TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Pormestarin katsaus TAMPERE VIRTAA Vuosi 2009 jää historian kirjoihin maailmantalouden murroksen vuotena. Maailmantalous sukelsi syksyllä 2008 sodanjälkeisen ajan syvimpään taantumaan, joka pysäytti Suomessakin talouden kasvun. Kuntatalous ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien talous kiristyi vuoden 2009 alussa nopeasti. Viennistä elävä Pirkanmaa koki taantuman ankarammin kuin muu maa. Tampereella työttömyys nousi nopeasti ja kaupungin verotulojen kasvu pysähtyi. Alkuvuodesta olimme tilanteessa, jossa kaupungin talous uhkasi ilman korjaavia toimenpiteitä syöksyä ennätysmäiseen yli 50 miljoonan euron alijäämään. Tämän vuoksi käynnistettiin kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteet, joiden tavoitteena oli alijäämän pienentäminen siedettävälle tasolle. Kaupunginvaltuusto teki huhtikuussa 2009 muutoksia talousarvioon ja tavoitteeksi asetettiin noin 30 miljoonan euron säästöt. Kaikille kaupungin toimintayksiköille asetettiin säästötavoitteet, ja loppuvuodesta saatoimme todeta, että tavoitteet saavutettiin suurimmalta osin. Tavoitteen saavuttamista auttoi omalta osaltaan henkilöstön kokonaismäärän alentuminen. Talouden syöksykierrettä saatiin oikaistuksi ja näin turvattua se, että Tampere voi jatkossakin ylläpitää ja kehittää palveluitaan ja kaupungin vetovoimaa. Uuden kaupunkistrategian, Tampere Virtaa, laadinta oli vuoden 2009 suuri yhteinen ponnistuksemme. Kaupunkistrategian uudistaminen ajoittui taloudellisesti haastavaan aikaan. Samalla kun mietimme pitkän aikavälin tavoitteita, jouduimme tekemään vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamiseksi. Kaupunkistrategiassa taloustilanne näkyy muun muassa palvelurakenteiden uudistamista ja tuottavuuden nostamista koskevissa tavoitteissa. Vaikka taantumasta saavutettiin osittainen torjuntavoitto, kaupungin talous pysyy lähivuodet hyvin kireänä. Säästölinjalla joudutaan jatkamaan myös vuosina 2010 ja 2011 eikä menneiden vuosien kaltaisiin kasvuprosentteihin ole mahdollisuuksia. Siksi olennaista on kehittää toimintamalliamme niin, että palvelujen tuottavuus kasvaa. Näitä rakenteellisia uudistuksia olemme tehneet laajalla rintamalla ja tämä työ jatkuu tulevina vuosina. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakate heikkeni viime vuonna 5,6 prosenttia. Nettomenojen kasvu hidastui edellisestä vuodesta, jolloin niiden kasvu oli 8,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski viime vuonna 454 milj. eurolla (24 prosenttia) ja oli asukasta kohden 275 euroa. Suurten kaupunkien ja pienimpien kuntien taloudellinen tilanne heikentyi muita kuntia voimakkaammin. Kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna edelleen. Kunnilla oli tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan viime vuoden lopussa lainaa keskimäärin euroa asukasta kohti, kun edellisenä vuonna lainaa oli euroa asukasta kohti. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua, mikä toteutuessaan luo paineita uusille menojen leikkauksille ja verojen korotuksille. Tampereen kaupungin edelliseen vuoteen vertailukelpoinen nettomenojen kasvu oli 3,6 prosenttia, mikä on alle kuntasektorin keskimääräisen nettomenojen kasvun. Verotuloja kertyi 717 milj. euroa, joka on 22 milj. euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Kaupungin verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi edelliseen vuoteen nähden 11,6 milj. eurolla (1,3 prosenttia), kun samanaikaisesti kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat 3,6 prosenttia. Tilikauden tulos muodostui 14 milj. euroa alijäämäiseksi, mitä voidaan alkuvuoden ennusteiden valossa pitää torjuntavoittona taantumasta. Kaupungin vuosikatteella voitiin kuitenkin rahoittaa vain noin puolet kaupungin investoinneista ja kaupungin lainamäärä lisääntyi euroon/asukas. Vuonna 2009 Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui edelleen. Tammi-joulukuussa kaupungin väkiluku kasvoi asukkaalla, kun edellisvuonna väkiluvun muutos oli vastaavana ajanjaksona henkilöä. Suhteellinen muutos oli 0,9 prosenttia, kun sen edellisvuonna oli 0,8 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa tamperelaisia oli Kaupunkiseudun väkimäärä kasvoi asukkaalla ja seudun väkiluku oli vuoden lopussa Edelliseen vuoteen verrattuna kaupunkiseudun vuotuinen väestönkasvu hidastui 405 henkilön verran. Kaupunkiseudun yhteistyön keskiössä oli laajan yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteuttaminen. Hyvä yhteistyö on noteerattu myös valtiovallan taholta: valtioneuvoston hyväksymässä selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on nostettu Tampereen kaupunkiseutu esille seutuna, jossa tullaan pilotoimaan kaupunkiseudun kuntien ja valtion välistä aiesopimusta koskien maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Sanotaan, että iso laiva kääntyy hitaasti. Tampereen kaupungin päättäjät ja henkilökunta osoittivat vuonna 2009, että iso kaupunki voi myös ketterästi reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Siinä meitä auttoi uusi toimintamallimme tilaajatuottajamalli ja pormestarimalli - joka joutui ehkä kovimpaan testiin, ja selvisi siitä kunnialla. Tästä kiitokset luottamuselimille ja koko kaupungin henkilökunnalle! Timo P. Nieminen Pormestari

4 Pormestarin katsaus

5 Tilinpäätös SISÄLLYS PORMESTARIN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 Tampereen kaupungin hallinto 11 Kaupunginvaltuusto 11 Kaupunginhallitus 11 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 13 Yleinen taloudellinen kehitys 14 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 16 Yleinen kehitys 16 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 18 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 21 Henkilöstö 24 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 25 Ympäristötekijät 27 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 28 Tilikauden tuloksen muodostuminen 30 Tuloslaskelma 30 Tuloslaskelman analysointi 31 Toiminnan rahoitus 34 Rahoituslaskelma 34 Rahoituslaskelman sisältö 35 Tasetarkastelu 36 Tase 36 Taseen analysointi 39 Kokonaistulot ja menot 41 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 42 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 42 Konsernin toiminnan ohjaus 45 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 46 Konsernitilinpäätös 48 Konsernituloslaskelma 48 Konsernituloslaskelman analysointi 49 Konsernin rahoituslaskelma 51 Konsernin rahoituslaskelman analysointi 52 Konsernitase 53 Konsernitaseen analysointi 55 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 56

6 Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 57 Talousarvion toteutuminen 59 Laskelmaosan toteutuminen 60 Tuloslaskelman toteutumavertailu 60 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 62 Investointien toteutumavertailu 64 Rahoituslaskelman toteutumavertailu 69 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen 71 Strategiaosan toteutuminen 72 Tilaajaosan toteutuminen 81 Kaupungin yhteiset erät 81 Verotulot 81 Valtionosuudet 82 Korkotuotot ja kulut 82 Muut rahoitustuotot ja kulut 83 Antolainauksen muutokset 84 Lainakannan muutokset 85 Rahastot 86 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 88 Varhaiskasvatus ja esiopetus 94 Perusopetus 95 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut 96 Psykososiaalisen tuen palvelut 97 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 99 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 100 Toisen asteen koulutus 105 Ammattikorkeakoulutus 106 Osaamisen edistäminen 107 Elinkeinojen edistäminen 108 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 110 Kirjastopalvelut 116 Museopalvelut 118 Kulttuuripalvelut 120 Liikuntapalvelut 122 Vapaan sivistystyön palvelut 124 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 125 Perusterveydenhuollon avopalvelut 131 Erikoissairaanhoidon palvelut 133 Päihde- ja mielenterveyspalvelut 134 Sosiaalisen tuen palvelut 136 Vammaispalvelut 138

7 Tilinpäätös Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 140 Kotona asumista tukevat palvelut 145 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 147 Kaupunkiympäristön kehittäminen 149 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 155 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 159 Joukkoliikenne 162 Pelastustoimi 164 Konsernihallinto 165 Strategiset projektit 168 Luova Tampere 168 BioneXt 169 Ratina 170 Vuores 171 Tuottajaosan toteutuminen 172 Hyvinvointipalvelut 172 Avopalvelut 176 Laitoshoito 179 Erikoissairaanhoito 182 Päivähoito ja perusopetus 185 Toisen asteen koulutus 188 Tampereen ammattikorkeakoulu 191 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 194 Konsernipalvelut 197 Taloushallinnon palvelukeskus 198 Hallintopalvelukeskus 200 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 202 Erillistilinpäätösten toteutuminen 205 Liikelaitostenerillistilinpäätökset 205 Tampereen Vesi Liikelaitos 207 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 217 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 226 Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitos 233 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 241 Tampereen Ateria Liikelaitos 251 Tampereen Logistiikka Liikelaitos 260 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 268 Taseyksikköjen erillistilinpäätökset 281 Tampereen aluepelastuslaitos 283 Rahastot 292 Konserniin kuuluvien tytäryhtiöt ja -yhteisöt 296

8 Tilinpäätös TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 303 Tuloslaskelma 305 Rahoituslaskelma 306 Tase 307 Konsernituloslaskelma 309 Konsernin rahoituslaskelma 310 Konsernitase 311 LIITETIEDOT 313 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 315 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 315 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 319 Tuloslaskelman liitetiedot 321 Tasetta koskevat liitetiedot 325 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 336 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 339 TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 341 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 343 Luettelo käytetyistä tositelajeista 344 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 345

9 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS

10 Tilinpäätös

11 Toimintakertomus 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2009 toiminut Irene Roivainen (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marjatta Stenius-Kaukonen (Vas.) ja toisena varapuheenjohtajana Elina Sirén (Kok.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aaltonen Mikko (Vas.) Airaksinen Harri (Kok.) Alatalo Mikko (Kesk.) Aleksovski Atanas (SDP) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Dündar-Järvinen Aila (SDP) Elovaara Tiina (PS) Eskola Vesa (Vihr.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Heinämäki Anna-Kaisa (Vihr.) Hervonen Antti (Kok.) Ikonen Anna-Kaisa (Kok.) Ivanoff Antti (Kok.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Järvelä Ilkka (Vas.) Järvelä Kristiina (Kok.) Kajan Maija (Vihr.) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskela Laila (SP) Koskinen Riitta (Kok.) Kostiainen Leena (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Kulmala Reijo (SDP) Lepistö Joonas (SDP) Loukaskorpi Johanna (SDP) Luoto Heikki (PS) Löfberg Peter (RKP) Nieminen Timo P. (Kok.) Ojanen Sanna (Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Olkanen Emilia (Vihr.) Ollila Riitta (SDP) Parviainen Olli-Poika (Vihr.) Pesä Perttu (Vihr.) Pöllänen Elli-Maija (Vas.) Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rissanen Niina (Vihr.) Roth Marco (KD) Ruoholahti Pauli (SDP) Salmi Pekka (SDP) Salminen Seppo (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Seppälä Miikka (Kok.) Siik Kirsikka (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) Siuro Petri (Vihr.) Tainio Hanna (SDP) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Viitanen Pia (SDP) Vikman Sofia (Kok.) Virtanen Pertti (PS) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2009 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Salmi (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Heikkilä Jari (Vas.) Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Parviainen Olli-Poika (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) Tainio Hanna (SDP) Tulonen Irja (Kok.)

12 Toimintakertomus 12 Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestarit Timo Hanhilahti (Kesk.), Harri Airaksinen (Kok.) asti ja Anna-Kaisa Ikonen (Kok.) alkaen, Kristiina Järvelä (Kok.) ja Perttu Pesä (Vihr.) ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Kari Kankaala, Pekka Palola ja Juha Yli-Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Tilaajajohtajana on toiminut Lasse Eskonen. Hyvinnointipalvelujen tuotannon kehitysjohtajana on toiminut Kari Hakari ( asti avoimen viran hoitajana ja loppuvuoden viranhaltijana). Liiketoiminnan kehitysjohtajana toimi toukokuun loppuun asti Jussi Laitinen. Kristiina Michelsson aloitti vs. kehitysjohtajana Kaupunginhallituksella on vuonna 2009 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Parviainen Olli-Poika (Vihr.) pj. Tulonen Irja (Kok.) I vpj. Ivanoff Antti (Kok.) Koskela Laila (SP) Marin Sanna (SDP) Oksanen Lasse (TaSi) Rauhala Leena (KD) Suunnittelujaosto: Nieminen Timo P. (Kok.) pj. Kriikku Mikko (Kesk.) I vpj. Tainio Hanna (SDP) II vpj. Heikkilä Jari (Vas.) Koskinen Riitta (Kok.) Rissanen Niina (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) Tampereen kaupungin organisaatio vuonna 2009 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Pormestari Tilaajalautakunnat Lasten ja Sivistys- ja Terveyttä ja Osaamis- ja Ikäihmisten nuorten toimintakykyä elämänlaatu- elinkeino- palvelujen edistävien palvelujen palvelujen lautakunta lautakunta palvelujen lautakunta lautakunta lautakunta apulais- apulais- apulaispormestarpormestarpormestari Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari Kaupunginhallituksen Tarkastus- jaostot toimikunta Sisäinen Suunnittelu- Henkilöstö- tarkastus jaosto jaosto Konsernihallinto Hallinto- ja Kaupunki- Talous- ja henkilöstöryhmä kehitysryhmä strategiaryhmä hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä palvelusopimukset Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo TAMK Taloushallinnon palvelukeskus (nk) Hallintopalvelukeskus (nk) Taseyksiköt Tampereen Infratuotanto (jk) Tampereen Tilakeskus (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen Vesi (jk) Tampereen Tietotekniikkakeskus (jk) Tullinkulman Työterveys (jk) johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta hallitus Tampereen aluepelastuslaitos (nk) Tampereen Logistiikka (jk) Tampereen Kaupunkiliikenne (jk)

13 Toimintakertomus 13 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta sekä valmistella kaupungin tilinpäätöksessä annettava selonteko koskien em. toimintaa. Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Timo P. Nieminen sekä jäseninä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Heinivaho. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2009 toimi kahdeksan (8) lautakuntaa ja viisitoista (15) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Ikäihmisten palvelujen lautakunta Keskusvaalilautakunta Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Tarkastuslautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Johtokunnat Avopalvelujen johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Infratuotannon johtokunta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta Laitoshoidon johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Aterian johtokunta Tampereen Logistiikan johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Tilakeskuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta Tullinkulman työterveyden johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Toimi- ja neuvottelukunnat Vanhusneuvosto Hallintopalvelukeskuksen neuvottelukunta Kadunnimitoimikunta Kaupungin yhteistyöryhmä Kiinteistötoimituksen uskotut miehet Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Maahanmuuttajaneuvosto Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta Tampereen ammattiopiston ammatilliset neuvottelukunnat Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta Taloushallinnon palvelukeskuksen neuvottelukunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta TET-toimikunta Tiederahaston toimikunta Tutkimuslupatoimikunta Vammaisneuvosto Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus

14 Toimintakertomus 14 Yleinen taloudellinen kehitys Vuosi 2009 oli maailmantaloudessa vuoristorataa. Alkuvuoden ennennäkemättömän bruttokansantuotteen laskun jälkeen mittavat finanssi- ja rahapoliittiset elvytystoimet käänsivät loppuvuodesta talouden nousuun. Kasvun odotetaan jatkuvan vielä kuluvan vuoden alussa, mutta hidastuvan elvytystoimenpiteiden tehon vaimentuessa. Kehittyvät taloudet Kiinan johdolla ovat elpymisen eturintamassa. Talouskasvua rajoittaa valtioiden velkaantuminen elvytyspakettien johdosta. Euroopan unionin historian pisin ja syvin taantuma päättyi vuoden 2009 kolmannella vuosineljänneksellä, jolloin reaalinen bruttokansantuote alkoi jälleen kasvaa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvuvauhti kuitenkin odotetusti hidastui. Bruttokansantuotteen lasku oli 4 prosenttia. Vuonna 2010 talouden odotetaan kasvavan vain 0,7 prosenttia. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on ollut toukokuusta 2009 alkaen ennätyksellisen alhaalla, 1,0 prosentissa. Korot pysynevät alhaalla vielä kuukausia, nousua korkoihin odotetaan loppuvuodesta. Suomen talous sukelsi koko alkuvuoden 2009 yhtä jyrkästi kuin 1990-luvun laman alkuvaiheessa. Kolmannella neljänneksellä tuotanto kääntyi loivaan kasvuun ja pysyi neljännellä vuosineljänneksellä edellisen vuoden tasolla, joten pahimman vaiheen voidaan olettaa olevan ohitettu ja suunnan kääntyneen parempaan. Vaikka taantuman kesto oli sangen lyhyt, vain 9 kuukautta, oli se rajuudessaan ainutkertainen. Suomen bruttokansantuotteen volyymin muutos, % % Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Vaikka tänä vuonna talouden odotetaan jo kääntyvän verkkaiseen kasvuun, arvioidaan talouden tilan pysyvän heikkona vielä vuosien ajan. Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet ja asuntojen hinnat ovat palautuneet entiselle tasolleen notkahduksen jälkeen. Markkinoiden elpyminen heijastuu myös rakentamiseen, jossa valtion tukemaa tuotantoa lähtee liikkeelle tuntuvasti enemmän kuin vuosiin Työllisten määrä väheni vuonna 2009 noin eli ennakoitua vähemmän. Tämä johtui osaltaan siitä, etteivät määräaikaiset lomautukset, joiden piirissä olevat katsotaan työvoimatutkimuksessa työlliseksi, johtaneet vielä syyskuukausina pysyviin irtisanomisiin. Eniten työpaikat vähenivät teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa. Työvoiman kysyntä heikkenee edelleen kuluvana vuonna ja työllisten määrä pienenee henkilöllä ja työllisyysaste putoaa 66 prosenttiin. Riski lomautusten muuttumisesta irtisanomiksi on suurempi tänä vuonna. Vaikka työvoiman tarjonta vähenee eritoten vanhimpien ikäluokkien lisääntyvän eläkkeelle siirtymisen myötä, nousee työttömyysaste keskimäärin 10,5 prosenttiin. Loppukeväällä se suurimmillaan noussee hetkellisesti 13 prosenttiin opiskelijoiden hakeutuessa työmarkkinoille. Kuluttajahintojen nousu hidastui alkuvuonna 2009 ja kääntyi jopa negatiiviseksi kesän ja syksyn aikana öljyn ja ruuan halpenemisen, asuntojen hintojen sekä asuntolainojen korkomenojen alenemisen myötä. Koko vuoden 2009 inflaatioprosentti jää nollan tuntumaan. Tänä vuonna kuluttajahinnat kääntyvät hienoiseen nousuun. Merkittäviä nousupaineita ei ole odotettavissa, jollei niitä muodostu tulevista palkkaratkaisuista * Lähde: Tilastokeskus, *ennuste valtiovarainministeriö

15 Toimintakertomus 15 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkishallinto oli selvästi alijäämäinen vuonna Suhteessa bruttokansantuotteeseen alijäämä oli 2,2 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin julkisyhteisöjen ylijäämä oli 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden aikana 12,2 miljardilla eurolla 75,2 miljardiin euroon. Vuonna 2009 velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 34,2 prosentista 44,0 prosenttiin. Alijäämä- ja velkasuhteiden heikkenemisestä huolimatta julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan edelleen EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Kuntien vuosituotot ja vuosikulut vuosineljänneksittäin Kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen toimintamenot kasvoivat enemmän kuin mitä kuntien verotulot kasvoivat, minkä vuoksi kuntien vuosikatteet heikkenivät ja lainakanta kasvoi tuntuvasti. Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen ja niiden taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta, mutta apu on tilapäinen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksien lisäys pienensi vajetta 472 miljoonalla ja muiden rahoituserien muutos 220 miljoonalla eurolla. Kuntien vuosikatteet laskivat kaikkiaan 454 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi vuonna 2009 noin 96 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 48 prosenttia investoinneista. Asukasta kohti vuosikate oli 275 euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli 362 euroa. Suuria vaikeuksia on 25 kunnassa, joissa vuosikate on jäämässä negatiiviseksi. Vuotta aikaisemmin 31 kunnan vuosikate oli negatiivinen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien nettomenot kasvoivat vuonna 2008 lähes 8 prosenttia ja viime vuonna noin 5 prosenttia. Kunta-alan viime vuoden toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Tuorein kuntaalan työmarkkinaratkaisu on kuntien kannalta siedettävä. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät vajaat 4 miljardia euroa. Tämä on 213 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidennes investoinneista voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla. Lähde: Tilastokeskus Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2009 lopussa jo yli 11 miljardia euroa. Tämä on lähes 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät lähes 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 2,3 miljardia euroa. Tämä on 55 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua huolestuttavan nopeana ja veronkorotuspaineet vain kasvavat. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti vuodelle 2009 nousi 18,59 prosenttiin. Koko 2000-luvun nousu on pysynyt sangen ollut maltillisena, kunnes syksyllä 2009 ennätysmäärä kuntia (181), korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 18,98:aan. Vuodesta 2010 arvioidaan kuntataloudessa tulevan erittäin vaikean yhteisöverotuoton epävarman kertymisen ja työttömyyden lisääntymisen aiheuttaman heikon kunnallisveropohjan kehityksen vuoksi. Kunnat hillitsevät taloutensa tasapainottamiseksi niin käyttömenoja kuin investointejakin. Talouskriisin seurauksena syntynyt vakava talouden epätasapaino säteilee kuntiin usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaakin parantua.

16 Toimintakertomus 16 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen väkiluku oli vuoden 2009 lopussa asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli asukasta (+0,9 prosenttia), mikä oli 300 asukasta enemmän kuin vuonna Tampereen kasvu oli kuitenkin selvästi pienempi kuin Helsingin ja Espoon, mutta vain hieman vaimeampaa kuin Vantaan ja Oulun kasvu. Asukasluku on kasvanut tällä vuosikymmenellä vuosittain keskimäärin uudella tamperelaisella. Joulukuussa 2009 työttömyysaste oli kivunnut jo 15,6 prosenttiin eli vuoden aikana se nousi 3,8 prosenttiyksikköä. Suuresta noususta huolimatta vuosikasvu ei yltänyt luvun lamavuosien ennätyslukuihin, jolloin se oli useamman vuoden noin 5 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste oli joulukuussa 2009 korkeammalla kuin koskaan 2000-luvulla. Tampereen työttömyysaste oli 4,3 prosenttiyksikköä koko maan ja 2,1 prosenttiyksikköä Pirkanmaan astetta korkeampi. Kuntien välinen tulomuutto kasvoi vuonna Kun lähtömuutto samalla hieman hidastui, nousi maassamuuton nettomuutto 830 asukkaaseen. Maahanmuuton nettovoiton, 450 asukasta, osuus koko muuttovoitosta pieneni noin kolmasosaan. Tampereen saama muuttovoitto yhteensä, asukasta, oli selvästi suurempi (+330 asukasta) kuin vuonna Lapsia syntyi vuoden aikana Edellisen kerran on näin paljon tamperelaisia syntynyt 1960-luvun loppuvuosina. Luonnollinen väestönkasvu oli noin 675 asukasta. Syntyvyyden säilyminen suurena tukee ennusteita lasten määrän kääntymisestä nousuun. Tampereen kaupunkiseudun kasvu jatkui edellisvuosien tapaan mutta hiukan hidastuneena. Koko kaupunkiseudun väkiluku oli vuodenvaihteessa ennakkotietojen mukaan , jossa kasvua oli asukasta (+1,1 prosenttia). Aiempina vuosina kaupunkiseudun kasvusta on selvästi yli puolet ollut naapurikuntien kasvua. Vuonna 2009 Tampereen osuus siitä nousi 50 prosenttiin, koska taloudellisen taantuman aikana keskuskaupungin rooli seutunsa kasvun veturina kasvaa. Kaupunkiseudun kasvu on säilynyt vuodesta toiseen pääkaupunkiseudun jälkeen määrällisesti ja suhteellisesti mitattuna toiseksi suurimpana maamme suurten seutukuntien välisessä vertailussa. Vuoteen 2030 mennessä Tampereen väkiluvun arvioidaan lisääntyvän noin ja koko kaupunkiseudun väestön yli asukkaalla. Työttömyysprosentin aleneminen alkoi hidastua jo vuoden 2007 lopulla ja huhtikuussa 2008 se oli alimmillaan 9,5 prosenttia. Taloudellisen tilanteen nopean heikentymisen myötä työttömyysaste kääntyi jo vuoden 2008 lopulla nousuun, joka Tampereella oli jyrkempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, Pirkanmaalla tai koko Suomessa. Tampereen työttömyysaste ja nuorten työttömien määrä , joulukuu % Alle 25-vuotiaat henkilöä Työttömyysaste,% Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Työttömiä oli joulukuussa yhteensä henkilöä eli jo enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka heikentynyt työllisyystilanne lisäsi alkuvaiheessa erityisesti miesten ja nuorten työttömyyttä, on nyt loppuvuodesta sekä pitkäaikaistyöttömien että yli 50-vuotiaiden työttömyys myös kääntynyt kasvuun. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 2 464, heidän määränsä kasvoi vuoden aikana lähes 900:llä eli 51 prosentilla. Yli vuoden työttömänä olleita oli puolestaan 3 578, kasvua tässä vaiheessa noin 700 henkilöä. Naisten osuus työttömistä oli sen sijaan laskenut 42,0 prosenttiin. Avoimena olevien työpaikkojen määrä on myös vähentynyt. Joulukuun lopussa 2009 oli avoimena 958 työpaikkaa, mikä on lähes saman verran kuin edellisen vuoden joulukuussa.

17 Toimintakertomus 17 Suhteellisesti eniten työpaikat ovat vuoden aikana vähentyneet teollisuudessa (-50,0 prosenttia), kuljetus- ja liikennealalla (-42,3 prosenttia) ja terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (34,5 prosenttia). Vuoden aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin kaupalliselle alalle (+73,3 prosenttia) sekä rakennusalalle (+44,4 prosenttia). Tampereella oli vuoden 2007 lopussa mukaan työpaikkaa. Suotuisan taloudellisen tilanteen edelleen vallitessa syntyi vuoden aikana lähes uutta työpaikkaa. Työpaikat lisääntyivät eniten rahoitus- ja kiinteistöpalveluissa ( työpaikkaa) ja kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (+813). Vuosien minitaantuman jälkeisinä voimakkaan taloudellisen kasvun vuosina on Tampereelle syntynyt yhteensä työpaikkaa, mikä on keskimäärin työpaikkaa vuodessa. Asuntotuotanto Omistusasuntoja Asumisoikeusasuntoja Vuokra-asuntoja * Edellisessä lamassa Tampere kuitenkin menetti noin työpaikkaa, joten vuosina 2008 ja 2009 työpaikkojen määrä tulee vähenemään vähintään tuhansilla, pahimmassa tapauksessa yli kymmenellä tuhannella. Kaupunkiseudulle viimeisten viiden vuoden aikana syntyneistä syntyneistä työpaikoista 70 prosenttia on sijoittunut Tampereelle. Koska työpaikkojen kasvu on keskittynyt näin voimakkaasti, on työssäkäynti Tampereelle vuosi vuodelta lisääntynyt ja työssäkäyntimatkat ovat pidentyneet. Tampereen työssäkäyntialue kattaa jo yli puolet Pirkanmaan kunnista. Vuonna 2007 kävi Tampereella muualta töissä lähes henkilöä. Noin tamperelaista kävi puolestaan muualla kuin kotikunnassaan töissä. Näin ollen nettopendelöinti jäi Tampereelle noin henkilöä positiiviseksi. Asuntorakentaminen on hiipunut taantuman seurauksena. Vuonna 2009 valmistui yhteensä asuntoa, mikä on selvästi vähemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Edellisen kerran valmistuneiden asuntojen määrä oli näin pieni lamavuonna Valmistuneista asunnoista yhteensä 227 asuntoa (19 prosenttia) sijoittui pien- ja rivitaloihin sekä 907 (76 prosenttia) kerrostaloihin. Vuokra-asuntoja oli 696 (58 prosenttia). Myös asumisoikeusasuntoja (75 kpl) valmistui enemmän kuin vuosiin. Vuonna 2010 arvioidaan valmistuvan vain noin asuntoa. Ensi vuonna asuntotuotanto näyttäisi piristyvän asuntoon. Rakentamisen painopiste on siirtymässä entistä enemmän vuokra-asuntoihin. Käynnistyneistä hankkeista lasketun arvion mukaan niiden osuus nousee tänä vuonna 62 prosenttiin. Valtion lainoittaman asuntotuotannon osuus puolestaan nousee 67 prosenttiin. Lähde: Rakennusvalvonta ja asuntotoimi Asuntokaupan alamäki taittui ja vuoden 2009 keväällä kauppa kävi taas vilkkaammin. Kysynnän kasvu pysäytti asuntojen hintojen laskun ja käänsi ne vuoden 2009 alkukeväällä jo nousuun, jonka vauhti vain kiihtyi loppuvuotta kohti. Vuoden 2009 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä asunnosta joutui maksamaan vuoden 2009 lopussa keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta asunnon sai keskimäärin euron neliöhintaan. Hinnat nousivat vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä reaalisesti vuoden 2007 hintoihin. Tampereella nousu oli edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 7,0 prosenttia, mikä oli kuitenkin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (7,9 prosenttia). Kaikkien asuntojen vuokra Tampereella oli vuoden 2009 lopussa keskimäärin 10,77 euroa/m². Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli 11,45 ja aravavuokraasunnon 9,60 euroa/m². Helsingissä kaikkien asuntojen keskivuokra lähestyi 13 euroa/m². Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat jo lähelle 15 euroa/m². Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 3,1 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Koko maassa keskimääräinen nousu oli 3,7 prosenttia. Suurista kaupungeista Kuopiossa, Lahdessa ja Helsingissä nousu oli selvästi Tamperetta voimakkaampaa. Arava-asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2009 aikana 7,4 prosenttia, mikä oli selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (5,1 prosenttia). Vain Vantaalla vuokrien nousu oli Tamperetta suurempi.

18 Toimintakertomus 18 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat yhteensä 15,3 milj. euroa (7,6 prosenttia) vuodesta Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvoivat 18 milj. euroa (11,8 prosenttia). Tampereen taajamaväestön määrä ylitti asukkaan rajan vuonna 2007, minkä seurauksena yleiseen valtionosuuteen sisältyvä taajamarakennelisä laski vuoden 2009 alusta lukien pysyvästi 4,0 milj. euroa (51,7 prosenttia). Verotulojen tilitykset laskivat vuoteen 2008 verrattuna yhteensä 3,7 milj. euroa (0,5 prosenttia). Kunnallisverotulot kasvoivat 8,6 milj. euroa (1,4 prosenttia) ja kiinteistöverotulot 1,6 milj. euroa (4,6 prosenttia). Yhteisöverotulot vähenivät 13,9 milj. euroa (18,1 prosenttia). Vuoden 2008 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 6,1 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 6,3 prosenttia. Olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Uusi, vuoteen 2020 ulottuva kaupunkistrategia hyväksyttiin elokuussa ja sitä toteutetaan vuoden 2010 talousarviossa. Tampere virtaa -kaupunkistrategia on johtamisen väline, joka sisältää kaupunginvaltuuston tekemät tulevaisuutta koskevat linjaukset. Kaupungin toimintamallia koskeva, Tampereen yliopiston kanssa tutkimusyhteistyönä laadittu Manse mallillaan -arviointitutkimus julkistettiin marraskuussa. Keskeisenä kysymyksenä Tampereen mallin tulevaisuuden kannalta tutkijat nostavat esille sopimuksellisuuden ja sen sisällön ja pitävyyden kehittämisen. Ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste Kotitori aloitti toimintansa Vuosi 2009 oli kaupungin 230-vuotisjuhlavuosi, jonka tapahtumista merkittävin oli tasavallan presidentin ja Ruotsin kuningasparin vierailu Tampereella Vuoden aikana kaupungissa järjestettiin useita suuria urheilutapahtumia, muun muassa Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit heinäkuussa, TUL:n 11. liittojuhlat kesäkuussa sekä naisten jalkapallon EM-lopputurnauksen otteluita. Kaupunginvaltuusto päätti Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistämisestä lukien. Tampereen Kaupunginvaltuusto päätti , että Tietotekniikkakeskuksen tuottamat palvelut kilpailutetaan liikkeenluovutuksena ja liiketoimintakauppana. Kilpailutukset käynnistyivät ns. neuvottelumenettelynä ja ratkaisut tullaan tekemään vuoden 2010 aikana. Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea aloitti toimintansa vuodenvaihteessa. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toiminta päättyi vuoden 2008 lopussa ja sen tuottamat kehitysvammaisten avohuollon asumispalvelut, perhehoito, kuntoutusohjaus sekä päivä- ja työtoiminta siirtyivät kuntien ylläpidettäväksi alkaen. Lastensuojelupalveluita tuottava Kuusikon perhekuntoutuskeskus siirtyi Tampereen kaupungin ylläpidettäväksi. Tampereen työttömyysaste nousi valtakunnan tasoa korkeammalle ja oli vuodenvaihteessa 15,6 prosenttia. Erityisesti nuorten työttömyys kasvoi edelliseen vuoteen nähden, kasvua oli 51 prosenttia. Toimeentuloturvassa uusien asiakkaiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna reilulla 20 prosentilla. Erityisesti kasvoi alle 25-vuotiaiden osuus toimeentulotuen saajista. Loppuvuodesta A(H1N1)-influenssaepidemia aiheutti ylimääräistä kuormitusta terveydenhuollolle. Perusterveydenhuollon päivystystoiminnot siirtyivät toukokuussa kaupungilta Pirkanmaan sairaanhoitopiirille Ensiapu Acutaan ja samassa yhteydessä Hatanpään päivystysaseman tiloissa aloitti selviämishoitoasema seudullisena toimintana. Vuoden 2009 alusta yhdistyivät Katu- ja vihertuotanto, Auto- ja konekeskus sekä Suunnittelupalvelut uudeksi Infratuotanto Liikelaitokseksi. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö käynnistyi vuoden 2009 alusta tuottaen erityispalveluita työttömille työnhakijoille, joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille. Palveluyksikkö toimii kokeiluhankkeena vuosina Vuoden 2009 alussa myös kaupungin konsernihallinnon rakenne organisoitiin uudelleen. Elatustuen toimeenpanon ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät Kansaneläkelaitokselle Vaikeavammaisille tarkoitettu henkilökohtainen apu siirtyi kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin vuonna Palveluseteliä koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2009 aikana. Tampere toimii veturikuntana Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston rahoittamassa hankkeessa, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön palvelusetelit nykyistä laajemmin ikäihmisten palveluissa. Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen yhdistelyä hoitava Kuljetustenohjauskeskus aloitti toimintansa huhtikuussa. Toiminta siirtyi Tampereen Logistiikka Liikelaitokselle, joka hoitaa isäntäkuntamallilla Tampereen, Ikaalisten, Kangasalan, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven matkojen välityksen ja yhdistelyn.

19 Toimintakertomus 19 Seutuyhteistyön keskiössä oli laajan yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteuttaminen. Kokonaisuus tulee keväällä 2010 kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Valtioneuvoston hyväksymässä selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on nostettu Tampereen kaupunkiseutu esille seutuna, jossa tullaan pilotoimaan kaupunkiseudun kuntien ja valtion välistä aiesopimusta koskien maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Aiesopimus mahdollistaa uuden toimintamallin käynnistämisen valtiovallan kanssa ja edistää hankkeidemme rahoitusmahdollisuuksia. Kaupunkiseudulla varauduttiin vuonna 2009 myös joukkoliikennelain uudistukseen, joka muun muassa ohjaa suunnittelemaan joukkoliikennepalveluja alueellisina kokonaisuuksina. Joukkoliikenteen järjestämisestä valmistuneen selvityksen mukaan tämä toteutuu parhaiten seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja joukkoliikenneyksikön kautta. Nämä toimisivat osana Tampereen kaupungin organisaatiota vuoden 2011 alusta alkaen. Tavoitteena on kuntarajat ylittävä yhteistyö siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Kuntien päätöskäsittelyt vuoden 2010 alussa varmistanevat esitetyn toimintamallin toteutumisen. Keväällä 2009 Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto sekä Lempäälän kunnanhallitus käsittelivät mahdollista Vuoreksen alueella tehtävää kuntarajan siirtoa ja antoivat valtuutuksen jatkoneuvotteluille. Vuoreksen puistokadun ensimmäiset osat ovat valmistuneet ensimmäiseen vaiheeseensa, mutta niitä ei vielä ole avattu liikenteelle. Särkijärven sillan rakennustyöt käynnistyivät 2009 lopulla. Kaupungin viheralueista suurin korjauskohde oli Kirjastonpuisto, jossa aloitettiin sen perusparantaminen. Loppuvuodesta 2008 alkanut laskeva suhdannekehitys jatkui vuonna 2009 ja talouteen liittyvät asiat olivat keskeisesti esillä koko vuoden ajan. Kaupungin talouden tilasta ja toteutumasta raportoitiin kaupunginhallitukselle kuukausittain. Alkuvuoden ennusteet osoittivat, että ilman korjaavia toimenpiteitä kaupungin talous ajautuisi koko vuoden osalta yli 50 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämän vuoksi käynnistettiin kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteet ja kaupunginhallitus hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman periaatteet. Tavoitteena oli alijäämän pienentäminen siedettävälle tasolle, mihin liittyen kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa talousarviomuutoksen, jolla kaupungin nettomenoihin tehtiin 27 milj. euron suuruiset vähennykset. Ulkoisten nettomenojen säästötavoitteiden toteutuman raportointi osoittautui haastavaksi; arvio toteutuneista säästöistä alkuperäiseen vuosisuunnitelmaan nähden on 18 milj. euroa eli noin 66 prosenttia. Vuonna 2009 verotuloja kertyi 717 milj. euroa, joka on 22 milj. euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Kaupungin verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi edelliseen vuoteen nähden 11,6 milj. eurolla eli 1,3 prosenttia. Samanaikaisesti kaupungin edelliseen vuoteen nähden vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat 31,5 milj. eurolla eli 3,6 prosentilla. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan menojen kasvua ja tilikauden tulos muodostui 14 milj. euroa alijäämäiseksi. Vaikka talouden tasapainon palauttamisessa onnistuttiin kohtuullisesti, talouden tunnusluvut vuodelta 2009 ovat huolestuttavia. Kaupungin vuosikatteella voitiin rahoittaa vain noin puolet kaupungin investoinneista ja kaupungin lainamäärä lisääntyi 86,6 milj. euroa eli 44 prosenttia. Rahavarat kasvoivat 8,9 milj. euroa. Vuosien 2008 ja 2009 vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet merkittävät muutokset, joita olivat Sähkölaitoksen yhtiöittäminen, Elinkeinokeskuksen osittainen hajautus Työllisyydenhoidon palveluyksikköön sekä osittainen siirto elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeaan. Lisäksi hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö hajautettiin tuotantoalueille ja konsernihallintoon. Viranomaispalvelut siirtyivät pääasiassa tilaajaryhmään. Taloudellista tilannetta analysoitaessa on huomioitu vuosien vertailukelpoisuuden vuoksi Sähkölaitoksen siirtyminen Sähkölaitos-konserniin. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2010 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 722 milj. euroa, joka on 5,2 milj. euroa eli vain 0,7 prosenttia enemmän kuin vuonna Verotulojen kasvu on jäämässä matalaksi, vaikka vuodelle 2010 korotettiin tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja. Hidas verotulojen kasvu aiheuttaakin merkittäviä paineita hillitä menoja vuonna Vuoden 2010 talousarvion tuloslaskelma on 12,8 milj. euroa alijäämäinen veroprosenttien korotuksista ja talousarvioon tehdyistä 20 milj. euron menoleikkauksista huolimatta. Kaupungin lainamäärä on kasvamassa taloussuunnitelmakaudella 60 milj. euron vuosivauhtia. Kuntatalouden arvioidaan pysyvän kireänä koko 2010-luvun. Menojen kasvun mitoittaminen tulojen kasvun mukaiseksi ratkaisee niin Tampereen kuin muidenkin kuntien talouden kehityksen suunnan.

20 Toimintakertomus 20 Investoinnit Tampereen kaupungin kokonaisinvestoinnit olivat 135,8 milj. euroa vuonna Talousarvion toteumavertailuissa investointeja käsitellään sisältäen peruskaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät. Vuoden aikana investointimenojen määrärahoja uudelleenbudjetoitiin ja lisättiin talousarviomuutoksilla 22,9 milj. euroa. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden yhteydessä valtuusto vähensi investointimäärärahoja 13,6 milj. euroa. Tilaajan ja konsernihallinnon osuus oli 83,5 milj. euroa, joka on 62,8 prosenttia koko kaupungin investoinneista. Hyvinvointipalveluiden tuottajien investointimenot olivat 9,5 milj. euroa, joka on 7,0 prosenttia kaupungin investoinneista. Liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit olivat 52,3 milj. euroa, eli 38,5 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Kaupungin tasolla eniten investoitiin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden omaisuusluokkaan 63,1 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeja tekivät eniten kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi 51,1 milj. euroa ja Tampereen Vesi Liikelaitos 10,4 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa kaupungin yleisten alueiden, kuten liikenneväylien, viheralueiden ja torien suunnittelusta, saneerauksesta sekä uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi Liikelaitos puolestaan vastaa hallinnassaan olevan vesi- ja viemäriverkoston sekä niihin liittyvien laitosten ja rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Toiseksi eniten tehtiin rakennuksien ja rakennelmien investointeja 34,8 milj. euroa, jotka toteutti 99,9 % Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskus Liikelaitos vastaa pääasiallisesti kaupungin palvelutuotantoon tarkoitettujen rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Koneita ja kalustoa hankittiin kaupungille yhteensä 14,8 milj. euron arvosta. Osakkeisiin ja osuuksiin investoitiin 10,7 milj. euroa. Suurin yksittäinen investointi oli Finnpark Oy:lle tehty Hämpin Parkin rakentamiseen tarkoitettu sijoitetun vapaan oman pääoman 8,0 milj. euron sijoitus. Maa- ja vesialueiden investointeihin, joilla toteutetaan maanhankintaa ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamista, käytettiin 7,3 milj. euroa. Merkittävä poikkeama syntyi maa- ja vesialueiden myynnistä saatavissa pysyvien vastaavien luovutustuloissa, jotka alittuivat 5,6 milj. euroa. Suurten infrarakentamishankkeiden investonteihin käytettiin 25,8 milj. euroa, joka on 0,9 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Suuria infrarakentamishankkeita, joille oli varattuna investointimäärärahoja olivat Strategiset projektit Vuores ja Ratina sekä ja Särkijärven eritasoliittymä katujärjestelyineen. Kokonaisuudessaan investointeihin varatut määrärahat alitettiin 18,1 milj. euroa. Suurimmat alitukset olivat Tilakeskuksen talonrakennusinvestointien 8,1 milj. euroa, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden 4,6 milj. euroa, koneiden ja kaluston 3,4 milj. euroa sekä tvt-investointien 2,5 milj. euroa. Suurin ylitys tuli osakkeiden ja osuuksien omaisuusluokassa 0,2 milj. euroa.

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tilinpäätös 27 Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 2 Yleinen kehitys Tampereen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 Julkaisija: Tampereen kaupungin konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino:

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Julkaisija: Tampereen kaupungin konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä ISSN 0355-2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN

Lisätiedot

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Palveluinnovaatiot kasvun lähteenä seminaari 2.5.2011 Tampereen yliopisto Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintamallin uudistus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Tampereen toimintamalli

Tampereen toimintamalli Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen TAMPERE Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Tampereen kaupungin hallintoelinten tarkastetut pöytäkirjat oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen lukuun ottamatta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas

Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen Open data TRE meetup Uusi Tehdas 1 Taustaa kaupungin talousdatan avaamiselle Konsernijohtaja Juha Yli Rajalan mukaan Tampereen kaupunki haluaa olla edistämässä

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta

Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Helsingin kaupungin demokratiaryhmä 8.9.2011 Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Pormestarimalliin

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ESIPUHE... 3. Tampereen talouskatsaus 2/2012

ESIPUHE... 3. Tampereen talouskatsaus 2/2012 Tampereen talouskatsaus 2/2012 Sisällys ESIPUHE... 3 kaupungin toiminta ja talous... 4 Kaupungin tuloslaskelma ja ennuste... 4 Verotulot... 6 Valtionosuudet... 6 Rahoituslaskelma... 7 Investoinnit... 8

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015

Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015 TAMPERE Ohjelma 1 (8) Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Aika maanantai Paikka Tampere-talo, Rondo, Yliopistonkatu 55, Tampere Ohjelma klo 8.30 klo 9.00 klo 9.15 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot