KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO"

Transkriptio

1 Esityslista Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja Lähdesluoma Lasse Mangs Carl-Gustav Metsänranta Marja-Leena Mäntysaari Sakari Nordback Marco Rosenberg Peter Salo Jukka Sarja Tauno Skur Catharina Södergrann Hanna Virta Erkki Wikström Jesper Österman Jarkko Muut Marlene Svens, esittelijä Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä KV 9 KV 10 KV 11 KV 12 KV 13 KV 14 Kaskisten kaupungin lausunto Sote-uudistuksen väliraporttista Lausunto kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta Lausuntopyyntö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksestä Vaasan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella Pelastustoimen aluejako / Lausuntopyyntö Kaupungin lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 2015 Kaupungin edustajien valinta perustettavaan yhtiöön Oy Kaskisten Satama - Kaskö Hamn Ab (Port of Kaskinen Ltd) Allekirjoitus Kari Häggblom puheenjohtaja Kokouskutsu yleisesti nähtävänä Kaskinen Todistaa Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastus Kaskinen klo Nimi Nimi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kaskinen klo Todistaa Margit Kaseva, hallintopäällikkö

2 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:135 /2013 KV 9 Kaskisten kaupungin lausunto Sote-uudistuksen väliraporttista KH , 26 KV , 63 KH , 137 Valmistelija M.S Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä luovutti väliraporttinsa peruspalveluministerille Väliraportissa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen sisältyvät tehtävät. Lisäksi on määritelty vastuukuntamallin keskeisiä piirteitä ja kuntien keskinäisiä järjestelyjä sote-palvelujen rahoittamisessa. Väliraporttiin sisältyy myös selvitys erityisvastuualueiden tehtävistä ja yliopistosairaaloiden hallinnan järjestämisestä. Väliraportissa ei ennakoida kuinka monia sote-alueita tai perustason alueita maahan voisi muodostaa. Kunnat ja muut toimijat voivat ottaa kantaa väliraportissa oleviin kannanottoihin sotepalvelurakenteen toteutuksesta 11. lokakuuta saakka. Kannanotot voidaan ottaa huomioon hallituksen lakiesityksen muotoon kirjoitetussa loppuraportissa, joka valmistuu 2013 vuoden lopulla. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014 ja voimaan 2015 vuoden alusta. Kuntia kuullaan myös lain vahvistamisen jälkeen alueiden muodostamisesta. Tavoitteena on, että sote-alueet käynnistävät toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteena on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille ihmisille. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen 130/2013 mukaan kuntarakenteen muutoksia ja alueellisen yhteistyön lisäämistä. Tiedotteen mukaan väestöpohjaa palvelujen järjestämisessä on laajennettava sekä uudistettava palvelurakennetta ja toimintatapoja. Vain siten voidaan turvata laadukkaat lähipalvelut ja riittävä, osaava henkilöstö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Sote-alueella ja perustason alueella on aina vastuukunta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä alueen kunnille. Sote-alueet ja perustason alueet toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Alueen muut kunnat osallistuvat sote-palveluja koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Sote-alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Sote-alue voi myös muodostaa muun, vähintään noin asukkaan kunnan pohjalle. Tällaisen yli asukkaan kunnan järjestämisvastuu voi myös rajoittua vain kunnan omiin asukkaihin. Pääsääntönä on kuitenkin, että työssäkäyntialueella on vain yksi sote-alue. Tästä poiketen metropolialueelle (pääkaupunkiseutu) muodostettavat sote-alueet määritellään erikseen. Edellä todetusta poiketen sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevalla vähintään noin asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Se voi myös toimia perustason alueen vastuukuntana työssäkäyntialueeseensa tai toiminnalliseen kokonaisuuteensa kuuluvien alle asukkaan kuntien kanssa. Jos yli asukkaan kunta sijaitsee kuntarakennelain 4 d :n mukaisella yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueella, se voi järjestää perustason palvelut asukkailleen kuitenkin vain, jos

3 KAUPUNGINVALTUUSTO kunnan asukasluku on lain voimaan tullessa vähintään ; -alueella on suoritettu erityinen kuntajakoselvitys ja sen perusteella alueella on vähintään 2 yli asukkaan kuntaa; ja -kunta ja sote-alueen vastuukunta sopivat keskenään toimenpiteistä, joilla varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteutuminen näiden kesken. Perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ovat ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät tällä hetkellä lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja ympärivuorokautista päivystystä (sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon ympärivuorokautinen päivystys, ml. turvakodit) Muiden palvelujen järjestämisvastuu on sote-alueella. Rinnan soteuudistuksen valmistelun on käynnissä useiden sosiaalihuollon lakien uudistus. Tämän valmistelun yhteydessä arvoidaan pitäisikö osa nykyisin kuntien vastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista ja tehtävistä määritellä niiden vaativuuden tai harvinaisuuden perusteella erikoissairaanhoitoa vastaavalla tavalla sote-alueen järjestämisvastuulle. Perustasolla on edellä todetusta poiketen myös mahdollisuus järjestää niin sanotun peruserikoissairaanhoidon palveluja. Edellytyksenä tälle on, että perustasolla on uudistuksen voimaan tullessa sellaiset integraatiota tukevat palvelurakenteet, jotka mahdollistavat tällaisten palvelujen järjestämisen. Oikeuden saaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hakemuksesta perustason vastuukunnalle oikeuden peruserikoissairaanhoidon järjestämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti: Alle asukkaan kuntien asema Jos kunnan asukasluku on pienempi kuin vähintään noin , sote-alue järjestää sille ja sen asukkaille sote-palvelut. Mikäli tällainen kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sote-alueelta. Nämä alle asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin väliraportin jaksossa 4.3 on todettu. Tällainen alle asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin väliraportin kohdassa 4.4 todetaan. Vaikka alle asukkaan kunnilla ei ole itsenäistä järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, niiden tehtäviin kuuluu edelleenkin kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on poikkihallinnollinen tehtävä, joka kattaa kunnan kaikki hallintokunnat. Jokaisen kunnan tulee osana toimintansa strategista suunnittelua asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Nämä kunnan asettamat tavoitteet ja toimenpiteet on sovitettava yhteen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan sote-alueen tai sote- ja perustason alueiden toiminnan kanssa. Järjestämisvastuun hallintomalli Vastuukuntamallissa vastuukunta huolehtii siitä, että lakisäätäiset sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat järjestetyiksi asianmukaisesti. Sote-alueeseen kuuluvat muut kunnat ja perustason alueet osallistuvat vastuukunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tapahtuu siten, että vastuukunnassa on toimielin, johon muut kunnat ja perustason alueet nimeävät edustajansa. Toimielimeen valittavien edustajien valinnassa pitää ottaa huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet. Kuntien ja perustason alueiden edustajien äänimäärä toimielimessä mää-

4 KAUPUNGINVALTUUSTO räytyy kuntien ja alueiden asukasluvun perusteella. Niin sanottuja äänileikkureita, jotka rajaisivat suurten kuntien edustajien äänimäärä, ei oteta käyttöön. Toimielin päättää sille vahvistetun talousarvion rajoissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vastuukunnan valtuustolla tai kunnanhallituksella ei ole otto-oikeutta yhteisessä toimielimessä tehtyihin päätöksiin. Yhteiden toimielimen päätöksiin voi hakea muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla, jolloin valitustie menee hallinto-oikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mitä edellä on todettu sote-alueen vastuukunnasta, sovelletaan myös perustason alueen vastuukuntaan ja sen hallintoon. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että perustason alueeseen kuuluvilla kunnilla ei ole välitöntä edustusta sote-alueen vastuukunnan yhteisessä toimielimessä. Perustason aluetta edustaa sote-alueen toimielimessä perustason valitsema edustaja tai edustajat. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen 130/2013 mukaan kunnat sote-alueella voivat myös sopia tietyillä erityisperusteilla kuntayhtymämallin käyttöönotosta. Nykyisin vastuukuntamallia ei ole juurikaan säännelty ja se oli alun perin tarkoitettu kuntien pienimuotoiseen yhteistoimintaan. Vastuukuntamalli ei nykysääntelyllään täytä perustuslain reunaehtoja lakisääteisen yhteistoiminnan hallintomallina. Lisäksi tulisi vastuukuntamallia koskevaa sääntelyä kehittää kielellisten oikeuksien turvaamisen osalta kielilaissa sekä kuntalaissa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Jatkovalmistelussa on otettava huomioon perustuslain asettamat reunaehdot (Sote tiedote 130/2013 ) Sote-talousarvio Talousarviosta yhteisellä toimielimellä ei olisi yksinomaista päätösvaltaa, vaan sen tulisi tehdä jäsenkuntien valtuustoille esitys sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvioksi. Kuntien valtuustojen talousarviopäätöksissä asetettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollolle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tämän jälkeen yhteinen toimielin päättäisi talousarviosta. Investoinneista päättämistä rajattaisiin siten, että niiden hyväksyminen voitaisiin viedä alueeseen kuuluvien kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus Kaikki kunnat osallistuvat sote-alueen ja perustason alueen toiminnan rahoitukseen. Lähtökohtaisesti sote-alueen jäsenkunnat voisivat sopia keskenään miten toiminta rahoitetaan tai millä perusteella jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Kunnat voisivat tällöin valita alueelle parhaiten sopivan rahoitusmallin. Väestön ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli on paras vaihtoehto silloin, kun tavoitellaan alueellisesti yhtenäistä, selkeää, yhteisvastuullista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista, koko alueen yhtenäiseen suunnitteluun ja kehittämiseen perustuvaa kokonaisuutta. Kapitaation- eli väestömääräpohjaisessa mallissa kunnan maksu määräytyy asukasluvun mukaan (x euroa/asukas). Kapitaatiomallissa kunnan menot ovat hyvin ennakoitavissa koska maksu ei riipu kunnan asukkaiden palvelujen käytön määrästä. Siltä osin kuin asukkaan edellä tarkoitetut kunnat hankkisivat vain osan tarvitsemistaan palveluista sote-alueelta, ne osallistuisivat näiden palvelujen rahoittamiseen suoriteperusteisesti. Laskutus perustuisi tuotantokustannuksiin. Sote-palvelujen toteuttamiseksi tarvittavista sote-alueen yhteisistä tehtävistä, kuten infrastruktuurin aiheuttamista kustannuksista ja varalla olosta (johon sisältyy muun muassa päivystys, ensihoito ja

5 KAUPUNGINVALTUUSTO poikkeustilavalmiuden ylläpito) edellä tarkoitetut kunnat vastaisivat kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tavoitteena on niin vahvojen kuntien ja sote-alueiden muodostuminen, että järjestämisvastuussa olevat tahot pystyvät kantamaan satunnaiset suuretkin kustannusvaihtelut. Näin ollen tällaisten vaihtelujen tasaamiseksi ei ole tarpeen luoda lainsäädännöllä suurten kustannusten tasausjärjestelmää. Kunnat voisivat kuitenkin halutessaan sellaisesta sopia. Samanaikaisesti sote-uudistuksen kanssa toteuttavalla kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee muuttumaan perusteita, joiden mukaan valtionosuudet määräytyvät. Sen vuoksi valmisteluryhmä ei ole tässä vaiheessa käsitellyt kuntakohtaisia laskelmia uudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Valtionosuudet maksettaisiin jatkossakin kunnille. Valtionosuusuudistuksen lähtökohta on, että peruspalvelujen valtionosuus maksettaisiin aina peruskunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueiden rahoitukseen, joka tulee sote-alueilta, sovellettaisiin kapitaatiomallia. Erityisvastuualueille tulisi myös joitakin keskitettyjä tehtäviä, joista valtio maksaisi sille suoraan korvauksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Keskeinen osa uuden ervan toimintaa olisi siihen kuuluvien sote-aluieden toiminnan koordinaatio ja ohjaus sekä näihin liittyvät tukitoiminnot. Tehtäviensä toteuttamiseksi sote-ervalla on itsenäinen, lakiin perustuva päätösvalta. Koska ervalla ei ole palveluiden järjestämisvastuuta, on muodostettava kriteerit niille nykyisessä lainsäädännössä nimetyille kuntien, sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden tehtäville, jotka jatkossa siirtyvät erityisvastuualueille. Ervan tehtävien perusteet ja keskeiset toiminta-alueet määritellään lain tasolla. Tehtävien kuvausta täsmennetään asetuksin. Uudelle sote-ervalle annettavat keskeiset tehtävät ovat 1) yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa 2) päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus 3) tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio ja 4) erikseen säädettävät viranomaistehtävät. Sote-uudistuksen jälkeen jokainen sote-alue kuuluu ervaan, samoin ne yli asukkaan kunnat, jotka järjestävät itse asukkailleen laajan perustason palvelut. Ervaan kuuluvat sote-alueet ja kunnat säädetään asetuksella. Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote-alueet (kunta, vastuukunta tai kuntayhtymä) Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi olla myös kuntayhtymien perustama) Tällöin kussakin ervassa on jäsenenä noin 4-8 sote-aluetta, joilla on kuntalain mukainen edustus yhtymäkokouksessa. Lisäksi ervalla on hallitus. Erva-kuntayhtymästä annetaan erillissäännös sote-järjestämislakiin. Vastaavasti kuntalakia on muutettava kuntayhtymän perustamisen osalta (perussäännös). Äänivalta yhtymäkokouksessa perustuisi jäsenenä olevien sote-alueiden väestömääriin, joten äänileikkureiden käyttäminen ei olisi mahdollista. Tällöin on varmistettava muulla tavalla, että sote-ervan päätöksenteossa on huolehdittava palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta alueellista yhdenvertaisuutta toteuttavalla tavalla.

6 KAUPUNGINVALTUUSTO Päätösehdotus (M.S) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupungin lausunto koskien sote-uudistuksen väliraporttia on seuraava: Sote-uudistus on osittain perustuslain vastainen, koska siinä otetaan käyttöön vastuukuntamalli, joka oli alun perin tarkoitettu kuntien pienimuotoiseen yhteistoimintaan. Vastuukuntamalli nykyisessä muodossaan on perustuslain vastainen. Kaupunki ei voi hyväksyä sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, joka on perustuslain vastainen. Sote-uudistus on raskassoutuinen ja sisällöltään epämääräinen. Sote-alueet ja vastuukunnat vastaavat palveluista ja osaamisesta, kun taas peruskuntien velvollisuutena on edelleenkin kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä perustason, vastuukuntien ja sotealueiden kanssa. Alle asukkaan jäsenkunnilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia ottaa vastuuta lähipalveluista ja vaikuttaa niiden sisältöön kuin on tai asukkaan kunnilla, vaikka myös pienempi kunta maksaa sosiaali- ja terveydenhuollosta samojen periaatteiden mukaisesti ja saa siihen valtionosuutta. Sote-alueen jäsenkuntien valtuustot ottavat kantaa sote-talousarvioon sekä investointeihin. Alle asukkaan kuntien asukkaita (kunta kuuluu sote-alueeseen tai perustasoon) ei kohdella yhdenvertaisesti verrattuna niiden kuntien asukkaisiin, joissa on tai asukasta asukkaan (perustason palvelut mahdollisia) ja asukkaan (vastuukunta, perustaso) väestöpohjarajat aiheuttavat asukkaiden erilaisen kohtelun riippuen siitä, missä kunnassa asuu. Asukasluku ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat palveluun; mitä kauempana maakuntakeskuksesta asuu, sitä vähemmän palveluja on saatavilla jos lähipalvelut katoavat pienemmästä peruskunnasta. Suupohjan rannikkoseudulla on pitkät etäisyydet Vaasaan. Kaskislaisilla on 100 km:n matka maakuntakeskukseen Vaasaan. Kaksikielisessä Kaskisten kaupungissa on hyvin toimiva kaksikielinen terveyskeskus, oma lääkäri ja hammaslääkäri, jotka antavat kaskislaisille tärkeitä lähipalveluja. Kaskisissa on kaksikielinen perusturvajohtaja, joka yhdessä lääkärin kanssa palvelee Mariakodin ja kotihoidon vanhuksia. Kaskisissa on yksityinen dementiakoti. On erittäin tärkeää, että nämä yksiköt säilyvät myös sote-uudistuksen toteuduttua, sillä paikallisen sosiaali- ja terveydenhuollon antama tehokas lähipalvelu säästää kustannuksia erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet aivan liian nopeasti viime vuosina. Näitä kustannuksia on hillittävä uudistamalla toimintatapoja ja ylläpitämällä lähipalveluja. Kaskisten kaupunki ei hyväksy PARAS-hankkeen (Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä) tuloksena vuonna 2008 luotujen toimivien ja tehokkaiden lähipalvelujen romuttamista. Kaskisten lääkäri hoitaa kiireelliset tapaukset virka-aikana ja vähentää siten kaskislaisten iltapäivystyksen tarvetta. Kaskisten kaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiiriin, mutta ostaa myös palveluja Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus keskusteli asiasta pitkään. Päätösehdotuksen lisäksi käsiteltiin kaupunginjohtajan laatimat vastaukset STM:n kyselyyn. Todettiin, että STM:lle toimitetaan kyselyvastausten lisäksi pöytäkirjanote asian käsittelystä. Kaupunginjohtaja muutti kyselyn kohdissa 8, 10 b ja 10 c tekstiä koskien kuntien välistä yhteistyö/yhdistymisselvitystä seuraavaksi: Kaupunki esittää, että yhteistyötä/yhdistymistä selvitetään seuraavien kuntien kanssa: Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva, Karijoki ja Isojoki.

7 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että keskustelun aikana oli Catharina Skur tehnyt esityksen, että sekä päätöksessä että kyselyvastauksissa (kohta 12 c) mainitaan, että Kårkulla samkommun, joka kattaa sote-aluetta suuremman alueen, pidetään tärkeänä säilyttää. Tämä lisäys päätettiin hyväksyä yksimielisesti. Carl-Gustav Mangs oli esittänyt, että yllä mainituissa kohdissa b ja 10 c poistetaan tekstikohdat koskien yhteistyö/yhdistymisselvitystä Närpiön, Kristiinankaupungin, Teuvan, Karijoen ja Isojoen kanssa. Tätä oli kannattanut Sonja Lapveteläinen ja Hannu Louhi. Tauno Sarja esitti, että kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus lisäyksellä Kårkullan toiminnasta hyväksytään. Häntä kannattivat Ilkka Hovi ja Lasse Lähdesluoma. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Äänestys suoritettiin nimenhuudolla, jossa jaa äänellä vastaavat kannattavat kaupunginjohtajan esitystä ja ei -äänellä vastaavat Carl-Gustav Mangsin esitystä. Äänestyksen tulos oli 4 jaa -ääntä (Ilkka Hovi, Lasse Lähdesluoma, Juhani Holm, Tauno Sarja) vastaan 3 ei -ääntä (Carl-Gustav Mangs, Sonja Lapveteläinen, Hannu Louhi), eli näin kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. KV 63 Kaupunginvaltuusto Asiasta keskusteltiin pitkään. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja totesi päätettyään keskustelun, että keskustelussa oli valtuutettu Carl-Gustav Mangs ilmoittanut olevansa edelleen sillä kannalla, että kyselyvastauksissa olevat tekstikohdat koskien yhteistyö/yhdistymisselvitystä Närpiön, Kristiinankaupungin, Teuvan, Karijoen ja Isojoen kanssa (8, 10 b ja 10 c) tulee poistaa. Hänen esitystään kannattivat Catharina Skur ja Mirja Högstrand, joten asiasta tuli äänestää. Asiasta suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannattavat vastasivat jaa ja Carl- Gustav Mangsin esitystä kannattavat ei. Äänestyksen tulos oli 11 jaa -ääntä (Hovi Ilkka, Häggblom Kari, Lähdesluoma Lasse, Holm Juhani, Mäntysaari Sakari, Nordback Marco, Salo Jukka, Sarja Tauno, Koivula Anna, Virta Erkki, Österman Jarkko) vastaan 6 ei -ääntä (Högstrand Mirja, Lapveteläinen Sonja, Mangs Carl-Gustav, Rosenberg Peter, Skur Catharina, Wikström Jesper). Kaupunginvaltuusto päätti näin hyväksyä kaupunginhallituksen päätösehdotuksen. KH 26 Valmistelija M.S. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet. Nämä periaatteet perustuvat hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Raportti on laadittu toimeksiannon mukaisesti hallituksen esityksen muotoon. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut sote-uudistuksesta PowerPoint -esityksen (liite). Sosiaalija terveysministeriö pyytää kuntia antamaan lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta (liite). Lausunnot tulee antaa mennessä. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselylomakkeella (liite). Lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta.

8 KAUPUNGINVALTUUSTO Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle seuraavanlaisen Kaskisten kaupungin lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta: Lakiluonnoksen 4. luvussa (s. 53) puhutaan esityksen vaikutuksista: Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon lakisääteiset julkiset tehtävät on ehdotuksen mukaan järjestettävä ylikunnallisena yhteistyönä. Nyt niiden järjestämisestä vastaavat pääosin yksittäiset kunnat ja osin lakisääteiset kuntayhtymät. Siten uudistuksen välittömät vaikutukset kohdistuvat kuntien ja kuntayhtymien hallintoon ja niiden hallinnollisiin rakenteisiin...tavoitteena on turvata yhdenvertaiset sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelut kaikille Suomessa asuville...sen vuoksi jatkossa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota palvelujen vaikuttavuuteen ja niiden kustannustehokkaaseen tuottamiseen. Uudistuksen vaikutukset talouteen, hallintoon sekä väestön asemaan ja palveluihin riippuvat olennaisesti siitä, miten ehdotuksen mukaiset sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet toteuttavat niiden järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon. Varmaa tietoa ehdotuksen mukaisen uudistuksen vaikutuksista ei voida esittää. Vaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida niiden kokemusten perusteella, joita on saatu aiemmin toteutetuista ylikunnallisista järjestelyistä (Kainuu, Eksote, Paras-hankkeen mukaiset yhteistoiminta-alueet). Uudistuksen taloudelliset vaikutukset ja säästöpotentiaali on puutteellisesti selvitetty. Kunnille ei ole esitetty laskelmia palvelujen tehostumisesta tai SOTE-uudistuksen tuomista mahdollisista kustannussäästöistä. Kunnat ovat osapuoli, joka jatkossa rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikilla tasoilla (perustaso, sote-alue, erityisvastuualue) verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kuntien olisi lakiluonnoksen yhteydessä saatava riittävä pohja päätöksenteolle sekä taloudelliset selvitykset lukuina voidakseen antaa lausuntoja. Toiminnallisten ja taloudellisten seurausten tulisi olla tiedossa. Suomen perustuslain 121 :n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnolle on siten asetettu kansanvaltaisuusvaatimus (lakiluonnos, luku 2.2. sivu 9). Eduskunnan perustuslakivaliokunta on määrittänyt kunnallisen itsehallinnon ydinsisältöä eri lakien tarkastelujen yhteydessä. Kunnallisen itsehallinnon perustuslain suojaamia ominaispiirteitä ovat kuntalaisten oikeus valita kunnan ylin päättävä elin. Kunnalla on lisäksi itsenäinen taloudellinen päätösvalta, johon sisältyy verotusoikeus. Kunnalla on yleinen toimivalta päättää kuntalaisten yhteisistä asioista. Kunnan itsehallintoon sisältyy demokratia ja subsidiariteettiperiaate (läheisyysperiaate). Subsidiariteettiperiaatteen mukaan päätökset tulisi tehdä tehokkaimmalla tasolla ja mahdollisimman lähellä kansalaisia. Suomessa kuntien tehtävänä on huolehtia myös siitä, että perustuslaissa turvatut taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat. Kunnallinen itsehallinto on luonteeltaan yleistä, sen puitteissa kunnan hoidettavaksi kuuluvat laeissa erikseen määrätyt tehtävät ja muut paikalliset asiat, joita yleinen etu vaatii kunnan hallinnon hoidettaviksi (lakiluonnos, luku 2.2 sivu 10). Uudistus on perustuslain vastainen, koska tarkoituksena on viedä peruskunnilta oikeus päättää sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisista peruspalveluista kaikilla tasoilla ja siirtää päätösvalta vastuukunnille, vaikka peruskunnan on jatkossakin rahoitettava sosiaali- ja terveydenhuolto kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat merkittävän osan kunnan talousarviosta. Kunnalla on perustuslain mukaan verotusoikeus.

9 KAUPUNGINVALTUUSTO Esitetty vastuukuntamalli nykyisessä muodossaan on perustuslain ja kunnallisen itsehallinnon vastainen. Vastuukuntamalli (isäntäkuntamalli) oli alun perin tarkoitettu kuntien pienimuotoiseen yhteistoimintaan. Uudistusta koskevat päätökset tulee tehdä perustuslaillisessa järjestyksessä valtakunnan tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Yhdistymisen tulee tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta, ei pakolla. Yhteistoiminta-alueiden (kuntayhtymien) on jatkossakin oltava vaihtoehto yhdistymiselle. Kuntayhtymien tulee olla todellinen vaihtoehto vastuukuntamallille ( asukasta). Kaskinen kuuluu Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymään (K 5). Kuntien on voitava valita haluavatko ne osallistua kuntayhtymään, jolla on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta omalla alueella. Laissa on turvattava kuntalaisten oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluihin jokaisessa kunnassa. Kunnanvaltuuston tulee päättää oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden palvelutasosta. Järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluja kuten ikäihmisten kotihoito ja terveyskeskuksen lääkärinvastaanotto, vähennetään erikoissairaanhoidon kustannuksia. Laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat lyhyessä ajassa kasvaneet voimakkaasti. Yksittäisellä kunnalla on jatkossakin oltava mahdollisuus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluja erikoissairaanhoitoon kohdistuvan paineen vähentämiseksi, koska kunta myös jatkossa vastaa kustannuksista kaikilla tasoilla. Kunnanvaltuusto on velvollinen tasapainottamaan kunnan talouden. Uudistuksen lähtökohtana tulee olla asukkaiden lähipalvelujen tarve, ei kuntien asukasluku tai kuntien maantieteellinen sijainti. Kuntien kohtelu on SOTE-uudistuksessa eriarvoista kunnan koon ( asukasta) ratkaistessa mitä palveluja asukkaille tuotetaan (kunta kuuluu SOTE-alueen tai perustason alueen jäsen). Alle asukkaan kuntien asukkaita ei kohdella yhdenvertaisesti verrattuna niiden kuntien asukkaisiin, joissa on tai asukasta. Kunnan asukasluku ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat palvelutasoon. Vain n. 50:ssa Suomen kunnassa (n. 20 %) on yli asukasta. Uudistus asettaa aivan liian kovat taloudelliset paineet esitetyille vastuukunnille, joiden on vastattava palvelujen järjestämisestä. Välimatkat palveluihin kasvavat ja julkisesti rahoitettujen kuljetuspalvelujen ja ambulanssipalvelujen tarve tulee kasvamaan. Kaskislaisilla on 100 km:n matka maakuntakeskukseen Vaasan kaupunkiin. Säästöjen saavuttamiseksi tulisi keskittyä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja hoitomenetelmien kehittämiseen. Kaskisissa sosiaali- ja terveydenhuolto on yhdistetty esim. ikääntyneiden kotihoidossa. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki haluaa jatkaa itsenäisenä kaupunkina ja katsoo, että nykyisen kuntayhtymän toiminnan tulee jatkua sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen ylläpitämiseksi alueella. Kaksikielisessä Kaskisten kaupungissa on kaksikielinen kunnallinen terveyskeskus, jossa on lääkärin ja hammaslääkärin vastanotot, kunnallinen tehostettu palveluasuminen vanhuksille, sekä yksityinen dementiakoti. Kaskisissa on kaksikielinen perusturvatoimisto ja perusturvajohtaja, jotka antavat kaksikielistä sosiaalialan palvelua. Näitä yksiköitä on ylläpidettävä jatkossakin, jotta Kaskisten asukkaiden lähipalvelun tarpeisiin voidaan vastata, suomeksi ja ruotsiksi. Kaskisten kaupungin vastaus kyselylomakkeen kysymyksiin käy ilmi liitteestä. Kaupunginhallitus

10 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan klo Päätös jaetaan KV 9 Kaupunginvaltuusto

11 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:30 /2014 KV 10 Lausunto kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta KH , 27 Valmistelija M.S. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu luonnos laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamiseksi (169/2007 Paras-puitelaki). Lakiluonnoksen perusteella kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007, Paraspuitelaki) mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteet jatkuvat vielä vuoden 2014 jälkeen siihen saakka kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaiset sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet aloittavat toimintansa vuonna Paras-puitelaissa (169/2007) on säädetty perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisestä kuntien yhteistoiminta-alueilla. Lain mukainen yhteistoimintavelvoite on voimassa vuoden 2014 loppuun. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu lakiehdotus Paras-puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden jatkamiseksi vuoden 2016 loppuun. Lakiehdotuksen tarkoituksena on estää olemassa olevan kuntien yhteistoiminnan purkaminen ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toiminnan käynnistymistä. Paras-lainsäädännön (384/2011) mukaan yhteistoiminta-alueille siirrettäisiin perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon tehtävien sijasta kaikki sosiaalihuollon tehtävät vuoden 2014 loppuun mennessä. Muutoksen tavoitteena oli aikaansaada palvelurakenne, joka mahdollistaisi paremmin asiakkaan ja potilaan kannalta eheän palvelukokonaisuuden. Koska lain mukainen velvoite yhteistoimintaan päättyy 2014 lopussa, kunnat voivat irtisanoa yhteistoiminta-alueita koskevat sopimukset vuoden 2015 alusta lähtien, jollei lailla erikseen toisin säädetä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot ehdotuksesta laiksi Paras-puitelain (169/2007) eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta. Lakiehdotus liitetään osaksi sote-uudistusta. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä (liite). Lausunnot tulee antaa mennessä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella osana sote-esitystä ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kaskinen kuuluu yhteen yhteistoiminta-alueeseen: Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä (K 5). Kuntayhtymä hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi yhteistoiminta-alueen kuntien maaseutuhallinnon tehtäviä. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Kaskisten kaupungin lausuntona seuraavaa: Kaskisten kaupunki hyväksyy kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisen (169/2007 Paras-puitelaki). Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu lakiehdotus Paras-puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden jatkamisesta vuoden 2016 loppuun. Lakiehdotuksen mukaan yhteistoiminta-alueelle ei tarvitse siirtää sosiaalihuollon tehtäviä, joita kunta hoitaa vuoden 2014 lopussa. Kaskisten kaupunki hyväksyy lakiehdotuksen.

12 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan klo Päätös jaetaan KV 10 Kaupunginvaltuusto

13 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:45 /2014 KV 11 Lausuntopyyntö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksestä Vaasan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella KH , 29 PEL , 16 Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymien on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Vaasan sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymä ( 9 / ) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on päivitetty ja siitä pyydetään lausuntoa jäsenkunnilta. Sairaanhoitopiirin hallitus ottaa järjestämissuunnitelman päivitykseen kantaa kokouksessaan huhtikuussa 2014 ja valtuusto kokouksessaan Lausuntoa pyydetään päivityksestä kunnittain. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin asioihin: 1) Mitä haluatte yleisesti sanoa tehdyistä päivityksistä ja onko teillä mahdollisia muutosehdotuksia? 2) Ajatuksia järjestämissuunnitelman toteutuksesta kuntanne kannalta? Päätösehdotus SL / JT Pel päättää antaa Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksessä ei ole huomauttamista. 2) Perusterveydenhuollon päivystyksen kustannuksia koskien ratkaisevaa on se, miten kustannukset tulevat jakautumaan. Mikäli laskutus on kapitaatio- ja tuotepohjainen, mitkä ovat Vaasan yhteispäivystyksen todelliset kustannukset Kaskisten kaupungille? Tällä hetkellä virka-ajan ulkopuolinen päivystys (ilta- ja viikonloppupäivystys) hoidetaan Närpiön ja Kristiinankaupungin terveyskeskuksissa ja tämä toiminta haluttaisiin ainakin osaksi säilyttää, jotta lähipalvelut kaupunkilaisille voitaisiin turvata. Vaasan yhteispäivystyksestä koituva kustannus on kuitenkin ratkaiseva tekijä yhteispäivystyksen jatkumisen kannalta K5-alueen eteläisessä osassa. Vaasaan mahdollisesti kokonaan siirtyvä virka-ajan ulkopuolinen yhteispäivystys herättää siis monia kysymyksiä vielä. Huomiota kiinnitti myös se, että usean tilaston/taulukon kohdalla oli maininta Kaskisten tietoja ei saatavilla. Mistä tämä johtuu? Ovatko Kaskisten luvut tilastoituneet väärin? Mainittakoon vielä, että kuvantamispalveluja koskien Kaskisten kaupunki ostaa palvelun sekä Närpiön kaupungilta että Selkämeren sairaalan röntgenosastolta. Pel päättää siirtää Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman edelleen kh:lle lausuntoa varten. Perusturvalautakunta

14 KAUPUNGINVALTUUSTO päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KH 29 Päätösehdotus (M.S.) Kaskisten kaupungin lausunto on seuraava: Kaupunki hyväksyy perusturvalautakunnan suunnitelmasta laatiman lausunnon. Lisäksi kaupunki korostaa, että nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon kaksikielisten lähipalvelujen tarjoaminen Kaskisten asukkaille on tärkeää myös jatkossa, myös jos palvelut toteutetaan uudella lainsäädännöllä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä (Sote-laki). Kaskisissa on vanheneva väestö, joka tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluja. Kaupungista on 100 km keskussairaalan päivystysvastaanotolle ja päivystystoiminnan ylläpitämiseen Suupohjan rannikkoalueella iltaisin ja viikonloppuisin on olemassa tarve lähipalvelujen turvaamiseksi erityisesti lapsiperheille ja vanhenevalle väestölle ja sen välttämiseksi, että sairaustapaukset jotka tavallisesti voidaan hoitaa perusterveydenhuollon toimesta kuormittavat erikoissairaanhoitoa ja siten lisäävät kohtuuttomasti kuntien kustannuksia. Kuntien kustannukset perusterveydenhuollon päivystyksestä Vaasassa tulee selvittää ja harkita tarkkaan. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan klo Päätös jaetaan KV 11 Kaupunginvaltuusto

15 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:1 /2014 KV 12 Pelastustoimen aluejako / Lausuntopyyntö KH , 28 Valmistelija MaKa: Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa toteutetaan pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een lähtökohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Aluejakopäätöksessä on tarkoitus asettaa määräaika yhteistoiminnan ehtojen sopimiseksi siten, että uudet pelastustoimen alueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2016 alusta. Pelastuslain (379/2011) 24 :n mukaan valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Päätöksen aluejaon muuttamisesta valtioneuvosto tekee omasta tai pelastustoimen alueen kuntien kuntalain (365/1995) 79 :n 1 momentin mukaisella enemmistöllä tekemästä aloitteesta. Aluejaon muuttamisen yhteydessä valtioneuvosto asettaa määräajan voimassa olevien sopimusten muuttamiselle. Jos kunnat eivät pääse sopimukseen valtioneuvoston asettamassa määräajassa, valtioneuvosto päättää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös on voimassa, kunnes asianomaisilla kunnilla on sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa päätöstä tehtäessä on kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee. Sisäasiainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa liitteenä olevassa muistiossa esitetystä aluejakoehdotuksesta. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Lausunnot pyydetään toimittamaan sisäasiainministeriölle mennessä. Aluejakoehdotuksen mukaisesti muodostaisivat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Pohjanmaan pelastuslaitoksen. Lausuntopyynnössä esitettyjen tietojen perusteella nousisivat kustannukset Pohjanmaan nykyisestä vuotuisesta 70,30 :sta / as. 75 :oon / as (vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan). Pohjanmaan pelastuslaitoksen mukaan oli kuntien maksuosuus (ml. vuokrakustannukset) vuonna ,74 /as. Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta on kannanotossaan esittänyt perusteluita Pohjanmaan pelastuslaitoksen säilyttämiseen itsenäisenä siihen saakka, kunnes kunta- ja Sote -rakenne selkeytyy ja valmistellaan perustellumpi toiminta- ja hallintomalli, jolla turvataan alueen kuntien pelastustoimen palvelut kustannusrakenteeltaan ennustettavina. Lausunnossa todetaan myös, että Pohjanmaan on suomen- ja ruotsinkielien pelastusalue, mikä on huomioitava rakenneuudistusta tehtäessä. Lisäksi todetaan, että tavoitellun hyvän ja tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta ei ole suotavaa, että valtio (valtioneuvosto) päättää kuntien ylläpitämästä ylikunnallisesta toiminnasta vastoin kuntien tahtoa huomioiden varsinkin, että pelastuslaitoksia ja kuntia ei ole pyydetty mukaan valmistelemaan alkuperäistä aluejakoesitystä ja siihen liittyviä perusteluja. Pelastuslaitokset ovat valmiita te-

16 KAUPUNGINVALTUUSTO hostamaan taloudellisestikin toimintaansa ja sisäministeriön tulisikin hakea ja ohjata säästöjä myös toiminnalliselta puolelta yhteistoiminnassa pelastuslaitosten kanssa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa sisäasiainministeriölle Kaskisten kaupungin lausuntona, että 1. Aluejakoehdotuksen mukaisesti muodostaisivat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Pohjanmaan pelastuslaitoksen. Ehdotettuun alueeseen kuuluu 41 kuntaa. Alue on m2:n suuruinen. Liitteenä olevien tietojen mukaan uuden alueen asukasluku on henkilöä. Koska esitetty alue on paljon suurempi kuin nykyinen alue on tärkeää, että uudella organisaatiolla on hyvä paikallistuntemus, että se tunnistaa mahdolliset riskit kussakin kunnassa (palvelutasopäätös) ja että palvelu toimii sekä suomen että ruotsin kielellä. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten kanssa uuden alueen ambulanssitoiminnassa tulee ottaa huomioon, jotta äkillisissä sairaus- ja onnettomuustapauksissa taattaisiin hyvä valmius pitkistä kuljetusmatkoista riippumatta. Organisaatiomuutos koskee myös kuntien valmiussuunnittelua ja kriisinhallintaa. Yhteydenpito ja tiedottaminen jokaiselle kunnalle tulee ottaa huomioon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Koska kuntarakennelain mukaiset kuntajakoselvitykset tehdään vuonna 2014 ja SOTE-lainsäädäntö on vielä epäselvä, tässä vaiheessa on vielä monia avoimia kysymyksiä. Kunnilla on oltava mahdollisuus täydentää lausuntojaan esitetystä uudistuksesta myös SOTE-uudistuksen ja kuntarakenneselvitysten yhteydessä, koska pelastuslaitoksen toiminta koskee kaikkien kuntien palvelutasoa. 2. Pelastuslaitoksen aluejakomuutos tulee selvittää ja toteuttaa rinnakkain alueen kuntarakenneselvitysten kanssa Sote-lain valmistuttua. 3.Pelastuslaitoksen uusi aluejako vahvistetaan lopullisesti vasta kuntarakenneselvitysten ja Sote-lain valmistuttua. Kunnille annetaan mahdollisuus lausunnon antamiseen pelastusalueen palvelutasosta myös tässä vaiheessa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan klo Päätös jaetaan KV 12 Kaupunginvaltuusto

17 KAUPUNGINVALTUUSTO KV 13 Kaupungin lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 2015 HALL:203 /2013 KH , 30 KH , 6 Valmistelija M.S, J.J: Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi valtionosuusjärjestelmän uudistamisen pääperiaatteet ja laskentakriteerit Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää kuntien kommentteja selvitysmies Arno Miettisen alustavasta, hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelemästä ehdotuksesta valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Kuntien kommentit tulee antaa mennessä. Kuulemiskierroksella pyydetään kuntia ottamaan kantaa mm. käytettyihin kriteereihin, laskentaperusteisiin sekä valtionosuusjärjestelmän uudistukseen tarvittavaan siirtymäaikaan. Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi kuntakuulemisen jälkeen tammikuussa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli alustavasti valtionosuusuudistuksen siirtymäaikaa Lopullisesta siirtymäajan pituudesta päätetään kuntien kuulemisen jälkeen hallituksen esityksen yhteydessä. Ministerityöryhmän arvion mukaan valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuutos rajoitetaan (euroa asukasta/vuotta kohti) esimerkiksi seuraavasti: 1 vuosi: 50 euroa/as 2 vuosi: 50 euroa/as (ja kokonaismuutos 100 euroa/as) 3 vuosi: 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 180 euroa/as) 4 vuosi: 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 260 euroa/as) 5 vuosi: 120 euroa/as (ja kokonaismuutos 380 euroa/as) Esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 2015: Nykyistä valtionosuusjärjestelmää on pidetty monimutkaisena ja vanhentuneena. Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50 ja osa niistä on päällekkäisiä. Määräytymisperusteiden laskentaperiaate selkiytyy; yleisperiaatteena on asukasluku * hinta * kerroin. Väestön ikärakenne ja sairastavuus ovat edelleen valtionosuuksien perusteena. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään. Uuden järjestelmän perusrakenne on seuraava: A. Laskennalliset kustannukset B. Kuntien omarahoitusosuus C. Lisäosat D. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus E. Muut valtionosuuksiin tehtävät lisäykset/vähennykset ja siirtymätasaukset Uuden järjestelmän perusrakenteen osat ovat samat kuin nykyisessä järjestelmässä, mutta niiden sisältöihin ja painoarvoihin esitetään jäljempänä mainittuja muutoksia:

18 KAUPUNGINVALTUUSTO A. Uudet laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet: Laskennalliset kustannukset määräytyvät seuraavien kriteerien mukaan: - Ikärakenne - Sairastavuus - Asukastiheys - Työttömyysaste - Vieraskielisyys (koko väestön perusteella, nykyisin vain EOP-ikäiset) - Kaksikielisyys - Saaristolaisuus - Koulutustausta -Ikärakenne ja sairastavuus (painotukset THL:n ja VATTin selvityksistä, muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia). Esityksen mukaan uudessa järjestelmässä ikärakenteen painoarvo/osuus kaikista laskennallisista kustannuksista olisi n. 70 % ja sairastavuuden n. 24 %. Nykyjärjestelmän mukaan ikärakenteen painoarvo on n. 82 % ja sairastavuuden 9,6 % (vuoden 2013 tasossa), katso Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen -liitteen taulukko, päivätty , sivulla 3. -Työttömyysaste (kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste/koko maan keskiarvo) -Kaksikielisyys (kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen väestön perusteella, asukasluvun perusteella jaetaan n. 35 % ja ruotsinkielisten perusteella 65 % koko summasta). -Vieraskielisyys (kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin). -Asukastiheys (kunnan kerroin = koko maan keskiarvo/kunnan asukastiheys, kerroin rajattu maksimissaan 20:een). -Saaristo (varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen = korotus on kolminkertainen). -Koulutustausta (kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin). B. Kunnan omarahoitusosuus Uudessa järjestelmässä tulojen tasauksen painoa kasvatetaan suhteessa kustannusten/tarve-erojen tasaukseen. Tulojen tasauksen (verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen) euromääräistä muutosta vastaavasti korotetaan kunnan omarahoitusosuutta. Siirto on koko maan tasolla kustannusneutraali. Vuoden 2013 tiedoilla siirron suuruus on n. 700 milj. euroa. C. Lisäosat Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin. Ne sisältävät nykyisen yleisen osan ja lisäosat. Lisäosien kokonaismäärä on vuoden 2013 tasossa 305,7 milj. euroa. Uuden järjestelmän mukaiset lisäosat: -Syrjäisyys (syrjäisyysluvun perusteella, jos syrjäisyysluku on yli 1,5 = kunnan kerroin on kolminkertainen).

19 KAUPUNGINVALTUUSTO Saamelaisten kotiseutualueen lisä (saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella kerrottuna saamenkielisten osuudella koko väestöstä). -Työpaikkaomavaraisuus (kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin). Kunnalle myönnetään työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella. Korvaa nykyisen taajamarakennelisän. D. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Nykyisen järjestelmän mukaan kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 91,86 prosenttia euromäärästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunnan valtionosuuteen lisätään asukasta kohden tasauslisänä tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksen mukainen euromäärä. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan valtionosuudesta asukasta kohden euromäärä, joka on 37 prosenttia kunnan asukasta kohden laskettujen laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksesta (tasausvähennys). Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava euromäärä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Uuden, ehdotettavan verotulotasauksen sisältö: Uuden, ehdotettavan verotulotasausjärjestelmän mukaan tasausraja on 100 % (nyt 91,86 %) ja tasauslisä 80 % (nyt 100 %). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Tällöin kunta hyötyy verotulojen kasvusta tasausrajan ja tasauslisäprosentin erotuksen verran eli 20 prosenttia, kun nykyisin kunnan verotulojen kasvu vähentää vastaavasti tasauslisää. Verotulojen vähentyessä tilanne on vastaava eli kunnan verotulojen ja tasauksen yhteismäärä (tasattu verotulo) laskee 20 prosenttia verotulojen vähenemisen kokonaismäärästä. Ehdotuksen mukaan tasausvähennys olisi 30 % lisättynä tasausrajan ylittävän osan luonnollisella logaritmilla>tasausvähennys liukuva (nykyisin kiinteä 37 %). Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tasausvähennysprosentti on progressiivinen. Kuten nykyisinkin, veroprosentin (kunnallis- ja kiinteistövero) muutokset eivät vaikuta verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen, koska tasaus lasketaan maan keskimääräisillä veroprosenteilla. E. Muut valtionosuuksiin tehtävät lisäykset/vähennykset ja siirtymätasaukset Tarkoituksena on yhdistää/karsia mahdollisuuksien mukaan. Toistaiseksi laskelmissa on mukana nykyiset erät sellaisinaan.

20 KAUPUNGINVALTUUSTO Tehtyjen koelaskelmien mukaan Kaskisten kaupunki saisi uuden järjestelmän mukaan valtionosuuksia n euroa enemmän, ts euroa asukasta kohden. Nykyinen valtionosuus on laskelmien mukaan euroa. Uusi valtionosuus olisi euroa, katso liite. Päätösehdotus (M.S.) Kaskisten kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtionosuusjärjestelmän uudistusehdotuksesta 2015: Valtionosuuksia myönnettäessä valtion tulee ottaa paremmin huomioon ne paikkakunnat, jotka ovat menettäneet merkittävän määrän työpaikkoja ja joiden työttömyys on maan ja maakunnan keskiarvoja korkeampi. Valtioneuvosto nimesi Kaskisten kaupungin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuonna 2009 Oy Metsä-Botnia Ab:n lakkauttaessa sellutehtaansa Kaskisissa. Kaupunki menetti tällöin noin kolmanneksen Kaskisten työpaikoista, ts. yli 300 työpaikkaa. Nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmä johti kuitenkin siihen, että kaupunki maksoi vuosina ollessaan äkillisen rakennemuutoksen alue muille kunnille enemmän valtionosuuksien tasausta (3,9 milj. euroa) kuin kaupunki sai valtionosuuksia (1,3 milj. euroa). Kaskisissa on edelleen Pohjanmaan maakunnan korkein työttömyysaste eli 12,6 %. Valtiolla tulee olla käytettävissään keinoja myöntää ainakin tilapäisesti 2-3 vuoden ajan rakennemuutospaikkakunnille korkeampia valtionosuuksia työttömyyden negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi ja paikallisen taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Muilta osin kaupungilla ei ole huomautettavaa valtionosuuksien uudistusehdotuksesta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan kursiivilla merkityllä lauseella: Kaskisten kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtionosuusjärjestelmän uudistusehdotuksesta 2015: Valtionosuuksia myönnettäessä valtion tulee ottaa paremmin huomioon ne paikkakunnat, jotka ovat menettäneet merkittävän määrän työpaikkoja ja joiden työttömyys on maan ja maakunnan keskiarvoja korkeampi. Valtioneuvosto nimesi Kaskisten kaupungin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuonna 2009 Oy Metsä-Botnia Ab:n lakkauttaessa sellutehtaansa Kaskisissa. Kaupunki menetti tällöin noin kolmanneksen Kaskisten työpaikoista, ts. yli 300 työpaikkaa. Nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmä johti kuitenkin siihen, että kaupunki maksoi vuosina ollessaan äkillisen rakennemuutoksen alue muille kunnille enemmän valtionosuuksien tasausta (3,9 milj. euroa) kuin kaupunki sai valtionosuuksia (1,3 milj. euroa). Kaskisissa on edelleen Pohjanmaan maakunnan korkein työttömyysaste eli 12,6 %. Valtiolla tulee olla käytettävissään keinoja myöntää ainakin tilapäisesti 2-3 vuoden ajan rakennemuutospaikkakunnille korkeampia valtionosuuksia tai ainakin mahdollisen verotulontasauksen pienentämistä työttömyyden negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi ja paikallisen taloudellisen tilanteen parantamiseksi Muilta osin kaupungilla ei ole huomautettavaa valtionosuuksien uudistusehdotuksesta Kaupunginhallitus päätti lisätä lausuntoon vielä, että Kaskisten kaupungin( Suupohjan rannikkoseudun) tukialue täytyisi muuttaa valtiontukialueeksi 1 tai 2. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä näin täydennetyn päätösehdotuksen.

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 27.9.2013 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 03.10.2013 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue)

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) 1 Vastaus STM:N lausuntopyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi 2. Vastaaja on * Kunta Kauniainen 3. Jos

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 30.4.2015 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 07.05.2015 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista 1 (6) Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Ylöjärvi 2. Vastaaja on - Kunta X Kuntanumero 980 3. Jos vastaaja on kunta,

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ STM TAUSTATIEDOT. 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Heinäveden kunta. 2. Vastaaja on Kunta 090 Heinävesi

LAUSUNTOPYYNTÖ STM TAUSTATIEDOT. 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Heinäveden kunta. 2. Vastaaja on Kunta 090 Heinävesi 1 LAUSUNTOPYYNTÖ STM TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Heinäveden kunta 2. Vastaaja on Kunta 090 Heinävesi 3. Jos vastaaja on kunta, toimielimen käsittelypäivämäärä ppkkvv 30.9.2013 (valtuusto)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 117 25.03.2014

Kaupunginhallitus 117 25.03.2014 Kaupunginhallitus 117 25.03.2014 KUHMON KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA 47/1.112/2014 KHALL 117 Talousjohtaja 18.3.2014 Valtiovarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kannuksen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sirpa Kiianmies 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tulojen KhaIl 14.1.2014 liite nro 1 12.12.2013 1(8) Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Keskeiset pääperiaatteet ja laskentakriteerit: 1. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus tasausraja 100

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja

Lausuntopyyntö STM Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja Lausuntopyyntö STM Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 8.11.2013 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 14.11.2013 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Sosiaali- ja terveyslautakunta 69 18.09.2014 Kaupunginhallitus 375 29.09.2014 Kaupunginhallitus 383 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 61 13.10.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 92 13.11.2014 Lausunnon antaminen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Joulukuu 2013 sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano Sosiaali-

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapuan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toni Leppänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Lausuntopyyntö STM LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista.

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.2013 valmisteluryhmän, jota täydennettiin 11.4.2013, valmistelemaan hallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 27.2.2014 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 05.03.2014 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2014 Kunnanhallitus Sivu 1. maanantai 13.1.2014 klo 18.15 20.25 Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2014 Kunnanhallitus Sivu 1. maanantai 13.1.2014 klo 18.15 20.25 Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2014 Kunnanhallitus Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalityön tutkimuksen seura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Eriksson, sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kärkölän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Merja Jaatinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Kuntarakennelaki ja Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Kuntarakennelaki ja Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Kuntarakennelaki ja Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu KUNTAUUDISTUSSEMINAARI Meri-Lapin kehittämiskeskus Hannu Leskinen Tornio 29.1.2014 30.12.2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Sote-uudistus Sote uudistus ja sen toimeenpano Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Tässä puheenvuorossa Uudistuksen tavoitteet ja keinot Uusi palvelurakenne Uudistuksen toimeenpano Asukkaat ja

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - hallintopäällikkö Juha Kukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Psykiatriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hanna-Mari Alanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Opetus- ja kulttuuriministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Väisänen Matti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus: järjestämisvastuu, rekisteripito, suhde kuntarakenteeseen ja kuntayhtymiin

Terveydenhuollon tulevaisuus: järjestämisvastuu, rekisteripito, suhde kuntarakenteeseen ja kuntayhtymiin Terveydenhuollon tulevaisuus: järjestämisvastuu, rekisteripito, suhde kuntarakenteeseen ja kuntayhtymiin Annakaisa Iivari, STM Pekka Järvinen, STM Lähtökohdat hallitusohjelmassa Uudistetaan sosiaali- ja

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 23.9.2014 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 29.09.2014 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta/euran kunnan lausunto

Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta/euran kunnan lausunto Kunnanhallitus 147 08.09.2014 Perusturvalautakunta 74 30.09.2014 Kunnanhallitus 173 06.10.2014 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta/euran kunnan

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Diabetesliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Vuorisalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote- järjestämislain valmistelutilanne

Sote- järjestämislain valmistelutilanne Sote- järjestämislain valmistelutilanne Hallinnon myllerrystä potilaan parhaaksi Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm/sto/terveyspalveluryhmä 6.9.2013 Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sote-järjestämislain tilanne 3.2.2015 Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Lähteinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Lausuntopyyntö STM LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Suvi Aherto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PARASLAINLINJAUKSISTA SOTE- UUDISTUKSEEN KESKI-SUOMESSA

PARASLAINLINJAUKSISTA SOTE- UUDISTUKSEEN KESKI-SUOMESSA PARASLAINLINJAUKSISTA SOTE- UUDISTUKSEEN KESKI-SUOMESSA PERUNKA 16.8.2013 Reijo Räsänen toimitusjohtaja/vastaava lääkäri Keski-Suomen seututerveyskeskus Suomen terveydenhuollon ongelmat Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sosiaali- ja terveysministeriö neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Nytytilanteen haasteet Tavoitteet Keskeinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

TAUSTATIEDT. Kaupunginhallitus 3.3.2014 liite nro 2 (1/14) TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. Nimi. Äänekosken kaupunki

TAUSTATIEDT. Kaupunginhallitus 3.3.2014 liite nro 2 (1/14) TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. Nimi. Äänekosken kaupunki Kaupunginhallitus 3.3.2014 liite nro 2 (1/14) TAUSTATIEDT TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Äänekosken kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Raija Kolehmainen Nimi 3. Vastauksen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot