SOSIAALITURVA 7/05. Ovatko lapsetkin markkinatavaraa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA 7/05. Ovatko lapsetkin markkinatavaraa?"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 7/05 Ovatko lapsetkin markkinatavaraa?

2 Pääkirjoitus 27. huhtikuuta 2005 Ovatko lapsetkin markkinatavaraa? Hankintalaki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta. Lain säätämisen aikaan ei ollut juuri puhetta siitä, että kunnan pitäisi soveltaa sitä yksityisten sosiaalipalveluiden hankintaan. Tuolloin olivat esillä tavarat, laitteet ja rakennusurakat. Kunnat ovat ostaneet lastensuojelujärjestöiltä sijaishuollon palveluita iät ajat. Erityisosaamista vaativia lastensuojelupalveluita on järkevä ostaa, sillä yksittäisellä kunnalla ei ole aina tätä osaamista. Hankintalakia ei näihin hankintoihin ole juuri sovellettu. Hankintalain voimassa ollessa lastensuojelupalvelujen tuottamistapa on muuttunut.yksityiset perhekodit ovat vallanneet alaa. Monille seuduille on syntynyt sijaishuollon markkinat. Vähitellen on herätty siihen, että lastensuojelupalveluiden hankinta ei välttämättä suju vanhaan malliin. On tiedettävä, mitä palveluntuottaja tarjoaa on siis tiedettävä, mistä maksaa. Lastensuojelupalveluiden hankinta on puhuttanut viime vuosina erityisesti alan ammattilaisia. Miten ulkopuolisilta ostettavat palvelut on järkevä hankkia? Keskusteluissa on noussut esiin niin yhteisiä näkemyksiä kuin eriäviäkin mielipiteitä. Jotkut kaupungit ovat käyttäneet kilpailuttamista, toiset soveltaneet neuvottelumenettelyä. Monet kunnat hankkivat palvelut vanhaan tapaan suorahankintana. Selvää ei ole se, miten lastensuojelupalvelut pitäisi hankkia. Hankintalaki on vaikeaselkoinen ja monitulkintainen. Joidenkin tulkintojen mukaan hankintalaki näyttää olevan tärkeämpi kuin lastensuojelulaki. Ovatko lapsetkin siis markkinatavaraa? Lapsen edun on aina oltava ensisijainen siitä riippumatta, miten palvelut hankitaan. Jokaiselle sijaishuoltopaikkaa tarvitsevalle lapselle on löydettävä juuri hänelle paras ratkaisu. Markkinaoikeus ei ole oikea paikka ratkoa lastensuojelulasten sijoituksia ja näin ei ole onneksi tapahtunutkaan. Pitäisikö asioiden tärkeysjärjestystä kuitenkin jotenkin kirkastaa lastensuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä? Sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisluonne on syytä ottaa huomioon ainakin valmisteilla olevassa uudessa hankintalaissa. Onko hankintalain ylipäänsä koskettava sosiaali- ja terveyspalveluita silloin, kun palvelun järjestäminen kuuluu julkiselle vallalle ja vastuulle? Ainakin näiden palvelujen hankinta voitaisiin jättää selkeästi kilpailuttamisvelvoitteiden ulkopuolelle. Lapsen paras on lähtökohtana lastensuojelupalveluiden hankintaa koskevassa suosituksessa, jonka ovat laatineet yhteisymmärryksessä lastensuojelupalveluja hankkivat kunnat, palveluja tuottavat yritykset ja järjestöt sekä toimintaa valvovat viranomaiset ja lastensuojelun kehittäjät. Suomen Kuntaliiton aloitteesta laadittuihin suosituksiin on helppo yhtyä.tarvitaan palvelun hankkijoiden, tuottajien ja valvojien yhteistyötä ja kumppanuutta. Lea Suoninen-Erhiö SOSIAALITURVA 7/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2005 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 7/2005

3 Tässä numerossa Koulukuraattorin työ on tekijänsä ja paikkakuntansa näköistä, osoittaa tuore väitöskirja. s Auli Ojuria hämmästyttää väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten sisukkuus pitää perhe koossa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta s Sijaishuollossa olevien lasten äiti- ja isäkuvissa heijastuu perhesuhteiden epävarmuus. s Ovatko lapsetkin markkinatavaraa? Lea Suoninen-Erhiö 4 Kilpailun sijasta yhteistyötä Lea Suoninen-Erhiö 6 Lastensuojelupalvelujen hankinnalle yhteiset suositukset Lea Suoninen-Erhiö 8 Sijaishuollossa olevien lasten äiti- ja isäkuvissa heijastuu perhesuhteiden epävarmuus Johanna Barkman 10 Kun toivoa vielä on Kristiina Selin 12 Koulukuraattorityö hirveesti tekijänsä näköistä Anna-Maija Nupponen 14 Pakella perheväkivalta puheeksi Merja Moilanen 16 Perheväkivaltaan puuttuminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita Merja Moilanen 17 Kunnille opas perheväkivallan ehkäisytyöhön Merja Moilanen 18 Perhe koossa kaiken uhallakin Kati Pitkänen 20 Lähisuhdeväkivallan sovittelu nähdään Helsingissä yhdeksi auttamismuodoksi Johanna Seppälä 22 Sovittelu hiipuu kunnissa 23 Kolumni VAHOO!!! Antero Marjakangas 24 Itse- ja vertaisarvioinnin malli tukemaan aikuissosiaalityötä Kaija Mannerstöm,Tiina Mustonen, Aili Nurhonen & Laura Yliruka 27 Luottamushenkilö vastaa Aitoa kiinnostusta Rääkkylässä Kati Pitkänen 28 Insesti on lapselle elinikäinen taakka Mia Sivula 30 Keskustelua Ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on selkeät roolit kriisikeskuksissa 31 Opas sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi Erja Saarinen Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 8/05 postitetaan lukijoille 16.toukokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 9.toukokuuta SOSIAALITURVA 7/2005 3

4 Kilpailun sijasta yhteistyötä Tampereen seudun kunnat oivalsivat, ettei niiden kannata kehittää lastensuojelun sijaishuoltoa vain keskenään vaan yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Suunnitelmissa on yhteinen lastensuojelun sijaishuollon kehittämisyksikkö, joka myös hankkii keskitetysti kuntien sijaishuollon ostopalvelut. Pirkkalan kunnan sosiaalityöntekijä Mervi Janhunen siirtyi toissa syksynä projektityöntekijäksi kuuden Tampereen seudun kunnan yhteiseen lastensuojelun kehittämishankkeeseen. Sijaishuoltoa oli tarkoitus kehittää matalla profiililla: mietittiin lähinnä sitä, miten käytännön työtä voisi helpottaa. Suunnitelmissa oli esimerkiksi kehittää sijaishuollon ostopalveluiden hankintaan yhteiset sopimuspohjat ja sijaishuoltopaikkojen kartoittamiseen yhteiset lomakkeet. Lastensuolelutyötä tehdään hankekunnissa eri tavoin: joissakin kunnissa tehdään yhdennettyä sosiaalityötä, toisissa kunnissa on eriytetty työmalli ja nimetyt lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Sijaishuollon ostopalveluita hankitaan kuitenkin samaan tapaan suorahankintana: kun lapsi tarvitsee sijoituspaikkaa, sijoittava sosiaalityöntekijä etsii sen. Suunnitelmat uusiksi Alkuperäiset kaavailut menivät uusiksi, kun Janhunen osallistui yhdessä projektin vastuuhenkilön, Kangasalan sosiaalityön johtajan Kirsti Anttilan kanssa Kuntaliiton ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestämään lastensuojelupalvelujen osto- ja myyntikouluun. Siellä puhuttiin hankintalaista, hankintaosaamisesta, tuotteistamisesta ja kustannuslaskennasta. Alkoi tuntua siltä, että yhteiset lomakepohjat ovat aika pieniä kosmeettisia parannuksia. Isompi haaste on esimerkiksi se, miten hankintaosaamista voi olla kaikissa kunnissa kaikilla työntekijöil- Mervi Janhunen näyttää Tampereen kartalta, mihin lastensuojelun sijaishuollon kehittämisyksikkö on tarkoitus sijoittaa. LEA SUONINEN-ERHIÖ 4 SOSIAALITURVA 7/2005

5 lä. Ja onko se ylipäänsä järkevää. Janhunen ja Anttila laativat koulussa kehittämistehtävänään selvityksen lastensuojelun sijaishuoltopalvelujen seudullisesta hankintayhteistyöstä. Siinä he kävivät läpi kuntayhteistyön eri vaihtoehtoja.yhtenä vaihtoehtona oli se, että hankekunnat perustaisivat yhteisen sijaishuoltopalveluiden hankintayksikön. Toisaalta Tampereen kaupunki on keskittänyt sijaishuollon ostopalveluiden hankinnan asiakasohjausyksikkö Luotsiin. Se myös rekrytoi ja kouluttaa perhehoitajat. Viime vuoden lopussa Luotsi oli solminut puitesopimuksen noin 150 lastensuojeluyksikön kanssa. Perhehoitajien rekisterissä sillä oli noin 115 perhettä. Kaupunki käyttää sijaishuollossa vain valmennettuja perhehoitajia, kaupungin omia laitoksia sekä niitä ostopalvelupaikkoja, joiden kanssa se on solminut puitesopimuksen. Jos me perustaisimme Luotsin tapaisen yksikön, kilpailisimme sen kanssa samoilla markkinoilla samoista sijaishuollon paikoista ja samoista perhehoitajista. Lopulta kilpailisimme myös henkilöstöresursseista. Siinä ei olisi juuri mieltä, Janhunen sanoo. Kyselimme Tampereelta, minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia tässä olisi.yhteisen yksikön idea lähti kypsymään aika nopeasti: kaikki kunnat olivat halukkaita pysyvään yhteiseen rakenteeseen. Itse asiassa Tampere oli tarjonnut jo muutama vuosi aiemmin ympäristökunnilleen mahdollisuutta ostaa Luotsin palveluita: kunnat eivät kuitenkaan innostuneet tästä. Silloin aika ei ollut vielä kypsä seutuyhteistyölle. Yhteisen yksikön toimintaa voidaan kehittää niin, että se palvelee tasapuolisesti kaikkia kuntia ja kaikki lapset ovat taatusti samassa jonossa. Kun on tarve sijoituspaikkaan, se löytyy kaikille yhtäläisesti, Janhunen tähdentää. Puitesopimukset koskemaan kaikkia kuntia Lastensuojelupalvelujen osto- ja myyntikouluun osallistui sekä palvelun tuottajia että ostajia. Se auttoi ymmärtämään esimerkiksi perhekotiyrittäjien maailmaa. Perhekodille on aika hankalaa, jos siellä käy koko ajan eri kunnista ihmisiä tekemässä kartoituksia ja haastatteluja ja vaatimassa kaikkia mahdollisia dokumentteja tilinpäätösasiakirjoista lähtien. On sekä sosiaalityöntekijöiden että perhekotiyrittäjien etu, että kunnat tekevät hankintayhteistyötä, Janhunen sanoo. Kilpailuttaminen luo helposti vastakkainasettelua: kunnat vastaan yrittäjät. Sijaishuoltoyksiköiden arviointi vaatii myös omaa ammattitaitoaan. Kehittämisyksikön työntekijät osaavat tämän: he kartoittavat paikat ja valmistelevat puitesopimukset, jotka koskevat kaikkia kuntia. Puitesopimus solmitaan vain peruskriteerit täyttävien yksikköjen kanssa. Sen solmiessaan palvelun tuottaja sitoutuu tuottamaan tietyn tyyppistä palvelua tietyllä hinnalla. Kehittämisyksikön ohi ei lapsia enää sijoiteta: se tarjoaa mahdolliset sijoituspaikat. Lapsikohtaisesti tietysti aina arvioidaan, mikä paikka on juuri kyseiselle lapselle paras. Lopullinen sijoituspäätös on aina sijoittavan kunnan vastuulla: lapsen tai lapsiperheen kanssa työskennelleet sosiaalityöntekijät päättävät paikasta viime kädessä. Laatua lastensuojeluun kuntayhteistyöllä Tampereen seudun kuusi kuntaa käynnisti vuonna 2003 yhteisen hankkeen selvittämään kuntayhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia lastensuojelussa. Laatua lastensuojeluun kuntayhteistyöllä -hankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala,Valkeakoski ja Ylöjärvi. Se on saanut Länsi-Suomen lääninhallitukselta valtionavustusta. Hankkeen aikana on selvitetty erilaisia kuntayhteistyön vaihtoehtoja. Lisäksi osana hanketta on järjestetty 15 opintoviikon laajuinen Helsingin yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Palmenian tuottama lastensuojelun täydennyskoulutus hankekuntien sosiaalityöntekijöille. Koulutukseen on osallistunut 20 henkilöä. Kangasalan kunnan hallinnoima hanke päättyy tänä vuonna. Yhteinen perhepankki Kehittämisyksikkö vastaisi myös perhehoidosta ja sen kehittämisestä. Kuntien perhehoitajat koottaisiin yhteiseen perhepankkiin. Tarkoitus on myös yhdenmukaistaa perhehoitajien kulukorvaukset ja hoitopalkkiot. Nykyään ne eivät määräydy lapsen hoitoisuuden mukaan vaan lapsen sijoituskunnan mukaan.tätä ovat ihmetelleet esimerkiksi ne sijaisperheet, joihin on sijoitettu lapsia eri kunnista, Janhunen kertoo. Perhehoitoa halutaan kehittää myös kriisityön tarpeisiin: tarvitaan paikkoja, joihin lapsia voidaan sijoittaa kriisitilanteissa. Yhteistyötä ja kumppanuutta Janhunen pitää tärkeänä sitä, että palveluntuottajien kanssa toimitaan yhteistyössä ja kumppanuudessa. Hän ei lämpene kilpailuttamiselle. Lastensuojelupalveluiden kilpailuttamista on kokeiltu joillakin seuduilla. Se on työlästä ja tulee kalliiksi.tiettävästi sen avulla ei ole saatu hintoja alas pikemminkin päinvastoin. Lisäksi kilpailuttaminen hankaloittaa uusien yrittäjien toimintaa: jos sopimuskausi on vaikkapa kolme vuotta, tuona aikana uudet yrittäjät eivät pääse markkinoille. Kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuva toiminta tukee lastensuojelutyötä. Kilpailuttaminen taas luo helposti vastakkainasettelua: kunnat vastaan yrittäjät. Kuitenkin meidän kaikkien pitäisi olla niiden samojen lasten asialla. Markkinoiden logiikka ei yksinkertaisesti sovellu lastensuojelupalveluihin: ne ovat yksilökohtaisia ja niiden tarve on tilannekohtaista. Palveluntuottajien kanssa tarvitaan ennen kaikkea hyvää yhteistyötä. Yksissä tuumin Tampereen seudun kunnat ovat yksissä tuumin hakeneet sosiaali- ja terveysministeriöltä hankerahoitusta sijaishuollon kehittämisyksikön käynnistämiseen.yhteistyössä ovat mukana kaikki kuusi hankekuntaa sekä Tampereen kaupunki ja loppumetreillä mukaan tullut Vesilahden kunta. Kaikissa kunnissa lautakunnat ovat päättäneet omarahoitusosuudesta ja ovat sitoutuneet yksikköön. Jos valtion rahoitusta ei tule, asiat täytyy miettiä uusiksi, Janhunen toteaa. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää hankeavustuksista huhtikuun loppuun mennessä. Lea Suoninen-Erhiö SOSIAALITURVA 7/2005 5

6 Lastensuojelupalvelujen hankinnalle yhteiset suositukset Kunnan on hankittava lastensuojelupalveluja pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Kilpailuttamisen lyhytjänteisyys on uhka lapsen ihmissuhteiden jatkuvuudelle ja pysyvyydelle. Suositusten laadintaan on osallistunut edustajia lastensuojelupalveluja hankkivista kunnista sekä palveluja tuottavista yrityksistä ja järjestöistä. Mukana on ollut myös toimintaa valvovia viranomaisia ja lastensuojelun kehittäjiä. Suosituksilla halutaan edistää sitä, että palvelu on lapsen kannalta parasta mahdollista. Siksi yhteistyö eri osapuolten kesken on välttämätöntä. Suositukset muodostuvat neljästä lastensuojelupalvelujen hankinnan peruspilarista. Kukin niistä sisältää joukon suosituksia yhteisiksi toimintaperiaatteiksi ja käytännöiksi. Suunnitelmalliset hankintatavat Lastensuojelupalvelujen hankintapolitiikan on perustuttava lastensuojelulain noudattamiseen. Suunnitelmalliset hankintatavat taas edellyttävät, että hankintapolitiikka linjataan esimerkiksi kunnan tai seudun lapsipoliittisessa tai erityisessä lastensuojelun ohjelmassa. Hankintapolitiikka sisältää muun muassa sen, mitkä palvelut kunta tuottaa itse tai erilaisilla kumppanuussopimuksilla ja mitkä palvelut hankitaan ulkopuolelta ja millaisilla periaatteilla. Suositus ei ota kantaa siihen, miten palvelut pitäisi hankkia. Sen sijaan todetaan, että lastensuojelupalvelujen hankinta perustuu lainsäädännön mahdollistamaan tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Eri palvelujen kohdalla arvioidaan suorahankinnan, neuvottelumenettelyn, kilpailuttamisen, avoimen Lastensuojelupalvelujen hankinnan peruspilarit 1. Suunnitelmalliset hankintatavat 2. Lapselle parasta: valintakriteerit päätöksille 3. Kestävä sopimuspolitiikka 4. Arviointi ja valvonta laadun varmistajana tai rajoitetun tarjousmenettelyn tai muunlaisten ei-hankintalain mukaisten menettelyjen tarve ja käyttö. Suosituksessa korostetaan suurten kaupunkien alueellista vetovastuuta lastensuojelupalvelujen hankinnan järjestämisessä. Valintakriteerit päätöksille Kun kunta hankkii lastensuojelupalveluita, sen on huolehdittava siitä, että lapselle turvataan pysyvät ja jatkuvat ihmissuhteet. Kilpailuttamisen lyhytjänteisyys on uhka tälle. Lastensuojelupalvelun on täytettävä aina laadun perusvaatimukset ennen kuin palvelun käyttämistä voidaan edes harkita. Toimintaedellytyksiä koskevien perusvaatimusten lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan laatuun, sisältöön ja asiakastyön tuloksiin. Palvelujen valintapäätöksen pohjana ei tule käyttää pelkästään kirjallisia dokumentteja, vaan tarvitaan myös tutustumista palveluihin. Lisäksi lastensuojelun palveluja hankittaessa valintakriteerien tulee olla valtakunnallisesti yhdensuuntaisia alueesta ja toimijasta, esimerkiksi läänistä tai kunnasta, riippumatta. Marjut Voutilainen (vas.) ja Marja Irjala NuortenYstävät ry:stä sekä Riitta Lampelto Ensi- ja turvakotien liitosta osallistuivat lastensuojelupalvelujen hankintaa ohjaavien suositusten laadintaan. Ne julkistettiin 2. maaliskuuta Kuntatalolla Helsingissä. Kestävä sopimuspolitiikka Lastensuojelupalvelujen hankinnasta tulee sopia aina kirjallisesti. Sopimuksilla tulee edistää lapsen etua hankintapolitiikka ei saa aiheuttaa lapsen hoitosopimusten katkonaisuutta. Kuntien tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää yhtenäisiä malleja puite- ja lapsikohtaisiksi sopimuksiksi sekä sijais- ja tukiperhehoidon toimeksiantosopimuksiksi. Sopimusten laadintaan, tarkistamiseen ja seurantaan tulee varata kunnissa riittävästi voimavaroja, jotta hankintaprosessin ja lastensuojelutyön laatu suhteessa kustannuksiin olisi paras mahdollinen. Kunnat tekevät palvelujen hankintayhteistyötä alueittain tai seutukunnittain. Suositusten mukaan tämä sisältää myös sen, että palveluntuottajien kanssa luodaan yhteiset sopimus- ja toimintaperiaatteet. Arviointi ja valvonta Eri toimijoiden työnjaosta ja valvontavastuusta sekä -valtuuksista tulee sopia selvästi. Lastensuojelupalvelujen arvioinnin ja valvonnan tueksi sekä palvelujen hankkijoiden ja tuottajien toiminnan kehittämiseksi tarvitaan kansalliset hyvän lastensuojelun peruskriteerit. Lisäksi tulee luoda kansallisesti hyväksytty sisäisen ja ulkoisen auditoinnin järjestelmä, suosituksissa todetaan. Suositusten laadinta aloitettiin viime syksynä Suomen Kuntaliiton koollekutsumassa konsensuskokouksessa. Suositusten allekirjoittajissa on muun muassa palveluja ostavien kuntien, palveluntuottajien, sosiaalija terveysministeriön, läänien ja Stakesin lastensuojelun asiantuntijoita. He ovat sitoutuneet edistämään suositusten laajaa käyttöönottoa. Suositukset on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntaliiton verkkosivuilla: Lastensuojelu Lea Suoninen-Erhiö 6 SOSIAALITURVA 7/2005

7 UUTISIA Lasten huostaanotoista päättäminen hallintotuomioistuimille Lasten huostaanotot on siirrettävä kiireellisiä huostaanottoja lukuun ottamatta pois lautakuntien päätösvallasta hallintotuomioistuimille, ehdottaa oikeusturva-asiain neuvottelukunta vuotta 2004 koskevassa raportissaan. Asiakkaan oikeusturvan toteutumista sosiaalihuollossa olisi muutenkin selvitettävä, katsoo neuvottelukunta. Sosiaalihuollon lainsäädäntö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja päätökset voivat viipyä pitkään. Päätöksiä ei myöskään aina perustella riittävästi. Asiakkaiden oikeusturvan toteutuminen edellyttää käytännössä myös riittävien resurssien turvaamista. Erityisen tärkeää on, että sosiaalityötä tekevät muodollisesti pätevät sosiaalityöntekijät. Oikeusturvakysymykset tulisi huomioida nykyistä paremmin myös sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa ja työnohjauksessa, todetaan raportissa. Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeudellista neuvontaa tarvitaan usein jo asioiden käsittelyn alkuvaiheessa. Julkisen oikeusavun tulisi olla mahdollisimman laajasti sosiaalihuollon asiakkaiden käytettävissä, katsoo neuvottelukunta. Myös juridisten konsultaatioverkostojen perustamista sosiaalityöntekijöiden avuksi pidetään tarpeellisena.yhteistyötä oikeusaputoimistojen ja sosiaalityöntekijöiden välillä pitäisi kehittää. Neuvottelukunta toteaa, että tukien myöntäminen ei saisi vaihdella eri kuntien ja viranomaisten ratkaisuissa. Siksi sosiaalityön käytäntöihin tulisi kehittää malleja. Jotta kunta- ja viranomaiskohtaisia eroja voitaisiin vähentää, tarvitaan myös riittävää ohjeistusta. Sosiaalipalveluiden samoin kuin muidenkin kunnallisten palveluiden kilpailuttamista ja yksityistämistä on valvottava tehokkaasti. Vain näin voidaan taata palveluiden laatu, neuvottelukunta korostaa. Oikeusministeriön asettaman neuvottelukunnan tehtävänä on seurata oikeusturvan toteutumista ja pyrkiä sen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan vuotta 2004 koskeva raportti julkistettiin tammikuussa.toimikaudelle asetetun neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii vararehtori, professori Teuvo Pohjolainen Joensuun yliopistosta. Neuvottelukunnan kertomus toiminnastaan vuonna 2004 löytyy verkko-osoitteesta: Lea Suoninen-Erhiö

8 Johanna Barkman Sijaishuollossa olevien lasten äiti- ja isäkuvissa heijastuu perhesuhteiden epävarmuus Sijaishuollossa olevat lapset kertovat tarinoissaan monenlaisista isistä ja äideistä. Osa kertoo vanhemmistaan kiintymyksellistä tarinaa. Osa taas kuvaa sitä, kuinka vanhemmat ovat lapsen saavuttamattomissa. Olen tutkinut 26 lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevan lapsen elämäntarinoita. Lapsista 24 asuu lastenkodeissa ja kaksi syntymäkodissaan. Lapset kirjoittivat tai kertoivat elämästään tutulle työntekijälle.tarinankeruu oli osa Stakesin tutkimus- ja kehittämishanketta Elämäkertaketju ilmaisutaidot lastensuojelussa syrjäytymisen ehkäisemiseksi (Bardy & Barkman, 2001). Tutkielmassani (Barkman, 2004) tarkastelen lasten kertomuksia itsestään ja heidän syntymävanhemmistaan. Tutkin minkälaisia narratiivisia isä- ja äitikuvia tarinoista rakentuu. Lapset kertovat vanhemmistaan osana tai välähdyksenä toisen tarinan sisällä tai kertomukset vanhemmista ovat tarinassa ripoteltuina palasina.tämän vuoksi ryhmittelin tarinoiden isää ja äitiä koskevat merkitykset. Näin edessäni erilaisia isä- ja äitikuvia, jotka olin kehystänyt lasten kertomuksista. Halusin kuvata tarinoiden sisältöä enkä tehdä niiden perusteella yleistyksiä, sillä tarinathan kertovat lapsen elämästä silloin kun ne on esitetty.yksittäinen isä- tai äitikuva sisältää siis useamman lapsen kuvausta omista vanhemmistaan. Luotettavasta isästä voimavaraisia tarinoita Isä on läsnä 23 lapsen kertomuksissa.tarinoista hahmottui neljä erilaista narratiivista isäkuvaa. Luotettavan isän kuvassa on yhdeksän lapsen tarinan isäkertomusten synteesi. Poissaolevan isän kuvassa on kahdeksan lapsen tarinoista isää koskevat kertomukset.väkivaltaisen isän kuva hahmottui kolmen lapsen tarinoista ja ronskin isän kuva kolmen lapsen tarinasta. Luotettavan isän kuvassa piirtyy väkevä isäkuva. Kuva on sankarimainen ja hyvä, pahan vastakohta. Isä määritellään esimerkiksi luotettavaksi, huumorintajuiseksi tai musikaaliseksi. Lapsi rakentaa isästään ihannekuvaa. Isää verrataan opettajaan. Lapsi kertoo, että opettajaan voin luottaa ja isään, koska mun iskä ei ole alkoholisti. Lapsi kaipaa syvästi isän läsnäoloa. Hänellä on isästään hyviä muistoja ja isään sitoutuu myös tulevaisuudentoiveita. Lapsi toivoo lähtevänsä isän kanssa mökille ja johonkin matkalle. Isän kanssa lapsi kertoo jakavansa kokemuksiaan: isälle voisi kertoa salaisuuksia ja keskustella niistä hänen kanssaan. Isän toiminta annetaan myös anteeksi. Lapsi voi sisällyttää elämäntarinaansa hyvästä ja luotettavasta isästä kertovat muistot voimavaraisina tarinoina. Jos luotettavan isän kuva on vain lapsen rakentama mielikuva, sen ylläpitäminen saattaa kuluttaa lapselta paljon energiaa ja pettymykset isään voivat tuottaa hänelle äärimmäistä surua ja vihaa. Poissaoleva isä elää lapsen mielessä Poissaolevan isän kuva on himmeä. Se on varauksellinen. Lapsi kertoo isästään vähäisin sanoin tai hänet vain luetellaan perheeseen kuuluvaksi. Tarinan isä vierailee harvoin lapsen luona: isää olen tavannut vain kaksi kertaa sinä aikana, kun olen ollut täällä. Lapsi kertoo kaipaavansa isää. (Ikävöin) isää joskus, kun ei näe pitkään aikaa, äitiäkin on ikävä. Vaikka isäkuva on samea, se ei ole pysähtynyt lapsen mielessä. Isäkertomukset muodostuvat kirjeenvaihdossa isän kanssa tai yksittäisissä puhelinkeskusteluissa. Isätarinat elävät lapsen mielessä, vaikkei hän isää kohtaisikaan. Lapsi kertoo mummolan olevan hänelle erityinen, koska mummo kertoo silloin isästä. Eräs lapsi kertoo kaipaavansa kuollutta isäänsä. Onko lapsen helpompi muodostaa isäkuva, jos isä on kuollut? Onko häntä helpompi ikävöidä, kun hän on todella poissa? Mikään tai kukaan ei saa häntä enää takaisin; hän ei voi tulla vierailulle. Kuolleen isän tarina elää lapsen mielessä, kun hän kuulee muiden kertomuksia isästään. Jos isä elää, mutta ei pidä säännöllistä yhteyttä lapseen, onko lapsen vaikeampi hahmottaa isäkuvaa? Onko suru silloin erilaista? Pelottavat isät Väkivaltaisen isän kuva avautuu väkivallan kuvauksesta, jossa uhrina ovat äiti sekä lapset. Isä näyttäytyy hengenvaarallisena ja uhkaavana. Lapsi on joutunut pakenemaan kodistaan isäänsä. Hän on joutunut pelkäämään sekä oman että äidin hengen puolesta. Hän on jopa joutunut välittämään tappouhkauksen äidilleen. Isä on ottanut lapsen rikoskumppanikseen, jossa lapsen tehtävänä on toimittaa pelkoviesti perille. Orasen (2001) mukaan lapsen pahin pelko väkivaltatilanteessa on se, että äiti kuolee. Ronskin isän kuvassa isä on käytökseltään arvaamaton ja impulsiivinen, mutta luotettava ja läsnä oleva. Ristiriitaisia tunteita herättävä isä hoitaa lapsia ja on heille tärkeä. Isän käyttäytymisestä lapsi kertoo pienissä episodeissa: Iskä soitti kapakasta, ett mull on 8 SOSIAALITURVA 7/2005

9 uusi tyttöystävä ja äiti sanoi: jää sinne sitte. Isä tuli kuitenkin. Ronskin isän käytöstä on vaikea ennustaa, kun tietyissä tilanteissa lapsi kertoo pelkäävänsä isäänsä, koska mä en tiedä miten hän suhtautuu. Hui! Impulsiivisuus väkivallan muotona ei anna lapselle mahdollisuutta ennustaa isän käyttäytymistä, vaan lapselle jää turvaton ja pelottava olo isän käyttäytymisestä. Tarinoissa lapset luettelevat lemmikkieläimensä perheenjäseniksi. Tätä havaintoa tukevat väkivallan keskellä kasvaneiden lasten havainnoinnit (Oranen, 2001) sekä heidän lemmikkejä kuvaavat piirustuksensa (Keränen, 2001). Ronskin isän kuvassa lapsi kertoo kanista, joka oli tarkoitettu hänelle ja hänen veljelleen kaveriksi. Isä katkaisi kanin selän, koska tarinan kertojan veljellä oli astma. Lapsi kertoo koskettavan episodin ikään kuin todeten sen tapahtuneeksi. On todettu, että isän ristiriitainen ja välinpitämätön suhtautuminen on erityisesti yhteydessä lastenkodissa asuvan lapsen kehitys- ja mielenterveyshäiriöihin (Pasanen, 2001). Äideistä kerrotaan vähäsanaisesti Lapset kertovat äideistään yleensä vähäsanaisesti. Ehkä äitiin liittyvät kokemukset ja merkitykset nostavat pintaan tunteita, joita lapsen on vaikea ymmärtää tai lapsella ei ole tunteilleen sanoja. Äitikertomuksista hahmottui kolme erilaista narratiivista äitikuvaa. Etäisen äidin kuva on synteesi yhdentoista lapsen äitikertomuksista. Hyvän äidin kuvassa on kertomuksia seitsemän lapsen tarinoista ja haavoittuneen äidin kuva hahmottui kuuden lapsen kertomuksista. Kahden lapsen tarinan äitimerkitykset poikkesivat näistä. 8-vuotiaan pojan tarinassa ei ole äitimerkintöjä lainkaan. Hän painottaa lastenkodin merkitystä omana perheenään. 11-vuotiaan tytön lyhyessä kertomuksessa hän toisaalta luottaa äitiin, mutta toisaalta Sijaishuollossa olevat lapset kertovat äideistään yleensä vähäsanaisesti. Lapsi kertoo mieluummin kavereistaan, isästään tai niistä hoitajistaan, joihin hän luottaa. tyttö on yliviivannut äidin nimen yli. Viivojen alle on kirjoitettu luotan äiti(in). Etäinen äitikuva hahmottuu lapsen tarinassa ikään kuin taustakertomuksena. Pieni lapsi kertoo äidin kuuluvan perheeseensä. Mun äiti ja mun isä, mun kaverit ja mun opettaja. Häntä kaivataan, mutta sen enempää äidistä ei kerrota. Lapsi kertoo mieluummin kavereistaan, isästään tai niistä hoitajista, joihin hän luottaa. Hyvän äidin kuva elämää ylläpitävänä kertomuksena Hyvän äidin kuvassa äiti säteilee lapsen kehuista. Lapsi kertoo äidin olevan hyvä monessa eri asiassa. Hän on hyvä keittämään ruokaa, iltapalaa ja aamupalaa. Lapsi muistaa kuinka äiti kyyditsi hänet polkupyörällä päivähoitoon. Muistan, että leikin aina äidin kanssa ennen kuin muutin lastenkotiin. Me leikimme ulkona, sisällä ja kaikkialla. Tärkeimmät muistot ovat kaikki ne hyvät ajat, kun vanhemmat oli yhdessä. Lastenkotiin äiti toi lahjoja. Nykyisinkin lapsella on hyvät välit äidin kanssa. Hän kertoo luottavansa ja turvaavansa äitiinsä. Hyvän äidin kuva lapsen mielessä voi olla lapselle elämää ylläpitävä kertomus. Lapsen persoonallisen identiteetin jatkuvuutta tukee se, jos hänen biologinen äitinsä ja muut hänen itsensä tärkeiksi määrittelemät henkilöt ovat sijoituksen jälkeenkin vuorovaikutuksessa hänen kanssaan (Laurila, 2000). Lapsen elämän jatkuvuudentunnetta tukee esimerkiksi se, että äiti ja sijaisäiti tulevat keskenään hyvin toimeen. Lapsi on huolissaan haavoittuneesta äidistä Haavoittuneen äidin kuva on kehystetty surun ja huolen tarinoista. Äidin kerrotaan olevan joko psyykkisesti tai fyysisesti haavoittunut. Äitiä myös haavoitetaan fyysisesti. Äiti voi olla esimerkiksi masentunut, sureva tai perheväkivallan uhri. Lapsi on huolissaan äidin terveydestä, jaksamisesta ja alkoholin käytöstä. Äiti oli sairaalassa ja minä ja isä menimme katsomaan häntä. Äiti pääsi harvoin kotiin. Ikävä sitoutuu huoleen. Lapsi kertoo, ettei hän ikävöi ketään. Hän tietää, että hänen äidillään on kaikki hyvin. Kuitenkin hän kertoo toivovansa tulevaisuudelta, että äiti ei olis humalassa. Lapsi tietää, että äiti rakastaa häntä. Äiti on tärkeä.tieto äidin rakkaudesta on lapselle tärkeä. Lapsi pelkää, että hänen tulevaisuuteensa piirtyy äidin haavoittunut kuva. Hän pelkää saavansa äidin kohtalon ja sairauden. En mä silleen mieti äitin sairautta, kun mietin omia juttuja: miten tästä eteenpäin niinku jos en jaksakkaan mennä kauppaan isona tai kun haluan ne kolme kissaa pärjääkö ne jos olen pois? Vaikka lapsi kertoo miettivänsä omia asioitaan, ne ovat rinnastettavissa myös äidin tarinaan. Lapsi pohtii, jaksaako hän aikuisena mennä kauppaan, pystyykö hän huolehtimaan kissoista tai vaikkapa omista lapsistaan, miten kissat (lapset) pärjäävät hänen ollessa muualla? Äidin tarina uhkaa siirtyä tytön elämän näyttämöksi. Masentuneiden vanhempien lapsilla on riski sairastua masennukseen, siksi lapsen pelko ei ole aiheeton. Lapsi kysyy: miten tästä eteenpäin niinku Lapsen masennukseen ovat yhteydessä hylkäämiskokemukset tai se, että lapsen hoitaja ei ole tunnetasolla yhteydessä häneen, koska tunnetaso on liian hutera. Epävarmoja ja ennustamattomia perhesuhteita Lasten kuvaamissa perhesuhteissa heijastuu epävarmuus ja ennustamattomuus. He kuvaavat perheeseensä kuuluvaksi oman ydinperheensä jäseniä, mutta vain harva lapsi voi turvautua ja luottaa perheenjäseniinsä. Lapset haluavat luottaa vanhempiinsa, mutta elämänkokemukset kertovat heille toista tarinaa. Vanhempiin voi luottaa kausittain, silloin kun heillä menee hyvin. Kun vanhemmilla menee huonosti, kasvavat lasten ikävän ja huolen tunteet. Lapset kertovat ristiriitaisista kokemuksistaan ja tunteistaan suhteessa vanhempiinsa ja omaan itseensä. Ristiriita esiintyy lapsen kertomuksissa hänen kuvatessaan perheen tilanteita. Herää kysymys, minkälaista vastavuoroista suhdetta lapsi voi lähteä rakentamaan esimerkiksi ronskin isän kuvassa, kun isä toisaalta on rakastava ja läsnä oleva, mutta toisaalta arvaamaton ja siksi pelottava. Samaa voi pohtia myös poissaolevan isän ja etäisen ja haavoittuneen äidin kuvassa. SOSIAALITURVA 7/2005 9

10 Miksi isät puuttuvat poikien tarinoista Lasten isä- ja äitikuvat herättävät paljon kysymyksiä. Havainto, että isämerkinnät puuttuvat poikien tarinoista, kaipaisi lisää selvitystä.tyttöjen tarinoissa isä on läsnä hyvässä ja pahassa. Voidaan myös pohtia sitä, miten paljon ja minkälaisia tarinoita biologisista vanhemmistaan lapsi voi tuoda uuteen elinympäristöönsä. Kokeeko lapsi, että nämä tarinat ovat yhteisössä toivottuja ja sallittuja vai tunteeko hän, että vanhemmista kertovat tarinat pitää vaientaa tai mukauttaa yhteisöön sopiviksi tarinoiksi. Minkälaisia tarinoita lapsi voi kertoa itsestään syntymäkodissaan? Hallitsevatko vanhempien kasaantuneet ongelmat yhteisten tarinoiden jakamista siten, että lapsen haluamiset, tarpeet ja tunteet jäävät kuulumattomiin? Lastensuojeluperheiden vuorovaikutus voi olla hyvinkin niukkaa. Saattaa olla, että lapsella on paljon jakamattomia tarinoita omista kokemuksistaan ja tunteistaan. Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Pesäpuu ry:ssä. KIRJALLISUUS Barkman, J.(2004) Minä, äiti, isä ja koti narratiivinen tutkielma lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevien lasten tarinoista. Psykologian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. Bardy, M. & Barkman, J.(2001) Tunteet ja ilmaisutaidot sosiaalipoliittisena kysymyksenä.yhteiskuntapolitiikka, 3, Keränen, E.(2000) Isää en piirrä.lasten väkivaltakokemusten käsittely kuvailmaisun avulla.teoksessa Oranen, M.(toim.): Perheväkivallan varjossa.raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä (s ).Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30.Helsinki. Laurila, A.(2000) Sijaiskotitytöt aikuisuuden alussa.sosiaaliturva, 5, Oranen, M.(2001) Elämää varjossa väkivallalle altistumisen vaikutuksista.teoksessa Oranen, M.(toim.): Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä (s ). Pasanen,T.(2001): Lastenkodin asiakaskunta tutkittavana.turun yliopisto. Psykologian laitos. Kun toivoa vielä on Pitkäniemen sairaalassa Nokialla toimiva Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö, EVA täyttää kaksi vuotta. Hoito on vaativaa, mutta kaikki potilaat lähtevät hoidosta eheämpinä kuin he tullessaan olivat. Suomen ensimmäinen EVA-yksikkö sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Tampereen kupeessa. Löydettyäni lukuisten rakennusten joukosta sen oikean merkitsen tietoni vieraskirjaan ja kävelen metallinpaljastimen läpi. Se ulvoo, mutta koska vieressä on kolme henkilökuntaan kuuluvaa ja olen menossa tekemään haastattelua hallinnon tiloihin, saan jatkaa matkaa purkamatta laukkuani. Normaalisti se ei onnistuisi. Nuorten tiloihin ei saa viedä mitään sellaisia esineitä, joilla voisi vahingoittaa itseään tai muita. Kuljemme lukuisten lukittujen ovien kautta. Metalliovien välissä ihmettelen taukohuoneen suuria ikkunoita. Osastonylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino kertoo, että ne ovat erikoisvalmisteista lasia. Koko yksikön rakenne ja irtaimisto on suunniteltu niin, etteivät potilaat voi vahingoittaa itseään tai muita. Paikkoja jouduttiin lisäämään EVA tarjoaa palvelua valtakunnallisesti. Kun se aloitti toimintansa keväällä 2003, potilaspaikkoja oli kuusi. Puolen vuoden kuluttua lisättiin toiset kuusi paikkaa. Paikat ovat jatkuvasti täynnä ja jonoa on, muttei kohtuuttomasti.yleensä jonotusaika on pari kuukautta, korkeintaan kolme. Vain yksi nuori on joutunut jonottamaan tätä pidempään. Potilaat ovat vuotiaita, keskimäärin 15-vuotiaita. Tyttöjä ja poikia on suurin piirtein yhtä paljon. Nuoresta iästään huolimatta monilla potilailla on takanaan lukuisia hoitopaikkoja: lastenja nuorisopsykiatrian hoitopaikkoja, lastensuojelulaitoksia ja lukuisia sijoituspaikkoja. Lähete EVA:aan tulee yleensä lasten- tai nuorisopsykiatriselta osastolta, sillä hoito on useimmiten potilaan tahdosta riippumatonta. Muutamat nuoret ovat tulleet suoraan kotoaan hoitoon, jotkut jopa ensimmäiselle nuorisopsykiatriselle tutkimus- tai hoitojaksolleen. Puolet potilaista on otettu huostaan. Taustalla traumaattisia kokemuksia Vähemmistönä ovat ne, joiden taustaa voi sanoa tavalliseksi. Heidän ongelmansa ovat yleensä neuropsykiatrisia. EVA:aan tulevilla nuorilla on vakavia mielenterveyden ongelmia, autismia ja ylivilkkautta eli ADHD:tä. Monilla on traumaattisia kokemuksia, väkivaltaa ja aggressiivista tai liian varhaista seksuaalisuutta. Nuorista 90 prosenttia on tehnyt rikoksia, enimmäkseen väkivaltarikoksia. Joka kolmas on ollut oikeudessa syytettynä rikoksista. Toisaalta 38 prosenttia nuorista on todistetusti joutunut perheväkivallan, muun väkivallan tai seksuaalirikoksen kohteeksi. Lienee oikeutettua painottaa sanaa todistetusti: todellinen luku on kaiketi huomattavasti suurempi. Kaltiala-Heino kertoo, että monen nuoren elämässä isän rooli on ollut hyvin pieni: Isät ovat usein liuenneet teille tietymättömille. Vanhemmille lähetettävä tieto tahdosta riippumattomasta hoidosta saattaa olla ensimmäinen kerta moniin vuosiin, tai peräti koskaan, kun isä kuulee lapsestaan. Tytöt ovat vaikeampia EVA:n aloittaessa toimintansa oletettiin, että potilaista olisi poikia selvästi enemmän kuin tyttöjä. On ollut yllättävää, että tyttöjä on potilaista puolet. Myös tyttöjen vaikeahoitoisuus on ollut yllätys. Tyttöjen sekä itseen että muihin kohdistuva aggressiivisuus on hankalampaa, monimuotoisempaa ja vaikeammin ennakoitavaa kuin poikien. Kaltiala-Heino kertoo, että muitakin sukupuolieroja löytyy: PÄIVI VÄNNILÄ Riittakerttu Kaltiala-Heinoa huolestuttaa nuorten elämä Pitkäniemen hoitojakson jälkeen. Ulkomaailmaan sopeutuminen on erittäin vaativaa, kun tunne-elämä on lapsen tasolla. Nuorten pitäisikin pysyä lastensuojelun jälkihuollon ja psykiatrisen avohoidon piirissä. 10 SOSIAALITURVA 7/2005

11 Karkeasti tyypitellen voidaan sanoa, että pojat ovat olleet pienestä pitäen vaikeita. On kehityksellistä aggressiivisuutta ja käytöshäiriöitä, ja kun iän myötä voimat kasvavat, alkavat ongelmatkin kasvaa. Tyttöjen ongelmakäyttäytyminen sen sijaan alkaa vasta puberteetissa. Vaikka potilaat ovat moniongelmaisia ja heidän taustansa on rikkonainen, ylilääkäri yllättää kertomalla, etteivät he ole päihdeporukkaa. Päihteet eivät ole olleet keskeinen osa heidän arkipäiväänsä. Kahden vuoden aikana huumekoira on pyydetty nuuskimaan EVA:aan vain kerran. Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä koko ajan, mutta jos epäilys herää, pyritään nuori aina ensin saamaan tunnustamaan. Jos tarvista on, vasta sitten on ratsian vuoro. Nuoret ajattelevat olevansa pahoja Lukuisissa laitoksissa vietetty lapsuus ja nuoruus jättää jälkensä. Nuorten tavoitteellisuus on heikkoa, samoin sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Potilaiden on vaikea luottaa kehenkään. Luottamuksen syntyminen kestää kauan. Jokaisella on omahoitajapari, joiden kanssa käydään omahoitajakeskusteluja. Muun muassa niiden pohjalta luottamuksen tulisi pikkuhiljaa kasvaa. Sydämestä sieppaa, kun ylilääkäri toteaa, että nuoret ajattelevat olevansa pahoja. Siksi he testaavat rajojaan. Henkilökunnan uhkailu ja haistattelu on jokapäiväistä, ja joskus nuoret yrittävät tahallaan vahingoittaa henkilökuntaa: Toiminnan alkaessa joka ainoa päivä oli sellaisia tilanteita, että potilaita oli pakko rajoittaa fyysisesti. Enää tätä ei tapahdu niin usein, mutta jos potilas käyttäytyy aggressiivisesti, hän usein kiihtyy ja menettää täysin impulssikontrollinsa. Kun potilailla lisäksi esiintyy kontrolloimatonta itsetuhoisuutta, ei vaaratilanteilta voida välttyä. EVAssa on henkilökuntaa kaksi kertaa niin paljon, kuin mitä nuorisopsykiatrisissa hoitolaitoksissa yleensä on. Riittävä ja ympärivuorokautinen henkilökuntamiehitys on välttämätöntä. Säännölliset rutiinit ovat tärkeitä Hoidon struktuurissa ennaltaarvattavuus on kaiken A ja O. Toiminnan selkeä runko, ennakoitavuus ja rutiinien säännöllisyys ovat äärimmäisen tärkeitä. Aluksi potilaan kontrolli tulee pääosin ulkopuolelta. Kontrollin tuella voi alkaa vaativampi työ. Potilaat tarvitsevat aikuisen ohjaamaa tai vahvasti valvottua ohjelmaa, tai molempia. Jokaisella on omat, yksilölliset ohjelmansa. Lisäksi on ryhmäterapiaa. Kaltiala-Heino kuitenkin huomauttaa, että EVA:ssa jo kaksi on ryhmä, ja kolme on ryhmäkoon maksimi. Avoimia ryhmiäkin on, sekä seikkailupedagogiaa. Strukturoidussa aggression hallinnassa käytetään apuna esimerkiksi mattoon käärimistä. Joitakin potilaita saattaa rauhoittaa pelkästään se, että he tuntevat olevansa tervetulleita ilmaisemaan mielipiteensä. Jos koti on Yhteistyötä kotiin tehdään, jos sellainen on. Tällöin on mietittävä, ketkä edustavat vanhempia. Joidenkin potilaiden vanhempia ja sisaruksia käy vierailuilla.ylilääkäri sanoo, että vaikka vanhemmat olisivat millaisia hyvänsä, nuoret kuitenkin ajattelevat heitä. Hoitajille saattaa olla tärkeää keskustella vanhempien kanssa potilaan varhaiskehityksestä. Jos nuorella on paikka, mihin mennä, pyritään siihen, että hän pääsisi kotikäyntilomalle. Jos sillat kuitenkin ovat kokonaan palaneet, EVA:sta yritetään silti pitää yhteyttä edes johonkin nuoren taustaan liittyvään henkilöön. EVA on myös tutkimusyksikkö Kaltiala-Heino sanoo työn olevan intensiivistä ja stressaavaa, mikä osaltaan johtuu yksikön uutuudesta: Pari vuotta on kuitenkin lyhyt aika, kun oli aloitettava aivan alusta. Välillä saattaa tuntua siltä, ettei tästä tule yhtikäs mitään. Työ vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. En sanoisi työtä kuitenkaan raskaaksi, vaan haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Mehän olemme myös tutkimusyksikkö, jossa tehdään tieteellistä työtä. Rakenteet tukevat henkilökuntaa, ja työnohjaus on jatkuvaa. Esimiestasolla nähdään paljon vaivaa, jotta henkilökunnan olisi helpompi jaksaa työssään. Uusia toimintalinjoja kehitetään, ja yhteistyötä tehdään ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Englannissa vastaavilla yksiköillä on pitkät perinteet. Suomessa on onnistuttu luomaan samoja periaatteita, vaikka perinteet puuttuvat. Kun EVA:n henkilökuntaa vieraili Englannissa uudessa hoitopaikassa, heille oli tavallaan lohdullista huomata, että alkavan työryhmän ongelmat olivat samankaltaisia. Mitä EVA:n jälkeen? Kahden vuoden aikana EVA:ssa on ollut kolmisenkymmentä potilasta. Keskimäärin hoitojakso kestää vuoden. Vain pari potilasta on tullut takaisin sairaalaan. Kymmenen pisteen kysymys kuuluu: mitä EVA:n jälkeen? Kysymys huolettaa Kaltiala-Heinoa: Ruumiillisesti sairaille ja vammaisille on paikkoja, mutta meidän potilaillemme on valtava haaste se, mihin he täältä menevät ja miten he elämässään etenevät. Jos peruskoulu on suoritettu, haaste on vielä suurempi, sillä koulutuspaikkoja ei tahdo löytyä. Onnellisessa tapauksessa asunto löytyy nuorisokodista. 18 vuotta täyttäneet tarvitsisivat tuettua asumista. Ulkomaailmaan sopeutuminen on erittäin vaativaa, kun tunne-elämä on lapsen tasolla. Nuorten pitäisikin pysyä lastensuojelun jälkihuollon ja psykiatrisen avohoidon piirissä. Psykiatrisella aikuisosastolla jatkavat väkivaltaiset psykooseista kärsivät. Avainkysymys on se, mikä on riittävän turvallista, mitkä ovat riittävät rajat.yhteiskuntaan palaamisen vaikeutta on pakko alleviivata. Hoito on raskasta ja kallista. Kaltiala-Heino sanoo, että kaikki potilaat lähtevät kuitenkin eheämpinä kuin he tullessaan olivat: Kun ihminen ei nuoruusiässä pääse tuhoamaan ympäristöään, hänen persoonallisuutensa voi vielä oieta. Lapsia ja nuoria kannattaa hoitaa, sillä heillä on vielä toivoa. Kristiina Selin UUTISIA Lastensuojelulain kokonaisuudistus alkanut Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Siltä odotetaan muun muassa esitystä päätöksentekotahoista lastensuojelua koskevissa asioissa. Ryhmän tulee myös ottaa kantaa yksityisiä lastensuojelupalvelujen tarjoajia koskevaan sääntelyyn. Lisäksi sen on ratkaistava muun muassa lastensuojelulaissa käytettävät käsitteet. Työryhmän puheenjohtajana toimii tulosaluejohtaja Sirpa Taskinen Stakesista ja sihteerinä työryhmän jäsen, hallitussihteeri Eeva Kangasniemi sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmän on määrä laatia ehdotus lastensuojelulain kokonaisuudistukseksi hallituksen esityksen muotoon. Aikataulu on tiukka, sillä esityksen odotetaan valmistuvan keväällä SOSIAALITURVA 7/

12 Anna-Maija Nupponen Koulukuraattorityö hirveesti tekijänsä näköistä Koulukuraattorin ammatti on erittäin nuori ensimmäiset kuraattorit palkattiin vuonna 1966.Tämän vuoksi kuraattorin työ on edelleen tekijöidensä ja paikkakuntansa näköistä, kuten Pirkko Sipilä-Lähdekorven tuoreen väitöskirjan nimi kertoo. Sipilä- Lähdekorven väitöskirja Hirveesti tekijänsä näköistä tarkastettiin Tampereen yliopistossa viime joulukuussa. Se kuvaa koulukuraattorityön kokonaisuutta ja on ainoa koulun sosiaalityöstä tehty väitöskirjatasoinen tutkimus Suomessa. Väitöskirja valmistui viime tipassa, sillä oppilaitosten psykososiaalista työtä eli koulukuraattori- ja psykologitoimintaa toteutetaan olosuhteissa, jotka ovat ratkaisevasti muuttumassa. Muutosta kuvataan tutkimuksen teoreettisessa osassa moderni postmoderni-yhteiskunta käsiteparin avulla. Sipilä-Lähdekorven mukaan kyse on moderniin maailmaan syntyneestä ammatista, jonka harjoittajat toimivat kuitenkin jo ratkaisevasti postmodernin suuntaan muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Sipilä-Lähdekorpi lähestyy kuraattoreiden työtä kehittävän työntutkimuksen viitekehyksessä. Hän pyrkii antamaan työstä, sen kohteesta, tekijöistä, välineistä ja menetelmistä sekä kuraattoritoiminnan historiallisista vaiheista kokonaisvaltaisen kuvan. Miten ja millä reunaehdoilla kuraattorien työ voisi kehittyä heidän toivomaansa suuntaan, on kysymys, johon tutkimus osittain vastaa, mutta jättää sen viime kädessä ammatinharjoittajien sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta päättävien haasteeksi. Työn ammatillistumisen lyhyt historia Tutkimuksen mukaan kuraattoreiden työ jakaantuu kolmeen kauteen. Vuonna 1966 alkanut pioneerikausi jatkuu osittain vieläkin, sillä vasta nyt useat kunnat ovat perustamassa koulukuraattorin ja koulupsykologin virkoja. Vieläkään niitä ei ole jokaisessa kunnassa. Pioneerikaudella työ nähtiin kasvatusneuvolatoiminnalle rinnakkaisena työmuotona, jota taustoitti peruskoulun tuleminen. Oppilashuoltokomitean mietinnön ilmestymisen jälkeen vuonna 1974 alkoi toinen eli toiminnan perustelujen kausi. Etsittiin vastauksia perusasioihin: mihin tarpeeseen virkojen perustamisella vastataan ja mitä työ olisi vastaisuudessa. Kolmas eli ammatillistumisen kausi alkoi lastensuojelulain uudistuksesta vuonna 1990.Tuolloin kuraattorien virat saatiin valtionavun piiriin ja lastensuojelulaki toimintaa ohjaavana lakina suuntasi työtä sosiaalityön suuntaan. Ammatti on erittäin nuori ja siten työ on ymmärrettävästi tekijöidensä ja paikkakuntansa näköistä. Olisiko siis ollutkaan muuta mahdollisuutta tutkia asiaa kuin kuraattoreiden haastattelut ja työstä käyty aikalaiskeskustelu. Niukat voimavarat, suuret tarpeet Kuraattorityön vaiheiden lisäksi tutkimus tekee näkyväksi työn kaksoissidoksen, kaksoisfunktion ja niistä nousevan kaksoisidentiteetin. Analysoidessaan työn kaksoisluonnetta ja sen synnyttämiä sisäisiä ristiriitoja postmodernissa kehyksessä Sipilä- Lähdekorpi löysi kuusi erilaista ulottuvuutta. Ne hän näkee mahdollisuutena luoda uutta asiantuntijuutta. Se taas voisi synnyttää kuraattoritoiminnan neljännen vaiheen. Työssä suurin ristiriita on aina ollut työssä esiin nousevien tarpeiden ja voimavarojen välillä. Tarve varhaiseen puuttumiseen ja työskentelyyn koko ikäluokan kanssa tuskin vähenee. Resurssointiin on etsitty vastauksia uudenlaisesta työotteesta, josta käytetään nimitystä uusi asiantuntijuus. Sitä luonnehtii kokemusperäisyys, työssä hankittu tieto, rohkeus ja luovuus, epävarmuudella pelaaminen ja uuteen heittäytyminen entisen, jo tietämisen asemesta. Uuden asiantuntijuuden vastapyrkimyksenä Sipilä-Lähdekorpi pitää kuraattoreiden käymää professiokamppailua, jonka avulla he pyrkivät oikeutetusti vahvistamaan ammatillisuuttaan sekä identiteettiään sosiaalityöntekijöinä. Hän näkee professiokamppailun piirteenä ns. manageristisesta työotteesta, jota kuvaavat selkeät tehtäväkuvat, lojaalisuus organisaation odotuksille ja muut selkeät profession tunnuspiirteet ja niissä pysytteleminen. Sosiaalityötä vai kasvattamista? Kolmantena ulottuvuutena Sipilä-Lähdekorpi tarkastelee työn ydinluonnetta eli sitä, onko kuraattoritoiminta sosiaalityötä vai kasvattamista. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toiminut professori Juha Hämäläinen Kuopion yliopistosta kysyi, onko toiminta sosiaalityötä vai sosiaalipedagogiikkaa. Hän kysyi myös sitä, onko olemassa jokin yleinen sosiaalityö, jota voidaan tehdä koulun viitekehyksessä vai onko olemassa erikseen koulun sosiaalityö omana ainutkertaisena sosiaalityön ilmentymänä. Käytännön työssä tällaiset akateemiset jännitteet on osattu asettaa oikealle kohdalleen, sillä tutkimuksen mukaan kuraattorit tuntevat olevansa vankasti molempia. He toimivatkin sekä sosiaali- että koulutoimen alaisina, mutta pyrkivät lastensuojelulain hengessä työskentelemään lähellä oppilaita enimmäkseen koulussa. Riippumatta siitä, miten edelliseen ristiriitaan vastaa, työssä nousee kysymys, kenelle työtä tehdään, yksilölle vai yhteisölle. Käytännössä on jouduttu resurssipulan ja työmäärän ristipaineissa tyytymään yksilökeskeiseen ja korjaavaan työotteeseen ehkäisevän työn ja yhteisönäkökulman kustannuksella. Se, minkä painopisteen kuraattori itse työlleen asettaa, riippuu kuitenkin hyvin paljon siitä koulusta ja paikkakunnasta, jolla hän on ja toimii. Työ on käsityömäistä, yhteisöönsä kiinteästi kuuluvaa ja siitä nousevaa. Rehtori tärkein yhteistyökumppani Kuraattorit pitävät rehtoria keskeisimpänä yhteistyökumppaninaan.tämä voidaan nähdä pyrkimyksenä vaikuttaa koko kouluyhteisöön, koska johtajuudella on koulussa suu- 12 SOSIAALITURVA 7/2005

13 Koulukuraattoria tarvittaisiin työskentelemään koko ikäluokan kanssa, ja hänen pitäisi puuttua varhain lasten ja nuorten ongelmiin. Käytännössä hän joutuu kuitenkin usein tyytymään yksilökeskeiseen ja korjaavaan työotteeseen. olla tässä hyötyä. Tutkimuksessa hahmotellaankin kuraattoritoiminnan neljättä vaihetta, jota parhaimmillaan luonnehtisi yhteisöllisyys, ongelmien ehkäisy ja koulukulttuuriset muutokset. Uudelle asiantuntijuudelle olisi ominaista autonominen, monialainen ja verkostoitunut työote. Se ei olisi sidottu tiukkoihin toimenkuviin, ammattikuntarajoihin, rooleihin tai tehtävämäärittelyihin, vaan sopeutuisi lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä elämäntilanteeseen, oppilaitosten tarpeisiin ja toimisi muutoshakuisesti. Uuden asiantuntijuuden onnistumiseksi tarvitaan lainsäädäntöä ja resurssi- ja informaatio-ohjausta. Työ ei kehity pelkästään kuraattoreiden itsetutkiskeluna tai taisteluna ammatinharjoittamislainsäädännöstä, vaan siihen tarvitaan muutakin. EEVA MEHTO ri merkitys yhteisöllisyyden luojana. Vain harvat näkivät oppilaat ja heidän perheensä yhteistyökumppaneina. Vaikuttaa siltä, että koulussa toimivilla ei vielä ole selkeästi yhteistä käsitystä siitä, ketkä kouluyhteisön muodostavat. Ehkä uusi oppilashuollon lainsäädäntö selkiinnyttää asiaa, koska se pakottaa suunnitelmallisuuteen esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyössä. Heikoimmassa asemassa olevien äänitorvi Viidentenä ristiriitana tutkija nostaa esille työn autonomian ja sille vastakkaisena asiana manageristisen työotteen. Käytännössä ristiriita ilmenee lojaalisuuskysymyksenä: kenelle työtä tehdään ja millä orientaatiolla. Viime aikoina tämän ristiriidan ratkaisemiseksi on alettu yhä enemmän puhua osallistavasta oppilashuollosta. Siinä etsitään työmuotoja ja menetelmiä, joilla oppilaat saataisiin tuntemaan itsensä myös koulussa oman elämänsä toimijoiksi. Tämä parantaisi koulussa viihtymistä ja koulumotivaatiota. Tätä työtä kuraattorit ovat aina tehneetkin. He esimerkiksi ohjaavat tukioppilastoimintaa ja sitouttavat oppilaita kouluyhteisöön sosiaalityön keinoin. Kuudentena ulottuvuutena Sipilä-Lähdekorpi tarkastelee kuraattoritoimintaa normaalisuuden ja poikkeavuuden näkökulmasta. Hän viittaa teoriaan koulun piilofunktiosta eli koulun yhteiskunnallisesta valikointitehtävästä, joka tulee kuraattoreille annettuna. Kuraattorit tuntevat olevansa välittäjän tehtävässä antaessaan äänen kaikkein heikoimmille eli niille oppilaille, joiden tarpeet jäävät helposti huomaamatta. Uuden asiantuntijuuden hahmottelua Kuraattorit pyrkivät ratkomaan edellä mainitut jännitteet ja etsivät suuntaa kohti uutta asiantuntijuutta.työn kahtalaisesta luonteesta saattaisi Sipilä-Lähdekorven mukaan Haasteena yhteisöllisyyden rakentaminen Kuraattorin työssä uusi asiantuntijuus ei sittenkään taida olla kovin uutta. Kuraattorit ovat aina katselleet näköalapaikalta koko ikäluokkaa ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä esimerkiksi päättäjille näkyväksi sitä, mitä yhteiskunnalliset muutokset tarkoittavat lasten ja nuorten elämässä ja miten tämä taas näkyy kasvatuksellisesti koulun arjessa. Kuraattorit työskentelevät erilaisilla rajapinnoilla, ei kenenkään maalla, mutta lähellä lasten ja nuorten arkea. Usein he kohtaavat lapsen ensimmäisenä ilman perhettä tai kouluorganisaatiota. Heidän olisi kyettävä luomaan sellaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, että niin oppilaat, perheet kuin koulun väkikin kykenisivät yhdessä toimimaan lapsen ja nuoren parhaaksi.yhteisöllisyyden rakentamista Sipilä-Lähdekorpi pitääkin koulukasvatuksen keskeisenä haasteena. Uudessa koululainsäädännössä oppilasja opiskelijahuolto on tullut lakisääteiseksi niin perusopetuksessa kuin toisella asteella. Lainsäädäntöohjaus antaa parhaimmillaan myös psykososiaaliselle oppilashuollolle sen kaipaamaa selkänojaa ja uskottavuutta. Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysalan kasvatusaineiden opettaja ja opinto-ohjaaja Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistossa. SOSIAALITURVA 7/

14 Pakella perheväkivalta puheeksi Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalla otetaan perhe- ja lähisuhdeväkivalta puheeksi Pake-lomakkeen avulla. MERJA MOILANEN Pake-lomakkeen kysymykset on suunniteltu erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausten esiinnostamiseen, kertoo lääkintävahtimestari Tanja Ekholm (vas.). Sosiaalityöntekijä Kati Kalaoja saa lomakkeesta tarpeellista tietoa väkivaltatapausten jatkokäsittelyyn. Pake-lomake on ollut käytössä Helsingin Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalla syyskuusta 2002 lähtien. Lomaketta käytetään aina kun poliklinikalle tulee potilaaksi pahoinpidelty henkilö. Malmin päivystyspoliklinikan väestöpohja on runsaat asukasta. Pahoinpideltyjä sinne tulee vuosittain noin 800, joista neljäsosa on perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreja. Sysäyksen Pake-lomakkeen kehittämiselle antoi se, että Malmin päivystyspoliklinikalla ryhdyttiin käyttämään vuokralääkäreitä. Oikeudelle annettavan lausunnon kirjoittaa kuitenkin potilaan oman alueen terveyskeskuslääkäri päivystyslääkärin sairauskertomuksen pohjalta. Tämä edellyttää huolellista tapahtumatietojen ja vammojen kirjaamista. Pakea on kehitetty koko ajan, ja se on muuttanut muotoaan moneen kertaan, kertoo lääkintävahtimestari Tanja Ekholm, joka on kehittänyt lomaketta yhdessä sairaanhoitaja Hanne Sorsan kanssa. Heidän lisäkseen kehittämistyössä ovat olleet mukana sosiaalityöntekijä Kati Kalaoja Malmin sairaalasta ja ylikonstaapeli Anneli Aunola Malmin poliisista. Pake-nimitys tulee sanoista pahoinpitely- ja kehokarttalomake. Lomake on kaksiosainen: hoitaja kirjaa siihen uhrin ja tapauksen taustatiedot, ja lääkäri ja hoitaja sijoittavat kehokarttaan fyysiset vammat. Vammat myös kuvataan digikameralla ja tulosteet liitetään potilastietoihin. Fyysiset vammat on tärkeä kirjata paitsi potilaan hoidon kannalta myös mahdollista oikeuskäsittelyä varten. Lomakkeeseen kirjataan myös uhrin alkometrin tulos. Päivystyspoliklinikalle tuoduista väkivallan uhreista kaksi kolmasosaa on alkoholin vaikutuksen alaisia. Alkometrin lukema on tärkeä tietää uhrin hoidon kannalta: mitä korkeampi lukema on, sitä puolustuskyvyttömämpi uhri on ollut ja sitä vakavammat vammat voivat olla. Hoitajaa pyydetään arvioimaan uhrin psyykkinen tila. Useimmiten hoitajat kirjaavat lomakkeeseen asiallinen ja rauhallinen. Kati Kalaojan ja Tanja Ekholmin mielestä uhri voi olla sokissa, ja se voidaan tulkita virheellisesti rauhallisuudeksi. Hoitaja haastattelee Hoitaja haastattelee pahoinpitelyn uhrin kahden kesken yleensä lääkärin tutkimusta odoteltaessa. Pake-lomaketta ei täytetä, jos potilas sanoo vammojen aiheutuneen tapaturmasta, vaikka hoitohenkilöstö vammojen perustella muuta epäilisikin. Hoitaja kirjaa tiedot niin, kuin potilas ne kertoo, Tanja Ekholm korostaa. Potilas voi myöntää, että hän on joutunut väkivallan kohteeksi, mutta ei halua kertoa tekijän henkilöllisyyttä. Tällöin kirjataan, että ei halua kertoa, mutta kysytään myös, miksi ei halua. Monet huumevelkojen vuoksi pahoinpidellyt ilmoittavat, että he eivät halua tehdä rikosilmoitusta. Samoin perheväkivallan kohteeksi joutuneet eivät aina halua nimetä tekijää eivätkä halua tehdä rikosilmoitusta. Terveydenhuollon henkilöstö ei voi rikkoa vaitiolovelvollisuuttaan ja tehdä rikosilmoitusta, ellei pahoinpitely ole niin vakava, että siitä seuraisi yli kuuden vuoden vankeustuomio. Silloinkin kehotetaan uhria tekemään itse rikosilmoitus, jos hän siihen kykenee. Jos poliisi on todennut pahoinpitelyn esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä, sen on tehtävä rikosilmoitus. Vain lievät pahoinpitelyt ovat asianomistajarikoksia, ja uhri voi itse päättää tekeekö rikosilmoituksen. Lomake luovutetaan poliisille, jos poliisi tekee asiasta rikosilmoituksen. Potilas antaa allekirjoituksellaan luvan lomakkeen luovuttamiseen ja liitettäväksi lausuntoon oikeutta varten. Rikosilmoitus on tehtävä viiden vuoden kuluessa ja törkeissä pahoinpitelyissä kymmenen vuoden kuluessa, joten Pake-lomakkeita voidaan pyytää vuosienkin päästä. Perheväkivaltaan erityisesti huomiota Useimmat lomakkeen kysymyksistä on suunniteltu erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausten selvittelyyn. Lomakkeeseen kirjataan esimerkiksi potilaan saattaja. Jos saattajana on mies, jonka nainen on kertonut väkivallan tekijäksi, hoitajan pitää arvioida, onko turvallista päästää potilas kotiin tämän saattajan kanssa. Perheväkivallan historian selvittämiseksi lomakkeessa kysytään, onko sama henkilö tehnyt väkivaltaa aiemminkin. Uhreista noin 70 prosenttia vastaa kysymykseen myöntävästi. Uhrilta kysytään myös, onko häntä uhkailtu. Tähänkin kysymykseen useimmat vastaavat myöntävästi. 14 SOSIAALITURVA 7/2005

15 Pake-lomake auttaa päivystyspoliklinikan kiireessä hoitajia jäsentelemään uhrin haastattelun, ottamaan esille ja kirjaamaan kaikki pahoinpitelytapauksen selvittelyn kannalta tärkeät asiat, Tanja Ekholm toteaa. Kun perheväkivallan uhri on ensimmäisen kerran saanut sanotuksi, että häntä on pahoinpidelty, hän kertoo hoitajalle yleensä koko tarinan: miten perheväkivalta on saanut alkunsa, kuinka kauan sitä on kestänyt ja millaista se on ollut, Tanja Ekholm kuvailee. Kati Kalaoja on huomannut käytännössä todeksi teorian, että perheväkivalta lisääntyy ja raaistuu, jos siihen ei puututa: Melkein aina tänne hakeutuneet perheväkivallan uhrit ovat kärsineet pitkään lievemmästä väkivallasta. Ainoastaan, jos parisuhde on ihan uusi, väkivaltahistoriaa ei ole. Missä lapset ovat? Lomakkeessa kysytään onko pahoinpitelyn uhrilla lapsia, minkä ikäisiä, olivatko he paikalla pahoinpitelyn tapahtuessa, missä lapset ovat nyt, onko otettu yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin. Näillä kysymyksillä halutaan selvittää, ovatko lapset turvassa vai pitääkö jonkun mennä kotiin katsomaan, miten lapset voivat. Kati Kalaoja ottaa jälkeenpäin yhteyttä kaikkiin perheväkivallan uhreihin, mutta kiinnittää erityisesti huomiota lapsiperheisiin. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kertyneet Pake-lomakkeet kootaan kansioon, josta sosiaalityöntekijä saa ne ensimmäisenä arkipäivänä. Jos potilas tulee poliklinikalle arkisin virka-aikana, Kati Kalaoja voi keskustella hänen kanssaan hetikin. Hoitajat tekevät paljon lastensuojeluilmoituksia sosiaalipäivystykseen ja sitä kautta tieto menee alueiden lastensuojelun sosiaalityöntekijöille, mutta varmistan vielä jälkeenpäin, että he ovat saaneet tiedon, Kalaoja kertoo. Hän ottaa yhteyttä lastensuojeluun, vaikka lapset on otettu huostaan tai ovat esimerkiksi entisen puolison huollossa. Sosiaalityöntekijöiden on hyvä tuntea vanhempien tilanne. Malmin sairaalassa on kuusi sosiaalityöntekijää. Kati Kalaoja on yhden akuuttiosaston ja päivystyspoliklinikan sosiaalityöntekijä. Silloin kun hän on lomalla, muiden osastojen sosiaalityöntekijät hoitavat myös pahoinpitelypotilaiden asioita. Perheväkivallan uhreille tarjotaan apua Hoitajat antavat perheväkivallan uhreille yhteystietoja ja esitteitä, joista he katsovat olevan uhrille hyötyä. Malmin sairaalan päivystyspoliklinikka ja Malmin poliisi ovat tuottaneet esitteen Perheväkivalta on rikos. Esitteessä kehotetaan tekemään rikosilmoitus. Siinä on myös puhelinnumeroita, joista saa apua rikosilmoituksen tekemisessä ja perheväkivallan selvittämisessä. Monesti väkivallan uhrit ovat poliklinikalla niin sokissa, ettei mikään tieto mene heille perille. Kun soitan heille jälkeenpäin, joudun kertaamaan asioita. Vamman hoito-ohjeet ovat kadoksissa, uhri ei ole huomannut pyytää sairauslomaa. Usein vasta tässä vaiheessa uhri jaksaa miettiä, mihin lähtisi puhumaan tilanteestaan. Joskus pahoinpitelijäkin olisi halukas tässä vaiheessa lähtemään hoitoon, Kati Kalaoja kertoo. Pahoinpitelijän hoitohalukkuus voi olla myös näennäistä. Hän haluaa hyvitellä, että puoliso luopuisi rikosilmoituksen tekemisestä. Mutta hyvä, jos pahoinpitelijä ohjautuu avun piiriin, Tanja Ekholm huomauttaa. Kati Kalaoja kertoo, että monet hänen tuttavistaan toteavat, että jos heidän miehensä löisi heitä, he lähtisivät ensimmäisestä lyönnistä. Mutta ei kukaan parisuhdettaan suurin toivein aloittanut lähde siitä ensimmäisestä lyönnistä eikä ehkä kymmenennestäkään. Syyt ovat moninaiset: pelko, että mies vahingoittaa lapsia, uhria tai itseään, taloudelliset syyt, vaikeus saada asunto, häpeä tai syyllisyyden tunne. Jos uhri ei voi palata sairaalasta kotiinsa, hänelle järjestetään turvakotipaikka tai keksitään jokin muu ratkaisu. Jos uhrilla on lapsia, maksusitoumus turvakotipaikkaan on aina myönnetty. Pääkaupunkiseudun turvakotiin on myös aina saatu mahtumaan lapsiperheet. Jos uhri on lapseton, paikan järjestyminen ei ole ollut yhtä varmaa. Lomake selventää tilannetta Kiireisellä päivystyspoliklinikalla hoitajan on vaikea keskittyä pahoinpidellyn potilaan haastatteluun. Pake-lomake auttaa häntä jäsentelemään uhrin haastattelun, ottamaan esille ja kirjaamaan kaikki pahoinpitelytapauksen selvittelyn kannalta tärkeät asiat. Aiemmin pahoinpitelytapausten käsittely ja kirjaaminen riippui paljolti siitä, kuka henkilökunnasta sattui ottamaan potilaan vastaan ja mitä hän huomasi kysyä. Perheväkivaltakin saattoi jäädä huomiotta. Paken avulla kaikki pahoinpitelyjen uhrit saavat tasavertaisen kohtelun,tanja Ekholm toteaa. Yhteistyökumppanit ovat olleet hyvin tyytyväisiä Pake-lomakkeeseen. Siitä ollaan kiinnostuneita myös Helsingin muissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tanja Ekholm ja Kati Kalaoja korostavat, että lomakkeen kopioiminen ei yksin riitä. Henkilökunta tarvitsee myös koulutusta perheväkivallan huomaamiseen, uhrin kohtaamiseen ja opastamiseen jatkopalveluihin. Lisäksi tarvitaan sujuvaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Pake-lomakkeesta on kehittynyt toimintamalli, jota on ryhdytty kutsumaan Malmin malliksi. Olisi hyvä, jos perheväkivaltaa voitaisiin ehkäistä jo ennen ensimmäistä lyöntiä, mutta viimeistään silloin kun se on johtanut uhrin fyysiseen pahoinpitelyyn, siihen on puututtava. Malmin mallissa päivystyspoliklinikka on osoittautunut hyväksi paikaksi puuttua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 7/

16 Perheväkivaltaan puuttuminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita STM:n toimintaohjelmalla parannetaan ammattihenkilöstön valmiuksia tunnistaa ja kohdata perheväkivallan uhreja ja tekijöitä sekä toimia yhteistyössä perheväkivaltatilanteissa. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyohjelma on osa sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalialan kehittämishanketta. Ohjelma toteutetaan vuosina Julkisessa palvelujärjestelmässä on puutteita sekä väkivallan uhrien että tekijöiden näkökulmasta. Palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja. Erityispalvelut ovat keskittyneet lähinnä suurimpiin kaupunkeihin. Ohjelmassa parannetaan palveluverkostoa koko maan laajuisesti sekä kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista, ohjelman vastuuhenkilönä toimiva ylitarkastaja Sari Karhinen STM:stä sanoo. Tähän asti järjestöillä ja muilla palveluntuottajilla on ollut keskeinen rooli palvelujen tarjoajina. Jatkossa väkivallan uhrien ja tekijöiden tulisi saada palveluja ja tukea myös julkisen sektorin järjestämänä. Järjestöjen ja yksityisten palvelujen tuottajien palveluja tarvitaan varmasti yhtä paljon kuin tähänkin asti ellei enemmänkin. Erityisesti hankkeessa kehitetään kuntarajat ylittävää ja seudullista yhteistyötä, jotta palvelut voidaan turvata myös pienten ja syrjäisten kuntien asukkaille. Ohjelman voimavaroista suurin osa kanavoidaan seudullisen ja alueellisen työn kehittämiseen. Toimintaohjelmassa painotetaan varhaista puuttumista perheväkivaltaan, väkivaltaa näkevien ja kokevien lasten ja nuorten auttamista sekä väkivallan käsittelyyn tarvittavaa ammatillista osaamista. STM:ssä perustettiin viime vuonna ohjelmaa varten sisäinen työryhmä, ohjelmasta tehtiin esite ja lääninhallituksille lähetettiin hanke-ehdotuspyynnöt sekä pyyntö alueellisten työryhmien kokoamisesta. Lääninhallitusten alueelliset työryhmät ja koordinaattorit ovat aloittaneet työnsä loppuvuodesta Läänien ohjelmat STM on tehnyt lääninhallitusten kanssa hankesopimukset, joiden suunnitelmien pohjalta kehittämistyö läänien alueilla etenee. Jokainen lääni toteuttaa hanketta yksilöllisesti. Useimmissa lääneissä on hankerahoilla palkattu koordinaattori työtä varten. Kehittämistyön toimeenpanon ja koordinaattorin työn tueksi läänit ovat perustaneet työryhmän tai useampia työryhmiä, joissa on edustettuna eri hallinnonalat ja muita avaintoimijoita. Lääneissä työ on alkanut palvelujen nykytilan kartoituksella. Ihan tyhjästä ei lääneissä lähdetä, sillä monissa läänissä työlle saadaan pohjaa STM:n ja Stakesin vuosina toteuttamasta naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeesta. Hankkeen aikana kaksitoista alueellista työryhmää kehitti alueellista ja paikallista työtä. Hankkeessa käynnistettiin kunnallisia pilottiprojekteja sekä tuotettiin koulutusta ja oppimateriaalia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Läänit esittivät omia suunnitelmiaan STM:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä 15. maaliskuuta Etelä-Suomen läänissä perheväkivallan ehkäisyä johtaa kehittämisryhmä, jonka ohella toimii kolme alueellista asiantuntijaverkostoa. Uudenmaan alueellinen asiantuntijaverkosto on toiminut jo vuodesta 1998 lähtien. Sen tavoitteena on saada kuntiin moniammatilliset työryhmät ja kouluttaa ammattihenkilöstöä. Se kiinnittää huomiota erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn. Malmin mallin asiantuntijaverkosto vie eteenpäin Malmin sairaalan ja Malmin poliisin yhdessä kehittämää työmallia. Mallista enemmän sivuilla Turvallinen lapsuus -asiantuntijaverkoston toiminta perustuu Kymen alueen kuntien yhteistyössä kehittämään Turvakartta-ohjelmaan, johon sisältyy lasten turvakasvatusta päiväkodeissa. Nyt verkoston aikoo kehittää toimintamalleja lasten oireiluun ja turvattomuuteen liittyvien riskien tunnistamiseen. Läänin visio on, että Etelä- Suomen läänin kaikki kunnat ovat mukana ainakin yhdessä moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä, joka ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa ja järjestää väkivaltatilanteisiin joutuneiden hoitopalveluja. Läänin projektikoordinaattorina toimii Virpi Dufva. Länsi-Suomen läänissä lääninhallitus on asettanut lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn Varsinais-Suomi Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueelliset kehittämisryhmät. Niiden tehtävänä on suunnitella ja kehittää yhteistyössä paikallisten vastuutahojen kanssa seudullisia palveluketjuja väkivallan uhreille ja väkivallan tekijöille sekä alueellista koulutustarjontaa. Kehittämisryhmien sihteerinä toimii hankekoordinaattori Tarja Pihlaja. Itä-Suomen lääni on tehnyt sopimuksen Psykologian TietoTaito Oy:n kanssa hankkeen alkukartoituksesta. 12 seutukunnalla järjestettiin tapaamiset perheväkivallan kanssa tekemisiin joutuville viranomaisille. Tapaamisissa muun muassa käsiteltiin ryhmissä fiktiivistä perheväkivaltatapausta. Huomattiin, että monessa kunnassa ei ole selkeää käsitystä siitä, miten omassa kunnassa toimittaisiin, jos tapaus olisi sattunut siellä. Itä-Suomen läänissä on 60 kuntaa, näistä 40 on saatu mukaan hankkeeseen. Haasteena on saada loputkin 20 kuntaa mukaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2007 mennessä jokaisen kunnan jokainen työntekijä tietää, miten kohdata perheväkivallan uhri ja tekijä ja mihin ohjata heidät. Läänissä tarvitaan kaikille puheeksiottokoulutusta ja yleistä koulutusta lastensuojelulaista sekä syventävää koulutusta lastensuojelutyöntekijöille. Oulun lääninhallitus on asettanut hankkeelle kehittämistyöryhmän ja sen tueksi asiantuntijaverkostoja: palvelujen asiantuntijaverkosto Pompottelua vai palvelua, lainsäädäntö ja rikosasioiden asiantuntijaverkosto Oikeus ja kohtuus, koulutuksen- ja tutkimuksen asiantuntijaverkosto 16 SOSIAALITURVA 7/2005

17 KIRJALLISUUTTA Oppi ja ikä kaikki ja väkivallan ehkäisyn asiantuntijaverkosto aiemmin toteutetun läänin väkivallan ehkäisytyön jatkuvuuden turvaamiseksi. Hankkeen tehtävänä on nykyisen palvelurakenteen kriittinen arviointi, väkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Tavoitteena on väkivallan uhrien ja perheenjäsenten auttamista ja tukemista koskevien perusja erityispalvelujen suunnittelun ja koordinoinnin käynnistäminen yhteistyössä alueen kuntien, sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, alan järjestöjen, sairaanhoitopiirien, alueen koulutusorganisaatioiden, tuomiokapitulin, poliisin ja syyttäjäviranomaisen kanssa. Alueellisen hankkeen yhtenä merkittävä tehtävänä on myös kehittää väkivaltaan puuttumiseen ja käsittelyyn tarvittavaa ammatillista osaamista Oulun läänissä. Läänin hankkeen koordinaattorina toimii Kaija Leppälä. Lapin läänissä on selvitetty palvelujen tilannetta kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon, neuvoloihin ja poliisille lähetetyllä kyselyllä. Vastaajista 44 prosenttia ilmoitti kohtaavansa päivittäin väkivaltaa kokeneita. Sosiaalitoimen vastaajista 10 prosentilla ja terveydenhuollon vastaajista 7 prosentilla oli hyvät valmiudet kohdata väkivallan uhreja.vastaajista puolet ilmoitti, ettei heillä ole koulutusta kohdata väkivallan uhreja. Puolessa Lapin kunnista ei ole päivystyspalvelua. Rovaniemellä on turvakoti ja sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella. Länsi-Pohjan alueella toimii kriisikeskus Turvapoiju, jonka yhteydessä toimii kolmevuotinen perheväkivallan interventioprojekti. Muulla Lapissa turvakoteina käytetään tarvittaessa vanhainkotia, terveyskeskusta tai hotelleja. Lapin palveluselvityksen tulosten perusteella tuodaan esille palveluissa olevia epäkohtia kunnittain ja pyritään kehittämään palvelurakenteita paremmaksi. Merja Moilanen Kunnille opas perheväkivallan ehkäisytyöhön Helena Ewalds (toim.): Kenelle lyönnit kuuluvat? Vem angår våldet? Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:7. Opas on suomen- ja ruotsinkielinen. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan kunnissa tehtävään pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Oppaan nimi on Kenelle lyönnit kuuluvat? Opas vastaa kysymykseen selkeästi: ne kuuluvat meille kaikille.vastuu väkivallasta on väkivallan tekijällä, mutta väkivaltaan puuttuminen kuuluu kaikille ja erityisesti poliisille, julkisten palveluiden työntekijöille ja myös päättäjille. Oppaassa esitellään Forssan seutukunnan, Porvoon kaupungin ja Vihdin kunnan perheväkivaltaan puuttumisen malleja, joita kehitettiin STM:n rahoittamissa hankkeissa. Hankkeet poikkesivat hiukan toisistaan, mutta yhteinen kokemus oli, että väkivallan ehkäisytyössä pitää toimia samaan aikaan monella taholla. Tiedotuksella pitää tuoda pari- ja lähisuhdeväkivalta yleiseen tietoisuuteen kunnassa. Hankkeissa esimerkiksi sovittiin paikallisten lehtien kanssa perheväkivaltaa käsittelevistä kirjoituksista. Puheeksi otto ei riitä Tiedotus, seulat ja puheeksi otot rohkaisevat väkivallan uhreja ottamaan asian esille sosiaali- ja terveyspalveluissa.tällöin työntekijöiden pitää olla valmiit kohtamaan nämä asiakkaat.tähän tarvitaan koulutusta ja työnohjausta. Työntekijöitä pitää kouluttaa myös huomaamaan väkivalta, vaikka asiakas ei itse ottaisikaan sitä puheeksi. Kun väkivalta otetaan puheeksi, pitää olla valmiuksia auttaa tai ohjata asiakas saamaan apua, ja apua pitää olla myös saatavilla. Oppaassa painotetaan, että ensisijainen tehtävä on pitää huolta uhrin turvallisuudesta. Mikään toimenpide ei saa vaarantaa uhrin turvallisuutta. Turvakotipaikkoja ei ole saatavilla kaikissa kunnissa. EU:n asiantuntijaryhmä on suositellut yhtä turvakotipaikkaa asukasta kohden. Akuuttiavun jälkeen tarvitaan jatkotyötä: terapiaa ja vertaisryhmiä. Erityinen haaste on saada apua lyöjille. Porvoossa ja Vihdissä järjestettiin ryhmiä väkivallasta eroon haluaville miehille, mutta Forssassa työntekijöiden saaminen miesryhmien vetäjiksi ei ole vielä onnistunut. Väkivallan ehkäisytyö ja väkivaltaan puuttuminen ei onnistu, elleivät kaikki siinä mukana olevat toimi hyvässä yhteistyössä. Jonkun olisi myös koordinoitava väkivaltatyön järjestelyjä, esimerkiksi yhteistä koulutusta ja tiedotusta. Hankkeissa huomattiin, että sektoreiden ulkopuolinen hankerahoitus auttaa yhteisen koulutuksen, tiedotuksen ja muun yhteistyön sujumista. Päättäjien on sitouduttava Monitahoinen työ vaatii johdon ja päättäjien sitoutumista. Heidän pitää huolehtia siitä, että väkivallan ehkäisyyn, kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen on aikaa, rahaa ja ihmisiä. Päättäjiä auttaa ehkä tieto, että vaikka väkivallan ehkäisyyn ja puuttumiseen tarvitaan rahaa, siihen puuttumatta jättäminen tulee kalliiksi. Hämeenlinnassa tehdyn selvityksen mukaan keskikokoisessa kaupungissa naisiin kohdistuvan väkivallan kustannukset ovat 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Niistä viidennes tulee terveydenhuollosta, puolet sosiaalitoimesta ja runsas neljännes oikeustoimesta.tilastokeskuksen mukaan kaikesta väkivallasta aiheutuu koko maassa lähes 50 miljoonan markan kustannukset vuodessa. Väkivaltaan puuttuminen tuo aikaa myöten säästöjä ja lieventää ihmisten hätää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön työ helpottuu, kun heillä on selkeä käsitys siitä, miten väkivaltatapauksissa pitää toimia. Merja Moilanen Opas on internetissä osoitteessa: Julkaisut EEVA MEHTO SOSIAALITURVA 7/

18 Perhe koossa kaiken uhallakin Myyttiset käsitykset hyvästä äidistä ja vaimosta pitävät naista usein väkivaltaisessa parisuhteessa, kertoo parisuhdeväkivallasta väitellyt Auli Ojuri. hämmästyttää eniten juuri tämä väkivallan kohteeksi joutuvien naisten sisuk- Itseäni kuus ja kekseliäisyys, kun he yrittävät selviytyä väkivaltaisessa parisuhteessa ja pitää perheen koossa, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Auli Ojuri toteaa. Moni nainen ajattelee, että minähän pärjään, vaikka lyötäisiin, hän lisää. Ojurin väitös Väkivalta naisen elämän varjona tarkastettiin Lapin yliopistossa viime marraskuussa. Tutkimuksen mukaan syvällä tuntuu yhä elävän käsitys siitä, että ydinperhe on naiselle oikean elämisen malli ja lähteminen avioliitosta on epäonnistumisen paikka. Tavoitteena oli tutkia, miten naiset selviytyvät väkivaltaisen parisuhteen päätyttyä ja miten he kokivat auttamisen.yhtä tärkeäksi nousi kuitenkin myös se, miten naiset oikein selviytyivät itse parisuhteen aikana, Ojuri kertoo. Aineisto koostui 20 turvakodissa olleen naisen haastatteluista. Suurin osa naisista oli alle 40-vuotiaita ja moni heistä oli itse kasvanut väkivaltaisessa kodissa. Kaikki naiset olivat muuttaneet erilleen miehestään, ja kaikilla oli lapsia. Väkivallan vähättelyä ja miehen miellyttämistä Väkivaltaisessa parisuhteessa nainen yrittää ennen kaikkea huolehtia parisuhteesta ja perheestä, ei itsestään, Ojuri painottaa. Naiset vähättelevät ja mitätöivät väkivaltaa, syyllistävät itseänsä ja kontrolloivat käyttäytymistään. He oppivat vaikenemaan, myötäilemään ja mukautumaan miehen tahtoon, jotteivät ärsyttäisi tätä. Naiset oppivat ennakoimaan tilanteita. He lukevat miehen äänensävyjä, tunnetiloja ja ilmeitä, jopa sitä, miten ovi paukahtaa miehen perässä tämän tullessa kotiin. Moni yrittää viimeiseen asti ylläpitää hyvän vaimon ideaalia. Väkivallasta huolimatta moni haastatelluista teki kaikkensa miellyttääkseen miestään. Naiset yrittävät esimerkiksi olla hyviä seksissä, laittaa hyvää ruokaa ja keksiä mukavaa tekemistä yhdessä, Ojuri kertoo. Lapset herättäjinä Paitsi hyvän vaimon myös hyvän äidin ideaali pitää naisia väkivaltaisessa parisuhteessa. Hyvä äiti ei erota lapsia ja isää, hän ei riko perhettä. Toisaalta ratkaiseva sysäys eroon saattoi tulla nimenomaan silloin, kun nainen havahtuu, että lasten on todella paha olla, kertoo Ojuri. Muuan haastateltava oivalsi tämän, kun lapset tulivat äidin avuksi isän lyödessä. Nainen ymmärsi, että nyt hän ja lapset lähtevät. Näin lapsista voi tulla muutokseen rohkaisijoita ja sen tukijoita. Viranhaltijat voivat syyllistää naista Turvakotiin tullessaan nainen on jo suhteestaan irtautumisessa melko pitkällä ja takana on yleensä rankkaa väkivaltaa. Moni oli jo käynyt esimerkiksi perheneuvolassa tai sosiaalityöntekijän luona. Jotkut olivat puhuneet lääkärille. Ikävä kyllä, nämä kokemukset oli- KATI PITKÄNEN Tärkeintä on lisätä tietoa väkivallasta ja sen kohtaamisesta. Lopulta kyse on asennekasvatuksesta, on mentävä kouluihin ja koteihin,auli Ojuri painottaa. 18 SOSIAALITURVA 7/2005

19 vat aika usein huonoja. Ojurin tutkimuksessa kävi ilmi, ettei naisille usein ollut aikaa tai heitä ohjattiin työntekijältä toiselle. Pahinta oli se, että naisten kokemuksia saatettiin vähätellä tai kieltää. Joillakin oli myös syyllistäviä kohtaamisia. Kun muuan nainen kertoi väkivallasta, viranhaltija kysyi, mitä sinä sitten itse teit. Auttajat tarvitsevat tietoa Ojuri pitää tiedon puutetta suurimpana syynä siihen, etteivät viranhaltijat usein osaa auttaa väkivallasta kärsiviä naisia. Väkivallan tunnistaminen ja kohtaaminen on vaikeaa. Jos auttaja ei tiedä väkivallasta, hän ei uskalla kohdata sen uhria. Naisella voi olla silmä mustana, mutta kukaan ei kysy, mistä se johtuu. Väkivallasta kärsineet naiset odottavat empaattista ja sitoutuvaa auttamista, Ojuri toteaa. Turvakodissa naiset saivat viimein apua: heitä kuunneltiin ja heidät otettiin vakavasti. Se oli monille helpotus. Tietoa kun puuttuu myös naisilta itseltään. Väkivallasta puhuminen on vaikeaa, eikä sen tunnustaminenkaan ole helppoa. Muuan nainen luki vasta turvakotiin tultuaan väkivallasta ja ihmetteli itsekin, miten hän ei tajunnut joutuneensa sen uhriksi ennen kuin väkivalta sai raaimmat muotonsa. Ei yhtä selviytymistarinaa Irtautuminen väkivaltaisesta parisuhteesta kestää yleensä pitkään ja sen aikana naisen elämä on muutostilassa kaikin puolin. Täytyy etsiä asunto, on lasten huolto- ja tapaamisasiat, arjen hallinta ylipäänsä. Nainen voi tarvita tukea pitkänkin aikaa. Ojuri jakoi haastatellut kolmeen tyyppiin sen mukaan, miten he suhtautuivat eron jälkeiseen elämään: selviytyjään, etsijään ja epäilijään. Selviytyjällä on tunne vapaudesta. Hän ajattelee, että nyt on kyse minusta. Menneisyyden ja nykyisyyden välinen ero on selkeä, ja tulevaisuutta pystyy ajattelemaan. Selviytyjä pystyy pohtimaan suhteensa hyviä ja huonoja puolia ja sallii itsensä olla heikkokin. Etsijä keskittyy Ojurin mukaan nykyhetken ja arjen hallintaan. Hän katsoo tulevaisuuteen ja haluaisi nopeaa muutosta elämäänsä, muttei vielä pysty siihen. Epäilijä on heikoiten selvillä omasta itsestään ja tulevaisuudestaan. Vaikka nainen asuu jo erossa miehestään, perheen koossa pitäminen on yhä mielessä. Ja eiväthän nämä tyypit mitään puhtaita ole. Jossakin voi olla samanaikaisesti etsijää ja epäilijää.yhtä selviytymistarinaa ei ole, Ojuri summaa. Perinteinen perhemalli voimissaan Viime vuosina on korostettu, miten helposti parisuhteista erotaan ja kuinka perinteinen perhemalli on väistynyt yksilöllisten tarpeiden ja oikeuksien tieltä. Ojurin väitös kertoo toista. Väkivaltaisissa parisuhteissa naisten itsensä toteutus ja tarpeet unohtuvat, he eristyvät sosiaalisesti ja moni jättää jopa työelämän väkivallan vuoksi. Perinteinen perherakenne on vielä vahvasti voimissaan. Myös pyrkimys salata väkivalta ulkopuolisilta kertoo perinteisen mallin vahvuudesta, Ojuri toteaa. Kati Pitkänen Minä sanoin [lääkärille], että nämähän on ihan selvät jäljet ja näethän sinä, että minua on kuristettu niin sitten se sanoi, että mitäs sinä sanoit sille. (Nainen, 43 v) Ja me mentiin perheneuvolaan, ja siellähän mua odotti oikein varsinainen neropatti, siellä perheneuvolassa. Siellä oli semmoinen nainen, että se ei sanonut muuta kuin toisteli tätä samaa lausetta, että teidän pitää katsoa tulevaisuuteen ja unohtaa menneet Minä kysyin vielä, olisiko jotain kirjallisuutta, mitä minä voisin lukea ja koota näitä ajatuksiani. Niin hän sanoi mulle, että voi, voi, ei tule nyt mitään mieleen Sitä paitsi ne on kaikki yliopistotasoisia ja jopa englanninkielisiäkin. Ja minä oli justiin kertonut hänelle, että minä kärsin siitä, kun mun mies vähätteli mua koko ajan. (Nainen, 37 v) Minä en ollut enää oma itseni. Minä olin vaan semmoinen hiirulainen, joka nurkkia pitkin käveli ja pelkäsi kaikkea. Enkä uskaltanut olla ihmisten kanssa tekemisissä. Siinä se oma minä hävisi ihan täysin. Ei siinä oikein tiennyt, että kuka minä olen. (Nainen, 40 v) Minä aina yritin manipuloida lapsia, että kun ollaan näin, niin sitten ei tapahdu mitään Ja lapset jo kotia tullessa tiesi, että jos kuuluu musiikkia, niin ne tiesi jo heti siitä musiikista, että ukko on kännissä. (Nainen 40 v) Ja tietysti minä syyllistin itseäni ja minuakin syyllistettiin, koska mies teki ihan selväksi, että jos minä en kyttäisi ja jatkuvasti nalkuttaisi niin hän ei olisi tämmöinen ja hän ei ryyppäisi. (Nainen, 49 v) Minä olen sitäkin usein miettinyt, onko tämä nyt sitten oikea kriisi että onko tämä nyt niin vakavaa? (Nainen, 31 v) Jotakin on, mikä minua vähän niin kuin pitelee kiinni. Kyllä vielä jotkut rautalangat. rautalankamalli tuolla päässä värisee joku malli minua pakottaa johonkin määrättyyn juttuun. Elikkä justiin tämmöinen, että mikä on perhe ja minkälaista elämää perheet viettävät. Jotakin, joka on ikivanhaa. Se on kulttuurin luoma juttu, mikä on normaalia ja mikä ei ole normaalia elämää. (Nainen 45 v) Minä tajusin sen, että minä yritän rakastaa sitä perheeksi, ja yritän rakastaa ja rakastaa vaan ja alistua ja alistua. Mutta sehän on täysin väärä suhde. Se on harha. Se on vale (Nainen 51 v) Se oli sitä pärjäämisen pakkoa, kun olet ristin saanut, niin kannat sitä loppuun saakka. Ja tästä ei sitten lähdetä venkuilemaan. (Nainen 40 v) Jos ei ollut perunat kypsiä hän saattoi hermostua ja sanoa, että täällä on oltu koko päivä kotona, eikä sulla ole mitään muuta tekemistä, tärkein tehtävä sulle on päivässä keittää hänelle perunat valmiiksi, kun hän tulee töistä kotia. Jätä kaikki muuta tekemättä ja tee se Minä yritin miellyttää häntä. Ja minä vartuin hyvän ruoan kanssa. Minä yritin miellyttää olemalla kiva olemalla sängyssä hyvä ja itte yritin olla ahkera (Nainen 49 v) Lainaukset ovat Auli Ojurin väitöskirjasta Väkivalta naisen elämän varjona Tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä. Acta Universitatis Lapponiensis 77. Lapin yliopisto, Rovaniemi SOSIAALITURVA 7/

20 Johanna Seppälä Lähisuhdeväkivallan sovittelu nähdään Helsingissä yhdeksi auttamismuodoksi Sovittelun soveltuvuus lähisuhdeväkivaltatilanteiden interventiokeinoksi vaatii aina huolellista tapauskohtaista kartoitusta ja hyvää yhteistyötä niin muun sosiaalihuollon kuin oikeustoimenkin kanssa. Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely muuttui asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi vuonna 1995.Tämä tarkoitti sitä, että viranomaisten tuli puuttua tietoonsa tulleisiin pahoinpitelyihin, vaikka uhri ei itse olisikaan ajanut rangaistus- tai korvausvaateita. Lakimuutos merkitsi haastetta myös oikeusviranomaisille, lähinnä poliisille ja syyttäjälle. Jos uhrilla ei ollut vaateita tekijää kohtaan ja hän käytti nyttemmin jo kumottua niin sanottua vakaan tahdon pykälää, oikeusviranomaisten oli käytännössä vaikea puuttua tapahtuneeseen. Uhrin voimavarojen vähyys tunnistettiin usein. Jos kyseessä olivat yhdessä asuvat puolisot, tekijälle tuomitut sakot rasittivat myös uhrin taloutta. Helsingissä rikos- ja riitaasioiden sovitteluun alkoi ohjautua lähisuhdeväkivaltatapauksia sekä syyttäjiltä että poliisilta heti lakimuutoksen jälkeen. Näin vaikean yhteiskunnallisen ongelman käsittely oli aluksi suuri haaste sovittelutoiminnalle, jota hoidetaan vapaaehtoistyön keinoin. Oli luotava uusia toimintamalleja. Jos rikos ohjautuu sovitteluun poliisilta, osapuolten halukkuus sovitteluun on selvitetty jo kuulustelujen aikana. Syyttäjän lähettämissä tapauksissa sen sijaan korostuu asiakkaiden neuvonta, koska he eivät useinkaan ole aiemmin saaneet opastusta sovittelusta tai sen oikeudelli- JOUNI RANTANEN Helsingissä viime vuonna sovittelusopimukseen päässeistä, rikoksen tapahtumahetkellä yhdessä asuneista tai seurustelleista pareista yli puolet oli päätynyt eroon, kun parien tilannetta kartoitettiin tämän vuoden alussa. sesta merkityksestä. Sosiaalitoimesta ohjautuu lähisuhdeväkivaltatapauksia sovitteluun lähinnä lastensuojelullisin perustein. Lisäksi yhä useammin asiakas osaa itse ottaa asiassaan sovittelutoimintaan yhteyttä. Milloin sovittelu aloitetaan? Helsingin sovittelutoiminnan lähtökohta on viranomaisohjaus: sosiaalialan koulutuksen saanut henkilöstö seuloo kaikki vapaaehtoisille sovittelijoille tulevat tapaukset. Sovittelun henkilöstö ottaa yhteyttä asiakkaisiin ja etenkin lähisuhdeväkivaltatapauksissa varmistaa vielä uhrin halukkuuden osallistua sovitteluun, vaikka siitä olisikin ilmoitettu jo poliisin esitutkinnassa. Lisäksi rikoksen uhri saa aina muiden auttamistahojen yhteystiedot, ja tarvittaessa niihin otetaan yhteyttä asiakkaan puolesta. Sovitteluprosessia ei aloiteta, jos molemmat osapuolet eivät ole siihen halukkaita tai osapuolet ovat olleet aiemmin sovittelun asiakkaina vastaavassa rikoksessa. Sovittelua ei aloiteta myöskään silloin, jos muu sosiaalihuolto työskentelee tiiviisti perheen parissa. Sovittelun sopivuudesta lisäinterventiona keskustellaan asiakkaiden sekä sillä hetkellä heidän kanssaan työskentelevien kanssa.tiivistä muuta sosiaalihuoltoa voivat olla esimerkiksi turvakotisijoitukset tai perhetyö. Helsingissä lapsiin kohdistuvat lähisuhdeväkivallan rikokset on rajattu sovittelun ulkopuolelle samoin kuin seksuaalirikokset, joita ei tosin sovitteluun ohjaudukaan. Jos alaikäiset lapset ovat olleet rikokseen osallisina, kokijoina tai näkijöinä, asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus, jos tieto tapahtuneesta ei ole jo mennyt poliisilta sosiaalitoimeen. Ilmoituksen teosta informoidaan myös asiakkaita. Toiminnan lähtökohtana on avoimuus. Lisäksi asiakkaille kerrotaan aina sovittelun merkityksestä oikeusprosessille: myönteisestä so- 20 SOSIAALITURVA 7/2005

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 17.10.2009 Hyrrä-projekti äiti sossu Sh ijaissiskot ja

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut.

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. KOHTI PAREMPAA ARKEA palvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. Lastensuojelulain mukaiset palvelut. www.palvelut.fi www.askelmerkki.fi Olipa huoli perheen hyvinvoinnista pieni tai

Lisätiedot

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11. TERVETULOA Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.2007 Alueellinen lastensuojelun sosiaalipäivystys Yhteistoimintasopimus

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013 Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen Lasten turvataitokasvatus suomalainen lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot