Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.

Transkriptio

1 Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki

2 Hämeenlinnan pohjavesialueet Pohjavedellä tarkoitetaan maa- tai kallioperässä olevaa vettä (Vesilaki 4 ympäristönsuojelulaki 3 ) ( /506). Pohjavesi on maaperän huokoset ja kallioperän halkeamat yhtenäisesti täyttävää vettä, joka liikkuu painovoiman vaikutuksesta. Pohjavettä on maaperässä maanpinnan topografiasta ja geologisista tekijöistä riippuen vaihtelevalla syvyydellä lähes kaikkialla. Pohjavettä esiintyy irtaimen maaperän lisäksi myös kallioperässä, jossa se on varastoituneena kallion rakoihin. (Britschgi ym. 2009). Pohjavesialueiden suuri määrä Hämeenlinnassa I lk Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (20-30 v kuluessa vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa. II lk Vedenhankintaan soveltuva alue III lk Muut pohjavesialueet lisätutkimuksia KANTA-HÄMEENLINNA HAUHO KALVOLA LAMMI RENKO TUULOS HML Yht. Pohjavesialueet I LK II LK III LK HATTULA 4 4 4

3

4

5

6

7

8 Vesienhoitosuunnitelman pohjavesien riskialueet Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueella riskialueita 105 kpl (556,7 km 2 ; pinta-alan suhde 20,7%) Selvityskohteita 120 kpl (414,5 km 2 ; pinta-alan suhde 15,4%) Asiantuntija-arvio; merkittävyys vedenhankintaan vaikuttanut Tarkemmat riskinarvioinnit suojelusuunnitelmissa Riskialue: yhdessä tai useammassa havaintopaikassa määritysrajan ylittävä pitoisuus org. Yhdistettä tai epäorg. Aineiden osalta ohjeellisen arviointiperusteen ylitys tai nitraattipitoisuus >15 mg/l Ahvenisto selvitysaluetta, Rengossa riskialuetta

9 Vesienhoitosuunnitelman pohjavesien luokitus Kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella hyvä tai huono tila Kemiallisen tilan arvioinnissa pohjavesidirektiivin (2006/118/EY) laatunormit ja ohjeelliset arviointikriteerit Hattelmalanharjun I lk pohjavesialueen pohjaveden kemiallinen tilan on huono johtuen kloridista (nouseva pitoisuus, 96,7 mg/l, kun tausta on 1,13)

10 Pilaantuneet maat pohjavesialueilla Varsin paljon kohteita pohjavesialueilla

11 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Tärkein perusta riskien hallinnalle Hattulan, Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ydin-Hämeen pohjavesien suojelusuunnitelma

12 Hattulan, Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma päivitetty Sisältö: hydrogeologia pohjaveden suoja-alueet veden laadun riskitekijät pohjaveden tarkkailuohjelmat pohjavesialueiden maankäyttö ennakoivan pohjavesien suojelun periaatteet, likaantumistapausten torjuntavalmiuden kehittäminen ja toiminta vahinkotapauksissa, toimenpiteiden aikataulu ja suunnitelman toteutumisen seuranta Hattulan, Hämeenlinnan (vanha), Rengon ja Kalvolan riskitaulukot

13 Ahveniston pohjavesialueen perustietoja Ahvenisto, I lk sijaitsee harjujaksossa Parolan ja Hattelmalanharjun pohjavesialueiden välisellä alueella. pinta-ala 5,59 km 2 ; muodostumisalueen pinta-ala 3,68 km³ ja pohjaveden määrä n m³/d vedenjakaja Pyykkilukko-lammen alueella; virtaus vedenjakajalta luoteeseen Parolan pohjavesialueelle sekä kaakkoon Hattelmalanharjun pohjavesialueelle useita lampia ja Ahvenistonjärvi, joista ei purkaudu pohjavettä pohjavesialueen ulkopuolelle, muodostuneet harjusuppiin; osa niistä noudattaa pohjavesipinnan tasoa ja osa sijaitsee pohjavesipinnan yläpuolella tiiviin maakerroksen päällä orsivesikerroksessa. Ahveniston vedenottamo 7 700m³/d (2005). Vedenottoluvassa suurin sallittu vedenottomäärä on m3/d ja m3/kk (L-SVEO 56/1975Y). Tekopohjaveden raakavesi Alajärvestä ja imeytetään Pyykkilukoilla; veden määrä yleensä noin m³/d suurempi kuin otettu vesimäärä. Pohjavedenotolla ei tule alentaa merkittävästi pohjavesipintaa; vedenotto vaikuttaa myös Ahvenistonjärven vedenpinnan tasoon.

14

15 Ahveniston ja Hattelmalanharjun I lk pohjavesialueiden riskit ja toimenpiteet Kiinteistöjen lämmitys, pohjavesialueen öljysäiliöt (maanpäälliset ja alaiset kpl) : kaikkiaan harjujaksolla 125 maanalaista öljysäiliötä: riskiluokka A; säiliöiden tarkastukset, muihin lämmitysmuotoihin, rekisterien ylläpito; ympäristönsuojelumääräykset Kahtoilammen ent. kaatopaikka RL B; (Zn, As); pohjaveden laadun tarkkailu Ahveniston ampumarata (lyijy) RL C; ympäristölupa, toiminnanharjoittajan selvitettävä vaikutukset; pohjaveden laadun tarkkailu Paukkulan ampumarata (lyijy) RL C; maaperän ja pohjaveden pilaantumisen kartoitus Ahveniston harjusupan hulevesilampi (öljyt, kloridi) RL D; hulevesien ohjaaminen muualle; hulevesistrategia Peltoviljely (5% pv.alueesta peltoa, typpi- ja fosforiyhdisteet, torjunta-aineet) RL D; patterointikielto pv. Alueella, nitraattiasetus, ei lietelannan levitystä pv.alueella, vain pv.alueella sallitut torjunta-aineet Ahveniston moottorirata (poltto- ja voiteluaineet) RL D; pohjaveden laadun tarkkailu Ahveniston hautausmaa (nitraatti) RL D; pohjaveden laadun tarkkailu ja mahdollisen pilaantumisen kartoitus Luja Betoni (mineraaliöljyt, lisäaineet, sulfaatti) RL D; ympäristölupa, toiminnan vaikutusten selvittäminen, pohjaveden laadun tarkkailu Vuorentaan hautausmaa (nitraatti) RL D Entinen akkupurkaamo (lyijy, elohopea, mineraaliöljyt) RL B; maaperän kunnostaminen ja pohjaveden pilaantuneisuuden kartoitus Tieverkosto ja tienpito, valtatie 3 ja risteysalue pahin (kloridi, sähkönjohtavuus) RL B; suojaukset, liukkaudentorjunnassa ympäristöystävällisempiin aineisiin Vaarallisten aineiden kuljetukset, varastointi ja muu käyttö Tyryn maankaatopaikka (öljyt, PCB, metallit) RL C; pohjaveden pilaantuneisuuden kartoitus

16 Riskeihin varautuminen Paras keino suojella pohjavettä on pilaantumisen ennaltaehkäisy. Lupaviranomaiset antavat lupavelvollisille laitoksille lupamääräyksiä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvontaviranomaiset valvovat toimintoja; pohjaveden laadun analysointiraportit myös kuntaan; tiedot olisi hyvä saada Herttaan Pilaantumisen ennaltaehkäisyä voidaan edistää myös valistuksen ja tietoisuuden lisäämisellä. Tässä tehtävässä kunnilla on tärkeä rooli.

17 Lainsäädäntö Pohjaveden pilaamiskielto Ympäristönsuojelulain mukaan pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton (YSL 8 ). Lain mukaisia valvontaviranomaisia ovat alueellinen ympäristökeskus ja kunnat (YSL 22 ). Jos pohjavesi on pilaantunut, voi alueellinen ympäristökeskus määrätä puhdistamisesta vastuussa olevan selvittämään pilaantuneen alueen laajuuden ja puhdistamistarpeen (YSL 77 ). Kaivoveden laadun huonontuminen on esimerkki ympäristönsuojelulain mukaan käsiteltävästä asiasta. Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta /364: 1) orgaaniset halogeeniyhdisteet vst.; 2) aineet, jotka karsinogeenisia, mutageenisia tai teratogeenisia; 3) elohopea ja kadmium sekä niiden yhdisteet; 4) mineraaliöljyt ja hiilivedyt; 5) syanidit ja fluoridit; 6) metallit sekä niiden Ympäristönsuojelulain (YSL) 8 1 momentissa säädetään seuraava. Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin oleellisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin, saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto) yhdisteet: sinkki, kupari, nikkeli, kromi, lyijy, seleeni, arseeni, antimoni, molybdeeni, titaani, tina, barium, beryllium, boori, uraani, vanadiini, koboltti, tallium, telluuri ja hopea; 7) eliöntorjunta-aineet (biosidit) ja niiden johdannaiset; 8) aineet, joilla on haitallinen vaikutus pohjaveden makuun tai hajuun, ym. käyttöön sopimattomaksi; 9) myrkylliset tai pysyvät orgaaniset piiyhdisteet tms.; 10) fosforin epäorgaaniset yhdisteet ja alkuainefosfori; 11) ammoniakki ja nitriitit.

18 Lainsäädäntö Pohjaveden muuttamiskielto Pohjavettä ei saa ottaa ilman ympäristölupaviraston lupaa siten, että jonkin laitoksen tai toisen kiinteistön vedensaanti vaikeutuu pohjaveden laadun tai määrän muuttumisen vuoksi. Kielto koskee myös maaainesten ottamista (VL 1:18 ). Vesilain mukaisia valvontaviranomaisia ovat alueellinen ympäristökeskus ja kunnat (VL 21:1 ). Kaivon kuivuminen on esimerkki vesilain mukaan käsiteltävästä asiasta.

19 Työnjako Hämeen ympäristökeskuksen alueella Hämeen ympäristökeskus käsittelee luokitelluilla pohjavesialueilla (I, II ja III - luokka) pohjaveden pilaantumista tai muuttumista aiheuttaneet vahingot tai tapaukset. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee asiat muilla alueilla. Tarvittaessa Hämeen ympäristökeskus antaa asiantuntija-apua myös kuntien valvomilla alueilla. Vastaavasti kunnat auttavat asian selvittämisessä pohjavesialueilla. Hämeen ympäristökeskus antaa lausuntoja kunnille jätetyistä ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain mukaisista hakemuksista, kun kohde on I tai II -luokan pohjavesialueella (YSL 36 ja MaaL 7 ).

20 Prosessien läpikäynti Kaivoveden laadun huonontuminen, Ympäristönsuojelulain mukainen asia

21 Prosessien läpikäynti Kaivon kuivuminen Vesilain mukainen asia

22 Vesilaitosten valvontatutkimusohjelmat Kunnan terveydensuojeluviranomainen laatii yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa säännöllistä valvontaa varten laitoskohtaisen valvontatutkimusohjelman. Valvontatutkimusohjelmaa laatiessaan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein tai esimerkiksi silloin, kun raakaveden laadussa on merkittäviä riskitekijöitä tai laadusta on vain vähän tietoa. Vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavan laitoksen valvontatutkimusohjelma toimitetaan tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle (STMA 461/2000, 8 ). Toimenpiteiden toteuttamiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava alueelliselle ympäristökeskukselle ja lääninhallitukselle, jos talousveden laatuvaatimukset eivät täyty laitoksen raakaveden epäillyn tai todetun saastumisen vuoksi (STMA 461/2000, 14 ).

23 Vedenottamoiden riskinarvioinnissa arvioitavat asiat Vettä käyttävien kuluttajien määrä Pohjavesialueen riskit (pohjaveden suojelusuunnitelmien mukaan) Vedenottamoalue, vedenottokaivo ja pohjavesiputket Valvontatutkimusohjelma ja toteutuminen Tutkimustulokset Vettä toimitavan laitoksen valmiussuunnitelma Veden käsittelylaitteiden toiminta ja huolto Henkilökunnan talousvesihygieeninen osaaminen

24 Terveydensuojelulain mukaisen suunnitelmallisen tarkastuksen sisältö valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen, vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien käyttö ja varastointi

25 Pohjaveden suojaukset Hattelmalan eritasoliittymä Hämeenlinna Seututie 130 ja rampit A-Insinöörit 2008 Toimintaohjeet onnettomuustilan teissa

26 Opinnäytetyö jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla jätevesien käsittelyä koskevat ympäristönsuojelumääräykset pohjavesialueilla; 98 kunnassa ympäristönsuojelumääräykset Millaisia ovat kuntien jätevesien käsittelyn lupamenettelyt ja toiminnan periaatteet ja perustelut pohjavesialueella? Mikä on ympäristönsuojelumääräysten sanoma jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla? Mitä ympäristönsuojelumääräykset edellyttävät jätevesien käsittelyltä pohjavesialueilla? Onko eri luokan pohjavesialueilla eroja? Miten toteutetut jätevesien käsittelyn menettelyt sekä viranomaismääräykset, kuten ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestykset ovat vaikuttaneet jätevesien käsittelyyn pohjavesialueilla? valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelytä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003

27 Hämeenlinnan ympäristönsuojelumääräykset pohjavesialueella Pohjavesialueilla (I ja II lk) ja vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella talousjätevesien ja jätevesijärjestelmässä puhdistettujen vesien imeyttäminen, suodattaminen tai johtaminen maahan ja vesistöön sekä vesistöön johtavaan ojaan on kielletty, mikäli siitä voi aiheutua pohja- tai pintaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Selvitys siitä, että jätevedet tai jätevesien käsittely ei aiheuta pohja- tai pintaveden pilaantumista tai sen vaaraa tulee esittää jätevesijärjestelmän suunnitelmassa. (4) Pohjavesialueilla, vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella ja vesiensuojelun kannalta tärkeillä ranta-alueilla on ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä muulla tavalla. (4) 9 Pohjavesialueiden ja vedenhankinnan kannalta tärkeiden ranta-alueiden käyttöä koskevat rajoitukset 9.1. Vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesu vesistössä on kielletty. Muutoinkin tulee em. tavaroiden pesu järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön. (1) 9.2. Pohjavesialueilla ja vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella on maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöönotossa varmistuttava siitä, ettei putkistoissa johdettava aine ole terveydelle tai ympäristölle vaarallista. Rakennuksen energiahuollosta ja talotekniikasta on määräykset Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksessä. (1) Pohjaveden pilaamiskiellon on yleensä katsottu merkitsevän, ettei I- ja II- luokan alueilla tulisi hyväksyä jäteveden imeytystä ja III-luokankin alueilla on noudatettava erityistä varovaisuutta.

28 Hämeenlinnan ympäristönsuojelumääräykset pohjavesialueella Pohjavesialueille, vedenhankinnan kannalta tärkeälle ranta-alueelle tai virkistysalueille ei saa sijoittaa asfalttiasemaa tai murskausasemaa, paitsi jos kyseessä on verkkovirralla toimiva asema. (1) 15 Suositukset terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastosäiliöiden sijoituksesta, varustuksesta, kunnossapidosta ja tarkastuksesta Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 15 :ssä annetaan suosituksia, jotka koskevat Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 314/1985 määriteltyjä maanalaisia poltto- ja dieselöljysäiliöitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista 314/1985 Säiliöiden määräaikaistarkastus (48 ) Kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa määräajoin KTM:n päätöksen (344/83) mukaan /muutos 1199/1995 Säiliöt jaetaan niiden kunnon perusteella luokkiin A-D: tarkastustiheys Koko kaupungin alueella maanalaisten, käytöstä poistettujen säiliöiden osalta suositellaan, että säiliö putkistoineen kaivettaisiin maasta ylös ja tarkastettaisiin onko maaperä säiliön kohdalla tai ympärillä pilaantunut. Mikäli käytöstä poistetun maanalaisen säiliön haltija harkitsee säiliön jättämistä maahan, tulisi hänen ottaa huomioon Koko kaupungin alueella vanhojen säiliöiden osalta suositellaan, että vanhat 2-putkijärjestelmät muutettaisiin erityisen palautuskiertolaitteen avulla yksiputkikytkennäksi. Samoin suositellaan, että hitsaamalla paikatut tai muuten korjatut säiliöt otettaisiin pois käytöstä. Säiliöiden tarkastuksissa, huolloissa ja teknisen rakenteen arvioinnissa suositellaan noudatettavaksi Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistyksen julkaisemaa teknillistä suositusta TS-7.

29 Hämeenlinnan ympäristönsuojelumääräykset pohjavesialueella Koko kaupungin alueella pinnoittamisen osalta suositellaan, että aikaisemmin jo kertaalleen sisäpuolelta pinnoitettua säiliötä ei pinnoitettaisi enää uudelleen. Samoin suositellaan, että vain A-luokan säiliöitä uudistettaisiin pinnoittamalla Koko kaupungin alueella, muualla kuin pohjavesialueilla sijaitsevien poltto- ja dieselöljysäiliöiden osalta suositellaan, että myös näitä säiliöitä tarkastutettaisiin Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (344/1983, muutos 1199/1995) mukaisesti. Vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella suositellaan että säiliöille tehtäisiin tarkastukset Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (344/1983,muutos 1199/1995) mukaisesti Pohjavesialueilla, vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella ja vesiensuojelun kannalta tärkeällä ranta-alueella suositellaan, että maan alle sijoitettaisiin vain kaksoisvaippasäiliöitä tai vähintään vastaavan tasoisia säiliöitä. 16 Määräykset kemiallisten torjunta-aineiden käytön rajoittamisesta Torjunta-aineiden levittämisessä pohjavesialueilla ja vesiensuojelun kannalta tärkeillä ranta-alueilla (myös joet ja purot) tulee noudattaa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) torjunta-ainelautakunnan määräämiä rajoitteita.

30 Pohjavesien suojelu kaavoituksessa Kaavamääräyksiä mm. öljysäiliöistä, hulevesien johtamisesta pohjavesialueella Uusia asuntoalueita edelleen pohjavesialueelle Liikennesuunnittelussa pohjavesinäkökulma ei kovinkaan voimakas

31 Pohjavesien suojelu kunnissa: yhteenveto Paljon vaikuttamiskeinoja Melko hyvät työkalut Tietoa kertyy, mutta tulisi saada yhteen järjestelmään kuten Hertta