Kansainvälistä tietoa ja vertailulukuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälistä tietoa ja vertailulukuja"

Transkriptio

1 Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry HR innovaatioiden tukena Kansainvälistä tietoa ja vertailulukuja HR:n tilasta, toimivuudesta ja kustannuksista on saatavilla. Vertailuanalyysillä on helppo selvittää mitä tulisi kehittää, missä muut toimivat tehokkaammin tai missä itse on onnistunut hyvin. Samalla avautuu uusia näkökulmia, kun tutustuu muiden omalla toimialalla toimivien yritysten ratkaisuihin. Kustannustehokkuus, eri prosessien läpivientiajat ja asiakastyytyväisyys ovat tuttuja mittareita henkilöstötoimellekin. Saadun tiedon perusteella on suhteellisen helppo tunnistaa kehitettäviä osatekijöitä. Ympäristö, jossa toimimme, asettaa omat vaateensa. Edessämme voi olla uusi tilanne, josta tiedämme vain mitä tulisi saavuttaa, mutta polku määränpäähän on vielä hämärän peitossa. Oleellista onkin, miten löydämme tuon polun ja minkälaisin eväin varustettuina? Osaammeko haastaa olemassa olevat toimintatavat ja -mallit, jotta tuo tavoite saavutettaisiin? Onko meillä uskoa vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöön, vai jätämmekö sanomatta ideat, jotka tiedämme liian työläiksi? Onko meillä ylipäätään uskallusta ideointiin? Kartoitetusta lähtötilanteesta on hyvä ponnistaa eteenpäin. Kun kohteena on innovaatioihin perustuva organisaatio, jossa on siedettävä epävarmuutta, astutaan kuitenkin tuntemattomammalle maaperälle. Kuinka HR tukee idean muotoutumista liiketoiminnaksi? Vanhan tiedon soveltaminen ja uudenlaisten kokonaisuuksien rakentaminen jo olemassa olevista palikoista saattaa olla aivan yhtä haastavaa kuin täysin uuden ratkaisun luominen. Parhaat oivallukset syntyvät luottamuksellisessa ilmapiirissä. Vuorovaikutuksen, sitoutumisen ja innovoinnin yhdistelmä muodostaa pohjan uuden luomiselle. Usko tulevaan, ideoiden jakaminen ja yhdessä kasvaminen hassutellenkin mahdollistavat tarttumisen ratkaisuihin, jotka eivät vielä ole valmiita, mutta saattaisivat toimia maailmassa, jossa paluuta vanhaan ei ole. Kulttuuria, jossa yrittämisestä palkitaan ja epäonnistumisia siedetään, pitäisi luoda ja tukea laajemminkin organisaatiossa. Tässä on HR -osaajille haaste, sillä tämä edellyttää erilaisia palkitsemismalleja, erilaista näkökulmaa osaamisen ja tiedon hyödyntämiseen sekä vahvaa motivaatiota ja sitoutumista. Nämä tekijät huomioiden meidän on tärkeää olla mukana luomassa ja toteuttamassa organisaation kehitysstrategioita. Mitkä ovat sinun mielestäsi ne HR: n haasteet tai oman toimesi kulmakivet, jotka olisi käännettävä ympäri? Minkälainen on sinun näkökulmasi omaan arkeesi ja työympäristöösi? Uskallatko tunnistaa ja kyseenalaistaa mahdolliset esteet muutokselle ja uuden luomiselle? Minkälaisia ratkaisuja löydätte kysymyksiin yhdessä kahvipöydän ääressä? Rohkeasti erilaista kevättä! Mia Norhomaa HENRYn hallituksen jäsen Konsultti Accenture TÄSSÄ NUMEROSSA: Pääkirjoitus... 1 HR-kynä... 2 HENRYn jäsentiedote huhtikuussa... 2 HENRYn sääntömääräinen kevätkokous... 3 Henkilöstöjohtamisen Benchmarkin -vertailu Organisaatioiden rekrytointikäytännöt -tutkimus on julkaistu... 4 HENRY Foorumi visiota, syventävää ja käytännön tietoa... 6 HENRY -tilaisuudet, tietoiskut ja yrityskäynnit... 7 Muut tilaisuudet...10 Aluejaokset...10 Kansainvälisiä konferensseja ja kokoontumisia...12 Väitöksiä, tutkimuksia ja selvityksiä...14 Kuukauden henryläinen...18 Uutta kirjallisuutta...19 Mukava tietää...21 Uudet jäsenet...22 Uudet kannatusjäsenet...22 Tapahtumakalenteri...23 HENRY tiedottaa...23 HENRYn toimiston yhteystiedot...24 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

2 HR-kynä COACHING JA TYÖNOHJAUS Työn Tuulessa (1/2009) Marianne Borg-Hyökki ja Maarit Tiililä kuvaavat coachingia, yhtä johdon kehittämis-ja oppimismenetelmää. Artikkeli herätti minussa muutamia kysymyksiä ja kommentteja. Coachingin määrittely aloitetaan artikkelissa sillä, mitä se ei ole. Se ei ole konsultointia, ei mentorointia, ei työnohjausta, ei terapiaa. Siis ensin varmistetaan poissulkevalla diagnosoinnilla ettei se ole sitä eikä sitä. Käsittääkseni coachingia menetelmänä kuvaa paremminkin myönteisyys ratkaisusuuntautuneisuus, ohjattavan vahvuuksien tutkiminen ja positiivinen psykologia. Miksi siis ensin se, mitä se ei ole? Työohjausta on artikkelissa mielestäni kuvattu virheellisesti: Johdon työnohjaaja tutkii ohjattavansa perustehtävää, ja sitä miten työ ja persoona soveltuvat yhteen Ei työnohjaaja tutki ohjattavansa perustehtävää, se on ohjattavan tehtävä. Työnohjaaja auttaa hyvillä ja eteenpäin vievillä kysymyksillä ja tarkentavilla yhteenvedoilla ohjattavaa itseään tutkimaan työstä niitä puolia, jotka on asetettu ohjauksen tavoitteeksi. HENRY ry määrittelee työnohjauksen näin: on työhön, sen tavoitteisiin ja toiminta-strategioihin, työyhteisöön ja työrooleihin liittyvien kysymysten ja tunteiden tutkimista, tiedostamista ja jäsentämistä yhdessä koulutetun työnohjaajan kanssa. Voisiko coachingia ja työnohjausta kuvattaessa lähteä liikkeelle yhtäläisyyksistä? Molemmat ovat ohjausmenetelmiä, jotka tähtäävät kehittymiseen, oppimiseen, tietoisuuden lisääntymiseen ja viisaisiin valintoihin. Lähdettäisiin yhtäläisyyksistä jo senkin takia, kun raja coachingin ja nykyaikaisen työelämälähtöisen työnohjauksen välillä on varsin olematon. Kuten Mikko Räsänen toteaa kirjassa Coaching ja johtajuus (2007 EDITA): Osaa Suomessa tällä hetkellä tehtävästä työnohjauksesta todennäköisesti kutsuttaisiin maailmalla coachingiksi. Joskus coachingia puolestaan voisi kutsua työnohjaukseksi. Coachingkirjallisuudesta ja kongressiesitelmistä löytyy lukuisia esimerkkejä vuosia kestäneistä ja harvatahtisista prosesseista, jollaisena työnohjaus tavallisesti kuvataan. Miten sitten ohjausta ostava osaa valita, jos etiketit ja sertifikaatit eivät tarjoasi riittävää perustetta valinnalle? Ehkä kaikista tärkeintä on valita tilanteeseen sopiva ihminen, sillä kaikki ohjaus on vuorovaikutusta tilaajan, ohjattavan ja ohjaajan kesken myös puhelimen välityksellä tapahtuva. Seija Mauro Johdon työnohjaaja(jto), certified business coach (BCC), psyk.esh HENRYn huhtikuun jäsentiedote ilmestyy sähköisenä HENRYn jäsentiedote ilmestyy aina kerran kuussa sekä painettuna että sähköisenä versiona lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin jäsentiedote ei ilmesty. Sähköiset versiot ovat luettavissa kirjautumalla jäsentunnuksilla jäsenextraan osoitteessa Huhtikuun jäsentiedote liitteineen julkaistaan vain sähköisenä versiona. Näin tiedoteaineisto saadaan jäsenille tiedoksi jo ennen pääsiäistä. Kokeilemme nyt ensi kertaa myös sähköistä liitteistystä. Liitteiden ja tekstissä olevien pikkuilmoitusten aineistotakaraja on Tarkempia ohjeita sähköisistä liitteistä, niiden koosta ja formaatista sekä hinnoista saat HENRYn kotisivuilta fi>tuotteet ja palvelut>jäsentiedote tai Kirsi Haakanalta, p. (09) HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

3 HENRYn sääntömääräinen kevätkokous Aika: klo Paikka: Pääpostitalo, Postimestari -neuvottelutila, Mannerheiminaukio 1 B, Helsinki HENRYn kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouskutsu, esityslista ja tarkempi ohjelma ovat tämän jäsentiedotteen liitteinä. Ilmoittautuminen mennessä tai Henkilöstöjohtamisen Benchmarking -vertailu 2010 Tässä useana vuonna mukana olleen Martela Oyj:n henkilöstöjohtaja Sirpa Ontrosen ajatuksia vertailusta! Miksi aikoinaan lähditte mukaan vertailuun? Halusimme saada vertailutietoa muista yrityksistä, jotta näkisimme, kuinka hyvin itse suoriudumme. Myös analyysi käytännöistä antoi kiinnostavaa tietoa. Miten muu johtonne on suhtautunut vertailun tuloksiin? Vertailutieto on kirvoittanut hyvää keskustelua ja lisännyt johdon tietoisuutta Martelan henkilöstöjohtamisen vahvuuksista ja heikkouksista. Pelottiko ennen ensimmäiseen vertailuun osallistumista, miltä HR:nne näyttää muihin verrattuna? Ei oikeastaan pelottanut, vaan enemmin herätti uteliaisuutta. Talona Martela on kehittämishakuinen ja etukäteen odotettiin vertailun tuovan hyvää tietoa kehittämisen tueksi. Onko sinun tai HR:n ollut helpompi keskustella muun johtonne kanssa näiden vertailun lukujen kanssa? Totta kai! Lukujen avulla olen saanut lisäpontta tuoda esiin kehittämiskohtiamme ja vahvuuksiammekin. Verrattuna musta tuntuu menetelmään, luvut antavat aivan toisenlaisen, uskottavan pohjan tuoda asioita esiin. Oletteko tehneet joitakin konkreettisia muutoksia organisaatiossanne vertailun pohjalta? Kehitimme ensimmäisen tutkimuksen jälkeen osaamisen kehittämisen prosessiamme. Onko vertailusta ollut jotakin tuloksellista hyötyä koko organisaatiollenne? Tähän en osaa oikein vastata. Tuloksemme ovat olleet suht hyviä kaikkina mittaamiskertoina, joten mitään aivan mullistavaa emme ole pelkästään vertailutietoihin nojautuen tehneet. Koitteko vertailuun tulevien tietojen hakemisen hankalaksi vai löytyivätkö tiedot suoraan toiminnastanne? Osa vertailuun tulevista tiedoista on sellaista, joka tehtiin vain tutkimusta varten. Tämä oli kuitenkin pieni osuus. Teemme joka vuosi henkilöstökertomuksen, josta löytyvät useimmat vertailussa kysytyt luvut. Miksi olette jatkossakin mukana vertailussa? Sen lisäksi, että seuraamme henkilöstöjohtamisalueen kehittymistä sisäisesti edellisen vuoden lukuihin, on tervettä kurkistaa aika ajoin myös talon ulkopuolelle ja verrata omaa toimintaa muiden toimintaan. Miksi suosittelisit vertailua muille organisaatioille? Vertailu antaa hyvän pohjan tunnistaa omia vahvuuksia ja kehittämisalueita. Toki organisaatioilla on yleensä tuntuma näihin, mutta vertailun kautta tuntuma saa vahvistuksen. Tosin yllätyksiäkin voi olla luvassa. Asia, jota on pitänyt itsestään selvänä vahvuutena, voikin vertailussa muuttua keskinkertaiseksi tai tyydyttäväksi suoritukseksi. Pieni ravistelu tekee hyvää. Vertailutietojen avulla on helppo viedä viestiä eteenpäin organisaatiossa niin johdolle kuin sidosryhmille kin. Vielä ehtii ilmoittautua mukaan tämän vuoden vertailuun: Lisätietoja HENRYn toimistolta: Kirsi Ristimäki, (09) , HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

4 Organisaatioiden rekrytointikäytännöt tutkimus on julkaistu HENRY ry ja Työterveyslaitos ja tekivät yhteistyössä selvityksen suomalaisten organisaatioiden rekrytointikäytännöistä. Kysely lähetettiin lokakuussa :lle henkilöstöalan ammattilaiselle. Heistä 12% vastasi. Suurin osa vastaajista toimi HR -johdossa tai HR asiantuntijoina. Vastaajat edustivat erikokoisia ja eri aloilla toimivia organisaatioita. Selvitys julkistettiin järjestetyssä iltapäiväseminaarissa Rekrytoinnin hyvät käytännöt. Yhteenvetoa selvityksestä Vastaajat arvioivat sopivien hakijoiden löytämisen helppoutta organisaation rekrytoinneissa viimeisen kahden vuoden aikana. Suurin osa (63%) vastaajista valitsi vaihtoehdon Hyviä hakijoita useimpiin tehtäviin. Parhaiten saatiin hakijoita junioritason asiantuntijatehtäviin, toimisto- ja assistenttitehtäviin sekä taloushallinnon tehtäviin. Vaikeimmin täytettäviä tehtäviä olivat puolestaan vaativat asiantuntijatehtävät, ICT- ja esimiestehtävät. Taantuman vaikutus on näkynyt eniten rekrytointien määrän vähentymisenä, muutoksina sisäisissä prosesseissa sekä kasvaneina hakijamäärinä. Vastaajista 58 % arvioi rekrytointitarpeiden pysyvän nykyisellä tasolla seuraavan kahden vuoden aikana. Vastaajien työpaikoista 49 %:ssa tehdään vuosittainen rekrytointisuunnitelma. Tulevina rekrytointihaasteina eniten mainintoja saivat henkilöstön saatavuus, eläköityminen, työnantajakuva ja työntekijöiden sitoutuminen/pysyvyys. Kyselyssä ammatillinen osaaminen ja vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot saivat eniten mainintoja tämänhetkisistä organisaatioiden kompetenssiarvostuksista. Lisäksi oman osaamisen kehittäminen, asiakaspalvelutaidot, joustavuus ja moniosaaminen ovat arvostuslistan kärkipäässä. Tulevaisuuden kompetenssitarpeista arvostetuimmaksi nousivat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, ammattiosaaminen tuli toiseksi. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat joustavuus ja muutosvalmius. Lisäksi kansainväliset taidot nähdään tulevaisuudessa kärkiryhmässä yhdessä oman osaamisen kehittämisen ja moniosaamisen kanssa. Myös innovatiivisuus nousi 15 keskeisimmän kompetenssin joukkoon. Vastaajien mukaan työnhakijoiden odotukset painottuvat eniten joustaviin työaikoihin ja -tapoihin, mielekkääseen työn sisältöön, kehittymismahdollisuuksiin, palkkaan ja etuihin sekä työtovereihin ja työilmapiiriin. Suosituin ulkopuolinen asiantuntija-apu oli soveltuvuusarviointi, jota käytti rekrytoinneissaan aina tai säännöllisesti 61% vastaajista. Henkilöstövuokraus (22% käyttää aina tai säännöllisesti), suorahaku (17%) ja kokonaisrekrytointipalvelut (17%) olivat hieman vähemmän käytettyjä asiantuntijapalveluita. Yleisimpiä syitä asiantuntija-avun käyttämiseen olivat asiantuntijoiden ammattitaito sekä omien resurssien riittämättömyys. Yleisimpiä syitä siihen, miksi asiantuntija-apua ei käytetä, olivat omien taitojen ja resurssien riittävyys sekä kustannukset. Useimmin mainittuja tapoja määritellä rekrytoinnin onnistuminen olivat pysyvyys/vaihtuvuus, mitattavien tavoitteiden saavuttaminen, osaaminen/onnistuminen sekä esimiehen ja työntekijän tyytyväisyys. Suuri osa vastaajista arvioi, että epäonnistumisten osuus rekrytoinneissa on pieni. Numeeristen arvioiden keskiarvon perusteella 8% rekrytoinneista epäonnistuu. Yleisimmät syyt rekrytointien epäonnistumiselle olivat: työntekijän väärät odotukset, työntekijän ammattitaidon puutteet, virheet rekrytointiprosessissa sekä uuden työntekijän persoonaan liittyvät asiat. Lähtöselvitykset ovat aktiivisessa käytössä 78%:ssa vastanneista organisaatioista. 4 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

5 Vastaajia pyydettiin kertomaan hyvistä rekrytointikäytännöistä organisaatiossaan. Yleisimpiä hyviksi todettuja käytäntöjä olivat: HR-toiminnon aktiivinen rooli rekrytoinnissa esimiesten aktiivinen rooli organisaation omat työsimulaatiot, haastattelurungot ja muut työkalut useiden haastattelijoiden / haastatteluiden käyttäminen soveltuvuusarvioinnin hyödyntäminen rekrytointijärjestelmien käyttäminen harjoittelijoiden ja opiskelijoiden vakinaistaminen perehdytykseen panostaminen Muita esiin tulleita, harvemmin mainittuja hyviä käytäntöjä olivat mm. sisäiset haut ennen julkista hakua käsittelyaikojen nopeus yhtenäiset rekrytointiprosessit hakujen keskittäminen ajallisesti messut rekrytointikanavana alihankkijoiden rekrytointi ja irtisanottavien ottaminen alihankkijoiksi keskeisten yhteistyökumppaneiden tapaaminen jo hakuprosessin aikana ehdokkaiden miettiminen useampaan tehtävään hakijoiden oikeudenmukainen ja huomioonottava kohtelu Kyselytuloksiin ja raporttiin Organisaatioiden rekrytointikäytännöt 2009 voi tutustua Riittävän hyvät henkilöstökäytännöt portaalissa: käytännön henkilöstötyö>henkilöstön hankinta>rekrytointiprosessit>tutkimuksia. Lisätietoja: Tiimipäällikkö Kirsi Junnila, Työterveyslaitos, p Erikoispsykologi Laura Honkaniemi, Työterveyslaitos. p Aloitamme keväällä testimenetelmien koulutukset HR-alan ja rekrytoinnin ammattilaisille työntekijöiden, johdon ja yritysten avainhenkilöiden rekrytointiin ja kehittämiseen, tiimien kehittämistyöhön sekä esimiesvalmennukseen. Löydä parhaat ongelmanratkaisijat: Matrigma lahjakkuuden arviointi Koulutuspäivät:16.6., tai Palvelu keskipisteessä: Service First palvelurekrytointi Koulutuspäivät: 20.4., 26.5., 18.8., tai Oikea valinta tehokkaasti: MINT (Measuring Integrity) vastuullisuuden arviointi Koulutuspäivät: 26.5., 16.6., 15.9., tai Persoonallisuuden valoisa ja pimeä puoli - Hoganin persoonallisuusinventaari (HPI) ja Hoganin deskriptiiviset skaalat (HDS) Koulutuspäivät: tai Mitä tyyppiä edustat? Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) Koulutuspäivät: tai Kysy lisää! Kouluttaja, psykologi Päivi Montgomery, puh , Asiakaspalvelu, puh , HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

6 HENRY FOORUMI VISIOITA, SYVENTÄVÄÄ JA KÄYTÄNNÖN TIETOA Crowne Plaza, Helsinki HENRYn tämän vuoden päätapahtuma on viidettä kertaa järjestettävä HENRY Foorumi. HENRY Foorumi on yhteisöllinen oppimistapahtuma, jonka tavoite on kokonaisvaltaisesti vastata osallistujien tarpeisiin älyllisellä, sosiaalisella, tunne- ja esteettisellä tasolla. Yrityskumppaneille tapahtuma antaa tilaisuuden esitellä päättäjille ja avainhenkilöille osaamistaan monipuolisesti sekä saada palautetta. Kävijöille HENRY Foorumi tarjoaa tietoa, ideoita ja visioita omaan työhön sekä mahdollisuuden oppimiseen, kokemuksien vaihtoon ja vuorovaikukseen. Tämän vuoden HENRY Foorumin teema on Vihreä kilpailukyky inhimillinen vallankumous. Suomen talouden perinteiset kilpailutekijät - metsä ja korkea teknologia - näyttävät talouden taantuman aikana menettäneen aiempaa merkitystään. Strategiat eivät enää toimi ja erilaiset mittarit osoittavat alaspäin. On aika arvioida tulevaisuuden menestystekijöitämme perinpohjin, ja luoda uusia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia strategioita kestävän kehityksen pohjalta. Tarvitaan vihreää, elävää kilpailukykyä. Maamme on ollut työelämän kärkimaita kansainvälisissä vertailuissa. Mittareiden mukaan meillä olisi kaikki edellytykset vertaansa vailla olevaan työhyvinvointiin. Arkipäivän kokemus osoittaa aivan muuta. Ihmiset uupuvat työssä ja stressaantuvat loputtomasta kiireestä, kärsivät tietotulvasta, mielenterveysongelmista ja masennuksesta. Osa nuorista arvioi olevansa kykenemättömiä työhönsä kahden vuoden päästä, osa on jo syrjäytynyt työelämästä. Myös työelämä ja henkilöstöjohtaminen on arvioitava uudelta pohjalta, on tehtävä inhimillinen vallankumous! Tapahtuma on tarkoitettu yritys- ja henkilöstöjohdolle, henkilöstön kehittäjille, esimiehille, luottamusmiehille, työterveyshuollon ammattilaisille sekä viestintävastaaville. Kumppanineuvottelut ovat paraikaa käynnissä. HENRY Foorumi 2010:n sisältö ja ohjelma rakennetaan läheisessä yhteistyössä kumppaneittemme, alan parhaiden asiantuntijoiden, asiantuntijaorganisaatioiden ja yritysmaailman edustajien kanssa. Kerromme kumppanuussopimusten muotoutumisesta kevään mittaan. HENRYn juhlavuoden merkkitapahtumaan odotetaan 600 osallistujaa: merkitse päivämäärä jo nyt kalenteriisi ilmoittautuminen alkaa elokuussa. Työterveyslaitos kouluttaa Eteenpäin kriisistä työpaikan psykososiaalinen valmius Helsinki Miten käsitellä kriisejä ja selviytyä niistä yhteisvoimin? Verkostosta voimaa työhyvinvointiin! 12. Työkykypäivä Helsinki Miten modernin työelämän verkostot auttavat lisäämään hyvinvointia työpaikoilla? Ilmoittautuminen koulutuksiin: Lisätietoa: koulutuspäällikkö 6 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

7 HENRY -tilaisuudet, tietoiskut ja yrityskäynnit CICERO SILTAMAT 2010: SOSIAALINEN MEDIA OPPIMISEN JA OSAAMISEN HALLINNAN UUSI VÄLINE Aika: klo Paikka: Helsingin yliopisto, Auditorio 1, Siltavuorenpenger 10, Helsinki Järjestäjä: CICERO Learning ja HENRY ry Ohjelma: Alustus: erikoistutkija Asta Bäck, SOMED Project, VTT Case: Wärtsilä Corporation, Mikaela Terhi, Chief Intranet Coordinator, Communications & Branding Kommenttipuheenvuoro: DI Kaija Pöysti, Aldanella Oy. Puheenjohtaja: dosentti Leenamaija Otala, CICERO Learning -verkosto Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse Lisätietoja: Mirkka Juntunen, LUJA LUOTTAMUS - MITEN TYÖPAIKAN LUOTTAMUSSUHTEET SAA TOIMIMAAN? Aika: , klo Paikka: Kampin Autotalo, Salomonkatu 17 B, Hki, 12. krs. Järjestäjä: Taurus Kehityspalvelut Oy ja HENRY ry Luottamus on käänteentekevä asia työyhteisössä. Kun luottamusta on, esimiestyö luistaa ja työntekijät venyvät yli tavanomaisen. FT Nina Laine on tutkinut esimiesten ja alaisten välistä luottamusta suomalaisessa työelämässä. Hän kertoo käytännönläheisesti, mistä luottamus rakentuu, ja miten jokainen voi lisätä luottamusta omassa organisaatiossaan. Ohjelma 8.15 alkaen aamiaista tarjolla Mitä luottamus on työyhteisössä? - Työntekijöiden ja esimiesten luottamusodotukset - Miten luottamaan ja luotettavaksi opitaan? - Miten esimies voi lisätä luottamusta työyhteisössä? Tilaisuuteen mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen mennessä tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse HENRYN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: klo Paikka: Pääpostitalo, Postimestari -neuvottelutila, Mannerheiminaukio 1 B, Helsinki HENRYn kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouskutsu, esityslista ja tarkempi ohjelma ovat tämän jäsentiedotteen liitteinä. Ilmoittautuminen mennessä sähköpostitse tai HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

8 CICERO SILTAMAT 2010: TIETOTYÖN OPPIMISHAASTEET. AIVOT JA TYÖ Aika: klo Paikka: Helsingin yliopisto, Auditorio 1, Siltavuorenpenger 10, Helsinki Järjestäjä: CICERO Learning ja HENRY ry Ohjelma: Alustus: Prof. Mikko Sams, Aalto-yliopisto Case: Reaktor Oy - Suomen paras työpaikka. Liiketoimintajohtaja Tuomas Routto Kommenttipuheenvuoro: HENRY ry:n puheenjohtaja, henkilöstö- ja laatujohtaja Margita Klemetti, Mehiläinen Oy Puheenjohtaja: professori Kimmo Alho, CICERO Learning & Helsingin yliopisto Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse Lisätietoja: Mirkka Juntunen, YLLÄTTÄVIÄ TILANTEITA JA OUTOJA TUNTEMUKSIA - KLIINISET ILMIÖT SOVELTUVUUSARVIOINNISSA JA HAASTATTELUSSA Aika: klo Paikka: Vahvistetaan myöhemmin Järjestäjä: Psykologitoimisto Cresco ja HENRY ry Thea Strandholm on psykologian maisteri ja laillistettu psykologi, jolla on lisäksi tutkinto filosofiassa (HuK) sekä ryhmien ohjaamisessa (TRO). Hän on valmistumassa vuonna 2011 psykoterapian erikoispsykologiksi. Thea työskentelee kliinisenä psykologina ja työterveyden asiantuntijana Medicity lääkärikeskuksessa sekä tutkijana THL:lla. Hänellä on meneillään Helsingin yliopistolla vuonna 2007 käynnistetty väitöstutkimusprojekti aiheesta persoonallisuushäiriöt, niiden kehitys ja hoito. Soveltuvuusarvioinnin parissa hänellä on työkokemusta vuosilta Tilaisuudessa tutustutaan tyypillisimpiin työyhteisöissä esille tuleviin mielenterveyden häiriöihin ja käsitellään sitä, millä tavoin niitä voi havaita soveltuvuusarvioinnissa ja haastattelussa. Case-esimerkkien avulla käydään läpi muun muassa seuraavia aiheita: - Mielenterveyden häiriöiden kirjo, yleisyys ja vakavuusasteet. - Mielenterveyden häiriöiden vaikutus työkykyyn. - Haastattelu ja soveltuvuusarviointi työvälineinä erilaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa. - Keinot kohdata mielenterveyden häiriöistä kärsiviä työyhteisössä ja luoda yhteistyötä. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset mennessä tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse osoitteeseen Tilaisuuteen mahtuu 40 osallistujaa. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN MYÖTÄ- JA VASTAMÄESSÄ Aika: Paikka: Johtamistaidon Opisto JTO, JTO Campus, Aavaranta Kirkkonummella HENRYn ja Johtamistaidon Opisto JTO:n järjestämässä foorumissa pohditaan muutoksessa olevia henkilöstöstrategioita, toimivia henkilöstöprosesseja sekä työhyvinvointia osana tuottavaa ja turvallista työtä. Foorumissa on kymmeniä korkeatasoisia esityksiä ja tutkimustuloksia. Tervetuloa mukaan,katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa. Toimithan nopeasti, puolet paikoista on jo varattu. Soita meille, kerromme lisää, puh , Pirkko Halli, puh , Michaéla Gotthardt. 8 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

9 ONKO COACHINGISTA HYÖTYÄ BISNEKSELLE? OTA SINÄKIN OSAA AKTIIVISEEN KESKUSTELUUN SUOMEN ENSIMMÄISEN BUSINESS COACHINGIA KÄSITTELEVÄN VÄITÖSKIRJAN ALUSTUKSEN POHJALTA Aika: klo Paikka: Ilmoitetaan myöhemmin Järjestäjä: HENRYn Työnohjaus- ja coaching-jaos Tilaisuuden tavoite: Kirkastaa tutkitun ammatillisen coachingin kuvaa, ja saada keskustelua aikaan coachingin vaikuttavuudesta ja tuloksista yrityksissä. Ohjelma: Tilaisuuden aluksi business coach Ria Parppei (ACC) Sparriasta esittelee systemaattisen coaching-prosessin sekä kertoo ja virittää keskustelua siitä, miten coachingin avulla johdonmukaisesti tehostetaan valmennettavan tavoitteen saavuttamista ja henkilökohtaista kehittymistä liike- ja työelämässä. Väitöskirjassaan Business coaching itsesäätelyn kehitysinterventiona (2008) Parppei tarkasteli käytännönläheisesti business coachingia välineenä kehittää valmennettavan toiminnan, ajattelun ja tunteiden tietoista hallintaa tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Alustuskeskustelun jälkeen jatkamme coaching-demoilla coachien luotsaamissa pienryhmissä. Lopuksi kokoamme yhdessä demojen tulokset. Tilaisuus on maksuton. Mukaan mahtuu 80 henkeä. Ilmoittautumiset mennessä tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse HENKILÖSTÖPÄIVÄT 2010 Tallinnassa monipuolinen läpileikkaus ajankohtaisiin HR-teemoihin! Aika: Paikka: m/s Viking XPRS Radisson Blu Conference Hotel Tallinna Haluatko saada uusia näkemyksiä ja ajankohtaista HR-tietoa ja tavata kollegoita? Tervetuloa mukaan Henkilöstöpäiville Tallinnaan tuulettamaan ajatuksiasi: Kauppakamarin ja HENRY ry:n perinteisillä Henkilöstöpäivillä on jälleen tarjolla loistava katsaus ajankohtaisiin henkilöstöhallinnon teemoihin, lainsäädännön muutoksiin ja henkilöstöjohtamisen parhaisiin käytäntöihin. Luvassa on mm. ajankohtaista tietoa työsuhteiden sopeuttamisesta muutostilanteisiin, ulkopuolisen työvoiman käytöstä sekä tasapuolisesta kohtelusta työpaikalla. Tämän lisäksi käsitellään työpaikan ongelmatilanteita, kuullaan kiinnostavia caseja verkostoitumisesta, mentoroinnista, muutosjohtamisesta sekä menestyksekkään vuorovaikutuksen keinoista. Kaikki tämä edulliseen kauppakamarin jäsenetuhintaan myös HENRYn jäsenille. Tule tapaamaan tuttuja ja luomaan uusia kontakteja! Hinta: Jäsenetuhinta 595 (ALV 0 %) HENRYn ja kauppakamarin jäsenille Normaalihinta 795 (ALV 0 %) Hintaan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, laivaliput, ohjelman mukaiset tarjoilut ja majoitus Radisson Blu Conference Hotel Tallinnassa 2-hengen huoneessa. Lisämaksusta yhden hengen huone (+80 euroa). Ilmoittautuminen: Internet : (09) / Helsingin seudun kauppakamari, Kalevankatu 12, Helsinki HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

10 Muut tilaisuudet Käy tutustumassa ajankohtaiseen henkilöstöalan tapahtumatarjontaan Ajankohtaista HR-alalla Markkinapaikalla. Pääsivun linkistä pääset selaamaan henkilöstöjohtamiseen, valmennukseen ja koulutukseen liittyviä lyhytkestoisia seminaareja, tapahtumia ja tilaisuuksia. Palvelu korvaa jäsentiedotteen Muut tapahtumat -otsikon alla aiemmin julkaistut tapahtumailmoitukset ja kutsut. Ilmoittajille tarkemmat pelisäännöt, hinnat ja ilmoitusvarauslomakkeet ovat osoitteessa >Ajankohtaista HR-alalla -linkistä. Aluejaokset POHJANMAAN ALUEJAOKSELLE UUSI VETÄJÄ Tapio Palolahden siirryttyä Seinäjoelle aluejaoksen uusi vetäjä on Senior Researcher, KTT Maria Järlström Vaasan yliopistosta. Tapion työparina aluejaoksen asioita hoitanut Helena Fagerlund jätti myös aluejaoksen ohjakset vuodenvaihteessa, ja jäähdyttelee eläkkeelle siirtymistä varten. Helena ja Tapio ovat olleet perustamassa Pohjanmaan aluejaosta vuonna HENRYn hallituksen ja toimiston sekä Vaasan aluejaoksen puolesta haluamme lämpimästi kiittää Tapiota ja Helenaa uraauurtavasta työstä, sitoutuneesta ja innostuneesta asenteesta sekä kymmenvuotisesta panostuksestaan HENRYn toiminnan luomiseen ja ylläpitoon Pohjanmaalla. SAVON ALUEJAOS Seuraava yhteinen tapaamisemme on Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä järjestämä Työhyvinvointifoorumi klo Ilmoittautumiset: suoraan Työterveyslaitokselle: https://koulutus.ttl.fi/default.aspx?tabid=171&tap=1278 Toukokuussa kokoonnumme Aiheena: Esimies- ja alaistaidot, Maria Kangasniemi, Itä-Suomen yliopisto Paikka: Kauppatieteellinen tiedekunta, Technopolis, Microkatu 1 F, Kuopio Ilmoittautumiset: Tervetuloa! Pia Lindström, Henkilöstön kehittämispäällikkö Suomen Kiitoautot Oy, PL 1761, Kuopio Puh , KESKI-SUOMEN ALUEJAOS Seuraava tapaaminen on klo Paikka: Jkl Ammattikorkeakoulu. Aihe on ryhmätyömuotoinen ( BPL-tyyppinen) tapa käsitellä erilaisia ongelmatilanteita, vetäjänä Kirsi Hoffrén. Ilmoittautumiset mennessä: Tervetuloa! Tari Aho henkilöstöpäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Rajakatu 37, PL 207, Jyväskylä 10 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

11 OULUN ALUEJAOS Aika ja paikka: Aiheena: ke 14.4 klo Isokatu Oulu, 3.krs Kilpailuetua kulttuurista Novialaisuus: käytännöt voit kopioida, mutta kulttuuria et! Miten rakennat ainutlaatuisen kulttuurin, jossa uskalletaan menestyä ja viihdytään? Voiko myynti- ja markkinointialan yrityksestä tulla hyvä ja haluttu työpaikka sekä menestyvä yritys? Mitä käytäntöjä se vaatii? Novia Finland Oy on hyvä esimerkki siitä, miten rakennetaan hyvää työpaikkaa ja menestyvää yritystä molempien ollessa johdon agendalla. Käytäntöjä on rakennettu tarpeen mukaan yrityksen kasvaessa. Vahvojen prosessien avulla varmistetaan myös tehokkuus ja laatu, niiden olematta ristiriidassa työhyvinvoinnin kanssa päinvastoin. Novia Finland Oy on nopeasti kasvava myynnin ja markkinoinnin palveluyritys ja yksi johtavista telemarkkinoinnin palveluntarjoajista sekä yksi Suomen parhaista työpaikoista. Ilmoittautumiset mielellään ennen pe 9.4: Toni Eskola, Tervetuloa! TAMPEREEN ALUEJAOS HUHTIKUUN AAMUTAPAAMINEN Aihe: Strateginen osaamisen kehittäminen esimiehen arkipäivässä Aika: klo 8:15-10 Paikka: Juvenes Attila, Yliopistonkatu 38, kahvila tai kokoushuone Lesti Miten yrityksen/organisaation strategia ja osaamistarve valutetaan arkipäivän johtamiseen ja esimiestyöhön? Aiheesta meille alustaa HRD-palveluiden johtaja Kaisa Huunonen Mediamaisteri Groupista. Ilmoittautumiset: p mennessä TOUKOKUUN AAMUTAPAAMINEN Aihe: Otsikko tarkentuu lähempänä Aika: klo 8:15-10 Paikka: Juvenes Attila, Yliopistonkatu 38, kahvila tai kokoushuone Lesti Järjestämme TBC-verkoston kanssa yhteisen aamutapaamisen. Vieraanamme on Urpo Salkoaho ELY-keskuksesta. Ilmoittautumiset: p mennessä KESÄKUUN TAPAAMINEN ja TERASSIKAUDEN AVAJAISET Aihe: Vuoden Henkilöstöteko: KAMU - Kaikki mukana muutoksessa / Itella Oyj Aika: 8.6. klo 14 - Paikka: Paikka tarkentuu myöhemmin Mira Pakarinen Itella Oyj:stä tulee kertomaan meille palkitusta KAMU- muutosjohtamisen hankkeesta. Esityksen jälkeen siirrymme perinteisiin terassikauden avajaisiin The Grillin terassille. Ilmoittautumiset: p , mennessä KUTSU KOULUTUKSEEN Combinno innovatiivisten työelämän kehittämiskombinaatioiden oppimisverkosto kutsuu henryläiset koulutukseen klo Paikkana: TAKK, Tampereen valtatie 15, luokka 460, 4. krs. Combinno-oppimisverkosto on Tykesin oppimisverkostorahoituksella toimiva innovatiivisten työelämän kehittämiskombinaatioiden oppimisverkosto, jonka toimintaa koordinoi Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus ja partnerina toimii Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. Lämpimästi tervetuloa! Miia Huitti Management Consultant, Mercuri Urval Finland Phone +358 (0) , Mobile +358 (0) Fax +358 (0) , Mailto: Visit: HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

12 Kansainvälisiä konferensseja ja kokoontumisia NEEM 2010 NORTHERN EUROPEAN EXCHANGE MEETING Outside in - where is HR on this in 2010? Aika: Paikka: Järjestäjä: lunch to lunch Hotel Conference Center De Baak, Noordwijk, Hollanti (near Amsterdam Shiphol Airport) NVP, Netherlands The theme proposed is Outside In. Organisations are influenced from the outside in when determining their strategy, their product market combination and the structure, culture and processes of their organisations. Dave Ulrich in his book HR Transformation, urged HR organisations to transform their attitude from inside out to outside in. How should my organisation be structured to achieve my organisation s goals should be the main question for HR. What is top and line management s view of the current HR contribution? Do we understand each other or are we coming from totally different directions? What is it line management appreciates and what would they like to see more / less of. Participating associations are encouraged to invite max 10 member participants from each country enrolment should be administered by local associations. Member participants package price per person is EUR 240. Includes: Accomodation 1 night single room incl. breakfast at Hotel De Baak Seaside Estec Space Expo, All meals in the programme and transportation between Space Expo and De Baak Jos jäsenistä saadaan koottua sopivan kokoinen ryhmä, HENRY voi hankkia tarjouksen ryhmämatkasta. Kiinnostusilmoitukset mennessä: 39th IFTDO WORLD CONFERENCE HRD 2010 CONFERENCE AND EXHIBITION April 2010 Olympia, London, UK CIPD is hosting the 39th IFTDO World Conference in London alongside their annual HRD Conference and Exhibition. Join us, over three days, to examine your key training, learning and development challenges from a fresh perspective. Delve deeper into core issues and be inspired to think differently. On Tuesday 20 April learn from leading thinkers, and explore stimulating real-world case studies. Hear from major global organisations including Tata Sons and Bahrain Aluminium. Discover the latest insights from CIPD s major research programme, Next Generation HR. Join us for the day, meet your peers from around the globe and discover best international practice and developing trends. On Wednesday 21 April and Thursday 22 April you can choose from over 30 conference sessions and five topics. Attend the sessions that are relevant to your business needs and cover everything from learning and development, to organisation development to coaching. Special offer for members of sister organisations If your organisation/association sends 5 or more people to the conference you ll receive a 10% discount off the total price. Please note: this only applies if you purchase 5 or more individual tickets and all forms MUST come together with a cover sheet. Please to get your special booking form and cover sheet. 12 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

13 The special price for full conference over attending 3-days is British Pounds VAT. To view the full conference programme and booking details, please go to All members are requested to promote the conference and ensure large participation. The half-page attachment can be used for this purpose Jos olet kiinnostunut osallistumaan ja hyödyntämään sisaryhdistyksille kuten HENRY ry:lle myönnettävän ryhmäalennuksen osallistumismaksusta, ota yhteyttä Leena Maliniin, p mahdollisimman pian. Alennuksen saamiseksi tarvitaan siis vähintäin 5 henryläistä. TOTAL REWARDS 2010 CONFERENCE AND EXHIBITION Aika: Paikka: Gaylord Texan Hotel and Convention Center, Dallas / Ft. Worth, TX Lisätietoja ohjelmasta: ASTD 2010 INTERNATIONAL CONFERENCE AND EXPOSITION Find your Value Aika: Paikka: Chicago, Illinois, USA Lisätietoja ohjelmasta ja rekisteröitymisestä: WFPMA WORLD CONGRESS HR without limits Aika: Paikka: Palais des congrès de Montréal (Montreal Convention Centre) Montreal, Canada Seuraa ohjelman muodostumista osoitteessa: HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

14 Väitöksiä, tutkimuksia ja selvityksiä Itä-Suomen yliopistossa tarkastettiin yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja: VASTUUN UUSJAKO. VAJAAKUNTOISTEN TYÖKYKY JA TYÖLLISTYMINEN YRITYSTEN NÄKÖKULMASTA Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tuula Kukkosen väitöskirja kohdistuu työnantajien käsityksiin vajaakuntoisten työllistymistä koskevasta yritysten sosiaalisesta vastuusta sekä vajaakuntoisten työkyvystä ja työkyvyn osa-alueiden merkityksestä työllistämisessä. Tutkimuksessa selvitetään, miten yritykset näkevät sosiaalisen vastuunsa sekä missä määrin ja millä perusteilla he pitävät vajaakuntoisten työllistämistä osana yritysten sosiaalista vastuuta. Toiseksi selvitetään, minkälaisiin tekijöihin vajaakuntoisten työkyvyssä yritykset kiinnittävät huomiota rekrytointipäätöksiä tehdessään. Yritysten sosiaaliselle vastuulle esitetyt perustelut ovat useimmiten taloudellisia perusteluja. Taloudellisia perusteluja voidaan jaotella välittömiin taloudellisiin perusteluihin, jotka liittyvät yrityksen kannattavuuteen sekä välillisiin taloudellisiin perusteluihin, jotka liittyvät kannattavuuteen esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen kautta. Eettiset ja sosiaaliset perustelut riittävät harvoin sellaisenaan sosiaalisen vastuun perusteluksi; myös niillä perusteltavalta sosiaaliselta vastuulta odotetaan vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen. Vajaakuntoisten työllistämisessä nähdään olevan työturvallisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä riskejä. Työyhteisön suhtautumisella on suuri merkitys johdon tekemiin rekrytointipäätöksiin. Merkittävin haaste vajaakuntoisten työllistymisessä on yritysten näkökulmasta työn räätälöinti, työtehtävien muotoilu työntekijän työkykyä vastaavaksi. Räätälöinti koetaan aikaa vieväksi, työyhteisön suhtautumiseen kielteisesti vaikuttavaksi sekä erityistä osaamista vaativaksi. Vajaakuntoisten työllistämiseen liittyvään suhtautumiseen vaikuttaa myös se, minkälaisia kokemuksia yrityksissä on työssä olevien työntekijöiden työkykymuutosten edellyttämästä työn räätälöinnistä. Tutkimuksessa esitetään vajaakuntoisten työllistymistä tukevan toiminnan kehittämisehdotuksia, joista keskeisimmät ovat työnantajan roolin vahvistaminen, työnantajien rekrytointiperusteiden analyysi sekä sosiaalisen vastuun perustelujen mukaan eriytyvä työllistymisen tukeminen. Työnantajien suhtautumisesta vajaakuntoisten rekrytointiin ei ole riittävästi tietoa, jonka pohjalta voitaisiin suunnitella entistä paremmin työantajien tarpeisiin vastaavia työllistymisen tukitoimenpiteitä. Osana yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevaa keskustelua on noussut esille kysymys siitä, sisältyykö yritysten sosiaaliseen vastuuseen myös vastuuta työllistämisestä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto (www.tsr. fi) sekä Joensuun yliopiston yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta. Lisätietoja: Tuula Kukkonen, kukkonent(at)netti.fi, Jyväskylän yliopistossa tarkastettiin johtamisen alan väitös: DISCARDING THE MIRROR THE IMPORTANCE OF IN- TANGIBLE SOCIAL RESOURCES TO RESPONSIBILITY IN BUSINESS IN A FINNISH CONTEXT (Aineettomien sosiaalisten resurssien merkitys liiketoiminnan vastuille suomalaisessa kontekstissa) KTL Marjo Siltaojan väitöskirja tarkastelee aineettomien sosiaalisten resurssien, erityisesti oikeuttamisen (legitimaatio), hyväksyttävyyden (legitimiteetti) ja maineen merkitystä liiketoiminnan vastuille sekä vastuisiin liittyvään keskusteluun. Artikkelimuotoinen väitöskirja koostuu johdannosta ja viidestä tutkimusartikkelista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kartelleja koskevista teksteistä talousmedioissa, maakuntalehden työntekijöiden haastatteluista (16) sekä suomalaisten pienyrittäjien haastatteluista (25). Liiketoiminnan vastuut ovat herättäneet kasvavaa huomiota viimeisen vuosikymmenen ajan. Keskustelussa ovat korostuneet myös erilaiset vastuullisen liiketoiminnan kautta mahdollistuvat hyödyt sekä yritykselle että yhteiskunnalle. - Liiketoiminnan vastuukeskustelua ja erityisesti yrityksen maineen merkityksen kasvua tässä keskustelussa on pidetty ikään kuin peilinä kasvavasta liiketoiminnan eettisyydestä. Tällainen tulkinta kuitenkin yksinkertaistaa ilmiöitä liikaa. Maineen rakentuminen myös siirtää vastuun toimintojen oikeellisuudesta eri sidosryhmien pohdittavaksi ja siten kysymys onkin enemmän eri sidosryhmien moraalisista arvioista. Vaikka yritysten yhteiskunnallinen valta lisää yritysten vastuuta siitä, millaiset päätökset olisivat oikeita, tärkeät kysymykset vastuiden ehtojen laatijoista saattavat hälventyä, Siltaoja määrittelee. Siltaojan mukaan liiketoiminnan vastuut ja aineettomat sosiaaliset resurssit ovat poliittis-moraalisia ilmiöitä. Ne eivät ole neutraaleja tai intressivapaita, vaan niiden avulla ihmiset pyrkivät edistämään omaa hyvinvointiaan. - Käytännön näkökulmasta yritysten tulisi huomioida paremmin ajan vaatimuksia organisaatiollisten käytänteiden oikeuttamisessa. Esimerkiksi moraalipohdinta ei ole perinteisesti ollut osa yritysviestintää, mutta nykyajan korostunut keskustelu sekä yritysten että kuluttajien moraalista edellyttää sitä. Siten erityisesti ristiriitaisten päätösten oikeuttamisen olisi hyvä ottaa erilaisia moraalipohdintoja huomioon ja organisaation viestien sisältöä tulisi suunnitella jo erilaisia areenoita ajatellen, Siltaoja suosittaa Yhteiskuntavastuu voi olla diskursiivinen kamppailu yrityksen työntekijöiden puheessa. Siten organisaatioissa ei välttämättä ole yhtä ja yhteistä ymmärrystä siitä, mitä vastuullisuudella tarkoitetaan. 14 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

15 -Vastuullisuus tulisi jo lähtökohtaisesti neuvotella organisaation sisällä sen sisäisten sidosryhmien kesken. Muutoin organisaatioissa saatetaan törmätä nostalgisoiviin puhekäytänteisiin, jotka saattavat estää erilaisten tapojen omaksumisen ja kasvattavat kuilua entisen ja nykyisen välillä. Myös johdon tulee ymmärtää, että ajallinen muutos vaatii myös innovatiivisempia ja yhteistyölähtöisempiä näkökulmia vastuullisuuden määrittelyyn. Lisätietoja: Marjo Siltaoja, puh. (014) tai Turun kauppakorkeakoulussa tarkastettiin johtamisen ja organisoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus: TOIMIJUUS STRATEGIAKÄYTÄNNÖISSÄ: DISKURSSI- JA KÄYTÄNTÖTEOREETTISIA AVAUKSIA Strategisen suunnittelun ja liiketoiminnan kehittämisen taustalla vaikuttaviin ja niitä ohjaaviin ajattelu- ja toimintatapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Usein ne huomaamatta estävät henkilöstön osallistumisen strategiatyöhön, vaikka osallistamiseen olisi yrityksissä panostettukin. Tämä käy ilmi KTM Pikka-Maaria Laineen väitöstutkimuksesta. Laine kohdentaa väitöstutkimuksessaan huomion sekä strategisen johtamisen taustalla vaikuttaviin vakiintuneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin että erilaisiin ymmärryksiin siitä, mitä ja kenen tehtävä liiketoiminnan kehittäminen on. Vakiintuneiden strategisen johtamisen käytäntöjen tunnistaminen on tärkeää, jotta ymmärretään, mitkä ajattelu- ja toimintatavat synnyttävät jatkuvasti strategian suunnittelun ja toteutuksen välistä kuilua, vaikka yhä enemmän ihmisiä pyritään osallistamaan strategiatyöhön. Laineen tutkimuksesta käy ilmi, että henkilöstöllä on erilaiset näkemykset siitä, miten liiketoimintaa pitäisi kehittää ja kenen tehtävä se on. Kyseessä eivät ole vain erilaiset näkemykset siitä, miten liiketoimintaa pitäisi kehittää. Olennaista on se, että organisaation eri jäsenet haluavat mieltää itsensä liiketoiminnan kehittäjiksi. He rakentavat ammatti-identiteettiään omalla roolillaan liiketoiminnan kehittämisessä. Tämä selittää osin sitä, miksi johdon esittämät strategiat eivät toteudu. Liiketoiminnan kehittämisen näkeminen vain ylimmän johdon tehtävänä vähättelee muiden organisaation jäsenten asiantuntemusta ja voi lisätä kyynisyyttä johdon strategioita kohtaan, Laine sanoo. Laine tarkastelee myös sellaisia organisaation perustoimintaa ja henkilöstön työntekoa ohjaavia ajattelu- ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat liiketoiminnan jatkuvan kehittämisen työn yhteydessä. Tämä tarkoittaa sellaista uutta näkemystä strategiatyöhön, jossa henkilöstön työkäytännöt ymmärretään strategiana. Näin työn yhteydessä tapahtuva liiketoiminnan kehittäminen on tunnustettavissa strategiatyöksi. Henkilöstön roolin tunnustaminen strategiatyössä ja liiketoiminnan kehittämisessä on tärkeää, jotta pystytään lisäämään ja kehittämään luovuutta ja innovatiivisuutta sekä itsemääräämisoikeudesta kumpuavaa innostusta organisaatioiden liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi sekä strategisen suunnittelun että organisaation perustoiminnan ja työnteon taustalla vaikuttavien ajattelu- ja toimintatapojen tunnistaminen on tärkeää, jotta ymmärretään, että tavoitteellinen kehittäminen vaatii rationaalisten perustelujen lisäksi toiminnallisia ratkaisuja, jotka tukevat ajattelu- ja toimintatapojen muuttumista. Lisätiedot: Pikka-Maaria Laine, puh , pikka-maaria.laine(a)ulapland.fi Turun yliopiston Kauppakorkeakoulun johtaminen ja organisointi alaan kuuluva väitös tarkasttetiin : JOHTAJANA SAIRAALASSA. JOHTAJAN TOIMIKENTTÄ JULKISESSA ERIKOISSAIRAALASSA KESKIJOHTOON JA YLIMPÄÄN JOHTOON KUULUVIEN LÄÄKÄRI- JA HOITAJA- TAUSTAISTEN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA Johtajan toimintakenttä julkisessa erikoissairaalassa on monimutkainen kokonaisuus, jossa kietoutuvat aivan omanlaisensa arvot, kulttuurit ja yhteisölliset rakenteet. Jotta sairaaloiden johtamiskäytäntöjä pystyttäisiin muuttamaan, johtaminen pitäisi ymmärtää niissä laajemmin ja kaikkia koskevana asiana. Tämä käy ilmi LL Juha V. Virtasen väitöstutkimuksesta. Väitöstutkimus perustuu 25 lääkäri- ja hoitajataustaisen johtajan haastatteluun ja kaikki Manner-Suomen sairaanhoitopiirit kattavaan dokumenttiaineistoon. Tutkimuksen mukaan johtajien toimintakenttää julkisissa erikoissairaaloissa säätelevät vanhat kulttuuriset ja rakenteelliset käytännöt. Vaikka erikoissairaaloiden johtamista on viimeisen 15 vuoden aikana pyritty uudistamaan yrityselämän esikuvien mukaisesti, uudistukset ovat jääneet pinnallisiksi, ja erikoissairaaloita voi luonnehtia edelleen professionaalisiksi byrokratioiksi. Erikoissairaaloissa lääkäreillä ja hoitajilla on omat ammatilliset linjaorganisaationsa huolimatta siitä, onko niitä merkitty organisaatiokaavioon ja muihin virallisiin organisaatiomäärityksiin. Tältä osin todellinen asiantila ja viralliset organisaatiomääritykset eivät ole yhdenmukaisia. Todellisuudessa erikoissairaalat ovat organisoituneet matriisiorganisaation tavoin, mutta tätä ei tutkimuksen mukaan selkeästi tiedosteta. Se aiheuttaa valta- ja vastuusuhteissa sekavuutta, Virtanen sanoo. Johtajan on hankala tunnistaa, kuka heidän esimiehensä on. Heidän vastuunsa on hajaantunut useaksi erilaiseksi, sairaalan sisäiseksi tilivelvollisuudeksi. Silti he olettavat olevansa viime kädessä tilivelvollisia vain yhdelle henkilölle, omalle esimiehelleen. Myös toimenkuvien määräytymisessä on epäselvyyttä, sillä HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

16 niitä ei ole kirjattu vaan ne päätellään itse. Usein toimenkuvat periytyvät edelliseltä johtajalta, mutta uudet johtajat eivät kuitenkaan saaneet edeltäjältään perehdytystä johtamiseen. Toisaalta johtajilla ei kuitenkaan ollut vaikeuksia oman toimenkuvansa muodostamisessa. Edellä mainittujen, maallikosta ehkä yksinkertaisten ongelmien korjaaminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska ne kiinnittyvät hyvin syvällisiin kulttuurisiin käytäntöihin. Niiden muuttamiseen tarvitaan vuosien sijasta jopa vuosikymmeniä. Muutos saattaa edellyttää toimenpiteitä jo lääkärien ja hoitajien peruskoulutuksessa, Virtanen sanoo. Paperilla sairaalaorganisaatioita on helppo yhdistellä, piirrellä uusia organisaatiokaavioita, tehdä uusia johtosääntöjä ja lanseerata johtamisoppeja. Todellisen muutoksen aikaansaaminen on aivan eri asia. Tutkimus paljasti myös runsaasti myönteisen muutoksen eväitä. Niihin kuuluu ennen kaikkea oman erikoisalansa hallitseva ja potilaan parasta toteuttava johtajisto ja henkilökunta. Vallitsevat tosiasiat tulisi mielestäni tunnustaa ja johtaminen ymmärtää paljon nykyistä laajempana ja kaikkia koskevana asiana. Johtamisen tulee sairaalassa edistää potilaan parasta, ja tämä tulee pystyä osoittamaan myös henkilöstölle. Sairaaloiden johtamista voi edullisesti parantaa soveltamalla olemassa olevaa tutkimustietoa käytäntöön. Se vaatii kuitenkin laaja-alaista johtamisajattelun muutosta, Juha V. Virtanen toteaa. Lisätiedot: Juha V. Virtanen, puh , juha. v.virtanen(a)tse.fi Tampereen yliopiston kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin : VERKKOKURSSI OPETUKSEN JA OPPIMISEN KOMPLEKSI- SENA TOIMINTATILANA (Online Course as Complex Activity Space for Teaching and Learning) Verkko-opetuksessa ja -opiskelussa on hyvin samankaltaisia toimintoja kuin muussakin opiskelussa. Verkkokurssien tehtävät tehdään edelleen yleensä kotona tai koulussa ja ne ovat aikataulutettuja. Verkko-opetuksessa ei tapahdu institutionaalisten tai oppiainerajojen äkillistä murtumista, vaan korkeakoulutuksen perinteiset käytännöt rakentuvat myös verkkoon. Opiskelijat kuitenkin kokevat opiskelumuodon erilaiseksi erityisesti sen vuoksi, että se ei sisällä tiettyyn aikaan ja paikkaan sitovaa lähiopetusta. Uusi kokemus on myös se, että verkkokurssille pääsee vierailemaan mihin vuorokauden aikaan tahansa. KL Leena Mäkelän tutkimus on etnografia, jossa verkkoopetukseen liittyvää muutosta tarkastellaan ammattikorkeakoulussa toteutetuilla verkkokursseilla. Tutkimuksessa analysoidaan, miten toimijat ottavat haltuunsa ja ymmärtävät uudenlaisen digitaalisen toimintaympäristön, millaisia erilaisia kulttuurisia käytäntöjä verkkokurssilla on havaittavissa sekä millaista vuorovaikutusta verkkokurssille syntyy sen jäsenten kesken. Opetusteknologian tutkimuksessa on ollut tavallista lähestyä verkko-oppimista toimintana, jossa tuloksiin päästään ihanteellisten pedagogisten ja teknologisten ratkaisujen kautta. Mäkelä on kriittinen tällaista tutkimusta kohtaan. Verkkokurssin monipuolinen analyysi osoittaa, että oppimistilanteessa vaikuttavat monet muutkin tekijät kuten tutkintokoulutuksen käytännöt ja säännöt, oppiainehistoria sekä oppiaineen opetuksen perinteet. Opettajat ja opiskelijat tuovat kursseille myös omat elämänpiirinsä, osaamisensa sekä vuorovaikutustapansa. Nämä erilaiset tekijät avaavat kukin osaltaan mahdollisuuksia oppimiseen, mutta eivät yksittäisinä tekijöinä ennusta sitä. Tutkimuksen mukaan toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa ratkeaa, miten erilaiset tarjolla olevat mahdollisuudet käytetään. Verkko-opetukseen siirtyminen ei tapahdu jyrkän muutoksen kautta, vaan toimijat yhdistävät uuteen teknologiaan ja toimintaympäristöön jo osaamiaan teknologioita ja perinteisen koulutuksen käytäntöjä. Verkko-opetukseen liitettyjen utopististen odotusten ja markkinaennusteiden näkökulmasta uusia ja vanhoja käytäntöjä yhdistävä muutosprosessi on hidas, mutta samalla se tekee toiminnan toteuttajilleen helpommin hallittavaksi. Tutkimuksen mukaan uusien ja vanhojen käytäntöjen yhdistäminen verkossa toteutuu koulutuksen evoluutioprosessina. Tällöin verkkokurssi ymmärretään kompleksisuustutkimuksen käsitteitä soveltaen oppivaksi järjestelmäksi, joka toisaalta säilyttää aikaisemmalle koulutukselle ominaisia piirteitä ja toisaalta ottaa vaikutteita ympäristöstä ja muuttuu ympäristönkin muuttuessa. Lisätietoja: Leena Mäkelä, puh , tamk.fi Universum selvitti: NUORET SUHTAUTUVAT VAKAVASTI YHTEISKUNTAVAS- TUUKYSYMYKSIIN Yritysten yhteiskuntavastuu on viime vuosien aikana noussut paljon puhutuksi aiheeksi. Skeptikot väittävät, ettei mikään yritys ota yhteiskunnallista vastuuta, kun taas yritykset itse vakuuttavat sen olevan erityisen tärkeä osa yrityksen strategisia valintoja. Universumin tutkimuksen mukaan, nuoria kiinnostaa yhä enemmän yritysten yhteiskuntavastuu. Mikäli yritykset haluavat kohentaa työnantajakuvaansa, pitää heidän enenevässä määrin osoittaa, miten vastuullisuus näkyy yrityksen toiminnassa. Työnantajakuvaan erikoistunut Daniel Wägerth Universumilta vakuuttaa,että yhteiskuntavastuu ja siihen liittyvät kysymykset noussee esiin nuorten osalta jo työnhakuprosessissa. Nuoret valitsevat mieluummin yrityksen, joka osoittaa teoillaan ottavansa yhteiskunnallista vastuuta Wägerth painottaa. Tämän takia onkin erityisen tärkeää, että yritykset 16 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

17 viestittävät yhteiskunnalle ja nuorille konkreettisia tekoja ja vastuukysymyksiä. Yrityksillä, jotka aktiivisesti panostavat yhteiskuntavastuukysymyksiin, tulee olemaan paras lähtötilanne kilpailussa parhaan työvoiman löytämisessä taantuman jälkeen Wägerth jatkaa. Mikäli yritykset toivovat kasvattavansa ja parantavansa työnantajakuvaansa, on heidän toisaalta kommunikoitava opiskelijoille paremmin yhteiskuntavastuullisia strategioitaan, toisaalta myös konkreettisesti tehdä jotakin asioiden eteen. Nykyisin ei riitä vain sanat, teoilla on todellinen merkitys näissä asioissa Wägerth muistuttaa. Ruotsissa tämän vuoden tutkimustulosten mukaan, IKEA pitää pintansa, kun opiskelijoilta kysyttiin, mikä yritys heidän mielestään ottaa vastuuta ja vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan, niin ekologisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Opiskelijoiden mukaan tulos on tämä, sillä IKEA on aktiivisesti ottanut kantaa osaltaan saamaansa kritiikkiin ja parantanut käytäntöjään tämän jälkeen merkittävästi. HENRY ry ja Työterveyslaitos julkistivat tekemänsä laajan kyselyn: ORGANISAATIOIDEN REKRYTOINTIKÄYTÄNNÖT Kysely toteutettiin HENRYn jäsenkunnan keskuudessa lokakuussa Nettikyselyyn vastasi 1686 HR-johtajaa ja asiantuntijaa. Katso raportin tiivistelmä tämän jäsentiedotteen sivulla 4. Koko raportti julkaistaan Riittävän hyvät henkilöstökäytännöt portaalissa. Lisätietoja: Tiimipäällikkö Kirsi Junnila, Työterveyslaitos, p Erikoispsykologi Laura Honkaniemi, Työterveyslaitos. p Suomessa opiskelijatutkimus on vielä käynnissä ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten tulokset ovat muuttuneet viime vuoden tuloksiin verrattuna, jolloin ensimmäisellä sijalla loisti Nokia. Samassa tutkimuksessa IKEA sijoittui kymmenenneksi. Suomessa näkemys on yleisesti se, että kaikki julkishallinnon organisaatiot ovat hyvinkin tarkkoja yhteiskuntavastuullisuudessa. Suomalaiset luottavat siihen, että julkissektori yleisesti on vastuullinen instituutio kertoo Suomen Universumin maajohtaja Michaela von Wendt. Lisätietoja: Linda Corin, Project Manager/ Finland, puh , Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian täydennyskoulutusta Ratkaisukeskeinen valmentaja, 40 op Koulutussuunnittelu, 5 op ja Asiantuntija esimiehenä, 4 op ja Muutosvalmentaja, 30 op Työnohjaajakoulutus, 80 op Verkon ja sosiaalisen median mahdollisuudet koulutuksissa ja osaamisen kehittämisessä, 4 op ja Uralle potkua ja jatkoa valmennusohjelma, 3 op 1.9., 21.9., ja Lisätiedot, ilmoittautuminen ja haku koulutuksiin osoitteessa: Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

18 Kuukauden henryläinen: Martti Helsilä Kuka? Martti Helsilä, kauppat.maist. - Edustan suuria ikäluokkia, joten olen juuri siirtynyt jokapäiväisestä työstä sivummalle. Nyt on työn alla keikkoja, kirjoittamista ja harrastuksia, joista lapsuuden ja nuoruuden harrastus kuorolaulu palasi taas agendalle. Mitä teet? Missä teet? Kauanko alalla? Tein päivätyöni - yli 42 vuotta - pääosin neljässä työpaikassa: vuosi teollisuudessa ja, sitten Kauppakorkeakoulussa, Liiketaloustieteellisessä Tutkimuslaitoksessa sekä Oulun Yliopistossa. Pisin osa meni työantajain järjestöelämän piirissä mm. tes-neuvottelijana ja lopuksi Johtamistaidon Opistolla apulaisjohtajana (HRM: työsuhdeasiat ja palkkaus painopisteenä). Mottosi? Motto J.W Goethen sanoin: Elämän suurin onni ja runsain voitto on iloinen ja hyvä mieli Miten lähdit henkilöstöalalle ja päädyit HR-tehtäviin? Kauppakorkeakoulun aikoihin minut vei mukanaan Osmo A. Wiion opit ja niinpä perusasioiden, henkilöstöasioiden ja johtamisen lisäksi viestinnän harrastus, opetus ja tutkimus oli oma leipälajini. Proffani ja kahden kurssikaverini kanssa muodostimme ns. Wiion koulukunnan (Osmon antama nimitys), ja siitä henkisestä perinnöstä en ole vieläkään päässyt eroon - en tosin haluakaan. Kauanko olet ollut HENRYn jäsen ja mitä HENRY sinulle merkitsee? Kun vuonna 1975 siirryin järjestömaailmaan, ehdotin Honeywellin henkilöstöpäällikkö Veikko (Jussi) Sipolalle, että tulisin mielellään Henkilöstöhallinnollisen yhdistyksen (HENRYn yksi edeltäjä) jäseneksi. Kun Jussi oli sihteerinä, hän vei asian eteenpäin, ja niinpä löysin sieltä kotipesän. Olin luottamustehtävissäkin ja taidan olla vieläkin, mutta sihteeriksi ei silloinen työtilanteeni antanut myöten. HENRY on loistava ammattilaisten yhteisö ja tarjoaa erinomaisia kollegojen tapaamismahdollisuuksia. Ammatillinen testamentti? Työni oli pitkään neuvontaa sekä työehtosopimusten tekemistä ja niiden selvittämistä. Niinpä opin ainakin ymmärtämään monien kiistojen suhteellisuuden sekä kuuntelemaan kaikkia osapuolia. Luulen oppineeni myös sekä neuvottelemaan sopimukseen pääsemiseksi että kirjoittamaan tekstejä, joita toiset soveltavat. Mitä pidät tärkeänä kaikille henryläisille? Ansaitsin leipäni melko pitkään tutkijana ja toivon, että yhä koulutetummat henryläiset oppivat arvostamaan ja arvioimaan tutkimusta - en tarkoita tutkimusta. Sosiaalipsykologian klassikko Kurt Lewin lausui aikoinaan Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Toivoisin, että henryläiset ovat edelläkävijöitä myös yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen soveltajina. - Selkeää kirjoitustaitoa ja puhetaitoa en osaa liiaksi arvostaa. Kynästäni on lähtenyt satoja artikkeleita ja lukuisa määrä kirjoja, joilla olen yrittänyt välittää toisille itse oppimaani. Käytän työssäni tai vapaa-aikanani suomea, ruotsia, englantia ja saksaa enkä voi kyllin korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. - Se, mikä monen meidän henryläisen heikko kohta on, on erilaisten tuulien ja muoti-ilmiöiden perässä juokseminen. Kas kun ihminen on Sokrateen ja Platonin ajoista kovin vähän muuttunut, ei kannata aina hurmaantua uusista ajatuksista. Moni meistä ymmärtää ihmisen käyttäytymistä paremmin kuin yritystaloutta ja se on selvä puute. Yritin itsekin jo 70-luvulla opettaa talousasioita henkilöstöihmisille, mutta ehkä 2010-luku tekee viimein siitä alueesta suositun työkalupakin osan. Miten työsi on muuttunut? Hämmästyttävän vähän työni on muuttunut. Luonnollisesti työvälineet ovat muuttuneet, netti tarjonnut runsaasti uusia mahdollisuuksia jne., mutta henkilöstötyössä ihmiset ovat aina keskiössä. Elämää työn ulkopuolella? Lienen multiharrastaja. Lomat on vietetty jatkuvasti ulkomailla. Elämäni ovat aina täyttäneet kirjat, kukat, musiikki ja hieman myöhemmin kuorolaulu, ooppera, taide sekä lukuisat muut harrastukset sormustinkeräilyä unohtamatta ja viinejä rakastaen, ja niitä kaikkia aion edelleen vaalia. Yritä sinäkin vaalia luovuuttasi hajottamalla itseäsi niin työssä kuin vapaa-aikana mahdollisimman moneen. Se palkitsee uusina ideoina. - Äläkä unohda hyvien ihmissuhteiden merkitystä, sanoo naimisissa yli 40 vuotta ollut! 18 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

19 Uutta kirjallisuutta HENRYn jäsentiedotteessa esitellään johtamisen, henkilöstötyön ja työhyvinvoinnin alueelta kirjauutuuksia sekä julkaistaan henryläisten kirja-arvosteluja. HENRYn jäsenet saavat jäsenetuna alennusta useilta kotimaisilta kustantajilta. Jäsenalennukset ja menettelyt alennuksen saamiseksi löydät kirjautumalla HENRYn jäsenextraan. HENRY ei välitä kirjoja. SUURI MURROS (The Great Transformation. The Political and Economic Origins of Our Time) Karl Polanyi, (suom.), Osuuskunta Vastapaino, 2009 ISBN Unkarilaissyntyisen taloushistorioitsija Karl Polanyin ( ) tunnetuin teos on vuonna 1944 julkaistu Suuri murros, josta ajan mittaan on tullut talous- ja yhteiskuntatieteiden moderni klassikko. Maailman globalisoituessa teos on edelleen ajankohtainen. Polanyin mukaan 1700-luvun lopun Englannissa tapahtui suuri murros, joka myöhemmin levisi ympäri maailman. Pappien, sotilaiden ja poliittisen vallan hallitsema maailma vaihtui kauppiaiden maailmaksi, jossa markkinoiden logiikka alkoi tunkeutua kaikkialle. Kysymys oli ennen kaikkea kulttuurisesta murroksesta. Ihminen, luonto ja vaihdon välineet saivat taloustieteen kehyksessä uudet tulkinnat palkkatyönä, raaka-aineena ja pääomana. Murroksen seuraukset olivat niin ankaria, että vastareaktiona syntyivät niin työväenliike, sosialismi ja kuin ajan myötä uusi hyvinvointivaltion mallikin. Elämme edelleen kauppiaiden maailmassa. Polanyin klassinen teos on tänäänkin ensiarvoisen tärkeä apuväline yrittäessämme ymmärtää, mitä horisontteja siinä kuvattu uusi maailma on avannut ja mitä puolestaan sulkenut. DYNAAMINEN JOHTAMINEN kohti yhteisöllistä ja näkemyksellistä johtamista Jalava Urpo Matilainen Risto, TammiPro, 2010 ISBN Kirjassa integroidaan strateginen ja operatiivinen toiminta sekä näkemyksellinen ja yhteisöllinen johtaminen. Lisäksi esitellään useita uusia johtamisen malleja ja metodeja. Johtaminen on viime aikoina kehittynyt mekaaniseen ja rituaalimaiseen suuntaan. Kirjassa esitellään ajatus- ja toimenpidemalleja, joilla on mahdollista kehittää johtamista älykkäämmäksi, tehokkaammaksi, helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Kirjan opein on mahdollista tähdätä koko organisaation sitoutumiseen tuottamaan osaamisellaan strategista muutosta ja siten saada merkittävä kilpailuetu. Vaikka kirjan taustalla on vahva teoria, silti se on käytännöllinen. Kirjan sisältöä voi hyödyntää kaikenkokoisissa organisaatioissa monikansallisesta konsernista pieneen yritykseen. Kirjan oppien soveltaminen käytäntöön ei vaadi erikoistaitoja; ainoastaan ennakkoluulottomuutta. Kirja on tarkoitettu johtajille ja esimiestyötä tekeville. Se on hyödyllinen myös kaikille niille, jotka ovat jäseninä työyhteisöissä. Lisäksi kirja soveltuu kehittäjille ja työelämän koulutuksen oppimateriaaliksi. JOHTAMINEN GLOBALISAATIOSSA teoria ja käytäntö Esko Passila, Fopco Ltd, ISBN Tulevaisuuden skenaario Suomessa on se, että yritykset kansainvälistyvät ainakin kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihe on jo käynnissä ja sitä edustavat kasvua uusilta markkinoilta hakevat yritykset. Toinen ryhmä yrityksiä joutuu suomalaisen demografisen muutoksen uhkaamaksi. Tämä uhka edellyttää ulkomaisen työvoiman voimakasta lisäämistä Suomessa. Tulossa olevat muutokset merkitsevät sitä, että ylivoimaisesti suurin osa johtajista joutuu yhä enemmän tekemisiin vieraiden kulttuurien kanssa niin työntekijöinä kuin asiakkainakin. Eri kulttuurien kansalaisilla arvot ja prioriteetit ovat erilaisia päätöksiä tehtäessä ja toimeenpantaessa. Ihmisen arvomaailma vaikuttaa hänen suhtautumiseensa kanssaihmisiin, työtovereihin, esimiehiin, alaisiin, kansainvälisiin suhteisiin ja toimimiseen kansainvälisissä yrityksissä. Kansainvälisissä johtotehtävissä toimivan henkilön on vapautettava itsensä ennakkoluuloista ja asenteista menestyäkseen tehtävässään. Hänen on pystyttävä tunnistamaan eri kulttuureissa vallitsevat vaarat ja mahdollisuudet. Tämä kirja osoittaa, että kulttuurin vaikutus ei ole koskaan stabiili ja sen vaikutukset ovat huonosti ennustettavissa. Lisäksi vaikuttavat useat muut taustamuuttujat. Tällaisia muuttujia ovat sosiaalinen ja liiketaloudellinen toimintaympäristö, toimialan organisatoriset vaatimukset ja erityispiirteet ja mukana olevien henkilöiden persoonalliset piirteet. Johtajan on pystyttävä havaitsemaan, mikä tekijöistä vaikuttaa eniten henkilöstön käyttäytymiseen. Tämän kirjan tarkoitus on antaa keinoja eri tekijöiden tunnistamiseen. Suomen nopeasta kansainvälistymisestä huolimatta suomenkielistä kirjallisuutta kansainvälisestä johtamisesta ei ole. Tämän päivän realismia on, että yritykset pyrkivät siirtämään oman organisaatiokulttuurinsa myös muissa kulttuureissa toimiviin yrityksiin. Nokia Way on eräs menestyneimpiä esimerkkejä. Eettiset käsitykset poikkeavat myös kulttuurien välillä suuresti. TEHOKAS LIIKETOIMINNAN JOHTAMINEN Esko Passila, Fopco Ltd, ISBN Lamantappaja. Vain yritykset voivat nostaa maailman talouden lamasta. Siksi tarvitaan lisää yrityksiä. Viime vuosisadan loppu todisti, että vain voittoa tuottavat yritykset pystyvät tehokkaimmin tuottamaan tuotteita ja palveluja. Yrittäminen ja yrityksen pyörittäminen ovat kuitenkin taitolaji, jossa tarvitaan myös kirjatietoa ja yrittäjien itsensä mukaan myös ripaus onnea. Tämän päivän yhteiskunnassa yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien on oman etunsa vuoksi perehdyttävä liiketoi- HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU

20 minnan eri osa-alueisiin ja niiden vaikutukseen siihen, mitä kertyy sen kuuluisan viivan alle. Kirja on erittäin ansiokas ja todella perusteellinen selvitys johtamisen eri osa-alueista. Kaikki pk-yritykseen liittyvät toimintosektorit tulevat käsitellyksi melkeinpä ABC-muodossa. Tämä on käsikirjoitukseen perehtyneen asiantuntijan käsitys Tehokas liiketoiminnan johtaminen kirjasta. ARVOSTUS valmentava kirja esimiehille Kurttila Minna Laane Taina Saukkola Kirsi Tranberg Tiina, TammiPro, 2010 Kirja on kuin viisas valmentaja, joka kulkee mukana esimiehen matkassa. Kirja kiteyttää neljän kokeneen esimiestyön, valmennuksen ja työnohjauksen ammattilaisen osaamisen ihmisten johtamisesta rohkeiksi pohdinnoiksi ja tehokkaiksi harjoituksiksi. Kirjan tieto kasvaa harjoitusten kautta esimiehelle omannäköisiksi johtamisen työkaluiksi. Arvostus-kirjan luettuaan esimies voi kohdata rauhallisin mielin kaikkein haastavimmatkin tilanteet. Kirja ottaa kantaa arvostamisen ja inhimillisyyden puolesta työelämässä ja perustelee positiivisen psykologian tutkimuksen avulla, miten arvostava ote on nykyesimiehen tärkein menestystekijä. Arvostus kannustaa lukijansa työn mielekkyyden kasvattamiseen, oman persoonan ja kokemuksen taitavaan hyödyntämiseen sekä entistä parempaan vapaa-ajan viettoon hyvän elämän tasapainoon. Kirjaa voivat hyödyntää myös työnohjaajat, valmentajat, henkilöstöammattilaiset, työhyvinvoinnin kehittäjät ja kouluttajat. KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI Kristallisoi toimintasi. Saavuta tavoitteesi. Leskinen, Tomi Hult, Hannamari, TammiPro, 2010 Oman elämän ja ajankäytön hallinta on haasteellista. Elämässä ja työssä menestymisen lähtökohtana on ymmärrys siitä, että kukaan meistä ei voi hallita elämää, voimme hallita ainoastaan omaa toimintaamme. Hyvinvointia tukevaa toimintaa johtamalla voidaan lisätä itsetuntemusta ja kasvattaa voimavaroja tavoitteiden saavuttamisen tueksi. Hyvinvointi kattaa viisi tärkeää osa-aluetta: työssä onnistuminen, henkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, ravitsemus sekä lepo ja palautuminen. Tämä kirja auttaa oivaltamaan ja luomaan tavoitteellisen hyvinvointiohjelman, jonka avulla on mahdollista päästä päämäärään. Kirja on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat ymmärtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksen ja löytää työkaluja sen kehittämiseen. Energinen, osaava ja inspiroitunut yksilö kulkee kohti visiotaan luomansa strategian mukaisesti. Yksilön hyvinvointi on arvokasta hänen itsensä lisäksi myös työyhteisölle ja yritykselle. Tietoisesti elämäänsä ja toimintaansa johtava yksilö osaa käsitellä niin haasteita kuin kehittymismahdollisuuksia rohkeasti, mikä mahdollistaa työssä onnistumisen ja tuloksellisuuden kestävästi. STRATEGIA ARJESSA OIVALLUKSIA ORGANISAATION UUDISTAJALLE Tuomi, Lauri, Sumkin, Tuula, WSOYPro, 2010 ISBN Strategiaprosessi on organisaation johdon ja henkilöstön yhteinen oppimisprosessi, jonka tuloksena syntyy yhteinen näkemys organisaation tulevaisuudesta. Tämä kirja haastaa johdon ja esimiehet uudenlaiseen, organisaation oppimisprosesseja ohjaavaan ja kehittävään strategiaprosessiin. Teos selkeyttää hajanaiset strategiakäsitteet ja luo pohjan yhteiselle ymmärrykselle siitä, miten luomme yhteisen tulevaisuuden. Kirja tarjoaa työvälineitä yhteisen tulevaisuuden ja strategian rakentamiseen ja maastoutukseen. Kirja soveltuu johdon, esimiesten ja kehittäjien käsikirjaksi strategiaa ja organisaation oppimisprosesseja uudistettaessa. Se tukee yrityksen kilpailukyvyn parantamista, organisaation jatkuvaa kykyä uudistua sekä avainhenkilöstön sitoutumista organisaation kehittämiseen. Kirja soveltuu hyvin myös korkea-asteen ja työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen strategisen ja osaamisen johtamisen koulutusaineistoksi. Executive Program in Relational Leadership and Organisational Innovation The Leadership program is an invitation to executives and human resource leaders working with national, international or global relations. We invite you to develop ways of leading organisational development and innovation. The participants will learn about a variety of new and traditional organisational and leadership theories, reading and working with a mix of more traditional literature and more recent developments in different approaches to leadership. A variety of innovative human resource and coaching tools are an integral part of the program. This training program will be closely connected to the participant s own projects and practice. The program starts in Autumn 2010 and it consists of four four-day meetings of which two of them will be in Holland, one in Denmark/Sweden and one in Finland. For more information: Jukka-Pekka Heikkilä GSM In association with 20 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/MAALISKUU 2010

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin johtaminen 2011

Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Uudistu ja uudista messut 29.9.2011 Ossi Aura Excenta Oy, jatkossa Pohjola Terveys Oy Hyvinvoinnin johtaminen johtamista josta voi innostua! Hyvinvointia johdetaan ensin ylhäältä

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Assession HOGAN-koulutukset keväällä 2014

Assession HOGAN-koulutukset keväällä 2014 Assession HOGAN-koulutukset keväällä 2014 Hogan Assessments Systems -testiperhe tunnistaa työn näkökulmasta persoonallisuuden kolme tärkeintä osaa: - HPI - henkilön pysyvät persoonallisuuden piirteet,

Lisätiedot

HR-Johtajabarometri 2014. Yhteenveto tuloksista MPS Enterprises Tutkimuspäällikkö Niilo Mäkelä

HR-Johtajabarometri 2014. Yhteenveto tuloksista MPS Enterprises Tutkimuspäällikkö Niilo Mäkelä HR-Johtajabarometri 2014 Yhteenveto tuloksista MPS Enterprises Tutkimuspäällikkö Niilo Mäkelä Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä 20.11.-3.12.2013 välisenä aikana. Vastaajat 2012 2013

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9.

Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9. Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Kehity, niin menestyt Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Mikä yhdistää BP:n katastrofia Meksikonlahdella ja kansainvälisten vaatejättien osallisuutta Bangladeshin vaatetehtaan kohtalokkaassa

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä.

Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä. Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä. Rekrytointi voi tulla kalliiksi ilman luotettavaa kumppania. Onnistuneen ja epäonnistuneen rekrytoinnin ero on taloudellisesti merkittävä. Rekrytointi on kriittinen

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Rekrytointiviidakosta paratiisiin

Rekrytointiviidakosta paratiisiin Rekrytointiviidakosta paratiisiin HENRY FOORUMI 2010 Vihreä kilpailukyky inhimillinen vallankumous HR-partner Eija Ronkainen 9.11.2010 Fennia-ryhmästä kokonaisvaltaiset vakuutuspalvelut Yritykset Yrittäjät

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä

Sosiaalinen media yrityskäytössä Sosiaalinen media yrityskäytössä Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. kevät ti 9.4.2013 kevät ke 8.5.2013 syksy ti 17.9.2013 Sosiaalinen media yrityskäytössä Täsmäkoulutus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

HR Next Practice 29.3.2012

HR Next Practice 29.3.2012 HR Next Practice 29.3.2012 Työ on tehtävä joukolla, kilvan ja iloisella mielellä. akateemikko Kustaa Vilkuna kirjassaan Työ ja ilonpito 1946 8.30 Ilmoittautuminen ja aamiainen 9.00 Tervetuloa seminaariin

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Ajankohtainen symboli Uskommeko oikeisiin asioihin? Johtamisen uusi symboli Voima vs. ketteryys voittamisesta Voittajia

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Ihmisten erilaisuus ja yhteisen ymmärryksen löytäminen

Ihmisten erilaisuus ja yhteisen ymmärryksen löytäminen Heli Pietilä heli.pietila@zoomin.fi +358 50 350 1860 Ihmisten erilaisuus ja yhteisen ymmärryksen löytäminen ZoomIN Oy - toimialana AJATTELUTTAMINEN johtamisvalmennus - muutos- ja kehityskonsultointi coaching

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

HRV-palvelut yritysten käyttöön

HRV-palvelut yritysten käyttöön V O I M A A T Y Ö Y H T E I S Ö Ö N T E H O A T O I M I N T A A N HRV-palvelut yritysten käyttöön Edessä rekrytointi? Muutospaineita työyhteisössä? Hukassa hyvä työilmapiiri? Uuteen suuntaan? HRV-palvelut

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot