SOSIAALITURVA 7/05. Ovatko lapsetkin markkinatavaraa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA 7/05. Ovatko lapsetkin markkinatavaraa?"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 7/05 Ovatko lapsetkin markkinatavaraa?

2 Pääkirjoitus 27. huhtikuuta 2005 Ovatko lapsetkin markkinatavaraa? Hankintalaki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta. Lain säätämisen aikaan ei ollut juuri puhetta siitä, että kunnan pitäisi soveltaa sitä yksityisten sosiaalipalveluiden hankintaan. Tuolloin olivat esillä tavarat, laitteet ja rakennusurakat. Kunnat ovat ostaneet lastensuojelujärjestöiltä sijaishuollon palveluita iät ajat. Erityisosaamista vaativia lastensuojelupalveluita on järkevä ostaa, sillä yksittäisellä kunnalla ei ole aina tätä osaamista. Hankintalakia ei näihin hankintoihin ole juuri sovellettu. Hankintalain voimassa ollessa lastensuojelupalvelujen tuottamistapa on muuttunut.yksityiset perhekodit ovat vallanneet alaa. Monille seuduille on syntynyt sijaishuollon markkinat. Vähitellen on herätty siihen, että lastensuojelupalveluiden hankinta ei välttämättä suju vanhaan malliin. On tiedettävä, mitä palveluntuottaja tarjoaa on siis tiedettävä, mistä maksaa. Lastensuojelupalveluiden hankinta on puhuttanut viime vuosina erityisesti alan ammattilaisia. Miten ulkopuolisilta ostettavat palvelut on järkevä hankkia? Keskusteluissa on noussut esiin niin yhteisiä näkemyksiä kuin eriäviäkin mielipiteitä. Jotkut kaupungit ovat käyttäneet kilpailuttamista, toiset soveltaneet neuvottelumenettelyä. Monet kunnat hankkivat palvelut vanhaan tapaan suorahankintana. Selvää ei ole se, miten lastensuojelupalvelut pitäisi hankkia. Hankintalaki on vaikeaselkoinen ja monitulkintainen. Joidenkin tulkintojen mukaan hankintalaki näyttää olevan tärkeämpi kuin lastensuojelulaki. Ovatko lapsetkin siis markkinatavaraa? Lapsen edun on aina oltava ensisijainen siitä riippumatta, miten palvelut hankitaan. Jokaiselle sijaishuoltopaikkaa tarvitsevalle lapselle on löydettävä juuri hänelle paras ratkaisu. Markkinaoikeus ei ole oikea paikka ratkoa lastensuojelulasten sijoituksia ja näin ei ole onneksi tapahtunutkaan. Pitäisikö asioiden tärkeysjärjestystä kuitenkin jotenkin kirkastaa lastensuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä? Sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisluonne on syytä ottaa huomioon ainakin valmisteilla olevassa uudessa hankintalaissa. Onko hankintalain ylipäänsä koskettava sosiaali- ja terveyspalveluita silloin, kun palvelun järjestäminen kuuluu julkiselle vallalle ja vastuulle? Ainakin näiden palvelujen hankinta voitaisiin jättää selkeästi kilpailuttamisvelvoitteiden ulkopuolelle. Lapsen paras on lähtökohtana lastensuojelupalveluiden hankintaa koskevassa suosituksessa, jonka ovat laatineet yhteisymmärryksessä lastensuojelupalveluja hankkivat kunnat, palveluja tuottavat yritykset ja järjestöt sekä toimintaa valvovat viranomaiset ja lastensuojelun kehittäjät. Suomen Kuntaliiton aloitteesta laadittuihin suosituksiin on helppo yhtyä.tarvitaan palvelun hankkijoiden, tuottajien ja valvojien yhteistyötä ja kumppanuutta. Lea Suoninen-Erhiö SOSIAALITURVA 7/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2005 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 7/2005

3 Tässä numerossa Koulukuraattorin työ on tekijänsä ja paikkakuntansa näköistä, osoittaa tuore väitöskirja. s Auli Ojuria hämmästyttää väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten sisukkuus pitää perhe koossa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta s Sijaishuollossa olevien lasten äiti- ja isäkuvissa heijastuu perhesuhteiden epävarmuus. s Ovatko lapsetkin markkinatavaraa? Lea Suoninen-Erhiö 4 Kilpailun sijasta yhteistyötä Lea Suoninen-Erhiö 6 Lastensuojelupalvelujen hankinnalle yhteiset suositukset Lea Suoninen-Erhiö 8 Sijaishuollossa olevien lasten äiti- ja isäkuvissa heijastuu perhesuhteiden epävarmuus Johanna Barkman 10 Kun toivoa vielä on Kristiina Selin 12 Koulukuraattorityö hirveesti tekijänsä näköistä Anna-Maija Nupponen 14 Pakella perheväkivalta puheeksi Merja Moilanen 16 Perheväkivaltaan puuttuminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita Merja Moilanen 17 Kunnille opas perheväkivallan ehkäisytyöhön Merja Moilanen 18 Perhe koossa kaiken uhallakin Kati Pitkänen 20 Lähisuhdeväkivallan sovittelu nähdään Helsingissä yhdeksi auttamismuodoksi Johanna Seppälä 22 Sovittelu hiipuu kunnissa 23 Kolumni VAHOO!!! Antero Marjakangas 24 Itse- ja vertaisarvioinnin malli tukemaan aikuissosiaalityötä Kaija Mannerstöm,Tiina Mustonen, Aili Nurhonen & Laura Yliruka 27 Luottamushenkilö vastaa Aitoa kiinnostusta Rääkkylässä Kati Pitkänen 28 Insesti on lapselle elinikäinen taakka Mia Sivula 30 Keskustelua Ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on selkeät roolit kriisikeskuksissa 31 Opas sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi Erja Saarinen Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 8/05 postitetaan lukijoille 16.toukokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 9.toukokuuta SOSIAALITURVA 7/2005 3

4 Kilpailun sijasta yhteistyötä Tampereen seudun kunnat oivalsivat, ettei niiden kannata kehittää lastensuojelun sijaishuoltoa vain keskenään vaan yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Suunnitelmissa on yhteinen lastensuojelun sijaishuollon kehittämisyksikkö, joka myös hankkii keskitetysti kuntien sijaishuollon ostopalvelut. Pirkkalan kunnan sosiaalityöntekijä Mervi Janhunen siirtyi toissa syksynä projektityöntekijäksi kuuden Tampereen seudun kunnan yhteiseen lastensuojelun kehittämishankkeeseen. Sijaishuoltoa oli tarkoitus kehittää matalla profiililla: mietittiin lähinnä sitä, miten käytännön työtä voisi helpottaa. Suunnitelmissa oli esimerkiksi kehittää sijaishuollon ostopalveluiden hankintaan yhteiset sopimuspohjat ja sijaishuoltopaikkojen kartoittamiseen yhteiset lomakkeet. Lastensuolelutyötä tehdään hankekunnissa eri tavoin: joissakin kunnissa tehdään yhdennettyä sosiaalityötä, toisissa kunnissa on eriytetty työmalli ja nimetyt lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Sijaishuollon ostopalveluita hankitaan kuitenkin samaan tapaan suorahankintana: kun lapsi tarvitsee sijoituspaikkaa, sijoittava sosiaalityöntekijä etsii sen. Suunnitelmat uusiksi Alkuperäiset kaavailut menivät uusiksi, kun Janhunen osallistui yhdessä projektin vastuuhenkilön, Kangasalan sosiaalityön johtajan Kirsti Anttilan kanssa Kuntaliiton ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestämään lastensuojelupalvelujen osto- ja myyntikouluun. Siellä puhuttiin hankintalaista, hankintaosaamisesta, tuotteistamisesta ja kustannuslaskennasta. Alkoi tuntua siltä, että yhteiset lomakepohjat ovat aika pieniä kosmeettisia parannuksia. Isompi haaste on esimerkiksi se, miten hankintaosaamista voi olla kaikissa kunnissa kaikilla työntekijöil- Mervi Janhunen näyttää Tampereen kartalta, mihin lastensuojelun sijaishuollon kehittämisyksikkö on tarkoitus sijoittaa. LEA SUONINEN-ERHIÖ 4 SOSIAALITURVA 7/2005

5 lä. Ja onko se ylipäänsä järkevää. Janhunen ja Anttila laativat koulussa kehittämistehtävänään selvityksen lastensuojelun sijaishuoltopalvelujen seudullisesta hankintayhteistyöstä. Siinä he kävivät läpi kuntayhteistyön eri vaihtoehtoja.yhtenä vaihtoehtona oli se, että hankekunnat perustaisivat yhteisen sijaishuoltopalveluiden hankintayksikön. Toisaalta Tampereen kaupunki on keskittänyt sijaishuollon ostopalveluiden hankinnan asiakasohjausyksikkö Luotsiin. Se myös rekrytoi ja kouluttaa perhehoitajat. Viime vuoden lopussa Luotsi oli solminut puitesopimuksen noin 150 lastensuojeluyksikön kanssa. Perhehoitajien rekisterissä sillä oli noin 115 perhettä. Kaupunki käyttää sijaishuollossa vain valmennettuja perhehoitajia, kaupungin omia laitoksia sekä niitä ostopalvelupaikkoja, joiden kanssa se on solminut puitesopimuksen. Jos me perustaisimme Luotsin tapaisen yksikön, kilpailisimme sen kanssa samoilla markkinoilla samoista sijaishuollon paikoista ja samoista perhehoitajista. Lopulta kilpailisimme myös henkilöstöresursseista. Siinä ei olisi juuri mieltä, Janhunen sanoo. Kyselimme Tampereelta, minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia tässä olisi.yhteisen yksikön idea lähti kypsymään aika nopeasti: kaikki kunnat olivat halukkaita pysyvään yhteiseen rakenteeseen. Itse asiassa Tampere oli tarjonnut jo muutama vuosi aiemmin ympäristökunnilleen mahdollisuutta ostaa Luotsin palveluita: kunnat eivät kuitenkaan innostuneet tästä. Silloin aika ei ollut vielä kypsä seutuyhteistyölle. Yhteisen yksikön toimintaa voidaan kehittää niin, että se palvelee tasapuolisesti kaikkia kuntia ja kaikki lapset ovat taatusti samassa jonossa. Kun on tarve sijoituspaikkaan, se löytyy kaikille yhtäläisesti, Janhunen tähdentää. Puitesopimukset koskemaan kaikkia kuntia Lastensuojelupalvelujen osto- ja myyntikouluun osallistui sekä palvelun tuottajia että ostajia. Se auttoi ymmärtämään esimerkiksi perhekotiyrittäjien maailmaa. Perhekodille on aika hankalaa, jos siellä käy koko ajan eri kunnista ihmisiä tekemässä kartoituksia ja haastatteluja ja vaatimassa kaikkia mahdollisia dokumentteja tilinpäätösasiakirjoista lähtien. On sekä sosiaalityöntekijöiden että perhekotiyrittäjien etu, että kunnat tekevät hankintayhteistyötä, Janhunen sanoo. Kilpailuttaminen luo helposti vastakkainasettelua: kunnat vastaan yrittäjät. Sijaishuoltoyksiköiden arviointi vaatii myös omaa ammattitaitoaan. Kehittämisyksikön työntekijät osaavat tämän: he kartoittavat paikat ja valmistelevat puitesopimukset, jotka koskevat kaikkia kuntia. Puitesopimus solmitaan vain peruskriteerit täyttävien yksikköjen kanssa. Sen solmiessaan palvelun tuottaja sitoutuu tuottamaan tietyn tyyppistä palvelua tietyllä hinnalla. Kehittämisyksikön ohi ei lapsia enää sijoiteta: se tarjoaa mahdolliset sijoituspaikat. Lapsikohtaisesti tietysti aina arvioidaan, mikä paikka on juuri kyseiselle lapselle paras. Lopullinen sijoituspäätös on aina sijoittavan kunnan vastuulla: lapsen tai lapsiperheen kanssa työskennelleet sosiaalityöntekijät päättävät paikasta viime kädessä. Laatua lastensuojeluun kuntayhteistyöllä Tampereen seudun kuusi kuntaa käynnisti vuonna 2003 yhteisen hankkeen selvittämään kuntayhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia lastensuojelussa. Laatua lastensuojeluun kuntayhteistyöllä -hankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala,Valkeakoski ja Ylöjärvi. Se on saanut Länsi-Suomen lääninhallitukselta valtionavustusta. Hankkeen aikana on selvitetty erilaisia kuntayhteistyön vaihtoehtoja. Lisäksi osana hanketta on järjestetty 15 opintoviikon laajuinen Helsingin yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Palmenian tuottama lastensuojelun täydennyskoulutus hankekuntien sosiaalityöntekijöille. Koulutukseen on osallistunut 20 henkilöä. Kangasalan kunnan hallinnoima hanke päättyy tänä vuonna. Yhteinen perhepankki Kehittämisyksikkö vastaisi myös perhehoidosta ja sen kehittämisestä. Kuntien perhehoitajat koottaisiin yhteiseen perhepankkiin. Tarkoitus on myös yhdenmukaistaa perhehoitajien kulukorvaukset ja hoitopalkkiot. Nykyään ne eivät määräydy lapsen hoitoisuuden mukaan vaan lapsen sijoituskunnan mukaan.tätä ovat ihmetelleet esimerkiksi ne sijaisperheet, joihin on sijoitettu lapsia eri kunnista, Janhunen kertoo. Perhehoitoa halutaan kehittää myös kriisityön tarpeisiin: tarvitaan paikkoja, joihin lapsia voidaan sijoittaa kriisitilanteissa. Yhteistyötä ja kumppanuutta Janhunen pitää tärkeänä sitä, että palveluntuottajien kanssa toimitaan yhteistyössä ja kumppanuudessa. Hän ei lämpene kilpailuttamiselle. Lastensuojelupalveluiden kilpailuttamista on kokeiltu joillakin seuduilla. Se on työlästä ja tulee kalliiksi.tiettävästi sen avulla ei ole saatu hintoja alas pikemminkin päinvastoin. Lisäksi kilpailuttaminen hankaloittaa uusien yrittäjien toimintaa: jos sopimuskausi on vaikkapa kolme vuotta, tuona aikana uudet yrittäjät eivät pääse markkinoille. Kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuva toiminta tukee lastensuojelutyötä. Kilpailuttaminen taas luo helposti vastakkainasettelua: kunnat vastaan yrittäjät. Kuitenkin meidän kaikkien pitäisi olla niiden samojen lasten asialla. Markkinoiden logiikka ei yksinkertaisesti sovellu lastensuojelupalveluihin: ne ovat yksilökohtaisia ja niiden tarve on tilannekohtaista. Palveluntuottajien kanssa tarvitaan ennen kaikkea hyvää yhteistyötä. Yksissä tuumin Tampereen seudun kunnat ovat yksissä tuumin hakeneet sosiaali- ja terveysministeriöltä hankerahoitusta sijaishuollon kehittämisyksikön käynnistämiseen.yhteistyössä ovat mukana kaikki kuusi hankekuntaa sekä Tampereen kaupunki ja loppumetreillä mukaan tullut Vesilahden kunta. Kaikissa kunnissa lautakunnat ovat päättäneet omarahoitusosuudesta ja ovat sitoutuneet yksikköön. Jos valtion rahoitusta ei tule, asiat täytyy miettiä uusiksi, Janhunen toteaa. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää hankeavustuksista huhtikuun loppuun mennessä. Lea Suoninen-Erhiö SOSIAALITURVA 7/2005 5

6 Lastensuojelupalvelujen hankinnalle yhteiset suositukset Kunnan on hankittava lastensuojelupalveluja pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Kilpailuttamisen lyhytjänteisyys on uhka lapsen ihmissuhteiden jatkuvuudelle ja pysyvyydelle. Suositusten laadintaan on osallistunut edustajia lastensuojelupalveluja hankkivista kunnista sekä palveluja tuottavista yrityksistä ja järjestöistä. Mukana on ollut myös toimintaa valvovia viranomaisia ja lastensuojelun kehittäjiä. Suosituksilla halutaan edistää sitä, että palvelu on lapsen kannalta parasta mahdollista. Siksi yhteistyö eri osapuolten kesken on välttämätöntä. Suositukset muodostuvat neljästä lastensuojelupalvelujen hankinnan peruspilarista. Kukin niistä sisältää joukon suosituksia yhteisiksi toimintaperiaatteiksi ja käytännöiksi. Suunnitelmalliset hankintatavat Lastensuojelupalvelujen hankintapolitiikan on perustuttava lastensuojelulain noudattamiseen. Suunnitelmalliset hankintatavat taas edellyttävät, että hankintapolitiikka linjataan esimerkiksi kunnan tai seudun lapsipoliittisessa tai erityisessä lastensuojelun ohjelmassa. Hankintapolitiikka sisältää muun muassa sen, mitkä palvelut kunta tuottaa itse tai erilaisilla kumppanuussopimuksilla ja mitkä palvelut hankitaan ulkopuolelta ja millaisilla periaatteilla. Suositus ei ota kantaa siihen, miten palvelut pitäisi hankkia. Sen sijaan todetaan, että lastensuojelupalvelujen hankinta perustuu lainsäädännön mahdollistamaan tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Eri palvelujen kohdalla arvioidaan suorahankinnan, neuvottelumenettelyn, kilpailuttamisen, avoimen Lastensuojelupalvelujen hankinnan peruspilarit 1. Suunnitelmalliset hankintatavat 2. Lapselle parasta: valintakriteerit päätöksille 3. Kestävä sopimuspolitiikka 4. Arviointi ja valvonta laadun varmistajana tai rajoitetun tarjousmenettelyn tai muunlaisten ei-hankintalain mukaisten menettelyjen tarve ja käyttö. Suosituksessa korostetaan suurten kaupunkien alueellista vetovastuuta lastensuojelupalvelujen hankinnan järjestämisessä. Valintakriteerit päätöksille Kun kunta hankkii lastensuojelupalveluita, sen on huolehdittava siitä, että lapselle turvataan pysyvät ja jatkuvat ihmissuhteet. Kilpailuttamisen lyhytjänteisyys on uhka tälle. Lastensuojelupalvelun on täytettävä aina laadun perusvaatimukset ennen kuin palvelun käyttämistä voidaan edes harkita. Toimintaedellytyksiä koskevien perusvaatimusten lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan laatuun, sisältöön ja asiakastyön tuloksiin. Palvelujen valintapäätöksen pohjana ei tule käyttää pelkästään kirjallisia dokumentteja, vaan tarvitaan myös tutustumista palveluihin. Lisäksi lastensuojelun palveluja hankittaessa valintakriteerien tulee olla valtakunnallisesti yhdensuuntaisia alueesta ja toimijasta, esimerkiksi läänistä tai kunnasta, riippumatta. Marjut Voutilainen (vas.) ja Marja Irjala NuortenYstävät ry:stä sekä Riitta Lampelto Ensi- ja turvakotien liitosta osallistuivat lastensuojelupalvelujen hankintaa ohjaavien suositusten laadintaan. Ne julkistettiin 2. maaliskuuta Kuntatalolla Helsingissä. Kestävä sopimuspolitiikka Lastensuojelupalvelujen hankinnasta tulee sopia aina kirjallisesti. Sopimuksilla tulee edistää lapsen etua hankintapolitiikka ei saa aiheuttaa lapsen hoitosopimusten katkonaisuutta. Kuntien tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää yhtenäisiä malleja puite- ja lapsikohtaisiksi sopimuksiksi sekä sijais- ja tukiperhehoidon toimeksiantosopimuksiksi. Sopimusten laadintaan, tarkistamiseen ja seurantaan tulee varata kunnissa riittävästi voimavaroja, jotta hankintaprosessin ja lastensuojelutyön laatu suhteessa kustannuksiin olisi paras mahdollinen. Kunnat tekevät palvelujen hankintayhteistyötä alueittain tai seutukunnittain. Suositusten mukaan tämä sisältää myös sen, että palveluntuottajien kanssa luodaan yhteiset sopimus- ja toimintaperiaatteet. Arviointi ja valvonta Eri toimijoiden työnjaosta ja valvontavastuusta sekä -valtuuksista tulee sopia selvästi. Lastensuojelupalvelujen arvioinnin ja valvonnan tueksi sekä palvelujen hankkijoiden ja tuottajien toiminnan kehittämiseksi tarvitaan kansalliset hyvän lastensuojelun peruskriteerit. Lisäksi tulee luoda kansallisesti hyväksytty sisäisen ja ulkoisen auditoinnin järjestelmä, suosituksissa todetaan. Suositusten laadinta aloitettiin viime syksynä Suomen Kuntaliiton koollekutsumassa konsensuskokouksessa. Suositusten allekirjoittajissa on muun muassa palveluja ostavien kuntien, palveluntuottajien, sosiaalija terveysministeriön, läänien ja Stakesin lastensuojelun asiantuntijoita. He ovat sitoutuneet edistämään suositusten laajaa käyttöönottoa. Suositukset on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntaliiton verkkosivuilla: Lastensuojelu Lea Suoninen-Erhiö 6 SOSIAALITURVA 7/2005

7 UUTISIA Lasten huostaanotoista päättäminen hallintotuomioistuimille Lasten huostaanotot on siirrettävä kiireellisiä huostaanottoja lukuun ottamatta pois lautakuntien päätösvallasta hallintotuomioistuimille, ehdottaa oikeusturva-asiain neuvottelukunta vuotta 2004 koskevassa raportissaan. Asiakkaan oikeusturvan toteutumista sosiaalihuollossa olisi muutenkin selvitettävä, katsoo neuvottelukunta. Sosiaalihuollon lainsäädäntö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja päätökset voivat viipyä pitkään. Päätöksiä ei myöskään aina perustella riittävästi. Asiakkaiden oikeusturvan toteutuminen edellyttää käytännössä myös riittävien resurssien turvaamista. Erityisen tärkeää on, että sosiaalityötä tekevät muodollisesti pätevät sosiaalityöntekijät. Oikeusturvakysymykset tulisi huomioida nykyistä paremmin myös sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa ja työnohjauksessa, todetaan raportissa. Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeudellista neuvontaa tarvitaan usein jo asioiden käsittelyn alkuvaiheessa. Julkisen oikeusavun tulisi olla mahdollisimman laajasti sosiaalihuollon asiakkaiden käytettävissä, katsoo neuvottelukunta. Myös juridisten konsultaatioverkostojen perustamista sosiaalityöntekijöiden avuksi pidetään tarpeellisena.yhteistyötä oikeusaputoimistojen ja sosiaalityöntekijöiden välillä pitäisi kehittää. Neuvottelukunta toteaa, että tukien myöntäminen ei saisi vaihdella eri kuntien ja viranomaisten ratkaisuissa. Siksi sosiaalityön käytäntöihin tulisi kehittää malleja. Jotta kunta- ja viranomaiskohtaisia eroja voitaisiin vähentää, tarvitaan myös riittävää ohjeistusta. Sosiaalipalveluiden samoin kuin muidenkin kunnallisten palveluiden kilpailuttamista ja yksityistämistä on valvottava tehokkaasti. Vain näin voidaan taata palveluiden laatu, neuvottelukunta korostaa. Oikeusministeriön asettaman neuvottelukunnan tehtävänä on seurata oikeusturvan toteutumista ja pyrkiä sen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan vuotta 2004 koskeva raportti julkistettiin tammikuussa.toimikaudelle asetetun neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii vararehtori, professori Teuvo Pohjolainen Joensuun yliopistosta. Neuvottelukunnan kertomus toiminnastaan vuonna 2004 löytyy verkko-osoitteesta: Lea Suoninen-Erhiö

8 Johanna Barkman Sijaishuollossa olevien lasten äiti- ja isäkuvissa heijastuu perhesuhteiden epävarmuus Sijaishuollossa olevat lapset kertovat tarinoissaan monenlaisista isistä ja äideistä. Osa kertoo vanhemmistaan kiintymyksellistä tarinaa. Osa taas kuvaa sitä, kuinka vanhemmat ovat lapsen saavuttamattomissa. Olen tutkinut 26 lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevan lapsen elämäntarinoita. Lapsista 24 asuu lastenkodeissa ja kaksi syntymäkodissaan. Lapset kirjoittivat tai kertoivat elämästään tutulle työntekijälle.tarinankeruu oli osa Stakesin tutkimus- ja kehittämishanketta Elämäkertaketju ilmaisutaidot lastensuojelussa syrjäytymisen ehkäisemiseksi (Bardy & Barkman, 2001). Tutkielmassani (Barkman, 2004) tarkastelen lasten kertomuksia itsestään ja heidän syntymävanhemmistaan. Tutkin minkälaisia narratiivisia isä- ja äitikuvia tarinoista rakentuu. Lapset kertovat vanhemmistaan osana tai välähdyksenä toisen tarinan sisällä tai kertomukset vanhemmista ovat tarinassa ripoteltuina palasina.tämän vuoksi ryhmittelin tarinoiden isää ja äitiä koskevat merkitykset. Näin edessäni erilaisia isä- ja äitikuvia, jotka olin kehystänyt lasten kertomuksista. Halusin kuvata tarinoiden sisältöä enkä tehdä niiden perusteella yleistyksiä, sillä tarinathan kertovat lapsen elämästä silloin kun ne on esitetty.yksittäinen isä- tai äitikuva sisältää siis useamman lapsen kuvausta omista vanhemmistaan. Luotettavasta isästä voimavaraisia tarinoita Isä on läsnä 23 lapsen kertomuksissa.tarinoista hahmottui neljä erilaista narratiivista isäkuvaa. Luotettavan isän kuvassa on yhdeksän lapsen tarinan isäkertomusten synteesi. Poissaolevan isän kuvassa on kahdeksan lapsen tarinoista isää koskevat kertomukset.väkivaltaisen isän kuva hahmottui kolmen lapsen tarinoista ja ronskin isän kuva kolmen lapsen tarinasta. Luotettavan isän kuvassa piirtyy väkevä isäkuva. Kuva on sankarimainen ja hyvä, pahan vastakohta. Isä määritellään esimerkiksi luotettavaksi, huumorintajuiseksi tai musikaaliseksi. Lapsi rakentaa isästään ihannekuvaa. Isää verrataan opettajaan. Lapsi kertoo, että opettajaan voin luottaa ja isään, koska mun iskä ei ole alkoholisti. Lapsi kaipaa syvästi isän läsnäoloa. Hänellä on isästään hyviä muistoja ja isään sitoutuu myös tulevaisuudentoiveita. Lapsi toivoo lähtevänsä isän kanssa mökille ja johonkin matkalle. Isän kanssa lapsi kertoo jakavansa kokemuksiaan: isälle voisi kertoa salaisuuksia ja keskustella niistä hänen kanssaan. Isän toiminta annetaan myös anteeksi. Lapsi voi sisällyttää elämäntarinaansa hyvästä ja luotettavasta isästä kertovat muistot voimavaraisina tarinoina. Jos luotettavan isän kuva on vain lapsen rakentama mielikuva, sen ylläpitäminen saattaa kuluttaa lapselta paljon energiaa ja pettymykset isään voivat tuottaa hänelle äärimmäistä surua ja vihaa. Poissaoleva isä elää lapsen mielessä Poissaolevan isän kuva on himmeä. Se on varauksellinen. Lapsi kertoo isästään vähäisin sanoin tai hänet vain luetellaan perheeseen kuuluvaksi. Tarinan isä vierailee harvoin lapsen luona: isää olen tavannut vain kaksi kertaa sinä aikana, kun olen ollut täällä. Lapsi kertoo kaipaavansa isää. (Ikävöin) isää joskus, kun ei näe pitkään aikaa, äitiäkin on ikävä. Vaikka isäkuva on samea, se ei ole pysähtynyt lapsen mielessä. Isäkertomukset muodostuvat kirjeenvaihdossa isän kanssa tai yksittäisissä puhelinkeskusteluissa. Isätarinat elävät lapsen mielessä, vaikkei hän isää kohtaisikaan. Lapsi kertoo mummolan olevan hänelle erityinen, koska mummo kertoo silloin isästä. Eräs lapsi kertoo kaipaavansa kuollutta isäänsä. Onko lapsen helpompi muodostaa isäkuva, jos isä on kuollut? Onko häntä helpompi ikävöidä, kun hän on todella poissa? Mikään tai kukaan ei saa häntä enää takaisin; hän ei voi tulla vierailulle. Kuolleen isän tarina elää lapsen mielessä, kun hän kuulee muiden kertomuksia isästään. Jos isä elää, mutta ei pidä säännöllistä yhteyttä lapseen, onko lapsen vaikeampi hahmottaa isäkuvaa? Onko suru silloin erilaista? Pelottavat isät Väkivaltaisen isän kuva avautuu väkivallan kuvauksesta, jossa uhrina ovat äiti sekä lapset. Isä näyttäytyy hengenvaarallisena ja uhkaavana. Lapsi on joutunut pakenemaan kodistaan isäänsä. Hän on joutunut pelkäämään sekä oman että äidin hengen puolesta. Hän on jopa joutunut välittämään tappouhkauksen äidilleen. Isä on ottanut lapsen rikoskumppanikseen, jossa lapsen tehtävänä on toimittaa pelkoviesti perille. Orasen (2001) mukaan lapsen pahin pelko väkivaltatilanteessa on se, että äiti kuolee. Ronskin isän kuvassa isä on käytökseltään arvaamaton ja impulsiivinen, mutta luotettava ja läsnä oleva. Ristiriitaisia tunteita herättävä isä hoitaa lapsia ja on heille tärkeä. Isän käyttäytymisestä lapsi kertoo pienissä episodeissa: Iskä soitti kapakasta, ett mull on 8 SOSIAALITURVA 7/2005

9 uusi tyttöystävä ja äiti sanoi: jää sinne sitte. Isä tuli kuitenkin. Ronskin isän käytöstä on vaikea ennustaa, kun tietyissä tilanteissa lapsi kertoo pelkäävänsä isäänsä, koska mä en tiedä miten hän suhtautuu. Hui! Impulsiivisuus väkivallan muotona ei anna lapselle mahdollisuutta ennustaa isän käyttäytymistä, vaan lapselle jää turvaton ja pelottava olo isän käyttäytymisestä. Tarinoissa lapset luettelevat lemmikkieläimensä perheenjäseniksi. Tätä havaintoa tukevat väkivallan keskellä kasvaneiden lasten havainnoinnit (Oranen, 2001) sekä heidän lemmikkejä kuvaavat piirustuksensa (Keränen, 2001). Ronskin isän kuvassa lapsi kertoo kanista, joka oli tarkoitettu hänelle ja hänen veljelleen kaveriksi. Isä katkaisi kanin selän, koska tarinan kertojan veljellä oli astma. Lapsi kertoo koskettavan episodin ikään kuin todeten sen tapahtuneeksi. On todettu, että isän ristiriitainen ja välinpitämätön suhtautuminen on erityisesti yhteydessä lastenkodissa asuvan lapsen kehitys- ja mielenterveyshäiriöihin (Pasanen, 2001). Äideistä kerrotaan vähäsanaisesti Lapset kertovat äideistään yleensä vähäsanaisesti. Ehkä äitiin liittyvät kokemukset ja merkitykset nostavat pintaan tunteita, joita lapsen on vaikea ymmärtää tai lapsella ei ole tunteilleen sanoja. Äitikertomuksista hahmottui kolme erilaista narratiivista äitikuvaa. Etäisen äidin kuva on synteesi yhdentoista lapsen äitikertomuksista. Hyvän äidin kuvassa on kertomuksia seitsemän lapsen tarinoista ja haavoittuneen äidin kuva hahmottui kuuden lapsen kertomuksista. Kahden lapsen tarinan äitimerkitykset poikkesivat näistä. 8-vuotiaan pojan tarinassa ei ole äitimerkintöjä lainkaan. Hän painottaa lastenkodin merkitystä omana perheenään. 11-vuotiaan tytön lyhyessä kertomuksessa hän toisaalta luottaa äitiin, mutta toisaalta Sijaishuollossa olevat lapset kertovat äideistään yleensä vähäsanaisesti. Lapsi kertoo mieluummin kavereistaan, isästään tai niistä hoitajistaan, joihin hän luottaa. tyttö on yliviivannut äidin nimen yli. Viivojen alle on kirjoitettu luotan äiti(in). Etäinen äitikuva hahmottuu lapsen tarinassa ikään kuin taustakertomuksena. Pieni lapsi kertoo äidin kuuluvan perheeseensä. Mun äiti ja mun isä, mun kaverit ja mun opettaja. Häntä kaivataan, mutta sen enempää äidistä ei kerrota. Lapsi kertoo mieluummin kavereistaan, isästään tai niistä hoitajista, joihin hän luottaa. Hyvän äidin kuva elämää ylläpitävänä kertomuksena Hyvän äidin kuvassa äiti säteilee lapsen kehuista. Lapsi kertoo äidin olevan hyvä monessa eri asiassa. Hän on hyvä keittämään ruokaa, iltapalaa ja aamupalaa. Lapsi muistaa kuinka äiti kyyditsi hänet polkupyörällä päivähoitoon. Muistan, että leikin aina äidin kanssa ennen kuin muutin lastenkotiin. Me leikimme ulkona, sisällä ja kaikkialla. Tärkeimmät muistot ovat kaikki ne hyvät ajat, kun vanhemmat oli yhdessä. Lastenkotiin äiti toi lahjoja. Nykyisinkin lapsella on hyvät välit äidin kanssa. Hän kertoo luottavansa ja turvaavansa äitiinsä. Hyvän äidin kuva lapsen mielessä voi olla lapselle elämää ylläpitävä kertomus. Lapsen persoonallisen identiteetin jatkuvuutta tukee se, jos hänen biologinen äitinsä ja muut hänen itsensä tärkeiksi määrittelemät henkilöt ovat sijoituksen jälkeenkin vuorovaikutuksessa hänen kanssaan (Laurila, 2000). Lapsen elämän jatkuvuudentunnetta tukee esimerkiksi se, että äiti ja sijaisäiti tulevat keskenään hyvin toimeen. Lapsi on huolissaan haavoittuneesta äidistä Haavoittuneen äidin kuva on kehystetty surun ja huolen tarinoista. Äidin kerrotaan olevan joko psyykkisesti tai fyysisesti haavoittunut. Äitiä myös haavoitetaan fyysisesti. Äiti voi olla esimerkiksi masentunut, sureva tai perheväkivallan uhri. Lapsi on huolissaan äidin terveydestä, jaksamisesta ja alkoholin käytöstä. Äiti oli sairaalassa ja minä ja isä menimme katsomaan häntä. Äiti pääsi harvoin kotiin. Ikävä sitoutuu huoleen. Lapsi kertoo, ettei hän ikävöi ketään. Hän tietää, että hänen äidillään on kaikki hyvin. Kuitenkin hän kertoo toivovansa tulevaisuudelta, että äiti ei olis humalassa. Lapsi tietää, että äiti rakastaa häntä. Äiti on tärkeä.tieto äidin rakkaudesta on lapselle tärkeä. Lapsi pelkää, että hänen tulevaisuuteensa piirtyy äidin haavoittunut kuva. Hän pelkää saavansa äidin kohtalon ja sairauden. En mä silleen mieti äitin sairautta, kun mietin omia juttuja: miten tästä eteenpäin niinku jos en jaksakkaan mennä kauppaan isona tai kun haluan ne kolme kissaa pärjääkö ne jos olen pois? Vaikka lapsi kertoo miettivänsä omia asioitaan, ne ovat rinnastettavissa myös äidin tarinaan. Lapsi pohtii, jaksaako hän aikuisena mennä kauppaan, pystyykö hän huolehtimaan kissoista tai vaikkapa omista lapsistaan, miten kissat (lapset) pärjäävät hänen ollessa muualla? Äidin tarina uhkaa siirtyä tytön elämän näyttämöksi. Masentuneiden vanhempien lapsilla on riski sairastua masennukseen, siksi lapsen pelko ei ole aiheeton. Lapsi kysyy: miten tästä eteenpäin niinku Lapsen masennukseen ovat yhteydessä hylkäämiskokemukset tai se, että lapsen hoitaja ei ole tunnetasolla yhteydessä häneen, koska tunnetaso on liian hutera. Epävarmoja ja ennustamattomia perhesuhteita Lasten kuvaamissa perhesuhteissa heijastuu epävarmuus ja ennustamattomuus. He kuvaavat perheeseensä kuuluvaksi oman ydinperheensä jäseniä, mutta vain harva lapsi voi turvautua ja luottaa perheenjäseniinsä. Lapset haluavat luottaa vanhempiinsa, mutta elämänkokemukset kertovat heille toista tarinaa. Vanhempiin voi luottaa kausittain, silloin kun heillä menee hyvin. Kun vanhemmilla menee huonosti, kasvavat lasten ikävän ja huolen tunteet. Lapset kertovat ristiriitaisista kokemuksistaan ja tunteistaan suhteessa vanhempiinsa ja omaan itseensä. Ristiriita esiintyy lapsen kertomuksissa hänen kuvatessaan perheen tilanteita. Herää kysymys, minkälaista vastavuoroista suhdetta lapsi voi lähteä rakentamaan esimerkiksi ronskin isän kuvassa, kun isä toisaalta on rakastava ja läsnä oleva, mutta toisaalta arvaamaton ja siksi pelottava. Samaa voi pohtia myös poissaolevan isän ja etäisen ja haavoittuneen äidin kuvassa. SOSIAALITURVA 7/2005 9

10 Miksi isät puuttuvat poikien tarinoista Lasten isä- ja äitikuvat herättävät paljon kysymyksiä. Havainto, että isämerkinnät puuttuvat poikien tarinoista, kaipaisi lisää selvitystä.tyttöjen tarinoissa isä on läsnä hyvässä ja pahassa. Voidaan myös pohtia sitä, miten paljon ja minkälaisia tarinoita biologisista vanhemmistaan lapsi voi tuoda uuteen elinympäristöönsä. Kokeeko lapsi, että nämä tarinat ovat yhteisössä toivottuja ja sallittuja vai tunteeko hän, että vanhemmista kertovat tarinat pitää vaientaa tai mukauttaa yhteisöön sopiviksi tarinoiksi. Minkälaisia tarinoita lapsi voi kertoa itsestään syntymäkodissaan? Hallitsevatko vanhempien kasaantuneet ongelmat yhteisten tarinoiden jakamista siten, että lapsen haluamiset, tarpeet ja tunteet jäävät kuulumattomiin? Lastensuojeluperheiden vuorovaikutus voi olla hyvinkin niukkaa. Saattaa olla, että lapsella on paljon jakamattomia tarinoita omista kokemuksistaan ja tunteistaan. Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Pesäpuu ry:ssä. KIRJALLISUUS Barkman, J.(2004) Minä, äiti, isä ja koti narratiivinen tutkielma lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevien lasten tarinoista. Psykologian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. Bardy, M. & Barkman, J.(2001) Tunteet ja ilmaisutaidot sosiaalipoliittisena kysymyksenä.yhteiskuntapolitiikka, 3, Keränen, E.(2000) Isää en piirrä.lasten väkivaltakokemusten käsittely kuvailmaisun avulla.teoksessa Oranen, M.(toim.): Perheväkivallan varjossa.raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä (s ).Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30.Helsinki. Laurila, A.(2000) Sijaiskotitytöt aikuisuuden alussa.sosiaaliturva, 5, Oranen, M.(2001) Elämää varjossa väkivallalle altistumisen vaikutuksista.teoksessa Oranen, M.(toim.): Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä (s ). Pasanen,T.(2001): Lastenkodin asiakaskunta tutkittavana.turun yliopisto. Psykologian laitos. Kun toivoa vielä on Pitkäniemen sairaalassa Nokialla toimiva Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö, EVA täyttää kaksi vuotta. Hoito on vaativaa, mutta kaikki potilaat lähtevät hoidosta eheämpinä kuin he tullessaan olivat. Suomen ensimmäinen EVA-yksikkö sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Tampereen kupeessa. Löydettyäni lukuisten rakennusten joukosta sen oikean merkitsen tietoni vieraskirjaan ja kävelen metallinpaljastimen läpi. Se ulvoo, mutta koska vieressä on kolme henkilökuntaan kuuluvaa ja olen menossa tekemään haastattelua hallinnon tiloihin, saan jatkaa matkaa purkamatta laukkuani. Normaalisti se ei onnistuisi. Nuorten tiloihin ei saa viedä mitään sellaisia esineitä, joilla voisi vahingoittaa itseään tai muita. Kuljemme lukuisten lukittujen ovien kautta. Metalliovien välissä ihmettelen taukohuoneen suuria ikkunoita. Osastonylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino kertoo, että ne ovat erikoisvalmisteista lasia. Koko yksikön rakenne ja irtaimisto on suunniteltu niin, etteivät potilaat voi vahingoittaa itseään tai muita. Paikkoja jouduttiin lisäämään EVA tarjoaa palvelua valtakunnallisesti. Kun se aloitti toimintansa keväällä 2003, potilaspaikkoja oli kuusi. Puolen vuoden kuluttua lisättiin toiset kuusi paikkaa. Paikat ovat jatkuvasti täynnä ja jonoa on, muttei kohtuuttomasti.yleensä jonotusaika on pari kuukautta, korkeintaan kolme. Vain yksi nuori on joutunut jonottamaan tätä pidempään. Potilaat ovat vuotiaita, keskimäärin 15-vuotiaita. Tyttöjä ja poikia on suurin piirtein yhtä paljon. Nuoresta iästään huolimatta monilla potilailla on takanaan lukuisia hoitopaikkoja: lastenja nuorisopsykiatrian hoitopaikkoja, lastensuojelulaitoksia ja lukuisia sijoituspaikkoja. Lähete EVA:aan tulee yleensä lasten- tai nuorisopsykiatriselta osastolta, sillä hoito on useimmiten potilaan tahdosta riippumatonta. Muutamat nuoret ovat tulleet suoraan kotoaan hoitoon, jotkut jopa ensimmäiselle nuorisopsykiatriselle tutkimus- tai hoitojaksolleen. Puolet potilaista on otettu huostaan. Taustalla traumaattisia kokemuksia Vähemmistönä ovat ne, joiden taustaa voi sanoa tavalliseksi. Heidän ongelmansa ovat yleensä neuropsykiatrisia. EVA:aan tulevilla nuorilla on vakavia mielenterveyden ongelmia, autismia ja ylivilkkautta eli ADHD:tä. Monilla on traumaattisia kokemuksia, väkivaltaa ja aggressiivista tai liian varhaista seksuaalisuutta. Nuorista 90 prosenttia on tehnyt rikoksia, enimmäkseen väkivaltarikoksia. Joka kolmas on ollut oikeudessa syytettynä rikoksista. Toisaalta 38 prosenttia nuorista on todistetusti joutunut perheväkivallan, muun väkivallan tai seksuaalirikoksen kohteeksi. Lienee oikeutettua painottaa sanaa todistetusti: todellinen luku on kaiketi huomattavasti suurempi. Kaltiala-Heino kertoo, että monen nuoren elämässä isän rooli on ollut hyvin pieni: Isät ovat usein liuenneet teille tietymättömille. Vanhemmille lähetettävä tieto tahdosta riippumattomasta hoidosta saattaa olla ensimmäinen kerta moniin vuosiin, tai peräti koskaan, kun isä kuulee lapsestaan. Tytöt ovat vaikeampia EVA:n aloittaessa toimintansa oletettiin, että potilaista olisi poikia selvästi enemmän kuin tyttöjä. On ollut yllättävää, että tyttöjä on potilaista puolet. Myös tyttöjen vaikeahoitoisuus on ollut yllätys. Tyttöjen sekä itseen että muihin kohdistuva aggressiivisuus on hankalampaa, monimuotoisempaa ja vaikeammin ennakoitavaa kuin poikien. Kaltiala-Heino kertoo, että muitakin sukupuolieroja löytyy: PÄIVI VÄNNILÄ Riittakerttu Kaltiala-Heinoa huolestuttaa nuorten elämä Pitkäniemen hoitojakson jälkeen. Ulkomaailmaan sopeutuminen on erittäin vaativaa, kun tunne-elämä on lapsen tasolla. Nuorten pitäisikin pysyä lastensuojelun jälkihuollon ja psykiatrisen avohoidon piirissä. 10 SOSIAALITURVA 7/2005

11 Karkeasti tyypitellen voidaan sanoa, että pojat ovat olleet pienestä pitäen vaikeita. On kehityksellistä aggressiivisuutta ja käytöshäiriöitä, ja kun iän myötä voimat kasvavat, alkavat ongelmatkin kasvaa. Tyttöjen ongelmakäyttäytyminen sen sijaan alkaa vasta puberteetissa. Vaikka potilaat ovat moniongelmaisia ja heidän taustansa on rikkonainen, ylilääkäri yllättää kertomalla, etteivät he ole päihdeporukkaa. Päihteet eivät ole olleet keskeinen osa heidän arkipäiväänsä. Kahden vuoden aikana huumekoira on pyydetty nuuskimaan EVA:aan vain kerran. Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä koko ajan, mutta jos epäilys herää, pyritään nuori aina ensin saamaan tunnustamaan. Jos tarvista on, vasta sitten on ratsian vuoro. Nuoret ajattelevat olevansa pahoja Lukuisissa laitoksissa vietetty lapsuus ja nuoruus jättää jälkensä. Nuorten tavoitteellisuus on heikkoa, samoin sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Potilaiden on vaikea luottaa kehenkään. Luottamuksen syntyminen kestää kauan. Jokaisella on omahoitajapari, joiden kanssa käydään omahoitajakeskusteluja. Muun muassa niiden pohjalta luottamuksen tulisi pikkuhiljaa kasvaa. Sydämestä sieppaa, kun ylilääkäri toteaa, että nuoret ajattelevat olevansa pahoja. Siksi he testaavat rajojaan. Henkilökunnan uhkailu ja haistattelu on jokapäiväistä, ja joskus nuoret yrittävät tahallaan vahingoittaa henkilökuntaa: Toiminnan alkaessa joka ainoa päivä oli sellaisia tilanteita, että potilaita oli pakko rajoittaa fyysisesti. Enää tätä ei tapahdu niin usein, mutta jos potilas käyttäytyy aggressiivisesti, hän usein kiihtyy ja menettää täysin impulssikontrollinsa. Kun potilailla lisäksi esiintyy kontrolloimatonta itsetuhoisuutta, ei vaaratilanteilta voida välttyä. EVAssa on henkilökuntaa kaksi kertaa niin paljon, kuin mitä nuorisopsykiatrisissa hoitolaitoksissa yleensä on. Riittävä ja ympärivuorokautinen henkilökuntamiehitys on välttämätöntä. Säännölliset rutiinit ovat tärkeitä Hoidon struktuurissa ennaltaarvattavuus on kaiken A ja O. Toiminnan selkeä runko, ennakoitavuus ja rutiinien säännöllisyys ovat äärimmäisen tärkeitä. Aluksi potilaan kontrolli tulee pääosin ulkopuolelta. Kontrollin tuella voi alkaa vaativampi työ. Potilaat tarvitsevat aikuisen ohjaamaa tai vahvasti valvottua ohjelmaa, tai molempia. Jokaisella on omat, yksilölliset ohjelmansa. Lisäksi on ryhmäterapiaa. Kaltiala-Heino kuitenkin huomauttaa, että EVA:ssa jo kaksi on ryhmä, ja kolme on ryhmäkoon maksimi. Avoimia ryhmiäkin on, sekä seikkailupedagogiaa. Strukturoidussa aggression hallinnassa käytetään apuna esimerkiksi mattoon käärimistä. Joitakin potilaita saattaa rauhoittaa pelkästään se, että he tuntevat olevansa tervetulleita ilmaisemaan mielipiteensä. Jos koti on Yhteistyötä kotiin tehdään, jos sellainen on. Tällöin on mietittävä, ketkä edustavat vanhempia. Joidenkin potilaiden vanhempia ja sisaruksia käy vierailuilla.ylilääkäri sanoo, että vaikka vanhemmat olisivat millaisia hyvänsä, nuoret kuitenkin ajattelevat heitä. Hoitajille saattaa olla tärkeää keskustella vanhempien kanssa potilaan varhaiskehityksestä. Jos nuorella on paikka, mihin mennä, pyritään siihen, että hän pääsisi kotikäyntilomalle. Jos sillat kuitenkin ovat kokonaan palaneet, EVA:sta yritetään silti pitää yhteyttä edes johonkin nuoren taustaan liittyvään henkilöön. EVA on myös tutkimusyksikkö Kaltiala-Heino sanoo työn olevan intensiivistä ja stressaavaa, mikä osaltaan johtuu yksikön uutuudesta: Pari vuotta on kuitenkin lyhyt aika, kun oli aloitettava aivan alusta. Välillä saattaa tuntua siltä, ettei tästä tule yhtikäs mitään. Työ vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. En sanoisi työtä kuitenkaan raskaaksi, vaan haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Mehän olemme myös tutkimusyksikkö, jossa tehdään tieteellistä työtä. Rakenteet tukevat henkilökuntaa, ja työnohjaus on jatkuvaa. Esimiestasolla nähdään paljon vaivaa, jotta henkilökunnan olisi helpompi jaksaa työssään. Uusia toimintalinjoja kehitetään, ja yhteistyötä tehdään ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Englannissa vastaavilla yksiköillä on pitkät perinteet. Suomessa on onnistuttu luomaan samoja periaatteita, vaikka perinteet puuttuvat. Kun EVA:n henkilökuntaa vieraili Englannissa uudessa hoitopaikassa, heille oli tavallaan lohdullista huomata, että alkavan työryhmän ongelmat olivat samankaltaisia. Mitä EVA:n jälkeen? Kahden vuoden aikana EVA:ssa on ollut kolmisenkymmentä potilasta. Keskimäärin hoitojakso kestää vuoden. Vain pari potilasta on tullut takaisin sairaalaan. Kymmenen pisteen kysymys kuuluu: mitä EVA:n jälkeen? Kysymys huolettaa Kaltiala-Heinoa: Ruumiillisesti sairaille ja vammaisille on paikkoja, mutta meidän potilaillemme on valtava haaste se, mihin he täältä menevät ja miten he elämässään etenevät. Jos peruskoulu on suoritettu, haaste on vielä suurempi, sillä koulutuspaikkoja ei tahdo löytyä. Onnellisessa tapauksessa asunto löytyy nuorisokodista. 18 vuotta täyttäneet tarvitsisivat tuettua asumista. Ulkomaailmaan sopeutuminen on erittäin vaativaa, kun tunne-elämä on lapsen tasolla. Nuorten pitäisikin pysyä lastensuojelun jälkihuollon ja psykiatrisen avohoidon piirissä. Psykiatrisella aikuisosastolla jatkavat väkivaltaiset psykooseista kärsivät. Avainkysymys on se, mikä on riittävän turvallista, mitkä ovat riittävät rajat.yhteiskuntaan palaamisen vaikeutta on pakko alleviivata. Hoito on raskasta ja kallista. Kaltiala-Heino sanoo, että kaikki potilaat lähtevät kuitenkin eheämpinä kuin he tullessaan olivat: Kun ihminen ei nuoruusiässä pääse tuhoamaan ympäristöään, hänen persoonallisuutensa voi vielä oieta. Lapsia ja nuoria kannattaa hoitaa, sillä heillä on vielä toivoa. Kristiina Selin UUTISIA Lastensuojelulain kokonaisuudistus alkanut Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Siltä odotetaan muun muassa esitystä päätöksentekotahoista lastensuojelua koskevissa asioissa. Ryhmän tulee myös ottaa kantaa yksityisiä lastensuojelupalvelujen tarjoajia koskevaan sääntelyyn. Lisäksi sen on ratkaistava muun muassa lastensuojelulaissa käytettävät käsitteet. Työryhmän puheenjohtajana toimii tulosaluejohtaja Sirpa Taskinen Stakesista ja sihteerinä työryhmän jäsen, hallitussihteeri Eeva Kangasniemi sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmän on määrä laatia ehdotus lastensuojelulain kokonaisuudistukseksi hallituksen esityksen muotoon. Aikataulu on tiukka, sillä esityksen odotetaan valmistuvan keväällä SOSIAALITURVA 7/

12 Anna-Maija Nupponen Koulukuraattorityö hirveesti tekijänsä näköistä Koulukuraattorin ammatti on erittäin nuori ensimmäiset kuraattorit palkattiin vuonna 1966.Tämän vuoksi kuraattorin työ on edelleen tekijöidensä ja paikkakuntansa näköistä, kuten Pirkko Sipilä-Lähdekorven tuoreen väitöskirjan nimi kertoo. Sipilä- Lähdekorven väitöskirja Hirveesti tekijänsä näköistä tarkastettiin Tampereen yliopistossa viime joulukuussa. Se kuvaa koulukuraattorityön kokonaisuutta ja on ainoa koulun sosiaalityöstä tehty väitöskirjatasoinen tutkimus Suomessa. Väitöskirja valmistui viime tipassa, sillä oppilaitosten psykososiaalista työtä eli koulukuraattori- ja psykologitoimintaa toteutetaan olosuhteissa, jotka ovat ratkaisevasti muuttumassa. Muutosta kuvataan tutkimuksen teoreettisessa osassa moderni postmoderni-yhteiskunta käsiteparin avulla. Sipilä-Lähdekorven mukaan kyse on moderniin maailmaan syntyneestä ammatista, jonka harjoittajat toimivat kuitenkin jo ratkaisevasti postmodernin suuntaan muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Sipilä-Lähdekorpi lähestyy kuraattoreiden työtä kehittävän työntutkimuksen viitekehyksessä. Hän pyrkii antamaan työstä, sen kohteesta, tekijöistä, välineistä ja menetelmistä sekä kuraattoritoiminnan historiallisista vaiheista kokonaisvaltaisen kuvan. Miten ja millä reunaehdoilla kuraattorien työ voisi kehittyä heidän toivomaansa suuntaan, on kysymys, johon tutkimus osittain vastaa, mutta jättää sen viime kädessä ammatinharjoittajien sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta päättävien haasteeksi. Työn ammatillistumisen lyhyt historia Tutkimuksen mukaan kuraattoreiden työ jakaantuu kolmeen kauteen. Vuonna 1966 alkanut pioneerikausi jatkuu osittain vieläkin, sillä vasta nyt useat kunnat ovat perustamassa koulukuraattorin ja koulupsykologin virkoja. Vieläkään niitä ei ole jokaisessa kunnassa. Pioneerikaudella työ nähtiin kasvatusneuvolatoiminnalle rinnakkaisena työmuotona, jota taustoitti peruskoulun tuleminen. Oppilashuoltokomitean mietinnön ilmestymisen jälkeen vuonna 1974 alkoi toinen eli toiminnan perustelujen kausi. Etsittiin vastauksia perusasioihin: mihin tarpeeseen virkojen perustamisella vastataan ja mitä työ olisi vastaisuudessa. Kolmas eli ammatillistumisen kausi alkoi lastensuojelulain uudistuksesta vuonna 1990.Tuolloin kuraattorien virat saatiin valtionavun piiriin ja lastensuojelulaki toimintaa ohjaavana lakina suuntasi työtä sosiaalityön suuntaan. Ammatti on erittäin nuori ja siten työ on ymmärrettävästi tekijöidensä ja paikkakuntansa näköistä. Olisiko siis ollutkaan muuta mahdollisuutta tutkia asiaa kuin kuraattoreiden haastattelut ja työstä käyty aikalaiskeskustelu. Niukat voimavarat, suuret tarpeet Kuraattorityön vaiheiden lisäksi tutkimus tekee näkyväksi työn kaksoissidoksen, kaksoisfunktion ja niistä nousevan kaksoisidentiteetin. Analysoidessaan työn kaksoisluonnetta ja sen synnyttämiä sisäisiä ristiriitoja postmodernissa kehyksessä Sipilä- Lähdekorpi löysi kuusi erilaista ulottuvuutta. Ne hän näkee mahdollisuutena luoda uutta asiantuntijuutta. Se taas voisi synnyttää kuraattoritoiminnan neljännen vaiheen. Työssä suurin ristiriita on aina ollut työssä esiin nousevien tarpeiden ja voimavarojen välillä. Tarve varhaiseen puuttumiseen ja työskentelyyn koko ikäluokan kanssa tuskin vähenee. Resurssointiin on etsitty vastauksia uudenlaisesta työotteesta, josta käytetään nimitystä uusi asiantuntijuus. Sitä luonnehtii kokemusperäisyys, työssä hankittu tieto, rohkeus ja luovuus, epävarmuudella pelaaminen ja uuteen heittäytyminen entisen, jo tietämisen asemesta. Uuden asiantuntijuuden vastapyrkimyksenä Sipilä-Lähdekorpi pitää kuraattoreiden käymää professiokamppailua, jonka avulla he pyrkivät oikeutetusti vahvistamaan ammatillisuuttaan sekä identiteettiään sosiaalityöntekijöinä. Hän näkee professiokamppailun piirteenä ns. manageristisesta työotteesta, jota kuvaavat selkeät tehtäväkuvat, lojaalisuus organisaation odotuksille ja muut selkeät profession tunnuspiirteet ja niissä pysytteleminen. Sosiaalityötä vai kasvattamista? Kolmantena ulottuvuutena Sipilä-Lähdekorpi tarkastelee työn ydinluonnetta eli sitä, onko kuraattoritoiminta sosiaalityötä vai kasvattamista. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toiminut professori Juha Hämäläinen Kuopion yliopistosta kysyi, onko toiminta sosiaalityötä vai sosiaalipedagogiikkaa. Hän kysyi myös sitä, onko olemassa jokin yleinen sosiaalityö, jota voidaan tehdä koulun viitekehyksessä vai onko olemassa erikseen koulun sosiaalityö omana ainutkertaisena sosiaalityön ilmentymänä. Käytännön työssä tällaiset akateemiset jännitteet on osattu asettaa oikealle kohdalleen, sillä tutkimuksen mukaan kuraattorit tuntevat olevansa vankasti molempia. He toimivatkin sekä sosiaali- että koulutoimen alaisina, mutta pyrkivät lastensuojelulain hengessä työskentelemään lähellä oppilaita enimmäkseen koulussa. Riippumatta siitä, miten edelliseen ristiriitaan vastaa, työssä nousee kysymys, kenelle työtä tehdään, yksilölle vai yhteisölle. Käytännössä on jouduttu resurssipulan ja työmäärän ristipaineissa tyytymään yksilökeskeiseen ja korjaavaan työotteeseen ehkäisevän työn ja yhteisönäkökulman kustannuksella. Se, minkä painopisteen kuraattori itse työlleen asettaa, riippuu kuitenkin hyvin paljon siitä koulusta ja paikkakunnasta, jolla hän on ja toimii. Työ on käsityömäistä, yhteisöönsä kiinteästi kuuluvaa ja siitä nousevaa. Rehtori tärkein yhteistyökumppani Kuraattorit pitävät rehtoria keskeisimpänä yhteistyökumppaninaan.tämä voidaan nähdä pyrkimyksenä vaikuttaa koko kouluyhteisöön, koska johtajuudella on koulussa suu- 12 SOSIAALITURVA 7/2005

13 Koulukuraattoria tarvittaisiin työskentelemään koko ikäluokan kanssa, ja hänen pitäisi puuttua varhain lasten ja nuorten ongelmiin. Käytännössä hän joutuu kuitenkin usein tyytymään yksilökeskeiseen ja korjaavaan työotteeseen. olla tässä hyötyä. Tutkimuksessa hahmotellaankin kuraattoritoiminnan neljättä vaihetta, jota parhaimmillaan luonnehtisi yhteisöllisyys, ongelmien ehkäisy ja koulukulttuuriset muutokset. Uudelle asiantuntijuudelle olisi ominaista autonominen, monialainen ja verkostoitunut työote. Se ei olisi sidottu tiukkoihin toimenkuviin, ammattikuntarajoihin, rooleihin tai tehtävämäärittelyihin, vaan sopeutuisi lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä elämäntilanteeseen, oppilaitosten tarpeisiin ja toimisi muutoshakuisesti. Uuden asiantuntijuuden onnistumiseksi tarvitaan lainsäädäntöä ja resurssi- ja informaatio-ohjausta. Työ ei kehity pelkästään kuraattoreiden itsetutkiskeluna tai taisteluna ammatinharjoittamislainsäädännöstä, vaan siihen tarvitaan muutakin. EEVA MEHTO ri merkitys yhteisöllisyyden luojana. Vain harvat näkivät oppilaat ja heidän perheensä yhteistyökumppaneina. Vaikuttaa siltä, että koulussa toimivilla ei vielä ole selkeästi yhteistä käsitystä siitä, ketkä kouluyhteisön muodostavat. Ehkä uusi oppilashuollon lainsäädäntö selkiinnyttää asiaa, koska se pakottaa suunnitelmallisuuteen esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyössä. Heikoimmassa asemassa olevien äänitorvi Viidentenä ristiriitana tutkija nostaa esille työn autonomian ja sille vastakkaisena asiana manageristisen työotteen. Käytännössä ristiriita ilmenee lojaalisuuskysymyksenä: kenelle työtä tehdään ja millä orientaatiolla. Viime aikoina tämän ristiriidan ratkaisemiseksi on alettu yhä enemmän puhua osallistavasta oppilashuollosta. Siinä etsitään työmuotoja ja menetelmiä, joilla oppilaat saataisiin tuntemaan itsensä myös koulussa oman elämänsä toimijoiksi. Tämä parantaisi koulussa viihtymistä ja koulumotivaatiota. Tätä työtä kuraattorit ovat aina tehneetkin. He esimerkiksi ohjaavat tukioppilastoimintaa ja sitouttavat oppilaita kouluyhteisöön sosiaalityön keinoin. Kuudentena ulottuvuutena Sipilä-Lähdekorpi tarkastelee kuraattoritoimintaa normaalisuuden ja poikkeavuuden näkökulmasta. Hän viittaa teoriaan koulun piilofunktiosta eli koulun yhteiskunnallisesta valikointitehtävästä, joka tulee kuraattoreille annettuna. Kuraattorit tuntevat olevansa välittäjän tehtävässä antaessaan äänen kaikkein heikoimmille eli niille oppilaille, joiden tarpeet jäävät helposti huomaamatta. Uuden asiantuntijuuden hahmottelua Kuraattorit pyrkivät ratkomaan edellä mainitut jännitteet ja etsivät suuntaa kohti uutta asiantuntijuutta.työn kahtalaisesta luonteesta saattaisi Sipilä-Lähdekorven mukaan Haasteena yhteisöllisyyden rakentaminen Kuraattorin työssä uusi asiantuntijuus ei sittenkään taida olla kovin uutta. Kuraattorit ovat aina katselleet näköalapaikalta koko ikäluokkaa ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä esimerkiksi päättäjille näkyväksi sitä, mitä yhteiskunnalliset muutokset tarkoittavat lasten ja nuorten elämässä ja miten tämä taas näkyy kasvatuksellisesti koulun arjessa. Kuraattorit työskentelevät erilaisilla rajapinnoilla, ei kenenkään maalla, mutta lähellä lasten ja nuorten arkea. Usein he kohtaavat lapsen ensimmäisenä ilman perhettä tai kouluorganisaatiota. Heidän olisi kyettävä luomaan sellaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, että niin oppilaat, perheet kuin koulun väkikin kykenisivät yhdessä toimimaan lapsen ja nuoren parhaaksi.yhteisöllisyyden rakentamista Sipilä-Lähdekorpi pitääkin koulukasvatuksen keskeisenä haasteena. Uudessa koululainsäädännössä oppilasja opiskelijahuolto on tullut lakisääteiseksi niin perusopetuksessa kuin toisella asteella. Lainsäädäntöohjaus antaa parhaimmillaan myös psykososiaaliselle oppilashuollolle sen kaipaamaa selkänojaa ja uskottavuutta. Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysalan kasvatusaineiden opettaja ja opinto-ohjaaja Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistossa. SOSIAALITURVA 7/

14 Pakella perheväkivalta puheeksi Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalla otetaan perhe- ja lähisuhdeväkivalta puheeksi Pake-lomakkeen avulla. MERJA MOILANEN Pake-lomakkeen kysymykset on suunniteltu erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausten esiinnostamiseen, kertoo lääkintävahtimestari Tanja Ekholm (vas.). Sosiaalityöntekijä Kati Kalaoja saa lomakkeesta tarpeellista tietoa väkivaltatapausten jatkokäsittelyyn. Pake-lomake on ollut käytössä Helsingin Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalla syyskuusta 2002 lähtien. Lomaketta käytetään aina kun poliklinikalle tulee potilaaksi pahoinpidelty henkilö. Malmin päivystyspoliklinikan väestöpohja on runsaat asukasta. Pahoinpideltyjä sinne tulee vuosittain noin 800, joista neljäsosa on perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreja. Sysäyksen Pake-lomakkeen kehittämiselle antoi se, että Malmin päivystyspoliklinikalla ryhdyttiin käyttämään vuokralääkäreitä. Oikeudelle annettavan lausunnon kirjoittaa kuitenkin potilaan oman alueen terveyskeskuslääkäri päivystyslääkärin sairauskertomuksen pohjalta. Tämä edellyttää huolellista tapahtumatietojen ja vammojen kirjaamista. Pakea on kehitetty koko ajan, ja se on muuttanut muotoaan moneen kertaan, kertoo lääkintävahtimestari Tanja Ekholm, joka on kehittänyt lomaketta yhdessä sairaanhoitaja Hanne Sorsan kanssa. Heidän lisäkseen kehittämistyössä ovat olleet mukana sosiaalityöntekijä Kati Kalaoja Malmin sairaalasta ja ylikonstaapeli Anneli Aunola Malmin poliisista. Pake-nimitys tulee sanoista pahoinpitely- ja kehokarttalomake. Lomake on kaksiosainen: hoitaja kirjaa siihen uhrin ja tapauksen taustatiedot, ja lääkäri ja hoitaja sijoittavat kehokarttaan fyysiset vammat. Vammat myös kuvataan digikameralla ja tulosteet liitetään potilastietoihin. Fyysiset vammat on tärkeä kirjata paitsi potilaan hoidon kannalta myös mahdollista oikeuskäsittelyä varten. Lomakkeeseen kirjataan myös uhrin alkometrin tulos. Päivystyspoliklinikalle tuoduista väkivallan uhreista kaksi kolmasosaa on alkoholin vaikutuksen alaisia. Alkometrin lukema on tärkeä tietää uhrin hoidon kannalta: mitä korkeampi lukema on, sitä puolustuskyvyttömämpi uhri on ollut ja sitä vakavammat vammat voivat olla. Hoitajaa pyydetään arvioimaan uhrin psyykkinen tila. Useimmiten hoitajat kirjaavat lomakkeeseen asiallinen ja rauhallinen. Kati Kalaojan ja Tanja Ekholmin mielestä uhri voi olla sokissa, ja se voidaan tulkita virheellisesti rauhallisuudeksi. Hoitaja haastattelee Hoitaja haastattelee pahoinpitelyn uhrin kahden kesken yleensä lääkärin tutkimusta odoteltaessa. Pake-lomaketta ei täytetä, jos potilas sanoo vammojen aiheutuneen tapaturmasta, vaikka hoitohenkilöstö vammojen perustella muuta epäilisikin. Hoitaja kirjaa tiedot niin, kuin potilas ne kertoo, Tanja Ekholm korostaa. Potilas voi myöntää, että hän on joutunut väkivallan kohteeksi, mutta ei halua kertoa tekijän henkilöllisyyttä. Tällöin kirjataan, että ei halua kertoa, mutta kysytään myös, miksi ei halua. Monet huumevelkojen vuoksi pahoinpidellyt ilmoittavat, että he eivät halua tehdä rikosilmoitusta. Samoin perheväkivallan kohteeksi joutuneet eivät aina halua nimetä tekijää eivätkä halua tehdä rikosilmoitusta. Terveydenhuollon henkilöstö ei voi rikkoa vaitiolovelvollisuuttaan ja tehdä rikosilmoitusta, ellei pahoinpitely ole niin vakava, että siitä seuraisi yli kuuden vuoden vankeustuomio. Silloinkin kehotetaan uhria tekemään itse rikosilmoitus, jos hän siihen kykenee. Jos poliisi on todennut pahoinpitelyn esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä, sen on tehtävä rikosilmoitus. Vain lievät pahoinpitelyt ovat asianomistajarikoksia, ja uhri voi itse päättää tekeekö rikosilmoituksen. Lomake luovutetaan poliisille, jos poliisi tekee asiasta rikosilmoituksen. Potilas antaa allekirjoituksellaan luvan lomakkeen luovuttamiseen ja liitettäväksi lausuntoon oikeutta varten. Rikosilmoitus on tehtävä viiden vuoden kuluessa ja törkeissä pahoinpitelyissä kymmenen vuoden kuluessa, joten Pake-lomakkeita voidaan pyytää vuosienkin päästä. Perheväkivaltaan erityisesti huomiota Useimmat lomakkeen kysymyksistä on suunniteltu erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausten selvittelyyn. Lomakkeeseen kirjataan esimerkiksi potilaan saattaja. Jos saattajana on mies, jonka nainen on kertonut väkivallan tekijäksi, hoitajan pitää arvioida, onko turvallista päästää potilas kotiin tämän saattajan kanssa. Perheväkivallan historian selvittämiseksi lomakkeessa kysytään, onko sama henkilö tehnyt väkivaltaa aiemminkin. Uhreista noin 70 prosenttia vastaa kysymykseen myöntävästi. Uhrilta kysytään myös, onko häntä uhkailtu. Tähänkin kysymykseen useimmat vastaavat myöntävästi. 14 SOSIAALITURVA 7/2005

15 Pake-lomake auttaa päivystyspoliklinikan kiireessä hoitajia jäsentelemään uhrin haastattelun, ottamaan esille ja kirjaamaan kaikki pahoinpitelytapauksen selvittelyn kannalta tärkeät asiat, Tanja Ekholm toteaa. Kun perheväkivallan uhri on ensimmäisen kerran saanut sanotuksi, että häntä on pahoinpidelty, hän kertoo hoitajalle yleensä koko tarinan: miten perheväkivalta on saanut alkunsa, kuinka kauan sitä on kestänyt ja millaista se on ollut, Tanja Ekholm kuvailee. Kati Kalaoja on huomannut käytännössä todeksi teorian, että perheväkivalta lisääntyy ja raaistuu, jos siihen ei puututa: Melkein aina tänne hakeutuneet perheväkivallan uhrit ovat kärsineet pitkään lievemmästä väkivallasta. Ainoastaan, jos parisuhde on ihan uusi, väkivaltahistoriaa ei ole. Missä lapset ovat? Lomakkeessa kysytään onko pahoinpitelyn uhrilla lapsia, minkä ikäisiä, olivatko he paikalla pahoinpitelyn tapahtuessa, missä lapset ovat nyt, onko otettu yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin. Näillä kysymyksillä halutaan selvittää, ovatko lapset turvassa vai pitääkö jonkun mennä kotiin katsomaan, miten lapset voivat. Kati Kalaoja ottaa jälkeenpäin yhteyttä kaikkiin perheväkivallan uhreihin, mutta kiinnittää erityisesti huomiota lapsiperheisiin. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kertyneet Pake-lomakkeet kootaan kansioon, josta sosiaalityöntekijä saa ne ensimmäisenä arkipäivänä. Jos potilas tulee poliklinikalle arkisin virka-aikana, Kati Kalaoja voi keskustella hänen kanssaan hetikin. Hoitajat tekevät paljon lastensuojeluilmoituksia sosiaalipäivystykseen ja sitä kautta tieto menee alueiden lastensuojelun sosiaalityöntekijöille, mutta varmistan vielä jälkeenpäin, että he ovat saaneet tiedon, Kalaoja kertoo. Hän ottaa yhteyttä lastensuojeluun, vaikka lapset on otettu huostaan tai ovat esimerkiksi entisen puolison huollossa. Sosiaalityöntekijöiden on hyvä tuntea vanhempien tilanne. Malmin sairaalassa on kuusi sosiaalityöntekijää. Kati Kalaoja on yhden akuuttiosaston ja päivystyspoliklinikan sosiaalityöntekijä. Silloin kun hän on lomalla, muiden osastojen sosiaalityöntekijät hoitavat myös pahoinpitelypotilaiden asioita. Perheväkivallan uhreille tarjotaan apua Hoitajat antavat perheväkivallan uhreille yhteystietoja ja esitteitä, joista he katsovat olevan uhrille hyötyä. Malmin sairaalan päivystyspoliklinikka ja Malmin poliisi ovat tuottaneet esitteen Perheväkivalta on rikos. Esitteessä kehotetaan tekemään rikosilmoitus. Siinä on myös puhelinnumeroita, joista saa apua rikosilmoituksen tekemisessä ja perheväkivallan selvittämisessä. Monesti väkivallan uhrit ovat poliklinikalla niin sokissa, ettei mikään tieto mene heille perille. Kun soitan heille jälkeenpäin, joudun kertaamaan asioita. Vamman hoito-ohjeet ovat kadoksissa, uhri ei ole huomannut pyytää sairauslomaa. Usein vasta tässä vaiheessa uhri jaksaa miettiä, mihin lähtisi puhumaan tilanteestaan. Joskus pahoinpitelijäkin olisi halukas tässä vaiheessa lähtemään hoitoon, Kati Kalaoja kertoo. Pahoinpitelijän hoitohalukkuus voi olla myös näennäistä. Hän haluaa hyvitellä, että puoliso luopuisi rikosilmoituksen tekemisestä. Mutta hyvä, jos pahoinpitelijä ohjautuu avun piiriin, Tanja Ekholm huomauttaa. Kati Kalaoja kertoo, että monet hänen tuttavistaan toteavat, että jos heidän miehensä löisi heitä, he lähtisivät ensimmäisestä lyönnistä. Mutta ei kukaan parisuhdettaan suurin toivein aloittanut lähde siitä ensimmäisestä lyönnistä eikä ehkä kymmenennestäkään. Syyt ovat moninaiset: pelko, että mies vahingoittaa lapsia, uhria tai itseään, taloudelliset syyt, vaikeus saada asunto, häpeä tai syyllisyyden tunne. Jos uhri ei voi palata sairaalasta kotiinsa, hänelle järjestetään turvakotipaikka tai keksitään jokin muu ratkaisu. Jos uhrilla on lapsia, maksusitoumus turvakotipaikkaan on aina myönnetty. Pääkaupunkiseudun turvakotiin on myös aina saatu mahtumaan lapsiperheet. Jos uhri on lapseton, paikan järjestyminen ei ole ollut yhtä varmaa. Lomake selventää tilannetta Kiireisellä päivystyspoliklinikalla hoitajan on vaikea keskittyä pahoinpidellyn potilaan haastatteluun. Pake-lomake auttaa häntä jäsentelemään uhrin haastattelun, ottamaan esille ja kirjaamaan kaikki pahoinpitelytapauksen selvittelyn kannalta tärkeät asiat. Aiemmin pahoinpitelytapausten käsittely ja kirjaaminen riippui paljolti siitä, kuka henkilökunnasta sattui ottamaan potilaan vastaan ja mitä hän huomasi kysyä. Perheväkivaltakin saattoi jäädä huomiotta. Paken avulla kaikki pahoinpitelyjen uhrit saavat tasavertaisen kohtelun,tanja Ekholm toteaa. Yhteistyökumppanit ovat olleet hyvin tyytyväisiä Pake-lomakkeeseen. Siitä ollaan kiinnostuneita myös Helsingin muissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tanja Ekholm ja Kati Kalaoja korostavat, että lomakkeen kopioiminen ei yksin riitä. Henkilökunta tarvitsee myös koulutusta perheväkivallan huomaamiseen, uhrin kohtaamiseen ja opastamiseen jatkopalveluihin. Lisäksi tarvitaan sujuvaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Pake-lomakkeesta on kehittynyt toimintamalli, jota on ryhdytty kutsumaan Malmin malliksi. Olisi hyvä, jos perheväkivaltaa voitaisiin ehkäistä jo ennen ensimmäistä lyöntiä, mutta viimeistään silloin kun se on johtanut uhrin fyysiseen pahoinpitelyyn, siihen on puututtava. Malmin mallissa päivystyspoliklinikka on osoittautunut hyväksi paikaksi puuttua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 7/

16 Perheväkivaltaan puuttuminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita STM:n toimintaohjelmalla parannetaan ammattihenkilöstön valmiuksia tunnistaa ja kohdata perheväkivallan uhreja ja tekijöitä sekä toimia yhteistyössä perheväkivaltatilanteissa. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyohjelma on osa sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalialan kehittämishanketta. Ohjelma toteutetaan vuosina Julkisessa palvelujärjestelmässä on puutteita sekä väkivallan uhrien että tekijöiden näkökulmasta. Palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja. Erityispalvelut ovat keskittyneet lähinnä suurimpiin kaupunkeihin. Ohjelmassa parannetaan palveluverkostoa koko maan laajuisesti sekä kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista, ohjelman vastuuhenkilönä toimiva ylitarkastaja Sari Karhinen STM:stä sanoo. Tähän asti järjestöillä ja muilla palveluntuottajilla on ollut keskeinen rooli palvelujen tarjoajina. Jatkossa väkivallan uhrien ja tekijöiden tulisi saada palveluja ja tukea myös julkisen sektorin järjestämänä. Järjestöjen ja yksityisten palvelujen tuottajien palveluja tarvitaan varmasti yhtä paljon kuin tähänkin asti ellei enemmänkin. Erityisesti hankkeessa kehitetään kuntarajat ylittävää ja seudullista yhteistyötä, jotta palvelut voidaan turvata myös pienten ja syrjäisten kuntien asukkaille. Ohjelman voimavaroista suurin osa kanavoidaan seudullisen ja alueellisen työn kehittämiseen. Toimintaohjelmassa painotetaan varhaista puuttumista perheväkivaltaan, väkivaltaa näkevien ja kokevien lasten ja nuorten auttamista sekä väkivallan käsittelyyn tarvittavaa ammatillista osaamista. STM:ssä perustettiin viime vuonna ohjelmaa varten sisäinen työryhmä, ohjelmasta tehtiin esite ja lääninhallituksille lähetettiin hanke-ehdotuspyynnöt sekä pyyntö alueellisten työryhmien kokoamisesta. Lääninhallitusten alueelliset työryhmät ja koordinaattorit ovat aloittaneet työnsä loppuvuodesta Läänien ohjelmat STM on tehnyt lääninhallitusten kanssa hankesopimukset, joiden suunnitelmien pohjalta kehittämistyö läänien alueilla etenee. Jokainen lääni toteuttaa hanketta yksilöllisesti. Useimmissa lääneissä on hankerahoilla palkattu koordinaattori työtä varten. Kehittämistyön toimeenpanon ja koordinaattorin työn tueksi läänit ovat perustaneet työryhmän tai useampia työryhmiä, joissa on edustettuna eri hallinnonalat ja muita avaintoimijoita. Lääneissä työ on alkanut palvelujen nykytilan kartoituksella. Ihan tyhjästä ei lääneissä lähdetä, sillä monissa läänissä työlle saadaan pohjaa STM:n ja Stakesin vuosina toteuttamasta naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeesta. Hankkeen aikana kaksitoista alueellista työryhmää kehitti alueellista ja paikallista työtä. Hankkeessa käynnistettiin kunnallisia pilottiprojekteja sekä tuotettiin koulutusta ja oppimateriaalia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Läänit esittivät omia suunnitelmiaan STM:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä 15. maaliskuuta Etelä-Suomen läänissä perheväkivallan ehkäisyä johtaa kehittämisryhmä, jonka ohella toimii kolme alueellista asiantuntijaverkostoa. Uudenmaan alueellinen asiantuntijaverkosto on toiminut jo vuodesta 1998 lähtien. Sen tavoitteena on saada kuntiin moniammatilliset työryhmät ja kouluttaa ammattihenkilöstöä. Se kiinnittää huomiota erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn. Malmin mallin asiantuntijaverkosto vie eteenpäin Malmin sairaalan ja Malmin poliisin yhdessä kehittämää työmallia. Mallista enemmän sivuilla Turvallinen lapsuus -asiantuntijaverkoston toiminta perustuu Kymen alueen kuntien yhteistyössä kehittämään Turvakartta-ohjelmaan, johon sisältyy lasten turvakasvatusta päiväkodeissa. Nyt verkoston aikoo kehittää toimintamalleja lasten oireiluun ja turvattomuuteen liittyvien riskien tunnistamiseen. Läänin visio on, että Etelä- Suomen läänin kaikki kunnat ovat mukana ainakin yhdessä moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä, joka ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa ja järjestää väkivaltatilanteisiin joutuneiden hoitopalveluja. Läänin projektikoordinaattorina toimii Virpi Dufva. Länsi-Suomen läänissä lääninhallitus on asettanut lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn Varsinais-Suomi Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueelliset kehittämisryhmät. Niiden tehtävänä on suunnitella ja kehittää yhteistyössä paikallisten vastuutahojen kanssa seudullisia palveluketjuja väkivallan uhreille ja väkivallan tekijöille sekä alueellista koulutustarjontaa. Kehittämisryhmien sihteerinä toimii hankekoordinaattori Tarja Pihlaja. Itä-Suomen lääni on tehnyt sopimuksen Psykologian TietoTaito Oy:n kanssa hankkeen alkukartoituksesta. 12 seutukunnalla järjestettiin tapaamiset perheväkivallan kanssa tekemisiin joutuville viranomaisille. Tapaamisissa muun muassa käsiteltiin ryhmissä fiktiivistä perheväkivaltatapausta. Huomattiin, että monessa kunnassa ei ole selkeää käsitystä siitä, miten omassa kunnassa toimittaisiin, jos tapaus olisi sattunut siellä. Itä-Suomen läänissä on 60 kuntaa, näistä 40 on saatu mukaan hankkeeseen. Haasteena on saada loputkin 20 kuntaa mukaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2007 mennessä jokaisen kunnan jokainen työntekijä tietää, miten kohdata perheväkivallan uhri ja tekijä ja mihin ohjata heidät. Läänissä tarvitaan kaikille puheeksiottokoulutusta ja yleistä koulutusta lastensuojelulaista sekä syventävää koulutusta lastensuojelutyöntekijöille. Oulun lääninhallitus on asettanut hankkeelle kehittämistyöryhmän ja sen tueksi asiantuntijaverkostoja: palvelujen asiantuntijaverkosto Pompottelua vai palvelua, lainsäädäntö ja rikosasioiden asiantuntijaverkosto Oikeus ja kohtuus, koulutuksen- ja tutkimuksen asiantuntijaverkosto 16 SOSIAALITURVA 7/2005

17 KIRJALLISUUTTA Oppi ja ikä kaikki ja väkivallan ehkäisyn asiantuntijaverkosto aiemmin toteutetun läänin väkivallan ehkäisytyön jatkuvuuden turvaamiseksi. Hankkeen tehtävänä on nykyisen palvelurakenteen kriittinen arviointi, väkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Tavoitteena on väkivallan uhrien ja perheenjäsenten auttamista ja tukemista koskevien perusja erityispalvelujen suunnittelun ja koordinoinnin käynnistäminen yhteistyössä alueen kuntien, sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, alan järjestöjen, sairaanhoitopiirien, alueen koulutusorganisaatioiden, tuomiokapitulin, poliisin ja syyttäjäviranomaisen kanssa. Alueellisen hankkeen yhtenä merkittävä tehtävänä on myös kehittää väkivaltaan puuttumiseen ja käsittelyyn tarvittavaa ammatillista osaamista Oulun läänissä. Läänin hankkeen koordinaattorina toimii Kaija Leppälä. Lapin läänissä on selvitetty palvelujen tilannetta kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon, neuvoloihin ja poliisille lähetetyllä kyselyllä. Vastaajista 44 prosenttia ilmoitti kohtaavansa päivittäin väkivaltaa kokeneita. Sosiaalitoimen vastaajista 10 prosentilla ja terveydenhuollon vastaajista 7 prosentilla oli hyvät valmiudet kohdata väkivallan uhreja.vastaajista puolet ilmoitti, ettei heillä ole koulutusta kohdata väkivallan uhreja. Puolessa Lapin kunnista ei ole päivystyspalvelua. Rovaniemellä on turvakoti ja sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella. Länsi-Pohjan alueella toimii kriisikeskus Turvapoiju, jonka yhteydessä toimii kolmevuotinen perheväkivallan interventioprojekti. Muulla Lapissa turvakoteina käytetään tarvittaessa vanhainkotia, terveyskeskusta tai hotelleja. Lapin palveluselvityksen tulosten perusteella tuodaan esille palveluissa olevia epäkohtia kunnittain ja pyritään kehittämään palvelurakenteita paremmaksi. Merja Moilanen Kunnille opas perheväkivallan ehkäisytyöhön Helena Ewalds (toim.): Kenelle lyönnit kuuluvat? Vem angår våldet? Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:7. Opas on suomen- ja ruotsinkielinen. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan kunnissa tehtävään pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Oppaan nimi on Kenelle lyönnit kuuluvat? Opas vastaa kysymykseen selkeästi: ne kuuluvat meille kaikille.vastuu väkivallasta on väkivallan tekijällä, mutta väkivaltaan puuttuminen kuuluu kaikille ja erityisesti poliisille, julkisten palveluiden työntekijöille ja myös päättäjille. Oppaassa esitellään Forssan seutukunnan, Porvoon kaupungin ja Vihdin kunnan perheväkivaltaan puuttumisen malleja, joita kehitettiin STM:n rahoittamissa hankkeissa. Hankkeet poikkesivat hiukan toisistaan, mutta yhteinen kokemus oli, että väkivallan ehkäisytyössä pitää toimia samaan aikaan monella taholla. Tiedotuksella pitää tuoda pari- ja lähisuhdeväkivalta yleiseen tietoisuuteen kunnassa. Hankkeissa esimerkiksi sovittiin paikallisten lehtien kanssa perheväkivaltaa käsittelevistä kirjoituksista. Puheeksi otto ei riitä Tiedotus, seulat ja puheeksi otot rohkaisevat väkivallan uhreja ottamaan asian esille sosiaali- ja terveyspalveluissa.tällöin työntekijöiden pitää olla valmiit kohtamaan nämä asiakkaat.tähän tarvitaan koulutusta ja työnohjausta. Työntekijöitä pitää kouluttaa myös huomaamaan väkivalta, vaikka asiakas ei itse ottaisikaan sitä puheeksi. Kun väkivalta otetaan puheeksi, pitää olla valmiuksia auttaa tai ohjata asiakas saamaan apua, ja apua pitää olla myös saatavilla. Oppaassa painotetaan, että ensisijainen tehtävä on pitää huolta uhrin turvallisuudesta. Mikään toimenpide ei saa vaarantaa uhrin turvallisuutta. Turvakotipaikkoja ei ole saatavilla kaikissa kunnissa. EU:n asiantuntijaryhmä on suositellut yhtä turvakotipaikkaa asukasta kohden. Akuuttiavun jälkeen tarvitaan jatkotyötä: terapiaa ja vertaisryhmiä. Erityinen haaste on saada apua lyöjille. Porvoossa ja Vihdissä järjestettiin ryhmiä väkivallasta eroon haluaville miehille, mutta Forssassa työntekijöiden saaminen miesryhmien vetäjiksi ei ole vielä onnistunut. Väkivallan ehkäisytyö ja väkivaltaan puuttuminen ei onnistu, elleivät kaikki siinä mukana olevat toimi hyvässä yhteistyössä. Jonkun olisi myös koordinoitava väkivaltatyön järjestelyjä, esimerkiksi yhteistä koulutusta ja tiedotusta. Hankkeissa huomattiin, että sektoreiden ulkopuolinen hankerahoitus auttaa yhteisen koulutuksen, tiedotuksen ja muun yhteistyön sujumista. Päättäjien on sitouduttava Monitahoinen työ vaatii johdon ja päättäjien sitoutumista. Heidän pitää huolehtia siitä, että väkivallan ehkäisyyn, kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen on aikaa, rahaa ja ihmisiä. Päättäjiä auttaa ehkä tieto, että vaikka väkivallan ehkäisyyn ja puuttumiseen tarvitaan rahaa, siihen puuttumatta jättäminen tulee kalliiksi. Hämeenlinnassa tehdyn selvityksen mukaan keskikokoisessa kaupungissa naisiin kohdistuvan väkivallan kustannukset ovat 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Niistä viidennes tulee terveydenhuollosta, puolet sosiaalitoimesta ja runsas neljännes oikeustoimesta.tilastokeskuksen mukaan kaikesta väkivallasta aiheutuu koko maassa lähes 50 miljoonan markan kustannukset vuodessa. Väkivaltaan puuttuminen tuo aikaa myöten säästöjä ja lieventää ihmisten hätää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön työ helpottuu, kun heillä on selkeä käsitys siitä, miten väkivaltatapauksissa pitää toimia. Merja Moilanen Opas on internetissä osoitteessa: Julkaisut EEVA MEHTO SOSIAALITURVA 7/

18 Perhe koossa kaiken uhallakin Myyttiset käsitykset hyvästä äidistä ja vaimosta pitävät naista usein väkivaltaisessa parisuhteessa, kertoo parisuhdeväkivallasta väitellyt Auli Ojuri. hämmästyttää eniten juuri tämä väkivallan kohteeksi joutuvien naisten sisuk- Itseäni kuus ja kekseliäisyys, kun he yrittävät selviytyä väkivaltaisessa parisuhteessa ja pitää perheen koossa, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Auli Ojuri toteaa. Moni nainen ajattelee, että minähän pärjään, vaikka lyötäisiin, hän lisää. Ojurin väitös Väkivalta naisen elämän varjona tarkastettiin Lapin yliopistossa viime marraskuussa. Tutkimuksen mukaan syvällä tuntuu yhä elävän käsitys siitä, että ydinperhe on naiselle oikean elämisen malli ja lähteminen avioliitosta on epäonnistumisen paikka. Tavoitteena oli tutkia, miten naiset selviytyvät väkivaltaisen parisuhteen päätyttyä ja miten he kokivat auttamisen.yhtä tärkeäksi nousi kuitenkin myös se, miten naiset oikein selviytyivät itse parisuhteen aikana, Ojuri kertoo. Aineisto koostui 20 turvakodissa olleen naisen haastatteluista. Suurin osa naisista oli alle 40-vuotiaita ja moni heistä oli itse kasvanut väkivaltaisessa kodissa. Kaikki naiset olivat muuttaneet erilleen miehestään, ja kaikilla oli lapsia. Väkivallan vähättelyä ja miehen miellyttämistä Väkivaltaisessa parisuhteessa nainen yrittää ennen kaikkea huolehtia parisuhteesta ja perheestä, ei itsestään, Ojuri painottaa. Naiset vähättelevät ja mitätöivät väkivaltaa, syyllistävät itseänsä ja kontrolloivat käyttäytymistään. He oppivat vaikenemaan, myötäilemään ja mukautumaan miehen tahtoon, jotteivät ärsyttäisi tätä. Naiset oppivat ennakoimaan tilanteita. He lukevat miehen äänensävyjä, tunnetiloja ja ilmeitä, jopa sitä, miten ovi paukahtaa miehen perässä tämän tullessa kotiin. Moni yrittää viimeiseen asti ylläpitää hyvän vaimon ideaalia. Väkivallasta huolimatta moni haastatelluista teki kaikkensa miellyttääkseen miestään. Naiset yrittävät esimerkiksi olla hyviä seksissä, laittaa hyvää ruokaa ja keksiä mukavaa tekemistä yhdessä, Ojuri kertoo. Lapset herättäjinä Paitsi hyvän vaimon myös hyvän äidin ideaali pitää naisia väkivaltaisessa parisuhteessa. Hyvä äiti ei erota lapsia ja isää, hän ei riko perhettä. Toisaalta ratkaiseva sysäys eroon saattoi tulla nimenomaan silloin, kun nainen havahtuu, että lasten on todella paha olla, kertoo Ojuri. Muuan haastateltava oivalsi tämän, kun lapset tulivat äidin avuksi isän lyödessä. Nainen ymmärsi, että nyt hän ja lapset lähtevät. Näin lapsista voi tulla muutokseen rohkaisijoita ja sen tukijoita. Viranhaltijat voivat syyllistää naista Turvakotiin tullessaan nainen on jo suhteestaan irtautumisessa melko pitkällä ja takana on yleensä rankkaa väkivaltaa. Moni oli jo käynyt esimerkiksi perheneuvolassa tai sosiaalityöntekijän luona. Jotkut olivat puhuneet lääkärille. Ikävä kyllä, nämä kokemukset oli- KATI PITKÄNEN Tärkeintä on lisätä tietoa väkivallasta ja sen kohtaamisesta. Lopulta kyse on asennekasvatuksesta, on mentävä kouluihin ja koteihin,auli Ojuri painottaa. 18 SOSIAALITURVA 7/2005

19 vat aika usein huonoja. Ojurin tutkimuksessa kävi ilmi, ettei naisille usein ollut aikaa tai heitä ohjattiin työntekijältä toiselle. Pahinta oli se, että naisten kokemuksia saatettiin vähätellä tai kieltää. Joillakin oli myös syyllistäviä kohtaamisia. Kun muuan nainen kertoi väkivallasta, viranhaltija kysyi, mitä sinä sitten itse teit. Auttajat tarvitsevat tietoa Ojuri pitää tiedon puutetta suurimpana syynä siihen, etteivät viranhaltijat usein osaa auttaa väkivallasta kärsiviä naisia. Väkivallan tunnistaminen ja kohtaaminen on vaikeaa. Jos auttaja ei tiedä väkivallasta, hän ei uskalla kohdata sen uhria. Naisella voi olla silmä mustana, mutta kukaan ei kysy, mistä se johtuu. Väkivallasta kärsineet naiset odottavat empaattista ja sitoutuvaa auttamista, Ojuri toteaa. Turvakodissa naiset saivat viimein apua: heitä kuunneltiin ja heidät otettiin vakavasti. Se oli monille helpotus. Tietoa kun puuttuu myös naisilta itseltään. Väkivallasta puhuminen on vaikeaa, eikä sen tunnustaminenkaan ole helppoa. Muuan nainen luki vasta turvakotiin tultuaan väkivallasta ja ihmetteli itsekin, miten hän ei tajunnut joutuneensa sen uhriksi ennen kuin väkivalta sai raaimmat muotonsa. Ei yhtä selviytymistarinaa Irtautuminen väkivaltaisesta parisuhteesta kestää yleensä pitkään ja sen aikana naisen elämä on muutostilassa kaikin puolin. Täytyy etsiä asunto, on lasten huolto- ja tapaamisasiat, arjen hallinta ylipäänsä. Nainen voi tarvita tukea pitkänkin aikaa. Ojuri jakoi haastatellut kolmeen tyyppiin sen mukaan, miten he suhtautuivat eron jälkeiseen elämään: selviytyjään, etsijään ja epäilijään. Selviytyjällä on tunne vapaudesta. Hän ajattelee, että nyt on kyse minusta. Menneisyyden ja nykyisyyden välinen ero on selkeä, ja tulevaisuutta pystyy ajattelemaan. Selviytyjä pystyy pohtimaan suhteensa hyviä ja huonoja puolia ja sallii itsensä olla heikkokin. Etsijä keskittyy Ojurin mukaan nykyhetken ja arjen hallintaan. Hän katsoo tulevaisuuteen ja haluaisi nopeaa muutosta elämäänsä, muttei vielä pysty siihen. Epäilijä on heikoiten selvillä omasta itsestään ja tulevaisuudestaan. Vaikka nainen asuu jo erossa miehestään, perheen koossa pitäminen on yhä mielessä. Ja eiväthän nämä tyypit mitään puhtaita ole. Jossakin voi olla samanaikaisesti etsijää ja epäilijää.yhtä selviytymistarinaa ei ole, Ojuri summaa. Perinteinen perhemalli voimissaan Viime vuosina on korostettu, miten helposti parisuhteista erotaan ja kuinka perinteinen perhemalli on väistynyt yksilöllisten tarpeiden ja oikeuksien tieltä. Ojurin väitös kertoo toista. Väkivaltaisissa parisuhteissa naisten itsensä toteutus ja tarpeet unohtuvat, he eristyvät sosiaalisesti ja moni jättää jopa työelämän väkivallan vuoksi. Perinteinen perherakenne on vielä vahvasti voimissaan. Myös pyrkimys salata väkivalta ulkopuolisilta kertoo perinteisen mallin vahvuudesta, Ojuri toteaa. Kati Pitkänen Minä sanoin [lääkärille], että nämähän on ihan selvät jäljet ja näethän sinä, että minua on kuristettu niin sitten se sanoi, että mitäs sinä sanoit sille. (Nainen, 43 v) Ja me mentiin perheneuvolaan, ja siellähän mua odotti oikein varsinainen neropatti, siellä perheneuvolassa. Siellä oli semmoinen nainen, että se ei sanonut muuta kuin toisteli tätä samaa lausetta, että teidän pitää katsoa tulevaisuuteen ja unohtaa menneet Minä kysyin vielä, olisiko jotain kirjallisuutta, mitä minä voisin lukea ja koota näitä ajatuksiani. Niin hän sanoi mulle, että voi, voi, ei tule nyt mitään mieleen Sitä paitsi ne on kaikki yliopistotasoisia ja jopa englanninkielisiäkin. Ja minä oli justiin kertonut hänelle, että minä kärsin siitä, kun mun mies vähätteli mua koko ajan. (Nainen, 37 v) Minä en ollut enää oma itseni. Minä olin vaan semmoinen hiirulainen, joka nurkkia pitkin käveli ja pelkäsi kaikkea. Enkä uskaltanut olla ihmisten kanssa tekemisissä. Siinä se oma minä hävisi ihan täysin. Ei siinä oikein tiennyt, että kuka minä olen. (Nainen, 40 v) Minä aina yritin manipuloida lapsia, että kun ollaan näin, niin sitten ei tapahdu mitään Ja lapset jo kotia tullessa tiesi, että jos kuuluu musiikkia, niin ne tiesi jo heti siitä musiikista, että ukko on kännissä. (Nainen 40 v) Ja tietysti minä syyllistin itseäni ja minuakin syyllistettiin, koska mies teki ihan selväksi, että jos minä en kyttäisi ja jatkuvasti nalkuttaisi niin hän ei olisi tämmöinen ja hän ei ryyppäisi. (Nainen, 49 v) Minä olen sitäkin usein miettinyt, onko tämä nyt sitten oikea kriisi että onko tämä nyt niin vakavaa? (Nainen, 31 v) Jotakin on, mikä minua vähän niin kuin pitelee kiinni. Kyllä vielä jotkut rautalangat. rautalankamalli tuolla päässä värisee joku malli minua pakottaa johonkin määrättyyn juttuun. Elikkä justiin tämmöinen, että mikä on perhe ja minkälaista elämää perheet viettävät. Jotakin, joka on ikivanhaa. Se on kulttuurin luoma juttu, mikä on normaalia ja mikä ei ole normaalia elämää. (Nainen 45 v) Minä tajusin sen, että minä yritän rakastaa sitä perheeksi, ja yritän rakastaa ja rakastaa vaan ja alistua ja alistua. Mutta sehän on täysin väärä suhde. Se on harha. Se on vale (Nainen 51 v) Se oli sitä pärjäämisen pakkoa, kun olet ristin saanut, niin kannat sitä loppuun saakka. Ja tästä ei sitten lähdetä venkuilemaan. (Nainen 40 v) Jos ei ollut perunat kypsiä hän saattoi hermostua ja sanoa, että täällä on oltu koko päivä kotona, eikä sulla ole mitään muuta tekemistä, tärkein tehtävä sulle on päivässä keittää hänelle perunat valmiiksi, kun hän tulee töistä kotia. Jätä kaikki muuta tekemättä ja tee se Minä yritin miellyttää häntä. Ja minä vartuin hyvän ruoan kanssa. Minä yritin miellyttää olemalla kiva olemalla sängyssä hyvä ja itte yritin olla ahkera (Nainen 49 v) Lainaukset ovat Auli Ojurin väitöskirjasta Väkivalta naisen elämän varjona Tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä. Acta Universitatis Lapponiensis 77. Lapin yliopisto, Rovaniemi SOSIAALITURVA 7/

20 Johanna Seppälä Lähisuhdeväkivallan sovittelu nähdään Helsingissä yhdeksi auttamismuodoksi Sovittelun soveltuvuus lähisuhdeväkivaltatilanteiden interventiokeinoksi vaatii aina huolellista tapauskohtaista kartoitusta ja hyvää yhteistyötä niin muun sosiaalihuollon kuin oikeustoimenkin kanssa. Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely muuttui asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi vuonna 1995.Tämä tarkoitti sitä, että viranomaisten tuli puuttua tietoonsa tulleisiin pahoinpitelyihin, vaikka uhri ei itse olisikaan ajanut rangaistus- tai korvausvaateita. Lakimuutos merkitsi haastetta myös oikeusviranomaisille, lähinnä poliisille ja syyttäjälle. Jos uhrilla ei ollut vaateita tekijää kohtaan ja hän käytti nyttemmin jo kumottua niin sanottua vakaan tahdon pykälää, oikeusviranomaisten oli käytännössä vaikea puuttua tapahtuneeseen. Uhrin voimavarojen vähyys tunnistettiin usein. Jos kyseessä olivat yhdessä asuvat puolisot, tekijälle tuomitut sakot rasittivat myös uhrin taloutta. Helsingissä rikos- ja riitaasioiden sovitteluun alkoi ohjautua lähisuhdeväkivaltatapauksia sekä syyttäjiltä että poliisilta heti lakimuutoksen jälkeen. Näin vaikean yhteiskunnallisen ongelman käsittely oli aluksi suuri haaste sovittelutoiminnalle, jota hoidetaan vapaaehtoistyön keinoin. Oli luotava uusia toimintamalleja. Jos rikos ohjautuu sovitteluun poliisilta, osapuolten halukkuus sovitteluun on selvitetty jo kuulustelujen aikana. Syyttäjän lähettämissä tapauksissa sen sijaan korostuu asiakkaiden neuvonta, koska he eivät useinkaan ole aiemmin saaneet opastusta sovittelusta tai sen oikeudelli- JOUNI RANTANEN Helsingissä viime vuonna sovittelusopimukseen päässeistä, rikoksen tapahtumahetkellä yhdessä asuneista tai seurustelleista pareista yli puolet oli päätynyt eroon, kun parien tilannetta kartoitettiin tämän vuoden alussa. sesta merkityksestä. Sosiaalitoimesta ohjautuu lähisuhdeväkivaltatapauksia sovitteluun lähinnä lastensuojelullisin perustein. Lisäksi yhä useammin asiakas osaa itse ottaa asiassaan sovittelutoimintaan yhteyttä. Milloin sovittelu aloitetaan? Helsingin sovittelutoiminnan lähtökohta on viranomaisohjaus: sosiaalialan koulutuksen saanut henkilöstö seuloo kaikki vapaaehtoisille sovittelijoille tulevat tapaukset. Sovittelun henkilöstö ottaa yhteyttä asiakkaisiin ja etenkin lähisuhdeväkivaltatapauksissa varmistaa vielä uhrin halukkuuden osallistua sovitteluun, vaikka siitä olisikin ilmoitettu jo poliisin esitutkinnassa. Lisäksi rikoksen uhri saa aina muiden auttamistahojen yhteystiedot, ja tarvittaessa niihin otetaan yhteyttä asiakkaan puolesta. Sovitteluprosessia ei aloiteta, jos molemmat osapuolet eivät ole siihen halukkaita tai osapuolet ovat olleet aiemmin sovittelun asiakkaina vastaavassa rikoksessa. Sovittelua ei aloiteta myöskään silloin, jos muu sosiaalihuolto työskentelee tiiviisti perheen parissa. Sovittelun sopivuudesta lisäinterventiona keskustellaan asiakkaiden sekä sillä hetkellä heidän kanssaan työskentelevien kanssa.tiivistä muuta sosiaalihuoltoa voivat olla esimerkiksi turvakotisijoitukset tai perhetyö. Helsingissä lapsiin kohdistuvat lähisuhdeväkivallan rikokset on rajattu sovittelun ulkopuolelle samoin kuin seksuaalirikokset, joita ei tosin sovitteluun ohjaudukaan. Jos alaikäiset lapset ovat olleet rikokseen osallisina, kokijoina tai näkijöinä, asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus, jos tieto tapahtuneesta ei ole jo mennyt poliisilta sosiaalitoimeen. Ilmoituksen teosta informoidaan myös asiakkaita. Toiminnan lähtökohtana on avoimuus. Lisäksi asiakkaille kerrotaan aina sovittelun merkityksestä oikeusprosessille: myönteisestä so- 20 SOSIAALITURVA 7/2005

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot