Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat"

Transkriptio

1 Ajoneuvohallintokeskus Tutkimuksia ja selvityksiä Fordonsförvaltningscentralen Utredningar Nro 13/2008 Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat Ennuste henkilöauton ajo-oikeuden haltijoiden jakaumasta vuosille Hanna Kalenoja, Hanne Tiikkaja ja Harri Kallberg

2

3 Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat Ennuste henkilöauton ajo-oikeuden haltijoiden jakaumasta vuosille Hanna Kalenoja, Hanne Tiikkaja ja Harri Kallberg Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Ajoneuvohallintokeskus AKE Fordonsförvaltningscentralen Helsinki Helsingfors 2008

4 ISBN ISSN Edita Prima Oy Helsinki 2008 Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 13/2008

5 ALKUSANAT Tulevien vuosikymmenten aikana suomalaisten ikärakenne muuttuu huomattavasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät ikääntyneiden ryhmään. Vuonna 2040 jo lähes joka kolmas suomalainen on yli 60-vuotias. Tulevaisuudessa on myös todennäköistä, että ajokortista luopuminen siirtyy aiempaa myöhemmälle iälle. Iäkkäiden terveydentilan on jatkossakin ennakoitu paranevan, jolloin elämäntavat ja liikkumistottumukset suosivat auton käyttöä. Toisaalta havaittavissa on ollut myös ajokortin hankinnan siirtyminen aiempaa myöhemmille ikävuosille. Tässä esiselvityksessä on kartoitettu ajokortin hankintaa ja ajokortista luopumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä laadittu ennuste henkilöauton ajokortin haltijoiden jakautumisesta erilaisiin ryhmiin vuosille Työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ajokortin haltijoiden jakaumasta tulevina vuosikymmeninä ikä- ja aluerakenteen muuttuessa. Tutkimus on tehty Ajoneuvohallintokeskuksen toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella. Tutkimusta on ohjannut seurantaryhmä, johon ovat kuuluneet puheenjohtajana johtava asiantuntija Sami Mynttinen sekä muina jäseninä yksikön päällikkö Jukka Harjula ja hallinto- ja kehitysjohtaja Marko Sillanpää Ajoneuvohallintokeskuksesta. Lisäksi ohjausryhmään on kuulunut tutkimuskoordinaattori Henriika Weiste WayStep Consultingista ( asti) ja tutkimuskoordinaattori Jouko Kunnas Insinööritoimisto Liidea Oy:stä ( alkaen). Hanke on toteutettu tutkimusryhmässä, johon ovat kuuluneet professori Harri Kallberg, erikoistutkija Hanna Kalenoja, tutkimusapulainen Hanne Tiikkaja sekä tutkimusapulainen Piritta Laitakari. Helsingissä, 15. joulukuuta 2008 Sami Mynttinen Johtava asiantuntija Ajoneuvohallintokeskus AKE

6

7 FÖRORD Under de kommande årtiondena förändras finländarnas åldersstruktur avsevärt när de stora åldersklasserna går över till gruppen äldre personer. År 2040 är så mycket som var tredje finländare över 60 år. I framtiden är det också sannolikt att man avstår från körkortet vid en högre ålder än tidigare, eftersom det förutspås att de äldres hälsa även i framtiden kommer att förbättras med levnadsvanor och rörlighet som gynnar användning av bil. Å andra sidan har man även observerat att allt äldre åldersgrupper numera skaffar körkort. I denna förberedande undersökning har man kartlagt faktorer som påverkar anskaffning och frånträde av körkort samt utarbetat en prognos över fördelningen av innehavare av personbilskörkort i olika grupper för åren Syftet med arbetet har varit att producera information om fördelningen av körkortsinnehavare under de kommande årtiondena när ålders- och regionstrukturen förändras. Undersökningen har utförts vid Tammerfors tekniska universitets institution för informationshantering och logistik på uppdrag av Fordonsförvaltningscentralen. Undersökningen har letts av en övervakningsgrupp bestående av ledande specialisten Sami Mynttinen som ordförande samt de övriga medlemmarna enhetschef Jukka Harjula och administrations- och strategichef Marko Sillanpää vid Fordonsförvaltningscentralen. Dessutom har Henriika Weiste som är forskningskoordinator vid WayStep Consulting (till ) och Jouko Kunnas som är forskningskoordinator vid Insinööritoimisto Liidea Oy (fr.o.m ) ingått i styrgruppen. Projektet har genomförts i en forskningsgrupp bestående av professor Harri Kallberg, specialforskare Hanna Kalenoja, forskningsassistent Hanne Tiikkaja samt forskningsassistent Piritta Laitakari. Helsingfors, den 15 december 2008 Sami Mynttinen Ledande specialist Fordonsförvaltningscentralen AKE

8

9 FOREWORD The age structure in Finland will clearly change in the next decades when the baby boom generations become aged. In 2040 almost every third Finn will be over the age of sixty. It is also likely that people will abandon their driver s licence later on in life because the health of the elderly is estimated to improve and the living and movement habits of people favour the use of a private car. On the other hand, people have lately acquired a driver s licence later on in life than before. This preliminary survey studies the factors influencing the time when people acquire a driver s licence and when they stop driving a car as well as includes a forecast for the division of driver s licence holders into a variety of groups in The purpose of the survey was to offer information on the distribution of driver s licence holders in the next decades when the age structure and regional structure in Finland change. The survey was done for the Finnish Vehicle Administration by the Department of Business Information Management and Logistics of the Tampere University of Technology. The research activities were guided by a steering group including the chairperson, expert Sami Mynttinen, as well as other members, Unit Manager Jukka Harjula and Administrative and Development Manager Marko Sillanpää of the Finnish Vehicle Administration. The steering group also included Research Coordinator Henriika Weiste of WayStep Consulting (until 30 November 2008) and Research Coordinator Jouko Kunnas of Insinööritoimisto Liidea Oy (as of 19 November 2008). The project was implemented by a research team consisting of Professor Harri Kallberg, Senior Research Officer Hanna Kalenoja, Research Assistant Hanne Tiikkaja and Research Assistant Piritta Laitakari. Helsinki, 15 th December 2008 Sami Mynttinen Leading Specialist Vehicle Administration AKE

10

11 Sisällysluettelo Index Tiivistelmä Sammanfattning Abstract 1 Johdanto Taustaa Tutkimuksen tavoite, tutkimusmenetelmät ja työvaiheet Tutkimustulosten hyödyntäminen Väestön kehitys Suomessa Väestön ikärakenne Alueellinen väestöennuste Alueiden omat ennusteet Ajo-oikeuden haltijoiden määrän kehitys Ajokorttitiheyden kehitys eri ikäryhmissä Alueellisia eroja ajokortillisuudessa Ajokorttitiheyden kehitysennusteita Ajokortin haltijaryhmät Taustaa Nuoret Iäkkäät kuljettajat Ajokortin hankkiminen Ajokortin hankintaan vaikuttavia tekijöitä Ajokortin hankkimisen ennustaminen Ajokortista luopuminen Suomalaisten terveys Liikenneturvallisuus Ajokortista luopumisen ja säilyttämisen syyt Ajokortista luopumisen ja säilyttämisen ennustaminen Suositukset ajokortillisten ajoterveyden kehitystä koskevan tiedon keräämiseksi Ennuste ajokortin haltijoiden jakaumasta vuosille Ajokortin haltijaryhmät Haltijaryhmien ajokorttitiheyttä kuvaava malli Ajokortin hankinnassa ja ajokortista luopumisessa tapahtuvia muutoksia kuvaava malli Ennuste ajokortin haltijoiden määrästä ja jakaumasta vuosille Päätelmiä... 78

12

13 TIIVISTELMÄ Ikärakenteen muutokset ovat johtamassa siihen, että sekä ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä että heidän suhteellinen osuutensa väestöstä kasvavat tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Autonomistuksen yleistyessä sekä iäkkäiden terveydentilan parantuessa on todennäköistä, että yhä useampi ikääntynyt uusii ajokorttinsa yli 70 vuoden iässä. Myös liikkumistottumusten ja aiemman aktiivisen ajohistorian on arvioitu vähentävän iäkkäiden halukkuutta luopua ajokortistaan. Toisaalta myös ajokortin hankinnassa on ollut havaittavissa siirtymistä myöhemmille vuosille. Koko aikuisväestöstä noin 80 prosentilla oli vuonna 2007 ajokortti. Ajokorttitiheys on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, sillä vielä vuonna 1980 aikuisten ajokorttitiheys oli 55 prosenttia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut laatia ajo-oikeuden haltijoiden demografista ja alueellista jakaumaa kuvaava ennuste vuosille Ajoneuvokannan käyttäjät on jaettu ennusteessa ryhmiin, jotka perustuvat ikäryhmään, sukupuoleen ja asuinseutuun. Ajokortin haltijoiden ennustemalliin on kuvattu ajokortin hankintaa ja ajokorttien poistumaa kuvaavat prosessit, joihin vaikuttavat toisaalta liikkumismahdollisuudet ja toisaalta auton käyttöön liittyvät fyysiset rajoitteet. Ajokortin hankintaan ja ajokortista luopumiseen vaikuttavat liikkumistarpeiden ja -mahdollisuuksien lisäksi ajokortin hankinnan tai autoilun kustannukset sekä kiinnostus henkilöauton ajamiseen. Ajokorttitiheydessä on havaittavissa huomattavia alueellisia eroja, jotka johtuvat mm. asuinseutujen erilaisesta joukkoliikenteen palvelutasosta ja asukkaiden erilaisesta demografisesta jakaumasta. Miesten ajokorttitiheys on Helsingin seudulla selvästi muita asuinseutuja pienempi aina 35 ikävuoteen asti. Naisilla ajokorttitiheys on Helsingin seudulla kaikissa ikäryhmissä muita asuinseutuja pienempi. Myös ajokortista luopuminen on Helsingin seudulla hieman muita asuinseutuja aikaisempaa. Ajokorttitilastojen perusteella alle 40-vuotiaiden miesten ja naisten väliset erot ajokortillisuudessa ovat pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseutumaisissa seutukunnissa lähes kadonneet. Sen sijaan suurilla kaupunkiseuduilla, joissa joukkoliikenneyhteydet toimivat hyvin, naisten ajokorttitiheys on kaikissa ikäryhmissä miehiä pienempi. Ajokortillisten kokonaismäärä kasvaa ennusteen mukaan noin vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen ajokortillisten määrä pysyy lähes ennallaan. Ajokortillisten kokonaismäärän kasvu vuosina on noin neljä prosenttia. Ajokortin haltijaryhmien muutokset tulevina vuosikymmeninä johtuvat naisten ajokorttitiheyden kasvusta yli 45-vuotiaiden ryhmissä, ajokortin hankinnan myöhentymisestä alle 35-vuotiaiden ryhmissä, ajokortista luopumisen myöhentymisestä kaikissa iäkkäiden ikäryhmissä, alueellisista ajokorttitiheyden eroista sekä väestön alueellisista sijoittumiseroista vuosina Suurimmat suhteelliset muutokset tapahtuvat myöhään ajokortista luopuvien eli yli 84-vuotiaiden ryhmän koossa, joka kasvaa nykyisestä noin 7 000:sta ajokortin haltijasta vuoteen 2040 mennessä yli :een ajokortin haltijaan. Myös vuotiaiden ajokortin haltijoiden ryhmä kasvaa moninkertaiseksi, noin :sta lähes :een ajokortin haltijaan.

14

15 SAMMANFATTNING Förändringarna i åldersstrukturen leder till att den relativa andelen och det totala antalet äldre personer ökar avsevärt under de kommande årtiondena. I och med att det blir allt vanligare att ha bil och de äldres hälsa utvecklas i positiv riktning är det sannolikt att allt fler äldre förnyar sina körkort när de är över 70 år. Även vanorna gällande rörlighet och tidigare aktiv körhistoria har bedömts minska de äldres villighet att lämna ifrån sig körkortet. Å andra sidan har man observerat att körkort tas även i högre åldrar. Av hela den vuxna befolkningen hade cirka 80 procent körkort år Körkortsfrekvensen har ökat avsevärt de senaste årtiondena eftersom den så sent som år 1980 var 55 procent för vuxna. Syftet med undersökningen har varit att utarbeta en prognos som beskriver den demografiska och regionala fördelningen av körrättsinnehavare för åren Användarna av fordonsbeståndet har i prognosen indelats i grupper som baserar sig på åldersgrupp, kön och bosättningsområde. Prognosmodellen för körkortsinnehavare beskiver processerna för anskaffning och minskning av körkort. Dessa processer påverkas dels av möjligheterna till rörlighet, dels av fysiska begränsningar att använda bil. Utöver behoven och möjligheterna gällande rörlighet påverkar kostnaderna för att skaffa körkort och kostnaderna för bilismen samt intresset att köra personbil anskaffandet och frånträdet av körkort. I körkortsfrekvensen märks avsevärda regionala skillnader som bl.a. beror på varierande servicenivå för kollektivtrafik i olika bosättningsområden och olikartad demografisk fördelning av invånare. Körkortsfrekvensen är klart lägre för män i Helsingforsregionen än i andra bosättningsområden ända upp till 35 års ålder. Körkortsfrekvensen för kvinnor är lägre i alla åldersgrupper i Helsingforsregionen än i andra bosättningsområden. Även frånträdet av körkort sker något tidigare i Helsingforsregionen än i andra bosättningsområden. Körkortsstatistiken visar att skillnaderna i körkortsinnehav mellan män och kvinnor nästan har försvunnit i åldersgruppen personer under 40 år i små stadsregioner och ekonomiska regioner på landsbygden. Däremot är kvinnornas körkortsfrekvens i alla åldersgrupper lägre än männens i stora stadsregioner där kollektivtrafiken fungerar bra. Det totala antalet körkortsinnehavare ökar enligt prognosen fram till år 2020 och därefter förblir antalet körkortsinnehavare nästan oförändrat. Ökningen av det totala antalet körkortsinnehavare är cirka 4 procent under åren Förändringarna i grupperna av körkortsinnehavare under de kommande årtiondena beror på den ökade körkortsfrekvensen i gruppen kvinnor över 45 år, senare anskaffning av körkort i gruppen personer under 35 år, senare frånträde av körkort i alla åldersgrupper för äldre personer, regionala skillnader i körkortsfrekvens samt regionala skillnader i bosättning under åren De största relativa förändringarna sker bland dem som lämnar ifrån sig körkortet sent, dvs. gruppen personer över 84 år, som växer från nuvarande cirka till mer än körkortsinnehavare fram till år Även gruppen körkortsinnehavare i åldern år växer mångfalt, från cirka till närmare körkortsinnehavare.

16

17 ABSTRACT The changes in the age structure will lead to a considerable increase in the relative share and total number of elderly people in Finland in the next few decades. Because more and more people own a car and because the health of the elderly has experienced positive changes, a larger number of elderly people will renew their driver s licence at the age of seventy. Moving habits and previous active driving history have also been estimated to reduce the willingness of the elderly to give up their driver s licence. On the other hand, people have lately acquired a driver s licence later on in life than before. Approximately 80 per cent of all adult Finns had a driver s licence in The number of people who have a driver s licence has clearly increased during the past decades: in 1980, only 55 per cent of adult Finns had a driver s licence. The purpose of the research was to draw up a forecast depicting the demographic and regional distribution of driver s licence holders for the years In the forecast, the users of the vehicle stock in Finland have been divided into groups based on their age, gender and place of residence. The forecast model for driver s licence holders includes processes depicting the acquiring of a driver s licence and driver s licences that are not renewed. The factors influencing this development include the opportunities to move around and physical limitations connected with using a car. In addition to the need to move about and the opportunities to do so without a car, people acquire a driver s licence or abandon their licence based on the costs arising from acquiring a driver s licence and owning a car as well as their interest towards driving a car. There are clear regional differences in the number of driver s licences due to, for example, the different public transport levels in different areas and the different kind of demographic profiles of people living in different areas. Clearly fewer men the age of thirty-five and under in the Helsinki Metropolitan region have a driver s licence than men of the same age in other residential areas. Fewer women of all ages living in the Helsinki Metropolitan region have a driver s licence than women in other residential areas. People living in the Helsinki Metropolitan region also abandon their driver s licence slightly earlier than people in other residential areas. Based on the driver s licence statistics, the difference between driver s licence ownership of men and women has almost completely disappeared among people under the age of forty in small towns and rural regions. However, fewer women than men of all ages have a driver s licence in large cities where the public transport is functional. The forecast shows that the total number of driver s licence holders will increase up until approximately the year 2020, and will then remain almost stable. The total number of driver s licence holders will increase by approximately four per cent in In the next decades, changes in driver s license holder groups will be caused by the fact that more women over the age of forty-five have a driver's licence, the fact that people under the age of thirty-five will acquire a driver s licence later on in life, the fact that all elderly people will abandon their driver s licence at a later time in life, regional differences in the

18 number of driver s license holders and regional population differences in The greatest relative changes will be due to the size of the group of people who abandon their driver's licence late, i.e., the group of people over the age of eighty-four. The size of this group will increase from the current approximately 7,000 driver s licence holders to more than 50,000 driver s licence holders by the year The group of driver s licence holders between the ages of 75 and 84 will also multiply from approximately 100,000 to almost 270,000 people.

19 1 Johdanto 1.1 Taustaa Suomessa ensimmäiset ajokortit myönnettiin Helsingissä vuonna 1907, minkä jälkeen myös muissa kaupungeissa alettiin vähitellen vaatia ajolupaa kuljettajilta. Koko maata koskeva yhtenäinen käytäntö tuli voimaan vuonna 1923 automobiililiikennettä koskevan asetuksen myötä. Naisten autoilu nousi esille jo vuonna 1913, jolloin Pehr Blom tiedusteli mahdollisuutta hyväksyä nainen autonkuljettajaksi Helsingissä. Järjestyssäännöt eivät estäneet tätä, joten ehdotus hyväksyttiin sillä ehdolla, että naisen tuli pukeutua autoa ajaessaan sillä tavalla, että vaatteista ei olisi haittaa auton ohjaamiselle. Näin alkoi autoilun ja ajokorttien aikakausi myös naisille. (Sornikivi ja AKEn viestintä 2007) Vuonna 1972 siirryttiin keskitettyyn ajokorttien rekisteröintiin, ja tässä yhteydessä tapahtui myös muutoksia ajokortin voimassaoloajan suhteen. Vuodesta 1973 lähtien ajokortti myönnettiin siten, että se oli voimassa aina siihen saakka, kunnes ajokortin haltija täyttää 70 vuotta. Aiemmin ajokortti oli myönnetty viideksi vuodeksi kerrallaan. Uusi asetus velvoitti ajo-oikeuden haltijan esittämään lääkärintodistuksen 45, 50, 55, 60 ja 65 vuoden iässä. Vuonna 1998 asetusta lievennettiin siten, että 45-vuotiaana ajokortin haltijan tuli esittää lääkärintodistuksen sijasta optikon lausunto näkökyvystä, ja lääkärintodistus vasta 60 vuoden iässä. (Sornikivi ja AKEn viestintä 2007) Nykyisin ajo-oikeusprosessin vaiheet ovat ajo-oikeuden hankkiminen, alkaminen, ylläpito ja päättyminen. Ajo-oikeusprosessin yhtenä tavoitteena on karsia ajo-oikeuden hakijoiden joukosta henkilöt, joiden toimiminen kuljettajana merkitsisi liikenneriskiä. Esteenä ajokorttiluvan saamiselle voivat olla päihderiippuvuus sekä erityiset vammat ja sairaudet. Suomessa ajo-oikeus on voimassa, kunnes ajo-oikeuden haltija täyttää 70 vuotta. 70 vuotta täyttäville ja vanhemmille kuljettajille lähetetään muistutus ajo-oikeuden päättymisestä ja siitä seuraavista toimenpiteistä. (Eloranta et al. 2008) Jos kuljettaja haluaa uusia ajokorttinsa, hänen tulee toimittaa ajolupahakemuksensa liitteenä lääkärintodistus sekä vähintään kahden henkilön antama kirjallinen lausunto ajokyvystä tai todistus hyväksytysti suoritetusta ajokokeesta (AKE 2008). 70-vuotiailla on Liikkasen (2007) mukaan takanaan pitkä ajohistoria, miehillä keskimäärin 46,5 vuotta ja naisilla 38,2 vuotta. Kun henkilö on täyttänyt 70 vuotta tai hakee ajokorttilupaa täytettyään 65 vuotta, ajokortti myönnetään aina enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lääkärin tai optikon lausunto näkökyvystä on toimitettava poliisille kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ajo-oikeuden haltija on täyttänyt 45 vuotta. Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille henkilön ajo-oikeuteen liittyvän terveydentilan pysyvästä tai pysyväisluontoisesta heikentymisestä. (Eloranta et al. 2008) Parhaillaan valmisteltavana oleva EU:n kolmas ajokorttidirektiivi muuttaa tulevina vuosina Suomessa ajokorttien luokitusta, voimassaoloaikoja, turvatasoa, ikärajojen porrastuksia sekä tutkintojen vastaanottajien vaatimuksia. Nämä muutokset on valmisteltava vuoteen 2011 mennessä ja niitä on sovellettava vuodesta 2013 alkaen. Näistä muutoksista ajokortin hankkimiseen ja luopumiseen eniten vaikuttavat ajokorteille asetettavat hallinnolliset voimassaoloajat. 1

20 Ajokortti on tulevaisuudessa uusittava kevyissä luokissa 10 tai 15 vuoden välein, mutta tätä aikaa voivat lyhentää esimerkiksi liikennerikkomukset tai terveydentila. On myös mahdollista, että ajo-oikeuden sääntelyn kohteena ovat tietyt kuljettajaryhmät, kuten nuoret tai iäkkäät kuljettajat. (Eloranta et al. 2008) Ikärakenteen muutokset johtavat siihen, että ikääntyneiden ihmisten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä kasvavat tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Ajokortillisuus- ja autollisuuskehityksen ja väestön ikärakenteen muutosten myötä ikääntyneitä auton käyttäjiä ja ajokortin haltijoita on jo lähivuosina aikaisempaa enemmän. Viime aikoina esimerkiksi LINTU-tutkimusohjelmassa on selvitetty mahdollisuuksia kehittää ajo-oikeuteen liittyvää sääntelyä mm. ajoterveyden seurannan keinoin. Joissakin EU-maissa ajokorttitiheyden on havaittu viime vuosikymmenten aikana hieman pienentyneen suurissa kaupungeissa, joissa joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edellytykset ovat hyvät ja auton käytölle ei ole välttämättä tarvetta. Ajokortin hankkimisen suosioon nuorten keskuudessa vaikuttavat autoiluun kohdistuvat myönteiset arvot ja asenteet. VTT:n vuonna 2001 tekemän tutkimuksen mukaan lähes jokainen (98 %) vuotias aikoo hankkia ajokortin. Ajokortillisten osuus on pysynyt Suomessa pitkään vuotiaiden ikäryhmässä korkeana, yli 85 prosentissa. Ajokortti hankitaan Suomessa tyypillisimmin vuoden iässä, mutta ajokorttitiheys kasvaa noin 35 ikävuoteen asti. Suomessa nuorten halukkuudessa hankkia ajokortti ei ole suurillakaan kaupunkiseuduilla havaittu vähentymistä, mutta ajokortin hankkimisiän on havaittu ajoittuvan aiempaa myöhemmille ikävuosille. (Häkkänen et al. 2001, Kokkarinen 2000) Kokkarinen (2000) on arvioinut, että väite joukkoliikenteen käytön lisääntymisestä väestön ikääntyessä ei pitäne paikkansa. Joukkoliikenteen sijasta lisääntyy henkilöautoliikenne, sillä ajokortillisten määrä iäkkäiden ikäryhmissä lisääntyy. Suuret ikäluokat jatkanevat autoilua vielä vuonna Varsinaista joukkoliikenteen käytön lisääntymistä Kokkarinen (2000) ennustaa vasta parinkymmenen vuoden päähän, jolloin hyvin vanhojen ikäryhmien osuudet kasvavat. Henkilöautoilun suosio on kasvanut 1960-luvulta, kun taas joukkoliikenteen suosio on laskenut. Salmen (1991) mukaan autoilu ei ole enää vain liikkumisen väline, vaan osa kulttuuria. Myös Lybäckin (2002) mukaan henkilöauton houkuttelevuus perustuu sekä käytännölliseen että symboliseen merkitykseen. (Huhtonen 2007) Tulokehitys on lisännyt henkilöauton omistusta viime vuosikymmenten aikana kaikissa väestöryhmissä. Autoistuminen on ollut nopeampaa nuorehkojen ja keski-ikäisten kuin iäkkäiden keskuudessa. Lähivuosikymmenten väestörakennetta merkittävästi leimaava piirre on ikääntyminen. Väestön ikääntyminen on myös eräs autoistumiseen ja autonkäyttöön vaikuttava seikka. On olemassa myös muita autoistumiseen liittyviä tekijöitä, joiden kehitystä ja vaikutuksia ei ole kaikilta osin ollut mahdollista ennakoida. Monet tekijät ovat johtamassa liikenteen kysynnän kasvuun, ja liikennesuorite kasvaneekin jatkossa. Kuvassa 1.1 on esitetty autoihin ja autonkäyttöön suorimmin vaikuttavia tekijöitä (Pöllänen et al 2006). 2

21 Väestön ikääntyminen Arvojen ja asenteiden muutos Alue- ja yhteiskuntarakenteen muutos Ikääntyneiden määrän ja osuuden kasvu liikenteessä Yksilöllisyyden, kaupallisuuden ja kulutuksen kasvu & Eettisyyden ja vapaa-ajan arvostuksen nousu Kasvukeskusten ja suurimpien taajamien kasvu & Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja palveluiden keskittyminen suuriin yksiköihin taajaman ulkoreunoille Vapaa-ajan matkojen lisääntyminen & Henkilöauton käytön kasvu Autoistuminen ja henkilöauton käytön kasvu sekä liikkumisen hinnan merkityksen vähentyminen & Kiinnostus vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja muihin kulkutapoihin kasvaa Liikenteen kysyntä kasvaa muualla paitsi haja-asutusalueilla & Henkilöauton käyttö kasvaa Kotitalouksien varallisuus Omakotiasumisen lisääntyminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen & Vaurastuminen Autokanta ja auton käyttö kasvaa & Vapaa-ajan liikkuminen lisääntyy Energia Öljyn hinta nousee & CO 2 -päästöt ohjaavat kehitystä Korvaavia polttoaineita ja tekniikoita keh itetään & Liikkumisen kustannukset nousevat muita kustannuksia nopeammin Teknologia Tieto- ja viestintätekniikan voimakas kehittyminen & Liikenteen telematiikan nopea kehitys Ajoneuvon älykkyys kasvaa, liikenneturvallisuus paranee, tekniikka mahdollistaa hinnoittelun ajan ja paikan mukaan Kuva 1.1 Toimintaympäristön muutostekijöiden tarkastelun selvimmät kytkökset autokannan ja autojen käytön kehitykseen (Mukailtu: Pöllänen et al. 2006). Henkilöauton omistus kasvaa huomattavasti vuoden iässä, jolloin henkilöauto alkaa yleistyä selvästi myös päivittäisissä kulkutapavalinnoissa. Talouksissa, jossa päämies on alle 25-vuotias, autotiheys oli vuosina keskimäärin 0,6 0,8 autoa/talous, kun se vuotiaiden talouksissa oli 0,9 1,0 autoa/talous ja vuotiaiden talouksissa noin 1,1 autoa/talous. (Kulmala 1999) Yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä henkilöauton omistus on huomattavasti pienempää kuin työikäisten ryhmissä. Nykyiset iäkkäät eivät aktiivisessa työiässään vielä olleet mukana nopeassa autoistumisessa, toisin kuin tulevina vuosikymmeninä vuotiaiden ikäryhmiin siirtyvät. Ns. suuret ikäluokat ovat siirtyneet yli 60-vuotiaiden ikäryhmään, ja he ovat työelämävaiheessaan olleet osallisina ja 1970-lukujen nopeassa autoistumisessa. On odotettavissa, että he eivät luovu auton käytöstä yhtä aikaisin kuin aiempi sukupolvi. Ajo-oikeuden haltijoiden määrän kasvua lisää osaltaan naisten autoistumisen yleistyminen ja kahden auton talouksien suhteellisen osuuden kasvu ikääntyneiden väestöryhmissä. Iäkkään väestön osuus kasvaa tulevaisuudessa, ja Tilastokeskuksen 3

22 ennusteiden mukaan yli 60-vuotiaiden osuus on yli 1,5-kertainen vuonna 2040 vuoteen 2007 verrattuna. Iäkkäiden määrä kasvaa myös ajokortillisen joukossa, ja joidenkin arvioiden mukaan iäkkäitä on liikenteessä vuonna 2015 jopa (Liikkanen 2007). Voimassa olevia ajokortteja oli vuonna (AKE 2008). Vuoden henkilöliikennetutkimuksen mukaan (HLT ) Suomessa oli yhden auton kotitalouksia 52 ja kahden auton kotitalouksia 27 prosenttia. Yli kaksi autoa oli noin viidessä prosentissa kotitalouksista, ja autottomia kotitalouksia oli 17 prosenttia. Tiehallinnon tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa (2005) vuotiaista joka neljäs ilmoitti asuvansa autottomassa taloudessa, mutta kuitenkin puolet vastaajista ilmoitti ajavansa autoa säännöllisesti ja kolmasosa satunnaisesti (Kiiskilä 2005). Kuvassa 1.2 on esitetty autoistumiskehitys vuosina erilaisissa kotitalouksissa asuvien ryhmissä. Eniten on kasvanut kahden auton talouksissa asuvien osuus vuotiaiden ryhmässä ja kahden auton talouksissa asuvien lasten osuus. Yli 65-vuotiaiden ryhmässä suurin osa talouksista on vielä yhden auton talouksia ja suuri osa asuu autottomissa talouksissa, mutta tulevien vuosikymmenten aikana autottomien osuuden on ennakoitu vähenevän huomattavasti ikääntyneiden ryhmässä. (HLT , HLT ) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuotiaat 7 % 56 % 33 % 4 % vuotiaat 6 % 46 % 42 % 6 % vuotiaat 21 % 52 % 22 % 5 % vuotiaat vuotiaat 21 % 11 % 48 % 56 % 26 % 30 % 6 % 4 % ei autoa 1 auto vuotiaat vuotiaat 9 % 16 % 51 % 67 % 34 % 6 % 16 % 2 % 2 autoa yli 2 autoa vuotiaat 11 % 61 % 24 % 4 % vuotta täyttäneet 45 % 50 % 4 % 0 % vuotta täyttäneet 37 % 56 % 6 % 1 % Kuva 1.2 Autollisuuden kehitys eri ikäluokissa vastaajan kotitalouden autollisuus valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa. (HLT , HLT ) Tilastollisesti nuoret ja iäkkäät kuljettajat erottuvat liikenneonnettomuustilastoissa suhteellisen suuren loukkaantumisriskinsä vuoksi (Niinikoski 2001). Vuoden 2008 tammi-maaliskuussa yli 64-vuotiaiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet yli kaksinkertaistuivat edellisvuoden samaan ajanjaksoon nähden (Liikennevakuutuskeskus 2008). Joka toisessa onnettomuudessa taustalla epäillään olleen sairauskohtaus. Toisaalta henkilöauto on iäkkäiden liikkumismahdollisuuksien ja elämänlaadun kannalta tärkeä ja myös suhteellisen turval- 4

23 linen kulkutapa, jos vaihtoehtona on polkupyörä tai mopo. Iäkkäillä kuljettajilla pienemmät ajosuoritteet kompensoivat onnettomuusriskiä, sillä tyypillisesti vuosittainen ajosuorite pienenee iän myötä (Langford et al. 2006). Osa iäkkäistä ajokortin haltijoista luopuu ajokortista ja ajamisesta vapaaehtoisesti ja osa menettää ajo-oikeutensa terveydellisten seikkojen vuoksi. Ikääntyessä havaintokyky ja motoriikka yleisesti heikkenevät ja ajokykyä alentavat sairaudet yleistyvät. Yksilölliset erot havaintokyvyn kehityksessä ovat huomattavan suuria. Havaintokyvyn ja reaktioalttiuden on havaittu alenevan jonkin verran jo vuotiailla, ja aleneminen voimistuu ikääntymisen myötä. Ajokyvyn kannalta hankalasti ennakoitavia seurausvaikutuksia ovat erityisesti erilaiset neurologiset ongelmat, jotka vaikuttavat esimerkiksi ongelmanratkaisukykyyn, toiminnan kontrolliin, suunnittelu- ja hahmotuskykyyn ja harkintakykyyn (Peräaho ja Keskinen 2006). Erityisesti havainnoinnissa, ajolinjojen noudattamisessa ja riskitilanteiden havaitsemisessa ikääntymisen vaikutus on havaittavissa yli 75-vuotiailla kuljettajilla (Renge et al. 2005). Suurin osa ajo-oikeudesta luopumisista iäkkäiden ryhmissä tapahtuu vapaaehtoisesti joko terveydentilan, ajokyvyn tai liikkumistarpeiden muutosten takia. Vuonna 1998 Hakamies-Blomqvist ja Wahlström keräsivät tietoa vuonna 1922 syntyneiden suomalaisten sairauksista ja niiden yhteydestä autolla ajamisen jatkamiseen. Osalla miehistä oli edelleen ajo-oikeus, ja osa oli luopunut ajooikeudesta 65 tai 70 vuoden iässä. Tutkimuksen mukaan miehet perustelivat useimmiten ajo-oikeudesta luopumista terveydellisillä syillä (yli 40 % vastaajista). Keskushermoston sairauksilla näyttäisi olevan erityisen suuri vaikutus miesten ajo-oikeudesta luopumiseen. Myös sydän- ja verisuonitaudin esiintyvyys on suurempi ajo-oikeudesta luopuneiden keskuudessa. (Liikkanen 2007) Naisista vain 20 prosenttia luopui ajo-oikeudestaan terveydellisten syiden vuoksi. Suurin osa naisista, yli 55 prosenttia, perusteli ajo-oikeudesta luopumista sillä, etteivät he olleet enää ajaneet autolla ja siten ajo-oikeus ei ollut enää tarpeellinen. (Hakamies-Blomqvist ja Wahlström 1998) 1.2 Tutkimuksen tavoite, tutkimusmenetelmät ja työvaiheet Työn tavoitteena on ollut laatia ennuste, joka kuvaa ajo-oikeuden haltijoiden demografista ja alueellista jakaumaa. Ajoneuvokannan käyttäjät on jaettu ennusteessa ryhmiin, jotka perustuvat ikäryhmään, ajokorttitiheyteen, elämänvaiheeseen, auton käyttötapoihin ja asuinseudun ominaisuuksiin. Ennusteen laatimisen eri vaiheissa on yhdistetty ajokortin omistustietoja väestön ikä- ja sukupuolijakaumaa ja asuinseudun tyyppiä koskeviin tietoihin. Ajokortin haltijoiden ennustemalliin on kuvattu ajokortin hankintaa ja ajokorttien poistumaa kuvaavat prosessit, joihin vaikuttavat toisaalta liikkumismahdollisuudet ja toisaalta auton käyttöön liittyvät fyysiset rajoitteet. Ennustetta laadittaessa on selvitetty mahdollisuutta yhdistää ajokorttien poistumaa kuvaava prosessi väestön terveyttä ja toimintakykyä koskeviin tilastotietoihin. Työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ajokortin haltijoiden määrästä ja jakautumisesta erilaisiin käyttäjäryhmiin vuosina

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista?

Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista? Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista? Ajokortin haltijaryhmät ja niiden kehitys vuosina 2008-2040 Ajoneuvohallintokeskus 10.12.2009 Tampereen teknillinen yliopisto erikoistutkija Hanna Kalenoja, tutkimusapulainen

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO tutkimusohjelma TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 TTY & VTT Hanna Kalenoja, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Juhani Laurikko Liikennevirasto, LVM,

Lisätiedot

Henkilöauton ajokortin haltijaryhmät Ennuste ajokortin haltijoista vuosille 2010 2040. Hanne Tiikkaja ja Hanna Kalenoja

Henkilöauton ajokortin haltijaryhmät Ennuste ajokortin haltijoista vuosille 2010 2040. Hanne Tiikkaja ja Hanna Kalenoja Henkilöauton ajokortin haltijaryhmät Ennuste ajokortin haltijoista vuosille 2010 2040 Hanne Tiikkaja ja Hanna Kalenoja Trafin julkaisuja Trafi publikationer Trafi publications 3/2010 Henkilöauton ajokortin

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4. Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.2008 Tiivistelmä Naiset uusivat ajokortin 70 vuoden iässä selvästi

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus faktoja kirjasta: Building blocks for sustainable transport: obstacles, trends, solutions Adriaan Perrels Veli Himanen Martin Lee-Gosselin 21-10-2008 Kirjan tausta 1. Perustuu

Lisätiedot

Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä

Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä Lehdistötiedote 07.06.2016 Julkaisuvapaa Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä Kuva: Heidi Sandborg Suomen neljäs Miss Gay Finland valitaan ravintola dtm:ssä Helsinki Pride -viikolla keskiviikkona

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä 1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

TyEL-kuolevuusperusteesta

TyEL-kuolevuusperusteesta TyEL-kuolevuusperusteesta 26.5.2015 29.5.2015 Kuolevuusperusteesta Tuomas Hakkarainen 1 Tarve kuolevuusperusteelle TyEL-vakuutuksessa Työnantajan eläkevakuutuksen vanhuuseläkevastuut ovat pitkäikäisiä,

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Urban Zone (UZ), Tampere

Urban Zone (UZ), Tampere iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke UZ Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtävät kuudesluokkalaisille

Tilastojen tulkintatehtävät kuudesluokkalaisille Tilastojen tulkintatehtävät kuudesluokkalaisille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Oppilaan nimi: Tarkastele alla olevaa viivadiagrammia vastasyntyneiden elinajanodotteesta ja vastaa

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot