SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN POLIITTINEN VUOSI 1984 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN POLIITTINEN VUOSI 1984 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA"

Transkriptio

1 SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODEN 1984 VALTIOPÄIVILTÄ POLIITTINEN VUOSI 1984 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA KUNNALLISVAALIT Vuoden 1984 kunnallisvaaleissa SDP kärsi tappion, vaikka säilytti suurimman puolueen aseman 24,9 prosentin kannatusosuudellaan. Edellisistä kunnallisvaaleista ääniosuus laski 0,6 ja eduskuntavaaleista 1,8 prosenttiyksikköä. Äänimäärissä menetykset olivat kunnallisvaaleihin ja eduskuntavaaleihin verrattuna. Nukkuvien puolue oli vaalien suurin voittaja. Äänestämättä jätti 26,5 prosenttia äänioikeutetuista. Keskeinen tulos kunnallisvaaleissa oli, että vasemmiston osuus laski 38,8 prosenttiin eli alemmaksi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen kunnallisvaaleissa. Aanisiirtymistä pääsivät osallisiksi ennen kaikkea vihreät, SMP ja sitoutumattomat, jotka pääsivät useissa valtuustoissa vaa'ankieliasemaan. Valtaosa kunnista sai vuoden 1985 alusta porvarienemmistön. Porvarienemmistöisiä kuntia on kunnallisvaalikaudella 400, sosialistienemmistöisiä 45 ja tasapainokuntia 18. Valtuustojen järjestäytyessä 2,9 prosenttia kaikista äänistä saaneet vihreät liittoutuivat porvarillisten ryhmien kanssa. Kokoomus saavutti kaikkien aikojen parhaan kunnallisvaalituloksen 23 prosentin ääniosuudellaan, joka oli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa ja 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eduskuntavaaleissa. Keskustapuolue säilytti asemansa ja osittain paransi sitä LKP:n kustannuksella. Puolueen osuus kaikista äänistä oli 19,4. SKDL sai kunnallisvaaleissa 13,2 prosentin kannatusosuuden. Laskua edellisiin kunnallisvaaleihin oli 2,7 prosenttia ja eduskuntavaaleihin 0,1 prosenttiyksikköä. RKP vahvisti kannatustaan saadessaan uutta tukea kaksi- ja suomenkielisiltä äänestäjiltä. SMP voitti edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna lähes ääntä ja lisäsi kannatustaan 2,3 prosenttiyksikköä saaden 5,3 prosentin kannatuksen. Eduskuntavaaleihin nähden SMP kärsi sen sijaan romahdusmaisen tappion eli ääniosuus putosi 4,4 prosenttiyksikköä. TALOUDEN KEHITYS Vuoden 1984 bruttokansantuotteen kasvuksi näyttää muodostuvan 3 %. Inflaatiokehityksessä päästiin suunnilleen hallituksen asettamaan 6 %:n tavoitteeseen. Työttömyydessä tapahtui hienoista laskua eli työttömiä oli työvoimaministeriön tietojen mukaan vuonna 1984 keskimäärin vähemmän kuin edellisenä vuonna eli Työvoimaministeriön tilastoihin ei ole kuitenkaan sisällytetty työttömyyseläkeläisiä, joita oli vuoden lopulla eli enemmän kuin vuonna Työllisyyden hoidossa ei siis onnistuttu ta- 181

2 voitteiden mukaan, vaikka työpaikkojen lisäys vuonna 1984 oli noin Suomen työttömyysluvut asettuvat kuitenkin noin puoleen OECD-maiden keskitasosta. Joulukuussa työttömiä oli 5,7 % työvoimasta. Talouspoliittiset ennusteet pitivät vuoden 1984 osalta hyvin paikkansa. Myönteistä oli, että samanaikaisesti kyettiin hillitsemään inflaatiota ja lisäämään työllistettyjen määrää. Inflaatiovauhti pysyi kuitenkin hieman korkeammalla tasolla kuin kilpailijamaissa keskimäärin. Tämä seikka yhdessä työmarkkinoiden jäykistymisen kanssa merkitsee, että työttömyysongelma kasvaa suhdannetaantuman koittaessa vuoden 1985 lopulla. Työvoiman kasvu pysähtyy kuitenkin tulevina vuosina. Se korostaa työvoimapoliittisten ja koulutuksellisten toimien tarvetta työllisyyden hoidossa. Kaikkien kotitalouksen käytettävissä olevien tulojen arvioitiin kasvavan vuonna 1984 reaalisesti 3,5 %. Eläkkeet ja omaisuustulot lisääntyivät palkkatuloja enemmän. Sen ohella verotuksen kiristyminen vaikutti siten, että palkansaajatalouksien tulonmuodostus oli kertomusvuonna heikompi kuin kotitalouksissa keskimäärin. Palkansaajien reaalinen ostovoima kasvoi kertomusvuonna 1,5 prosenttia. Vuonna 1985 kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon arvioidaan nousevan 3 % ja palkansaajien reaalisen ostovoiman 0,5 /o. Suomen ulkomaankauppa kehittyi vuonna 1984 poikkeuksellisen hyvin. Kauppataseen ylijäämä nousi 6,2 miljardiin markkaan. Edellisen kerran kauppatase oli ylijäämäinen vuonna Viennin arvo kasvoi edellisvuodesta 16 % ja määrä vajaat 10 %. Valtiontalouden tulojen ja menojen tasapaino parantui edelleen nousukauden ja finanssipolitiikan kiristämisen johdosta. Koko vuoden nettorahoitustarpeeksi arvioitiin 5 miljardia markkaa, joka oli 3 miljardia markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. KAKSIVUOTINEN TULORATKAISU Maaliskuussa solmittu kaksivuotinen tuloratkaisu tuki hallituksen talouspoliittista linjaa ja takasi palkansaajien reaaliansioiden kehityksen. Ratkaisuun sisältyivät työttömyysturvan uudistus vuoden 1985 alusta lukien ja työajan lyhentäminen vuonna Pekkasratkaisuun liittyi myös sitoumus siitä, että valtion lainoittaman asuntotuotannon taso pidetään :ssa vuosina 1985 ja 1986 sekä päivähoitopaikkoja lisätään vuosittain 7 000:lla. Hallituksen päätös hyvityssakkojen korottamisesta irrallaan työelämän pelisääntöjen uudistamisesta herätti sekä Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän että ammattiyhdistysliikkeen piirissä runsaasti arvostelua. Sosialidemokraattien toimesta saatiin kuitenkin ns. pelisääntökomitean toimeksiantoon sisällytetyksi SAK:n vaatimia aineksia. Lisäksi komitean oli annettava välimietintö vuoden 1984 loppuun mennessä nopeasti toteutettavista muutoksista, joilla voidaan parantaa työehtosopimusjärjestelmän toimivuutta. Siinä komitea ei kuitenkaan onnistunut, vaan ajautui lähes umpikujatilanteeseen työnantajien jyrkän asenteen vuoksi. Eduskunta kiirehti kesällä työehtosopimuslain muutoksen yhteydessä tekemässään ponnessa komitean työn valmistumista. Se edellytti niin ikään, että hallitus joka tapauksessa ryhtyy toimenpiteisiin neuvottelujärjestelmän tehostamiseksi ja tasapainottamiseksi. 182

3 Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä repesi hyvityssakkojen korottamista koskevassa äänestyksessä eduskunnassa. Vastoin ryhmäpäätöstä äänesti kolme edustajaa sekä äänestyksestä pidättäytyi tai oli poissa ilman lupaa 14 kansanedustajaa. Ryhmä antoi lakiesitystä vastaan äänestäneille vakavan muistutuksen, kahdelletoista pidättäytyneelle tai luvatta poissaolleelle muistutuksen sekä kehotti kahta äänestyksestä poissaollutta suurempaan tarkkuuteen eduskuntatyössä. VALTION TULO- JA MENOARVIO Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä jätti maaliskuussa hallitusryhmälle omat tavoitteensa vuoden 1985 tulo- ja menoarvion yleislinjoiksi. Tiukkuus noususuhdanteessa nähtiin tarpeelliseksi, mutta se tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja ei saa leikata, vaan niitä on kehitettävä siellä, missä puutteet ovat polttavimmat. Ryhmä suhtautui kriittisesti suurteollisuuden vastikkeettomaan tukeen sekä maatalouden yhteiskunnalle aiheuttamien menojen paisumiseen. Varustelumäärärahoja ei ryhmän mielestä saa paisuttaa. Hallituksen syyskuun alussa antama tulo- ja menoarvioesitys oli laadittu suhdannepoliittisista syistä tiukaksi. Lainanottoa supistettiin ja veroasteen nousu pidettiin vähäisenä, joten menotaloudessa noudatettiin pidättyvää linjaa. Tavoitteena oli, etteivät velanhoitomenot kasva reaalisesti vuoden 1984 kassamenoista. Menoarvioesityksen loppusumma oli milj. markkaa eli 9,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 1984 varsinaisen tulo- ja menoarvion loppusumma. Eduskuntakäsittelyn aikana loppusumma nousi milj. markkaan. Menolisäykset johtuivat lähinnä siitä, että oppositio äänesti lepäämään yli vaalien eräät kuntien valtionosuuksien maksatusten lykkäämistä koskevat lait sekä sairausvakuutuksen omavastuuosuuden korotusta tarkoittavat lait. Näin syntynyt aukko päätettiin kattaa mm. kunnilta otettavalla lainalla ja menosupistuksilla. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän aloitteesta hallituspuolueet lisäsivät budjettiin noin 40 milj. markkaa nuorisomäärärahoja (mm. nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen). Sen lisäksi määrärahoja osoitettiin kehitysyhteistyöhön, ympäristönsuojeluun sekä Valtionrautateiden aseman parantamiseen. Mm. opposition kanssa käytyjen tuloksettomien neuvottelujen vuoksi eduskunta sai budjetin valmiiksi vasta Hallitus antoi vuoden 1984 aikana eduskunnalle kolme lisämenoarviota. Niistä ensimmäinen ja kolmas painottuivat maatalouden vientituen lisäämiseen. Toinen oli laadultaan suhdannepoliittinen, sillä siinä korotettiin mm. työnantajan sosiaaliturvamaksua, vakuutetun sairausvakuutusmaksua ja sähköveroa. Finanssipolitiikan pitämiseksi kireänä kevään kaksi lisämenoarviota sisälsivät yhteensä 900 milj. markan menosupistukset. SOSIALIDEMOKRAATTISET RYHMÄPUHEENVUOROT SKDL teki helmikuussa välikysymyksen ja huhtikuussa oli kokoomuksen vuoro. SKDL:n kysymys oli rakennettu SAK:n tulopoliittisten vaatimusten ympärille. Puheenjohtaja Olli Helminen ihmetteli ryhmäpuheenvuorossa, miksi kommunistien tuki SAK:n tavoitteille on sitten ammattiyhdistyspolitiikassa hapuilevaa. 183

4 Kokoomus oli valinnut "sääntömääräisen kevätvälikysymyksensä" aiheeksi lähinnä lapsiperheet ja nuorison. Ryhmäpuheenvuoron pitänyt Pertti Paasio tarkasteli kokoomuksen kannanottoja viime vuosilta ja havaitsi ne ristiriitaisiksi. Kun kokoomus esimerkiksi vielä vuoden 1984 budjetin lähetekeskustelussa vaati tiukempaa linjaa, se välikysymyksessään esittää julkisen menotalouden kasvattamista. Sosialidemokraattien puheenvuoron hallituksen kehitysyhteistyöpoliittisesta selonteosta käyttänyt Markus Aaltonen totesi, että kehitysavun on lähdettävä kehitysmaiden omasta tarpeesta. Sosialidemokraatit edellyttävät, että kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 1987 mennessä 0,7 prosenttiin BKTsta. Samalla olisi laadittava aikataulu yhden prosentin osuuden saavuttamiseksi. Talouspoliittisesta selonteosta ryhmäpuheenvuoron pitänyt Kaisa Raatikainen esitteli ryhmän budjettipoliittisia kannanottoja. Hän ilmaisi ryhmän tuen hallituksen talouspolitiikalle, mutta varoitti, että lyhytnäköiset säästöt ja supistukset saattavat aiheuttaa ajan mittaan vaikeasti korvattavaa vahinkoa kansalaisten tasa-arvolle ja turvallisuudelle. Ryhmäpuheenvuorossa torjuttiin työeläkerahastojen käyttö budjetin kattamiseen laajemmin kuin on jo sovittu. Siinä ilmaistiin myös kielteisyys kunnallisten sosiaaliturvamaksujen korotuksiin osana työttömyysturvan rahoitusjärjestelyjä. Sosialidemokraatit toivovat valtion keskipitkän aikavälin suunnitelmille poliittista käsittelyä hallituksessa sekä eduskunnalle tilaisuutta tehdä niistä keskeisiä linjanvetoja talouspoliittisen selonteon yhteydessä. Syksyllä budjetin lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Olli Helminen totesi, että Suomen talouspolitiikassa on viime aikoina saavutettu jopa parempia tuloksia kuin hallitusohjelmassa keväällä 1983 arvioitiin. Määrätietoisella talouspolitiikalla on Suomen kansantaloudesta tehty yksi parhaiten toimivista ja tasapainoisimmista Euroopassa. Jos hyvä yhteistyö hallituksen ja etujärjestöjen välillä jatkuu, voimme hoitaa asioita siten, että laskusuhdanne kohdataan kohtuullisen hyvin varustautuneena. Hallituksen on syytä ryhtyä selvitystoimiin myös seuraavaa tulokierrosta varten. Helminen muistutti sosialidemokraattien tavoitteesta, että budjettiesityksen on tiukkuudestaan huolimatta parannettava sosiaaliturvan tasoa. Budjettiesityksellä toteutetaankin mm. työttömyysturvan uudistus sekä sovitaan pientenlasten hoidon järjestämisestä. Tosin kunnallisen päivähoidon maksujen korotus arveluttaa jyrkkyydessään. Hoitomaksuissa on tulevina vuosina pyrittävä alenevaan linjaan. Vuonna 1985 hallituksen on annettava myös esitys lapsilisien maksatuskauden ulottamisesta 16- ja 17-vuotiaisiin. Ryhmä ilmaisi tyytyväisyytensä kunnallisen toimeentulon korotukseen. Työttömyyseläkkeen ikärajan nostamista sen sijaan olisi vielä eduskunnassa harkittava, koska joustava eläkeikäjärjestelmä ei toteudu budjettivuonna. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien olisi niin ikään katsottava mahdollisuuksia kehitysavun määrärahojen nostamiseen. Hallituksen ympäristönsuojeluselonteosta käydyssä keskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Aimo Ajo sanoi, että ympäristöministeriön perustaminen mahdollistaa aiempaa paremmin kokonaiskuvan hahmottamisen ympäristönsuojelusta. Ympäristöarvojen painottaminen merkitsee niin ikään uutta vastuullisuutta niitä omistaville ja käyttäville. Sosialidemokraattinen ryhmä painotti ympäristönsuojelun yleislain kehittämistä, vesilain uudistamista sekä rakennuslain aikaansaamista. SKDL teki lokakuussa välikysymyksen kunnallisesta itsehallinnosta ja kunnallistaloudesta. 184

5 Välikysymyksen johdosta käydyssä keskustelussa sosialidemokraatit esittivät kunnallista itsehallintoa laajentavaa kokeilua. Kokeilukunnat voisivat soveltaa sellaisia uusia menettelytapoja, jotka ottaisivat aiempaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet. Ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Olli Helminen esitti, että kunnat saisivat esimerkiksi käyttää valtionosuuksia nykyistä vapaammin sekä voisivat halutessaan vähentää lautakuntia ja muita luottamuselimiä. Nuorisopoliittisesta selonteosta käydyssä keskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Saara-Maria Paakkinen esitti muille hallituspuolueille neuvotteluja yhteiskuntatakuun nostamisesta ja nuorisojärjestöjen esitysten huomioonottamisesta vuoden 1985 budjetissa. Hän totesi myös, että asumisen tukijärjestelmää on suunnattava asumisen perusturvan toteuttamiseen. Korkojen vähennysoikeutta ei saa käyttää kerska-asumisen tukemiseen. Vaikean vuokra-asuntotilanteen paikkakunnilla on nuorten vuokra-asuntoja varten osoitettava erillinen kiintiö. Opintotuen lainapainotteisuutta on vähennettävä. Peter Muurman sanoi budjettimietinnössä käytetyssä ryhmäpuheenvuorossa, että seuraavat budjetit on rakennettava hallituspuolueiden omien voimien varaan. Hän kiinnitti myös huomiota valtiosäännön lepäämäänjättämissäännöksiin, jotka eivät sovellu normaaliparlamentarismiin. Ne antavat yhden kolmasosan vähemmistölle mahdollisuuden käytännössä hylätä budjettilakeja. Oppositio ei Muurmanin mukaan onnistunut äänestyksillään olennaisesti horjuttamaan hallituksen talouspoliittista linjaa. Se sai kuitenkin aikaan sen, että budjetti on suhdannepoliittisesti huonompi kuin hallituksen esitys oli. Elvytysvaran pienentyminen haittaa työllisyyden hoitoa, mistä lankeaa opposition kannettavaksi suuri vastuu. Investointeja olisi vuoden lopulla saatava muilla keinoin liikkeelle. Siksi korkotasoa on pikaisesti alennettava. Tyytyväisyytensä ryhmä ilmaisi mm. nuorisomäärärahojen lisäämisestä, Valtionrautateiden aseman parantamisesta sekä ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön voimavarojen kasvattamisesta eduskunnassa. Myönteistä myös oli, että työttömyyseläkkeen ikäraja saatiin pysytetyksi vuonna 1985 vielä 55 vuodessa. Sosialidemokraattien mielestä on entistä selkeämmin lähdettävä siitä, että tulo- ja menoarvion käsittelystä ja valmistumisesta on vastuussa ennen kaikkea eduskunta. ALOITTEET Sosialidemokraatit jättivät kertomusvuonna yhteensä 411 raha-asia-aloitetta, 108 toivomusaloitetta ja 9 lakialoitetta. Ryhmäaloitteita niistä olivat toivomusaloitteet kunnallisen toimeentulotuen korottamisesta, taloudellisen rikollisuuden torjunnasta, vaelluskalakantojen pelastamisesta sekä lakialoitteet työsulun käytön estämisestä ja työsuhdeturvan jatkuvuusperiaatteen toteuttamisesta. Raha-asia-aloitteista hyväksyttiin budjetin käsittelyssä 54. Ne tarkoittivat mm. nuorten asemaa parantavien, kehitysyhteistyön, ympäristönsuojelun, Valtionrautateiden, sosiaalisten järjestöjen, eräiden opistojen sekä kulttuuritoiminnan määrärahojen lisäämistä. JULKILAUSUMAT JA KANNANOTOT Huhtikuussa antamassaan kannanotossa Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä piti 185

6 myönteisenä tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamista. Sen avulla kyetään turvaamaan palkansaajien ostovoima, parantamaan työllisyyttä ja hidastamaan inflaatiota. Työttömyysturvauudistus poistaa eräitä kipeitä epäkohtia sosiaaliturvassa. Työajan lyhentämisessä saatiin pää avattua. Tärkeätä myös on, että neuvottelujen yhteydessä voitiin sopia lasten päivähoitopaikkojen ja arava-asuntotuotannon lisäämisestä. Ryhmä tuomitsi eräiden hallituspuolueiden tekemät rinnakkaisaloitteet hallituksen yksimielisiin esityksiin. Se ilmoitti osaltaan olevansa valmis vaikuttamaan siihen, että ratkaisuun liittyvät lait käsitellään asiallisesti ja huolellisesti, mutta samalla joutuisasti. Mahdolliset muutokset on tehtävä hallituspuolueiden yhteisesti sopimalla tavalla. Hyväksyessään toukokuussa Yleisradion johtajavalinnat ryhmä yhtyi hallintoneuvostoryhmän kannanottoon. Siinä edellytettiin, että Yleisradion johtamisessa lisätään jämeryyttä, jäntevyyttä ja tehokkuutta. Ohjelmatyön tasoa on nostettava Ylen kilpailukyvyn parantamiseksi. Elokuussa pitämänsä kesäkokouksen sisäpoliittisessa julkilausumassa ryhmä asettui tulokselliseksi osoittautuneen talouspoliittisen linjan taakse. Sitä on jatkettava tavoitteena inflaation painaminen kilpailijamaiden tasolle ja sen alle. Elvytysvaran luomiseksi on valtion velanottoa edelleen supistettava. Tuloratkaisun yhteydessä päätetty päivähoitopaikkojen lisääminen ja arava-asuntojen rakentaminen on toteutettava sovitulla tavalla. Vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä sekä puutteellista asumista poistettava tehostamalla perhe- ja asuntokohtaisia tukitoimia. Hallituksen toimet työllisyyden hoidossa eivät olleet ryhmän mielestä riittäviä. Ryhmä kiinnitti huomiota etenkin pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen. Työttömyyseläkkeen ikärajaa ei saa nostaa, ennen kuin eduskunnalle annetaan esitys joustavan eläkeikäjärjestelmän toteuttamisesta. Kunnallista toimeentulotukea on parannettava. Vanhusten palveluja on kehitettävä. Budjetissa on voimavaroja ohjattava kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin, kuten koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Opintotukea on kehitettävä. Valtionyhtiöiden pääomarakennetta on vahvistettava valtion omin sijoituksin. Valtion liikelaitosten toimintaedellytyksiä on parannettava ja valtionrautateillä toteutettava avoin budjetointi. Erityinen huomio on kiinnitettävä ympäristöhallinnon toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Samoin on ryhdyttävä toimiin vesilain ja luonnonsuojelulain uudistamiseksi. Budjetin tasapainottamisessa tarpeelliset supistuskohteet on ryhmän mielestä löydettävissä yritysten perusteettomasta tueasta ja maatalouden ylituotannon rahoituksesta. Varustelumenojen kasvusta on tingittävä. Maatalouden ylituotannosta aiheutuvat menot on sisällytettävä kokonaisuudessaan varsinaiseen budjettiin. Eduskuntaryhmä kiirehti rakennus- ja kaavoituslainsäädännön uudistamista. 186

7 Ulkopoliittisessa julkilausumassaan kesäkokous vetosi suurvaltoihin asevarustelukilvan katkaisemiseksi. Ydinaseistus on jäädytettävä ja sitä on käytävä neuvotteluin purkamaan. Avaruuden varustaminen on estettävä. Euroopan valtioiden on määrätietoisesti etsittävä keinoja yhteisen turvallisuutensa takaamiseksi, ydinsodan vaaran poistamiseksi ja ydinasevarustelusta irtautumiseksi. Ryhmä tuki pääministeri Sorsan aloitteesta annettua kolmen pääministerin vetoomusta ydinaseettoman Pohjolan, Keski-Euroopan ydinaseettoman käytävän ja ydinaseettoman Balkanin puolesta. Wienin asevoimien supistusneuvotteluja, Euroopan aseidenriisuntakonferenssia sekä ETYKin tulevaa kymmenvuotiskokousta tulee käyttää uusien näköalojen avaamiseen Euroopassa. Eduskuntaryhmä ilmaisi tukensa presidentti Mauno Koiviston johtamalle ulkopolitiikalle, joka hyviin naapurisuhteisiin nojaten tähtää rauhan turvaamiseen ja Suomen pysyttämiseen suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita on lujitettava 40 vuotta sitten alkaneella ja YYA-sopimuksessa vahvistuksensa saaneella linjalla. Pohjoismaista yhteistyötä tulee kehittää perinteiseltä pohjalta. Pohjolan alueen säilyminen suurvaltajännityksen ja ydinaselaskelmien ulkopuolella on turvattava. Suomen on kasvatettava oman kehitysapunsa kansantuoteosuutta suunnitelmien mukaisesti. Syyskuun lopulla ryhmä tuomitsi Nokian joukkoirtisanomiset, joita se piti osoituksena työnantajapiirien koventuneesta asenteesta. Työsuhdeturvaa on täydennettävä ns. jatkuvuusperiaatteella. Ryhmän mielestä työelämän pelisäännöt on vihdoinkin uudistettava. Pelisääntökomitean on kiirehdittävä työtään ja valmistettava vuoden loppuun mennessä väliraporttinsa sellaisista työehtosopimuslainmuutoksista, joilla voidaan parantaa sopimusjärjestelmän toimivuutta. Hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän tehostamiseksi ja tasapuolistamiseksi, kuten eduskunta edellytti. Myös työntekijöillä on oltava oikeus työehtosopimusten tulkintaan. Eduskuntaryhmä palasi pelisääntöasiaan tammikuussa antamassaan kannanotossa. Siinä ryhmä paheksui työnantajien kielteistä suhtautumista pelisääntöjen uudistamiseen. Tilanne pelisääntökomiteassa on ajautunut työnantajien jyrkän asenteen vuoksi lähes umpikujaan. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä muistutti vakavasti eri osapuolia siitä, että eduskunta kiirehti keväällä 1984 työehtosopimuslain muuttamisen yhteydessä tekemässään yksimielisessä ponnessa komitean työn valmistumista. Se edellytti niin ikään, että hallitus joka tapauksessa ryhtyy toimenpiteisiin työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän tehostamiseksi ja tasapuolistamiseksi. RYHMÄN MUU TOIMINTA Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ulkopoliittista kerhoa veti kertomusvuonna Erkki Liikanen ja talouspoliittista kerhoa Paavo Lipponen. Puheenjohtaja Olli Helmisen johdolla työskennellyt budjettityöryhmä valmisti ryhmätoimikunnan ja edelleen ryhmän käyttöön 187

8 ehdotuksen eduskuntaryhmän budjettitavoitteista, jotka luovutettiin maaliskuussa ministeriryhmän käyttöön, Sakari Knuuttila johti eduskuntatyön kehittämistyöryhmää. Se teki esityksen ryhmän menettelytapasäännöksi ja kokosi ryhmän jäsenille kansion eduskuntatyössä tarvittavista tiedoista. Kevätkaudella hyväksytyissä menettelytapaohjeissa sovittiin mm., että ryhmäkokouksen alustuspuheenvuorot rajoitetaan kahdeksaan ja muut puheenvuorot kahteen minuuttiin. Työelämän uudistamiseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin Risto Ahosen puheenjohdolla toimineessa työryhmässä, jonka työhön osallistui eduskuntaryhmän jäsenten lisäksi myös ammattiyhdistysliikkeen edustajia, Reino Paasilinna veti ryhmän ja puolueen tiedotusryhmää, joka jätti raporttinsa toukokuussa. Raportissa käsiteltiin tiedottamisen periaatteita sekä tehtiin ehdotuksia tiedotustoiminnan kehittämiseksi. Ryhmän jäsenille järjestettiin mm. televisioesiintymistä ja referaatin laadintaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia- Viikkotiedotetta uudistettiin, valmistettiin ryhmästä englanninkielinen esite, painatettiin edustajien käyttöön "Terveisiä eduskunnasta" -postikortti sekä kehitettiin ryhmän aihekohtaista arkistointia. Kunnallisvaaleihin liittyen ryhmä järjesti eri paikkakunnilla yhteensä seitsemän "Tule juttelemaan" -tilaisuutta. Eduskuntaryhmän valtuuskunta kävi puheenjohtaja Pertti Paasion johdolla marraskuussa Ruotsin sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vieraana Tukholmassa. Ryhmä piti Veikko Helteen kutsusta marraskuussa Nummelan työväentalolla työväeniltamat. Pentti Lahti-Nuuttilan johdolla toiminut huvitoimikunta suunnitteli kaksi ja puoli tuntia kestäneen ohjelman, jonka toteutuksesta vastasivat eduskuntaryhmän ja hallitusryhmän jäsenet sekä ryhmätoimiston henkilökunta. Ryhmän uusi lippu valmistui Lahdessa kesäkuussa pidettyyn puoluekokoukseen. Lippu on painettu kopio vanhasta käsinkirjaillusta silkkilipusta. Sen vihki käyttöön puoluekokouksen yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa Olli Helminen ja puoluekokousmarssilla sitä kantoi Antti Kalliomäki. SOSIALIDEMOKRAATTINEN HALLITUSRYHMÄ Sosialidemokraattisessa hallitusryhmässä tapahtui vaihdoksia II sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipaleen siirtyessä joulukuun alussa sosiaalihallituksen pääjohtajaksi. Uutena jäsenenä ministeriryhmään tuli eduskuntaryhmän I varapuheenjohtaja Kaisa Raatikainen sisäministerin paikalle. Samalla sisäministeri Matti Luttinen siirtyi liikenneministeriksi ja liikenneministeri Matti Puhakka II sosiaali- ja terveysministeriksi. Pääministeri Kalevi Sorsan johtamassa hallituksessa jatkoivat kertomusvuonna ympäristöministerinä Matti Ahde, ulkomaankauppaministerinä Jermu Laine, kauppa- ja teollisuusministerinä Seppo Lindblom sekä I opetusministerinä Kaarina Suonio. 188

9 RYHMÄN SISÄINEN JÄRJESTÄYTYMINEN Vuoden 1984 valtiopäivien alussa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Olli Helminen sekä I varapuheenjohtajaksi Kaisa Raatikainen ja II varapuheenjohtajaksi Aimo Ajo. Heidän lisäkseen ryhmätoimikuntaan tulivat Markus Aaltonen, Kaj Bärlund, Tuulikki Hämäläinen, Reijo Lindroos, Timo Roos, Mikko Rönnholm ja Kerttu Törnqvist. Olli Helmisen tultua valituksi Kansaneläkelaitoksen johtajistoon hän pyysi eroa puheenjohtajan tehtävistä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin marraskuun alusta Pertti Paasio. Marraskuun lopussa vaihtui myös I varapuheenjohtaja, koska Kaisa Raatikainen nimitettiin sisäasiainministeriksi. Uudeksi I varapuheenjohtajaksi valittiin Pirjo Ala-Kapee. Eduskunnan I varapuhemieheksi valittiin ryhmän ehdotuksesta Pirkko Työläjärvi. Ryhmän rahastonhoitajana on toiminut Kerttu Törnqvist. Tilintarkastajiksi valittiin Martti Lähdesmäki ja Anna-Liisa Piipari sekä varatilintarkastajiksi Liisa Jaakonsaari ja Peter Muurman. Aloiteryhmään kuuluvat Kaisa Raatikainen, Kaj Bärlund, Tarja Halonen, Liisa Jaakonsaari ja Jukka Mikkola. Ryhmän piiskureina toimivat Sinikka Hurskainen-Leppänen ja Reino Paasilinna. Kertomusvuoden aikana ryhmän sihteerinä on toiminut Erkki Meriläinen. Lainsäädäntösihteerinä toimi KT. Ahonen sekä tiedotussihteereinä Ulpu Iivari ja Sulo Ikonen. Toimistosihteereinä toimivat Helga Karvinen, Leena Nivalainen, Raili Jantunen ja Rita Laigren. Kertomusvuonna ryhmä kokoontui 37 kertaa ja toimikunta 53 kertaa. Ryhmän kesäkokous pidettiin Raumalla. SELOSTUKSIA ERÄISTÄ VUODEN 1984 VALTIOPÄIVILLÄ VALIOKUNNISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi yhteensä 37 mietintä ja 12 lausuntoa. Lapsen kansalaisuuteen selvennys Lapsen oikeudellisen yhdenvertaisuuden ja vanhempien tasa-arvoisuuden toteuttamiseksi lapsen kansalaisuuden määräytymisperusteita muutettiin siten, että lapsen kansalaisuus määräytyy yhdenmukaisin perustein riippumatta lapsen syntyperästä ja vanhemman sukupuolesta. Lainmuutoksesta aiheutuu kaksoiskansalaisuustapausten määrän huomattava kasvu lapsen saadessa kummankin vanhempansa kansalaisuuden. Niiden haittojen välttämiseksi, joita kaksoiskansalaisuus saattaa aikuisiällä aiheuttaa, lainmuutos sisältää uudet säännökset myös kansalaisuuden menettämisestä. 189

10 Hallituksen kertomus Hallituksen kertomusta vuodelta 1982 käsitellessään perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota erityisesti päätösvallan hajauttamiseen hallinnossa, poliisitoimen tehostamiseen sekä sähköenergian hinnoitteluperusteisiin ja kilpailunäkökohtiin. Päätösvallan hajauttamisen osalta valiokunta edellytti, että valtion paikallishallinnon kehittämistoimia jatketaan väliportaanhallinnon ja kunnallishallinnon kehittämisen rinnalla. Poliisitoimen osalta valiokunta edellytti voimavarojen lisäämistä muuttovoittoisiin piireihin ja yhteistoiminta-alueilla sekä työllisyysvaroin palkatun pysyväisen henkilöstön toimien vakinaistamista. Oikeusasiamiehen kertomus Oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 1982 käsitellessään valiokunta kiinnitti erityistä huomiota valtion korvattaviin vahinkoihin, lapsen huoltoon liittyviin säännöksiin ja vankien päihdeongelmiin. Valiokunta edellytti, että kansalaisuuslainsäädännön uudistamisen ollessa vireillä kiinnitetään asianmukaista huomiota lapsen kansalaisuuden merkitykseen huoltoa koskevissa ristiriitatilanteissa. LAKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi 8 mietintöä ja 2 lausuntoa. Yrityskiinnitys käyttöön Irtaimistokiinnityslaki korvattiin yrityskiinnityslailla. Tätä uutta velan vakuutta voivat käyttää kaikki elinkeinonharjoittajat, jotka on merkitty kaupparekisteriin. Kiinnityksen kohteena on elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus kokonaisuudessaan. Työsuhteisten lahjomisen rangaistavuuden selvennys Rikoslakia selvennettiin siten, että julkisyhteisöön työsuhteessakin olevat kuuluvat kiistattomasti lahjomisesta ja lahjoman vastaanottamisesta annettujen säännösten piiriin. Lapseksi ottamista koskevien säännösten kokoaminen Lapseksi ottamista ja ottolapsisuhdetta koskevat kansalliset säännökset nykyaikaistettiin ja koottiin yhteen lakiin samalla, kun lakiin otettiin kansainvälisessä käytännössä noudatettavat säännökset. Syyttömästi vangitun tai tuomitun korvauksen saantia helpotettiin Syyttömästi vangittu tai tuomittu voi tuomioistuinmenettelyä käyttämättä hakea valtiokonttorilta korvausta vapauden menetyksestä. 190

11 ULKOASIAINVALIOKUNTA Valiokunta antoi yhteensä 19 mietintöä ja yhden lausunnon. VVider-instituutin perustaminen Eduskunta hyväksyi Suomen hallituksen ja YK:n kansakuntien yliopiston välillä Taloudellisen kehitysmaatutkimuksen kansainvälisestä instituutista (ns. Wider-instituutti) tehdyn sopimuksen. Sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan tarkoituksena oli luoda edellytykset laitoksen perustamiselle ja sen toiminnan aloittamiselle Suomessa. Instituutin tehtävänä on avustaa vaikeiden maailmanlaajuisten kehitysongelmien tutkimusta ja pyrkiä osoittamaan niille ratkaisumalleja. Instituutin perustamisesta koituu Suomelle noin 140 milj. markan menot kuuden vuoden kuluessa. Mietinnössään ulkoasiainvaliokunta piti valitettavana, että vastaava rahasumma poistuu kehitysyhteistyön kenttäkäytöstä ja edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että toimenpiteellä ei vaikeuteta Suomen harjoittamaa muuta kehitysyhteistyötä ja että kehitysyhteistyövarojen kasvu vastaisuudessa turvataan. Kehitysavun tavoitteet Eduskunnan mielestä Suomen kehitysavussa tulisi vuoteen 1988 mennessä saavuttaa kansainvälinen tavoite, joka on 0,7 prosenttia bkt:sta. Kanta sisältyy ulkoasiainvaliokunnan mietintöön kehitysyhteistyön periaatteista, määrästä, laadusta ja toteuttamistavoitteista. Kehitysavun tulee mietinnön mukaan perustua kehitysmaiden omiin tarpeisiin ja auttaa kaikkein köyhimpiä ja vaikeimmassa asemassa olevia. Suomen olisi luotava selkeä toimintalinja uutta kansainvälistä talousjärjestystä tarkoittavan rakennemuutoksen tukemiseksi. Kehitysyhteistyön sisältöön ja laatuun on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Sitä varten on turvattava riittävät hallinnolliset resurssit. Pitkäjänteisyyden takaamiseksi sopimuksentekovaltuuksia tulisi pidentää kolmesta viiteen vuoteen. Suomen kehitysavun tulee suuntautua maihin, jotka pyrkivät omissa kehityssuunnitelmissaan taloudellisen riippumattomuutensa vahvistamiseen sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kaikille yhteiskunnan jäsenille pyritään turvaamaan samat oikeudet. Vähintään 30 prosenttia kahdenvälisestä avusta on ohjattava vähiten kehittyneille maille. Monenkeskinen apu tulisi enenevässä määrin ohjata YK-järjestelmän kautta. Kansainvälisistä rahalaitoksista tulisi köyhimpiin maihin suuntautuvan kansainvälisen kehitysjarjestön (IDA) olla keskeisimmissä asemassa. Kehitysapua tulisi antaa aloilla, joilla Suomella on tarjolla kilpailukykyistä ja kehitysmaiden oloihin soveltuvaa tietoa ja taitoa. Avun antaminen tavaratoimituksina ei saa johtaa vastaanottajan kannalta epäedullisiin toimituksiin. Hallituksen tulisi antaa kehitysyhteistyöstä säännöllisin väliajoin kertomus eduskunnalle. 191

12 VALTIOVARAINVALIOKUNTA Valiokunta antoi 107 mietintöä ja 7 lausuntoa. Saamisten loppuerien periminen Valtion ja sen rahaston myöntämä laina tai muu saaminen, jonka maksamaton pääoma on enintään 600 markkaa tai vuotuismaksu enintään 60 markkaa, on maksettava kokonaisuudessaan seuraavassa kannossa. Hallitus ehdotti summien korottamista 600 markasta 900 markkaan ja vastaavasti 60 markasta 90 markkaan. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen poistettuaan lain vaikutuspiiristä metsänparannuslainat. Kansaneläkkeen verovapaus Vuotta 1983 edeltäneiltä vuosilta maksettavien kansaneläkkeiden perusosan, tukiosan ja tukilisän verovapautta jatkettiin vuodelta 1984 ja sen jälkeen toimitettavissa verotuksissa. Arpajaisverolain muuttaminen Tavara-arpajaisista saatujen eräiden voittojen arpajaisveron alaisuuden raja nostettiin markasta markkaan. Raha-arpojen voittorakenteeseen liittyvistä syistä myös tasan 50 markan arvoiset voitot säädettiin arpajaisverosta vapaiksi. Aikaisemman lain mukaan verovapaus koski alle 50 markan voittoja. Maidon ja sianlihan vientikustannusmaksun alentaminen Sianlihan vientikustannusmaksu alennettiin 25 pennistä 15 penniin kilolta alkaen ja 5 penniin kilolta alkaen. Keväällä tehdyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti maidon vientikustannusmaksua alennettiin 7,5 pennistä 2,5 penniin litralta lukien. Rehuseosveron ja lannoiteveron korotus Maatalouden ylituotannon viennistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi kannanrehun rehuseosveroa korotettiin ensin alkaen 4 pennillä eli 20 penniin kilolta, sitten alkaen 4 pennillä 24 penniin, jolloin myös muiden rehuseosten veroa nostettiin 12 pennistä 14 penniin ja lannoitevero 10 pennistä 12 penniin kilolta. Rehuseosveroa muutettiin vielä siten, että veroa nostettiin lukien 2 penniä eli kananrehuseosten vero 26 penniin ja muiden rehuseosten vero 16 penniin. Lannoiteverosta tehtiin lisäksi päätös, että sitä kannetaan 12 pennin suuruisena saakka ja loppuvuoden penniä kilolta. Perintö- ja lahjaverolain sekä tulo- ja varallisuusverolain muuttaminen Perittävän kihlakumppanille ja eloonjääneelle puolisolle jäämistöstä mahdollisesti annetta- 192

13 va avustus ja perilliselle jäämistöstä suoritettava hyvitys säädettiin perintöverotuksen piiriin. Tällaisessa yhteydessä kihlakumppani määrättiin kuuluvaksi lievimpään veroluokkaan. Jos kihlakumppani saa esimerkiksi testamentin nojalla pesästä varoja, hän kuuluu edelleen ankarimpaan eli kolmanteen veroluokkaan. Perinnönjättäjän aviopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa perintöveroa oikeudesta pitää kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Lakiin lisättiin myös säännös, jonka mukaan verovelvolliselle tulevan omaisuuden arvosta saadaan vähentää perinnönjättäjän puolison saama hallintaoikeus vain siltä osin kuin se koskee asuntoa ja asuntoirtaimistoa. Sähkö tasausveron piiriin Maahan tuotava sähkö sisällytettiin tasausverolain piiriin. Sähköstä kannettavan tasausveron määrä on 7,8 prosenttia tuontihinnasta. Tasausverolain voimassaoloa jatkettiin Tasausverolain voimassaoloa jatkettiin vuodeksi Samalla veromääriä korjattiin vastaamaan nykyistä paremmin tasausveron tarkoitusta. Veromäärien taso laski keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä. Ravintorasvaveron muuttaminen Voin ja margariinin hintasuhdetta muutettiin siten, että jääkaappimargariinien hinta on 75 prosenttia voin hinnasta. Muutos toteutettiin korottamalla ravintorasvoista ja -öljyistä kannettavaa ravintorasvaveroa. Tulliverolain muuttaminen Tulliverolakiin säädettiin useita muutoksia. Vero lasketaan nyt siten, että täysien paljousyksiköiden yli menevät osat jätetään huomioon ottamatta. Ulkomailta saapuvan matkustajan sekä eräiden muiden henkilöiden mukanaan tuoman tai tullialueelle lähettämän tavaran paljoustulli kannetaan kuitenkin tavaran todellisen paljouden perusteella. Ulkomailta palautettavan tavaran verokohtelua muutettiin siten, että tullia on suoritettava tavaran maastaviennin perusteella saatua tullipalautusta tai muuta tullietua vastaava määrä. Tämä merkitsee verotuskäytännössä, että tavara, josta ei ole saatu tullipalautusta tai muuta tullietua, on tulliton. Suomen ja jonkun muun pohjoismaan välisessä liikenteessä olevassa aluksessa, joka ei ole suomalainen tai Suomeen vuokrattu, työskentelevä suomalainen saa saman tulliedun kuin sanotuissa kulkuneuvoissa työskentelevät. Kulttuurihistoriallisesti, tieteellisesti ja taiteellisesti merkitykselliset esineet tulivat vapaiksi myös liikevaihtoverotuksessa. Sähköverolain väliaikainen muuttaminen Sähköveroa korotettiin väliaikaisesti 0,5 pennillä eli 2,1 penniksi kilowattitunnilta vuoden 1984 heinäkuun alusta vuoden 1984 loppuun. Myöhemmin väliaikaista korotusta jatkettiin siten, että se on voimassa myös vuonna SDP

14 Polttoaineverolain muuttaminen Kivihiilen, kivihiilibrikettien ja muiden kivihiilestä valmistettujen kiinteiden polttoaineiden veroa korotettiin 20 prosentilla. Korotus oli 5,34 markkaa tonnilta eli veron määrä on 32,04 markkaa tonnilta. Korotuksen jälkeen veron määrä tonnilta on 12 prosenttia. Ydinvoimaaine-elementtien ja kivihiilen verotuskohtelun pitämiseksi samalla tasolla ydinvoima-aineelementtien veroa korotettiin nykyisestä 8 prosentista 12 prosenttiin tullausarvosta. Myöhemmin kivihiili, briketit ja muut kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet, ruskohiili, ruskohiilibriketit sekä kivihiilestä ja ruskohiilestä valmistetut koksi ja puolikoksi sekä ydinvoima-aine-elementit siirrettiin pois valmisteverotuksen piiristä ja säädettiin alkaen liikevaihtoverollisiksi siten, että vero on 19,05 prosenttia niiden tuontihinnasta. Vuoden 1985 alusta polttoaineveroa korotettiin 5 prosentilla. Tappion tasaus tuloverotuksessa Tuloverotuksen tappiontasausmenettelyä yksinkertaistettiin tapauksissa, joissa verotettavan tulon muutokset vaikuttavat muiden vuosien verotuksissa vähennettäviin tappioihin. Jos muutokset johtuvat jälkiverotuksesta, veronoikaisusta tai muusta verolautakunnan toimenpiteestä, oikaisun voi tehdä valitusasteen sijasta verolautakunta. Valitus on edelleenkin tehtävä silloin, kun tappiontasauksen muutostarve johtuu valitusviranomaisen lainvoimaisesta päätöksestä. Korkojen omavastuuta verotuksessa korotettiin Luonnollisen henkilön velkojen korkojen vähentämisoikeutta rajoittavaa omavastuuosuutta korotettiin 400 markasta 600 markkaan vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa. Korkein sallittu vähennysmäärä on markkaa. Vähennysrajoitus ei koske elinkeinotoimintaa, maatilataloutta eikä muuta ansiotoimintaa, joiden harjoittajat saavat siis vähentää korkomenonsa ilman omavastuuosuutta. Asuntotulosta vapaan asunnon verotusarvoa korotettiin Vakituisen asunnon asuntotulon verotuksesta vapaan verotusarvon raja korotettiin markasta markkaan vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa. Telepalveluiden liikevaihtoverotusta jatkettiin Liikevaihtoverolain väliaikaista muuttamista jatkettiin siten, että telepalveluista peritään vuonna 1985 liikevaihtoveroa samalla tavoin kuin vuonna Kahvin liikevaihtoverotusta lisättiin Vuoden 1985 alusta lukien määrättiin kahvi täyden liikevaihtoverotuksen piiriin. 194

15 Auto- ja moottoripyöräveron lieventäminen Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävien henkilöautojen eli lähinnä taxien autoveron palautusta lisättiin markalla, jolloin palautuksen enimmäismäärä nousi markkaan. Invalidiautojen veronpalautuksia korotettiin 5 prosentilla, jolloin palautusten enimmäismäärät nousivat markkaan, ja markkaan invaliditeetista ja auton laadusta riippuen. Moottoriajoneuvoveron korottaminen Dieselkäyttöisen henkilöauton kultakin 100 kilon määrältä perittävää veroa korotettiin lukien 57 markasta 66 markkaan. Asuntolainan koron väliaikainen alentaminen Vuonna 1985 voi valtioneuvosto alentaa vuokra- ja osuuskuntatalojen rakentamis-, laajentamis- ja peruskorjauslainojen korkoa siten, että alennus on 1 2 prosenttia lainan myöntämisvuodesta riippuen. Vuoden 1984 ensimmäinen lisämenoarvio Menojen lisäykset olivat 251 milj. markkaa. Kun menojen vähennyksiä toteutettiin 163 milj. markkaa, muodostui nettolisäys 88 milj. markaksi. Lisäyksestä 202 milj. markkaa aiheutui viljaylijäämien vientituesta ja 39 milj. markkaa valtion alushankintojen aientamisesta telakoiden työllisyyden turvaamiseksi. Vuoden 1984 toinen lisämenoarvio Menojen lisäykset olivat milj. markkaa ja vähennykset 724 milj. markkaa, joten nettolisäykseksi muodostui 357 milj. markkaa. Lisäyksestä aiheutui 54,3 milj. markkaa YKvalvontajoukkojen menoista, 25 milj. markkaa työllisyyskoulutuksen erilliskursseista, 70 milj. markkaa maataloustuotteiden vientituesta, 25 milj. markkaa metsänparannustöistä, 111,2 milj. markkaa siirrosta tuontikaupparahastoon, 60,5 milj. markkaa Valtion Polttoainekeskuksen tileistä poistoista ja 77 milj. markkaa työllisyysohjelman rahoittamisesta. VViderinstituutille myönnettiin 41 milj. markkaa, puolustusministeriölle lento- ja merikaluston kunnossapitoon 20 milj. markkaa, valtion eläkkeisiin 70 milj. markkaa, opintolainojen valtiontakauksiin 23 milj. markkaa, kauppaoppilaitosten palkkausmenoihin 11 milj. markkaa, kananmunapakkaamojen hinnanalennuskorvauksiin 10,5 milj. markkaa, televerkon kehittämiseen 10,8 milj. markkaa, Oy Sisu Auto Ab:n osakepääoman korotukselle 25 milj. markkaa, suokorvauksiin Vapo Oy:lle 10 milj. markkaa. Tuloperusteisiin tehtiin muutoksia sähköveroon, kivihiilestä ja ydinvoima-aine-elementeistä perittävään valmisteveroon ja työnantajan lapsilisämaksuun. Veroihin ja veroluonteisiin tuloihin tuli nettolisäyksenä 307 milj. markkaa. Vuoden 1984 kolmas lisämenoarvio Menojen lisäykset olivat milj. markkaa ja vähennykset 608 milj. markkaa, joten netto- 195

16 lisäykseksi muodostui milj. markkaa. Lisäyksestä 562 milj. markkaa aiheutui maatalouden vientituesta ja valtion viljavaraston rahoituksesta, noin 430 milj. markkaa palkkausmenojen kasvusta lähinnä palvelussuhteen ehtojen tarkistamisen vuoksi sekä noin 140 milj. markkaa muusta kustannusten noususta ja valuuttakurssien muutoksista. Muita suurimpia yksittäisiä menonlisäyksiä olivat oopperatalon rakentaminen 140 milj. markkaa, puolustusvoimien perushankinnan 139 milj. markkaa, eläkemenojen lisäys noin 100 milj. markkaa, työllisyyskoulutuksen lisäys 85 milj. markkaa, valtionosuuksien loppuerien tarkistaminen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 55 milj. markkaa, YK-rauhanturvajoukkojen lisämenot 56 milj. markkaa sekä maatalousyrittäjien sijaisavun ja viikkovapaatoiminnan lisämenot 53 milj. markkaa. Suurimmat vähennykset tehtiin valtionosuuteen sairausvakuutusmenoihin 139 milj. markkaa, kansaneläkemenoihin 92 milj. markkaa ja valtion kotimaisen velan korko- ja ulkomaisen velan kuoletusmenoihin yhteensä 100 milj. markkaa. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvio Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys oli laadittu varsin tiukaksi, koska suhdannetilanteen vuoksi pyrittiin inflaation hidastamiseen ja valtiontalouden tilan kohentamiseen. Valtion lainanottoa supistettiin ja veroasteen nousu pidettiin vähäisenä, joten valtion menotaloudessa noudatettiin hyvin tiukkaa linjaa. Hallituksen esityksessä pyrittiin siihen, että muut kuin velanhoitomenot eivät reaalisesti kasva vuoden 1984 kassamenoista. Menoarvioesityksen loppusumma oli milj. markkaa, mikä oli 9,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 1984 varsinaisen tulo-ja menoarvion loppusumma. Eduskuntakäsittelyn aikana loppusumma nousi milj. markkaan eli 11 prosenttia suuremmaksi kuin vuoden 1984 varsinaisen tulo- ja menoarvion loppusumma. Valtionvelan bruttokansantuoteosuuden arvioitiin vuoden 1985 aikana supistuvan 13,2 prosenttiin eli 0,5 prosenttiyksiköllä vuoden 1984 lopun arvioidusta tasosta. Kokonaistuotannon arvioitiin kasvavan kuluvana vuonna ja myös vuonna prosenttia. Tuotannon kasvun nopeuduttua työpaikkojen määrän arvioitiin lisääntyvän sekä vuonna 1984 että vuonna 1985 yli :lla. Työttömyysasteiksi ennustettiin vuodelle ,8 prosenttia ja budjettivuodelle 5,2 prosenttia. Veroasteen arvioitiin kohoavan vuonna 1985 puoli prosenttiyksikköä eli 36 prosenttiin. Talouspoliittisissa toimenpiteissä pyrittiin inflaation hidastamiseen niin, että se vuoden 1985 aikana rajoittuisi enintään 5 prosenttiin. Talouspoliittiselta linjaltaan tulo- ja menoarvioesitys oli korkeasuhdanteeseen sovitettu. Hallitus myötävaikutti kaksivuotisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamista, edisti investointivarausten muodostamista, määräsi vientitalleuksia kannettavaksi eräiltä metsäteollisuuden tuotteilta ja pyrki menojen säästöihin ja siirtoihin sekä eräisiin väliaikaisiin veronkorotuksiin. Tulo- ja menoarvion vaikutus kokonaistuotannon kasvuun oli kiristävä. Hallitus sopi lisäksi kuntien keskusjärjestöjen kanssa suosituksesta kunnallistalouden kasvun hidastamiseksi, että kuntien valtionosuuksien loppueriä olisi siirretty vuosille 1986 ja 1987 noin 600 milj. markkaa. Oppositiopuolueet äänestivät kuitenkin nämä säästölait yli vaalien. PANKKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi 5 mietintöä. 196

17 Suomen Pankin ohjesäännön muuttaminen Suomen Pankin ohjesääntöä muutettiin siten, että pankin kantarahaston määrä korotettiin milj. markkaan. Lisäksi pankin vuosivoitosta ainakin puolet on nyt käytettävä vararahaston kartuttamiseen, kunnes kanta- ja vararahastojen yhteismäärä on milj. markkaa. Suomen Pankin tilintarkastajien johtosääntö Eduskunnan pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta valiokunta valmisteli uudet säännökset Suomen Pankin tilintarkastajien johtosäännöksi. TALOUSVALIOKUNTA Valiokunta antoi yhteensä 16 mietintöä. Liikkeiden aukioloaika Talousvaliokunta esitti hylättäväksi liikkeiden aukioloaikojen pidennystä koskevan lakiesityksen. Hallitus veti esityksen sittemmin takaisin eduskunnasta. Lakiesityksen mukaan vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annettua lakia muutettaisiin niin, että kirkollisten juhlapyhien aatot ja itsenäisyyspäivän aatto rinnastettaisiin arkipäivään, jolloin liikettä saa harjoittaa kello kahdeksan ja kahdenkymmenen välisenä aikana. Uudenvuodenpäivän aattona kauppaa ja liikettä saisi harjoittaa kahdeksasta kahdeksaantoista. Talousvaliokunta piti voimassa olevaa lakia tarkoituksenmukaisena. Tutkimusten mukaan myös kuluttajat ovat tyytyväisiä vallitseviin aukioloaikoihin. Aukioloaikojen laajentaminen saattaisi valiokunnan mielestä heikentää pienten palveluyksiköiden elinmahdollisuuksia etenkin haja-asutusalueilla sekä lisätä osa-aikatyötä kaupan alalla. Raittiuslain 7 :n muutos Muutoksen myötä voidaan vähintään asukkaan kunnalle suorittaa valtionosuutta raittiustoimen yhdistetystä virasta aiheutuviin kustannuksiin. Samoin valtionosuutta voidaan mainitunlaisissa kunnissa maksaa myös kahden tai useamman kunnan yhteisten viranhaltijoiden palkkauksesta koituviin menoihin. Kilpailulainsäädäntö Lakiuudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset nykyistä tehokkaamman kilpailupolitiikan harjoittamiselle. Tavoitteeseen pyritään parantamalla kilpailuviranomaisten toimintaedellytyksiä. Kilpailunrajoitusten ilmoittamista koskevia säädöksiä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan. Kilpailuneuvoston asemaa vahvistetaan siten, että se voisi tarvittaessa antaa kilpailunrajoituksia koskevia kieltopäätöksiä ja toimitusvelvoitteita sekä tehostaa niitä uhkasakolla. Mietinnössään valiokunta edellyttää, että hallitus seuraa lakien toteutumista ja ryhtyy tarvittaessa edelleen kehittämään kilpailulainsäädäntöä kilpailunrajoitussopimusten ja mui- 197

18 den kilpailunrajoituksia luovien menettelyjen ehkäisemiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, etteivät yksityiset pienyritykset joudu kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan kilpailutilanteessa julkisin varoin tuettujen tai ylläpidettyjen valtion liikeyritysten kanssa. Valiokunta korostaa niin ikään hintavalvontalainsäädännön uudistustarpeen selvittämistä. Steriloimislaki Laissa laajennetaan mahdollisuutta käyttää sterilointia raskauden ehkäisyn välineenä. Henkilö, joka on synnyttänyt kolme lasta tai jolla on yksin tai aviopuolisonsa kanssa kolme lasta tai joka on täyttänyt 30 vuotta, voitaisiin pyynnöstään steriloida. Päätöksentekomenettelyä yksinkertaistetaan siten, että päätöksen voi nykyistä useammin tehdä yksi lääkäri tai kaksi lääkäriä yhdessä. LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTA Valiokunta antoi 19 mietintöä ja yhden lausunnon. Kunnallislain muuttaminen Kunnanvaltuusto valitsee edelleen kunnanosavaltuuston vuoden 1988 loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Luonnonsuojelulain muuttaminen Luonnonsuojelulakia muutettiin siten, että toimenpidekiellon aikaa pidennettiin 6 kuukaudesta yhteen vuoteen. Valiokunta edellytti, että luonnonsuojelualueita perustettaessa pyritään luonnonsuojelualueiden sisälle jäävät yksityisomistuksessa olevat maat hankkimaan valtion omistukseen ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin, ja että yksityisten maita suojelutarkoituksiin hankittaessa pyritään antamaan alueen omistajille mahdollisuus valita joko tilusvaihto tai muu korvaus. Rakennussuojelulaki Rakennussuojelulailla korvattiin kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annettu laki. Tärkein muutos on, että rakennuksia suojeltaisiin asema- ja rakennuskaava-alueilla pääasiassa rakennuslain nojalla. Rakennussuojelulakia sovellettaisiin niissä tapauksissa, joissa rakennuslain säännösten nojalla ei voida toteuttaa suojelua. Julkisyhteisöt vastaisivat kukin omistamiensa rakennusten suojeiukustannuksista. Omistaja saisi korvauksen sellaisesta karsimastaan haitasta ja vahingosta, joka ei ole merkitykseltään vähäinen. Julkisista tilaisuuksista annetun lain lieventäminen Kokouspäivien huvitilaisuuskieltoa lievennettiin. Poikkeusluvan myöntämistä koskevat asiat siirrettiin lääninhallitukselta poliisipiirin ratkaistavaksi. Muita kuin laissa mainittuja huvi- 198

19 tilaisuuksia ei saisi toimeenpanna klo 8 ja 12 välisenä aikana, kuten muutoinkin sunnuntaisin ja eräinä kirkollisina juhlapäivinä. Katumaksulain perimistä alennettuna jatkettiin Katumaksut määrätään edelleen vuosina kahtena kolmasosana täysimääräisestä katumaksusta. SIVISTYSVALIOKUNTA Valiokunta antoi yhteensä 22 mietintöä ja 2 lausuntoa. Vammautuneen opettajan työskentelyn jatkuminen Hallituksen esityksen tarkoituksena oli tehdä vammautuneen opettajan työskentelyn jatkuminen mahdolliseksi kouluhallituksen luvalla. Voimassa olleen kansakoululain mukaan työkykynsä menettäneen opettajan on erottava tai hänet on vapautettava virastaan, vaikka viranhoidon jatkaminen olisi mahdollista koulutyön järjestelyin, avustajan, teknisten apuvälineiden ja muiden vastaavien tukitoimien avulla. Mietinnössään sivistysvaliokunta totesi, että lupaa myönnettäessä on otettava huomioon oppilaan edut ja oikeus saada kaikinpuolisen kehittymisen turvaavaa opetusta. Valiokunta korosti, että harkittaessa viranhaltijalle lupaa jatkaa virantoimitusta on samalla varmistuttava opetuksen taysipainoisuudesta. Toiminnan edellytyksiin kuuluu paitsi kouluyhteisön ja oppilaiden huoltajien myönteinen suhtautuminen, myös oppilaiden ja vammaisen opettajan keskinäisten suhteiden muodostuminen sellaisiksi, että oppilaat eivät kärsi opettajan vamman vuoksi. Valiokunnan mielestä vaikeasti näkö- ja kuulovammaiselle ei voida myöntää lupaa ainakaan peruskoulun alkuopetuksessa luokanopettajana toimimiseen. Laki elokuvien arkistoinnista Laissa säädettiin velvollisuus tallettaa kotimaiset elokuvat Suomen elokuva-arkistoon. Ulkomaisen tuottajan valmistama, Suomessa julkisen esityksen saanut elokuva talletettaisiin arkiston ja elokuvan oikeuksien haltijan välillä erikseen tehdyn sopimuksen perusteella. Mietinnössään sivistysvaliokunta piti välttämättömänä, että arkiston henilökuntaa lisätään henkilöstösuunnitelman mukaisesti ja että arkistolle osoitetaan riittävät toimitilat sekä asianmukaiset arkistotilat. Kansanopistojen valtionapu Kansanopistojen valtionapulainsäädäntö uudistettiin ja saatettiin vastaamaan koulujärjestelmän ja yhteiskunnan kehityksen johdosta muuttuneita olosuhteita. Valtionapujärjestelmä muutettiin osittain suoriteperusteiseksi, ja avun määrä yhtenäistettiin 80 prosentiksi. Ero varsinaisten kansanopistojen ja kansankorkeakoulun välillä poistettiin. Säännös opiskelijamäärän alarajasta korvattiin säännöksellä opetuksen enimmäismäärästä opiskelijaviikkoa kohden. 199

20 Eduskunnan kirjasto Lakimuutoksen myötä eduskunnan kirjaston toiminta-alaa täsmennettiin niin, että kirjasto toimii oikeus- ja valtiotieteellisenä keskuskirjastona. Kirjaston oikeudellinen asema ja tehtävät säilyvät ennallaan. Hallituksen jäseniä lisättiin siten, että hallitukseen kuuluu viisi kansanedustajajäsentä sekä kolme asiantuntijajäsentä edustamaan valtionhallinnon, oikeustieteellisen tutkimuksen ja valtiotieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta. Kirjaston hallituksen valitsevat eduskunnan valitsijamiehet. Ylikirjastonhoitajan nimittäminen siirtyy tasavallan presidentiltä kansliatoimikunnalle. Kirjaston hallitus antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen kirjaston toiminnasta. Ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon liittyvällä lailla muutetaan ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannusten valtionapua siten, että valtionavustus voidaan maksaa myös jälkikäteen seitsemän vuoden aikana rakennuksen valmistumisesta. Eduskunta lyhensi maksuaikaa vuodella, kun se hallituksen esityksessä oli kahdeksan vuotta. Maksamattomalle valtionavustuksen osalle suoritetaan Suomen Pankin peruskorkoa vastaava korko. Mietinnössään valiokunta toteaa, että jälkirahoituksen käyttöönottaminen tekee mahdolliseksi useamman rakennushankkeen toteuttamisen kuin voimassa oleva laki ja tarkoitusta varten osoitetut määrärahat olisivat sallineet. Rakennusruuhkan purkautumisen jälkeen on suora rahoitus kuitenkin palautettava valtionavustusten ensisijaiseksi rahoitusmuodoksi. Suoran rahoituksen perusteella toteutettavat hankkeet eivät valiokunnan mielestä saa perustua yksin kantokykyluokkaan, vaan muutkin erityiset syyt on otettava huomioon. Opintotuki Opintotuen eri tukimuodot yhtenäistettiin siten, että valtiontakausta ja korkotukea opintolainalle voidaan myöntää, samoin kuin opintorahaa, 16 viikkoa kestävää opiskelua varten lukien. Voimassa olevan lain mukaan valtiontakauksen ja korkotuen saamisen edellytyksenä on kuusi kuukautta ja opintorahan neljä kuukautta. Valiokunta muutti hallituksen esittämän neljän kuukauden määräajan 16 viikoksi väliinputoamisten ehkäisemiseksi. MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA Valiokunta antoi 14 mietintöä ja 3 lausuntoa. Maataloustulolain muuttaminen Lain voimassaoloaikaa jatkettiin kahdella vuodella. Lisäksi lakia muutettiin tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen. Lain voimassaoloa jatkettiin hinnoitteluvuosiksi 1986/ /88. Kokonaisratkaisun yhteydessä oli sovittu maatalousyrittäjien viikkovapaatoiminnan pysyväistämisestä ensi vuoden alusta. Viikkovapaatoiminnan kokeilun kustannuksista maatalousyrittäjät ovat maksaneet noin 30 prosenttia. Maatalousyrittäjien maksamat viikkovapaamaksut otetaan huomioon maatalouden kustannuksina. 200

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 71 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta annetun lain verotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Moottoribensiinin polttoaineveroa ehdotetaan korotettavaksi

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1292 1298 SISÄLLYS N:o Sivu 1292 Laki autoverolain muuttamisesta... 5051 1293 Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen

Lisätiedot

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin 21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL) PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 229 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sokerilain 5 :n, kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 3 :n ja kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunnan päätöksestä tuomiokapitulille

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot