henki isältä pojalle Muista metsätien rakentaminen ja kunnossapito FSC-sertifiointi tarjolla myös yksityismetsiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henki isältä pojalle Muista metsätien rakentaminen ja kunnossapito FSC-sertifiointi tarjolla myös yksityismetsiin"

Transkriptio

1 henki UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2012 isältä pojalle taisto Pölkki kasvattaa metsää Pojilleen Esittelyssä: kannonnoston seurantakoe Muista metsätien rakentaminen ja kunnossapito FSC-sertifiointi tarjolla myös yksityismetsiin

2 kannattaa pitää kunnossa Metsätien kestoon vaikuttaa tien käyttömäärän lisäksi tien huoltaminen, UPM:n metsä- 20Metsätiet operaatioasiantuntija Reijo Antikainen ja metsäasiantuntija Hannu Kinnunen kertovat. MUUtoKsen KAUttA parempaa palvelua UPM Metsä on kesän aikana organisoitunut uudelleen. Tavoitteenamme on olla lähellä ja tiiviissä kontaktissa sekä puuta jalostavia tuotantoyksiköitämme että myös metsänomistaja-asiakkaitamme. molemmissa tapauksissa on kyse halusta ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja palvella parhaalla mahdollisella tavalla riippumatta siitä, kummassa päässä puun hankinta- tai jalostusketjua asiakkaamme on. elokuun alussa toimintansa aloittaneet integraattialueemme ovat keskeinen elementti entistä toimivamman ja hankintaketjun molempia asiakaspäitä palvelevaa verkostoa. Organisaatiomme entistäkin vahvempi side tehdasasiakkaisiin ja keskeisten maakuntien metsänomistajiin on varmasti tervetullut piristysruiske palveluidemme edelleen kehittämiseksi. Organisaatiomme sisäisiä vastuita on selkeytetty; metsänomistajalla on nyt yksi kontaktihenkilö, metsäasiakasvastaava, joka toimii linkkinä kaikissa metsänomistajaa koskevissa asioissa oli sitten kyse puukaupasta tai metsäpalveluista tai mistä tahansa metsänomistajan ja upm metsän välisestä asioinnista. metsäasiakasvastaavan taustalla toimii kokonainen joukko asiantuntijoita ja osaajia. Korjuu- ja logistiikka huolehtii puukauppojen korjuun ohjelmoinnista ja toteutuksesta ammattitaitoisten korjuuyrittäjien palveluita hyödyntäen. metsäliiketoiminnan metsäasiantuntijat vastaavat yhdessä upm Silvestan operaattoreiden ja metsänhoitotöihin erikoistuneiden resurssien avulla sovittujen metsänhoitotöiden ja muiden metsäpalveluiden toteuttamisesta. Kanssamme tiiviimpään kumppanuuteen sitoutuville metsänomistaja-asiakkaillemme upm metsällä on valmiudet tuottaa palveluita myös vaativaa erityisosaamista edellyttävillä alueilla, kuten omaisuuden hallinta- sekä laki- ja kiinteistöpalvelut. puunhankintaa ja metsäliiketoimintaa johdetaan jatkossakin eri yksikköinä, millä halutaan varmistaa se, että molempia kehitetään aktiivisesti tavoitteena tehokkuus ja palveluiden jatkuva parantaminen. meitä voi joka tapauksessa kutsua tutulla yhteisnimikkeellä upm metsä, sillä metsänomistajiin päin haluamme profiloitua yhtenä ja yhtenäisenä toimijana ja palveluiden tuottajana. metsänomistajien tavoittaminen on meille positiivinen haaste, jonka eteen haluamme tehdä kovasti töitä. Tavoitteenamme on kehittää ja avata uusia kanavia, jotta nekin metsänomistajat, joita ehkä emme ole nykykeinoin onnistuneet tavoittamaan, saataisiin kontaktoitua ja aktivoitua löytämään ja tiedostamaan oman metsäomaisuutensa tarjoamat mahdollisuudet. Venäjän Wto-jäsenyys on mahdollisuus eikä uhka. pitkään julkisuudessa käyty spekulointi venäjän WTO-jäsenyydestä voidaan vihdoin lopettaa. pyöreän puun alentuneet vientitullit astuivat voimaan elokuun lopussa, ja odotus on siis ohi. vaikka kotimainen raaka-aine on aina etusijalla Suomen tehtaidemme puuhuollossa, venäjän vientitullien alentuminen tarjoaa lisää puuhuoltovarmuutta eritoten Itä-Suomen tehtaillemme, kun etenkin venäläisen koivukuitupuun tarjonta lähtee piristymään. Tämä ei ole keneltäkään pois, vaan varmistaa osaltaan paremmat liiketoiminnalliset edellytykset nykyiselle kapasiteetillemme. ei myöskään pidä unohtaa, että puu- ja paperituotteiden tuontitullit venäjän markkinoille alenevat vaiheittain. Suomalaisella metsäteollisuudella on tässä suhteessa erinomaiset mahdollisuudet saada lisää jalansijaa venäjän markkinoilla tilanteessa, jossa markkinanäkymät ovat yleisesti ottaen haasteelliset. Näen, että venäjän WTO-jäsenyys on myös metsänomistajien etu, kun asiaa katsotaan kokonaisuutena. 2

3 Genom förändring mot bättre betjäning UPM Skog har under sommaren genomgått en omorganisering. vårt mål är att ha en nära kontakt både med våra virkesförädlande produktionsanläggningar och med våra skogsägarkunder. i bägge fallen är det frågan om en vilja att förstå kundens behov och betjäna på bästa möjliga sätt oberoende av i vilken del av virkesanskaffningen eller förädlingskedjan kunden finns. våra integratregioner, vilka började med sin verksamhet från första augusti, är centrala element för ännu bättre fabriks- och skogägarkundkontaktnät inom virkesanskaffningen. en ännu starkare bindning än förut till fabrikskunderna och skogsägarna ute i bygderna kommer säkert också att fungera som vitamininjektion för att utveckla våra tjänster ytterligare. organisationens interna ansvarspersoner har förtydligats; skogsägaren har nu en kontaktperson, en skogskundansvarig, som verkar som vår länk inom virkeshandel, skogstjänster eller vilka andra ärenden som helst som berör skogsägarkunden och upm skog. ett nätverk av sakkunniga experter står bakom den skogskundsansvarige. drivning och transporter sköts som förut av våra experter tillsammans med yrkeskunniga företagare. skogsaffärsverksamhetens experter ansvarar för verkställigheten av överenskomna skogsvårdstjänster tillsammans med upm silvestas operatörer och specialistresurser med inriktning inom skogsvård. upm skog har också beredskap att betjäna när det gäller krävande egendomsförvaltning, juridiska- och fastighetstjänster. Både virkesanskaffningen och skogsaffärsverksamheten leds fortsättningsvis som olika enheter, för att säkerställa att de bägge utvecklas aktivt för effektivitet och förbättring av tjänsterna. namnet upm skog kommer också i fortsättningen att vara vår profil som en aktör och producent av tjänster. vi hoppas också i fortsättningen via gamla och nya kanaler kunna betjäna våra nuvarande och nya skogsägarkunder till full belåtenhet. angående spekulationerna i offentligheten om rysslands Wto-medlemskap kan de nu äntligen upphöra. de nedsatta exporttullarna för rundvirke togs i bruk i slutet av augusti, vilket är positivt. det inhemska virket kommer ändå alltid att ha störst betydelse för virkesanskaffningen till våra inhemska fabriker. som jag ser det är rysslands Wto-medlemskap en möjlighet och inte ett hot. Pekka rajala puunhankinnan JohtaJa, upm metsä virkeanskaffningsdirektör, upm skog 24 4 UUTISeT 14 9 YTIMeSSÄ Miksi metsänhoito kannattaa? 10 MeTSÄNOMISTaja Soinilainen Heikki Pölkki kasvattaa sukunsa metsiä pojilleen Mikolle ja Johannekselle. 15 VIeraSkYNÄ Metsänomistaja Heikki Lehmonen teki ekoteon ja rikastutti luontoa järjestämällä säästöpuuryhmän polttamisen. 16 UPM:N TarjOaMa FSC-ryhmäsertifiointi nyt myös yksityismetsiin. 18 MeTSÄlUONTO & YMPÄrISTÖ Vierailemme metsänomistaja Sari Ekosen METSO-ohjelman mukaisessa suojelukohteessa. 19 katse luontoon Pakurikääpä on ollut tunnettu lääkeaine jo tuhansia vuosia. 20 MaaSTOSSa Perusparanna, kun metsätien pinta on urittunut ja tie on menettänyt kantavuutensa. 23 MeTSÄVINkkI Vanha sählymaila on hyvä työkalu heinäykseen. 24 energiapuun korjuu Esittelyssä Metlan ja UPM:n mittava kantojen noston seurantakoe ja Saana Kataja-ahon ekologian väitöskirjatutkimus kantojen noston vaikutuksista. 28 MeTSÄSTÄ lopputuotteiksi Suomalaisten metsänomistajien puu jalostuu moneksi. 30 INNOVaaTIO Koneellisen puunistutuksen tuottavuus kasvaa uudella istutuskoneella. 31 kalvila 32 VUOSIreNkaaT Oulujärven ja Siikajoen yhdistävä uittokanava oli aikansa erikoisuus. 33 ajassa Tulossa on kylmä talvi, säämies Matti Paasonen ennustaa. 3

4 UPM Metsämaailmasta löydät tuoreimmat uutiset ja tapahtumat sekä tiedot puumarkkinanäkymistä ja UPM:n monipuolisista metsäpalveluista. Janne Seilo Pohjanmaan integraattialue keski-suomen integraattialue Matti Toivakainen Tuomas Hallenberg Timmo Blauberg länsi-suomen integraattialue itä-suomen integraattialue Esa Korhonen Tero Nieminen puunhankinta järjestyy neljään alueeseen UPM uudelleenorganisoi puunhankintaansa ja metsäpalveluitaan. UPM:n puunhankinta organisoituu neljään integraattialueeseen, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä UPM:n kyseisillä alueilla sijaitsevien tehdasintegraattien kanssa. Muutoksen tavoitteena on lisäksi metsänomistaja-asiakkaiden entistäkin parempi palvelu, toiminnan tehostaminen ja sisäisen yhteistyön selkeyttäminen, Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala sanoo. Länsi-Suomen integraattialueen aluejohtajaksi on nimitetty Tero Nieminen, Muutoksen tavoitteena on entistäkin parempi palvelu. Itä-Suomen aluejohtajaksi Esa Korhonen, Pohjanmaan aluejohtajaksi Janne Seilo ja Keski-Suomen aluejohtajaksi Matti Toivakainen. Pohjois-Euroopan puunhankinnan keskitetystä hankinnan suunnittelusta ja operaatioiden ohjauksesta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty Tuomas Hallenberg ja Venäjän ja Baltian alueesta vastaavaksi johtajaksi Timmo Blauberg. Sauli Brander Panu Kärkkäinen Sauli Brander on nimitetty metsäliiketoiminnan johtajaksi ja Panu Kärkkäinen metsäpalvelujohtajaksi. Puunostajat ovat nyt metsäasiakasvastaavia Metsänomistajien ensisijaisia yhteyshenkilöitä ovat UPM Metsän metsäasiakasvastavaavat, aiemmalta titteliltään puunostajat. Heidän työparinsa, joiden aiempi titteli oli metsäsuunnittelija, ovat jatkossa metsäasiantuntijoita. UPM:n metsäasiakasvastaavien yhteystiedot paikkakunnittain ja henkilöittäin löytyvät osoitteesta tai puhelimitse numerosta

5 Bonvesta.fi-sivuilta löytyvät tiedot myytävistä UPM:n metsätiloista ja rantatonteista. Sivuilta voit tilata myös uusista kohteista kertovat metsänvartija- ja rantavahti-uutiskirjeet. NYT ON AIKA... miettiä oman metsän hakkuu- ja hoitotarpeet yhdessä oman metsä asiakasvastaavan kanssa. Tulevista hoitotöistä, esimerkiksi ensi kesän taimitilauksista, kannattaa sopia hyvissä ajoin. IntegraattIalueIden vastuuhenkilöt länsi-suomen INTegrAATTIAlUe Integraattialueen johtaja Tero Nieminen Metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo, Hämeenlinna Metsäasiakaspäällikkö Jouni Kohonen, Tampere Metsäasiakaspäällikkö Jaakko Iso-Markku, Rauma Puumarkkina-asiantuntija Jarkko Leppimäki Operaatiopäällikkö Timo Leppälä Metsäpalvelupäällikkö Jari Sulkava ITä-sUOMeN INTegrAATTIAlUe Integraattialueen johtaja Esa Korhonen Metsäasiakaspäällikkö Kari Väisänen, Lappeenranta Metsäasiakaspäällikkö Ahti Luukkonen, Mikkeli Metsäasiakaspäällikkö Kimmo Laukkanen, Joensuu Puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi Operaatiopäällikkö Toni Mörsky Metsäpalvelupäällikkö Merja Nieminen UPM lisäsi vanerin- TUoTanTokaPaSiTeeTTiaan Hyvälaatuiselle koivutukille on kysyntää etenkin itä-, Keski- ja etelä-suomessa. UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan laajennusja modernisointiosa otettiin käyttöön kesällä. Tehostetun vanerintuotannon myötä hyvälaatuiselle koivutukille on kysyntää etenkin Itä-, Keski- ja Etelä-Suomessa. Savonlinnan laajennettu ja modernisoitu vaneritehdas edustaa nykyaikaista vanerinvalmistusta parhaimmillaan. UPM:n Biofore-ajattelun mukaisesti tehtaan ympäristö- ja energiatehokkuus sekä työympäristön turvallisuus ovat parantuneet merkittävästi. Valmistukseen tarvittava energia on lähes kokonaan peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Energiantuotannossa hyödynnetään myös vanerinvalmistuksessa syntyvä puujäte eikä valmistuksesta synny lainkaan kiinteää jätettä, UPM:n Tekniset materiaalit -liiketoimintaryhmän johtaja Jussi Vanhanen sanoo. Laajennus parantaa tuotteiden jalostusarvoa Nyt valmistunut laajennus ja modernisointi on osa UPM:n mekaanisen puunjalostustoiminnan uudelleenjärjestelyä Suomessa. Tavoitteena on ollut parantaa vaneriliiketoiminnan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja nostaa Suomessa valmistettavien tuotteiden jalostusarvoa. KesKI-sUOMeN INTegrAATTIAlUe Integraattialueen johtaja Matti Toivakainen Metsäasiakaspäällikkö Mika Wahlman, Kuopio Metsäasiakaspäällikkö Kari Viinikainen, Jyväskylä Metsäasiakaspäällikkö Tapani Melkas, Jämsä Puumarkkina-asiantuntija Elise Hovi Operaatiopäällikkö Ari Taimisto Metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen POhjANMAAN INTegrAATTIAlUe Integraattialueen johtaja Janne Seilo Metsäasiakaspäällikkö Pekka Björkbacka, Pietarsaari Metsäasiakaspäällikkö Juho Honkela, Seinäjoki Puumarkkina-asiantuntija Hannu Klemetti Operaatiopäällikkö Juhani Seppä Metsäpalvelupäällikkö Arto Lammi + kuva vihkiäisistä UPM:n laajennetun Savonlinnan vaneritehtaan avajaisia vietettiin kesällä. 5

6 The Biofore Company Testaa metsätietosi! Olethan jo tutustunut MetsäGuru-peliin UPM Metsämaailmassa? UPM:n konsernisivuilta löydät monipuolista ja ajankohtaista tietoa koko yhtiöstä, sen taloudellisista tunnusluvuista ja lopputuotteista. Vuosikertomus 2011 lyhyesti Metsäiset keskustelutilaisuudet kiinnostivat UPM:n Suomi Areenalla Porissa järjestämä avoin paneeli- ja keskustelutilaisuus Kasvaako Suomen menestys puussa kiinnosti yleisöä. Keskustelua siivittivät nimekkäät panelistit. Keskustelussa vahvasti esille nousseita teemoja olivat metsien monipuolinen käyttö kestävästi, biotalouden kehittäminen ja alan toimijoiden yhteistyö. Lue UPM:n Energia ja Sellu -liiketoimintaryhmän johtajan Heikki Vappulan blogi aiheesta osoitteessa www. upm.fi/media - blogi. Kesän toinen suuri keskustelutilaisuus oli Helsingin WDCpaviljongissa elokuussa järjestetty Metsä luovuuden lähteenä -tilaisuus, jossa oli keskustelua virittämässä muun muassa muotoilija Stefan Lindfors. Suomi-Areenan panelistien mielestä metsät ja biotalous ovat Suomen menestystekijöitä. Vasemmalta vuorineuvos Jorma Eloranta, europarlamentaarikko Eija- Riitta Korhola, ympäristöministeri Ville Niinistö, ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Hakala. UPM Yhteismetsät tarjoavat vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. yhteismetsäkonsepti kiinnostaa asiakkaita Yhteismetsä on juuri metsätalouden harjoittamiseen räätälöity organisoitumismuoto. Perustamamme neljän UPM Yhteismetsän alkumetrit ovat olleet rohkaisevia. Kyselyitä on tullut paljon, ja liittymissopimuksia on laadittu. Myös puukauppoja on tehty, kertoo UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. Maamme hallitusohjelman metsätalouden suuntaviivoissakin lukee vauhditetaan metsätilojen omistusjärjestelyjä sekä yhteismetsälainsäädännön käyttöä, eli myös yhteiskunnan taholta yhteismetsien vauhdittaminen nähdään oivallisena keinona edistää kestävää hakkuumahdollisuuksien hyödyntämistä, luoda suurempia metsäkokonaisuuksia ja ehkäistä metsänomistuksen pirstoutumista, Heikki Kalvila toteaa. Metsäsuunnitelma antaa yhteismetsälle metsänhoidon ja hakkuiden suuntaviivat. Yhteismetsään voidaan helposti liittää uusia metsäalueita ja näin yhteismetsään voi tulla uusia osakkaita. Yhteismetsä on juuri metsätalouden harjoittamiseen räätälöity organisoitumismuoto. Uuden alueen liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan on kiinteistötoimitus eikä siinä käytetä kauppahintoja. Kiinteistö, josta metsäalue liitetään, saa alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Osakkaan oikeudet, kuten oikeus yhteismetsän jakamaan tuloon, välittyvät osakkaalle hänen yhteismetsäosuuksiensa kautta, Kalvila kertoo. Sukupolvenvaihdoksessa yhteismetsäosuuksia voidaan luovuttaa tai perinnönjaossa jakaa ilman, että metsät pirstoutuvat. Luonnollisesti yhteismetsäosuuksilla voidaan käydä kauppaa myös vapailla markkinoilla. paula myöhänen 6

7 Skogsvärld.fi-osoitteesta löytyy UPM:n monipuolinen metsäpalvelu- ja puukauppatieto sekä tuoreimmat uutiset ruotsiksi. PuukauPPa nyt Syksyn puumarkkinatilanne KUlOTUKSia Ja SääSTö - PUU ryhmien POlTTOJa UPM kulotti kevään ja kesän aikana metsää ja poltti säästöpuuryhmiä Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Yhtiö käynnisti osana monimuotoisuusohjelmaansa jo vuosia sitten palohankkeen, joka on auttanut palosta riippuvaisten lajien selviytymistä. UPM suojelee myös yhtiön omilla mailla sijaitsevia luonnostaan palaneita metsäpalokohteita. Teemme kulotuksia monimuotoisuuden lisäämiseksi mutta myös siksi, että niiden avulla takaamme onnistuneen metsänuudistamisen, UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen taustoittaa. Kulotus on osa metsäsertifointijärjestelmien FSC- ja PEFC-metsänhoitokriteereitä. PEFC:ssä kulotustavoitteet ovat aluekohtaisia, FSC:ssä metsänomistajakohtaisia, Valonen sanoo. Palosta riippuvaisista lajeista tunnetaan parhaiten kovakuoriaisia, joita on muutamia kymmeniä. Lisäksi on vähemmän tunnettuja jäkäliä ja melko paljon sieniä. Säästöpuuryhmien poltto voidaan toimittaa tehokkaasti muiden metsänhoitotöiden ohessa. tommi anttonen Miltä syksyn puumarkkinatilanne näyttää, Pohjois- Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala? Tällä hetkellä kysyntä näyttää olevan varsin vilkasta ja monipuolista, joskin alueellisia eroja löytyy aina jonkun verran. Sateisen kesän jälkeen meitä puunostajia kiinnostavat erityisesti päätehakkuut, jotka voidaan ottaa korjuuseen ja kuljetukseen syyskelirikon aikana. Epävarmat talousnäkymät Euroalueella ja maailmanlaajuisesti tekevät ennustamisen vaikeaksi ja markkinatilanteet voivat siksi ailahdella nopeastikin. Miten upm:n puunhankinnan uudelleen organisoituminen vaikuttaa puunhankintaan? Me haluamme uudistua monin eri tavoin. Järjestäytymällä neljään integraattialueeseen haemme aiempaa tiiviimpää yhteistyökonseptia puunhankintaorganisaation ja UPM:n puuta käyttävien tehtaiden kanssa. Tiivis ja ajantasainen yhteydenpito tehdasasiakkaisiin parantaa kykyämme palvella yhtiömme liiketoimintoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeänä tavoitteena on myös parantaa metsänomistajien palvelua tekemällä keskinäinen asiointi mahdollisimman helpoksi ja toimivaksi, löytää kanavat, joiden avulla olemme parhaimmin tavoitettavissa sekä kehittää lisää puukaupallisia ja metsänhoidollisia palveluja. Kullakin metsänomistajalla on yksi kontaktihenkilö, metsäasiakasvastaava, jonka kanssa sovitaan puukaupoista ja metsäpalveluista sekä niihin liittyvistä yksityiskohdista. Organisaatiomuutokseen kuuluu lisäksi aina sisäisen roolituksen selkeyttäminen, toiminnan virtaviivaistaminen sekä tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Mistä puutavaralajeista upm on kiinnostunut? UPM:llä on Suomessa sekä alueellisesti että raaka-ainepohjaltaan hyvin kattava oma tehdasasiakasverkosto sekä lisäksi huomattava määrä ulkopuolisia puuta jalostavia asiakkaita. Pystymme siten tarjoamaan metsänomistajille erinomaiset puukaupalliset toimintapuitteet, ja kaikille puutavaralajeille on kysyntää. Tällä hetkellä meitä kiinnostavat erityisesti mäntytukkivaltaiset päätehakkuut sekä merkittäviä määriä hyvälaatuista koivuvaneritukkia käsittävät kohteet. Ottamalla yhteyttä paikalliseen metsäasiakasvastaavamme joko asuinpaikkakunnalla tai metsän sijaintipaikkakunnalla, paikalliset tarpeemme ja sen hetkiset mahdollisuutemme palvella metsänomistajia selviävät nopeasti ja helposti. Miksi puukauppa kannattaa tehdä juuri nyt? Nyt rakennetaan toisen vuosipuoliskon operatiivista puuhuoltoa, ja kesä- ja kelirikkoleimikoilla on nyt kysyntää. Metsiä kannattaa hakata ja hoitaa säännöllisesti, se takaa tehtyjen selvitysten perusteella parhaan kannattavuuden pidemmällä tähtäimellä. Hoidettu metsä on ilo silmälle ja pysyy terveenä ja elinvoimaisena. Tapaamisiin siis puukaupan ja metsän hoitotarpeiden kartoituksen merkeissä. 7

8 lyhyesti Seuraa UPM:ää Facebookissa. Voit seurata koko UPM:n kuulumisia tykkäämällä yhtiön Facebook-tilistä. Rauman metsäteollisuus juhlii100 toimintavuottaan Metsäteollisuuden toiminta alkoi Raumalla 1912, jolloin Vuojoki Gods Ab käynnisti sahan Sampaanalanlahden rannalla. Myöhemmin alueella ovat toimineet muun muassa sellutehdas, puutyötehdas ja 1969 lähtien paperitehdas. Juhlavuotta vietetään monin tavoin. Tehtaan henkilöstölle, eläkeläisille ja kutsuvieraille on pidetty juhlia, ja kuka tahansa halukas pääsi tutustumaan tehtaaseen avoimien ovien päivänä syyskuun alussa. Rauman taidemuseossa on esillä Rauman metsäteollisuus 100 vuotta -juhlanäyttely. saksalainen sijoitusrahasto osti metsää UPM:ltä UPM ja saksalaisen Latifundiumin hallinnoimat rahastot ovat allekirjoittaneet sopimuksen hehtaarin metsätilakaupasta. Tilat sijaitsevat Ilomantsissa, Pihtiputaalla ja Tervossa. Samalla yhtiöt ovat tehneet pitkäaikaisen puukauppa- ja metsänhoitosopimuksen. Latifundium on erikoistunut sijoittamaan metsäomaisuuteen. Metsätilakauppa UPM:n kanssa on rahaston ensimmäinen sijoitus Suomeen. UPM on myynyt säännöllisesti metsäomaisuuttaan osana kiinteistön jalostusta. Usein kauppoja tehtäessä molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita solmimaan myös pitkäaikaisen metsänhoito- ja puukauppasopimuksen, mikä varmistaa metsien hyvän hoidon ja puun menekin. 16&10&24 UPM:llä on tuotantolaitoksia 16 maassa ja maailmanlaajuinen myyntiverkosto. Liikevaihto oli viime vuonna yli 10 miljardia euroa. Henkilöstön määrä on noin UPM ja valtio sopivat suoluonnon suojelusta UPM, ympäristöministeriö ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ovat sopineet erittäin merkittävästä luonnonsuojelualueiden kaupasta ja yksityismaan suojelualueiden perustamisesta Keski- Suomeen. Kohteet sijaitsevat Kyyjärvellä, Karstulassa, Pihtiputaalla ja Kinnulassa. Valtio ostaa UPM:ltä 795 hehtaaria alueita luonnonsuojelutarkoituksiin. Lisäksi UPM:n alueelle perustetaan 323 hehtaaria yksityismaan luonnonsuojelualueita. Suojeltavat alueet kuuluvat pääosin Natura verkostoon. Suojeltavasta pinta-alasta 485 hehtaaria sisältyy EU:n LIFE-rahaston tukemaan Suoverkosto-LI- FE-hankkeeseen. Vastaavantyyppiset sopimukset olemme tehneet aiemmin Kainuussa ja Etelä-Karjalassa yhtiön mailla sijaitsevista Natura-ohjelmaan kuuluvista alueista, UPM:n maankäytöstä ja kiinteistöistä vastaava johtaja Jorma Saarimaa sanoo. Olemme ottaneet yhden askeleen suomalaisen suoluonnon suojelemisessa. Tilaa emetsämaailma! Tilaa UPM Metsän uusi sähköinen uutiskirje niin saat tuoreimmat tiedot metsäpalveluistamme. Hankkeen tavoitteena on vuosina palauttaa luonnontilaan yli hehtaaria suota. sellu korvaa MUovia kännykkämikros koopissa UPM:n kehittämä ympäristöystävällinen UPM ForMi -biokomposiitti korvaa muovin kännykkämikroskoopin kuorimateriaalina. Kotimainen teknologiayritys KeepLoop on kokeillut uutta sellupohjaista materiaalia matkapuhelimen lisälaitteeksi suunnitellussa mikroskoopissa. upm 8

9 Miksi metsänhoito kannattaa? Hoidettu metsä antaa paremman taloudellisen tuoton. Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa. Puiden kiertoaika taimesta uudistuskypsäksi metsäksi kestää Etelä-Suomessa noin vuotta. Perusta tuleville hakkuutuloille luodaan kuitenkin jo taimikonhoidossa, joka alkaa heti taimikon perustamisen jälkeen heinän- ja vesakontorjunnalla. Taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan, sillä muuten puuston kehitys hidastuu, hakkuumahdollisuudet siirtyvät eteenpäin ja metsätaloudellinen kannattavuus heikkenee. Puut tarvitsevat kasvaakseen aurinkoa, vettä, ravinteita ja tilaa kasvaa. Kun kilpaileva kasvusto raivataan pois ja puustoa harvennetaan sopivaan tiheyteen, puut kasvavat hyvin ja järeytyvät laadukkaaksi tukkipuuksi. Kasvatushakkuita tehdään 2 3 kertaa ennen uudistushakkuuta, ja myös näistä saa merkittäviä hakkuutuloja. Metsänlannoitus lisää puiden kasvua, nopeuttaa järeytymistä ja aikaistaa hakkuutuloja. Hoidetussa metsässä on helppo liikkua. Metsän merkitys virkistys- ja ulkoilukäytössä on suuri. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille mahdollisuuden nauttia luonnossa samoilusta, marjastuksesta ja sienestyksestä. Kun lepikko on raivattu, puusto harvennettu sopivaan tiheyteen ja rangat kuljetettu energiakäyttöön, on metsässä vaivatonta kulkea. 3 Hoidetussa metsässä viihtyvät muutkin kuin puut. Metsänhoitoon liitetyillä luonnonhoitotoimenpiteillä edistetään monimuotoisuutta. Esimerkiksi uudistamisen yhteydessä tehty säästöpuiden poltto luo elinympäristön kymmenille uhanalaisille lajeille. Marjat ja sienet hyötyvät tietyistä metsänhoidon toimenpiteistä. Mustikka ei marjo liian tiheässä riukumetsässä, jossa on niukalti valoa ja pölyttäjähyönteisiä. Harvennus elvyttää mustikan marjomaan. Myös riistan viihtyvyyttä voidaan lisätä metsänhoidon avulla muun muassa jättämällä lehtipuuryhmiä ja pensaskerrosta havupuumetsikköön. Hoidettu metsä on maisemallisesti kaunis. Kaunis metsämaisema tuo katselijalleen mielenrauhaa. Oma mielimetsä voi olla kuivan kankaan männikkö, varjoisa kuusimetsä, valkorunkoinen koivikko, erirakenteinen sekametsä tai elinvoimainen taimikko. Maisemalliset arvot otetaan hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelussa huomioon. Toimenpiteistä keskeisimpiä ovat puulajivalinta, hakkuiden rajaaminen ja latvuston säilyttäminen kerroksellisena. Maisemallisesti arvokasta näkymää voidaan harventamalla saada mieleiseksi. Erikoiskohteilla, joissa halutaan säilyttää puuston peitteisyys, voi hyvä vaihtoehto olla jatkuvan kasvatuksen menetelmä. TeksTi päivi Mäki kuva istockphoto ytimessä 5 Metsänhoitotöistä saa hyötyliikuntaa ja raitista ilmaa. Metsänhoito on kiinnostava ja palkitseva työ tai harrastus, jossa työn jälki on heti nähtävissä. Taimien istutus, heinäys ja vesakon raivaus sopivat metsänomistajalle viikonlopun ajanvietteeksi. Jolleivat oma aika tai taidot riitä metsänhoitotöiden tekemiseen, niin työn voi helposti ostaa palveluna metsäammattilaisilta. 9

10 Metsänkasvatusta sukupolvelta toiselle Taisto Pölkki kasvattaa sukunsa metsiä Soinissa Etelä-Pohjanmaalla vaimonsa Sukanyan kanssa. Taiston toiveena on, että metsät siirtyvät aikanaan hänen pojilleen Mikolle ja Johannekselle. teksti nilla hietamäki kuvat anna koivisto 10

11 11

12 Taimesta metsäksi. Pienestä taimesta kasvaa vuosien saatossa kunnon metsä. Istutuspuuhissa Taisto ja Johannes Pölkki sekä Pölkkien UPMyhteyshenkilö, metsäasiakasvastaava Tiina Löytömäki. Alun perin metsät ovat Taisto Pölkin äidin puolen isovanhempien Nikolai ja Maria Uusitalon perua. Taiston äiti miehineen osti sittemmin Uusitalon tilan, ja Taiston omistuksessa tila on ollut jo vuodesta 1961 lähtien. Taiston vanhemmat, Hilja ja Viho kuitenkin elivät tilalla ja pitivät siitä huolta, kun Taiston oma tie vei opiskelemaan ja töihin muualle Suomeen. Äiti toivoi minusta pappia ja isä metsänhoitajaa he varmaankin ajattelivat, että voisin hoitaa niitä virkoja tilanhoidon ohessa, Taisto Pölkki hymyilee. KunnAnjohtAjAnA eri puolilla SuomeA Taisto Pölkki vietti lapsuutensa tilalla, mutta opinnot veivät miehen muualle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi, opiskeli kansakoulunopettajaksi ja suoritti vielä sosionomin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Sen jälkeen kunnallisura veikin sitten miehen mukanaan. Pölkki työskenteli kunnansihteerinä Lumijoella ja Konginkankaalla ja 1970-luvun puolivälistä eteenpäin kunnanjohtajana, ensin Taivassalossa ja Kärsämäellä ja lopuksi pitkän rupeaman Hartolassa vuosina Oli avartavaa asua eri puolilla Suomea. Etenkin Varsinais- Suomessa Taivassalossa oli hyvin erilaista kuin täällä, jo kielimurteenkin puolesta, hän kertoo hymyillen. SujuvAA yhteistyötä upm:n KAnSSA Taisto Pölkin työskennellessä muualla kotitilan pellot olivat vuokralla eikä metsänhoitoon erityisemmin panostettu. Eläkepäivien koittaessa vuonna 2007 Taistolle oli selvää, että hän palaa kotitilalle. Ryhdyin saman tien metsänhoitohommiin. Niska hiessä ja olkapäät lujilla raivasin arviolta hehtaaria metsää. Hän tekee itse raivaussahatyöt ja pienet moottorisahatyöt. Muut metsätyöt Taisto ostaa UPM:ltä, jonka kanssa hänellä on metsäpalvelusopimus. Meillä on tällainen täyden palvelun yhteistyö, eli kumpikin osapuoli hoitaa tietyt asiat. Metsät ovat hyvin hoidetut ja yhteistyö sujuu muutenkin mallikkaasti, kertoo Taisto Pölkin UPM-yhteyshenkilö Tiina Löytömäki, joka työskentelee UPM:n metsäasiakasvastaavana Soinin ja Lehtimäen kunnissa. SuunnitelmAlliStA metsänhoitoa Meillä on tällainen täyden palvelun yhteistyö. Pölkin metsänhoitoperiaatteena on, että hakkuut ja hoitotyöt hoidetaan suunnitelmallisesti ja ajallaan. Soinissa metsä on pohjanmaalaisittain jossain määrin epätyypillistä, Keski-Suomen metsien kaltaista, sillä metsässä on korkeuseroja ja karujen osien lisäksi siellä on rehevämpiäkin, osittain lehtomaisia alueita. Pääosin metsä on kuitenkin männikkövaltaista. Tunnen oman metsäni kaikki sopukat kantoja sekä marja- ja sienipaikkoja myöten. Myös puolisoni Sukanya marjastaa ja sienestää mielellään ja tekee metsän aineksista ruokaa, usein thaimaalaiseen tapaan. Taisto Pölkin ensimmäinen vaimo menehtyi syöpään vuonna Aikansa surtuaan Taisto päätti jatkaa elämäänsä. Hän lähti maailmanympärimatkalle ja tapasi reis- 12

13 Istutustapahtumalla tukea lions clubille Taisto Pölkki järjesti tilallaan Lions Clubin nimissä viime keväänä istutustapahtuman, jossa hän istutti perheensä ja leijonaveljiensä kanssa uudistusiän saavuttaneeseen puolen hehtaarin kuusimetsikköön 900 uutta kuusentainta. Idea puunistutuksesta sai alkunsa siitä, kun kansainvälisen Lions-järjestön presidentiksi valittu kiinalainen Wing Kun Tan sisällytti ensimmäisen kautensa toimintasuunnitelmaan ensimmäiseksi tavoitteeksi Lionsien tekemän puunistutuksen, tavoitteena aavikoitumisen estäminen globaalisti. Suomessa metsien hoito on hyvällä tolalla, mutta osallistumalla istutukseen halusimme osoittaa solidaarisuutta hyvälle tavoitteelle, Soinin Lions Clubin puheenjohtajana eli presidenttinä aiemmin toiminut Taisto Pölkki kertoo. minne puut päätyvät? upm lahjoitti taimet Istutustapahtumaan. hyödynnä metsäpalveluasiakkaan edut Metsäpalvelusopimus on palvellut metsänomistajan tarpeita jo pitkään. Nykyisessä muodossaan UPM on tarjonnut metsäpalvelusopimusasiakkailleen etuja puukauppaan ja sitä kautta myös metsänhoitotöihin jo kolmatta vuotta. Muistathan hyödyntää kaikki metsäpalvelusopimukseen kuuluvat etusi! Hintatakuun avulla metsänomistaja saa tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana tehdylle puukaupalle varmuuden siitä, että puun hinnan noustessa oman kaupan hintataso seuraa hintatason muutosta sovittujen sääntöjen mukaisesti. Metsäpalvelusopimukseen sisältyy myös bonusjärjestelmä, joka hyödyttää metsänomistajaa alennuksina metsänhoitotöistä. Tämä etu on kuitenkin käytettävissäsi vain, jos metsäsuunnitelmasi on siirretty UPM:n järjestelmään. Lisäksi metsänhoitotöiden ja taimien hinnat ovat sopimusasiakkaillemme edullisemmat. Myös asiantuntijapalvelut ovat kokonaisuudessaan sopimusasiakkaan käytössä, olipa kysymyksessä sitten lakipalvelut tai metsäveroneuvonta. Laajimmillaan saat kaikki metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön liittyvät palvelut saman katon alta. Merkittävimmät toimituskohteet Etelä- Pohjanmaan kuntien kuten Soinin puille ovat Pietarsaaren sellutehdas, Jämsänkosken paperitehtaat sekä Alholman ja Korkeakosken sahat. Tukkeja menee myös vierastoimituksina lähialueen sahoille, ja energiapuu ohjautuu useille eri laitoksille. Osa maailmanlaajuista verkostoa. Soinin Lions Club halusi puita istuttamalla tukea kansainvälisen Lions Club -järjestön tavoitteita. 13

14 Sähköistä asiointia. UPM:n metsäasiantuntija Markus Huovisen (toinen vas.) koneelta löytyvät helposti tiedot Pölkkien metsästä. sulla nykyisen vaimonsa, thaimaalaisen Sukanyan. Ensimmäisestä liitostaan Taistolla on poika Mikko, 29, joka työskentelee IT-alan yrittäjänä Lahdessa. Taistolla ja Sukanyalla on lisäksi kolmevuotias Johannespoika. Sukanya opiskelee ja käy töissä, joten Taisto ja Johannes viettävät paljon aikaa yhdessä. Johannes puuhastelee mielellään isän kanssa. Metsätöiden lisäksi Taistolla on erinäisiä muitakin projekteja. Viime kesänä pihapiiriin valmistui autotalli, nyt on tekeillä puucee-polttopuuvarasto rantamökille. Ideoita rakennusprojekteista ja myös konkreettista talkooapua tulee toisinaan leijonaveljiltä, sillä Taisto toimii aktiivisesti Soinin Lions Clubissa. Viime keväänä Pölkki järjesti Lions Clubin nimissä metsässään istutustapahtuman, jossa joukko paikallisia leijonia istutti uudistusiän saavuttaneeseen puolen hehtaarin kuusimetsikköön 900 uutta kuusentainta. Mikko oli töissä, mutta Johannes oli mukana istutuspuuhissa. Taisto Pölkki haluaa, että metsät siirtyvät jonakin päivänä hänen pojilleen Mikolle ja Johannekselle. Tarkempaa tulevaa omistusmuotoa ei ole vielä päätetty. Siihen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeintä on se, että metsät säilyvät suvussa ja mielellään jakamattomina. tapahtumaan. Muista MetsänuudistaMinen Metsän uudistaminen on osa metsän luontaista kiertoa. Uudistamisella varmistetaan metsäomaisuuden hyvä tuotto ja metsän elinvoima. Nuori, kasvava metsä voi ja tuottaa vanhaa metsää paremmin. Metsänuudistamisessa on erityisen tärkeää onnistua kerralla perustamaan elinvoimainen taimikko. Tästä syystä koko uudistamisketjun osatekijöiden maanmuokkaus, siemenet/taimet ja kylvö/istutus pitää toteutua laadukkaasti ja toisiinsa sujuvasti yhdistettynä. UPM Metsänuudistamispalvelu toteutetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suositusten ja UPM:n omien täydentävien ohjeiden mukaisesti. Ohjeistukseen sisältyy luonnonhoidon huomioiminen, jolla metsäluonnon monimuotoisuus varmistetaan. Hyvin toteutettu metsän uudistaminen tuottaa kohteelle sopivaa puulajia olevan tasaisen ja laadukkaan taimikon. Metsän alkukehitys on nopeaa ja turvattua ja metsänhoidon kokonaiskustannukset ovat edullisimmat. Metsänuudistamisesta kannattaa sopia jo puukaupan yhteydessä. Jos haluaa taimet maahan ensi vuonna, siitä kannattaa sopia jo nyt. UPM:n taimitarhalta Joroisista lähtee yhtiön omiin ja metsäpalvelusopimusasiakkaiden metsiin lähes 20 miljoonaa laatutainta vuodessa. Taimet kannattaa tilata omalta metsäasiakasvastaavalta ajoissa, jotta taimitarhalla ehditään varautua kasvattamaan riittävästi taimia. UPM:ltä voi tilata metsänuudistamispalvelun tarvitsemassaan laajuudessa, niin haluttaessa vaikkapa avaimet käteen -kokonaispakettina, jolloin UPM huolehtii kaikesta. Pyydä tarjous ja kysy lisätietoja UPM Metsänuudistamisesta omalta UPM metsäasiantuntijaltasi tai verkkopalvelussamme klikkaamalla Pyydä tarjous. 14

15 vieraskynä Heikki LeHMONeN Säästöpuuryhmän poltto on ekoteko Arvokkaimpia monimuotoisuuskohteita metsissä ovat rehevät lehtolaikut ja kosteikot, joiden yhteydessä kasvusto on rehevää ja harvinaisiakin lajeja esiintyy. Nämä metsäluonnon tärkeät elinympäristöt on jo pääosin kartoitettu ja tiedotettu metsänomistajille. Mutta jos omalla pienellä metsätilallasi ei ole mitään erityisiä luontokohteita, voit rikastuttaa luontoa järjestämällä säästöpuuryhmän polttamisen. Siinä saa samoja hyötyjä kuin kulotuksessa, mutta homma on paljon helpompi, halvempi ja turvallisempi organisoida kuin isoilla avohakkuualoilla. Sertifiointikriteerien mukaan avohakkuissa jätetään lahopuuta ja säästöpuuryhmiä, yleensä keskimäärin 5 10 puuta hehtaarille. Kulotus metsänuudistamisessa on myös mainittu sertifiointikriteereissä tarkoitus on ylläpitää metsäpaloista riippuvaisen lajiston elinympäristöjä. Kun poltetaan säästöpuuryhmä, voidaan vielä helposti yhdistää näiden kriteerien hyödyt: polton jälkeen saadaan järeää hiiltynyttä puuta kulolajeille ja myöhemmin vielä vuotta lahopuuta niitä tarvitseville lajeille. Paloympäristöstä riippuvainen lajisto on harvinaistunut metsäpalojen ja kulojen vähentyessä. Miten homma sitten onnistuu käytännössä? Kun tehdään puukauppa, johon kuuluu avohakkuualue, niin sovitaan että jätetään säästöpuuryhmä, joka poltetaan myöhemmin. Itse polton toteutusta voi kysyä puut ostaneelta metsäyhtiöltä. Paikalla pitää olla kunnon sammutuskalusto ja mukana olevien tehtävät ja osaaminen on varmistettava. Keväällä 2011 tein UPM:n Hankasalmen toimistolla puukaupan, johon kuului noin hehtaari ensiharvennusta, hehtaari harvennusta ja noin puoli hehtaaria vanhan kuusikon avohakkuuta. UPM:n metsäasiakasvastaava Juha Valkonen kävi rajaamassa leimikon kanssani ja samalla erotettiin avohakkuualalle pieni säästöpuuryhmä tien varteen. Poltettavaksi aiottu säästöpuuryhmä tulee aina rajata sopivasti tiehen, peltoon tai vesistöön, jotta se on helposti suojattavissa palon leviämiseltä. Säästöpuuryhmän isot kuuset sovittiin katkaistaviksi hakkuun yhteydessä ja samalla kasattavaksi alueelle hakkuutähteitä, jotta saataisiin puuryhmään lisää palokuormaa. Samalla ympärille saadaan palavasta aineesta vapaa suoja-alue, johon voi vielä muokkauksen yhteydessä paljastaa palokäytävät. Itse poltto tapahtui tämän vuoden toukokuussa. Tyynessä illassa säästöpuuryhmän poltto onnistui turvallisesti ja viimeiset savut sammutettiin pari tuntia sytytyksen jälkeen. Alue on nyt myös muokattu ja istutettu. Sinne pistettiin visakoivua, koska tykkään harrastaa erikoispuulajeja. Ympärillä on erilaisia ulkomaisia havupuulajeja. Pienillä pinta-aloilla voi puuhastella kaikenlaista. Säästöpuuryhmän poltossa sammutusväki ja kalusto ovat sidottu vain lyhyen ajan ja kelien vahtiminen on paljon pienempi työ kuin suurissa kulotuksissa (ja metsäpaloissa). Jopa jälkivartiointi voidaan hoitaa samalla kun ympäröivälle alueelle istutetaan puuntaimet. Samalla voi katsella syntynyttä villiä luonnon taide teosta ja onnitella itseään kunnon eko teosta. vheikki Lehmonen on Pieksämäellä asuva metsänomistaja ja metsänhoitaja, joka työskentelee metsäsuunnittelun lehtorina Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Säästöpuuryhmä palaa. Näin syntyy järeää hiiltynyttä puuta pienellä vaivalla. 15

16 Metsänomistaja voi sertifioida metsänsä FsC-standardin mukaisesti yhteistyössä upm:n kanssa. sertifioidulle puulle on kysyntää, ja upm:lle FsC-sertifiointi on tie sertifioitujen tuotteiden valikoiman laajentamiseen. teksti Päivi mäki kuva PaUla myöhänen FSC-ryhmäSertiFiointia yksityismetsiin UPM on hankkinut kokemusta metsien sertifioinnista omien metsiensä kautta. Suomessa oleva yhtiön lähes hehtaarin metsäomaisuus on sertifioitu PEFC:n mukaan ja lähes puolet alasta on myös FSC-sertifioitua. UPM:n perustamat neljä yhteismetsää ovat myös FSC-ryhmäsertifioinnin piirissä. Maanviljelijä Arto Tyrni Pälkäneeltä liittyi ensimmäisenä yksityisenä metsänomistajana UPM:n tarjoamaan FSC-ryhmäsertifiointiin. Tyrni on ollut UPM:n metsäpalveluasiakas vuodesta Kiinnostuin heti, kun kuulin, että UPM mahdollistaa FSC:n tuomisen metsääni. Metsissämme luonnonhoito ja luontokohteiden turvaaminen on aina ollut osa metsätaloutta, joten uuden sertifikaatin tuomat muutokset eivät olleet merkittäviä, sanoo Tyrni, jota luonnossa liikuttaa töiden ohella myös harrastus, hyönteisten tutkiminen. Pitkäaikaisen sopimuskumppanin kanssa sertifiointi oli helppo toteuttaa. Tärkeä syy mukaan lähtööni oli myös puun menekin turvaaminen erilaisissa puumarkkinatilanteissa, Tyrni jatkaa. Erikoishakkuita ja suojelua FSC-sertifiointi perustuu Suomen FSCstandardiin, jossa määritellään kymmenen pääperiaatetta ja niihin liittyvät metsänhoidon kriteerit ja indikaattorit. Sekä PEFC- että FSC-sertifiointi ottavat huomioon metsien taloudellisen, sosiaalisen sertifiointipalvelua varten metsänomistaja sitoutuu määräaikaiseen metsäpalvelusopimukseen. ja ympäristöllisen ulottuvuuden, ja erot syntyvät asioille annetuista painoarvoista. FSC-metsäsertifioinnin avulla metsänomistaja pystyy yhdistämään metsiensä taloudellisen käytön sekä luonnon monimuotoisuuden vaalimisen. Tyrnin yhteyshenkilönä jo pitkään toiminut UPM:n metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio Pälkäneeltä kertoo, että Tyrnin metsissä FSC-sertifikaatin tilakohtaiset kriteerit täyttyivät helposti. Metsässä on runsaasti arvokkaita luontokohteita, muun muassa avosoita, puroja, lehtoja ja järvenrantametsää, jotka on haluttu säilyttää alkuperäisinä. Rinnelehdon erikoishakkuustakin on kertynyt kokemusta jo aiemmin. Metsien metsänhoidollinen tila on kaiken kaikkiaan hyvä, Kallio sanoo. helppo tapa liittyä FsC-sErtiFiointiin Sertifiointipalvelua varten metsänomistaja sitoutuu määräaikaiseen metsäpalvelusopimukseen, jonka myötä metsänomistaja saa etua puukaupoissa. Sertifioidulle puulle on kysyntää. UPM sitoutuu edustamaan asiakasta kaikissa sertifiointiin liittyvissä kysymyksissä. FSC-sertifiointia varten tarkastamme, että tilakohtaiset kriteerit täyttyvät metsässä ja päivitämme metsäsuunnitelmaan luontokohteet ja erikoishakkuualueet, minkä jälkeen seuraa auditointi, Kallio kuvailee sertifiointiprosessin etenemistä. 16

17 upm MetsäsertiFiointiPalvelun hyödyt MetsänoMistajalle 1. Edut puukaupassa. 2. Ympäristö- ja sosiaalisten arvojen turvaaminen. 3. Pitkäaikainen kumppanuus. 4. Helppo tapa päästä mukaan FSC-metsäsertifiointiin. 5. FSC-logon käyttömahdollisuus metsiin liittyvässä toiminnassa. MiKä FsC? Forest stewardship Council (FSC) on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1993 trooppisten sademetsien katoamisen hillitsemiseksi. FSCstandardit on laadittu kunkin maan paikallisia olosuhteita vastaaviksi. Sertifioinnin tavoitteena on edistää vastuullista ja taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta. KiinnostuitKo upm:n FsC-ryhMäsertiFiointiin liittymisestä? Ota yhteys omaan metsäasiakas - vastaavaasi ja kysy lisää. 17

18 metsäluonto & ympäristö JyväSkyLäLäiSEn METSänOMiSTaJan KäyTännön METSO-TyöTä Kurkien huudot tervehtivät ja kaiken huomaava korppi tarkistaa meidät, kun laskeudumme jyrkkäreunaisen rotkon pohjalle. olemme metsänomistaja sari ekosen Metso-kohteessa Jyväskylässä. teksti Ja Kuva EEro T VäisänEn Kirkas puro virtaa kohisten kivikon keskellä ja aivan yllättäen kivien välistä löytyy rehevää lehtoa. Puukiipijä etsii syötävää kuivuneiden puiden kuoren alta ja laulurastas viheltelee. Ihmisen aiheuttamaa melua ei kuulu, vain luonnon omat äänet tavoittavat korvamme, kun tutustumme metsänomistaja Sari Ekosen METSO-kohteeseen. Ekonen kertoo muuttaneensa maailmalta kotikonnuille Jyväskylään vuonna Lähdin 18-vuotiaana ensin Ruotsiin ja Norjaan ja sitten opiskelujen sekä työn takia Ranskaan. Alcatel-yhtiön palveluksessa olin myös Taiwanissa. Sieltä palasin Suomeen ja Jyväskylään. Minulle oli jo aika varhain selvää, että isän ja isoisän hankkimat metsäpalstat tulevat joskus hoitooni. Isän kuoleman jälkeen oli oikea hetki palata, Ekonen kertoo. Pikkutyttönä kuljin usein näissä metsissä marjastamassa tai muuten vaan retkeilemässä. Isäni oli sellainen vaeltajaluonne ja oli nuorena jopa eräoppaana. Ja samaa metsässä vaeltelua teen nyt oman perheeni kanssa, vaikka pienet lapset vielä rajoittavatkin kulkemista. Mutta vauvasta lähtien he ovat tottuneet ulkoilemaan metsissä. Rauhoitetut kohteet ovat sellaisia, joissa mieli lepää ja siellä on mukava käydä. Käytännön asioissa aina opittavaa Metsäasiat ovat Ekoselle periaatteessa tuttuja, mutta tietenkin käytännön asioissa riittää vielä paljon opittavaa. METSO-OhjElMa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava, vapaaehtoinen metsäluonnon suojeluohjelma. METSO-ohjelman mukaisia suojelukohteita voivat mailtaan esittää kaikki metsänomistajat, jotka omistavat metsää Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa tai Lapin läänin lounaisosassa. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat tapauskohtaisia ja ne maksetaan valtion METSO-ohjelmaan osoittamista varoista. UPM on aktiivisesti mukana METSOohjelmassa ja näkee sen oleellisena osana metsäpalvelukokonaisuuttaan. 18

19 Maastossa. Metsänomistaja Sari Ekonen ja UPM:n metsäasiakasvastaava Seppo Liikanen vierailevat Ekosen METSO-ohjelman mukaisessa suojelukohteessa. Onneksi isä antoi hyviä neuvoja ja eräs niistä oli, että kannattaa kysyä UPM:n yhteys henkilö Seppo Liikaselta, jos jokin asia on epäselvä. Ekosen mukaan Liikanen on hoitanut tiloja yhtäjaksoisesti niin pitkään, että hän tuntee tilojen asiat juurta jaksain. Niinpä Liikanen kertoi, että siellä on Natura-alueiden lisäksi myös muita luonnoltaan arvokkaita kohteita. METSO-ohjelmassa maanomistajalla on mahdollisuus valita, miten hän asiat haluaa hoitaa. Se on tärkeää ainakin minulle. Metsiä pitää hoitaa, mutta tuotto ei ole pelkkiä euroja tai kuutioita. Muutkin arvot ovat hyvin olennainen osa kokonaisuutta. suojelualueita ja kemeran ympäristötukisopimus Tiloilta löytyi erittäin edustava joukko erilaisia luontokohteita, puronotkoja, lehtoja, jyrkänteitä, vanhaa metsää, kallioita ja kivikoita sekä luonnontilaisia soita. Osa rauhoitettiin yksityisiksi suojelualueiksi ja osasta tehtiin Kemera-ympäristötukisopimus. UPM:n Liikanen kävi rajaamassa alueet maastossa metsäkeskuksen edustajan kanssa. Viranomaisneuvottelut menivät hyvin sekä Ely-keskuksen että metsäkeskuksen kanssa. Eri vaihtoehdot käytiin läpi ja yhdessä haettiin sopivin kullekin kohteelle. On todella hyvä, että maanomistajalla on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla, Ekonen kertoo. Syvällä rotkon pohjalla tutkimme ympäristöä, jossa on joskus yksittäisiä puita hakattu, koska korkeita tervaskantoja on harvakseen aika luonnontilaiselta puusto tosin jo näyttää. Alueen reunasta tulee vastaan pieni pala istutuskuusikkoa. Vanhat kivirauniot ja umpeutuneet ojat kertovat, että täällä on joskus ollut pelto. Mutta ajan myötä nämä ihmisten jäljet ovat katoamassa ja luonnontila palaa takaisin. Istutusmetsäänkin. Kunhan lapset kasvavat ja jaksavat itse kävellä hankalassa maastossa, tänne täytyy tulla retkelle. Aivan uskomattoman kaunis paikka, Sari Ekonen toteaa. Kiipeämme takaisin tien varteen ja käymme katsomassa tilan muitakin kohteita. Yhdessä mietimme taimikonhoitoa ja tarkastelemme äsken tehdyn harvennuksen jälkiä. Yksi tie kaksi asiaa, on hyvä periaate. Ja tuliaisiksi kotiin tuomme vielä kassillisen sieniä. Katse luontoon Koivun syöpä ja jäämies Ötzi Aleksandr Solzhenitsynin Syöpäosasto-kirjan eräs luku on nimeltään Koivun syöpä. Siinä syöpäsairaalan potilaissa herää toivo parantumisesta ihmeellisen, Venäjän koivikoissa esiintyvän käävän ansiosta. Eikä sitä ole ollut vain Venäjällä. Nimittäin 1991 Itävallan Alpeilta löytyneen jäämies Ötzin laukussa oli jauhettua kääpää. Kyseessä on meilläkin yleinen koivun lahottajasieni pakurikääpä. Pakurikääpä on helposti tunnistettava, hiilimäisen musta tai tummanruskea rykelmä koivun kyljessä. Tarkkaan ottaen näkyvä osa eli itse pakuri ei ole varsinainen kääpä, vaan sen aiheuttama kasvannainen. Se ei muodosta itiöemiä. Ne kehittyvät vasta puun kuoltua, sienen irrottaman kuoren alle, kuori- ja puukerroksen väliin. Pakurikääpä tarttuu koivuun ja joskus myös muihin lehtipuihin erilaisten runkovikojen, kuten pakkashalkeamien kautta. Kevätkauden harvennuksissa poistettavat puut vioittavat kaadon yhteydessä helposti pystyyn jätettävien koivujen yläosia. Näistä varsin vaatimattoman näköisistä pikku haavoista saattaa aiheutua suurta harmia, jos kääpä pääsee iskeytymään puuhun. Pakuri kasvaa nopeasti, ja jos sellainen on koivun kyljessä, kääpä on jo kasvanut pintaan saakka. Siitä ei enää saa vanerin raaka-ainetta. Siihen aikaan, kun vaneripuut jaettiin metsässä, jakomiehiä varoitettiin erityisesti pakurikäävästä. Jos se jäi huomaamatta eikä metsurikaan osannut tehdä rungosta riittävän pitkää välivähennystä, kunnian kukko ei laulanut loppumitassa. Eikä pakuripuusta saa aina edes polttopuuta. Monesti runko katkeaakin sienen kohdalta myrskyssä. TeksTi EEro t väisänen Nobelisti Solzhhenitsynin kirjan myötä tieto pakurin terveysvaikutuksista ja Venäjän perinnelääketieteestä levisi koko maailmalle. Venäjällä kääpää on käytetty nimenomaan syöpälääkkeenä vuosisatojen ajan. Romaanin mukaan asian huomasi muuan maalaislääkäri, joka ihmetteli syöpien harvinaisuutta köyhällä maaseudulla. Tutkiessaan asiaa tarkemmin hän sai selville, että ihmiset nauttivat päivittäin kalliin teen sijasta metsistä kerättävää pakuria kuumaan veteen sekoitettuna. Ja näin he säilyvät terveinä. Kirjailija oli oikeilla jäljillä, sillä pakuria on myöhemmin tutkittu tieteellisesti ja sen on huomattu sisältävän muun muassa runsaasti antioksidantteja. Pakuri voi myös lievittää tulehduksia ja nopeuttaa vatsahaavasta toipumista. Mutta jonkinlainen tieto asiasta on ollut entisajan ihmisilläkin tuhansia vuosia sitten. Jäämies Ötzi on ollut tutkijoille monessa mielessä todellinen aarre. Alp pien jään sisään noin vuotta sitten muumioitunut mies säilyi erittäin hyvin. Matkassaan hänellä oli metsästysvarusteiden ja eräiden työkalujen lisäksi jauhettuna kahta koivussa yleisesti kasvavaa kääpälajia. Toinen niistä on taulakääpä ja toinen, lähteestä riippuen joko pakuri- tai pökkelökääpä. Vanerintekijöiden vitsaus on siis ollut tuhansia vuosia tunnettu lääkeaine. Mitä muita ihmeitä metsistämme voikaan vielä paljastua uteliaalle tutkijalle? EEro t väisänen on UPM MEtsän ympäristöasiantuntija LAUri nikula/vastavalo 19

20 maastossa Kunnossa olevat tiet ja oja metsäti Uusiokäyttöä. Käytöstä poistettuja junanvaununpohjia käytettiin 1970-luvulla siltarakenteina metsäteillä. Tien perusparannuksessa silta korvataan teräsrummulla. Tierumpua ympäröivä hiekka-aines saadaan työmaan vierestä. 20

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa Suomi Puukauppaa ja metsäpalveluja metsänomistajille Noin 700 UPM-metsäammattilaista

Lisätiedot

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Satu Leppänen FSC -sertifiointi metsänomistajille FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Mitä on FSC-sertifiointi? FSC-sertifioiduista metsistä saadusta puuraaka-aineesta voidaan tuottaa FSCmerkittyjä

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa

Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa Kulotus Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa Kulotus on vanhaa hyvää metsänhoitoperinnettä, jota halutaan pitää yllä. Kulotus ei yleensä korvaa koneellista maanmuokkausta, mutta kulotuksella

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 1 K E M E R A Soveltamisala Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Metsänomistajien koulutus

Metsänomistajien koulutus koulutus EME-hanke Mari Sarvaala aktivointi Hankesuunnitelmassa todettu: menetelminä viestintä, koulutus ja henkilökohtainen neuvonta metsänomistajia autetaan tiedostamaan metsänsä arvo ja kannattavan

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot