ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA. Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA. Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista"

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista

2 ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista Päivi Kippo-Edlund Heikki Miettinen Liisa Siltanen

3

4 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET SELVITYKSEN TOTEUTUS JA ORGANISOINTI RAPORTIN RAKENNE YLEISTÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ HANKINNOISSA Energiansäästön tärkeys Suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin Omien vaikutusmahdollisuuksien tunteminen ENERGIANSÄÄSTÖÖN LIITTYVÄT STRATEGIAT, TOIMENPIDEOHJELMAT, SUOSITUKSET, OHJEET JA SOPIMUKSET Energiansäästön sisällyttäminen kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin Energiansäästöohjeet ja suositukset KTM:n suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta Kuntaliiton ilmastokampanja ENERGIANSÄÄSTÖ JA HANKINTAMENETTELYT Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Omat vaikutusmahdollisuudet Energiansäästöä koskevien näkökohtien sisällyttäminen tarjouspyyntöihin Energiansäästöä koskevat perusteet kriteereinä tarjouksia vertailtaessa APUVÄLINEET ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMISEKSI HANKINNOISSA Kodinkoneiden ja toimistolaitteiden energiamerkit Energiamerkintä Energy Star TM merkki TCO ympäristömerkki Energialuokitukset kodinkoneissa ja toimistolaitteissa Hymonetin käyttö kunnissa ESTEITÄ ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMISEKSI KUNNISSA Merkittävimmät muutostarpeet energiansäästön huomioonottamiseksi TARVITTAVIA TOIMENPITEITÄ JA TOTEUTTAJIA Toimenpiteitä energiankäytön tehokkuuden huomioonottamiseksi hankinnoissa Vastanneiden halukkuus energiansäästön edistämiseksi ja siihen liittyvät tarpeet Motivan tunteminen kunnissa Odotukset eri tahoille energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa Oman kunnan ulkopuoliset tahot Oma kunta JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Energiansäästönäkökohdat osaksi kuntien strategioita ja kestävän kehityksen toimenpideohjelmia Hankintojen apuvälineiden kehittäminen ja parantaminen Suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta tunnetummiksi Kuntien sitoutumisen ja sisäisen tiedotuksen parantaminen Odotukset eri tahoille energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa LÄHTEET (32)

5 LIITTEET LIITE 1: Kyselyyn vastanneet kunnat LIITE 2: Kyselylomake LIITE 3: Vapaat vastaukset.. 4(32)

6 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Julkisten hankintojen volyymi on taloudellisesti huomattavan suuri. Kuntasektori kilpailuttaa vuosittain noin 9 miljardin euron hankinnat, eli kolmanneksen ulkoisista kokonaismenoistaan. Yksin palvelualan hankinnat olivat vuonna 2001 noin 3,6 miljardin euron suuruiset. Kun julkisissa hankinnoissa otetaan ympäristönäkökohdat huomioon, tavaroiden ja palvelujen suorat ympäristövaikutukset vähenevät. Ostetuilla tuotteilla on myös epäsuoria ympäristövaikutuksia esimerkiksi käytöstä poistettaessa, kun niistä tulee jätettä. Energiansäästö ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen pienentävät syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Julkinen sektori toimii esimerkkinä yksityisen sektorin hankkijoille sekä kuluttajille ja kannustaa tuotekehitystä ympäristömyötäisempään suuntaan. Ympäristöasioiden huomioonottamisella hankinnoissa voidaan saavuttaa myös taloudellista hyötyä. Tämä selvitys energiansäästönäkökohtien sisällyttämisestä hankintoihin ja kuntien suhtautumisesta sekä kokemuksista tehtiin Motivan tilaamana Efektia Oy:n toimesta. Efektiassa selvityksen tekemisestä vastasi projektipäällikkö Päivi Kippo-Edlund. Tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen ja projektityöntekijä Liisa Siltanen osallistuivat myös selvityksen tekemiseen. Projektisihteeri Urve Vepsänen hoiti kyselyn käytännön järjestelyt. Tavoitteena oli selvittää kuntien suhtautumista energiansäästöehtojen sisällyttämisestä hankintoihin sekä kartoittaa mahdolliset siihen liittyvät vaikeudet. Selvitykseen pohjautuen tässä raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia siitä, miten kuntien hankintamenettelyä voitaisiin kehittää energiansäästön lisäämiseksi ja viime kädessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS JA ORGANISOINTI Selvitys toteutettiin kyselynä. Kohderyhmänä olivat kunnat, joilla on käytössään hankintojen ympäristötietokanta Hymonet, sekä energiansäästösopimuksen tai kuntien energia- ja ilmastosopimuksen tehneet kunnat. Kohderyhmää täydennettiin vielä joillakin asukasmäärältään suurimmilla kunnilla. Kyselyn kohteena olleiden kuntien valintaperusteena pidettiin sitä, että näiden kuntien oletettiin ottavan energiansäästönäkökohdat huomioon hankinnoissa muita kuntia tehokkaammin. Asukasmäärältään suurimpien kuntien hankintavolyymin katsottiin myös olevan merkittävä. Kaikkiaan kysely lähetettiin sadan eri kunnan ympäristöasioista vastaavalle ja hankinnoista vastaavalle. Hankintayksiköt vastaavat keskitetysti hankintojen kilpailuttamisesta kunnissa ja tuntevat hankintojen teknisen toteutuksen. Näin ollen hankinnoista vastaavat valittiin toiseksi kohderyhmäksi hankintojen energiansäästöä kartoittavalle kyselylle. Vaikka ympäristöyksiköt tekevätkin käytännössä hankintoja suhteellisen vähän, vastaavat ne kuntien kestävän kehityksen- ja ympäristöstrategioiden laatimisesta, ympäristöjärjestelmien rakentamisesta sekä ympäristöasioiden tiedottamisesta. Lähtöoletuksena kyselylle oli, että energiansäästö ja energiansäästökysymysten sisällyttäminen hankintoihin sisältyvät usein edellä mainittuihin ohjelmiin, ja ovat myös osa yksiköiden tiedotustoimintaa kunnan sisällä sekä kuntien asukkaille. Vastauksia saatiin yhteensä 86 kappaletta ja ne tulivat 72 eri kunnasta. Vastanneiden kuntien väkiluku on yhteensä 54 % koko Suomen väkiluvusta. Kyselyyn vastanneista 57 % oli ympäristöasioista vastaavia, 39,5 % hankinnoista vastaavia ja 3,5 % muita. Liitteenä 1 olevaan taulukkoon on listattu kyselyyn vastanneet kunnat sekä tiedot voimassa olevista Hymonet- ja energiansäästösopimuksista. 5(32)

7 3 RAPORTIN RAKENNE Raportissa käsitellään aluksi yleisesti suhtautumista energiansäästöön osana hankintoja. Tämän jälkeen kerrotaan eri strategioista ja suunnittelu- ja johtamisjärjestelmistä, joihin energiansäästö on sisällytetty tai joihin se voitaisiin sisällyttää. Tästä siirrytään energiansäästön konkreettiseen sisällyttämiseen hankintoihin sekä kuntien kokemuksiin energiaan liittyvien kysymysten sisällyttämisestä hankintamenettelyyn. Seuraavaksi käsitellään erilaisia apuvälineitä, joilla pyritään helpottamaan energiansäästön huomioonottamista hankintoja tehtäessä. Tämän jälkeen käsitellään esteitä, joita koetaan olevan energiansäästön huomioonottamiselle hankinnoissa, sekä tarvittavia toimenpiteitä ja odotuksia eri tahoille näiden esteiden vähentämiseksi. Lopussa on kappale, johon on kerätty raportin keskeiset johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotuksia energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa. Kyselylomake, jonka vastauksiin raportti pohjautuu, on raportin liitteenä (liite 2). Pääsääntöisesti raportti noudattelee kyselyn runkoa. Kyselyn avoimet vastaukset on kirjoitettu auki raporttiin siten, että yleisimmät ja merkittävimmät huomiot tulevat raportin lukijalle ilmi. Kaikki kyselyn avoimet vastaukset on liitetty raportin loppuun, josta ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan (liite 3). Raportin kappaleet on rakennettu niin, että kvantitatiiviset kysymykset on käsitelty kappaleen alussa ja niitä on sitten tarkennettu avoimiin vastauksiin pohjautuvilla laadullisilla tekijöillä. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat, Hymonet-kunnat tai Kuntaliiton ilmastokampanjassa mukana olevat kunnat eivät näy selvityksen tuloksissa erillisinä vastausryhminä. Vastauksia on käsitelty raportissa sen vastaajaryhmän osalta, mikä tulosten kannalta oli mielekkäintä ja perustelluinta. Mielipiteisiin perustuvia kysymyksiä on käsitelty kaikkien vastanneiden osalta ja kuntaan liittyviä kysymyksiä vastanneiden kuntien osalta. Hankinnoista vastaavien ja ympäristöasioista vastaavien vastauksia on käsitelty erikseen niissä kysymyksissä, joissa vastauksissa on ryhmittäin ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Hymonetin käyttöön liittyviä kysymyksiä on käsitelty vain niiden kuntien osalta, joissa tietokanta on käytössä. Tekstiä havainnollistaviin kuviin on viitattu tekstissä kuvan järjestysnumerolla. Kuvissa näkyvät eri vastaajaryhmät sekä vastanneiden lukumäärä. Vastaajaryhmiin on tekstissä viitattu samoilla nimillä kuin ne esiintyvät kuvissa (kaikki vastanneet, ympäristöasioista vastaavat, hankinnoista vastaavat ja vastanneet kunnat). Kuntien vastauksissa näkyy vain yksi käsitelty vastaus kuntaa kohti. Ensisijaisesti on käsitelty hankinnoista vastaavan vastaus, mutta ellei jostain kunnasta ole saatu hankinnoista vastaavan vastausta, on käsitelty ympäristöasioista vastaavan vastaus. Termejä energiansäästö ja energiankäytön tehokkuus käytetään tässä raportissa synonyymeinä. Energiansäästösopimuksen (ESS) tehneitä kuntia tai kuntien energia- ja ilmastosopimuksen (KEIS) tehneitä kuntia käsitellään raportissa yhteisesti energiansäästösopimuksen tehneinä kuntina. 6(32)

8 4 YLEISTÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ HANKINNOISSA 4.1 Energiansäästön tärkeys Energiansäästön huomioonottamista hankinnoissa pitivät tärkeänä lähes kaikki vastanneista. (Kuva 1) Kuva 1. Onko energiansäästön/energian käytön tehokkuuden huomioon ottaminen hankinnoissa mielestäsi tärkeätä? Kaikki vastaajat, N=84 % vastauksista En osaa sanoa Sille, miksi energian käytön tehokkuuden huomioon ottamista pidettiin tärkeinä, esitettiin vastauksissa seuraavia perusteita: taloudelliset seikat, kestävä kehitys, energian ja/tai luonnonvarojen säästö, päästöjen vähentäminen tai ympäristökuormituksen pienentäminen ja ympäristöasiat yleisesti. Kustannussäästöt, energian ja/tai luonnonvarojen säästö sekä päästöjen vähentäminen olivat yleisimmät perustelut energiasäästön tärkeydelle. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat yleisesti mainittiin myös useissa perusteluissa. (Taulukko 1) Taulukko 1. Yleisimmät perustelut energiansäästön tärkeydelle Yleisimmät perustelut energiansäästön tärkeydelle: saavutettavat kustannussäästöt energian ja/tai luonnonvarojen säästö päästöjen vähentäminen Lisäksi energiansäästöä pidettiin välillisenä vaikutuskeinona voimaloiden rakentamisen vähentämiseksi sekä energian oston ulkomailta pienentämiseksi. Julkisyhteisöjen esimerkkivaikutusta sekä imagokysymystä pidettiin myös joissakin vastauksissa merkittävänä perusteena energiansäästölle. 4.2 Suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin Vastaajista 73 % piti kuntansa suhtautumista energiansäästötoimenpiteisiin tai energian tehokasta käyttöä tukeviin toimenpiteisiin ei innostuneena eikä passiivisena. Innostuneena suhtautumista pidettiin 22 %:ssa vastauksista. Ainoastaan 5 % vastanneista oli sitä mieltä, että suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin heidän kunnassaan on passiivista. (Kuva 2) 7(32)

9 Kuva 2. Miten energiansäästötoimenpiteisiin/energian tehokasta käyttöä tukeviin toimenpiteisiin mielestäsi suhtaudutaan kunnassasi? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista innostuneesti ei innostuneesti eikä passiivisesti passiivisesti Omien vaikutusmahdollisuuksien tunteminen Lähes puolet kaikista vastanneista tuntevat riittävästi mahdollisuutensa energiansäästönäkökohtien huomioon ottamisessa hankinnoissa. t tunsivat mahdollisuutensa tässä suhteessa jonkin verran ympäristöasioista vastaavia paremmin. (Kuva 3) Kuva 3. Tunnetko itse mahdollisuudet ottaa huomioon energiansäästönäkökohdat hankinnoissa riittävästi? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= Ympäristöasioista vastaavat, N= En osaa sanoa Hankinnoista vastaavat, N= (32)

10 5 ENERGIANSÄÄSTÖÖN LIITTYVÄT STRATEGIAT, TOIMEN- PIDEOHJELMAT, SUOSITUKSET, OHJEET JA SOPIMUKSET 5.1 Energiansäästön sisällyttäminen kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin Valtaosassa kuntia on laadittu strategia, joka suuntaa kunnan toimintaa lähivuosien aikana. Strategiaan kunnan johto on määritellyt toiminta-ajatuksen, vision ja pitkän aikavälin päämäärät toiminnalleen. Hankintojen energiansäästöpäämäärät ovat luonteva osa kunnan strategiaa jo siitäkin syystä, että kuntasektori kilpailuttaa noin kolmanneksen ulkoisista kokonaismenoistaan. Noin 300 kuntaa on laatinut kestävän kehityksen strategian ja/tai toimenpideohjelman (paikallisagenda). Paikallisagenda ohjaa kunnan kestävän kehityksen toimintaa. Siinä kunnan hallintokunnat ja yksiköt ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen ja/tai ympäristöasioiden hallintaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen. Paikallisagenda ohjaa osaltaan myös kunnan sidosryhmien (yritykset, asukkaat ym.) toimintaa. Hankintojen energiansäästötavoitteet ja toimenpiteet saavat suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta, kun ne ovat osa kunnan kestävän kehityksen strategiaa ja toimenpideohjelmaa. Ympäristöjärjestelmä on toinen ympäristöasioiden hallinnan työkalu, jonka avulla energiankäytön tehostamistavoitteisiin ja toimenpiteisiin saadaan suunnitelmallisuutta. Etenkin kunnallistekniset laitokset ja kuntien omistamat yhtiöt rakentavat usein ympäristöjärjestelmän. Kyselyssä selvitettiin, mihin kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin energiansäästö on sisällytetty. Noin kolmasosalla vastanneista kunnista energiansäästö hankinnoissa sisältyy kunnan strategiaan. (Kuva 4) Kuva 4. Sisältyykö energiansäästö hankinnoissa kuntasi strategiaan? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= Ympäristöasioista vastaavat, N= Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= Kestävän kehityksen strategiaan tai paikallisagendaan energiansäästö sisältyy noin kahdella kolmasosalla vastanneista kunnista. (Kuva 5) 9(32)

11 Kuva 5. Sisältyykö energiansäästö kuntasi kestävän kehityksen strategiaan/paikallisagendaan? % vastauksista Kaikki vastaajat, N=66 Ympäristöasioista vastaavat, N=34 Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= Noin puolella niistä kunnista, joilla on olemassa ympäristöjärjestelmä tai ohjelma, energiansäästö sisältyy ohjelmaan. (Kuva 6) Kuva 6. Sisältyykö energiansäästö kuntasi ympäristöjärjestelmään/-ohjelmaan? % vastauksista Kaikki vastaajat, N=52 Ympäristöasioista vastaavat, N= Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= t tiesivät lähes poikkeuksetta, kuuluiko energiansäästö heidän kuntansa kestävän kehityksen strategiaan tai ympäristöjärjestelmään tai -ohjelmaan. t eivät tunteneet edellä mainittujen sisältöä energiansäästön osalta yhtä hyvin. t tunsivat puolestaan kuntastrategian sisällön energiansäästön osalta ympäristöasioista vastaavia paremmin. (Kuvat 4, 5 ja 6) Valtaosa (82 %) vastanneista sisällyttäisi energiansäästön kunnan strategiaan, kestävän kehityksen strategiaan tai paikallisagendaan, tai kunnan ympäristöjärjestelmään tai ohjelmaan. Noin kolmasosa vastanneista oli sitä mieltä, että energiansäästön tulisi sisältyä kaikkiin edellä mainituista toimintaa ohjaavista suunnittelu-/johtamisjärjestelmistä 5.2 Energiansäästöohjeet ja suositukset Erilaisia kuntakohtaisia energiansäästöohjeita tai suosituksia on annettu noin puolissa vastanneista kunnista. Kaikista vastanneista 21 % ei osannut sanoa, onko kunnassa annettu energiansäästöä koskevia 10(32)

12 erillisiä ohjeita. Energiansäästö tulee esille esimerkiksi erilaisissa keskusteluissa ja palavereissa. Joissain kunnissa henkilöstölle on annettu ohjeita liittyen energiansäästöön. Osassa vastanneita kuntia ohjeita energiansäästöstä on jaettu toimipaikkakohtaisesti siten, että esimerkiksi kouluille, päiväkodeille ja virastoille on omat ohjeensa, tai toimialakohtaisesti jakamalla eri toimialojen vastuuhenkilöille omat ohjeensa. Lisäksi hankintaohjeissa on useissa kunnissa erillinen energiansäästöohje. 5.3 KTM:n suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut suositukset siitä, miten energiatehokkuus tulisi ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa. Julkisen sektorin on määrä toimia esimerkkinä energian säästön edistämisessä. Suositukset on pääasiassa suunnattu julkisen sektorin tarpeisiin ja tarkoitettu julkisista hankinnoista vastaavien henkilöiden avuksi, mutta niitä voidaan soveltaa myös yksityisellä sektorilla. Suosituksissa esitetään käytännön tapoja energiatehokkuuden huomioonottamiseksi julkisia hankintoja tehtäessä. Tarkempia suosituksia on annettu sähköisten koneiden ja laitteiden hankinnalle, ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnalle sekä korjaus ja uudisrakentamishankkeille. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) antamat suositukset julkisten hankintojen ekotehokkuudesta tunsi ainoastaan kolmasosa kyselyyn vastanneista. (Kuva 7) Kuva 7. Tunnetko kauppa- ja teollisuusministeriön suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= Näitä suosituksia oli käyttänyt tai soveltanut hankinnoissa viidesosa vastanneista. (Kuva 8) Kuva 8. Oletko käyttänyt tai muuten soveltanut näitä suosituksia hankinnoissa? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista En osaa sanoa Vastanneista kunnista 42 % oli tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa. Huomattavaa on, että 29 % vastanneista kunnista ei osannut sanoa, onko energiansäästösopimusta KTM:n kanssa tehty. (Kuva 9) 11(32)

13 Kuva 9. Onko kuntasi tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa? % vastauksista Kunnat, N= En osaa sanoa Kunnissa, jotka ovat tehneet sopimuksen KTM:n kanssa, on asiasta tiedotettu esimerkiksi erillisillä hankintaohjeilla tai yhteisissä palavereissa. Energiansäästö saattaa myös sisältyä tavoitteena kunnan strategiaan, mitä kautta energiansäästöstä on myös saatu tietoa. Tiedottamisen puutteen vastanneet arvelivat johtuneen yleisestä kiireestä, hankintaohjeiden puuttumisesta ja henkilövaihdoksista. Lisäksi energiansäästösopimuksen katsottiin koskevan enemmän kiinteistöjen energiankäyttöä ja sen toteutuksen kuuluvan siten tilapalvelulle. 5.4 Kuntaliiton ilmastokampanja Ilmastokampanjan tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Kunta voi liittyä kampanjaan lautakunnan tai kunnanhallituksen päätöksellä. Kunta valitsee oman yhteyshenkilön ja ilmoittaa tästä Kuntaliittoon. Ilmastokampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueellaan esimerkiksi energian tuotannossa ja käytössä, liikenteessä tai jätehuollossa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, tekee niistä kehitysennusteen ja asettaa omat tavoitteensa päästöjen vähentämiseksi. Kuntaliiton ilmastokampanjassa on mukana 47 kuntaa (v. 2003). Kyselyyn vastanneista kunnista 14 % on mukana ilmastokampanjassa. 12(32)

14 6 ENERGIANSÄÄSTÖ JA HANKINTAMENETTELYT 6.1 Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Julkisen sektorin hankintatoimessa tulee toimia hankintalainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Näin voidaan varmistaa kilpailun aikaansaaminen, tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä julkisten varojen tehokas käyttö. Julkinen sektori voi kiinnittää huomiota hankintojen ympäristönäkökohtaan hankinnan eri vaiheissa. Energiansäästö on keskeinen ympäristönäkökohta., joka voidaan ottaa huomioon teknisissä eritelmissä, ehdokkaiden valinnassa ja kokonaistaloudellisuutta arvioidessa. 6.2 Omat vaikutusmahdollisuudet Valtaosa vastanneista (70 %) on sitä mieltä, että hankintoja tehtäessä voi vaikuttaa energiansäästöön tai energian käytön tehostamiseen keskimääräisesti. Vastanneista vain 13 % kokee voivansa vaikuttaa näihin erittäin paljon, kun taas 17 % kokee vaikutusmahdollisuutensa erittäin vähäisiksi. (Kuva 10) Kuva 10. Kuinka paljon mielestäsi hankintoja tehdessä voi vaikuttaa energiansäästöön/energian käytön tehostamiseen? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista Erittäin paljon Keskimääräisesti Erittäin vähän 6.3 Energiansäästöä koskevien näkökohtien sisällyttäminen tarjouspyyntöihin Valtaosassa kyselyyn vastanneista kunnista sisällytetään tarjouspyyntöihin energiansäästöä tai energian tehokasta käyttöä koskevia näkökohtia usein (5%:ssa) tai joskus (63%:ssa). Lähes kolmasosassa vastanneista kunnista edellä mainittuja ehtoja ja tavoitteita ei sisällytetä tarjouspyyntöihin koskaan. (Kuva 11) Kuva 11. Sisällytetäänkö kunnassasi energiansäästöä/energian tehokasta käyttöä koskevia näkökohtia tarjouspyyntöihin? % vastauksista usein Kunnat, N= joskus ei koskaan 13(32)

15 Edellä mainittujen energiansäästöä koskevien ehtojen ja tavoitteiden määritteleminen tarjouspyynnöissä koettiin vastanneiden keskuudessa melko vaikeaksi. Yli puolet (57 %) vastanneista oli sitä mieltä, että kyseisten ehtojen määritteleminen on erittäin vaikeaa. Ympäristöasioista vastaavista kukaan ei pitänyt ehtojen märittelemistä erittäin helppona ja hankinnoista vastaavistakin vain 3 % koki energiaan liittyvien ehtojen ja tavoitteiden määrittelemisen tarjouspyynnöissä erittäin helpoksi. (Kuva 12) Kuva 12. Minkälaiseksi koet energiansäästönäkökohtien määrittelemisen tarjouspyynnöissä? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= erittäin helppoa Ympäristöasioista vastaavat, N= tavainomaista. Hankinnoista vastaavat, N= erittäin vaikeata Kunnat, N= Kyselyn tuloksena nousi esiin esimerkkejä siitä, miten energiansäästöä tai energian tehokasta käyttöä sisältäviä ehtoja on sisällytetty tarjouspyyntöihin. Hankintoja tehtäessä energiansäästöön liittyviä ehtoja asetetaan esimerkiksi laitteiden energiankulutukselle ja säästötilan määrittelylle. Erään esimerkin mukaan eri hallintokunnat tai yksiköt ovat sitoutuneet omissa ympäristöjärjestelmissään hankkimaan energiatehokkaita laitteita. Vastauksista ilmenee, että energia- ja/tai ympäristönäkökohtia sisällytetään tarjouspyyntöihin silloin, kun ne koetaan oleellisiksi kokonaisedullisuuden kannalta. Esimerkiksi joihinkin vertailulaskelmiin on sisällytetty energiankulutus. Toimistolaitteilta on vaadittu esimerkiksi Energy StarTM merkkiä tai TCO ympäristömerkkiä. Yleisesti koneille ja laitteille asetettuja vaatimuksia ovat tietty energialuokka, energian käytön hyötysuhde ja ajoneuvojen kohdalla polttoaineen kulutus. Kuljetushankinnoissa pisteitä on puolestaan annettu esimerkiksi eco-driving kurssista. Rakennuksissa on huomioitu energiansäästö esimerkiksi rakenteiden ja ilmastoinnin osalta (esim. lämmön talteenotto). Valaistuksen osalta kiinteistö- ja katuvalaistuksessa on vaihdettu palaneiden lamppujen tilalle energiansäästölamppuja. Jossakin kunnassa energiansäästöä koskevat asiat huomioidaan suorahankinnoissa, mutta ehtoja ei ole sisällytetty tarjouspyyntöihin. Erään vastauksen mukaan kaikissa yli euron hankinnoissa huomioidaan hankinnan ympäristövaikutukset ja siten myös energiankulutus. Esimerkkejä siitä, missä tarjouspyynnöissä energiansäästö on esillä, ovat mm. useissa vastauksissa ilmenneet seuraavat hankinnat: talonrakennushankkeet, laitteisto- ja järjestelmähankinnat, jäähdytyslaitteet, lämmön talteenotto, lämpöeristykset, koneet, lämmitysöljy / energiapolttoaineet, kopiokoneet, tietokoneet, televisiot, kodinkoneet, kylmälaitteet, sähkötyökalut, lamput, tievalaistus, autot ja kuljetuskalusto. Kyselyssä kerättiin myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten energiansäästöä tai energiankäytön tehokkuutta koskevat ehdot ja tavoitteet ilmaistaan tarjouspyynnöissä. Suurin osa tähän kysymykseen vastanneista oli kuntien hankinnoista vastaavia henkilöitä. 14(32)

16 Vastauksissa esiintyneitä esimerkkejä: - suunnittelijoille annetaan tiedot mahdollisista energiakatselmuksista - lämpöarvojen ilmoittaminen ja tuotteen ympäristöön vaikuttavat aineet sekä tiedot kulutuksesta - vuotovirrat, hyötysuhde, energiantarve / yksikkö - vaaditaan tietty energialuokka (esim. A B), Energy Star, GEEA jne. - kriteerinä kokonaistaloudellisuus, jossa energiankulutus on yksi valintaperuste 6.4 Energiansäästöä koskevat perusteet kriteereinä tarjouksia vertailtaessa Kuntien ympäristöasioista vastaavat eivät yleensä juuri tee hankintoja tai laadi tarjouspyyntöjä. Kappaletta tarjousten hyväksymisestä käsitellään tästä johtuen ainoastaan hankinnoista vastaavien näkökulmista. Kysyttäessä, vastaavatko saadut tarjoukset tarjouspyynnöissä mainittuja energiansäästöä tai energiankäytön tehokkuutta koskevia ehtoja ja tavoitteita, vastasi 44 % hankinnoista vastaavista kyllä. Vastanneista 12 % oli sitä mieltä, etteivät saadut tarjoukset vastaa annettuja ehtoja, kun taas 44 % vastanneista ei osannut sanoa. (Kuva 13) Kuva 13. Vastaavatko saamanne tarjoukset energiansäästöä/energiankäytön tehokkuutta koskevia ehtojanne ja tavoitteitanne? % vastauksista Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Vähän yli kolmasosa hankinnoista vastaavista toteaa energiansäästöön liittyvien näkökohtien vaikuttaneen siihen, mikä tarjous on tullut hyväksytyksi. Vastanneista 27 % on sitä mieltä ettei energiansäästöön tai energian tehokkaaseen käyttöön liittyvillä asioilla ole ollut vaikutusta tarjousten hyväksymisessä. (Kuva 14) Kuva 14. Ovatko energiansäästö-/energian tehokkaan käytön näkökohdat vaikuttaneet siihen, mikä tarjous on tullut hyväksytyksi? % vastauksista Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Hankinnoista vastaavista 78 % on sitä mieltä, että energiansäästö ja energiankäytön tehokkuus voivat olla samanarvoisia muiden arviointikriteerien kanssa tehtäessä hankintapäätöstä tarjousten perusteella. 15(32)

17 Vastanneista 22 % ei pidä energiansäästöön liittyviä kriteereitä samanarvoisina muiden arviointikriteerien kanssa. (Kuva 15) Kuva 15. Voiko energiansäästö/energiankäytön tehokkuusominaisuus olla muiden arviointikriteerien kanssa samanarvoinen hankintapäätöstä tarjousten perusteella tehtäessä? Hankinnoista vastaavat, N=32 % vastauksista Niihin tarjouspyyntöihin, joissa on kyse energiankäyttöön liittyvistä hankinnoista, 97 % kyselyyn vastanneista hankintavastaavista sisällyttäisi energiansäästön vakioasiana. (Kuva 16) Kuva 16. Voiko energiansäästö/energiankäytön tehokkuus olla vakioasia niissä tarjouspyynnöissä, joissa on kyse energiankäyttöön liittyvistä hankinnoista? % vastauksista Hankinnoista vastaavat, N= Lähes puolet hankintoja tehneistä hankintavastaavista on tiedottanut hankitun tavaran energiansäästöä koskevasta määrittelystä myös tavaran tai palvelun käyttäjälle, jos saatu tarjous on sellaisen sisältänyt. (Kuva 17) Kuva 17. Oletko viestittänyt saamasi energiansäästöä/energiankäytön tehokkuutta koskevan määrittelyn tavaran tai palvelun käyttäjille? Hankinnoista vastaavat, N=34 % vastauksista En ole tehnyt hankintoja 16(32)

18 7 APUVÄLINEET ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMI- SEKSI HANKINNOISSA 7.1 Kodinkoneiden ja toimistolaitteiden energiamerkit Energiamerkintä Energiamerkintä on EU-maissa käytettävä yhtenäinen järjestelmä, jonka tiedot perustuvat valmistajan standardin mukaisesti mittaamiin tuloksiin. Energiatehokkuusluokka, A-G, määräytyy laiteryhmäkohtaisen indeksin mukaisesti. Energiamerkeissä valmistaja ilmoittaa energiatehokkuusluokan lisäksi myös laitteen sähkön vuosikulutuksen testiolosuhteissa. Energiamerkkien avulla voi helposti verrata eri laitteiden ja mallien energiankulutusta. A:lla merkitys laitteet edustavat energiatehokkaimpia laitteita. Suomessa energiamerkin esilläpitoa ja oikeellisuutta valvoo Turvatekniikan keskus TUKES. Energy Star TM merkki Energy Star TM on kansainvälinen, EPA:n (US Environmental Protection Agency) käynnistämä merkintäjärjestelmä, joka asettaa normeja laitteen energiankulutukselle. Energy Star TM -tuotteiden käyttöönotto merkitsee yli 50 prosentin säästöä toimistolaitteiden sähkökustannuksissa. Myös työskentelyolot parantuvat, kun laitteiden lämmöntuotanto vähenee. TCO ympäristömerkki Näyttöjen ja tietokoneiden ergonomiaan, energiansäästöön, laitteiden elektromagneettiseen säteilyyn ja ympäristöystävällisyyteen huomiota kiinnittävän TCO -merkin ovat kehittäneet TCO, Ruotsin Naturskyddsföreningen, STEM ja SEMKO AB. TCO- ympäristömerkkiä kehitetään jatkuvasti tekniikan kehittyessä. TCO -merkin saaneiden laitteiden virransäästövaatimukset ovat Energy Star -ohjelman mukaiset. 7.2 Energialuokitukset kodinkoneissa ja toimistolaitteissa Kodinkoneiden energialuokituksia suurin osa kyselyyn vastanneista piti riittävän konkreettisina. (Kuva 18) Kuva 18. Ovatko kodinkoneiden energialuokitukset riittävän konkreettisia? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= En osaa sanoa Toimistolaitteiden energialuokituksia taas vain noin kolmasosa vastanneista piti riittävän konkreettisina ja kolmasosa oli sitä mieltä, ettei luokitus toimistolaitteiden kohdalla ole riittävän konkreettinen. (Kuva 19) 17(32)

19 Kuva 19. Ovatko toimistolaitteiden energialuokitukset riittävän konkreettisia? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= En osaa sanoa Energialuokitukset ohjaavat hankintakäyttäytymistä noin puolissa vastanneista kunnista. Kuitenkin 28 % hankinnoista vastaavista oli kyselyn mukaan sitä mieltä, etteivät energialuokitukset ohjaa hankintakäyttäytymistä. Ympäristöasioista vastaavista noin puolet ei osannut sanoa, onko ko. energialuokituksilla hankintakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta. (Kuva 20) Kuva 20. Ohjaavatko ko. energialuokitukset hankintakäyttäytymistä? % vastauksista Kaikki vastaajat, N=83 Ympäristöasioista vastaavat, N=46 Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= Noin puolet vastanneista pitäisi myös muiden tuotteiden vastaavaa luokitusta tarpeellisena. Hankinnoista vastaavat eivät koe muiden tuotteiden energialuokitusta yhtä tarpeellisena kuin ympäristöasioista vastaavat. Yli kolmasosa kaikista vastanneista ei osaa sanoa, pitäisikö myös muita tuotteita kuin kodinkoneita tai toimistolaitteita luokitella niiden energiankulutuksen perusteella. (Kuva 21) 18(32)

20 Kuva 21. Pitäisikö vastaavaa luokitusta olla muissa tuotteissa? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= Ympäristöasioista vastaavat, N= Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= Vastauksissa esille nousseita esimerkkejä energialuokitusta kaipaavista tuotteista olivat mm. ajoneuvot, työkoneet, jätevedenpuhdistamojen pumput, valaisimet, ilmastointilaitteet ja suurkeittiölaitteet. Useissa vastauksissa toivottiin luokitusta myös tuotteen tuotannossa käytetylle energiamäärälle, ei pelkästään käytössä tarvittavalle energialle. 7.3 Hymonetin käyttö kunnissa Hymonet eli hankintojen ympäristötietokanta (www.hymonet.com) on hankinnoissa käytettävä työkalu lähinnä julkishallinnon ja yksityissektorin organisaatioille. Hymonetiin on kerätty kaikki tarpeellinen tieto ympäristönäkökohtien huomioonottamiseksi hankinnoissa sekä myös hankintojen ympäristövaikutuksiin liittyvä tieto Suomesta ja ulkomailta, ja tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Kyselyyn vastanneista kunnista 17 %:lla on käytössään Hymonet. (Kuva 22) Kuva 22. Onko kunnassasi käytössä hankintojen ympäristötietokanta, Hymonet (www.hymonet.com)? % vastauksista Kunnat, N= En osaa sanoa Tavallisesti Hymonet on kunnan koosta riippuen vain yhden tai muutaman henkilön käytössä. Seuraavassa on esimerkkejä hankinnoista, joissa Hymonetistä on koettu olleen eniten apua: - kaikki energiaa käyttävät koneet ja laitteet - toimistolaitteet ja tarvikkeet (esim. atk-laitteet) - siivoustarvikkeet ja puhdistusaineet 19(32)

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Kysely ja tulosten yhteenveto: Julkisten hankintojen neuvontayksikkö www.hankinnat.fi 1 Kysely kestävistä hankinnoista Julkisten

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen toinen teemaseminaari: Ilmasto- ja energiansäästönäkökulma julkisiin hankintoihin Helsinki, Paasitorni 28.9.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kestävät hankinnat keskimäärin 1,2 % halvempia Kestävillä hankinnoilla keskimäärin 25 % vähennys

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ympäristönäkökohdat ja hankintalainsäädäntö Mitä hankintalainsäädännössä säädetään kilpailutusten

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa 00 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Heikki Miettinen Yhdyskuntatekniset palv 00 Johdanto Selvityksen taustaa

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot