhteistyö laajeni koskemaan myös vähittäiskauppaa. Vuoden aikana julkaistiin neljä Suhdannebarometriä ja PK-Suhdannebarometriä sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Suhdannebarometrin julkistamisen yhteydessä EK otti kantaa ajankohtaisiin talouspoliittisiin kysymyksiin, kuten työvoiman saatavuuteen. Talouspolitiikkasektori tuotti materiaalia EK:n internetsivujen talousosaan sekä PRIMAan. Internetsivuilla oli automaattisesti päivittyviä kuvia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta, ajantasainen talouskatsaus sekä perustietoa verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAssa ilmestyi säännöllisesti artikkeleita verotuksesta, suhdannekatsauksia sekä talouskommentteja. Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti Keväällä 2007 valmistui EK:n sektoreiden yhteisprojekti tuottavuudesta. Projektissa laadittiin julkaisu ja materiaalipaketti tuottavuuden osatekijöistä ja tuottavuuden merkityksestä kansantaloudessa. Talouspolitiikkasektorin asiantuntijat osallistuivat useiden eri työryhmien ja komiteoiden työhön myös EUtasolla. Unionin talouspolitiikkaan ja Lissabon-strategiaan EK vaikutti EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Businesseuropen työryhmissä EK:n asiantuntijat vaikuttivat uusien verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Talous- ja verovaliokunta välitti EK:n jäsenyritysten näkökulmia talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2007 aikana. Talouskasvua ja työllisyyttä tukeva verotus Talouskasvu rakentuu kahdesta osasta: tuottavuuden kasvusta sekä työllisyyden paranemisesta. Talouspoliittisia toimia tuleekin arvioida ennen muuta niiden tuottavuus- ja työllisyysvaikutuksilla. Kenties kipeimmäksi ongelmaksi Suomen taloudessa on nousemassa supistuva työvoiman tarjonta. Kaikilla keinoilla, myös veropolitiikalla, tulisikin helpottaa työvoiman saatavuutta. Tämän vuoksi EK:n verotavoitteiden painopisteeksi on valittu ansiotuloverotuksen keventäminen, koska sillä voitaisiin kysynnän tukemisen lisäksi myös parantaa työvoiman tarjontaa. EK jatkaa aktiivista talous- ja verovaikuttamista myös hallituskauden aikana. Vaikka hallitusohjelma on valmis, monien muutosten toteutustavasta sovitaan vasta tulevina vuosina. EK:n toimintakertomus

16 Työmarkkinat Yrityskohtaisuuden suuntaan otettiin suuria edistysaskeleita Työvoimakustannukset nousivat liittokierroksella Uudet työehtosopimukset neuvoteltiin vuonna 2007 EK:n tavoitteiden mukaisesti liittokohtaisesti. Palkankorotusten taso oli korkea, ja korotukset olivat suurempia kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme. EK:n arvion mukaan yritysten kokonaistyövoimakustannukset nousivat vuoden 2007 aikana keskimäärin 3,3 prosenttia. Yrityskohtainen sopiminen vauhtiin Palkankorotusten vastapainona sopimuksissa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Yrityskohtaisia palkankorotuseriä sovittiin huomattavasti useammalla sopimusalalla kuin ennen, ja korotuserät olivat selvästi aiempaa suurempia. Palkkausjärjestelmien uudistamista jatkettiin. Työaikamääräyksiä uudistettiin luomalla uusia työaikamalleja, pidentämällä työajan tasoittumisjaksoja tai antamalla mahdollisuus työajan pidentämiseen. Työehtosopimusneuvottelut jatkuivat loppuvuodesta tulopoliittiseen sopimukseen kuulumattomilla aloilla, muun muassa merkittävällä osalla kuljetusaloja. Työeläkevaroille parempi tuotto EK:n tavoitteena on ollut lisätä työeläkevarojen sijoitusten tuottoja kasvattamalla osakesijoitusten osuutta kaikista sijoituksista. Vuoden 2007 alussa voimaan tulleet sijoitusuudistukset paransivat osakesijoittamisen mahdollisuuksia. Sijoitusten pitkän ajan vuotuinen reaalituotto nousee arvioiden mukaan puolella prosenttiyksiköllä. Vuoden 2007 alussa tulivat voimaan lainmuutokset yksityisen sektorin työeläkelakien yhdistämisestä, perhevapaakustannusten korvausten kehittämisestä ja osasairauspäivärahasta. EK on ajanut tapaturma- ja ammattitautivakuutuslainsäädännön uudistamista. Lainsäädännön kokonaisuudistus käynnistettiinkin vuonna Tarkoituksena on selvittää kevääseen 2008 mennessä, minkälaisia sisältö- ja rakennemuutoksia lainsäädäntöön on syytä tehdä. Muutoksia työlainsäädäntöön Uusi yhteistoimintalaki astui voimaan heinäkuussa Pienissä yrityksissä, joissa on työntekijää, laki tuli voimaan kuitenkin vasta vuoden 2008 alusta. Muutokset koskevat lähinnä lain soveltamisalaa, ulkopuolisen työvoiman käyttöä, yritystoiminnan muutoksiin liittyviä yhteistoimintamenettelyjä sekä lain rikkomisen seuraamuksia. Vuorotteluvapaalain voimassaoloa jatkettiin kahdella vuodella vuoden 2009 loppuun saakka. Samalla vuorotteluvapaan jaksottamista koskevia säännöksiä tiukennettiin ja vapaalle pääsyn edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa pidennettiin. Työsuojelussa useita hankkeita Työvälineiden turvallista käyttöä ja tarkastamista koskevaa valtioneuvoston asetusta valmisteltiin kertomusvuonna edelleen. Myös konedirektiivin, keinotekoista optista säteilyä koskevan direktiivin sekä sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin täytäntöönpanon valmistelua jatkettiin. Marraskuussa keskusjärjestöt saivat valmiiksi työperäistä stressiä koskevan suosituksen, jolla pantiin täytäntöön EU:n puitesopimus. Työtaistelujen määrä ennallaan EK:n jäsenkentässä oli kertomusvuonna 89 työtaistelua, joista 84 oli laittomia. Työtaisteluja oli suurin piirtein saman verran kuin vuonna EK:n toimintakertomus 2007

17 Menetettyjä työpäiviä oli kuitenkin edellisvuotta enemmän. Tehyn työtaistelu avasi julkisuudessa keskustelun työtaistelujen pelisäännöistä. Asian käsittelyä jatkettiin vuoden 2008 alussa. Huomiota naisten urakehitykseen EK osallistui kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmän ja ohjelman koordinaatiosihteeristön työhön. Ohjelmassa keskityttiin erityisesti naisten urakehityksen ja naisjohtajuuden edistämiseen. Työmarkkinajärjestöt rakensivat ammatinvalintaikäisille suunnatun nettisivuston, jossa rohkaistaan tekemään omalle sukupuolelle epätyypillisiä ammatinvalintaratkaisuja. Naisten ja miesten samapalkkaisuudesta keskusteltiin vilkkaasti eduskuntavaalien alla, ja teema oli voimakkaasti esillä neuvottelukierroksella. Sopimusneuvottelujen tueksi EK tuotti tietoa naisten ja miesten palkoista eri aloilla. Seminaarisarja paikallisesta sopimisesta EK järjesti kertomusvuoden syksyllä kolme alueellista seminaaria paikallisesta sopimisesta. Seminaareissa esiteltiin yritysten hyviä sopimiskäytäntöjä. Seminaareihin osallistui noin 300 EK:n jäsenyritysten edustajaa. Seminaareja jatketaan vuonna Sosiaaliturva kannustavaksi Kertomusvuoden kesäkuussa asetettiin komitea uudistamaan sosiaaliturvaa. Komitean tehtävänä on laatia ehdotuksia sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi, perusturvan uudistamiseksi ja sosiaaliturvan rahoituksen kestävyyden vahvistamiseksi. Komitean määräaika on vuoden 2009 lopussa. Ensimmäiset lakiehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella Hyvinvoinnin säilyttäminen ja edistäminen edellyttävät, että työllisyysaste nousee ja verotus on kohtuullista. EK on korostanut sosiaalipoliittisessa vaikuttamisessaan työn ensisijaisuutta toimeentulon lähteenä sekä sosiaaliturvan menojen ja tulojen tasapainottamista. Palkkatilastot sähköisiksi Vuonna 2006 aloitettu palkkatilastojen laaja uudistushanke eteni suunnitelmien mukaisesti. Tiedot lokakuun 2007 kuukausipalkkatilastoon kerättiin sähköisesti koko EK:n jäsenkentästä. Vuonna 2008 uudistus otetaan käyttöön tuntipalkkatilastossa. Uudistuksen yhteydessä kehitetään myös jäsenliitoille ja -yrityksille annettavaa tilastopalvelua. Tähtäin tuottavuuteen EK osallistui kertomusvuonna työmarkkinoiden toimivuutta edistävän kohtaantotyöryhmän työhön. EK:n tavoitteena oli ripeä eteneminen, jotta uudistukset voidaan panna täytäntöön hallituskauden aikana. EK on mukana myös joustoturvatyöryhmässä, jossa se ajaa työmarkkinoiden toimivuuden parantamista, työpaikkatason joustoja sekä tuottavuuden lisäämistä. Keväällä 2007 perustettiin järjestöjen yhteinen Tuottavuuden pyöreä pöytä, joka edistää tuottavuutta, työelämän laatua ja tuottavuusyhteistyötä. Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan kääntyessä laskuun tarvitaan uusia keinoja vauhdittamaan tuottavuuskasvua ja parantamaan työhön osallistumista. EK osallistui Työelämän kehittämisohjelman Tykesin toteutukseen ja järjestöjen välisten tuottavuustyöryhmien toimintaan. EK:n toimintakertomus

18 Innovaatioympäristö ja osaaminen Innovaatioyliopisto näyttää korkeakoulu-uudistuksille suuntaa EK:ta kuunneltiin innovaatiopolitiikassa Hallitusohjelmassa otettiin laajasti huomioon EK:n innovaatio- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti muun muassa kansallisen innovaatiostrategian laatimisen. EK osallistui järjestettyihin työpajoihin, joissa hahmoteltiin innovaatiopolitiikan tavoitetilaa ja kehittämisvaihtoehtoja eri osa-alueille. Innovaatiopolitiikan uusi instrumentti, strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), astui askelen eteenpäin. Ensimmäisenä aloitti metsäteollisuuden ja muiden toimijoiden perustama Metsäklusteri Oy. Loppuvuodesta perustettiin tieto- ja viestintäteollisuus sekä viestintäpalvelut -keskittymä. Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä Satsauksia tutkimus- ja kehitystyöhön Hallitus sitoutui osaltaan tavoitteeseen, että tutkimukseen, kehitykseen ja innovointitoimintaan käytettäisiin neljä prosenttia BKT:sta. Hallitus myös asetti tavoitteet julkisten rahoittajien (Finnvera, Teollisuussijoitus ja Sitra) roolien selkeyttämiseksi sekä Finnveran ja Teollisuussijoituksen pääomahuollon turvaamiseksi. Tutkimukseen tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeus nostettiin euroon. EK esitti rajan nostamista miljoonaan euroon. Finnveralle myönnettiin verovapaus. EK:n näkemykset huomioitiin hallituksen linjauksissa, joissa pohdittiin verotuksellisia keinoja pääomasijoitusten lisäämiseksi. Kertomusvuonna EK järjesti kertomusvuonna TE-keskusten, yrittäjien ja kauppakamarien kanssa 11 alueellista tilaisuutta, joissa esiteltiin tarjolla olevia kansainvälistymispalveluita sekä rahoitusinstrumentteja PK-yrityksille. Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä (KiVi Live!) -projektilla edistettiin myös palveluntarjoajien välistä yhteistyötä. Tietoa välitettiin esityksin ja yritysesimerkein sekä seminaarien yhteydessä järjestettyjen kansainvälistymistorien avulla. selvitettiin verovapauden ulottamista yleishyödyllisten yhteisöjen tekemiin riskipääomasijoituksiin. Myös ulkomaisen pääoman sijoittamista suomalaisiin rahastoihin pyrittiin helpottamaan. EK esitti kertomusvuonna myös, että selvitettäisiin t&k-verokannustetta, jolla erityisesti PK- ja palveluyrityksiä aktivoitaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön. Tukea kansainvälistymiseen EK vaikutti eduskuntaan yritysten kansainvälistymisvarojen lisäämiseksi. Järjestö osallistui viennin ja kansainvälistymisen strategian päivittämiseen ja Finpron tulosohjauksen sekä vientirengastoiminnan kehittämiseen. Venäjä- ja Kiina-verkkojen toiminta jatkui aktiivisena. Teemoja olivat mm. Kiinan yritysverotus sekä yritysturvallisuus Kiinassa ja Venäjällä. Euroopan unionin koheesiopolitiikan kauden linjauksissa EK korosti Lissabonin tavoitteita, innovaatioita sekä talouden rakenneuudistuksia. Kertomusvuonna järjestettiin myös seminaari Mistä lisää kasvuyrityksiä oma pörssi kasvuyrityksille?, julkistettiin yritysten Rahoituskysely sekä laadittiin Pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa innovaatioraportti. Tilaisuuksissa kävi yhteensä 700 osallistujaa, joista puolet PK-yrityksistä. Yritysten palaute tilaisuuksien sisällöstä ja järjestelyistä oli erittäin hyvä. Tilaisuudet jatkuvat vielä vuoden 2008 alussa. 16 EK:n toimintakertomus 2007

19 Koulutuksen kehittämiseen EK:n mieleinen suunnitelma Yksi koulutuspolitiikan keskeisistä vaikuttamiskohteista oli koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Hallituksen joulukuussa hyväksymä suunnitelma on peruslinjoiltaan EK:n tavoitteiden mukainen. EK osallistui ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistamiseen. Ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen arviointiin järjestö osallistui laatupalkintokilpailuissa. Koko ikäluokan saamista koulutuksen kautta työelämään pidettiin esillä eri yhteyksissä. EK osallistui myös ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen EK osallistui muun muassa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, tutkimus- ja kehitystyön, tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sekä opiskelijan ja työelämän yhteyksien osalta. EK johti Businesseuropen koulutustyöryhmää ja osallistui EU:n koulutusja työvoimapoliittisten työryhmien työhön. EK osallistui myös Euroopan Sosiaalirahaston vuosien ohjelman valmisteluun. Yritysten tarpeita luodattiin Palvelut ja tulevaisuusluotain -hankkeet valmistuivat vuoden 2006 lopulla. Yritysten osaamis- ja koulutustarpeista saatuja tuloksia levitettiin kertomusvuonna lukuisissa seminaareissa kotimaassa ja ulkomailla. Marraskuussa EK teki uuden henkilöstö- ja koulutustiedustelun. Järjestö valmisteli myös uutta osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeita ennakoivaa hanketta. EK oli mukana selvittämässä myös ylemmän liikkeenjohdon osaamis- ja koulutustarpeiden sekä liiketoimintaosaamisen kansainvälisten huippuyksiköiden toimintamalleja. Täsmätoimia työvoiman hankintaan Työvoimapolitiikassa EK korosti yhteishankintakoulutuksen lisäämistä ja muuta täsmäkoulutusta, jolla vastataan yritysten työvoimatarpeisiin. Toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen kiinnitettiin huomiota. EK vaikutti hallitusohjelmassa sovittujen maahanmuuttoa koskevien uudistusten toimeenpanoon. Maahanmuuttoon ja kotoutukseen liittyvien tehtävien siirtäminen sisäasiainministeriöön sekä ulkomaalaisviraston muuttaminen Maahanmuuttovirastoksi vastasivat EK:n tavoitteita. Työmarkkinakeskusjärjestöt järjestivät yhteisen seminaarisarjan työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi ja maahanmuuttajille myönteisten asenteiden edistämiseksi. Elinkeinoelämä mukana uudistamassa korkeakouluja EK on pitkään ajanut korkeakoululaitoksen uudistamista, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu sekä vaikuttavuus paranisivat. Vuonna 2007 uudistustarpeista viestittiin useissa yhteyksissä. Helmikuussa valmistuivat ehdotukset Innovaatioyliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta sekä Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymisestä. Ammattikorkeakouluista Haaga ja Helia yhdistyivät kertomusvuoden alussa. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla aloittaa Metropolia-ammattikorkeakoulu. Vuoden aikana käynnistettiin muitakin selvityksiä korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseksi. Kertomusvuonna alettiin valmistella yliopistolainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa muutetaan yliopistojen oikeudellista asemaa, lisätään taloudellista autonomiaa ja uudistetaan hallintoa. Myös teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian valmistelu käynnistyi. EK:n toimintakertomus

20 Infrastruktuuri Tehokas energian ja materiaalien käyttö sekä sujuva Linjauksia ilmasto- ja energiastrategiaan Energiakysymykset olivat EK:n vaaliseminaarien vakioteema ja keskeinen aihe hallitusohjelman valmisteluissa. Hallitusohjelman energialinjaukset vastaavat pitkälle EK:n tavoitteita monipuolisen ja vähäpäästöisen energiantuotannon turvaamisesta. Hallituksen päätös energiaverojen korotuksesta oli kuitenkin EK:lle pettymys. EK laati yhdessä yritysten ja toimialaliittojen kanssa linjauksia kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun. Vaikuttamisen perustaksi laadittiin arviot tulevasta sähkön tarpeesta sekä uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksista. Pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan EK:n logistiikkalinjaukset, Logistiikka menestystekijänä, valmistuivat vaalien alla. EK esitti merkittävää lisäystä väylärahoitukseen, erityisesti perusväylänpitoon. EK painotti myös vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttöä liikenneinvestoinneissa. Hallitus sitoutui ohjelmassaan selontekomenettelyyn, jolla linjataan liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat. EK oli mukana myös työryhmissä, joissa selvitettiin elinkaarimallin käyttöä ja kotimaisen puunkäytön lisäämistä. Merenkulun väylämaksut pienenivät EK ajoi kertomusvuonna merenkulun väylämaksujen ylikatteellisuuden poistamista. Lakia muutettiin niin, että väylämaksuja alennetaan keskimäärin kymmenen prosenttia. Tienkäyttömaksuihin EK suhtautui kriittisesti. Hallitus muutti uusien henkilöautojen hankintaverotusta EK:n toivomaan suuntaan. Verotus perustuu jatkossa autojen hiilidioksidipäästöihin. Vaikuttamista vesi-, jäte- ja ilmansuojelusäädöksiin Kertomusvuonna EK otti kantaa lukuisiin sisävesien, merten, maaperän ja ilman suojelua koskeviin EU:n säädöshankkeisiin, jotka vaikuttavat yritysten ympäristölupamääräyksiin. Järjestö vaikutti myös EU:n jätehuollon puitedirektiivin uudistamiseen. Elinkeinoelämän tavoite jätteen ja tuotteen rajanvedon selkeyttämisestä eteni myönteisesti. Itämeren tilan parantamisesta käytiin vuoropuhelua. Kansallisessa vesien hoidon suunnittelussa EK tuki elinkeinoelämän edustajia yhteisten linjausten luomisessa. Ympäristölupiin haettiin kevennyksiä Ympäristölupajärjestelmää uudistettiin ympäristöministeriön hankkeessa, johon myös EK osallistui. Lupavelvollisten määrää ehdotettiin vähennettäväksi nostamalla luvanhakukynnystä ja kehittämällä yleistä normiohjausta. Myös EU:n ympäristölupadirektiivin uudistamista valmisteltiin kertomusvuonna. EK:n tavoitteena oli muun muassa torjua päästökaupan laajentaminen ympäristölupajärjestelmän soveltamisalueelle. Kolmannen sukupolven energiatehokkuussopimus Elinkeinoelämän sekä kauppa- ja teollisuusministeriön uusi energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Sopimusjärjestelmä koostuu puitesopimuksesta sekä alakohtaisista toimenpideohjelmista. Sopimuksessa ovat mukana elintarvike-, kemian-, muovi-, puunjalostus- ja teknologiateollisuus, kauppa, matkailu- ja ravintopalvelut sekä energia-ala. Runsaasti energiaa tarvitsevalla perusteollisuudella on oma toimenpideohjelmansa, jota EK koordinoi. Sopimukseen kuuluvat yritykset selvittävät nykyisen energiankäyttönsä sekä sitoutuvat parantamaan tehokkuuttaan alakohtaisen toimenpideohjelman mukaan. Päästökaupan ulkopuoliset yritykset sitoutuivat vähentämään energiankulutustaan yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Energiavaltaisen teollisuuden tehostamistavoite on tarkoitus määritellä vuonna EK:n toimintakertomus 2007