MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula Projektipäällikkö 2007

2 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TUOTTEISTUS, LAATU, KILPAILUTTAMINEN -HANKE TAUSTA, TAVOITTEET JA HANKKEEN ORGANISAATIO MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS TUOTTEISTAMISEN PROSESSI TUOTTEISTAMINEN PALVELUJEN YHTEYDESSÄ TUOTEHIERARKIA HENKILÖSTÖRESURSSIEN KARTOITUSTEN TOTEUTTAMINEN TUOTTEISTAMISPROSESSIN HYÖTY PALVELUYKSIKÖSSÄ JA HALLINNOSSA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELUASUMISEN TUOTEMÄÄRITTELY LAADUN KÄSITE TUOTTEISTAMISEN YHTEYDESSÄ JA LAATUKRITEERIEN MÄÄRITTÄMINEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN PALVELUILLE TUETUN ASUMISEN TUOTE KUNTOUTTAVAN PALVELUASUMISEN JA TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN TUOTTEET POHDINTAA JA ARVIOINTIA LIITTEET OHJEET TYÖAJANSEURANTALOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI, MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT, KUNTOUTTAVA PALVELUASUMINEN TYÖAJAN SEURANTALOMAKE, MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT, PALVELUASUMINEN, AAMU TYÖAJAN SEURANNAN KOONTILOMAKE, MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT, MANUAALI, PALVELUASUMINEN TYÖAJAN SEURANNAN KOONTILOMAKE, MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT, PALVELUASUMINEN ESIMERKKIPOHJA LASTENSUOJELUN LAITOSHOIDON KUSTANNUSLASKENTAPOHJASTA MUUNNETTAVAKSI MUULLE TUOTTEELLE LÄHTEET

3 Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen - hanke toteutettiin Hämeenlinnan seutukunnassa kahdeksan kunnan ja Etelä- Suomen lääninhallituksen rahoittamana vuosina Rahoitukseen osallistui myös 18 hoiva-alan julkisen sektorin ulkopuolista palveluntuottajaa (yrityksiä, yhdistyksiä tai säätiöitä). Kunnat esittivät hankkeen alussa toiveensa tuotteistettavista palveluista, joista hankkeen ohjausryhmä valitsi pilotit. Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen ja palveluasumisen tuotteistus olivat osa hankkeen avulla tuotteistetuista palveluista. Muut tuotteistettaviksi palveluiksi valitut olivat vanhusten palveluasuminen, osa lastensuojelun ja lastenpäiväkotihoidon tuotteista. Vanhusten laitos- ja kotihoito otettiin tuotteistettaviksi mukaan hankkeen puolivälissä Hankkeen päätavoitteina olivat valittujen palvelukokonaisuuksien tuotteistus, näille laatukriteerien määrittelyt ja edellisten käyttö hankinnoissa/kilpailuttamisprosessissa eli hankinta-asiakirjapohjien laadinta. Hankkeella oli lisäksi muita tavoitteita, mm. koulutuspakettien ja yhteistyöverkoston kehittäminen, jotka tukivat puheena olevankin palvelun määrittelyä. Palvelusetelin käytön laajentaminen oli myös yksi hankkeen tavoite. Mielenterveyskuntoutujien tuettu asuminen ja palveluasuminen voi olla mahdollista tuottaa palvelusetelilläkin. Palveluntuottajan toiminnan laadun ja sisällön vähimmäisvaatimuksissa voidaan hyödyntää tuotteistuksen kautta saatuja tuotemäärittelyjä ja laatia niiden pohjalta palvelukuvaukset. Ongelmaksi voi muodostua asiakkaan itsenäinen palveluntuottajan valinta terveydentilansa takia. Se lienee estettävissä esim. edunvalvojan aktiivisella otteella. Tuotteistus toteutettiin sisällön kehittämisen näkökulmasta. Tuotteistus aloitettiin ensin pilottiorganisaatiossa (säätiö) ja välittömästi sen jälkeen jatkettiin useamman ei-julkisen palveluntuottajan kanssa (kuusi kpl, ks. 2.1.). Jälkimmäisessä prosessissa tapahtui pilottiin nähden jonkin verran lisäkehitystä. Projektipäällikkö ohjasi tuotteistusryhmiä, jotka muodostuivat mukana olevan palvelun tuottajaorganisaatioiden omistajista ja esimiehistä. Edellisten tehtävänä ja vastuulla oli hoitaa omissa yksiköissään varsinaisen tuotteistusprosessin läpivieminen. Mielenterveyskuntoutujien pilottia ohjannut tuotteistusryhmä jatkoi laaturyhmänä ja muut mukana olleet tuottajat toimivat kommentoijina määrittelyille. Tuotteistuksen tuloksena laadittiin tuotemäärittelyt, jotka sisälsivät rakenteelliset ja toiminnalliset laatumäärittelyt. Näitä hyödyntäen on laadittu palvelukuvaukset hankkeessa tuotettuun tarjouspyyntöpohjaan (www.hameenlinna.fi/perusturvajaterveydenhuolto/esittelytiedot ja Mielenterveyskuntoutujien palveluasumiselle ei hankkeessa tehty kustannuslaskentaa. Se ei sisältynyt hankkeen tavoitteisiin. Sitä toteuttaa PARAS hankkeeseen liittyvä paikallinen PATU- hanke myös Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen hankkeen tuloksia hyödyntäen. Toimintolaskennan yhteydessä toimintojen keskinäisen suhteen tarkoituksenmukaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vinoutuneet jakaumat voivat vääristää kustannusjakaumaa. Projektipäällikkö laati lastensuojelun arviointijaksolle, laitoshoidolle ja ammatilliselle perhekodille kustannuslaskentaan Excel-pohjat, joista mukana olleet mielenterveyskuntoutujien palveluyksikötkin voivat tehdä mukaillen tuotteelleen tarpeellisen kustannuslaskentakaavan. Lisäksi projektipäällikkö yhdisti lastensuojelun laitoshoidon em. kaavaan työajanseurannan tulokset, jolloin työaika linkittyivät suoraan laskentakaavaan. Tämänkin voi mukauttaa mielenterveyskuntoutujien em. kaavaan. Yksiköt saivat työajanseurantaansa liittyvät excel- taulukot ja niissä olevat toimintaansa kuvaavat graafiset pylväät, joita voivat käyttää jatkossa toimintansa kehittämiseen. Yksiköt voivat hyödyntää niitä mm. toisen yksikkönsä henkilöstöresurssien jakaumien eli työajan seurantaan ja tuotteistetun toiminnan sisällölliseen kehittämiseen sekä sen jälkeiseen mahdolliseen uusintaseurantaan. Seuranta voidaan käyttää myös osoittamaan yksittäisen asiakkaan kuntoutumisen eteneminen. Tuotemäärittely on yhteistyössä kuntien, säätiön ja yritysten edustajien kanssa laadittu ja siksi tärkeä pohja yhteisen laadun kehittämiseksi seudun palveluille, julkiselle ja yksityiselle tuotannolle. Laatumäärittelyssä voidaan jatkossa hyödyntää enemmänkin sitä tietoa, jota tuotteistuksen yhteydessä tehdyistä työajan seurannoista saatiin. Sitä voidaan käyttää tarkentamaan ja mm. täsmäsuuntaamaan laadullisia toimintokuvauksia asettamalla mm. tuntimääreitä, tavoite- /vaikuttavuusmittareita. Edellä mainittu voi olla apuna esimerkiksi asiakkaan kuntoutumisen edistymisen osoittajana mm. osallistumisen ja osallistamisen mittarina. Julkisissa hankinnoissa kunta määrittää laadun ja tarjoavan palveluntuottajan tulee osoittaa omaavansa se. Yhteistä laatumäärittelyä tulee edelleen jatkaa ottaen mukaan, jos mahdollista, myös asiakas- ja omaisedustus. Erilaiset palautteet ja mittarit laadun todentamiseksi ja vaikuttavuutta osoittamaan ovat tärkeä jatkuvan yhteisen työn sarka. Se voi toimia myös hyvänä valvontamenetelmänä, jolloin palvelun osapuolet ovat osaltaan tukemassa laadukkaan palvelun hankintaa ja tuottamista. Hankkeessa laadittiin mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen tarjouspyyntöpohja. Hankesitoutuminen tässä tuoteryhmässä oli hyvä, joskin tuote- ja laatumäärittelyyn aktiivisemmin osallistui noin puolet yrityksistä. Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen hankkeen loppuraportti löytyy aiemmin mainituilta internet- sivuilta. Se voi edesauttaa tämän osaraportin kokonaisuuden hahmottamista. 3

4 1.1 TAUSTA, TAVOITTEET JA HANKKEEN ORGANISAATIO Hämeenlinnan seudun kunnat halusivat valmistautua hyvinvointipalvelujen (sosiaalipalvelut) osalta niihin haasteisiin, joihin kunnat palveluja tuottaessaan lähitulevaisuudessa joutuvat. Huomattava osa palveluista järjestetään kuntien omana toimintana. Palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muiden kuntien tai julkisyhteisöjen kanssa, ostopalveluina tai yhteistyössä yksityisten tuottajien kanssa, joidenkin tukipalvelujen tuottaminen on ulkoistettu. Hämeenlinnan seutukunnassa kunnat eivät itse ole tuottaneet mielenterveyskuntoutujille tuettua tai palveluasumista. Näiden hoivapalvelujen osalta, joissa käytetään ostopalveluita, on palvelujen yksityisiä tuottajia toistaiseksi ollut rajallinen joukko, mikä on aiheuttanut palvelujen hintoihin korotuspaineita. Hankkeen tulosten oli tarkoitus tukea seudullisen palvelutuotantostrategiatyön etenemistä. Vaihtoehtoisissakin palvelujen tuottamistavoissa kuntien vastuulla säilyy palvelujen laadun seuranta sekä vastuu kokonaisuuden toimivuudesta, mikä edellyttää kuntien työntekijöiltä uudenlaista osaamista sekä uusia työtapoja. Toimivat palvelujen tuotantomarkkinat edellyttävät myös uutta hoivayrittäjyyttä seudulle. (Lehtimäki, 2004, osittain) Hankkeelle asetettiin kahdeksan tavoitetta, joista päätavoitteet hankkeen nimessä, Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen, ilmaisivat hankkeen perustarkoituksen (ks. hankkeen loppuraportti: ja Kehittämishankkeesta vastasi projektipäällikkö THM (koul. ja hall.), työnohjaaja Ritva Harjula. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Hämeenlinnan perusturvakeskus, jossa projektipäällikkökin toimi. Ohjausryhmä valitsi kuntien esittämien toiveiden pohjalta sosiaalipalvelut, jotka tuotteistettiin. Näihin sisältyi myös mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen tuotteistaminen. Hankkeen kussakin tuoteryhmän tuotteistuksessa oli mukana joku tai jotkut seudun kunnista ja mukana olevista hoivaalan yrittäjistä. Mielenterveyskuntoutujien tuotteistetuissa palveluissa kunnista oli mukana Lammi ja Hämeenlinna sekä pilottiyksikkönä Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön Länsituulen yksikkö. Pilotin keskivaiheella tuli mukaan omana tuotteistusryhmänään kuusi yritystä, jotka hyödynsivät pilotin antia ja kehittivät sitä edelleen (HCN Palvelukotiverkosto, Hämeen Kuntoutuskoti Oy, LaRosette Oy, Mikon Kuntoutuskodit Oy, Saarnikoti Oy ja Hoitokoti Tuuliviiri Oy). Tuotteistus toteutettiin em. tuotteistusryhmien kautta, jotka muodostuivat tuotteistettavan palvelun esimiehistä ja/tai palvelun tuottajaorganisaatioiden omistajista. Heitä ohjasi projektipäällikkö. Esimiesten tehtävänä ja vastuulla oli hoitaa omissa yksiköissään varsinaisen tuotteistusprosessin läpivieminen. Pilottiryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Harjula Ritva, projektipäällikkö, pj + siht Lehtinen Eero, Saarnikoti Oy Lehtonen Heljä, vastaava ohjaaja, Erityisasuntosäätiö / Länsituuli Miettinen Kirsti, toiminnanjohtaja, Erityisasuntosäätiö Parikka Janne, vammaistyön koordinaattori (sis. mielenterveyskunt.) Ruohonen Tuula, sosiaalityöntekijä, Hämeenlinna Uotila Jorma, sosiaalityöntekijä, Lammi Yrityspohjaiseen tuotteistusryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Attenberg Jani, Mikon Kuntoutuskodit Oy, Kalvolakodit Eloranta Anne, Hoitokoti Tuuliviiri Oy Harjula Ritva, projektipäällikkö, pj + siht Ikävalko Raili, LaRosette Jurvanen Ville, Hämeen Kuntoutuskoti Oy 4

5 Karvinen Ilpo, HCN Palvelukotiverkosto Lehtinen Eero, Saarnikoti Oy Särkiniemi Jatta, Mikon Kuntoutuskodit Oy, Tamminen - Jurvanen Minna, Hämeen Kuntoutuskoti Oy Viljanen Nina, HCN Palvelukotiverkosto Virta Katri, Hoitokoti Tuuliviiri Oy 2.1. TUOTTEISTAMISEN PROSESSI TUOTTEISTAMINEN PALVELUJEN YHTEYDESSÄ Tuotteistaminen on tuotteiden määrittelyä, jossa otetaan huomioon, mitä erilaisia palveluja asiakkaalle annetaan ja miten resurssien käyttö vaihtelee eri palveluissa. Hinta on erilainen riippuen resurssien käytöstä. Jokainen palvelu määritellään erikseen ja sille asetetaan tavoitteet, sisältö ja tarvittavat resurssit. Tuotantoyksiköissä tuotteistaminen lähtee liikkeelle yksikön perustoiminnan pohdinnasta. Tuotteistaminen edellyttää, että toiminnalla on selkeät tavoitteet ja että ne puretaan yksittäisiin palvelutilanteisiin. Tuotteistamistyössä on olennaista asiakkaiden ja asiakasryhmien sekä palveluiden ja palveluprosessien analysointi. (Majoinen ym. 2003, s. 62). Tuote on siten asiakkaalle toimitettava hyödyke, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty. Tunnusomaista on, että sitä voidaan tuottaa samansisältöisenä useita kappaleita esim. kotipalvelun käynti. Täten palvelutuotteella tarkoitetaan palvelua, jolla on hinta ja ennalta määritelty sisältö ja asiakas (tilaaja, käyttäjä) voi tutustua palvelun rakenteeseen ennen tilausta. (Vatanen, 2005). Tuote muodostuu erilaisista toiminnoista, jotka voidaan hierarkisesti jakaa kolmeen ryhmään, ydin-, tuki- ja yleistoiminnoiksi (katso tarkemmin Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen hankkeen loppuraportti, (www.hameenlinna.fi/perusturvajaterveydenhuolto/esittelytiedot ja Toiminto sisältää kuvauksen siitä, miten tuottaja (työntekijä, yksikkö, yritys, kunta) käyttää aikansa ja resurssinsa saavuttaakseen (yritystoiminnan) palvelutoiminnoille asetetut tavoitteet. Toiminnot ovat prosesseja, jotka kuluttavat annettuja resursseja tuottaakseen jonkin suoritteen. Prosessit sisältävät erilaisia työtehtäviä. (Kivistö Arja, 2003, ) Tuote voi olla yhden palveluntuottajan tarjoama tai moniammatillisesti tuotettu palvelukokonaisuus. Yleisenä vaatimuksena tuotteille on, että ne ovat sekä toiminnallisesti että taloudellisesti järkeviä kokonaisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeisiin TUOTEHIERARKIA Tämän hankkeen tuotteistusmetodi oli toimintotuotteistus. Tästä järjestettiin hankkeen alussa kaikille halukkaille kunnallisen puolen (mukaan tulevat yritykset eivät olleet vielä selvillä, saivat aineistoa myöhemmin) esimiehille koulutuspäivä (Vatanen, 2005). Projektipäällikkö teki yhteistyötä kouluttajan (Vatanen) kanssa lähes koko hankkeen ajan. Syksyn 2004 aikana oli Hämeenlinnan seudulla selvitetty vanhusten asumispalvelujen toimintaa ja kustannuksia. Työn tavoitteena oli päästä ns. puitesopimuksista suoriteperusteisiin sopimuksiin. Edellisestä johtuen yksi valituista piloteista liittyi asumispalvelujen tarkempaan tuotteistamiseen ja laadun määrittelyyn, myös mielenterveyspuolelta. Mukaan otettiin kuntouttava ja tehostettu palveluasuminen ja määrittely laadittiin nimenomaan sosiaalipalvelujen näkökulmasta. Tässä yhteydessä ei otettu kantaa, eikä määrittelyintressiä suunnattu avopalveluihin, joissa psykiatrisen sairaanhoidon osuus korostuu. Tuetun asumisen palvelukokonaisuuden määrittely tuli tarpeelliseksi tuotteistamisen jo ollessa vauhdissa. Muutamalla palveluntuottajalla oli tähän rinnastettavaa palvelua, eikä sitä ollut tuotteistettu tai määritelty seudulla aiemmin. 5

6 Tuotehierarkian määrittely Tuotteistukselle otettiin lähtökohdaksi tuotannon sisällön kehittäminen. Toimintotuotteistuksen alussa yksiköissä selvitettiin asiakkaiden palvelutarpeet, millä perustalla, kenelle ja millä arvopohjalla palvelu toteutetaan. Ohjeen mukaan tämä mielessä pitäen tuli yksikön edetä työtoimintojen ja tehtävien luettelon laatimiseen. Tällä vastattiin kysymykseen, mitä työyksiköissä tehdään ja mitä siellä tapahtuu. Tätä avattiin aluksi luetteloimalla puhtaasti niitä toimintoja, joita työpäiviin kuuluu, kukin työntekijä itsellisesti. Tämän jälkeen ne laitettiin yhteen ja käytiin saatua listaa yhdessä läpi. Tehtiin tarkistukset, lisäykset, ym. Tässä vaiheessa määritettiin joissakin yksiköissä, mitkä näistä olivat ydintoimintoja, niiden alatoimintoja ja mitkä nimet kuvasivat niitä mahdollisimman osuvasti. Yleis- ja tukitoiminnot määritettiin joko tässä tai joissakin yksiköissä myöhemmin. Työyksikön koordinaattori, tmv, miten esimies yksikössään oli toiminnan suunnitellut, kokosi yhteen kaikki tämän osion luettelot, muokkasi toiminnot ja tehtävät sopivien (ehdotettujen) otsakkeiden alle samoin kuin koosteet yhteisiin palavereihin. Toimintoluetteloiden jälkeen aloitettiin toimintojen avaaminen. Mitä ne sisältävät eli mistä tehtävistä ne muodostuvat? Toimintolistaa tehdessä joissakin työyhteisöissä nousi keskusteluun erilaiset yksilölliset toimintokäytännöt tai eniten aikaa tai muita resursseja vievät tilanteet. Tämä oli joissakin yksiköissä alkuna laadulliselle pohdinnalle ja joissakin yksiköissä tätä vaihetta ei osattu hyödyntää laatuyön edistäjänä. Kuntouttavan ja tehostetun palveluasumisen sekä tuetun asumisen toiminnot Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen päätoiminnoiksi määritettiin ydinpalvelut: asuminen, asiointi, huolenpito, virkistyspalvelut (=edelliset ydinpalveluja), tukipalvelut: terveydenhuolto / sairaanhoito, ateriapalvelut, tiedottaminen ja koulutus, hallinto, yhteistyö ja yleispalvelut: muut erilliset toiminnot, koostava työ, matkat, kiinteistötyöt, muut. Tarkemmin ne ovat luetteloituna alla. YDINPALVELUT ASUMINEN Turvapalvelut: huonehälyttimeen/ turvarannekkeeseen vastaaminen: yhteys huoneeseen / asiakkaaseen, tarkastuskäynti huoneeseen, springler- järjestelmä (tarkistus, hankinta), turvallisuussuunnitelma: laadinta, päivitys, perehtyminen, pelastautumis-/evakuoimis-harjoitukset / kertaukset, valvontanauhan asetus ja purku(?), ovien tarkistaminen ja lukitseminen, tilojen turvallisuustarkastukset päivittäin, väestösuojan ja ensiaputarvikkeiden kunnossapito sekä päivittäminen, paloletkuja sammutuspeittoharjoitukset, yöpäivystys (varallaolo) ja sen kirjaaminen, avainkirjanpito, murtohälytyksen kytkentä päälle / pois, paloilmoitinjärjestelmäkoulutus, paloilmoitintestaukset kuukausittain, sisäiset palo- ja turvallisuustarkastukset 2 x/vuosi, turvallisuuskoulutukset 2 krt/v. Asukkaaksi tulo: vuokrasopimuksen allekirjoitus, muuton aiheuttamien asioiden opastus (esim. muuttoilmoitus, puhelin-, sähkö- ja tv liittymäasioissa, kotivakuutuksissa, tukien hoidossa), perehdytys yksikön toimintaan, avaimen luovutus ja kuittaus, perehdytyslomake (päivärytmi, vaatehuolto, siivoaminen, hygienia, asiointi, lääkehoito, raha-asiat, sosiaalinen kuntoutus, säännöt, ruokailut, henkilökunta, omahoitaja/varahoitaja, yhteisölliset vastuutehtävät, ympäristöön tutustuminen), hoitositoumus, salassapitovelvollisuuslomake, tulohaastattelulomake, PASU; paikkaan tutustuminen, uuden asukkaan vastaanotto, PASU n / HoPaSu:n ja yksilöllisen viikkosuunnitelman /- ohjelman / kuntoutussuunnitelman laadinta, tutustumiskäynnit, maksusitoumukset, yhteystiedot, mm. omaiset, sos.tt:t, edunvalvoja + muut tahot, asukkaan asiakirjakansion perustaminen, asukkaan tietojen syöttäminen tietokantaan. Asukkaan huoneiston siisteys: ylläpitosiivouksen opastaminen: siivouksen valmistelu ja tarvikkeiden hankinta, oma huone ja yleiset tilat, kuukausisiivous, vuosisiivous (kust.), ikkunoiden pesu, ym, itsenäisen asumisen harjoittelun opastus (kauppa-asiat, pyykkihuolto, välinehuolto jne.), välineiden huolto, yhdessä siivoaminen, henkilökunnan tilojen siivous, siivouslistat, ostopalvelusiivousten seuranta, ulkotöiden ohjaus, ympäristön somistuksesta huolehtiminen., saunan lämmitys, 6

7 Asukkaan poismuutto: jatkoasumisen suunnittelu, yhteistyö omaisten, edunvalvojan ja tukihenkilön kanssa, asunnon hakuun liittyvä yhteistyö, jatkokuntoutuksen turvaaminen, tietokantatietojen päivitys, lääkehoidon jatkuvuuden turvaaminen. ASIOINTI itsenäisen päätöksenteon harjoittelu, omien raha- ja muiden asioiden hoidon ja asioinnin opastus, asiointisopimukset: esim. puhelimen käyttö, asiointi terveyskeskuksessa, virastoissa ja ostospaikoissa, yksikköasioinnit: apteekki, kaupassakäynnit, työsalitoimitukset, työsalikuljetukset, kuljetuksen järjestäminen asukkaalle, opastus hyvinvointipalvelujen käytössä (parturi, kampaamo, jalkojen hoito, kosmetologin, jne.), HUOLENPITO PASU n / / HoPaSu:n / kunt.suunnitelman laadinta ja tarkistus: päivätoiminnan toiminnan suunnittelu, työskentelyä auttavien erilaisten paperillisten apuvälineiden suunnittelu ja toteutus (reseptitaskut, lääkelistat yms.), PASU un kirjaaminen: toteutus, arviointi, voinnin ja kunnon seuranta, arviointi, Muu PASU un liitt.: Kokoukset: yhteisökokoukset, aamukokoukset, tarvittavien papereiden toimittaminen eteenpäin, omien papereiden säilyttämisen ohjeistus, etuisuuksien selvittäminen, tarkkailu, ohjaus, neuvonta, työsali- ja päivätoiminta, sis. töihin kuljetukset, töiden jakaminen, työn ohjeistus, opetus, seuranta ja laadunvalvonta, järjestyksen valvonta, liikunnalliset ryhmät, muut harrasteryhmät, tukihenkilöpalvelut Päiv. toim. avustam.: Aamuherätykset, henkilökohtaisen hygienian itsehoidon ohjaus ja seuranta; päivittäiset pesut, saunominen, suuhygienia, hiustenhoito ja parranajo, kynsien leikkaus, ym., henkinen tuki, peruskuntoa ja jaksamista ylläpitävä kuntoutus, mahd. apuvälineiden ja laitteiden käytössä, hankinnassa sekä huollossa ohjaus (esim. silmälasit, tekohampaat, kuulolaite, polkupyörä, ym), Omahoitajuus: kuntoutujan viikko- ja päiväohjelman suunnittelua, ja arviointia, yhteydenpito yksikön ulkopuolelle oman asiakkaan asioissa, raha-asiat Keskustelu tukimuotona: yksilö-, pari- ja ryhmäkeskustelut arjen tukemisessa, keskustelujen tavoiteasettelu ja muu suunnittelu, ammatilliset istumiset ja muut toiminnot: TV:n katselu, pelailu, ulkoilu yhdessä, kyläkahvit, harrasteryhmät, Vaatehuolto: henk.koht. vaatteiden huolto; pesu ja kuivaus, silitys, lajittelu, petivaatteiden vaihto, yksikön vaate- ja pyykkihuolto, VIRKISTYSPALVELUT Kodissa tai kodin ulkopuolella: ulkoilu, seurustelu, lukeminen, ohjelmalliset tilaisuudet, ryhmät, ym, (ks. huolenpito), retket, mm. kirjasto- ja videovuokraamokäynnit ja niiden ohjaus, harraste- ja virkistyssuunnitelma, yönylimatkat, kuljetukset virkistystapahtumiin, dokumentointi, karaokelauluryhmä, virkistysalueen / mökin kunnossapito, marjastus-, ym metsäreissut TUKIPALVELUT TERVEYDENHUOLTO/SAIRAANHOITO Lääkinnälliset toimenpiteet, sairaanhoito: tutkimukset, mahd. toimenpiteet, saattaminen hoitoihin, tutkimuksiin, ym, mukanaolo lääkinnäll. palveluissa, verenpaineen mittaus, ym tutkimukset, Ohjaus, neuvonta: opastus erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja hammashuollon käytössä ja käynneissä, Terveydenhuollon palvelut: lääkärissäkäynnit, palvelukodin lääkärivastaanottoihin osallistuminen ja määräysten asianmukainen dokumentointi, somaattisen terveydentilan seuranta (asukkaiden terveystarkastukset), terveydenhoidon maksusitoumukset, terapeuttiset toiminnalliset ryhmät, terapiaistuntoihin valmistautumiset, -istunnot Lääkehoito: lääkehoidon dokumentointi, ohjaus, neuvonta ja seuranta, lääkehankinta, lääkehoitotoimenpiteet, reseptien uusintaan toimittaminen ja haku, asiakkaan ohjaaminen reseptin uusinnassa ja haussa, ATERIAPALVELUT Aterioinnin valmistelu: ruoka-aine tarvikkeiden hankinta, ruokailijamäärän ilmoitus ruokapalveluun (erityisruokavaliot), ruokalistat, tukkutilaus ja vastaanotto (juhlapyhien huomioiminen) Ruoanlaitto: ruoan valmistuksen ja kahvin keiton ohjaus, tarjoilu, leipomisen opastus, ruoan jako, ruoan ottaminen, kattaus, oikean ravinnon saannin ohjaus, ruokatapojen ohjaus, muu keittiössä yhdessä toimiminen, jakelukeittiöön liittyvät muut työt, 7

8 Aterioinnin jälkihuolto: ruokailutilan, astioiden ja ruokajätteiden jälkihuolto, ruokailuista kuljettaminen. Muu: omavalvontasuunnitelma ja sen toteutuminen ja päivitys, terveystarkastajan käynnit, TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUS Erilainen viestintä: sähköpostit, puhelinasioinnit, tekstiviestit, tiedotus (kirjalliset laadinnat, toimitus), ilmoitustaulu, erilaiset kansiot, info-vihot, Viestintä (työyhteisön kesken): puhelinkeskustelut, asiakasraportoinnit, perehdyttäminen, hoitoneuvottelut, asukaspaikkailmoitukset, asukaspäiväilmoitukset, koulutus- ja tapahtumakalenteri, tietokanta, lakipäivitykset, kalenteri Kokoukset: henkilökunnan palaverit, muu keskustelutuokio henkilökunnan kesken, Opiskelijat: ohjaus, perehdyttäminen, (henkilöstön antama) Koulutus, työnohjaus, perehdytys (henkilöstön vastaanottama): ulkoinen ja sisäinen koulutus, perehdyttäminen, henkilökunnan muu neuvonta ja ohjaus, työnohjaus, HALLINTO Henkilöstöhallinto: rekrytointi, kehityskeskustelut, kehittämis-/virkistyspäivien suunnittelu ja toteutus, työnohjauksen suunnittelu yhteistyössä työnohjaajan kanssa, henkilökunnan työnkuvan määrittely, työvuorolistat, työnsuunnittelu, palkka-asiat; palkkaviennit palkanlaskijalle, vuosilomat, palkattomat työlomat, sairaslomat, vuorotteluvapaat, äitiys/ hoitovapaat, ym vapaat, Kokoukset: Taloushallinto: materiaalihankinta, kirjanpito, maksuliikenne, talousarvion laadinta ja seuranta, muut talouteen liitt. työt, organisointi, resurssointi, toiminnan seuranta, johtaminen, päätöksenteko, valitusten, kanteluiden ja muistutusten käsittely, palveluiden ja hoidon saatavuuden järjestely, eril. valmistelu ja toimeenpano, tilastointi, raportointi, arvioinnit, Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen: kilpailutuksiin osallistuminen, palvelun määrittäminen ja perustehtävän selkiyttäminen, toiminnan markkinointi, toimintakertomukset ja suunnitelmat, Neuvonta, ohjaus: henkilökunnan neuvonta ja ohjaus, koulutuksen markkinointi henkilökunnalle, Tutkimus- ja kehitystyö: tutkimustoiminta, projektit, muu suunnittelu ja kehittäminen (esim. laatutyö), laatujärjestelmän kehittäminen ja ylläpito, asiakas-, asukas- ja henkilöstötyytyväisyyskysely, työajan seuranta, auditoinnit, suunnittelu- ja priorisointityö, ammattikirjallisuus ja lehdet, YHTEISTYÖ Neuvottelut: asukkaita ja toimintaa koskevat palaverit yksikön ulkopuolella yhteistahoillamme, PASU - / HOPASU - neuvottelut, PAS - neuvottelut, henkilökunnan palaverit, muu keskustelutuokio henkilökunnan kesken, Omaiset: omaisten päivän toiminnot, haastattelu, neuvonta ja tukeminen, kotikäynnit, PASU - / HOPASU - neuvottelut, PAS - neuvottelut, Yhteydenpito: edunvalvojat, yhteistyökumppanit, satunnaiset asiakkaat, käytäväkeskustelut, muut hoitopaikat ja -tahot, sosiaalitoimi, KELA, muut palveluiden käyttäjät, tukihenkilötoiminnan opastus ja tukeminen, muu, oppilaitokset, seurakunnat, omais- ja muut järjestöt, työsalin sopimusasiakkaat, työterveys, muut yhteistyötahot, vierailijoiden vastaanotto ja hoitokodin esittely YLEISPALVELUT MUUT ERILLISET TOIMINNOT: KOOSTAVA TYÖ Toimistotyö: postinkäsittelyyn liittyvät toiminnot, asiakaspapereiden hankinta, ym, päätetyöskentely (muu kuin asiakastiedot), lähetteiden kirjoitus, tutkimusten, konsultaatioiden, ym. tilaus ja järjestäminen, kopiointi, arkistointi, MATKAT KIINTEISTÖTYÖT Kodikkuuden ja viihtyisyyden luominen, yleistilojen siivoukset, varastojen järjestämiset ja materiaalien hankkimiset, tilojen ergonomisuudesta huolehtiminen, asuntojen kiinteistötarkastukset, kiinteistötekniikan toimivuuden seuranta ja informointi eteenpäin, varmistaminen huollon toteutuksesta nopeasti, pienimuotoiset ylläpidolliset huoltotehtävät, hajuhaittojen minimointi, lampun vaihto, ovien rasvaus, erinäiset naulaus- ja ruuvaustyöt, jätehuollosta huolehtiminen MUUT Tauot: kahvi- ja ruokatauot, taukovoimistelut, muut tauot Muu: siirtymiset toimipisteiden välillä, muu työ, jolle ei löydy selkeää toimintoa (yksilöitävä mitä) 8

9 HENKILÖSTÖRESURSSIEN KARTOITUSTEN TOTEUTTAMINEN Henkilöstöresurssien kartoitus toiminnoittain eli työajan seuranta kuuluu oleellisena osana toimintotuotteistukseen. Sen avulla saatiin tietää henkilöstöresurssien jakauma toiminnoille. Seurannassa käytetyt taulukot ja ohjeet Työajan ylöskirjaaminen sujui helpommin, joustavammin ja totuudellisemmin yksiköissä, joissa työntekijät olivat olleet määrittämässä, mitä mikäkin pää- tai alatoiminto pitää sisällään. Vaikutti siltä myös, että missä työntekijät olivat enemmän mukana, siellä he myös sitoutuivat asiaan enemmän ja kokivat esim. työajanseurannan mielekkääksi oman työnsä avaamiseksi, eivätkä kokeneet sitä esim. työnantajan kyttäämisenä. He näkivät sen mm. keinona tuoda esille omaa työtään ja sitä kautta saada arvostusta. Työntekijöiden mukanaolo alusta (suunnittelu, aikataulutus, ym) saakka päivittäiseen työhönsä merkittävästi liittyvässä ja vaikuttavassa toiminnassa aiheuttaa tunteen vaikuttamisen mahdollisuudesta. Toimintojen avaaminen on pohjana, jotta työyhteisöt, yksikön sisäisesti, yksikköjen kesken, ostava tai myyvä taho, löytävät toiminnoille ja tehtäville yhteiset nimet ja prosessit. Projektipäällikkö laati työajan seurantalomakkeet tehdyn toimintohierarkian pohjalta. Taulukkoa laatiessa huomioitiin eri työvuorot. Työyhteisöissä toimittiin pääsääntöisesti myös iltavuoroissa (yleensä klo ), mutta vain yhdessä mukana olleessa yksikössä yövuorossa. Kullekin vuorolle tehtiin omat taulukot. Taulukoihin määritettiin etukäteen myös se aikaväli, jolla työajan toteutumista kirjattiin ylös (10 min - ½ h). Se vaihteli vuorokauden eri aikoina ja esim. tiettyinä toistuvina hektisinä aikoina aamuisin oli 10 min välit. Työn suorittajat olivat tässä asiantuntijoita ja päättivät seurantojen välit. Projektipäällikkö laati työajan seurantaan liittyvän ohjeistuksen (liite 5.1.), joka tarkistettiin yksiköissä ennen työajan seurantojen alkua. Esimerkit työajan manuaalisista seurantalomakkeista ja koontilomakkeesta, johon edellisistä yhteenlasketut kunkin työntekijän päivittäiset /kolme viikkoa siirrettiin, ovat liitteinä (liitteet ). Työajan seurannat kirjattiin manuaalisesti päivittäin / vuorottain ylös. Kaikki yhteenlasketut koosteet näistä siirrettiin excel- taulukoihin (liite 5.4.), joissa projektipäällikön laatimat laskentakaavat olivat valmiina. Taulukoihin laadittiin grafiikka ammattiryhmittäin / kukin toiminto. Edellä esitetyissä lomakkeissa valkoiset alueet kuvasivat välittömiä toimintoja eli niitä toimintoja, jotka tehdään, asiakkaan kanssa tai asiakkaalle, lähityöskentelyssä. Sen visualisointi em. tavalla edesauttoi toteutuneen työn merkintöjen ylöskirjaamisessa. Työajasta saatiin esimerkiksi seuraavanlaisia kaavioita tutkittaviksi työyhteisöön: 29 SAIRAANHOITAJA ASUMINEN 29 % ASIOINTI V:NEN ATERIAPALVELUT 11 % HUOLENPITO 11 % TERV.HUOLTO SAIR.HOITO 12 % YHTEISTYÖ 2 % VIRK.PALV Kodin ulkopuol 3 % VIRK.PALV. Kodissa 2 % TIED. JA KOUL. 13 % PÄÄTOIMINNOT HALLINTO 2 % KOOSTAVA TYÖ 3 % KIINTEISTÖTYÖT 2 % MUU 6 % MUU TUOTE ALLE 1 % 9

10 LÄHIHOITAJA ASUMINEN 25 % ASIOINTI V:NEN ATERIAPALVELUT 11 % 25 HUOLENPITO 12 % TERV.HUOLTO SAIR.HOITO 17 % 17 YHTEISTYÖ 1 % VIRK.PALV Kodin ulkopuol 1 % VIRK.PALV. Kodissa 1 % TIED. JA KOUL. 11 % PÄÄTOIMINNOT HALLINTO 4 % KOOSTAVA TYÖ 5 % MATKAT 1 % KIINTEISTÖTYÖT ALLE 1 % MUU 5 % LÄHIHOITAJA V:NEN V:TÖN PÄÄTOIMINNOT LÄHIHOITAJA PASU:n laadinta 69 PASU:un kirjaaminen V:NEN Muu PASUUN liit V:NEN Päivitt.toim.avust., ohj. Omahoitajuus Keskustelu/ohjaus 18 vaatehuolto V:NEN Vaatehuolto HUOLENPITO 12 % muu V:NEN 10

11 2.2. TUOTTEISTAMISPROSESSIN HYÖTY PALVELUYKSIKÖSSÄ JA HALLINNOSSA Excel taulukoiden hyödyntäminen nyt ja jatkossa Kukin mukana ollut yksikkö sai yksikköänsä koskevan Excel-aineiston, jossa oli henkilöstöresurssien jakaumat ammattiryhmittäin ja niille kaaviot. Kaavioita oli n / yksikkö. Näitä työajan seurannasta saatuja kaavioita voidaan käyttää hyvinkin monipuolisesti mm. palvelukokonaisuuden arviointiin, työn ja työyhteisön toiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja laatumäärittelyjen tekemiseen hankintoihin nähden. Se vaatii asiaan paneutumista. Hankkeessa käytiin resurssijakaumien tuloksia läpi tuotteittain ja yksiköittäin niiden omistajien / esimiesten kanssa, jotka sitä halusivat. Henkilöstöresurssien jakaumia katsottiin mm. seuraavista näkökulmista: o miten toiminta ja vastuu jakautuvat ammattiryhmien kesken o miten esimiehen rooli näyttäytyy (mikäli oli tehnyt oman työaikaseurantansa) o miten ydintoiminnot ovat suhteessa tuki- ja yleistoimintoihin o kertovatko toimintojen keskinäinen suhde ja kaaviot yleensä työstä, asiakkaista, heidän iästään ja tilanteestaan o mitä esimerkiksi nk. 0-pylväät kertovat; jos tuotteelle ja seurantaankin tarpeelliseksi määritetty toiminto ei kuitenkaan näy? o Toisaalta, kun kyseinen seurantajakso on ollut vain osa kokonaistoimintaa / vuosi, siitä voi puuttua koulutusasiat, ym. Täten kannattaa pohtia yhdessä, miten esim. täydennyskoulutukseen liittyvä määrä toteutetaan; otetaanko sijaisia, jätetäänkö joitakin päivittäisiä toimintoja pois, vähemmälle, tmv, eli missä työntekijävajaus näkyy. o mikäli asiakkaalle käytettyä työaikaa on seurattu asiakkaan omalla seurantalomakkeella, kaavioista saadaan näkyviin hänen avun tarpeensa, kohdentuminen ja määrä Välittömien ja välillisten toimintojen keskinäinen suhde on aina kiinnostava. Se ei välttämättä kerro koko totuutta, kuten jotkut muutkaan tulososiot. Työntekijöiden merkintätavat voivat vaihdella. Tätä pyrittiin estämään. Yksi tärkeä yhtenäistävä tekijä on henkilöstön mukaan otto heti alkuvaiheessa ja toinen seurannan alkupäivien yhteiset kokoontumiset kokemusten jakoon. Joissakin paikoissa näin toimittiin ja se tuotti tulosta. Jatkossa Excel-taulukkoa voi käyttää myös yksittäin tietyn päätoiminnon työajanseurantaan. Silloin se ei ole suhteessa kokonaistyöaikaan, vaan toimintona itseensä. Tämän sisällön keskinäistä asetelmaa voi verrata aiempaan, prosentteina ilman aikavertailuja kokonaistoimintaan. Toiminnan jakautumista voi seurata myös yksittäisen mielenterveyskuntoutujan kohdalla, esim. tehden palvelun alkuvaiheessa seurannan ja vuoden kuluttua uuden, jolloin on mahdollista osoittaa kuntoutumisen edistyminen (tai taantuminen) jonkin tietyn toiminnon osalta (esim. eri ryhmätoimintoihin osallistuminen). Palvelun tilaaja voi myös edellyttää palvelun tuottajaa osoittamaan kuntoutumisen suunnan vuosittain, jolloin toimintojen resurssiseurantaa voidaan tässä käyttää avuksi. Työajanseurannasta voi tehdä myös nk. ideaalimallin, jolloin asettaa sinne tuntijakaumat siten kuin haluaisi suunnata toimintaa, tekee tallennuksen. Tämän jälkeen voi työyhteisössä pohtia yhdessä, miten toimintoja tulee muuttaa, jotta päästään ideaalimallin mukaiseen toimintaan; mistä pylväästä otetaan, mihin ja miten. Ideaalimallin tekeminen taulukkoon ei välttämättä ole helppo, koska silloin täytyy muutettavat pohtia teoreettisesti jo etukäteen. Yksikön seurantaa koskevat tiedot kannattaa tallentaa kokonaisuutena, jolloin niitä voi käyttää seuraavina vuosina. Kun lisää entisten lukujen paikalle uudet kartoitustulokset, muuttuvat samalla kaaviot. Tallentamalla nämä eri vuosiluvulla, saa vertailuaineistoa aiempaan. Näin voi jatkossa seurata mahdollisia muutoksia esim. laadullisen intervention jälkeen. Halutessaan verrata toisen yksikön kanssa aineistoaan (benchmarking), on syytä sitä ennen katsastaa mahdolliset erot työajanseurantalomakkeiden täytössä. Erot eivät todennäköisesti ole suuria lopullisen aineiston suhteen, mutta hyvä kuitenkin on tarkastus tehdä. 11

12 Työajan seurannan avulla saatiin tietää henkilöstöresurssien jakauma toiminnoille. Tätä ennen oli tärkeää määrittää, mitä tuloksia yksikön hallinto ja työntekijät odottivat ja halusivat saada. Samoin oli syytä miettiä valmiiksi, miten niitä työyksikössä käsitellään jatkossa. Edellisten merkitys korostui erityisesti sitoutumisen ja sitouttamisen näkökulmasta ja sitä myötä saatujen tulosten oikeellisuudessa. Yksiköt toimivat em. toimintatavan suhteen hyvin eri tavoin. Hallinto ja kustannuslaskenta Kustannuslaskenta ei ollut hankkeen tavoitteena, vaan se on mm. tätä hanketta hyödyntävän valtakunnallisen PARAS hankkeen paikallisen PATU- hankkeen yhtenä osana. Hallinto voi tehdä saatuja henkilöstön resurssijakaumien seurantoja hyödyntäen palvelukokonaisuuden kustannusselvityksen ja laskea tuote- tai suoritepohjaisen hinnan. Tällöin tulee tulosvastaavan, taloushallinnosta vastaavan tai työryhmän määrittää muiden resurssien jakauma. Tämä tarkoittaa, että määritetään esimerkiksi prosentuaaliset osuudet, jos tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä, miten käytettävän tilikartan mukaiset kustannuserät jakautuvat toiminnoille (ydin-, tuki- ja yleistoiminnot). Tässä prosessin vaiheessa määritetään niiden henkilöstön ammattiryhmien, hallinnon ja muiden työntekijöiden työajan jakauma vyörytyksinä toiminnoille, joista ei ole käytettävissä työajanseurantatietoja ja/tai mikäli em. ryhmät käyttävät työaikaansa myös muille tuotteille. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset ostopalvelut tai omat myytävät palvelut, ym. Laskennan yhteydessä toimintojen keskinäisen suhteen tarkoituksenmukaisuuteen on myös syytä kiinnittää huomiota. Vinoutuneet jakaumat voivat vääristää kustannusjakaumaa. Kuten aiemmin on mainittu, tässä hankkeessa ei ollut tavoitteena kustannuslaskennan teko. Koko hankkeessa oli palvelu(tuote)ryhmiä vajaa kymmenen ja yksikköjä yhteensä 36, joten hankkeen kahden vuoden aikatauluun ja monitavoitteiseen sisältöön ei olisi mahtunut yksikkökohtaisten tuotekustannusten selvittäminen. Projektipäällikkö teki lastensuojelun laitoshoidon puolella työaikaseurantojen Excel-taulukosta suorat linkit laatimaansa yksinkertaiseen kustannuslaskentapohjaan. Sen on tarkoitus toimia esimerkkipohjana joustavoittamaan ja nopeuttamaan kustannusten jakauman selvittelyä (liite 5.5.). Kukin mukana ollut palveluntuottajaorganisaatio voi muokata tämän tuotteelleen sopivaksi. Kustannukset toiminnoille voi laskea hyvinkin yksinkertaisella tavalla ja muuntamalla esim. mainitun taulukon idea omalle tuotteelle. Ongelmaksi muodostuu palveluasumisen yhteydessä se, että ainakin Hämeenlinnan seudulla palveluasumisyksiköissä oli eri hoitoisuustason / tuotteiden asiakkaita, jolloin saatava hinta ei muunnu tuotekohtaiseksi. Jotkut yksiköt tekivät myös asiakaskohtaisen työajan seurannan. Tätä hyödyntäen voi muokata oman laskentataulukon tai käyttämällä laatumäärityksiin liittyen resurssitarpeen lisäämisen huomioivaa kerrointa. Työajan seurannat toivat joissakin yksiköissä esille huomattavan epäsuhdan suoraan asiakkaalle tehdyn (nk. välittömän) työn ja muun, nk. välillisen työn, kesken. Se kertoi toiminnan tehottomuudesta palvelujen tuotantotasolla tai alimitoitetusta henkilöstömäärästä, jolloin välillisen työn osuus vaikuttaisi kasvavan. Molemmat ovat tuloksia, joihin yksiköiden tulee paneutua. Henkilöstöresurssien jakaumat toiminnoittain voivat kertoa myös työn tuottavuuden suhteesta panokseen. Näitä voidaan hyödyntää laaja-alaisesti vertaamalla esim. hoitopäiviä ja henkilöstömitoitusta. Laineen (Laine, 2005, tiivistelmä) mukaan tulee kehittää edelleen mittareita, joilla saadaan todellista tietoa laadun suhteesta tuottavuuteen. 12

13 3.1. LAADUN KÄSITE TUOTTEISTAMISEN YHTEYDESSÄ JA LAATU- KRITEERIEN MÄÄRITTÄMINEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN PAL- VELUILLE Kilpailutusprosessissa hankinnan kohteen märittely on oleellinen tiedon lähde. Siksi Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen - hankkeen yhtenä päätavoitteena oli luoda kilpailuedellytysten pohjaksi mukaan otettujen hyvinvointipalvelujen tuotteistus. Täten mielenterveyskuntoutujienkin palvelujen tuotteistamisprosessissa määriteltiin mm. palvelun tarkoitus, kohderyhmä, mikä on tarjottavan palvelun laajuus, vaativuus, tarvittavat resurssit ja palvelun toteutustapa. Edelliset muokkasivat tuotemäärittelyä, joka sisälsi rakenteelliset ja toiminnalliset laatumäärittelyt. Näitä hyödyntäen laadittiin palvelukuvaukset, joita käytettiin hankkeessa tuotettuun mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen ja palveluasumisen tarjouspyyntöpohjaan (www.hameenlinna.fi/perusturvajaterveydenhuolto/esittelytiedot ja Tässä käytettiin lisälähteenä ansiokasta Kainuun tarjouspyyntöä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluille ja hoivapalveluille (Tarjouspyyntö, 2005) Willberg on laatinut yhteenvedon palveluasumisen käsitteistä ja määrittelyistä (Willberg, 2002, 14), joka toimi lähtökohtana tuotteiden erittelyssä. Stakes on tuottanut mielenterveyskuntoutujien palveluryhmille kehittämissuositusta. Hankkeessa on siitä ollut käytössä versio 17 (Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen, ), jota ei hankkeen päättyessä vielä tiettävästi ollut ministeriössä hyväksytty. Edellisestä otettiin rakenteelliset laatukriteerit (henkilöstön määrä ja laatu, tilat, ym) tuotemäärityksiin (Idänpää, ym, 2000). Tässä hankkeessa käytettiin edellä mainitun suosituksen lisäksi eri säädöksiä, voimassa olevia ja kehitteillä olevia sekä muita toimintaa ohjaavia selvityksiä ja raportteja palvelukokonaisuuksien laatumäärittelyissä. Jotkut työyksiköt alkoivat pohtimisen, miten mikin toiminto/ tehtävä tuotettuna olisi hyvin tehty eli mitkä laatukriteerit sitä määrittävät. He tukeutuivat tässä joko yksikössä käytössä olevaan laatujärjestelmään (esim. ISO) tai käyttivät projektipäällikön yhtä esimerkkiä, miten laadullisten määrittelyjen (kriteerit ja mittarit) voidaan itsekin laatia. Laatutyön on tarkoitus jatkua omalla aikataulullaan tuotteistuksen jälkeen toimintotuotteistuksen idean mukaan. Yhteisesti tehty laadullisen toimintamallin määritys antaa aineksia sitoutumiseen sekä kustannustehokkaaseen ajatteluun. Yhteisen laadun määrittely organisaatiossa ja eri organisaatioiden kesken ei välttämättä ole helppoa, koska tarkastelutasot voivat olla hyvin erilaiset. Mäen (2004, ) mukaan tarkastelu voi lähteä eri tasolta tai lähtökohdista, mm. suunnittelu- ja tuotantokeskeisesti, kontekstisidonnaisesti, moniulotteisesti ja yksittäisen tai yhteisen hyvää hakien. Tässä hankkeessa ainakin kolme mielenterveysyksikköä aloitti toimintansa laadullisen tarkastelun jo ennen henkilöstöresurssien seurantaa. Tuotteistamalla palvelut ne saadaan mm. yhdenmukaisiksi, tasalaatuisiksi ja vertailukelpoisiksi oman organisaation eri yksiköiden välillä. Lisäksi tuotteistamisella löydetään yhteinen kieli esim. tilaaja-tuottaja mallissa ostajan ja myyjän välille. Tuotteistetut palvelut ovat helpompia saada mitattaviksi ja lisätä siten niiden läpinäkyvyyttä ja arviointia. Tuotteistamalla löydetään yhteiset toimintatavat. Tuotteistusryhmä jatkoi laaturyhmänä, jonka avulla laatukriteerien määrittely toteutettiin. Ryhmiä johti projektipäällikkö. Hän laati pohjatekstin tuote-laatumäärittelyksi mielenterveyskuntoutujien tuettuun asumiseen ja kuntouttavaan sekä tehostettuun palveluasumiseen. Edellä mainittua tekstiä muokattiin kommenttien pohjalta lopulliseen muotoonsa. 13

14 Kehittämissuosituksen (Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen, 2005) mukaan asumispalvelulla tarkoitetaan kunnan, kuntayhtymän, järjestön tai muun yksityisen palveluntuottajan järjestämää sisällöltään kuntoutumista tukevaa palvelua, johon liittyy jokin tuettu tai valvottu asumisen muoto tai muita itsenäisen asumisen mahdollistavia tukitoimia. Kokonaisuuden tavoitteena on kuntoutujan toimintakyvyn säilyminen tai paraneminen ja sen myötä kuntoutujan siirtyminen mahdollisuuksien mukaan yhä itsenäisempään asumismuotoon. Asumispalvelut on tarkoitettu kuntoutujille, jotka tarvitsevat mielenterveyden häiriönsä vuoksi arkielämän taitojen harjoittelua, erilaisia toiminnallisia ryhmiä ja päivä- ja työtoimintoja. Sosiaalitoimi järjestää asumispalveluita kuntoutujalle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluilla voidaan myös tukea kuntoutujaa siinä vaiheessa, kun hän on siirtymässä tuetusta asunnosta itsenäiseen asumiseen. Itsenäistä asumista tuetaan sosiaalityön ja muiden sosiaalipalvelujen avulla. Sosiaalitoimella on usein eritasoisia tuetun asumisen yksiköitä, joissa työntekijä ohjaa kuntoutujia, auttaa päivittäisissä toiminnoissa ja työntekijän koulutuksesta riippuen saattaa valvoa kuntoutujien lääkitystä. Nämä yksiköt tarjoavat palveluja joko ympärivuorokautisesti tai virka-aikaan. Viikonloppuisin työntekijä on paikalla kuntoutujien tarpeiden mukaan, puhelinpäivystyksenä tai kokonaan poissa. Itsenäisesti arjen askareista selviäville kuntoutujille voidaan järjestää esimerkiksi solu- tai pienasuntoja, joissa sosiaalityöntekijä käy sovitusti tai tarvittaessa tapaamassa kuntoutujia (Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, 2005). Kuntoutumista tukevat asumispalvelut, joissa hoito ja lääkitys omana tai ulkoisena toimintana ovat oleellinen osa kuntoutusta, ovat terveystoimen palvelujen järjestämisvastuulla. Asumispalveluiden järjestämisen tausta-ajatuksensa on usein portaittainen kuntoutusmalli, jonka mukaan kuntoutuja pyrkii ammattilaisten tukemana kohti itsenäisempää asumisen muotoa (Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, 2005). Hankkeessa olevat määrittelyt ovat palveluntuotannolle asetetut perus- eli minimivaatimukset. Näitä tarkennettiin ja kehitettiin edelleen hankkeessa tehdyssä tarjouspyyntöpohjassa mielenterveyskuntoutujien tuetulle asumiselle ja palveluasumiselle. (www.hameenlinna.fi/perusturvajaterveydenhuolto/esittelytiedot ja TUETUN ASUMISEN TUOTE Kohderyhmä ja tavoite: Tuettu asuminen on tarkoitettu kuntoutujalle, joka tarvitsee tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan itsenäisesti kotonaan tai tukiasunnossa. Tässä palvelumuodossa parannetaan toimintakykyä, opetellaan oireidenhallintaa, ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan elämänlaatua. Harjoitellaan päivittäisiä toimintoja ja tuetaan kodin ulkopuolisiin palveluihin, työhön, opiskeluun ja vapaa-ajan viettoon. Huomioidaan myös kuntoutujan omaisten, erityisesti lasten, tukeminen ja ohjaaminen. (Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, 2005) Henkilöstö- ja tilamääritykset: Vastaavana sairaanhoitaja (AMK) tai mielenterveystyöhön ja psykiatriseen sairaanhoitoon erikoistunut sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja tai mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja tai sosionomi (AMK). Asuminen: kuntoutujan vuokra- tai omistusasunto tai tukiasumista varten varattu vuokra-asunto. Asunnon kunnon tulee olla palvelun ostajan hyväksymä, mikäli palveluntuottaja osoittaa (vuokraa) asiakkaalle asunnon. Mikäli asiakkaan oma asunto (oma, vuokra) ennen palvelun piiriin tuloa ei tue terveyttä tai kuntoutumista (kunto, mukavuudet, ympäristö, ym) tuetun asumisen piirissä olevalla asiakkaalla, voi palveluntilaaja pyrkiä järjestämään asiakkaalle toisen asunnon yhteistyössä asiakkaan kanssa. 14

15 3.3. KUNTOUTTAVAN PALVELUASUMISEN JA TEHOSTETUN PALVE- LUASUMISEN TUOTTEET Kuntouttavassa palveluasumisessa asiakkaat saavat päivittäistä tai ympärivuorokautista tukea, apua ja palveluja omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi. Palveluasumisen piirissä olevat asiakkaat asuvat palvelutaloissa tai asumisyksiköissä sijaitsevissa joko omissa tai ryhmäasunnoissa. Palvelun antamisesta vastaa asumisyksikön henkilökunta. Kuntouttava palveluasuminen sisältää kaksi tasoa: (tuettu) palveluasuminen ja tehostettu (tehostetusti tuettu) palveluasuminen. KUNTOUTTAVA PALVELUASUMINEN Tuettu palveluasuminen on palveluasumista, joka vaatii lääninhallituksen luvan ja ympärivuorokautisen valvonnan, joka voi olla järjestetty muutenkin kuin henkilökunnan läsnäolona yöllä, esim. varallaolona, jatkuvana henkilökunnan tavoitettavuutena. Ympärivuorokautisen valvonnan tarpeen määrittää asiakkaiden kuntoisuus. Kohderyhmä ja tavoite: Kuntouttava palveluasuminen on tarkoitettu kuntoutujalle, joka tarvitsee intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta mielenterveysongelmansa vuoksi, sekä omatoimisuuden ja asumisen tiivistä harjoittelua. (Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, 2005). Kuntoutuja osallistuu päivätoimintaan, saa ohjausta, harjoittelee sairauden kanssa pärjäämistä ja toimintavalmiuksia. Hän harjoittelee itsenäistä asumista tukevia taitoja: ruoanlaittoa, siivousta, pyykin pesua, itsenäistä päätöksentekoa ja omien raha- ja muiden asioiden hoitoa ja asiointia asumispalveluyksikön ulkopuolella. Lääkäri- ja muut terveydenhoidon palvelut järjestetään tarvittaessa. (Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, 2005) Henkilöstö- ja tilamääritykset: Vastaavalla työntekijällä odotetaan olevan mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK - tai opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Muulla henkilöstöllä mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistuneen lähihoitajan tai mielenterveyshoitajan-, tai vastaavan tasoinen sosiaalialan koulutus. Henkilöstömitoitus 0,30 (työntekijää / kuntoutuja), paikalla arkena päivisin. Viikonloppuisin puhelinpäivystys. Asuminen: pienasunto, 37m 2, pienryhmäkoti (yhteisöllistä ryhmäasumista, jossa 5 10 kuntoutujaa). Jokaisella vähintään 15m 2 huone (uudet 20m 2 ja kahden yhteinen huone 30m 2 ) sisältäen keittomahdollisuuden ja oman WC:n. (KUNTOUTTAVA) TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Tähän sisältyy asunto, johon kuuluvat kiinteästi palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan suoriutumiseksi jokapäiväisistä toiminnoista (ateria-, hygieniapalvelut ja siivousapu). Lisäksi toiminta on luvanvaraista ja välitön avunsaantimahdollisuus toteutetaan ympärivuorokauden henkilökunnan nimenomaisena läsnäolona. (Sosiaalihallitus, 1989, Etelä-Suomen lääninhallitus, 1997; edelliset ovat vanhusten palveluasumiseen laaditut suositukset. Tämän tuotemäärittelyn laatinut työryhmä katsoo, että samat suositukset pätevät myös tähän muotoon, kun kyseessä on sosiaalitoimen vastuun alainen toiminta). Kohderyhmä ja tavoite: Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu kuntoutujalle, joka on vaikeasti toimintarajoitteinen ja tarvitsee jatkuvasti perushoitoa ja tukea hyvän elämänlaadun säilyttämiseksi. (Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, 2005). Asiakasta tuetaan vastuulliseen ja toisia huomioivaan elämiseen pienyhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa, itsenäiseen päätöksentekoon ja omien raha- ja muiden asioiden hoitoon. Harjoitellaan myös mielekästä vapaa-ajan viettoa ja ihmissuhteiden hoitamista. Lääkäri- ja muut terveydenhoidon palvelut järjestetään tarvittaessa. (Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, 2005). 15

16 Henkilöstö- ja tilamääritykset: Vastaavalla työntekijällä mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK - tai opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Muulla henkilöstöllä mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistuneen lähihoitajan tai mielenterveyshoitajan-, tai vastaavan tasoinen sosiaalialan koulutus. Henkilöstöä 1/3 opistotasoa ja 2/3 toisen asteen koulutuksen suorittaneita kuntoutujien tarpeiden mukaisesti Henkilöstömitoitus: vähintään 0,40-0,80 (työntekijää / kuntoutuja). Henkilöstöä paikalla ympäri vuorokauden. Asuminen: Pienasunto, 37m 2, pienryhmäkoti (yhteisöllistä ryhmäasumista, jossa on 5 10 kuntoutujaa). Jokaisella min. 15m 2 huone (uudet 20m 2 ja kahden yhteinen huone 30m 2 ). Saniteettitilat ja keittiö voivat olla yhteiset, mutta uusissa ainakin keittomahdollisuus ja oma. (Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, 2005). MUU YHTEINEN LAATUMÄÄRITTELY Henkilöstön kelpoisuus Henkilöstön muodollisen kelpoisuuden lisäksi tulee työntekijöiden soveltua vaativaan mielenterveystyöhön. Lisäksi palveluntuottajan tulee pystyä osoittamaan henkilöstön täydennyskoulutusvelvoitteen toteutuminen (Terveydenhuoltoalan henkilöstön täydennyskoulutus, A 1194/2003, Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta 50/2005, Sosiaalihuoltolaki 53 / 2005) osana ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitämistä. Erilaisia toimintaan liittyviä laatukriteereitä ja periaatteita Palveluntuottajalta edellytetään turvallisuuden ja yhteisöllisyyden laatukriteerien osoittamista, mm. henkilöstön pysyvyyden suhteen vaihtuvuuden ollessa maksimissaan 1/4 (=25 %) vuodessa, sillä se edesauttaa esim. kuntoutujan turvallisuuden kokemusta ja kertoo osaltaan asuin- ja työilmapiiristä. Asiakkaan ja palveluntuottajan mm. kokemukselliseen ja juridiseen turvallisuuteen liittyvät palvelun ulottuvuuden avaamiset. Tällöin esimerkiksi asiakaskohtaisesti käsitellään ja sovitaan palvelusuunnitelmissa itsenäisen liikkumisen toimintatavat, jolloin mm. asiakkaan turvallisuuteen liittyvä periaate tulee huomioitua. PAHOSU:un liittyen katsotaan kuntouttavan mielenterveystyöpalvelun tärkeimmiksi ohjaaviksi tekijöiksi normaaliuden periaate ja kuntouttava työote / omatoimisuuden lisääminen, päivittäisten toimien ja erilaisten arkirutiinien (puhtaudesta huolehtiminen, ruoanlaitto, kaupassakäynnit yms.) hoitamisen itsenäinen edistyminen ja virike-/työtoimintaan osallistuminen. Normaaliuden periaate toteutuu jo asumispalveluissa, joka itsessään tukee asiakkaan itsenäistä asumista ja siihen kuntoutumista. Asiakastyössä ja muissa yhteistyötoiminnoissa odotetaan asiakaslähtöisyyden näkymistä, jonka tulee ilmetä ainakin omatyöntekijätoiminnassa ja asiakaskohtaisissa kuntoutus- ja palvelusuunnitelmissa (tmv.), niiden kehittämisessä ja ylläpidossa. Omaisten kanssa tehtävä yhteistyön laatu (ja määrä) tulee pystyä todentamaan. Lisäksi laatukriteereihin kuuluvat työyhteisön, kuntoutujan ja omaisten keskuudessa toteutetut palautejärjestelmät ja niiden analyysit ja niiden pohjalta laaditut toiminnan kehittämisen tavoiteasettelut. Toiminnan raportointi Palvelunhankkija edellyttää palveluntuottajalta toimivaa raportointijärjestelmää, jolloin mm. muutokset asiakkaan tilanteessa saatetaan välittömästi myös hankkijan tietoon. Hankkijalla on oikeus tehdä tarkastuskäyntejä palveluntuottajan yksikköön etukäteen ilmoittamatta. Mittarit vaikuttavuuden kuvaajina Omatoimisuutta kuvaavat mm. määrä- ja aikamittarit suhteessa hoitohenkilökuntakontakteihin. Päivittäisten toimien edistymistä kuvaavat konkreettiset yksilökohtaiset tavoitteiden- ja keinojen 16

17 asettamiset ja seurannat sekä osittain samat kuin edellä. Virike- ja työtoimintaan osallistumista kuvaavina mittareina käyvät mm. monenako päivänä viikossa asiakas on mukana päivä ja/tai työtoiminnassa. Palveluntuottaja voi kehittää myös itse palvelun vaikuttavuutta kuvaavia mittareita, jolloin niiden vaikuttavuus tulee osoittaa, esim. vastuullisuus, turvallisuus. Yksi vaikuttavuuden mittari on asiakkaiden siirtyminen itsenäiseen tai aiempaa itsenäisempään asumiseen palveluasumisesta tai tehostetusta palveluasumisesta. Asiakkaan siirtyminen tai paluu tehokkaamman palvelun piiriin voi kertoa palvelutuen tarvemäärittelyn virhearvioinnista tai asiakkaan tilan muutoksesta. Ravitsemus Palveluasumisyksikön ravitsemustoiminnan tulee olla elintarvikkeiden käsittelyä koskevien säädösten mukaista (http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/ravitsemussuositussivu.htm), joka tulee pystyä myös osoittamaan. Tarjottavalta ravinnolta edellytetään monipuolisuutta ja ravitsevuutta. Ruokailut toteutetaan asumisyksikössä aamupala-, lounas-, päiväkahvi-, päivällis- ja iltapalatilanteina ja -mahdollisuuksina. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus omatoimiseen ruoan valmistamiseen ja ruokailuun myös omassa asunnossaan. Ravitsemukseen liittyvien toimintojen tulee olla omatoimisuutta ja kuntoutusta tukevia. Asiakirjavaatimukset Asiakkaan asiakirjojen ylläpitämisen ja säilyttämisen sekä mahdollisen omaisuuden säilyttämisen on oltava asianmukaista. Asiakkaan asiakirjoja tulee säilyttää lukituissa tiloissa ja noudattaa toiminnassa salassapidosta sekä asiakirjojen arkistoinnista annettuja säädöksiä. Sähköisten järjestelmien ollessa käytössä tulee niiden tietosuoja ja turva-asiat olla palveluntuottajayksikön kaikkien työntekijöiden tiedossa. Näiden toimintojen käytänteestä tulee antaa selvitys tarjouksen yhteydessä (Henkilötietolaki /523). Kunnalla / hankkijalla on vastuu asiakasasiakirjojen laatimisen ja muun käsittelyn oikeellisuudesta ja palveluntuottaja toimii ns. teknisenä rekisterinpitäjänä omassa toiminnassaan syntyvien tietojen osalta hankkijan lukuun. Kaikki kys. tiedot tulee palauttaa kunnalle (kaupungille), kun sopimus päättyy tai asiakas poistuu. Kun yksityinen tuottaa toimeksiantosopimuksen perusteella julkiselle sektorille kuuluvia tehtäviä, sovelletaan toiminnassa syntyviin asiakirjatietoihin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/99). Hankesitoutuminen Hankesitoutuminen tässä tuoteryhmässä oli hyvä. Tuote- ja laatumäärittelyyn aktiivisemmin osallistui noin puolet yrityksistä, mutta lähes kaikki jollakin tasolla. Kokouksissa käynti oli 90 %:sta. Hankkeisiin sitoutuminen on aina ollut haaste. Hankkeen tavoitteet kiinnostavat, eikä suunnitteluvaiheessa välttämättä ole nähtävissä hankkeen vaativuutta organisaatiota / yksikköä kohden. Yksityisellä sektorilla oli erilaisia odotuksia hanketyöskentelystä ja sen tavoitteista. Joskus käsitykset hankkeen tuomasta annista olivat virheellisiä. Useat mielenterveyspalveluyritykset odottivat hankkeen vaikuttavan siihen, että seudulle tulisi uusi hankintamenettely aiemman suorahankinnan tilalle. Tämä ajatus siivitti sitoutumista. Todellisuudessa näyttää siltä, ettei hanke voi vaikuttaa seudun hankintakäytäntöihin. Syitä siihen tulee etsiä mukana olleiden kuntien sitoutumisesta. Tuotteistamisen hyöty työyhteisölle ja organisaatiolle Useat palvelun tarjoajat olivat tehneet tuotteistuksen omalla tavallaan jo aiemmin. Siinä ei yleensä ollut huomioitu sisällön kehittämisen näkökulmaa. Tyydyttiin niihin tuloksiin, joita saatiin, eikä työajan ja/tai muiden resurssien seuranta ollut niin tarkalla tasolla kuin tässä hankkeessa. Tämä tietysti antoi yrityksille enemmän työkaluja jatkokehitystä varten. 17

18 Organisaation tieto ja tiedonkulku kasvavat, kun se ryhtyy tuotteistamaan palvelunsa. Tietämys siitä, mitä palvelu sisältää ja missä määrin, edesauttaa ja helpottaa huomattavasti tuotteen edelleen kehittämistä. Laatua voidaan hallita laatimalla palveluille / tuotteille laatumäärittelyt. Laatuun liittyy myös asiakaskohtainen räätälöintimahdollisuus huomioidaan asiakasnäkökulma tapauskohtaisesti yksilöllisemmät palveluratkaisut tai tuotepaketit. Tuotteistuksen kautta tulee esiin, mistä kustannukset aiheutuvat ja se antaa edellytykset tuotteen hinnoittelulle. Kunnan ja palvelua myyvän tahon on helpompi tuottaa, ostaa ja myydä, kun tietää, millaisia tuotteita tehdään millekin asiakasryhmälle. Hankkeen tuotteistustuloksia hyödynnetään jatkossa ainakin Hämeenlinnan PATU- hankkeessa ja tietysti mukana olleissa organisaatioissa. Tuotteistamalla on mahdollista parantaa kannattavuutta. Henkilöstön on helpompi tehostaa ajankäyttöänsä, kun se tietää palvelunsa sisällön jakautumisen. Täten tehokkuutta voidaan lisätä karsimalla päällekkäisiä toimintoja, säästämällä oikeissa resursseissa ja jäsentämällä toimintaa. Myös johtamista ja henkilökunnan kouluttamista voidaan täsmällisemmin ohjata ja helpottaa. Useat yksiköt hyödyntävät jatkossa henkilöstöresurssien jakaumia palvelun sisäisten prosessien kehittämisessä. Myös vaikuttavuus-mittareita voi kehittää käyttämällä hyödyksi työajan ja muiden resurssien seurantoja ja niitä kehittämällä. Työajanseurannan teki neljä seitsemästä mielenterveyskuntoutujille palveluja tuottavista yrityksistä. Muista kolmesta kaksi oli aloittavaa yritystä, joten tekevät omat työajan seurantansa myöhemmin. He saivat siihen tuotteistuksessa käytetyt Excel-pohjat, joissa graafiset pylväät muodostuvat suoraan työaikaminuuttien taulukkoon liittämisestä osoittamaan tuloksia. Tuotemäärittelyt ja hankinnat Tuotemäärittelyt ovat yhteistyössä kuntien, säätiön ja yritysten edustajien kanssa laaditut ja siksi tärkeä elementti yhteisen laadun kehittämiseksi seudun palveluille, julkiselle ja yksityiselle tuotannolle. Laatumäärittelyissä voidaan jatkossa hyödyntää enemmänkin sitä tietoa, jota tuotteistuksen yhteydessä tehdyistä työajan seurannoista saatiin, esimerkiksi konkretisoimalla laadullisia ja määrällisiä vähimmäisvaatimuksia, luvuin ja prosentein, enemmän kuin hankkeen aikana ennätettiin tehdä. Määrittelyt eivät myöskään joiltain osin ole niin tarkkoja ja konkreettisesti erityiseen vähimmäisvaatimukseen kohdentuvia kuin voisivat olla, mm. laadullisissa toimintokuvauksissaan. Kilpailuttaminen palvelujen hankinnoissa palvelutuotannon tehostamiseksi on yksi tekijä. Ensimmäisellä sijalla kuitenkin on oman työn kehittäminen (Ollila, Ilva, Koivusalo, 2003, 92). Kunnan hankkiessa osan tuotannosta ulkopuolelta palvelujen kehittäminen yhteistyöllä on ensiarvoisen tärkeää. Hyöty tulee siten tasapuolisesti kuntalaisille. Tänä päivänä palvelujen kilpailuttaminen mielenterveyskuntoutujille ei ole vielä käytäntönä Hämeenlinnan seudulla. Vaikuttaisi tarpeelliselta kehittää seudulle yhteinen palvelujen hankintayksikkö, luontevimmin Seutukeskus Häme Oy:n kilpailuttamis- ja hankintayksikön yhteyteen, sillä palvelujen hankinnat kannattaa kilpailuttaa useamman kunnan yhteisvoimin. Yksikössä oleva henkilöstö voisi hyödyntää muualla valtakunnassa ja Stakesissa kehiteltyjä mielenterveyskuntoutujien laatumäärityksiä ja kehittämissuosituksia. Mainittu yksikkö voisi kehittää myös palautteita ja mittareita vaikuttavuutta osoittamaan ja toimia samalla palvelujen sisällöllisen laadun kehittäjänä kunnille. Palvelusetelin käytön laajentaminen oli myös yksi hankkeen tavoite. Mielenterveyskuntoutujien tuettu asuminen ja palveluasuminen voi olla mahdollista tuottaa palvelusetelilläkin. Palveluntuottajan toiminnan laadun ja sisällön vähimmäisvaatimuksissa voidaan hyödyntää tuotteistuksen kautta saatuja tuotemäärittelyjä ja laatia niiden pohjalta palvelukuvaukset. Ongelmaksi voi muodostua asiakkaan itsenäinen palveluntuottajan valinta terveydentilansa takia. Se lienee estettävissä esim. edunvalvojan aktiivisella otteella. Julkisissa hankinnoissa kunta määrittää laadun ja tarjoavan palveluntuottajan tulee osoittaa omaavansa se. Yhteisiä laatumäärittelyjä tulee edelleen jatkaa ottaen mukaan, jos mahdollista, myös 18

19 asiakas- ja omaisedustus. Erilaiset palautteet ja mittarit laadun todentamiseksi ja vaikuttavuutta osoittamaan ovat tärkeä jatkuvan yhteisen työn sarka. Tärkeää on, että hyvin toiminut yhteistyö jatkuisi tämänkin asian merkeissä. Kaikilla yrityksillä oli selkeä tahtotila kehittää toimintaansa edelleen ja hyödyntää hankkeessa toiminutta yhteistyöverkostoa siinä. Tämä kaipaa koordinointia, eikä sitä toistaiseksi ole seudulle suunniteltu hankkeen jatkoksi. Tämä voi osaltaan lopettaa hyvin alkaneen yhtenäisen laadullisen palvelun kehittämisen. 19

20 5.1. OHJEET TYÖAJANSEURANTALOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI, MIE- LENTERVEYSKUNTOUTUJAT, KUNTOUTTAVA PALVELUASUMINEN Jokaisella työntekijällä on oma lomake, johon hän merkitsee, mihin ammattiryhmään kuuluu (esim. ympyröimällä) ja nimikirjaimensa ja jokaista (pilotissa mukana olevaa) asiakasta kohden on oma lomake Lomake täytetään ruutuja rastittamalla kuluneen ajan mukaan. kun kaksi tai enemmän työntekijää työskentelee samanaikaisesti saman asiakkaan luona / samassa toiminnossa molemmat merkitsevät normaalisti omaan lomakkeeseensa toiminnot, jonka lisäksi asiakkaan lomakkeelle numero 2:n tai suuremman ko. ruutuihin Lomakkeita täytetään sovitun kolmen viikon ajan ja jokaiselle työvuorolle on oma lomake. Aamuvuoro: klo 7-8 puolen (½) tunnin välein (harmaalla), klo min välein. Iltavuoro: klo kymmenen (10) min välein. Yövuoro: klo 20 8 puolen (½) tunnin välein. Lomakkeisiin merkitään keskinäisen sopimuksen mukaisesti asiakkaan tunnus (joko sotu tai muu jälkitunnistusta varten, jos tulee tarve myöhemmin) ja tuoteryhmä, jos tiedossa (= kpa, tkpa, ta). Vähän aikaa vievät toiminnot (muutama minuutti = alle 5-10 min, työvuoron aikana useita) merkitään yhteisen sopimuksen mukaisesti joko niputtaen tai muulla tavoin Tärkeää on, että päällekkäisiä aikoja ei tule merkittyä: esimerkiksi, jos juo päiväkahvit asiakkaan kanssa ja samalla käy ohjaavaa keskustelua, kannattaa kulunut aika jakaa eri toiminnoille (esim. 10 min kahvitauko, 50 min kesk.) Jos kuitenkin on tavanomaista työn hektisillä hetkillä, että tehdään joinakin aikoina eri asioita yhtä aikaa, ne voi merkitä esim. Y:llä molempiin (kaikkiin, jos useampi toiminto) sarakkeisiin. Silloin niitä voidaan jälkeenpäin analysoida, mikäli halutaan, esim. laatutyön yhteydessä. Tärkeää on, ettei työaika kertaudu tällä tavalla merkiten. Silloin voidaan laskea vain yhden toiminnon aika ja erikseen mainita, mitkä ajat ja mitä on ollut yhtäaikaisia toimintoja. Työpäivän päättyessä työaika tulee olla sama kuin lomakkeeseen merkittyjen toimintojen yhteenlaskettu aika Lomakkeiden tummennetut alueet ovat niitä toimintoja, joissa asiakas ei ole läsnä Lomakkeessa ovat kaikki työyhteisön tuottamat päätoiminnot vaakatasossa ja osatoiminnot pystysuunnassa, silti kannattaa vielä palautella mieliin, mitä mikin sisältää, jolloin täyttäminen on sujuvampaa Lomake kannattaa täyttää mahdollisimman tiuhaan = jokaisen toiminnon jälkeen; tapa katsoa kelloa joka toiminnon alkaessa tulee melko pian rutiiniksi ja kolmannen päivän jälkeen täyttö sujuu jo joustavasti Jos seurantajakson ajalle sattuu harvinaisempia tapahtumia (= kerran tai muutaman kerran vuodessa tapahtuvia, mm. avoimet ovet, rekrytointipäivät, ym.), on ne syytä yhteisesti sovituin merkinnöin huomioida, mutta miettiä, kannattaako laittaa varsinaiseen lomakkeeseen näihin käytetty aika vai erilleen, koska yhteenlaskuissa ko. toiminto kertautuu joka kolmannelle viikolle vuodessa! 20

TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 30.5.2005-31.5.2007

TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 30.5.2005-31.5.2007 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 30.5.2005-31.5.2007 Ritva Harjula JULKAISIJA: HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS RAPORTTI 2/2007

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula Projektipäällikkö

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula Projektipäällikkö

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006

LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti Keski Suomen sairaanhoitopiiri 12.12.2008 Nikulainen Hannu, palveluasumiskoordinaattori Savolainen Tuula

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA

LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA ARVIOINTIJAKSON, AMMATILLISEN PERHEKOTIHOIDON, LAITOS- HOIDON JA SIJAISPERHEESEEN SIJOITUSPROSESSIN

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Hyväksytyt palveluseteli palvelutuottajat Keuruulla 2015

Hyväksytyt palveluseteli palvelutuottajat Keuruulla 2015 n kaupunki Hyväksytyt palveluseteli palvelutuottajat lla 2015 Aamusta Iltaan Palvelut Oy - Kotipalvelu ark. klo 18-21 - Kotipalvelu ark. klo 21-06 34,34 / tunti 40,06 / tunti p. 045 1221 000 - Kotipalvelu

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Mukana infossa Saimaan Tukipalvelut Oy:n edustaja Lauritsalan apteekin edustajat Eksoten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto 24.11.2014 1

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto 24.11.2014 1 24.11.2014 1 1. Järjestettävät palvelut Kemijärven kaupunki (kaupunki) ja Kemijärven Palvelukeskus ry (yhdistys) ovat sopineet tehostetun palveluasumisen järjestämisestä seuraavaa: Sopimus koskee sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

tuotannon käynnistymisestä

tuotannon käynnistymisestä Liite 1 kohta 2.5 j: Onko palvelun hinnoitteluun sisällytettävä asukkaan mahdollisesti tarvitseman pyörätuolin, rollaattorin tai esim. nostolaitteen hankinnasta aiheutuvat kustannukset? Asukkaat saavat

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Orikedon palvelukeskus: 71 paikkanen

Orikedon palvelukeskus: 71 paikkanen Orikedon palvelukeskus: 71 paikkanen Tarjoaa tehostettua ja palveluasumista kaikenikäisille päihdehuollon asiakkaille kuntouttavalla työotteella. 1 hengen asunto 518,00 / kk. 2 hengen asunto 696,00 / kk.

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

PUITESOPIMUS TEHOSTETUSTA PALVELUASUMISESTA

PUITESOPIMUS TEHOSTETUSTA PALVELUASUMISESTA PUITESOPIMUS TEHOSTETUSTA PALVELUASUMISESTA 1. SOPIJAOSAPUOLET Ostaja: Palvelun tuottaja: Lapinlahden kunta Savolan Aurorakoti Oy Peruspalvelulautakunta Tossavanlahdentie 452 Asematie 4 76200 Keitele 73100

Lisätiedot

Francan. Tervetuloa! www.alvi.fi FRANCAN PÄIVÄKESKUS LEINIKKITIE 20, 01350 VANTAA P. 040-455 6822

Francan. Tervetuloa! www.alvi.fi FRANCAN PÄIVÄKESKUS LEINIKKITIE 20, 01350 VANTAA P. 040-455 6822 pä i vä k e sk u s 1. FRANCAN PÄIVÄKESKUS 2. FRANCAN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTARAKENNE 3. TOIMISTOVASTUU 4. KEITTIÖRYHMÄ 5. KODINHOITORYHMÄ 6. VIRKISTYS / ERITYISRYHMÄT 7. PALVELUOHJAUS Tervetuloa! FRANCAN

Lisätiedot

Tässä liitteessä on kuvattu palveluseteleiden sisältö ja niille asetettavat vähimmäisvaatimukset, tukipalvelut, palvelusetelitasot ja hinnat.

Tässä liitteessä on kuvattu palveluseteleiden sisältö ja niille asetettavat vähimmäisvaatimukset, tukipalvelut, palvelusetelitasot ja hinnat. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palvelusetelikuvaus YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Tässä liitteessä on kuvattu palveluseteleiden sisältö ja niille asetettavat vähimmäisvaatimukset, tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Hyväksytyt palveluseteli palvelutuottajat Keuruulla 2016

Hyväksytyt palveluseteli palvelutuottajat Keuruulla 2016 n kaupunki Hyväksytyt palveluseteli palvelutuottajat lla 2016 Aamusta Iltaan Palvelut Oy - Kotipalvelu ark. klo 18-21 - Kotipalvelu ark. klo 21-06 34,34 / tunti 40,06 / tunti p. 045 1221 000 - Kotipalvelu

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä OHJAUS- JA VALVONTA- SEKÄ TARKASTUSKÄYNNIN KERTOMUS Tabulaattorilla pääsee liikkumaan täytettävissä lomakekohdissa kätevästi seuraavaan täydennettävään ruutuun. Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelut

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot