Yrittäjyyskatsaus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskatsaus 2010"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskatsaus 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 60/2010

2

3 Yrittäjyyskatsaus 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 60/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 60/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 60/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 60/2010 Tekijät Författare Authors Työ- ja elinkeinoministeriö Julkaisuaika Publiceringstid Date Syyskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Yrittäjyyskatsaus 2010 Tiivistelmä Referat Abstract Vuosittain julkaistavan yrittäjyyskatsauksen tavoitteena on luoda yleiskuva yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä ja kehitystrendeistä Suomessa, ja antaa taustatietoa yrityspolitiikan kehittämiselle. Katsaus on ilmestynyt vuodesta 2003 lähtien. Yrittäjyyskatsaukseen 2010 on aiempien vuosien tapaan kerätty tietoa yrittäjien ja yritysten määristä, taloudellisesta asemasta sekä liiketoiminnasta toimialoittain ja alueittain. Tiedot perustuvat pääosin vuoden 2009 lopun tilanteeseen. Tämän vuoden katsauksen eräänä tavoitteena on ollut myös kuvata vuonna 2008 alkaneen poikkeuksellisen syvän taloudellisen taantuman vaikutuksia yrittäjyyttä kuvaaviin tunnuslukuihin. Uusina asiakohtina yrityksiä kuvaavien perusaineistojen joukkoon on lisätty mm. sivutoiminen yrittäjyys ja vuokrayrittäjyys. Yrittäjyyskatsauksessa on vuosittain käsitelty myös osin vaihtuvia erityisteemoja. Tänä vuonna erityistarkastelun kohteina ovat kasvuyrittäjyys, naisten yritystoiminta sekä uusista kasvualoista ympäristöliiketoiminta ja turvallisuusalan yritystoiminta. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa toimi vuoden 2009 lopussa noin yritystä (pl. alkutuotannon yritykset). Talouden taantuma on hidastanut yritysten lukumäärän kasvua edellisiin vuosiin verrattuna. Tuhatta henkilöä kohti Suomessa oli lähes 50 yritystä, mikä on kuitenkin enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuosina 2008 ja 2009 toimintansa aloittaneiden yritysten määrä väheni, ja lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edellisvuosia nopeammin. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta oli 99,8 % vuonna Näistä alle 10 hengen mikroyrityksiä oli 93 prosenttiyksikköä. Suuria, vähintään 250 työntekijän yrityksiä oli Suomessa 656 kappaletta vuonna Yrittäjiä oli Suomessa vuoden 2009 lopussa noin ilman maa- ja metsätalouden harjoittajia, eli yhdeksän prosenttia työllisistä. Yksinyrittäjiä heistä oli 64 %. Naisyrittäjiä oli vuoden 2009 lopussa noin , eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/pertti Hämäläinen, puh Asiasanat Nyckelord Key words yrittäjyys, yrityspolitiikka, yrittäjä, yritystoiminta, kasvu ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 198 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 27 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

6

7 Esipuhe Ensimmäinen kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyyskatsaus julkaistiin joulukuussa Ministeriö ryhtyi tuolloin systemaattisesti selvittämään perustietoja yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta Suomessa yrityspolitiikan valmistelun tueksi. Yrittäjyyskatsauksen tavoitteena on luoda yleiskuva yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä ja kehitystrendeistä Suomessa, ja siten antaa taustatietoa yrityspolitiikan kehittämiselle. Katsaus on ilmestynyt vuosittain ja toimintansa aloittanut työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt jatkaa sen julkaisemista. Hallituksen ohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Ohjelman mukaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta vahvistetaan sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan. Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian yhtenä tavoitteena on suotuisten toimintaedellytysten luominen yrityksille sekä niiden kehittymiselle ja kasvulle. Konsernistrategian pohjalta luodun yrittäjyys- ja yrityspolitiikan tavoitteita tarkemmin määrittävän kesällä 2009 valmistuneen työllisyys- ja yrittäjyysstrategian keskeisinä tavoitelinjauksina ovat pk-yritysten osaamisen ja kasvun kehittäminen sekä edellytysten luominen uusien yritysten syntymiselle. Tässä tarkoituksessa katsauksen tavoitteena on tuottaa työ- ja elinkeinoministeriölle sekä hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalle tietoa elinkeino- ja yrityspolitiikan toimenpiteiden suunnittelun tueksi. Katsaus kuvaa myös osaltaan yritys- ja yrittäjyyspolitiikan ja sekä po. politiikkaohjelman toteutumista ja vaikutuksia yritysten ja yrittäjien toimintaolosuhteisiin. Yrittäjyyskatsaukseen 2010 on aiempien vuosien tapaan kerätty tietoa yrittäjien ja yritysten määristä, kokoluokista, vaihtuvuudesta, kansainvälistymisestä jne. Tiedot perustuvat pääosin vuoden 2009 tilanteeseen. Eräiltä osin katsaukseen sisältyy tietoja myös uudempia tietoja, siltä osin kuin niitä on ollut saatavissa, ja eräiltä muilta osin tietojen saatavuuden vuoksi on jouduttu käyttämään vanhempia aineistoja. Tämän vuoden katsauksen eräänä tavoitteena on ollut kuvata vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman vaikutuksia edellä mainittuihin yritystoimintaa kuvaaviin muuttujiin.

8 Tarkastelussa ovat edelleen pienet ja keskisuuret yritykset, uudet yritykset, yritysten kasvu sekä yritykset maakunnissa. Myös yrittäjiä koskevat tiedot on päivitetty. Uutena asiakohtana yrityksiä koskevissa perustiedoissa on käsitelty sivutoimista ja osa-aikaista yrittäjyyttä. Katsauksessa on käsitelty vuosittain myös osittain vaihtuvia erityisteemoja. Tällä kertaa erityisteemoina ovat kasvuyrittäjyys, naisten yrittäjyys, ympäristöliiketoiminta sekä turvallisuusalan yritystoiminta Helsingissä Työ-ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

9 Sisältö Esipuhe Yritysten perustaminen, vaihtuvuus ja kansainvälistyminen Yritysten lukumäärät Yleinen kehitys Toimialakehitys Palveluvaltaistuminen: kansainvälinen vertailu ja kehitys Suomessa Palvelujen uudet kasvualat: esimerkkinä työvoiman vuokraus Yritysten koko, henkilöstö ja liikevaihto Yritystoiminta kokonaistuotannosta ja -työllisyydestä Henkilöstön ja liikevaihdon kehitys Pienet ja keskisuuret yritykset Sivutoiminen ja osa-aikainen yrittäjyys Suuret yritykset Yritysryhmittymät Yrityskannan vaihtuvuus ja uusiutuminen Vaihtuvuuden merkitys kansantaloudelle Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Suomessa Yritysten eloonjäämisasteet, konkurssit ja yrityssaneeraukset Lopettaneiden yrittäjien profiili Vaihtuvuus ja eloonjäämisaste kansainvälisesti Yritysten omistusrakenne ja yritysmuoto Yritysten omistajatyyppi Ulkomaisomisteinen yritystoiminta Yritysten oikeudelliset muodot Alkutuotannon ja maaseudun muut yritykset Yritysten vienti ja kansainvälinen toiminta Ulkomaankaupan kehitys Kansainvälistymisen muodot Ulkomaankaupan yritysten määrä Pk-yritysten ulkomainen toiminta Kasvuyrittäjyys Kasvuyrittäjyyden ilmenemismuodot Kasvuyrittäjyys kansainvälisesti Kasvuyrittäjyyden kehitysnäkymät pk-sektorilla

10 2.3.1 Kasvuyritykset EK:n selvityksen mukaan Ulkomaisten ja kotimaisten yritysten kasvuhakuisuus Nuoret nopean kasvun yritykset Yrittäjät Yrittäjien määrä ja toimialat Yrittäjien ikärakenne Yrittäjät maakunnissa Yrittäjien koulutustaso Yrittäjyysaktiivisuus kansainvälisesti Naisten yritystoiminta Naiset yrittäjinä Naisyrittäjien toimialat ja profiili Naisten yritykset Naisten kasvuyrittäjyys Naisten yrittäjyys kansainvälisesti Ympäristöliiketoiminta Ympäristöalan yritykset ja yritystoiminnan laajuus Ympäristöliiketoiminnan määritelmä Ydintoimialojen yritystoiminta Bioenergia-alan yritystoiminta Monialaisten maatilojen energian tuotanto Tukitoimialojen yritystoiminta Kansainvälinen liiketoiminta Ympäristöliiketoiminnan kehitysnäkymät Yleiset kehitysnäkymät Bioenergia-alan kehitysnäkymät Muut ympäristöalat Turvallisuusalan yritystoiminta Turvallisuuden käsite ja toimintaympäristö Yksityisen turvallisuusalan markkinat Alan palvelut ja tuotteet Markkinoiden koko ja rakenne Turvallisuusalan yritysrakenne Yritykset ja toimipaikat Alan suhdannenäkymät Turvallisuusalan kasvuyrittäjyys Yrittäjyys maakunnissa Lähteet

11 1 Yritysten perustaminen, vaihtuvuus ja kansainvälistyminen 1.1 Yritysten lukumäärät Suomessa oli yrityksiä työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan vuoden 2009 lopussa reilut (pois lukien alkutuotanto). Määrä on lisääntynyt koko ajan vuodesta 1995 lähtien. Erityisen voimakkaasti yritysten määrä nousi vuosina Kaupparekisteritietojen mukaan uusien yritysten rekisteröintien määrän kasvu on kuitenkin heikentynyt vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 aikana, mikä on osaltaan johtunut yleisessä talouskehityksessä tapahtuneista dramaattisista muutoksista luvulla yrityskanta on kasvanut eniten rakentamisessa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelualoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muilla henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla. Sen sijaan teollisuudessa ja kaupassa kehitys on ollut hieman vaimeampaa. Talouden rakennekehityksen seurantaa vaikeuttaa yritysten syntyminen uudentyyppisille osaamisalueille, jotka jäävät helposti virallisten yritystilastojen katveeseen. Perussyynä ovat yritystilastoissa käytettävät toimialaluokitukset Yleinen kehitys Yritysten lukumäärää on käytetty usein yrittäjyysaktiivisuuden mittarina. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n tilastoista ilmenee, että yritysten määrä väheni tuntuvasti lamavuosina 1990-luvun alussa, mutta vuodesta 1995 lähtien niiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Yritysten määrä lisääntyi 1990-luvun loppupuoliskolla talouslaman jälkeisinä vuosina keskimäärin 3,5 prosenttia vuosittain luvun alkuvuosina yritysten määrän kasvu hidastui noin prosenttiin vuodessa, mutta sen jälkeen vuosina kasvu on jälleen vauhdittunut (Kuvio 1). Tilastokeskuksen YTR:n mukaan yritysten lukumäärä kasvoi erityisen voimakkaasti vuonna 2006, joskin osa YTR:n mukaisesta yritysten määrän kasvusta on tilastollista. Syynä on yritysrekisterin tietopohjan laajentuminen sisältämään kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisävelvolliset yksiköt. Tietopohjan laajennus on vaikuttanut etenkin kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen toimialalla olevien yritys- 9

12 ten määrään. Tilastojen laadintamenetelmissä tapahtuneet muutokset selittävät yli kolmanneksen yritysten määrän lisäyksestä tilastovuonna Yritysten määrä on lisääntynyt silti reippaasti, vaikka tilastollinen kasvu puhdistettaisiin YTR:n tilastosta. Tämä kertoo kansantalouden myönteisen kehityksen mukanaan tuomasta toimeliaisuudesta ja 2000-luvulla tehtyjen elinkeinopoliittisten uudistusten onnistumisesta. Tilastokeskuksen YTR:n mukaan Suomessa oli vuoden 2008 lopussa lähes yritystä (pois lukien alkutuotanto eli lähinnä maatilat). Vertailukelpoisuuden vuoksi alkutuotannon toimialat (maa-, metsä- ja kalatalous) on puhdistettu tässä yhteydessä kokonaan yritystilastojen aikasarjasta.1 Yritysten määrä on lisääntynyt Suomessa edelleen vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön ennakkoarvioiden mukaan Suomessa toimi vuonna 2009 noin yritystä, eli kasvua kertyi edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia. Tuhatta henkilöä kohden meillä oli lähes 50 yritystä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Globaali finanssikriisi ja siitä vuoden 2008 jälkipuoliskolla vientikysynnän vähenemisen kautta maahamme levinnyt nopea reaalitalouden taantuma ovat kuitenkin pienentäneet yritysten määrän kasvua edellisiin vuosiin verrattuna. Kuvio 1. Yritysten lukumäärä pl. alkutuotannon toimialat ,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 Yrityksiä (vasen asteikko) Yrityksiä 1000 asukasta kohden Lähteet: Yritys- ja toimipaikkarekisteri ja väestötilasto, Tilastokeskus ( ); TEM:in arvio 2009). Uusien yritysten rekisteröinnit vähentyneet Yritysten määrä lisääntyi vuonna 2009 edelleen myös Patentti- ja rekisterihallitus PRH:n kaupparekisterin mukaan. Yhteensä kaupparekisterissä oli 2009 lopussa yritystä, eli 3,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yrityksiin on 1 Tilastokeskuksen YTR:n tilastoihin kuuluivat vuonna 2008 ne yritykset, jotka olivat toimineet tilastovuonna yli puoli vuotta työllistäen enemmän kuin puoli henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitaten tai muodostaen liikevaihtoa yli euroa. Tilastovuodesta 2007 lähtien Tilastokeskuksen YTR:n tilastot kattavat myös maatalousyritykset, joiden maataloustulo on ylittänyt yrityksiä koskevan liikevaihdon tilastorajan. Ennen vuotta 2007 maatiloista YTR:n tilastoihin sisältyivät vain ne yksiköt, joilla oli palkattua työvoimaa. 10

13 laskettu yksityiset toiminimet, kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt, yksityiset ja julkiset osakeyhtiöt (pois lukien asunto-osakeyhtiöt) ja osuuskunnat. Osa kaupparekisterissä olevista yrityksistä on kuitenkin lopettanut tai keskeyttänyt toimintansa ja osalla taloudellinen toiminta ei ole edes vielä alkanut. Vuonna 2009 eniten kasvoi yksityisten toiminimien määrä, kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Yritysmuotona toiminimi on helppo ja joustava tapa aloittaa liiketoiminta, sillä yritysmuoto ei edellytä erityisiä perustamistoimia eikä toimielimiä. Yksityiset toiminimet jaetaan ammatin- ja liikkeenharjoittajiin. Ammatinharjoittajat toimivat yleensä ilman ulkopuolista työvoimaa, mutta liikkeenharjoittajilla saattaa olla vierasta työvoimaa palveluksessaan. Liikkeenharjoittajalla liiketoimintaan sitoutunut pääoma on yleensä suurempi kuin ammatinharjoittajalla. Osakeyhtiöiden määrä lisääntyi kaupparekisterissä vuonna 2009 lähes viisi prosenttia. Niiden määrä on lähtenyt uudelleen nousuun vuodesta 2007 lukien. Pienten osakeyhtiöiden perustamista on lisännyt osaltaan osakeyhtiölain uudistus, kun uusien osakeyhtiöiden vähimmäispääomavaatimus pudotettiin eurosta euroon, jolla tasolla se oli ennen vuoden 1997 osakeyhtiölain uudistusta. Pienten osakeyhtiöiden toimintaa helpotettiin vuonna 2007 edelleen, kun ne vapautettiin tilintarkastuslain uudistuksessa pakollisesta tilintarkastusvelvollisuudesta. Henkilöyhtiöiden (kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt) rekisteröintien määrä on vähentynyt PRH:n kaupparekisterissä jatkuvasti 2000-luvulla. Henkilöyhtiöiden suosiota muihin yhtiömuotoihin nähden on vähentänyt se, että henkilöyhtiöiden toiminnan tukijalkana on yritysten vastuullisten yhtiömiesten omaisuus. Vastuulliset yhtiömiehet vastaavat henkilöyhtiön veloista omalla omaisuudellaan. Sen sijaan pääomayhtiön, kuten osakeyhtiön toiminta perustuu yhtiöön sijoitettuun pääomaan, ja yksittäisen osakkeenomistajan vastuu rajautuu osakesijoituksen määrään. Uusien yritysten kaupparekisteri-ilmoitukset ovat lisääntyneet yhtäjaksoisesti tarkasteluajanjaksolla Huippuvuosina yritysten rekisteröinnit lisääntyivät 12 prosenttia. Vuonna 2009 uusien rekisteröintien määrän kasvu on kuitenkin supistunut selvästi edellisistä vuosista, mikä voi johtua yleisessä talouskehityksessä tapahtuneista muutoksista. Toisaalta yritysten määrän kasvu voi hidastua jo luonnollisista syistä. Yhteensä vuonna 2009 rekisteröitiin uutta yritystä, mikä oli 8,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Kuvio 2)

14 Kuvio 2. Uusien yritysten perustamisilmoitukset kaupparekisteriin Uusien yritysten rekisteröinnit Lähde: PRH Yritysten määrä ja bruttokansantuote Yritysten määrän kehitys on seurannut Suomessa pienellä viipeellä bruttokansantuote bkt:n kehitystä. Yritysten määrä lisääntyi voimakkaasti vuosina Sitä vauhdittivat talouskasvu sekä suurten yritysten ja julkisen alan toimintojen yhtiöittäminen ja ulkoistaminen. Suuret työnantajat muun muassa rakennusalalla ja metalli- ja elektroniikkateollisuudessa alkoivat suosia joustavia alihankintasuhteita. Yritysten määrää ovat lisänneet myös kuntien palvelutuotannon yhtiöittäminen, lisääntyneet ostopalvelut ja toimintojen kokonaan ulkoistaminen (Kuvio 3). Yritysten määrän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun lopussa, sillä noususuhdanteessa työllisyysmahdollisuudet parantuivat ja useammilla yksinyrittäjillä oli mahdollisuus valita yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Ammattiosaajille tarjoutui haastavia palkkatyöpaikkoja, joihin sijoittumisen he kenties kokivat taloudellisesti houkuttelevammaksi ja turvallisemmaksi kuin yrittäjäriskin kantamisen. Vuonna 1999 yritysten määrä ei kasvanut juuri ollenkaan. Lyhyen suvantovaiheen jälkeen pienten yritysten määrän kasvu kiihtyi jälleen vuosina Yritysten määrän kasvu oli yhä melko suurta vuosina , mutta vuonna 2009 ennakkotietojen mukaan kasvuvauhti laantui 2000-luvun alun tasolle. Toteutuneen kehityksen taustalla oli ulkomailta maamme kansantalouteen välittynyt matalasuhdanne. Bkt:n lähes kahdeksan prosentin romahdus vuonna 2009 oli Suomessa suurin yksittäisenä vuotena tapahtunut pudotus ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Vastaaviin lukuihin ei ylletty edes 1990-luvun talouslaman aikana, jolloin suurin yksittäisen vuoden pudotus jäi kuuteen prosenttiin. 12

15 Vuonna 2009 viennin määrä aleni lähes neljänneksellä. Kansantalouden tilinpidon mukainen yritysten toimintaylijäämä, eli liikevoitto supistui nimellisesti miltei 40 prosenttia. Yritysten yrittäjätulo väheni peräti 44 prosenttia. Yrittäjätulo kävi viimeksi yhtä alhaalla vuonna Osaltaan matalasuhdanne on nopeuttanut talouden rakenteissa tapahtuvaa muutosta. Yritysten määrä ei ole silti vähentynyt kuten 1990-luvun lamavuosina, sillä elvytystoimilla ja julkisella kysynnällä on ollut suuri merkitys laman vaikutusten torjunnassa. Konkurssien määrä ei ole noussut missään vaiheessa yhtä korkealle kuin luvun vaikeina vuosina. Pienet yritykset ovat joustavia lamaolosuhteissa ja toisaalta kotimainen kulutuskysyntä on pyörittänyt rattaita. Lisäksi julkisten toimintojen ulkoistaminen on laajentanut liiketoimintamahdollisuuksia eräillä yksityisillä palvelualoilla. Samalla yrityksiä on syntynyt uusille kasvualoille. Myöskään työttömyys ei ole kohonnut nyt samanlaisiin lukemiin kuin 1990-luvulla. Asiaa on tosin edesauttanut työvoiman tarjonnassa tapahtuneet muutokset. Kuvio 3. Bruttokansantuotteen volyymin ja yritysten määrän kehitys vuosina Prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2, ,0-6,0-8,0-10,0-12,0 Yritysten määrä Bkt:n volyymi Lähteet: Kansantalouden tilinpito ja yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus; TEM:n arvio yrityksistä Toimialakehitys Tilastokeskuksen YTR:n mukaan yritysten määrä on kasvanut 2000-luvulla eniten rakentamisessa ja palvelualoilla (pois lukien kauppa), kuten kiinteistö-, rahoitus- ja liike-elämän palveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa henkilökohtaisissa palveluissa (Kuvio 4). Yleinen tulotason nousu ja halu kokeilla uusia elämyksiä 13 12

16 heijastuvat jatkossakin virkistys- ja muita henkilökohtaisia palveluja tuottavien yritysten kasvuun. Samaan suuntaan vaikuttaa myös yleinen yksilöllisyyden lisääntyminen yhteiskunnassa (Rouvinen ja Ylä-Anttila, 2004). Yritystoimintaa koskevien tilastojen siirtyminen uuden EU:n toimialaluokituksen käyttöön vuoden 2009 alusta lukien on kuitenkin hankaloittanut kehityksen toimialakohtaista seurantaa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:ssä on julkaistu uuden toimialaluokituksen mukaisia täysin vertailukelpoisia yritystilastoja vasta tilastovuosilta Uuden ja vanhan toimialaluokituksen välille on luotu kylläkin toimialaluokitusten muunnosavain, mutta sen käyttäminen on melko työlästä muutamia pääluokkia lukuun ottamatta. Uusien käsitteiden käyttöön ottamisesta on aiheutunut kuitenkin se, että uuden luokituksen mukaisten tilastojen vertaaminen aiemman luokituksen kanssa ei ole helppoa. Esimerkkinä voidaan mainita informaation ja viestinnän -pääluokka, jota vastaavaa pääluokkaa ei ollut aiemmin.2 Eniten toimialaluokituksessa tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet ehkä liike-elämän palveluja tuottavien yritysten tilastollista seurantaa. Osa aiemmista liike-elämän palvelujen kokonaisuudesta on siirretty uudessa toimialaluokituksen moniin eri pääluokkiin3 (Tilastokeskus, 2008). Kuvio 4. Yritykset päätoimialoittain 1995, 2001 ja 2008 pl. alkutuotannon toimialat, lkm lkm Teollisuus Rakentaminen Kauppa Rahoitustoiminta ja liike-elämän palvelut Muut palvelualat Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus 2 Informaatio ja viestinnän -pääluokkaan on yhdistetty vanhan luokituksen mukaisia teollisia toimialoja (kustannustoimintatoiminta), liike-elämän palveluja (tietotekniikkapalveluja), liikenteen palveluja (tietoliikenne) ja henkilökohtaisia virkistyspalveluja (elokuvien tuotanto, radio- ja tv-toiminta). Aivan uuden pääluokan E muodostavat esimerkiksi myös vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito. 3 Vuoden 2002 toimialaluokituksessa liike-elämän palvelut oli ryhmitetty pääluokkaan K (Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimuspalvelut; palvelut liike-elämälle). Vuoden 2008 toimialaluokituksessa liike-elämän palveluja on pääluokissa M (Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta), N (Hallinto- ja tukipalvelutoiminta) ja J (Informaatio ja viestintä). 14

17 Liike-elämän palvelualoilla (ks. alaviite 3) uusia yrityksiä on perustettu runsaasti muun muassa siksi, että kauppa, rahoituslaitokset, teollisuus ja julkinen ala ovat siirtyneet enenevässä määrin ostopalvelujen käyttöön. Samalla on yhtiöitetty omia palveluyksiköitä. Kasvu ei silti perustu pelkästään ulkoistamiselle, sillä monet osaamiseen perustuvat liike-elämän palvelut ovat kokonaan uusia tai niiden sisältö ja luonne on huomattavasti muuttunut aiemmasta. Taustalla vaikuttavat tietoliikennetekniikan kehitys, kansainvälistyminen ja lainsäädännölliset uudistukset. Liike-elämän palvelujen kysyntä on pääosin johdettua, eli niiden kysyntä riippuu asiakastoimialojen menestyksestä niiden omilla markkinoilla, jotka ovat teollisuudessa vahvasti kansainväliset. Asiakasyritysten kasvu ja sijoittautuminen ulkomaille on kaventanut kotimaista kysyntäpohjaa ja merkinnyt uusia haasteita liikeelämän palveluja tuottaville yrityksille, kuten insinööritoimistoille ja markkinointiviestinnän yrityksille. Osalle yrityksiä julkiset organisaatiot ovat tärkeitä asiakkaita, mutta kysyntään vaikuttavat julkisen alan rahoitusasemassa tapahtuvat muutokset. Kiinteistöpalvelualan yritysten määrän kasvua selittävät rakennuskannan kasvu ja kiinteistöjen ylläpitopalvelujen yhtiöittäminen yritysten ja julkisyhteisöjen keskittyessä ydintoimintaansa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuottavat esimerkiksi toimitilojen käyttäjäpalvelut (catering- ja turvallisuuspalvelut) ja kiinteistöjohtamispalvelut. Kiinteistöalan transaktioiden määrän kasvu ja ulkomaisten sijoittajien tulo markkinoille on laajentanut markkinoita monissa kiinteistöalan asiantuntijapalveluissa, kuten kiinteistökauppojen arvioinnissa ja välityksessä (Lith, 2006). Sosiaalipalveluissa yritysten määrää on lisännyt kuntien ostopalvelujen kasvu ja sosiaalialan järjestöjen palvelutoimintojen yhtiöittäminen. Yhtiöittämisellä kaupalliset toiminnot on erotettu järjestöjen yleishyödyllisestä toiminnasta. Nopeinta kasvu on ollut vanhusten palvelutalo- ja asumistoiminnoissa ja kotipalvelussa. Syynä on ollut laitoshuoltopainotteisen vanhusten palvelujärjestelmän purkaminen 1990-luvulta lukien. Väestön ikääntyminen sekä lasten ja nuorten laitoshuollon palvelutarve ovat johtaneet lisäpalvelujen hankkimiseen yksityisiltä toimijoilta. Sosiaalipalveluille povataan kovaa kasvua, sillä kuntien mahdollisuudet vastata sosiaalihuollon palvelujen kysynnän nopeaan kasvuun omalla työvoimalla ovat rajalliset. Vuonna 2008 kuntien ostopalvelut olivat noin 1,5 miljardia euroa. Sen sijaan terveyspalveluissa kuntien ostopalvelut ovat melko pieniä (0,3 0,4 mrd. euroa). Yksityinen terveydenhuolto on nojautunut työterveyshuoltotoimintaan ja yksityisiin vakuutuksiin, joilla asiakkaat rahoittavat yksityisten palvelujen ostoja, sillä Kelan sairaanhoitokorvaukset kattavat enää vain pienen osan lääkärinpalkkioista. Kunnalliset palvelusetelit merkitsevät uutta asiakaslähtöistä tapaa ostaa yksityisiä hyvinvointipalveluja. Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki antaa puitteet palvelusetelituotannon käyttöalan kasvulle. Palvelusetelien käytön laajentaminen terveydenhuollossa voisi lisätä tasa-arvoa kansalaisten kesken, sillä palvelusetelit antavat myös pienituloisille mahdollisuuden valita yksityinen palveluntuottaja ja ne nopeuttavat tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä. Eräät kunnat ovat myös ulkoistaneet perusterveydenhuoltoaan lääkäripulan vuoksi (Lith, 2009a)

18 Henkilökohtaisissa palveluissa etenkin liikuntapalvelut ovat nousseet uusille kasvu-urille. Kasvaneita aloja ovat mm. kuntosali-, aerobic- ja palloiluhallitoiminta. Uusia toimintoja edustavat henkilökohtaiset kunto-ohjaajat. Hyvä esimerkki kasvualasta ovat myös viime vuosina laajentuneet hevosalan palvelut. Hevostalouden tuotantoketju työllistää jo yli suomalaista. (MTT, 2010). Kotitalouspalveluissa on paljon kasvupotentiaalia. Ne saivat kasvusysäyksen verotuksen kotitalousvähennysjärjestelmästä. Järjestelmä vakinaistettiin vuonna Vuosina , eli viidessä vuodessa verovähennyksen määrä on kaksinkertaistunut. Yhteensä verovähennyksiä sai verovelvollista vuonna Vuodesta 2009 lukien kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostettiin euroon verovelvollista kohden ja samalla vähennyksen käyttöalaa laajennettiin tieto- ja viestintätekniikkaan, mikä tukee laajakaistan käytön kasvua kotitalouksissa. Verovähennyksen työpaikkavaikutusten on arvioitu olevan jo koko- ja osapäiväistä työpaikkaa. Kansantaloudellisesti kotitalousvähennyksellä luodut työpaikat maksavat itsensä takaisin. Kotitalousvähennys on edistänyt järkevää työnjakoa kansantaloudessa, pienentänyt harmaata taloutta ja lisännyt naisten yrittäjyyttä kotitalouspalvelun toimialalla. Tosin asuntojen korjaus- ja kunnossapitotöiden suuren osuuden vuoksi kotitaloustöiden, hoito- ja hoivatöiden osuus vähennyskelpoisista kustannuksista oli vasta neljännes vuonna 2007 (Lith, 2008). Yritysten määrä on kasvanut paljon rakennusalalla johtuen rakennustuotannon nopeasta lisääntymisestä ja alihankintatoiminnan laajentumisesta. Rakennusalan yritykset ovat tyypillisesti pieniä. Rakentamisen voimakas kasvuvaihe vuosina edellytti ulkomaisia alihankkijoita, sillä kotimainen rakennustyövoima oli täyskäytössä. Ulkomaisten aliurakoitsijoiden ja ulkomaista työvoimaa vuokraavien yritysten käyttö on tavallista Etelä-Suomen rakennustyömailla. Enimmillään ulkomaisen työvoiman määrä oli yli henkilötyövuotta (Lith, 2010a). Ulkomaisten keikkatyöntekijöiden suuri määrä on johtanut siihen, että merkittävä osa alan työpanoksesta ja työpaikkojen määrästä on pudonnut virallisten tilastojen katveeseen. Ulkomaisten rakentajien määrän ennakoitiin pienenevän nopeasti talouslaman alkaessa, mutta ulkomaalaiset ovat kuitenkin pysyneet sitkeästi käynnissä olevilla rakennustyömailla. Rakennusteollisuus ry:n (RT) mukaan rakentamisen arvo oli 25 miljardia euroa vuonna Pudotusta vuoden 2008 ennätystasolta oli talojen rakentamisessa 17 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisessa pari prosenttia. Eniten rakentaminen aleni liike- ja toimistorakentamisessa sekä teollisuusrakentamisessa. Rakentamisen odotetaan supistuvan vielä hieman kuluvana vuonna mutta kääntyvän nousuun vuonna Myös alan kansainvälinen toiminta, jossa päämarkkinat ovat Venäjä, Baltian ja Skandinavian maat, supistui viidenneksellä vuonna 2009 (RT, 2010). Talonrakentamisen ennakoidaan elpyvän asuntotuotannon kasvun myötä, sillä valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä on pienentynyt, asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet sekä kuluttajien luottamus omaan talouteen on kohentunut. Tämä on näkynyt myönnettyjen rakennuslupien kasvuna vuonna VTT:n 16

19 arvioiden mukaan asuntoaloituksia tarvitaan vuosittain, jotta kysyntä voidaan tyydyttää. Kotitalouksien taloudelliseen asemaan sisältyy silti useita epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät työllisyyskehitykseen, korkotasoon ja verotukseen. Kaupan kansantaloudellinen merkitys on pysynyt Suomessa vakaana luvulta, mutta toimialan työllisyys on kehittynyt ja 2000-luvuilla hitaammin kuin tuotannon määrä. Syinä ovat toimintojen automatisointi ja pienmyymälöiden määrän supistuminen. Automatisointi on nostanut tuottavuutta, vähentänyt työvoiman tarvetta ja luonut mittakaavaetuja suuryrityksille. Suomessa harvat keskusliikkeet ja niiden ympärille rakentuneet ryhmittyvät hallitsevat lähes täysin päivittäistavarakauppaa. Keskusliikkeillä on omia ketjuja myös erikoistavarakaupassa. Kauppa on kansainvälistynyt 1990-luvulta lukien. Suomeen on rantautunut suuria ulkomaisia kauppaketjuja erityistavarakauppaan. Samalla suomalaiset suuret kauppaliikkeet ovat laajentaneet toimintaansa etenkin Baltian ja Venäjän kasvaville markkinoille. Lyhyen suvantovaiheen jälkeen kauppiaat uskovat jälleen erityisesti Venäjän kaupan lisääntymiseen, sillä maan talouden uskotaan kääntyneen ripeän kasvu uralle. Kysynnän odotetaan kohoavan eritoten elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja kemian tuotteiden osalta. Jarruna toimivat vain Venäjän kaupan esteet. Verkkokaupan laajentuminen voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia kaupan rakenteeseen. Vuonna 2008 suomalaiset kuluttajat käyttivät verkkokauppaan noin 1,4 miljardia euroa, josta noin prosenttia valui ulkomaille. Kymmenessä vuodessa verkkokaupan arvo on kolminkertaistunut. Vuonna 2009 verkkokaupan arvo kohosi maassamme Vilkas Groupin laskeman verkkokauppaindeksin mukaan 13 prosenttia taantumasta huolimatta. Myös vuosi 2010 on alkanut verkkokaupassa vahvasti ja alan ennakoidaan saavuttavan ennätykselliset kasvuluvut. Verkkokauppa on vähitellen arkipäiväistynyt. Tilausmäärät ovat kohonneet, mutta keskitilauksen hinta on alentunut, joten verkosta ostaminen tullut kuluttajille entistä edullisemmaksi. Tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että entistä useampi suomalainen on valmis ostamaan verkosta päivittäistavaroita, kuten ruokia ja juomia. Samanaikaisesti kuluttajien vaatimukset verkkokaupan valikoimille, toimivuudelle ja asiakaspalvelulle ovat lisääntyneet. Uuden pääosin ilmaisen markkinointikanavan verkkokaupalle kauppiaat ovat löytäneet sosiaalisesta mediasta. Kaupan liiton mukaan suhdannenäkymät ovat kuitenkin koko kaupassa vaisuja vuonna Liiton kyselytutkimusten mukaan merkittävä osa kauppiaista katsoo suhdannetilanteensa olevan edelleen heikko. Kulutuskysyntää ylläpitävät maltillinen hintakehitys ja verkkokauppa. Päivittäistavarakaupan tilannetta kohentavat kaupan aukioloaikojen laajennukset ja ruuan arvonlisäveron alennukset. Asiantuntijoilla on ristiriitaisia käsityksiä veronalennusten pysyvistä vaikutuksista yleiseen hintatasoon. Esimerkiksi työvoimakustannusten nousu voi lisätä hintapaineita. Majoitus- ja ravitsemisala on ollut 2000-luvulla muutosten tilassa, sillä ravintolapalvelut kilpailevat kuluttajien vapaa-ajasta muiden virkistyspalvelujen, kuten kulttuuri-, urheilu- ja liikuntaharrastusten kanssa. Myös väestörakenteen ikääntyminen voi vaikuttaa kielteisesti ravintolapalvelujen kysyntään. Häviäjiä ovat etenkin 16 17

20 olutmyyntiin keskittyneet keskiolutpubit. Myös anniskeluravintoloiden myynti on ollut jo vuosia ruoka- ja kahvimyynnin varassa (Lith, 2010b). Alan palvelujen kysyntä reagoi hyvin herkästi yleisessä taloustilanteessa ja sitä kautta kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuviin muutoksiin. Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara Ry:n mukaan kokonaismyynnin arvo (6,2 mrd. euroa) supistui neljä prosenttia vuonna Anniskeluravintola-alan ahdinkoa on lisännyt se, että myös ruokamyynti on vähentynyt. Vain pikaruokapaikat ovat pitäneet pintansa laman kourissa. Majoituspuolella myynti on pienentynyt vuonna 2009 etenkin liikematkailussa, mutta myös ulkomaalaisten vapaa-ajan matkailussa. Majoitus- ja ravitsemisalalla yritysten määrä on lisääntynyt hitaasti. Syynä ei ole toimintansa aloittaneiden yritysten pieni määrä, vaan yrityskannan suuri vaihtuvuus, mikä on osittain seurausta kevyin perustein aloittaneiden yritysten lyhytikäisyydestä. Yritysten toimialaedellytyksiä heikentävät alalla valitseva ylikapasiteetti ja harmaan talouden lieveilmiöt. Kilpailun vääristymiä ovat lisänneet erot elintarvikkeiden ja ruokatarjoilun arvonlisäverokannoissa, joskin ruokatarjoilun arvonlisäveron alennettiin heinäkuussa 2010 elintarvikkeiden tasolle (Lith, 2010b). Mara ry:n asiantuntijat ovat esittäneet alkoholin arvonlisäveron alentamista samalle tasolle kuin ruokatarjoilun arvonlisävero, mikä merkitsisi myymälämyynnin ja anniskelumyynnin arvonlisäverokantojen erottamista toisistaan. Alkoholin arvonlisäveron alennukset rahoitettaisiin valmisteveroja korottamalla. Asiaa voidaan perustella anniskelumyynnin paremmalla työllistävyydellä, alkoholin käytön paremmalla valvonnalla ja sosiaalisella kontrollilla anniskelupaikoissa ja matkustajatuonnin kasvun hillitsemisellä (Lankinen, 2010).4 Yritysten määrä on kääntynyt laskuun teollisuudessa 2000-luvulla. Lukumäärä on vähentynyt elintarviketeollisuudessa, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, kustannustoiminnassa, rakennustuotteiden valmistuksessa, mekaanisessa metsäteollisuudessa, konepajateollisuudessa ja useimmilla metalli- ja elektroniikkateollisuuden toimialoilla. Toisaalta metallituoteteollisuudessa ja laivanrakennuksessa on esiintynyt ajoittain jopa kapasiteettipulaa, ja yritysten määrä on lisääntynyt. Kemianteollisuudessa yritysten määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla. Suomalaisen teollisuuden rakennemuutos alkoi 1980-luvun lopulla, kun yritykset kasvoivat fuusioiden kautta entistä suuremmiksi ja alkoivat kansainvälistyä. Rakennemuutos kiihtyi 1990-luvulla, jolloin ulkomaiset yritysostot lisääntyivät Suomessa. Vaikka tuotanto ja työllisyys ovat kasvaneet enemmän teollisuusyritysten ulkomaisissa kuin kotimaisissa tuotantoyksiköissä, teollisuuden päätoimialojen, kuten metalli- ja elektroniikkateollisuuden ja metsäteollisuuden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat pysyneet kotimaassa suurina viime vuosiin saakka. Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvien maiden ja Venäjän painoarvo markkina-alueina ja tuottajina on lisääntynyt edelleen, mikä on lisännyt haasteita ja 4 EU:n arvonlisäverodirektiivi mahdollistaa erilaiset arvonlisäverokannat alkoholin myymälä- ja anniskelumyynnissä. Tällä hetkellä ravintola-alkoholin arvonlisävero alittaa myymälämyynnin neljässä EU-maassa (Espanja, Italia, Portugali ja Luxemburg). 18

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Yrittäjyyskatsaus 2009

Yrittäjyyskatsaus 2009 Yrittäjyyskatsaus 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 54/2009 Yrittäjyyskatsaus 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 54/2009 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Yrittäjyyskatsaus 2008

Yrittäjyyskatsaus 2008 Yrittäjyyskatsaus 2008 Työ- ja ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja ja yrittäjyys 25/2008 Yrittäjyyskatsaus 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 25/2008 Julkaisusarjan nimi

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Yrittäjyyskatsaus 2011

Yrittäjyyskatsaus 2011 Yrittäjyyskatsaus 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 34/2011 Yrittäjyyskatsaus 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 34/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yrittäjyyskatsaus 2012

Yrittäjyyskatsaus 2012 Yrittäjyyskatsaus 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 46/2012 Yrittäjyyskatsaus 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 46/2012 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti VIRKE 18.12.2009. VUOKRATYÖVOIMASELVITYS Yhteenveto: Hanke VM0151:00/07/02/2000

Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti VIRKE 18.12.2009. VUOKRATYÖVOIMASELVITYS Yhteenveto: Hanke VM0151:00/07/02/2000 Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti VIRKE Hanke VM0151:00/07/02/2000 18.12.2009 VUOKRATYÖVOIMASELVITYS Yhteenveto: JULKINEN - Työvoiman vuokraus on ollut kasvava toimiala 2000 luvulla. Kotimaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Yritykset. Konsultit 2HPO 24.4.2013 2HPO.FI

Yritykset. Konsultit 2HPO 24.4.2013 2HPO.FI Yritykset Konsultit 2HPO 1 Yritysten määrän kehitys 270 000 260 000 250 000 240 000 240 459 252 815 263 001 263 759 266 062 262 548 230 000 220 000 210 000 200 000 190 000 180 000 209 151 207 493 203 542

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot