EK:n toimintakertomus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EK:n toimintakertomus 2007"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2007

2

3 EK:n toimintakertomus 2007

4 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Viestintä ja strateginen suunnittelu 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 8 Henkilöstökertomus 9 Talouspolitiikka 12 Työmarkkinat 14 Innovaatioympäristö ja osaaminen 16 Infrastruktuuri 18 Toimintaympäristö 20 PK-asiat 22 EK Bryssel 23 Aluetoiminta 24 Yhtiöt 26 Jäsenliitot 27 EK:n antamat lausunnot 28 Hallinto 33 2 EK:n toimintakertomus 2007

5 Vuoden 2007 aikana tapahtunutta Kansainvälinen talouskehitys jatkui vuonna 2007 vahvana. Loppukesällä rahamarkkinoilla puhjennut hermostuneisuus ei juuri vaikuttanut Suomen talouteen. Odotukset talouskasvun hidastumisesta voimistuivat, mutta Suomen talouden kuva pysyi yhä suotuisana. Työllisyys parantui, työvoimapula jatkui yleisenä ja yritysten tilauskannat olivat edelleen korkeat. Uudet työehtosopimukset neuvoteltiin vuonna 2007 EK:n tavoitteiden mukaisesti liittokohtaisesti. Palkankorotusten taso oli korkea, ja työvoimakustannukset nousevat kilpailijamaitamme nopeammin. Palkankorotusten vastapainona sopimuksissa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka koskevat palkkausta ja työajan käyttöä. Yrityskohtaisia palkankorotuseriä sovittiin huomattavasti useammalla sopimusalalla kuin ennen, ja korotuserät olivat selvästi aikaisempaa suurempia. EK:n talouspolitiikkasektori jatkoi vuonna 2007 aktiivista verovaikuttamisprojektia. Uuden hallituksen verolinjaukset ovat elinkeinoelämän tavoitteiden mukaiset, tosin ansiotuloveronkevennykset jäävät melko vaatimattomiksi ja pääomatuloverotuksessa EK:n tavoitteet olivat kunnianhimoisemmat. Hallitus vahvisti lainsäädäntösuunnitelman lainvalmistelun tehostamiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmasta kehitetään konkreettinen työväline säädösvalmisteluun ja yrityksiä koskevan sääntelytaakan purkamiseen, kuten EK:lla oli tavoitteena. EK julkisti vaalien edellä linjauksensa ilmastopolitiikasta ja logistiikasta. Vaikuttaminen EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan oli tiivistä koko vuoden ajan. EK ja toimialaliitot solmivat kauppaja teollisuusministeriön kanssa uuden energiatehokkuussopimuksen. Yrityksille valmisteltiin aineistoa materiaalitehokkuuden kehittämisestä. Vilkas vuoropuhelu Venäjän kanssa edesauttoi liikenteen pullonkaulojen sekä kaupan ja investointien esteiden selvittelyä. EK:n pitkään ajamat korkeakouluuudistukset etenivät, kun ehdotukset innovaatioyliopistosta valmistuivat ja useat korkeakoulut ilmoittivat yhdistymisestä tai yhteistyön tiivistymisestä. Kertomusvuonna alettiin valmistella yliopistolainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa muutetaan yliopistojen oikeudellista asemaa, lisätään taloudellista autonomiaa ja uudistetaan hallintoa. EK:n esittämä aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus käynnistyi, kun opetusministeriö asetti kolmikantaisen johtoryhmän valmistelemaan uudistusta. Maahanmuutto- ja kotoutusasiat siirrettiin sisäasiainministeriöön EK:n tavoitteiden mukaisesti. Loppuvuodesta alkaen jäsenille lähetettiin noin kerran kuukaudessa sähköinen EU-kirje, johon koottiin ajankohtaisia EU-tapahtumia ja päätöksiä. EK:n toimintakertomus

6 Toimitusjohtajan katsaus Kertomusvuoden toimintaa leimasivat erityisesti eduskuntavaalit, hallitusohjelmaneuvottelut, työmarkkinakierros sekä valmisteilla olevan ilmasto- ja energiapolitiikan kasvava vaikutus yritysten kilpailukykyyn. Taloudessa korkeasuhdanne taittui samalla kun osaavan työvoiman puute nousi entistä selvemmin kasvun esteeksi. EK:n hallitus aloitti toimintansa uudessa 20 hengen kokoonpanossa, joka koostui 11 liittokokonaisuudesta. Hallituksen aiempaa laajemman puheenjohtajiston toiminta aktivoitui. Liittorakenteen kehitys kohti suurempia kokonaisuuksia jatkui. Eduskuntavaalien tulos mahdollisti EK:n vaalitavoitteiden huomioimisen hallituspolitiikassa. EK vaikutti poikkeuksellisen tiiviisti hallitusohjelman sisältöön. Hallitusohjelmassa painotettiin talouden kasvuhakuisuutta vaalikeskusteluja hallinneen jakopolitiikan sijaan. Hallituspolitiikan pääsuuntana on työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen, mikä oli EK:n keskeisimpiä tavoitteita. Myös hallitusohjelman veronkevennysten painopiste, työn tarjonnan lisääminen, on oikea. Hallitusohjelmassa pyritään monin tavoin vahvistamaan innovaatiokykyä. Myös työvoiman saatavuutta ja sen täysimittaista käyttöä pyritään vahvistamaan EK:n tavoitteiden mukaisesti. Ohjelma sisältää pyrkimyksen sosiaaliturvan laajamittaiseen uudistamiseen. Ohjelma ei sisällä EK:n kannalta suuria epämiellyttäviä yllätyksiä. EK keskeisistä tavoitteista jäi saavuttamatta kaksi: osinkoverotuksen ja sähköveron keventäminen, joista jälkimmäisessä edettiin ilmastopoliittisista syistä täysin vastakkaiseen suuntaan. EK totesi hallitukselle huhtikuussa, ettei edellytyksiä keskitetylle tulopoliittiselle ratkaisulle ollut olemassa. Neuvottelut käytiin toimialakohtaisesti. Liittojen välinen palkkakilpailu kiihtyi ja julkinen sektori nousi kierroksen palkkajohtajaksi osin poliittisen väliintulon seurauksena. Samalla saatiin kuitenkin käyntiin rakenteellisia uudistuksia. Työvoimakustannukset nousivat selvästi kilpailijamaita suuremmiksi. Toisaalta yrityskohtaiset palkankorotuserät yleistyivät, korotuksista tuli yksilöllisempiä, ja niillä tähdättiin kannustavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen. Lakkoja oli kierroksen aikana lopulta vähän, joskin lakonuhkia lukuisasti. Kierroksen tuloksista käynnistettiin mittava analyysi, jonka johtopäätöksiä käytetään tulevien neuvottelujen pohjana työmarkkinalinjauksissa. EU:n ilmastopolitiikka vaikutti yhä voimakkaammin kansalliseen energiapolitiikkaan. Ilmastopolitiikasta tuli myös EK:n Brysselin-toimiston työn tärkein painopiste. Energiakysymykset olivat myös EK:n vaaliseminaarien vakioteema ja keskeinen aihe hallitusohjelman valmisteluissa. Eurooppa-neuvosto asetti keväällä EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, ja EU:n komissio valmisteli loppuvuoden ajan säädöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. EK vaikutti koko prosessin ajan vahvasti sekä hallitukseen että EU:ssa Suomen elinkeinoelämän kilpailuedellytysten turvaamiseksi. EK:n toiminnan suunnittelu tehostui monella tavalla. Loppukeväästä käytiin EK:n hallituksen, suurimpien 4 EK:n toimintakertomus 2007

7 pörssiyritysten sekä yrittäjävaltuuskunnan kesken strategiadialogi, jolla luotiin pohjaa vuoden 2008 toimintasuunnitelmalle. Valiokuntatyötä koskeva tiedustelu suoritettiin kesän korvalla ja loppusyksyllä mittava jäsentyytyväisyyskysely. Viimemainitut antoivat rohkaisevaa palautetta EK:n roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä tärkeitä evästyksiä toiminnan ja jäsenpalvelujen kehittämiselle. Kehittämiskohteisiin tartuttiin viipymättä. Ne koskevat valiokuntien käytännön työn kehittämistä, jalkautumista yrityksiin ja alueille sekä kentän kuuntelemista yleisemmin. Myös uudistettua verkkopalvelua kehitetään edelleen. Aivan erityisesti painotetaan PK-näkökulman huomioon ottamista kaikessa EK:n toiminnassa. Kertomusvuonna kehitettiin valmennuksen avulla myös EK:n johtamisjärjestelmää. Tavoitteeksi asetettiin yhtenäisempi johtaminen selkeämmän strategian kehittämisen, toiminnan suunnitteluprosessin ja suorituksen ohjauksen avulla. Tarkoituksena on parantaa myös toiminnan tulosten mitattavuutta. KUVA Juha Salminen Leif Fagernäs EK:n toimintakertomus

8 Viestintä ja strateginen suunnittelu EK:n viestintä pitää laajasti yhteyttä mediaan ja muihin merkittäviin sidosryhmiin sekä toteuttaa operatiivista viestintää. Tärkeimpiä välineitä ovat verkkopalvelut, PRIMA-lehti sekä EK:n oma julkaisutuotanto. Viestintä elää nopeassa murroksessa, johon on johtanut mediateknologian valtava lisääntyminen ja median volyymin kasvu. Digitalisoitumisen myötä eri viestinnän sisältöjä voidaan jakaa useilla jakelukanavilla. Kohderyhmäviestinnän merkitys kasvaa ja viestintä muuttuu aiempaa yksilökeskeisemmäksi ja joustavaksi. Sähköisen viestinnän vahvistuminen merkitsee sitä, että media muuttuu nopealiikkeisemmäksi ja viestintä hektisemmäksi. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen edellyttää kykyä nopeaan reagointiin. Tämä kehitys asettaa merkittävän haasteen EK:n viestinnän kehittämiselle. EK:n viestinnässä kevään 2007 eduskuntavaalit olivat tärkeä vaikuttamiskohde. Medialle ja muille sidosryhmille järjestettiin taustaseminaareja EK:n tärkeimmistä vaalitavoitteista. Kansanedustajaehdokkaille tarkoitettua syksyllä 2006 aloitettua maakuntatapahtumien sarjaa jatkettiin kertomusvuoden talvella. EK osallistui aktiivisesti elinkeinoelämän kansainväliseen viestintään yhteistyössä Finnfactsin kanssa. Vuoden aikana suomalaiseen elinkeinoelämään tutustui lähes 200 taloustoimittajaa johtavista talousmedioista pääasiassa EU-jäsenmaista, Venäjältä ja Aasiasta. Verkkopalvelut uudistettiin EK:n nettisivujen sisältö, rakenne ja ulkoasu uudistettiin. Tavoitteena oli käyttäjäystävällisyys, erilaisten sisältöjen parempi löydettävyys ja uusien palveluiden avaaminen. Samalla uudistettiin myös kaikki yhdeksän muunkielistä sivustoa. Verkkosivuilla vieraili kuukausittain keskimäärin kävijää. Sivustoon kehitettiin useita uusia palveluita. Kävijät voivat tilata automaattisena uutissyötteenä haluamistaan aihealueista uutislinkit suoraan omalle päätteelleen. Kommunikaattorien käyttäjille räätälöitiin mobiilisivusto. EK:n tietografiikka kerättiin yhtenäiseksi kuvapankiksi, josta voi vapaasti ladata kuvia omaan käyttöön. Jäsensivuille avattiin verkkokurssit YT-laista ja palkitsemisesta. Uutena osiona EK:n sivuille avattiin Työmarkkinakierros sivusto, joka seurasi neuvottelujen etenemistä eri toimialoilla. EK:n edunvalvonnalle tärkeitä asioita seurattiin myös joka arkipäivä ilmestyvässä nettiuutisessa. Työnantajien 100-vuotisjuhliin tehtiin oma sivusto, jossa esiteltiin järjestön historiaa ja seurattiin juhlatilaisuuksien esityksiä videoin. Toimintavuoden aikana jäsenyrityksille lähetettiin 10 sähköistä jäsenkirjettä, joissa kerrotaan lainsäädäntömuutoksista ja ajankohtaisista elinkeinoelämän asioista. Lisäksi lähetettiin 8 englanninkielistä uutiskirjettä eurooppalaisille sisarjärjestöille ja Suomen lähetystöille. Loppuvuodesta alkaen jäsenille lähetettiin myös kuukausittain sähköinen EU-kirje, johon koottiin ajankohtaisia EU:n tapahtumia ja päätöksiä. PRIMA hyvässä vedossa EK:n jäsen- ja sidosryhmälehti PRIMAa tehtiin vuosi 2007 yhteistyössä uuden kustantajan, Sanoma Magazines Finlandin kanssa. Lehteä uudistettiin ulkoasullisesti, ja sen monipuolinen kehittäminen jatkui. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvän PRIMAn sisällöntuotantoa tehostettiin tiivistämällä suunnittelua EK:n johdon, asiantuntijoiden ja lehtiryhmän kesken. Sisältö noudattaa EK:n työagendaa, ja aiheet ovat EK:n substanssiaiheita. Ilmoitusmarkkinointi käynnistyi nyt uudella teholla. Siinä ei päästy vielä ensimmäisenä vuotena toivottuun tulokseen, mutta työtä jatketaan ja lehden tunnettuutta lisätään muun muassa ilmoittamalla lehden ilmestymisen aikana valtakunnallisessa sanomalehdessä. EK:n verkkosivuilla alkoi keväällä ilmestyä digiprima, joka on lehden näköispainos. PRIMAn tunnettuutta lisättiin myös järjestämällä marraskuussa Helsingin Palacessa PRIMA-päivä, jonka aiheena oli huippuosaaminen. Myös PRIMAn siteerattavuus koheni vuoden aikana. Lehteä seurataan aktiivisesti eri tiedotusvälineissä. PRIMA otti sisäisen työskentelyn tehostamiseksi käyttöön sähköisen Workflow Tool -työjärjestelmän. 6 EK:n toimintakertomus 2007

9 Työnantajat sata vuotta Helsingin messukeskuksessa juhlittiin 2. maaliskuuta työnantajakeskusjärjestöjen 100-vuotista taivalta. Juhlaseminaarissa puhuivat pääministeri Matti Vanhanen, Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt, professori Pentti Vartia sekä EK:n puheenjohtaja Antti Herlin. KUVAT Matias Uusikylä EK:n toimintakertomus

10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenmäärä oli kertomusvuonna lievässä kasvussa. EK:n jäsenliittoihin kuului vuoden 2007 lopussa yritystä. PK-yritysten osuus oli 96 prosenttia. Jäsenyrityksissä työskenteli noin henkilöä. Liittorakenteen kehitys kohti suurempia kokonaisuuksia jatkui. EK:n hallitus asetti kertomusvuonna työryhmän selvittämään liittokokonaisuuksien tiivistämistä edelleen. EK:n hallitus ja työvaliokunta yhdistettiin sääntömuutoksella. vuoteen 2010 mennessä. EK:n hallitus asetti kertomusvuonna erillisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia EK:n liittorakenteen tiivistämiseksi. On todennäköistä, että liittokokonaisuudet tiivistyvät asetetun tavoitteen mukaisesti. Kehitykseen vaikuttanee osaltaan se, että myös ay-liikkeen puolella liittorakenteet ovat keskittymässä nopeasti. Muutoksia EK:n hallintorakenteessa EK:n hallintoa koskevat sääntömuutokset tulivat voimaan kesäkuussa 2006, ja niitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2007 hallintoelimiä valittaessa. Sääntöjä muutettiin ministeri Christoffer Taxellin johtaman rakenneryhmän esitysten mukaisesti. Rakennetyöryhmä esitti syksyllä 2005 muun muassa EK:n hallintorakenteen yksinkertaistamista ja liittorakenteen tiivistämistä. Edustajiston jäsenmäärä nousi 142:een vuonna Paikkamääriä koskevat muutokset heijastavat paremmin jäsenliittojen kokoa ja tukevat pyrkimystä suurempiin liittokokonaisuuksiin. Liiton koon kasvaessa kasvaa myös liiton edustus edustajistossa. EK:n hallitus ja työvaliokunta yhdistettiin sääntömuutoksella hallitukseksi. Hallituksessa voi olla sääntöjen mukaan jäsentä. Vuonna 2007 EK:n hallituksessa oli sääntöjen sallima enimmäismäärä eli 20 jäsentä. Hallituksessa oli puheenjohtajan lisäksi viisi varapuheenjohtajaa, joista yksi toimi PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtajana. EK:n hallituksessa oli vuonna 2007 yhteensä neljä PK-yritysten edustajaa. Se on kaksi enemmän kuin EK:n hallintoperiaatteet edellyttävät. Liittorakenne tiivistyy EK:n liittorakenteessa ei tapahtunut vuonna 2007 suurempia muutoksia. Vuoden lopulla Kenkä- ja Nahkateollisuus ja Työnantajain Yleinen Ryhmä liittyivät Kemianteollisuuden jäseniksi. EK:lla oli vuoden lopulla 35 jäsenliittoa. Näistä kuusi oli samalla myös jonkin EK:n jäsenliiton jäsen. Tavoitteena on, että kaksinkertaiset jäsenyydet puretaan vuoden 2008 aikana. Taxellin työryhmän ehdotus oli, että EK:ssa olisi jäsenliittoa Keskusliiton talous Tilivuoden aikana saadusta 30,9 miljoonan euron tulorahoituksesta kertyi jäsenmaksuina 28 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan tuotto oli 1,3 miljoonaa ja sijoitustoiminnan tuotto 1,6 miljoonaa euroa. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2006 palkkasummaan, vuoden 2005 jalostusarvoon tai näihin molempiin. Vaikka rahastojen arvo laski, sijoitustoiminnasta tuloutui talousarviota enemmän. Tulorahoituksella katettiin keskusliiton toimintakulut sekä maksettiin rahoitusosuudet yhteistyöorganisaatioille. EK:n varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 26,4 miljoonaa euroa. Ne jäivät 2,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Työnantajatoiminnan 100-vuotisjuhlan kulut alittivat merkittävästi talousarvion. Tilivuoden ylijäämä muodostui 2,9 miljoonaa euroa talousarviota suuremmaksi. Siihen vaikuttivat paitsi sijoitustoiminnan tuottojen ylittyminen, myös EK:n perustamisasiakirjoihin kirjattu kulusäästötavoite, joka esti tai siirsi myös toiminnan kannalta perusteltuja kuluja. 8 EK:n toimintakertomus 2007

11 Henkilöstökertomus EK:ssa oli töissä vuoden 2007 lopussa 198 työntekijää. EK:n henkilöstön määrä väheni yhteensä 24:llä, kun Suomen Kaupan Liiton, Finanssityönantajien, Kiinteistöpalvelut ry:n sekä Tietoalojen Liiton henkilöstö erosi EK:sta vuoden 2006 lopussa. Vakituisista työntekijöistä lopetti vuoden aikana 14, joista 6 jäi eläkkeelle. Uusia vakituisia toimihenkilöitä rekrytoitiin 10. Määräaikaisia toimihenkilöitä EK:ssa työskenteli vuoden 2007 aikana yhteensä 9. Henkilöstökulut Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat vuonna 2007 yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 55 prosenttia, ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 80 prosenttia. Henkilöstökulut vähenivät vuoteen 2006 verrattuna vajaa 12 prosenttia henkilöstömäärän vähenemisestä johtuen. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2007 yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. Jokaisen EK:laisen kanssa käytiin kehityskeskustelut ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Keskusteluissa tarkistettiin kunkin henkilön toimenkuva, arvioitiin mennyttä kautta, sovittiin tavoitteista kuluvalle vuodelle sekä kartoitettiin koulutus- ja muut kehittämistarpeet. Kehityskeskustelut käytiin henkilökohtaisina ja luottamuksellisina. EK-Akatemiassa oli tarjolla EK:laisille tarkoitettuja henkilöstön kehittämisohjelmia. Kertomusvuonna järjestettiin kaksipäiväiset kurssit neuvottelutaidon kehittämisestä ja esiintymistaidoista sekä kirjoittamiskoulutusta asiantuntijoille ja sihteereille. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 48. Kielikoulutusta järjestettiin kaikille avoimissa ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielten kieliryhmissä. Niihin osallistui 77 työntekijää. Henkilöstötutkimus EK:n ensimmäisen henkilöstötutkimuksen tulokset esiteltiin työntekijöille tammikuussa Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä fyysisestä työympäristöstä, työn sisällöstä, esimiehestä ja johtamistavasta, sisäisestä tiedonkulusta, palkkauksesta ja palkitsemisesta, työilmapiiristä sekä EK:sta järjestönä ja työnantajana. Tulosten perusteella päätettiin EK:n kehittämisohjelmasta, jossa tehostetaan sisäistä tiedonkulkua, tarkennetaan palkitsemisjärjestelmiä, kehitetään johtamista ja johtamisjärjestelmiä, parannetaan työympäristöä ja valmistellaan toimintamalli epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Koko EK:ta koskevat tulokset käytiin läpi toimitusjohtajan johdolla. Sektori- tai yksikkökohtaisia tuloksia käsiteltiin sektoripalavereissa. Sisäisen viestinnän tehostamiseksi ryhdyttiin toimittamaan johtoryhmän kokouksista muistiot koko henkilökunnalle ja perustettiin työryhmä valmistelemaan EK:lle uutta intranetjärjestelmää. Palkkausjärjestelmä EK:n palkkausjärjestelmää kehitettiin suoritepalkkiojärjestelmää koskevalla osuudella. Yhteistyötoimikunnan nimeämä työryhmä valmisteli johdolle ehdotuksen suoritepalkkiojärjestelmästä ja käytettävistä kriteereistä. Näitä periaatteita noudatettiin, kun suoritepalkkioista päätettiin vuoden lopulla. Suoritepalkkioita myönnettiin euroa. Palkkion sai 52 henkilöä. Edellisenä vuonna aloitettua palkkakeskustelukäytäntöä jatkettiin vuoden 2007 palkankorotuksista päätettäessä. Vuoden palkkasummasta yksi prosentti oli käytettävissä yksilöllisiin korotuksiin kaikille annetun 3,4 prosentin yleiskorotuksen lisäksi. Työterveydenhuolto EK:n ja jäsenliittojen yhteinen, Etelärannassa sijainnut työterveysasema lopetti toimintansa työterveyshoitajan jäädessä eläkkeelle. Suomen Terveystalo Oyj:n Keskuskadun lääkäriasema vastaa EK:laisten työterveyshuollosta. Ennalta ehkäisevän työterveyshoidon ja sairaanhoitopalvelujen lisäksi työntekijöillä on 40 vuotta täytettyään mahdollisuus osallistua ikäkausitarkastuksiin viiden vuoden välein. Uusille työntekijöille tehtiin työhöntulotarkastus. Syksyllä 2007 henkilöstöllä oli mahdollisuus hankkia työterveyshuollon kautta influenssarokote. Työfysioterapeutti suoritti EK:n työpisteiden ergonomiakartoituksen, ja ergonomiaa korjattiin fysioterapeutin suositusten mukaan. EK:n toimintakertomus

12 Henkilöstökertomus Sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 3,3 prosenttia maksetusta työajasta. Edellisenä vuonna määrä oli 6 prosenttia. Yhteistyötoimikunta ja henkilöstötilaisuudet EK:n yhteistyötoimikunnan tehtävänä on edistää johdon ja henkilöstön yhteistyötä sekä hoitaa työhön ja harrastustoimintaan liittyviä asioita. Yhteistyötoimikunnassa oli 7 henkilöstön ja 3 johdon edustajaa. Uuden YT-lain tultua heinäkuussa voimaan päätettiin valmistella toimikunnan sääntöjen muutosta, joka ottaa huomioon YT-lain vaatimukset seuraavien vaalien yhteydessä Yhteistyötoimikunta sai EK:n budjetista euron määrärahan, jonka se käytti EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta-, kulttuuri-, ynnä muuhun vapaa-ajan virkistystoimintaan. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin muun muassa EK:n suoritepalkkiojärjestelmää, henkilöstötutkimuksen jatkotoimia, Esimies alainen työtoveri hyvä kohtelu yhteinen asia -muistiota ja YT-lain vaikutuksia EK:n toimistossa. Henkilöstön infotilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana 5. Lisäksi EK:n työntekijöille järjestettiin 4 jäsenliiton esittäytymistilaisuutta. Henkilöstö osallistui runsaslukuisesti Työnantajat 100 vuotta -seminaariin ja iltajuhlaan Messukeskuksessa. KUVA Matias Uusikylä 10 EK:n toimintakertomus 2007

13 Henkilöstökertomus Sukupuolijakauma Henkilöstöjakauma Johto, sektorin/yksikön vetäjät Yhteistoimistoliittojen vetäjät Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat Sihteerit ja assistentit Muut 113 Miehet 41 % Naiset 59 % Henkilöstön koulutustaso Ikärakenne Lisensiaatti/ tohtori Korkeakoulu Opisto Muu Tilanne EK:n toimintakertomus

14 Talouspolitiikka EK:n keskeinen tavoite, työn verotuksen keventäminen, EK:n talouspolitiikkasektorin vuoden 2007 vaikuttamisen pääpaino oli verotuksessa. Edellisenä vuonna julkaistuista verotavoitteista viestittiin vielä kertomusvuoden alussa vaalikampanjoita käyville puolueille, kansanedustajaehdokkaille ja tiedotusvälineille. Sektorin asiantuntijat vaikuttivat vuoden aikana useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. EK:n talouspolitiikkasektori seurasi ja arvioi kotimaista sekä kansainvälistä talouskehitystä ja tuotti monipuolista informaatiota yritysten taloudellisesta toimintaympäristöstä. Hallituksen verolinjaukset oikeansuuntaisia Matti Vanhasen toinen hallitus valitsi veropolitiikan painopisteeksi työn verotuksen maltillisen keventämisen. Se on myös EK:n keskeisin verotavoite. Ansiotuloverotusta aiotaan hallituskaudella keventää yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Suunnitellut toimet ovat kuitenkin varsin varovaisia verrattuna EK:n verolinjauksiin, joissa esitettiin noin kahden miljardin euron veronkevennyksiä neljän vuoden aikana. Yritysverotuksesta EK linjasi, että Suomen tulee säilyä globaalisti kilpailukykyisenä. Lisäksi on tärkeää, että verotus ja sen poistojärjestelmä kannustavat investointeihin. Hallitusohjelman kirjaukset yritysverotuksen kehittämisestä vastaavat varsin hyvin elinkeinoelämän näkemyksiä. Hallitus päätti myös korottaa yhteisöille myönnettävän lahjoitusvähennyksen enimmäismäärää euroon vuodessa. Päätös oli EK:n tavoitteiden suuntainen. Pääomaverotuksessa EK:n näkemykset eivät toteutuneet toivotulla tavalla. Hallitusohjelmaan on kirjattu ainoastaan pienten osinkotulojen verotuksen keventäminen. EK:n mielestä myös osinkotulojen verotettavaa osuutta olisi laskettava ja listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta kevennettävä. Hallitusohjelman plussat Veropolitiikan painopiste on työn verotuksen keventämisessä. Yritysverotus pidetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Ns. Arvelan työryhmän ehdottamaa poistouudistusta ei tehdä. Lahjoitusvähennystä korotettiin. Perintö- ja lahjaveroa kevennettiin. Perintö- ja lahjaverosta päätettiin luopua kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Perintö- ja lahjaverotus muuttuu EK:n toivomaan suuntaan. Perintövero kevenee jo vuoden 2008 alusta, kun verotettavan perinnön alaraja nousee. Hallitus aikoo lisäksi luopua perintö- ja lahjaverosta yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. EK:n tavoitteena oli myös, että kaikkien yritysten sähkövero alennettaisiin EU:n minimitasolle. Energiaveroja päätettiin kuitenkin korottaa jo vuodelle 2008 yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan lokakuussa Hallitusohjelman miinukset Työn verotusta pitäisi keventää rohkeammin. Verotus, kirjanpito ja osakeyhtiölaki olisi pitänyt yhteensovittaa jo kuluvan vuoden alusta lukien. Pääomaverotuksen kevennykset kohdistetaan vain pienten osinkojen verotukseen. Yritysten energia- ja ympäristöveroja korotetaan. 12 EK:n toimintakertomus 2007

15 valittiin hallituskauden veropolitiikan painopisteeksi Monipuolista tietoa taloudesta Talouspolitiikkasektori teki kertomusvuonna kuukausittain koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Tiedusteluja tehtiin yhdessä jäsenliittojen kanssa. Tiedustelut ovat osa EU:n komission eurooppalaista suhdannetiedustelujärjestelmää. Vuoden 2007 alusta EU-yhteistyö laajeni koskemaan myös vähittäiskauppaa. Vuoden aikana julkaistiin neljä Suhdannebarometriä ja PK-Suhdannebarometriä sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Suhdannebarometrin julkistamisen yhteydessä EK otti kantaa ajankohtaisiin talouspoliittisiin kysymyksiin, kuten työvoiman saatavuuteen. Talouspolitiikkasektori tuotti materiaalia EK:n internetsivujen talousosaan sekä PRIMAan. Internetsivuilla oli automaattisesti päivittyviä kuvia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta, ajantasainen talouskatsaus sekä perustietoa verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAssa ilmestyi säännöllisesti artikkeleita verotuksesta, suhdannekatsauksia sekä talouskommentteja. Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti Keväällä 2007 valmistui EK:n sektoreiden yhteisprojekti tuottavuudesta. Projektissa laadittiin julkaisu ja materiaalipaketti tuottavuuden osatekijöistä ja tuottavuuden merkityksestä kansantaloudessa. Talouspolitiikkasektorin asiantuntijat osallistuivat useiden eri työryhmien ja komiteoiden työhön myös EUtasolla. Unionin talouspolitiikkaan ja Lissabon-strategiaan EK vaikutti EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Businesseuropen työryhmissä EK:n asiantuntijat vaikuttivat uusien verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Talous- ja verovaliokunta välitti EK:n jäsenyritysten näkökulmia talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2007 aikana. Talouskasvua ja työllisyyttä tukeva verotus Talouskasvu rakentuu kahdesta osasta: tuottavuuden kasvusta sekä työllisyyden paranemisesta. Talouspoliittisia toimia tuleekin arvioida ennen muuta niiden tuottavuus- ja työllisyysvaikutuksilla. Kenties kipeimmäksi ongelmaksi Suomen taloudessa on nousemassa supistuva työvoiman tarjonta. Kaikilla keinoilla, myös veropolitiikalla, tulisikin helpottaa työvoiman saatavuutta. Tämän vuoksi EK:n verotavoitteiden painopisteeksi on valittu ansiotuloverotuksen keventäminen, koska sillä voitaisiin kysynnän tukemisen lisäksi myös parantaa työvoiman tarjontaa. EK jatkaa aktiivista talous- ja verovaikuttamista myös hallituskauden aikana. Vaikka hallitusohjelma on valmis, monien muutosten toteutustavasta sovitaan vasta tulevina vuosina. EK:n toimintakertomus

16 Työmarkkinat Yrityskohtaisuuden suuntaan otettiin suuria edistysaskeleita Työvoimakustannukset nousivat liittokierroksella Uudet työehtosopimukset neuvoteltiin vuonna 2007 EK:n tavoitteiden mukaisesti liittokohtaisesti. Palkankorotusten taso oli korkea, ja korotukset olivat suurempia kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme. EK:n arvion mukaan yritysten kokonaistyövoimakustannukset nousivat vuoden 2007 aikana keskimäärin 3,3 prosenttia. Yrityskohtainen sopiminen vauhtiin Palkankorotusten vastapainona sopimuksissa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Yrityskohtaisia palkankorotuseriä sovittiin huomattavasti useammalla sopimusalalla kuin ennen, ja korotuserät olivat selvästi aiempaa suurempia. Palkkausjärjestelmien uudistamista jatkettiin. Työaikamääräyksiä uudistettiin luomalla uusia työaikamalleja, pidentämällä työajan tasoittumisjaksoja tai antamalla mahdollisuus työajan pidentämiseen. Työehtosopimusneuvottelut jatkuivat loppuvuodesta tulopoliittiseen sopimukseen kuulumattomilla aloilla, muun muassa merkittävällä osalla kuljetusaloja. Työeläkevaroille parempi tuotto EK:n tavoitteena on ollut lisätä työeläkevarojen sijoitusten tuottoja kasvattamalla osakesijoitusten osuutta kaikista sijoituksista. Vuoden 2007 alussa voimaan tulleet sijoitusuudistukset paransivat osakesijoittamisen mahdollisuuksia. Sijoitusten pitkän ajan vuotuinen reaalituotto nousee arvioiden mukaan puolella prosenttiyksiköllä. Vuoden 2007 alussa tulivat voimaan lainmuutokset yksityisen sektorin työeläkelakien yhdistämisestä, perhevapaakustannusten korvausten kehittämisestä ja osasairauspäivärahasta. EK on ajanut tapaturma- ja ammattitautivakuutuslainsäädännön uudistamista. Lainsäädännön kokonaisuudistus käynnistettiinkin vuonna Tarkoituksena on selvittää kevääseen 2008 mennessä, minkälaisia sisältö- ja rakennemuutoksia lainsäädäntöön on syytä tehdä. Muutoksia työlainsäädäntöön Uusi yhteistoimintalaki astui voimaan heinäkuussa Pienissä yrityksissä, joissa on työntekijää, laki tuli voimaan kuitenkin vasta vuoden 2008 alusta. Muutokset koskevat lähinnä lain soveltamisalaa, ulkopuolisen työvoiman käyttöä, yritystoiminnan muutoksiin liittyviä yhteistoimintamenettelyjä sekä lain rikkomisen seuraamuksia. Vuorotteluvapaalain voimassaoloa jatkettiin kahdella vuodella vuoden 2009 loppuun saakka. Samalla vuorotteluvapaan jaksottamista koskevia säännöksiä tiukennettiin ja vapaalle pääsyn edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa pidennettiin. Työsuojelussa useita hankkeita Työvälineiden turvallista käyttöä ja tarkastamista koskevaa valtioneuvoston asetusta valmisteltiin kertomusvuonna edelleen. Myös konedirektiivin, keinotekoista optista säteilyä koskevan direktiivin sekä sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin täytäntöönpanon valmistelua jatkettiin. Marraskuussa keskusjärjestöt saivat valmiiksi työperäistä stressiä koskevan suosituksen, jolla pantiin täytäntöön EU:n puitesopimus. Työtaistelujen määrä ennallaan EK:n jäsenkentässä oli kertomusvuonna 89 työtaistelua, joista 84 oli laittomia. Työtaisteluja oli suurin piirtein saman verran kuin vuonna EK:n toimintakertomus 2007

17 Menetettyjä työpäiviä oli kuitenkin edellisvuotta enemmän. Tehyn työtaistelu avasi julkisuudessa keskustelun työtaistelujen pelisäännöistä. Asian käsittelyä jatkettiin vuoden 2008 alussa. Huomiota naisten urakehitykseen EK osallistui kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmän ja ohjelman koordinaatiosihteeristön työhön. Ohjelmassa keskityttiin erityisesti naisten urakehityksen ja naisjohtajuuden edistämiseen. Työmarkkinajärjestöt rakensivat ammatinvalintaikäisille suunnatun nettisivuston, jossa rohkaistaan tekemään omalle sukupuolelle epätyypillisiä ammatinvalintaratkaisuja. Naisten ja miesten samapalkkaisuudesta keskusteltiin vilkkaasti eduskuntavaalien alla, ja teema oli voimakkaasti esillä neuvottelukierroksella. Sopimusneuvottelujen tueksi EK tuotti tietoa naisten ja miesten palkoista eri aloilla. Seminaarisarja paikallisesta sopimisesta EK järjesti kertomusvuoden syksyllä kolme alueellista seminaaria paikallisesta sopimisesta. Seminaareissa esiteltiin yritysten hyviä sopimiskäytäntöjä. Seminaareihin osallistui noin 300 EK:n jäsenyritysten edustajaa. Seminaareja jatketaan vuonna Sosiaaliturva kannustavaksi Kertomusvuoden kesäkuussa asetettiin komitea uudistamaan sosiaaliturvaa. Komitean tehtävänä on laatia ehdotuksia sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi, perusturvan uudistamiseksi ja sosiaaliturvan rahoituksen kestävyyden vahvistamiseksi. Komitean määräaika on vuoden 2009 lopussa. Ensimmäiset lakiehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella Hyvinvoinnin säilyttäminen ja edistäminen edellyttävät, että työllisyysaste nousee ja verotus on kohtuullista. EK on korostanut sosiaalipoliittisessa vaikuttamisessaan työn ensisijaisuutta toimeentulon lähteenä sekä sosiaaliturvan menojen ja tulojen tasapainottamista. Palkkatilastot sähköisiksi Vuonna 2006 aloitettu palkkatilastojen laaja uudistushanke eteni suunnitelmien mukaisesti. Tiedot lokakuun 2007 kuukausipalkkatilastoon kerättiin sähköisesti koko EK:n jäsenkentästä. Vuonna 2008 uudistus otetaan käyttöön tuntipalkkatilastossa. Uudistuksen yhteydessä kehitetään myös jäsenliitoille ja -yrityksille annettavaa tilastopalvelua. Tähtäin tuottavuuteen EK osallistui kertomusvuonna työmarkkinoiden toimivuutta edistävän kohtaantotyöryhmän työhön. EK:n tavoitteena oli ripeä eteneminen, jotta uudistukset voidaan panna täytäntöön hallituskauden aikana. EK on mukana myös joustoturvatyöryhmässä, jossa se ajaa työmarkkinoiden toimivuuden parantamista, työpaikkatason joustoja sekä tuottavuuden lisäämistä. Keväällä 2007 perustettiin järjestöjen yhteinen Tuottavuuden pyöreä pöytä, joka edistää tuottavuutta, työelämän laatua ja tuottavuusyhteistyötä. Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan kääntyessä laskuun tarvitaan uusia keinoja vauhdittamaan tuottavuuskasvua ja parantamaan työhön osallistumista. EK osallistui Työelämän kehittämisohjelman Tykesin toteutukseen ja järjestöjen välisten tuottavuustyöryhmien toimintaan. EK:n toimintakertomus

18 Innovaatioympäristö ja osaaminen Innovaatioyliopisto näyttää korkeakoulu-uudistuksille suuntaa EK:ta kuunneltiin innovaatiopolitiikassa Hallitusohjelmassa otettiin laajasti huomioon EK:n innovaatio- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti muun muassa kansallisen innovaatiostrategian laatimisen. EK osallistui järjestettyihin työpajoihin, joissa hahmoteltiin innovaatiopolitiikan tavoitetilaa ja kehittämisvaihtoehtoja eri osa-alueille. Innovaatiopolitiikan uusi instrumentti, strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), astui askelen eteenpäin. Ensimmäisenä aloitti metsäteollisuuden ja muiden toimijoiden perustama Metsäklusteri Oy. Loppuvuodesta perustettiin tieto- ja viestintäteollisuus sekä viestintäpalvelut -keskittymä. Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä Satsauksia tutkimus- ja kehitystyöhön Hallitus sitoutui osaltaan tavoitteeseen, että tutkimukseen, kehitykseen ja innovointitoimintaan käytettäisiin neljä prosenttia BKT:sta. Hallitus myös asetti tavoitteet julkisten rahoittajien (Finnvera, Teollisuussijoitus ja Sitra) roolien selkeyttämiseksi sekä Finnveran ja Teollisuussijoituksen pääomahuollon turvaamiseksi. Tutkimukseen tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeus nostettiin euroon. EK esitti rajan nostamista miljoonaan euroon. Finnveralle myönnettiin verovapaus. EK:n näkemykset huomioitiin hallituksen linjauksissa, joissa pohdittiin verotuksellisia keinoja pääomasijoitusten lisäämiseksi. Kertomusvuonna EK järjesti kertomusvuonna TE-keskusten, yrittäjien ja kauppakamarien kanssa 11 alueellista tilaisuutta, joissa esiteltiin tarjolla olevia kansainvälistymispalveluita sekä rahoitusinstrumentteja PK-yrityksille. Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä (KiVi Live!) -projektilla edistettiin myös palveluntarjoajien välistä yhteistyötä. Tietoa välitettiin esityksin ja yritysesimerkein sekä seminaarien yhteydessä järjestettyjen kansainvälistymistorien avulla. selvitettiin verovapauden ulottamista yleishyödyllisten yhteisöjen tekemiin riskipääomasijoituksiin. Myös ulkomaisen pääoman sijoittamista suomalaisiin rahastoihin pyrittiin helpottamaan. EK esitti kertomusvuonna myös, että selvitettäisiin t&k-verokannustetta, jolla erityisesti PK- ja palveluyrityksiä aktivoitaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön. Tukea kansainvälistymiseen EK vaikutti eduskuntaan yritysten kansainvälistymisvarojen lisäämiseksi. Järjestö osallistui viennin ja kansainvälistymisen strategian päivittämiseen ja Finpron tulosohjauksen sekä vientirengastoiminnan kehittämiseen. Venäjä- ja Kiina-verkkojen toiminta jatkui aktiivisena. Teemoja olivat mm. Kiinan yritysverotus sekä yritysturvallisuus Kiinassa ja Venäjällä. Euroopan unionin koheesiopolitiikan kauden linjauksissa EK korosti Lissabonin tavoitteita, innovaatioita sekä talouden rakenneuudistuksia. Kertomusvuonna järjestettiin myös seminaari Mistä lisää kasvuyrityksiä oma pörssi kasvuyrityksille?, julkistettiin yritysten Rahoituskysely sekä laadittiin Pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa innovaatioraportti. Tilaisuuksissa kävi yhteensä 700 osallistujaa, joista puolet PK-yrityksistä. Yritysten palaute tilaisuuksien sisällöstä ja järjestelyistä oli erittäin hyvä. Tilaisuudet jatkuvat vielä vuoden 2008 alussa. 16 EK:n toimintakertomus 2007

19 Koulutuksen kehittämiseen EK:n mieleinen suunnitelma Yksi koulutuspolitiikan keskeisistä vaikuttamiskohteista oli koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Hallituksen joulukuussa hyväksymä suunnitelma on peruslinjoiltaan EK:n tavoitteiden mukainen. EK osallistui ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistamiseen. Ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen arviointiin järjestö osallistui laatupalkintokilpailuissa. Koko ikäluokan saamista koulutuksen kautta työelämään pidettiin esillä eri yhteyksissä. EK osallistui myös ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen EK osallistui muun muassa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, tutkimus- ja kehitystyön, tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sekä opiskelijan ja työelämän yhteyksien osalta. EK johti Businesseuropen koulutustyöryhmää ja osallistui EU:n koulutusja työvoimapoliittisten työryhmien työhön. EK osallistui myös Euroopan Sosiaalirahaston vuosien ohjelman valmisteluun. Yritysten tarpeita luodattiin Palvelut ja tulevaisuusluotain -hankkeet valmistuivat vuoden 2006 lopulla. Yritysten osaamis- ja koulutustarpeista saatuja tuloksia levitettiin kertomusvuonna lukuisissa seminaareissa kotimaassa ja ulkomailla. Marraskuussa EK teki uuden henkilöstö- ja koulutustiedustelun. Järjestö valmisteli myös uutta osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeita ennakoivaa hanketta. EK oli mukana selvittämässä myös ylemmän liikkeenjohdon osaamis- ja koulutustarpeiden sekä liiketoimintaosaamisen kansainvälisten huippuyksiköiden toimintamalleja. Täsmätoimia työvoiman hankintaan Työvoimapolitiikassa EK korosti yhteishankintakoulutuksen lisäämistä ja muuta täsmäkoulutusta, jolla vastataan yritysten työvoimatarpeisiin. Toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen kiinnitettiin huomiota. EK vaikutti hallitusohjelmassa sovittujen maahanmuuttoa koskevien uudistusten toimeenpanoon. Maahanmuuttoon ja kotoutukseen liittyvien tehtävien siirtäminen sisäasiainministeriöön sekä ulkomaalaisviraston muuttaminen Maahanmuuttovirastoksi vastasivat EK:n tavoitteita. Työmarkkinakeskusjärjestöt järjestivät yhteisen seminaarisarjan työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi ja maahanmuuttajille myönteisten asenteiden edistämiseksi. Elinkeinoelämä mukana uudistamassa korkeakouluja EK on pitkään ajanut korkeakoululaitoksen uudistamista, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu sekä vaikuttavuus paranisivat. Vuonna 2007 uudistustarpeista viestittiin useissa yhteyksissä. Helmikuussa valmistuivat ehdotukset Innovaatioyliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta sekä Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymisestä. Ammattikorkeakouluista Haaga ja Helia yhdistyivät kertomusvuoden alussa. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla aloittaa Metropolia-ammattikorkeakoulu. Vuoden aikana käynnistettiin muitakin selvityksiä korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseksi. Kertomusvuonna alettiin valmistella yliopistolainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa muutetaan yliopistojen oikeudellista asemaa, lisätään taloudellista autonomiaa ja uudistetaan hallintoa. Myös teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian valmistelu käynnistyi. EK:n toimintakertomus

20 Infrastruktuuri Tehokas energian ja materiaalien käyttö sekä sujuva Linjauksia ilmasto- ja energiastrategiaan Energiakysymykset olivat EK:n vaaliseminaarien vakioteema ja keskeinen aihe hallitusohjelman valmisteluissa. Hallitusohjelman energialinjaukset vastaavat pitkälle EK:n tavoitteita monipuolisen ja vähäpäästöisen energiantuotannon turvaamisesta. Hallituksen päätös energiaverojen korotuksesta oli kuitenkin EK:lle pettymys. EK laati yhdessä yritysten ja toimialaliittojen kanssa linjauksia kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun. Vaikuttamisen perustaksi laadittiin arviot tulevasta sähkön tarpeesta sekä uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksista. Pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan EK:n logistiikkalinjaukset, Logistiikka menestystekijänä, valmistuivat vaalien alla. EK esitti merkittävää lisäystä väylärahoitukseen, erityisesti perusväylänpitoon. EK painotti myös vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttöä liikenneinvestoinneissa. Hallitus sitoutui ohjelmassaan selontekomenettelyyn, jolla linjataan liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat. EK oli mukana myös työryhmissä, joissa selvitettiin elinkaarimallin käyttöä ja kotimaisen puunkäytön lisäämistä. Merenkulun väylämaksut pienenivät EK ajoi kertomusvuonna merenkulun väylämaksujen ylikatteellisuuden poistamista. Lakia muutettiin niin, että väylämaksuja alennetaan keskimäärin kymmenen prosenttia. Tienkäyttömaksuihin EK suhtautui kriittisesti. Hallitus muutti uusien henkilöautojen hankintaverotusta EK:n toivomaan suuntaan. Verotus perustuu jatkossa autojen hiilidioksidipäästöihin. Vaikuttamista vesi-, jäte- ja ilmansuojelusäädöksiin Kertomusvuonna EK otti kantaa lukuisiin sisävesien, merten, maaperän ja ilman suojelua koskeviin EU:n säädöshankkeisiin, jotka vaikuttavat yritysten ympäristölupamääräyksiin. Järjestö vaikutti myös EU:n jätehuollon puitedirektiivin uudistamiseen. Elinkeinoelämän tavoite jätteen ja tuotteen rajanvedon selkeyttämisestä eteni myönteisesti. Itämeren tilan parantamisesta käytiin vuoropuhelua. Kansallisessa vesien hoidon suunnittelussa EK tuki elinkeinoelämän edustajia yhteisten linjausten luomisessa. Ympäristölupiin haettiin kevennyksiä Ympäristölupajärjestelmää uudistettiin ympäristöministeriön hankkeessa, johon myös EK osallistui. Lupavelvollisten määrää ehdotettiin vähennettäväksi nostamalla luvanhakukynnystä ja kehittämällä yleistä normiohjausta. Myös EU:n ympäristölupadirektiivin uudistamista valmisteltiin kertomusvuonna. EK:n tavoitteena oli muun muassa torjua päästökaupan laajentaminen ympäristölupajärjestelmän soveltamisalueelle. Kolmannen sukupolven energiatehokkuussopimus Elinkeinoelämän sekä kauppa- ja teollisuusministeriön uusi energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Sopimusjärjestelmä koostuu puitesopimuksesta sekä alakohtaisista toimenpideohjelmista. Sopimuksessa ovat mukana elintarvike-, kemian-, muovi-, puunjalostus- ja teknologiateollisuus, kauppa, matkailu- ja ravintopalvelut sekä energia-ala. Runsaasti energiaa tarvitsevalla perusteollisuudella on oma toimenpideohjelmansa, jota EK koordinoi. Sopimukseen kuuluvat yritykset selvittävät nykyisen energiankäyttönsä sekä sitoutuvat parantamaan tehokkuuttaan alakohtaisen toimenpideohjelman mukaan. Päästökaupan ulkopuoliset yritykset sitoutuivat vähentämään energiankulutustaan yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Energiavaltaisen teollisuuden tehostamistavoite on tarkoitus määritellä vuonna EK:n toimintakertomus 2007

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 14/2016 Yhteistoiminta-asiamies Toimintakertomus vuodelta 2015 Yhteistoimintaa ja osallistumista

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Johtamisen huippua seminaari 10.6.2014, Kiasma Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus TASURI Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen Hanke käynnistyi 1.11.2013

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot