Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 197/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Hakija Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Åvensor fjärdenin ja Storö fjärdenin välisellä merialueella Länsi-Turunmaan kaupungin Björkön kylässä sekä voimassa olevien Stornäsetin, Bästholmenin ja Alörarnan laitosten lupapäätösten nrot 150/2005/3, 151/2005/3 ja 155/2007/3 korvaaminen Heimon Kala Oy Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Heimon Kala Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu Tämän asian käsittelyä on jatkanut alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Hankkeen tausta Heimon Kala Oy:n tarkoituksena on keskittää kalankasvatusta Länsi- Turunmaalla Houtskarin Korppoon alueella kahteen laitokseen. Tällä hakemuksella haetaan lupaa toisen keskitetyn laitoksen toimintaan. Laitos sijaitsee Åvensor fjärdenin vesialueella Alörarna -nimisen saaren itäpuolella, jossa olemassa oleva Alörarnan laitos (540) kasvaa, kun Stornäsetin (502) ja Bästholmenin (505) laitosten tuotannot kokonaisuudessaan siirretään siihen. Lisäksi 25 % Mossala sundin laitoksen (501) tuotannosta siirtyy tähän laitokseen. Tuotanto päättyy kokonaan uuden luvan tultua lainvoimaiseksi Stornäsetin ja Bästholmenin laitoksissa. Sijainninohjauksen tarkoituksena on keskittää kalankasvatustoiminta alueille, joissa vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pieniä ja naapuruston määrä vähäinen. Keskittämällä pystytään myös nykyistä paremmin ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 hyödyntämään teknisiä ratkaisuja, jolloin ympäristökuormitus kalakiloa kohti pienenee. Toiminta ja sen sijainti Voimassa olevat luvat Toiminta sijoittuu Houtskarin ulkosaaristoon. Åvensor fjärden -nimiselle selälle Alörarna -nimisen saaren itäpuolella. Kalojen lisäkasvu on enintään kg vuodessa. Hakija on esittänyt, että lupa olisi voimassa toistaiseksi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ja antamillaan päätöksillä nrot 150/2005/3, 151/2005/3, 152/2007/3 ja 155/2007/3 myöntänyt Saaristomeren Kala Oy:lle ympäristöluvat Bästholmenin (505), Stornäsetin (502), Mossala sundin (501) ja Alörarnan (540) laitosten toiminnalle. Saaristomeren Kala Oy on sen jälkeen sulautunut emoyhtiöönsä, jolloin nimi on muuttunut Heimon Kala Oy:ksi. Alörarnan, Stornäsetin ja Bästholmenin laitosten lupien sallimat rehun ravinnemäärät lisättynä 25 %:lla Mossala sundin laitoksen sallituista ravinnemääristä ovat yhteensä noin kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Päätöksissä on arvioitu, että näillä rehun ravinnemäärillä olisi mahdollista kasvattaa yhteensä kg kalaa vuodessa. Alörarnan, Mossala sundin, Stornäsetin ja Bästholmenin laitosten luvat ovat voimassa saakka. Jos uusi lupahakemus tehdään mennessä, lupa on voimassa siihen saakka, kun hakemuksesta annettava päätös saa lainvoiman. Oikeus alueeseen Heimon Kala Oy ja Björkö delägarlag -niminen osakaskunta ovat tehneet Houtskari Björkön kylän yhteistä vesialuetta RN:o 876:1 koskevan vuokrasopimuksen, joka on voimassa toistaiseksi. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Alörarna -saari on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjeistamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä lomaasuntoalueeksi (RA1). Myös Lillö -nimisen saaren laitoksen puoleinen ranta-alue, noin 700 m laitokselta lounaaseen, ovat kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjeistamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä loma-asuntoalueeksi (RA1, RA2 ja RA3). Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee Lillö -saaren länsirannalla (SL2), laitokselta katsottuna saaren toisella puolella yli 1,5 km:n etäisyydellä. Se on arvokas lehtokaistale, joka kuuluu sekä lehtojensuojeluohjelmaan että Natura -verkostoon Houtskarin lehdot (FI ). Myös Lillö -saaren eteläosan sisäosissa on vanhalle lehdesniitylle perustettu luonnonsuojelualue. Halsholmen -nimisellä saarella Lillö -saaren vastapäätä sen länsipuolella on myös luonnonsuojelualueita (SL, SL(1) ja SL(3)), perustettu lehtojen vuoksi. Ympäristön tila Hanketta varten on tehty laaja selvitys alueen ympäristöstä, jossa merialueen ympäristön lisäksi on kartoitettu muun muassa saarten kasvillisuutta ja

3 3 linnustoa. Lisäksi hakija on tehnyt erillisen pohja- ja pohjaeläintutkimuksen keskittämishanketta varten lähtötilanteen selvittämiseksi vuonna Merialue Kuormitus Veden laatu Pohja Kalasto Alueen käyttö Nykyinen toiminta Alörarnan alue on avointa ulkosaaristoa Kihdin selän läheisyydessä. Åvensor fjärdenin aukko on noin 3 x 5 kilometrin suuruinen. Tuulet sekoittavat vettä tehokkaasti. Kahden suuren selän välissä sijaitsevalla Alörarnan alueella on hyvät virtausolosuhteet. Alueella on verrattain tasaiset pohjat, eikä kynnysalueita ole virtauksia hidastamassa. Vesisyvyys laitospaikalla on noin 10 m. Åvensor fjärdenin keskisyvyys on m. Alueen saarilla ei ole merkittäviä rantaniittyjä tai uhanalaisia kasveja. Houtskarin alueella ei ole merkittäviä kuormituslähteitä. Kuormitusta aiheuttavat maanviljely, kesäasutus ja vakinainen asutus. Alörarnan laitoksen lähistöllä ei kuitenkaan harjoiteta maanviljelyä eikä alueella ole vakinaista asutusta. Alueen veden laatua on tarkkailtu osana alueen muiden Heimon Kala Oy:n laitosten yhteistarkkailua. Vuonna 2007 kokoomanäytteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat laitoksen välittömässä läheisyydessä sekä heinä- että syyskuussa 17 µg/l. Hieman etäämmällä laitokselta vastaavat pitoisuudet olivat 18 µg/l ja vertailupisteellä yli 2 km laitoksesta 21 µg/l heinäkuussa ja 19 µg/l syyskuussa. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat laitoksen välittömässä läheisyydessä 3,7 µg/l ja 3,6 µg/l, lähivertailupisteellä 3,1 µg/l ja 4,0 µg/l sekä vertailupisteellä 4,3 µg/l ja 3,4 µg/l. Kokonaistyppipitoisuuksia ei mitattu näillä näytteenottopisteillä. Happitilanne oli hyvä. Sekä kokonaisfosfori- että klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää. Yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan merialue on luokiteltu hyväksi. Pohjan tilaa tutkittiin osana yhteistarkkailua sekä edellä mainitussa erillisessä pohja- ja pohjaeläintutkimuksessa vuonna Alörarnan laitoksen läheinen pohja on savea ja soransekaista savea. Pohjaeläinten lajimäärät vaihtelivat välillä 7 12, kokonaisyksilömäärät välillä kpl/m 2 ja kokonaisbiomassa välillä g/m 2. Lajit jakaantuivat melko tasaisesti. Vallitsevina esiintyivät itämerensimpukka, amerikansukasmato ja surviaissääskeen toukat. Myös valkokatkoja esiintyi. Alörarnan laitoksen alueella oli seitsemän näytteenottoasemaa, joilla kaikilla pohjan tila oli hyvässä tai erinomaisessa tilassa BBI-luokituksen mukaan. Alueen kalakannat ovat pienentyneet hylkeiden vaikutuksesta. Saaliiksi saadaan pääasiassa simppua. Silakkaa saadaan niin vähän, että sitä ei kannata hyödyntää. Alueella on muutama kesämökki mutta ei vakituista asutusta. Verrattuna nykytilanteeseen, keskitetyn laitoksen lähistöllä asutusta on huomattavasti vähemmän. Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Laitoksen läheisyydessä ei ole väyliä. Vuosina Heimon Kala Oy:n Alörarnan, Stornäsetin, Bästholmenin ja Mossala sundin kalankasvatuslaitosten toiminta ja päästöt olivat

4 4 Alörarna (540) Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,29 1,45 1,42 1,43 1,22 1,36 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,4 7,6 8,0 7,4 5,8 7,0* Typen ominaispäästö (g/kg/a) * * painotettu keskiarvo Stornäset (502) Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,30 1,30 1,28 1,30 1,25 1,29 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,4 6,4 6,3 6,4 6,2 6,3* Typen ominaispäästö (g/kg/a) * * painotettu keskiarvo Bästholmen (505) ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella seuraavat: Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,31 1,37 1,22 1,50 1,25 1,33 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,5 6,9 5,7 8,0 6,0 6,6* Typen ominaispäästö (g/kg/a) * * painotettu keskiarvo

5 5 Mossala sund (501) Lisäkasvu (kg/a) Keskiarvo Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,26 1,22 1,20 1,21 1,16 1,21 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 7,3 7,0 6,8 7,1 6,5 6,9* Typen ominaispäästö (g/kg/a) * * painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Laitos koostuu kuudesta 4 m syvästä altaasta, joiden kokonaispinta-ala on m 2 ja -tilavuus lähes m 3. Kalojen jatkokäsittely Kalat pistetään Mossala -saarella lähellä lossirantaa sijaitsevassa hakijan perkaamossa ja perataan Uudessakaupungissa hakijan jalostustehtaalla. Perkaamolla ja jalostustehtaalla on voimassa olevat luvat. Tuotanto Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta ja siikaa sekä mahdollisesti muita lajeja. Kalaa kasvatetaan siten, että lisäkasvu on enintään kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on kg/a ja se sisältää fosforia noin kg/a ja typpeä kg/a. Kalat ruokitaan ATK-pohjaisella etäohjattavalla ruokintajärjestelmällä, joka on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Rehuvarasto sijaitsee Mossala -saarella perkaamon vieressä. Laitoksen aiheuttamat päästöt Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa. Suurimmillaan rehun kulutus on kasvatuskauden loppupuolella, jolloin kalamassa on jo kasvanut suurimmilleen ja merivesi on riittävän kylmää optimikasvuun. Vuosittaiset rehumäärien vaihtelut voivat olla huomattavia meriveden lämpötilasta ja kasvatettavasta kalalajista johtuen. Rehunkäyttö on suurin silloin, kun kalojen kasvu on optimaalinen. Laitoksen arvioitu kesä lokakuun rehunkäyttö ja päästöt ovat seuraavat:

6 6 kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu Rehumäärä (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa. Päästöjen rajoittaminen Hukkarehun ja ulosteiden tai lietteiden kerääminen avomerellä ei suunnitelman mukaan ole mahdollista. Mahdollisuudet pienentää päästöjä rajoittuvat ruokintamenetelmän kehittämiseen siten, että ruokinnan määrä ja laatu ovat optimaaliset kalan kasvuun nähden. Rehun on siksi oltava laadukasta. Hakija käyttää soijapitoisia rehuja fosforikuormituksen minimoimiseksi. Suurin osa rehusta peräisin olevasta, kalan ulosteen mukana poistuvasta fosforista on niin sidotussa muodossa, ettei se ole levien käytettävissä. Suunnitemassa on arvioitu liukoisen fosforin osuudeksi vesistökuormituksen fosforista vain 6 10 %. Keskittämishankeen myötä etäohjattavan ruokintajärjestelmän käyttö mahdollistuu. Sillä ruokinnan ajoitus ja rehun määrä saadaan optimoitua. Järjestelmän avulla voidaan mitoittaa muun muassa kalaparven biomassa tarkasti ja sen perusteella laskea kunkin päivän rehuannos. Järjestelmä ottaa myös huomioon muun muassa veden lämpötilan ja happitason, jotka vaikuttavat päivittäiseen rehuannoksen kokoon. Sijainninohjauksen merkitys ravinnekuormituksen pienentämisessä on merkittävä. Kasvatuspaikan valinnalla voidaan vaikuttaa kalojen terveyteen ja hyvinvointiin. Kun kalat pysyvät terveenä, niiden rehun käyttötehokkuus paranee, eli kalat käyttävät paremmin rehun sisällön kasvuunsa. Alörarnan laitospaikan olosuhteet ovat erittäin hyvät. Happitilanne on hyvä ja vesi on kasvatuskaudella sopivan viileää. Silloin kalat kasvavat optimaalisesti ja pysyvät myös terveinä. Samalla kuolleisuus vähenee. Pienemmällä rehun kulutuksella saadaan kasvatettua enemmän kalaa, jolloin kaloihin sitoutuu enemmän ravinteita. Tällöin ympäristökuormitus ja erityisesti ominaiskuormitus pienenevät. Kasvatustoiminnan keskittäminen yhteen laitokseen vähentää kalankasvatuksen kokonaispäästöjä. Keskittämisen myötä myös kuljetukset laitoksille vähenevät, jolloin niistä aiheutuvat päästöt ja häiriöt vähenevät. Keskitetyssä laitoksessa jää lisäksi enemmän aikaa kalojen hoitoon. Toiminta on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista (BEP) Jätehuolto Kuolleet kalat kerätään altaista päivittäin ja ne tuodaan Mossalan tukikohdan kalajäteastioihin, joista ne toimitetaan jätehuoltoyrityksen kautta edelleen. Hakijan koko kasvatustoiminnassa kuolleiden kalojen määrä on kg vuodessa. Muovijäte (rehusäkit) puristetaan paaleiksi ja kierrätetään. Sekajäte viedään kierrätyspisteille. Pieniä määriä ongelmajätettä toimitetaan ongelmajätekeräykseen.

7 7 Toiminnan vaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hakemukseen on liitetty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ( alkaen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) antama päätös nro 5/YVA ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) soveltamisesta. Päätöksen mukaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristön tila Tarkkailututkimustulosten perusteella nykyisen Alörarnan laitoksen kalankasvatuksella ei ole ollut merta rehevöittävää vaikutusta. Kokonaisfosforipitoisuudet ja klorofylli-a-pitoisuudet ovat olleet samaa suuruusluokkaa laitoksen välittömässä läheisyydessä kuin vertailupaikoilla. Kasvatusmäärän lisääminenkään Alörarnan laitoksen alueella ei ennalta arvioiden aiheuta rehevöittävää vaikutusta hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi. Kokonaiskuormitus vähenee kasvatuksen keskittämisestä saatavien hyötyjen vuoksi. Kuormitus loppuu kokonaan Stornäsetin ja Bästholmenin laitosten alueilla ja pienenee Mossala sundin laitoksen alueella, jolloin hakijan kasvatustoiminnan vaikutusalue pienenee huomattavasti. Vaikka Alörarnan laitoksella on jo pitkään kasvatettu kalaa, alueen merenpohja on tutkimusten perusteella edelleen hyvässä kunnossa. Koska veden vaihtuvuus ja virtaustilanne ovat alueella erittäin hyvät, ei suuremmankaan kasvatusmäärän arvioida heikentävän pohjan tilaa. Merialueen käyttö Luonnonsuojelualueet Toiminnan ei arvioida vaikuttavan merialueen käyttöön haitallisesti. Stornäsetin ja Bästholmenin laitosten alueet vapautuvat kokonaan muuhun käyttöön. Huoltoliikenne vähenee merkittävästi kasvatustoiminnan keskittämisen myötä, jolloin siitä aiheutuvat häiriöt vähenevät ja muun muassa lintujen pesimärauha paranee. Luonnonsuojelualueet laitoksen läheisyydessä ovat maalla sijaitsevia lehtokohteita, joihin kalankasvatuksella ei ole vaikutusta. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Heimon Kala Oy:n laitosten yhdistämisen parhaalle mahdolliselle kasvatuspaikalle siirtyminen ovat vuoteen 2015 ulottuvan Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden ja myös vesipuitedirektiivin tavoitteiden mukaista sijainninohjaustoimintaa. Myös rehun käytön osalta Heimon Kala Oy:n toiminnan on katsottu vastaavan vesienhoitosuunnitelman tavoitteita, kun käytettävien rehujen vaikutuksesta laitoksen fosforikuormituksesta on levien käytettävissä noin 10 %. Heimon Kala Oy:n toiminta tukee vesienhoitosuunnitelmaa.

8 8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa ja tarkkailee laitoksen vaikutuksia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemukseen on liitetty ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi, johon sisältyy veden laadun, päällyslevästön, kasviplanktonin, pohjan laadun ja pohjaeläintutkimukset sekä virtauskartoituksen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Länsi-Turunmaan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (Ely-keskus) on todennut, että luvasta päätettäessä on tarkasteltava laitosten keskittämisen vaikutuksia niiden uudella sijaintipaikalla ja toisaalta kasvatuksen loppumisen vaikutuksia siellä, mistä laitokset siirtyvät. Keskeistä on hyötyjen ja haittojen vertailu uusissa ja vanhoissa paikoissa. Alörarnan laitospaikka näyttäisi sopivan kalankasvatukseen hyvin. Ympäröivän merialueen syvyys on laajalti 20 metriä matalampaa eikä siellä ole selviä syvänteitä tai altaita, jotka olisivat potentiaalisia kerrostumisalueita ja sisäisen kuormituksen lähteitä. Vesi virtaa etelä-pohjoissuunnassa hyvin, sillä kummallakaan puolella ei ole matalampia kynnyksiä, jotka estäisivät veden virtausta. Tarkkailututkimuksissa laitoksella ei ole havaittu olevan selkeitä rehevöittäviä vaikutuksia. Hakemukseen liitetyn pohjaeläintutkimuksen tulosten mukaan alueen pohjat ovat melko hyvässä kunnossa. Perinteisen pohjan luokituksen mukaan pohjat olivat joko puolilikaantuneita tai puoliterveitä ja BBI-indeksin mukaan hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Laitoksen lähistöllä ei ole tiedossa alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot heikentyisivät merkittävästi kyseessä olevan toiminnan johdosta. Kalankasvatuksella on kuitenkin yleisesti ottaen rehevöittävä vaikutus, joka välillisesti pitkällä aikavälillä vähentää vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta. Alueella on kalankasvatuksen lisäksi vähän muuta paikallista kuormitusta. Lähimmät muut kalankasvatuslaitokset sijaitsevat 5 7 km Alörarnasta pohjoiseen sekä Korppoon ja Nauvon välisessä salmessa 20 km etelään. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkun verran kesäasutusta, joka voi kokea haittaa kalankasvatustoiminnasta.

9 9 Alöarnan laitoksen yhteyteen siirrettäväksi suunnitellut Bästholmenin ja Stornäsetin laitokset sijaitsevat 4 ja 5 km:n etäisyydellä Alörarnan nykyisestä laitoksesta ja ehdotetusta kasvatuksen keskittämispaikasta ja kuormittavat enemmän tai vähemmän samaa merialuetta. Kasvatuksen keskittäminen yhteen paikkaan lisäisi varmasti lähivaikutuksia Alörarnan laitoksen ympäristössä, mutta laajemmalla alueella vaikutukset eivät todennäköisesti muuttuisi olennaisesti nykytilanteeseen verrattuna. Lopetettavien laitosten lähiympäristön kuormitus vähenisi ja vesialueen tila paranisi. Kalankasvatuksen keskittäminen Alörarnan laitokseen noudattaa siten Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Hakemuksessa esitettyyn kalan ulosteiden sisältämän fosforin liukoisuusprosenttiin on syytä suhtautua varauksella. Olennainen asia kuormitusvaikutuksia arvioitaessa on luonnollisesti myös typpi, joka väli- ja ulkosaaristossa on minimiravinne. Hakemuksessa esitetyt arviot keskitetyn laitoksen ominaiskuormitukseksi ovat 5,6 g fosforia ja 44 g typpeä. Mikäli näihin arvoihin päästään, ominaiskuormitus alenisi %. Ominaiskuormitusarvojen reilu paraneminen näkyy myös lisäkasvussa. Laitosten lisäkasvu on vuosina ollut keskimäärin kg/a, kun se yhdistetyssä laitoksessa olisi hakijan arvion mukaan kg/a. Tuotanto kasvaisi siis kg/a eli % samalla kun kokonaiskuormitus pienenisi. Ely-keskuksen kannanottona on ollut, että Alörarnan kasvatuspaikalle voidaan myöntää lupa haetun suuruisena (noin kg vuodessa), sillä haettu lupa on yhdistettävien laitosten nykyisten lupien suuruinen. Vesi vaihtuu laitoksen ympärillä ilmeisen hyvin ja Stornäsetin ja Bästholmenin laitosten siirtäminen Alörarnan kasvatuspaikalle ei todennäköisesti aiheuttaisi suuria muutoksia kuormituksen vaikutuksiin. Kasvatuksen tehostuminen mahdollistaisi suuremman kalamäärän kasvattamisen kuin nykyisillä paikoilla. Hakijan tulisi toimittaa tarkkailusuunnitelma Ely-keskuksen hyväksyttäväksi. Ely-keskus on esittänyt lupamääräyksiä, joiden mukaan muun muassa verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään m 2, rehun fosforimäärä enintään kg vuodessa ja typpimäärä enintään kg vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena on enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä on todennut, että kalankasvatuksen osuus Saaristomeren kokonaiskuormituksesta on kaiken kaikkiaan vähäinen, eikä vaikutus näy sijainninohjauksen tuloksena enää edes laitosten lähialueilla. Kalatalouspalvelut -ryhmä on pitänyt hanketta hyvänä ja puoltanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen määräämistä ei ole tarpeen, kunhan tarkkailuohjelmaan sisältyy biologisia tutkimusosioita, kuten pohjaeläintutkimuksia tai perifytonmittauksia.

10 10 3) Liikennevirasto ei ole vastustanut ympäristölupaa. Kala-altaat tule merkitä Merenkulkuhallituksen yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöintiä yleisillä vesikulkuväylillä. Altaat on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille huomioidaan ja alusten ja veneitten kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille varmistetaan. Altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden merkitsemisen yhteydessä on huomioitava, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 4) AA (Länsinokka RN:o 15:8, Björkö, Länsi-Turunmaa, Storön saari) on vastustanut hanketta, joka merkittävästi laajentaisi Alörarnan laitosta. Merialue on viime vuosien aikana rehevöitynyt merkittävästi, mistä selvänä merkkinä on veden sameus, rakkolevän dramaattinen väheneminen sekä toistuvat sinileväkukinnot. Ravinnekuormituksen lisääminen jo ennestään erittäin pahasti kärsineelle, suhteellisen matalalle vesialueelle on ehdottomasti estettävä. Hankkeen kielteiset vaikutukset koskisivat kymmeniä vapaa-ajan kiinteistöjä Storön ja Lillön saarissa, niiden lähisaarissa sekä muualla Åvensor fjärdenin ja Storö fjärdenin alueella. Mikäli kalan allaskasvatus tässä laajuudessa sallitaan, laitos pitää sijoittaa merkittävästi kauemmas sisäsaaristomaisesta ympäristöstä, jossa on hyvin runsaasti vapaa-ajan kiinteistöjä ja kesäasutusta. 5) BB (Ikkelä RN:o 15:19, Björkö, Länsi-Turunmaa, Storön saari) on vastustanut kasvatuksen jatkamista ja lisäämistä Alörarnan laitoksessa, mikä johtaa jo nykyisen toiminnan selkeästi lisääntyneeseen lähivesien rehevöitymiseen. 6) CC ja DD (Alören RN:o 4:21, Björkö, Länsi-Turunmaa) sekä EE (Lokkisaari RN:o 4:10, Björkö, Länsi-Turunmaa), joiden kiinteistöt yhdessä muodostavat Alörarna -saaret, ovat muistutuksessaan todenneet, että hakemukseen liitetyssä selvityksessä on kartoitettu hankealueiden merenrantakohteita, mutta ei vedenalaista luontoa. Jotta tiedetään, mitä vedenalaisia luontoarvoja keskitettävän laitosalueen ympäristöstä löytyy ja miten tuleva lisäkuormitus siihen vaikuttaa, vedenalaisen luonnon kartoitus on tarpeen ennen lopullista laitoksen sijoittamista. Kartoitukseen tulee kuulua ainakin rakkolevävyöhykkeet, arvokalojen kuten merikutuisen siian ja silakan kutualueet sekä muut arvokkaat vedenalaiset luontokohteet. Virtaamamittauksia ja niiden avulla kuormituksen vaikutuksia veden laatuun ei ole tarkasteltu virtaama- ja vedenlaatumallien avulla. Hakemuksessa ei ole selvitetty, miten kuormituksen moninkertaistaminen vaikuttaa pohjan tilaan pitkällä aikavälillä. Laitoksen pistekuormitus yhtyy taustakuormitukseen ja näiden yhteisvaikutus ulottuu laajemmalle kuin 0,5 km. Muistuttajat ovat uskoneet, että todelliset laitoksen ominaiskuormitusarvot ovat hakemuksessa esitettyä suuremmat, mitä merkitsee haetulle tuotantomäärälle huomattavasti suurempaa vesistökuormitusta. Hakemuksessa olisi tullut selvittää vaikutukset lähialueiden kiinteistöjen arvoon ja määrittää myös tulevat korvaukset kiinteistöjen ja vesialueiden

11 11 omistajille. Laitos olisi voitu sijoittaa etäämmälle kesäasunnoista esimerkiksi Åvensor -fjärdenin keskiosaan. Sijainninohjauksessa tulisi ottaa huomioon myös vaihtoehtona täysin uusi sijoituspaikka näin mittavalle laitokselle, koska nykyinen ei tule kestämään päästöjä, jotka vastaavat asukkaan jätevedenpuhdistamon päästöjä, puhumattakaan suuremmista. Viranomaisten tulisi tässä asiassa huomioida myös uusi Mossalan laitos. Laitokset sijaitsevat lähellä toisiaan, kuormittaen päästöillään toinen toisensa lähivesiä. Alörarna -saaria ympäröivä vesialue on kuuluisa mm. hyvistä siikavesistään. Merikutuisten siikojen kutupaikat tulisi myös ehdottomasti kartoittaa kalanviljelylaitoksen haitta-alueella (joka on suurempi kuin hakijan esittämä), ennen ympäristöluvan mahdollista myöntämistä. Saariston Rengastien Mossalan lauttaranta sijaitsee Alörarna -saarten kahden merimailin päässä. Näillä seuduin pyritään lisäämään vapaa-ajanvieton palveluita (mökkejä, kalastusta ym.), joten tuntuu käsittämättömältä, että alueen vesistöä rasitettaisiin kahden suuren jätevedenpuhdistamon päästöjä vastaavalla jätemäärällä tutkimatta seurauksia tulevaisuudessa. Kun kiinteistönomistajilta edellytetään lain puitteissa harmaavesikaivot, olisi kohtuutonta, jos ympäristölupia voitaisiin myöntää kalanviljelijöille näin mittaviin yksiköihin ilman velvoitetta päästöjensä keräämiseen ja käsittelyyn ympäristön kestävällä tavalla. Sinileviä on havaittu Alörarna -saarten ympärillä kolmena viime vuotena. Muistuttajat ovat vaatineet aluehallintovirastolta, että se edellyttää puolueetonta ja kattavaa ympäristöselvitystä sekä hakijan esittämien seikkojen oikeellisuuden tarkistamista, sillä vaikuttaa siltä, että hakemuksen ja todellisen kuormituksen välillä on paikoin jopa 100 %:n eroja hakijan eduksi. Muistuttajat ovat todenneet olevansa vakuuttuneita siitä, että Alörarnan laitoksen laajentaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla tuo kohtuuttomia lisähaittoja laitoksen lähialueilla sijaitseville vesialueille ja kiinteistöille. Laitoksen sijaintiinsa suhteettoman ison laajennuksen sallimista ei tule hyväksyä ja vuotuiset haitat kiinteistöille tulee korvata täysimääräisenä. Muistuttajat ovat myöhemmin lähettäneet aluehallintovirastolle Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman tiedotteen COEXIST-projektista, jonka tavoitteena on edistää kalanviljelyn, kalastuksen ja rannikkoalueiden käyttömuotojen yhteensovittamista. Vielä myöhemmin CC ja DD ovat lähettäneet aluehallintovirastolle kutsun saapua Alörarna -saarelle, jolla heidän kiinteistö sijaitsee, ennen lopullista päätöstä asiassa. 7) FF ja GG (Gölöholm RN:o 10:12, Björkö, Länsi-Turunmaa) ovat vastustaneet Alörarnan laitoksen suurentamista sillä perusteella, että alueella on hyvinkin matalia ja kaislaisia rantoja, joissa veden vaihtuminen on vähäistä ja laitoksen kuormitus rehevöittäisi rantoja entisestään. Laitoksen alueella veden syvyys on vain noin 10 metriä, joten laimenemista ei voi tapahtua riittävästi. Lisäksi laitoksen vaikutukset yltävät kilometrien päähän. Suuri

12 12 laitos sijaitsee saarien/mökkien keskellä, mikä ei mitenkään voi olla perusteltua. Paras vaihtoehto olisi nykyisenkin laitoksen siirtäminen syvälle ja avoimelle vesialueelle, jossa fosforin ja typen laimeneminen olisi tehokkaampaa. Mökkiläisiltä vaaditaan tarkkaa jätevesien käsittelyä, joten pistemäisen kuormituksen lisääminen laitosta suurentamalla ei Itämeren suojelun kannalta voi olla perusteltua. 8) HH ja II (Tistonskär RN:o 7:28, Länsi-Turunmaa) ovat vastustaneet hakemuksessa suunniteltua kalankasvatuslaitosten keskittämistä ja todennet, että he tulevat vaatimaan euron suuruista vahingonkorvausta kiinteistön arvonalennuksen johdosta, mikäli suunnitelma toteutuu. Alörarnan laitoksen läheisyydessä on jo nyt havaittavissa selvä rehevöityminen. Virtaukset eivät ole voimakkaita ja veden syvyys on ympäröivillä alueilla pääsääntöisesti alle 10 metriä. Fosfori- ja typpikuormitusten keskittäminen aiheuttaisi alueen herkälle luonnolle kalakantoineen merkittäviä muutoksia. Laitoksesta noin 400 m koilliseen on Björkgrundet -nimisellä luodolla harvinaisen monimuotoinen lintujen pesimäalue ja laitoksen toiminnan kasvaessa lintujen pesintä häiriintyisi. Muistuttajat ovat edellyttäneet, että myös tämä vaikutus tutkitaan. Perusteluissa oleva vähäinen vapaa-ajan asutus vaikutusalueella ei pidä paikkaansa. Nykyisten, hajautetun mallin mukaisten kasvatuslaitosten vaikutusalueella vapaa-ajan asutus on vähäisempää. Nykyiset kasvatuslaitokset sijaitsevat myös ulompana saaristossa kuin suunniteltu keskitetty laitos. Luonnolle aiheutettavan muutoksen lisäksi kalankasvatuslaitosten muut haitat, kuten haju- ja maisemahaitat, olisivat keskitetyn laitoksen myötä kohtuuttomat alueen kiinteistönomistajille. Kalankasvatus verkkoaltaissa pitäisi kokonaan kieltää, jos vertailukohtana käytetään esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen jätevesimääräyksiä. 9) JJ ja KK (kiinteistö Lillö -saarella) ovat muistutuksessaan vaatineet ensisijaisesti, että hakijan ympäristölupahakemus hylätään kokonaisuudessaan ja toissijaisesti, että mikäli ympäristölupa myönnetään, tulee se myöntää vain merkittävästi nyt haettua pienemmälle kasvatusmäärälle ja määräaikaisena enintään kolmeksi vuodeksi. Kalankasvatuslaitoksen välittömässä vaikutuspiirissä sijaitsee lukuisia vapaa-ajan kiinteistöjä. Muistuttajien vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee Lillö -saaren pohjois-/koillisrannalla, mistä olisi ainoastaan reilun 400 metrin esteetön etäisyys kalakasvatuslaitokseen. Koska kalankasvatuslaitos tulisi sijaitsemaan suoraan vapaa-ajanasunnon ikkunoiden, rannan ja laiturin edessä, se aiheuttaisi esteettistä ja taloudellista vahinkoa muistuttajille. Hakijan esittämät arviot kuormituksesta ovat alimitoitettuja. Oletus kuormituksen laimenemisolosuhteista on myös virheellinen. Vesisyvyys kalankasvatuslaitoksen välittömässä vaikutuspiirissä on keskimäärin hyvin matalaa ja alle hakemuksessa esitetyn syvyyden. Käytännössä ravinnekuormitettu, levämassojen ja kalojen ulosteiden likaama vesi ajautuisi pääosin lähisaarten rannoille. Rantojen pilaantumisen lisäksi kalankasvatus aiheuttaisi rehevöitymistä ja levän liikakasvua, joiden välitön seuraus on meren pohjan happikato. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuvat vahingot rannoille

13 13 ja merenpohjalle olisivat erittäin pitkäaikaiset ja vaikeasti korjattavat. Kiinteistöjen virkistyskäyttö muuttuisi täysin mahdottomaksi myös kalankasvattamosta, levälautoista ja pohjasta ajoittain nousevasta kuolleesta aineksesta aiheutuvien hajuhaittojen takia. Hajuhaitta poistuisi vasta vuosikymmenien päästä toiminnan lopettamisesta, kunnes merenpohja on tervehtynyt, eikä kuollut aines enää nouse pintaan ja rannoille. Kiinteistöjen arvo romahtaisi. Kuormitus lisääntyy räjähdysmäisesti Alörarnan sijaintipaikalla, minkä lisäksi vanhojen laitosten ympäristöhaitat jatkuisivat vielä pitkään kalankasvatustoiminnan loputtuakin. Luvan myöntämisen lopputuloksena olisi kalankasvatustoiminnasta aiheutuvien haittojen kasvu sekä pistemäisesti että nykyistä laajemmalla alueella. Myös haittojen kokonaismäärä kasvaa, kun huomioidaan sekä vanhojen että uuden laitoksen tuottamat haitat yhteensä. Luvan myöntäminen romuttaisi valtakunnalliset suunnitelmat Saaristomeren kansallispuiston laajentamisesta tulevaisuudessa. Luvan myöntäminen olisi myös vastoin Suomen ympäristökeskuksen linjausta vähentää kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta erityisesti sisäsaaristossa. Suomen ympäristökeskus onkin ohjeistanut kuormituksen vähentämiseksi jättämään uudet luvat sisäsaaristossa myöntämättä ja siirtämään kalankasvatuslaitokset ulkosaaristoon. Hakijan selitys Yleisesti kaikkien muistutusten johdosta hakija on kiistänyt esitetyt korvausvaatimukset sekä hakemuksen hylkäämistä ym. koskevat vaatimukset. Selityksessään 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue hakija on muun muassa todennut, että laitoksen käyttämien rehujen ravinnesisällöt vastaavat kalojen kokonaisravinnontarvetta. Mikäli kalojen proteiinien saantia rajoitetaan typen ominaiskuormitusta pienentämällä muistutuksen mukaiseen 40 grammaan, kalojen kasvu heikkenee, tai vesiviljelyn kokonaiskuormitusta joudutaan lisäämään rehun käytön lisäämisellä, eli rehukerrointa nostamalla, jotta optimikasvuun päästään. Proteiinipitoisuuden alentamista optimista ei voida pitää hyväksyttävänä eläinsuojelullisesti, kuten ei ympäristönkään kannalta. Hakijan mielestä lupa tulisi voida myöntää olemaan voimassa 20 vuotta taikka toistaiseksi voimassaolevana lupana, sen tarkistamista koskevine määräyksineen. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän muistutukseen. 3) Liikenneviraston muistutukseen hakija on todennut, että laitoksen lähistöllä ei ole yleisiä kulkuväyliä, mutta sen sisältö ja ohjeet otetaan huomioon varotoimina veneilijöitä ja alueella harvoin ammatikseen liikkuvia silmälläpitäen. 4) AA:n muistutukseen hakija on todennut, että muistuttaja kuvailee yleisiä Saaristomerellä vuosikymmenien varrella tapahtuneita veden laadun muutoksia. Esimerkiksi rakkolevän osalta tilanne on jo kääntynyt parempaan.

14 14 Muutokset eivät johdu kalankasvatuksesta ja ovat samanlaisia myös siellä, missä kalankasvatustoimintaa ei ole lähimmällä kymmenien kilometrien säteellä. Muistuttajan mainitsemaa viime vuosien aikaista rehevöitymistä ei ole voitu havaita kalankasvatuslaitoksen tarkkailututkimuksissa, eikä niissä ole pystytty erottamaan laitoksesta peräisin olevaa kuormitusta taustakuormitusarvoista. Tutkimustulokset kertovat kasvatuspaikan erinomaisista olosuhteista ja alueen sopivuudesta kalankasvatukseen, sekä mm. alueen pohjien tilan paranemisesta, joka on nähtävissä pohjaeläintutkimuksien perusteella. Kysymys ei ole ympäristökuormituksen lisäämisestä, vaan olemassa olevien laitosten keskittämisestä, jonka tavoitteena on kokonaiskuormitusten vähentäminen. Hankkeen vaikutukset eivät pitkän etäisyyden vuoksi ulotu Storön ja Lillön saariin, eikä siten muistuttajan kiinteistöön Storön saarella yli 1,5 km etäisyydellä laitoksesta. Laitosten sijoittaminen tätä paikkaa ulommas on mahdotonta, sillä nykyisin käytettävissä olevien laitosten rakenteet eivät kestä kovempaa merenkäyntiä, jonka lisäksi kalatkin kärsivät kovasta merenkäynnistä. 5) BB:n muistutukseen hakija on todennut, että kalankasvatuksella ei ole vaikutusta vesialueen nykyisiin rehevyystasoihin. Veden laadun muutoskehitys on ollut samansuuntainen myös niillä alueilla, joissa kalankasvatusta ei ole lainkaan. Vesiviljelyalueen pohjien tila on jatkanut jo vuosia paranemistaan tehtyjen pohjaeläintutkimuksien perusteella. Velvoitetarkkailujen tuloksien perusteella voidaan havaita, että ko. merialueella on hyvät kalankasvatus- ja laimenemisolosuhteet ja laitokset on hyvin hoidettu, sillä laitosten lähipisteiden tarkkailutuloksissa ei voida erottaa laitoksen aiheuttamaa kuormitusta vertailupisteisiin verrattuna. Kalankasvatuksesta vapautuva fosfori on yrityksen käytössä olevilla rehutyypeillä pääosin niin sidotussa muodossa, että sitä ei ole pystytty uuttamaan edes suolahapolla liukoiseen muotoon. Alueen erinomaisista laimenemisolosuhteista johtuen alue kestää hyvin ainakin lupahakemuksen mukaisen kuormituksen siirtymisen. 6) CC:n ja DD:n sekä EE:n muistutuksesta hakija on todennut, että velvoitetarkkailujen tulosten valossa voidaan havaita, että merialueella on hyvät laimenemisolosuhteet ja laitokset on hyvin hoidettu, sillä laitosten lähipisteiden tarkkailutuloksissa ei pystytä erottamaan laitoksen kuormitusta vertailupisteisiin verrattuna. Alueen erinomaisista vesiviljelyolosuhteista johtuen alue kestää hyvin kuormituksen lisääntymisen. Alueella suoritetut pohjaeläintutkimukset antavat tässä tarkoituksessa aivan riittävän kuvan pohjien tilasta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän mukaan kalataloudelliset tarkkailut eivät ole alueella tarpeen. Virtausmallinnuksen tulokset ovat mm. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen hallussa. Kalojen kutualueet tunnetaan jo nykyisin hyvin. Alörarnan alue soveltuu erinomaisesti kalankasvatukseen. Alueella on pitkään toiminut kalankasvatuslaitoksia, jo 1980-luvulla ja laitoksien rakenteet

15 15 ovat kestäneet merenkäynnin vaikutukset. Laitoksia ei voi siirtää avomerelle, sillä laitokset eivät siellä kestä, eikä edes ole saatavilla ulkomeren olosuhteita kestäviä ruokintalaitteita tai muutakaan tekniikkaa. Alueen erinomaiset laimenemisolosuhteet ilmenevät useistakin eri lähteistä ja tutkimustuloksista, mm. velvoitetarkkailuraporteista. Velvoitetarkkailuissa on ollut selkeä trendi mm. pohjaeläintutkimuksien perusteella, että ympäristön tila on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Muistuttajien kuvaamia ympäristövaikutuksia ei synny. Kalankasvatuksen vaikutuksia on tutkittu vuosikymmenien ajan, joten sen vaikutukset vesiympäristöön tunnetaan hyvin. Levien lisääntyminen alueella tulisi luonnollisesti esiin perifytontutkimuksissa. Saariston rengastien palveluihin ei vesiviljelyllä ole vaikutusta. Vesiviljelystä vapautuva fosfori on sidotussa muodossa. Hakija käyttää parhaita mahdollisia rehuja, joissa ei ole käytetty mm. entsyymejä fosforin liukoisuuden lisäämiseksi. Lupahakemuksessa ilmoitetut arvot ominaiskuormituksesta perustuvat tarkkaan ympäristölaskentaan. Ominaiskuormituksen arvot laskevat laitosten hoidon tehostumisen seurauksena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimus kalankasvatuslaitoksien vaikutuksista kesämökkien hintoihin on tehty tuotannoltaan lähes kaksinkertaiselle vesiviljelylaitokselle ja kohteissa, joissa ei ole aikaisemmin vesiviljelylaitoksia ollut lainkaan. Kesämökkejä on rakennettu ja kiinteistöjä hankittu ja muodostettu alueella laitoksen olemassaolosta huolimatta. Muistuttajan kesämökki on rakennettu 1993, jolloin kyseisellä paikalla on jo pitkään toiminut kalankasvatuslaitos. Kalahanke Oy on itsenäinen yritys, joka toimii puolueettomasti. Ympäristöselvitys on tehty useiden eri asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Tutkijoina ovat toimineet mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin kasvimuseon tutkijat. Ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat esittäneet asiantuntevia näkemyksiä ja ne on otettu ko. selvityksessä huomioon. Lopuksi hakija on painottanut, että tässä asiassa (samoin kuin Mossala fjärdenin laitosta koskevassa asiassa) on kysymys juuri näiden COEXISTtavoitteiden toteuttamisesta ja vieläpä omaehtoisesti. 7) FF:n ja GG:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee yli 1,5 kilometrin etäisyydellä laitoksesta, eikä laitoksen vaikutuksten voida olettaa ulottuvan näin etäälle laitoksesta. Kalankasvatus ei voi aiheuttaa muistuttajan mainitsemaa rantojen rehevöitymistä erittäin hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi. Alueen pohjat ovat erittäin hyvässä kunnossa alueella tehtyjen tutkimuksien valossa. Kuormituksen määrä tässä hankkeessa ei lisäänny, olemassa olevia laitoksia ainoastaan keskitetään paremmille alueille. Sijainninohjaus perustuu ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöön ottamiseen. 8) HH:n ja II:nmuistutuksen johdosta hakija on todennut, että muistuttajien kiinteistö käsittää pienehkön Tistronkarin saaren, joka on varsin avoimella alueella noin 1,5 km toimintapaikasta koilliseen ja samalla Åvensor fjärde-

16 16 nin pohjoispuolella olevan toisen selkäveden äärellä. Alueelle on erinomaiset virtausolosuhteet, eikä kalankasvatus voi aiheuttaa muistuttajien mainitsemaa rantojen rehevöitymistä erittäin hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi. Väitteet kalankasvatuksen haittavaikutuksista eivät pidä paikkaansa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kalankasvatuksen vaikutukset veden laatuun ovat vähäiset ja rajoittuvat kalankasvatuslaitoksen välittömään läheisyyteen. Pohjaeläintutkimukset ovat osoittaneet, että alueen pohjat ovat hyvässä kunnossa. Lisäksi hakija on viitannut Ely-keskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän lausuntoon kalankasvatuksen merkityksestä ja erityisesti sen vaikutuksesta kalakantoihin ja kalastukseen. Kuormituksen määrä tässä hankkeessa ei lisäänny, olemassa olevia laitoksia ainoastaan keskitetään paremmille alueille. Kalankasvatustoiminnalla ei ole haitallista vaikutusta Björkgrundet -luodon lintuyhdyskuntaan. Luotojen etäisyys kalankasvatuslaitokseen on niin suuri, että laitoksella ei voi olla vaikutusta lintujen pesimärauhaa ajatellen. Sen osoittaa jo nykyisen laitoksen vuosikymmeniä kestänyt toiminta. Kun otetaan huomioon erityisesti muistuttajien kiinteistön etäisyys, ei heille voi aiheutua maisemahaittoja. Hakija on kiistänyt muistutuksessa esitetyt korvausvaatimukset. 9) JJ:n ja KK:n muistutuksesta hakija on todennut, että kokonaiskuormitusta ei lisätä, vaan päinvastoin vähennetään ja kohdennetaan se sopivampaan paikkaan. Kaikki selvitykset, joita asiassa on tätä hanketta varten tehty taikka suoritettu aikaisemman laitoksen velvoitetarkkailun puitteissa, osoittavat, että virtausten kannalta ja muutoin hydrologisilta ominaisuuksiltaan alue sietää erittäin hyvin kuormitusta. Toimintapaikalla on jo luvulta alkaen harjoitettu kalankasvatustoimintaa. Väitteet kalankasvatuksen haittavaikutuksista eivät pidä paikkaansa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kalankasvatuksen vaikutukset veden laatuun ovat vähäiset ja rajoittuvat kalankasvatuslaitoksen välittömään läheisyyteen. Pohjaeläintutkimukset ovat osoittaneet, että alueen pohjat ovat hyvässä kunnossa. Virtaussuunnat huomioon ottaen toiminnan vähäinen ravinnekuormitus ei voi ajautua virtaussuuntaan nähden poikittain rannoille, siten kuin muistutuksessa väitetään. Keskittämisen seurauksena tapahtuva laitoksen volyymin nostaminen ei sanottavalla tavalla vaikuta sen näkyvyyteen maisemassa. Muistuttajien kiinteistön etäisyys toimintapaikasta on vähintään m. Hakemus ei ole vastoin vesiensuojelullisia linjauksia, vaan toiminnan keskittäminen kuormitusta paremmin sietävälle alueelle on juuri näiden linjausten mukainen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Heimon Kala Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä Alörarna -nimisen saaren itäpuolella ja kalojen kasvattamiseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Björkön kylässä Länsi- Turunmaan kaupungissa tämän päätöksen liitteen 2) osoittamalla paikalla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä alla olevia lupamääräyksiä.

17 17 Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2. Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3. Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Turun väyläyksikölle. 4. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Jätehuolto 7. Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava

18 18 Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Kalat on perattava perkaamossa, jolla on asianmukainen lupa siihen. 9. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Länsi- Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. 10. Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella ja siihen liitettävä luotettava selvitys laitokselle toimitetun rehun määrästä ja laadusta. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja

19 19 tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueeseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13. Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Toiminnan aloittaminen Alörarnan laitoksella Toiminnan lopettaminen 14. Tämän luvan mukainen kalankasvatustoiminta Alörarnan laitoksella saadaan aloittaa vasta lupamääräyksen 15 täytyttyä. 15. Bästholmenin ja Stornäsetin laitosten toiminta on lopetettava ja altaat vietävä pois viimeistään siinä päivänä, kun tämä päätös korvaa laitosten voimassa olevat luvat. 16. Toiminnan lopettamisesta ja altaiden poisviennistä on kirjallisesti etukäteen ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle, Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Liikenneviraston Turun väyläyksikölle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka.

20 20 Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Hakemukseen on muun ohella liitettävä näitä laitoksia koskevat yhteenvedot vaikutustarkkailuista ja tarkkailutulokset sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitosten haitallisia vaikutuksia. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Voimassa olevien päätösten korvaaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Tämä päätös korvaa sinä vuonna, kun tämä päätös saa lainvoiman, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamat seuraavat päätökset: nro 150/2005/3, Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä (Bästholmenin laitos) Bästholm -nimisen saaren kaakkoispuolella Houtskarin kunnan Saverkeitin kylässä sekä lupa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, nro 151/2005/3, Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä (Stornäsetin laitos) Stornäsetin itäpuolella Houtskarin kunnan Mossalan kylässä sekä lupa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, nro 155/2007/3, Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Alörarna -nimisen saaren kaakkoispuolella Houtskarin kunnan Björkön kylässä, RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Lupaharkinta perustuu ensisijaisesti Alörarnan keskitetyn laitoksen toiminnan vaikutuksiin ja laitospaikan soveltuvuuteen hakemuksen mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Lupaharkinnassa on lisäksi otettu huomioon, että toiminta loppuu Bästholmenin ja Stornäsetin laitospaikoilla ja vähenee Mossala sundin laitospaikalla. Kalankasvatuksen keskittämisestä tulee hyötyjä näiden paikkojen ympäristölle. Alörarnan laitospaikka sopii kalankasvatukseen hyvin. Alueella ei ole syvänteitä, jotka ovat kerrostumisalueita eikä kynnyksiä, jotka estävät veden