PERHEEN KOKO, LASTEN LUKUMÄÄRÄ PERHEESSÄ, SISARUSTEN VÄLINEN IKÄERO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEEN KOKO, LASTEN LUKUMÄÄRÄ PERHEESSÄ, SISARUSTEN VÄLINEN IKÄERO"

Transkriptio

1 PERHEEN KOKO, LASTEN LUKUMÄÄRÄ PERHEESSÄ, SISARUSTEN VÄLINEN IKÄERO Suomalaisten mielestä ihanteellinen lapsiluku perheessä on 2,4 lasta¹. Vastaajista ne, joiden omassa lapsuuden perheessä oli ollut useampia sisaruksia, pitivät ihanteellisena lapsilukuna suurempaa lukua (2,8) kuin ainoat lapset (2,3) tai kaksilapsisissa perheissä kasvaneet (2,4). Keskimääräinen lapsiluku suomalaisissa perheissä on 1,8 lasta. Perheistä 43 prosenttia on kahden lapsen perheitä. Ensimmäisen ja toisen lapsen syntymäväli on suomalaisissa perheissä keskimäärin 3,5 vuotta. Sisarusten ikäero toisen ja kolmannen lapsen välillä on keskimäärin suurempi kuin ensimmäisen ja toisen lapsen välillä. Niissä perheissä, joissa lapsia on enemmän kuin kaksi, on ensimmäisen ja toisen lapsen ikäero keskimäärin pienempi kuin kaksilapsisissa perheissä¹. Ilmeisesti perheet, jotka suunnittelevat useamman kuin kahden lapsen hankkimista, pitävät enemmän kiirettä toisen lapsen hankkimisen kanssa. Aikaisemmin (1971) pidettiin ihanteellisena ikäerona sisarusten välillä 2,2 vuotta, vuoden 2002 perhebarometrin mukaan ihanteellisena syntymävälinä pidettiin 2,4 vuotta. Vastausten vaihteluväli oli niinkin suuri kuin yhdestä vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Vain 1,2 prosenttia vastanneista piti ihanteellisena vain yhtä lasta perheessä¹. Sosiaalisen kehityksen kannalta edullinen sisarusten välinen ikäero on 2-3 vuotta. Jos ikäero on kovin suuri, sisarusten kokemuspiiristä muodostuu niin eriaikainen ja erilainen, että kaverillisen sisaruussuhteen sijasta sisarusten välille kehittyy pikemminkin toisen vanhempi-lapsi-suhteen kaltainen suhde. SISARUSASEMAN VAIKUTUS Kokemuksemme lapsuuden perheestämme muokkaavat meitä. Esikoisista kasvaa erilaisia kuin kuopuksista tai keskimmäisistä lapsista. Yleistäen voi sanoa, että esikoisista tulee vastuunkantajia ja johtajia, he menestyvät, keskimmäiset lapset kapinoivat, ovat joustavia ja heille kehittyy hyvät sosiaaliset taidot. Kuopukset pääsevät helpolla, mutta toisaalta heillä saattaa olla vaikeuksia kantaa vastuuta asioista. Lapsuuden roolit ja toimintamallit säilyvät alitajuntaisina toimintamalleinamme loppuelämän ajan. Ne ovat tapa toimia ja olla keskinäisissä vuorovaikutussuhteissa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa; työyhteisöissä, harrastus- ja ystävyyssuhteissa ja erityisesti parisuhteessa. Tiedostamalla tämän asian voimme ainakin osittain vaikuttaa asiaan. Amerikkalaisissa ja brittiläisissä 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa² osoitetaan, että lapsen kehityksen olennaisin ympäristötekijä on hänen asemansa perheessä ja sisarusparvessa. Vaikka jokainen perhe on erilainen, esikoisilla, keskimmäisillä, kuopuksilla ja ainoilla lapsilla on yhteisiä piirteitä, jotka pysyvät osana heidän käyttäytymistään läpi elämän. Nämä piirteet muuttuvat

2 rooleiksi, hankalasti muutettaviksi toimintatavoiksi, joista tulee niin automaattisia, ettemme huomaa toimivamme niiden mukaan. ESIKOINEN Esikoinen tekee vanhemmista äidin ja isän. Esikoinen kantaa vahvimmin vanhempien odotukset ja on usein epävarmojen vanhempien koekaniini. Toisaalta esikoisena oleminen on itsessään palkitsevaa; hän oppii ensimmäisenä kävelemään, puhumaan, ajamaan polkupyörällä, lukemaan jne. Pienemmän sisaruksen syntymä on esikoiselle kriisi; hän menettää itseoikeutetun asemansa ainokaisena. Esikoisten selviytymisstrategiana on tässä tilanteessa tyypillisesti vanhempien miellyttäminen ja heidän toiveidensa mukaan toimiminen. Esikoisen rooli perheessä on parhaimmillaan imarteleva ja itsetuntoa parantava. Jos esikoiselle annetaan ikä- ja kehitystasoon nähden sopivasti vastuuta ja luottamusta, hän oppii luottamaan omiin kykyihinsä. Jos esikoiselta vaaditaan liikaa, voi vaarana olla suorituspaineet ja kokemus siitä, että tulee hyväksytyksi vain olemalla mukautuva ja avulias, suorittamalla. Aikuistuessa rajojen asettaminen omalle jaksamiselle voi olla vaikeaa. Esikoinen asettaa itselleen korkeita vaatimuksia, heikkous ja hoivattavana oleminen ovat pienten ominaisuuksia. Työelämässä esikoiset ovat usein johtajia tai johtavassa asemassa, vastuunkantajia tai hoito- ja kasvatusalalla työskenteleviä. KESKIMMÄINEN Toisena (tai kolmantena, neljäntenä) syntyneen lapsen ei tarvitse kokea sitä järkytystä, että menettää asemansa ainoana lapsena ja vanhempien jakamattoman huomion kohteena. Toisaalta perheen muut lapset joutuvat aloittamaan elämänsä isomman sisaruksen varjossa. Lapsen kehitykseen kuuluvien uusien taitojen oppimisella ei ole enää samaa uutuusarvoa kuin esikoisen kohdalla. Ei myöskään samanlaisia paineita saavuttaa ne. Keskimmäisillä lapsilla ei ole samanlaista automaattisesti lankeavaa roolia kuin esikoisilla tai kuopuksilla. Keskimmäisistä lapsista tulee muita useammin taiteilijoita tai keksijöitä ja he ovat todennäköisemmin alttiimpia radikaaleille ajatuksille kuin esikoiset³. Tätä voisi tulkita mm. siten, että saadakseen huomiota keskimmäisten lasten täytyy olla räväkämpiä ja tehdä näyttävämmin asioita kuin esikoisten. Vanhemmat ovat jo tottuneet vanhemmuuteen eivätkä hermostu pienistä Parhaimmillaan keskimmäisistä lapsista kehittyy itsenäisiä ja neuvottelutaitoisia. Keskimmäiset lapset sukkuloivat muiden sisarusten joukossa ja osaavat valita eri tilanteissa erilaisia rooleja joko

3 isompien tai pienempien kanssa. Keskimmäiset lapset ovat usein sosiaalisesti taitavia, joustavia ja sovittelevia. KUOPUS Kuopuksen asema perheessä ei ole uhattuna samalla tavalla kuin muiden lasten; hän saa pitää asemansa perheen vauvana menettämättä tätä roolia muille. Heistä kehittyy muita huolettomampia ja itsekeskeisempiä. Toisaalta kuopuksen itsenäistyminen voi olla vaikeampaa tämän perheen ikuisen pikkuvauvan roolin ja lellittynä olemisen vuoksi. Monella kuopuksella on hyvä itseluottamus. Kuopuksilla on usein aikuisina vaikeuksia ottaa auktoriteettiasemaa. He eivät aina uskalla sanoa omia mielipiteitään. AINOA LAPSI, AINOKAINEN Ainoilla lapsilla on sekä esikoisten että kuopuksen edut, mutta myös molempien velvollisuudet. Ainoat lapset ovat usein pikkuvanhoja ja järkeviä, mutta voivat olla tunne-elämältään kehittymättömämpiä, koska he eivät ole yhtä harjaantuneita sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa tunnemyräköissä kuin sisarussuhteessa kasvaneet, jotka ovat joutuneet kokemaan enemmän turhautumisia ja epäjohdonmukaista käyttäytymistä sisaruksiltaan. Kun perheessä on useita jäseniä, eivät perheen ristiriitatilanteiden aiheuttamat paineet kasaudu yhden harteille. Sisarukset ovat malleina toisilleen ja antavat vastavuoroista tukea. Lapset, joilla on sisaruksia ovat taipuvaisempia valitsemaan kaverinsa laajemmalla skaalalla. Kaverin ei tarvitse olla samaa sukupuolta tai samanikäinen kuin lapsi itse. Varsinkin nuoremmilla sisaruksilla suhde vanhempaan sisarukseen on silta perheen ja kavereiden välillä. Kokemus sisaruussuhteesta helpottaa kaverisuhteen muodostumista. Asia ei tietenkään ole yksiselitteinen. Kaikki suurperheiden lapset eivät ole sosiaalisia eivätkä ainoat lapset vähemmän suosittuja kaveripiirissä.

4 SISARUSTEN VÄLISET SUHTEET, SISARUUSRAKKAUS, YHTEENKUULUVUUS Sisaruussuhde on yleensä elämän pitkäaikaisin suhde. Yhteisten kokemusten kautta sisarukset oppivat hyväksymään toistensa erilaisuuden. Vauva rasittaa ja ärsyttää isompaa sisarusta, mutta palkitsee valloittavuudellaan. Pienemmät sisarukset palvovat yleensä isompia sisaruksiaan ja viihtyvät näiden seurassa hyvin. Sisarusten keskinäisiin suhteisiin vaikuttavat ikäero, sukupuoli ja lasten luonteet. Mitä pienempi ikäero lapsilla on, sitä enemmän lasten välillä yleensä on kilpailua. Eri sukupuolta oleviin lapsiin kohdistuu erilaisia odotuksia, mikä vähentää vertailua lasten kesken. Sisarukset antavat samanarvoisten ihmissuhteiden perusmallin ja niiden välityksellä lapset omaksuvat ne arvot ja normit, jotka pätevät muissakin tasavertaisissa suhteissa. Vastaavasti vanhempien ja lasten välinen suhde luo mallin suhteesta auktoriteettiin. Sisarusjoukossa lapsi oppii jakamisen, vuoron odottamisen ja empatian kyvyn sekä huolehtimaan ja kantamaan vastuuta toisista. Eri-ikäiset lapset opettavat toisilleen joustavuutta, leikkimielisyyttä, ystävyyttä ja ristiriitojen ratkomista. Sisaruussuhteissa sosiaaliset taidot karttuvat vielä tehokkaammin kuin kaveruussuhteissa, koska perheen sisällä sisarusten on pakko kunnioittaa toistensa oikeuksia. Sisaruussuhteesta ei voi irtisanoutua kuten kaveruudesta. Sisarusten välinen suhde on samalla aikaa sekä lapsi-lapsi suhde että aikuinen-lapsi suhde, koska sisarusten väliseen suhteeseen kuuluu yleensä aina myös hoivaamista. Jo parivuotiaat lapset hoivaavat mielellään pienempiä sisaruksiaan. Sisaruussuhde opettaa vanhemmille lapsille vastuuntuntoa ja empatiaa, vuoron opettelua ja jakamista. Nuoremmat oppivat matkimalla vanhempia lapsia ja esim. puheenkehityksen kannalta on todettu toisten lasten kanssa keskustelun olevan tehokkaampaa kuin aikuisen kanssa juttelu. Lapset käyttävät keskinäisissä leikeissään luovemmin kieltä ja heidän kielellinen tasonsa on kehittyneempää kuin puhuessaan aikuisen kanssa. Hyvä sisaruussuhde suojaa masennukselta. Prospektiivisella tutkimuksella, jossa seurattiin 30 vuoden ajan aikuisia miehiä4, todettiin, että huono suhde sisaruksiin 20 vuoden iässä ennakoi masennusta 50-vuotiaana. Suhteella vanhempiin ei ollut vastaavaa korrelaatiota masennuksen kanssa.

5 SISARKATEUS, MUSTASUKKAISUUS Puhuttaessa sisarussuhteista sisarkateus nostetaan lähes poikkeuksetta esille. Mustasukkaisuus, kateus ja kilpailu kuuluvatkin aina jossain määrin sisaruussuhteisiin. Vanhempien huomiosta ja rakkaudesta kilpaillaan ja pelätään toisen saavan sitä enemmän. Miten estää mustasukkaisuutta ja edistää hyvää sisaruussuhdetta? Miten tuleva vauva otetaan perheessä vastaan? Onko isompi sisarus osallisena vauvan odottamisessa? Valmistetaanko häntä tulevaan? Millaisia mielikuvia luodaan? Miten isoveli tai sisko osallistuu vauvanhoitoon? Isompaa sisarusta pidetään vauvan synnyttyä helposti isompana kuin hän onkaan. Isollakin lapsella on kuitenkin oikeus ja usein halukin olla välillä pieni, autettava ja ilman ison vastuuta. Isommat sisarukset taantuvat usein vauvan tultua perheeseen; kuivaksi oppineet alkavat tehdä housuihinsa, sormen imeminen, puheen lässytys palaa Jos uutta isomman sisaruksen roolia opetteleva isosisko tai veli saa tarvitsemansa huomion ja tulee vakuuttuneeksi siitä, että häntä rakastetaan edelleen yhtä paljon kuin ennenkin, paluu isoksi lapseksi tapahtuu melko pian. Isoksi kasvamiseksi kuuluu kuitenkin aina vaihtelua ison ja reippaan ja pienen ja autettavan välillä. Vanhempien on hyvä huomioida ja kehua isompaa sisarusta myös muista asioista kuin siitä, että hän on iso ja osaava, ettei isona olemisesta tule lapselle tarpeettomasti paineita ja pärjäämisestä lapsen mielessä keino saavuttaa aikuisen hyväksyminen. Pikkusiskon tai veljen syntyminen ja vauva-aika on tärkeää myös isomman sisaren identiteetin vahvistajana. Seuratessaan vauvan odotusta ja hoivaa isompi sisarus käy mielessään läpi omaa vauva-aikaansa, jostain hänellä ei ole (kognitiivista) muistia, mutta voimakkaita tunnetason muistikuvia. Isommat lapset ovat yleensä kiinnostuneita katsomaan omia vauvakuviaan ja kysymään omaan vauva-aikaansa liittyviä kysymyksiä: Tehtiinkö mullekin noin? Oliko mullakin noi potkuhousut? Itkinkö mäkin vauvana?. Näistä havainnoista jäsentyy itsetuntoa vahvistava kuva; minuakin on hoivattu, pidetty sylissä, hellitty ja suukoteltu. Vanhemmat voivat myös tietoisesti vahvistaa kokemuksia kielellisesti kertomalla millaista isomman lapsen vauva-aika oli. Samoin voi kertoa, että vauvan hoitamiseen liittyy paljon vaivaa ja vastuuta, mutta vanhemmat haluavat hoitaa ja huolehtia hankalistakin lapsista, koska he rakastavat heitä. Se, että joskus hermostuu tai väsyy lapsiin, ei tarkoita, etteivät vanhemmat rakastaisi heitä. Joskus vanhemmatkin väsyvät.

6 VANHEMMUUS MONILAPSISESSA PERHEESSÄ Ensimmäisen lapsen odotuksesta alkaa vanhemmuus. Toisen lapsen myötä syntyvät sisaruussuhteet. Vanhemmuus on toisen lapsen kohdalla toisaalta helpompaa kuin ensimmäisellä kerralla, mutta kahden tai useamman lapsen hoitaminen on erilaista kuin yhden ja monet asiat vaativat uudelleen organisointia. Kaikkia lapsia rakastetaan yhtä paljon. Joskus rakkaus voi olla erilaista eri lapsiin. Toiset lapset ovat helppohoitoisempia kuin toiset. Kaikki lapset tarvitsevat myös vanhempien jakamatonta huomiota. Vanhempien omat kokemukset ja rooli omassa lapsuuden perheessä vaikuttavat siihen miten he suhtautuvat lapsiin. Jos molemmat vanhemmat ovat perheensä kuopuksia, asettuvatko he sisarusten välisissä kiistoissa aina automaattisesti nuorimmaisen puolelle? Suosivatko esikoisvanhemmat omia esikoisiaan tai vaativatko heiltä liikaa? ERILAISET LAPSET, SAMA PERHE, ROOLIT PERHEESSÄ Vaikka sisaruksilla on samat vanhemmat, sama koti ja sama kasvatus, niin lapset ovat keskenään hyvin erilaisia. Se, että kaikkiin lapsiin kohdistuu tasapuolinen kohtelu, on sanomattakin selvää. Lapset voivat kuitenkin vaatia keskenään erilaista kasvatusta; toiselle lapselle vanhemman neuvot menevät perille vasta äänen korottamisen jälkeen, toisella leuka väpättää jo pienemmästäkin ärtyneisyydestä äidin äänessä. Kunkin lapsen erityispiirteiden hyväksyminen ja erityisyyden kunnioittaminen on tärkeää. Keskinäiseen vertailuun syyllistyvät ajoittain varmaan kaikki vanhemmat, mutta sitä tulisi välttää, vaikka joskus vertailu ja kilpailu voikin tukea kasvatusta: Katsopas, miten reippaasti veljesi pistelee puuroa poskeen, Puepa sinäkin yhtä taitavasti kuin siskosi. Vanhemman tehtävä on huolehtia siitä, ettei lapsille muodostu rajoittavia rooleja kilttinä tyttönä tai perheen syntipukkina: Aina sinä kiukuttelet, ei kukaan muu ole ollut yhtä hankala. Lapset ovat tarkkoja havainnoimaan myös puolihuolimattomasti lausuttuja kommentteja, joita ei ole tarkoitettu lasten korviin: Kyllä tytöt ovat paljon helpompia ja kiltimpiä kuin pojat, Me toivottiin tietysti poikaa, mutta tämä kolmaskin oli sitten tyttö.

7 Ihanaa, kun tämä kuopus on ollut näin helppo vauva. En kestäisi, jos hän olisi samanlainen rääkyjä kuin isoveljensä. Lapsen korvissa tämä kuulostaa: Rakastan kuopusta enemmän kuin isoveljeä, joka on/oli rasittava. Vanhempien on yleensä helpompi ymmärtää itsensä kanssa samanlaisia lapsia. Itsensä kanssa hyvin erilainen lapsi voi tuntua kummalliselta ja vieraalta ja tämän lapsen käyttäytymismalleihin puututaan herkemmin. Toisaalta on joskus raivostuttavaa nähdä lapsella omia ei-toivottuja luonteenpiirteitä ja tapoja. Tai omien vanhempien, puolison, appivanhempien, entisen puolison On tärkeää, että aikuinen tunnistaa omat ns. sokeat pisteensä; miksi tietynlainen käytös ärsyttää enemmän kuin toinen, onko taipumusta suhtautua sallivammin joihinkin lasten tekemisiin, kun hermostun lapsen tekemiseen, vaikuttaako taustalla hermostumisen hänen toiseen vanhempaan, jonka kanssa olen kokenut riitaisan avioeron jne. Tutkimusten mukaan riitelevä perhe on hyvä kasvualusta lapselle, joka oppii jo kotona käsittelemään erilaisia ristiriitoja. Perheissä, joissa on enemmän poikia kuin tyttöjä, keskustellaan vähemmän ja näiden perheiden pojat suhtautuvat muutoksiin enemmän uhkina kuin mahdollisuuksina. Tyttövaltaiset perheet ovat suorituskeskeisempiä ja kommunikatiivisempia². SISARUKSEN ASEMA PERHEESSÄ, JOSSA YKSI LAPSI ON VAKAVASTI SAIRAS Kun perheen lapsi on sairas tai vammainen, tulee sisaruussuhteeseenkin erilainen jännite. Terve sisarus joutuu kantamaan suuremman taakan vanhempien odotuksista, saa vähemmän huomiota ja suhde sisarukseen on vähemmän tasa-arvoinen, enemmän hoivaava. Terveellä sisaruksella on samanaikaisesti monenlaisia tuntemuksia: hän tuntee syyllisyyttä siitä, että hän on terve ja pelkää tai jopa toivoo (irrationaalisesti) omaakin sairastumistaan samalla, kun pelko sisaruksen menettämisestä ja ärsyyntyminen sairaan sisaruksen aiheuttamasta vaivasta ja harmista ovat läsnä. Terveet sisarukset kehittyvät usein taitaviksi perheen ilmapuntariksi, jotka tarkkailevat vanhempien mielialoja ja perheen tunneilmastoa ja objektoivat itsensä sellaisiksi (usein ylikilteiksi) kuin uskovat vanhempien toivovan. ¹) Väestöliiton perhebarometri 2002, Poikolainen, Jaana (2002): Kasvatustietoisuuden ulottuvuuksia. Vanhempien käsityksiä kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 192

8 ²) Berthoud, Joy (1996): Pecking Order, Victor Gollancz, London, Bly, Robert (1996): The Sibling Society, Hamish Hamilton, London ³) Sulloway, Frank J. (1996): Born to Rebel, Little, Brown and Company, London 4) Waldinger RJ, Vaillant GE, Orav EJ, Childhood sibling relationships as a predictor of major depression in adulthood: A 30-year prospective study. Am. J Psychiatry 2007; 164:949-54

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Meidän perhe - uusperhe

Meidän perhe - uusperhe Meidän perhe - uusperhe Tekijät: Katja Kurjenrauma, Raision perheneuvola Elina Ketola, Naantalin lastenneuvola Uusperheneuvojakoulutus 2013 Kuvitus: Teemu Niemelä Suomen Uusperheiden Liitto ry Uusperheellisyys

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto www.vaestoliitto.fi, www.raisacacciatore.fi

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto www.vaestoliitto.fi, www.raisacacciatore.fi Lapsen itsetunto ja varhainen vuorovaikutus TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT 16.2.2011 Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto www.vaestoliitto.fi, www.raisacacciatore.fi

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot