Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2011

Transkriptio

1 1 (66) Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2011 Seutuhallitus Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto

2 2 (66) Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2011 Toimintakertomus Tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset

3 3 (66) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS SEUTUJOHTAJAN KATSAUS KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO YLEISTÄ LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OHJAUS JA KEHITTÄMINEN ELINKEINOPOLITIIKKA TOIMINTA JA TULOKSET SEUDULLINEN HANKINTATOIMI TALOUS VUONNA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINNIT RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA VUONNA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNITASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELOT JA SELVITYKSET... 66

4 4 (66) 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Kaiken toimintamme tavoitteena on työskennellä niiden asioiden puolesta, jotka tuovat seudulle uutta työtä ja turvaavat olemassa olevia työpaikkoja ja näin lisäävät yleistä hyvinvointia. Pitkäjänteinen työ tähtää siihen, että Savonlinnan seutu on kestävästä kehityksestään kansainvälisesti tunnettu maailman puhtain järvialue, jonne halutaan investoida, jonne halutaan matkustaa ja muuttaa asumaan. Maailmantalouden tilanteesta ja eurokriisin aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta yleinen tunnelma seudulla on positiivinen. Yrityksissä usko tulevaan on lujaa ja monella toimialalla on suunnitteilla ja toteutumassa potentiaalisia investointeja ja työvoiman lisätarvetta sisältäviä kehityshankkeita. Yritystoiminnan edellytyksiä parantavat rinnakkaisväylän rakentaminen ja valmistuminen sekä Pääskylahden teollisuus-, yritys- ja logistiikkatoimintojen kehittämishanke, johon sisältyvät uusi teollisuusalue, uusi syväsatama (valmistuu 2013), ratapihan siirto (valmistuu 2012) ja Yritystalo Schauman (kokonaispintaala m 2 ). Myös Savonlinnan keskustan kehittäminen, erityisesti Olavinkadun saneeraus, tulee tarjoamaan parempia edellytyksiä kaupalle ja palveluelinkeinoille. Matkailun kehittämisessä nähdään seudulla paljon mahdollisuuksia mm. ympärivuotisen palvelutarjonnan lisääntymisen suhteen. Metalli- ja konepajateollisuuden, samoin kuin koko seudun teknologiateollisuuden elpyminen alkoi keväällä Myönteisen kysynnän odotetaan jatkuvan ainakin kesään saakka. Myös elektroniikkateollisuuden tilauskanta on hyvä, ja toimiala on kasvava. ICT- ja ohjelmistotekniikan alalla seudulle on sijoittunut useita merkittäviä yrityksiä. Bioenergia-ala on kehittynyt hyvin ja tarjoaa uusia työpaikkoja. Jos bioöljylaitos sijoittuu Savonlinnan seudulle, sen vaikutus on suuri seudun elinvoimaisuudelle. Päätös sijoittumisesta on odotettavissa huhtikuussa Rakennusalalla oli syksyllä 2011 suhteellisen hiljaista, mutta nyt rakennusliikkeiden mukaan tilanne näyttää valoisammalta ja rakenteille on tulossa useita liike- ja asuinkerrostaloja. Uudisrakennuskohteita on alkamassa, samoin eri saneerauskohteita, suurimpana Tanhuvaaran liikuntaopiston uimahallin saneeraus. Meneillään on myös matkustajasataman toiseen vaiheen peruskorjaus. Rinnakkaisväylän työmaa on työllistänyt etenkin seudun kuljetusyrityksiä. Kuljetusalalla erityisesti vesitiekuljetusten kehitys on ollut suotuisaa ja uusia investointejakin on tehty. Matkailualalla on ollut kasvua ja investointeja on tulossa erityisesti Punkaharjulla ja Savonlinnassa. Erityisesti venäläisten matkailijoiden kiinnostus seutuun on ollut selvässä kasvussa. Yöpymisten määrä kasvoi viime vuonna seudulla. Savonlinnassa on tulossa eräiden hotellien laajennus- ja saneeraushankkeita. Hollantilainen yrittäjä on myös aloittamassa hotellilaivaristeilyt Saimaalla. Myös kaupan alalla kehitys on ollut suotuisaa. Yrityksen perustamisesta kiinnostuneet ovat olleet aktiivisesti liikkeellä parhaiten Itä- Suomessa! Savonlinnan seudulla perustettiin viime vuonna 173 uutta yritystä.

5 5 (66) Seudun yhteisen edunvalvonnan painopisteitä olivat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metsäntutkimuslaitoksen toiminnot sekä Enonkosken kalanviljelyslaitoksen toiminta. Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on panostettu kuitulaboratorion, elektroniikan 3K-tehtaan kuin myös Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kautta. Valmisteltiin Invest in Savonlinna Region ohjelmaa, jonka avulla on tarkoitus saada aikaisempaa vahvemmin kansainvälisiä sijoituksia alueelle. 1.2 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO Kuntayhtymän organisaatio muodostui vuonna 2011 seuraavasti: 1.3 YLEISTÄ Savonlinnan seudun kuntayhtymä on Savonlinnan seudun alueen kuntien ylläpitämä kuntalain mukainen kuntayhtymä. Savonlinnan seudun kuntayhtymän nykyinen perussopimus on astunut voimaan Perussopimuksen 2 :n mukaisesti kuntayhtymä huolehtii 1. jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2. kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti, 3. aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4. yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja

6 6 (66) 5. muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 mukainen toimenpidekokonaisuus. Vuoden 2011 aikana Savonlinnan seudun kuntayhtymä on tehnyt toimenpiteitä kaikilla perussopimuksen mukaisilla toimintasektoreilla, joista kerrotaan tarkemmin raportissa. 1.4 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Seutuvaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käytti vuonna 2011 seutuvaltuusto. Seutuvaltuuston edustajat on peruskunnissa valittu valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Seutuvaltuuston puheenjohtajisto valittiin seutuvaltuustossa toimikaudeksi Seutuvaltuuston jäsenet ja varajäsenet ( ) ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Kupiainen Aune/pj Pulkka Anneli Punkaharju Palm Pekka/1. vpj. Silvennoinen Ari Kerimäki Parkkinen Matti-Pekka/2. vpj. Kosonen Seppo Savonlinna Klemettinen Helvi Kaasinen Jukka Enonkoski Natunen Esa Soljento Eija Enonkoski Räisänen Anneli Brax-Mertanen Tuija Kerimäki Kettunen Leena Karvinen Riikka Kerimäki Nousiainen Olavi Suomalainen Tuukka Kerimäki Partanen Matti Lemmetyinen Saku Punkaharju Puhakka Seppo Silvennoinen Katja Punkaharju Bilund Juha Valkonen Esa Savonlinna Condit Stephen Korhonen Leena Savonlinna Kokko Sampsa Rouvinen Juhani Savonlinna Hirvonen Teemu Linnamurto Jarmo Savonlinna Hurskainen Vesa Luukkanen Harri Savonlinna Härkönen Riitta Eronen-Raivio Maarit Savonlinna Makkonen Aila Suomalainen Ritva Savonlinna Mikkonen Anna-Kristiina Linnamurto Erja Savonlinna Niiranen Tuija Söderholm Jan Savonlinna Riikonen Teuvo V. Pyöriä Outi Savonlinna Röpelinen-Pitkänen Carita Vuorinen Eeva Savonlinna Ahonen Vesa Miettinen Harri Sulkava Partanen Marttiina Virta Leila Sulkava Päykkönen Markku Virta Vesa Sulkava

7 7 (66) Seutuvaltuustossa on kunnittain jäseniä seuraavasti: Valtuutettujen Kunta lukumäärä Enonkoski 2 Kerimäki 4 Punkaharju 3 Savonlinna 12 Sulkava 3 Seutuvaltuusto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 32 asiaa. Seutuvaltuuston pöytäkirjanpitäjänä toimi hankesihteeri. Seutuhallitus Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutuhallitus valittiin toimikaudeksi Seutuhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Keskusta 4, Sosiaalidemokraatit 4 ja Kokoomus 1. Hallituksen kokoonpanossa on edustaja kustakin kuntayhtymän peruskunnasta. Seutuhallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat ( ) kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Juuti Pirkko/pj Savonlinna Suomalainen Ritva Pärnänen Heikki/1. vpj. Savonlinna Iskala Jonna Seppänen Ulla/2. vpj. Savonlinna Ronkanen Onni Auvinen Matti Savonlinna Valjakka Markku Backman Anja Muhonen Raimo Savonlinna Punkaharju Pasanen-Harju Virve Laamanen Jari Kautonen Tuomo Enonkoski Klemettinen Helvi Pitkonen Ari Kerimäki Matilainen Jouni Ralli Kaisa Sulkava Reponen Sanna Seutuhallitus kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 145 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli seutujohtaja. Kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimi hankesihteeri. Hankintapäällikkö oli mukana kokouksissa asiantuntijajäsenenä tarvittaessa. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta valittiin toimikaudeksi

8 8 (66) Tarkastuslautakunnan kokoonpano ( ) on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Puhakka Seppo Punkaharju Virtanen Hilkka Sulkava Nykänen Hannu Savonlinna Penttinen Oiva Savonlinna Nousiainen Olavi Kerimäki Röpelinen-Pitkänen Carita Savonlinna Tuunanen Aune Punkaharju Nousiainen Kari Savonlinna Virta Leila Sulkava Luostarinen Jarmo Savonlinna Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2011 aikana 6 kertaa ja käsitteli yhteensä 31 asiaa. Tämän lisäksi tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa työkokoukseen. Seutuvaltuuston valitsemana JHTT -yhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tilintarkastajana oli JHTT Elina Hämäläinen, joka toimi myös tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tilintarkastaja tarkasti vuoden 2011 aikana seuraavat EU-hankkeet: Eastwood hanke Keskisen Saimaan Retkiluistelu hanke Savonlinnan seudun Koheesio- ja kilpailukykyohjelma hanke Waterways Forward Interreg IV C hanke, 2 tarkastusta Lisäksi Etelä-Savon maakuntaliitto on rahoittajaviranomaisena suorittanut paikanpäällä tehtävän hanketarkastuksen seuraavista hankkeista: Savonlinnan seudun osaamiskeskusohjelma/matkailun ja elämystuotannon klusteri hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymän tilivelvollisia ovat Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutuhallitus ja seutujohtaja. Vuoden 2011 käytännön mukaan, tarkastuslautakunnan pyynnöstä kuntayhtymän vaikuttavuutta ja tehtyjä toimenpiteitä on itse arvioitu toimintakertomusosassa arviointiasteikolla Työvaliokunta Työvaliokunnan muodostavat peruskuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto. Työvaliokunta vastaa kuntayhtymän operatiivisesta konsernijohtamisesta elinkeinostrategian mukaisesti. Kuntayhtymän organisaatio kytkeytyy peruskuntien hallinto-organisaatioihin seutuhallituksen ja sen asettaman kunnanjohtajien työvaliokunnan kautta. Yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) on kokouksessaan määritellyt työvaliokunnan tehtävät seuraavasti: Työvaliokunta käsittelee valmistelevasti yhtymähallitukseen esiteltävät asiat Toimii kanavana, jonka kautta kunnissa esiin nousevia kehittämisideoita tuodaan seudulliseen valmisteluun

9 9 (66) Kehittää ja edistää seudullista ajattelua Toimii tarvittaessa hallituksen tekemien päätösten "toimeenpanijana" Toimii väylänä tiedottaa kuntayhtymän asioista kuntiin Kunnanjohtajatyöryhmä ei käsittele kaikkia hallituksen listalla olevia asioita, vaan keskittyy visiointiin, strategioiden linjauksiin ja seutuyhteistyön kannalta suuriin asioihin (yhtymähallitus ) Työvaliokunnan kokoonpano : Varsinainen jäsen Laine Janne pj Tanja Matikainen Jämsen Antti Sami Sulkko, vpj Rannanpiha Kari Koskinen Riitta Juuti Pirkko Pärnänen Heikki Seppänen Ulla Savonlinna Sulkava Enonkoski Punkaharju Kerimäki Etelä-Savon maakuntaliitto sh pj sh 1. vpj sh 2. vpj Kokouksiin on lisäksi kutsuttu asiantuntijajäseninä yrityspalvelujohtaja, Savonlinnan kaupungin kehitysjohtaja ja kaupungin kansliapäällikkö. Asioiden esittelijänä työvaliokunnassa on toiminut seutujohtaja, työvaliokunnan sihteerinä on toiminut hallintopäällikkö. Työvaliokunnan kokouksiin on kutsuttu käsiteltävistä aiheista riippuen myös kuntayhtymään kuulumattomien ympäristökuntien edustajia. Kunnanjohtajien työvaliokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa ja käsitteli 111 asiaa, joista 13 hankehakemusta. Näistä 12 puollettiin ja 1 hankkeesta oltiin sekä puolesta että vastaan. Työvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin edunvalvonta-asioina mm. lentoliikenteen tukemista, Parikkalan rajanylityspaikan perustamista, Metsäkeskuksen alueellistamista, Itä- Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen tulevaisuutta, Savonlinnan TE-toimiston asemaa, hallitusohjelmaan vaikuttamista ja hallitusohjelman kunta-uudistuksen sekä muiden linjausten vaikutuksia seudulle. 1.5 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Vuoden 2011 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 25,65 henkilöä. Vakinaisessa virkasuhteessa oli 3 henkilöä ja toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 17 henkilöä. Määräaikaisia oli 7, josta yhden työaika keskimäärin 15% kokonaistyöajasta. Yhden määräaikaisen henkilön työsuhde oli 50% kokonaistyöajasta. Uusiin määräaikaisiin tehtäviin palkattiin vuoden kuluessa kolme henkilöä: 1 hankesihteeri/ohjaus ja kehittäminen 1 elektroniikka-asentaja/elektroniikan 3K-tehdas 1 projekti-insinööri/elektroniikan 3K-tehdas

10 10 (66) Lisäksi kuntayhtymässä työskenteli kaksi kesätyöntekijää. Henkilöstö sijoittui seuraavasti Ohjaus ja kehittäminen 2,5 1, Hankintatoimi *) 4 2 Yleiset hankkeet Aluekeskusohjelma/Koheesio- 1,5 1, ja kilpailukykyohjelma Yrityspalvelut 9, **) 7 6,5 9 3K-tehdas Yhteensä 25,65***) 26***) 21 21,5 27 *) Hankintatoimesta yksi henkilö virkavapaalla vuonna **) Sisältää: 7 henkeä/savonlinnan seudun yrityspalvelut sekä Savonlinnan Innovaatiokeskuksesta siirtyneet 5 henkilöä, joista osaaikaisia päättyneitä työsuhteita 2 kpl. ***) Huom Savonlinnan Innovaatiokeskuksen fuusio. Henkilömäärästä oli naisia 59 % ja miehiä 41 %. Henkilöstön keski-iäksi muodostui 44,2 vuotta. 1.6 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntayhtymän sisäisen valvonnan toteuttamisessa noudatetaan Savonlinnan seudun kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjetta, jonka yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) on hyväksynyt Sisäinen valvonta on painottunut vuonna 2011 talouden hoitoon. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/taloudenhoito: Kuntayhtymän taloustilannetta on seurattu kuukausittain kustannuspaikkojen vastuuhenkilöiden ja seutuhallituksen toimesta. Rahavarojen käytöstä, saatavista ja maksuliikenteestä on raportoitu Savonlinnan kaupungin taloushallinnon toimesta kuukausittain. Vuoden 2011 alusta kuntayhtymään rekrytoidun hankesihteerin toimenkuvaan kuuluu mm. EU-ohjelmatoimenpiteiden hankehallinto sekä kuntayhtymän ostolaskujen reitittäminen. Mm. näiden tehtäväkokonaisuuksien hoitaminen kuntayhtymän omana toimintona on parantanut taloushallintoa. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/viranhaltijapäätökset: Viranhaltijapäätökset on saatettu seutuhallituksen tietoon mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten päätöstä seuraavan ensimmäisen seutuhallituksen kokouksen esityslistalla. Lisäksi otto-oikeuden toteutumiseksi viranhaltijapäätösraportti on toimitettu seutuhallituksen puheenjohtajan tarkistettavaksi viikoittain. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/asianhallinta: Savonlinnan seudun kuntayhtymälle on laadittu arkistotoimen toimintaohje, joka sisältää yleiset määräykset ja ohjeet arkistotoimen hoidosta ja arkistotoimen organisaatiosta (hyväksytty seutuhallituksessa ). Osa-arkiston muodostajille (hallinto, hankintatoimi, yrityspalvelut, 3K-tehdas) on nimetty arkistovastaavat (seutujohtajan yleinen päätös ) ja tulosalueiden ohjaus ja kehittäminen sekä seudulliset yrityspalvelut asiakirja-aineisto vuoteen 2007 asti on arkistoitu keskitetysti kaupungin päätearkistoon.

11 11 (66) Sisäisen valvonnan toimenpiteet/henkilöstöhallinto: Työilmapiirimittaus on suoritettu joulukuussa 2011 ja kehityskeskustelut aloitetaan tammikuussa Sisäisen valvonnan toimenpiteet/sopimukset: Kuntayhtymän sopimuskantaa on ylläpidetty Dynasty -asianhallintajärjestelmässä. Kuntayhtymää koskevien sopimusten teossa ja päätösten valmistelussa on tarvittaessa käytetty ulkopuolista asiantuntija-apua. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/hankinnat: Tavara- ja palveluhankinnoissa on noudatettu julkisista hankinnoista annettua lakia (1505/92) sekä EU -määräyksiä. Vuonna 2010 laadittu kuntayhtymän hankintaohje on helpottanut hankintojen kilpailuttamista. Mahdollisuuksien mukaan on hyödynnetty jo olemassa olevia sopimuksia seudullisen hankintatoimen kilpailuttamista palveluista/tavaroista. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/projektien valvonta: Meneillään olevien projektien toteumasta on raportoitu seutujohtajan ajankohtaiskatsauksessa sekä työvaliokunnassa että seutuhallituksessa. Hankehallinnointi on vuoden 2011 alusta siirretty kuntayhtymän omaksi toiminnaksi rekrytoimalla kuntayhtymään hankesihteeri. Hankeseuranta on tämän myötä ajantasaistunut ja tehostunut huomattavasti. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/viestintä: Painopiste ollut sisäisessä viestinnässä, lähinnä työyksikkökokouksia käytetty informaatiovälineenä. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/tietojenkäsittely: Edellisen IT-palveluita koskevan sopimuksen päättyessä ko. palvelut on kilpailutettu vuoden 2011 lopulla. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/riskien hallinta: Kuntayhtymän riskienhallinta on keskittynyt kahteen merkittävimpään taloudelliseen kohteeseen: lentoliikenne ja Yritystalo Schauman. Lentoliikenteen osalta riskinä on sopimus lentoyhtiön ja ministeriön kanssa, joka toisaalta mahdollistaa lentoliikenteen Savonlinnan kentälle, mutta jos matkustajamäärät eivät toteudu joutuu kuntayhtymä sopimuksen mukaan kompensoimaan lentoyhtiölle saamatta jääneitä matkustajatuloja. Tiedostettu riski on vuoden aikana toteutunut lentoliikenteen kustannuspaikan alijäämänä ( ,94 euroa). Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalo aiheuttaa Savonlinnan seudun kuntayhtymälle haasteellisen liiketoimintariskin, koska Yritystalon hankintatilanteessa ei ole ollut tietoa talon tulevista käyttäjistä/vuokralaisista ja hankittaessa on ollut tiedossa, että kiinteistön peruskorjaamisen kustannukset ovat noin 5,7 M. Liiketoimintariski on toteutunut kiinteistöyhtiön tappiollisena tilinpäätöksenä ( ,02). Toisaalta Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalon omistus oli välttämätön toimenpide Pääskylahden teollisuusalueen jatkohankkeita ajatellen. Pienessä asiantuntijaorganisaatiossa merkittävän riskin muodostaa henkilöstön kumuloituva erikoisosaaminen, joka ei ole korvattavissa esim. sairastumis- tai työpaikan vaihtotilanteissa. Hallinnon sijaistusjärjestelyt ovat parantuneet huomattavasti hankesihteerin aloitettua työnsä

12 12 (66) Sisäisen valvonnan toimenpiteet/konsernivalvonta: Kuntaliitosvalmisteluista johtuen vuoden 2011 aikana ei ole käynnistetty konsernivalvonnan ohjeistuksen laatimista. Seutuhallitus vastaa seutuvaltuuston päätösten toimeenpanosta ja on katsonut, että kaikki päätökset ovat lainmukaisia. Yleisesti voidaan todeta, että on toimittu sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukaisesti ja valvonnassa ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. 1.7 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 45 3 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 93,1 98,9 Vuosikate/Poistot, % 0,0 570,3 Toimintatuotot/toimintakulut 93,1 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) ,1 toimintakulut(ulkoiset) Vuosikate -% poistoista 0 % 100 * vuosikate poistot 0

13 13 (66) RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 0,0-29,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % -155,6-20,7 Lainanhoitokate -1,1-0,4 Kassan riittävyys, pv 2 0

14 14 (66) Investointien tulorahoitus 0,0 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate ,0 % invest. omahank.meno 0 Investointien omahankintameno: Investointimenot 0 - inv. rahoitusosuudet 0 0 Pääomamenojen tulorahoitus -155,6 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate invest. omahank.meno+antolain.nettolis.+lain.lyh Lainanhoitokate -1,13 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut ,13 korkokulut + lainanlyh Kassavarat ,02 M Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit 0 rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut M 4,19 M Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) Korkokulut Muut rahoituskulut 202 Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 Antolainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) Kassan riittävyys pv 2 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat kassastamaksut

15 15 (66) 1.8 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset muilta Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % -46,1-37,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 85,6 76,9 Kertynyt yli-/alijäämä Lainakanta

16 16 (66) Omavaraisuusaste -46,1 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var ,1 koko pääoma - saadut ennakot Suhteellinen velkaantuneisuus 85,6 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) ,6 käyttötulot Lainakanta M 2,5 M Lainakanta: Vieras pääoma saadut ennakot ostovelat (lyhyt ja pitkä) siirtovelat muut lyhytaikaiset velat liittymismaksut , KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 45 Korkokulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut 202 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikasten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Lyhtyaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman vähennykset Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaistuotot - kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutos

17 17 (66) 1.10 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernivalvonta Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kuntalain 68 a :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Kuntayhtymän konsernitilinpäätös laaditaan kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden liikelaitoskuntayhtymien, joissa kuntayhtymä on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kuntayhtymällä on ollut edustus tytär- ja osakkuusyhteisöjen hallituksissa ja yhtiökokouksissa. Tarvittaessa asioita on käsitelty seutuhallituksessa. Kuntayhtymä on tehnyt täydellisen konsernitilinpäätöksen ensimmäisen kerran vuodelta Takaukset Kuntayhtymä on antanut takauksen Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalolle, euroa. (SV ). Kuntayhtymä on myöntänyt 2 miljoonan euron suuruisen (49% kokonaislainamäärästä) omavelkaisen takauksen Sampo Pankki Oy:lle Punkaharjun kunnan puolesta sen lainan takaisin maksamisesta, jonka kunta nostaa em. pankilta lainatakseen varat edelleen Kiinteistö Oy Punkaharjun Nobelinniemelle (YK ). Toiminta Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalon aloitti toimintansa Tilikauden päättyessä vuokralaisia oli 13 kpl:tta ja tilojen käyttöaste oli noin 31%. Tilikauden tappiota kirjattiin ,02 euroa, myyntisaamisia oli euroa. Kiinteistö Oy Punkaharjun Nobelinniemi toimi vakiintuneesti. Tilojen käyttöaste on 100% ja tiloissa toimii yksi vuokralainen. Liikevaihto oli ,20 euroa ja tilikauden tulos ,23 euroa, ei myyntisaamisia. Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I:n käyttöaste oli 92 %. Tiloissa toimii yksi vuokralainen. Liikevaihto oli ,58 euroa ja tilikauden voitto ,78 euroa, ei myyntisaamisia. Kiinteistö Oy Pieksuunlahden tiloissa toimii yksi vuokralainen. Liikevaihto oli ,00 euroa ja tilikauden tulos 999,71 euroa. Myyntisaamisia oli ,01 euroa.

18 18 (66) SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄN KONSERNITASE SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Kiint. Oy Schaumanintien Yritystalo 100 % Kiint. Oy Punkaharjun Nobelinniemi 49,00 % Kiint. Oy Savonlinnan Satelliittipuisto 1 51,00 % Kiint. Oy Pieksuunlahti 33,33 % KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 45 3 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,7 103,7 Vuosikate/Poistot, % 130,3 7,8 Toimintatuotot/toimintakulut 99,7 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) ,7 toimintakulut(ulkoiset) Vuosikate-% poistoista 130,3 % 100 * vuosikate ,3 poistot

19 19 (66) KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 44,4 0,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,3 0,7 Lainanhoitokate 0 0,3 Kassan riittävyys, pv 11 29

20 20 (66) Investointien tulorahoitus 44,4 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate ,4 % invest. omahank.meno Investointien omahankintameno: Investointimenot inv. rahoitusosuudet Pääomamenojen tulorahoitus -22,3 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate invest. omahank.meno + antolain.nettolis.+lain.lyh Lainanhoitokate 0,00 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut ,00 korkokulut + lainanlyh Kassavarat ,13 M Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit 0 rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut M 4,25 M Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) Korkokulut Muut rahoituskulut Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) Kassan riittävyys pv 11 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat kassastamaksut

21 21 (66) KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Mut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % -20,7-16,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 167,2 169,8 Kertynyt yli-/alijäämä Lainakanta

22 22 (66) Omavaraisuusaste -20,7 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var ,7 koko pääoma - saadut ennakot Suhteellinen velkaantuneisuus 167,2 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) ,2 käyttötulot Lainakanta M 6,0 M Lainakanta: Vieras pääoma saadut ennakot ostovelat (lyhyt ja pitkä) siirtovelat muut lyhytaikaiset velat liittymismaksut , SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Seutuhallitus esittää seutuvaltuustolle, että tilikauden alijäämä ,97 euroa kirjataan yli/alijäämätilille. 2 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2.1 OHJAUS JA KEHITTÄMINEN Ohjauksen ja kehittämisen osalta tavoitteena vuonna 2011 olivat: Tuloksellinen yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa Toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin Yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen Tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Tavoitteet toteutuivat arvosanalla 8,5.

23 23 (66) Keskeiset toimenpiteet: Savonlinnan seudun kuntayhtymä/yrityspalvelut aloitti Puistokatu 1:ssä asiakaspalvelutoiminnan yhdessä Uusyrityskeskuksen, TE-toimiston työnantajapalveluiden, Itä- Savon koulutuskuntayhtymän ja Diges ry:n kanssa. Aiemmin samassa rakennuksessa ovat jo toimineet Savonlinnan Seudun Matkailu Oy ja Karjalan Asiamiestoimisto Consulting Ltd. Yhteisellä toimipisteellä pyritään vahvistamaan kumppanuusorganisaatioiden välitöntä yhteistyötä sekä parantamaan asiakaspalvelua ja yrityspalvelumielikuvan vahvistamista. Kuntayhtymän hallinnoimia kehittämishankkeita ei ole lähtenyt tavoitteisiin nähden riittävästi käyntiin vuonna 2011, koska kuntayhtymän taloutta on jouduttu sopeuttamaan lentoliikenteen tuen syödessä merkittävän osan elinkeinostrategian määrärahoista. Toteuttajaverkoston yhteishankkeissa kuntayhtymä on panostanut oman osansa hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen henkilöresursseina. Vuonna 2011 panostettiin erityisesti seudun yhteiseen edunvalvontaan mm. seuraavissa asioissa: Lentoliikenteen tukeminen Parikkalan rajanylityspaikan perustaminen Metsäkeskuksen alueellistaminen Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden turvaaminen Savonlinnan TE-toimiston aseman turvaaminen tulevaisuudessa Hallitusohjelmaan vaikuttaminen seudulle tärkeissä edunvalvonta asioissa Hallitusohjelman vaikutukset seudulliseen kehittämiseen Vuoden 2011 lopulla kuntaliitosneuvottelujen yhteydessä nousivat esiin vaikutukset myös elinkeinojen kehittämiseen sekä kuntayhtymän tulevaisuuteen. Kuntayhtymä käynnisti yhteistyössä kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa uuden Savonlinnan elinkeinostrategian valmistelun. Hankesihteerin palkkaaminen on ajantasaistanut hankehallintoa ja helpottanut projektipäälliköiden työskentelyä sekä parantanut talousohjausta. Kuntayhtymän arkistotoimen järjestäminen saatettiin loppuun vuoden 2011 aikana. Suoritettiin henkilöstötyytyväisyyskysely ja saatujen tulosten perusteella henkilöstön työtyytyväisyyden kehittämiskohteiksi on valittu seuraavat asiat: Työnjaot ja vastuut toimivat toimintayksikössä Muutostilanteisiin varautuminen Henkilöstön omat ideat palvelun laadun parantamiseksi ja vahvuuksien vahvistamiseksi

24 24 (66) Toimintaympäristöä parantavat kumppanuushankkeet Kuntayhtymän edustajat ovat osallistuneet useisiin toteuttajaverkoston seudullisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohjaus- ja työryhmiin ja näin varmistaneet, että hankkeissa pyritään ja sitoudutaan seudullisen elinkeinostrategian tavoitteisiin. Osassa hankkeissa kuntayhtymä on osarahoittaja ja edesauttanut yksityisen/muun rahoituksen järjestymistä. Savonlinnan seudun aluerakennemallityö käynnistyi loppuvuonna Suunnittelualueen kuntia on seitsemän: Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Heinävesi, Puumala ja Rantasalmi. Sulkava jäi työstä pois. Parikkalan ja Kesälahden edustajat kutsuttiin tavoitetyöpajaan tarkkailijoiksi. Rakennemallihankkeen hallinnoija on kuntayhtymä ja asiantuntijaohjaus on Savonlinnan kaupungin tekniseltä toimialalta. Rinnakkain, mutta erillisinä hankkeina seudulle laaditaan liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelmat, joiden valmistelussa on omat asiantuntijatoimistot. 2.2 ELINKEINOPOLITIIKKA Savonlinnan seudun elinkeinopolitiikan strategiset päämäärät ovat seuraavat: Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellness-palvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää Bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla Valtuustoon nähden sitova tavoite elinkeinopolitiikan osalta vuonna 2011 oli: Savonlinnan seudun kehitys kärkitoimialoilla teknologia, matkailu ja puunjalostus on parempi kuin Itä-Suomen kehitys. Mittarina käytetään yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja työvoiman kehittymistä.

25 *) (66) Väkiluku Väkiluku *) ennakkotieto Seudun työttömyysprosentti % Yritystukien määrä (kpl)

26 (66) ELY-keskuksen myöntämät yritystuet ( ) Savonlinnan seudulla Huom. Valtion budjettirahoitus on pienentynyt tarkastelukaudella merkittävästi TOIMINTA JA TULOKSET 2011 Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset/itä-savon Uusyrityskeskus ry Tavoitteet 2011: Seudun elinvoimaisuuden parantuminen uusien elinkelpoisten yritysten ja uusien työpaikkojen avulla. Tavoitteet toteutuivat arvosanalla 9,5. Keskeiset toimenpiteet: Neuvonnassa kävi 352 asiakasta, joista uusia aloittavia 236 kpl. Uusia yrityksiä perustettiin Uusyrityskeskuksen kautta 143 kpl. Nousua edellisestä vuodesta oli 16%. Talousalueen koko yritysperustanta vuonna 2011 oli 173 kpl, joten osuudeksi kokonaisperustannasta tuli 83%. Uusia työpaikkoja syntyi tätä kautta 230 kpl, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 19%. 0-2 vuotiaita yrityksiä kontaktoitiin 138 kpl, joista jatkoneuvontaan/kehityshankkeisiin ohjattiin 17 yritystä. Koulutus- ja luentotilaisuuksia järjestettiin 19 kpl, joihin osallistui 285 henkilöä. Sukupolvenvaihdoksissa autettiin 7 yritystä, joihin löydettiin jatkajat. Tätä kautta työpaikkoja säilytettiin 45 kpl. Vuosi Perustettu yhteensä UYK avulla perustetut % Osuus Yhteensä