Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat"

Transkriptio

1 Ajoneuvohallintokeskus Tutkimuksia ja selvityksiä Fordonsförvaltningscentralen Utredningar Nro 13/2008 Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat Ennuste henkilöauton ajo-oikeuden haltijoiden jakaumasta vuosille Hanna Kalenoja, Hanne Tiikkaja ja Harri Kallberg

2

3 Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat Ennuste henkilöauton ajo-oikeuden haltijoiden jakaumasta vuosille Hanna Kalenoja, Hanne Tiikkaja ja Harri Kallberg Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Ajoneuvohallintokeskus AKE Fordonsförvaltningscentralen Helsinki Helsingfors 2008

4 ISBN ISSN Edita Prima Oy Helsinki 2008 Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 13/2008

5 ALKUSANAT Tulevien vuosikymmenten aikana suomalaisten ikärakenne muuttuu huomattavasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät ikääntyneiden ryhmään. Vuonna 2040 jo lähes joka kolmas suomalainen on yli 60-vuotias. Tulevaisuudessa on myös todennäköistä, että ajokortista luopuminen siirtyy aiempaa myöhemmälle iälle. Iäkkäiden terveydentilan on jatkossakin ennakoitu paranevan, jolloin elämäntavat ja liikkumistottumukset suosivat auton käyttöä. Toisaalta havaittavissa on ollut myös ajokortin hankinnan siirtyminen aiempaa myöhemmille ikävuosille. Tässä esiselvityksessä on kartoitettu ajokortin hankintaa ja ajokortista luopumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä laadittu ennuste henkilöauton ajokortin haltijoiden jakautumisesta erilaisiin ryhmiin vuosille Työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ajokortin haltijoiden jakaumasta tulevina vuosikymmeninä ikä- ja aluerakenteen muuttuessa. Tutkimus on tehty Ajoneuvohallintokeskuksen toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella. Tutkimusta on ohjannut seurantaryhmä, johon ovat kuuluneet puheenjohtajana johtava asiantuntija Sami Mynttinen sekä muina jäseninä yksikön päällikkö Jukka Harjula ja hallinto- ja kehitysjohtaja Marko Sillanpää Ajoneuvohallintokeskuksesta. Lisäksi ohjausryhmään on kuulunut tutkimuskoordinaattori Henriika Weiste WayStep Consultingista ( asti) ja tutkimuskoordinaattori Jouko Kunnas Insinööritoimisto Liidea Oy:stä ( alkaen). Hanke on toteutettu tutkimusryhmässä, johon ovat kuuluneet professori Harri Kallberg, erikoistutkija Hanna Kalenoja, tutkimusapulainen Hanne Tiikkaja sekä tutkimusapulainen Piritta Laitakari. Helsingissä, 15. joulukuuta 2008 Sami Mynttinen Johtava asiantuntija Ajoneuvohallintokeskus AKE

6

7 FÖRORD Under de kommande årtiondena förändras finländarnas åldersstruktur avsevärt när de stora åldersklasserna går över till gruppen äldre personer. År 2040 är så mycket som var tredje finländare över 60 år. I framtiden är det också sannolikt att man avstår från körkortet vid en högre ålder än tidigare, eftersom det förutspås att de äldres hälsa även i framtiden kommer att förbättras med levnadsvanor och rörlighet som gynnar användning av bil. Å andra sidan har man även observerat att allt äldre åldersgrupper numera skaffar körkort. I denna förberedande undersökning har man kartlagt faktorer som påverkar anskaffning och frånträde av körkort samt utarbetat en prognos över fördelningen av innehavare av personbilskörkort i olika grupper för åren Syftet med arbetet har varit att producera information om fördelningen av körkortsinnehavare under de kommande årtiondena när ålders- och regionstrukturen förändras. Undersökningen har utförts vid Tammerfors tekniska universitets institution för informationshantering och logistik på uppdrag av Fordonsförvaltningscentralen. Undersökningen har letts av en övervakningsgrupp bestående av ledande specialisten Sami Mynttinen som ordförande samt de övriga medlemmarna enhetschef Jukka Harjula och administrations- och strategichef Marko Sillanpää vid Fordonsförvaltningscentralen. Dessutom har Henriika Weiste som är forskningskoordinator vid WayStep Consulting (till ) och Jouko Kunnas som är forskningskoordinator vid Insinööritoimisto Liidea Oy (fr.o.m ) ingått i styrgruppen. Projektet har genomförts i en forskningsgrupp bestående av professor Harri Kallberg, specialforskare Hanna Kalenoja, forskningsassistent Hanne Tiikkaja samt forskningsassistent Piritta Laitakari. Helsingfors, den 15 december 2008 Sami Mynttinen Ledande specialist Fordonsförvaltningscentralen AKE

8

9 FOREWORD The age structure in Finland will clearly change in the next decades when the baby boom generations become aged. In 2040 almost every third Finn will be over the age of sixty. It is also likely that people will abandon their driver s licence later on in life because the health of the elderly is estimated to improve and the living and movement habits of people favour the use of a private car. On the other hand, people have lately acquired a driver s licence later on in life than before. This preliminary survey studies the factors influencing the time when people acquire a driver s licence and when they stop driving a car as well as includes a forecast for the division of driver s licence holders into a variety of groups in The purpose of the survey was to offer information on the distribution of driver s licence holders in the next decades when the age structure and regional structure in Finland change. The survey was done for the Finnish Vehicle Administration by the Department of Business Information Management and Logistics of the Tampere University of Technology. The research activities were guided by a steering group including the chairperson, expert Sami Mynttinen, as well as other members, Unit Manager Jukka Harjula and Administrative and Development Manager Marko Sillanpää of the Finnish Vehicle Administration. The steering group also included Research Coordinator Henriika Weiste of WayStep Consulting (until 30 November 2008) and Research Coordinator Jouko Kunnas of Insinööritoimisto Liidea Oy (as of 19 November 2008). The project was implemented by a research team consisting of Professor Harri Kallberg, Senior Research Officer Hanna Kalenoja, Research Assistant Hanne Tiikkaja and Research Assistant Piritta Laitakari. Helsinki, 15 th December 2008 Sami Mynttinen Leading Specialist Vehicle Administration AKE

10

11 Sisällysluettelo Index Tiivistelmä Sammanfattning Abstract 1 Johdanto Taustaa Tutkimuksen tavoite, tutkimusmenetelmät ja työvaiheet Tutkimustulosten hyödyntäminen Väestön kehitys Suomessa Väestön ikärakenne Alueellinen väestöennuste Alueiden omat ennusteet Ajo-oikeuden haltijoiden määrän kehitys Ajokorttitiheyden kehitys eri ikäryhmissä Alueellisia eroja ajokortillisuudessa Ajokorttitiheyden kehitysennusteita Ajokortin haltijaryhmät Taustaa Nuoret Iäkkäät kuljettajat Ajokortin hankkiminen Ajokortin hankintaan vaikuttavia tekijöitä Ajokortin hankkimisen ennustaminen Ajokortista luopuminen Suomalaisten terveys Liikenneturvallisuus Ajokortista luopumisen ja säilyttämisen syyt Ajokortista luopumisen ja säilyttämisen ennustaminen Suositukset ajokortillisten ajoterveyden kehitystä koskevan tiedon keräämiseksi Ennuste ajokortin haltijoiden jakaumasta vuosille Ajokortin haltijaryhmät Haltijaryhmien ajokorttitiheyttä kuvaava malli Ajokortin hankinnassa ja ajokortista luopumisessa tapahtuvia muutoksia kuvaava malli Ennuste ajokortin haltijoiden määrästä ja jakaumasta vuosille Päätelmiä... 78

12

13 TIIVISTELMÄ Ikärakenteen muutokset ovat johtamassa siihen, että sekä ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä että heidän suhteellinen osuutensa väestöstä kasvavat tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Autonomistuksen yleistyessä sekä iäkkäiden terveydentilan parantuessa on todennäköistä, että yhä useampi ikääntynyt uusii ajokorttinsa yli 70 vuoden iässä. Myös liikkumistottumusten ja aiemman aktiivisen ajohistorian on arvioitu vähentävän iäkkäiden halukkuutta luopua ajokortistaan. Toisaalta myös ajokortin hankinnassa on ollut havaittavissa siirtymistä myöhemmille vuosille. Koko aikuisväestöstä noin 80 prosentilla oli vuonna 2007 ajokortti. Ajokorttitiheys on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, sillä vielä vuonna 1980 aikuisten ajokorttitiheys oli 55 prosenttia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut laatia ajo-oikeuden haltijoiden demografista ja alueellista jakaumaa kuvaava ennuste vuosille Ajoneuvokannan käyttäjät on jaettu ennusteessa ryhmiin, jotka perustuvat ikäryhmään, sukupuoleen ja asuinseutuun. Ajokortin haltijoiden ennustemalliin on kuvattu ajokortin hankintaa ja ajokorttien poistumaa kuvaavat prosessit, joihin vaikuttavat toisaalta liikkumismahdollisuudet ja toisaalta auton käyttöön liittyvät fyysiset rajoitteet. Ajokortin hankintaan ja ajokortista luopumiseen vaikuttavat liikkumistarpeiden ja -mahdollisuuksien lisäksi ajokortin hankinnan tai autoilun kustannukset sekä kiinnostus henkilöauton ajamiseen. Ajokorttitiheydessä on havaittavissa huomattavia alueellisia eroja, jotka johtuvat mm. asuinseutujen erilaisesta joukkoliikenteen palvelutasosta ja asukkaiden erilaisesta demografisesta jakaumasta. Miesten ajokorttitiheys on Helsingin seudulla selvästi muita asuinseutuja pienempi aina 35 ikävuoteen asti. Naisilla ajokorttitiheys on Helsingin seudulla kaikissa ikäryhmissä muita asuinseutuja pienempi. Myös ajokortista luopuminen on Helsingin seudulla hieman muita asuinseutuja aikaisempaa. Ajokorttitilastojen perusteella alle 40-vuotiaiden miesten ja naisten väliset erot ajokortillisuudessa ovat pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseutumaisissa seutukunnissa lähes kadonneet. Sen sijaan suurilla kaupunkiseuduilla, joissa joukkoliikenneyhteydet toimivat hyvin, naisten ajokorttitiheys on kaikissa ikäryhmissä miehiä pienempi. Ajokortillisten kokonaismäärä kasvaa ennusteen mukaan noin vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen ajokortillisten määrä pysyy lähes ennallaan. Ajokortillisten kokonaismäärän kasvu vuosina on noin neljä prosenttia. Ajokortin haltijaryhmien muutokset tulevina vuosikymmeninä johtuvat naisten ajokorttitiheyden kasvusta yli 45-vuotiaiden ryhmissä, ajokortin hankinnan myöhentymisestä alle 35-vuotiaiden ryhmissä, ajokortista luopumisen myöhentymisestä kaikissa iäkkäiden ikäryhmissä, alueellisista ajokorttitiheyden eroista sekä väestön alueellisista sijoittumiseroista vuosina Suurimmat suhteelliset muutokset tapahtuvat myöhään ajokortista luopuvien eli yli 84-vuotiaiden ryhmän koossa, joka kasvaa nykyisestä noin 7 000:sta ajokortin haltijasta vuoteen 2040 mennessä yli :een ajokortin haltijaan. Myös vuotiaiden ajokortin haltijoiden ryhmä kasvaa moninkertaiseksi, noin :sta lähes :een ajokortin haltijaan.

14

15 SAMMANFATTNING Förändringarna i åldersstrukturen leder till att den relativa andelen och det totala antalet äldre personer ökar avsevärt under de kommande årtiondena. I och med att det blir allt vanligare att ha bil och de äldres hälsa utvecklas i positiv riktning är det sannolikt att allt fler äldre förnyar sina körkort när de är över 70 år. Även vanorna gällande rörlighet och tidigare aktiv körhistoria har bedömts minska de äldres villighet att lämna ifrån sig körkortet. Å andra sidan har man observerat att körkort tas även i högre åldrar. Av hela den vuxna befolkningen hade cirka 80 procent körkort år Körkortsfrekvensen har ökat avsevärt de senaste årtiondena eftersom den så sent som år 1980 var 55 procent för vuxna. Syftet med undersökningen har varit att utarbeta en prognos som beskriver den demografiska och regionala fördelningen av körrättsinnehavare för åren Användarna av fordonsbeståndet har i prognosen indelats i grupper som baserar sig på åldersgrupp, kön och bosättningsområde. Prognosmodellen för körkortsinnehavare beskiver processerna för anskaffning och minskning av körkort. Dessa processer påverkas dels av möjligheterna till rörlighet, dels av fysiska begränsningar att använda bil. Utöver behoven och möjligheterna gällande rörlighet påverkar kostnaderna för att skaffa körkort och kostnaderna för bilismen samt intresset att köra personbil anskaffandet och frånträdet av körkort. I körkortsfrekvensen märks avsevärda regionala skillnader som bl.a. beror på varierande servicenivå för kollektivtrafik i olika bosättningsområden och olikartad demografisk fördelning av invånare. Körkortsfrekvensen är klart lägre för män i Helsingforsregionen än i andra bosättningsområden ända upp till 35 års ålder. Körkortsfrekvensen för kvinnor är lägre i alla åldersgrupper i Helsingforsregionen än i andra bosättningsområden. Även frånträdet av körkort sker något tidigare i Helsingforsregionen än i andra bosättningsområden. Körkortsstatistiken visar att skillnaderna i körkortsinnehav mellan män och kvinnor nästan har försvunnit i åldersgruppen personer under 40 år i små stadsregioner och ekonomiska regioner på landsbygden. Däremot är kvinnornas körkortsfrekvens i alla åldersgrupper lägre än männens i stora stadsregioner där kollektivtrafiken fungerar bra. Det totala antalet körkortsinnehavare ökar enligt prognosen fram till år 2020 och därefter förblir antalet körkortsinnehavare nästan oförändrat. Ökningen av det totala antalet körkortsinnehavare är cirka 4 procent under åren Förändringarna i grupperna av körkortsinnehavare under de kommande årtiondena beror på den ökade körkortsfrekvensen i gruppen kvinnor över 45 år, senare anskaffning av körkort i gruppen personer under 35 år, senare frånträde av körkort i alla åldersgrupper för äldre personer, regionala skillnader i körkortsfrekvens samt regionala skillnader i bosättning under åren De största relativa förändringarna sker bland dem som lämnar ifrån sig körkortet sent, dvs. gruppen personer över 84 år, som växer från nuvarande cirka till mer än körkortsinnehavare fram till år Även gruppen körkortsinnehavare i åldern år växer mångfalt, från cirka till närmare körkortsinnehavare.

16

17 ABSTRACT The changes in the age structure will lead to a considerable increase in the relative share and total number of elderly people in Finland in the next few decades. Because more and more people own a car and because the health of the elderly has experienced positive changes, a larger number of elderly people will renew their driver s licence at the age of seventy. Moving habits and previous active driving history have also been estimated to reduce the willingness of the elderly to give up their driver s licence. On the other hand, people have lately acquired a driver s licence later on in life than before. Approximately 80 per cent of all adult Finns had a driver s licence in The number of people who have a driver s licence has clearly increased during the past decades: in 1980, only 55 per cent of adult Finns had a driver s licence. The purpose of the research was to draw up a forecast depicting the demographic and regional distribution of driver s licence holders for the years In the forecast, the users of the vehicle stock in Finland have been divided into groups based on their age, gender and place of residence. The forecast model for driver s licence holders includes processes depicting the acquiring of a driver s licence and driver s licences that are not renewed. The factors influencing this development include the opportunities to move around and physical limitations connected with using a car. In addition to the need to move about and the opportunities to do so without a car, people acquire a driver s licence or abandon their licence based on the costs arising from acquiring a driver s licence and owning a car as well as their interest towards driving a car. There are clear regional differences in the number of driver s licences due to, for example, the different public transport levels in different areas and the different kind of demographic profiles of people living in different areas. Clearly fewer men the age of thirty-five and under in the Helsinki Metropolitan region have a driver s licence than men of the same age in other residential areas. Fewer women of all ages living in the Helsinki Metropolitan region have a driver s licence than women in other residential areas. People living in the Helsinki Metropolitan region also abandon their driver s licence slightly earlier than people in other residential areas. Based on the driver s licence statistics, the difference between driver s licence ownership of men and women has almost completely disappeared among people under the age of forty in small towns and rural regions. However, fewer women than men of all ages have a driver s licence in large cities where the public transport is functional. The forecast shows that the total number of driver s licence holders will increase up until approximately the year 2020, and will then remain almost stable. The total number of driver s licence holders will increase by approximately four per cent in In the next decades, changes in driver s license holder groups will be caused by the fact that more women over the age of forty-five have a driver's licence, the fact that people under the age of thirty-five will acquire a driver s licence later on in life, the fact that all elderly people will abandon their driver s licence at a later time in life, regional differences in the

18 number of driver s license holders and regional population differences in The greatest relative changes will be due to the size of the group of people who abandon their driver's licence late, i.e., the group of people over the age of eighty-four. The size of this group will increase from the current approximately 7,000 driver s licence holders to more than 50,000 driver s licence holders by the year The group of driver s licence holders between the ages of 75 and 84 will also multiply from approximately 100,000 to almost 270,000 people.

19 1 Johdanto 1.1 Taustaa Suomessa ensimmäiset ajokortit myönnettiin Helsingissä vuonna 1907, minkä jälkeen myös muissa kaupungeissa alettiin vähitellen vaatia ajolupaa kuljettajilta. Koko maata koskeva yhtenäinen käytäntö tuli voimaan vuonna 1923 automobiililiikennettä koskevan asetuksen myötä. Naisten autoilu nousi esille jo vuonna 1913, jolloin Pehr Blom tiedusteli mahdollisuutta hyväksyä nainen autonkuljettajaksi Helsingissä. Järjestyssäännöt eivät estäneet tätä, joten ehdotus hyväksyttiin sillä ehdolla, että naisen tuli pukeutua autoa ajaessaan sillä tavalla, että vaatteista ei olisi haittaa auton ohjaamiselle. Näin alkoi autoilun ja ajokorttien aikakausi myös naisille. (Sornikivi ja AKEn viestintä 2007) Vuonna 1972 siirryttiin keskitettyyn ajokorttien rekisteröintiin, ja tässä yhteydessä tapahtui myös muutoksia ajokortin voimassaoloajan suhteen. Vuodesta 1973 lähtien ajokortti myönnettiin siten, että se oli voimassa aina siihen saakka, kunnes ajokortin haltija täyttää 70 vuotta. Aiemmin ajokortti oli myönnetty viideksi vuodeksi kerrallaan. Uusi asetus velvoitti ajo-oikeuden haltijan esittämään lääkärintodistuksen 45, 50, 55, 60 ja 65 vuoden iässä. Vuonna 1998 asetusta lievennettiin siten, että 45-vuotiaana ajokortin haltijan tuli esittää lääkärintodistuksen sijasta optikon lausunto näkökyvystä, ja lääkärintodistus vasta 60 vuoden iässä. (Sornikivi ja AKEn viestintä 2007) Nykyisin ajo-oikeusprosessin vaiheet ovat ajo-oikeuden hankkiminen, alkaminen, ylläpito ja päättyminen. Ajo-oikeusprosessin yhtenä tavoitteena on karsia ajo-oikeuden hakijoiden joukosta henkilöt, joiden toimiminen kuljettajana merkitsisi liikenneriskiä. Esteenä ajokorttiluvan saamiselle voivat olla päihderiippuvuus sekä erityiset vammat ja sairaudet. Suomessa ajo-oikeus on voimassa, kunnes ajo-oikeuden haltija täyttää 70 vuotta. 70 vuotta täyttäville ja vanhemmille kuljettajille lähetetään muistutus ajo-oikeuden päättymisestä ja siitä seuraavista toimenpiteistä. (Eloranta et al. 2008) Jos kuljettaja haluaa uusia ajokorttinsa, hänen tulee toimittaa ajolupahakemuksensa liitteenä lääkärintodistus sekä vähintään kahden henkilön antama kirjallinen lausunto ajokyvystä tai todistus hyväksytysti suoritetusta ajokokeesta (AKE 2008). 70-vuotiailla on Liikkasen (2007) mukaan takanaan pitkä ajohistoria, miehillä keskimäärin 46,5 vuotta ja naisilla 38,2 vuotta. Kun henkilö on täyttänyt 70 vuotta tai hakee ajokorttilupaa täytettyään 65 vuotta, ajokortti myönnetään aina enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lääkärin tai optikon lausunto näkökyvystä on toimitettava poliisille kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ajo-oikeuden haltija on täyttänyt 45 vuotta. Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille henkilön ajo-oikeuteen liittyvän terveydentilan pysyvästä tai pysyväisluontoisesta heikentymisestä. (Eloranta et al. 2008) Parhaillaan valmisteltavana oleva EU:n kolmas ajokorttidirektiivi muuttaa tulevina vuosina Suomessa ajokorttien luokitusta, voimassaoloaikoja, turvatasoa, ikärajojen porrastuksia sekä tutkintojen vastaanottajien vaatimuksia. Nämä muutokset on valmisteltava vuoteen 2011 mennessä ja niitä on sovellettava vuodesta 2013 alkaen. Näistä muutoksista ajokortin hankkimiseen ja luopumiseen eniten vaikuttavat ajokorteille asetettavat hallinnolliset voimassaoloajat. 1

20 Ajokortti on tulevaisuudessa uusittava kevyissä luokissa 10 tai 15 vuoden välein, mutta tätä aikaa voivat lyhentää esimerkiksi liikennerikkomukset tai terveydentila. On myös mahdollista, että ajo-oikeuden sääntelyn kohteena ovat tietyt kuljettajaryhmät, kuten nuoret tai iäkkäät kuljettajat. (Eloranta et al. 2008) Ikärakenteen muutokset johtavat siihen, että ikääntyneiden ihmisten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä kasvavat tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Ajokortillisuus- ja autollisuuskehityksen ja väestön ikärakenteen muutosten myötä ikääntyneitä auton käyttäjiä ja ajokortin haltijoita on jo lähivuosina aikaisempaa enemmän. Viime aikoina esimerkiksi LINTU-tutkimusohjelmassa on selvitetty mahdollisuuksia kehittää ajo-oikeuteen liittyvää sääntelyä mm. ajoterveyden seurannan keinoin. Joissakin EU-maissa ajokorttitiheyden on havaittu viime vuosikymmenten aikana hieman pienentyneen suurissa kaupungeissa, joissa joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edellytykset ovat hyvät ja auton käytölle ei ole välttämättä tarvetta. Ajokortin hankkimisen suosioon nuorten keskuudessa vaikuttavat autoiluun kohdistuvat myönteiset arvot ja asenteet. VTT:n vuonna 2001 tekemän tutkimuksen mukaan lähes jokainen (98 %) vuotias aikoo hankkia ajokortin. Ajokortillisten osuus on pysynyt Suomessa pitkään vuotiaiden ikäryhmässä korkeana, yli 85 prosentissa. Ajokortti hankitaan Suomessa tyypillisimmin vuoden iässä, mutta ajokorttitiheys kasvaa noin 35 ikävuoteen asti. Suomessa nuorten halukkuudessa hankkia ajokortti ei ole suurillakaan kaupunkiseuduilla havaittu vähentymistä, mutta ajokortin hankkimisiän on havaittu ajoittuvan aiempaa myöhemmille ikävuosille. (Häkkänen et al. 2001, Kokkarinen 2000) Kokkarinen (2000) on arvioinut, että väite joukkoliikenteen käytön lisääntymisestä väestön ikääntyessä ei pitäne paikkansa. Joukkoliikenteen sijasta lisääntyy henkilöautoliikenne, sillä ajokortillisten määrä iäkkäiden ikäryhmissä lisääntyy. Suuret ikäluokat jatkanevat autoilua vielä vuonna Varsinaista joukkoliikenteen käytön lisääntymistä Kokkarinen (2000) ennustaa vasta parinkymmenen vuoden päähän, jolloin hyvin vanhojen ikäryhmien osuudet kasvavat. Henkilöautoilun suosio on kasvanut 1960-luvulta, kun taas joukkoliikenteen suosio on laskenut. Salmen (1991) mukaan autoilu ei ole enää vain liikkumisen väline, vaan osa kulttuuria. Myös Lybäckin (2002) mukaan henkilöauton houkuttelevuus perustuu sekä käytännölliseen että symboliseen merkitykseen. (Huhtonen 2007) Tulokehitys on lisännyt henkilöauton omistusta viime vuosikymmenten aikana kaikissa väestöryhmissä. Autoistuminen on ollut nopeampaa nuorehkojen ja keski-ikäisten kuin iäkkäiden keskuudessa. Lähivuosikymmenten väestörakennetta merkittävästi leimaava piirre on ikääntyminen. Väestön ikääntyminen on myös eräs autoistumiseen ja autonkäyttöön vaikuttava seikka. On olemassa myös muita autoistumiseen liittyviä tekijöitä, joiden kehitystä ja vaikutuksia ei ole kaikilta osin ollut mahdollista ennakoida. Monet tekijät ovat johtamassa liikenteen kysynnän kasvuun, ja liikennesuorite kasvaneekin jatkossa. Kuvassa 1.1 on esitetty autoihin ja autonkäyttöön suorimmin vaikuttavia tekijöitä (Pöllänen et al 2006). 2

21 Väestön ikääntyminen Arvojen ja asenteiden muutos Alue- ja yhteiskuntarakenteen muutos Ikääntyneiden määrän ja osuuden kasvu liikenteessä Yksilöllisyyden, kaupallisuuden ja kulutuksen kasvu & Eettisyyden ja vapaa-ajan arvostuksen nousu Kasvukeskusten ja suurimpien taajamien kasvu & Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja palveluiden keskittyminen suuriin yksiköihin taajaman ulkoreunoille Vapaa-ajan matkojen lisääntyminen & Henkilöauton käytön kasvu Autoistuminen ja henkilöauton käytön kasvu sekä liikkumisen hinnan merkityksen vähentyminen & Kiinnostus vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja muihin kulkutapoihin kasvaa Liikenteen kysyntä kasvaa muualla paitsi haja-asutusalueilla & Henkilöauton käyttö kasvaa Kotitalouksien varallisuus Omakotiasumisen lisääntyminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen & Vaurastuminen Autokanta ja auton käyttö kasvaa & Vapaa-ajan liikkuminen lisääntyy Energia Öljyn hinta nousee & CO 2 -päästöt ohjaavat kehitystä Korvaavia polttoaineita ja tekniikoita keh itetään & Liikkumisen kustannukset nousevat muita kustannuksia nopeammin Teknologia Tieto- ja viestintätekniikan voimakas kehittyminen & Liikenteen telematiikan nopea kehitys Ajoneuvon älykkyys kasvaa, liikenneturvallisuus paranee, tekniikka mahdollistaa hinnoittelun ajan ja paikan mukaan Kuva 1.1 Toimintaympäristön muutostekijöiden tarkastelun selvimmät kytkökset autokannan ja autojen käytön kehitykseen (Mukailtu: Pöllänen et al. 2006). Henkilöauton omistus kasvaa huomattavasti vuoden iässä, jolloin henkilöauto alkaa yleistyä selvästi myös päivittäisissä kulkutapavalinnoissa. Talouksissa, jossa päämies on alle 25-vuotias, autotiheys oli vuosina keskimäärin 0,6 0,8 autoa/talous, kun se vuotiaiden talouksissa oli 0,9 1,0 autoa/talous ja vuotiaiden talouksissa noin 1,1 autoa/talous. (Kulmala 1999) Yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä henkilöauton omistus on huomattavasti pienempää kuin työikäisten ryhmissä. Nykyiset iäkkäät eivät aktiivisessa työiässään vielä olleet mukana nopeassa autoistumisessa, toisin kuin tulevina vuosikymmeninä vuotiaiden ikäryhmiin siirtyvät. Ns. suuret ikäluokat ovat siirtyneet yli 60-vuotiaiden ikäryhmään, ja he ovat työelämävaiheessaan olleet osallisina ja 1970-lukujen nopeassa autoistumisessa. On odotettavissa, että he eivät luovu auton käytöstä yhtä aikaisin kuin aiempi sukupolvi. Ajo-oikeuden haltijoiden määrän kasvua lisää osaltaan naisten autoistumisen yleistyminen ja kahden auton talouksien suhteellisen osuuden kasvu ikääntyneiden väestöryhmissä. Iäkkään väestön osuus kasvaa tulevaisuudessa, ja Tilastokeskuksen 3

22 ennusteiden mukaan yli 60-vuotiaiden osuus on yli 1,5-kertainen vuonna 2040 vuoteen 2007 verrattuna. Iäkkäiden määrä kasvaa myös ajokortillisen joukossa, ja joidenkin arvioiden mukaan iäkkäitä on liikenteessä vuonna 2015 jopa (Liikkanen 2007). Voimassa olevia ajokortteja oli vuonna (AKE 2008). Vuoden henkilöliikennetutkimuksen mukaan (HLT ) Suomessa oli yhden auton kotitalouksia 52 ja kahden auton kotitalouksia 27 prosenttia. Yli kaksi autoa oli noin viidessä prosentissa kotitalouksista, ja autottomia kotitalouksia oli 17 prosenttia. Tiehallinnon tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa (2005) vuotiaista joka neljäs ilmoitti asuvansa autottomassa taloudessa, mutta kuitenkin puolet vastaajista ilmoitti ajavansa autoa säännöllisesti ja kolmasosa satunnaisesti (Kiiskilä 2005). Kuvassa 1.2 on esitetty autoistumiskehitys vuosina erilaisissa kotitalouksissa asuvien ryhmissä. Eniten on kasvanut kahden auton talouksissa asuvien osuus vuotiaiden ryhmässä ja kahden auton talouksissa asuvien lasten osuus. Yli 65-vuotiaiden ryhmässä suurin osa talouksista on vielä yhden auton talouksia ja suuri osa asuu autottomissa talouksissa, mutta tulevien vuosikymmenten aikana autottomien osuuden on ennakoitu vähenevän huomattavasti ikääntyneiden ryhmässä. (HLT , HLT ) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuotiaat 7 % 56 % 33 % 4 % vuotiaat 6 % 46 % 42 % 6 % vuotiaat 21 % 52 % 22 % 5 % vuotiaat vuotiaat 21 % 11 % 48 % 56 % 26 % 30 % 6 % 4 % ei autoa 1 auto vuotiaat vuotiaat 9 % 16 % 51 % 67 % 34 % 6 % 16 % 2 % 2 autoa yli 2 autoa vuotiaat 11 % 61 % 24 % 4 % vuotta täyttäneet 45 % 50 % 4 % 0 % vuotta täyttäneet 37 % 56 % 6 % 1 % Kuva 1.2 Autollisuuden kehitys eri ikäluokissa vastaajan kotitalouden autollisuus valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa. (HLT , HLT ) Tilastollisesti nuoret ja iäkkäät kuljettajat erottuvat liikenneonnettomuustilastoissa suhteellisen suuren loukkaantumisriskinsä vuoksi (Niinikoski 2001). Vuoden 2008 tammi-maaliskuussa yli 64-vuotiaiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet yli kaksinkertaistuivat edellisvuoden samaan ajanjaksoon nähden (Liikennevakuutuskeskus 2008). Joka toisessa onnettomuudessa taustalla epäillään olleen sairauskohtaus. Toisaalta henkilöauto on iäkkäiden liikkumismahdollisuuksien ja elämänlaadun kannalta tärkeä ja myös suhteellisen turval- 4

23 linen kulkutapa, jos vaihtoehtona on polkupyörä tai mopo. Iäkkäillä kuljettajilla pienemmät ajosuoritteet kompensoivat onnettomuusriskiä, sillä tyypillisesti vuosittainen ajosuorite pienenee iän myötä (Langford et al. 2006). Osa iäkkäistä ajokortin haltijoista luopuu ajokortista ja ajamisesta vapaaehtoisesti ja osa menettää ajo-oikeutensa terveydellisten seikkojen vuoksi. Ikääntyessä havaintokyky ja motoriikka yleisesti heikkenevät ja ajokykyä alentavat sairaudet yleistyvät. Yksilölliset erot havaintokyvyn kehityksessä ovat huomattavan suuria. Havaintokyvyn ja reaktioalttiuden on havaittu alenevan jonkin verran jo vuotiailla, ja aleneminen voimistuu ikääntymisen myötä. Ajokyvyn kannalta hankalasti ennakoitavia seurausvaikutuksia ovat erityisesti erilaiset neurologiset ongelmat, jotka vaikuttavat esimerkiksi ongelmanratkaisukykyyn, toiminnan kontrolliin, suunnittelu- ja hahmotuskykyyn ja harkintakykyyn (Peräaho ja Keskinen 2006). Erityisesti havainnoinnissa, ajolinjojen noudattamisessa ja riskitilanteiden havaitsemisessa ikääntymisen vaikutus on havaittavissa yli 75-vuotiailla kuljettajilla (Renge et al. 2005). Suurin osa ajo-oikeudesta luopumisista iäkkäiden ryhmissä tapahtuu vapaaehtoisesti joko terveydentilan, ajokyvyn tai liikkumistarpeiden muutosten takia. Vuonna 1998 Hakamies-Blomqvist ja Wahlström keräsivät tietoa vuonna 1922 syntyneiden suomalaisten sairauksista ja niiden yhteydestä autolla ajamisen jatkamiseen. Osalla miehistä oli edelleen ajo-oikeus, ja osa oli luopunut ajooikeudesta 65 tai 70 vuoden iässä. Tutkimuksen mukaan miehet perustelivat useimmiten ajo-oikeudesta luopumista terveydellisillä syillä (yli 40 % vastaajista). Keskushermoston sairauksilla näyttäisi olevan erityisen suuri vaikutus miesten ajo-oikeudesta luopumiseen. Myös sydän- ja verisuonitaudin esiintyvyys on suurempi ajo-oikeudesta luopuneiden keskuudessa. (Liikkanen 2007) Naisista vain 20 prosenttia luopui ajo-oikeudestaan terveydellisten syiden vuoksi. Suurin osa naisista, yli 55 prosenttia, perusteli ajo-oikeudesta luopumista sillä, etteivät he olleet enää ajaneet autolla ja siten ajo-oikeus ei ollut enää tarpeellinen. (Hakamies-Blomqvist ja Wahlström 1998) 1.2 Tutkimuksen tavoite, tutkimusmenetelmät ja työvaiheet Työn tavoitteena on ollut laatia ennuste, joka kuvaa ajo-oikeuden haltijoiden demografista ja alueellista jakaumaa. Ajoneuvokannan käyttäjät on jaettu ennusteessa ryhmiin, jotka perustuvat ikäryhmään, ajokorttitiheyteen, elämänvaiheeseen, auton käyttötapoihin ja asuinseudun ominaisuuksiin. Ennusteen laatimisen eri vaiheissa on yhdistetty ajokortin omistustietoja väestön ikä- ja sukupuolijakaumaa ja asuinseudun tyyppiä koskeviin tietoihin. Ajokortin haltijoiden ennustemalliin on kuvattu ajokortin hankintaa ja ajokorttien poistumaa kuvaavat prosessit, joihin vaikuttavat toisaalta liikkumismahdollisuudet ja toisaalta auton käyttöön liittyvät fyysiset rajoitteet. Ennustetta laadittaessa on selvitetty mahdollisuutta yhdistää ajokorttien poistumaa kuvaava prosessi väestön terveyttä ja toimintakykyä koskeviin tilastotietoihin. Työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ajokortin haltijoiden määrästä ja jakautumisesta erilaisiin käyttäjäryhmiin vuosina

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista?

Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista? Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista? Ajokortin haltijaryhmät ja niiden kehitys vuosina 2008-2040 Ajoneuvohallintokeskus 10.12.2009 Tampereen teknillinen yliopisto erikoistutkija Hanna Kalenoja, tutkimusapulainen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012 Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012 Johanna Roto, GIS/Cartography Coordinator Johanna.roto@nordregio.se Väestönmuutosten kuvaaminen Työssäkäyntialueet

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä

Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä Lehdistötiedote 07.06.2016 Julkaisuvapaa Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä Kuva: Heidi Sandborg Suomen neljäs Miss Gay Finland valitaan ravintola dtm:ssä Helsinki Pride -viikolla keskiviikkona

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä 1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007 Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Urban Zone (UZ), Tampere

Urban Zone (UZ), Tampere iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke UZ Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot