Rami. press. Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää 2015! Työntäyteinen ja kiireinen syysistuntokausi. Kysymyksiä ja kannanottoja eri asioista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rami. press. Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää 2015! Työntäyteinen ja kiireinen syysistuntokausi. Kysymyksiä ja kannanottoja eri asioista"

Transkriptio

1 Rami press Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset Joulu 2014 Puh Työntäyteinen ja kiireinen syysistuntokausi 2014 Kysymyksiä ja kannanottoja eri asioista Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja pitkittynyt taloustaantuma loivat varjonsa eduskunnan syysistuntokaudelle. Koventuneet puheet kotimaan politiikassa ennakoivat kuumaa vaalikevättä. Keskustelu sotesta ja avioliittolaista hallitsivat otsikoita, mutta syksyyn mahtui myös suuri määrä aloitteita, kysymyksiä ja kannanottoja eri asioista. Yhdelle vähäiseltä tuntuva asia voi olla hyvin tärkeä toiselle. Vieraita eduskunnassa Järjestöjen vierailut eduskunnassa tuovat mukavaa vaihtelua arkityöhön. Yhteistyöllä asiat sujuvat! Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää 2015! Puhemies Eero Heinäluoma Kajaaniin Suomen ja Venäjän suhteita käsitellään sunnuntaina Kajaanissa järjestettävässä seminaarissa. Asiasta keskustelevat puhemies Eero Heinäluoma ja tutkija Antti Alaja Kalevi Sorsa -säätiöstä. Tilaisuuden avaa kansanedustaja Raimo Piirainen.

2 Rami press Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset Joulu 2014 Hätäaputöitä päivitettynä SDP on ajanut hallituksessa elvyttämislinjaa. Vaikeassa taloustilanteessa olisi tärkeää, että yskähtelevän yksityissektorin tukena valtio ottaisi suurempaa vastuuta jouduttamalla tärkeiden rakennushankkeiden aikataulua työllisyyden parantamiseksi. Vanhojen aikojen ns. hätäaputyöt olisi päivitettävä tälle vuosituhannelle ja haettava kaikin keinoin ihmisille mahdollisuuksia työllistyä ja saada työstään asianmukaista, työntekoon kannustavaa palkkaa ihmisarvoa nöyryyttävien kuntouttamistyöllistämisten sijaan. Kaivosteollisuuden tulevaisuus Talvivaaran konkurssi ja kaivoksen jatkoedellytykset herättävät tunteiden lisäksi kysymysmerkkejä koko toimialan ylle. Kaivosteollisuudelle on ladattu suuret odotukset pohjoissuomalaisten hyvinvoinnin yhtenä kivijalkana tulevaisuudessa. Olisi suotavaa, että Talvivaaran taru jatkuisi, mutta samalla huolehdittava siitä, että toimintaa voidaan harjoittaa liiketaloudellisesti kannattavasti asetettujen lupaehtojen rajoissa. Luontevaa olisi, että valtio olisi keskeisemmin mukana Suomen maaperästä kerättävien mineraalien hyödyntämisessä. Demokratia toimii Kansalaisaloite samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja sen myötä adoptio-oikeudesta herätti suuria tunteita puolesta ja vastaan. Ilmaisin kielteisen kantani asiaan jo vuosi sitten. Palaute on ollut pääosin kannustavaa, mutta ikäviäkin episodeja asian ympärillä on nähty. Pidän tärkeänä, että nyt mennään eteenpäin ja tehdään yhteistyötä kaikilla rintamalinjoilla. Kainuuta ja Oulun seutua koetellaan Valtion työpaikkojen katoaminen, metsäteollisuuden ja ITC-alan hiipuminen, Talvivaara sekä metalli- ja konepajateollisuuden vaikeudet Venäjän tilanteesta johtuen tuntuvat Kainuussa ja Oulun seudulla. Kehuin kiiteltyjä junavaunuja valmistava Transtech on ajautunut myös vaikeuksiin ja sen ongelmat heijastuvat suoraan pienempiin metallialan kainuulaisyrityksiin. Koska kyseessä on huomattava kainuulainen teollisuustoimiala, valtion tulisi käyttää kaikki mahdolliset keinot Transtechin toiminnan ja kainuulaisten työpaikkojen turvaamiseksi. Petokeskustelua Keskustelu petoeläinten oikeasta määrästä käy vilkkaana. Yhtä mieltä ollaan Suomen luonnon ainutlaatuisuudesta ja siitä, että petoeläimet ovat sen yksi rikkaus. Se, ettei esimerkiksi susi ole koskaan sattunut jonkun toisen tielle, ei hälvennä jonkun muun huolta ja pelkoa tilanteessa, jossa eläin toistuvasti tavataan pihapiiristä. Luvansaanti tällaisten ihmistä pelkäämättömien häirikköeläinten poistamiseksi on tehtävä joustavammaksi.

3 Terveisiä eduskunnasta Vuoden 2014 syksy on ollut eduskunnassa työn täyteinen. Syysistuntokauden alkaessa hallituksella oli useita keskeneräisiä lakikokonaisuuksia. Näiden lakien valmiiksi saattamiseksi eduskunta saa puurtaa kevään kaksi istuntokuukautta ahkerasti. Syksyn suurin ja pitkään odotettu lakikokonaisuus on sote-uudistus. Hallituksen esittämillä laeilla uudistettaisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin järjestämisvastuu viidelle sosiaalija terveysalueelle ja tuottamisvastuu enintään 19 kuntayhtymälle. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymillä on ehdotuksen mukaan järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Jokainen kunta kuuluisi yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Alueet eivät itse tuottaisi palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat esityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määriteltävät kuntayhtymät. Kunnat voisivat sopia, että kuntayhtymän sijasta tuottamisvastuu toteutetaan vastuukuntamallilla. Kunnat vastaisivat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuisi kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Esityksen mukaan kuntien rahoitusosuus kerätään sosiaali- ja terveysalueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille laissa määriteltävien kriteerien ja järjestämispäätöksessä määriteltävien tarkempien perusteiden mukaisesti. Lakien mukaiset sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava siten, että ne aloittaisivat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa. Tuottamisvastuu siirtyisi vuoden 2017 alussa perustettaville tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille. Hyvinvointimme perusta on julkinen sektori ja vastine veroillemme jatkossakin. Julkisen sektorin suuntaan kivien heittäjiäkin on näkynyt, jonka toiminnan tuomitsen. Kuntatyöntekijöitä on suotta syyllistää maan taloudesta. Julkisen sektorin toimivuus mitataan arjen kokemuksilla. On selvä, että palvelujen turvaaminen edellyttää käytänteiden rohkeaa uudistamista ja myös yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. On toki ymmärrettävä, että myös rajoja raivaamalla ja rakenteita uudistamalla myös julkinen sektori sujuvoituu tehokkaimmin. Syksyn yksi iso päätös oli kun eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalan. Eduskunnan enemmistö katsoi valtioneuvoston tavoin, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Käsittelyn pohjana oli talousvaliokunnan mietintö, jossa puolletaan Rosatomin ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. Aiemmin syyskuussa Suomen hallitus oli katsonut periaatepäätöksessään, että ydinvoimalahanke on edelleen yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

4 Eduskunnan käsittelyssä oleva asia oli viralliselta nimeltään periaatepäätös, ei lupa ydinvoimalan rakentamiseen. Ydinenergialain mukaan hallituksen ja eduskunnan pitää ensin tehdä myönteinen periaatepäätös, ennen kuin ydinvoimalaa havitteleva yhtiö voi hakea rakennuslupaa. Oman Fennovoima äänestyspäätöksen takana on luottamus suomalaisen teollisuuden arviokykyyn omista tarpeistaan. Esimerkiksi teräsyhtiö Outokumpu on ilmoittanut selkeästi, että energiaintensiivisen teollisuuden elinehto Suomessa on vakaa, ennustettava ja vähäpäästöinen energianlähde. Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu olisi uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on huomattava, että energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Fennovoiman ydinvoimala palvelee näitä kansallisia tavoitteita sekä varmistaa kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Ydinvoimaratkaisu on kuitenkin väliajan ratkaisu. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita. Niiden eteenpäin viemiseksi on ponnisteltava kovasti. Uusiutuvan energian työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Pohjois-Suomelle se antaa uuden mahdollisuuden kasvun tielle. Syksyn suurin työ eduskunnassa on kuitenkin vuoden 2015 talousarvioesityksen käsittely. Valtion vuoden 2015 budjetti on 53,9 miljardia euroa eli noin miljardi euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Eduskunnan lisäykset budjettiin oli noin 55 miljoonaa euroa. Määrärahatason aleneminen selittyy keväällä tehdyllä kehyspäätöksellä ja jo aiemmin päätetyillä menosäästöillä. Kaikkiaan vaalikauden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimenpiteistä, jotka vahvistavat nettomääräisesti valtiontaloutta 2,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2015 tasolla. Valtiovarainvaliokunta teki useita määrärahojen lisäyksiä hallituksen talousarvioesitykseen. Rajavartiolaitokselle lisättiin 2 miljoonaa euroa ja kuntien ympäristöpuolen siirtoviemärihankkeista Haapajärven, Ylivieskan ja Kalajoen alueella toimiva ns. Vesikolmio sai euron lisäyksen puhdasvesipuolelle ja saman verran viemäriverkoston rakentamiseen Maa- ja metsätalousministeriön momentilta. Ylivieskan kohtausraiteen parantamiseen varattiin 1.5 miljoonaa euroa. Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista valtion varoista rahoitetaan puuntuotantoa turvaavia metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat huonosti kannattavia ja tuottavat hyötyä vasta vuosikymmenien kuluttua. Kemeran myöntövaltuutta lisättiin kymmenen miljoonaa euroa. Tässä vaikeassa taloustilanteessa on tärkeää muuttaa Suomen suunta niin, että syntyy taloudellista kasvua ja ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa valtio voi toimia hyvinvoinnin takaajana. Yrittäjähenkisemmän valtion on omalla toiminnallaan edistettävä tulevaisuusinvestointeja. Veroina kerättyjen varojen maasta ulosliputtamista tulee suitsia ja edistää rahan kiertoa kotimaassa. Tämä vahvistaa hyvinvointivaltion kivijalkaa ja mahdollisuuksia työllisyyttä edistäviin investointeihin ja kaupankäyntiä elvyttäviin julkisiin hankintoihin. Kyllä valtiolla pitää olla riskien maksumiestä aktiivisempi rooli kansantaloudessa. Toivotan kaikille Ramipressin lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

5 Valtiopäivätoimia syysistuntokausi 2014 KIRJALLINEN KYSYMYS 858/2014 vp Museoviraston kuvakokoelman maksullisuus Eduskunnan puhemiehelle Museoviraston kuvakokoelmat tallentaa, hoitaa ja tutkii kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja ja tuo kuvat kaikkien saataville. Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantaminen palvelee viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä sekä kansalaisia, jotka voivat tutustua digitaalisiin aineistoihin paikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen kautta rahoitettavien kulttuuriperinnön digitointihankkeiden kuten Kuvakokoelmat.fi-palvelun käytön. Museoviraston vuoden 2013 toimintakertomuksen mukaan kuvakokoelmien nettipalvelussa käyntejä oli , kun vuonna 2012 käyntejä oli Kansalaisten käynnit kuvapalvelussa ovat siis kasvaneet merkittävästi viime vuosina, ja se on merkki sukututkimusten ja kotiseuturakkauden lisääntymisestä. Vaikka kansalaisten käynnit kuvapalveluissa ovat kasvaneet, kuitenkin Museoviraston liiketaloudellisten suoritteiden määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Kuvapalvelut oli tuottanut vuonna 2013 ainoastaan 0,09 miljoonaa euroa, ja samanaikaisesti maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 2,2 miljoonaa euroa. Suurimpana eränä kustannuksista olivat tukitoimintojen kustannukset 0,8 miljoonaa euroa. Suomessa on voimassa tekijänoikeuslaki, joka suojaa teoksien ja valokuvien tekijänoikeuksia. Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuoden päättymisestä (TekijäL 43 ). Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona valokuva valmistettiin (TekijäL 49 a 2 mom). Näin ollen Museoviraston hallinnoimista vanhoista valokuvista suurin osa on tekijänoikeussuojan ulkopuolella, ja näiden kuvien tulisi olla kansalaisten vapaasti käytettävissä. Kansalliskirjasto on digitoinut Suomessa vuosina ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat kansalaisille vapaasti käytössä. Kansalliskirjasto on luopunut myös vanhojen karttojen mahdollisesta tekijänoikeudesta, ja näin ollen vanhat kartat ovat kansalaisille vapaasti käytettävissä. Myös Puolustusvoimain kuva-arkiston vanhat valokuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. On huomattava, että sanomalehdet, vanhat kartat ja valokuvat ovat erilaisen yhteiskuntaan liittyvän tutkimuksen ja esimerkiksi sukututkimuksen monipuolista lähdeaineistoa ja siksi paikallishistoriaa sekä sukuja tutkiville ihmisille tärkeitä tietolähteitä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ryhtyykö opetus- ja kulttuuriministeriö selvittämään, onko perusteltua pitää Museoviraston kuvapalvelut maksullisina, varsinkin kun kuvista saatu tuotto on Museovirastolle mitätön syntyneisiin kuluihin nähden ja maksullisuudella rajoitetaan kansalaisten mahdollisuutta käyttää arkistoituja historiallisia valokuvia?

6 Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 858/2014 vp: Ryhtyykö opetus- ja kulttuuriministeriö selvittämään, onko perusteltua pitää Museoviraston kuvapalvelut maksullisina, varsinkin kun kuvista saatu tuotto on Museovirastolle mitätön syntyneisiin kuluihin nähden ja maksullisuudella rajoitetaan kansalaisten mahdollisuutta käyttää arkistoituja historiallisia valokuvia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Museovirastolla on hallussaan Suomen laajin kulttuurihistoriallinen kuvakokoelma, johon kuuluu noin 10 miljoonaa kuvaa. Kokoelmat ovat kaikille avoimia ja hyvin pieni osa aineistosta on käyttö-rajoitettua. Kokoelmat ovat karttuneet lahjoituksin, ostoin ja viranomaistoiminnan tuloksena. Aineistoja pääsee katsomaan ja tutkimaan maksutta kuka tahansa. Aineistopyynnöt pyydetään toimittamaan noin neljä työpäivää aikaisemmin, jotta aineistot voidaan hakea esille valmiiksi. Arkiston aukioloaikoja on jouduttu säästösyistä lyhentämään. Aineistojen käytettävyyden ja saatavuuden edistäminen on Museovirastolle tärkeä tavoite ja kuvien digitaalinen saatavuus Kansallisen digitaalisen kirjasto -hankkeen Finna-asiakasliittymän kautta paranee koko ajan. Tällä hetkellä Museoviraston kuvia on Finna-asiakasliittymän kautta vapaasti katseltavissa kappaletta. Kuvien käyttömaksut ja myös kuvista valmistetuista digitaalisista tallenteista perittävät maksut perustuvat maksuperustelakiin (150/1992), jonka mukaan asiakkaan tilauksesta tuotetuista palveluista sekä muun muassa käyttöoikeuksien väliaikaisesta luovuttamisesta on perittävä liiketaloudellisin perustein määräytyvä maksu. Maksuperustelain mukaan palveluiden tulee olla maksullisia erityisesti silloin, kun samaa palvelua tuottavat maksua vastaan myös muut toimijat. Museoviraston perimä maksu muodostuu digitaalisen tallenteen hinnasta ja käyttömaksusta, jotka molemmat peritään kaikilta asiakkailta. Asiakkaina Museoviraston kuvakokoelmilla on yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä ja kuntia sekä yksityishenkilöitä. Yksityishenkilöiden osuus on noin 14 %. Normaalikokoisen tallenteen hinta on 18 euroa. Käyttömaksut ovat kuvakohtaisia ja niiden hinnat laskivat vuoden 2014 alusta lukien. Käyttömaksun suuruus vaihtelee riippuen mm. siitä onko kyseessä yksityinen vai kaupallinen käyttö ja käytetäänkö kuvaa kerran vai useita kertoja. Yksityishenkilöillä käyttömaksu aleni vuoden 2014 alusta lukien 25 eurosta 5 euroon ja muilla toimijoilla eurosta euroon. Suurasiakkaiden ja mainoskäytön osalta hinnoittelu sovitaan erikseen. Museoviraston kuvamyynnistä yli 85 % tapahtuu Museoviraston tiloissa asiakkaiden alkuperäisistä kuvista tekemän valinnan perusteella. Nämä kuvat digitoidaan asiakkaita varten erikseen. Vain alle 15 % myydään verkkopalvelun kautta. Maksuilla katetaan kuvien kartuttamisesta, ylläpidosta, digitoinnista ja saataville saattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Museoviraston kulttuurihistoriallisen kuvakokoelman toiminta ei tuota voittoa. Kuvamyynnistä saadaan myyntituloa vuositasolla noin euroa. Tämä myyntitulo on merkittävää Museoviraston kannalta vastaten kahden asiakaspalvelussa olevan henkilön vuosikustannusta. Museoviraston kulttuurihistoriallisen kuvakokoelman kuvista osaan kohdistuu tekijänoikeuksia ja osaan ei. Jos valokuva on tekijänoikeudella suojattu, maksuun sisältyy myös korvaus teoksen kappaleen valmistamisesta. Muut käyttöoikeudet, joita Museovirasto voi kuvamyynnin yhteydessä mahdollisesti myöntää asiakkaalle, vaihtelevat sen mukaan, millaisin edelleen luovutusoikeuksin valokuvat on kuvakokoelmiin luovutettu. Kaikki tekijänoikeuksien luovutuksesta saatavat korvaukset tilitetään oikeuksien haltijoille Museo-viraston toimesta. Tallenteiden hinnat ja käyttömaksut asiakkaille ovat samat riippumatta siitä, kuinka vanha kuva on kyseessä ja kohdistuuko kuvaan tekijänoikeutta. Mikäli maksuun sisältyy korvaus tekijänoikeuden haltijalle, asiakkaan maksamasta maksusta jää Museovirastolle pienempi osuus.

7 Museovirasto pyrkii osaltaan auttamaan koko museokenttää kuvapalveluiden hinnoittelun uudistamisessa ja kehittämisessä, mutta jokainen museo tekee hinnastonsa omista lähtökohdistaan. Tällä hetkellä kuvapalveluiden tulot ovat monelle museolle merkittävä tulonlähde oman toiminnan kannalta. Kulttuurihistoriallisia kuvia myy myös muutama puhtaasti kaupallinen yritys, kuten STT- Lehtikuva. Museoviraston kuvamyynnin maksuista luopuminen todennäköisesti muuttaisi Suomen kuvamyyntimarkkinoita ja vaikuttaisi edellä mainittujen toimijoiden kannattavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä kansalaisten mahdollisuutta päästä katsomaan ja tutkimaan Museoviraston hallussa kuvakokoelmia. Valtion maksuperustelaki edellyttää valtion toimijoilta kustannusten perimistä liiketaloudellisista suoritteista. Museovirasto on kuitenkin lisätäkseen aineistojen käyttömahdollisuuksia, alentanut aineistojen käyttömaksuja vuoden 2014 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tätä oikeana ratkaisuna. Hinnoittelussa on erityisesti kohtuullistettu tavallisilta kansalaisista perittäviä maksuja. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen KIRJALLINEN KYSYMYS 882/2014 vp Kotitalousvähennys harmaan talouden torjunnassa Eduskunnan puhemiehelle Jos vuonna 2011 osti työtä ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saattoi vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö oli palkattu työsuhteeseen, saattoi vähentää 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Vuonna 2012 kotitalousvähennyksen määrä riippui siitä, oliko työstä maksettu palkkaa työntekijälle vai korvausta yritykselle laskua vastaan. Jos työ oli ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saattoi vähentää 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö palkattiin työsuhteeseen, saattoi vähentää 15 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Vuodesta 2012 alkaen kotitalousvähennystä sai enintään euroa. Vähennys oli henkilökohtainen, joten puolisot saivat yhteensä euron vähennyksen. Vähennyksen omavastuu oli 100 euroa vuodessa. Yritykselle työstä maksettavan korvauksen täytyi olla yli 223 euroa (167 euroa vuonna 2011), jotta omavastuu ylittyisi. Jos molemmat puolisot hakivat kotitalousvähennystä, vähennettiin omavastuu molempien osuudesta erikseen. Vähennyksen sai vain työn osuudesta, ei matkakuluista tai tarvikkeista. Vähennyksen enimmäismäärä ja omavastuu olivat samat riippumatta siitä, ostettiinko palvelu yritykseltä vai palkattiinko työhön työntekijä. Vuonna 2014 kotitalousvähennyksen määrä on euroa, joten puolisot voivat saada yhteensä euron vähennyksen. Vähennysoikeus on 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos palkkaa henkilön työsuhteeseen, saa vähentää 15 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa. Kotitalousvähennyksen vähennysoikeuden kavennukset ovat johtaneet negatiiviseen ilmiöön. Nykyinen työsuhteessa olevan 15 %:n kotitalousvähennysprosentti on siksi vaatimaton, että taloudellista hyötyä tavoittelevan kannattaa teettää työt mieluummin pimeällä kuitittomalla työvoimalla. Jos hyvitysprosentti olisi jonkin verran suurempi, silloin pimeän työvoiman käyttö vähenisi, koska teettäjälle olisi edullisempaa teettää työt rehellisellä kuitin antavalla työvoimalla. Harmaan talouden torjumisen näkökulmasta olisi perusteltua palauttaa kotitaloushyvitykset vuoden 2011 tasolle, jolloin ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä voisi vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö on palkattu työsuhteeseen, voisi vähentää 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä voidaan torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta?

8 Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 882/2014 vp: Aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä voidaan torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tarkoitus on kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoituksena on vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Myös vanhempien ja isovanhempien asunnossa tehdyt työsuoritukset oikeuttavat vähennykseen. Vuoden 2012 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alennettiin eurosta euroon ja vähennykseen oikeuttavaa prosenttiosuutta alennettiin työkorvauksen osalta 60 prosentista 45 prosenttiin ja vastaavasti palkan osalta 30 prosentista 15 prosenttiin. Muutoksen valmistelun yhteydessä arvioitiin, että muutoksen jälkeenkin kotitalousvähennyksellä olisi hyvä työllisyyttä edistävä ja harmaata taloutta torjuva vaikutus, vaikka muutos saattaisi vähentää kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen käyttöä nykyisestä jonkin verran. Vuoden 2014 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettiin eurosta euroon. Tarkoituksena oli nimenomaan edistää työllisyyttä ja tukea harmaan talouden torjuntaa. Kotitalousvähennys on myös taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävä vähennys. Verohallinnon tiedon mukaan vuonna 2012 vähennystä käytti noin verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 306 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 828 euroa. Vuonna 2013 vähennystä käytti puolestaan noin verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 325 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli vuonna 2013 noin 857 euroa. Kotitalousvähennyksen kohdistumisessa eri palveluihin ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui noin 80 % vähennyksen oikeuttavien kustannusten yhteismäärästä. Hoiva- ja hoitotyöhön kohdistui noin 3 % kustannusten yhteismäärästä ja kotitaloustyöhön 17 % kustannusten yhteismäärästä. Jotta kotitalousvähennystä voi käyttää, tulee verovelvollisella olla taloudellinen mahdollisuus hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita. Tämän vuoksi kotitalousvähennys kohdistuu luonnollisista syistä pääosin hyvätuloisemmille kansalaisille ja kotitalouksille. Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys ja se vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Koska vähennys tehdään suoraan verosta, voidaan 45 prosentin vähennyskelpoista osuutta kotitalousvähennykseen oikeuttavista työkustannuksista pitää jo nyt merkittävänä yhteiskunnan tukena. Kun huomioidaan kotitalousvähennyksen kohdistuminen hyvätuloisimmille kansalaisille ja kotitalouksille sekä se, että vähennys on jo nykyisellään merkittävä yhteiskunnan tuki, hallitus katsoo, että kysymys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2014 Valtiovarainministeri Antti Rinne

9 KIRJALLINEN KYSYMYS 731/2014 vp Kainuun ylisuuri susikanta Eduskunnan puhemiehelle Kainuun ylisuuri susikanta näyttäytyy nyt ikävällä tavalla. Wenla, Manta, viisivuotias norjanharmaakoira Herkko ja moni muu hyvä metsästyskoira on joutunut suden hampaisiin ja menettänyt henkensä. Tietojeni mukaan suden suuhun on Kainuussa joutunut tänä syksynä jo kymmenkunta koiraa. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa. Koira on perheenjäsen, ja koiran menetys sudelle tuottaa omistajille suurta huolta ja surua. Kainuun susien käyttäytyminen on nyt kestämätöntä. Sudet tulevat pihapiiriin ja vievät koiria jopa koiranhäkistä, kuten oli tapahtunut elokuussa Vuosangassa. Vaikka koiranhäkki oli tehty vankasta verkosta, oli susi repinyt verkon irti lautojen välistä ja päässyt nappamaan koiran. Koirasta oli jäänyt häkkiin vain muutama karvatuppo, ja koiran jäännökset olivat löytyneet 300 metrin päästä pihapiiristä. Olen saanut kainuulaisilta metsästäjiltä viestejä, että aiemmin oli mahdollista valita "susivapaita" alueita metsästykseen, kun susikanta oli kohtuuden rajoissa. Nyt tilanne on muuttunut, sillä susista on tullut kesyjä ja röyhkeitä, eivätkä ne välitä edes ihmisistä. Suden röyhkeyttä kuvaa se, että ne hyökkäävät koiran kimppuun ihmisen läsnäolosta huolimatta. Jokasyksyinen hirvenmetsästys on alkanut, ja metsästäjillä on halu hirvijahtiin, mutta metsästäjät eivät uskalla viedä koiriaan metsään susien pelossa. Mielestäni tilanne ei voi jatkua näin. Jos susi käy ajokoiran kimppuun tilanteessa, jossa on vähän aiemmin ammuttu ja passimiehet ovat huudelleet toisilleen, silloin on varmaa, ettei susi pelkää ihmisiä. Tällaisen suden lopettamiseen on saatava lupa ja nopeasti. Suurpetovahinkokorvaukset ovat kasvaneet vuosittain. Kolme vuotta sitten ne olivat noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna veronmaksajien varoilla korvattavat vahingot olivat jo yli kahdeksan miljoonaa euroa. Oletan, että veronmaksajien rahoille on parempaakin käyttöä kuin suurpetojen tappamien koirien ja porojen korvaukset. Susien määrää on vähennettävä nopeasti poikkeusluvilla, joilla poistetaan ne häirikkösudet, jotka tappavat metsästyskoiria normaalin ravintonsa sijaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?

10 Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 731/2014 vp: Ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriö ei enää käsittele yksittäisiä hallintopäätöksiä, vaan metsästyslain 41 :n mukaisesti luvat suden rauhoituksesta myöntää Suomen riistakeskus maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman suurimman sallitun saalismäärän asettamissa rajoissa. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut marraskuussa 2013 asetuksen poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuosina Asetuksen mukaan Suomen riistakeskuksella on toimivalta sallia metsästysvuosittain 10 yksilön metsästys mm. metsästyslain 41 a :n 1 momentissa tarkoitettujen erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttavien tai ihmisten turvallisuutta uhkaavien yksilöiden poistamiseksi. Tällä hetkellä Suomen riistakeskuksella on käsittelyssä yksi hakemus kahden suden metsästämiseksi Sotkamon pohjoisosasta. Kainuun alueella on tällä hetkellä useita laumoja hyvin lähellä toisiaan. Pysyvän lumipeitteen tultua kanta-arviota täsmennetään, mutta on ilmeistä, että Kainuun susikanta on Suomen tihein. Parasta aikaa on käynnissä susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö, jossa tavoitteena on suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin mukaisesti siirtyä nykyistä konkreettisemmin paikalliseen susilauman reviiriperustaiseen susikannanhoitoon. Susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Luontodirektiivi sallii poikkeamisen tiukasta suojelujärjestelmästä, mikäli toimenpiteelle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä poikkeaminen heikennä lajin suojelutasoa. Tämän lisäksi poikkeamisen on täytettävä yksi erityisistä poikkeamisperusteista: esim. erityisen merkittävien vahinkojen estäminen. Tämänkaltaiseen ns. vahinkoperusteiseen poikkeuslupaan liittyvä Suomen riistakeskuksen harkintavalta on kuitenkin hyvin pitkälle sidottua harkintaa, jota rajaa Euroopan unionin luontodirektiivi. Luontodirektiivi sallii lisäksi suurpetojen metsästyksen myös silloin, kun ne eivät ole aiheuttaneet vahinkoa. Tällaiset kannanhoidollisella perusteella myönnettävät luvat ovat tarpeen kannan säätelemiseksi ja eläinten arkuuden säilyttämiseksi. Tämä edellyttää hoitosuunnitelmaa, jonka mukaisesti metsästys suunniteltaisiin. Toistaiseksi näitä kannanhoidollisia lupia on sallittu runsaslukuisten karhun ja ilveksen metsästämiseksi. Susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa tullaan ottamaan kantaa susien kannanhoidolliseen metsästämiseen. Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2014 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

11 KIRJALLINEN KYSYMYS 950/2014 vp Trafin palvelujen hinnoittelu Eduskunnan puhemiehelle Lehtitietojen mukaan Trafi on hinnoitellut palvelunsa väärin ja on perinyt autoilijoilta ylimääräisiä maksuja vuosittain noin 5-10 miljoonaa euroa. Autoilijat ovat maksaneet Trafille liian suuria maksuja vuosien aikana yhteensä noin 38 miljoonaa euroa. Ylen tekemän tutkimuksen mukaan merenkulun, ilmailun ja rautatieliikenteen taksat ovat olleet vastaavasti vuosia liian matalia. Trafi saisi periä erilaisista julkishallinnollisista palveluista vain omakustannehinnan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko liikenneministeriö selvittänyt, mihin Trafi on käyttänyt liikaa perityt maksut ja aikooko Trafi palauttaa liikaa veloitetut 38 miljoonaa euroa takaisin autoilijoille? Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan KIRJALLINEN KYSYMYS 967/2014 vp Arvonlisäveron vaikutus rakennusalan kilpailutilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Olen saanut viestejä rakennusalan yrittäjiltä, jotka kokevat olevansa markkinoilla eriarvoisessa asemassa silloin, kun yksityinen työn tilaaja palkkaa työntekijän suoraan verokortilla. Kun yksityinen rakennuttaja palkkaa työntekijän suoraan verokortilla, työnantaja ottaa kantaakseen velvollisuuksia työnantajana ja kantaa täten riskin sekä vastuun koko rakennusprojektistaan. Samalla työnantaja välttyy kuitenkin 24 %:n arvonlisäveron maksamisesta työsuorituksesta, jonka rakennusalan yrittäjät ovat velvollisia lisäämään samaan työsuoritukseen. Rakennusalan yrittäjien mukaan he eivät näin suurta hintaetua pysty millään tavalla tinkimään pois, kun tuotteen eli palvelun hinta koostuu pääasiallisesti tehdystä työstä, ts. palkoista ja niiden sivukuluista. Pahimmassa tapauksessa yrittäjät joutuvat maksamaan itselleen ja työntekijöilleen huomattavasti pienempää palkkaa, jotta voivat tasoittaa kustannukset samalla tasolle kuin kustannukset verokortilla tekevästä työntekijästä aiheutuvat työn tilaajalle. Yrittäjien mielestä tällaisessa kilpailutilanteessa tasa-arvoisuus ei toteudu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Toteutuuko hallituksen mielestä kysymyksessä esitetyssä kilpailutilanteessa tasa-arvo ja tietääkö hallitus, miten paljon valtio menettää arvonlisäverotuloja, kun yksityiset henkilöt palkkaavat verokortilla työskenteleviä sen sijaan, että ostaisivat työn yrityksiltä? Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan

12 KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2014 vp Lääkkeiden saatavuus apteekeista Eduskunnan puhemiehelle Apteekit vastaavat siitä, että niiden tavanomaisen asiakaskunnan tarvitsemia lääkkeitä ja lääkkeiden käyttöön tarvittavia välineitä ja laitteita sekä sidetarpeita on saatavilla. Lääkevaihtokäytäntö on vaikeuttanut apteekkien varaston hallintaa ja lisännyt siihen liittyvää työmäärää ja kuluja merkittävästi, mutta toimitusvarmuus on apteekkien omasta mielestä saatu pidettyä erinomaisella tasolla. Olen saanut kuitenkin kansalaisyhteydenoton, jossa asiakas ei ollut saanut apteekista reseptilääkettä Isoptin Retard 120 mg. Apteekista asiakkaalle oli kerrottu, ettei ko. lääkettä ole saatavilla, ei ole ollut pitkään aikaan eikä heillä ole korvaavaa lääkettä. Kun kysymyksessä on asiakkaille tärkeä lääke, eikö apteekeilla pitäisi olla tarjolla kuitenkin aina rinnakkaislääkettä? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ao. ministerin mielestä lääkelaki riittävän vahva takaamaan lääkkeiden saatavuuden apteekeista? Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan

13 Kirjoituksia syksyllä 2014 Talouskasvua ja työpaikkoja SDP:n puoluevaltuusto piirsi Suomelle suuntaviivat seuraavalle vaalikaudelle. SDP:n mielestä päättäjien tärkein tehtävä on muuttaa Suomen suunta niin, että syntyy taloudellista kasvua ja ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa myös valtiolla pitää olla keskeinen rooli. Yrittäjähenkisemmän valtion on omalla toiminnallaan edistettävä tulevaisuusinvestointeja. Erityisesti pitkäjänteisiä investointeja haettaessa valtion on otettava aktiivinen rooli. Investointeja pitää myös hakea uusilla, ennakkoluulottomilla keinoilla esimerkiksi julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmiä käyttämällä. Suomi tarvitsee lisää julkisia investointeja. Julkiset investoinnit tehostavat talouden toimintaa, luovat uutta kysyntää ja vahvistat yritysten kasvunäkymiä. Myös merkittävät julkiset hankinnat voivat auttaa talouden elpymistä ja synnyttää uutta työtä. Talouskasvun yksi palanen on kotimainen ostovoima. Kotimaista ostovoimaa ja kysyntää voidaan tukea oikeudenmukaisella verotuksella. Uutta työtä syntyy poliittisilla päätöksillä. Tässä kohtaan on syytä nostaa esille Fennovoiman ydinvoimala hanke, joka sai eduskunnasta poliittisen tuen. Suurta hämmästystä äänestyksessä tosin koin, kun osa Pohjois-Suomen kansanedustajista asettui vastustamaan maamme yhtä suurinta ja tärkeintä investointia vuosikymmeniin. Oman äänestyspäätöksen takana on luottamus suomalaisen teollisuuden arviokykyyn omista tarpeistaan. Esimerkiksi teräsyhtiö Outokumpu on ilmoittanut selkeästi, että energiaintensiivisen teollisuuden elinehto Suomessa on vakaa, ennustettava ja vähäpäästöinen energianlähde. Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu olisi uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on huomattava, että energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Fennovoiman ydinvoimala palvelee näitä kansallisia tavoitteita sekä varmistaa kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Ydinvoimaratkaisu on väliajan ratkaisu. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita. Niiden eteenpäin viemiseksi on ponnisteltava kovasti. Uusiutuvan energian työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Kainuulle se antaisi uuden mahdollisuuden kasvun tielle. Valtion toimet teollisuuden tukemisessa on ollut viime vuosina ensiarvoisen tärkeitä. STX:n Turun telakan uudet omistusjärjestelyt oli hallitukselta erinomainen suoritus. Myös Talvivaaran konkurssipesän rahoittaminen valtion kukkarosta on tuonut yhtiölle ja sen henkilökunnalle uutta toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tässä kohtaan haluan kiittää hallituskumppaneita, joiden ministerit ja kansanedustajat ovat suhtautuneet järkevällä tavalla Talvivaaran sekä kainuulaisten työpaikkojen pelastamiseen. Talvivaaran kohdalla erityisen tärkeää on yhteiskunnan panostus ympäristönsuojeluun ja niihin toimiin, joilla kaivostoimintaa Talvivaarassa voitaisiin jatkaa kestävällä tavalla. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

14 Lisää elvytystä Suomi elvytti reilusti finanssikriisin rantautuessa maahamme. Elvytystoimet heijastuivat muun muassa kotimaiseen kysyntään, joka osaltaan tasoitti kriisin vaikutuksia. Talouskriisi on kuitenkin pitkittynyt heikon euroalueen kysynnän vuoksi, ja Ukrainan kriisi sekä Venäjän talouspakotteet ovat lisänneet tuskaa. Suomen vientikysyntä ei ole kehittynyt käytännössä lainkaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja syy tähän on heikolla euroalueen kysynnällä. Suomen talouskehitys on kytketty vahvasti euroalueen kehitykseen, joten kriisistä lopullisen ulospääsyn avaimet eivät ole yksinään meidän kansallisissa käsissä. On hyvä huomioida, että talouskriisin puhjetessa Suomen tilanne oli oleellisesti nykyistä vahvempi ja elvytykseen oli reilusti varaa, koska julkinen talous oli lähtötilanteessa ylijäämäinen ja valtionvelka pieni. Julkisuudessa käydään nyt kiivasta keskustelua, pitääkö Suomen taloutta elvyttää ja onko meillä enää varaa tehdä elvyttäviä toimia? Kun euroalueen talouskehitys ja täten myös Suomen vientikehitys jatkuu edelleen heikkona, on syytä kysyä mistä kasvu talouteen muuten voisi tulla? Näen tärkeäksi suunnata kasvupanostuksia kilpailukykyä parantaviin toimiin ja kotimaisiin elvyttäviin investointeihin. Näitä ovat muun muassa vuokra-asuntojen rakentaminen ja väyläinvestoinnit, jotka ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Liikenne- ja viestintävaliokunta totesikin v valtiontalousarvio lausunnossaan, että liikenteen rahoituksella ja investoinneilla voidaan edistää talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja luoda samalla uskoa tulevaisuuteen. Viimeaikaisten selvitysten mukaan tällä hetkellä muun muassa urakkahinnat ovat aiempaa matalampia ja ajankohta olisi muutoinkin edullinen julkisten investointien tekemiselle. Infrastruktuuri-investoinneilla on olennainen elvyttävä vaikutus ja huomattava osa tehdyistä panostuksista palautuu takaisin valtiolle erilaisten maksujen ja verojen muodossa. On tärkeää myös huomioida, että elinkeinoelämän kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa liikenteen ja logistiikan toimivuudella. Liikenteestä syntyvillä kustannuksilla on olennainen merkitys Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle. SDP:n eduskuntaryhmä otti voimakkaasti kantaa elvytyksen puolesta opposition välikysymyksen Suomen talouden tilasta yhteydessä. Ryhmäpuheenvuorossa painotettiin valtiovarainministeri Rinteen aloitteesta käynnistettyjä infrahankkeita eri osissa maata, jotka tarjoavat välittömästi töitä tuhansille ja myöhemmin kymmenille tuhansille. Investointien rahoittaminen edellyttää lisävelan ottamista, eikä lisävelka saa estää järkevän politiikan tekemistä. Lukuisat maamme johtavat talousoppineet tukevat nyt sosialidemokraattien tavoin elvytystä. Sitä tukee myös Kansainvälinen valuuttarahasto. Laajempi elvytys euroalueella olisi nyt tarpeen talous- ja työllisyyskehityksen kääntämiseksi. Muutoin edessä voi olla työttömyys- ja leikkauskierre. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

15 Jäitä hattuun! Nato-intoilu uhka Suomelle Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuntaviivat luotiin sotien jälkeen ja ne todettu maamme vahvuudeksi. Tehdyillä linjauksilla Suomi ei ajaudu tai tule muiden toimesta sysätyksi kriisiin tai millekään sellaiselle uralle, jolle emme halua lähteä. Natoon liittyminen tarkoittaisi lisäkustannuksia, koska Suomella tulee olla uskottava oma puolustus. En kannata Nato jäsenyyttä ja siksi näenkin kokoomuksen Nato kiimaisuuden olevan uhka Suomen turvallisuuspolitiikalle. Täytyy muistaa mistä Krimin niemimaan tilanne sai alkunsa. Nato on kokoajan lähestynyt Venäjän rajaa ja omalta osaltaan saanut vastareaktion Venäjältä, mikä on nyt konkretisoitunut Krimin alueen kriisinä. Venäjän toimenpiteet eivät myöskään ole hyväksyttäviä Ukrainan suhteen. Nyt pitäisi kaikkien osapuolten laitaa jäitä hattuun ja YK:n ottaa vahva rauhanrakentamisen rooli alueella, muuten tästä saattaa syntyä suurempikin konflikti. Alexander Stubb (kok) on aikaisemmin julistanut avoimesti Nato myönteisyyden ja on kertonut jäsenyyden olevan hänelle arvovalinta. Sikäli Naton isäntämaasopimuksen toteutuminen juuri nyt ei yllätä. Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, joka on tämän kansakunnan selkäranka. On kansainvälisesti tunnustettu tosiasia, että Suomella on uskottavat puolustusvoimat ja itsenäinen puolustusvalmius. Nato jäsenyys toisi mukanaan Suomelle ainoastaan uhkakuvia, joihin emme itse pystyisi vaikuttamaan. Nato-sopimuksia laadittaessa pitää ottaa myös huomioon, miltä asiat näyttää Venäjältä käsin. Suomi ajautui Euroopan talouskriisiinkin muiden virheiden vuoksi ja samanlainen ajautumisen uhka piilee myös Natosopimuksissa ja jäsenyydessä. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd) Kädenojennus kotimaiselle energialle Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen aikaisemminkin umpivihreän energiapolitiikan myrkyllisestä vaikutuksesta työllisyydelle ja talouskasvulle. Tahtipuikkoa näissä umpivihertalkoissa on heiluttanut entinen ympäristöministeri Ville Niinistö, joka on pitänyt jääräpäisesti kiinni turpeen verotuksen koventamisesta ja vaikeuttanut polttoturpeen ja puuhakkeen käyttöä. Seurauksena oli, että vihreä energiapolitiikka vei monelta kotimaisen energian parissa työskentelevältä leivän pöydästä ja ajoi perheitä vaikeaan tilanteeseen. Vihreiden siirtyessä nyt kentänlaidalle opposition huutojoukkoon, aukesi hallitukselle tilaisuus korjata Niinistön tekemät virheet. Nyt paistaa päivä kirjaimellisesti risukasaankin ja hallituksen energialinjaus oli kaivattu muutos suomalaiseen energiapolitiikkaan. Turvetuotannon vastustajat haluavat ajaa turvetuotannon alas sillä perusteella, että turpeen ympäristö- ja ilmastovaikutukset olisivat kestämättömiä. Todellisuudessa kotimaisella turpeella ja puulla pitää korvata fossiilisia tuontipolttoaineita, samalla parannetaan maamme energian huoltovarmuutta ja vaihtotaseen vajetta. Hallituksen uusi linjaus energiapolitiikasta on saanut laajaa kiitosta kotimaisen energian tuottajilta. Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Lindholm ja Suomen suurimman biovoimalaitoksen Alholmens Kraftin toimitusjohtaja Roger Holm pitivät hallituksen linjausta tärkeänä muutoksena suomalaisessa energiapolitiikassa. Toivottavasti tämä käänne heijastuu hakkeen tukeen ja turpeen veroon niin merkittävästi, että energiayhtiöt voivat jatkossa ottaa kaiken mahdollisen tehon kotimaisesta energiasta, Lindholm sanoi. Tällä päätöksellä saataisiin korjattua tilannetta, jossa useat energiayhtiöt ovat olleet pakotettuja korvaamaan puuta ja turvetta kivihiilellä, Holm sanoo. Näissä kommenteissa heijastuu hallituksen esityksen ydin, kivihiilen käyttö korvataan verotuksen keinoin kotimaisella puulla ja turpeella. Erinomaista hallituksen energialinjauksessa on, että se turvaa ja synnyttää tuhansia uusia työpaikkoja. Suomi on pitkä maa, johon mahtuu paljon erilaisia energiaratkaisuja. Siksi oli tärkeää, että alueiden vahvuudet nostettiin keskeiseksi tekijäksi energiapolitiikassa. Paikallisuutta energian tuotannossa pitää vahvistaa jo siitä syystä, että esimerkiksi kuljetuskustannusten nousu heikentää syrjäseutujen asemaa ja lisää liikenteen päästöjä. Hallituksen energialinjaus ei miellyttänyt kuitenkaan kaikkia. Arvostamani kansanedustaja Timo Korhonen (kesk) on ruotinut julkisuudessa hallituksen esitystä ja moittinut sitä silmänkääntötempuksi. Jos Timon usko hallituksen tekemisiin horjuu, kannattaisi Timon tutustua tarkoin kotimaisten energiantuottajien kannanottoihin, niillä tahoilla hallituksen päätöstä ei ole moitittu vaan kiitetty. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

16 Kalastuslaki uudistuu Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kalastuslakikokonaisuutta, jonka valtioneuvosto antoi eduskunnan käsiteltäväksi lokakuussa. Tällä lakikokonaisuudella korvataan vuonna 1982 annettu kalastuslaki kokonaan uudella samannimisellä lailla. Lain tavoitteena on turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen. Lailla pyritään luomaan hyvät edellytykset kaupalliselle ja vapaa-ajan kalastukselle. Virkistyskalastuksen kehittäminen koko kansan luontoharrastuksena on myös tärkeä tavoite ja tätä tavoitetta pitää uuden kalastuslain palvella. Lainvalmistelu herätti eduskuntaryhmissä ja kansanedustajissa kiihkeitä tunteita. Keskustelu rönsyili lähinnä yli 65- vuotiaiden kalastusmaksuvapaudesta päätettäessä. Lainvalmistelua sävytti myös SDP:n voimakas tahtotila puolustaa maata- ja vesialueita omistamattomien oikeuksia kalastukseen. Tämän ryhmän oikeus kalastaa on määrätietoisen, voimakkaan poliittisen työn tulosta, eikä se säily, jollei siitä pidetä poliittisesti huolta. SDP:n eduskuntaryhmä koki yli 65-vuotiaiden maksuvapauden säilyttämisen tärkeäksi muutaman syyn vuoksi. Tiedossa on, että kalastusmaksujen korotukset vähentävät aina maksajien määrää riippumatta siitä, onko maksu suhteessa käytettäviin tuloihin kohtuuton vai kohtuullinen. Yli 65-vuotiaiden kalastusmaksu olisi johtanut vääjäämättä kalastusharrastuksen vähenemiseen ikääntyneen väestön keskuudessa ja kaventaisi niitä positiivisia vaikutuksia, joita kalastuksella on ikäihmisten hyvinvointiin. Lisäksi yli 65-vuotiailla kalastajilla on suuri merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa ja siirtämisessä nuorille ja lapsille. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tilaisuuksissa käy vuosittain yli nuorta perehtymässä kalastukseen. Pääosa tilaisuuksien vapaaehtoisista järjestäjistä on eläkeläisiä, joita ilman moni nuori ja lapsi jäisivät vaille asiantuntevaa opastusta. Maa- ja metsätalousministeriö puolusteli eläkeläisten kalastusmaksun asettamista sillä, että muutoin kalastajat olisivat eriarvoisessa asemassa. Perustelu on vähintäänkin ontuva, sillä tämän päivän maksajat ovat huomispäivän eläkeläisiä, jotka aikanaan ja tasavertaisesti pääsevät nauttimaan ilmaisesta kalastuksesta. Viime vuosikymmenten aikana kalastuslakia on uudistettu askel kerrallaan ja positiivista on ollut lupakäytänteiden yhtenäistäminen. Kaukana ei ole ne ajat, jolloin kalastajien aika tuppasi menemään kalastusreissulla kala-alueiden omistajien etsimiseen, jotta kalastusluvan sai taskuunsa hankittua. Kalastuslain uudistukseen liittyy myös hallinnon keskittämistä ja maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok) valinnan mukaan jatkossa kalastusasioita maassamme hoitaa kolme Ely-keskusta, joiden valta lisääntyy alueensa kala-asioiden hoidossa. Aika näyttää, miten nämä Ely-keskukset pystyvät supistetuilla voimavaroillaan hoitamaan kaikki niille asetetut tehtävät. Kireitä siimoja! Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

17 Yrittäjyydelle myönteinen yhteiskunta kannustaa yritysten kasvua Yrittäjyys on tärkeä asia suomalaiselle yhteiskunnalle ja työlle. Yrittäjyys kiinnostaa nyt myös nuoria ja korkeasti koulutettuja ihmisiä. On tärkeä ja hieno asia, että yrittäjämyönteisyyttä löytyy suomalaisissa ja uusia yrityksiä syntyy päivittäin. Yrittäjän arki ei ole kuitenkaan aina ruusuilla tanssia, tämä yrittäjäksi aikovan on hyvä sisäistää. Pienyrittäjän poikana ammatinharjoittajan arkea tuli seurattua läheltä, silloin myös yrittäjän riskit tuli nähtyä aitiopaikalta. Siitä muodostui mielikuva suomalaisesta yrittäjyydestä iloineen ja murheineen. Eduskunnalla on edessään suurten päätösten vuodet ja nyt on viimein aika tunnustaa pienten ja keskisuurten yritysten asema kasvun ja työllisyyden veturina. Ne työllistävät jo nyt suuremman osan suomalaisista. Yrittäjyys merkitsee toimeentuloa, osallisuutta ja mahdollisuutta lisätä omaa, läheisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Toimiva hyvinvointiyhteiskunta tukee myös riskinottoa, yrittämistä sekä uuden yrittämisen aloittamista. Tärkeässä roolissa talouskasvun tuottamisessa ovat juuri ne yritykset, jotka ylläpitävät, luovat ja kehittävät uusia työpaikkoja. Jotta yritykset voivat kasvaa ja uusia työpaikkoja saadaan perustettua, verotuksen ja sosiaaliturvan on kehityttävä vastaamaan nykyistä paremmin yrittäjän käytännön arkea. Lakisääteisiin maksuihin tulee luoda joustoja, jotka huomioivat paremmin toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Yrittäjiin kohdistuvalla veropolitiikalla on taattava kaikille yrittäjille yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä verotus, joka mahdollistaa toimeentulon omalla työllä ja kasvun sekä työllistämisen mahdollisuuden. Yrittäjien työttömyys- ja eläketurvan tasossa olisi petrattavaa. Vaikka viime vuosina olemme kehittäneet yrittäjien sosiaaliturvaa, järjestelmässä on edelleen hiomista. Yrittäjyyden pitää olla turvallinen vaihtoehto palkkatyölle. Valitettavasti moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä. Usein syynä on tiedonpuute. Toisille yrittäjäntulo ei yksinkertaisesti mahdollista kattavampaa turvaa. Yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista ja selkiyttämistä. Samalla palkansaajan ja yrittäjän turvaa tulee tuoda lähemmäs toisiaan. Tarvitaan myös työttömyys- ja eläketurvan parempaa markkinointia yhteiskunnan taholta. Perheenjäsenten työllistymistä yrityksiin on helpotettava. Yrittäjän perheenjäsenellä tulee olla oikeus työttömyysturvaan myös silloin, kun yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee. Jotta yritykset voivat kasvaa, on yrittäjille rakennettava eri yhtiömuodoista toimiva polku pienestä suureksi. Yhtiömuodon muuttamisesta on tehtävä automaattista ja sen mahdollisuuksia on markkinoitava aktiivisemmin. On luotava esimerkiksi jokin automaattinen ilmoitusmenettely, jotta jonkin liikevaihtorajan ylittyessä yritys voisi vaihtua toiminimestä osakeyhtiöksi. Osakeyhtiöiden ilmoitusvelvollisuuksia on vähennettävä ja tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa nostettava nykyisestä. Tulevaisuuden Suomessa pien- ja kasvuyrityksillä tulee olemaan suuri yhteiskunnallinen rooli. Siksi näiden yritysten käytännön arkea ja kasvua meidän päättäjien pitää tukea. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

18 Ketun häntä kainalossa Valtiontalous on hankalassa jamassa. Nykyiset valtion verotulot ja muut tuotot eivät riitä kattamaan julkisentalouden menoja. Tämän vuoksi hallitus on joutunut tekemään useita raskaita säästöpäätöksiä, mutta siltikään valtiontaloutta ei ole saatu vakautettua. Valtiontaloutta on sopeutettu liki seitsemällä miljardilla eurolla, mutta vastaavasti työttömyyden lisääntymisen ja verotulojen vähentymisen takia valtion velanottotarvetta on edelleen. Nykyinen taloustilanne on suosinut lähinnä niin sanottuja talousprofeettoja, joista kukin on päässyt esittämään talousoppejaan. Keskustan puheenjohtaja Sipilä on tuottavuuden kehittämisen nimissä todennut julkisen sektorin liian suureksi suhteessa yksityiseen yritystoimintaan. Jos yksityinen sektori sakkaa kysynnän ja tuotekehityksen puutteesta, pitäisikö julkista sektoria välittömästi keventää vastaavasti? Julkinen sektori tuottaa peruspalvelut niin valtion kuin kuntasektorin puolella. Sipilä vaatii henkilökunnan vähennystä valtio- ja kuntasektorilta. Mitähän miettii moisesta ajatuksesta kuntatyöntekijä, joka on keskustan kannattaja? No, hän on tarkentanut sanomaansa ja sanoo, - ettei tuottavuuden kehittäminen tarkoita henkilökunnan vähennystä. Todellakin, tuottavuutta voidaan parantaa myös työnoptimoinnilla. Sipilä ei voi toimia niin, että yrittäjien tilaisuudessa hän puhuu toista kuin mitä hän esittää virallisesti. Vallitsevana talouspoliittisena oppina pidetään laajaa veroalennusta, jonka taikavoimalla poistettaisiin kaikki talouden kasvun esteet ja valtiontalouden alijäämä olisi samalla pois pyyhkäisty. Onko ratkaisu näin yksinkertainen vai onko tämän veromallin esittäjillä ketunhäntä kainalossa? Tätä esitystä vastaan sotii ainakin monet kansainväliset tutkimukset, jotka ovat osoittaneet Suomen menestyvän hyvin maailman valtioiden joukossa. Muun muassa kilpailukykyvertailuissa Suomi on aina maailman parhaiden joukossa. On tärkeää sisäistää, että veronalennus koulukunnan mielestä olipa kyseessä taloudellinen noususuhdanne tai lasku, sopiva toimenpide on aina alentaa verotusta. Sen sijaan verojen korottaminen on tälle koulukunnalle ikuinen myrkky, joka ei sovi mihinkään taloustilanteeseen. On ymmärrettävä, että verojen alentamisen tarjoaminen lähestulkoon kaikkiin talousongelmiin on tärkeä osa uusliberalistista ajattelua, jonka mukaan markkinavoimien täytyy saada mellastaa täysin vapaasti ja valtion rooli olisi minimoitava. Tuorein heijastus tämän koulukunnan toimista on kokoomuksen jarrutusvaihde sote-uudistuksen valmistelussa. Jos veroalennuksen tielle lähdettäisiin, toisessa vaakakupissa on Suomen menestyksen kivijalkana ollut yhteiskunnallinen eheys. Tätä eheyttä ei saa päästää rapautumaan. Tärkeä osa yhteiskunnallista eheyttä on tasaarvoiset terveyspalvelut. Heijastus uusliberalistisen talousmallin seurauksista onkin nähtävissä juuri terveyserojen jyrkkänä kasvuna. Tähän negatiiviseen ilmiöön sote-uudistuksessa pureudutaan. Onkin harmittavaa, että tätä soteuudistuksen tärkeintä tavoitetta hallituskumppani kokoomus on asettunut nyt uusliberalistisessa hengessä vastustamaan. Seuraavaa hallituspohjaa mietitään ja suunnitellaan monissa keskustelupöydissä ympäri maan. Myös media tiedustelee kansanedustajilta näkemyksiä seuraavasta hallituspohjasta. Olen keskustellut seuraavasta hallituspohjasta muutamien keskustan kansanedustajien kanssa ja meillä on hyvin yhtenäinen näkemys seuraavasta punamultahallituspohjasta. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

19 Vesilintujen metsästyksen lyijyhaulikiellosta Lyijyhaulien käyttökielto vesilintujen metsästyksessä on ollut voimassa kohta kaksikymmentä vuotta. Lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin v metsästyslain 4 luvun 33 :n 1 momentin 12 kohdassa. Lyijyhaulien käyttökieltoa vesialueilla perusteltiin sillä, että haulikkometsästyksessä suurin osa hauleista lentää ohi maalin ja jää maastoon. Vesistöihin osuvat haulit painuvat pohjaan, josta sukeltajasorsat sekä hanhet ja joutsenet saattavat saada niitä ravinnon mukana ruoansulatukseensa. Lainvalmistelussa maa- ja metsätalousvaliokunta mietinnössään ei ottanut tuolloin kantaa lyijyhaulien käyttökiellon seurauksiin, joita korvaavien haulien käyttö voisi aiheuttaa. Valiokunnan käyttökiellon perusteena olivat pääosin ulkomailta saadut tiedot lyijyhaulien haittavaikutuksista vesilintujen elimistössä. Käyttökiellon vuosina on saatu paikallisia kokemuksia kiellon vaikutuksista. Metsästäjien kokemusten mukaan haavoittuneina luontoon jäävien vesilintujen määrä on nykyään korkeampi, sillä korvaavilla haulimateriaaleilla metsästettäessä vesilinnuista haavoittuu ja karkaa jopa puolet tilanteessa, jossa lyijyhaulit tuottivat kuoleman. Näen yksiselitteisesti niin kuin moni muukin vesilintujen metsästäjä, että korvaavien haulimateriaalien käyttö tuottaa vesilinnuille eläinsuojelulain tarkoittamaa tarpeetonta kipua ja tuskaa. Koska säännöksellä on ollut tarkoitus estää vesilintuja syömästä lyijyhauleja ravintonsa mukana, tulisikin lyijyhaulikielto rajata koskemaan tässä suhteessa merkityksellisiä kovan metsästyspaineen vaikutuksessa olevia alueita, kuten muutonaikaisia levähdysalueita sekä erityisiä linnustonsuojelualueita ja valtakunnallisesti merkittäviä kosteikkoja. Tein vuonna 2009 lakialoitteen (LA 109/2009 vp) metsästyslain muuttamisesta. Aloitteessa esitin muutettavaksi metsästyslain 4 luvun 33 :n 1 momentin 12 kohtaa siten, että vesilintujen metsästys lyijyhauleilla sallittaisiin muualla paitsi kovan metsästyspaineen alaisilla vesilintujen muutonaikaisilla levähdysalueilla ja erityisillä linnunsuojelualueilla sekä valtakunnallisesti merkittävillä kosteikoilla. Niiden vesialueiden määrittämisen joilla olisi voimassa lyijyhaulikielto suorittaisivat paikalliset riistanhoitoyhdistykset. Tiedän, että nykyäänkin lyijyhaulikieltoa metsästäjät jossain määrin rikkovat, koska haluavat välttää linnuille tarpeetonta kipua ja tuskaa. Mielestäni sellaisia lakeja ei pitäisi laatia, jotka eivät toimi käytännössä ja ovat ristiriidassa toisen lain kanssa. Tämän vuoksi Eduskunnan on syytä vielä kerran arvioida lyijyhaulikiellon haitat ja hyödyt, joten alkavalla syysistuntokaudella tulen uusimaan aikaisemmin jättämäni lakialoitteen. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

20 Kalalla Kainuussa Suomen Urheilulehdessä v kirjoitti nimimerkki E.W. Kajaaninjoella kalastamisesta seuraavasti: Kouerta ongitaan täällä perhoilla, keinotekoisilla kalankuvilla ja täkykaloilla. Suomalaisia perhosia käytetään vain nimeksi, mutta sen sijaan on keinotekoisten perhojen käyttö yleistä. Niitä onkin saatavissa Kajaanissa Herman Renforsilta jos jonkin kokoisia ja näköisiä. Joku haluaisi kenties tietää, minkälaisilla perhoilla täälläpäin parhaiten saadaan. Sanon jo heti, että on parasta heittää kaksihaaraiset perhosonget koettamatta. Tosin täällä myytäneen niitäkin aika paljon, mutta tietääkseni niitä ostetaan Lapin puoleen ja rajantakaiseen Karjalaan. Siellä on paljon kaloja ja vähän kalastajia ja kalat siitä syystä vähemmän konstikkaita. Toista täällä. Onkijoita on paljon ja kalat viisastuneempia. Niitä ei niinkään hevillä petetä. Mitä pienempi perho ja mitä hienompi perustin sitä parempi. Nimimerkki E.W. kuvaa kirjoituksessa hyvinkin tarkasti Kajaaninjoen kalapaikat höystettynä omilla kokemuksillaan. Vanhat kirjoitukset ovatkin varsin kiehtovia, joissa lukija voi heittäytyä entisen ajan kalastajan kokemuksiin. Vanhoilla kirjoituksilla oli vahva matkailua edistävä vaikutus ja niinpä Kajaaninjoella tavattiin jopa englantilaisia lohiloordeja kalastamassa. Kajaanin kalastusmatkailuun vaikutti suuresti kirjoituksessa mainittu tehtailija Herman Renfors, jonka tehdas tuotti perhojen lisäksi maankuuluja uistimia, joita olivat muun muassa devoni ja torbedo-uistin. Perholla kalastamisella on Suomessa yli puolentoista vuosisadan perinteet ja sidonnan juuret ovat Kajaanissa. Perhoja on Suomessa sidottu vuodesta 1876 lähtien, kun Herman Renforsin sisar Marie Renfors palasi perhonsidontaopista Englannista. Nykyään suomalainen perhonsidonta on vieläpä laajuudellaan maailman kärkeä, mitä lukuisa määrä kaikkein arvostetuimpia mestaruuksia todistaa. Herman Renfors oli lisäksi innokas valokuvaaja ja hänen ottamansa laadukkaat valokuvat aikansa Kajaanista ilahduttavat tämän päivän kajaanilaisia. Nyt kalastus Kajaaninjoen Linnanvirrassa on tehty helpoksi. Kalastus on toki säänneltyä, mutta täysin ilmaista. Linnanvirtaan istutetaan taimenta, joten kalastajalle on tarjolla mieluista saalista. Linnanvirran kalastus on saanut myös valtakunnallista tunnustusta, kalastuspaikka palkittiin vasta valtakunnallisena lähikalastuskohteena. Kainuussa hyviä kalavesiä riittää ja nyt Kainuun kalapaikat ottivinkkeineen on julkaistu nettisivustolla www. kalalla kainuussa.fi. Sivustolla on esitelty Kainuun kalakosket ja järvet. Sivustolla on myös kalapäiväkirjat, joihin kalastajat antavat ottivinkkejä ja kertovat kalatarinoitaan. Kainuussa kalastuskohteita on kunnostettu myös valtion toimesta. Yksi kunnostettu kalapaikka on Kuhmon Änättikoski, jonka kunnostustyön tekivät pitkäaikaistyöttömät. Koskelle on rakennettu muun muassa erinomainen heittolaituri, johon läheiseltä paikoitusalueelta pääsevät leveää polkuväylää pitkin myös huonojalkaiset kalastajat. Nyt kuitenkin ELY-keskukset ovat lopettaneet ympäristötyöt, ja sitä kautta loppuivat valtion puolelta virtavesien kalataloudelliset kunnostukset. Siihen olisi tärkeää löytää tulevaisuudessa jokin ratkaisu. Kalastuspaikkojen kehittämisen ohella kalakantoja pitää suojella. Yksi tärkeä toimi olisi lisätä valtion puolesta voimavaroja luonnontaimenten kutualueiden kartoitukseen ja ohjata kalastusta näiltä alueilta enemmän istuta ja ongi paikkoihin. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 50 19.05.2015. 50 Asianro 3428/05.04.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 50 19.05.2015. 50 Asianro 3428/05.04.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 50 Asianro 3428/05.04.00/2015 Kehitysvammaisten erityishuollosta perittävät ylläpitomaksut 1.6.2015 alkaen Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Tavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä?

Tavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä? KOTITALOUSVÄHENNYS Yleistä Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö nousi 2300 euroon henkilöä kohden. Asunnon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot