Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005-2006"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

2 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Uudenmaan liitto 2005 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja B ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja B Sarjanumero Sivuja ISBN Tiivistelmä Julkaisuaika Kieli, koko teos Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan Uudenmaan maakuntaohjelman Maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1 Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2 Hyvinvoiva Uusimaa 3 Ekologisesti tehokas Uusimaa 4 Yhteistyön Uusimaa Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2005 ja 2006 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa: - sovitaan Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina , - vaikutetaan vuoden 2005 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä - vaikutetaan vuoden 2006 valtion talousarvion valmisteluun. Maakunnan yhteistyöryhmä on alueiden kehittämislain mukaisesti käsitellyt maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokouksessaan ja Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Raportin laatija Raimo Nenonen Avainsanat (asiasanat) Aluekehitys, maakunnat, maakunnan suunnittelu, maakuntaohjelmat, Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 3

5 Sisällys I Johdanto 5 II Toteuttamissuunnitelman toteutumisen seuranta sekä kehitysnäkymät ja tavoitteet 6 III Maakuntaohjelman toteuttaminen Toimintalinja 1: Taloudellisesti kilpailukykyinen Uusimaa 7 Toimintalinja 2: Hyvinvoiva Uusimaa 9 Toimintalinja 3: Ekologisesti tehokas Uusimaa 11 Toimintalinja 4: Yhteistyön Uusimaa 13 Toteuttamissuunnitelman vaikutusten arviointi 14 IV Toteuttaminen hallinnonaloittain 16 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 16 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 18 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 21 Opetusministeriön hallinnonala 23 Sisäasiainministeriön hallinnonala 26 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 28 Työministeriön hallinnonala 30 Ympäristöministeriön hallinnonala 32 V Rahoitustaulukot 35 A-taulukko / kansallinen rahoitus 35 A-taulukko / EU-ohjelmat 36 B-taulukko 39 Liitteet / hankkeet Liite 1: Toimintalinja 1: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 40 Liite 2: Toimintalinja 2: Hyvinvoiva Uusimaa 54 Liite 3: Toimintalinja 3: Ekologisesti tehokas Uusimaa 62 Liite 4: Toimintalinja 4: Yhteistyön Uusimaa 69 Liite 5: Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä 72 4 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

6 I Johdanto Alueiden kehittämislaki sisältää aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän, joka muodostuu valtioneuvoston valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista ja niitä toteuttavista erityisohjelmista, ministeriöiden hallinnonalojen aluekehitystavoitteista sekä pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat sisältävästä maakuntasuunnitelmasta ja kunnallisvaalikausittain laadittavasta maakuntaohjelmasta. Maakuntaohjelmaa konkretisoi vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma. Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman vuosille Maakuntaohjelma pohjautuu tavoitteiden ja strategioiden osalta maakuntavaltuuston marraskuussa 2002 hyväksymään Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan ja toimenpiteiden ja hankkeiden osalta syyskuussa 2002 Uudenmaan aluehallintoviranomaisten kanssa allekirjoitettuun Uudenmaan aluekehittämissopimukseen sekä Uuttamaata koskeviin muihin kehittämisohjelmiin. Uudenmaan maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2. Hyvinvoiva Uusimaa 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa 4. Yhteistyön Uusimaa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2005 ja 2006 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Nämä sisältävät toimenpiteitä toimintalinjoittain seuraavasti: Toimintalinja 1: Kestävän taloudellisen kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä työllisyyden kasvattaminen ja työttömyyden alentaminen. Toimintalinja 2: Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja tarjonnan lisääminen sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Toimintalinja 3: Taloudellisen kasvun ja väestönkasvun edellyttämien riittävien asunto-, infrastruktuuri- ja liikenneinvestointien turvaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä ja alueellisia kehitysedellytyksiä tasaavalla tavalla. Toimintalinja 4: Ohjelmaperusteisen alueellisen yhteistyön edistäminen sekä hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden poistaminen koko maakunnan ja seutujen kannalta hyödyllisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Uudenmaan toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa sovitaan: Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina , vaikutetaan vuoden 2005 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä vaikutetaan vuoden 2006 valtion talousarvion valmisteluun. Toteuttamissuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen eikä sillä ole sitovaa oikeudellista vaikutusta. Sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen syntyy maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman laatimisprosessin yhteydessä ja asiakirjojen hyväksymisen kautta sekä toisaalta muun maakunnallisen yhteistyön kautta. Toteuttamissuunnitelman ohjausvaikutus eri hallinnonaloilla sisältyy normaaliin tulosohjaukseen sekä toiminta- ja talousarviovalmisteluun. Toteuttamissuunnitelman laadinta aloitettiin pidetyllä aloitusseminaarilla. Tämän jälkeen toteuttamissuunnitelmaa on käsitelty sen eri vaiheissa Uudenmaan liiton maakuntahallituksen kokouksissa ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa. Toteuttamissuunnitelmaa on käsitelty aluekeskusohjelma- ja kaupunkiohjelma-alueittain pidetyissä seutukokouksissa toukokuussa Lisäksi on Uudenmaan aluekehittämisen eri osapuolille varattu tilaisuus lausunnon tai mahdollisen kannanoton esittämiseen syys-lokakuussa Lausuntojen ja kannanottojen pohjalta tarkistettu ehdotus toteuttamissuunnitelmaksi on ollut alueiden kehittämislain edellyttämällä tavalla maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyssä Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 5

7 II Toteuttamissuunnitelman toteutumisen seuranta sekä kehitysnäkymät ja tavoitteet Taloudellinen kasvu on ollut hidasta Uudellamaalla ja Suomessa toiselta vuosineljännekseltä 2001 alkaen. Tähän hitaaseen taloudellisen kasvun aikaan sisältyy myös poikkeuksellinen noin kahden vuoden ajanjakso, jolloin Uudenmaan talous kasvoi hitaammin kuin koko maan talous. Ennakkotietojen perusteella tämä poikkeuksellinen aika näyttäisi päättyneen vuoden 2003 kolmannelle vuosineljännekselle. Samoin ennakkotietojen mukaan näyttäisi, että taloudellinen kasvu olisi voimistunut edellä mainitusta ajankohdasta alkaen Uudellamaalla. Monet merkit viittaavat siihen, että taloudellinen kasvu olisi edelleen voimistunut kesän ja syksyn 2004 aikana. Odotettavissa ei ole kuitenkaan 1990-luvun lopun kaltaista nopean taloudellisen kasvun aikaa. Taloudelliset tutkimuslaitokset ennustavat Suomen talouden kasvavan noin 3 prosenttia vuonna 2004 ja Lähes kaikki tutkimuslaitokset ovat korjanneet alkusyksyn 2004 aikana koko Suomea koskevia kasvuennusteitaan ylöspäin aiemmista arvioistaan. On täysi syy olettaa, että taloudellinen kasvu on lähitulevaisuudessa normaalin tilanteen mukaista niin, että Uudenmaan talous kasvaa vähän nopeammin kuin koko maan talous. Työllisyys seuraa yleensä viiveellä taloudellista kasvua, niinpä taloudellisen kasvun elpyminen ei ole vähentänyt vielä viimeisten (heinäkuun 2004) tilastotietojen perusteella Uudenmaan työttömyyttä. Vuoden 2002 tammikusta alkaen työttömyysaste on ollut jokaisena kuukautena korkeampi kuin edellisenä vuonna sama kuukautena. Uudenmaan työttömyysaste oli heinäkuussa 2004 työministeriön lukujen mukaan 9,0 prosenttia (heinäkuun työttömyys on yleensä korkea). Uudenmaan väestönkasvu on hidastunut luvulta, jolloin vuosikasvu oli 1,2-1,4 %. Vuonna 2003 se oli 0,7 %. Kunnittaiset erot olivat kuitenkin suuret. Nurmijärven väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten, ja Pohjan väkiluku pieneni suhteellisesti eniten. Vuodesta 1998 alkaen Uudenmaan väestömäärän absoluuttinen kasvu on hidastunut siten, että jokaisena vuonna kasvu on ollut aina pienempää kuin edellisenä vuonna. 6 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

8 III Maakuntaohjelman toteuttaminen TOIMINTALINJA 1: TALOUDELLISESTI KILPAILUKYKYINEN UUSIMAA Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategioissa tavoitellaan Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamista. Siihen pyritään kilpailukykyisiä kasvualoja ennakoimalla ja tukemalla, Uudenmaan kansainvälisyyttä hyödyntämällä ja yritysten kansainvälisyyttä edistämällä, tehostamalla yritysten toimintaympäristöjä ja verkostoja, kehittämällä koulutuksen rakenteita joustavammiksi, vastaamaan paremmin elinkeinoelämän muuttuvia tarpeita sekä vauhdittamalla seutukuntien kasvua ja seudullisen osaamisverkoston kehittymistä Uudenmaan sisäisen kehityksen tasapainottamiseksi. Elinkeinotoiminnan edistäminen Vuonna 2003 valmistuneessa toteuttamissuunnitelmassa vuosille suurin osa esitetyistä elinkeinosektorin kärkihankkeista on toteutunut tai toteutumassa. Hankkeiden valmistelu ja toteutus on ollut kuitenkin arvioitua hitaampaa, joten osa vuodelle 2004 suunnitelluista hankkeista toteutuu vielä vuoden 2005 puolella. Elinkeinojen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet painottuvat tulevina vuosina Uudellamaalla seuraavasti: 1. Osaamiskeskusohjelmalla ja osaamiskeskusten projektitoiminnalla vahvistetaan kilpailukykyisten kasvualojen osaamista. 2. Helsingin seudun markkinoinnilla lisätään alueen houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana. Pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa edistetään. Tässä erityisesti Baltia- ja Venäjäyhteistyötä lisätään. 3. Seudullisten kehitysohjelmien kärkihankkeistuksella luodaan seudullisia osaamiskeskittymiä. Seutuja verkotetaan Uudenmaan ja valtakunnalliseen osaamiskeskustoimintaan. 4. Yhteistyöverkostoja rakennetaan konkreettisten yhteishankkeiden avulla sekä toimijoiden välistä yhteistyötä lisätään resurssien ja asiantuntemuksen yhdistämiseksi niin projekteissa kuin edunvalvonnassa. Jotta Helsingin seutu olisi Suomen yritystoiminnan veturi ja kansainvälisesti kilpailukykyinen liiketoimintakeskus, tarvitaan tätä näkemystä tukevia ratkaisuja myös rahallisina resursseina. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen Uudellamaalla, jossa on valtakunnan mittavin yrityspotentiaali. Kasvuyritysten kehittämisellä turvataan tulevaisuuden kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. Myös nykyisen tuotekehitys- ja teknologiarahoituksen Uudellamaalla tulee jatkua vähintään nykyisellä tasolla. Enemmän panostusta tarvitaan yritysten väliseen verkostoitumiseen. Osaamisen vahvistaminen edelleen ja osaamiskeskittymien luominen Uudellamaalla tulee jatkossakin tarvitsemaan osaamiskeskusresursseja vähintään nykyisessä mittakaavassa. Maaseudulla kannustetaan aluelähtöiseen yrittäjyyteen, yhteistyöhön ja uusien toimintatapojen etsimiseen. Rahoituksella tuetaan tuotanto- ja yritystoimintaa sekä sen monipuolistamista. Tavoitteena on, että Uudenmaan maaseutu on väestö-, elinkeino- ja ammattirakenteeltaan monipuolinen, asuinympäristönä houkutteleva, hyvinvointipalveluiltaan toimiva, voimakkaiden kaupunkien kanssa vuorovaikutuksessa olevien paikallisyhteisöjen alue. Kilpailukykyä osaamisella Vuoden 2004 toteuttamissuunnitelmassa olevista osaamisen kehittämishankkeista suurin osa on edennyt suunnitellusti ja osa niistä on jo tuottanut näkyvää tulostakin. Erityisesti koulutuksen rakenteiden jouston lisäämiseen tähtäävät hankkeet ovat edennet hyvin, kun taas Uudenmaan kansainvälisyyden hyödyntämistä tavoittelevat hankkeet ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Seutujen osaamisen vahvistamiseen pyrkivistä hankkeista pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan hankkeet ovat hyvässä vauhdissa, jotkut jo toteutuneetkin. Läntisen Uudenmaan osaamisen kehittämishankkeet samoin kuin Hyvinkään Riihimäen aluekeskusohjelman hankkeet ovat vielä suunnitteilla ja käynnistynevät vuoden 2004 aikana. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 7

9 Lähivuosina osaamisen kehittämisessä painopistealueita ovat: 1. opettajapulan lieventäminen sekä suomenettä ruotsinkielisissä oppilaitoksissa, 2. ammatillisen peruskoulutuksen suosion lisääminen nuorten keskuudessa, 3. Uudenmaan kansainvälisyyden hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä, 4. uudenlaisen, Uudenmaan kilpailukykyä lisäävän yhteistyön rakentaminen eri koulutusalojen osaajien välille, 5. yksilöllisten osaamisstrategioiden luominen seuduille, 6. seutujen osaamisen tiivistäminen ja täydentäminen, 7. osaamisen siirtomekanismien luominen ja yhteistyön rakentaminen seuduilla ja eri seutujen välille. Edellä olevien kehittämistavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhtäältä edunvalvontatoimia toisaalta kehityksen tarkkaa seurantaa sekä tarvittavien, kehitystä vauhdittavien hankkeiden rakentamista. Uudenmaan kilpailukyvyn lisäämiseksi rakennetut hankkeet tarvitsevat toteutuakseen paitsi laajan ja sitoutuneen yhteistyön myös riittävät taloudelliset resurssit. 8 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

10 TOIMINTALINJA 2: HYVINVOIVA UUSIMAA Seudulliset hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntaohjelman mukaisesti se, että korkeatasoiset hyvinvointipalvelut ja riittävä sosiaaliturva ovat alueen menestyksen kannalta yksi merkittävimmistä tekijöistä. Asukkaiden lisäksi yritykset ja niiden henkilöstö arvostavat hyvinvointipalveluiden korkeaa tasoa ja riittävää saatavuutta. Toimiva palvelujärjestelmä ylläpitää myös sosiaalista eheyttä. Hyvinvointipalveluiden kysyntä ja investointitarpeet lisääntyvät Uudellamaalla kahden samanaikaisen kehitystrendin seurauksena. Palvelutarpeet lisääntyvät tulevina vuosina sekä väestömäärän kasvun että väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Haasteena on varautua sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja työelämän tuleviin muutoksiin. Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa palvelu- ja kustannustasoon ovat monilta osin sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten ohjelmien alueelliseen toteuttamiseen Uudellamaalla ja valtion rahoituksen turvaamiseen. Hiiden ohjelma hyvinvointipalveluiden kehittäminen Hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen Sosiaalitaloustiede 2005 Hyvinvoinnin strateginen johtaminen Uudellamaalla Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden rahoituksen turvaaminen Väestömäärän kasvu ja ikärakenteen muutos lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Teknologian kehitys tuo monenlaisia uusia välineitä ja mahdollistaa sellaisia usein myös kalliita hoitoja, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän merkittävä lisääntyminen uhkaa johtaa kokonaiskustannusten paisumiseen. Haasteena on tuottaa enemmän korkealaatuisia palveluita kohtuullisin kustannuksin sekä torjua kustannuspaineet tehokkuutta ja teknologian hyväksikäyttöä lisäämällä. Oman haasteensa Uudellemaalle asettaa nopeasti kiristynyt tilanne kuntataloudessa. Säästötoimien ja mahdollisten veronkorotusten ohella tarvitaan erityisesti hyvinvointipalveluiden rakenteiden kehittämistä, panostusta hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yhteistyön lisäämiseen. Edessä on kasvavien palvelutarpeiden, vähenevän työvoiman ja niukentuvien taloudellisten resurssien ristiriidan ratkaiseminen parhaalla mahdollisella tavalla. Hoivayrittäjyyden edistäminen Informaatioteknologian hyödyntäminen 2004-> Uuma hankkeen laajentaminen Sosiaalilääketieteen osaamiskeskus Toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen Hyvinvointijärjestelmän säilyminen edellyttää uudistamista ja kehittämistä. Sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteen omaksumisen ja juurruttamisen kannalta on tärkeää terveydellisten, sosiaalisten ja turvattomuuteen liittyvien ongelmien ennakoiminen, varhainen havaitseminen ja ehkäiseminen. Tavoitteena on entistä paremmin soveltaa lääketieteen sekä tieto- ja viestintäteknologiaa integroivan tutkimuksen tuloksia asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, palvelutuottajien yhteistyötä ja prosessiajattelua korostaen, kokeilu- ja kehittämisympäristöjä testaten sekä linjata sosiaali- ja terveysalan kehittämistarpeita ja löytää uusia ratkaisuja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ja yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta erityisosaaminen, teknologia- ja muu tuotekehitys tulisi paremmin hyödynnettyä ja palvelisi kaikkia alueen kuntia. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 9

11 Perusterveydenhuollon toimivuus Espoon perusterveydenhuollon (yhdessä Oulun kanssa) kehittämisen jatkohanke Alueelliset ja seudulliset yhteistyöhankkeet toimintatapojen selkeyttämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi Sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen Sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistäminen Itsenäisen elämisen ja asumisen tukeminen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen (Keski-Uusimaa) Työvoiman riittävyys Ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja työvoimalta edellytetään lisääntyvässä määrin laaja-alaista osaamista, syvällistä ammatin hallintaa sekä teknisen kehityksen tuomien uusien osaamisalueiden omaksumista. Tavoitteena on turvata työvoiman riittävyys eläkkeelle siirtymisen ja palveluiden kysynnän kasvun seurauksena sekä taata koulutus ammattialoittain alueen palvelutarpeisiin liittyen ja vaikuttaa alan työnantajakuvan parantamiseen. Tavoitteena on myös luoda täydennyskoulutukseen ja uralla etenemiseen uusia mahdollisuuksia sekä lisätä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on panostaa alan imagoon, henkilöstöstrategiaan, vetovoimaisuuteen, kilpailukykyyn, työn sisällön kehittämisen sekä uusien työaikamallien ja uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuden turvaaminen Uudellamaalla Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Vahva kulttuuri- ja vapaa-aikasektori luo terveen, innovatiivisen ja elinkelpoisen pohjan kilpailukykyisen Uudenmaan kehittymisedellytyksille. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja sekä harrastamismahdollisuuksia vahvistamalla lisätään asukkaiden viihtyvyyttä, turvallisuutta ja samalla vahvistetaan uusmaalaisuutta. Uudellemaalle oman, Uudenmaan taidetoimikunnan ja alan muiden maakunnallisten toimijoiden yhteistyön vahvistaminen on edellytys mm. toteuttamissuunnitelmaprosessin järkevälle toteuttamiselle. Kulttuurisen ympäristön vaaliminen ja asumisolosuhteiden parantaminen seudun kasvupaineissa vahvistavat taloudellisia menestysmahdollisuuksia maakunnan kaikissa osissa. Suurimpia haasteita vuosina tulee olemaan kirjastopalvelujen varmistaminen suurtaajamissa. 10 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

12 TOIMINTALINJA 3: EKOLOGISESTI TEHOKAS UUSIMAA Toimintalinjan tavoitteena on taloudellisen kasvun ja väestönkasvun edellyttämien riittävien asunto-, infrastruktuuri- ja liikenneinvestointien turvaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä ja alueellisia kehitysedellytyksiä tasaavalla tavalla. Yhdyskuntarakenne Uuttamaata kehitetään niin, että asukkaille ja yrityksille tarjotaan hyvä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö. Se perustuu tasapainoiseen yhdyskuntarakenteeseen, seudun toimivuuteen ja rakennetun ympäristön rikkauteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Yhdyskuntarakennetta eheytetään nykyistä rakennetta tiivistämällä ja täydentämällä sitä uusilla rakentamisalueilla. Maakuntakaavalla ja sitä toteuttavilla kuntien yksityiskohtaisemmilla alueiden käytön suunnitelmilla luodaan edellytykset väestönkasvun edellyttämien toimintojen sijoittumiselle, alueellisten kehityserojen tasoittumiselle sekä sosiaalisten olosuhteiden eheyttämiselle. Yhdyskuntarakenteen kehittymiseen voidaan vaikuttaa myös käyttämällä tietoliikenteen uusia mahdollisuuksia mm. etätyössä, opiskelussa ja hyödyntämällä niitä maakunnan kilpailutekijänä. Keskeisimmät hankkeet liittyvät maakuntakaavan toteuttamistoimenpiteiden selvittämiseen ja kaavaan sisältyvien toimenpidealueiden toteutukseen, Lahden oikoradan rakentamisen synnyttämien kehittämismahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä palvelevan paikkatietojärjestelmän kehittämiseen. Asuminen Uudenmaan asuntotilanteen perustekijänä on kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde. Sen seurausvaikutukset ovat metropolialueen kaupunkiseuduilla toisistaan poikkeavat. Käytettävissä olevat asuntopoliittiset toimenpiteet on yhtenäisellä asuntomarkkina-alueella tarpeen eriyttää siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti voidaan kohdistaa toisaalta maakunnan eri osien ja toisaalta erilaisessa asunnontarvetilanteessa olevien käyttäjäryhmien ongelmien ratkaisemiseen. Uudenmaan liitto tukee seudullisen yhteistyön vahvistumista asuntopolitiikassa. Keskeisenä pidetään kuntien keskinäisen ja kuntien ja valtion välisen yhteistyön vahvistumista väestön kasvun hallinnassa ja asuntopolitiikan suuntaamisessa. Tavoitteena on, että asuntoja rakennetaan väestön ja asumisväljyyden kasvua vastaava määrä ja että kohtuuhintainen vuokra- ja asumisoikeustuotannon määrä kasvaa. Asuntotuotannon edellytetään sijoittuvan siten, että se tukee eheää yhdyskuntarakennetta ja tasapainoista aluerakennetta. Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet ovat asumisen seutustrategioiden ja Uudenmaan asunto-ohjelman laatiminen sekä asuntotuotannon edellytyksenä olevien infrastruktuuri-investointien ja palvelujen järjestämisen rahoitusstrategia. Liikenne Liikenteen osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntasuunnitelman mukaisesti se, että Uudellamaalla on älykkääseen ja kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen perustuva liikennejärjestelmä. Toimivilla kansainvälisillä yhteyksillä parannetaan maakunnan kansainvälistä kilpailukykyä. Liikennejärjestelmää kehitetään tukemaan turvallista liikkumista, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja viihtyisää elinympäristöä. Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen turvataan mm. rakentamalla E18 -tie moottoritieksi. Tien rakentaminen on aloitettu vuonna 2004 välillä Lohjanharju Lohja. Ratahallintokeskus on aloittanut Kerava Lahti-oikoradan rakentamisen. Ratayhteys parantaa junayhteyksiä Venäjälle ja Itä-Suomeen. Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan ratayhteys (Marja-rata). Vuosaaren uusi satama ja sen maaliikenneyhteydet ja meriväylä toteutetaan. Rakennustyöt alkoivat vuoden 2004 alussa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 11

13 Uudeltamaalta muuhun Suomeen suuntautuvan liikenteen sujuvuutta kehitetään kahdella päätavalla: Ratahallintokeskus parantaa pääratoja nopean junaliikenteen vaatimaan tasoon ja Tiehallinto puolestaan parantaa Helsingistä muuhun Suomeen säteittäisesti suuntautuvia pääteitä. Uudenmaan sisäisessä liikenteessä olennaista on parantaa poikittaisyhteyksiä sekä pääkaupunkiseudulla että Uudenmaan muiden keskusten välillä. Haja-asutusalueiden teiden rappeutumien estetään. Joukkoliikennettä kehitetään laajentamalla kaupunkiratajärjestelmää, parantamalla taajamajunatarjontaa sekä pää- että rantaradalla ja kehittämällä lippujärjestelmiä. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan sekä taajamissa että hajaasutusalueilla. Joukkoliikenteen palvelukykyä parannetaan yhtenäistämällä ja tasa-arvoistamalla joukkoliikennepalveluja. Lippujärjestelmää kehitetään yleisesti sovellettavana ratkaisuna: maakunnan lippujärjestelmiä integroidaan YTV-alueen lippujärjestelmään ja muut liityntäliput kytketään runkomatkalippuihin. Palvelutaso varmistetaan ja tasapuolistetaan mm. kehittämällä kutsuohjattua joukkoliikennettä ja joukkoliikenteen infojärjestelmää. Pidemmän aikavälin kehittämistehtäviin kuuluvat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden ja laatukäytävien määrittely. 12 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

14 TOIMINTALINJA 4: YHTEISTYÖN UUSIMAA Toimintalinjan tavoitteena on ohjelmaperusteisen alueellisen yhteistyön edistäminen sekä hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden poistaminen koko maakunnan ja seutujen kannalta hyödyllisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Uudenmaan kilpailukykyä parannetaan yhteistyötä tiivistämällä Uudenmaan maakunta koostuu hyvin erilaisista osista metropolista syvään maaseutuun ja saaristoon. Erilaiset olosuhteet vaativat räätälöityjä ratkaisuja kehittämistoimenpiteiksi. Uusmaalainen aluekehitystyö korostaa eri toimijoiden välistä sekä vertikaalista että horisontaalista yhteistyötä alueen vahvuuksien hyväksikäyttämiseksi. Valmistautuminen EU:n laajenemisen ja nykyisen ohjelmakauden jälkeiseen aikaan tuo mukanaan varautumisen kotimaisen aluepolitiikan välineiden uudenlaiseen suuntaamiseen kohti edellytysten luomista koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen tuottavalla tavalla. Maakunnallisen ja seutukohtaisen yhteistyön tavoitteena on toisaalta selvittää, mitä toimenpiteitä tarvitaan hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden ylittämiseksi, toiminnallisesti luontevien yhteistoiminta-alueiden luomiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi sekä toisaalta sovittaa yhteen kuntien alueellista kehittämistyötä maakunnallisella tasolla. Tavoitteena on kehittää alueellisia kehittämisohjelmia välineiksi koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen saavuttamiseen ja resurssien oikeaan suuntaamiseen. Toimintalinjaa toteuttavat merkittävimmät hankkeet liittyvät Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeeseen, valtakunnalliseen aluekeskusohjelman toteuttamiseen Uudellamaalla aluekeskusohjelman ja kaupunkiohjelmien muodossa sekä Uudenmaan hyvinvointifoorumin hankkeiden toteuttamiseen. Uudenmaan maaseutualueet kuuluvat kattavasti alueellisten toimintaryhmien piiriin. Vakiinnutetaan maaseutujaoston tyyppinen alueellisten toimijoiden välinen yhteistyömuoto. Paikallisten toimintaryhmien asema vakiinnutetaan ja toimintatapaa edelleen vahvistetaan. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 13

15 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntaohjelma on nelivuotiskausiksi tehtävä yleispiirteinen ohjelma, jota tarkentavat vuosittaiset toteuttamissuunnitelmat. Maakuntaohjelman vaikutukset konkretisoituvat toteuttamissuunnitelmien kautta. Onnistuessaan maakuntaohjelma vaikuttaa kehitykseen halutun suuntaisesti ja riittävästi. Lisäksi ei-toivotut sivuvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Toteuttamissuunnitelman vaikutuksia arvioidaan maakuntaohjelman neljän toimintalinjan mukaan. 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa Taloudellista kilpailukykyä ja menestystä edistetään erityisesti elinkeino-, koulutus-, ja liikennetoimenpitein. Niiden luonne on luoda tulevaisuuden toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle. Uudenmaan ja koko Suomen kilpailukyvylle erittäin tärkeä asia on sujuva liikenne. Sen perusta on hyväkuntoinen, vähäruuhkainen ja selkeä liikenneverkosto. Liikenneverkostoa parannetaan lähivuosina monin hankkein, mutta tarpeisiin nähden aivan riittämättömästi. Suoranaisesti elinkeinotoiminnan kilpailukykyä edistävät toimenpiteet tukevat osaamista, markkinointia ja verkottumista. Erityisesti verkottumistoimenpiteiden voidaan olettaa luovan hyviä edellytyksiä Uudenmaan nykyistä tasapainoisemmalle taloudelliselle aluekehitykselle, työllisyystilanne paranee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tällöin alueellinen tasa-arvo edistyy. Tasapainoinen aluekehitys hillitsee liikenteen kasvua, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti ympäristön tilaan. 2. Hyvinvoiva Uusimaa Hyvinvoiva Uusimaa -toimintalinja perustuu neljään kokonaisuuteen 1) seudulliset hyvinvointipalvelut, 2) sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden rahoituksen turvaaminen, 3) toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen sekä 4) työvoiman riittävyys. Näistä kokonaisuuksista toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen on avainasemassa. Tarkoituksenmukaiset toimintatavat ja kattava yhteistyö tehostavat toimintoja ja siten edistävät rahoituksen ja työ voiman riittävyyttä. Seudullisten hyvinvointipalveluiden kehittämien on lähdössä hyvin liikkeelle niin, että konkreettisia tuloksia on odotettavissa jo lähivuosina. Työvoiman riittävyyteen tähtäävien toimenpiteiden edistäminen on ollut haasteellista, koska eri toimijoiden välillä on ollut selviä näkemyseroja toimenpiteistä. Näke myserot ovat kuitenkin lieventymässä. Toimintalinjan onnistuminen vaikuttaa myönteisesti ihmisten tasaarvoon. Ympäristövaikutuksia toimintalinjalla ei juurikaan ole. 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa Ekologisesti tehokas Uusimaa -toimintalinja sisältää kolme kokonaisuutta 1) yhdyskuntarakenne, 2) asuminen ja 3) liikenne. Yhdyskuntarakenteeseen vaikutetaan erityisesti kaavoituksella; maakuntakaavalla ja sitä toteuttavilla kuntien kaavoituksilla. Maakuntavaltuusto hyväksynee maakuntakaavan loppuvuodesta Maakuntakaavan valmistelun johtavia periaatteita on ollut yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tiivistämällä nykyistä rakennetta. Maakuntakaavan toteuttamistoimenpiteiden selvittämisellä luodaan edellytykset toimenpiteille, joiden toteutuminen eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Konkreettiset vaikutukset ilmenevät vasta vuosien kuluttua. Eheä yhdyskuntarakenne edistää ekologisuutta, taloudellista tehokkuutta ja sosiaalista eheyttä. Asumista koskevat linjaukset ovat vielä strategia- ja ohjelmatasolla eikä niiden toimeenpanossa. Tavoitteena on eheä yhdyskuntarakenne ja tasapainoinen aluerakenne. Liikennettä käsiteltiin jo edellä kilpailukyvyn ja taloudellisen menestymisen näkökulmasta. Tällöin todettiin, että liikenneverkkoa parannetaan lähivuosina tarpeisiin nähden aivan riittämättömästi. Ekologisesti tehokkaan Uudenmaan näkökulmasta johtopäätös on aivan sama, koska liikenteen ruuhkautuminen aiheuttaa paljon ylimääräisiä päästöjä Uudenmaan ilmastoon. 14 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

16 4. Yhteistyön Uusimaa Yhteistyön Uusimaa -toimintalinjan merkittävimmät toimenpiteet liittyvät Helsingin seudun yhteistyöhön, valtakunnalliseen aluekehittämisohjelmaan ja Uudenmaan hyvinvointifoorumiin. Kaksi viimeksi mainittua ovat luonteeltaan yhteistyösopimuksia. Helsingin seudun yhteistyön kehittäminen on myös perusluonteeltaan yhteistyösopimus, vaikka sitä mahdollisesti tehostetaan jopa lainsäädännöllisin toimin. Tällaisten yhteistyösopimusten tavoitteena on koordinoida toimintoja, luoda yhteistyöverkostoja ja yhteisperinnettä sekä vakiintuneita käytäntöjä niin, että yhteistyö on mahdollisimman tuloksellista ja kitkatonta konkreettisissa yhteishankkeissa. Yhteishankkeiden positiiviset vaikutukset ilmenevät erityisesti kustannussäästöinä ja nykyistä parempina palveluina asukkaille. Toimintalinjan ympäristövaikutukset ovat todennäköisesti vähäiset. Luonnollisesti vaikutukset riippuvat niistä konkreettisista hankkeista, joihin toimintalinja johtaa. Valtakunnallisten aluekehittämisohjelmien hankkeista osa sillä tavalla konkretisoitumassa, että kustannussäästöjä ja nykyistä parempia palveluja on odotettavissa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmakaudelle Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 15

17 IV Toteuttaminen hallinnonaloittain KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman toteutuksessa KTM:n rooli on edistää yrityskannan uusiutumista ja erityisesti osaamispohjaisten yritysten kasvua. Uudellamaalla tämä edellyttää kansainvälistymistä ja siksi toimenpiteistä valtaosa kohdentuu kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Teknologiapolitiikka TEKES:n keskusyksikkö on Uudellamaalla. TEKES edistää teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvyn kehittämistä rahoittamalla tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja ja toteuttamalla teknologiaohjelmia yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. TEKES:n yritysrahoituksesta noin 40% kohdistuu Uudellemaalle. rahoituspäätökset tehdään projektikohtaisesti. Parhaat projektiehdotukset saavat rahoitusta, alueellisia kiintiöitä rahoitukselle ei ole. TEKES toimii yhteistyössä esimerkiksi Uudenmaan TE-keskuksen kanssa. Yrityspolitiikka TE-keskus, TEKES, Finnvera ja Finpro vahvistavat yhteistyötä (ns. kvartetti yhteistyö), tavoitteenaan kasvuyritysten kehityksen vauhdittaminen. TE-keskuksen yritysosasto keskittyy ns. kasvuasiakkaisiin, joiden liiketoiminnan kehittymistä tuetaan yritysanalyysien, kehittämisohjelmien ja liiketoiminnan kehittämishankkeiden avulla. Lisäksi edistetään yrityshautomoissa käynnistyviä hankkeita. Pk-yritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään koulutuksen, oppaiden ja räätälöidyn konsultoinnin avulla. TE-keskuksen maaseutuosaston hallinnoimista kehittämisohjelmista voidaan rahoittaa sekä maatilakytkentäisiä että ns. ketjuyrityksiä Leader- ja ALMA ohjelmista. Keskeisiä toimialoja ovat hevostalous, bioenergia, matkailu, elintarvike sekä alihankintaan, koneurakointiin ja yhteistyöhön liittyvät toimet. Uusyritystoiminta kattaa hyvin Uudenmaan alkavien yritysten neuvonnan, mikä jatkuvuus tulee varmistaa. KTM:n yrityspolitiikassa painotetaan taloudellisen kehityksen nojaavuutta alueen omien vahvuuksien hyödyntämiseen. Tämä merkitsee sitä, että Uudellamaalla on Suomen mittakaavassa merkittävin yrittäjyys-, osaamis- ja teknologiapotentiaali, jonka toimintakyky tulee turvata jatkossakin uusien toimialojen syntymiseksi. Uudellamaalla tarvitaan lisärahoitusta alue- ja seututoimijoiden yhteisiin yritysten toimintaympäristöhankkeiden rahoittamiseen. Kasvu- ja kvyritysten lisäksi tarvitaan resursseja niille pk-yrityksille, jotka eivät kuulu tähän ryhmään eivätkä ole maaseudun elinkeinotukien piirissä. Kansainvälistymispolitiikka Uudellamaalla sijaitsee 42 % Suomen vientiyrityksistä. Noin 2/3 yritysrahoituksesta suunnataan kansainvälistymisvaiheessa olevien kasvuyritysten osaamistason kohottamiseen ja kansainvälistymisen ensivaiheiden tukemiseen. Suhteutettuna vientiyritysten määrä ja vientiasiamiesten määrä muuhun Suomeen Uudellamaalla vientiasiamiehiä tulisi olla 8. Määrä on vain 1 1/2 henkilöä. Vientiyritysten määrä Uudellamaalla on vähentynyt 5 % 90-luvun puolivälistä vuoteen Viennin perusneuvonnan taso on varmistettava riittävillä vientiasiamiesresursseilla. Lisäksi on tarvetta selvästikin yritysten kansainvälisten verkostoprojektien käynnistämiseen Uudenmaan toimijoiden yhteistyön kautta. Näihin yritysprojekteihin ei ole soveltuvaa rahoitusta (esim. Esr-rahoitus ei paras). Energiapolitiikka Bioenergia ja sen hyödyntäminen on edelleen alueella tämän rahoituskauden yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita. Alaa ja yrittäjyyttä vahvistetaan edelleen rahoittamalla yleisiä ja yritysten kehittämishankkeita. TE-keskus voi tukea yritysten ja yhteisöjen energiakatselmusten tekemistä sekä energiansäästö- ja kotimaisten polttoaineiden käytön edistämisinvestointeja. 16 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

18 EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen KTM:n hallinnonalalla Uudenmaan elinkeinorakenteen ja taloudellisen merkityksen kannalta on keskeistä etsiä mahdollisuuksia turvata innovaatiovetoinen kasvu. Yrittäjyyden lisääminen, kasvumahdollisuuksien edesauttaminen ja tutkimuksen ja teknologian yhteistyö ovat peruslähtökohtia. Euroopan sosiaalirahaston tuella yrittäjyyttä edistetään tukemalla alueellisesti ja toimialoittain verkottuneita tai monen toimijan yhteishankkeita, kasvuhakuista yritystoimintaa ja oman yrityksen perustamista. Myös sosiaalista yrittäjyyden käynnistämistä tuetaan. Yhteistyössä myös alueen ammattikorkeakoulut toteuttavat yritystoimintaa edistäviä strategioita. Yritysten henkilökunnan osaamista lisäävät täsmäprojektit. KTM on mukana Uudellamaalla vahvistamassa tavoite 2 -ohjelmaa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 17

19 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman toteutuksessa Liikenteelliset ratkaisut ja liikennejärjestelmän toimivuus vaikuttavat yhtenä tekijänä esimerkiksi väestön sijoittumiseen ja viihtymiseen alueella, aluerakenteen muodostumiseen, elinkeinoelämän sijoittumiseen, alueen kilpailukykyyn jne. Liikenteen hallinto on jakautunut useampiin yksiköihin, jotka toimivat Liikenne- ja viestintäministeriön alaisina. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa tavoitteet väyläviranomaisille. Väylävirastot: Tiehallinto - vastaa liikennejärjestelmän toimivuudesta ja taloudellisuudesta yhdessä muiden väylävirastojen kanssa - vastaa ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuudesta, mukavuudesta ja turvallisuudesta - vastaa yleisiin teihin liittyvistä viranomaistehtävistä, palvelujen suunnittelusta ja hankinnasta toiminnan lähtökohtana asiakkaiden ja yhteiskunnan odotukset ja tarpeet - seuraa ja selvittää odotuksia, tarpeita ja asiakastyytyväisyyttä - seuraa toimintaympäristön muutoksia - seuraa tie- ja liikenneolojen nykytilaa ja muutoksia tavoitteena tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja yhteiskunnalle - laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman LVM:n ohjeiden mukaisesti neljäksi vuodeksi sekä Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman että tiepiirikohtaiset suunnitelmat, jotka sisältävät tienpidon keskeiset painotukset ja suunnitelmakauden tavoitteet Ratahallintokeskus - vastaa rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta ja muista radanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä Ajoneuvohallintokeskus - hallinto-, palvelu- ja informaatiokeskus, joka edistää ajoneuvoliikenteen turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä Merenkulkulaitos - huolehtii merenkulun sujuvuudesta ja turvallisuudesta Henkilöliikenne Uudenmaan henkilöliikenteen kehittäminen perustuu maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden säilyttäminen ja kasvattaminen on keskeisessä asemassa maakunnan liikennejärjestelmää kehitettäessä. Joukkoliikenteen palvelujen oston ja kehittämisen määrärahasta (momentti ) myöntävät lääninhallitukset hakemusten perusteella avustusta runko- ja paikallisliikenteen ostoihin, lippualennuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja suunnitteluun. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen aiheuttama pendelöinnin kasvu nostaa joukkoliikenteen olosuhteiden kehittämisen ja erityisesti liityntäliikenteen kehittämisen tärkeään asemaan. Pääkaupunkiseudulla liikenteen ruuhkautuminen vaikeuttaa sekä henkilöauto- että linja-autoliikennettä. Pääteiden kehittämisen keskeiset tavoitteet liittyvät liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja yhtenäisiin ajo-olosuhteisiin. Kiireelliset keskisuuret investoinnit jäävät kaupunkiseuduilla lähes kokonaan toteutumatta ja liikenteen toimivuus heikkenee. Maaseudun teiden perusverkon ylläpidon ja kehittämisen keskeisenä tavoitteena on aluerakenteen, palvelurakenteen tai elinkeinoelämän muuttuvien tarpeiden tukeminen ja puutteiden poistaminen. Henkilöliikenteessä rautatieliikenteen kilpailukyky vahvistuu Keravan kaupunkiradan ja Lahden oikoradan valmistumisen ansiosta. Vuonna 2006 oikoradan käyttöönotto tuo merkittäviä matkaaikasäästöjä Helsingin ja Itä-Suomen kaupunkien välillä. 18 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

20 Tavaraliikenne ja logistiikka Uudellamaalla on useita valtakunnallisestikin merkittäviä logistiikkakeskuksia, mm. Helsinki-Vantaan lentoasema ja rannikon satamat. Tärkeää on varmistaa sujuvat yhteydet terminaaleista maakunnalliseen ja valtakunnalliseen liikenneverkkoon. Monet tiepiirin TTS-suunnitelmassa olevat isot hankkeet parantavat etenkin tavaraliikenteen sujuvuutta. Myös pääkaupunkiseudun tieverkosta poistuu ohjelmakaudella vaikeita pullonkauloja. Kasvava liikenne ja ruuhkautuneisuus aiheuttavat silti ongelmia muilla tieosuuksilla, eikä suunnitelmakauden investoinneilla pystytä vastaamaan odotusten mukaisesti elinkeinoelämän kehityksen tarpeisiin. Maaseudun perustieverkolla tulee varmistaa elinkeinoelämän, esimerkiksi maa- ja metsätalouden kuljetusten ympärivuotiset kuljetusmahdollisuudet. Perusradanpidon rahoituksen vaje vaarantaa raideliikenteen kilpailukyvyn ja kuljetusosuuden säilyttämisen. Radan käytettävyyden kannalta oleellisia toimenpiteitä on jouduttu karsimaan, minkä seurauksena tavaraliikenteen nopeudesta ja kapasiteetista joudutaan tinkimään. Ohjelmakaudella 25 tonnia sallivien rataosien määrä kasvaa Helsinki Tampere- ja Kerava Lahti-ratojen ansiosta. Väylät Uudellamaalla useiden pienten ja keskisuurten tiehankkeiden toteuttaminen on viivästynyt perustienpidon alhaisen rahoitustason takia. Alemmanasteisen tieverkon kunto on heikentynyt erityisesti 1990-luvulla. Kunnon heikkeneminen on saatu sen jälkeen pysähtymään, nykyisellä rahoitustasolla tieverkkoa ei kuitenkaan pystytä kehittämään. Valtion talousarvion momenttiin , perustienpito, tulisi saada tasokorotus. Hallituksen asettama infraministerityöryhmä sai helmikuussa 2004 valmiiksi mietinnön liikenneväyläpolitiikan linjauksiksi vuosille Monivuotinen investointiohjelma sisältää sekä uudet kehittämishankkeet että ehdotukset perustienpidon tason turvaamisesta. Uusista tieverkon kehittämishankkeista (momentit ja ) päätetään vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Investointiohjelmassa esitetään seuraavien Uudenmaan hankkeiden käynnistämistä vuoteen 2007 mennessä: - Hakamäentie - valtatie 2 Vihti Pori - Kehä I Turunväylä Vallikallio - kantatie 51 Kirkkonummi Kivenlahti Lisäksi ministerityöryhmän ehdotuksen mukaan suunnitelmakaudella käynnistetään teemapakettien hankkeita ja ne on priorisoitu isojen investointihankkeiden edelle. Kasvavien alueiden kehityksen tukemisen teemapakettiin sisältyy Karjaan läntisen ja Klaukkalan ohikulkuteiden rakentaminen. Uudellamaalla on käynnissä seuraavat isot tieinvestointihankkeet: Vuosaaren sataman tiejärjestelyt (valmis 2008), valtatie 1 / E 18 Lohja Lohjanharju (valmis 2006) ja kantatie 50 Kehä III Lentoasemantie Tikkurila (valmis 2005). Tikkurila Kerava kaupunkirata valmistui elokuussa Kaupunkirata lisää rataosan kapasiteettia ja palvelutasoa. Uudenmaan mittavin ratahanke toteuttamissuunnitelmakautena on Kerava Lahti-oikoradan rakentaminen. Hanke valmistuu vuonna Oikorata lisää merkittävästi kapasiteettia ja palvelutasoa. Radanvarsikunnille uusi rata luo kehittämismahdollisuuksia. Hanke on myös avain itäsuunnan junaliikenteen kehittämiselle. Ratahallintokeskus on esittänyt, että Ilmalan ratapihan parantaminen (100 M ) voidaan käynnistää vuonna Hanke on uusi kehittämishanke ja vaatii käynnistyäkseen erillisen eduskunnan päätöksen. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 19

21 Radanpidossa ensisijainen tavoite on saada lisättyä perusradanpidon rahoitustasoa nähtävissä olevasta tasosta. Vasta sen jälkeen on mahdollista aikaistaa uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan kiireellisimmät raideliikennehankkeet, jotka eivät mahdu Ratahallintokeskuksen ohjelmiin, ovat: Pääradan taajamajunaliikenteen kehittäminen MARJA-radan rakentaminen Hanko - Hyvinkää -radan sähköistys Taajamajunayhteyksien parantaminen Kirkkonummelta länteen. Meriväylästön isoista kehittämishankkeista Uudellamaalla on käynnissä Vuosaaren väylän rakentaminen. Rannikon väylästön pienillä kehittämishankkeilla parannetaan merenkulun taloudellisuutta ja turvallisuutta. Ajankohtaisia hankkeita ovat: Barösundin väylän parantaminen Inkoon väylän lastinkevennyspaikka Pohjan väylän syventäminen Hangon kiertoväylän parantaminen Harmajan väylän oikaisu Suomenlahden talviväylän parantaminen. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuutta on käsitelty Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa maakunnallisella tasolla. Yksityiskohtaisemmat toimenpiteet liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi selvitetään alueellisissa tai kunnallisissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Liikenneturvallisuudessa Tiehallinto sitoutuu valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan tieliikenteessä kuolee vuonna 2010 enintään 250 henkilöä. Painopisteenä on pääteiden vakavien onnettomuuksien vähentäminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen taajamissa. Perustienpidon niukat investointiresurssit kohdistetaan pääasiallisesti liikenneturvallisuutta tehokkaasti parantaviin toimenpiteisiin. Nopeusrajoituksia tarkistetaan paikallisten olosuhteiden niin edellyttäessä ja automaattisen nopeusvalvonnan lisäämistä tuetaan. Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan turvalaitteilla, rakentamalla junien automaattinen kulunvalvonta sekä poistamalla ja turvaamalla tasoristeyksiä. Toimenpiteillä vähennetään onnettomuusriskiä. Junaliikenteen turvallisuus paranee ohjelmakaudella merkittävimmin siksi, että vuonna 2006 kaikki henkilöliikenteen radat ja tärkeimmät tavaraliikenteen radat ovat kulunvalvonnan piirissä. Tasoristeyksiä poistetaan kehysrahoitustason rahoituksella kuitenkin huomattavasti suunniteltua vähemmän. Poistamatta jää mm. osa asemilla sijaitsevia laituripolkuja. Näille on vuoden 2005 jälkeen suunniteltu 80 km/h nopeusrajoituksia (esim. Helsinki Kirkkonummi väli). Tietoliikenne Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut kansallisen laajakaistastrategian, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Strategian mukaan maakuntaliittoja pyydettiin laatimaan maakunnallisia laajakaistastrategioita yhdessä kuntien kanssa mennessä. Kansallisessa laajakaistastrategiassa määritellään liittojen tehtävät seuraavasti: Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallinnon toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. Maakunnallisen strategian laatimiseksi Uudenmaan liitto kerää maakunnassa toimivilta teleoperaattoreilta tietoja heidän nykyisestä laajakaistatarjonnastaan. Kartoituksen ensisijainen tavoite on löytää alueita, jotka tällä hetkellä ovat kokonaan laajakaistapalvelujen tarjonnan ulkopuolella ja arvioida, millä toimenpiteillä ne voidaan saada laajakaistapalvelujen piiriin. Samalla kartoitetaan langattomien yhteyksien levinneisyyden tilaa Uudellamaalla. Laajakaistayhteydellä tarkoitetaan kartoituksessa vähintään 256k/256k-nopeudella toimivia kiinteitä yhteyksiä. 20 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

22 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman toteutuksessa Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) rahoitusta käytetään Uudellamaalla yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin, vesistö- ja vesihuoltotöihin sekä pohjavesiselvitysten ja pohjavedensuojelusuunnitelmien laadintaan. MMM osallistuu vesien suojelun edistämiseen maatalouden ympäristötukijärjestelmän kautta. Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosasto huolehtii päätoimijana ja -rahoittajana maaseutuyhteisöjen ja -yritysten kehittämisestä ja investointien rahoittamisesta. Lisäksi TE-keskus huolehtii elinkeinokalatalouden ja vapaa-ajankalatalouden kehittämisestä sekä yleisen kalatalousedun valvonnasta toimialueellaan. Maaseudun kehittäminen Maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto on yhteistyöelin alueellisten toimijoiden välillä. Sen toiminnan tavoitteena on muodostaa kokonaisnäkemys uusmaalaisen maaseudun kehittämistoimenpiteiden suuntaamiselle. Maaseudulle kohdennetaan maatalous- ja maaseutupoliittisia toimenpiteitä. Uudellamaalla maaseutupolitiikka keskittyy erityisesti maaseudun toimintarakenteiden vahvistamiseen, elinkeinojen kehittämiseen, peruspalvelujen kunnossapitoon ja rakentamiseen sekä osaamisen tason nostamiseen. Syrjäisten maaseutuyhteisöjen tietopalvelua parannetaan laajakaistahankkein ALMA-varoin. Riittävät resurssit maaseutualueiden perusinfrastruktuurin kunnossapitoon ja palvelutason säilyttämiseen tulee varmistaa. Kehittämishankkeiden ja investointien rahoituksen kohteina ovat ensisijassa hevostalous, bioenergia, matkailu, alihankinta, elintarvikkeet sekä koneurakointi ja siihen liittyvä yhteistyö. TE-keskuksen suoran yritys- ja kehittämisrahoituksen lisäksi toimintaryhmien kautta tapahtuu yhteisöllistä ja toimialakohtaista elinkeinojen kehittämistä. Yhteisöllisessä kehittämisessä korostuu kolmannen sektorin työn arvo. Omaehtoiseen kehittämiseen perustuva toimintaryhmätyö on osoittautunut toimivaksi, siksi toimintatavan edellytykset Uudellamaalla tulee jatkossakin turvata. Teknistä tukea tarvitaan myös kansallisesti rahoitettavien laajojen hankekokonaisuuksien valmisteluun. Kehittämisessä pyritään keskeytymättömään tekemiseen. Rahoituskausien vaihto merkitsi hankalaa rahoitustaukoa. Tulevaa ohjelmakausien vaihtoa valmistellaan ns. ELMA-rahoituksen turvin. Uuden kauden valmistelussa myös saariston erityistarpeet tulee ottaa huomioon. Maaseudun kehittämisen keskeisiä kysymyksiä on toimivien vesihuoltopalveluiden järjestäminen. Vuonna 2004 valmistuneen Uudenmaan vesihuollon kehittämisohjelman, jossa haja-asutuksen vesihuoltohankkeilla on keskeinen sija, toteuttaminen edellyttää valtion rahoitusosuuden tuntuvaa korottamista Uudellamaalla. Vuoden 2004 alussa voimaantullut asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla lisää painetta haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen. Metsätalous Bioenergian käyttöä ja lämpöyrittäjyyttä vahvistetaan rahoittamalla kehittämishankkeita ja yritysinvestointeja. Bioenergiahankkeet kattavat koko Uudenmaan alueen. Keskeiset hankkeet: Hanko Tammisaari yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Vesivarojen käyttö ja hoito Suojavyöhykkeiden perustamista vesistöjen reunamille edistetään kehittämisvaroilla tehtävän tiedotuksen avulla. Erityisesti toimintaryhmien kautta rahoitetaan pienehköjä järvien ja lampien kunnostuksia. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 21

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007 Uudenmaan liiton julkaisuja B 34-2006 Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007 Uudenmaan liiton julkaisuja B 34-2006 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004. Uudenmaan liitto

Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004. Uudenmaan liitto Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004 Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ OHJAA VISIO: Uudenmaan

Lisätiedot