Årsredovisning Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Årsredovisning Vuosikertomus"

Transkriptio

1 Årsredovisning Vuosikertomus 2010

2 Österbottens Kötts anskaffningsområde Maxmo Maksamaa Korsholm Mustasaari Vasa Vaasa Larsmo Luoto Jakobstad Pietarsaari Nykarleby Uusikaarlepyy Korsnäs Korsnäs Närpes Närpiö Kaskö Kaskinen Malax Maalahti Kristinestad Kristiinankaupunki Vörå Vöyri Karleby Kokkola Kronoby Kruunupyy Oravais Oravainen Pedersöre Pedersöre Pohjanmaan Lihan hankinta-alue Vår mission Andelslaget Österbottens Kött ansvarar på sitt verksamhetsområde för anskaffningen av det inhemska kött som Atria behöver. Vår köttanskaffnings- och djurförmedlingsverksamhet skall vara lönsam och skapa ett mervärde för våra avtalsproducenter. Vår vision Andelslaget Österbottens Kött skall vara det marknadsledande anskaffningsföretaget på verksamhetsområdet. Köttproduktionen skall basera sig på avtalsbundet ärligt partnerskap mellan andelslag och producent. Vi skall tillsammans med avtalsproducenterna utveckla en konkurrenskraftig och högklassig köttproduktion som uppfyller konsumenternas förväntningar. Våra värderingar Relationer Vi bryr oss om våra avtalsproducenter och våra anställda. Genom ett aktivt och positivt samarbete månar vi om våra relationer. Passion Vi tror på vår affärsverksamhet. Pålitlighet Våra producenter är nöjda och litar på vår verksamhet och de vill behålla oss som samarbetspartner. Fortlöpande utveckling Vi agerar planmässigt och kostnadseffektivt samt utvecklar verksamheten snabbare än konkurrenten. Vår kompetensnivå stiger hela tiden. Marknadsledare Effektivitet Partnerskap Missiomme Osuuskunta Pohjanmaan Liha vastaa toimialueellaan Atrian tarvitsemasta kotimaisen lihan hankkimisesta. Lihanhankinta- ja eläinvälitystoimintamme on oltava kannattavaa ja luotava lisäarvoa sopimusasiakkaillemme. Visiomme Osuuskunta Pohjanmaan Liha on markkinajohtaja toimintaalueellaan. Lihantuotanto perustuu sopimussidonnaiseen, rehelliseen kumppanuuteen osuuskunnan ja tuottajan välillä. Kehitämme yhdessä sopimustuottajien kanssa kilpailukykyisen ja korkealaatuisen lihantuotannon, joka täyttää kuluttajien odotukset. Arvomme Suhteet Välitämme sopimusasiakkaistamme ja työntekijöistämme. Hoidamme suhteitamme aktiivisella ja myönteisellä yhteistyöllä. Intohimo Uskomme liiketoimintaamme. Luotettavuus Tuottajamme ovat tyytyväisiä ja luottavat toimintaamme ja haluavat pitää meidät yhteistyökumppaninaan. Jatkuva kehitys Toimimme suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti sekä kehitämme toimintaamme nopeammin kuin kilpailijamme. Pätevyystasomme nousee koko ajan. Markkinajohtajuus Tehokkuus Kumppanuus 2

3 INNEHÅLLSFÖRTECKNING ÖK:s mission, vision, värderingar...2 Österbottens Kötts anskaffningsområde...2 Verksamhetsberättelse Köttanskaffningen Djurförmedling SISÄLTÖ OPL:n missio, visio, arvot... 2 Pohjanmaan Lihan hankinta-alue... 2 Toimintakertomus Lihanhankinta Eläinvälitys A-Producenter och A-foder Plock ur verkställande direktörens översikt Atria-koncernens år 2010 i koncentrerad form Om A-Producenter Ab:s och A-Foder Ab:s verksamhet AtriaNöt AtriaFjäder AtriaSvin Om Finnpigs verksamhet A-Tuottajat ja A-Rehu Toimitusjohtajan katsauksesta poimintoja Atria-konsernin vuosi 2010 tiivistettynä A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehun Oy:n toiminnasta...11 AtriaNauta...13 AtriaSiipi...14 AtriaSika...15 Finnpig Oy:n toiminnasta...17 Andelslaget Österbottens Kött organisation Medlemmar och fullmäktige Förvaltningsrådet Revision och kontroll Fullmäktige Styrelsen Resultaträkning...22 Balansräkning...23 Bokslutets noter Finansieringsanalys...27 Underskrifter Förvaltningsrådets utlåtande Revisionsberättelse Österbottens Kötts kontaktuppgifter A-Producenter, Finnpig, Finnbeef och A-foder ÖK s mission, vision and values Pohjanmaan Liha organisaatio Jäsenet ja valtuusto...19 Hallintoneuvosto...19 Tilintarkastus ja valvonta...20 Edustajisto Hallitus...21 Tuloslaskelma...22 Tase...23 Liitetietoja Rahoituslaskelma...27 Allekirjoitukset...29 Hallintoneuvoston lausunto...29 Tilintarkastuskertomus...29 Pohjanmaan Lihan yhteystiedot...30 A-Tuottajat, Finnpig, Finnbeef, A-Rehu...30 ÖK s mission, vision and values

4 SV VERKSAMHETSBERÄTTELSE År 2010 inleddes med stora förväntningar på att marknaden i Finland skulle uppleva en allmän återhämtning efter den ekonomiska recessionen. Nationalekonomin såg ljus i tunneln med en växande konsumtion inom alla områden samtidigt som finansmarknaden kunde erbjuda krediter med historiskt låga räntor. Även inom köttsektorn kunde man vädra bättre tider för både industrin och primärproduktionen. Bättre utsikter inom köttsektorn suddades först ut i och med livsmedelsstrejken under våren, då både primärproduktionen och industrin fick tilläggskostnader. Återhämtningen efter strejken var knappt över förrän köttmarknaden åter igen till hösten upplevde en kostnadsökning i och med prisstegringar på fodermarknaden. Köttkonsumtionen i Finland hade en positiv tillväxtriktning inom alla köttslag under året. EU:s nya marknadsstandard för fjäderfäkött, vilket förbjöd försäljning av fryst kött som färskt, trädde i kraft under våren och resulterade i ett ökat utbud av fjäderfäkött i köttdiskarna på bekostnad av andra köttslag. Den nationella köttproduktionen minskade under första delen av året medan den sedan återhämtade sig till samma nivå som under föregående år. Andelslaget Österbottens Kött har under det gångna verksamhetsåret haft en positiv anskaffningstillväxt, som generellt varit större än marknaden i genomsnitt. Andelslagets köttinvägning ökade med 9,1 % i jämförelse med föregående år. Under verksamhetsåret anskaffade andelslaget totalt 17,12 miljoner kilo rött kött. Ökningen inom anskaffningen visar entydigt på att andelslaget Österbottens Kötts ägare har en stark tro på framtidens köttproduktion. Den av TNS Gallup utförda undersökningen under våren 2010 stärker ytterligare vår tro på att ägarmedlemmarna även framöver kommer att investera aktivt inom svin- och nötköttsproduktionen. Den ambitiösa ÖK2015-visionen förverkligas sakta men säkert. Djurförmedlingens volymtillväxt i jämförelse med föregående år är 13,3%. Kalvförmedlingen har varit i relativt god balans under året medan smågrisförmedlingen stundom under året haft en fördröjning i avhämtningstiderna. Balansen inom smågrisförmedlingen förbättrades avsevärt mot hösten i jämförelse med föregående verksamhetsår; mycket tack vare de stimuleringsåtgärder som vidtogs under år 2009 med bland annat nyinvesteringar inom slaktsvinsproduktionen. Utdragna leveranstider är oacceptabla och åtgärder för att förbättra balanssituationen inom svinkedjan måste vidtas ytterligare. Inom köttbranschen har man aktivt under året diskuterat frågor rörande djurens välmående. Överlag kan det konstateras att den finländska köttproduktionen håller en hög standard i fråga om kvalitet och djurvälfärd. Olika åtgärder för att kunna påvisa och trygga en ansvarsfull och fortsatt hög standard inom primärproduktionen har vidtagits. Näringen kommer att ordna rådgivande utbildning i frågor kring djurens välmående under våren och hösten Andelslaget bedriver ingen egentlig forskningsverksamhet i egen regi, utan deltar via branschens olika forskningsprojekt i att utveckla och söka efter nya metoder, vilka gynnar bolaget och primärproduktionen. Andelslagets affärsverksamhet skall vara ansvarsfull och transparent och följer därmed de allmänna ansvarsprinciperna som tilllämpas inom Atria Abp. Genom ansvarsfullt företagande tryggar Österbottens Kött sina verksamhetsförutsättningar nu och i framtiden. Andelslagets kvalitetsköttsprogram förverkligas genom AtriaNöt- och AtriaSvin-koncepten vilka är en viktig del av Atria Handavtryck programmet. Atria Handavtryck programmet inbegriper hela produktionskedjan från jord till bord och garanterar att vår mat är ansvarsfullt och etiskt producerad, säker Atria kvalitetsmat. En trygghet för Österbottens Kötts ägarmedlemmar är att andelslagets ekonomi står på en stadig grund. Andelslagets resultat är långt beroende av de ränte- och dividendintäkter som bolaget erhåller under året. Kostnadsstrukturen har utvecklats stabilt inom alla funktioner på grund av volymtillväxten. Andelslagets resultat blev 0,51 miljoner euro efter direkta skatter och balansomslutningen är 15,93 miljoner euro. Räkenskapsperiodens vinst möjliggör att styrelsen för Andelslaget Österbottens Kött föreslår att på andelskapitalet utbetalas en ränta på 15 %. Av den resterande delen överförs ,70 euro till reservfonden och ,30 euro till dispositionsfonden Omsättning (1000 ) Resultat före skatter (1000 ) Avkastning på eget kapital % ROE 4,49 % 4,52 % 7,03 % 4. Soliditet % 74,95 % 75,35 % 72,17 % Framtidsutsikter Återhämtningen efter den ekonomiska recessionen i samhället pågår ännu, vilket kommer att påverka resultatbildningen i andelslaget i form av minskade ränte- och dividendintäkter. Andelslaget försäkrar skaderiskerna i sin verksamhet så högt som det anses vara ekonomiskt eller i övrigt motiverat. Bolagets försäkringsskydd omfattar nödvändiga försäkringar mot egendomsskador samt produkt- och verksamhetsansvar. Kostnadsutvecklingen kräver en noggrann uppföljning men torde fortsättningsvis enligt de kända faktorerna förbli stabil. Prisnivån på spannmål, protein och aminosyror kommer fortsättningsvis att vara på en hög nivå på den globala råvarumarknaden, vilket påverkar produktionskostnaden för kött. Även energipriserna håller på att stiga. Kraftigt stigande produktionskostnader sätter förväntningar på stigande köttpriser, som i något skede torde realiseras på köttmarknaden. Enligt uppgjorda prognoser kommer det globala utbudet av kött att vara rikligt under den första halvan av år 2011 och produktionen kommer att minska först mot slutet av året eller i början av år Ett sjunkande utbud kommer att påverka köttmarknaden gynnsamt. Under år 2011 kommer finansmarknaden inom EU och USA att vara relativt stabil vilket leder till att marknadsräntorna fortsättningsvis kommer att ha en fördelaktig nivå. Vårt målmedvetna arbete för att ÖK2015-visionen skall uppfyllas fortsätter enligt den uppsatta strategiplanen. Behovet av nya slaktsvinsplatser och ökandet av nötköttsproduktionen i form av di- och mjölkkor i kedjan är nödvändig. Balansoptimeringen inom djurförmedlingen genom en vertikal nätverksintegrering måste fortsätta. Det torde ligga i allas intresse att den födda kalven och grisen har en slutadress. Stefan Saaristo Verkställande direktör

5 FI TOIMINTAKERTOMUS 2010 Vuosi 2010 alkoi suurin odotuksin Suomen markkinoiden yleisestä elpymisestä taloudellisen taantuman jälkeen. Kansantaloudessa nähtiin valoa tunnelin päässä, sillä kulutus kasvoi kaikilla aloilla ja rahoitusmarkkinat kykenivät tarjoamaan luottoja historiallisen alhaisin koroin. Myös liha-alalla ounasteltiin parempia aikoja sekä teollisuudelle että alkutuotannolle. Liha-alan näkymiä heikensi kuitenkin kevään elintarvikelakko, joka aiheutti lisäkustannuksia sekä alkutuotannolle että teollisuudelle. Lakosta toipuminen oli tuskin ohi, kun lihamarkkinoiden kustannukset lisääntyivät syksyllä uudelleen rehumarkkinoiden hinnannousujen vuoksi. Kaikkien lihalajien kulutus kasvoi Suomessa vuoden aikana. Keväällä tuli voimaan siipikarjanlihaa koskeva EU:n uusi markkinointistandardi, joka kieltää pakastetun lihan myymisen tuoreena. Tämä lisäsi siipikarjanlihan tarjontaa lihatiskeissä muiden lihalajien kustannuksella. Kansallinen lihantuotanto väheni vuoden alkupuolella mutta palautui myöhemmin edellisen vuoden tasolle. Osuuskunta Pohjanmaan Lihan lihanhankinnan kasvu oli kuluneena toimintavuotena yleisesti suurempaa kuin markkinoilla keskimäärin, ja lihamäärä kasvoi 9,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintavuoden aikana osuuskunta hankki yhteensä 17,12 miljoonaa kiloa punaista lihaa. Hankinnan kasvu osoittaa selvästi, että Osuuskunta Pohjanmaan Lihan omistajat uskovat vahvasti tulevaisuuden lihantuotantoon. TNS Gallupin keväällä 2010 tekemä tutkimus vahvistaa edelleen uskoa siihen, että omistajajäsenet investoivat aktiivisesti sian- ja naudanlihan tuotantoon myös vastaisuudessa. Kunnianhimoinen Pohjanmaan Liha visio toteutuu hitaasti mutta varmasti. Eläinvälityksen volyymi kasvoi 13,3 prosenttia edellisvuodesta. Vasikkavälityksen tilanne oli suhteellisen tasapainoinen vuoden aikana, kun taas porsasvälityksessä oli ajoittain viivästyksiä noutoajoissa. Porsasvälityksen tilanne tasapainottui syksyä kohden huomattavasti edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Tilanteen paranemiseen vaikuttivat suuresti vuonna 2009 toteutetut elvytystoimenpiteet, muun muassa lihasikatuotannon uudet investoinnit. Noutoaikojen pitkittymistä ei kuitenkaan voida hyväksyä, ja siksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä sikaketjun tilanteen tasapainottamiseksi. Liha-alalla keskusteltiin vuoden aikana aktiivisesti eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että suomalaisessa lihantuotannossa noudatetaan tiukkoja vaatimuksia laadun ja eläinten hyvinvoinnin suhteen. Alkutuotannon vastuullisen ja asianmukaisen toiminnan osoittamiseksi ja turvaamiseksi on toteutettu erilaisia toimenpiteitä. Ala järjestää eläinten hyvinvointiin liittyvää neuvontakoulutusta keväällä ja syksyllä Osuuskunta ei itse harjoita varsinaista tutkimustoimintaa, vaan se osallistuu alan eri tutkimusprojektien kautta alkutuotantoa ja yhtiötä hyödyttävien uusien menetelmien kehittämiseen ja etsimiseen. Osuuskunnan liiketoiminnan tulee olla vastuullista, läpinäkyvää ja sitä kautta Atria Oyj:n soveltamien yleisten vastuuperiaatteiden mukaista. Vastuullinen toiminta auttaa Pohjanmaan Lihaa turvaamaan toimintaedellytyksensä nyt ja tulevaisuudessa. Osuuskunnan laatulihaohjelma toteutetaan AtriaNauta- ja AtriaSikakonseptien kautta, jotka ovat tärkeä osa Atrian Kädenjälki -ohjelmaa. Ohjelma kattaa koko tuotantoketjun pellolta pöytään ja takaa, että ruoka on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, turvallista Atrian laaturuokaa. Osuuskunta Pohjanmaan Lihan vakaa talous on turva osuuskunnan omistajajäsenille. Osuuskunnan tulos on pitkälti riippuvainen yhtiön vuoden aikana saamista korko- ja osinkotuloista. Kustannusrakenteen kehitys on ollut vakaata kaikissa toiminnoissa volyymin kasvun ansiosta. Osuuskunnan tulos oli 0,51 miljoonaa euroa verojen jälkeen, ja taseen loppusumma oli 15,93 miljoonaa euroa. Osuuskunta Pohjanmaan Lihan hallitus ehdottaa tilikauden voiton perusteella, että osuuspääomalle maksetaan 15 prosentin korko. Voiton jäljelle jäävästä osuudesta siirretään ,70 euroa vararahastoon ja ,30 euroa käyttörahastoon Liikevaihto (1 000 ) Tulos ennen veroja (1 000 ) Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) 4,49 % 4,52 % 7,03 % 4. Vakavaraisuusprosentti 74,95 % 75,35 % 72,17 % Tulevaisuudennäkymät Yhteiskunnan toipuminen taloudellisesta taantumasta jatkuu edelleen. Tämä vaikuttaa myös osuuskunnan tulokseen niin, että korko- ja osinkotulot pienenevät. Osuuskunta vakuuttaa toimintansa vahinkoriskit siinä määrin kuin se katsotaan taloudellisesti tai muutoin perustelluksi. Yhtiön vakuutussuoja käsittää välttämättömät omaisuusvahinkovakuutukset sekä tuote- ja toimintavastuuvakuutukset. Kustannuskehitystä on seurattava tarkasti, mutta tiedossa olevien tekijöiden perusteella se pysynee vakaana. Viljan, proteiinien ja aminohappojen hinnat pysyvät korkeina maailmanlaajuisilla raakaainemarkkinoilla, mikä vaikuttaa lihan tuotantokustannuksiin. Myös energiahinnat ovat nousussa. Tuotantokustannusten tuntuva kasvu ennakoi lihan hintojen nousua, mikä toteutunee jossain vaiheessa lihamarkkinoilla. Lihan maailmanlaajuinen tarjonta on ennusteiden mukaan runsasta vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla, ja tuotanto vähenee vasta vuoden loppupuolella tai vuoden 2012 alussa. Tarjonnan supistuminen vaikuttaa myönteisesti lihamarkkinoihin. EU:n ja Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinat ovat suhteellisen vakaat vuonna 2011, mikä pitää markkinakorot edelleen suotuisalla tasolla. Määrätietoinen työ Pohjanmaan Liha vision edistämiseksi jatkuu laaditun strategiasuunnitelman mukaisesti. Uusien lihasikapaikkojen rakentaminen sekä naudanlihatuotannon kasvattaminen lisäämällä emo- ja lypsylehmien määrää tuotantoketjussa on välttämätöntä. Eläinvälityksen tasapainottamista vertikaalisen verkostointegraation avulla on jatkettava. Lienee kaikkien edun mukaista, että syntyneellä vasikalla ja porsaalla on jokin määränpää. Stefan Saaristo Toimitusjohtaja 5

6 KÖTTANSKAFFNINGEN 2010 LIHANHANKINTA 2010 Mängden anskaffat kött under år 2010 ökade i enlighet med budgeten. Totalt ökade volymen levererat kött från andelslagets medlemmar med 9,1 % från år 2009 anskaffade kött mängder. Svinköttets andel av den totala anskaffningsmängden uppgick till 86% och andelen nötkött stod för 14%. Den största ökningen skedde på slaktade svinmängder, volymmässigt ökade svinanskaffningen med 10%. Medelvikten på alla utslaktade slaktsvin låg på 89,6 kg (86,3 kg, 2009). Antalet utslaktade suggor ökade kraftigt med hela 29,7% från året innan, styckemässigt slaktades 3602 st. Totalt uppgick mängden anskaffat svinkött till kg. Producentpriset under året var till en början betydligt lägre än året innan och fast det blev en positiv trend mot slutet av året stannade det kumulativa utbetalade medelpriset på 0,7% under priset året innan. Stigande foderkostnader under den senare delen av året försämrade lönsamheten för svinproducenterna. 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 Svin & nöt anskaffningen i milj. kg Sian & naudanhankinta milj. kg Hankitun lihan määrä kasvoi vuonna 2010 talousarvion mukaisesti. Yhteensä osuuskunnan jäsenten toimittaman lihan määrä kasvoi 9,1 % vuonna 2009 hankitusta lihan määrästä. Sianlihan osuus kokonaishankintamäärästä nousi 86 %:iin ja naudanlihan osuus oli 14 %. Suurin lisäys oli teurastettujen sikojen määrässä, määrällisesti sianhankinta nousi 10 %. Teurastettujen teurassikojen keskimääräinen paino oli 89,6 kg (86,3 kg, 2009). Teurastettujen emakoiden määrä kasvoikin voimakkaasti 29,7 % edellisvuodesta, kappalemääräisesti teurastettiin 3602 kpl. Yhteensä hankitun sianlihan määrä nousi kiloon. Vuoden tuottajahinta oli aluksi huomattavasti alempi kuin edellisenä vuonna ja vaikka kehityssuunta oli positiivinen vuoden loppua kohti, jäi kertynyt maksettu keskihinta 0,7 % edellisvuoden hinnasta. Kohonneet rehukustannukset vuoden toisella puoliskolla henkensivät sikatuottajien kannattavuutta. Den totala anskaffningen av nöt ökade också. Den volymmässiga ökningen var 4,1%. Ungnötsslakten ökade med 7,5% och medan den volymmässiga utslaktningen av kor minskade med 4,1%. Medelvikten på tjurar fortsatte att stiga och låg på 355 kg (351 kg, 2009). Totalt uppgick mängden ungnöt till kg och ko till kg, totalt anskaffat nötkött uppgick till kg. Trots stigande producentpris under hösten stannade det utbetalda kumulativa medelpriset på en 2,8% lägre nivå än under år Också de stigande spannmålspriserna under slutet av året har försämrat lönsamheten för nötköttsproducenterna. 12,00 11,00 10,00 milj.kg ,99 14,35 15,69 17,12 Myös naudan kokonaishankinta lisääntyi. Määrällisesti kasvu oli 4,1 %. Nuoren naudan teurastus nousi 7,5 %, kun taas lehmien teurastus vähentyi määrällisesti 4,1 %. Sonnien keskipaino jatkoi nousemistaan ja oli 355 kg (351 kg, 2009). Kokonaisuudessaan nuoren naudan määrä nousi kiloon ja lehmien kiloon; hankitun naudanlihan kokonaismäärä nousi kiloon. Huolimatta syksyllä kohonneista tuottajahinnoista jäi maksettu kertynyt keskihinta 2,8 % alemmalle tasolle kuin vuonna Myös kohonneet viljan hinnat vuoden lopulla ovat heikentäneet naudanlihantuottajien kannattavuutta. Anskaffning i kg Hankinta kiloina Antal slaktade djur Teurastettujen eläinten määrä, kpl Svin Sika Svin Sika Ko Lehmä Ko Lehmä Ungnöt Nuori nauta Ungnöt Nuori nauta Får Lammas Får Lammas Övrigt Muu Totalt Yhteensä Totalt Yhteensä

7 DJURFÖRMEDLING 2010 ELÄINVÄLITYS 2010 Antalet smågrisar som förmedlats via Österbottens Kött fortsatte öka. Antalet suggor i produktion hölls på en konstant nivå under året. Fortsättningsvis stiger produktiviteten ute på gårdarna, desto flere producenter uppnår över 27 avvanda smågrisar/ årssugga idag. Totalt förmedlades det under året st smågrisar, detta är en ökning med 4,1% från år Under slutet av året köptes st smågrisar in från A-producenter. Totala antalet förmedlade kalvar fortsatte öka, ökningen uppgick till 10,2% jämfört med år Det var för tredje året i rad kalvförmedlingen ökade med över 10 %. Det totala antalet förmedlade kalvar uppgick till 4.077st. Från A-producenter köptes 933st kalvar in under året, sålunda ökade den egna kalvanskaffningen med 10,7% från året innan. Förmedling av spädkalv och vägda förmedlingskalvar låg på knappt en 9 % resp. 4 % ökning från året innan. De förmedlade biffkalvar ökade med 6,5%, totalt förmedlades 890 biffkalvar. Tillgången på kalvstationskalvar till förmedling var god under året och antalet förmedlade stationskalvar ökade med 31,8%. Fördelningen av de olika kalvslagen framgår ur cirkeldiagrammet Den interna rekryteringen av avelsdjur i suggbesättningarna fortsatte öka. I samma takt ökar användningen av semin från FinnPig. Antalet förmedlade rekryteringsdjur uppgick till totalt st. Kalvar totalt Vasikoita yhteensä Spädkalvar Kalvar Biffkalvar Kalvstationskalv Ternivasikat Vasikat Pihvivasikka VK-vasikka Förmedling Välitys Smågrisar Porsaat Kalvar Totalt Vasikat Yhteensä Förmedlade smågrisar Välitysporsaat smågrisar Kalvförmedling , Vasikoiden välitys , alla kalvslag kaikki vasikkalajit Pohjanmaan Lihan kautta välitettyjen pikkuporsaiden määrä jatkoi nousemistaan. Tuotannossa olevien emakoiden määrä oli muuttumattomalla tasolla vuoden aikana. Tilojen tuotanto kasvaa edelleen, ja sitä mukaa yhä useammat pikkuporsaiden tuottajat saavuttavat tänä päivänä 27 vieroitetun porsaan määrän/vuosiemakkoa kohti. Yhteensä välitettiin vuoden aikana pikkuporsasta, mikä on 4,1%:n kasvua vuodesta Vuoden lopulla ostettiin A-tuottajilta kpl porsaita. Välitettyjen vasikoiden määrä nousi edelleen; kasvu oli 10,2 % verrattuna vuoteen Kolmantena vuonna peräkkäin vasikoiden välitys nousi yli 10 %. Välitettyjen vasikoiden kokonaismäärä oli kpl. A-tuottajilta ostettiin 933 kpl vasikoita vuoden aikana, joten oma vasikoiden hankinta nousi 10,7 % edellisvuodesta. Ternivasikoiden ja punnittujen välitysvasikoiden välityksessä oli kasvua vajaan 9,5 %:n ja vastaavasti 4 % :n verran edellisvuodesta. Välitettyjen lihavasikoiden määrä nousi 6,5 %, ja yhteensä välitettiin 890 lihavasikkaa. Vasikka-asemien vasikoiden saatavuus välitykseen oli hyvä vuoden aikana ja välitettyjen asemavasikoiden määrä nousi 31,8 %. Eri vasikkalajien jakaantuminen käy ilmi piirakkakuviosta. Sisäinen siitoseläinten hankinta emakkokarjoista jatkoi kasvamistaan. Samaa tahtia lisääntyy FinnPigin siemenen käyttö. Välitettyjen hankintaeläinten määrä oli yhteensä kpl. 13 % 22 % 53 % % kalvar

8 ö Plock ur verkställande direktörens översikt A-Producenter och A-Foder Atrias dotterbolag som koncentrerat sig på primärproduktion klarade sig igen väl; speciellt bra gick det inom affärsverksamheten med foder. A-Foder kunde alltjämt utöka sin marknadsandel såväl i öst som väst och dess omsättning nådde upp till rekordsiffror. Särskilt glädjande var den stora ökningen för Varkaus fabrikens produktion. Fabriken har i själva verket från början av år 2011 gått i tre skift. Köttmarknaden var uppåtgående i hemlandet. Konsumtionen av kött och köttprodukter har ökat under hela 2000-talet med undantag för år Finländarna konsumerade år ,6 milj. kilo kött, en ökning med 3 %. Däremot höll sig produktionen av kött på föregående års nivå. Produktionen av svinkött var 203,1 milj. kg. (-1 %) och konsumtionen 186,9 milj. kg (+2 %), produktionen av nötkött 82,1 milj. kg. (+1%) och konsumtionen 98,8 milj. kg (+5 %), fjäderfäproduktionen 96,3 milj. kg (+2 %) och konsumtionen 97,4 milj. kg (+4 %) och produktionen av fårkött 0,7 milj. kg (+5 %) och konsumtionen 2,8 milj. kg (-4 %). Atrias anskaffningsandelar år 2010 var följande: svin 43,2 %, nöt 43 %, fjäderfä 38,6 % och totalt alla slag av kött 41,8 %. Atrias anskaffning ökade med en knapp procent från året innan. Tillväxten kom till största delen från fjäderfäkött. Producentpriserna var inte i Finland så konkurrenskraftiga som året innan i jämförelse med EU-områdena, i vissa slag av kött ligger vi t.o.m. under EU:s genomsnitt. I Finland betalades för gris av E-klass 1 cent över medeltalet för EU-området, för P2-ko 12 cent under, för O3-kviga 9 cent under och för O2-tjur 8 cent över medeltalet. Gårdarnas lönsamhet sattes hårt på prov i synnerhet under höstsäsongen, då många produktionsfaktorer samtidigt blev kraftigt dyrare. Atria För Atria gick året i saneringarnas tecken; en minskning av personalen förekom på alla områden av företagsverksamheten. Resultatet och omsättningen för Finland och samtidigt hela koncernen led betydligt av den omfattande strejken i livsmedelsbranschen på våren Man förlorade försäljning under den viktiga grillningssäsongen och urvalen för affärerna var dåliga även under höstsäsongen. Strejkens prislapp för bolaget och dess ägare var tung. Atria offentliggjorde ett betydande beslut på hösten, då man meddelade att slaktningen och styckningen av nöt körs ned i Kuopio och att hela nötslakten centraliseras till Kauhajoki. Beslutet om centraliseringen gav upphov till en livlig diskussion om bl.a. transportsträckorna. Atria meddelade att man får årliga inbesparingar på cirka 6 milj. euro. Atria tror sig efter investeringen vara den överlägset mest effektiva nötslaktaren och styckaren i alla de nordiska länderna. Tack var åtgärderna för en effektivering åstadkom man den klaraste omsvängningen i resultatet i Skandinavien. Även resultatet för Finland var ännu nöjaktigt med beaktande av verkningarna av strejken i livsmedelsbranschen. Däremot gick Ryssland djupt. Rysslands nationalekonomi befann sig ännu i en recession och protektionismen blomstrade. Atria led både av den dåliga utvecklingen för konsumtionen och den exceptionellt kraftiga höjningen av priset på råvaror. Dessutom var konkurrensen speciellt på Moskvamarknaden hård. Resultatet för de baltiska länderna förbättrades mot slutet av året och för första gången finns det hopp om att resultatet går upp och blir positivt den närmaste tiden. Atrias omsättning sjönk för andra året i följd och var 1.300,9 Me (föregående år 1.316,0 Me). Vinsten före skatter krympte till nästan obefintlig. Den var endast 0,3 milj. euro (år ,5 Me). Om Atria Abp:s verksamhet Förstärkning av konkurrenskraften i ett svagt marknadsläge Atria hade god beredskap att efter recessionsåret 2009 komma in på en bana med lönsam tillväxt. Verksamhetsmiljön visade sig dock för oss - liksom för de flesta företag inom livsmedelsbranschen - vara överraskande full av utmaningar. Även om konsumenternas köpkraft började bli starkare mot slutet av år 2010 på alla våra affärsverksområden, var återhämtningen med tanke på hela året långsammare än väntat. Efterfrågan på dagligvaror, som förblev låg, dämpade en ökad efterfrågan på färskmatprodukter och orsakade en betydande priskonkurrens både mellan kedjorna för dagligvaruhandeln och inom vår bransch. Till följd av priskonkurrensen sjönk värdet för konsumentförsäljningen för de produktgrupper vi representerar praktiskt taget i alla våra verksamhetsländer. Den överlägset mest utmanande verksamhetsmiljön hade Atria i Ryssland, där totalförsäljningen av köttillverkningar i dagligvaruhandeln minskade med cirka 10 procent och prisnivån förblev låg. Samtidigt steg priset på den råköttvara som Atria Ryssland använde med över 25 procent. I den hårda priskonkurrensen var det inte möjligt att snabbt föra över råvarukostnaderna till konsumentpriserna. Det minskade värdet av efterfrågan och försäljningen var nästan likadant på Atria Baltikums område i Estland. Som total tillväxt för dagligvarumarknaden i Sverige förväntades fyra procent, men ökningen blev endast en aning över två. De marknader för köttförädlingsprodukter som representeras av Atria Skandinavia ökade ännu mindre än detta, till ett värde av cirka en procent. I Finland fick den totala efterfrågan på livsmedel ett uppsving särskilt mot slutet av året, men deras medelpris i livsmedelshandeln sjönk under året med nästan fem procent. Utmaningarna från efterfrågan eller priserna var dock små i jämförelse med de effekter som orsakades av vårens arbetsmarknadskonflikt. Dessa orsakade direkt eller indirekt största delen av den minskade omsättningen för Atria Finland på cirka 14 miljoner och den minskade affärsvinsten på cirka 12 miljoner euro. Effektiveringsprogrammen förbättrade lönsamheten Fastän Atrias resultat kraftigt sjönk på grund av de förlustbringande verksamheterna i Ryssland, utvecklades lönsamheten för verksamheten positivt på de andra områdena för företagsverksamheten med beaktande av omständigheterna. Affärsvinsten för Atria Skandinavia ökade med cirka 40 procent och under det sista kvartalet nådde bolaget upp till nästan en affärsvinstnivå på sex procent. Den goda lönsamhetsutvecklingen fick fart av att svenska kronan märkbart förstärktes. Atria Baltikums verksamhet var alltjämt förlustbringande, men rörelseförlusten krympte med över 30 procent från året innan. Atria Finlands affärsvinst på över 30 miljoner euro var en god prestation i de exceptionella förhållandena. Den positiva lönsamhetsutvecklingen för Atria fick stöd av flera betydande strukturarrangemang och effektiveringsprogram. I Sverige avstod vi från tillverkningen av det konsumentförpackade köttet med dålig lönsamhet. I Ryssland koncentrerar vi samman en stor del av vår köttillverkningsproduktion, till fabriken i Gorelovo i S:t Petersburg, som öppnades på våren. Vi förväntar oss att arrangemangen ska föra med sig årliga kostnadsinbesparingar på cirka sex miljoner euro från mitten av år Även i Estland centraliserar vi våra verksamheter och vi stängde produktionsanläggningen i Ahja. I Finland inledde vi ett länge förberett effektiveringsprogram för att sammanföra nötslakten till en, även med europeiskt mått, mycket konkurrenskraftig enhet i Kauhajoki. Vi förväntar oss att också detta arrangemang ska föra med sig inbesparingar på cirka sex miljoner euro i kostnadsstrukturen på årsnivå. Beslutet om att centralisera nötslakten fattade vi i början av år Det nya nötslakteriet i Kauhajoki är färdigt före utgången av år Alla dessa arrangemang förbättrade - och förbättrar alltjämt - vår kostnadseffektivitet och -struktur, fastän de inte i det svaga marknadsläget de facto realiserades till fullo på resultatnivå. Fixpunkten hos lönsamheten Fixpunkten för Atrias ekonomiska utveckling är under de kommande åren att betydligt förbättra lönsamheten för våra utländska bolag. Detta är kärnbudskapet i vår förnyade strategi som sträcker sig fram till år I den nya strategin betonas en förstärkning av Atrias finansställning och balansstruktur. Man strävar betydligt efter att höja 8

9 Toimitusjohtajan katsauksesta poimintoja: bolagets självförsörjningsgrad och speciellt avkastningen av det egna kapitalet. I motsvarande mån försöker man sänka graden av nettoskuldsättningen. Höjningen av den ekonomiska ställningen genomförs i främsta rummet genom att förbättra lönsamheten och kassaflödet. Det mest betydande av de övriga instrumenten är att frigöra kapitalen från balansen genom att minska driftkapitalet. Året 2011 I Atrias verksamhetsmiljö finns det två divergerande utvecklingstrender, vilkas inbördes vikt rätt långt avgör Atrias tillväxt och lönsamhet år Den positiva utvecklingstrenden är en lindrig tillväxt för konsumtionsefterfrågan i Finland, Sverige, Danmark och Estland. Även i Ryssland återhämtar sig efterfrågan, men långsammare än för andra länder. I takt med efterfrågan har Atria goda förutsättningar för en organisk tillväxt. Den ökade omsättningen dämpas dock av mindre försäljningsvolymer än tidigare i Sverige på grund av att man avstått från att tillverka konsumentförpackat kött samt på grund av det fortsatt utmanande läget för efterfrågan och pris i Ryssland. Den negativa utvecklingstrenden är priserna på spannmål, foder och andra råvaror, vilka gått upp på ett alarmerande och häftigt sätt. Ifall man inte förmår överföra råvarukostnaderna tillräckligt snabbt och i tillräcklig utsträckning till konsumentpriserna och om det därtill uppstår ett stort överutbud på kött, försvagas Atrias och hela köttförädlingsbranschens förutsättningar att uppnå resultat på ett avgörande sätt. Om detta hotscenario inte går i uppfyllelse, har Atria goda förutsättningar för t.o.m. en betydande resultatförbättring. Seinäjoki Juha Gröhn verkställande direktör Atria Abp A-Tuottajat ja A-Rehu Alkutuotantoon keskittyneet Atrian tytäryhtiöt pärjäsivät jälleen hyvin; erityisen hyvin meni rehuliiketoiminnassa. A-Rehu kykeni edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan niin idässä kuin lännessäkin ja sen liikevaihto kipusi ennätyslukemiin. Erityisen ilahduttavaa oli Varkauden tehtaan tuotannon kova kasvu. Tehdas onkin pyörinyt alkuvuoden 2011 jo kolmessa vuorossa. Lihamarkkinat olivat kotimaassa nousussa. Lihan ja lihavalmisteiden kulutus on kasvanut koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuotta Suomalaiset kuluttivat vuonna 2010 lihaa 388,6 milj. kiloa, lisäystä 3 %. Lihan tuotanto sen sijaan pysyi edellisvuoden tasolla. Sianlihan tuotanto oli 203,1 milj. kg (-1 %) ja kulutus 186,9 milj. kg (+2 %), naudanlihan tuotanto 82,1 milj. kg (+1 %) ja kulutus 98,8 milj. kg (+5 %), siipikarjanlihan tuotanto 96,3 milj. kg (+2 %) ja kulutus 97,4 milj. kg (+4 %) ja lampaanlihan tuotanto 0,7 milj. kg (+5 %) ja kulutus 2,8 milj. kg (-4 %). Atrian hankintaosuudet vuonna 2010 olivat seuraavat: sika 43,2 %, nauta 43,0 %, siipikarja 38,6 % ja yhteensä kaikki lihalajit 41,8 %. Atrian hankinta kasvoi vajaan prosentin edellisvuodesta. Kasvu tuli pääosin siipikarjanlihasta. Tuottajahinnat eivät olleet Suomessa muihin EUalueisiin verrattuna niin kilpailukykyiset kuin edellisvuonna, joissakin lihalajeissa olimme EU:n keskiarvon alapuolella. Suomessa maksettiin E-luokan siasta 1 snt yli EU-alueen keskiarvon, P2-lehmästä 12 snt alle, O3-hiehosta 9 snt alle ja O2-sonnista 8 snt yli keskiarvon. Maatilojen kannattavuus oli koetuksella erityisesti syyskaudella, kun monet tuotannon tekijät kallistuivat voimakkaasti. Atria Atrian vuosi meni saneerausten merkeissä; henkilöstövähennyksiä oli kaikilla liiketoiminta-alueilla. Suomen ja samalla koko konsernin tulosta ja liikevaihtoa haittasi merkittävästi keväällä 2010 ollut laaja elintarvikealan lakko. Myyntiä menetettiin tärkeällä grillikaudella ja valikoimat kauppoihin olivat kehnot myös syyskaudella. Lakon hintalappu yhtiölle ja sen omistajille oli raskas. Atria julkisti myös merkittävän päätöksen syksyllä, kun se ilmoitti ajavansa alas Kuopion naudan teurastuksen ja leikkuun ja keskittävänsä Kauhajoelle koko nautateurastuksen. Keskittämispäätös aiheutti kovasti keskustelua mm. kuljetusmatkoista. Atria ilmoitti saavansa keskittämisestä noin 6 milj. euron vuotuiset säästöt. Atria uskoo olevansa investoinnin jälkeen ylivoimaisesti tehokkain naudan teurastaja ja leikkaaja koko pohjoismaissa. Tehostamistoimien ansiosta selkein tuloskäänne saatiin aikaan Skandinaviassa. Myös Suomen tulos oli vielä tyydyttävä ottaen huomioon elintarvikealan lakon vaikutukset. Sen sijaan Venäjä kynti syvällä. Venäjän kansantalous oli vielä lamassa ja protektionismi kukoisti. Atria kärsi sekä kulutuksen huonosta kehityksestä, että raaka-aineiden hintojen poikkeuksellisen voimakkaasta kasvusta. Lisäksi kilpailu erityisesti Moskovan markkinoilla oli kovaa. Baltian tulos parani loppuvuotta kohden ja ensi kerran on toiveita, että tulos nousee positiiviseksi lähiaikoina. Atrian liikevaihto laski toisena vuonna peräkkäin ja oli 1.300,9 Me (edell. vuosi 1.316,0 Me). Voitto ennen veroja kuihtui lähes olemattomiin. Se oli vain 0,3 milj. euroa (v ,5 Me). Atria Oyj:n toiminnasta Kilpailukyvyn vahvistamista heikossa markkinatilanteessa Atrialla oli hyvät valmiudet siirtyä vaikean lamavuoden 2009 jälkeen kannattavan kasvun uralle. Toimintaympäristö osoittautui kuitenkin meille niin kuin useimmille elintarviketeollisuuden yrityksille yllättävänkin haasteelliseksi. Vaikka kuluttajien ostovoima alkoi vahvistua vuoden 2010 loppupuolella kaikilla liiketoiminta-alueillamme, elpyminen oli koko vuotta ajatellen odotettua hitaampaa. Matalana pysynyt päivittäistavaroiden kysyntä hillitsi tuoreruokatuotteiden kysynnän kasvua ja aiheutti merkittävää hintakilpailua sekä päivittäistavarakaupan ketjujen välillä että toimialamme sisällä. Hintakilpailun seurauksena edustamiemme tuoteryhmien kuluttajamyynnin arvo laski käytännöllisesti katsoen kaikissa toimintamaissamme. Ylivoimaisesti haasteellisin toimintaympäristö Atrialla oli Venäjällä, jossa lihavalmisteiden kokonaismyynti päivittäistavarakaupassa vähentyi noin 10 prosenttia ja hintataso pysyi matalana. Samaan aikaan Atria Venäjän käyttämän liharaaka-aineen hinta nousi yli 25 prosenttia. Raaka-ainekustannusten nopea siirtäminen kuluttajahintoihin ei ollut kireässä hintakilpailutilanteessa mahdollista. Kysynnän ja myynnin arvon supistuminen oli lähes samanlaista Atria Baltian alueella Virossa. Ruotsissa päivittäistavaramarkkinoiden kokonaiskasvuksi odotettiin neljää prosenttia, mutta kasvu jäi hieman yli kahteen. Atria Skandinavian edustamien lihanjalostustuotteiden markkinat kasvoivat tätäkin vähemmän, arvoltaan noin yhden prosentin. Suomessa elintarvikkeiden kokonaiskysyntä elpyi erityisesti loppuvuodesta, mutta niiden keskihinta elintarvikekaupassa laski vuoden aikana lähes viisi prosenttia. Kysynnän tai hintojen haasteet olivat kuitenkin pieniä verrattuna kevään työmarkkinaselkkauksen aiheuttamiin vaikutuksiin. Nämä aiheuttivat suoraan tai välillisesti valtaosan Atria Suomen liikevaihdon noin 14 miljoonan ja liikevoiton noin 12 miljoonan euron pienentymisen. Tehostamisohjelmat paransivat kannattavuutta Vaikka Atrian tulos laski voimakkaasti Venäjän toimintojen tappiollisuuden takia, toiminnan kannattavuus muilla liiketoiminta-alueilla kehittyi olosuhteet huomioon ottaen myönteisesti. Atria Skandinavian liikevoitto kasvoi noin 40 prosenttia ja viimeisellä vuosineljänneksellä yhtiö ylsi lähes kuuden prosentin liikevoittotasoon. Hyvää kannattavuuskehitystä vauhditti Ruotsin kruunun tuntuva vahvistuminen. Atria Baltian toiminta oli edelleen tappiollista, mutta liiketappio supistui edellisestä vuodesta yli 30 prosenttia. Atria Suomen yli 30 miljoonan euron liikevoitto oli hyvä suoritus 9

10 ö poikkeuksellisissa olosuhteissa. Atrian myönteistä kannattavuuskehitystä tukivat useat merkittävät rakennejärjestelyt ja tehostamisohjelmat. Ruotsissa luovuimme huonosti kannattavasta kuluttajapakatun lihan valmistamisesta. Venäjällä keskitämme suuren osan lihavalmistetuotannostamme yhteen, keväällä avattuun Gorelovon tehtaaseen Pietarissa. Odotamme järjestelyjen tuovan noin kuuden miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt vuoden 2012 puolivälistä alkaen. Myös Virossa keskitimme toimintojamme ja suljimme Ahjan tuotantolaitoksen. Suomessa aloitimme pitkään valmistellun tehostamisohjelman nautateurastuksen keskittämisestä yhteen, eurooppalaisittainkin hyvin kilpailukyiseen yksikköön Kauhajoella. Myös tämän järjestelyn odotamme tuovan vuositasolla kuuden miljoonan euron säästöt kustannusrakenteeseen. Päätöksen nautateurastuksen keskittämisestä teimme vuoden 2011 alussa. Kauhajoen uusi nautateurastamo on valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Nämä kaikki järjestelyt paransivat ja edelleen parantavat kustannustehokkuuttamme ja -rakennettamme, vaikka ne eivät heikossa markkinatilanteessa täysimääräisesti tulostasolle realisoituneetkaan. Kiintopiste kannattavuudessa Atrian taloudellisen kehittämisen kiintopiste on seuraavien vuosien ajan ulkomaisten yhtiöidemme kannattavuuden merkittävä parantaminen. Tämä on ydinviesti uusitussa, vuoteen 2013 ulottuvassa strategiassamme. Uudessa strategiassa painottuu Atrian rahoitusaseman ja taserakenteen vahvistaminen. Yhtiön omavaraisuusastetta ja erityisesti oman pääoman tuottoa pyritään nostamaan merkittävästi. Nettovelkaantumisastetta pyritään vastaavasti laskemaan. Taloudellisen aseman kohentaminen toteutetaan ensisijassa kannattavuutta ja kassavirtaa parantamalla. Muista välineistä merkittävin on pääomien vapauttaminen taseesta käyttöpääomaa vähentämällä. Vuosi 2011 Atrian toimintaympäristössä on kaksi toisilleen vastakkaista kehityssuuntaa, joiden keskinäinen painoarvo ratkaisee pitkälti Atrian kasvun ja kannattavuuden vuonna Positiivinen kehityssuunta on kulutuskysynnän lievä kasvu Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Venäjälläkin kysyntä elpyy, mutta näitä muita maita hitaammin. Kysynnän kasvun myötä Atrialla on hyvät edellytykset orgaaniseen kasvuun. Liikevaihdon kasvua kuitenkin hillitsee aiempaa pienemmät myyntivolyymit Ruotsissa kuluttajapakatun lihan valmistuksesta luopumisen takia sekä Venäjän haasteellisena jatkuva kysyntä- ja hintatilanne. Negatiivisena kehityssuuntana ovat viljan, rehujen ja muiden raaka-aineiden hälyttävän rajusti nousseet hinnat. Mikäli raaka-ainekustannuksia ei kyetä siirtämään riittävän nopeasti ja riittävässä määrin kuluttajahintoihin ja jos lisäksi lihasta syntyy suurta ylitarjontaa, Atrian ja koko lihanjalostusalan tuloksentekoedellytykset heikkenevät ratkaisevasti. Jos tämä uhkaskenaario ei toteudu, Atrialla on hyvät edellytykset merkittäväänkin tulosparannukseen. Seinäjoella, Juha Gröhn toimitusjohtaja Atria Oyj Atria-koncernens år 2010 i koncentrerad form - Atria-koncernens omsättning för hela året sjönk med 1,1 procent i jämförelse med året innan - Omsättningen i lokala valutor minskade med 4,9 procent från året innan - Koncernens rörelsevinst var 9,8 miljoner euro, vilken innefattar kostnader av engångsnatur på totalt 11,8 milj. euro (13,1 milj. ) - Lönsamheten för Atria Finland och Skandinavia var på nöjaktig nivå - Resultatet för Atria Ryssland var kraftigt förlustbringande Nyckeltal för Atriakoncernen Milj Q4 2009Q4 Omsättning 346,7 340, ,9 1316,0 Omsättning 4,4 3,9 9,8 27,5 Omsättning-% 1,3 1,1 0,8 2,1 Vinst före skatter 1,5 3,2 0,3 16,5 Resultat per aktie, 0,01-0,04-0,18 0,25 Avkastning av det bundna kapitalet % (ROCE, 12 mån. rörligt) 1,1 3,1 Nyckeltal för Atria Finland Ab Milj Q4 2009Q4 Omsättning 213,9 207,5 767,8 781,9 Omsättning 7,8 11,2 30,7 42,9 Omsättning-% 3,6 5,4 4,0 5,5 Avkastning av det bundna kapitalet % (ROCE, 12 mån. rörligt) 7,9 10,2 Atria-konsernin vuosi 2010 tiivistetysti - Atria-konsernin koko vuoden liikevaihto laski 1,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna - Paikallisissa valuutoissa liikevaihto pieneni 4,9 prosenttia edellisvuodesta - Konsernin liikevoitto oli 9,8 miljoonaa euroa, joka sisältää kertaluonteisia kuluja yhteensä 11,8 milj. euroa (13,1 milj. ) - Atria Suomen ja Skandinavian kannattavuus oli tyydyttävällä tasolla - Atria Venäjän tulos oli voimakkaasti tappiollinen Atria-konsernin tunnusluvut Milj Q4 2009Q4 Liikevaihto 346,7 340, , ,0 Liikevoitto 4,4 3,9 9,8 27,5 Liikevoitto-% 1,3 1,1 0,8 2,1 Voitto ennen veroja 1,5 3,2 0,3 16,5 Osakekohtainen tulos, 0,01-0,04-0,18 0,25 Sitoutuneen pääoman tuotto % (ROCE, 12 kk liukuva) 1,1 3,1 Atria Suomi Oy:n tunnusluvut Milj Q4 2009Q4 Liikevaihto 213,9 207,5 767,8 781,9 Liikevoitto 7,8 11,2 30,7 42,9 Liikevoitto-% 3,6 5,4 4,0 5,5 Sitoutuneen pääoman tuotto % (ROCE, 12 kk liukuva) 7,9 10,2 10

11 Om A-Producenter Ab:s och A-Foder Ab:s verksamhet A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toiminnasta Primärproduktionsbolagens utmanande år 2010 Dröjsmålen med att avhämta slakt- och förmedlingsdjuren angav tonen för år Orsaken var vårens strejkåtgärder inom köttindustrin, vilka orsakade en betydande skada inom djurlogistiken. Arbetsstriderna som började i april orsakade slaktrusningar, och det tog ända till årets slut med att slutligt reda upp dem. Detta återspeglade sig omedelbart i tiderna för att avhämta djuren och i synnerhet en grisanhopning och försvårade verksamheten på gårdarna. Som en helhet var köttproduktionen i riket 382 milj. kilo. Atria-gruppens anskaffningar i fråga om svinkött var 87,3 milj. kilo, med vilket man uppnådde en andel på 43,2 procent av produktionen i riket. Anskaffningen av nötkött var 35,3 milj. kilo och anskaffningsandelen 43,0 procent. Fjäderfäkött anskaffades 33,0 milj. kilo och marknadsandelen var 38,6 %. Kalvar förmedlades stycken, vilket var nästan 53 procent av alla kalvar som förmedlats i Finland. Grisar förmedlades nästan stycken. Antalet representerade cirka 48 procent av grisförmedlingen i riket. Produktionen förblev på föregående års nivå. Små förändringar skedde i fråga om köttslagen. Produktionen av svinkött sjönk med en procent och nötköttet ökade i samma mån. Konsumtionen var en glad överraskning, eftersom det skedde en ökning för alla slag av kött. I sin helhet ökade köttkonsumtionen med 3 procent. Mest konsumerades svinkött, ökningen var 2 procent i jämförelse med föregående år. Nötköttet och konsumtionen ökade 5 % och fjäderfäköttet 4 procent. Nötkött producerades cirka 1,5 milj. kilo mera än fjäderfäkött. Den inhemska konsumtionens nivå var cirka 83 procent. Här kommer importens verkan till synes. Även om den inhemska produktionen t.o.m. vore tillräcklig, liksom exv. för svinkött, måste man exportera nästan 37 milj. kilo. Nötkött producerades 17 milj. kilo för att täcka underskottet mellan produktion och konsumtion. Köttproduktionsgårdarnas lönsamhet försämrades avsevärt under redovisningsåret. I början av året försämrades resultatet av anhopningarna för förmedlingsverksamheten och de fördröjda avhämtningarna av slaktdjur. De kraftiga prisstegringarna för produktionsinsatserna, vilka började på hösten, gjorde produktionen olönsam. Då spannmål och foder blev nästan hälften dyrare än vid motsvarande tidpunkt föregående år var det den mest betydande kostnadsfaktorn. Höjningar på nästan samma nivå såg man i priserna på gödselmedel och energi. På marknaden erhölls inte en motsvarande höjning för köttprodukternas kostnadsstegring, vilket ledde till en lönsamhetskris. En viktig faktor med tanke på köttproduktionen blir i själva verket att behärska kostnaderna och periodisera dem. Elementen kan till exempel vara att öka den egna foderproduktionen eller upphandlingen av den vid rätt tidpunkt. Det samma gäller leveranserna av gödselmedel. I framtiden är det de facto en gränsfaktor att fästa priset för produktionssatsningarna vid rätt tidpunkt med tanke på en optimering av lönsamheten för produktionen, eftersom marknaden inte har en direkt mekanism till producentpriserna som motsvarar kostnaderna. Producentpriserna på kött steg i fjol cirka 7 procent, men de täckte naturligtvis inte kostnadsökningarna. Resultatet för A-Foder Ab var före skatter 1,085 milj. euro. Vi kunde sänka kostnaderna så mycket att det uppstod 0,3 cent/kg per anskaffat kilo. A-Foder Ab A-Foder Ab fortsatte sin starka utveckling under sitt sjätte verksamhetsår. Omsättningen var 53,2 milj. euro med en tillväxt på 17,9 procent från föregående år. Inalles levererades 422 milj. kilo foderprodukter och gödselmedel till gårdarna. Bolaget gjorde ett positivt resultat, med vilket det egna kapitalet förkovrades. Den fortsatta årliga tillväxten för A-Foders fodertillverkning snabbare än marknaden fortsatte även år Tillverkningen av nötfoder ökade med 20 procent och för svinfoder med 15. Totaltillverkningen i foderblandningar i Finland var 1,343 mrd kilo med en ökning på 1 procent jämfört med året innan. A-Foders priskonkurrensförmåga var synnerligen bra såväl för gödselmedel som foder. De kraftiga prishöjningarna för råvarorna alltifrån hösten höjde dock försäljningspriserna kraftigt för foder och gödselmedel. En negativ effekt på primärproduktionsbolagens verksamhet och resultat ges av den dåliga lönsamheten för husdjursproduktionen år Förväntningarna riktar sig särskilt på en sänkning av priserna på foderråvarorna fr.o.m. hösten. Detta skulle underlätta kostnadstrycken på produktionen. Jouko Lahtinen verkställande direktör A-Producenter Ab, A-Foder Ab Alkutuotantoyhtiöillä haastava vuosi 2010 Teuras- ja välityseläinten hakuviiveet sävyttivät vuotta Syynä olivat lihateollisuuden kevään työtaistelutoimenpiteet, jotka aiheuttivat merkittävää haittaa eläinlogistiikassa. Huhtikuussa alkaneet työtaistelut aiheuttivat teurasruuhkat, joiden lopullinen purkaminen kesti vuoden loppuun asti. Tämä heijastui välittömästi eläinten noutoaikoihin ja varsinkin porsasruuhkaan sekä vaikeutti tiloilla tapahtuvaa toimintaa. Kokonaisuutena lihantuotanto oli valtakunnassa 382 milj. kiloa. Atria-ryhmän hankinta sianlihan osalta oli 87,3 milj. kiloa, jolla saavutettiin 43,2 prosentin osuus valtakunnan tuotannosta. Naudanlihan hankinta oli 35,3 milj. kiloa ja hankintaosuus 43,0 prosenttia. Siipikarjanlihaa hankittiin 33,0 milj. kiloa ja markkinaosuus oli 38,6 %. Vasikoita välitettiin kappaletta, joka oli lähes 53 prosenttia kaikista Suomessa välitetyistä vasikoista. Porsaita välitettiin lähes kappaletta. Määrä edusti noin 48 prosentin osuutta valtakunnan porsasvälityksestä. Tuotanto säilyi edellisen vuoden tasolla. Pieniä muutoksia tapahtui lihalajien kohdalla. Sianlihan tuotanto laski prosentin ja naudanlihan kasvoi saman verran. Kulutus oli iloinen yllätys, koska kaikkien lihalajien kohdalla tapahtui kasvua. Kokonaisuudessaan lihankulutus kasvoi 3 prosenttia. Eniten kulutettiin sianlihaa, kasvua oli edelliseen vuoteen verraten 2 prosenttia. Naudanlihan ja kulutus kasvoi 5 % ja siipikarjanlihan 4 prosenttia. Naudanlihaa tuotettiin noin 1,5 milj. kiloa siipikarjanlihaa enemmän. Kulutuksen kotimaisuusaste oli noin 83 prosenttia. Tässä näkyy tuonnin vaikutus. Vaikka kotimainen tuotanto olisikin riittävää, kuten esim. sianlihassa, sikaa jouduttiin viemään maasta lähes 37 milj. kiloa. Naudanlihaa tuotiin 17 milj. kiloa kattamaan tuotannon ja kulutuksen välistä vajetta. Lihantuotantotilojen kannattavuus heikkeni merkittävästi kertomusvuoden aikana. Alkuvuoden aikana tulosta heikensivät välitystoiminnan ruuhkat ja teuraseläinten noutojen viivästyminen. Syksystä alkaneet tuotantopanosten voimakkaat hinnannousut veivät tuotannon kannattamattomaksi. Viljan ja rehujen kallistuminen lähes puolella edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli merkittävin kustannustekijä. Lähes samantasoiset nousut nähtiin lannoitteiden ja energian hinnoissa. Markkinoilta ei saatu lihatuotteille kustannusnousua vastaavaa korotusta, joka johti kannattavuuskriisiin. Lihantuotannon kannalta tärkeäksi tekijäksi nouseekin kustannusten hallinta ja niiden jaksotukset. Elementteinä voivat olla esimerkiksi oman rehutuotannon lisääminen tai sen hankinta oikea-aikaisesti. Sama koskee lannoitetoimituksia. Tuotantopanosten hinnan kiinnittäminen tuotannon kannattavuuden optimoinnin kannalta oikeaan aikaan onkin tulevaisuudessa rajatekijä, koska markkinoilla ei ole välitöntä mekanismia kustannuksia vastaaviin tuottajahintoihin. Lihan tuottajahinnat nousivat viime vuonna noin 7 prosenttia, mutta eivät luonnollisestikaan kattaneet kustannusnousuja. A-Tuottajat Oy:n tulos oli ennen veroja 1,085 milj. euroa. Saimme alennetuksi kustannuksia niin paljon, että hankittua kiloa kohden syntyi säästöä 0,3 snt/kg. A-Rehu Oy A-Rehu Oy jatkoi vahvaa kehittymistään kuudentena toimintavuotenaan. Liikevaihto oli 53,2 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 17,9 prosenttia. Kaikkiaan toimitettiin erilaisia rehutuotteita ja lannoitteita tiloille 422 milj. kiloa. Yhtiö teki positiivisen tuloksen, jolla kasvatettiin omaa pääomaa. Vuosittain jatkunut A-Rehun rehuvalmistuksen kasvu markkinoita nopeammin jatkui myös vuonna Naudanrehujen valmistus kasvoi 20 prosenttia ja sianrehujen 15. Kokonaisvalmistus rehuseoksissa Suomessa oli 1,343 mrd. kiloa ja siinä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 1 prosentti. A-Rehun hintakilpailukyky oli erittäin hyvä niin lannoitteissa kuin rehuissakin. Voimakkaat raaka-aineiden hinnankorotukset syksystä lähtien nostivat kuitenkin myyntihintoja rehuissa ja lannoitteissa voimakkaasti. Alkutuotantoyhtiöiden toimintaan ja tulokseen negatiivisen vaikutuksen antaa kotieläintuotannon huono kannattavuus vuonna Odotukset kohdistuvat erityisesti rehuraaka-aineiden hintojen laskuun syksystä alkaen. Tällä helpotettaisiin tuotannon kustannuspaineita. Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy 11

12 ö ö AtriaNöt Uppgiften för AtriaNöt-servicen är att svara för Atria Finland Ab:s anskaffning av nötråvara, produktionsinsats- och förnödenhetshandel för nötkreatursgårdarna, för transportfunktionerna samt utvecklingstjänsterna för våra avtalsproducentgårdar. Vårt mål är de mest framgångsrika husdjursgårdarna i Finland. Anskaffningen av nötkött och kalvar Totalvolymen för den inhemska nötköttsproduktionen år 2010 var 82,1 milj. kg. Produktionen ökade med ungefär en procent från året innan. Konsumtionen av nötkött var i motsvarande mån 98,8 milj. kg. Konsumtionen av nötkött ökade glädjande nog med cirka 5 % i jämförelse med föregående år. I praktiken innebär förändringarna i volymen för produktionen och konsumtionen att självförsörjningsgraden gick ned till knappt 83 %. Nötkött importerades 17,3 milj. kg, vilket är över 2 milj. kilo mera än året innan. AtriaNöt -servicen klarade sig alltjämt väl i upphandlingskonkurrensen om nötkött. Slaktnöt anskaffades totalt stycken, av vilket erhölls över 35 milj. kg kött. Antalet förmedlade kalvar minskade med över 3 % från året innan, dock förstärktes AtriaNöt-servicens anskaffningsandel. De avhämtningstider som brukats som indikatorer för servicekvaliteten förlängdes litet från föregående år. Orsaken till detta var slaktstrejken på våren 2010, vilken stoppade nötkedjans rörelse, och verkningen av den syntes ännu länge efter att strejken slutat. Avhämtningstiden för spädkalvar var i genomsnitt 13,4 dagar, för brådskande kor 4,5 och för alla kor 13,3 dagar efter anmälan. Nötköttsproduktionen för Atria grundar sig på kontraktsproduktion. I de särskilda villkor som trädde i kraft i början av mars introducerades ett A- partnerskapstillägg och för att få det förutsätts att man använder vår kedjas egna foder. Avtalsgårdarna kan också få ett plantillägg, om de gör upp ett produktionsprogram på nätet. Även frågorna om djurens välbefinnande och kvalitetskontroll togs med större vikt i betraktande i de särskilda villkoren. Atria introducerade i början av året köttfärs av ekologiskt nöt på marknaden. För att nå en lyckad anskaffning av ekologisk råvara justerades det ekologiska tillägget för nöt i februari. Ekotrenden håller alltjämt på att tillta, och vi söker också alltjämt nya producenter av ekologiskt nötkött. Jord- och skogsbruksministeriet utfärdade en ny förordning om klassificeringen av slaktkroppar för nöt fr.o.m Enligt den nya förordningen tas som nya köttighetsklasser i bruk delklasserna /E+ och E-, U+ och U-) för E- och U-klasserna. I praktiken är nästan alla de kroppar som klassificeras i dessa klasser avkomlingar till moderkor. Till E- och U- klasserna klassificeras cirka 1 % av de nötkreatur som slaktas av Atria. Handeln med produktionsinsatser ökade alltjämt Förra året var prisutvecklingen för foder oväntad. Priset på spannmål steg snabbt och kraftigt. Den första impulsen var de dåliga skördarna i Ryssland, Vitryssland och Ukraina. Det minskade utbudet och den ökade efterfrågan jämte uppköpsspekulationer fick priserna på spannmål att gå upp i rask takt med cirka 40 %. Prisstegringen för spannmål betungade också nötgårdarna. A-Foders tillverkning och försäljning av foderblandningar för nötkreatur utvecklades synnerligen starkt. Produktionen av nötfoder vid fabrikerna i Varkaus och Koskenkorva steg med över 20 % från året innan. De konkurrenskraftiga priserna på foder, mer kända produkter och ökat förtroende hos producenterna lade en god grund för en lyckad försäljning. Även kundrelationschefernas försäljningsskicklighet och den förbättrade utfodringskunskapen gav ett synligt resultat. Utöver foderblandningarna förmedlades till gårdarna en betydande mängd olika slag av torrfoder (t.ex. kornfoder, drank, mäsk, potatisprodukter, mejeriprodukter). Också försäljningen av gödselmedel utvecklades synnerligen väl. Den effektiva produktinsatshandeln har ökat konkurrensen i branschen och för sin del dämpat husdjursgårdarnas kostnadsökning. Köttnötgårdarnas utveckling Kundrelationscheferna hos AtriaNöt-servicens köttnötgårdar svarar för utvecklingen av gårdarna inom det egna distriktet. I detta arbete har de till sin hjälp även tjänster som producerats av utomstående serviceproducenter, bland vilka de viktigaste är de byggplaneringstjänster som producerats av Rakennustoimisto Tiimi Oy och de ekonomiredovisningstjänster som producerats av Autiomat Oy. Modergårdarna erbjuds även avelsdjurtjänster som specialservice. Till vår kedja hör två uppfödningsgårdar med avelstjurar för tjurar av biffras och vi är med och utvecklar produktionen av förnyelsekvigor av biffras. Från uppfödningsgårdarna för avelstjurar såldes till gårdarna för avel över 60 tjurar. Vid uppfödningsgårdarna för avelstjurar togs i fjol i bruk bl.a. testikelundersökningar av tjurar för försäljning samt en Poikakotikäsikirja (Pojkhemshandbok) som styr och systematiserar verksamheten. Även förmedling av avelsdjur mellan gårdarna bedrevs i någon mån. Kundrelationscheferna för AtriaNöt-servicens köttnötgårdar utför i stor mängd utveckling av den praktiska produktionen tillsammans med producenterna inom det egna distriktet. Utvecklingsverksamheten som hänför sig till den övriga nötköttsproduktionen har till största delen externaliserats. AtriaNöt-servicen samarbetar med MTT:s Ruukki-enhet. Vi är med som planerare, utbildare samt privatfinansiär av den InnoNauta-projekthelhet som leds av MTT Ruukki. Projektet har presenterats mer ingående på MTT:s webbsidor (www.mtt.fi/ruukki). Vidare har vi i någon mån samarbete med andra regionala projekt. Vi är bl.a. utbildare och mottagare av stödöverföring i det Sika-nauta-projekt som koordineras av Sydösterbottens ProAgria. Produktutvecklingen av våra foder sköter vi själva. Vi gjorde på hösten 2010 en omfattande förnyelse av helfoderserien för nötboskap. Vi tog bl.a. i bruk levande jäst i tre foderblandningar för mjölkkor. I november 2010 ordnades det i Kalajoki ett seminarium riktat till gårdarna med nötköttsproduktion, med temat Uutta Intoa Naudanlihatuotantoon (Ny entusiasm i Nötköttsproduktionen). Seminariet samlade långt över hundrafemtio deltagare, vilka njöt av både fackprogrammet och underhållningsprogrammet för att höja humöret och speciellt av en trevlig samvaro. Vi var med på sommarens lantbruksutställning samt Kone-Agria. Välbefinnandet iakttas mer noggrant än förut I fjol tog Atria i bruk ett Kädenjälki-program (Handavtryck) som berör hela koncernen och som täcker hela köttkedjans verksamhet allt från primärproduktionen ända fram till matbordet för konsumenten. Programmet samlar principerna, rutinerna och resultaten för hela företagets ansvarsfyllda verksamhet. Under år 2010 tog kvalitetsarbetet ett steg framåt i den inhemska nötköttsproduktionen. Vi satsade speciellt kraftigt på djurens välbefinnande. Anvisningarna Vastuullinen naudanlihatuotanto (Ansvarsfull nötköttsproduktion), vilka gäller alla våra kontraktsproducenter, publicerades förra sommaren. Under hösten infördes en systematisk ledningsmodell för kvalitet och uppföljningen av djurens välbefinnande. Uppföljningen görs utifrån gårdarnas produktions-, svinn- och slaktresultat. Gränser för när man ska ingripa i resultaten har fastställts och då de utlöses medför det omedelbart ett ingripande. De åtgärdsrekommendationer som lämnats gårdarna bokförs och man övervakar att de följs. För uppföljningen av hur utvecklingshelheten för välbefinnandet har utvecklats ett instrument för AtriaNöt-välbefinnande. Som verktyg vid uppföljningen av välbefinnandet finns också Naseva-systemet till hjälp. Inom ramen för Naseva skapas kvalitetskriterier som grundar sig på en bedömning av djuren och dödligheten följs upp. Målet är att också få med läkemedelsbokföringen på ett täckande sätt i bruk inom ramen för systemet. 12

13 AtriaNauta AtriaNauta -palvelun tehtävänä on vastata Atria Suomi Oy:n nautaraaka-aineen hankinnasta, tuotantopanosja tarvikekaupasta nautatiloille, kuljetustoiminnoista sekä kehityspalveluista sopimustuottajatiloillemme. Tavoitteenamme on Suomen menestyvimmät kotieläintilat. Naudanlihan ja vasikoiden hankinta Kotimainen naudanlihantuotannon kokonaismäärä vuonna 2010 oli 82,1 milj. kg. Tuotanto kasvoi prosentin verran edellisvuodesta. Naudanlihan kulutus oli vastaavasti 98,8 milj. kg. Naudanlihan kulutus nousi ilahduttavasti noin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käytännössä muutokset tuotannon ja kulutuksen määrässä tarkoittavat sitä, että naudanlihan omavaraisuusaste laski vajaaseen 83 %:iin. Naudanlihaa tuotiin maahan 17,3 milj. kg, joka on yli 2 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. AtriaNauta -palvelu pärjäsi edelleen hyvin naudanlihan hankintakisassa. Teurasnautoja hankittiin yhteensä kappaletta, joista kertyi lihaa yli 35 milj. kg. Välitettyjen vasikoiden määrä pieneni yli 3 % edellisvuodesta, kuitenkin AtriaNauta -palvelun hankintaosuus vahvistui. Palvelun laadun mittareina käytetyt noutoajat pitenivät hieman edellisvuodesta. Syynä tähän oli kevään 2010 teurastuslakko, joka pysäytti nautaketjun liikkeen, ja sen vaikutus näkyi vielä pitkään lakon päättymisen jälkeen. Ternivasikoiden noutoaika oli keskimäärin 13,4 päivää, kiirelehmien 4,5 ja kaikkien lehmien 13,3 päivää ilmoituksesta. Atrialainen naudanlihantuotanto perustuu sopimustuotantoon. Maaliskuun alussa voimaan tulleissa erillisehdoissa otettiin käyttöön A-kumppanuuslisä, jonka saaminen edellyttää ketjumme omien rehujen käyttöä. Sopimustilat voivat saada myös suunnitelmalisän, jos ne tekevät netissä tuotanto-ohjelman. Myös eläinten hyvinvointi- ja laadunvalvonta-asiat otettiin entistä painavammin huomioon erillisehdoissa. Atria toi vuoden alussa markkinoille luomunaudan jauhelihan. Luomuraaka-aineen onnistunutta hankintaa varten naudan luomulisää tarkistettiin helmikuussa. Luomu trendi on edelleen jatkuvassa kasvussa, ja haemme edelleenkin uusia luomunaudanlihantuottajia. Maa- ja metsätalousministeriö antoi uuden asetuksen nautojen teurasruhojen luokituksesta alkaen. Uuden asetuksen mukaan uusina lihakkuusluokkina otetaan käyttöön E- ja U -luokkien osa luokat (E+ ja E-, U+ ja U-). Käytännössä lähes kaikki näihin luokkiin luokittuvat ruhot ovat emolehmien jälkeläisiä. E- ja U-luokkiin luokittuu noin 1 % Atrian teurastamista naudoista. Tuotantopanoskauppa kasvoi edelleen Viime vuosi oli rehujen hintakehityksen osalta odottamaton. Viljan hinta nousi nopeasti ja voimakkaasti. Alkusysäyksenä olivat Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan huonot sadot. Tarjonnan pieneneminen ja kysynnän lisääntyminen ostokeinotteluineen nostivat viljojen hintoja nopeassa tahdissa noin 40 %. Viljan hinnannousu rasitti myös nautatiloja. A-Rehun nautakarjan rehuseosten valmistus ja myynti kehittyivät erittäin voimakkaasti. Nautarehujen tuotanto Var kauden ja Koskenkorvan tehtaalla nousi yli 20 % edellisvuodesta. Rehujen kilpailukykyiset hinnat, tuotteiden tunnettuuden ja tuottajien luottamuksen lisääntyminen loivat hyvän perustan onnistuneelle myynnille. Myös asiakkuuspäälliköiden myyntitaidon ja ruokinnan osaamisen parantuminen toivat näkyvää tulosta. Rehuseosten lisäksi tiloille välitettiin merkittävä määrä erilaisia elintarviketeollisuuden rehujakeita (esim. ohrarehu, rankki, mäski, perunatuotteet, meijerituotteet). Myös lannoitemyynti kehittyi erittäin hyvin. Tehokas tuotantopanoskauppa on lisännyt alan kilpailua ja hillinnyt osaltaan kotieläintilojen kustannusten nousua. Lihanautatilojen kehittäminen AtriaNauta -palvelun lihanautatilojen asiakkuuspäälliköt vastaavat oman alueensa tilojen kehittämisestä. Tässä työssä heillä on apunaan myös ulkopuolisten palveluntarjoajien tuottamia palveluita, joista tärkeimmät ovat Rakennusinsinööritoimisto Tiimi Oy:n tuottamat rakennussuunnittelupalvelut ja Autiomat Oy:n tuottamat talouslaskentapalvelut. Emotiloille tarjotaan erikoispalveluna myös jalostuseläinpalveluita. Ketjuumme kuuluu kaksi pihvirotuisten sonnien siitossonnikasvattamoa ja olemme mukana kehittämässä myös pihvirotuisten uudistushiehojen tuotantoa. Siitossonnikasvattamoista myytiin tiloille jalostukseen yli 60 sonnia. Siitossonnikasvattamoissa otettiin viime vuonna käyttöön mm. myytävien sonnien kivestutkimukset sekä toimintaa ohjaava ja systematisoiva Poikakotikäsikirja. Myös tilojen välistä siitoseläinvälitystä tehtiin jonkin verran. AtriaNauta -asiakkuuspäälliköt tekevät runsaasti käytännön tuotannon kehittämistä alueensa tuottajien kanssa. Muu naudanlihantuotantoon liittyvä kehitystoiminta on pääosin ulkoistettu. AtriaNauta palvelu tekee yhteistyötä MTT:n Ruukin yksikön kanssa. Olemme mukana MTT Ruukin vetämässä InnoNauta hankekokonaisuuden suunnittelijana, kouluttajana sekä yksityisrahoittajana. Hanketta on esitelty tarkemmin MTT:n nettisivuilla (www.mtt. fi/ruukki). Lisäksi teemme jonkin verran yhteistyötä muiden alueellisten hankkeiden kanssa. Olemme mm. kouluttajana ja tuensiirron saajana Etelä- Pohjanmaan ProAgrian koordinoimassa Sika-nauta -hankkeessa. Rehujemme tuotekehityksen hoidamme itse. Teimme vuoden 2010 syksyllä mittavan uudistuksen nautakarjan täysrehusarjaan. Otimme mm. käyttöön elävän hiivan kolmessa lypsylehmien rehuseoksessa. Marraskuussa 2010 järjestettiin Kalajoella naudanlihantuotantotiloille suunnattu seminaari, jonka teemana oli Uutta Innoa Naudanlihantuotantoon. Seminaari keräsi pitkälti toistasataa osallistujaa, jotka nauttivat sekä asiaohjelmasta että hyväntuulisesta hauskutusohjelmasta ja erityisesti mukavasta yhdessäolosta. Olimme mukana kesän maatalousnäyttelyissä sekä Kone-Agriassa. Hyvinvointia seurataan entistä tarkemmin Viime vuonna Atria otti käyttöön koko konsernia koskevan Kädenjälki-ohjelman, joka kattaa koko lihaketjun toiminnan alkutuotannosta kuluttajan ruokapöytään. Ohjelma kokoaa koko yrityksen vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja tulokset. Vuoden 2010 aikana laatutyö harppasi eteenpäin kotimaisessa naudanlihantuotannossa. Panostimme erityisen voimakkaasti eläinten hyvinvointiin. Kaikkia sopimustuottajiamme koskeva Vastuullinen naudanlihantuotanto -ohjeistus julkaistiin viime kesänä. Syksyn aikana käyttöön otettiin systemaattinen laadun johtamismalli ja eläinten hyvinvoinnin seuranta. Seurantaa tehdään tilojen tuotanto-, hävikki- ja teurastulosten pohjalta. Tuloksille on määritetty puuttumisrajat, joiden laukeaminen aiheuttaa välittömän puuttumisen asiaan. Tiloille annetut toimenpidesuositukset kirjataan ja niiden toteutumista valvotaan. Hyvinvoinnin kehittymisen kokonaisuuden seurantaa varten on kehitetty AtriaNauta -hyvinvointimittari. Työkaluna hyvinvoinnin seurannassa on apuna myös Naseva-järjestelmä. Nasevan puitteissa luodaan eläinten arviointiin perustuvia laatukriteereitä ja seurataan kuolleisuutta. Myös lääkekirjanpito on tavoitteena saada kattavasti käyttöön järjestelmän puitteissa. 13

14 ö AtriaFjäder Produktionen för Atria Chick ökade 2010 till ett nytt rekord. Med mödrarna medräknade producerades broiler 33,0 milj. kg. Året var tudelat. I början av året tömdes ännu gamla fryslager, varför produktionen i början av året ännu var ganska liten. I början av april trädde inom hela EU-området en marknadsföringsstandard i kraft, som förbjuder att fjäderfäkött som en gång varit nedfruset säljs som färskt. Detta har en ytterst stor betydelse på hanteringen av hela kedjan. Kläckerierna måste redan då de placerar ägg i kläckningsmaskinen ha kännedom om var det kött som producerats med dem ska säljas. Detta förutsatte ett helt nytt sätt att nalkas frågan för hela produktionskedjan. För primärproduktionen och i synnerhet unghöns- och broilervärpanläggningarna behövdes ny kapacitet redan föregående år, för att man skulle kunna svara på sommarens stora konsumtionsefterfrågan. Endast fyra nya broilerutvidgningar blev färdiga, så man sökte nå det nödvändiga uppfödningsutrymmet med snabbt omlopp. Under sommartiden körde man med pauser på en och en och en halv vecka. För slakteriet medförde de stora mängderna rikligt med arrangemang, då samtidigt en del av det ordinarie folket var på semester. Mest utmanande var ändå produktionsstyrningen, dvs. att få de olika parterna att förstå, hur kedjan beställning-leverans fungerar i den nya situationen. Produktionskedjan för broiler är snabb, men ändå tar omloppet från ägg till färdig produkt för minuthandeln minst två månader. I sin helhet förlöpte sommaren på ett strålande sätt. För primärproduktionen orsakar marknadsföringsstandarden dock ineffektivitet, eftersom hallkapaciteten, då man lever efter växlingarna i efterfrågan, måste vara dimensionerade enligt en högre produktionsvolym. Dagstillväxten för broiler steg ytterligare en aning och var 44,8 gram/dag. Uppfödningstiden blev 37,3 dagar och medelslaktvikten 1,67 kg. Broilerkonsumtionen ökade i Finland med c. 4 % och totalkonsumtionen var c. 87,6 milj. kg. Utländsk broiler utgjorde av detta knappt 12 milj. kg, tillväxten i jämförelse med året innan var cirka 2 milj. kg. Kalkonkonsumtionen ökade med cirka 5 % och var 9,5 milj. kg. Av detta utgjorde den utländska kalkonen cirka 2,5 milj. kg, dvs. alltjämt var vart fjärde kilo av totalkonsumtionen av utländskt ursprung. AtriaSiipi Atria Chickin tuotanto kasvoi 2010 uuteen ennätykseen. Broilereita tuotettiin emot mukaan luettuina 33,0 milj. kg. Vuosi oli kaksijakoinen. Alkuvuosi purettiin vielä vanhoja pakkasvarastoja, minkä vuoksi tuotanto oli alkuvuonna vielä melko pientä. Huhtikuun alussa tuli voimaan koko EU:n alueella markkinointistandardi, joka kieltää kertaalleen pakastetun siipikarjanlihan myymisen tuoreena. Tällä on erittäin suuri merkitys koko ketjun hallintaan. Hautomolla täytyy olla tiedossa jo munia haudontakoneeseen laitettaessa, mihin niillä tuotettu liha myydään. Tämä edellytti aivan uutta lähestymistapaa koko tuotantoketjuun. Alkutuotantoon ja varsinkin nuorikko- ja broilerimunittamoihin tarvittiin uutta kapasiteettia jo edellisenä vuonna, jotta kesän suureen kulutuskysyntään pystyttiin vastaamaan. Uusia broilerilaajennuksia valmistui viime vuonna vain neljä, joten tarvittava kasvatustila haettiin nopealla kierrolla. Kesäaika mentiinkin viikon, puolentoista tauoilla. Teurastamolle kesän suuret määrät aiheuttivat runsaasti järjestelyjä, kun samaan aikaan osa vakinaisesta väestä oli kesälomilla. Haasteellisinta oli kuitenkin tuotannon ohjaus, eli saada eri osapuolet ymmärtämään, miten tilaustoimitusketju uudessa tilanteessa toimii. Broilerin tuotantoketju on nopea, mutta silti kierto munasta valmiiksi tuotteeksi vähittäiskauppaan kestää vähintään kaksi kuukautta. Kokonaisuutena kesäaika meni loistavasti. Alkutuotantoon markkinointistandardi aiheuttaa kuitenkin tehottomuutta, koska kysynnän vaihteluiden mukaan elettäessä hallikapasiteetti täytyy olla mitoitettuna korkeimman tuotantomäärän mukaan. Broilereiden päiväkasvut kohosivat vielä hieman ja olivat 44,8 grammaa/pv. Kasvatusajaksi tuli 37,3 päivää ja keskiteuraspainoksi 1,67 kg. Broilerin kulutus kasvoi Suomessa n. 4 % ja kokonaiskulutus oli n. 87,6 milj. kg. Ulkomaista broileria tästä oli vajaa 12 milj.kg, kasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin 2 milj. kg. Kalkkunan kulutus kasvoi noin 5 % ja oli 9,5 milj. kg. Tästä oli ulkomaista kalkkunaa noin 2,5 milj. kg, eli edelleen kokonaiskulutuksesta joka neljäs kilo oli ulkomaista alkuperää. 14

15 AtriaSvin AtriaSvin anskaffade cirka 87,3 milj. kg kött, av vilket andelen för Österbottens Kött var cirka 14,0 milj. kg. Mängden minskade i jämförelse med året innan med 1,2 milj. kg (1,4 %). I hela landet gick produktionen av svinkött i fjol med cirka 1 % och stannade vid 203,1 milj. kg. AtriaSvin förmedlade cirka st. grisar, av vilka cirka st. gick via Österbotten Kötts förmedling. Grisförmedlingen minskade med 1,7 % i jämförelse med år Början av året var väl i balans med hänsyn till slaktdjur och förmedlingsgrisar, men strejken i livsmedelsbranschen som började i april fick till stånd kaos i svinkedjan, och den redde man upp hela resten av året. Ett slaktunderskott på tio dagar orsakade en anhopning av cirka köttsvin, vilket även återspeglades i grisförmedlingen. Priserna på spannmål och foder steg på hösten 2010, vilket försämrade lönsamheten för svingårdarna. Cirka etthundra svingårdar lade ner produktionen. Till storleken var de mindre än genomsnittet. Under år 2010 blev cirka nya köttsvinsplatser färdiga. Även suggsvingårdar byggdes det i någon mån, men kedjans totalantal suggor ökade inte. För en strukturomvandling behövs det dock avsevärt snabbare takt för att vi ska kunna trygga tillgången på svinkött även i framtiden. Den modell för A-partnerskapsverksamhet som skapats för att förbättra produktionen av svinkött fortsattes. Smågrupper kring de ställda målen, 25 svin/årssugga och en kilos tillväxt per dag, har sammankommit regelbundet och på de gårdar som är med har besök för att utveckla produktionen gjorts. I synnerhet hos suggsvingårdarna har det under ett par av de senaste åren skett ett tydligt hopp uppåt. De bästa gårdarna avvande redan 27 grisar/årssugga. Av de renrasiga svin av norsk lantras som producerades av Finnpig-förädlarna förmedlades cirka 700 stycken. Den norska lantrasen är en moderras från hybridproduktionen, och alla de förmedlade hybriderna är till hälften norska. Quality Genetics svenska yorksvin används som fadersras för hybridproduktionen. Hybridproduktionen förblev på samma nivå som år 2009, dvs. vi förmedlade cirka hybridsvin. Finnpigs galtstation producerade sperma vid de övre gränserna för sin kapacitet. Galtstationen levererade sperma av norsk lantras, svensk york och hampshire till våra kontraktsgårdar. AtriaSvin-kvalitet 2010 Den livliga debatt om svinens välbefinnande som kommit i gång mot slutet av föregående år var en betydande vattendelare i utvecklingen av den finländska svinproduktionen. I takt med debatten bad jord- och skogsbruksministeriet näringen om snabba åtgärder för att mäta samt utveckla en ansvarsfull svinproduktion. Beredningsarbetet inleddes omedelbart inom ramen för EES/Sikava och på våren kom man överens om gemensamma åtgärder. De gemensamma mätinstrumenten fastställdes för kasseringsprocenterna för köttsvinens samt suggornas storlek och delkroppar, för köttsvinens samt suggornas dödlighet samt för medicineringen av svinen. Ansvarighetsaspekten förutsatte också en komplett reform av innehållet i Sikavas hälsovårdsbesök, vilken genomfördes under sommaren och början av hösten. De nya mättalen samt hälsovårdsbesöken togs i bruk genom producent- och veterinärutbildning från början av år Atrias eget ansvarighetsarbete utvecklades även för primärproduktionens del inom ramen för programmet Atrian kädenjälki (Atrias handavtryck). Hälsotillståndet för vår svinkedja var stabilt under året. Under vårvintern hade en producent för föryngringsdjur i sin svingård ett utbrott av dysenteri, vilket kom att sprida sig till några köttsvingårdar. Saneringsarbetet inleddes omedelbart och slutfördes före sommaren. Hos svingårdarna med grisproduktion i vår kedja fanns det under året enstaka kvalitets- och hälsoproblem förknippade med zirkovirus, vilka lyckligtvis har löst sig med hjälp av management samt ibruktagande av vaccin. AtriaSika AtriaSika hankki lihaa noin 87,3 milj. kg, josta Pohjanmaan Lihan osuus oli noin 14,0 milj. kg. Määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 milj. kg (1,4 %). Koko maassa sianlihantuotanto laski viime vuonna noin 1 % ja päätyi 203,1 milj. kiloon. AtriaSika välitti porsaita noin kpl, joista Pohjanmaan Lihan välityksen kautta kulki noin kpl. Porsasvälitys väheni vuoteen 2009 verrattuna 1,7 %. Alkuvuosi oli hyvin tasapainossa teuraiden ja välitysporsaiden suhteen, mutta huhtikuussa alkanut elintarviketeollisuuden lakko sai sikaketjun kaaokseen, jota selviteltiin koko loppuvuosi. Kymmenen päivän teurastusvaje aiheutti noin lihasian suman, joka heijastui myös porsasvälitykseen. Viljan ja rehujen hinnat nousivat syksyllä 2010, mikä heikensi sikatilojen kannattavuutta. Noin sata sikatilaa lopetti tuotannon. Kooltaan ne olivat keskimääräistä pienempiä. Uusia lihasikapaikkoja valmistui vuonna 2010 noin kappaletta. Myös emakkosikaloita rakennettiin jonkin verran, mutta ketjun kokonaisemakkomäärä ei noussut. Rakennekehitykseen tarvitaan kuitenkin huomattavasti kovempaa vauhtia pystyäksemme turvaamaan sianlihan saannin myös tulevaisuudessa. Sianlihantuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi luotua A-Kumppanuustoimintamallia jatkettiin. Asetettujen tavoitteiden, 25 sikaa/vuosiemakko ja kilo kasvua päivässä tiimoilta pienryhmiä on kokoontunut säännöllisesti ja mukana oleville tiloille on tehty tuotannonkehittämiskäyntejä. Varsinkin emakkosikaloissa tuotostasoissa on tapahtunut viimeisen parin vuoden aikana selkeä hyppäys ylöspäin. Parhaat tilat vieroittivat jo 27 porsasta/vuosiemakko. Finnpig-jalostajien tuottamia puhdasrotuisia norjanmaatiaisensikoita välitettiin noin 700 kappaletta. Norjanmaatiainen on hybridituotannon emärotu, ja kaikki välitetyt hybridit ovat puolinorjalaisia. Quality Geneticsin ruotsinyorkkia käytetään hyb ridituotannon isärotuna. Hybridituotanto pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2009, eli välitimme noin hybridiensikkoa. Finnpigin karjuasema tuotti siementä kapasiteettinsa ylärajoilla. Karjuasema toimitti norjanmaatiaisen, ruotsinyorkin ja hampshiren siementä sopimustiloillemme. AtriaSika -laatu 2010 Edellisen vuoden lopulla käynnistynyt vilkas sikojen hyvinvointia koskeva keskustelu oli merkittävä vedenjakaja suomalaisen sikatuotannon kehityksessä. Keskustelun myötä maa- ja metsätalousministeri pyysi elinkeinolta ripeitä toimenpiteitä sikatuotannon vastuullisen toiminnan mittaamiseksi sekä kehittämiseksi. Valmistelutyö aloitettiin ETT:n/Sikavan puitteissa välittömästi ja keväällä sovittiin elinkeinon yhteisistä toimenpiteistä. Yhteiset mittarit määritettiin lihasikojen sekä emakoiden koko- ja osaruhohylkäysprosentille, lihasikojen sekä emakoiden kuolleisuudelle sekä sikojen lääkitykselle. Vastuullisuusnäkökulma edellytti myös Sikavan terveydenhuoltokäynnin sisällön täydellistä uudistusta, joka toteutettiin kesän ja alkusyksyn aikana. Uudet mittaluvut sekä terveydenhuoltokäynnit otettiin tuottaja- sekä eläinlääkärikoulutusten myötä käyttöön vuoden 2011 alusta alkaen. Atrian omaa vastuullisuustyötä kehitettiin myös alkutuotannon osalta Atrian kädenjälki-ohjelman puitteissa. Sikaketjumme terveystilanne oli vuoden aikana vakaa. Kevättalvella yhdellä uudiseläintuottajalla oli sikalassaan dysenteriataudinpurkaus, joka pääsi leviämään muutamaan lihasikalaan. Saneeraustyö aloitettiin välittömästi ja saatiin päätökseen kesään mennessä. Ketjumme porsastuotantosikaloissa oli vuoden aikana yksittäisiä välitysporsaiden sirkovirukseen liittyviä laatu- ja terveysongelmia, jotka onneksi ovat ratkenneet managementin sekä rokotteen käyttöönoton avulla. 15

16 ö Om Finnpigs verksamhet Finnpigs sperma efterfrågad Finnpigs uppgift är att skaffa internationellt konkurrenskraftigt djurmaterial för A-Producenter Oy:s och HK Agri Oy:s avtalsproducenter och placera ut det i svinkedjan tillsammans med ägarna. Finnpig svarar för förädlingen och semineringsverksamheten och Finnpigs ägare för hybridproduktionen och handeln med avelsdjur. Det djurmaterial som tillhandahålls av Finnpig gör det möjligt att höja grisproduktionen med 2-4 grisar per sugga och år. De effektivaste grisproducenterna avvande 28 grisar av god kvalitet per sugga om året. Produktionsstatistikerna för år 2010 finns ännu inte tillgängliga, men sannolikt gick Finland förbi grisproduktionen i Sverige och Norge i fråga om effektivitet. Vi utnyttjar samma djurmaterial som i de två grannländerna. Det långsiktiga arbete som utförts i Finland för att förbättra skötseln och utfodringen av djuren börjar ge resultat. Förädling Svinavelsarbetet fortsatte med Nordic Genetics och Norsvin. Vårt intressebolag Nordic Genetics har fött upp en yorkshire avelspopulation och har tagit i bruk nya förädlingsmål. En större avelspopulation gör det möjligt att snabbare nå framsteg i de önskade egenskaperna utan risk för släktavel. Totalförädlingsvärdet av Yorkshire tas med där grisarnas födelsevikt är en ny egenskap, eftersom vi önskar förbättra en jämn kvalitet på grisarna genom att minska grisarnas vikt- och tillväxtspridning. I gårdstestningen introducerades en mätningsmetod, som förutom späcktjockleken även mäter hur tjock ryggmuskeln är. På så sätt kan vi tillgodogöra oss av gårdstestningens resultat bättre än förut. Samtidigt förnyades strukturbedömningen för gårdstestningen tillsammans med Norsvin. Målet är att vidare förbättra djurens struktur och uthållighet. Nordic Genetics och Norsvin satsar även på ett genomiskt val i syfte att utveckla suggornas uthållighet och moderegenskaper. Norsvin har på de hårt konkurrensutsatta djurmaterialmarknaderna i USA uppnått en stark ställning, och bolagets marknadsandel växer snabbt. Nordic Genetics yorkshire testas för närvarande hos några stora kunder, men resultaten kan motses först om ett år. Seminering Försäljningen av semineringsdoser ökade år 2010 med över 15 % från föregående år. På våren kunde man se att försäljningen av sperma överskrider galtstationens produktionskapacitet. För att säkerställa spermaleveranserna tog vi i juni i bruk en satellitgaltstation. Utvidgningen av galtstationen inleddes på hösten och de nya galtplatserna kunde tas i bruk i januari Ändringsarbetena på lager och personalutrymmena blev färdiga i april. Genom ändringarna förbättrade särskilt stationens biosäkerhet. Kostnaderna för galtstationsverksamheterna steg i fjol betydligt på grund av de höjda frakt-, arbets-, foder- och energikostnaderna. Finnpig har dock inte velat höja priserna på sperma, eftersom lönsamheten för produktionen av svinkött inte är på en tillfredsställande nivå. Vi har kunnat kompensera kostnadsstegringen tack vare den ökade volymen. För att hålla produktionskostnaderna i styr är det ytterst viktigt att bevara och öka försäljningsvolymerna av spermadoser. Prislistan för spermadoser ändrades sålunda att priset på de specialiserade hybridproducenternas förädlingssperma sänktes och de andra höjdes. Ändringen ökade inte försäljningsintäkterna av Finnpigs spermadoser. Av hybridproduktionen har förädlingsavgifter uppburits mera än från förnyelsen på egen hand. Målet för tariffändringen var att minska detta missförhållande. Förädlingsavgifterna för sperma och avelsdjur bör bemötas jämbördigt med förnyelsesätten - målet är att av var och en som utnyttjar förädlingen insamla en rättvis del av kostnaderna för förädlingen. Det rådande marknadsläget får avgöra hur kunderna utnyttjar djurmaterialet. Användningen av djurmaterialet kan utvecklas Lönsamheten för produktionen av svinkött är inte tillfredsställande och hela svinkedjan bör vända på varje sten för att förbättra lönsamheten. Djurmaterialet, dess kostnad och ett optimalt utnyttjande av djurmaterialet i svinkedjan är en betydande konkurrensfaktor. Genetiken kostade i Finnpig-kedjan en cent per köttkilo. En mer betydande faktor är dock det hur djurmaterialet utnyttjas - hur vi får de bästa generna i förädlingens spets att snabbt strömma ända fram till köttsvinen. Vårt trerasprogram grundar sig på avelsprogram, som varje år sänker produktionskostnaderna för svinkött med över två cent per köttkilo. Den försämrade lönsamheten syns även i försäljningsvolymerna för avelsdjur, eftersom förnyelsen av suggor är en betydande kostnadspost inom grisproduktionen. För att sänka kostnaderna strävar kunderna efter att minska förnyelsen av suggor. På kort sikt kan man visserligen spara på så sätt, men på lång sikt sjunker försäljningsintäkterna, då det finns suggor med bristande kondition i produktionen och grisproduktionen sjunker. En förnyelse av suggorna på egen hand ökar även då det ekonomiska läget skärps. Detta är förståeligt, i synnerhet hos kombinationssvingårdarna, där det finns utrymme för uppfödning av gyltor. Vid förnyelsen av suggor kommer man till ett gott resultat på många olika sätt. Oberoende av vilket förnyelsesätt kunden väljer, ska förnyelsen göras professionellt och utgående från den strategi som valts. En vårdslös förnyelse höjer kostnaderna, sänker grisproduktionen och försvagar kvaliteten på köttsvinen. Vi bör tillsammans arbeta för att förbättra kvaliteten på förnyelsen av suggorna. Heikki Hassinen verkställande direktör Finnpig Oy 16

17 Finnpig Oy:n toiminnasta Finnpigin siemen kysyttyä Finnpig Oy:n tehtävänä on hankkia omistajiensa, A-Tuottajat Oy:n ja HK Agri Oy:n sopimustuottajille kansainvälisesti kilpailukykyistä eläinainesta ja jalkauttaa se yhdessä omistajien kanssa sikaketjuun. Finnpig vastaa jalostuksesta ja keinosiemennystoiminnasta ja Finnpigin omistajat hybridituotannosta ja siitoseläinkaupasta. Finnpigin tarjoama eläinaines mahdollistaa porsastuotannon noston 2 4 porsaalla emakkoa ja vuotta kohden. Tehokkaimmat porsastuottajat vieroittavat 28 hyvälaatuista porsasta emakkoa kohti vuodessa. Vuoden 2010 tuotostilastot eivät ole vielä käytettävissä, mutta todennäköisesti Suomi ohitti viime vuonna Ruotsin ja Norjan porsastuotannon tehokkuudessa. Käytämme samaa eläinainesta kuin kahdessa naapurimaassa. Suomessa tehty pitkäjänteinen työ eläinten hoidon ja ruokinnan parantamiseksi alkaa tuottaa tulosta. Jalostus Sianjalostusyhteistyö jatkuu Nordic Geneticsin ja Norsvinin kanssa. Osakkuusyhtiömme Nordic Genetics on kasvattanut yorkshiren jalostuspopulaatiota ja on ottanut käyttöön uusia jalostustavoitteita. Suurempi jalostuspopulaatio mahdollistaa nopeamman edistymisen halutuissa ominaisuuksissa ilman sukusiitoksen vaaraa. Yorkshiren kokonaisjalostusarvoon otetaan mukaan uutena ominaisuutena porsaiden syntymäpaino, koska haluamme parantaa porsaiden tasalaatuisuutta pienentämällä porsaiden paino- ja kasvuhajontaa. Tilatestauksessa otettiin käyttöön uusi mittausmenetelmä, joka mittaa silavan paksuuden lisäksi myös selkälihaksen paksuuden. Näin voimme hyödyntää tilatestauksen tulokset entistä paremmin. Samalla uudistettiin tilatestauksen rakennearvostelu yhdessä Norsvinin kanssa. Tavoitteena on parantaa edelleen eläinten rakennetta ja kestävyyttä. Nordic Genetics ja Norsvin panostavat myös genomiseen valintaan tavoitteena kehittää emakoiden kestävyyttä ja emo-ominaisuuksia. Norsvin on saavuttanut USA:n tiukasti kilpailluilla eläinainesmarkkinoilla vahvan aseman, ja yhtiön markkinaosuus kasvaa nopeasti. Nordic Geneticsin yorkshire on parhaillaan muutamalla suurella asiakkaalla testissä, mutta tuloksia on odotettavissa vasta vuoden kuluttua. Keinosiemennys Siemenannosten myynti kasvoi vuonna 2010 yli 15 % edellisvuodesta. Keväällä oli nähtävissä, että siemenen myynti ylittää karjuaseman tuotantokapasiteetin. Varmistaaksemme siementoimitukset otimme kesäkuussa käyttöön satelliittikarjuaseman. Karjuaseman laajennus aloitettiin syksyllä ja uudet karjupaikat saatiin käyttöön tammikuussa Varastojen ja sosiaalitilojen muutostyöt valmistuivat huhtikuussa. Muutoksilla parannetaan erityisesti aseman bioturvallisuutta. Karjuasematoiminnan kustannukset nousivat viime vuoden aikana merkittävästi rahti-, työ-, rehu- ja energiakustannusten nousun vuoksi. Finnpig ei kuitenkaan halunnut nostaa siemenen hintoja, koska sianlihantuotannon kannattavuus ei ole tyydyttävällä tasolla. Olemme voineet kompensoida kustannusnousun volyymin kasvun ansiosta. Siemenannosten myyntimäärien säilyminen ja kasvattaminen on erittäin tärkeää tuotantokustannuksien kurissapitämiseksi. Siemenannosten hinnastoa muutettiin siten, että erikoistuneiden hybridituottajien jalostussiemenen hintaa alennettiin ja muiden nostettiin. Muutos ei lisännyt Finnpigin siemenannosten myyntituottoja. Hybridituotannosta on kerätty jalostusmaksuja enemmän kuin omatoimisesta uudistuksesta. Hinnastomuutoksen tavoitteena oli pienentää tätä epäkohtaa. Siemenen ja siitoseläinten jalostusmaksujen tulee kohdella eri uudistapoja tasapuolisesti tavoitteena on kerätä jokaiselta jalostuksen käyttäjältä oikeudenmukainen osa jalostuksen kustannuksista. Vallitseva markkinatilanne saa ratkaista, kuinka asiakkaat eläinainesta käyttävät. Eläinaineksen käytössä on kehitettävää Sianlihantuotannon kannattavuus ei ole tyydyttävä ja koko sikaketjussa pitää kääntää kaikki kivet kannattavuuden parantamiseksi. Eläinaines, sen kustannus ja eläinaineksen optimaalinen käyttö sikaketjussa on yksi merkittävä kilpailutekijä. Genetiikka maksaa Finnpig-ketjussa alle yhden sentin lihakiloa kohden. Merkittävämpi tekijä on kuitenkin se, kuinka eläinainesta käytetään kuinka saamme jalostuksen kärjestä parhaat geenit virtaamaan nopeasti lihasikoihin saakka. Kolmirotuohjelmamme perustuu jalostusohjelmiin, jotka alentavat joka vuosi sianlihan tuotantokustannusta yli kaksi senttiä lihakiloa kohden. Heikentynyt kannattavuus näkyy myös siitoseläinten myyntimäärissä, koska emakoiden uudistus on merkittävä porsastuotannon kustannuserä. Alentaakseen kustannuksia asiakkaat pyrkivät vähentämään emakoiden uudistamista. Lyhyellä aikavälillä näin voidaankin säästää, mutta pidemmällä aikavälillä myyntituotot alenevat, kun tuotannossa on vajaakuntoisia emakoita ja porsastuotos laskee. Emakoiden omatoiminen uudistus lisääntyy myös taloustilanteen tiukentuessa. Tämä on ymmärrettävää, varsinkin yhdistelmäsikaloissa, joissa on ensikoiden kasvatustilaa. Emakoiden uudistuksessa päästään hyvään lopputulokseen monella eri tavalla. Minkä tahansa uudistustavan asiakas valitseekin, uudistus pitää tehdä ammattimaisesti ja päätettyyn strategiaan perustuen. Huolimaton uudistaminen nostaa kustannuksia, alentaa porsastuotosta ja heikentää lihasikojen laatua. Meidän tulee yhdessä tehdä työtä emakoiden uudistamisen laadun parantamiseksi. Heikki Hassinen toimitusjohtaja Finnpig Oy 17

18 Andelslaget Österbottens Kött organisation Fullmäktige Förvaltningsrådet Ordf. H.Holm Styrelse Ordf. K-G. Paxal VD Stefan Saaristo Helén Jåfs Sekreterare Anskaffningsprocessen Ekonomiprocessen Bengt Höstman Marcus Skullbacka Ekonomichef Anskaffningschef Åsa Frants Bokföring, fakturering, likvider Karita Taxell Slaktlikvider Bo-Göran Dahlgren Peter Backlund Anskaffning Djurförmedling Tor Antfolk Daniel Klockars Anskaffning Christina Sand Slaktlikvider Nöt - linjen Svin - linjen 18 Utveckling Foder Anskaffning Utveckling & kvalitet

19 FÖRVALTNINGSRÅDET Förvaltningsrådet sammanträdde 3 gånger under året. Förvaltningsrådets sammansättning var vid årets utgång följande; Valda för tiden jordbrukare Olavi Högnäsbacka, Kristinestad jordbrukare Henrik Holm, Nykarleby jordbrukare Henrik Strandberg, Nykarleby jordbrukare Kenneth Påhls, Vörå-Maxmo Valda för tiden jordbrukare Johan Snickars, Malax jordbrukare Markus Strömsnäs, Pedersöre jordbrukare Ola Sandberg, Pedersöre jordbrukare Mikael Vidlund, Närpes Valda för tiden jordbrukare Ulf Svartbäck, Närpes jordbrukare Kenneth Lindén, Nykarleby jordbrukare Peter Hellström, Kronoby jordbrukare Hans-Erik Sten, Pedersöre Henrik Holm har fungerat som ordförande för förvaltningsrådets och Peter Hellström som viceordförande. Styrelsen och styrelsesuppleanterna har närvarit vid förvaltningsrådets sammanträden. HALLINTONEUVOSTO Hallintoneuvosto kokoontui 3 kertaa menneen vuoden aikana. Hallintoneuvoston kokoonpano vuoden lopussa oli seuraava; Valitut ajaksi maanviljelijä Olavi Högnäsbacka, Kristiinankaupunki maanviljelijä Henrik Holm, Uusikaarlepyy maanviljelijä Henrik Strandberg, Uusikaarlepyy maanviljelijä Kenneth Påhls, Vöyri-Maksamaa Valitut ajaksi maanviljelijä Johan Snickars, Maalahti maanviljelijä Markus Strömsnäs, Pedersöre maanviljelijä Ola Sandberg, Pedersöre maanviljelijä Mikael Vidlund, Närpiö Valitut ajaksi maanviljelijä Ulf Svartbäck, Närpiö maanviljelijä Kenneth Lindén, Uusikaarlepyy maanviljelijä Peter Hellström, Kronopyy maanviljelijä Hans-Erik Sten, Pedersöre Henrik Holm on toiminut hallintoneuvoston puheenjohtajana ja Peter Hellström varapuheenjohtajana. Hallitus ja hallituksen varajäsenet ovat olleet läsnä hallintoneuvoston kokouksissa. MEDLEMMAR OCH FULLMÄKTIGE JÄSENET JA VALTUUSTO Under året har medlemsskapet avslutats för medlemmar, som varit passiva utan leveranser i över två år. Vuoden aikana jäsenyys on lakkautettu jäseniltä, jotka ovat olleet toimettomina ilman toimituksia yli kaksi vuotta. Medlemmar st Jäsenet kpl 19

20 REVISION OCH KONTROLL TILINTARKASTUS JA VALVONTA Fullmäktige utsåg på sitt ordinarie sammanträde den till revisorer för år 2010 års räkenskaper CGR Kenneth Storm och CGR Benita Öling. Till revisorssuppleant valdes revisionsbyrå Ernst & Young. Den kontroll förvaltningsrådet i enlighet med stadgarna utövar har handhafts av Kenneth Lindén, Hans-Erik Sten och Ola Sandberg Valtuusto valitsi varsinaisessa kokouksessaan 6. huhtikuuta 2010 vuoden 2010 tilintarkastajiksi KHT Kenneth Storm ja KHT Benita Öling. Varatilintarkastajiksi valittiin tilitoimisto Ernst & Young. Hallintoneuvoston harjoittamasta säännösten mukaisesta valvonnasta on huolehtinut Kenneth Lindén, Hans-Erik Sten ja Ola Sandberg. FULLMÄKTIGE Genom valkretsvis poströstning har följande medlemmar valts till fullmäktige EDUSTAJISTO Karleby, Kronoby, Larsmo, Jakobstad, Pedersöre Gåsström Staffan Edström Peter Andtbacka Thomas Sandström Fredrik Krokfors Mårten Snårbacka Tom Storbacka Johan Östman Anders Rudström Kaj Oskar Finne Mats Flöjt Tommy Eklund Ralf Dalhem Olav Lasen Mikael Karleby Pedersöre Kronoby Pedersöre Kronoby Pedersöre Kronoby Larsmo Kronoby Pedersöre Kronoby Pedersöre Karleby Pedersöre Karijoki, Korsnäs, Kristinestad, Närpes, Malax, Korsholm, Vasa Helenelund Börje Korsholm Dahlgren Bo-Harry Malax Thölix Peter Korsholm Ingves Mats Kristinestad Storfors Christer Malax Smeds Joakim Malax Ingves Samuel Kristinestad Dahlin Bengt Närpes Storgård Mats Närpes Kokkola, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre Gåsström Staffan Edström Peter Andtbacka Thomas Sandström Fredrik Krokfors Mårten Snårbacka Tom Storbacka Johan Östman Anders Rudström Kaj Oskar Finne Mats Flöjt Tommy Eklund Ralf Dalhem Olav Lasen Mikael Kokkola Pedersöre Kruunupyy Pedersöre Kruunupyy Pedersöre Kruunupyy Luoto Kruunupyy Pedersöre Kruunupyy Pedersöre Kruunupyy Pedersöre Karijoki, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Närpiö, Maalahti, Mustasaari, Vaasa Helenelund Börje Mustasaari Dahlgren Bo-Harry Maalahti Thölix Peter Mustasaari Ingves Mats Kristiinankaupunki Storfors Christer Maalahti Smeds Joakim Maalahti Ingves Samuel Kristiinankaupunki Dahlin Bengt Närpiö Storgård Mats Närpiö 20 Nykarleby, Oravais, Vörå-Maxmo Backlund Johan Oravais Nyholm Steve Nykarleby Dalkarl Kenneth Vörå-Maxmo Ollqvist Christer Vörå-Maxmo Forsgård Kjell Nykarleby Frostdahl Andreas Nykarleby Södergård Stefan Vörå-Maxmo Dahlin Håkan Vörå-Maxmo Uusikarlepyy, Oravainen, Vöyri-Maksamaa Backlund Johan Oravainen Nyholm Steve Uusikarlepyy Dalkarl Kenneth Vöyri-Maksamaa Ollqvist Christer Vöyri-Maksamaa Forsgård Kjell Uusikarlepyy Frostdahl Andreas Uusikarlepyy Södergård Stefan Vöyri-Maksamaa Dahlin Håkan Vöyri-Maksamaa

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria Oyj 1.1. 31.3.2009 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria-konserni Katsaus Milj. 2009 2008 2008 Liikevaihto 310,7 303,4 1.356,9 Liikevoitto -0,4 6,8 38,4 Liikevoitto-% -0,1 2,2 2,8 Voitto

Lisätiedot

Årsredovisning. Vuosikertomus

Årsredovisning. Vuosikertomus Årsredovisning 09 Vuosikertomus Vår mission Andelslaget Österbottens Kött ansvarar på sitt verksamhetsområde för anskaffningen av det inhemska kött som Atria behöver. Vår köttanskaffnings- och djurförmedlingsverksamhet

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Atria Oyj Tilinpäätös 2010

Atria Oyj Tilinpäätös 2010 Atria Oyj Tilinpäätös 2010 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 17.2.2011 2011 Atria-konserni Katsaus 2010 Milj. 2010 2009 2010 2009 Liikevaihto 346,7 340,44 1 300,9 1 316,0 Liikevoitto 4,4 3,9 9,8 27,5 Liikevoitto-%

Lisätiedot

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014 Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn 1 Atria-konserni 1.1. 31.12. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 351,0 363,4 1 340,2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

Atria Yhtymä Oyj:n tilinpäätös 2007. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 27.2.2008

Atria Yhtymä Oyj:n tilinpäätös 2007. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 27.2.2008 Atria Yhtymä Oyj:n tilinpäätös 2007 Toimitusjohtaja 27.2.2008 Konsernin rakenne 2007 Atria Yhtymä Oyj Liikevaihto 1.272 milj. Henkilöstö 5.947 (keskimäärin) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2011

Atria Oyj 1.1. 31.3.2011 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Juha Gröhn 29.4. Atria Oyj:n johtoryhmä Juha Gröhn, toimitusjohtaja, yhtiön palvelukseen vuonna 1990 Juha Ruohola, konsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon kannattavuus parani alkuvuonna Keskon liikevaihto 4,6 mrd. euroa, kehitys -4,2 % Kulutuskysyntä heikentynyt kaikilla toimialoilla,

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010 Tilinpäätös Tammi-joulukuu 29 5.2.21 Keskon osavuosikatsaus 1-12/29 Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kaikkien toimialojen tulos positiivinen K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi +5,6

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tulos parani edellisestä vuodesta Keskon liikevaihto 9,3 mrd., kehitys -3,8 % Tulos parani selvästi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki. Q3 2014 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki. Q3 2014 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki 1 Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (MILJ.EUR) 1-9/2002 1-9/2001 muutos-% 1-12/2001

TULOSLASKELMA (MILJ.EUR) 1-9/2002 1-9/2001 muutos-% 1-12/2001 Tulosta sivu ATRIA OYJ PÖRSSITIEDOTE 06.11.2002, klo 10.00 1(4) ATRIA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 21,2 milj.eur (21,1 milj.eur). Konsernin tulos

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 1.8.2008

Atria Oyj 1.1. 30.6.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 1.8.2008 Atria Oyj 1.1. 30.6.2008 Toimitusjohtaja 1.8.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto 750 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2006 vp Pohjan Taimi Oy:n omistaman Simon taimitarhan toiminnan turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Pohjan Taimi Oy on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion sekä Lapin, Kainuun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE. Koonnut PTT 2014. Uppgifterna sammanställda av PTT 2014.

TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE. Koonnut PTT 2014. Uppgifterna sammanställda av PTT 2014. TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE Koonnut PTT 214 Uppgifterna sammanställda av PTT 214 ProFur Turkisten ulkomaankauppa Utrikeshandeln med pälsskinn Turkisalan

Lisätiedot

HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11.

HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11. HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11.2013 HKScan-konserni *) *) Myönteinen kehitys Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Markkinat, liiketoiminta ja näkymät Kotimaa Qt Osingonjakoehdotus Esityksen sisältö Katsauskauden

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

ATRIA OYJ PÖRSSITIEDOTE 24.02.2003 klo 10.00 1(7) ATRIA OYJ:N TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2002

ATRIA OYJ PÖRSSITIEDOTE 24.02.2003 klo 10.00 1(7) ATRIA OYJ:N TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2002 Tulosta sivu ATRIA OYJ PÖRSSITIEDOTE 24.02.2003 klo 10.00 1(7) ATRIA OYJ:N TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2002 Konsernin liikevaihto kasvoi 10,9 % ja oli 707,0 miljoonaa euroa (637,4 miljoonaa euroa). Tulos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Kohti tuotejohtajuutta. Vuosikertomus

Kohti tuotejohtajuutta. Vuosikertomus Kohti tuotejohtajuutta Vuosikertomus Atria Oyj Atria Oyj on voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä, suomalainen elintarvikealan yritys. Liikevaihdoltaan Atria-konserni on suurin lihanjalostaja Suomessa

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus 25.3.2009 Jan Lång Johtoryhmä Jan Lång Risto Anttonen Jari Mäntylä Gustav Adlercreutz Jean-Marie Becker Tommi Björnman Diego Borello Daniele

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 262/2013 vp Eläinten teurastustavasta kertovan tuotemerkinnän käyttöönotto Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto käsittelee 4.4. eläinsuojelulain muutosta, jolla pannaan täytäntöön

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt t yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot