SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN POLIITTINEN VUOSI 1984 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA

Transkriptio

1 SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODEN 1984 VALTIOPÄIVILTÄ POLIITTINEN VUOSI 1984 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA KUNNALLISVAALIT Vuoden 1984 kunnallisvaaleissa SDP kärsi tappion, vaikka säilytti suurimman puolueen aseman 24,9 prosentin kannatusosuudellaan. Edellisistä kunnallisvaaleista ääniosuus laski 0,6 ja eduskuntavaaleista 1,8 prosenttiyksikköä. Äänimäärissä menetykset olivat kunnallisvaaleihin ja eduskuntavaaleihin verrattuna. Nukkuvien puolue oli vaalien suurin voittaja. Äänestämättä jätti 26,5 prosenttia äänioikeutetuista. Keskeinen tulos kunnallisvaaleissa oli, että vasemmiston osuus laski 38,8 prosenttiin eli alemmaksi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen kunnallisvaaleissa. Aanisiirtymistä pääsivät osallisiksi ennen kaikkea vihreät, SMP ja sitoutumattomat, jotka pääsivät useissa valtuustoissa vaa'ankieliasemaan. Valtaosa kunnista sai vuoden 1985 alusta porvarienemmistön. Porvarienemmistöisiä kuntia on kunnallisvaalikaudella 400, sosialistienemmistöisiä 45 ja tasapainokuntia 18. Valtuustojen järjestäytyessä 2,9 prosenttia kaikista äänistä saaneet vihreät liittoutuivat porvarillisten ryhmien kanssa. Kokoomus saavutti kaikkien aikojen parhaan kunnallisvaalituloksen 23 prosentin ääniosuudellaan, joka oli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa ja 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eduskuntavaaleissa. Keskustapuolue säilytti asemansa ja osittain paransi sitä LKP:n kustannuksella. Puolueen osuus kaikista äänistä oli 19,4. SKDL sai kunnallisvaaleissa 13,2 prosentin kannatusosuuden. Laskua edellisiin kunnallisvaaleihin oli 2,7 prosenttia ja eduskuntavaaleihin 0,1 prosenttiyksikköä. RKP vahvisti kannatustaan saadessaan uutta tukea kaksi- ja suomenkielisiltä äänestäjiltä. SMP voitti edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna lähes ääntä ja lisäsi kannatustaan 2,3 prosenttiyksikköä saaden 5,3 prosentin kannatuksen. Eduskuntavaaleihin nähden SMP kärsi sen sijaan romahdusmaisen tappion eli ääniosuus putosi 4,4 prosenttiyksikköä. TALOUDEN KEHITYS Vuoden 1984 bruttokansantuotteen kasvuksi näyttää muodostuvan 3 %. Inflaatiokehityksessä päästiin suunnilleen hallituksen asettamaan 6 %:n tavoitteeseen. Työttömyydessä tapahtui hienoista laskua eli työttömiä oli työvoimaministeriön tietojen mukaan vuonna 1984 keskimäärin vähemmän kuin edellisenä vuonna eli Työvoimaministeriön tilastoihin ei ole kuitenkaan sisällytetty työttömyyseläkeläisiä, joita oli vuoden lopulla eli enemmän kuin vuonna Työllisyyden hoidossa ei siis onnistuttu ta- 181

2 voitteiden mukaan, vaikka työpaikkojen lisäys vuonna 1984 oli noin Suomen työttömyysluvut asettuvat kuitenkin noin puoleen OECD-maiden keskitasosta. Joulukuussa työttömiä oli 5,7 % työvoimasta. Talouspoliittiset ennusteet pitivät vuoden 1984 osalta hyvin paikkansa. Myönteistä oli, että samanaikaisesti kyettiin hillitsemään inflaatiota ja lisäämään työllistettyjen määrää. Inflaatiovauhti pysyi kuitenkin hieman korkeammalla tasolla kuin kilpailijamaissa keskimäärin. Tämä seikka yhdessä työmarkkinoiden jäykistymisen kanssa merkitsee, että työttömyysongelma kasvaa suhdannetaantuman koittaessa vuoden 1985 lopulla. Työvoiman kasvu pysähtyy kuitenkin tulevina vuosina. Se korostaa työvoimapoliittisten ja koulutuksellisten toimien tarvetta työllisyyden hoidossa. Kaikkien kotitalouksen käytettävissä olevien tulojen arvioitiin kasvavan vuonna 1984 reaalisesti 3,5 %. Eläkkeet ja omaisuustulot lisääntyivät palkkatuloja enemmän. Sen ohella verotuksen kiristyminen vaikutti siten, että palkansaajatalouksien tulonmuodostus oli kertomusvuonna heikompi kuin kotitalouksissa keskimäärin. Palkansaajien reaalinen ostovoima kasvoi kertomusvuonna 1,5 prosenttia. Vuonna 1985 kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon arvioidaan nousevan 3 % ja palkansaajien reaalisen ostovoiman 0,5 /o. Suomen ulkomaankauppa kehittyi vuonna 1984 poikkeuksellisen hyvin. Kauppataseen ylijäämä nousi 6,2 miljardiin markkaan. Edellisen kerran kauppatase oli ylijäämäinen vuonna Viennin arvo kasvoi edellisvuodesta 16 % ja määrä vajaat 10 %. Valtiontalouden tulojen ja menojen tasapaino parantui edelleen nousukauden ja finanssipolitiikan kiristämisen johdosta. Koko vuoden nettorahoitustarpeeksi arvioitiin 5 miljardia markkaa, joka oli 3 miljardia markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. KAKSIVUOTINEN TULORATKAISU Maaliskuussa solmittu kaksivuotinen tuloratkaisu tuki hallituksen talouspoliittista linjaa ja takasi palkansaajien reaaliansioiden kehityksen. Ratkaisuun sisältyivät työttömyysturvan uudistus vuoden 1985 alusta lukien ja työajan lyhentäminen vuonna Pekkasratkaisuun liittyi myös sitoumus siitä, että valtion lainoittaman asuntotuotannon taso pidetään :ssa vuosina 1985 ja 1986 sekä päivähoitopaikkoja lisätään vuosittain 7 000:lla. Hallituksen päätös hyvityssakkojen korottamisesta irrallaan työelämän pelisääntöjen uudistamisesta herätti sekä Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän että ammattiyhdistysliikkeen piirissä runsaasti arvostelua. Sosialidemokraattien toimesta saatiin kuitenkin ns. pelisääntökomitean toimeksiantoon sisällytetyksi SAK:n vaatimia aineksia. Lisäksi komitean oli annettava välimietintö vuoden 1984 loppuun mennessä nopeasti toteutettavista muutoksista, joilla voidaan parantaa työehtosopimusjärjestelmän toimivuutta. Siinä komitea ei kuitenkaan onnistunut, vaan ajautui lähes umpikujatilanteeseen työnantajien jyrkän asenteen vuoksi. Eduskunta kiirehti kesällä työehtosopimuslain muutoksen yhteydessä tekemässään ponnessa komitean työn valmistumista. Se edellytti niin ikään, että hallitus joka tapauksessa ryhtyy toimenpiteisiin neuvottelujärjestelmän tehostamiseksi ja tasapainottamiseksi. 182

3 Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä repesi hyvityssakkojen korottamista koskevassa äänestyksessä eduskunnassa. Vastoin ryhmäpäätöstä äänesti kolme edustajaa sekä äänestyksestä pidättäytyi tai oli poissa ilman lupaa 14 kansanedustajaa. Ryhmä antoi lakiesitystä vastaan äänestäneille vakavan muistutuksen, kahdelletoista pidättäytyneelle tai luvatta poissaolleelle muistutuksen sekä kehotti kahta äänestyksestä poissaollutta suurempaan tarkkuuteen eduskuntatyössä. VALTION TULO- JA MENOARVIO Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä jätti maaliskuussa hallitusryhmälle omat tavoitteensa vuoden 1985 tulo- ja menoarvion yleislinjoiksi. Tiukkuus noususuhdanteessa nähtiin tarpeelliseksi, mutta se tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja ei saa leikata, vaan niitä on kehitettävä siellä, missä puutteet ovat polttavimmat. Ryhmä suhtautui kriittisesti suurteollisuuden vastikkeettomaan tukeen sekä maatalouden yhteiskunnalle aiheuttamien menojen paisumiseen. Varustelumäärärahoja ei ryhmän mielestä saa paisuttaa. Hallituksen syyskuun alussa antama tulo- ja menoarvioesitys oli laadittu suhdannepoliittisista syistä tiukaksi. Lainanottoa supistettiin ja veroasteen nousu pidettiin vähäisenä, joten menotaloudessa noudatettiin pidättyvää linjaa. Tavoitteena oli, etteivät velanhoitomenot kasva reaalisesti vuoden 1984 kassamenoista. Menoarvioesityksen loppusumma oli milj. markkaa eli 9,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 1984 varsinaisen tulo- ja menoarvion loppusumma. Eduskuntakäsittelyn aikana loppusumma nousi milj. markkaan. Menolisäykset johtuivat lähinnä siitä, että oppositio äänesti lepäämään yli vaalien eräät kuntien valtionosuuksien maksatusten lykkäämistä koskevat lait sekä sairausvakuutuksen omavastuuosuuden korotusta tarkoittavat lait. Näin syntynyt aukko päätettiin kattaa mm. kunnilta otettavalla lainalla ja menosupistuksilla. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän aloitteesta hallituspuolueet lisäsivät budjettiin noin 40 milj. markkaa nuorisomäärärahoja (mm. nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen). Sen lisäksi määrärahoja osoitettiin kehitysyhteistyöhön, ympäristönsuojeluun sekä Valtionrautateiden aseman parantamiseen. Mm. opposition kanssa käytyjen tuloksettomien neuvottelujen vuoksi eduskunta sai budjetin valmiiksi vasta Hallitus antoi vuoden 1984 aikana eduskunnalle kolme lisämenoarviota. Niistä ensimmäinen ja kolmas painottuivat maatalouden vientituen lisäämiseen. Toinen oli laadultaan suhdannepoliittinen, sillä siinä korotettiin mm. työnantajan sosiaaliturvamaksua, vakuutetun sairausvakuutusmaksua ja sähköveroa. Finanssipolitiikan pitämiseksi kireänä kevään kaksi lisämenoarviota sisälsivät yhteensä 900 milj. markan menosupistukset. SOSIALIDEMOKRAATTISET RYHMÄPUHEENVUOROT SKDL teki helmikuussa välikysymyksen ja huhtikuussa oli kokoomuksen vuoro. SKDL:n kysymys oli rakennettu SAK:n tulopoliittisten vaatimusten ympärille. Puheenjohtaja Olli Helminen ihmetteli ryhmäpuheenvuorossa, miksi kommunistien tuki SAK:n tavoitteille on sitten ammattiyhdistyspolitiikassa hapuilevaa. 183

4 Kokoomus oli valinnut "sääntömääräisen kevätvälikysymyksensä" aiheeksi lähinnä lapsiperheet ja nuorison. Ryhmäpuheenvuoron pitänyt Pertti Paasio tarkasteli kokoomuksen kannanottoja viime vuosilta ja havaitsi ne ristiriitaisiksi. Kun kokoomus esimerkiksi vielä vuoden 1984 budjetin lähetekeskustelussa vaati tiukempaa linjaa, se välikysymyksessään esittää julkisen menotalouden kasvattamista. Sosialidemokraattien puheenvuoron hallituksen kehitysyhteistyöpoliittisesta selonteosta käyttänyt Markus Aaltonen totesi, että kehitysavun on lähdettävä kehitysmaiden omasta tarpeesta. Sosialidemokraatit edellyttävät, että kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 1987 mennessä 0,7 prosenttiin BKTsta. Samalla olisi laadittava aikataulu yhden prosentin osuuden saavuttamiseksi. Talouspoliittisesta selonteosta ryhmäpuheenvuoron pitänyt Kaisa Raatikainen esitteli ryhmän budjettipoliittisia kannanottoja. Hän ilmaisi ryhmän tuen hallituksen talouspolitiikalle, mutta varoitti, että lyhytnäköiset säästöt ja supistukset saattavat aiheuttaa ajan mittaan vaikeasti korvattavaa vahinkoa kansalaisten tasa-arvolle ja turvallisuudelle. Ryhmäpuheenvuorossa torjuttiin työeläkerahastojen käyttö budjetin kattamiseen laajemmin kuin on jo sovittu. Siinä ilmaistiin myös kielteisyys kunnallisten sosiaaliturvamaksujen korotuksiin osana työttömyysturvan rahoitusjärjestelyjä. Sosialidemokraatit toivovat valtion keskipitkän aikavälin suunnitelmille poliittista käsittelyä hallituksessa sekä eduskunnalle tilaisuutta tehdä niistä keskeisiä linjanvetoja talouspoliittisen selonteon yhteydessä. Syksyllä budjetin lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Olli Helminen totesi, että Suomen talouspolitiikassa on viime aikoina saavutettu jopa parempia tuloksia kuin hallitusohjelmassa keväällä 1983 arvioitiin. Määrätietoisella talouspolitiikalla on Suomen kansantaloudesta tehty yksi parhaiten toimivista ja tasapainoisimmista Euroopassa. Jos hyvä yhteistyö hallituksen ja etujärjestöjen välillä jatkuu, voimme hoitaa asioita siten, että laskusuhdanne kohdataan kohtuullisen hyvin varustautuneena. Hallituksen on syytä ryhtyä selvitystoimiin myös seuraavaa tulokierrosta varten. Helminen muistutti sosialidemokraattien tavoitteesta, että budjettiesityksen on tiukkuudestaan huolimatta parannettava sosiaaliturvan tasoa. Budjettiesityksellä toteutetaankin mm. työttömyysturvan uudistus sekä sovitaan pientenlasten hoidon järjestämisestä. Tosin kunnallisen päivähoidon maksujen korotus arveluttaa jyrkkyydessään. Hoitomaksuissa on tulevina vuosina pyrittävä alenevaan linjaan. Vuonna 1985 hallituksen on annettava myös esitys lapsilisien maksatuskauden ulottamisesta 16- ja 17-vuotiaisiin. Ryhmä ilmaisi tyytyväisyytensä kunnallisen toimeentulon korotukseen. Työttömyyseläkkeen ikärajan nostamista sen sijaan olisi vielä eduskunnassa harkittava, koska joustava eläkeikäjärjestelmä ei toteudu budjettivuonna. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien olisi niin ikään katsottava mahdollisuuksia kehitysavun määrärahojen nostamiseen. Hallituksen ympäristönsuojeluselonteosta käydyssä keskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Aimo Ajo sanoi, että ympäristöministeriön perustaminen mahdollistaa aiempaa paremmin kokonaiskuvan hahmottamisen ympäristönsuojelusta. Ympäristöarvojen painottaminen merkitsee niin ikään uutta vastuullisuutta niitä omistaville ja käyttäville. Sosialidemokraattinen ryhmä painotti ympäristönsuojelun yleislain kehittämistä, vesilain uudistamista sekä rakennuslain aikaansaamista. SKDL teki lokakuussa välikysymyksen kunnallisesta itsehallinnosta ja kunnallistaloudesta. 184

5 Välikysymyksen johdosta käydyssä keskustelussa sosialidemokraatit esittivät kunnallista itsehallintoa laajentavaa kokeilua. Kokeilukunnat voisivat soveltaa sellaisia uusia menettelytapoja, jotka ottaisivat aiempaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet. Ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Olli Helminen esitti, että kunnat saisivat esimerkiksi käyttää valtionosuuksia nykyistä vapaammin sekä voisivat halutessaan vähentää lautakuntia ja muita luottamuselimiä. Nuorisopoliittisesta selonteosta käydyssä keskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Saara-Maria Paakkinen esitti muille hallituspuolueille neuvotteluja yhteiskuntatakuun nostamisesta ja nuorisojärjestöjen esitysten huomioonottamisesta vuoden 1985 budjetissa. Hän totesi myös, että asumisen tukijärjestelmää on suunnattava asumisen perusturvan toteuttamiseen. Korkojen vähennysoikeutta ei saa käyttää kerska-asumisen tukemiseen. Vaikean vuokra-asuntotilanteen paikkakunnilla on nuorten vuokra-asuntoja varten osoitettava erillinen kiintiö. Opintotuen lainapainotteisuutta on vähennettävä. Peter Muurman sanoi budjettimietinnössä käytetyssä ryhmäpuheenvuorossa, että seuraavat budjetit on rakennettava hallituspuolueiden omien voimien varaan. Hän kiinnitti myös huomiota valtiosäännön lepäämäänjättämissäännöksiin, jotka eivät sovellu normaaliparlamentarismiin. Ne antavat yhden kolmasosan vähemmistölle mahdollisuuden käytännössä hylätä budjettilakeja. Oppositio ei Muurmanin mukaan onnistunut äänestyksillään olennaisesti horjuttamaan hallituksen talouspoliittista linjaa. Se sai kuitenkin aikaan sen, että budjetti on suhdannepoliittisesti huonompi kuin hallituksen esitys oli. Elvytysvaran pienentyminen haittaa työllisyyden hoitoa, mistä lankeaa opposition kannettavaksi suuri vastuu. Investointeja olisi vuoden lopulla saatava muilla keinoin liikkeelle. Siksi korkotasoa on pikaisesti alennettava. Tyytyväisyytensä ryhmä ilmaisi mm. nuorisomäärärahojen lisäämisestä, Valtionrautateiden aseman parantamisesta sekä ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön voimavarojen kasvattamisesta eduskunnassa. Myönteistä myös oli, että työttömyyseläkkeen ikäraja saatiin pysytetyksi vuonna 1985 vielä 55 vuodessa. Sosialidemokraattien mielestä on entistä selkeämmin lähdettävä siitä, että tulo- ja menoarvion käsittelystä ja valmistumisesta on vastuussa ennen kaikkea eduskunta. ALOITTEET Sosialidemokraatit jättivät kertomusvuonna yhteensä 411 raha-asia-aloitetta, 108 toivomusaloitetta ja 9 lakialoitetta. Ryhmäaloitteita niistä olivat toivomusaloitteet kunnallisen toimeentulotuen korottamisesta, taloudellisen rikollisuuden torjunnasta, vaelluskalakantojen pelastamisesta sekä lakialoitteet työsulun käytön estämisestä ja työsuhdeturvan jatkuvuusperiaatteen toteuttamisesta. Raha-asia-aloitteista hyväksyttiin budjetin käsittelyssä 54. Ne tarkoittivat mm. nuorten asemaa parantavien, kehitysyhteistyön, ympäristönsuojelun, Valtionrautateiden, sosiaalisten järjestöjen, eräiden opistojen sekä kulttuuritoiminnan määrärahojen lisäämistä. JULKILAUSUMAT JA KANNANOTOT Huhtikuussa antamassaan kannanotossa Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä piti 185

6 myönteisenä tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamista. Sen avulla kyetään turvaamaan palkansaajien ostovoima, parantamaan työllisyyttä ja hidastamaan inflaatiota. Työttömyysturvauudistus poistaa eräitä kipeitä epäkohtia sosiaaliturvassa. Työajan lyhentämisessä saatiin pää avattua. Tärkeätä myös on, että neuvottelujen yhteydessä voitiin sopia lasten päivähoitopaikkojen ja arava-asuntotuotannon lisäämisestä. Ryhmä tuomitsi eräiden hallituspuolueiden tekemät rinnakkaisaloitteet hallituksen yksimielisiin esityksiin. Se ilmoitti osaltaan olevansa valmis vaikuttamaan siihen, että ratkaisuun liittyvät lait käsitellään asiallisesti ja huolellisesti, mutta samalla joutuisasti. Mahdolliset muutokset on tehtävä hallituspuolueiden yhteisesti sopimalla tavalla. Hyväksyessään toukokuussa Yleisradion johtajavalinnat ryhmä yhtyi hallintoneuvostoryhmän kannanottoon. Siinä edellytettiin, että Yleisradion johtamisessa lisätään jämeryyttä, jäntevyyttä ja tehokkuutta. Ohjelmatyön tasoa on nostettava Ylen kilpailukyvyn parantamiseksi. Elokuussa pitämänsä kesäkokouksen sisäpoliittisessa julkilausumassa ryhmä asettui tulokselliseksi osoittautuneen talouspoliittisen linjan taakse. Sitä on jatkettava tavoitteena inflaation painaminen kilpailijamaiden tasolle ja sen alle. Elvytysvaran luomiseksi on valtion velanottoa edelleen supistettava. Tuloratkaisun yhteydessä päätetty päivähoitopaikkojen lisääminen ja arava-asuntojen rakentaminen on toteutettava sovitulla tavalla. Vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä sekä puutteellista asumista poistettava tehostamalla perhe- ja asuntokohtaisia tukitoimia. Hallituksen toimet työllisyyden hoidossa eivät olleet ryhmän mielestä riittäviä. Ryhmä kiinnitti huomiota etenkin pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen. Työttömyyseläkkeen ikärajaa ei saa nostaa, ennen kuin eduskunnalle annetaan esitys joustavan eläkeikäjärjestelmän toteuttamisesta. Kunnallista toimeentulotukea on parannettava. Vanhusten palveluja on kehitettävä. Budjetissa on voimavaroja ohjattava kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin, kuten koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Opintotukea on kehitettävä. Valtionyhtiöiden pääomarakennetta on vahvistettava valtion omin sijoituksin. Valtion liikelaitosten toimintaedellytyksiä on parannettava ja valtionrautateillä toteutettava avoin budjetointi. Erityinen huomio on kiinnitettävä ympäristöhallinnon toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Samoin on ryhdyttävä toimiin vesilain ja luonnonsuojelulain uudistamiseksi. Budjetin tasapainottamisessa tarpeelliset supistuskohteet on ryhmän mielestä löydettävissä yritysten perusteettomasta tueasta ja maatalouden ylituotannon rahoituksesta. Varustelumenojen kasvusta on tingittävä. Maatalouden ylituotannosta aiheutuvat menot on sisällytettävä kokonaisuudessaan varsinaiseen budjettiin. Eduskuntaryhmä kiirehti rakennus- ja kaavoituslainsäädännön uudistamista. 186

7 Ulkopoliittisessa julkilausumassaan kesäkokous vetosi suurvaltoihin asevarustelukilvan katkaisemiseksi. Ydinaseistus on jäädytettävä ja sitä on käytävä neuvotteluin purkamaan. Avaruuden varustaminen on estettävä. Euroopan valtioiden on määrätietoisesti etsittävä keinoja yhteisen turvallisuutensa takaamiseksi, ydinsodan vaaran poistamiseksi ja ydinasevarustelusta irtautumiseksi. Ryhmä tuki pääministeri Sorsan aloitteesta annettua kolmen pääministerin vetoomusta ydinaseettoman Pohjolan, Keski-Euroopan ydinaseettoman käytävän ja ydinaseettoman Balkanin puolesta. Wienin asevoimien supistusneuvotteluja, Euroopan aseidenriisuntakonferenssia sekä ETYKin tulevaa kymmenvuotiskokousta tulee käyttää uusien näköalojen avaamiseen Euroopassa. Eduskuntaryhmä ilmaisi tukensa presidentti Mauno Koiviston johtamalle ulkopolitiikalle, joka hyviin naapurisuhteisiin nojaten tähtää rauhan turvaamiseen ja Suomen pysyttämiseen suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita on lujitettava 40 vuotta sitten alkaneella ja YYA-sopimuksessa vahvistuksensa saaneella linjalla. Pohjoismaista yhteistyötä tulee kehittää perinteiseltä pohjalta. Pohjolan alueen säilyminen suurvaltajännityksen ja ydinaselaskelmien ulkopuolella on turvattava. Suomen on kasvatettava oman kehitysapunsa kansantuoteosuutta suunnitelmien mukaisesti. Syyskuun lopulla ryhmä tuomitsi Nokian joukkoirtisanomiset, joita se piti osoituksena työnantajapiirien koventuneesta asenteesta. Työsuhdeturvaa on täydennettävä ns. jatkuvuusperiaatteella. Ryhmän mielestä työelämän pelisäännöt on vihdoinkin uudistettava. Pelisääntökomitean on kiirehdittävä työtään ja valmistettava vuoden loppuun mennessä väliraporttinsa sellaisista työehtosopimuslainmuutoksista, joilla voidaan parantaa sopimusjärjestelmän toimivuutta. Hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän tehostamiseksi ja tasapuolistamiseksi, kuten eduskunta edellytti. Myös työntekijöillä on oltava oikeus työehtosopimusten tulkintaan. Eduskuntaryhmä palasi pelisääntöasiaan tammikuussa antamassaan kannanotossa. Siinä ryhmä paheksui työnantajien kielteistä suhtautumista pelisääntöjen uudistamiseen. Tilanne pelisääntökomiteassa on ajautunut työnantajien jyrkän asenteen vuoksi lähes umpikujaan. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä muistutti vakavasti eri osapuolia siitä, että eduskunta kiirehti keväällä 1984 työehtosopimuslain muuttamisen yhteydessä tekemässään yksimielisessä ponnessa komitean työn valmistumista. Se edellytti niin ikään, että hallitus joka tapauksessa ryhtyy toimenpiteisiin työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän tehostamiseksi ja tasapuolistamiseksi. RYHMÄN MUU TOIMINTA Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ulkopoliittista kerhoa veti kertomusvuonna Erkki Liikanen ja talouspoliittista kerhoa Paavo Lipponen. Puheenjohtaja Olli Helmisen johdolla työskennellyt budjettityöryhmä valmisti ryhmätoimikunnan ja edelleen ryhmän käyttöön 187

8 ehdotuksen eduskuntaryhmän budjettitavoitteista, jotka luovutettiin maaliskuussa ministeriryhmän käyttöön, Sakari Knuuttila johti eduskuntatyön kehittämistyöryhmää. Se teki esityksen ryhmän menettelytapasäännöksi ja kokosi ryhmän jäsenille kansion eduskuntatyössä tarvittavista tiedoista. Kevätkaudella hyväksytyissä menettelytapaohjeissa sovittiin mm., että ryhmäkokouksen alustuspuheenvuorot rajoitetaan kahdeksaan ja muut puheenvuorot kahteen minuuttiin. Työelämän uudistamiseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin Risto Ahosen puheenjohdolla toimineessa työryhmässä, jonka työhön osallistui eduskuntaryhmän jäsenten lisäksi myös ammattiyhdistysliikkeen edustajia, Reino Paasilinna veti ryhmän ja puolueen tiedotusryhmää, joka jätti raporttinsa toukokuussa. Raportissa käsiteltiin tiedottamisen periaatteita sekä tehtiin ehdotuksia tiedotustoiminnan kehittämiseksi. Ryhmän jäsenille järjestettiin mm. televisioesiintymistä ja referaatin laadintaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia- Viikkotiedotetta uudistettiin, valmistettiin ryhmästä englanninkielinen esite, painatettiin edustajien käyttöön "Terveisiä eduskunnasta" -postikortti sekä kehitettiin ryhmän aihekohtaista arkistointia. Kunnallisvaaleihin liittyen ryhmä järjesti eri paikkakunnilla yhteensä seitsemän "Tule juttelemaan" -tilaisuutta. Eduskuntaryhmän valtuuskunta kävi puheenjohtaja Pertti Paasion johdolla marraskuussa Ruotsin sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vieraana Tukholmassa. Ryhmä piti Veikko Helteen kutsusta marraskuussa Nummelan työväentalolla työväeniltamat. Pentti Lahti-Nuuttilan johdolla toiminut huvitoimikunta suunnitteli kaksi ja puoli tuntia kestäneen ohjelman, jonka toteutuksesta vastasivat eduskuntaryhmän ja hallitusryhmän jäsenet sekä ryhmätoimiston henkilökunta. Ryhmän uusi lippu valmistui Lahdessa kesäkuussa pidettyyn puoluekokoukseen. Lippu on painettu kopio vanhasta käsinkirjaillusta silkkilipusta. Sen vihki käyttöön puoluekokouksen yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa Olli Helminen ja puoluekokousmarssilla sitä kantoi Antti Kalliomäki. SOSIALIDEMOKRAATTINEN HALLITUSRYHMÄ Sosialidemokraattisessa hallitusryhmässä tapahtui vaihdoksia II sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipaleen siirtyessä joulukuun alussa sosiaalihallituksen pääjohtajaksi. Uutena jäsenenä ministeriryhmään tuli eduskuntaryhmän I varapuheenjohtaja Kaisa Raatikainen sisäministerin paikalle. Samalla sisäministeri Matti Luttinen siirtyi liikenneministeriksi ja liikenneministeri Matti Puhakka II sosiaali- ja terveysministeriksi. Pääministeri Kalevi Sorsan johtamassa hallituksessa jatkoivat kertomusvuonna ympäristöministerinä Matti Ahde, ulkomaankauppaministerinä Jermu Laine, kauppa- ja teollisuusministerinä Seppo Lindblom sekä I opetusministerinä Kaarina Suonio. 188

9 RYHMÄN SISÄINEN JÄRJESTÄYTYMINEN Vuoden 1984 valtiopäivien alussa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Olli Helminen sekä I varapuheenjohtajaksi Kaisa Raatikainen ja II varapuheenjohtajaksi Aimo Ajo. Heidän lisäkseen ryhmätoimikuntaan tulivat Markus Aaltonen, Kaj Bärlund, Tuulikki Hämäläinen, Reijo Lindroos, Timo Roos, Mikko Rönnholm ja Kerttu Törnqvist. Olli Helmisen tultua valituksi Kansaneläkelaitoksen johtajistoon hän pyysi eroa puheenjohtajan tehtävistä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin marraskuun alusta Pertti Paasio. Marraskuun lopussa vaihtui myös I varapuheenjohtaja, koska Kaisa Raatikainen nimitettiin sisäasiainministeriksi. Uudeksi I varapuheenjohtajaksi valittiin Pirjo Ala-Kapee. Eduskunnan I varapuhemieheksi valittiin ryhmän ehdotuksesta Pirkko Työläjärvi. Ryhmän rahastonhoitajana on toiminut Kerttu Törnqvist. Tilintarkastajiksi valittiin Martti Lähdesmäki ja Anna-Liisa Piipari sekä varatilintarkastajiksi Liisa Jaakonsaari ja Peter Muurman. Aloiteryhmään kuuluvat Kaisa Raatikainen, Kaj Bärlund, Tarja Halonen, Liisa Jaakonsaari ja Jukka Mikkola. Ryhmän piiskureina toimivat Sinikka Hurskainen-Leppänen ja Reino Paasilinna. Kertomusvuoden aikana ryhmän sihteerinä on toiminut Erkki Meriläinen. Lainsäädäntösihteerinä toimi KT. Ahonen sekä tiedotussihteereinä Ulpu Iivari ja Sulo Ikonen. Toimistosihteereinä toimivat Helga Karvinen, Leena Nivalainen, Raili Jantunen ja Rita Laigren. Kertomusvuonna ryhmä kokoontui 37 kertaa ja toimikunta 53 kertaa. Ryhmän kesäkokous pidettiin Raumalla. SELOSTUKSIA ERÄISTÄ VUODEN 1984 VALTIOPÄIVILLÄ VALIOKUNNISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi yhteensä 37 mietintä ja 12 lausuntoa. Lapsen kansalaisuuteen selvennys Lapsen oikeudellisen yhdenvertaisuuden ja vanhempien tasa-arvoisuuden toteuttamiseksi lapsen kansalaisuuden määräytymisperusteita muutettiin siten, että lapsen kansalaisuus määräytyy yhdenmukaisin perustein riippumatta lapsen syntyperästä ja vanhemman sukupuolesta. Lainmuutoksesta aiheutuu kaksoiskansalaisuustapausten määrän huomattava kasvu lapsen saadessa kummankin vanhempansa kansalaisuuden. Niiden haittojen välttämiseksi, joita kaksoiskansalaisuus saattaa aikuisiällä aiheuttaa, lainmuutos sisältää uudet säännökset myös kansalaisuuden menettämisestä. 189

10 Hallituksen kertomus Hallituksen kertomusta vuodelta 1982 käsitellessään perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota erityisesti päätösvallan hajauttamiseen hallinnossa, poliisitoimen tehostamiseen sekä sähköenergian hinnoitteluperusteisiin ja kilpailunäkökohtiin. Päätösvallan hajauttamisen osalta valiokunta edellytti, että valtion paikallishallinnon kehittämistoimia jatketaan väliportaanhallinnon ja kunnallishallinnon kehittämisen rinnalla. Poliisitoimen osalta valiokunta edellytti voimavarojen lisäämistä muuttovoittoisiin piireihin ja yhteistoiminta-alueilla sekä työllisyysvaroin palkatun pysyväisen henkilöstön toimien vakinaistamista. Oikeusasiamiehen kertomus Oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 1982 käsitellessään valiokunta kiinnitti erityistä huomiota valtion korvattaviin vahinkoihin, lapsen huoltoon liittyviin säännöksiin ja vankien päihdeongelmiin. Valiokunta edellytti, että kansalaisuuslainsäädännön uudistamisen ollessa vireillä kiinnitetään asianmukaista huomiota lapsen kansalaisuuden merkitykseen huoltoa koskevissa ristiriitatilanteissa. LAKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi 8 mietintöä ja 2 lausuntoa. Yrityskiinnitys käyttöön Irtaimistokiinnityslaki korvattiin yrityskiinnityslailla. Tätä uutta velan vakuutta voivat käyttää kaikki elinkeinonharjoittajat, jotka on merkitty kaupparekisteriin. Kiinnityksen kohteena on elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus kokonaisuudessaan. Työsuhteisten lahjomisen rangaistavuuden selvennys Rikoslakia selvennettiin siten, että julkisyhteisöön työsuhteessakin olevat kuuluvat kiistattomasti lahjomisesta ja lahjoman vastaanottamisesta annettujen säännösten piiriin. Lapseksi ottamista koskevien säännösten kokoaminen Lapseksi ottamista ja ottolapsisuhdetta koskevat kansalliset säännökset nykyaikaistettiin ja koottiin yhteen lakiin samalla, kun lakiin otettiin kansainvälisessä käytännössä noudatettavat säännökset. Syyttömästi vangitun tai tuomitun korvauksen saantia helpotettiin Syyttömästi vangittu tai tuomittu voi tuomioistuinmenettelyä käyttämättä hakea valtiokonttorilta korvausta vapauden menetyksestä. 190

11 ULKOASIAINVALIOKUNTA Valiokunta antoi yhteensä 19 mietintöä ja yhden lausunnon. VVider-instituutin perustaminen Eduskunta hyväksyi Suomen hallituksen ja YK:n kansakuntien yliopiston välillä Taloudellisen kehitysmaatutkimuksen kansainvälisestä instituutista (ns. Wider-instituutti) tehdyn sopimuksen. Sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan tarkoituksena oli luoda edellytykset laitoksen perustamiselle ja sen toiminnan aloittamiselle Suomessa. Instituutin tehtävänä on avustaa vaikeiden maailmanlaajuisten kehitysongelmien tutkimusta ja pyrkiä osoittamaan niille ratkaisumalleja. Instituutin perustamisesta koituu Suomelle noin 140 milj. markan menot kuuden vuoden kuluessa. Mietinnössään ulkoasiainvaliokunta piti valitettavana, että vastaava rahasumma poistuu kehitysyhteistyön kenttäkäytöstä ja edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että toimenpiteellä ei vaikeuteta Suomen harjoittamaa muuta kehitysyhteistyötä ja että kehitysyhteistyövarojen kasvu vastaisuudessa turvataan. Kehitysavun tavoitteet Eduskunnan mielestä Suomen kehitysavussa tulisi vuoteen 1988 mennessä saavuttaa kansainvälinen tavoite, joka on 0,7 prosenttia bkt:sta. Kanta sisältyy ulkoasiainvaliokunnan mietintöön kehitysyhteistyön periaatteista, määrästä, laadusta ja toteuttamistavoitteista. Kehitysavun tulee mietinnön mukaan perustua kehitysmaiden omiin tarpeisiin ja auttaa kaikkein köyhimpiä ja vaikeimmassa asemassa olevia. Suomen olisi luotava selkeä toimintalinja uutta kansainvälistä talousjärjestystä tarkoittavan rakennemuutoksen tukemiseksi. Kehitysyhteistyön sisältöön ja laatuun on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Sitä varten on turvattava riittävät hallinnolliset resurssit. Pitkäjänteisyyden takaamiseksi sopimuksentekovaltuuksia tulisi pidentää kolmesta viiteen vuoteen. Suomen kehitysavun tulee suuntautua maihin, jotka pyrkivät omissa kehityssuunnitelmissaan taloudellisen riippumattomuutensa vahvistamiseen sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kaikille yhteiskunnan jäsenille pyritään turvaamaan samat oikeudet. Vähintään 30 prosenttia kahdenvälisestä avusta on ohjattava vähiten kehittyneille maille. Monenkeskinen apu tulisi enenevässä määrin ohjata YK-järjestelmän kautta. Kansainvälisistä rahalaitoksista tulisi köyhimpiin maihin suuntautuvan kansainvälisen kehitysjarjestön (IDA) olla keskeisimmissä asemassa. Kehitysapua tulisi antaa aloilla, joilla Suomella on tarjolla kilpailukykyistä ja kehitysmaiden oloihin soveltuvaa tietoa ja taitoa. Avun antaminen tavaratoimituksina ei saa johtaa vastaanottajan kannalta epäedullisiin toimituksiin. Hallituksen tulisi antaa kehitysyhteistyöstä säännöllisin väliajoin kertomus eduskunnalle. 191

12 VALTIOVARAINVALIOKUNTA Valiokunta antoi 107 mietintöä ja 7 lausuntoa. Saamisten loppuerien periminen Valtion ja sen rahaston myöntämä laina tai muu saaminen, jonka maksamaton pääoma on enintään 600 markkaa tai vuotuismaksu enintään 60 markkaa, on maksettava kokonaisuudessaan seuraavassa kannossa. Hallitus ehdotti summien korottamista 600 markasta 900 markkaan ja vastaavasti 60 markasta 90 markkaan. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen poistettuaan lain vaikutuspiiristä metsänparannuslainat. Kansaneläkkeen verovapaus Vuotta 1983 edeltäneiltä vuosilta maksettavien kansaneläkkeiden perusosan, tukiosan ja tukilisän verovapautta jatkettiin vuodelta 1984 ja sen jälkeen toimitettavissa verotuksissa. Arpajaisverolain muuttaminen Tavara-arpajaisista saatujen eräiden voittojen arpajaisveron alaisuuden raja nostettiin markasta markkaan. Raha-arpojen voittorakenteeseen liittyvistä syistä myös tasan 50 markan arvoiset voitot säädettiin arpajaisverosta vapaiksi. Aikaisemman lain mukaan verovapaus koski alle 50 markan voittoja. Maidon ja sianlihan vientikustannusmaksun alentaminen Sianlihan vientikustannusmaksu alennettiin 25 pennistä 15 penniin kilolta alkaen ja 5 penniin kilolta alkaen. Keväällä tehdyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti maidon vientikustannusmaksua alennettiin 7,5 pennistä 2,5 penniin litralta lukien. Rehuseosveron ja lannoiteveron korotus Maatalouden ylituotannon viennistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi kannanrehun rehuseosveroa korotettiin ensin alkaen 4 pennillä eli 20 penniin kilolta, sitten alkaen 4 pennillä 24 penniin, jolloin myös muiden rehuseosten veroa nostettiin 12 pennistä 14 penniin ja lannoitevero 10 pennistä 12 penniin kilolta. Rehuseosveroa muutettiin vielä siten, että veroa nostettiin lukien 2 penniä eli kananrehuseosten vero 26 penniin ja muiden rehuseosten vero 16 penniin. Lannoiteverosta tehtiin lisäksi päätös, että sitä kannetaan 12 pennin suuruisena saakka ja loppuvuoden penniä kilolta. Perintö- ja lahjaverolain sekä tulo- ja varallisuusverolain muuttaminen Perittävän kihlakumppanille ja eloonjääneelle puolisolle jäämistöstä mahdollisesti annetta- 192

13 va avustus ja perilliselle jäämistöstä suoritettava hyvitys säädettiin perintöverotuksen piiriin. Tällaisessa yhteydessä kihlakumppani määrättiin kuuluvaksi lievimpään veroluokkaan. Jos kihlakumppani saa esimerkiksi testamentin nojalla pesästä varoja, hän kuuluu edelleen ankarimpaan eli kolmanteen veroluokkaan. Perinnönjättäjän aviopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa perintöveroa oikeudesta pitää kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Lakiin lisättiin myös säännös, jonka mukaan verovelvolliselle tulevan omaisuuden arvosta saadaan vähentää perinnönjättäjän puolison saama hallintaoikeus vain siltä osin kuin se koskee asuntoa ja asuntoirtaimistoa. Sähkö tasausveron piiriin Maahan tuotava sähkö sisällytettiin tasausverolain piiriin. Sähköstä kannettavan tasausveron määrä on 7,8 prosenttia tuontihinnasta. Tasausverolain voimassaoloa jatkettiin Tasausverolain voimassaoloa jatkettiin vuodeksi Samalla veromääriä korjattiin vastaamaan nykyistä paremmin tasausveron tarkoitusta. Veromäärien taso laski keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä. Ravintorasvaveron muuttaminen Voin ja margariinin hintasuhdetta muutettiin siten, että jääkaappimargariinien hinta on 75 prosenttia voin hinnasta. Muutos toteutettiin korottamalla ravintorasvoista ja -öljyistä kannettavaa ravintorasvaveroa. Tulliverolain muuttaminen Tulliverolakiin säädettiin useita muutoksia. Vero lasketaan nyt siten, että täysien paljousyksiköiden yli menevät osat jätetään huomioon ottamatta. Ulkomailta saapuvan matkustajan sekä eräiden muiden henkilöiden mukanaan tuoman tai tullialueelle lähettämän tavaran paljoustulli kannetaan kuitenkin tavaran todellisen paljouden perusteella. Ulkomailta palautettavan tavaran verokohtelua muutettiin siten, että tullia on suoritettava tavaran maastaviennin perusteella saatua tullipalautusta tai muuta tullietua vastaava määrä. Tämä merkitsee verotuskäytännössä, että tavara, josta ei ole saatu tullipalautusta tai muuta tullietua, on tulliton. Suomen ja jonkun muun pohjoismaan välisessä liikenteessä olevassa aluksessa, joka ei ole suomalainen tai Suomeen vuokrattu, työskentelevä suomalainen saa saman tulliedun kuin sanotuissa kulkuneuvoissa työskentelevät. Kulttuurihistoriallisesti, tieteellisesti ja taiteellisesti merkitykselliset esineet tulivat vapaiksi myös liikevaihtoverotuksessa. Sähköverolain väliaikainen muuttaminen Sähköveroa korotettiin väliaikaisesti 0,5 pennillä eli 2,1 penniksi kilowattitunnilta vuoden 1984 heinäkuun alusta vuoden 1984 loppuun. Myöhemmin väliaikaista korotusta jatkettiin siten, että se on voimassa myös vuonna SDP

14 Polttoaineverolain muuttaminen Kivihiilen, kivihiilibrikettien ja muiden kivihiilestä valmistettujen kiinteiden polttoaineiden veroa korotettiin 20 prosentilla. Korotus oli 5,34 markkaa tonnilta eli veron määrä on 32,04 markkaa tonnilta. Korotuksen jälkeen veron määrä tonnilta on 12 prosenttia. Ydinvoimaaine-elementtien ja kivihiilen verotuskohtelun pitämiseksi samalla tasolla ydinvoima-aineelementtien veroa korotettiin nykyisestä 8 prosentista 12 prosenttiin tullausarvosta. Myöhemmin kivihiili, briketit ja muut kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet, ruskohiili, ruskohiilibriketit sekä kivihiilestä ja ruskohiilestä valmistetut koksi ja puolikoksi sekä ydinvoima-aine-elementit siirrettiin pois valmisteverotuksen piiristä ja säädettiin alkaen liikevaihtoverollisiksi siten, että vero on 19,05 prosenttia niiden tuontihinnasta. Vuoden 1985 alusta polttoaineveroa korotettiin 5 prosentilla. Tappion tasaus tuloverotuksessa Tuloverotuksen tappiontasausmenettelyä yksinkertaistettiin tapauksissa, joissa verotettavan tulon muutokset vaikuttavat muiden vuosien verotuksissa vähennettäviin tappioihin. Jos muutokset johtuvat jälkiverotuksesta, veronoikaisusta tai muusta verolautakunnan toimenpiteestä, oikaisun voi tehdä valitusasteen sijasta verolautakunta. Valitus on edelleenkin tehtävä silloin, kun tappiontasauksen muutostarve johtuu valitusviranomaisen lainvoimaisesta päätöksestä. Korkojen omavastuuta verotuksessa korotettiin Luonnollisen henkilön velkojen korkojen vähentämisoikeutta rajoittavaa omavastuuosuutta korotettiin 400 markasta 600 markkaan vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa. Korkein sallittu vähennysmäärä on markkaa. Vähennysrajoitus ei koske elinkeinotoimintaa, maatilataloutta eikä muuta ansiotoimintaa, joiden harjoittajat saavat siis vähentää korkomenonsa ilman omavastuuosuutta. Asuntotulosta vapaan asunnon verotusarvoa korotettiin Vakituisen asunnon asuntotulon verotuksesta vapaan verotusarvon raja korotettiin markasta markkaan vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa. Telepalveluiden liikevaihtoverotusta jatkettiin Liikevaihtoverolain väliaikaista muuttamista jatkettiin siten, että telepalveluista peritään vuonna 1985 liikevaihtoveroa samalla tavoin kuin vuonna Kahvin liikevaihtoverotusta lisättiin Vuoden 1985 alusta lukien määrättiin kahvi täyden liikevaihtoverotuksen piiriin. 194

15 Auto- ja moottoripyöräveron lieventäminen Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävien henkilöautojen eli lähinnä taxien autoveron palautusta lisättiin markalla, jolloin palautuksen enimmäismäärä nousi markkaan. Invalidiautojen veronpalautuksia korotettiin 5 prosentilla, jolloin palautusten enimmäismäärät nousivat markkaan, ja markkaan invaliditeetista ja auton laadusta riippuen. Moottoriajoneuvoveron korottaminen Dieselkäyttöisen henkilöauton kultakin 100 kilon määrältä perittävää veroa korotettiin lukien 57 markasta 66 markkaan. Asuntolainan koron väliaikainen alentaminen Vuonna 1985 voi valtioneuvosto alentaa vuokra- ja osuuskuntatalojen rakentamis-, laajentamis- ja peruskorjauslainojen korkoa siten, että alennus on 1 2 prosenttia lainan myöntämisvuodesta riippuen. Vuoden 1984 ensimmäinen lisämenoarvio Menojen lisäykset olivat 251 milj. markkaa. Kun menojen vähennyksiä toteutettiin 163 milj. markkaa, muodostui nettolisäys 88 milj. markaksi. Lisäyksestä 202 milj. markkaa aiheutui viljaylijäämien vientituesta ja 39 milj. markkaa valtion alushankintojen aientamisesta telakoiden työllisyyden turvaamiseksi. Vuoden 1984 toinen lisämenoarvio Menojen lisäykset olivat milj. markkaa ja vähennykset 724 milj. markkaa, joten nettolisäykseksi muodostui 357 milj. markkaa. Lisäyksestä aiheutui 54,3 milj. markkaa YKvalvontajoukkojen menoista, 25 milj. markkaa työllisyyskoulutuksen erilliskursseista, 70 milj. markkaa maataloustuotteiden vientituesta, 25 milj. markkaa metsänparannustöistä, 111,2 milj. markkaa siirrosta tuontikaupparahastoon, 60,5 milj. markkaa Valtion Polttoainekeskuksen tileistä poistoista ja 77 milj. markkaa työllisyysohjelman rahoittamisesta. VViderinstituutille myönnettiin 41 milj. markkaa, puolustusministeriölle lento- ja merikaluston kunnossapitoon 20 milj. markkaa, valtion eläkkeisiin 70 milj. markkaa, opintolainojen valtiontakauksiin 23 milj. markkaa, kauppaoppilaitosten palkkausmenoihin 11 milj. markkaa, kananmunapakkaamojen hinnanalennuskorvauksiin 10,5 milj. markkaa, televerkon kehittämiseen 10,8 milj. markkaa, Oy Sisu Auto Ab:n osakepääoman korotukselle 25 milj. markkaa, suokorvauksiin Vapo Oy:lle 10 milj. markkaa. Tuloperusteisiin tehtiin muutoksia sähköveroon, kivihiilestä ja ydinvoima-aine-elementeistä perittävään valmisteveroon ja työnantajan lapsilisämaksuun. Veroihin ja veroluonteisiin tuloihin tuli nettolisäyksenä 307 milj. markkaa. Vuoden 1984 kolmas lisämenoarvio Menojen lisäykset olivat milj. markkaa ja vähennykset 608 milj. markkaa, joten netto- 195

16 lisäykseksi muodostui milj. markkaa. Lisäyksestä 562 milj. markkaa aiheutui maatalouden vientituesta ja valtion viljavaraston rahoituksesta, noin 430 milj. markkaa palkkausmenojen kasvusta lähinnä palvelussuhteen ehtojen tarkistamisen vuoksi sekä noin 140 milj. markkaa muusta kustannusten noususta ja valuuttakurssien muutoksista. Muita suurimpia yksittäisiä menonlisäyksiä olivat oopperatalon rakentaminen 140 milj. markkaa, puolustusvoimien perushankinnan 139 milj. markkaa, eläkemenojen lisäys noin 100 milj. markkaa, työllisyyskoulutuksen lisäys 85 milj. markkaa, valtionosuuksien loppuerien tarkistaminen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 55 milj. markkaa, YK-rauhanturvajoukkojen lisämenot 56 milj. markkaa sekä maatalousyrittäjien sijaisavun ja viikkovapaatoiminnan lisämenot 53 milj. markkaa. Suurimmat vähennykset tehtiin valtionosuuteen sairausvakuutusmenoihin 139 milj. markkaa, kansaneläkemenoihin 92 milj. markkaa ja valtion kotimaisen velan korko- ja ulkomaisen velan kuoletusmenoihin yhteensä 100 milj. markkaa. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvio Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys oli laadittu varsin tiukaksi, koska suhdannetilanteen vuoksi pyrittiin inflaation hidastamiseen ja valtiontalouden tilan kohentamiseen. Valtion lainanottoa supistettiin ja veroasteen nousu pidettiin vähäisenä, joten valtion menotaloudessa noudatettiin hyvin tiukkaa linjaa. Hallituksen esityksessä pyrittiin siihen, että muut kuin velanhoitomenot eivät reaalisesti kasva vuoden 1984 kassamenoista. Menoarvioesityksen loppusumma oli milj. markkaa, mikä oli 9,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 1984 varsinaisen tulo-ja menoarvion loppusumma. Eduskuntakäsittelyn aikana loppusumma nousi milj. markkaan eli 11 prosenttia suuremmaksi kuin vuoden 1984 varsinaisen tulo- ja menoarvion loppusumma. Valtionvelan bruttokansantuoteosuuden arvioitiin vuoden 1985 aikana supistuvan 13,2 prosenttiin eli 0,5 prosenttiyksiköllä vuoden 1984 lopun arvioidusta tasosta. Kokonaistuotannon arvioitiin kasvavan kuluvana vuonna ja myös vuonna prosenttia. Tuotannon kasvun nopeuduttua työpaikkojen määrän arvioitiin lisääntyvän sekä vuonna 1984 että vuonna 1985 yli :lla. Työttömyysasteiksi ennustettiin vuodelle ,8 prosenttia ja budjettivuodelle 5,2 prosenttia. Veroasteen arvioitiin kohoavan vuonna 1985 puoli prosenttiyksikköä eli 36 prosenttiin. Talouspoliittisissa toimenpiteissä pyrittiin inflaation hidastamiseen niin, että se vuoden 1985 aikana rajoittuisi enintään 5 prosenttiin. Talouspoliittiselta linjaltaan tulo- ja menoarvioesitys oli korkeasuhdanteeseen sovitettu. Hallitus myötävaikutti kaksivuotisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamista, edisti investointivarausten muodostamista, määräsi vientitalleuksia kannettavaksi eräiltä metsäteollisuuden tuotteilta ja pyrki menojen säästöihin ja siirtoihin sekä eräisiin väliaikaisiin veronkorotuksiin. Tulo- ja menoarvion vaikutus kokonaistuotannon kasvuun oli kiristävä. Hallitus sopi lisäksi kuntien keskusjärjestöjen kanssa suosituksesta kunnallistalouden kasvun hidastamiseksi, että kuntien valtionosuuksien loppueriä olisi siirretty vuosille 1986 ja 1987 noin 600 milj. markkaa. Oppositiopuolueet äänestivät kuitenkin nämä säästölait yli vaalien. PANKKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi 5 mietintöä. 196

17 Suomen Pankin ohjesäännön muuttaminen Suomen Pankin ohjesääntöä muutettiin siten, että pankin kantarahaston määrä korotettiin milj. markkaan. Lisäksi pankin vuosivoitosta ainakin puolet on nyt käytettävä vararahaston kartuttamiseen, kunnes kanta- ja vararahastojen yhteismäärä on milj. markkaa. Suomen Pankin tilintarkastajien johtosääntö Eduskunnan pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta valiokunta valmisteli uudet säännökset Suomen Pankin tilintarkastajien johtosäännöksi. TALOUSVALIOKUNTA Valiokunta antoi yhteensä 16 mietintöä. Liikkeiden aukioloaika Talousvaliokunta esitti hylättäväksi liikkeiden aukioloaikojen pidennystä koskevan lakiesityksen. Hallitus veti esityksen sittemmin takaisin eduskunnasta. Lakiesityksen mukaan vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annettua lakia muutettaisiin niin, että kirkollisten juhlapyhien aatot ja itsenäisyyspäivän aatto rinnastettaisiin arkipäivään, jolloin liikettä saa harjoittaa kello kahdeksan ja kahdenkymmenen välisenä aikana. Uudenvuodenpäivän aattona kauppaa ja liikettä saisi harjoittaa kahdeksasta kahdeksaantoista. Talousvaliokunta piti voimassa olevaa lakia tarkoituksenmukaisena. Tutkimusten mukaan myös kuluttajat ovat tyytyväisiä vallitseviin aukioloaikoihin. Aukioloaikojen laajentaminen saattaisi valiokunnan mielestä heikentää pienten palveluyksiköiden elinmahdollisuuksia etenkin haja-asutusalueilla sekä lisätä osa-aikatyötä kaupan alalla. Raittiuslain 7 :n muutos Muutoksen myötä voidaan vähintään asukkaan kunnalle suorittaa valtionosuutta raittiustoimen yhdistetystä virasta aiheutuviin kustannuksiin. Samoin valtionosuutta voidaan mainitunlaisissa kunnissa maksaa myös kahden tai useamman kunnan yhteisten viranhaltijoiden palkkauksesta koituviin menoihin. Kilpailulainsäädäntö Lakiuudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset nykyistä tehokkaamman kilpailupolitiikan harjoittamiselle. Tavoitteeseen pyritään parantamalla kilpailuviranomaisten toimintaedellytyksiä. Kilpailunrajoitusten ilmoittamista koskevia säädöksiä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan. Kilpailuneuvoston asemaa vahvistetaan siten, että se voisi tarvittaessa antaa kilpailunrajoituksia koskevia kieltopäätöksiä ja toimitusvelvoitteita sekä tehostaa niitä uhkasakolla. Mietinnössään valiokunta edellyttää, että hallitus seuraa lakien toteutumista ja ryhtyy tarvittaessa edelleen kehittämään kilpailulainsäädäntöä kilpailunrajoitussopimusten ja mui- 197

18 den kilpailunrajoituksia luovien menettelyjen ehkäisemiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, etteivät yksityiset pienyritykset joudu kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan kilpailutilanteessa julkisin varoin tuettujen tai ylläpidettyjen valtion liikeyritysten kanssa. Valiokunta korostaa niin ikään hintavalvontalainsäädännön uudistustarpeen selvittämistä. Steriloimislaki Laissa laajennetaan mahdollisuutta käyttää sterilointia raskauden ehkäisyn välineenä. Henkilö, joka on synnyttänyt kolme lasta tai jolla on yksin tai aviopuolisonsa kanssa kolme lasta tai joka on täyttänyt 30 vuotta, voitaisiin pyynnöstään steriloida. Päätöksentekomenettelyä yksinkertaistetaan siten, että päätöksen voi nykyistä useammin tehdä yksi lääkäri tai kaksi lääkäriä yhdessä. LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTA Valiokunta antoi 19 mietintöä ja yhden lausunnon. Kunnallislain muuttaminen Kunnanvaltuusto valitsee edelleen kunnanosavaltuuston vuoden 1988 loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Luonnonsuojelulain muuttaminen Luonnonsuojelulakia muutettiin siten, että toimenpidekiellon aikaa pidennettiin 6 kuukaudesta yhteen vuoteen. Valiokunta edellytti, että luonnonsuojelualueita perustettaessa pyritään luonnonsuojelualueiden sisälle jäävät yksityisomistuksessa olevat maat hankkimaan valtion omistukseen ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin, ja että yksityisten maita suojelutarkoituksiin hankittaessa pyritään antamaan alueen omistajille mahdollisuus valita joko tilusvaihto tai muu korvaus. Rakennussuojelulaki Rakennussuojelulailla korvattiin kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annettu laki. Tärkein muutos on, että rakennuksia suojeltaisiin asema- ja rakennuskaava-alueilla pääasiassa rakennuslain nojalla. Rakennussuojelulakia sovellettaisiin niissä tapauksissa, joissa rakennuslain säännösten nojalla ei voida toteuttaa suojelua. Julkisyhteisöt vastaisivat kukin omistamiensa rakennusten suojeiukustannuksista. Omistaja saisi korvauksen sellaisesta karsimastaan haitasta ja vahingosta, joka ei ole merkitykseltään vähäinen. Julkisista tilaisuuksista annetun lain lieventäminen Kokouspäivien huvitilaisuuskieltoa lievennettiin. Poikkeusluvan myöntämistä koskevat asiat siirrettiin lääninhallitukselta poliisipiirin ratkaistavaksi. Muita kuin laissa mainittuja huvi- 198

19 tilaisuuksia ei saisi toimeenpanna klo 8 ja 12 välisenä aikana, kuten muutoinkin sunnuntaisin ja eräinä kirkollisina juhlapäivinä. Katumaksulain perimistä alennettuna jatkettiin Katumaksut määrätään edelleen vuosina kahtena kolmasosana täysimääräisestä katumaksusta. SIVISTYSVALIOKUNTA Valiokunta antoi yhteensä 22 mietintöä ja 2 lausuntoa. Vammautuneen opettajan työskentelyn jatkuminen Hallituksen esityksen tarkoituksena oli tehdä vammautuneen opettajan työskentelyn jatkuminen mahdolliseksi kouluhallituksen luvalla. Voimassa olleen kansakoululain mukaan työkykynsä menettäneen opettajan on erottava tai hänet on vapautettava virastaan, vaikka viranhoidon jatkaminen olisi mahdollista koulutyön järjestelyin, avustajan, teknisten apuvälineiden ja muiden vastaavien tukitoimien avulla. Mietinnössään sivistysvaliokunta totesi, että lupaa myönnettäessä on otettava huomioon oppilaan edut ja oikeus saada kaikinpuolisen kehittymisen turvaavaa opetusta. Valiokunta korosti, että harkittaessa viranhaltijalle lupaa jatkaa virantoimitusta on samalla varmistuttava opetuksen taysipainoisuudesta. Toiminnan edellytyksiin kuuluu paitsi kouluyhteisön ja oppilaiden huoltajien myönteinen suhtautuminen, myös oppilaiden ja vammaisen opettajan keskinäisten suhteiden muodostuminen sellaisiksi, että oppilaat eivät kärsi opettajan vamman vuoksi. Valiokunnan mielestä vaikeasti näkö- ja kuulovammaiselle ei voida myöntää lupaa ainakaan peruskoulun alkuopetuksessa luokanopettajana toimimiseen. Laki elokuvien arkistoinnista Laissa säädettiin velvollisuus tallettaa kotimaiset elokuvat Suomen elokuva-arkistoon. Ulkomaisen tuottajan valmistama, Suomessa julkisen esityksen saanut elokuva talletettaisiin arkiston ja elokuvan oikeuksien haltijan välillä erikseen tehdyn sopimuksen perusteella. Mietinnössään sivistysvaliokunta piti välttämättömänä, että arkiston henilökuntaa lisätään henkilöstösuunnitelman mukaisesti ja että arkistolle osoitetaan riittävät toimitilat sekä asianmukaiset arkistotilat. Kansanopistojen valtionapu Kansanopistojen valtionapulainsäädäntö uudistettiin ja saatettiin vastaamaan koulujärjestelmän ja yhteiskunnan kehityksen johdosta muuttuneita olosuhteita. Valtionapujärjestelmä muutettiin osittain suoriteperusteiseksi, ja avun määrä yhtenäistettiin 80 prosentiksi. Ero varsinaisten kansanopistojen ja kansankorkeakoulun välillä poistettiin. Säännös opiskelijamäärän alarajasta korvattiin säännöksellä opetuksen enimmäismäärästä opiskelijaviikkoa kohden. 199

20 Eduskunnan kirjasto Lakimuutoksen myötä eduskunnan kirjaston toiminta-alaa täsmennettiin niin, että kirjasto toimii oikeus- ja valtiotieteellisenä keskuskirjastona. Kirjaston oikeudellinen asema ja tehtävät säilyvät ennallaan. Hallituksen jäseniä lisättiin siten, että hallitukseen kuuluu viisi kansanedustajajäsentä sekä kolme asiantuntijajäsentä edustamaan valtionhallinnon, oikeustieteellisen tutkimuksen ja valtiotieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta. Kirjaston hallituksen valitsevat eduskunnan valitsijamiehet. Ylikirjastonhoitajan nimittäminen siirtyy tasavallan presidentiltä kansliatoimikunnalle. Kirjaston hallitus antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen kirjaston toiminnasta. Ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon liittyvällä lailla muutetaan ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannusten valtionapua siten, että valtionavustus voidaan maksaa myös jälkikäteen seitsemän vuoden aikana rakennuksen valmistumisesta. Eduskunta lyhensi maksuaikaa vuodella, kun se hallituksen esityksessä oli kahdeksan vuotta. Maksamattomalle valtionavustuksen osalle suoritetaan Suomen Pankin peruskorkoa vastaava korko. Mietinnössään valiokunta toteaa, että jälkirahoituksen käyttöönottaminen tekee mahdolliseksi useamman rakennushankkeen toteuttamisen kuin voimassa oleva laki ja tarkoitusta varten osoitetut määrärahat olisivat sallineet. Rakennusruuhkan purkautumisen jälkeen on suora rahoitus kuitenkin palautettava valtionavustusten ensisijaiseksi rahoitusmuodoksi. Suoran rahoituksen perusteella toteutettavat hankkeet eivät valiokunnan mielestä saa perustua yksin kantokykyluokkaan, vaan muutkin erityiset syyt on otettava huomioon. Opintotuki Opintotuen eri tukimuodot yhtenäistettiin siten, että valtiontakausta ja korkotukea opintolainalle voidaan myöntää, samoin kuin opintorahaa, 16 viikkoa kestävää opiskelua varten lukien. Voimassa olevan lain mukaan valtiontakauksen ja korkotuen saamisen edellytyksenä on kuusi kuukautta ja opintorahan neljä kuukautta. Valiokunta muutti hallituksen esittämän neljän kuukauden määräajan 16 viikoksi väliinputoamisten ehkäisemiseksi. MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA Valiokunta antoi 14 mietintöä ja 3 lausuntoa. Maataloustulolain muuttaminen Lain voimassaoloaikaa jatkettiin kahdella vuodella. Lisäksi lakia muutettiin tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen. Lain voimassaoloa jatkettiin hinnoitteluvuosiksi 1986/ /88. Kokonaisratkaisun yhteydessä oli sovittu maatalousyrittäjien viikkovapaatoiminnan pysyväistämisestä ensi vuoden alusta. Viikkovapaatoiminnan kokeilun kustannuksista maatalousyrittäjät ovat maksaneet noin 30 prosenttia. Maatalousyrittäjien maksamat viikkovapaamaksut otetaan huomioon maatalouden kustannuksina. 200