KANNONKOSKELLE. BIOFORE- STRATEGIASTA uusia mahdollisuuksia metsänomistajille. Metsätalouden tuloverotus OLE TARKKANA MATKAKULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANNONKOSKELLE. BIOFORE- STRATEGIASTA uusia mahdollisuuksia metsänomistajille. Metsätalouden tuloverotus OLE TARKKANA MATKAKULUISSA"

Transkriptio

1 [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2010 ] henki Metsätalouden tuloverotus OLE TARKKANA MATKAKULUISSA Metsätien kunnostusrahaa KANNATTAA HAKEA NYT BIOFORE- STRATEGIASTA uusia mahdollisuuksia metsänomistajille Sanna ja Pertti Ahon onnistunut sukupolvenvaihdos TAKAISIN KOTITILALLE KANNONKOSKELLE

2 Kuvat UPM UPM POHJOIS-EUROOPAN PUUN JA BIOMASSAN HANKINTA KOHTI UUSIA HAASTEITA Haluan korostaa, että uudet linjaukset eivät ole uhka kotimaisen puun kysynnälle, vaan päinvastoin. Perinteinen metsäosasto jäi UPM:ssä historiaan huhtikuussa 2010, jolloin perustettiin kaksi erillistä, mutta keskenään tiivistä yhteistyötä tekevää yksikköä: Pohjois-Euroopan puun ja biomassan hankinta ja Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminta. Puun ja biomassan hankinnan vastuulla on puun koko toimitusketju eli osto, korjuu ja kuljetus tehdasasiakkaalle mahdollisimman virtaviivaisesti ja laadukkaasti. Metsäliiketoimintaan taas on keskitetty se osaaminen, jota tarvitaan puuntuotannon, metsätalouden, metsäomaisuuden hallinnan ja metsäpalveluiden saralla. Marraskuun alussa Pohjois- Euroopassa jo käyttöön otettua toimintamallia laajennetaan Esa Retvan siirtyessä vastaamaan UPM:n puun ja biomassan hankinnasta maailmanlaajuisesti. Itse otan nyt vastuun UPM:n puun ja biomassan hankinnasta Pohjois-Euroopassa. Hankinta-alueemme kattaa tällä hetkellä Suomen lisäksi Venäjän, Baltian maat sekä Ruotsin ja Valko-Venäjän. Moinen vauhti ja laajenevat maantieteelliset vastuut ehkä kummastuttavat. Suurempi kokonaisuus tarjoaa meille paremman näköalan siihen, mitä raaka-aine- ja tuotemarkkinoilla tapahtuu, ja siten hyvät edellytykset reagoida ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Viime vuosien nopeat ja rajut markkinamuutokset ovat opettaneet meitä seuraamaan toimintaympäristöämme herkällä korvalla. Se on yksinkertaisesti selviytymisen perusedellytys. Hyvinä esimerkkeinä uusista megaluokan trendeistä, jotka tulevat haastamaan perinteisiä rakenteita, ovat EU:n energiapoliittiset linjaukset ja niiden seurauksena EU-maiden hallitusten suunnittelemat moninaiset energiatuet. Siksi laajensimme tehtäväkuvaamme jo tässä yhteydessä puun ja biomassan hankinnaksi. Tämä on signaali siitä, että varaudumme tulevaan ja olemme valmiit muuttumaan maailman mukana. Haluan korostaa, että uudet linjaukset eivät ole uhka kotimaisen puun kysynnälle, vaan päinvastoin. Haluamme jatkossakin priorisoida kotimaisista yksityismetsistä kertyvää puuraaka-ainetta tehtaidemme puuhuollossa. Suomen rajojen ulkopuolelta hankittava raaka-aine täydentää ja varmistaa asiakastehtaidemme puuraaka-ainehuoltoa. Esimerkiksi onnistuminen koivukuitupuun tuonnissa toivottavasti jatkossakin pääosin Venäjältä turvaa osaltaan teollisen kapasiteetin säilyttämistä Suomessa. Itselläni on pitkä ja monipuolinen ura UPM:n ja sen edeltäjäyhtiöiden puunhankinnan eri tehtävissä. Se sisältää sekä ylä- että alamäkiä suhdanteiden jyllätessä. Olemme aina selviytyneet tavalla tai toisella ja uskon, että selviydymme jatkossakin. Jatkossa tosin tarvitaan entistä enemmän neuvokkuutta ja ketteryyttä toimintaympäristön muuttuessa entistä haasteellisemmaksi. Arvostan suomalaista metsänomistajaa. Tarvitsemme toisiamme. Pidän erittäin tärkeänä, että UPM:llä on hyvä maine metsänomistaja-asiakkaidemme keskuudessa ja että tuotteisiimme ja palveluihimme ollaan tyytyväisiä. Tämä koskee erityisesti puukauppaa, mutta yhtälailla myös muita palveluitamme. Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluvalikoimaamme yhdessä Metsäliiketoiminnan kanssa niin, että voimme vastata metsänomistajien erilaisiin palvelutarpeisiin. Palvelut voidaan räätälöidä yksilöllisesti metsänomistajan toivomusten mukaisesti vaikkapa Avaimet käteen -täyden palvelun konseptilla. Haluamme tehdä metsänomistamisen Teille helpoksi ja tuottavaksi. Kiitän kaikkia asiakkaitamme erinomaisesta yhteistyöstä ja toivon, että kuljemme samaa polkua tulevinakin vuosina. Anskaffning av trä och biomassa i Nordeuropa mot nya utmaningar Tiden med en traditionell skogsavdelning inom UPM gick till historien i april 2010, när de två nya skogsenheterna bildades. Det sista steget i den gradvisa utvecklingen togs i november, när hela UPM:s virkesanskaffningsorganisation blev en global aktör på virkesmarknaden under ledning av Esa Retva. Undertecknads ansvarsområde, Anskaffning av trä och biomassa i Nordeuropa, omfattar hela virkeskedjan; virkesköp, drivning och transporter till fabrikskunderna så smidigt och kvalitetsmässigt bra som möjligt. Vi har nära samarbete med Skogsaffärsverket i Nordeuropa, ett verkligt kunskapscenter med expertis inom virkesproduktion, skogbruk, skogsfastigheter och skogstjänster. Under min långa yrkesbana inom UPM och dess föregångare har virkesanskaffningen klarat av både upp- och nedåtgående konjunktursvängningar och nu kavlar vi upp ärmarna igen inför kommande utmaningar för skogsindustrin. Anskaffning av inhemskt virke har högsta prioritet för att vi ska kunna hålla fabrikerna igång, kompletterat med importvirke. Bästa finländska skogsägare, vi behöver varandra! De bägge skogsenheterna inom UPM vill kunna svara på skogsägarnas behov av olika tjänster. Att skapa riktiga och fungerande kanaler mellan UPM och skogsägarna är ett livsvillkor för oss. Ny teknik och bättre betjäning för att vinna och bevara den status våra föregångare haft också i denna sak. PEKKA RAJALA, UPM:n Pohjois-Euroopan puun ja biomassan hankinnan johtaja Direktör, Anskaffning av virke och biomassa i Nordeuropa METSÄN henki 4/ Uutiset 6 YMPÄRISTÖJOHTAJA PÄIVI SALPAKIVI-SALOMAA: Biofore-strategia korostaa kestävää kehitystä ja ympäristövastuuta 10 metsänomistaja: Sukupolvenvaihdoksen kautta takaisin kotitilalle Kannonkoskelle 14 Tasaiset puumarkkinat: Kaikkien osapuolten yhteinen etu 15 KALVILA 16 Metsäluonto & ympäristö: Metsä on riistan koti 17 lehesvirta vuotias satulotta: Metsä tulee olemaan aina tärkeä osa elämääni 20 METSÄTALOUDEN Kannattavuus: Metsien suunnitelmallinen hyödyntäminen 22 maastossa: Metsätalouden matkakulujen vähentäminen metsäverotuksessa 25 puukauppa & metsäomaisuudenhoito: Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen 26 METSÄENERGIATAPAHTUMAT: Uusi puunkorjuumenetelmä työnäytöksineen esiteltiin 14 paikkakunnalla 28 INNOVAATIO: Nerokkaat RFID-etätunnisteet 30 UPM TUTKII: Metsähakkeen aluskuljetus 31 METSÄVINKKI: Hae metsätien kunnostusrahaa 32 VUOSIRENKAAT: Kun puuautot saapuivat 33 Biokemikaalit: Mahdollisuuksien ikkuna 34 ajassa 2 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 3

3 u u t i s e t Pekka Rajala Nimityksiä Pekka Rajala on nimitetty Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtajaksi. Hän siirtyy tehtävään Pohjois-Euroopan puunhankinnan ostojohtajan paikalta. Pohjois-Euroopan puunhankintaa viime keväästä vetänyt Esa Retva siirtyy UPM:n globaalin puun ja biomassan hankinnan johtajaksi. kuva sami helenius UPM LAHJOITTI EUROA SUOMALAISILLE KORKEAKOULUILLE UPM on lahjoittanut viidelle suomalaiselle korkeakoululle yhteensä euroa tutkimukseen ja koulutukseen euron lahjoituksen saavat Oulun, Lappeenrannan ja Helsingin yliopistot, Åbo Akademi sekä kauppakorkeakoulu Hanken. Aiemmin tänä vuonna Metsäteollisuus ry ilmoitti Aalto-yliopistolle myönnetystä neljän miljoonan euron perustamispääomalahjoituksesta. UPM on Metsäteollisuus ry:n merkittävä jäsen. Huipputason tieteellinen tutkimus luo perustan innovaatioille ja kansainväliselle menestykselle, jotka ovat edellytys metsäteollisuuden uudistumiselle ja menestykselle tulevaisuudessa, toteaa UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Suomalaisella metsäteollisuudella on ainutlaatuinen mahdollisuus toimia uusiutuvaan raaka-aineeseen sekä hiiltä sitoviin ja kierrätettäviin tuotteisiin perustuvan biotalouden edelläkävijänä. Uudistumiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä eri osapuolilta, Pesonen sanoo. Nyt on aika Suunnitella ensi vuoden metsänhoitotyöt yhdessä UPM:n metsäammattilaisen kanssa ja kaivaa esiin veroilmoitusta varten tarvittavat tiedot ja tositteet. kuva upm Heikki Kalvila kuva upm Heikki Kalvila on nimitetty lakipalvelupäälliköksi vetämään laki- ja asiantuntijapalveluiden yksikköä UPM:n Pohjois-Euroopan metsäliiketoimintaan. Mari Pylvänäinen on nimitetty lakipalveluasiantuntijaksi. Jussi Pesonen TAPASI METSÄN- OMISTAJIA OULUSSA Jussi Pesonen tapasi metsänomistajia alkusyksystä Oulussa UPM:n Oulun metsäpalvelutoimistossa. Keskustelua käytiin muun muassa metsäteollisuuden tulevaisuudesta Suomessa. Kuvassa vasemmalla Jussi Pesonen, hänen vieressään UPM:n Pauli Hänninen ja UPM:n ostopäällikkö Matti Huhtala Kajaanista. Vihreä Kulta ohjelma palkittiin Vuoden metsätekona Suomen Metsänhoitajaliitto ja Nordea Pankki ovat valinneet Vihreä Kulta -ohjelman Vuoden 2010 metsäteoksi. Palkinto luovutettiin ohjelman yhteistyökumppaneille MTV3:lle, tuotantoyhtiö Intervisiolle ja UPM:lle. Vihreä Kulta -ohjelma käsittelee metsiä, niiden hoitoa ja käyttöä monipuolisesti ja käytännönläheisesti. Tämä näkyy ohjelman aiheiden sekä asiantuntijoiden valinnoissa. Ohjelma on lyhyessä ajassa onnistunut tavoittamaan niin metsänomistajat kuin muut metsäasioista kiinnostuneet katsojatkin mielenkiintoisella tavallaan kertoa metsäasioista, sanoi Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Tuula Jusko Vuoden metsäteko -palkinnon luovutustilaisuudessa. Metsänhoitajaliitto ja Nordea ovat vuodesta 1995 lähtien palkinneet Vuoden metsäteko -palkinnolla ennakkoluulottoman ja näkyvän teon, joka edistää metsätaloutta tai yleistä tietämystä Suomen metsistä. Vihreästä Kullasta esitettiin tänä syksynä 14 uutta jaksoa, joissa liikuttiin metsässä ja metsän ulkopuolella. Ohjelmalla on ollut myös omat fanisivut Facebookissa sekä verkkosivut, joilla katsojia on innostettu keskustelemaan muun muassa asiantuntijoiden blogien avulla. Kolmesta ohjelman pääteemasta järjestettiin myös keskustelutilaisuudet. JUKKA-SÄÄKSI LÄHTI AFRIKKAAN Satelliittisääksi Jukka vietti kesän kotikonnuillaan Pälkäneen Mallasvedellä. Jukan edelliskesän pesä oli talven aikana pudonnut. Sääksisäätiön iskuryhmä rakensi linnulle tekopesän, mutta Jukka oli sitä mieltä, että vanhassa vara parempi, ja rakensi uuden pesän samaan paikkaan missä vanha pesäkin oli ollut. Jukka viipyi pesimäreviirillään 160 vuorokautta eli viisi kuukautta ja viikon. Kesän aikana Jukka vieraili muutamaan otteeseen Pohtiolammen sääksialtaalla ja kerran Tampereella. Muuttomatkalle kohti Afrikkaa Jukka lähti 22. syyskuuta. Sääksisäätiön, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja UPM:n yhteistyönä toteutettavaa satelliittisääksiseurantaa ja Jukan touhuja voi seurata osoitteessa: elainmuseo/satelliittisaakset/jukka/ kuva renforsinranta.fi Palvelinkeskus Renforsin Rantaan Kajaaniin CSC eli Tieteen tietotekniikan keskus Oy perustaa maailman ekotehokkaimpiin kuuluvan palvelinkeskuksen Renforsin Rannan yritysalueelle Kajaaniin, UPM:n entisen paperitehtaan tiloihin. CSC:n ja UPM:n yhdessä rakentama palvelinkeskus tarjoaa huippuluokan ympäristön supertietokoneille, datan tallennukselle ja muille vaativille tietoteknisille järjestelmille. Keskus valmistuu vuonna Rakennusvaiheessa hanke työllistää kymmeniä ihmisiä. Palvelinkeskukseen odotetaan CSC:n lisäksi muita asiakkaita. Renforsin Ranta on Kajaanissa toimiva yritysalue, jonka UPM perusti paperitehtaan entisiin tiloihin vuonna Monipuolinen valmis infra tekee Renforsin Rannasta vetovoimaisen kasvualustan uusille yrityksille. Tällä hetkellä alueella toimii 25 yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 500 henkilöä. Yhtenä Renforsin Rannan strategisena kasvualueena on mittausja informaatioteknologia. Tietokonesali käyttää runsaasti sähköä, joka Kajaanissa tuotetaan vesivoimalla. Konesalin tarvitsema jäähdytysvesi saadaan läheisestä joesta. UPM ProFi palkittiin UPM ProFi on saanut arvostetun Green Good Design -palkinnon innovatiivisesta ja ympäristöystävällisestä komposiittimateriaalistaan. Palkinnon tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoisuutta yrityksistä, jotka toteuttavat kestävän muotoilun periaatteita toiminnassaan. Kyseessä on maailman vanhin muotoilupalkinto. Palkitut ovat nähtävillä nettiosoitteessa Metsäpalvelutoimistoja uusiin tiloihin UPM:n Pietarsaaren metsäpalvelutoimisto muutti alkusyksystä uusiin tiloihin Alholman sahan yhteyteen osoitteeseen Laukontie 6. Pietarsaaren metsäpalvelutoimisto ehti majailla lähes 20 vuotta vuonna 1869 rakennetussa Malmin huvilassa, jonka Otto A Malm aikanaan osti ja joka sittemmin siirtyi Schaumanin perheen omistukseen toimien muun muassa yhtiön insinööriperheiden asuntona. Oriveden metsäpalvelutoimisto Pirkanmaalla on myös muuttanut ja palvelee nyt asiakkaita osoitteessa Koluntie 4. 4 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 5

4 Teksti Timo Sormunen Kuvat UPM UPM korostaa uudessa Biofore-strategiassaan kestävän kehityksen ja ympäristövastuun periaatteita, jotka ulottuvat sen kaikkeen toimintaan niin koti- kuin ulkomailla. Yksi tulevan menestyksen avaintekijä löytyy ympäristöjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaan mukaan monimuotoisista ja hoidetuista suomalaismetsistä. METSÄ NÄHDÄÄN TAAS PUILTA Ympäristövastuumme ulottuu muun muassa viranomaisiin, investoijiin, asiakkaisiin, metsänomistajiin, kansalaisjärjestöihin ja tuotantolaitosten lähiasukkaisiin. UPM julkisti vuosi sitten pitkälle tulevaisuuteen katsovan Biofore-strategiansa, jonka myötä se laajentaa repertuaariaan uusille tuotealueille. Perusideana on yhdistää bio- ja metsäteollisuutta rakentaen samalla uutta, kestävää ja innovaatioihin perustuvaa tulevaisuutta. Samalla UPM aikoo pysyä kestävän kehityksen, raaka-aineiden käytön ja ekotehokkuuden edelläkävijänä. Metsänomistajat ovat kuunnelleet uusia linjauksia kiinnostuneina, mutta osin myös hämmentyneinä. Ovatpa jotkut jääneet pohtimaan, onko heidän tiluksillaan kasvaville tukki- tai kuitupuille enää entisen kaltaista kysyntää, kun perinteiset paperit, vanerit ja sahatavarat vaihtuvat tarralaminaateiksi, seinäpinnoitteiksi tai biodieseliksi. Epävarmuutta tulevaisuudesta on lisännyt myös se, että perinteisen puolen tuotantokapasiteettia on karsittu kaikissa metsäyhtiöissä liiketoimintaympäristön muuttuessa pitkin 2000-lukua. Uusia mahdollisuuksia metsänomistajille UPM:n ympäristöjohtajana viime keväänä aloittaneen Päivi Salpakivi-Salomaan mukaan pelot ovat kuitenkin turhia. Biofore-strategia ja siihen liittyvä aiempaa selkeämpi ympäristövastuu ei suinkaan ole uhka, vaan entistä monipuolisempi mahdollisuus kotimaisille metsänomistajille. >> TIESITKÖ? Metsien monimuotoisuutta voidaan vaalia valitsemalla kullekin kasvupaikalle sopiva puulajikoostumus ja kasvatusmenetelmä, säästämällä arvokkaat elinympäristöt ja jättämällä säästöpuita sekä suojavyöhykkeitä. UPM on laatinut yhtiön omiin metsiin monimuotoisuusohjelman, jota toteutetaan useassa eri maassa sekä luonnonmetsissä että puuviljelmillä. UPM on jo pitkään kelpuuttanut raaka-aineeksi vain kestävän kehityksen periaattein hoidetuista ja sertifioiduista metsistä tai kierrätyksestä saatavaa kuitua. EU:n oma ekomittari on tuotteille myönnettävä EU-kukka, joka tarkastelee ympäristöasioita monipuolisesti. Kaiken kaikkiaan ympäristömerkinnän saaneita tuotteita UPM:n repertuaarissa on jo yli sata. 6 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 7

5 Suunnitelmallinen metsänhoito on sekä ostajalle että myyjälle varmin tae laadusta. Kysyntää on aiempaa laajemmalla ja myös kasvuikänsä puolesta entistä monipuolisemmalla raaka-ainerepertuaarilla. Tavoitteena on myös hyödyntää metsästä saatavaa bioraaka-ainetta monipuolisemmin ja ekotehokkaammin. Yhtiön kaiken toiminnan on täytettävä ympäristökriteerit raaka-aineesta lopputuotteeseen ja kuljetuksiin saakka. Kestävästi hoidetut suomalaismetsät ovat meille selkeä etu, Salpakivi-Salomaa painottaa. Samalla hän tähdentää, että uutta suuntaa hakeva metsäteollisuus pysyy tulevaisuudessakin yhtenä Suomen tukijalkana LUONNONYSTÄVÄN UNELMATYÖ Luonto on vetänyt Kuusankoskella syntynyttä ja Tampereen Pispalassa asuvaa 53-vuotiasta metsänhoitajaa puoleensa pienestä pitäen. Luonnonsuojelu alkoi kiinnostaa Päivi Salpakivi-Salomaata jo koulutyttönä ja teini-iässä alkoivat ympäristöasiat kiinnostaa laajemminkin. Lähes 30-vuotisella urallaan hän on perehtynyt sananmukaisesti pintaa syvemmältä niin kotimaisiin metsiin ja niiden lajirikkauteen kuin ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen. Pitkä pätkä työurasta on kulunut eri tehtävissä UPM:ssä muun muassa puunhankinnassa ja metsänhoidossa. Työssä ja vapaa-aikanaan Salpakivi- Salomaa perehtyy kulloiseenkin kohdemaahan mieluummin saappaat tai vaelluskengät kuin korkkarit jalassa. Eksymisestäkään ei ole pelkoa, sillä nuorena ykköslaji oli suunnistus. Ympäristöjohtajan perustyötä on tukea uutta Biofore-visiota, siihen liittyvää liiketoimintaa sekä vastata UPM:n globaaleista ympäristölinjauksista. Ympäristöasiat liittyvät käytännössä kaikkeen tekemiseemme ja huomioitavia sidosryhmiä on aiempaa enemmän. Ympäristövastuumme ulottuu muun muassa viranomaisiin, investoijiin, asiakkaisiin, metsänomistajiin, kansalaisjärjestöihin ja tuotantolaitosten lähiasukkaisiin, Salpakivi-Salomaa listaa. Ympäristöjohtajan luotsattavana on yhtiön ympäristötoiminto, jonka yhteydessä toimii kaikkiin tuotantolaitoksiin ja hankintaketjuihin ulottuva ympäristöverkosto. Oman työnsä suurimmaksi haasteeksi Salpakivi-Salomaa nostaa segmenttinsä lähes loputtomalta tuntuvan tiedontarpeen, jota eri maiden kulttuurierot vielä korostavat. Se, mikä Suomessa on jo itsestäänselvyys, voi toisessa kohdemaassa olla vielä uutta ja ihmeellistä. UPM:llä on yhteensä 60 tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat 15 eri maassa. Jokaisessa minimoidaan ympäristövaikutukset ja toimitaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Eri maiden yhteiskunnat, kulttuurit ja myös luonnonolot poikkeavat välillä rajustikin toisistaan, mikä tuo mukanaan omat haasteensa. Työni on todellinen näköalapaikka seurata, kuinka ympäristötavoitteita muutetaan konkretiaksi, Salpakivi-Salomaa sanoo. ja kotimaiset metsänomistajat sen tärkeinä yhteistyökumppaneina. Kilpailukykyisimpiä ovat kuitenkin ne, jotka ovat hoitaneet tiluksiaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Suunnitelmallinen metsänhoito on sekä ostajalle että myyjälle varmin tae laadusta, ympäristöjohtaja tähdentää. Lisäarvoa tuo myös sertifiointi. PEFC:n piirissä on jo 95 prosenttia suomalaismetsistä, FSC-sertifioinnin osuus on sen sijaan vielä marginaalinen. Metsäsertifiointi ja valmistetuissa tuotteissa käytettävät ekomerkit varmistavat tuotteen loppukäyttäjälle sen, että metsiä on hoidettu hyvin ja myös monimuotoisuus sekä suojeluasiat on huomioitu, Salpakivi-Salomaa lisää. Hän toivookin, että eri sertifiointijärjestelmien jyrkät erot metsänomistajien piirissä tasoittuisivat vastaavaan tapaan kuin Ruotsissa. Entistä lähemmäksi luontoa UPM:n tuore ympäristöjohtaja on varttunut ja hankkinut kannuksensa vuosikymmeninä, jolloin ympäristö- ja ekoasiat eivät olleet läheskään niin pinnalla kuin tänä päivänä. Metsät nähtiin aiemmin niin teollisuuden kuin metsänomistajien puolella lähinnä raaka-ainelähteinä. Tieto metsien monimuotoisuuskysymyksistä alkoi kuitenkin lisääntyä 1980-luvun lopulla. Tuolloin metsänhoitosuosituksia uudistettiin tutkimustiedon ja metsäammattilaisten kokemusten perusteella. Nyt metsä nähdään taas puilta ja sen monimuotoisuudesta on kaikilla osapuolilla aivan toisenlainen ymmärrys kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Lisäksi metsäkysymyksissä on ilmastonmuutoksen edetessä siirrytty ällistyttävän ripein askelin koko luontoa koskevaan elinkaariajatteluun ja mittaamaan oman toiminnan hiili- ja vesijalanjälkiä. Tänä päivänä jätteet lajitellaan, energiaa säästetään ja luonnon hyvinvoinnista kannetaan huolta, olipa kyse yrityksestä tai tavallisesta kuluttajasta. Lisäksi etenkin maalta kaupunkeihin muuttaneet suomalaiset ovat löytämässä vanhat kotimetsänsä paitsi tulonlähteenä myös virkistys- ja luontokohteina. Hyvä metsän käsittely johtaa monipuoliseen lopputulokseen, ympäristöjohtaja Salpakivi-Salomaa tiivistää. Kuva sami helenius UPM TESTAA SUOMEN FSC-METSÄNHOITOSTANDARDIA OMISSA METSISSÄÄN UPM on käynnistänyt Suomen FSC-standardin testaamisen yhtiön metsissä. Testauksessa selvitetään Suomen FSC-yhdistyksen hyväksymän uuden, Suomessa sovellettavan standardin vaatimusten vaikutuksia ja hyötyjä käytännössä. FSC-metsäsertifiointi on tulevaisuudessa myös yksi yhtiön yksityismetsänomistajille tarjoamista metsäpalvelutuotteista. Suomessa ei ole ollut metsänomistajien laajasti käyttöön ottamaa FSC-standardia, vaikka FSC on yleisesti käytössä useissa merkittävissä metsätalousmaissa. Yhteisymmärrystä FSC-standardista on haettu Suomessa pitkään metsäteollisuuden, kansalaisjärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kesken. Neuvotteluissa on kiinnitetty erityistä huomiota taloudellisesti kannattavan metsätalouden, ympäristökysymysten sekä alkuperäiskansojen oikeuksien yhteensovittamiseen. UPM on osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin yhtenä teollisuuden edustajana. Kaikki keskeiset ympäristöjärjestöt ovat olleet mukana. Uuteen standardiin pohjautuva metsien FSC-sertifiointi voi alkaa kansainvälisen FSC:n hyväksymisen jälkeen, todennäköisesti vuoden 2011 alusta. UPM:n oman testauksen tulosten odotetaan valmistuvan loppuvuoden aikana. Niiden pohjalta UPM tekee päätöksen yhtiön metsien FSC-sertifioinnista. UPM on jo vuosien ajan tarjonnut erilaisia luonnonhoitopalveluja metsänomistajille, jotka haluavat painottaa riista-, maisema- tai luontoarvoja omissa metsissään. FSC-metsäsertifiointi on tulevaisuudessa myös yksi yhtiön yksityismetsänomistajille tarjoamista metsäpalvelutuotteista. UPM pitää metsien sertifiointia erinomaisena keinona edistää kestävää metsätaloutta tilanteessa, jossa vain vajaa 10 prosenttia maailman metsistä on sertifioitu. UPM haluaa edistää luotettavia metsänhoitostandardeja, kuten kansainväliset PEFC- ja FSC-järjestelmät. Kaikki UPM:n omistamat metsät on sertifioitu; Suomessa ne on PEFC-sertifioitu, Iso-Britanniassa sekä PEFC- että FSCsertifioitu (UKWAS) ja Uruguayssa FSC-sertifioitu. UPM:llä on kokemusta Iso-Britannian suurimman FSC- ja PECF-sertifiointiryhmän vetäjänä. 8 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/2010 9

6 Kannonkoskella tehtiin ONNISTUNUT SUKUPOLVENVAIHDOS Teksti Nilla Hietamäki Kuvat Pentti Vänskä Sanna ja Pertti Aho ovat nyt Sannan kotitilan omistajia. He tekivät sukupolvenvaihdoksen Sannan isän Kalervo Niskasen kanssa, ja kaikki osapuolet ovat järjestelyyn tyytyväisiä. >> Kalervo Niskanen (oik.) on perehdyttänyt Sannatytärtään ja Pertti-vävyään metsäasioihin. 10 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

7 Sanna ja Pertti Ahon talon ikkunoista Kannonkoskella pohjoisessa Keski- Suomessa avautuu rauhallinen maalaismaisema. Väljällä etupihalla on perinteisiä punaisia piharakennuksia, takapiha on komeaa männikköä. Männikön takana siintää Kivijärvi, josta Sannan isä, tilan vanhaisäntä Kalervo Niskanen kalastaa muikkuja ja kuhaa, ja jossa Pertin ja Sannan pienet tyttäret Stella, 6, ja Iiris, 2, viime kesänä lähestulkoon asuivat. Tilalla tehtiin keväällä sukupolvenvaihdos, jossa tilan omistajiksi tulivat Sanna ja Pertti. Kalervon vanhemmat siirsivät talon sen nykyiselle paikalle 1950-luvulla, ja 1980-luvun alussa tila siirtyi Kalervolle ja hänen vaimolleen. Tila on nykyisin suuntautunut puhtaasti metsätalouteen, kuten valtaosa suomalaisista tiloista. Sanna on asunut tilalla pikkutytöstä. Kun kävi selväksi, että Sannan veli ei aio jatkaa tilalla, tilan siirtäminen Sannalle ja myös Kannonkoskelta kotoisin olevalle Pertille oli luonteva ratkaisu. Tilan siirtyminen vieraalle ei ollut vaihtoehto, Sanna kiteyttää. Veri veti takaisin Sanna ja Pertti Aho ehtivät välillä opiskella ja asua muualla, mutta muuttivat vuonna 2003 takaisin Kannonkoskelle. Joskus nuorempana olin sitä mieltä, että tänne en jää, hymyilee Sanna, joka on ehtinyt vuosien mittaan olla myös Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana ja Pariisissa au pairina. Veri veti kuitenkin takaisin kotiseudulle, eikä Perttikään pistänyt hanttiin, Sanna naurahtaa. Kaupungissa kerrostalossa ei naapuria välttämättä edes tunneta, mutta täällä kaikki sanovat päivää, Pertti kommentoi. Perhe on tehnyt metsäasioissa yhteistyötä UPM:n kanssa pitkään, ja heillä on UPM:n kanssa metsäpalvelusopimus. Paikallinen UPM-yhteyshenkilö on puunostaja Markku Salonen, mutta sukupolvenvaihdosasiat UPM:n Heikki Kalvila oli Sanna ja Pertti Ahon apuna, kun Sannan kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Sanna ja Pertti Ahon oli helppo palata takaisin kotiseudulle Kannonkoskelle, koska molemmille löytyi paikkakunnalta työpaikka. hoidettiin laki- ja veroasioihin erikoistuneen UPM:n Heikki Kalvilan kanssa. Sukupolvenvaihdokseen liittyy monenlaisia koukeroita. Oli hyvä, että meillä oli asiantuntija käytössä, niin saimme sukupolvenvaihdoksesta tehtyä onnistuneen kokonaisuuden, Sanna ja Pertti kiittävät. Sukupolvenvaihdos vaatii monen asian samanaikaista hallitsemista. Paitsi että se on usein monipuolinen juridinen tapahtuma, perhevarallisuuden kuten metsä- ja asuintilan omistusjärjestelyn toimivuutta pitää peilata myös pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi luovutustavan valinnalla voidaan ottaa tilanpitäjän jatkajan sisarusten perintöoikeudellinen asema hyvin ja oikeudenmukaisesti huomioon, Kalvila kiteyttää. Kaupungissa kerrostalossa ei naapuria välttämättä edes tunneta, mutta täällä kaikki sanovat päivää. Vanhempi polvi opastajana metsäasioissa Sanna ja Pertti Aho ovat sopineet, että metsäasiat ovat enemmän Pertin vastuulla. Pertti osti samaan syssyyn aiemmin tänä vuonna metsää myös oman vanhan kotitilansa yhteydestä. Paras opastaja metsäasioissa on Sannan isä Kalervo, joka työskenteli aikanaan pitkään metsurina, ja jonka tietämys metsäasioissa on muutenkin huippuluokkaa. Kalervo on myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Opettelemme asioita hiljalleen. Onneksi Kalervo on apuna ja tukena. Olemme kiertäneet metsiä yhdessä, ja kyllä se Kalervo oli edelleen raivuulla viime kesänäkin. Emme ole kieltäneet häntä sinne menemästä, päinvastoin, Pertti hymyilee. Eikös onnistuneen sukupolvenvaihdoksen yhtenä ideana ole se, että vanhemman sukupolven tietämystä hyödynnetään, Sanna huomauttaa. Koko perhe viihtyy metsässä. Sanna ja Pertti toteavat, että metsässä touhuaminen on mukava harrastus, jossa saa liikunnan ja ulkoilun hoidettua samalla. Myös talossa remontoitiin kesällä yläkertaa, mutta muuten asioissa edetään pikkuhiljaa, sillä kahden työssäkäyvän aikuisen lapsiperheessä riittää säpinää muutenkin. Paluu Kannonkoskelle oli Sannalle ja Pertille siinä mielessä helppo, että molemmat löysivät työtä omalta paikkakunnalta. Tuttavapiiriin kuuluu muitakin kotiseudulle palanneita, ja paluumuuttajia olisi ehkä enemmänkin, jos töitä olisi seudulla enemmän tarjolla. Sanna ja Pertti ovat tyytyväisiä Kannonkosken ja läheisten Viitasaaren ja Saarijärven palveluihin. Kannonkosken hyviin puoliin kuuluu muun muassa Piispalan vapaa-ajankeskus, jossa on erittäin hyvät harrastusmahdollisuudet. 12 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

8 Teksti Nilla Hietamäki Kuvat UPM ja hanna-kaisa hämäläinen TOIMIVAT PUUMARKKINAT OVAT KAIKKIEN ETU Tasaisesti toimivat puumarkkinat ovat kaikkien osapuolten yhteinen intressi niin yksityisten metsänomistajien, metsäteollisuuden kuin muidenkin metsäalan toimijoiden. Syksyllä järjestetyn puumarkkinat toimimaan -keskustelutilaisuuden puhujat olivat tästä yksimielisiä. PEKKA RAJALA, UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja JUHA HAKKARAINEN, MTK:n metsäjohtaja Vihreä Kulta -televisio-ohjelman puumarkkinat toimimaan -jakson jatkoksi Helsingissä järjestetty keskustelutilaisuus keräsi paikalle mukavan määrän yleisöä keskustelemaan ja kuuntelemaan UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtajan Pekka Rajalan, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraisen ja Metsäteollisuus ry:n metsä- ja infrastruktuurijohtaja Anders Portinin näkemyksiä aiheesta. Tarkoitus ei ole syyllistää ketään. Yli puolet metsänomistajista hoitaa metsäomaisuuttaan aktiivisesti, mutta toisaalta kolmanneksella metsänomistajista ei ole metsänomistukselleen minkäänlaisia tavoitteita, ei taloudellisia eikä ympäristöön liittyviä, kommentoi Anders Portin. Yhteiskunnan, metsäteollisuuden ja metsänomistajien täytyy yhdessä löytää keinoja, joilla saadaan puumarkkinat toimimaan hyvin ja tasaisesti. On mahdollista ottaa käyttöön esimerkiksi erilaisia taloudellisia ja verotuksellisia keinoja aktiivisen metsänomistajuuden edistämiseksi. Metsätilojen pirstoutumista voidaan estää esimerkiksi tekemällä metsän hankkiminen ja myyminen kannattavaksi sekä sisarosuuksia ja yhteisomistusta kehittämällä. Myös metsäalan rakenteita pitää uudistaa ja alan palveluyrittäjyyttä edistää, Portin ehdotti. Myös Juha Hakkarainen kaipasi lisää kannustimia aktiivisille metsänomistajille. Metsätilojen sukupolvenvaihdosjärjestelmää pitää kehittää ja metsänomistajien neuvontaan ja asiakaslähtöisyyteen pitää panostaa. Yhä useampi metsänomistaja on nykyään metsästään etäällä niin henkisesti kuin fyysisesti, Hakkarainen totesi. Paneelikeskustelua alustanut UPM:n yhteistyösuhteista ja kehityksestä vastaava johtaja Hans Sohlström toi esiin globaaleilla markkinoilla toimivan metsäteollisuuden näkökulmia. Metsäteollisuus työllistää Suomessa suoraan ihmistä, välillisesti jopa puoli miljoonaa. 40 prosenttia hankkimastamme puusta ohjautuu energiaksi, ja 70 prosenttia maamme uusiutuvasta energiasta on peräisin metsäteollisuudesta. Metsäteollisuus panostaa innovointiin ja uudistumiseen ja tuo Suomeen hyvinvointia jatkossakin, kunhan toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Aktiivisen metsänomistuksen edistäminen on metsäteollisuuden kannalta erittäin tärkeää, Sohlström korosti. Kun tehtaat käyvät tasaisesti, ne myös tarvitsevat puuta tasaisesti. Kotimainen puu on meille tärkeää, ja energiapuun ja teollisen puun käyttö täydentävät toisiaan. Nuoretkin metsät kannattaa pitää kunnossa. UPM tarjoaa metsänomistajille kattavaa palvelupakettia, jossa se on valmis hoitamaan kaikki metsänomistajan tarpeet, korosti UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala. Kaikki keskustelijat toivottivat tervetulleiksi erilaiset puumarkkinoiden kehittämiseksi kaavaillut toimenpiteet, esimerkiksi kattavan ja puolueettoman puun hinnan tilastoinnin ja erilaiset sähköiset myyntikanavat. ANDERS PORTIN, Metsäteollisuus ry:n metsäja infrastruktuurijohtaja HANS SOHLSTRÖM, UPM:n yhteistyösuhteista ja kehityksestä vastaava johtaja KALVILA Meitä on metsän yhteisomistajina neljä sisarusta ja olemme suunnittelemassa suvun yhteismetsän perustamista. Tiluksia yhteismetsään tulisi omistuksessamme olevat noin 200 hehtaaria metsää ja perustamisvaiheessa muodostaisimme myös osakaskunnan. Voinko yhteismetsän osakkaana vähentää yhteismetsässä tekemäni taimikonhoitotöiden matkakulut henkilökohtaisessa verotuksessani? Yhteismetsää verotetaan erillisenä verovelvollisena ja sitä pidetään tuloverolain mukaisena yhteisetuutena. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan veroa 26 prosentin verokannan mukaan, eikä yhteismetsän osakkaan veronalaisena tulona pidetä hänen saamaansa osuutta yhteismetsän tulosta. Tällöin osakkaan omat matkakulut eivät ole vähennyskelpoisia hänen henkilökohtaisessa verotuksessaan. Olen tehnyt metsänhakkuusopimuksen, joka kaupantekopäivän perusteella kuuluu puun myyntitulon määräaikaisen verohuojennuksen piiriin. Hakkuukohde on talviharvennusta ja korjuuaikaa sovimme kaksi vuotta. Jos sovin pankin kanssa lainajärjestelystä, jossa metsänhakkuusopimukseen perustuva kauppahintasaatava pantataan pankille ja pankki rahoittaisi kauppahinnan vuoden 2010 loppuun mennessä, katsotaanko pankin näin minulle tekemä suoritus osittain verovapaaksi puun myyntituloksi? Mainitussa rahoitusjärjestelyssä on nimenomaan kyse lainasopimuksesta, jossa lainan vakuutena on metsänhakkuusopimukseen perustuva puunmyyntisaatava eikä pankista näin nostamanne laina ole puun myyntituloa. Näin ollen puun myyntitulon verotus määräytyy kaupantekohetken lisäksi niiden määräaikojen perusteella, jolloin puunmyyjä tai tässä tapauksessa hänen määräämänsä pankki saa puun ostajalta metsänhakkuusopimukseen perustuvan kauppahinnan. Tarkoitukseni on lahjoittaa omistamani 30 hehtaarin metsätila tyttärelleni ja pidättää itselleni metsätilaan hallintaoikeus 15 vuoden määräajaksi. Olen itse tällä hetkellä 50-vuotias. Koituuko hallintaoikeuden päättymisestä aikanaan veroseuraamuksia? Mikäli omistajan oikeutta rasittava hallintaoikeus ei lakkaa ennen lahjoituksessa määriteltyä 15 vuoden määräaikaa, hallintaoikeuden päättymisestä ei aiheudu veroseuraamuksia. Hallintaoikeudelle määritellään lahjoitushetkellä arvo pääomittamalla se ja tämä edun arvo vähennetään tyttärenne saannon arvosta, koska se rasittaa saajan omistusoikeutta. Tämä alentaa metsätilan lahjoituksessa omistusoikeuden saajalle määrättävää lahjaveron määrää. Jos edunhaltija luopuu ennen määräaikaa ilman vastiketta hallintaoikeudestaan omistajan hyväksi, luovutus katsotaan veronalaiseksi lahjaksi. Tällöin lahjan arvona pidetään sitä edun pääomitettua arvoa, joka sillä on luopumishetkellä. Jos edunhaltija kuolee ennen hallintaoikeudelle sovitun määräajan päättymistä, ei hallintaoikeuden lakkaamisesta aiheudu tällöin perintö- tai lahjaveroseuraamuksia. Äitini on kärsinyt vaikeasta sairaudesta jo pitkään ja nyt hän joutui pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Laitoshoidon maksun määräämistä varten pyydettiin selvitys perhetilanteesta ja tuloista. Tässä kysyttiin myös onko hänellä metsää. Miten metsänomistus vaikuttaa maksuihin? Sosiaali- ja terveydenhuollon maksulainsäädännön perusteella on tietyissä tilanteissa mahdollista määrätä palvelun käyttäjälle maksukyvyn mukainen asiakasmaksu, joka ottaa huomioon hänen tulonsa. Metsätulo otetaan kuitenkin huomioon laskennallisena Heikki Kalvila ON UPM:n Lakipalvelupäällikkö Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. riippumatta puun myynneistä. Tällöin metsätulona otetaan huomioon metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pintaalalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Tuotto määritellään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain nojalla. Miten kiinteistöhankintaa verotetaan, jos ostan omilla varoillani 40 hehtaarin metsätilan poikani nimiin? Kun varallisuuden hankinta tapahtuu vanhemman varoin toisen perheenjäsenen nimiin, kyse on poikanne saamasta veronalaisesta rahalahjoituksesta, jolla kiinteistön osto katsotaan rahoitetun. Lahjanantajan rintaperilliset kuuluvat I-veroluokkaan, jossa lahjaveroa maksetaan enimmillään 13 prosenttia saadun omaisuuden arvosta. Lahjavero määräytyy maksetun kauppahinnan perusteella. Olen ostamassa 20 hehtaarin metsätilaa erään Etelä-Savon kunnan alueelta. Voiko tässä tapauksessa kunta käyttää etuosto-oikeutta ostaakseen tilan omiin metsätaloudellisiin tarkoituksiinsa? Etuostolain mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Ei siis tässä tapauksessa puuntuotannon metsätalousalueeksi. Etuosto-oikeuden käyttämisen tarkoitus edellyttää, että kyse on yleisen tarpeen vaatiessa kiinteistön hankkimisesta kunnan suunnitelmallisen kehittämisen edellyttämiin tarkoituksiin. 14 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

9 m e t s ä l u o n to & ympäristö Teksti Sami Oksa Kuvat UPM ja Philippe Henry/SKOY METSÄ ON SUOMALAISEN RIISTAN KOTI Monimuotoisuuden ylläpitäminen on metsätalouden tärkein ympäristötavoite. Tavoitteen arvoa kuvaa, että suomalainen metsä on elinympäristö puolelle noin lajistamme. Lajien elinympäristöt voivat olla laajoja metsäalueita tai pienialaisia kohteita, esimerkiksi yksittäinen kuollut puu tai lähde. UPM TARJOAA LUONNONHOITO- PALVELUITA Osana laajaa metsäpalveluvalikoimaansa UPM tarjoaa metsänomistajille ympäristönäkökulmia painottavia luonnonhoitopalveluita. Luonnonhoitopalvelut toteutetaan koko metsätilan kattavana suunnitelmana tai yksittäisen kohteen suunnitelmana. Suunnitelmissa painotetaan metsänomistajan valinnan mukaan riistaan, maisemaan, luonnon monimuotoisuuteen tai vesiensuojeluun liittyviä tavoitteita, jotka yhteen sovitetaan tilalle asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Hirven aiheuttamia taimikkotuhoja voidaan estää esimerkiksi metsän uudistamistavalla ja taimikonhoidolla. Metsässä elävät lajit otetaan huomioon elinympäristöjen esimerkiksi lähteet ja paahderinteet sekä metsän rakennepiirteiden, kuten lahopuu ja lehtipuu, kautta. Yksittäisillä kohteilla metsätaloutta voi ohjata myös yksittäinen laji, jolloin siellä toimittaessa otetaan huomioon lajin elinympäristövaatimukset. Riistalajien elinympäristöt otetaan usein huomioon laajemmalla alueella tehtävillä ratkaisuilla. Riistalajeilla, kuten teeri, pyy ja hirvi, maisema on merkittävä tekijä lajien elinympäristöjen muovaajana. Riistan huomioon ottava metsätalous voi olla tasapainoilua metsätalouden ja lajitason tarpeiden välillä. Esimerkiksi hirvi aiheuttaa taimikoissa ajoittain suurtakin tuhoa. Metsänkasvatusmenetelmät ja niiden toimivuus nykyisellä hirvikannalla voivat usein olla hirvituhojen syy. Hirvi hakee taimikosta ravintoa Nykyinen metsätalous luo hirvelle otollisen elinympäristön. Uudistushakkuun jälkeinen taimikko on hirvelle oiva ravintokohde. Aikaisemmin, kun metsien käsittely perustui yksittäisten isojen puiden poistamiseen metsästä, ei nykyisenkaltaisia hirvelle soveltuvia taimikoita syntynyt. Hirvikanta olikin alimmillaan 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin yksilömäärät Suomessa laskettiin sadoissa, ei sadoissa tuhansissa. Nykyistä jaksottaista kasvatusta pitää kehittää hirvien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että metsänkasvatusmalli uudistetaan koko kiertoajaksi tai lisätään erilaisten karkoitteiden tai suojien käyttöä taimivaiheessa. Tärkeätä on keskittyä niihin valintoihin, joita uudistamisessa ja taimikonhoidossa tehdään. Valtaosa metsätaloudelle aiheutuvista hirvituhoista ajoittuu pääosin vaiheeseen, jolloin taimet ovat 0,5 2,5 metrin mittaisia ja sopivasti hirven ulottuvilla. Paikoittain hirvi voi vahingoittaa myös pidempiä taimikoita. Aikuinen hirvi käyttää kesällä ravintonaan helposti sulavia lehtipuita ja metsän aluskasvillisuutta. Talvella ruokavalio muuttuu pääosin männyksi, joskin haavan ja pajujen oksat maistuvat edelleen. Hirven ravinnontarve kesällä on jopa 40 kiloa vuorokaudessa. Talvella vaikeammin sulavaa ravintoa kuluu vähemmän, noin puolet kesälaidunnuksen määrästä. Saadakseen talvella mahdollisimman pienellä energiankulutuksella mahdollisimman paljon ravintoa hirvi syö pääasiassa mäntyä, koska se tarjoaa lehdettömiä puita enemmän ravintoa kerralla. Lehtipuut ovat myös kanalinnuille keskeinen ravintolähde. Pyyn ravintona on leppä, ja sen havaitseekin usein nuorissa kuusikoissa, joissa sekapuuksi on jätetty harmaaleppää. Teeri puolestaan käyttää ravinnokseen koivua. Maisematasolla teerelle riittävä koivusekoitus on prosenttia puustosta. Metso puolestaan ruokailee haavalla, joiden säästäminen hakkuissa onkin perusteltua niin riistan ja yleisen monimuotoisuuden kuin metsän kasvun kannalta. UPM:n metsänhoito-ohjeiden yhtenä tavoitteena on varmistaa metsänuudistaminen niin, että alueelle syntyy kasvatuskelpoinen, laadukas ja monimuotoinen taimikko nopeasti ja kestävästi. Ohjeiden tavoitteena on myös vähentää hirvien aiheuttamia tuhoja taimikoissa ja varmistaa riittävä ravinnon ja suojan määrä niin riista- kuin muillekin metsälajeillemme. Lehtipuita havumetsiin Kuusentaimikoissa keskeistä on jättää erityisesti koivua sekapuuksi. Koivun lisäksi säästetään harvalukuisempia lehtipuita, haapaa, raitaa ja harmaaleppää niin monimuotoisuuden turvaamiseksi kuin riistalajien ravinnoksi. Lehtipuita säästetään erityisesti kuusentaimikoissa, joissa hirvituhot eivät yleensä ole merkittäviä. Männyntaimikoissa metsänhoito-ohjeiden yhtenä tavoitteena on vähentää hirvituhoja. Riittävä kasvatustiheys ja lehtipuumäärän vähentäminen taimikon alkuvaiheessa ovat keskeisiä tekijöitä tuhojen välttämiseksi. Useimmiten säästyy riittävä määrä laadukkaita mäntyjä ensiharvennusvaiheeseen saakka, kun männikön tiheys taimikonhoitovaiheen jälkeen on 3000 kappaletta. Tämä männikön kasvatusketju tuottaa tehokkaasti energia- ja ainespuuta ja ensiharvennusvaiheessa hyvälaatuisia ja hento-oksaisia tukkipuun aihioita on riittävästi. Energian ja laadun kasvattaminen kulkevat näin käsi kädessä. Männiköissä on muistettava myös säästää lehtipuita erityisesti taimikon aukkopaikkoihin. Yksi tapa ottaa monimuotoisuus ja riista huomioon metsätaloudessa on säästää riittävä lehtipuusekoitus havumetsissä. Metsätaloustoimenpiteitä voidaan yksilöidä tarkemmin myös tietyn ryhmän, kuten metsäkanalintujen elinympäristövaatimukset erityisesti huomioon ottavaksi. Voidaankin sanoa, että nykyinen monitavoitteinen metsätalous, riistapainotteiset metsäsuunnitelmat ja talousmetsien luonnonhoito ovat monella tavalla edistyksellisiä koko maailman mittakaavassa. Sami Oksa on UPM Metsän ympäristöpäällikkö LEHESVIRTA JALANJÄLKIÄ Luonnonvarojen kulutuksen ja ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia mitataan monenlaisin menetelmin. Jalanjälki-termin saaneet mittarit ovat tärkeitä niin yrityksille kuin yksityisille kuluttajille niiden tulisi antaa mahdollisuus havahtua, ymmärtää ja hallita toiminnan ja oman käyttäytymisen seurannaisvaikutuksia oikealla tavalla. On olennaista, että käytettävät mittarit ovat tarkoituksenmukaisia. Maapallon ekosysteemeissä aineet kiertävät ja energia virtaa. Ihminen elää osana tätä äärimmäisen monisyistä järjestelmää, omine vaikutuksineen maapallon elämään, veteen ja ilmastoon toisaalta yhtenä lajina muiden joukossa, toisaalta muista ainutkertaisesti erottuen. Ympäristön jalanjälkimittarit haastavat jokaisen ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia ja erottamaan tärkeät asiat vähäpätöisistä. Haastetta helpottaa se, että peruskoulun biologian kirjan tieto, vaikkapa veden ja hiilen kierto luonnossa, antaa jo kelpo eväät seurata tämän päivän ilmasto- ja vesiensuojelukeskustelua. Varsinainen haaste syntyykin tutkijoiden ja muiden mielipidejohtajien erilaisista käsityksistä ja laskentamalleista, joita poliittiset prosessit entisestään sekoittavat. Metsätalous voidaan nähdä uusiutuvan luonnonvaran kestävänä käyttönä. Puun uusiutuvuus on kiistatonta, kestävyys on ennemmin prosessi kuin mitattavissa oleva toiminnan vaikutus. Miten sitten on metsien käytön jalanjälkien laita? Hiilestä on viime aikoine keskusteltu paljon. Metsillä on keskeinen rooli, kun haetaan vaihtoehtoja kehittää ei-fossiilisten energialähteiden käyttöä. Energiapuun poltossakin vapautuu toki hiiltä ilmakehään hiiltä, jota yhä paremmin kasvavat metsät sitovat ja hiiltä, joka kiertää luonnossa joka tapauksessa. Vesijalanjälki on vielä rakentumassa oleva työkalu, joka mittaa käytettävän veden määrää. Puuperäisten tuotteiden vesijalanjälkien osalta on hyvä varmistaa, miten metsän osuus on laskettu mukaan. Jos laskennassa on mukana metsistä ilmaan haihtuva ja yhteyttämisprosessiin kulkeutunut vesi, ei kyseessä ole ainakaan tuotteen valmistuksen kestävyyteen liittyvä mittari. Tarkkuus on valttia toiminnan ympäristövaikutusten hallinnassa. Se on välttämätöntä myös ympäristötutkimusta ja mittaustyökaluja hyödynnettäessä. Timo Lehesvirta, ympäristöjohtaja, UPM 16 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

10 Satulotta Ansiomäki on ollut metsäomistaja 5-vuotiaasta. Nyt 18-vuotias Satulotta peri metsää isoisältään. Myös Satulotan isällä Timolla on metsää Ansiomäkien kotipaikkakunnalla Kuhmoisissa, ja isä onkin ollut tyttärensä paras apu ja opastaja metsäasioissa. Teksti Nilla Hietamäki Kuvat Arto Wiikari ja satulotta ansiomäen albumi Satulotta muistaa, kuinka hänen ollessaan pikkutyttö Timo-isä saattoi näyttää hänelle metsää ja todeta, että tuo kohta vaatii harvennusta. Olemme tehneet metsänhoitotöitä koko perheen voimin, ja isän kanssa olemme keskustelleet vuosien mittaan monesta metsään liittyvästä asiasta, Satulotta kertoo. Eniten olen oppinut tekemällä itse. Olen istuttanut taimia, leikannut visakoivuja ja raivannut taimikoita. Isä hankki minulle hiljattain naisten valjaat ja vähän kevyemmän raivaussahan, joten aion taas sopivana viikonloppuna ryhtyä metsätöihin, suunnittelee Satulotta, joka asuu ja käy lukiota Helsingissä viikot ja suuntaa viikonloppuisin kotiin Kuhmoisiin. Metsässä on toki tullut tehtyä muutakin kuin metsänhoitotöitä. Olen tehnyt metsään nuotiota, rakentanut sinne majaa ja käynyt siellä sienessä, marjassa ja lenkillä. Nyt olen ajatellut, että haluaisin lähteä hirvimetsälle, Satulotta hymyilee. Metsää kannattaa hoitaa Isän kanssa on sovittu, että lukio käydään rauhassa loppuun, mutta Satulotta alkaa hiljalleen perehtyä tarkemmin myös vero- ja muihin metsiin liittyviin talousasioihin. Isä ja tytär ovat metsänhoitoasioissa samoilla linjoilla, mutta vaihtavat toki ajatuksia niistä. JUURET KUHMOISISSA Metsä on pienestä asti ollut tärkeä osa Satulotta Ansiomäen elämää Satulotta Ansiomäki vietti lapsuutensa maalla Kuhmoisissa metsän reunassa. Nykyään hän asuu viikot Helsingissä, josta sieltäkin onneksi löytyy puita. Viikonloppuisin hän suuntaa kotikonnuille. Uuden-Seelannin ainutlaatuinen luonto teki Satulotta Ansiomäkeen vaikutuksen maassa vietetyn vaihto-oppilasvuoden aikana. Maassa on paljon kansallispuistoja. Metsä on omaisuutta, jota pitää hoitaa ja uudistaa, jotta se kasvaa ja tuottaa. Ansiomäet ovat olleet Tehdaspuun asiakkaita vuodesta 1986, ja vuodesta 1996 metsäasioita on hoidettu yhteistyössä UPM:n metsäammattilaisten kanssa. Ansiomäkien UPM-yhteyshenkilö on puunostaja Matti Lantto. Uusi-Seelanti toi uusia näkökulmia Voi olla, että hankin itselleni jonkin muun kuin metsäisen ammatin, sillä metsä tulee joka tapauksessa aina olemaan osa elämääni. Omien juurien tärkeys ja merkitys on kirkastunut Satulotalle paitsi Helsingissä asuessa myös viimetalvisen, Uudessa-Seelannissa vietetyn vaihto-oppilasvuoden myötä. Satulotta asui Uudessa-Seelannin pohjoissaarella lypsykarjatilalla kansallispuistojen ympäröimänä. Luonto oli Uudessa-Seelannissa ainutlaatuinen. 80 prosenttia maan kasvillisuudesta on Uudelle-Seelannille uniikkia. Maassa on geyshirejä ja tippukiviluolia, ja monet metsätkin ovat sen näköisiä, että dinosaurus voisi kävellä niissä vastaan. Uuden-Seelannin hallitus omisti maan metsät 1950-luvulle asti, jolloin se lahjoitti metsät maan alkuperäisasukkaille maoreille. Osa metsistä on maoreille pyhiä alueita, joissa he uskovat esi-isiensä sielujen lepäävän. Näihin metsiin ei kosketa, eikä niihin edes välttämättä pääse käymään, ainakaan ilman opasta. Osa Uuden-Seelannin metsistä on talouskäytössä, ja puuta viedään eri puolille maailmaa. Osa metsistä on raivattu pelloksi, ja maatalous onkin maassa metsätaloutta tärkeämpi elinkeino. Satulotta pääsi Uuden-Seelannin isäntäperheensä isän kanssa kokeilemaan villisian ja peurojen metsästystä. Uuden-Seelannin koulussa oli tarjolla mielenkiintoinen valinnaisaine eli moottorisahakurssi, jonka Satulotta otti opinto-ohjelmaansa. Uusi-Seelanti oli upea luonnoltaan, mutta niin on Suomikin. Kauneus maissa on erilaista. Uuden-Seelannin luontoa on joskus verrattu maanpäälliseen paratiisiin, mutta kyllä Suomeen palatessani minua viehätti myös Suomen keväisen luonnon jylhä kauneus, siinä vaiheessa lehdettömät puut ja graniittiset kalliot. Ja kyllä oma silmäni lepää suomalaisessa järvenrantamaisemassa. Metsä pysyy osana elämää Olisiko metsästä Satulotalle ammatiksi asti, vai säilyykö metsä muuten vain tärkeänä osana elämää? Olen miettinyt asian niin, että en halua opiskeluvalinnoillani rajata itseäni johonkin tiettyyn paikkaan, vaan haluan ammatin, jota voi harjoittaa missä vain. En vielä tiedä mikä minusta tulee isona, mahdollisuuksia on monia. Voi olla, että hankin itselleni jonkin muun kuin metsäisen ammatin, sillä metsä tulee joka tapauksessa aina olemaan osa elämääni. Ehkä teen arkisin muuta työtä, ja iltaisin ja viikonloppuisin teen toista uraa metsäasioiden parissa. Pidän harrastuksista, joissa saa konkreettisia tuloksia aikaiseksi, ja metsänhoito on juuri sellainen harrastus. Siinä tulee myös hyötyliikunta samassa paketissa. 18 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

11 Teksti Pasi Hakkarainen Kuvat Pentti Vänskä Metsätalouden kannattavuuden tärkein tekijä on puunmyyntitulot. Metsätalouden kustannukset muodostuvat pääasiallisesti uudistamis- ja taimikonhoitokustannuksista. Niiden laadulla ja ajoituksella on merkittävä vaikutus puunmyyntitulojen ajankohtaan ja suuruuteen. Metsätalouden kannattavuuslaskelmat osoittavat selkeästi, että metsänuudistaminen, kasvupaikalle parhaaksi soveltuvalla toimenpideketjulla ja jalostetulla metsänviljelymateriaalilla, antaa parhaimman nettokannattavuuden kiertoajan kuluessa pienistä lisäkustannuksista huolimatta. Tilakohtaisen metsäsuunnitelman kuviokohtaisten hakkuu- ja hoitotoimenpidesuositusten sekä niiden ajankohtien noudattaminen ohjaa metsänomistajaa taloudellisesti kannattavan metsätalouden harjoittamiseen. Metsätalousmaan taloudellista tuottoa tarkasteltaessa lähtökohtana käytetään usein niin sanottua paljaan maan laskentakaavaa. Siinä lasketaan nettotulojen sekä investointikustannusten erotuksen nykyarvo etukäteen valitulla korkokannalla. Puunostaja Juha Valkonen, metsänomistaja Markku Häkkinen ja metsätalouspäällikkö Pasi Hakkarainen. MIHIN METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS PERUSTUU? Toinen lähestymistapa, esimerkiksi metsäkiinteistöä ostettaessa, on laskea investoinnin takaisinmaksuaika sekä korkotuotto sijoitetulle pääomalle. Ensimmäisessä laskentatavassa tarkastellaan taloudellista tuottoa yksittäisen metsikkökuvion näkökulmasta. Viimeksi mainitussa tuottovertailun lähtökohtana on koko metsäkiinteistön laskennallinen arvo, ja siihen verrattava taloudellinen tuotto. Oikein valitulla kuusen uudistamistavalla voidaan eniten vaikuttaa yksittäisen metsikkökuvion tuotto-odotuksiin. Edellytys on, että metsäkasvillisuusvyöhykkeen ja kasvupaikkatyypin muodostama metsätyyppi on kuusen kasvupaikaksi suotuisa. Samat laskentaperiaatteet ovat sovellettavissa muidenkin puulajien kasvatuksen tuotto-odotuksiin, mutta toimenpiteet ja niiden ajoitukset ovat puulajikohtaisia. Tässä esimerkissä tarkastellaan kuusen kasvatuksen tuottoodotuksia taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Metsänuudistaminen Uudistushakkuu poistaa puuston haihduttavan vaikutuksen. Kannonnoston yhteydessä tai sen jälkeen tehdään laikkumätästys tai navero- tai ojitusmätästys sen mukaan, kumpaa menetelmää vesitalouden järjestelyt kohteessa edellyttävät. Kannoista ja muista hakkuutähteistä saatava kantorahatulo, yhdistettynä kannonnoston ja muokkauksen yhdistämiseen, on kustannustehokkain maanmuokkaustapa. Laadukkaalla maanmuokkauksella varmistetaan uusien taimien elävyys ja nopea kasvu sekä vähennetään olennaisesti taimikonhoitokustannuksia. Taimikonhoito Nykyään varhaisperkaus toteutetaan reikäperkauksena UPM:n omilla mailla noin viiden vuoden kuluttua kuusen uudistamisesta. Reikäperkauksella poistetaan kasvatettavan puun ympäriltä 1,0 1,2 metrin säteeltä taimen kasvua haittaava puusto. Näin vähennetään kantovesoista syntyvän puuston määrää, eteenkin jos reikäperkaus toteutetaan juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Lopullinen taimikonhoito tehdään 3 4 metrin valtapituudessa. Tämän jälkeen kuusen kasvunopeus on selvästi lehtipuun kasvua nopeampaa eikä vesakon kasvusta tule kuusen kasvun estettä. Tavoiterunkoluku on noin 2000 r/ha, josta lehtipuun osuus noin 200 r/ha. Tällä nostetaan puuston kokonaistuotosta sekä ylläpidetään metsän monimuotoisuutta. Taimikonhoito-ohjeella varmistetaan myös siemensyntyisen rauduskoivun kasvuedellytykset aina uudistushakkuuseen saakka. Emäksinen lehtipuukarike ylläpitää maaperän hajotustoimintaa, ja vapauttaa kasvua lisääviä ravinteita puiden käyttöön. Eläinten ravinto ja monimuotoisuutta yl- läpitävät kasvit säästetään sekä varhaisperkauksessa että taimikonhoidossa. Tavoitteena on toteuttaa taimikonhoidot varhaisessa vaiheessa, kun poistettavan puuston runkoluku ja läpimitta ovat alhaiset. Silloin metsurin työn päivätuotos on korkea ja työn toteuttamiskustannukset jäävät alhaisiksi. Tämä on mahdollista silloin, kun muokkaus ja istutus on toteutettu oikealla, maaperään soveltuvalla tavalla ja käytetään jalostetusta siemenestä laadukkaasti kasvatettuja taimia. Näin varmistetaan kuusikon nopea alkukehitys, ja taimikonhoidot voidaan tehdä varhaisessa vaiheessa kohtuullisin kustannuksin. Jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö metsänuudistamisessa lisää myös puuston kokonaistuotosta kiertoajan kuluessa kymmeniä kiintokuutiometrejä hehtaaria kohti. Lisäyksellä on merkittävä vaikutus kiertoajan nettokannattavuuteen. Laadukas maanmuokkaus varmistaa uusien taimien elävyyden ja kasvun ja vähentää taimikonhoitokustannuksia. teena on keskittää maapohjan kasvuvoima niihin puuyksilöihin, joilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa runsaasti tukkipuuta päätehakkuuvaiheessa. Tukkipuun merkittävästi korkeampi kantohinta ohjaa metsänkäsittelyä siten, että taloudellisesti kannattavinta on optimoida tukkisaanto uudistushakkuuvaiheessa. Tavoitteeseen päästään noudattamalla puulaji- ja kasvupaikkakohtaisia Kasvatushakkuut Kasvatushakkuita tehdään pääsääntöisesti kaksi kertaa kiertoajan kuluessa. Ne toteutetaan puulajista ja kasvupaikasta riippuen, kun metsikön ikä on vuotta. Tavoitharvennusmalleja, jotka määrittelevät oikean harvennusajankohdan sekä jäljelle jäävän puuston tavoitetiheyden. Uudistamispäätös Edellä mainitulla tavalla hoidettujen viljelymetsien kiertoaika on luontaisesti syntyneitä metsiä merkittävästi lyhyempi. Kiertoajan lyhentyminen merkitsee parempaa pääoman tuottoa ja mahdollistaa aikaisemmat ja runsaammat uudistushakkuutulot, jotka ovat metsätalouden kannattavuuden tärkein yksittäinen tekijä. Ensisijainen uudistamiskriteeri on puuston keskiläpimitta. Kun metsikkö täyttää uudistamiskypsyyden kriteerit läpimitan tai iän voi omistaja verrata metsän kasvatuksen taloudellista tuottoa vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoon tai investoinnin rahoituskustannuksiin. Uudistamisläpimittasuositukset perustuvat 2 3 prosentin reaalikorkovaatimukseen. Mikäli kiertoaikaa tästä jatketaan, laskee korkotuotto alle kahden prosentin. Tarkastelussa ei oteta huomioon puun kantohinnassa tapahtuvia muutoksia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa reaalikorkotason laskiessa alle kahden prosentin, alkavat vaihtoehtoiset sijoitukset tuntua houkuttelevilta. Metsäsuunnitelma ohjaa kannattavaan metsätalouteen Tilakohtainen UPM metsäsuunnitelma ohjaa kannattavaan metsätalouteen metsänomistajan määrittelemän arvoperustan mukaisesti. Metsänomistaja voi metsäsuunnitelmatilausta tehdessään määritellä metsänkäytön painopistealueeksi taloudellisen kannattavuuden, monimuotoisuuden ylläpitämisen tai maisema- ja virkistysarvot tai näiden eritasoiset yhdistelmät. Nämä painopisteet eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan laadukkaassa metsäsuunnittelussa ne voidaan sovittaa yhteen ja eri tavoitteet tukevat toisiaan. Metsäsuunnitelma sisältää metsikkökohtaiset puustotiedot sekä kuviokohtaiset käsittelyehdotukset, jotka tukevat sovittuja painopistealueita. Edellytyksenä on, että toimenpiteet tehdään suunnitelman esittämänä ajankohtana ja laadukkaasti. Jutussa on käytetty lähteinä UPM:n metsienhoito-ohjetta ja kasvatusmalleja sekä Tapion metsänhoidon suosituksia. Pasi Hakkarainen on UPM:n metsätalouspäällikkö 20 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 1/

12 v e r o e k s t r a Oman yksityisauton metsätalouskäytöstä aiheutuneiden menojen vähentäminen metsäverotuksessa on valtaosalle metsänomistajista varsin selkeää, mutta erityiskysymyksiäkin löytyy. METSÄTALOUDEN MATKAKULUISSA HYVÄ OLLA TARKKANA VEROILMOITUKSET PALAUTETTAVA HELMIKUUN LOPPUUN MENNESSÄ Metsätalouden harjoittajien on palautettava veroilmoituksensa helmikuun 2011 loppuun mennessä. Veroilmoituksessa tarvittavat tositteet kannattaa kaivaa esiin hyvissä ajoin. Lisätietoja veroilmoituksen täyttämisestä: UPM järjestää metsänomistajaasiakkailleen tammi-helmikuussa veroiltoja. Tarkempia tietoja veroilloista löytyy tammikuussa osoitteesta: Tapahtumat. Verohallinto antaa vuosittain verotuksen toimittamisen yhdenmukaisuuden edistämiseen ja tulkintatilanteisiin yhtenäistämisohjeet, jotka koskevat myös metsätalouden tuloverotusta. Ohje ohjaa verottajaa yhdenmukaiseen tulkintaan, mutta se ei sido oikeuskäytäntöä, jolloin lain sisältö määräytyy vasta oikeuskäytännön kautta. Tyypillisesti ohjetta päivitetään oikeuskäytännön mukaiseksi. Yksityisauto metsätalouden käytössä Vaikka metsätalouden pääomatulojen verotus perustuu todellisiin tuloihin ja menoihin, valtaosa metsänomistajista vähentää oman auton metsätalouskäytön kaavamaisella kilometrivähennyksellä. Lähtökohta yhtenäistämisohjeessa on, että metsätalouden matkakulut vähennetään todellisten kustannusten mukaisesti, mutta samaan hengenvetoon Syksyn myrskyt aiheuttivat vahinkoa useilla metsätiloilla. Esimerkiksi matkakuluista myrskytuhojen tarkistamiseksi syntyy vähennyskelpoisia metsätalouden menoja. siinä todetaan, että jos todellisten kustannusten selvittäminen ei ole mahdollista, metsänomistajan oman auton käyttö metsätalouden matkoihin voidaan vähentää Verohallinnon vuosittain vahvistaman kilometriperusteisen matkakuluvähennyksen suuruisena. Verovuonna 2009 hyväksyttiin vähennykseksi 0,24 /km, jota metsätalouden pääomatulojen verotuksessa voidaan soveltaa myös oman asunnon ja metsän välisiin metsätalouden matkoihin ilman omavastuuta. Käytännössä kilometrivähennys on tavanomaisin menettely, koska todellisten kulujen selvittäminen ei ole aina ongelmatonta. Myös auton kuuluminen metsätalouden kalustoon on poikkeuksellista. Lisäksi on huomattava, että laskennallisiin kuluihin, kuten kilometrivähennykseen (0,24 /km) ei liity arvonlisäveroa. Kuluvan vuoden lopulla Verohallinto antaa päätöksen verovuoden 2010 matkakuluvähennyksen määrästä. Metsätalouden harjoittajalla muistiinpanovelvollisuus Oikeuskäytännössä Korkein hallinto-oikeus (KHO 1999/1362) on katsonut, että yhtymän osakkaiden tekemät matkat metsätilalleen eivät ole tilapäisiä työmatkoja. Näin ollen metsätila rinnastuu palkansaajan varsinaiseen työntekemispaikkaan eivätkä metsänomistajan asunnon ja metsätilan väliset matkat oikeuta vähentämään elantokustannusten lisäyksenä niin sanottuja omia päivärahoja. Sen sijaan jos metsänomistaja tekee metsätalouden harjoittamiseen liittyvän matkan metsätilansa ulkopuolelle, esimerkiksi metsätalouden koulutustapahtumaan, hän voi vaatia vähennettäväksi matkakulujen lisäksi tulonhankintaan kohdistuvan osan majoituskuluista sekä tietyin edellytyksin myös lisääntyneinä elantokustannuksina niin sanotut omat päivärahat. Metsätalouden harjoittajaa koskee muistiinpanovelvollisuus metsätalouden tuloista ja metsätalouden tulon- >> Teksti Heikki Kalvila Kuvat Lehtikuva ja 22 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

13 v e r o e k s t r a Puukauppaan liittyvän UPM:n toimistolle tehdyn matkan kustannukset ovat täysimääräisesti vähennyskelpoisia, vaikka tällaisesta puukaupasta saatu tulo olisi määräaikaisen verohuojennuksen piirissä osittain verovapaata. Metsänomistajan omalla autolla tekemistä metsätalouden matkoista on hyvä pitää ajopäiväkirjaa. hankkimismenoista. Muistiinpanoissa on muun muassa selvitettävä omalla autolla tehtyjen metsätalouden matkojen perusteet, kuten matkan tarkoitus ja kohde sekä matkan pituus ja ajankohta. Oman auton käytöstä on suositeltavaa pitää ajopäiväkirjaa. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymisen jälkeen. Niiden avulla verovelvollinen voi pyydettäessä osoittaa, että hänen veroilmoituksessa antamansa tiedot ovat oikein. Yhtymän tai kuolinpesän osakkaan metsätalouden matkakustannukset Yhtenäistämisohjeen mukaan kuolinpesä voi osakkaan tekemän matkalaskun perusteella maksaa osakkaalleen matkakustannusten korvauksista annetun Verohallinnon päätöksen mukaisia verovapaita korvauksia kaikista kuolinpesän osakkaan tekemistä metsätalouden matkoista. Tällöin laskutettavat metsätalouden matkakustannukset voivat kuolinpesässä muodostua myös oman asunnon ja metsätilan välisistä matkoista. Myös verotusyhtymä voi matkalaskun perusteella maksaa osakkaalleen verovapaita matkakustannusten korvauksia, mutta vain niistä matkoista, jotka osakas tekee muualle kuin omistamaansa metsään. Silloin on kyseessä esimerkiksi osakkaan metsätalouden matka koulutukseen tai puun ostajan konttorille. Kuolinpesän tai verotusyhtymän maksamat verovapaat korvaukset vähennetään 2C-lomakkeella palkkausmenoina ja niistä on kuolinpesän tai verotusyhtymän annettava työnantajan vuosi-ilmoitus, vaikka osakkaalle ei palkkaa samalla maksettaisikaan. Esimerkiksi vuonna 2010 palkansaajan omalla autolla tekemästä työmatkasta verovapaan korvauksen enimmäismäärä on 0,45 /km. On myös huomattava, että tuloverolain mukaan puolisolle maksettu palkka ei ole lainkaan vähennyskelpoinen, joten yhtymä ei voi maksaa metsäverotuksessa vähennyskelpoisia verovapaita kulukorvauksia yhtymän osakkaan puolisolle. Jos osakkaat eivät edellä sanotuissa tapauksissa laskuta metsätalouden matkakustannuksista kuolinpesää tai yhtymää, osakkaille aiheutuneet kuolinpesän tai yhtymän metsätalouden matkakustannukset ovat vähennettävissä kilometriperusteisena matkakuluvähennyksenä (0,24 /km vuonna 2009) tai todellisten kustannusten mukaisesti kuolinpesän tai yhtymän metsätalouden pääomatuloista. Kemera-tuet ja puukaupan määräaikainen verohuojennus Kemera-tuet voivat rajoittaa menojen vähennyskelpoisuutta. Mikäli metsätalouden hankkeisiin, esimerkiksi nuoren metsän hoitoon, on saatu kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista verovapaata tukea, ovat tuettuhin hankkeisiin kohdistuvat kulut, matkakulut mukaan lukien, vähennyskelpoisia vain siltä osin kuin kulujen yhteismäärä ylittää tuen määrän. Määräaikaiseen verohuojennukseen liittyen puun myyjä voi saada vuonna 2010 ja 2011 osittain verovapaata puun myyntituloa. Tuloverolain mukaan vain osittain vähennyskelpoisia matkakuluja ovat puun myyntitulon hankkimisesta johtuneet asunnon ja metsäkohteen väliset matkakustannukset. Tällaisia ovat ennen muuta osittain verovapaaseen hankinta- tai käteiskauppaan liittyvät matkakustannukset. On tärkeää huomata, että puun myyntitulon määräaikainen verohuojennus ei sen sijaan millään tavoin rajoita esimerkiksi metsänviljelyn ja taimikonhoidon matkakustannusten vähentämistä. MYRKKYPILLERI POISTUU Pinta-alaverossa saatujen puun myyntitulojen lisääminen metsäkiinteistön myyntihintaan voi tulla sovellettavaksi viimeisen kerran verovuonna 2010 tehdyissä luovutuksissa. Pinta-alaverotuksen siirtymäkausi päättyi vuoden 2005 lopussa, mutta metsätilan myynti on voinut vielä senkin jälkeen aiheuttaa ikävän yllätyksen pinta-alaverossa saatujen puun myyntitulojen jouduttua verotettavaksi pääomatulona. Tämä johtuu luovutusvoiton laskentaa koskevasta sääntelystä, jonka mukaan verovelvollisen luovuttaessa metsää, josta saatuun tuloon on hänen omistusaikanaan sovellettu pinta-alaverotusta, luovutushintaan lisätään kiinteistöltä erikseen luovutettavaksi hakatun puutavaran kantoarvo luovutusvuodelta ja sitä edeltäneeltä viideltä vuodelta vähennettynä samoilta vuosilta verotetulla metsätalouden puhtaalla tuotolla. Pinta-alaveron piiriin kuuluneita puun myyntituloja voi siis tulla viimeisen kerran pääomatulona verotettavaksi verovuonna 2010 luovutetun metsän osalta. Tällöin on kysymys verovuonna 2005 saaduista pinta-alaveron piiriin kuuluneista puun myyntituloista. Yksittäisissä tapauksissa pinta-alaveron piirissä saatujen puun myyntitulojen joutuminen luovutusvoittoverotuksen kohteeksi voi olla vielä merkittäväkin, koska siirtymäkauden lopussa puuta myytiin runsaasti. Sääntelyn, ns. myrkkypillerin, tarkoitus oli estää se, että verovelvollinen välttyy luovutusvoiton verotukselta myytyään puuston ilman puunmyyntituloon kohdistuvaa verotusta ennen tilan myyntiä, ja toisaalta estää nopean luovutustappion syntyminen tilanteessa, jossa puusto on realisoitu pinta-alaverotuksessa ilman puunmyyntituloon kohdistuvaa verotusta ja sen jälkeen kiinteistön myynnillä synnytettäisiin vähennyskelpoinen luovutustappio. Lisäysmahdollisuus poistuu kokonaisuudessaan siis vuoden 2011 alusta, mikä voi myös tuoda vuonna 2011 vapaille markkinoille lisää myytäviä metsätiloja. Heikki Kalvila on Lakipalvelupäällikkö, joka vastaa UPM:n metsänomistajille tarjoamista laki- ja asiantuntijapalveluista. PUUKAUPPA & METSÄOMAISUUDENHOITO HYVÄSTÄ PUUKAUPPASYKSYSTÄ TARKKANA TALVEEN Kuluneena syksynä puun kysyntä ja tarjonta kohtasivat hyvin. Neuvottelut johtivat puukauppoihin hyvällä menestyksellä, minkä seurauksena saimme kokea valtakunnan tasolla poikkeuksellisen pitkän jakson miljoonan kuutiometrin puukauppaviikkoja. Tehdyt puukaupat tarjoavat hyvän pohjan tehtaiden puuhuollolle. Metsänomistajalle tasainen puun menekki ja toisaalta puunjalostajalle vakaa saatavuus on hyvä asia. Niin metsänhoidossa kuin puunjalostuksessa tähtäin on kymmeniä vuosia, eikä ole järkevää tai mahdollistakaan keskittää vuosikymmenien toimenpiteitä yhdelle kahdelle vuodelle. Siksi on tärkeää, että puukauppa käy ilman tilapäisiä veroporkkanoita ja vastaavia, ja puuta kannattaa tuoda markkinoille aina kun se on metsänhoidollisesti järkevää. Kesän myrskyt ovat värittäneet toimintaa suomalaismetsissä elokuun alusta alkaen. Aivan valtaosa myrskyn vaurioittamista kohteista saadaan korjattua suunnitellussa aikataulussa. Lumentulo viime kädessä ratkaisee, jääkö leimikoita odottamaan ensi kesää, koska korjuu vaikeutuu merkittävästi, kun kaatuneet puut jäävät paksun lumivaipan alle. Metsäammattilaiset ovat aina ottaneet tällaiset hankkeet vakavasti ja tehneet kaikkensa savotan hoitamiseksi. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille ja heidän kotijoukoilleen uurastuksesta ja kärsivällisyydestä. Kiitos myös metsänomistajille ja ymmärryksestä korjuun ajoituksen suhteen. Tämän luokan myrskytuhojen laajuus selviää vasta viikkojen kuluessa eikä tilanteen vakavuutta pystytä mitenkään hahmottamaan heti alkumetreillä. Nyt talven lähestyessä korjuumahdollisuuksia on laskettu poikkeuksellisen tarkasti. Tarkalle suunnittelulle on syynsä, sillä puun myyntitulon verohuojennuksen takia nyt ostetut talvileimikot on pyrittävä korjaamaan heti tulevana talvena, koska niiden korjuu tai kuljetus ei useimmiten onnistu enää kesäaikaan. Pitääksemme lupauksemme korjuussa tietämättä talvijakson pituutta nyt on välttämätöntä tarkkailla puun ostomahdollisuuksia aivan paikkakuntakohtaisesti. Vaikka puukauppa ei juuri nyt olisi ajankohtainen, metsäasioita ei kannata unohtaa. Tähän aikaan on hyvät mahdollisuudet varata materiaalit ja tekijät tulevan vuoden metsänhoitotöihin. Uudistustöihin läheisesti liittyvät hakkuut on näin ollen hyvä suunnitella myös etukäteen varsinaisten metsänhoidollisten toimenpiteiden lisäksi. Metsäasiantuntijamme ovat valmiita suunnittelemaan ja opastamaan millä tavalla Sinun tahtosi voidaan toteuttaa metsässäsi parhaalla tavalla. Metsäsuunnitelma järjestelmässämme ja MetsäSoppi -palvelu tekevät metsäasioiden hoidosta entistä helpompaa ja mielenkiintoista. Muista myös UPM:n oma taimituotanto ja UPM Silvestan metsuripalvelut varaa tarpeesi ajoissa! UPM:n metsäasiantuntijat löydät osoitteesta tai puhelimitse Yhteistyössä, Tero Nieminen Tero Nieminen on UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan Suomen yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja 24 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

14 UPM:n uusi puunkorjuumenetelmä mahdollistaa nuorten metsien energiahakkuut METSÄENERGIA- TAPAHTUMAT VETIVÄT VÄKEÄ UPM:n yhteistyöyrittäjä Aimo Säynäjoki ja hänen palveluksessaan oleva Marko Hauta-aho esittelivät energiapuunkorjuuta Virroilla. Kuvassa he keskustelevat UPM:n metsäenergia-asiantuntija Auvo Kontisen kanssa. KUOPIO KOKEMÄKI UPM on Suomen suurin energiantuotantoon käytettävien hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun hankkija. Metsäenergian hankinta on voimakkaasti kytköksissä muuhun puunhankintaan. Metsäenergian korjuun ja kuljetuksen kehittäminen on mahdollistanut metsäenergian kasvun nykyiseen määrään. Metsäenergian kasvutavoitteiden saavuttaminen vaatii uusien metsäenergialähteiden löytämistä, hankinnan edelleen kehittämistä ja riittävää puun tarjontaa, metsäenergia-asiantuntija Varho toteaa. Teksti Nilla Hietamäki Metsäenergiatapahtumissa tarjottiin pientä purtavaa ja esiteltiin metsäenergian korjuuta työnäytöksin. UPM:n syksyllä 14 paikkakunnalla järjestämä maastotapahtumakierros houkutteli metsään hyvin väkeä. Tapahtumakierroksen aiheena oli ajankohtainen metsäenergia, jota esiteltiin muun muassa työnäytösten avulla. Maastotapahtumissa esiteltiin UPM:n energiapuun korjuussa käyttämää menetelmää, jossa samalla käsittelykerralla koneen kouraan otetaan useita puita. Joukkokäsittelymenetelmällä voidaan käsitellä aines- ja energiapuuta. Energiapuun mittauksessa yhtiö käyttää painomittausta: puut punnitaan ensin kiloina, minkä jälkeen kilot muunnetaan kuutiometreiksi. Joukkokäsittely ja painomittaus mahdollistavat nuorten kasvatusmetsien energiahakkuut. Menetelmät ovat kehitystyömme tulosta, ja ne on otettu vastikään käyttöön, kertoo UPM:n metsäenergia-asiantuntija Matti Varho. Kohteiden ominaisuudet vaihtelevat, ja uusia aines- ja energiapuun korjuumenetelmiä voidaan muuntaa tarpeiden mukaisesti. Joukkokäsittelymenetelmä mahdollistaa jopa kymmenien prosenttien saannon lisäyksen kohteilla. Lisäys vaihtelee luonnollisesti korjattavan puuston mukaan, sanoo korjuu- ja logistiikkajohtaja Tuomas Hallenberg UPM:n Pohjois- Euroopan puunhankinnasta. METSÄENERGIAN HANKINTA KYTKEYTYY MUUHUN PUUNHANKINTAAN Viime vuonna Suomessa käytettiin metsähaketta ensimmäistä kertaa energiaksi yli kuusi miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen käyttö energiaksi aloitettiin vasta reilu kymmenen vuotta sitten, ja kasvu on ollut nopeaa. Suomessa on asetettu tavoitteeksi käyttää puuta energiaksi 13,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsee nykyisen käytön yli kaksinkertaistamista, sillä muutoin Suomi ei yllä EU:n edellyttämään uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen 38 prosenttiin energian loppukäytöstä. Veikka Ylä-Nojonen oli Virtain metsäenergiatapahtuman nuorin osallistuja. Hän tuli paikalle sukulaistensa Esa Ala-Nojosen (vasemmalla) ja Harri Ylä-Nojosen kanssa. Sade ei menoa haitannut. INTEGROIDUN KORJUUN PUOLESTA Pihtiputaan Alvajärvellä metsäenergianäytöksessä energiapuun korjuuseen tutustunut Taisto Leppänen piti hyvänä menetelmänä integroitua korjuuta, jossa aines- ja energiapuu korjataan joukkokäsittelynä samalla kertaa. Monessa ensiharvennuskohteessa on aikaisemmin jäänyt turhaan korjaamatta runsaasti energiapuuksi kelpaavaa puuta. Lisäksi metsänomistajan tili kasvaa perinteiseen menetelmään verrattuna, jossa kaikki mitan täyttämätön puu kaadetaan maahan ja korjataan pelkästään ainespuu. Taisto Leppänen sopi metsäkäynnistä puunostaja Seppo Salmen kanssa. Kuva Hannu Klemetti 26 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

15 i n n o va at i o Teksti Pekka Moliis Kuvat UPM UPM Raflatac on maailman johtava RFID-etätunnisteiden valmistaja. Tekniikkaa hyödynnetään monenlaisissa sovelluksissa logistiikasta koirien siruttamiseen ja ajoneuvojen käytönestojärjestelmiin. ETÄTUNNISTE EROTTAA YKSILÖT MASSASTA RFID-ETÄTUNNISTEET KÄYTÖSSÄ Honkarakenne. Hirsiin kiinnitettyjen tunnisteiden ansiosta rakennusprosessia voidaan automatisoida ja useita uniikkeja talopaketteja valmistaa samanaikaisesti. Korean Airports Corporation. Etätunnisteiden ansiosta matkatavaroiden käsittely on aiempaa tarkempaa ja luotettavampaa. Kadonneiden matkatavaroiden määrä on pienentynyt huomattavasti. MBA Grupo. Espanjalainen sairaalatarvikkeiden toimittaja on ottanut käyttöön etätunnisteet muun muassa sydän- ja verisuonikirurgian tarvikkeissa. Naisten Pukutehdas. Tuotteet on varustettu RFID-etätunnisteilla, jotka helpottavat tuotteiden seurantaa aina tuotannosta myymälään saakka. UPM Raflatacin RFID-etätunnisteet tehostavat lukuisten teollisuudenalojen logistiikkaprosesseja ja vähentävät muun muassa turhia kuljetuksia. RFID-tunniste on kohteeseen kiinnitettävä tarra, lappu tai muu pieni esine, jossa on antenni ja tietoa sisältävä siru. RFID (Radio Frequency Identification) on yleisnimitys radiotaajuuksilla toimiville tekniikoille. UPM Raflatac on keskittynyt passiivisiin etätunnisteisiin, jotka eivät sisällä erillistä virtalähdettä. Ydinalueitamme ovat logistiikan sovellutukset teollisuuden ja vähittäiskaupan alalla. Toimimme siellä missä fyysiset materiaalit ja kehittyneet tietojärjestelmät kohtaavat, UPM Raflatacin RFID-liiketoiminnan markkinointijohtaja Samuli Strömberg kertoo. Tiedonsiru tuotteessa RFID on kuin näkymätön viivakoodi, jota voi lukea ilman suoraa kontaktia lukulaitteeseen. Lukeminen tapahtuu radioaaltojen avulla. Ohittaessaan lukijalaitteen tuotteeseen kiinnitetty tunniste välittää sisältämänsä tiedot automaattisesti lukijalle. Prosessin ja tuotteen ohella vaatimuksia RFID-tunnisteille asettavat olosuhteet. Tunniste ei säteile. Se vain vastaa, kun kysytään. Tunnistetta ja lukijalaitetta voi verrata lamppuun ja peiliin. Peilikin heijastaa valoa vain, kun lampun valo osuu siihen, Strömberg kuvailee. Teollisuudessa UPM Raflatacin RFID-etätunnisteet tehostavat tuotantoketjua ja logistiikkaa. Kun yksittäiset osat voidaan tunnistaa massasta, ne saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Taloudelliset edut tulevat tuotannon ohjauksen ja varastonhallinnan kautta. Toimintoja tehostamalla tuetaan kestävää kehitystä. Raaka-aineita tehokkaasti hyödyntämällä pystytään vähentämään jätteiden määrää. Rajana mielikuvitus Etätunnisteita käytetään esimerkiksi posti- ja kuriiripalveluiden varmentamisessa. Samoin käytössä on sovelluksia matkatavaroiden ja pakettien kulun varmistamiseen. Tunnisteet ovat tuttu juttu kaupan alalla ja tieteiskirjallisuudesta tuttu automaattinen ruokakauppa on mahdollista toteuttaa tekniikan avulla. Sellaista ei voi myydä, mitä asiakas ei löydä. Etätunnisteen avulla saadaan esimerkiksi vaatteet takahuoneesta tangolle saakka. RFID-tunnisteet voivat korvata varashälyttimet. Hälytyksen lauetessa nähdään heti mikä hälytyksen aiheuttaa. RFID pystyy aistimaan myös liikesuunnan, Strömberg paljastaa. Piratismi on kovaa bisnestä, jolle tunnisteiden avulla lyödään kapuloita rattaisiin. Väärennetty t-paita tai käsilaukku ei henkeä riistä, mutta tilanne on toinen lääkkeiden kohdalla. Kirjastot, julkisen liikenteen maksuliikenne ja kulunvalvonta ovat jatkuvasti yleistyviä käyttökohteita. Uusia tekniikoita tuodaan jatkuvasti uusille käyttöalueille. Kun suoraa kontaktia lukijalaitteen kanssa ei tarvita, voidaan nopeuttaa arkipäiväisiäkin prosesseja. Esimerkiksi oikean värinen kanta-asiakaskortti voitaisiin tunnistaa vaikka suoraan asiakkaan lompakosta nopeasti ja vaivattomasti, markkinointijohtaja Samuli Strömberg kuvailee. 28 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

16 Teksti ja kuvat Pentti Väisänen Energiapuuvirroista on tulossa yhä merkittävämpi puukuljetusten osa. Tähän asti energiapuut on kuljetettu rekoilla noin sadan kilometrin säteeltä käyttöpaikasta. On kuitenkin ennakoitavissa, että tulevia vuosia silmällä pitäen isoille käyttöpisteille on tutkittava vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja, jotka ovat kilpailukykyisiä myös totuttua pidemmiltä matkoilta. UPM Metsän kehitysasiantuntija Tapani Turunen Kuopiosta kertoo kartoittaneensa viime kesän aikana aluskuljetusten mahdollisuutta Saimaan vesistöalueella. Kaukaan uusi voimalaitos on valtavan suuri energiapuun käyttäjä, jonka tasainen puupolttoaineen saanti voi vaatia kuljetusmahdollisuutta jopa yli 200 kilometrin etäisyyksiltä. Siihen perinteiset auto- ja junakuljetukset eivät välttämättä ole kilpailukykyisiä, valottaa Turunen kokeilun tausta. Syyskuun lopulla Turusen kehittämistyö eteni taustaselvityksestä ensimmäiseen kuljetuskokeiluun. Savonlinnalaisen varustamon Mopro Oy:n Vekara-alus kuljetti lastin kanto- ja hakkuutähdemursketta Joensuun satamasta Kaukaan voimalaitokselle Lappeenrantaan. Vekaraan tehtiin lasti pääosin kuivasta kantomurskeesta. Kuormausaika lähtöpäässä oli kaikkiaan 13 tuntia. Kauhakuormaajalla työ kävi keularampin kautta varsin sujuvasti. Kuormaaja tiivisti lastia niin, että sen kiintotilavuusprosentiksi saatiin 55. Se on tiheydeltään noin 25 prosenttia (noin 11 prosenttiyksikköä) parempi kuin hakerekkojen lasti, Turunen kertoo. Vekaran kokeilulasti vastasi kooltaan 32 täysperävaunullisen rekan yhteenlaskettua kuormatilavuutta. UPM TUTKII ALUSTEN KÄYTTÖÄ METSÄHAKKEEN KULJETUKSESSA Laivalla ympäristöystävällisesti Lastia alukseen ahdettiin reilut 3800 irtokuutiometriä. Puumäärä sisälsi energiaa noin 3,1 GWh, mikä riittäisi noin 150 omakotitalon energiatarpeisiin vuodeksi. Täysi lasti matkasi runsaan 270 kilometrin matkan hyvissä olosuhteissa Joensuusta Lappeenrantaan. Matkaan ja lastin purkuun meni reilu vuorokausi. Tapani Turunen sanoo laivakuljetuskokeilun onnistuneen teknisesti hyvin. Kokemusta erilaisista alusvaihtoehdoista ja eri lastauspaikoista tarvitaan vielä lisää, ennen kuin aluskuljetuksen käyttökelpoisuus ja kannattavuus ovat riittävän hyvin selvillä. Aluskuljetus on mielestäni pitkien matkojen massansiirtelyssä ekoteko ja kustannustehokas kuljetusmuoto. Laivan käyttämä polttoainemäärä kun on vain pieni osa siitä, mitä saman tavaramäärän kuljettamiseen rekoilla kuluisi. Jos voimme siirtää isoja kuljetusmääriä maanteiltä vesille, se parantaa ilman muuta myös liikenneturvallisuutta ja vähentää teiden kulumista, mikä sekin on myönteinen juttu, Turunen sanoo. Saimaan vesistöalueella on kahdeksan syväsatamaa ja tusinan verran lastauspaikkoja, joista metsähakkeen aluskuljetus on mahdollista, UPM Metsän kehitysasiantuntija Tapani Turunen sanoo. Joensuun satama on hyvä lastauspaikka, jonka yhteydessä on riittävästi varastokenttää myös energiapuun terminaalitoimintoihin. Kantomursketta lastattiin syyskuun lopulla Vekaraalukseen pyöräkuormaajalla, jonka kauhan tilavuus oli 11 kuutiometriä. Kuormaajan ramppaaminen edestakaisin kentän murskekasan ja ruuman välillä tiivisti samalla merkittävästi kuormaa, mikä paransi hyötykuorman kokoa ja kuljetuksen kannattavuutta. METSÄVINKKI VIISAASTI TOIMIVA KUNNOSTAA METSÄTIEN NYT! Jos yksityisen tiekunnan hallinnoima metsätie kaipaa peruskorjausta, nyt kannattaa panna töpinäksi. Kädenojennuksena puukuljetusolojen kohentamiseksi valtio myönsi aikanaan kolmen vuoden ajaksi lisärahoitusta. Vuosi 2011 on lisärahoituksen käytön viimeinen vuosi. Metsäteille tarkoitettu määräaikainen rahoitus on suuruudeltaan kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Tilapäisesti tuesta pääsevät osalliseksi nyt myös sellaiset tiekunnat, joiden tie ei ole aiemmin täyttänyt valtionavun ehtoja. Tätä rahaa voivat hakea ne tiekunnat, joiden vaikutusalueella ei ole asutusta. Perusteeksi riittää tien merkittävyys puutavarakuljetusten kannalta, selvittää Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja. Tämän lisäksi voi edelleen hakea tienkunnostusavustusta niin sanotuille asutuille yksityisteille. Tähän avustusmuotoon on budjetoitu 13 miljoonaa euroa vuodessa. Asuttujen teiden kunnostusavustuksen saannin edellytyksenä on vähintään kolme pysyvästi asuttua taloa tai että tie on paikkakunnalla merkittävä läpiajotie. Lisäksi avustuksen edellytyksenä on, että tie on vähintään yhden kilometrin pituinen. Kumpaakin avustusta haetaan maakunnalliselta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Teksti ja kuva Pentti Väisänen Maanviljelijä Veijo Leino (oikealla) teki tiekunnalle aloitteen asutun metsätien perusparantamisesta Ähtärissä. Metsäpalveluyrittäjä Markus Seppäkoski (vasemmalla) laati tarvittavat suunnitelmat. UPM:n puunostaja Ilkka Pekkanen on tyytyväinen aktiivisen tiekunnan ja metsäpalveluyrittäjän toimintaan. Hyvärunkoinen kunnostettu metsätie palvelee puunkuljetuksia ja muita tienkäyttäjiä luotettavasti ympäri vuoden. Pentti Väisänen on UPM Metsän metsänhoidon asiantuntija Suunnittelu käyntiin Metsäteille tarkoitettua erityisrahaa on haettavissa enää ensi vuonna. Toki itse tienparannustyötä voi tehdä vielä Metsätien kunnostusrahaa on mahdollista saada 50 prosenttia työn ja tarvikkeiden verollisista kustannuksista, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin asutuille teille myönnettävä tuki. Rahoitushakemus tehdään ELY-keskukselle. Tuen saannin edellytyksenä on, että tielle on perustettu tiekunta ja sillä katsotaan olevan puutavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys. Tästä tarvitaan hakemukseen liitettävä lausunto, jonka antaa paikallinen metsäkeskus. Valtion tukea saa ensisijaisesti siltojen ja rumpujen uusimiseen, kelirikkokohteiden korjaamiseen, tien kantavuuden ja kuivatuksen kohentamiseen sekä liikenneturvallisuutta parantaviin toimiin. Metsäteille tarkoitettua avustusta voi saada myös esimerkiksi asutun tien metsätalouskäytössä oleva loppuosa, Rahja tarkentaa. Hän muistuttaa, että tiekuntien kannattaa ajaa etujaan ja laittaa tien kunnostushankkeita vireille hetimmiten. Suunnittelu ja päätöksenteko tiekunnan on syytä käynnistää välittömästi, sillä aikajänne hankkeen alustavasta suunnittelusta työurakan toteuttamiseen vie hyvinkin vuoden. Hankkeen suunnitteluun ja muiden vaiheiden hoitamiseen tiekunnat voivat saada asiantuntevaa ammattiapua tieisännöitsijöiltä ja metsäpalveluyrityksiltä sekä metsäkeskuksilta. Tarvitaan tien kunnostussuunnitelma, rahoitushakemukset, omarahoituksen järjestäminen, urakan kilpailuttaminen ja urakoitsijan valinta. Nämä kaikki kaipaavat tiekunnalta valmistelua ja päätöksiä. Yksityisteiden parantamiseen on nyt etsikkoaika. 30 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

17 v u o s i r e n k a at Teksti Esko Pakkanen kuva museovirasto KUN PUU NOUSI PYÖRILLE Autoilla ryhdyttiin ajamaan puuta 1920-luvulla. Vielä ennen sotia autojen osuus teollisuuden puukuljetuksista jäi 10 prosenttiin. Nyt se on 70 prosenttia. Suomen ensimmäinen kuorma-auto lienee ollut helsinkiläisen Renlundin rautakaupan toukokuussa 1905 käyttöön ottama sveitsiläinen Orion. Yksi ensimmäisiä puuautoja oli Tigerstedtien Mustilan kartanoon Elimäellä hankittu. Lahden Lehti kertoi 1908: Automobilin päätehtäwä on kulettaa Mustilan sahatuotteita Korian asemalle, mutta lienee aikomus siinä ohessa wälittää yleisönkin tawarain kuljetusta. Itse kone tulee maksamaan noin 12,000 markkaa ja on sillä 12 hewosen woima. Voi olla, että Mustilan auto olisi joskus ajanut myös halkoja. Niitä lienee ajanut myös Tervakosken paperitehtaan 1907 hankkima Daimler. Pääasiassa se kuitenkin vei paperia Ryttylän asemalle ja toi lumppuja tehtaalle. Myös aidosti puunajossa käytettyjen kuorma-autojen alku on hieman hämärä. Ainakin kokemäkeläisellä Hyytin Sahausliikkeellä oli auto jo ennen vuotta Varhaisina kuorma-autojen käyttäjinä mainitaan myös Hoiskon saha Alajärvellä ja Pomarkun Liike Oy. Maaseudun pienehköjä sahalaitoksia voi pitää autojen käyttöönoton uranuurtajina. Ensimmäiset puuautot olivat kovakumirenkailla varustettuja. Lavat olivat tasapohjaisia, eikä perävaunuja käytetty alussa. Vähitellen siirryttiin ilmakumirenkaisiin luvun puolivälissä autot varustettiin yksiakselisilla puoliperävaunuilla luvulla liikenteeseen tulivat ensimmäiset täysperävaunut, jotka kytkettiin vetoaisalla vetoautoon. Suomessa oli 623 kuorma-autoa vuonna 1922, jolloin säädettiin asetus automobiililiikenteestä. Autojen tulo laajamittaisemmin pyöreän puun kuljetuksiin vei aikansa, sillä autojen rajoitettu kantokyky ja teiden vähyys rajoittivat pitkään autojen käyttöä. Valtio-omisteinen W. Gutzeit & Co toteutti maamme ensimmäisen isomman autosavottakokeilun Viipurin maalaiskunnassa kesällä Huonon talven vuoksi pinotavaraa ja halkoja oli jäänyt ajamatta runsaat pm 3. Yhtiö päätti kokeilla niiden ajoa autoilla suoraan metsästä Talin asemalle. Helppoon maastoon rakennettiin muutama kilometri metsäautoteitä, joita pitkin päästiin kyläteille ja edelleen yleiselle maantielle. S.A. Sohlman selosti Tapio-lehdessä ajojärjestelyjä: Aluksi hankittiin kuljetusta varten kuusi 1 tonnin Ford-kuormaautoa, joka merkki valittiin halpuutensa takia ja siitä syystä, että Ford-autoihin on helppo saada uusia osia särkyneitten tilalle. Autoihin kuuluvat korit on valmistettu Suomessa ja on niihin etukäteen särkyneiden osien varalta teetetty tarpeellinen määrä varaosia. Täten on vältetty tarpeettomat pysähdykset kuljetuksessa. Ajomatka oli 10 kilometriä, ja autot kuljettivat kuormassa keskimäärin 4 pm 3 halkoja, pitkiä paperipuita hieman enemmän. Valtaosa puista jouduttiin telaamaan Autonvalmistus alkoi Suomessa jo vuonna 1909, kun Tampereen Pellava ja Rauta Teollisuus Osakeyhtiö rakensi höyrykäyttöisen kuormaauton, mutta se ei päässyt koskaan liikenteeseen. Suomessa alettiin rakentaa uudelleen autoja vuonna 1931, jolloin perustettiin Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Se alkoi valmistaa Sisumerkkisiä kuorma-autoja. Aluksi rakennettiin kuitenkin Volvoja lisenssillä. Puutavara-autoista tuli perävaunulla varustettuja jo 1920-luvulla, mikä lisäsi niiden kuljetuskapasiteettia. Kuvassa Impilahden ensimmäisiä puuautoja vuonna Toivo Jurvanen ja Viljo Louhelainen ovat automiehet, mutta kuka istuu ajajan paikalla? Kuva: Museovirasto eli ajamaan vajaalla kuormalla huonoin tieosuus, jonka jälkeen voitiin lastata puita lisää täyteen kuormaan. Ajot kestivät noin viisi kuukautta, ja tulivat maksamaan vajaat 25 mk/pm 3. Autoilla alettiin ajaa puuta yhä useammalla seudulla muun muassa Rovaniemellä, Sallassa ja Suojärvellä. Viimemainittu oli tiettävästi ensimmäinen rajan takaa ajettu autosavotta. Sen toteutti Hella Wuolijoen johtama Aunuksen Puutavara Oy talvella Myös pienemmät metsäyritykset ryhtyivät isojakin innokkaammin käyttämään autoja. Timo Kause kertoo, miten Siikaisissa Frans Haapala osti 1920-luvulla pitkällä lavalla varustetun Daimlerin ja ryhtyi ajamaan sillä halkoja Merikarvialle, parhaimmillaan jopa 15 pm 3 :n kuormilla. Kun syksyn pimeät alkoivat, oli lähellä työpäivän lyhentäminen, koska auton karbidilamput eivät tahtoneet toimia. Haapala keksi panna poikansa pimeällä juoksemaan auton edessä valkoinen lakana hartioilla, jotta isä näkisi, missä tie menee. Ajomatka Merikarvialle, Krookan satamaan oli 35 km, mutta kun poikia oli mukana kolme, voitiin juosta vuoron perään. Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto teki vuonna 1930 jäsenkyselyn metsästä vedätetyistä puumääristä. 21 yhtiötä oli käyttänyt autoa kuljetuksissaan. Eniten oli ajettu pinotavaraa ja halkoja, mutta määrät olivat vielä vaatimattomia. Kymi-yhtiöllä oli suurimmat ajot, seuraavina olivat Enso, Hackman ja Pitkäranta. Autojen käyttö lisääntyi kaiken aikaa, ja Lapin suuret autosavotat 1930-luvun jälkipuoliskolla saivat runsaasti julkisuutta. Talvisodan alla autojen osuus puukuljetuksista oli noin 10 prosenttia, tukkien kuljetuksissa tätäkin enemmän. KIRJAT Teksti Esko Pakkanen G.A. SERLACHIUS PAPERIN VAHVA KUMMAJAINEN Maamme metsätalouden ja -teollisuuden historia tuntee monta voimahahmoa ja persoonallisuutta. Yksi niistä oli Mäntän puuhiomon (1869) ja paperitehtaan perustaja G.A. Serlachius (GAS). Jorma Ahvenainen tiivistää Kansallisbiografiassa Serlachiuksen ansiot: Apteekkarin ammatista suuryrittäjäksi ryhtynyt G. A. Serlachius oli ensimmäisiä Suomen sisäosien teollistajia. Henkilökohtaisesti velkaantuen ja riskejä Vihreän kullan kirous. G.A. Serlachiuksen elämä ja afäärit, Teemu Keskisarja. Siltala, ottaen hän rakensi Mäntästä teollisuuskeskuksen, johon kuului puuhiomo sekä pahvi- ja paperitehdas. Koettuaan suuria vaikeuksia tuotteiden saamisessa erämaaseudulta markkinoille Serlachius toimi tarmokkaasti vauhdittaakseen rautatierakentamista Keski-Suomessa. Hänen ansiotaan on myös talvimerenkulun aloittaminen. Mutta oli GAS vieläkin merkittävämpi mies ja myös enemmän kuin omalaatuinen. Sen kertoo Teemu Keskisarjan tuore elämänkerta Mäntän originellista. Niukoista oloista lähtenyt nuorukainen opiskeli proviisoriksi ja hänestä tuli 26-vuotiaana vuonna 1856 apteekin omistaja Tampereella, velkainen rojunkeittäjä. Ennen kuin Serlachius siirtyi metsäteollisuuteen, hän ehti olla apteekkitoimensa ohella monessa mukana. Jo apteekki oli eräänlainen sekatavarakauppa, ja hän välitti muun muassa valokuvauskoneita, toimi halko- ja puutavarakauppiaana sekä voin ja potaskan välittäjänä, oli mukana perustamassa olutpanimoa, hankki kaasulla toimivan munien haudontakoneen sekä perusti sienien ja puolukoiden poiminta- ja vientiliikkeen. Viime mainitut hankkeet epäonnistuivat täysin. Nälkävuoden 1867 syksyllä GAS organisoi monenlaista toimintaa, muun muassa kotiteollisuutta köyhien ja kerjäläisten hyväksi. Liiketoimiensa ohessa GAS oli myös ahkera ja omalaatuinen kirjoittaja. Liikekirjeitä on satoja ellei tuhansia, ja niissä hän käytti vähemmän kaavamaista kirjoitustyyliä: hän sanoi sanottavansa suoraan ja kiroili estotta kahdella kielellä. Vaikka hän olikin ruotsinkielinen, hän oli myös innokas fennomaani. Kaiken afääritoimintansa keskellä hänellä riitti aikaa myös kulttuurille. Hänestä tuli Axel Gallénin ja Emil Wikströmin mesenaatti, maamme ensimmäisiä. Mäntän patruuna oli toisaalta vallanjanoinen öykkäri, lähes psykopaatti, mutta toisaalta myös kaunosielu, idealisti ja ymmärtäväinen, joskin despootti perheenisä. Hänestä todettiinkin yleisesti: Kirotun hankala tuon miehen kanssa olla tekemisissä. Silti moni oli. Sahapatruuna J.E. Längmania, joka vaikutti sukupolvea Serlachiusta aikaisemmin, nimitettiin metsäpirulaiseksi. Mäntän paperitehtaan luojaa G.A. Serlachiusta paperiperkeleeksi. Kun lukee Teemu Keskisarjan huippuhyvän kirjan, ymmärtää miksi. Samalla saattaa myös selvitä mikä oli vihreän kullan kirous? Vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö kaksine museoineen Mäntässä todistaa osaltaan, että kirous taisikin olla siunattu. 32 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

18 a j a s s a JATKETAAN YHTEISTYÖTÄ Käsissänne on Metsän hengen vuoden neljäs numero. On ollut ilo olla tekemässä lehteä suomalaisille metsänomistajille. Metsäasioissa riittää kiinnostavia aiheita ja näkökulmia. Metsäalan lehdet ovat tutkitusti myös erittäin luettuja ja tärkeitä tiedon lähteitä lukijoille. Lehti ja netti ovat toisiaan täydentäviä kanavia. Unohtaa ei toki sovi myöskään henkilökohtaisen tapaamisen merkitystä. UPM:n metsäammattilaiset ovat, kuten tähänkin asti, valmiit palvelemaan metsänomistaja-asiakkaita henkilökohtaisesti, etsien yhdessä metsäomistajan kanssa juuri tälle sopivimmat ratkaisut. Kiitos kaikille menneestä vuodesta, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Jatketaan yhteistyötä myös ensi vuonna. Nilla Hietamäki Päätoimittaja, Metsän henki -lehti UPM:ltä uusi seinäkalenteri UPM on julkaissut vuodelle 2011 uuden seinäkalenterin. Kalenteri postitetaan UPM:n metsäpalveluasiakkaille tämän lehden välissä. Muut halukkaat voivat käydä noutamassa kalenterin UPM:n metsäpalvelutoimistoista, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuvat UPM Yksi metsämatkan retkistä suuntautui varsin metsäisiin kohteisiin eli kasvititeelliseen puutarhaan, Haga-puistoon ja metsähautausmaalle. METSÄ- MATKALLA RUOTSISSA Puunostaja Kimmo Laukkanen (oik.) Lappeenrannasta vaihtoi kuulumisia ruokolahtelaisen metsänomistaja-asiakkaansa Jukka Lappalaisen (vas.) ja Martti Virtasen kanssa. UPM:n ja OP-Pohjolan vuotuisen metsämatkan metsämatkan kohteena oli tällä kertaa Tukholma, jossa metsämatkalaiset saivat halutessaan osallistua kiinnostaville retkille. UPM:n ja OP-Pohjolan asiantuntijat pitivät laivalla luentoja metsäisistä aiheista, ja laivalla oli metsämatkalaisille myös messuosasto, jossa pystyi tutustumaan yhtiöiden metsänomistajille tarjoamiin palveluihin ja tuotteisiin ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa omaan metsään ja metsänomistamiseen liittyvistä asioista. Halukkaat saivat varata aikoja myös kahdenkeskisille klinikoille asiantuntijoiden kanssa. Metsämatka sai osallistujilta tänäkin vuonna hyvän palautteen. Matkalaiset arvostavat matkalla tarjottua tietoa, keskustelumahdollisuuksia asiantuntijoiden kanssa ja matkantekoa samanhenkisessä seurassa, kertoo UPM:n Suomen yksityispuumarkkinoiden johtaja Tero Nieminen. Metsäpalveluasiantuntija Eija Kuusisto Helsingistä oli laivan messuosastolla kertomassa UPM:n metsäpalveluista ja valmiina vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. TULEVIA TAPAHTUMIA Tammi-helmikuu 2011 UPM järjestää alkuvuonna 2011 veroiltoja. Tiedot veroiltojen paikoista ja ajoista löytyvät tammikuussa osoitteesta tapahtumat. la klo Heurekan talvimetsäpäivä UPM on tuttuun tapaan mukaan Heurekan talvimetsäpäivässä Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Lisätietoja: Koko perheen laskiaistapahtuma Verlassa sunnuntaina Lisätietoja: KIINNOSTAAKO RANTATONTTI? UPM esittelee Bonvesta-rantatonttejaan Mäntyharjun lomaasuntomessuilla Bonvestan runsaaseen tontti- ja metsätilatarjontaan voi tutustua netissä osoitteessa Myynnissä on kohteita eri puolilla maata, erityisesti Itä-Suomessa ja Kainuussa. NÄIN HOIDAT kuva skoy TARVITSETKO MÖKKITALKKARIA? UPM Silvesta tarjoaa nyt metsänhoitotyöpalveluiden ohella myös mökkitalkkaripalveluita. UPM mökkitalkkari huolehtii vapaa-asuntojen ylläpidosta ja huollosta ympäri vuoden. Palveluvalikoima ulottuu mökin ja saunan lämmityksestä korjaus- ja rakennustöihin ja ulkoalueiden hoidosta puiden kaatoon. Useimmat työt kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. UPM mökkitalkkari on ensimmäinen vapaa-ajan asuntojen omistajille suunnattu valtakunnallinen kiinteistönhoitopalvelu. Mökkitalkkarit ovat toki käytettävissä vastaaviin tehtäviin myös metsä- ja maatiloilla. Mökkitalkkarit ovat koulutettuja UPM:n metsäpalveluorganisaation työntekijöitä. Klikkaa tai ja lue lisää. JOULUKUUSTA Juuri katkaistun joulukuusen painosta noin puolet on vettä. Huolellinen hoito säilyttää kuusen laadukkaana. Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa, esimerkiksi autotallissa tai parvekkeella. Kuusta voi kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan lyhyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pakata muoviin tai pakkausverkkoon. Jos kuusi on jäässä, se pitää sulattaa hitaasti. Hyvä sulatuspaikka on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste. Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi, tyvi koko ajan vesiämpärissä. Ellei viileää tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuoneeseen. Tyvi pidetään vesiämpärissä ja neulasto suihkutetaan välittömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uudelleen. Noin kahdeksan tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi. Kun asetat puun jalkaan, ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois. Mittaa huoneen korkeus, ja lyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti. Älä poista kuorta, sillä ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana. Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Tarkista päivittäin, ettei veden pinta pääse laskemaan rungon tyveä alemmas. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin veden riittävyys tulisi tarkistaa useammin. Kasteluveteen ei tarvitse laittaa lannoitetta. Aseta puu mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmönlähteistä. Lähde: Joulupuuseura ry METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Mikäli olet metsänomistaja-asiakas ja osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi. Puunostajien tiedot kunnittain löytyvät osoitteesta tai soittamalla numeroon Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, Valkeakoski. Puh Fax Päätoimittaja Nilla Hietamäki, Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa, Aili Piironen ja Seija Rantonen / Otavamedia Oy, Kynämies; Leena Leppänen, Mauri Kaarre, Soile Lemettinen ja Leena Honkaniemi. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2. Painosmäärä vuosikerta. ISSN Kannen kuva Pentti Vänskä. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy maaliskuussa. 34 Metsän henki 4/2010 Metsän henki 4/

19 UPM TIMBER Vihreitä tuotteita kestävään ja edistykselliseen rakentamiseen.

KANNONKOSKELLE. BIOFORE- STRATEGIASTA uusia mahdollisuuksia metsänomistajille. Metsätalouden tuloverotus OLE TARKKANA MATKAKULUISSA

KANNONKOSKELLE. BIOFORE- STRATEGIASTA uusia mahdollisuuksia metsänomistajille. Metsätalouden tuloverotus OLE TARKKANA MATKAKULUISSA [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2010 ] henki Metsätalouden tuloverotus OLE TARKKANA MATKAKULUISSA Metsätien kunnostusrahaa KANNATTAA HAKEA NYT BIOFORE- STRATEGIASTA uusia mahdollisuuksia metsänomistajille

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Kuinka puu saadaan liikkeelle?

Kuinka puu saadaan liikkeelle? Kuinka puu saadaan liikkeelle? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Lähipuun käytön huippuseminaari 18.10.2012 Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Yksityismetsänomistajan muotokuva Metsänomistajat

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa Suomi Puukauppaa ja metsäpalveluja metsänomistajille Noin 700 UPM-metsäammattilaista

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Satu Leppänen FSC -sertifiointi metsänomistajille FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Mitä on FSC-sertifiointi? FSC-sertifioiduista metsistä saadusta puuraaka-aineesta voidaan tuottaa FSCmerkittyjä

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot