ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA. Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA. Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista"

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista

2 ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista Päivi Kippo-Edlund Heikki Miettinen Liisa Siltanen

3

4 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET SELVITYKSEN TOTEUTUS JA ORGANISOINTI RAPORTIN RAKENNE YLEISTÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ HANKINNOISSA Energiansäästön tärkeys Suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin Omien vaikutusmahdollisuuksien tunteminen ENERGIANSÄÄSTÖÖN LIITTYVÄT STRATEGIAT, TOIMENPIDEOHJELMAT, SUOSITUKSET, OHJEET JA SOPIMUKSET Energiansäästön sisällyttäminen kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin Energiansäästöohjeet ja suositukset KTM:n suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta Kuntaliiton ilmastokampanja ENERGIANSÄÄSTÖ JA HANKINTAMENETTELYT Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Omat vaikutusmahdollisuudet Energiansäästöä koskevien näkökohtien sisällyttäminen tarjouspyyntöihin Energiansäästöä koskevat perusteet kriteereinä tarjouksia vertailtaessa APUVÄLINEET ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMISEKSI HANKINNOISSA Kodinkoneiden ja toimistolaitteiden energiamerkit Energiamerkintä Energy Star TM merkki TCO ympäristömerkki Energialuokitukset kodinkoneissa ja toimistolaitteissa Hymonetin käyttö kunnissa ESTEITÄ ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMISEKSI KUNNISSA Merkittävimmät muutostarpeet energiansäästön huomioonottamiseksi TARVITTAVIA TOIMENPITEITÄ JA TOTEUTTAJIA Toimenpiteitä energiankäytön tehokkuuden huomioonottamiseksi hankinnoissa Vastanneiden halukkuus energiansäästön edistämiseksi ja siihen liittyvät tarpeet Motivan tunteminen kunnissa Odotukset eri tahoille energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa Oman kunnan ulkopuoliset tahot Oma kunta JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Energiansäästönäkökohdat osaksi kuntien strategioita ja kestävän kehityksen toimenpideohjelmia Hankintojen apuvälineiden kehittäminen ja parantaminen Suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta tunnetummiksi Kuntien sitoutumisen ja sisäisen tiedotuksen parantaminen Odotukset eri tahoille energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa LÄHTEET (32)

5 LIITTEET LIITE 1: Kyselyyn vastanneet kunnat LIITE 2: Kyselylomake LIITE 3: Vapaat vastaukset.. 4(32)

6 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Julkisten hankintojen volyymi on taloudellisesti huomattavan suuri. Kuntasektori kilpailuttaa vuosittain noin 9 miljardin euron hankinnat, eli kolmanneksen ulkoisista kokonaismenoistaan. Yksin palvelualan hankinnat olivat vuonna 2001 noin 3,6 miljardin euron suuruiset. Kun julkisissa hankinnoissa otetaan ympäristönäkökohdat huomioon, tavaroiden ja palvelujen suorat ympäristövaikutukset vähenevät. Ostetuilla tuotteilla on myös epäsuoria ympäristövaikutuksia esimerkiksi käytöstä poistettaessa, kun niistä tulee jätettä. Energiansäästö ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen pienentävät syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Julkinen sektori toimii esimerkkinä yksityisen sektorin hankkijoille sekä kuluttajille ja kannustaa tuotekehitystä ympäristömyötäisempään suuntaan. Ympäristöasioiden huomioonottamisella hankinnoissa voidaan saavuttaa myös taloudellista hyötyä. Tämä selvitys energiansäästönäkökohtien sisällyttämisestä hankintoihin ja kuntien suhtautumisesta sekä kokemuksista tehtiin Motivan tilaamana Efektia Oy:n toimesta. Efektiassa selvityksen tekemisestä vastasi projektipäällikkö Päivi Kippo-Edlund. Tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen ja projektityöntekijä Liisa Siltanen osallistuivat myös selvityksen tekemiseen. Projektisihteeri Urve Vepsänen hoiti kyselyn käytännön järjestelyt. Tavoitteena oli selvittää kuntien suhtautumista energiansäästöehtojen sisällyttämisestä hankintoihin sekä kartoittaa mahdolliset siihen liittyvät vaikeudet. Selvitykseen pohjautuen tässä raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia siitä, miten kuntien hankintamenettelyä voitaisiin kehittää energiansäästön lisäämiseksi ja viime kädessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS JA ORGANISOINTI Selvitys toteutettiin kyselynä. Kohderyhmänä olivat kunnat, joilla on käytössään hankintojen ympäristötietokanta Hymonet, sekä energiansäästösopimuksen tai kuntien energia- ja ilmastosopimuksen tehneet kunnat. Kohderyhmää täydennettiin vielä joillakin asukasmäärältään suurimmilla kunnilla. Kyselyn kohteena olleiden kuntien valintaperusteena pidettiin sitä, että näiden kuntien oletettiin ottavan energiansäästönäkökohdat huomioon hankinnoissa muita kuntia tehokkaammin. Asukasmäärältään suurimpien kuntien hankintavolyymin katsottiin myös olevan merkittävä. Kaikkiaan kysely lähetettiin sadan eri kunnan ympäristöasioista vastaavalle ja hankinnoista vastaavalle. Hankintayksiköt vastaavat keskitetysti hankintojen kilpailuttamisesta kunnissa ja tuntevat hankintojen teknisen toteutuksen. Näin ollen hankinnoista vastaavat valittiin toiseksi kohderyhmäksi hankintojen energiansäästöä kartoittavalle kyselylle. Vaikka ympäristöyksiköt tekevätkin käytännössä hankintoja suhteellisen vähän, vastaavat ne kuntien kestävän kehityksen- ja ympäristöstrategioiden laatimisesta, ympäristöjärjestelmien rakentamisesta sekä ympäristöasioiden tiedottamisesta. Lähtöoletuksena kyselylle oli, että energiansäästö ja energiansäästökysymysten sisällyttäminen hankintoihin sisältyvät usein edellä mainittuihin ohjelmiin, ja ovat myös osa yksiköiden tiedotustoimintaa kunnan sisällä sekä kuntien asukkaille. Vastauksia saatiin yhteensä 86 kappaletta ja ne tulivat 72 eri kunnasta. Vastanneiden kuntien väkiluku on yhteensä 54 % koko Suomen väkiluvusta. Kyselyyn vastanneista 57 % oli ympäristöasioista vastaavia, 39,5 % hankinnoista vastaavia ja 3,5 % muita. Liitteenä 1 olevaan taulukkoon on listattu kyselyyn vastanneet kunnat sekä tiedot voimassa olevista Hymonet- ja energiansäästösopimuksista. 5(32)

7 3 RAPORTIN RAKENNE Raportissa käsitellään aluksi yleisesti suhtautumista energiansäästöön osana hankintoja. Tämän jälkeen kerrotaan eri strategioista ja suunnittelu- ja johtamisjärjestelmistä, joihin energiansäästö on sisällytetty tai joihin se voitaisiin sisällyttää. Tästä siirrytään energiansäästön konkreettiseen sisällyttämiseen hankintoihin sekä kuntien kokemuksiin energiaan liittyvien kysymysten sisällyttämisestä hankintamenettelyyn. Seuraavaksi käsitellään erilaisia apuvälineitä, joilla pyritään helpottamaan energiansäästön huomioonottamista hankintoja tehtäessä. Tämän jälkeen käsitellään esteitä, joita koetaan olevan energiansäästön huomioonottamiselle hankinnoissa, sekä tarvittavia toimenpiteitä ja odotuksia eri tahoille näiden esteiden vähentämiseksi. Lopussa on kappale, johon on kerätty raportin keskeiset johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotuksia energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa. Kyselylomake, jonka vastauksiin raportti pohjautuu, on raportin liitteenä (liite 2). Pääsääntöisesti raportti noudattelee kyselyn runkoa. Kyselyn avoimet vastaukset on kirjoitettu auki raporttiin siten, että yleisimmät ja merkittävimmät huomiot tulevat raportin lukijalle ilmi. Kaikki kyselyn avoimet vastaukset on liitetty raportin loppuun, josta ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan (liite 3). Raportin kappaleet on rakennettu niin, että kvantitatiiviset kysymykset on käsitelty kappaleen alussa ja niitä on sitten tarkennettu avoimiin vastauksiin pohjautuvilla laadullisilla tekijöillä. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat, Hymonet-kunnat tai Kuntaliiton ilmastokampanjassa mukana olevat kunnat eivät näy selvityksen tuloksissa erillisinä vastausryhminä. Vastauksia on käsitelty raportissa sen vastaajaryhmän osalta, mikä tulosten kannalta oli mielekkäintä ja perustelluinta. Mielipiteisiin perustuvia kysymyksiä on käsitelty kaikkien vastanneiden osalta ja kuntaan liittyviä kysymyksiä vastanneiden kuntien osalta. Hankinnoista vastaavien ja ympäristöasioista vastaavien vastauksia on käsitelty erikseen niissä kysymyksissä, joissa vastauksissa on ryhmittäin ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Hymonetin käyttöön liittyviä kysymyksiä on käsitelty vain niiden kuntien osalta, joissa tietokanta on käytössä. Tekstiä havainnollistaviin kuviin on viitattu tekstissä kuvan järjestysnumerolla. Kuvissa näkyvät eri vastaajaryhmät sekä vastanneiden lukumäärä. Vastaajaryhmiin on tekstissä viitattu samoilla nimillä kuin ne esiintyvät kuvissa (kaikki vastanneet, ympäristöasioista vastaavat, hankinnoista vastaavat ja vastanneet kunnat). Kuntien vastauksissa näkyy vain yksi käsitelty vastaus kuntaa kohti. Ensisijaisesti on käsitelty hankinnoista vastaavan vastaus, mutta ellei jostain kunnasta ole saatu hankinnoista vastaavan vastausta, on käsitelty ympäristöasioista vastaavan vastaus. Termejä energiansäästö ja energiankäytön tehokkuus käytetään tässä raportissa synonyymeinä. Energiansäästösopimuksen (ESS) tehneitä kuntia tai kuntien energia- ja ilmastosopimuksen (KEIS) tehneitä kuntia käsitellään raportissa yhteisesti energiansäästösopimuksen tehneinä kuntina. 6(32)

8 4 YLEISTÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ HANKINNOISSA 4.1 Energiansäästön tärkeys Energiansäästön huomioonottamista hankinnoissa pitivät tärkeänä lähes kaikki vastanneista. (Kuva 1) Kuva 1. Onko energiansäästön/energian käytön tehokkuuden huomioon ottaminen hankinnoissa mielestäsi tärkeätä? Kaikki vastaajat, N=84 % vastauksista En osaa sanoa Sille, miksi energian käytön tehokkuuden huomioon ottamista pidettiin tärkeinä, esitettiin vastauksissa seuraavia perusteita: taloudelliset seikat, kestävä kehitys, energian ja/tai luonnonvarojen säästö, päästöjen vähentäminen tai ympäristökuormituksen pienentäminen ja ympäristöasiat yleisesti. Kustannussäästöt, energian ja/tai luonnonvarojen säästö sekä päästöjen vähentäminen olivat yleisimmät perustelut energiasäästön tärkeydelle. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat yleisesti mainittiin myös useissa perusteluissa. (Taulukko 1) Taulukko 1. Yleisimmät perustelut energiansäästön tärkeydelle Yleisimmät perustelut energiansäästön tärkeydelle: saavutettavat kustannussäästöt energian ja/tai luonnonvarojen säästö päästöjen vähentäminen Lisäksi energiansäästöä pidettiin välillisenä vaikutuskeinona voimaloiden rakentamisen vähentämiseksi sekä energian oston ulkomailta pienentämiseksi. Julkisyhteisöjen esimerkkivaikutusta sekä imagokysymystä pidettiin myös joissakin vastauksissa merkittävänä perusteena energiansäästölle. 4.2 Suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin Vastaajista 73 % piti kuntansa suhtautumista energiansäästötoimenpiteisiin tai energian tehokasta käyttöä tukeviin toimenpiteisiin ei innostuneena eikä passiivisena. Innostuneena suhtautumista pidettiin 22 %:ssa vastauksista. Ainoastaan 5 % vastanneista oli sitä mieltä, että suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin heidän kunnassaan on passiivista. (Kuva 2) 7(32)

9 Kuva 2. Miten energiansäästötoimenpiteisiin/energian tehokasta käyttöä tukeviin toimenpiteisiin mielestäsi suhtaudutaan kunnassasi? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista innostuneesti ei innostuneesti eikä passiivisesti passiivisesti Omien vaikutusmahdollisuuksien tunteminen Lähes puolet kaikista vastanneista tuntevat riittävästi mahdollisuutensa energiansäästönäkökohtien huomioon ottamisessa hankinnoissa. t tunsivat mahdollisuutensa tässä suhteessa jonkin verran ympäristöasioista vastaavia paremmin. (Kuva 3) Kuva 3. Tunnetko itse mahdollisuudet ottaa huomioon energiansäästönäkökohdat hankinnoissa riittävästi? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= Ympäristöasioista vastaavat, N= En osaa sanoa Hankinnoista vastaavat, N= (32)

10 5 ENERGIANSÄÄSTÖÖN LIITTYVÄT STRATEGIAT, TOIMEN- PIDEOHJELMAT, SUOSITUKSET, OHJEET JA SOPIMUKSET 5.1 Energiansäästön sisällyttäminen kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin Valtaosassa kuntia on laadittu strategia, joka suuntaa kunnan toimintaa lähivuosien aikana. Strategiaan kunnan johto on määritellyt toiminta-ajatuksen, vision ja pitkän aikavälin päämäärät toiminnalleen. Hankintojen energiansäästöpäämäärät ovat luonteva osa kunnan strategiaa jo siitäkin syystä, että kuntasektori kilpailuttaa noin kolmanneksen ulkoisista kokonaismenoistaan. Noin 300 kuntaa on laatinut kestävän kehityksen strategian ja/tai toimenpideohjelman (paikallisagenda). Paikallisagenda ohjaa kunnan kestävän kehityksen toimintaa. Siinä kunnan hallintokunnat ja yksiköt ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen ja/tai ympäristöasioiden hallintaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen. Paikallisagenda ohjaa osaltaan myös kunnan sidosryhmien (yritykset, asukkaat ym.) toimintaa. Hankintojen energiansäästötavoitteet ja toimenpiteet saavat suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta, kun ne ovat osa kunnan kestävän kehityksen strategiaa ja toimenpideohjelmaa. Ympäristöjärjestelmä on toinen ympäristöasioiden hallinnan työkalu, jonka avulla energiankäytön tehostamistavoitteisiin ja toimenpiteisiin saadaan suunnitelmallisuutta. Etenkin kunnallistekniset laitokset ja kuntien omistamat yhtiöt rakentavat usein ympäristöjärjestelmän. Kyselyssä selvitettiin, mihin kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin energiansäästö on sisällytetty. Noin kolmasosalla vastanneista kunnista energiansäästö hankinnoissa sisältyy kunnan strategiaan. (Kuva 4) Kuva 4. Sisältyykö energiansäästö hankinnoissa kuntasi strategiaan? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= Ympäristöasioista vastaavat, N= Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= Kestävän kehityksen strategiaan tai paikallisagendaan energiansäästö sisältyy noin kahdella kolmasosalla vastanneista kunnista. (Kuva 5) 9(32)

11 Kuva 5. Sisältyykö energiansäästö kuntasi kestävän kehityksen strategiaan/paikallisagendaan? % vastauksista Kaikki vastaajat, N=66 Ympäristöasioista vastaavat, N=34 Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= Noin puolella niistä kunnista, joilla on olemassa ympäristöjärjestelmä tai ohjelma, energiansäästö sisältyy ohjelmaan. (Kuva 6) Kuva 6. Sisältyykö energiansäästö kuntasi ympäristöjärjestelmään/-ohjelmaan? % vastauksista Kaikki vastaajat, N=52 Ympäristöasioista vastaavat, N= Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= t tiesivät lähes poikkeuksetta, kuuluiko energiansäästö heidän kuntansa kestävän kehityksen strategiaan tai ympäristöjärjestelmään tai -ohjelmaan. t eivät tunteneet edellä mainittujen sisältöä energiansäästön osalta yhtä hyvin. t tunsivat puolestaan kuntastrategian sisällön energiansäästön osalta ympäristöasioista vastaavia paremmin. (Kuvat 4, 5 ja 6) Valtaosa (82 %) vastanneista sisällyttäisi energiansäästön kunnan strategiaan, kestävän kehityksen strategiaan tai paikallisagendaan, tai kunnan ympäristöjärjestelmään tai ohjelmaan. Noin kolmasosa vastanneista oli sitä mieltä, että energiansäästön tulisi sisältyä kaikkiin edellä mainituista toimintaa ohjaavista suunnittelu-/johtamisjärjestelmistä 5.2 Energiansäästöohjeet ja suositukset Erilaisia kuntakohtaisia energiansäästöohjeita tai suosituksia on annettu noin puolissa vastanneista kunnista. Kaikista vastanneista 21 % ei osannut sanoa, onko kunnassa annettu energiansäästöä koskevia 10(32)

12 erillisiä ohjeita. Energiansäästö tulee esille esimerkiksi erilaisissa keskusteluissa ja palavereissa. Joissain kunnissa henkilöstölle on annettu ohjeita liittyen energiansäästöön. Osassa vastanneita kuntia ohjeita energiansäästöstä on jaettu toimipaikkakohtaisesti siten, että esimerkiksi kouluille, päiväkodeille ja virastoille on omat ohjeensa, tai toimialakohtaisesti jakamalla eri toimialojen vastuuhenkilöille omat ohjeensa. Lisäksi hankintaohjeissa on useissa kunnissa erillinen energiansäästöohje. 5.3 KTM:n suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut suositukset siitä, miten energiatehokkuus tulisi ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa. Julkisen sektorin on määrä toimia esimerkkinä energian säästön edistämisessä. Suositukset on pääasiassa suunnattu julkisen sektorin tarpeisiin ja tarkoitettu julkisista hankinnoista vastaavien henkilöiden avuksi, mutta niitä voidaan soveltaa myös yksityisellä sektorilla. Suosituksissa esitetään käytännön tapoja energiatehokkuuden huomioonottamiseksi julkisia hankintoja tehtäessä. Tarkempia suosituksia on annettu sähköisten koneiden ja laitteiden hankinnalle, ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnalle sekä korjaus ja uudisrakentamishankkeille. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) antamat suositukset julkisten hankintojen ekotehokkuudesta tunsi ainoastaan kolmasosa kyselyyn vastanneista. (Kuva 7) Kuva 7. Tunnetko kauppa- ja teollisuusministeriön suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= Näitä suosituksia oli käyttänyt tai soveltanut hankinnoissa viidesosa vastanneista. (Kuva 8) Kuva 8. Oletko käyttänyt tai muuten soveltanut näitä suosituksia hankinnoissa? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista En osaa sanoa Vastanneista kunnista 42 % oli tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa. Huomattavaa on, että 29 % vastanneista kunnista ei osannut sanoa, onko energiansäästösopimusta KTM:n kanssa tehty. (Kuva 9) 11(32)

13 Kuva 9. Onko kuntasi tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa? % vastauksista Kunnat, N= En osaa sanoa Kunnissa, jotka ovat tehneet sopimuksen KTM:n kanssa, on asiasta tiedotettu esimerkiksi erillisillä hankintaohjeilla tai yhteisissä palavereissa. Energiansäästö saattaa myös sisältyä tavoitteena kunnan strategiaan, mitä kautta energiansäästöstä on myös saatu tietoa. Tiedottamisen puutteen vastanneet arvelivat johtuneen yleisestä kiireestä, hankintaohjeiden puuttumisesta ja henkilövaihdoksista. Lisäksi energiansäästösopimuksen katsottiin koskevan enemmän kiinteistöjen energiankäyttöä ja sen toteutuksen kuuluvan siten tilapalvelulle. 5.4 Kuntaliiton ilmastokampanja Ilmastokampanjan tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Kunta voi liittyä kampanjaan lautakunnan tai kunnanhallituksen päätöksellä. Kunta valitsee oman yhteyshenkilön ja ilmoittaa tästä Kuntaliittoon. Ilmastokampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueellaan esimerkiksi energian tuotannossa ja käytössä, liikenteessä tai jätehuollossa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, tekee niistä kehitysennusteen ja asettaa omat tavoitteensa päästöjen vähentämiseksi. Kuntaliiton ilmastokampanjassa on mukana 47 kuntaa (v. 2003). Kyselyyn vastanneista kunnista 14 % on mukana ilmastokampanjassa. 12(32)

14 6 ENERGIANSÄÄSTÖ JA HANKINTAMENETTELYT 6.1 Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Julkisen sektorin hankintatoimessa tulee toimia hankintalainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Näin voidaan varmistaa kilpailun aikaansaaminen, tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä julkisten varojen tehokas käyttö. Julkinen sektori voi kiinnittää huomiota hankintojen ympäristönäkökohtaan hankinnan eri vaiheissa. Energiansäästö on keskeinen ympäristönäkökohta., joka voidaan ottaa huomioon teknisissä eritelmissä, ehdokkaiden valinnassa ja kokonaistaloudellisuutta arvioidessa. 6.2 Omat vaikutusmahdollisuudet Valtaosa vastanneista (70 %) on sitä mieltä, että hankintoja tehtäessä voi vaikuttaa energiansäästöön tai energian käytön tehostamiseen keskimääräisesti. Vastanneista vain 13 % kokee voivansa vaikuttaa näihin erittäin paljon, kun taas 17 % kokee vaikutusmahdollisuutensa erittäin vähäisiksi. (Kuva 10) Kuva 10. Kuinka paljon mielestäsi hankintoja tehdessä voi vaikuttaa energiansäästöön/energian käytön tehostamiseen? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista Erittäin paljon Keskimääräisesti Erittäin vähän 6.3 Energiansäästöä koskevien näkökohtien sisällyttäminen tarjouspyyntöihin Valtaosassa kyselyyn vastanneista kunnista sisällytetään tarjouspyyntöihin energiansäästöä tai energian tehokasta käyttöä koskevia näkökohtia usein (5%:ssa) tai joskus (63%:ssa). Lähes kolmasosassa vastanneista kunnista edellä mainittuja ehtoja ja tavoitteita ei sisällytetä tarjouspyyntöihin koskaan. (Kuva 11) Kuva 11. Sisällytetäänkö kunnassasi energiansäästöä/energian tehokasta käyttöä koskevia näkökohtia tarjouspyyntöihin? % vastauksista usein Kunnat, N= joskus ei koskaan 13(32)

15 Edellä mainittujen energiansäästöä koskevien ehtojen ja tavoitteiden määritteleminen tarjouspyynnöissä koettiin vastanneiden keskuudessa melko vaikeaksi. Yli puolet (57 %) vastanneista oli sitä mieltä, että kyseisten ehtojen määritteleminen on erittäin vaikeaa. Ympäristöasioista vastaavista kukaan ei pitänyt ehtojen märittelemistä erittäin helppona ja hankinnoista vastaavistakin vain 3 % koki energiaan liittyvien ehtojen ja tavoitteiden määrittelemisen tarjouspyynnöissä erittäin helpoksi. (Kuva 12) Kuva 12. Minkälaiseksi koet energiansäästönäkökohtien määrittelemisen tarjouspyynnöissä? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= erittäin helppoa Ympäristöasioista vastaavat, N= tavainomaista. Hankinnoista vastaavat, N= erittäin vaikeata Kunnat, N= Kyselyn tuloksena nousi esiin esimerkkejä siitä, miten energiansäästöä tai energian tehokasta käyttöä sisältäviä ehtoja on sisällytetty tarjouspyyntöihin. Hankintoja tehtäessä energiansäästöön liittyviä ehtoja asetetaan esimerkiksi laitteiden energiankulutukselle ja säästötilan määrittelylle. Erään esimerkin mukaan eri hallintokunnat tai yksiköt ovat sitoutuneet omissa ympäristöjärjestelmissään hankkimaan energiatehokkaita laitteita. Vastauksista ilmenee, että energia- ja/tai ympäristönäkökohtia sisällytetään tarjouspyyntöihin silloin, kun ne koetaan oleellisiksi kokonaisedullisuuden kannalta. Esimerkiksi joihinkin vertailulaskelmiin on sisällytetty energiankulutus. Toimistolaitteilta on vaadittu esimerkiksi Energy StarTM merkkiä tai TCO ympäristömerkkiä. Yleisesti koneille ja laitteille asetettuja vaatimuksia ovat tietty energialuokka, energian käytön hyötysuhde ja ajoneuvojen kohdalla polttoaineen kulutus. Kuljetushankinnoissa pisteitä on puolestaan annettu esimerkiksi eco-driving kurssista. Rakennuksissa on huomioitu energiansäästö esimerkiksi rakenteiden ja ilmastoinnin osalta (esim. lämmön talteenotto). Valaistuksen osalta kiinteistö- ja katuvalaistuksessa on vaihdettu palaneiden lamppujen tilalle energiansäästölamppuja. Jossakin kunnassa energiansäästöä koskevat asiat huomioidaan suorahankinnoissa, mutta ehtoja ei ole sisällytetty tarjouspyyntöihin. Erään vastauksen mukaan kaikissa yli euron hankinnoissa huomioidaan hankinnan ympäristövaikutukset ja siten myös energiankulutus. Esimerkkejä siitä, missä tarjouspyynnöissä energiansäästö on esillä, ovat mm. useissa vastauksissa ilmenneet seuraavat hankinnat: talonrakennushankkeet, laitteisto- ja järjestelmähankinnat, jäähdytyslaitteet, lämmön talteenotto, lämpöeristykset, koneet, lämmitysöljy / energiapolttoaineet, kopiokoneet, tietokoneet, televisiot, kodinkoneet, kylmälaitteet, sähkötyökalut, lamput, tievalaistus, autot ja kuljetuskalusto. Kyselyssä kerättiin myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten energiansäästöä tai energiankäytön tehokkuutta koskevat ehdot ja tavoitteet ilmaistaan tarjouspyynnöissä. Suurin osa tähän kysymykseen vastanneista oli kuntien hankinnoista vastaavia henkilöitä. 14(32)

16 Vastauksissa esiintyneitä esimerkkejä: - suunnittelijoille annetaan tiedot mahdollisista energiakatselmuksista - lämpöarvojen ilmoittaminen ja tuotteen ympäristöön vaikuttavat aineet sekä tiedot kulutuksesta - vuotovirrat, hyötysuhde, energiantarve / yksikkö - vaaditaan tietty energialuokka (esim. A B), Energy Star, GEEA jne. - kriteerinä kokonaistaloudellisuus, jossa energiankulutus on yksi valintaperuste 6.4 Energiansäästöä koskevat perusteet kriteereinä tarjouksia vertailtaessa Kuntien ympäristöasioista vastaavat eivät yleensä juuri tee hankintoja tai laadi tarjouspyyntöjä. Kappaletta tarjousten hyväksymisestä käsitellään tästä johtuen ainoastaan hankinnoista vastaavien näkökulmista. Kysyttäessä, vastaavatko saadut tarjoukset tarjouspyynnöissä mainittuja energiansäästöä tai energiankäytön tehokkuutta koskevia ehtoja ja tavoitteita, vastasi 44 % hankinnoista vastaavista kyllä. Vastanneista 12 % oli sitä mieltä, etteivät saadut tarjoukset vastaa annettuja ehtoja, kun taas 44 % vastanneista ei osannut sanoa. (Kuva 13) Kuva 13. Vastaavatko saamanne tarjoukset energiansäästöä/energiankäytön tehokkuutta koskevia ehtojanne ja tavoitteitanne? % vastauksista Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Vähän yli kolmasosa hankinnoista vastaavista toteaa energiansäästöön liittyvien näkökohtien vaikuttaneen siihen, mikä tarjous on tullut hyväksytyksi. Vastanneista 27 % on sitä mieltä ettei energiansäästöön tai energian tehokkaaseen käyttöön liittyvillä asioilla ole ollut vaikutusta tarjousten hyväksymisessä. (Kuva 14) Kuva 14. Ovatko energiansäästö-/energian tehokkaan käytön näkökohdat vaikuttaneet siihen, mikä tarjous on tullut hyväksytyksi? % vastauksista Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Hankinnoista vastaavista 78 % on sitä mieltä, että energiansäästö ja energiankäytön tehokkuus voivat olla samanarvoisia muiden arviointikriteerien kanssa tehtäessä hankintapäätöstä tarjousten perusteella. 15(32)

17 Vastanneista 22 % ei pidä energiansäästöön liittyviä kriteereitä samanarvoisina muiden arviointikriteerien kanssa. (Kuva 15) Kuva 15. Voiko energiansäästö/energiankäytön tehokkuusominaisuus olla muiden arviointikriteerien kanssa samanarvoinen hankintapäätöstä tarjousten perusteella tehtäessä? Hankinnoista vastaavat, N=32 % vastauksista Niihin tarjouspyyntöihin, joissa on kyse energiankäyttöön liittyvistä hankinnoista, 97 % kyselyyn vastanneista hankintavastaavista sisällyttäisi energiansäästön vakioasiana. (Kuva 16) Kuva 16. Voiko energiansäästö/energiankäytön tehokkuus olla vakioasia niissä tarjouspyynnöissä, joissa on kyse energiankäyttöön liittyvistä hankinnoista? % vastauksista Hankinnoista vastaavat, N= Lähes puolet hankintoja tehneistä hankintavastaavista on tiedottanut hankitun tavaran energiansäästöä koskevasta määrittelystä myös tavaran tai palvelun käyttäjälle, jos saatu tarjous on sellaisen sisältänyt. (Kuva 17) Kuva 17. Oletko viestittänyt saamasi energiansäästöä/energiankäytön tehokkuutta koskevan määrittelyn tavaran tai palvelun käyttäjille? Hankinnoista vastaavat, N=34 % vastauksista En ole tehnyt hankintoja 16(32)

18 7 APUVÄLINEET ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMI- SEKSI HANKINNOISSA 7.1 Kodinkoneiden ja toimistolaitteiden energiamerkit Energiamerkintä Energiamerkintä on EU-maissa käytettävä yhtenäinen järjestelmä, jonka tiedot perustuvat valmistajan standardin mukaisesti mittaamiin tuloksiin. Energiatehokkuusluokka, A-G, määräytyy laiteryhmäkohtaisen indeksin mukaisesti. Energiamerkeissä valmistaja ilmoittaa energiatehokkuusluokan lisäksi myös laitteen sähkön vuosikulutuksen testiolosuhteissa. Energiamerkkien avulla voi helposti verrata eri laitteiden ja mallien energiankulutusta. A:lla merkitys laitteet edustavat energiatehokkaimpia laitteita. Suomessa energiamerkin esilläpitoa ja oikeellisuutta valvoo Turvatekniikan keskus TUKES. Energy Star TM merkki Energy Star TM on kansainvälinen, EPA:n (US Environmental Protection Agency) käynnistämä merkintäjärjestelmä, joka asettaa normeja laitteen energiankulutukselle. Energy Star TM -tuotteiden käyttöönotto merkitsee yli 50 prosentin säästöä toimistolaitteiden sähkökustannuksissa. Myös työskentelyolot parantuvat, kun laitteiden lämmöntuotanto vähenee. TCO ympäristömerkki Näyttöjen ja tietokoneiden ergonomiaan, energiansäästöön, laitteiden elektromagneettiseen säteilyyn ja ympäristöystävällisyyteen huomiota kiinnittävän TCO -merkin ovat kehittäneet TCO, Ruotsin Naturskyddsföreningen, STEM ja SEMKO AB. TCO- ympäristömerkkiä kehitetään jatkuvasti tekniikan kehittyessä. TCO -merkin saaneiden laitteiden virransäästövaatimukset ovat Energy Star -ohjelman mukaiset. 7.2 Energialuokitukset kodinkoneissa ja toimistolaitteissa Kodinkoneiden energialuokituksia suurin osa kyselyyn vastanneista piti riittävän konkreettisina. (Kuva 18) Kuva 18. Ovatko kodinkoneiden energialuokitukset riittävän konkreettisia? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= En osaa sanoa Toimistolaitteiden energialuokituksia taas vain noin kolmasosa vastanneista piti riittävän konkreettisina ja kolmasosa oli sitä mieltä, ettei luokitus toimistolaitteiden kohdalla ole riittävän konkreettinen. (Kuva 19) 17(32)

19 Kuva 19. Ovatko toimistolaitteiden energialuokitukset riittävän konkreettisia? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= En osaa sanoa Energialuokitukset ohjaavat hankintakäyttäytymistä noin puolissa vastanneista kunnista. Kuitenkin 28 % hankinnoista vastaavista oli kyselyn mukaan sitä mieltä, etteivät energialuokitukset ohjaa hankintakäyttäytymistä. Ympäristöasioista vastaavista noin puolet ei osannut sanoa, onko ko. energialuokituksilla hankintakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta. (Kuva 20) Kuva 20. Ohjaavatko ko. energialuokitukset hankintakäyttäytymistä? % vastauksista Kaikki vastaajat, N=83 Ympäristöasioista vastaavat, N=46 Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= Noin puolet vastanneista pitäisi myös muiden tuotteiden vastaavaa luokitusta tarpeellisena. Hankinnoista vastaavat eivät koe muiden tuotteiden energialuokitusta yhtä tarpeellisena kuin ympäristöasioista vastaavat. Yli kolmasosa kaikista vastanneista ei osaa sanoa, pitäisikö myös muita tuotteita kuin kodinkoneita tai toimistolaitteita luokitella niiden energiankulutuksen perusteella. (Kuva 21) 18(32)

20 Kuva 21. Pitäisikö vastaavaa luokitusta olla muissa tuotteissa? % vastauksista Kaikki vastaajat, N= Ympäristöasioista vastaavat, N= Hankinnoista vastaavat, N= En osaa sanoa Kunnat, N= Vastauksissa esille nousseita esimerkkejä energialuokitusta kaipaavista tuotteista olivat mm. ajoneuvot, työkoneet, jätevedenpuhdistamojen pumput, valaisimet, ilmastointilaitteet ja suurkeittiölaitteet. Useissa vastauksissa toivottiin luokitusta myös tuotteen tuotannossa käytetylle energiamäärälle, ei pelkästään käytössä tarvittavalle energialle. 7.3 Hymonetin käyttö kunnissa Hymonet eli hankintojen ympäristötietokanta (www.hymonet.com) on hankinnoissa käytettävä työkalu lähinnä julkishallinnon ja yksityissektorin organisaatioille. Hymonetiin on kerätty kaikki tarpeellinen tieto ympäristönäkökohtien huomioonottamiseksi hankinnoissa sekä myös hankintojen ympäristövaikutuksiin liittyvä tieto Suomesta ja ulkomailta, ja tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Kyselyyn vastanneista kunnista 17 %:lla on käytössään Hymonet. (Kuva 22) Kuva 22. Onko kunnassasi käytössä hankintojen ympäristötietokanta, Hymonet (www.hymonet.com)? % vastauksista Kunnat, N= En osaa sanoa Tavallisesti Hymonet on kunnan koosta riippuen vain yhden tai muutaman henkilön käytössä. Seuraavassa on esimerkkejä hankinnoista, joissa Hymonetistä on koettu olleen eniten apua: - kaikki energiaa käyttävät koneet ja laitteet - toimistolaitteet ja tarvikkeet (esim. atk-laitteet) - siivoustarvikkeet ja puhdistusaineet 19(32)

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat 28.9. Paasitorni Juha Myllymäki Johtava lakimies Kuntaliitto/Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 1 Hankintaprosessi Julkisten

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet. Miten huomioida ympäristönäkökohdat hankintaprosessissa

Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet. Miten huomioida ympäristönäkökohdat hankintaprosessissa Kestävät julkiset hankinnat Elina Ojala, Motiva Esityksen sisältö Motiva ja Motivan hankintapalvelu Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet Hankintojen tilanne EU:ssa ja Suomessa

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Kuntien ilmastotyöstä

Kuntien ilmastotyöstä Kuntien ilmastotyöstä -välineitä ja tuloksia Ilmastoareena Säätytalo, Helsinki 24.4.2012 Kalevi Luoma www.kunnat.net/ilmastonmuutos Kampanjakunta: 1. Kartoittaa oman alueensa kasvihuonekaasupäästöt, 2.

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

Energiatehokkuus hankinnoissa

Energiatehokkuus hankinnoissa Energiatehokkuus hankinnoissa Pohjoismaiden kestävien hankintojen viikko Satu Hyrkkänen, Motiva Oy 2.11.2015 Satu Hyrkkänen, Motiva Oy 1 Esityksen sisältö Uutta, ajankohtaista, tulevaa Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistuminen ja vaikuttaminen 15 Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=4) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa Siv Sandberg, Åbo Akademi

Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa Siv Sandberg, Åbo Akademi Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa 26.10.2012 Siv Sandberg, Åbo Akademi Kunnallinen päätöksenteko on tuomittu epäonnistumaan? Dollery & Wallis

Lisätiedot

Päättäjätutkimus 2015

Päättäjätutkimus 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kuntapäättäjien mielipiteet - Jäsenmäärältään pienemmästä ja suuremmasta valtuustosta - Valtuuston valitsemasta ja suoralla vaalilla valittavasta pormestarista. Päättäjätutkimus 2015

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaisten näkemyksiä palvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksesta ja kuntaliitoksista Kuntaliitto / Kuntakehitys ja tutkimus Marianne

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa 20.3.2012 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 8.11.2012, Seinäjoki Anna-Marja Kukkanen, Suomen Kuntaliitto METSILLÄ ON MERKITTÄVÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU12963 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU12963 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy Asia

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMELLE 1. ASIA. Hankintaoikaisuvaatimus julkisia hankintoja koskevissa asioissa, jotka koskevat Joensuun kaupungin

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMELLE 1. ASIA. Hankintaoikaisuvaatimus julkisia hankintoja koskevissa asioissa, jotka koskevat Joensuun kaupungin JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMELLE 1. ASIA Hankintaoikaisuvaatimus julkisia hankintoja koskevissa asioissa, jotka koskevat Joensuun kaupungin Kunnallistekniikan kokonaissuunnittelun (dnro 46716); ja Liikenneselvitysten-

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU18330 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU18330 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute. Tapio Jalo, Motiva Oy

Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute. Tapio Jalo, Motiva Oy Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute Tapio Jalo, Motiva Oy Kyselyn taustatiedot 862 vastaajaa 65 % isännöitsijöitä 29 % erillisen energiatodistuksen tekijöitä Yli 60 % vastaajista tehnyt yli 10

Lisätiedot