Sisällysluettelo. Helsinki Vantaa-selvitys Toimintaympäristöselvitys 2 (251)

Transkriptio

1

2 -selvitys 2 (251) Sisällysluettelo Toimeksianto... 5 Lukijalle Väestö Väestörakenne: nykytila ja kehitys Väestön kansalaisuus ja äidinkieli Huoltosuhde Muuttoliike Perheet ja asuntokunnat Palvelut Väestön terveydentila Väestön elintavat ja niiden erot Elinajanodote ja terveyserot Väestön terveydentila Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoito Terveysasemat ja terveyskeskuspäivystys Perusterveydenhuollon laitoshoito Erikoissairaanhoito Yksityisten terveyspalveluiden käyttö Avoterveydenhuollon palveluiden kokonaiskäyttö Kustannukset Projektiot Sosiaalipalvelut ja etuudet Ostopalvelut ja yksityiset sosiaalipalvelut Lastensuojelu Toimeentulotuki Päihdepalvelut Vammaispalvelut Kehitysvammaispalvelut Vanhusten sosiaalipalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatus Perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus vuotiaiden määrä ja väestöennuste Toisen asteen koulutus Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus Ei-tutkintotavoitteinen koulutus Kulttuuri, liikunta ja muut vapaa-ajanpalvelut Palveluiden organisointi Helsingissä ja lla Keskeisiä vapaa-ajan palveluita Nuorisotoiminta Kaupunkirakenne, asuminen ja ympäristö Kaupunkirakenne Yleiskaavat Yleiskaavavaranto Asemakaavavaranto Liikenne Liikennejärjestelmä ja liikkuminen Liikennesuunnitelmat Asunto- ja toimitilarakentaminen Asunto- ja rakennuskanta Rakentaminen Asuminen Asuntokanta ja asuntojen käytössä olotilanne Asuntokuntien asuminen Asuntojen hinnat ja vuokrat

3 -selvitys 3 (251) Asuntojen vuokrat ja hinnat Ympäristö ja ilmasto Ilmasto ja energia Ilmanlaatu Melu Luonto ja kulttuurimaisema Pilaantuneiden alueiden kunnostus Vesialueet Jätteet ja hankinnat Ympäristöjohtaminen ja ympäristötietoisuuden edistäminen Asuinalueiden profiilit ja erityispiirteet Demografinen rakenne ja kehitys Lapset ja peruskouluikäiset Ikääntyvä väestö Vieraskieliset Perherakenne Hyvinvoinnin kehitys Koulutustaso Tulotason kehitys Työttömyyden muutos Toimeentulotuen saajat Sairastuvuusindeksi Asuinalueiden turvallisuus Kilpailukyky ja työmarkkinat Aluetalouden tunnuslukuja Kuntatalous Elinkeinot ja työpaikat Työpaikkamäärän kehitys Elinkeinorakenne Elinkeinotoiminnan erikoistumisalat Työpaikkakeskittymät ja klusterit Helsingin seudun ennakoitu työllisyyskasvu Työvoima ja työttömyys Työllisten määrä ja toimialajakauma Työttömyyden kehitys Ulkomaalaistaustaiset työmarkkinoilla Työvoiman riittävyys Demografinen työvoimapula Muuttoliike Pendelöinti Työelämään osallistuminen Kuntademokratia ja osallistuminen Demokratiaindikaattorit Äänestysaktiivisuus Kuntalaisten näkemykset äänestämisestä Valtuutettujen näkemykset eri toimielinten ja toimijoiden vaikuttavuudesta Osallisuus ja vuorovaikutus Helsingissä Kaupunginosayhdistykset ja asukastalot Sähköinen osallistuminen ja vuorovaikutus Kaupunkisuunnitteluun osallistumien ja Terveellinen kaupunginosa -hanke Muiden virastojen tapoja mahdollistaa osallistuminen Kuntalais- ja valtuustoaloitteet Osallisuus ja vuorovaikutus lla Lasten ja nuorten osallisuus Aluetoimikunnat ja Svenska kommittén Asukasillat ja foorumit Erityisryhmien osallisuus sekä tasa-arvoasiat Kuntalaisaloitteet Yhdistystoiminnan tukeminen Sähköinen osallistuminen

4 -selvitys 4 (251) 7. Kestävä kehitys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Kaupunki- ja yhdyskuntarakenne Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden suunnittelu Viheralueverkoston kestävyys Liikenteen kestävyys Talouden kestävyys Aluetalous Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Tulotaso ja pienituloisuus Ympäristötalous Sosiaalinen kestävyys Väestön koulutustaso Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Kodin ulkopuolelle sijoitetut Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Työryhmän kokoonpano Työn eteneminen Yhteistyö muiden työryhmien kanssa Sisällöntuottajat ja kommentoijat Tiivistelmätaulukot

5 -selvitys 5 (251) Toimeksianto Helsingin ja n kaupunkien ja niiden toimintaympäristöjen nykytilan kuvaus ja kehitystarkastelu suoritettiin toimintaympäristöryhmän työnä. rakentuu sisällöllisesti seurantaryhmän toimeksiannossa annettua jäsennystä soveltaen ja keskittyen nykytilan kuvauksessa 2000-luvun lopun tuoreimpaan tietoon. Ennusteet ja kehitysarviot tarvitsevat pohjatiedoksi tiedot toteutuneesta kehityksestä, jossa huomioidaan niin Helsingin kuin n erityispiirteitä (vrt. Pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025, ). Väestökehityksestä esitetään ennuste, muilta osin on kysymys kehitysarviosta tai projektiosta. laadittiin seurantaryhmän toimeksiannossa annetun jäsennyksen mukaisesti sekä siten, että jokaisessa luvussa ja kuvataan erikseen peräkkäin ja lisäksi laadittiin tiivis yhteenveto kaupunkien eroista ja samankaltaisuuksista. Aluetarkasteluissa käytettiin mahdollisuuksien mukaan kaupunkien ns. osa-aluetasoa, joka myös tietosuoja huomioiden on paras saatavilla oleva alueyksikkö kuvaamaan asuinaluetta.

6 -selvitys 6 (251) Lukijalle Käsillä oleva julkaisu sisältää keskeisiä Helsingin ja n toimintaympäristön kehitystietoja sekä ennusteita, ennakointeja tai laskelmia tulevasta kehityksestä. Julkaisu sisältää mahdollisuuksien mukaan yhtäläiset ja samoihin aineistoihin ja käsitteisiin pohjautuvat tiedot molemmista kaupungeista. Aikasarjojen pituus on pääsääntöisesti viisi vuotta tuoreimmasta tiedosta taaksepäin. Ennusteiden ja ennakointien pituus vaihtelevat ilmiön ja saatavien tietojen mukaan. Ennakoinnit ulottuvat viidestä vuodesta aina 20 vuoden päähän. Väkiluku kuvaa vuodenvaihteen tilannetta. Väestötarkasteluissa pyritään kuvaamaan väestökehitystä, rakennetta ja muutoksia eri ikäryhmissä, jotka on määritelty palvelutarpeiden näkökulmasta. Vieraskielisen väestön (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) kuvauksen kautta tuodaan esiin Helsingin ja n kulttuurista monimuotoisuutta ja sen vaikutusta palvelurakenteeseen ja tarpeisiin. Väestöennusteet perustuvat tietoon talouden ja väestön demografisen rakenteen muutoksista sekä niiden tulevan kehityksen ennakoinneista. Tässä raportissa väestöennusteina on käytetty Helsingin ja n omia keskenään harmonisoituja väestöennusteita. Palveluiden käyttöä kuvaavat tiedot on koottu pääosin valtakunnallisesti harmonisoiduista Suomen virallisen tilaston tietolähteistä. Palveluiden tulevaa käyttöä ennakoidaan laskelmilla, jotka perustuvat kolmen tuoreimman tilastovuoden tietoihin sekä väestöennusteisiin. Laskelmissa ei ole otettu huomioon palveluiden mahdollisia uusia tulevia järjestämisen tapoja, teknologian hyödyntämisen vaikutuksia palvelun kysyntään ja tarjontaan tms. Palveluiden valinnan kriteereinä on käytetty palveluiden käytön ja tarpeen yleisyyttä sekä kustannusten tasoa. Yhdyskuntarakenteen kuvaus pohjautuu pitkälti karttaesityksiin, joihin on pyritty uudella tavalla liittämään valmista tietoaineistoa. Tietojen saatavuudesta ja ilmiöistä riippuen paikkatietojen tarkkuus vaihtelee 250 metrinruuduista kunta ja kaupunkitasoon. Asuinalueiden profiilit ja erityispiirteet -luvussa tarkastellaan ä ja ta osa-alueittain. Tarkastelu keskittyy demografiseen rakenteeseen ja väestön hyvinvointiin. Kilpailukyvyn ja työmarkkinoiden kuvaukseen on saatu uutta seudun kuntakohtaista tietoa Tilastokeskuksen aluetilinpidosta. Lisäksi kilpailukykyä ja aluetaloutta koskevassa luvussa esitellään koko Helsingin seudun talouden viisivuotiskauden kasvuennuste, jonka on laatinut Cambridge Econometrics -tutkimuslaitos. Ennuste perustuu laitoksen omaan ennustemalliin ja laajaan paikallisten asiantuntijoiden kuulemiseen. Samasta lähteestä on peräisin myös seudun työllisyyden ennakoitu muutos. Työvoiman saatavuuden arvioinnin osatekijöinä on käytetty väestön ikärakenteen muutosta, muuttovirtoja, työmatkaliikkuvuutta sekä työelämään osallistumisaktiivisuutta. Tässä selvityksessä kuntataloutta käsitellään suppeasti. Lisää kuntatalousteemasta voi lukea - -selvityksen Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut -raportista. Osallistumisen ja kuntademokratian kuvaus perustuu Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit - käsikirjaan. Käsiteltäviä teemoja ovat edustuksellinen osallistuminen ja äänestysaktiivisuus sekä kansalaisten osallisuus ja vuorovaikutus. Selvityksen viimeisessä luvussa käsitellään kestävää kehitystä maankäytön ja kaupunkirakenteen, liikenteen, talouden ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista.

7 -selvitys 7 (251) 1. Väestö 1.1 Väestörakenne: nykytila ja kehitys Helsingin väestönkasvu on ollut 2000-luvulla huomattavasti hitaampaa kuin 1990-luvulla, jolloin väkiluku kasvoi hengellä, keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa luvun kasvu on ollut henkeä, vajaa 0,6 prosenttia vuodessa. lla 2000-luvun kasvu henkeä ja 1,2 prosentin vuosikasvu - on ollut lähes yhtä nopeaa kuin 1990-luvulla, jolloin väestö kasvoi hengellä, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Kuvio 1.1 Helsingin ja n väkiluku sekä ennuste Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja n kaupungin tietopalvelu sekä Tilastokeskus Kotikuntalain muutos vuonna 1994, joka mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakunnalleen, kasvatti 1990-luvulla väestöä enemmän Helsingissä kuin lla. Kuvio 1.2 Pääkaupunkiseudun väkiluku sekä ennuste Kauniainen Espoo Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja n kaupungin tietopalvelu sekä Tilastokeskus

8 -selvitys 8 (251) Helsingin väkiluku on kasvanut talouden taantumaan ja asuntomarkkinoiden muutokseen liittyvän notkahduksen jälkeen vuosittain hengellä. Väestöennusteessa oletetaan nykyisen nopean kasvun tasaantuvan noin hengen ja 0,7 prosentin vuosikasvuksi vuodesta 2011 lähtien. Kuvio 1.3 Helsingin väkiluvun muutos vuosina sekä ennuste Toteutunut Ennuste Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus Sipoosta ja lta vuoden 2009 alussa liitettyjen alueiden väestö (2 063 henkeä) ei ole mukana vuoden 2008 muutoksessa. Helsingin väestörakenne poikkeaa koko maan ja muun Helsingin seudun väestöstä erityisesti siten, että nuorten aikuisten osuus on huomattavasti korkeampi kuin muualla. Nämä ikäluokat ovat Helsingissä huomattavasti suurempia kuin sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat, jotka ovat koko Suomen väestössä suuremmat. in muuttaa nuoria aikuisia opiskelemaan ja työhön muualta Suomesta, mutta myös kotoaan irtautuvat nuoret muuttavat naapurikunnista Helsingin pieniin vuokra-asuntoihin. Myös ulkomailta muuttavat ovat pääosin nuoria. Helsingissä alle 18-vuotiaiden osuus on sen sijaan selvästi pienempi kuin koko maassa, mikä johtuu siitä, että lapsiperheet muuttavat usein naapurikuntien suurempiin ja edullisempiin perheasuntoihin. Eläkeikäisten osuus on myös jonkin verran koko maata vähäisempi. n väkiluku on kasvanut 2000-luvun jälkipuolella nopeammin kuin Kun koko vuosikymmenen keskimääräinen vuosikasvu oli 2 100, vuosikymmenen lopulla lähestyttiin Väestöennusteessa oletetaan kasvun olevan keskimäärin henkeä, noin prosentti vuodessa. Kuvio 1.4 n väkiluvun muutos vuosina sekä ennuste Toteutunut Ennuste Lähde: n kaupungin tietopalvelu ja Tilastokeskus

9 -selvitys 9 (251) n väestön ikärakenne on koko maan väestöä nuorempi, eläkeikäisten osuus on pienempi ja vuotiaita on enemmän. Myös pienten lasten osuus on suurempi. Suurimmat ikäluokat ovat lla nelikymppisiä. Koska lla on paljon esikaupunkimaista asututusta, aikuistumassa olevat nuoret muuttavat usein in, ja vuotiaiden osuus väestöstä on selvästi ä pienempi. Kuvio 1.5 Helsingin ja koko maan väestörakenne ,0 2,5 0,0 2,5 5,0 Koko Suomi Naiset Miehet Kuvio 1.6 n ja koko maan väestörakenne ,0 2,5 0,0 2,5 5,0 Koko Suomi Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus Helsingissä alle kouluikäisten lasten määrä kääntyi kasvuun vuonna 2007 ja on ennakkotiedon mukaan henkeä tuota ajankohtaa korkeampi. Lasten määrän ennustetaan kasvavan vuosittain keskimäärin 700 hengellä tällä vuosikymmenellä. Peruskoulun ala-asteikäisten määrä oli korkeimmillaan vuonna 2002, ja määrä on laskenut hengellä vuoden 2009 loppuun mennessä. Ala-asteikäisten määrän ennustetaan kääntyvän kasvuun vuonna Yläasteikäisten määrä on vähentynyt vuoden 2007 huipusta 800 hengellä, ja määrän ennustetaan olevan henkeä nykyistä pienempi vuonna 2016, minkä jälkeen alkaa uusi kasvu. Lukio- ja ammattiopetusikäisten, vuotiaiden määrä on nyt huipussaan, ja määrä laskee tällä vuosikymmenellä hengellä, 20 prosenttia. Työikäisen väestön, (19 64-vuotiaat) määrä kasvoi keskimäärin hengellä, 0,6 prosentilla vuodessa, mutta vuosikasvun ennustetaan hidastuvan 900:aan, 0,25 prosenttiin tällä vuosikymmenellä. Koska samaan aikaan eläkeikäisen väestön määrä alkaa kasvaa nopeasti, demografisen huoltosuhteen heikkeneminen alkaa heti tämän vuosikymmenen alussa.

10 -selvitys 10 (251) Kuvio 1.7 Helsingin lapset ja nuoret sekä ennuste Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus 0 6 vuotiaat 7 12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat n alle kouluikäisten lasten määrä alkoi kasvaa 2000-luvun puolivälissä ja on nyt lähes henkeä korkeampi. Tällä vuosikymmenellä määrän ennakoidaan kasvavan vuosittain keskimäärin vajaalla 150 hengellä. Peruskoulun ala-asteikäisten määrä väheni vuosina , mutta uuden kasvun ennakoidaan jo alkaneen vuotiaiden määrän ennustetaan olevan tämän vuosikymmenen lopussa henkeä nykyistä korkeampi. Yläasteikäisten määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 ja laskun ennustetaan jatkuvan vuoteen Vuosikymmenen lopussa vuotiaiden määrä on taas nykytasolla. Lukio- ja ammattiopetusikäisten, vuotiaiden määrä laskee vuosina , ja ikäluokan koko on vuosikymmenen lopussa 800 henkeä nykyistä pienempi. Työikäisen väestön, (tässä vuotiaat) määrä kasvoi keskimäärin hengellä vuodessa, vajaalla prosentilla, mutta vuosikasvun ennustetaan hidastuvan reiluun 500:aan tällä vuosikymmenellä. Koska samaan aikaan eläkeikäisen väestön määrä alkaa kasvaa nopeasti, demografisen huoltosuhteen heikkeneminen alkaa heti tämän vuosikymmenen alussa. Kuvio 1.8 n lapset ja nuoret sekä ennuste Lähde: n kaupungin tietopalvelu ja Tilastokeskus 0 6 vuotiaat 7 12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat

11 -selvitys 11 (251) Helsingin eläkeikäisen väestön määrä alkaa kasvaa suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään tällä vuosikymmenellä. Vuosina yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi hengellä, mutta tämän vuosikymmenen kasvuksi ennustetaan Vaikka kasvu onkin nopeinta vuotiaiden ryhmässä, myös yli 85-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan lähes 30 prosenttia nykyisestä. Kuvio 1.9 Eläkeikäinen väestö Helsingissä sekä ennuste vuotiaat vuotiaat Yli 85 vuotiaat Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus n eläkeikäisen väestön määrä on kasvanut lla varsin nopeasti johtuen siitä, että n väestönkasvun nopein vaihe ajoittui 1970-luvun alkuun, ja eläkeikäisten osuus väestöstä oli vuosituhannen alussa vielä varsin pieni. Vuosina yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi hengellä, yli 60 prosenttia. Tämän vuosikymmenen kasvuksi ennustetaan Vaikka kasvusta suurin osa on vuotiaita, suhteellisesti nopeinta kasvu on yli 85-vuotiailla, joiden määrä kaksinkertaistuu tällä vuosikymmenellä. Kuvio 1.10 Eläkeikäinen väestö lla sekä ennuste vuotiaat vuotiaat Yli 85 vuotiaat Lähde: n kaupungin tietopalvelu ja Tilastokeskus

12 -selvitys 12 (251) 1.2 Väestön kansalaisuus ja äidinkieli Helsingissä ulkomaalaisten määrä alkoi kasvaa 1990-luvulla nopeasti, ja vuodenvaihteessa 2008/2009 kaupungissa asui ulkomaan kansalaista eli 6,7 prosenttia asukkaista. Lisäksi helsinkiläistä on ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset muodostavat ulkomaalaistaustaisten ryhmän. läisistä 10,1 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia eli yhteensä henkilöä. Ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä on virolaiset, joita oli Helsingissä henkilöä. Selvästi toiseksi suurin ryhmä oli venäläiset, joita oli noin 880 henkilöä vähemmän. Kolmanneksi suurin ryhmä on somalialaiset, joiden määrällinen kasvu on hiipunut 1990-luvun puolista välistä lähtien, johon yhtenä syynä on Suomen kansalaisuuden saanti. Virolaiset ja venäläiset ovat vaihtaneet kansalaisuuttaan Suomeen, mutta heidän tulomuuttonsa on kuitenkin edelleen niin vilkasta, ettei heidän kansalaisuusmääränsä ole laskenut. Ulkomaan kansalaisista 36,7 prosenttia oli EU-maista ja 18,6 prosenttia muualta Euroopasta. Aasialaisia oli 23 prosenttia ja afrikkalaisia 14 prosenttia. Pohjoisamerikkalaiset muodostavat 2,7 prosentin osuuden ja eteläamerikkalaiset ja karibialaiset 2,3 prosentin osuuden. Äidinkielenään suomea puhuvia oli helsinkiläisistä 84,3 prosenttia ja ruotsinkielisiä 6,1 prosenttia. Muuta äidinkieltä puhuvia oli eli 9,6 prosenttia asukkaista. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjä (12 470), viro (6 217), somali (5 792) ja englanti (3 798). Yhdessä näitä kieliä puhui yli puolet vieraskielisestä väestöstä. lla ulkomaalaisten määrä alkoi kasvaa 1990-luvulla nopeasti, ja vuodenvaihteessa 2008/2009 kaupungissa asui ulkomaan kansalaista eli 5,6 prosenttia asukkaista. Lisäksi vantaalaista on ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset muodostavat ulkomaalaistaustaisten ryhmän. laisista 8,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia eli yhteensä henkilöä. Ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä on virolaiset, joita oli lla henkilöä. Toiseksi suurin ryhmä oli venäläiset, joita oli Kolmanneksi suurin ryhmä on somalialaiset. Ulkomaan kansalaisista 32 prosenttia oli EU-maista ja 29 prosenttia muualta Euroopasta. Aasialaisia oli 22 prosenttia ja afrikkalaisia 13 prosenttia. Pohjois- ja eteläamerikkalaisia ym. oli vain kaksi prosenttia ulkomaalaisista. Äidinkielenään suomea puhuvia oli vantaalaisista 88,6 prosenttia ja ruotsinkielisiä 3,0 prosenttia. Muuta äidinkieltä puhuvia oli eli 8,4 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjä (3 958), viro (2 198), somali (1 532) ja albania (1 057). Yhdessä näitä kieliä puhui yli puolet vieraskielisestä väestöstä.

13 -selvitys 13 (251) Ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa :lla vuoteen 2020 mennessä Helsingissä, jolloin väestön määrä on ja osuus väestöstä 15 prosenttia. Venäjänkielisten määrä kohoaa :een, Baltian kielten :een ja muun Euroopan kielten ryhmät :een. Afrikan, Lähi-idän ja muun Aasian kieliä puhuvia ennustetaan asuvan Helsingissä vuonna Kuvio 1.11 Vieraskielinen väestö kieliryhmittäin Helsingissä sekä ennuste Baltia Venäjä ym. Länsi Eurooppa Itä Eurooppa Lähi Itä ja P Afrikka Muu Afrikka Muu Aasia Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus Ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa :lla vuoteen 2020 mennessä lla, jolloin väestön määrä on ja osuus väestöstä 14 prosenttia. Venäjänkielisten määrä kohoaa yli 8 000:een, Baltian kielten lähes 5 000:een ja muun Euroopan kielten ryhmät yli 6 000:een. Afrikan, Lähi-idän ja muun Aasian kieliä puhuvia ennustetaan asuvan lla vuonna Kuvio 1.12 Vieraskielinen väestö kieliryhmittäin lla sekä ennuste Baltia Venäjä ym. Länsi Eurooppa Itä Eurooppa Lähi Itä ja P Afrikka Muu Afrikka Muu Aasia Lähde: n kaupungin tietopalvelu ja Tilastokeskus

14 -selvitys 14 (251) Helsingissä työikäisten vuotiaiden määrä kasvaa hengellä tällä vuosikymmenellä, mutta suomen- ja ruotsinkielisten määrä vähenee :lla. Kasvu saadaan siten vieraskielisestä väestöstä, jonka määrä kasvaa hengellä. Kuvio 1.13 Työikäinen väestö (19 64-vuotiaat) Helsingissä sekä ennuste Muu kieli Suomi ja ruotsi Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus lla työikäisten vuotiaiden määrä kasvaa hengellä tällä vuosikymmenellä, mutta suomen- ja ruotsinkielisten määrä vähenee 2 700:lla. Kasvu saadaan siten vieraskielisestä väestöstä, jonka määrä kasvaa hengellä. Kuvio 1.14 Työikäinen väestö (19-64-vuotiaat) lla sekä ennuste Muu kieli Suomi ja ruotsi Lähde: n kaupungin tietopalvelu ja Tilastokeskus

15 -selvitys 15 (251) Taulukko 1.1 Helsingin ja n väkiluku ja ikärakenne , 2009 ja ennuste 2020 sekä muutos Väkiluku , 2009 ja ennuste 2020 sekä väkiluvun muutos Muutos Muutos Yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Ikärakenne, osuus koko väestöstä ja väkiluvun muutos , % Muutos, % Muutos, % Yhteensä , ,6 0-6-vuotiaat 7,5 6,6 7,3 19,7 9,9 9,0 8,8 9, vuotiaat 6,0 5,1 4,9 3,8 8,2 6,9 6,9 12, vuotiaat 2,7 2,9 2,3-15,5 3,7 3,8 3,3-2, vuotiaat 2,8 3,1 2,3-19,9 3,8 3,9 3,2-9, vuotiaat 9,1 9,1 8,0-5,5 8,0 7,6 7,0 3, vuotiaat 48,5 45,8 45,4 7,1 48,6 44,3 42,3 7, vuotiaat 10,0 13,1 11,7-3,5 9,9 13,3 11,6-1, vuotiaat 7,2 7,6 10,4 47,5 5,3 7,0 10,3 65, vuotiaat 4,6 4,8 5,6 23,8 2,1 3,3 5,2 76,2 Yli 85-vuotiaat 1,7 1,9 2,3 29,5 0,6 0,8 1,5 124,1 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja n kaupungin tietopalvelu sekä Tilastokeskus

16 -selvitys 16 (251) Taulukko 1.2 Helsingin ja n vieraskielisen väestön ennuste Väkiluku , 2009 ja ennuste 2020 sekä väkiluvun muutos Muutos Muutos Koko väestö Suomi Ruotsi Vieraat kielet yht Baltia Venäjä ym Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Lähi-Itä ja P-Afrikka Muu Afrikka Muu Aasia Muut / tunt Äidinkielirakenne, osuus koko väestöstä ja väkiluvun muutos, % Muutos, % Muutos, % Koko väestö , ,6 Suomi 88,0 84,3 79,8 2,3 92,7 88,6 83,7 6,3 Ruotsi 6,6 6,1 5,4-3,8 3,4 3,0 2,6-1,8 Vieraat kielet yht. 5,4 9,6 14,7 66,3 3,9 8,4 13,7 84,5 Baltia 0,6 1,1 1,7 65,0 0,4 1,2 2,2 109,0 Venäjä ym. 1,4 2,3 3,1 49,0 0,9 2,1 3,7 96,3 Länsi-Eurooppa 1,1 1,7 2,5 57,7 0,5 0,8 1,1 63,5 Itä-Eurooppa 0,3 0,5 0,8 66,7 0,3 0,9 1,7 116,3 Lähi-Itä ja P-Afrikka 0,5 1,1 1,8 79,1 0,5 1,0 1,7 85,0 Muu Afrikka 0,7 1,3 2,2 81,7 0,8 1,0 1,0 14,6 Muu Aasia 0,7 1,4 2,4 83,1 0,6 1,3 2,1 89,0 Muut / tunt. 0,1 0,1 0,2 47,4 0,1 0,1 0,2 63,0 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja n kaupungin tietopalvelu sekä Tilastokeskus

17 -selvitys 17 (251) 1.3 Huoltosuhde Lasten osuus on Helsingissä selvästi pienempi kuin lla, joten Helsingin demografinen huoltosuhde on ollut ja on tulevaisuudessakin edullisempi kuin lla, vaikka Helsingissä eläkeikäisen väestön osuus on suurempi. Tämän vuoksi vanhushuoltosuhde on lla ä edullisempi, mutta heikkenee nopeammin, koska ikärakenne painottuu enemmän eläkeikää lähestyviin. Molemmissa kaupungeissa ollaan kuitenkin selvästi matalammalla tasolla kuin koko maassa. Kuvio 1.15 Demografinen huoltosuhde* Helsingissä, lla ja koko maassa vuosina sekä ennuste ,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 Suomi 0,10 0, Demografinen huoltosuhde = alle 15- ja yli 65-vuotiaat / vuotiaat Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja n kaupungin tietopalvelu sekä Tilastokeskus Kuvio 1.16 Vanhushuoltosuhde* Helsingissä, lla ja koko maassa vuosina sekä ennuste ,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 Suomi 0,05 0, Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiaat / vuotiaat Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja n kaupungin tietopalvelu sekä Tilastokeskus

18 -selvitys 18 (251) 1.4 Muuttoliike Helsingin väkiluku on kasvanut vuosina hengellä eli 4,6 prosenttia. Keskimääräinen vuosikasvu oli 0,5 prosenttia. Vuosikasvusta 40 prosenttia tuli syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden. Vuosina Helsingin väestö väheni hengellä, koska talouden taantuma koetteli etenkin Helsingin seutua vähentäen muualta Suomesta muuttavien määriä. Samaan aikaan Helsingistä muutettiin huomattavasti aikaisempaa enemmän naapurikuntiin. Helsingin saama muuttovoitto kasvoi jälleen 2005 alkaen, toisaalta muualta Suomesta tulevien määrän jälleen lisääntyessä, mutta etenkin ulkomaalaisten tulomuuton kasvaessa luvun huippuvuosiakin korkeammalle. Aivan viime vuosina poismuutto naapurikuntiin on vähentynyt merkittävästi, mikä osaltaan on kasvattanut väkilukua. on 2000-luvulla menettänyt muuttotappiona lle keskimäärin asukasta vuodessa. Muuttotappio on kasvanut ja se oli suurimmillaan vuosina , vuosittain lähes henkeä. Kuvio 1.17 Helsingin nettomuutto muuttosuunnan mukaan vuosina Ulkomaat Muu Suomi yht Kehyskunnat Espoo+Kaun Yhteensä Lähde: Tilastokeskus n väkiluku on kasvanut vuosina hengellä eli 10,8 prosenttia. Keskimääräinen vuosikasvu oli 1 prosenttia. Kasvusta kolme neljäsosaa tuli syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden. Tästäkin johtuen n väkiluku on kasvanut 2000-luvulla varsin tasaisesti, mutta kasvu on kiihtynyt vuosikymmenen lopulla. Kasvun kiihtyminen johtuu toisaalta Helsingistä saadun muuttovoiton kasvusta, toisaalta ulkomaalaisten muuttojen lisääntymisestä. Myös Espoosta on saatu viime vuosina muuttovoittoa. Sen sijaan on menettänyt muuttotappiona väestöä seudun kehyskuntiin koko 2000-luvun. Vuosituhannen alun muuttovoitto seudun ulkopuolisesta Suomesta kääntyi myös tappioksi useimpina vuosina 2003 jälkeen.

19 -selvitys 19 (251) Kuvio 1.18 n nettomuutto muuttosuunnan mukaan vuosina Ulkomaat Muu Suomi yht Kehyskunnat Espoo+Kaun Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Lapsiperheitä muuttaa Helsingistä lle enemmän kuin lta in. on menettänyt muuttotappiona lle vuosittain keskimäärin 350 alle 15-vuotiasta lasta. Määrä ei ole vaihdellut paljoakaan 2000-luvulla. Sen sijaan Helsingin vuotiaista saama muuttovoitto on supistunut viime vuosina puoleen alkuvuosista. Kuvio 1.19 Helsingin alle 25-vuotiaiden muuttovoitto ja -tappio n suuntaan vuosina Lähde: Tilastokeskus vuotiaat 0 14 vuotiaat saa Helsingistä muuttovoittoa kaikista yli 25-vuotiaiden ikä- ja koulutustasoryhmistä. Korkea- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden muuttovoitto on viime vuosina supistunut enemmän kuin vain perusasteen suorittaneen väestön muuttovoitto.

20 -selvitys 20 (251) Kuvio 1.20 n saama muuttovoitto Helsingin yli 25-vuotiaista koulutustason mukaan vuosina Perusaste tai tunt. Keskiaste Korkea aste Lähde: Tilastokeskus 1.5 Perheet ja asuntokunnat Puolessa Helsingin asunnoista on vain yksi asukas, ja neljännes väestöstä asuu yksin. Yhden ja kahden hengen asuntokuntia on 80 prosenttia asuntokunnista, ja vain 10 prosentissa asunnoista asuu neljä henkeä tai enemmän. n asuntokunnista 37 prosenttia on yhden hengen asuntokuntia, kaksin asuvia on 33 prosenttia ja neljä henkeä tai suurempia on 16 prosenttia asuntokunnista. n asuntokunnista on suurempi osa lapsiperheitä (perheessä on vähintään yksi alle 18-vuotiaita lapsi), kuin Helsingissä, jossa lapsiperheitä on vain 18,5 prosenttia asuntokunnista. lla osuus on 28 prosenttia. Lapsettomia pariskuntia on lla yhtä suuri osuus kuin lapsiperheitä, Helsingissä selvästi enemmän. Kuvio 1.21 Asuntokunta ja perherakenne Helsingissä ja lla ,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Yksinasuvat Lapsettomat parit Lapsiperheet* Muut asuntokunnat** *Lapsiperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi ** Muut asuntokunnat = perheet, joissa vain yli 18-vuotiaita lapsia sekä muut asuntokunnat Lähde: Tilastokeskus

21 -selvitys 21 (251) Perhetilastoissa perheeksi lasketaan vain samassa asunnossa asuvat lapset ja vanhemmat. Helsingin lapsiperheistä 40 prosentissa on vain yksi alle 18-vuotias lapsi ja 30 prosentissa 2 lasta. lla lasten määrä perheissä on hieman suurempi, mutta ero ei ole suuri. Perheet, joissa on yli 18-vuotiaita lapsia, ovat Helsingissä yleisempiä kuin lla, mutta ero ei ole suuri. Kuvio 1.22 Perheet, joissa on lapsia, lasten määrän mukaan Helsingissä ja lla ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Yli 18 v. Alle 18 v. 0,0 Hki Van Hki Van Hki Van Hki Van Hki Van Lähde: Tilastokeskus 1 lapsi 2 lasta 3 lasta 4 lasta 5+lasta Helsingin lapsista reilu neljäsosa, 26 prosenttia asuu yksinhuoltajaperheissä, lla viidesosa, 21 prosenttia. Yksinhuoltajuus on yleisempää kouluikäisten lasten perheissä, sillä 7-17-vuotiaista lapsista Helsingissä 31 prosenttia asuu vain toisen vanhempansa kanssa ja lla 25 prosenttia. Kuvio 1.23 Alle 18-vuotiaat lapset perhetyypin mukaan Helsingissä ja lla ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Avio /avopari YH perhe Lähde: Tilastokeskus

22 -selvitys 22 (251) 2. Palvelut* 2.1 Väestön terveydentila Helsingin terveydenhuollon palveluja käytti henkilöä vuonna Palveluiden käyttäjistä oli helsinkiläisiä. lla lääkärissä käyneitä potilaita oli vuonna Päivystystoiminnan lääkärissä kävi asiakasta. Suun terveydenhuollossa oli asiakasta. Yksi henkilö on voinut olla asiakkaana tai potilaana useissa eri palveluissa Väestön elintavat ja niiden erot Elintapoina kuvataan tässä päihteiden käyttöä, tupakointia, ravitsemustottumuksia ja liikuntaa aikuisten terveyskäyttäytymistä koskevan kyselyn ja kouluterveyskyselyn tulosten avulla. Terveyseroja kuvataan koulutustason mukaisena joidenkin elintapapiirteiden yhteydessä. Aikuisten terveyskäyttäytymistä koskevan kyselyn vastaajat ovat vuotiaita, kouluterveyskyselyn vastaajat peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat pääosin vuotiaita ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat pääosin vuotiaita. Aikuisväestön päihteiden käytössä lla ja erityisesti Helsingissä alkoholia humalahakuisesti käyttävien aikuisten osuus on selvästi koko maata korkeampi sekä miehillä että naisilla. Matalan koulutason omaavilla alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus on keskiarvoa korkeampi ja korkean koulutustason omaavilla osuus jää keskiarvoa matalammaksi. Taulukko 2.1 Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus sukupuolen ja koulutuksen mukaan (%) Espoo Uusimaa Koko maa Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yhteensä 35,4 12,6 30,5 11,4 25,9 8,1 34,8 10,5 28,1 8 Koulutustaso Matala 41,3 16,7 38,6 12,2 Keskitaso 39,9 15,1 32,2 17,0 Korkea 30,5 9,5 26,3 7,9 Lähde: Helsingin koululaisista lukion oppilaat ovat peruskoululaisia yleisemmin tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ja sama ero kouluasteiden välillä näkyy lla. Kummassakin alkoholin humalakäyttö on vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen Laittomia huumeita kokeilleiden osuus on samoin vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen *Tietokeskus on tuottanut Sosiaali- ja terveyspalvelut ja Sivistystoimen palvelut -teemaryhmien väliraportteihin palvelupistekartat.

23 -selvitys 23 (251) Taulukko 2.2 Koululaisten päihteiden käyttö ja tupakointi vuosina 2004 ja 2008 Osuus oppilaista (%) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Tupakoi päivittäin peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Lähde: THL, Kouluterveyskysely Päivittäin tupakoivien aikuisten osuus on Helsingissä ja lla koko maata korkeampi. Myös tupakoinnissa matalan koulutustason omaavilla tupakoivien osuus on keskimääräistä korkeampi. Korkean koulutustason omaavilla päivittäin tupakoivien osuus on keskimääristä alempi. Taulukko 2.3 Päivittäin tupakoivat, osuus % aikuisväestöstä Espoo Uusimaa Koko maa Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yhteensä 30,5 24,2 29,9 27,3 26,4 19,4 27,9 22,9 26,9 19,3 Koulutustaso Matala 45,4 35,5 51,6 41,8 Keskitaso 36,8 33,1 31,4 33,6 Korkea 20,8 14,6 20,8 18,4 Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) , THL, Päivittäin tupakoivien osuus oli vuonna 2004 likimain yhtä suuri peruskoulussa ja lukiossa. Vuoteen 2008 tultaessa lukiolaiset ovat vähentäneet tupakointia ja päivittäin tupakoivien osuus jää peruskoululaisia alemmaksi. Tupakoivien osuudet ja kehitys on ollut likimain samanlaista Helsingissä ja lla. läisten ja vantaalaisten aikuisten ruokatottumukset ovat koko maata terveellisemmät. Niukasti kasviksia käyttää noin 30 prosenttia miehistä ja vajaa 20 prosenttia naisista. Koko maassa miesten osuus on selvästi, naisten niukasti näitä korkeampi. Matalan koulutustason omaavilla ruokatottumukset ovat vähemmän terveellisiä kuin korkean koulutuksen omaavilla. läiset miehet ovat hiukan, vantaalaiset miehet ja naiset selvästi koko maata lihavampia, eli heillä painoindeksi ylittää 30 rajan. läiset naiset ovat koko maata hoikempia. Matalan koulutustason henkilöistä lihavien osuus on keskitasoa korkeampi ja vaikutus on voimakkaampi naisilla kuin miehillä. Taulukko 2.4 Niukasti kasviksia käyttävät, osuus % Espoo Uusimaa Koko maa Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yhteensä ,4 19, ,4 30,7 19,8 34,4 30,1 Koulutustaso Matala 47,4 34,5 53,5 24,4 Keskitaso 36,2 20, ,2 Korkea 19,9 14, ,1 Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) , THL,

24 -selvitys 24 (251) Taulukko 2.5 Lihavien osuus (BMI vähintään 30 kg/m^2) % Espoo Uusimaa Koko maa Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yhteensä 18, ,2 17,4 16,4 19,2 17, ,5 Koulutustaso Matala 20,7 23,9 26,3 29,9 Keskitaso 20, ,7 21,8 Korkea 16,1 13,3 18,6 16,9 Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) , THL, Koululaisista epäterveellisten välipalojen syönti on yleisempää peruskoulussa kuin lukiossa, mutta on vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen 2008 muilla paitsi n lukiolaisilla. Lukiolaisia hiukan suurempi osa peruskoululaisista on ylipainoisia ja ylipainoisten osuus on ennallaan hiukan lisääntynyt vuodesta 2004 vuoteen Taulukko 2.6 Koululaisten ruokailutottumukset ja ylipaino sekä liian vähän liikuntaa harrastavien osuus (%) 2004 ja 2008 Osuus oppilaista (%) Epäterveellisiä välipaloja vähintään 2 kertaa viikossa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Ylipainoa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Lähde: THL, Kouluterveyskysely Helsingin ja n aikuisista miehistä hiukan koko maata suurempi osuus ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa. Aikuisista naisista sen sijaan selvästi koko maata suurempi osuus jättää liikunnan harrastamisen sikseen näissä kaupungeissa. Helsingissä matalan koulutustason omaavat harrastavat liikuntaa keskimääräistä vähemmän. lla miehistä matalan ja korkean koulutustason omaavat liikkuvat keskimääräistä enemmän, mutta naisilla matalan koulutustason omaavat harrastavat keskimääräistä vähemmän liikuntaa. Taulukko 2.7 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattoman aikuisten osuus (%) aikuisväestöstä Espoo Uusimaa Koko maa Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yhteensä 30, ,1 32,5 31,4 28,5 32,1 30, ,8 Koulutustaso Matala 39 34,1 27,9 41 Keskitaso 30,1 33,6 34,8 32,4 Korkea 27,7 28,5 26,5 29,4 Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) , THL, Koululaisista hiukan yli puolet harrastaa liian vähän liikuntaa viikoittain. Lukiossa liian vähän liikuntaa harrastavien osuus on hiukan suurempi kuin peruskoulussa. Liian vähän liikkuvien osuus on hiukan vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen 2008.

25 -selvitys 25 (251) Elinajanodote ja terveyserot Vuosien tietojen perusteella helsinkiläisen vastasyntyneen elinajanodote on 77,8 vuotta, miehillä 73,9 vuotta ja naisilla 81,1 vuotta. laisen vastasyntyneen elinajanodote on 78,4 vuotta, miehillä 75,4 vuotta ja naisilla 81,2 vuotta. Vuosien perusteella laskettu helsinkiläisen vastasyntyneen elinajanodote oli 78,7 vuotta eli vajaan vuoden enemmän kuin aikaisempien vuosien perusteella laskettu. Taulukko 2.8 Vastasyntyneen elinajanodote Espoo Uusimaa Suomi Vastasyntyneen elinajanodote Molemmat sukupuolet 77,8 78,4 80,1 78,6 78,1 Miehet 74,5 75,4 77,2 75,2 74,5 Naiset 81,5 81,2 82,7 81,7 81,5 Lähde: Elinolot ja kuolleisuus aineisto (EKSY) , Tilastokeskus Kuvio 2.1 Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä vuotta / asukasta, kaikki kuolinsyyt Molemmat sukupuolet Miehet Naiset Suomi Uusimaa Espoo Lähde: Elinolot ja kuolleisuus aineisto (EKSY) , Tilastokeskus läisillä on menetettyjä elinvuosia ikävälillä vuotta on koko maan tasoon selvästi enemmän. lla menetettyjen elinvuosien määrä jää koko maan tason alapuolelle. Alkoholisyyt olivat työikäisten suomalaisten yleisin kuolemansyy vuonna Eläkeikäisten yleisin kuolemansyy oli sepelvaltimotauti. menettää alkoholikuolemissa miesten elinvuosia selvästi koko maata enemmän. lla alkoholikuolemien takia menetetyt miesten elinvuodet jäävät koko maan tasoa vähäisemmäksi, mutta naisten alkoholikuolemissa menetettyjen elinvuosien taso ylittää koko maan tason niukasti.

26 -selvitys 26 (251) Taulukko 2.9 Alkoholikuolemissa, verenkiertoelinten sairauksissa ja itsemurhissa menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä vuotta / asukasta Espoo Uusimaa Suomi Alkoholikuolemissa menetetyt elinvuodet Molemmat sukupuolet Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet Molemmat sukupuolet Miehet Naiset Itsemurhissa menetetyt elinvuodet Molemmat sukupuolet Miehet Naiset Lähde: Elinolot ja kuolleisuus aineisto (EKSY) , Tilastokeskus Verenkiertoelinten sairauksien kuolemissa menetetyt elinvuodet ylittävät Helsingissä koko maan tason, lla jäävät sen alapuolelle. Itsemurhien vuoksi menetettyjen elinvuosien kohdalla tilanne on likimain sama kuin edellä. menettää elinvuosia itsemurhien vuoksi koko maan tasoa enemmän. jää koko maan tason alapuolelle miesten osalta, mutta on naisten osalta samalla tasolla kuin koko maa Väestön terveydentila Helsingin aikuisten miesten terveydentila on hiukan heikompi kuin naisten, sillä miehistä 37 prosenttia kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Naisista vastaava kokemus on 36 prosentilla. lla miesten ja naisten välinen ero on hiukan suurempi, kun miehistä 38 prosentilla terveys on keskitasoinen tai sitä heikompi ja vastaavasti kokee 35 prosenttia naisista. Matalan koulutustason miehet ja naiset kokevat terveytensä keskiarvoa heikommaksi, korkean koulutustason omaavat keskiarvoa paremmaksi sekä Helsingissä että lla. Taulukko 2.10 Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevat, osuus (%) , aikuisväestö Espoo Uusimaa Koko Suomi Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yhteensä 37,4 36,1 37,8 34,8 35,4 32,1 36,8 34, ,2 Koulutustaso Matala 47,3 46,4 51,7 50,6 Keskitaso 40,2 38,7 41,4 32,3 Korkea 31,2 29,9 29,5 29,5 Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) , THL, Koululaisista lukiolaisissa on suurempi osuus terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokevia kuin peruskoulussa sekä Helsingissä että lla. Peruskoulussa kuitenkin on lukiota hiukan suurempi osuus oppilaita, joilla on lääkärin toteama pitkäaikaissairaus.

27 -selvitys 27 (251) Taulukko 2.11 Koululaisten terveydentila vuosina 2004 ja 2008 Osuus oppilaista (%) Terveydentila keskinkertainen tai huono peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Lähde: THL, Kouluterveyskysely Kela laskee sairastavuusindeksin vuosittain kuolleisuusindeksin, työkyvyttömyysindeksin ja erityiskorvattavien lääkkeiden indeksin summana. Koko maa on 100, mihin muut alueet suhteutetaan. läiset ja vantaalaiset ovat koko maan väestöä terveempiä ja ovat olleet sitä pitkään. Helsingin sairastavuusindeksi oli 90,4 vuonna 2008, n 88,6. Kuvio 2.2 Sairastavuusindeksi, koko maa = Lähde: Kela/Tutkimusosasto/Lauri Virta, Pentti Laine/WITO78A Helsingin kansantauti-indeksi oli 79,3 vuonna 2008 eli helsinkiläisillä on kansantauteja selvästi koko maan tasoa vähemmän. Koko maahan nähden vähiten helsinkiläisillä on sydämen vajaatoimintaa, indeksi 66,7 vuonna Tilanne on sen kohdalla kuitenkin hiukan heikentynyt vuodesta läisillä on koko maata hiukan enemmän psykooseja, indeksi 100,8 vuonna Psykoosien suhteen helsinkiläisten tilanne on koko maahan nähden hiukan parantunut vuodesta n kansantauti-indeksi oli 92,5 vuonna laisten kansantaudeista sydämen vajaatoimintaa ja psykooseja on koko maahan nähden vähiten. Koko maan tasoa enemmän vantaalaisilla on verenpainetautia ja diabetesta.

28 -selvitys 28 (251) Kuvio 2.3 Kansantaudit sairauksien mukaan Helsingissä ja lla 2008, koko maa = 100 Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Astma Nivelreuma Astma Nivelreuma Lähde: Kela Vuonna 2008 Kelan korvauksia ostetuista lääkkeistä (reseptilääkkeet) sai Helsingissä 67,5 prosenttia väestöstä ja lla 68,9 prosenttia väestöstä. Yleisimmät korvatut lääkkeet olivat Kelan sairasvakuutustilaston mukaan systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet ( 52,1 % 54,1 %), tuki - ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet ( 41,6 % 43,1 %) ja sydän - ja verisuonisairauksien lääkkeet ( 34,2 % 30,5 %). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuus väestöstä on vuodesta 2004 noussut koko maassa ja niin myös Helsingissä ja lla. läisten ja vantaalaisten erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus jää edelleen selvästi koko maan tason alapuolelle. Taulukko 2.12 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä vuosina ,8 18,2 18,4 18, ,1 18,3 18,3 18,3 18,8 Koko maa 22,5 22, ,1 23,8 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

29 -selvitys 29 (251) 2.2 Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoito Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilasmäärä, ja vastaavasti muun henkilökunnan asiakasmäärä, sisältää vuoden aikana terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, kotisairaanhoidossa, mielenterveyshuollossa sekä muussa avohoidossa (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset) käyneet potilaat ja asiakkaat. Yhdellä potilaalla voi olla useampia käyntejä vuoden aikana. Kuvio 2.4 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, prosenttia (%) väestöstä vuosina Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelun peittävyys, eli potilaiden osuus väestöstä oli vuonna 2008 lla 51 prosenttia, Helsingissä 47 prosenttia ja koko maassa yhteensä 61 prosenttia. Potilaita perusterveydenhuollon avohoidossa lla oli samana vuonna kaikkiaan henkilöä, Helsingissä henkilöä ja koko maassa henkilöä. Peittävyys on vuodesta 2004 Helsingissä ja koko maassa hiukan alentunut, lla pysynyt saman tason tuntumassa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä vuonna 2008 toteutui lla noin ja Helsingissä Käyntejä oli potilasta kohden vastaavasti lla 2,9, Helsingissä 2,5 ja koko maassa 2,7. Taulukko 2.13 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit potilasta kohden vuodessa vuosina ,4 2,5 2,5 2,5 2,5 2,9 2,9 2,9 3,0 2,9 Koko maa 2,8 2,8 2,7 2,7 2,7 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Perusterveydenhuollon avohoidon muille ammattiryhmille kuin lääkäreille toteutuu selvästi lääkäreitä enemmän käyntejä, mikä näkyy myös käyntimäärissä asukasta kohden. Kun vuonna 2008 lääkärille tehtiin lla 1,5 käyntiä asukasta kohden vuodessa, niin muille ammattiryhmille käyntien määrä oli 2,5. Helsingissä vastaavat luvut olivat lääkärikäynnit 1,2 ja muun ammattiryhmän käynnit 3,2 ja koko maassa 1,6 ja 3,2.

30 -selvitys 30 (251) Helsingissä lääkärikäynnit asukasta kohden on pysynyt samana vuodesta 2004, mutta muiden ammattiryhmien käyntien määrä asukasta kohden on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen Muiden ammattiryhmien käynteihin sisältyy kotisairaanhoito ja osa kotipalvelusta. lla sekä lääkärikäynnit että muiden ammattiryhmien käynnit asukasta kohden ovat pysytelleet samana Koko maassa lääkärikäynnit asukasta kohden ovat vähentyneet ja muiden ammattiryhmien käynnit kasvaneet Taulukko 2.14 Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohden vuodessa vuosina Lääkäri 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,5 1,5 1,4 1,5 1,5 Koko maa 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6 Muu ammattiryhmä 2,6 3,6 3,0 3,1 3,2 2,5 2,5 2,5 2,6 2,5 Koko maa 3,0 3,1 3,0 3,1 3,2 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Terveysasemat ja terveyskeskuspäivystys Terveysasemien avosairaanhoidossa toteutui vuonna 2008 Helsingissä noin käyntiä ja terveysasemilla kävi henkilöä. Terveyskeskuspäivystyksessä kävi noin henkilöä ja käyntien määrä oli Lääkäreiden hoitopuheluita oli kaikkiaan n terveysasemien avosairaanhoidossa toteutui samana vuonna käyntiä ja terveysasemilla kävi henkilöä. Terveyskeskuspäivystyksessä kävi noin henkilöä, joille kertyi noin käyntiä. Lääkäreiden hoitopuheluita oli Taulukko 2.15 Käynnit terveysasemalla ja terveyskeskuspäivystyksessä asukasta kohden Helsingissä ja lla vuosina Käynnit/ asukas Avosairaanhoito (lääkäri+hoitaja, ei päiv.) 1,61 1,70 1,62 1,60 1,61 Lääkärin vastaanotto 0,82 0,86 0,82 0,81 0,80 Terveydenhoitajan vastaanotto 0,79 0,84 0,80 0,80 0,81 Keskitetty terveyskeskuspäivystys 0,20 0,21 0,21 0,21 0,21 Lääkäreiden hoitopuhelut 0,40 0,40 0,40 0,39 0, Avosairaanhoito (lääkäri+hoitaja, ei päiv.) 1,85 1,89 1,88 1,76 1,91 Lääkärin vastaanotto 1,05 1,07 1,09 1,03 1,10 Sairaanhoitajan/Terveydenhoitajan vastaanotto 0,80 0,82 0,80 0,73 0,81 Terveyskeskuspäivystys(2006/lääkäri, lääkäri+hoitaja) 0,32 0,30 0,25 0,29 0,24 Lääkäreiden puhelut ns. call center toiminta 0,49 0,46 0,47 0,42 0,40 *2006 lääkäri, 2007 lääkäri+hoitaja Lähteet: Helsingin kaupunki, terveyskeskuksen vuositilastot. n kaupunki,sosiaali-ja terveydenhuollon toimintakertomukset 2005 ja n call center toiminta: merkkipohjainen Finstar vuosina sekä n sähköiset tiedonkeruutaulukot vuodelta 2007