Yrittäjyyskatsaus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskatsaus 2010"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskatsaus 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 60/2010

2

3 Yrittäjyyskatsaus 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 60/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 60/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 60/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 60/2010 Tekijät Författare Authors Työ- ja elinkeinoministeriö Julkaisuaika Publiceringstid Date Syyskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Yrittäjyyskatsaus 2010 Tiivistelmä Referat Abstract Vuosittain julkaistavan yrittäjyyskatsauksen tavoitteena on luoda yleiskuva yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä ja kehitystrendeistä Suomessa, ja antaa taustatietoa yrityspolitiikan kehittämiselle. Katsaus on ilmestynyt vuodesta 2003 lähtien. Yrittäjyyskatsaukseen 2010 on aiempien vuosien tapaan kerätty tietoa yrittäjien ja yritysten määristä, taloudellisesta asemasta sekä liiketoiminnasta toimialoittain ja alueittain. Tiedot perustuvat pääosin vuoden 2009 lopun tilanteeseen. Tämän vuoden katsauksen eräänä tavoitteena on ollut myös kuvata vuonna 2008 alkaneen poikkeuksellisen syvän taloudellisen taantuman vaikutuksia yrittäjyyttä kuvaaviin tunnuslukuihin. Uusina asiakohtina yrityksiä kuvaavien perusaineistojen joukkoon on lisätty mm. sivutoiminen yrittäjyys ja vuokrayrittäjyys. Yrittäjyyskatsauksessa on vuosittain käsitelty myös osin vaihtuvia erityisteemoja. Tänä vuonna erityistarkastelun kohteina ovat kasvuyrittäjyys, naisten yritystoiminta sekä uusista kasvualoista ympäristöliiketoiminta ja turvallisuusalan yritystoiminta. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa toimi vuoden 2009 lopussa noin yritystä (pl. alkutuotannon yritykset). Talouden taantuma on hidastanut yritysten lukumäärän kasvua edellisiin vuosiin verrattuna. Tuhatta henkilöä kohti Suomessa oli lähes 50 yritystä, mikä on kuitenkin enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuosina 2008 ja 2009 toimintansa aloittaneiden yritysten määrä väheni, ja lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edellisvuosia nopeammin. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta oli 99,8 % vuonna Näistä alle 10 hengen mikroyrityksiä oli 93 prosenttiyksikköä. Suuria, vähintään 250 työntekijän yrityksiä oli Suomessa 656 kappaletta vuonna Yrittäjiä oli Suomessa vuoden 2009 lopussa noin ilman maa- ja metsätalouden harjoittajia, eli yhdeksän prosenttia työllisistä. Yksinyrittäjiä heistä oli 64 %. Naisyrittäjiä oli vuoden 2009 lopussa noin , eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/pertti Hämäläinen, puh Asiasanat Nyckelord Key words yrittäjyys, yrityspolitiikka, yrittäjä, yritystoiminta, kasvu ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 198 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 27 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

6

7 Esipuhe Ensimmäinen kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyyskatsaus julkaistiin joulukuussa Ministeriö ryhtyi tuolloin systemaattisesti selvittämään perustietoja yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta Suomessa yrityspolitiikan valmistelun tueksi. Yrittäjyyskatsauksen tavoitteena on luoda yleiskuva yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä ja kehitystrendeistä Suomessa, ja siten antaa taustatietoa yrityspolitiikan kehittämiselle. Katsaus on ilmestynyt vuosittain ja toimintansa aloittanut työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt jatkaa sen julkaisemista. Hallituksen ohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Ohjelman mukaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta vahvistetaan sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan. Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian yhtenä tavoitteena on suotuisten toimintaedellytysten luominen yrityksille sekä niiden kehittymiselle ja kasvulle. Konsernistrategian pohjalta luodun yrittäjyys- ja yrityspolitiikan tavoitteita tarkemmin määrittävän kesällä 2009 valmistuneen työllisyys- ja yrittäjyysstrategian keskeisinä tavoitelinjauksina ovat pk-yritysten osaamisen ja kasvun kehittäminen sekä edellytysten luominen uusien yritysten syntymiselle. Tässä tarkoituksessa katsauksen tavoitteena on tuottaa työ- ja elinkeinoministeriölle sekä hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalle tietoa elinkeino- ja yrityspolitiikan toimenpiteiden suunnittelun tueksi. Katsaus kuvaa myös osaltaan yritys- ja yrittäjyyspolitiikan ja sekä po. politiikkaohjelman toteutumista ja vaikutuksia yritysten ja yrittäjien toimintaolosuhteisiin. Yrittäjyyskatsaukseen 2010 on aiempien vuosien tapaan kerätty tietoa yrittäjien ja yritysten määristä, kokoluokista, vaihtuvuudesta, kansainvälistymisestä jne. Tiedot perustuvat pääosin vuoden 2009 tilanteeseen. Eräiltä osin katsaukseen sisältyy tietoja myös uudempia tietoja, siltä osin kuin niitä on ollut saatavissa, ja eräiltä muilta osin tietojen saatavuuden vuoksi on jouduttu käyttämään vanhempia aineistoja. Tämän vuoden katsauksen eräänä tavoitteena on ollut kuvata vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman vaikutuksia edellä mainittuihin yritystoimintaa kuvaaviin muuttujiin.

8 Tarkastelussa ovat edelleen pienet ja keskisuuret yritykset, uudet yritykset, yritysten kasvu sekä yritykset maakunnissa. Myös yrittäjiä koskevat tiedot on päivitetty. Uutena asiakohtana yrityksiä koskevissa perustiedoissa on käsitelty sivutoimista ja osa-aikaista yrittäjyyttä. Katsauksessa on käsitelty vuosittain myös osittain vaihtuvia erityisteemoja. Tällä kertaa erityisteemoina ovat kasvuyrittäjyys, naisten yrittäjyys, ympäristöliiketoiminta sekä turvallisuusalan yritystoiminta Helsingissä Työ-ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

9 Sisältö Esipuhe Yritysten perustaminen, vaihtuvuus ja kansainvälistyminen Yritysten lukumäärät Yleinen kehitys Toimialakehitys Palveluvaltaistuminen: kansainvälinen vertailu ja kehitys Suomessa Palvelujen uudet kasvualat: esimerkkinä työvoiman vuokraus Yritysten koko, henkilöstö ja liikevaihto Yritystoiminta kokonaistuotannosta ja -työllisyydestä Henkilöstön ja liikevaihdon kehitys Pienet ja keskisuuret yritykset Sivutoiminen ja osa-aikainen yrittäjyys Suuret yritykset Yritysryhmittymät Yrityskannan vaihtuvuus ja uusiutuminen Vaihtuvuuden merkitys kansantaloudelle Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa Yritysten eloonjäämisasteet, konkurssit ja yrityssaneeraukset Lopettaneiden yrittäjien profiili Vaihtuvuus ja eloonjäämisaste kansainvälisesti Yritysten omistusrakenne ja yritysmuoto Yritysten omistajatyyppi Ulkomaisomisteinen yritystoiminta Yritysten oikeudelliset muodot Alkutuotannon ja maaseudun muut yritykset Yritysten vienti ja kansainvälinen toiminta Ulkomaankaupan kehitys Kansainvälistymisen muodot Ulkomaankaupan yritysten määrä Pk-yritysten ulkomainen toiminta Kasvuyrittäjyys Kasvuyrittäjyyden ilmenemismuodot Kasvuyrittäjyys kansainvälisesti Kasvuyrittäjyyden kehitysnäkymät pk-sektorilla

10 2.3.1 Kasvuyritykset EK:n selvityksen mukaan Ulkomaisten ja kotimaisten yritysten kasvuhakuisuus Nuoret nopean kasvun yritykset Yrittäjät Yrittäjien määrä ja toimialat Yrittäjien ikärakenne Yrittäjät maakunnissa Yrittäjien koulutustaso Yrittäjyysaktiivisuus kansainvälisesti Naisten yritystoiminta Naiset yrittäjinä Naisyrittäjien toimialat ja profiili Naisten yritykset Naisten kasvuyrittäjyys Naisten yrittäjyys kansainvälisesti Ympäristöliiketoiminta Ympäristöalan yritykset ja yritystoiminnan laajuus Ympäristöliiketoiminnan määritelmä Ydintoimialojen yritystoiminta Bioenergia-alan yritystoiminta Monialaisten maatilojen energian tuotanto Tukitoimialojen yritystoiminta Kansainvälinen liiketoiminta Ympäristöliiketoiminnan kehitysnäkymät Yleiset kehitysnäkymät Bioenergia-alan kehitysnäkymät Muut ympäristöalat Turvallisuusalan yritystoiminta Turvallisuuden käsite ja toimintaympäristö Yksityisen turvallisuusalan markkinat Alan palvelut ja tuotteet Markkinoiden koko ja rakenne Turvallisuusalan yritysrakenne Yritykset ja toimipaikat Alan suhdannenäkymät Turvallisuusalan kasvuyrittäjyys Yrittäjyys maakunnissa Lähteet

11 1 Yritysten perustaminen, vaihtuvuus ja kansainvälistyminen 1.1 Yritysten lukumäärät Suomessa oli yrityksiä työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan vuoden 2009 lopussa reilut (pois lukien alkutuotanto). Määrä on lisääntynyt koko ajan vuodesta 1995 lähtien. Erityisen voimakkaasti yritysten määrä nousi vuosina Kaupparekisteritietojen mukaan uusien yritysten rekisteröintien määrän kasvu on kuitenkin heikentynyt vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 aikana, mikä on osaltaan johtunut yleisessä talouskehityksessä tapahtuneista dramaattisista muutoksista luvulla yrityskanta on kasvanut eniten rakentamisessa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelualoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muilla henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla. Sen sijaan teollisuudessa ja kaupassa kehitys on ollut hieman vaimeampaa. Talouden rakennekehityksen seurantaa vaikeuttaa yritysten syntyminen uudentyyppisille osaamisalueille, jotka jäävät helposti virallisten yritystilastojen katveeseen. Perussyynä ovat yritystilastoissa käytettävät toimialaluokitukset Yleinen kehitys Yritysten lukumäärää on käytetty usein yrittäjyysaktiivisuuden mittarina. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n tilastoista ilmenee, että yritysten määrä väheni tuntuvasti lamavuosina 1990-luvun alussa, mutta vuodesta 1995 lähtien niiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Yritysten määrä lisääntyi 1990-luvun loppupuoliskolla talouslaman jälkeisinä vuosina keskimäärin 3,5 prosenttia vuosittain luvun alkuvuosina yritysten määrän kasvu hidastui noin prosenttiin vuodessa, mutta sen jälkeen vuosina kasvu on jälleen vauhdittunut (Kuvio 1). Tilastokeskuksen YTR:n mukaan yritysten lukumäärä kasvoi erityisen voimakkaasti vuonna 2006, joskin osa YTR:n mukaisesta yritysten määrän kasvusta on tilastollista. Syynä on yritysrekisterin tietopohjan laajentuminen sisältämään kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisävelvolliset yksiköt. Tietopohjan laajennus on vaikuttanut etenkin kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen toimialalla olevien yritys- 9

12 ten määrään. Tilastojen laadintamenetelmissä tapahtuneet muutokset selittävät yli kolmanneksen yritysten määrän lisäyksestä tilastovuonna Yritysten määrä on lisääntynyt silti reippaasti, vaikka tilastollinen kasvu puhdistettaisiin YTR:n tilastosta. Tämä kertoo kansantalouden myönteisen kehityksen mukanaan tuomasta toimeliaisuudesta ja 2000-luvulla tehtyjen elinkeinopoliittisten uudistusten onnistumisesta. Tilastokeskuksen YTR:n mukaan Suomessa oli vuoden 2008 lopussa lähes yritystä (pois lukien alkutuotanto eli lähinnä maatilat). Vertailukelpoisuuden vuoksi alkutuotannon toimialat (maa-, metsä- ja kalatalous) on puhdistettu tässä yhteydessä kokonaan yritystilastojen aikasarjasta.1 Yritysten määrä on lisääntynyt Suomessa edelleen vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön ennakkoarvioiden mukaan Suomessa toimi vuonna 2009 noin yritystä, eli kasvua kertyi edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia. Tuhatta henkilöä kohden meillä oli lähes 50 yritystä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Globaali finanssikriisi ja siitä vuoden 2008 jälkipuoliskolla vientikysynnän vähenemisen kautta maahamme levinnyt nopea reaalitalouden taantuma ovat kuitenkin pienentäneet yritysten määrän kasvua edellisiin vuosiin verrattuna. Kuvio 1. Yritysten lukumäärä pl. alkutuotannon toimialat ,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 Yrityksiä (vasen asteikko) Yrityksiä 1000 asukasta kohden Lähteet: Yritys- ja toimipaikkarekisteri ja väestötilasto, Tilastokeskus ( ); TEM:in arvio 2009). Uusien yritysten rekisteröinnit vähentyneet Yritysten määrä lisääntyi vuonna 2009 edelleen myös Patentti- ja rekisterihallitus PRH:n kaupparekisterin mukaan. Yhteensä kaupparekisterissä oli 2009 lopussa yritystä, eli 3,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yrityksiin on 1 Tilastokeskuksen YTR:n tilastoihin kuuluivat vuonna 2008 ne yritykset, jotka olivat toimineet tilastovuonna yli puoli vuotta työllistäen enemmän kuin puoli henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitaten tai muodostaen liikevaihtoa yli euroa. Tilastovuodesta 2007 lähtien Tilastokeskuksen YTR:n tilastot kattavat myös maatalousyritykset, joiden maataloustulo on ylittänyt yrityksiä koskevan liikevaihdon tilastorajan. Ennen vuotta 2007 maatiloista YTR:n tilastoihin sisältyivät vain ne yksiköt, joilla oli palkattua työvoimaa. 10

13 laskettu yksityiset toiminimet, kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt, yksityiset ja julkiset osakeyhtiöt (pois lukien asunto-osakeyhtiöt) ja osuuskunnat. Osa kaupparekisterissä olevista yrityksistä on kuitenkin lopettanut tai keskeyttänyt toimintansa ja osalla taloudellinen toiminta ei ole edes vielä alkanut. Vuonna 2009 eniten kasvoi yksityisten toiminimien määrä, kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Yritysmuotona toiminimi on helppo ja joustava tapa aloittaa liiketoiminta, sillä yritysmuoto ei edellytä erityisiä perustamistoimia eikä toimielimiä. Yksityiset toiminimet jaetaan ammatin- ja liikkeenharjoittajiin. Ammatinharjoittajat toimivat yleensä ilman ulkopuolista työvoimaa, mutta liikkeenharjoittajilla saattaa olla vierasta työvoimaa palveluksessaan. Liikkeenharjoittajalla liiketoimintaan sitoutunut pääoma on yleensä suurempi kuin ammatinharjoittajalla. Osakeyhtiöiden määrä lisääntyi kaupparekisterissä vuonna 2009 lähes viisi prosenttia. Niiden määrä on lähtenyt uudelleen nousuun vuodesta 2007 lukien. Pienten osakeyhtiöiden perustamista on lisännyt osaltaan osakeyhtiölain uudistus, kun uusien osakeyhtiöiden vähimmäispääomavaatimus pudotettiin eurosta euroon, jolla tasolla se oli ennen vuoden 1997 osakeyhtiölain uudistusta. Pienten osakeyhtiöiden toimintaa helpotettiin vuonna 2007 edelleen, kun ne vapautettiin tilintarkastuslain uudistuksessa pakollisesta tilintarkastusvelvollisuudesta. Henkilöyhtiöiden (kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt) rekisteröintien määrä on vähentynyt PRH:n kaupparekisterissä jatkuvasti 2000-luvulla. Henkilöyhtiöiden suosiota muihin yhtiömuotoihin nähden on vähentänyt se, että henkilöyhtiöiden toiminnan tukijalkana on yritysten vastuullisten yhtiömiesten omaisuus. Vastuulliset yhtiömiehet vastaavat henkilöyhtiön veloista omalla omaisuudellaan. Sen sijaan pääomayhtiön, kuten osakeyhtiön toiminta perustuu yhtiöön sijoitettuun pääomaan, ja yksittäisen osakkeenomistajan vastuu rajautuu osakesijoituksen määrään. Uusien yritysten kaupparekisteri-ilmoitukset ovat lisääntyneet yhtäjaksoisesti tarkasteluajanjaksolla Huippuvuosina yritysten rekisteröinnit lisääntyivät 12 prosenttia. Vuonna 2009 uusien rekisteröintien määrän kasvu on kuitenkin supistunut selvästi edellisistä vuosista, mikä voi johtua yleisessä talouskehityksessä tapahtuneista muutoksista. Toisaalta yritysten määrän kasvu voi hidastua jo luonnollisista syistä. Yhteensä vuonna 2009 rekisteröitiin uutta yritystä, mikä oli 8,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Kuvio 2)

14 Kuvio 2. Uusien yritysten perustamisilmoitukset kaupparekisteriin Uusien yritysten rekisteröinnit Lähde: PRH Yritysten määrä ja bruttokansantuote Yritysten määrän kehitys on seurannut Suomessa pienellä viipeellä bruttokansantuote bkt:n kehitystä. Yritysten määrä lisääntyi voimakkaasti vuosina Sitä vauhdittivat talouskasvu sekä suurten yritysten ja julkisen alan toimintojen yhtiöittäminen ja ulkoistaminen. Suuret työnantajat muun muassa rakennusalalla ja metalli- ja elektroniikkateollisuudessa alkoivat suosia joustavia alihankintasuhteita. Yritysten määrää ovat lisänneet myös kuntien palvelutuotannon yhtiöittäminen, lisääntyneet ostopalvelut ja toimintojen kokonaan ulkoistaminen (Kuvio 3). Yritysten määrän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun lopussa, sillä noususuhdanteessa työllisyysmahdollisuudet parantuivat ja useammilla yksinyrittäjillä oli mahdollisuus valita yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Ammattiosaajille tarjoutui haastavia palkkatyöpaikkoja, joihin sijoittumisen he kenties kokivat taloudellisesti houkuttelevammaksi ja turvallisemmaksi kuin yrittäjäriskin kantamisen. Vuonna 1999 yritysten määrä ei kasvanut juuri ollenkaan. Lyhyen suvantovaiheen jälkeen pienten yritysten määrän kasvu kiihtyi jälleen vuosina Yritysten määrän kasvu oli yhä melko suurta vuosina , mutta vuonna 2009 ennakkotietojen mukaan kasvuvauhti laantui 2000-luvun alun tasolle. Toteutuneen kehityksen taustalla oli ulkomailta maamme kansantalouteen välittynyt matalasuhdanne. Bkt:n lähes kahdeksan prosentin romahdus vuonna 2009 oli Suomessa suurin yksittäisenä vuotena tapahtunut pudotus ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Vastaaviin lukuihin ei ylletty edes 1990-luvun talouslaman aikana, jolloin suurin yksittäisen vuoden pudotus jäi kuuteen prosenttiin. 12

15 Vuonna 2009 viennin määrä aleni lähes neljänneksellä. Kansantalouden tilinpidon mukainen yritysten toimintaylijäämä, eli liikevoitto supistui nimellisesti miltei 40 prosenttia. Yritysten yrittäjätulo väheni peräti 44 prosenttia. Yrittäjätulo kävi viimeksi yhtä alhaalla vuonna Osaltaan matalasuhdanne on nopeuttanut talouden rakenteissa tapahtuvaa muutosta. Yritysten määrä ei ole silti vähentynyt kuten 1990-luvun lamavuosina, sillä elvytystoimilla ja julkisella kysynnällä on ollut suuri merkitys laman vaikutusten torjunnassa. Konkurssien määrä ei ole noussut missään vaiheessa yhtä korkealle kuin luvun vaikeina vuosina. Pienet yritykset ovat joustavia lamaolosuhteissa ja toisaalta kotimainen kulutuskysyntä on pyörittänyt rattaita. Lisäksi julkisten toimintojen ulkoistaminen on laajentanut liiketoimintamahdollisuuksia eräillä yksityisillä palvelualoilla. Samalla yrityksiä on syntynyt uusille kasvualoille. Myöskään työttömyys ei ole kohonnut nyt samanlaisiin lukemiin kuin 1990-luvulla. Asiaa on tosin edesauttanut työvoiman tarjonnassa tapahtuneet muutokset. Kuvio 3. Bruttokansantuotteen volyymin ja yritysten määrän kehitys vuosina Prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2, ,0-6,0-8,0-10,0-12,0 Yritysten määrä Bkt:n volyymi Lähteet: Kansantalouden tilinpito ja yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus; TEM:n arvio yrityksistä Toimialakehitys Tilastokeskuksen YTR:n mukaan yritysten määrä on kasvanut 2000-luvulla eniten rakentamisessa ja palvelualoilla (pois lukien kauppa), kuten kiinteistö-, rahoitus- ja liike-elämän palveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa henkilökohtaisissa palveluissa (Kuvio 4). Yleinen tulotason nousu ja halu kokeilla uusia elämyksiä 13 12

16 heijastuvat jatkossakin virkistys- ja muita henkilökohtaisia palveluja tuottavien yritysten kasvuun. Samaan suuntaan vaikuttaa myös yleinen yksilöllisyyden lisääntyminen yhteiskunnassa (Rouvinen ja Ylä-Anttila, 2004). Yritystoimintaa koskevien tilastojen siirtyminen uuden EU:n toimialaluokituksen käyttöön vuoden 2009 alusta lukien on kuitenkin hankaloittanut kehityksen toimialakohtaista seurantaa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:ssä on julkaistu uuden toimialaluokituksen mukaisia täysin vertailukelpoisia yritystilastoja vasta tilastovuosilta Uuden ja vanhan toimialaluokituksen välille on luotu kylläkin toimialaluokitusten muunnosavain, mutta sen käyttäminen on melko työlästä muutamia pääluokkia lukuun ottamatta. Uusien käsitteiden käyttöön ottamisesta on aiheutunut kuitenkin se, että uuden luokituksen mukaisten tilastojen vertaaminen aiemman luokituksen kanssa ei ole helppoa. Esimerkkinä voidaan mainita informaation ja viestinnän -pääluokka, jota vastaavaa pääluokkaa ei ollut aiemmin.2 Eniten toimialaluokituksessa tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet ehkä liike-elämän palveluja tuottavien yritysten tilastollista seurantaa. Osa aiemmista liike-elämän palvelujen kokonaisuudesta on siirretty uudessa toimialaluokituksen moniin eri pääluokkiin3 (Tilastokeskus, 2008). Kuvio 4. Yritykset päätoimialoittain 1995, 2001 ja 2008 pl. alkutuotannon toimialat, lkm lkm Teollisuus Rakentaminen Kauppa Rahoitustoiminta ja liike-elämän palvelut Muut palvelualat Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus 2 Informaatio ja viestinnän -pääluokkaan on yhdistetty vanhan luokituksen mukaisia teollisia toimialoja (kustannustoimintatoiminta), liike-elämän palveluja (tietotekniikkapalveluja), liikenteen palveluja (tietoliikenne) ja henkilökohtaisia virkistyspalveluja (elokuvien tuotanto, radio- ja tv-toiminta). Aivan uuden pääluokan E muodostavat esimerkiksi myös vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito. 3 Vuoden 2002 toimialaluokituksessa liike-elämän palvelut oli ryhmitetty pääluokkaan K (Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimuspalvelut; palvelut liike-elämälle). Vuoden 2008 toimialaluokituksessa liike-elämän palveluja on pääluokissa M (Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta), N (Hallinto- ja tukipalvelutoiminta) ja J (Informaatio ja viestintä). 14

17 Liike-elämän palvelualoilla (ks. alaviite 3) uusia yrityksiä on perustettu runsaasti muun muassa siksi, että kauppa, rahoituslaitokset, teollisuus ja julkinen ala ovat siirtyneet enenevässä määrin ostopalvelujen käyttöön. Samalla on yhtiöitetty omia palveluyksiköitä. Kasvu ei silti perustu pelkästään ulkoistamiselle, sillä monet osaamiseen perustuvat liike-elämän palvelut ovat kokonaan uusia tai niiden sisältö ja luonne on huomattavasti muuttunut aiemmasta. Taustalla vaikuttavat tietoliikennetekniikan kehitys, kansainvälistyminen ja lainsäädännölliset uudistukset. Liike-elämän palvelujen kysyntä on pääosin johdettua, eli niiden kysyntä riippuu asiakastoimialojen menestyksestä niiden omilla markkinoilla, jotka ovat teollisuudessa vahvasti kansainväliset. Asiakasyritysten kasvu ja sijoittautuminen ulkomaille on kaventanut kotimaista kysyntäpohjaa ja merkinnyt uusia haasteita liikeelämän palveluja tuottaville yrityksille, kuten insinööritoimistoille ja markkinointiviestinnän yrityksille. Osalle yrityksiä julkiset organisaatiot ovat tärkeitä asiakkaita, mutta kysyntään vaikuttavat julkisen alan rahoitusasemassa tapahtuvat muutokset. Kiinteistöpalvelualan yritysten määrän kasvua selittävät rakennuskannan kasvu ja kiinteistöjen ylläpitopalvelujen yhtiöittäminen yritysten ja julkisyhteisöjen keskittyessä ydintoimintaansa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuottavat esimerkiksi toimitilojen käyttäjäpalvelut (catering- ja turvallisuuspalvelut) ja kiinteistöjohtamispalvelut. Kiinteistöalan transaktioiden määrän kasvu ja ulkomaisten sijoittajien tulo markkinoille on laajentanut markkinoita monissa kiinteistöalan asiantuntijapalveluissa, kuten kiinteistökauppojen arvioinnissa ja välityksessä (Lith, 2006). Sosiaalipalveluissa yritysten määrää on lisännyt kuntien ostopalvelujen kasvu ja sosiaalialan järjestöjen palvelutoimintojen yhtiöittäminen. Yhtiöittämisellä kaupalliset toiminnot on erotettu järjestöjen yleishyödyllisestä toiminnasta. Nopeinta kasvu on ollut vanhusten palvelutalo- ja asumistoiminnoissa ja kotipalvelussa. Syynä on ollut laitoshuoltopainotteisen vanhusten palvelujärjestelmän purkaminen 1990-luvulta lukien. Väestön ikääntyminen sekä lasten ja nuorten laitoshuollon palvelutarve ovat johtaneet lisäpalvelujen hankkimiseen yksityisiltä toimijoilta. Sosiaalipalveluille povataan kovaa kasvua, sillä kuntien mahdollisuudet vastata sosiaalihuollon palvelujen kysynnän nopeaan kasvuun omalla työvoimalla ovat rajalliset. Vuonna 2008 kuntien ostopalvelut olivat noin 1,5 miljardia euroa. Sen sijaan terveyspalveluissa kuntien ostopalvelut ovat melko pieniä (0,3 0,4 mrd. euroa). Yksityinen terveydenhuolto on nojautunut työterveyshuoltotoimintaan ja yksityisiin vakuutuksiin, joilla asiakkaat rahoittavat yksityisten palvelujen ostoja, sillä Kelan sairaanhoitokorvaukset kattavat enää vain pienen osan lääkärinpalkkioista. Kunnalliset palvelusetelit merkitsevät uutta asiakaslähtöistä tapaa ostaa yksityisiä hyvinvointipalveluja. Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki antaa puitteet palvelusetelituotannon käyttöalan kasvulle. Palvelusetelien käytön laajentaminen terveydenhuollossa voisi lisätä tasa-arvoa kansalaisten kesken, sillä palvelusetelit antavat myös pienituloisille mahdollisuuden valita yksityinen palveluntuottaja ja ne nopeuttavat tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä. Eräät kunnat ovat myös ulkoistaneet perusterveydenhuoltoaan lääkäripulan vuoksi (Lith, 2009a)

18 Henkilökohtaisissa palveluissa etenkin liikuntapalvelut ovat nousseet uusille kasvu-urille. Kasvaneita aloja ovat mm. kuntosali-, aerobic- ja palloiluhallitoiminta. Uusia toimintoja edustavat henkilökohtaiset kunto-ohjaajat. Hyvä esimerkki kasvualasta ovat myös viime vuosina laajentuneet hevosalan palvelut. Hevostalouden tuotantoketju työllistää jo yli suomalaista. (MTT, 2010). Kotitalouspalveluissa on paljon kasvupotentiaalia. Ne saivat kasvusysäyksen verotuksen kotitalousvähennysjärjestelmästä. Järjestelmä vakinaistettiin vuonna Vuosina , eli viidessä vuodessa verovähennyksen määrä on kaksinkertaistunut. Yhteensä verovähennyksiä sai verovelvollista vuonna Vuodesta 2009 lukien kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostettiin euroon verovelvollista kohden ja samalla vähennyksen käyttöalaa laajennettiin tieto- ja viestintätekniikkaan, mikä tukee laajakaistan käytön kasvua kotitalouksissa. Verovähennyksen työpaikkavaikutusten on arvioitu olevan jo koko- ja osapäiväistä työpaikkaa. Kansantaloudellisesti kotitalousvähennyksellä luodut työpaikat maksavat itsensä takaisin. Kotitalousvähennys on edistänyt järkevää työnjakoa kansantaloudessa, pienentänyt harmaata taloutta ja lisännyt naisten yrittäjyyttä kotitalouspalvelun toimialalla. Tosin asuntojen korjaus- ja kunnossapitotöiden suuren osuuden vuoksi kotitaloustöiden, hoito- ja hoivatöiden osuus vähennyskelpoisista kustannuksista oli vasta neljännes vuonna 2007 (Lith, 2008). Yritysten määrä on kasvanut paljon rakennusalalla johtuen rakennustuotannon nopeasta lisääntymisestä ja alihankintatoiminnan laajentumisesta. Rakennusalan yritykset ovat tyypillisesti pieniä. Rakentamisen voimakas kasvuvaihe vuosina edellytti ulkomaisia alihankkijoita, sillä kotimainen rakennustyövoima oli täyskäytössä. Ulkomaisten aliurakoitsijoiden ja ulkomaista työvoimaa vuokraavien yritysten käyttö on tavallista Etelä-Suomen rakennustyömailla. Enimmillään ulkomaisen työvoiman määrä oli yli henkilötyövuotta (Lith, 2010a). Ulkomaisten keikkatyöntekijöiden suuri määrä on johtanut siihen, että merkittävä osa alan työpanoksesta ja työpaikkojen määrästä on pudonnut virallisten tilastojen katveeseen. Ulkomaisten rakentajien määrän ennakoitiin pienenevän nopeasti talouslaman alkaessa, mutta ulkomaalaiset ovat kuitenkin pysyneet sitkeästi käynnissä olevilla rakennustyömailla. Rakennusteollisuus ry:n (RT) mukaan rakentamisen arvo oli 25 miljardia euroa vuonna Pudotusta vuoden 2008 ennätystasolta oli talojen rakentamisessa 17 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisessa pari prosenttia. Eniten rakentaminen aleni liike- ja toimistorakentamisessa sekä teollisuusrakentamisessa. Rakentamisen odotetaan supistuvan vielä hieman kuluvana vuonna mutta kääntyvän nousuun vuonna Myös alan kansainvälinen toiminta, jossa päämarkkinat ovat Venäjä, Baltian ja Skandinavian maat, supistui viidenneksellä vuonna 2009 (RT, 2010). Talonrakentamisen ennakoidaan elpyvän asuntotuotannon kasvun myötä, sillä valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä on pienentynyt, asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet sekä kuluttajien luottamus omaan talouteen on kohentunut. Tämä on näkynyt myönnettyjen rakennuslupien kasvuna vuonna VTT:n 16

19 arvioiden mukaan asuntoaloituksia tarvitaan vuosittain, jotta kysyntä voidaan tyydyttää. Kotitalouksien taloudelliseen asemaan sisältyy silti useita epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät työllisyyskehitykseen, korkotasoon ja verotukseen. Kaupan kansantaloudellinen merkitys on pysynyt Suomessa vakaana luvulta, mutta toimialan työllisyys on kehittynyt ja 2000-luvuilla hitaammin kuin tuotannon määrä. Syinä ovat toimintojen automatisointi ja pienmyymälöiden määrän supistuminen. Automatisointi on nostanut tuottavuutta, vähentänyt työvoiman tarvetta ja luonut mittakaavaetuja suuryrityksille. Suomessa harvat keskusliikkeet ja niiden ympärille rakentuneet ryhmittyvät hallitsevat lähes täysin päivittäistavarakauppaa. Keskusliikkeillä on omia ketjuja myös erikoistavarakaupassa. Kauppa on kansainvälistynyt 1990-luvulta lukien. Suomeen on rantautunut suuria ulkomaisia kauppaketjuja erityistavarakauppaan. Samalla suomalaiset suuret kauppaliikkeet ovat laajentaneet toimintaansa etenkin Baltian ja Venäjän kasvaville markkinoille. Lyhyen suvantovaiheen jälkeen kauppiaat uskovat jälleen erityisesti Venäjän kaupan lisääntymiseen, sillä maan talouden uskotaan kääntyneen ripeän kasvu uralle. Kysynnän odotetaan kohoavan eritoten elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja kemian tuotteiden osalta. Jarruna toimivat vain Venäjän kaupan esteet. Verkkokaupan laajentuminen voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia kaupan rakenteeseen. Vuonna 2008 suomalaiset kuluttajat käyttivät verkkokauppaan noin 1,4 miljardia euroa, josta noin prosenttia valui ulkomaille. Kymmenessä vuodessa verkkokaupan arvo on kolminkertaistunut. Vuonna 2009 verkkokaupan arvo kohosi maassamme Vilkas Groupin laskeman verkkokauppaindeksin mukaan 13 prosenttia taantumasta huolimatta. Myös vuosi 2010 on alkanut verkkokaupassa vahvasti ja alan ennakoidaan saavuttavan ennätykselliset kasvuluvut. Verkkokauppa on vähitellen arkipäiväistynyt. Tilausmäärät ovat kohonneet, mutta keskitilauksen hinta on alentunut, joten verkosta ostaminen tullut kuluttajille entistä edullisemmaksi. Tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että entistä useampi suomalainen on valmis ostamaan verkosta päivittäistavaroita, kuten ruokia ja juomia. Samanaikaisesti kuluttajien vaatimukset verkkokaupan valikoimille, toimivuudelle ja asiakaspalvelulle ovat lisääntyneet. Uuden pääosin ilmaisen markkinointikanavan verkkokaupalle kauppiaat ovat löytäneet sosiaalisesta mediasta. Kaupan liiton mukaan suhdannenäkymät ovat kuitenkin koko kaupassa vaisuja vuonna Liiton kyselytutkimusten mukaan merkittävä osa kauppiaista katsoo suhdannetilanteensa olevan edelleen heikko. Kulutuskysyntää ylläpitävät maltillinen hintakehitys ja verkkokauppa. Päivittäistavarakaupan tilannetta kohentavat kaupan aukioloaikojen laajennukset ja ruuan arvonlisäveron alennukset. Asiantuntijoilla on ristiriitaisia käsityksiä veronalennusten pysyvistä vaikutuksista yleiseen hintatasoon. Esimerkiksi työvoimakustannusten nousu voi lisätä hintapaineita. Majoitus- ja ravitsemisala on ollut 2000-luvulla muutosten tilassa, sillä ravintolapalvelut kilpailevat kuluttajien vapaa-ajasta muiden virkistyspalvelujen, kuten kulttuuri-, urheilu- ja liikuntaharrastusten kanssa. Myös väestörakenteen ikääntyminen voi vaikuttaa kielteisesti ravintolapalvelujen kysyntään. Häviäjiä ovat etenkin 16 17

20 olutmyyntiin keskittyneet keskiolutpubit. Myös anniskeluravintoloiden myynti on ollut jo vuosia ruoka- ja kahvimyynnin varassa (Lith, 2010b). Alan palvelujen kysyntä reagoi hyvin herkästi yleisessä taloustilanteessa ja sitä kautta kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuviin muutoksiin. Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara Ry:n mukaan kokonaismyynnin arvo (6,2 mrd. euroa) supistui neljä prosenttia vuonna Anniskeluravintola-alan ahdinkoa on lisännyt se, että myös ruokamyynti on vähentynyt. Vain pikaruokapaikat ovat pitäneet pintansa laman kourissa. Majoituspuolella myynti on pienentynyt vuonna 2009 etenkin liikematkailussa, mutta myös ulkomaalaisten vapaa-ajan matkailussa. Majoitus- ja ravitsemisalalla yritysten määrä on lisääntynyt hitaasti. Syynä ei ole toimintansa aloittaneiden yritysten pieni määrä, vaan yrityskannan suuri vaihtuvuus, mikä on osittain seurausta kevyin perustein aloittaneiden yritysten lyhytikäisyydestä. Yritysten toimialaedellytyksiä heikentävät alalla valitseva ylikapasiteetti ja harmaan talouden lieveilmiöt. Kilpailun vääristymiä ovat lisänneet erot elintarvikkeiden ja ruokatarjoilun arvonlisäverokannoissa, joskin ruokatarjoilun arvonlisäveron alennettiin heinäkuussa 2010 elintarvikkeiden tasolle (Lith, 2010b). Mara ry:n asiantuntijat ovat esittäneet alkoholin arvonlisäveron alentamista samalle tasolle kuin ruokatarjoilun arvonlisävero, mikä merkitsisi myymälämyynnin ja anniskelumyynnin arvonlisäverokantojen erottamista toisistaan. Alkoholin arvonlisäveron alennukset rahoitettaisiin valmisteveroja korottamalla. Asiaa voidaan perustella anniskelumyynnin paremmalla työllistävyydellä, alkoholin käytön paremmalla valvonnalla ja sosiaalisella kontrollilla anniskelupaikoissa ja matkustajatuonnin kasvun hillitsemisellä (Lankinen, 2010).4 Yritysten määrä on kääntynyt laskuun teollisuudessa 2000-luvulla. Lukumäärä on vähentynyt elintarviketeollisuudessa, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, kustannustoiminnassa, rakennustuotteiden valmistuksessa, mekaanisessa metsäteollisuudessa, konepajateollisuudessa ja useimmilla metalli- ja elektroniikkateollisuuden toimialoilla. Toisaalta metallituoteteollisuudessa ja laivanrakennuksessa on esiintynyt ajoittain jopa kapasiteettipulaa, ja yritysten määrä on lisääntynyt. Kemianteollisuudessa yritysten määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla. Suomalaisen teollisuuden rakennemuutos alkoi 1980-luvun lopulla, kun yritykset kasvoivat fuusioiden kautta entistä suuremmiksi ja alkoivat kansainvälistyä. Rakennemuutos kiihtyi 1990-luvulla, jolloin ulkomaiset yritysostot lisääntyivät Suomessa. Vaikka tuotanto ja työllisyys ovat kasvaneet enemmän teollisuusyritysten ulkomaisissa kuin kotimaisissa tuotantoyksiköissä, teollisuuden päätoimialojen, kuten metalli- ja elektroniikkateollisuuden ja metsäteollisuuden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat pysyneet kotimaassa suurina viime vuosiin saakka. Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvien maiden ja Venäjän painoarvo markkina-alueina ja tuottajina on lisääntynyt edelleen, mikä on lisännyt haasteita ja 4 EU:n arvonlisäverodirektiivi mahdollistaa erilaiset arvonlisäverokannat alkoholin myymälä- ja anniskelumyynnissä. Tällä hetkellä ravintola-alkoholin arvonlisävero alittaa myymälämyynnin neljässä EU-maassa (Espanja, Italia, Portugali ja Luxemburg). 18

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Taustatietoa Suomen palvelusektorista Tilastotietoa Suomen palvelusektorista

Taustatietoa Suomen palvelusektorista Tilastotietoa Suomen palvelusektorista Taustatietoa Suomen palvelusektorista Tilastotietoa Suomen palvelusektorista Joulukuu 2011 SUOMEN YRITYKSET, ELINKEINORAKENNE YM. 2 3 Aktiivisten yritysten määrä toimialoittain 2008 Kaikki Uudet Kasvuyritykset

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi 19.8.2014, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry 19.8.2014 Palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi Toimialojen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritykset 2008 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritysten henkilöstöstä noin 14 prosenttia työskenteli ulkomaisissa tytäryhtiöissä vuonna 2007 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot