Omatoiminen metsänhoito kannattaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omatoiminen metsänhoito kannattaa"

Transkriptio

1 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 3/2014 Omatoiminen metsänhoito kannattaa Kari Wuolijoki: Uusi metsälaki tarjoaa lisää mahdollisuuksia metsänomistajalle

2 Johtaja Mikko Kylävainio Jalostus antaa uusia mahdollisuuksia Keiteleen asiakaslähtöiseen toimintatapaan Suomessa tuotetaan tänä vuonna 11 miljoonaa kuutiota sahatavaraa, josta noin kaksi kolmasosaa menee vientiin. Jalostettujen puutuotteiden osuus Suomen sahatavaran viennistä on tällä hetkellä vain prosenttia, lisäksi kotimarkkinamme on verrattain pieni. Näyttää kuitenkin siltä, että jalostettujen puutuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti nopeammin kuin perinteisen sahatavaran kulutus. Myös kotimaan markkinoilla puukerrostalojen rakentaminen lisääntyy vahvasti, mikä enteilee puutuotteiden kysynnän myönteistä kehitystä. Puu on erittäin kilpailukykyinen ja ekologinen rakennusmateriaali kaikkeen rakentamiseen. Keitele Wood Products Oy jalostaa suomalaista puuta liimapuuksi ja höylätyiksi puutuotteiksi. Jalostaminen on ollut luontainen jatko asiakaslähtöiselle sahaustoiminnallemme. Keitele Groupin tavoitteena on jalostaa puolet valmistamastaan sahatavarasta puutuotteiksi. Jos koko Suomen sahateollisuus pyrkisi samaan, maastamme voitaisiin toimittaa vuosittain noin kolme miljoonaa kuutiota enemmän jalostettuja puutuotteita. Tämä kasvattaisi alan vientituloja jopa 500 miljoonaa euroa vuosittain ja synnyttäisi jopa uutta työpaikkaa puutuoteteollisuuteen. Puun jalostaminen asiakkaan tarpeiden mukaan alkaa jo hakkuutyömaalla, jossa jalostuksen tarpeet otetaan huomioon ja tukit katkotaan asiakkaiden tilausten mukaan. Tämä on myös metsänomistajan etu, sillä puutuotteiksi jalostaminen tekee mahdolliseksi myös perinteistä tukkipuuta lyhyemmän ja pienemmän puun käytön Keiteleen sahalaitoksilla ja auttaa ylläpitämään tasaista puunkäyttöä. Jalostamalla sahatavarasta puutuotteita voidaan asiakkaille tarjota ratkaisuja, jotka antavat heille parhaan mahdollisen taloudellisen lopputuloksen ja puulle mahdollisesti kokonaan uusia käyttökohteita. Jalosteiden kompakti muoto ja koko avaavat ovia sellaisillekin vientimarkkinoille, jonne perussahatavaraa ei kannata korkeiden rahtikustannusten takia viedä. Keiteleen jalostetuista puutuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin. Toimitamme liimapuuta ja höylätavaraa paljon esimerkiksi alan kilpailuimmille markkinoille Japaniin, jossa tuotteiden kilpailukyky ja laatu on oltava joka suhteessa kunnossa. Japanissa on pitkät puurakentamisen perinteet ja se on eräs maailman suurimmista puurunkoisten omakotitalojen markkinoista. Keitele Groupin viimeisin suuri jalostusinvestointi on huippumodernin puutuotetehtaan rakentaminen Lappi Timber Oy:n sahan välittömään yhteyteen Kemijärvelle. Sahan tuotantoprosessiin saumattomasti yhteen liitetty puutuotetehdas antaa mahdollisuuksia laajentaa jalostettujen tuotteidemme tuotevalikoimaa ja lisää merkittävästi pohjoisen Suomen sahaus- ja jatkojalostuskapasiteettia. Kauaskantoisella investoinnilla on myönteinen vaikutus alueen työllisyyteen ja puukauppaan. n Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Grano, 2014 Kannen kuva: Hannu Miettinen. Jalostettuja tuotteita ja uusia innovaatioita Neljännesvuosisata toimivaa yhteistyötä...4 Varmaa ja pitkäaikaista puukauppaa Esittelyssä Kemijärven tiimi...10 Tuottavaa puukauppaa tehokkaalla toiminnalla Höyläämön monitoimimies...13 Omatoiminen metsänhoito kannattaa Metsä tuottaa terveyttä Keitele Forestin hankinta-alueet Metsäala vahvistuu Jalostettuja tuotteita ja uusia innovaatioita Metsäteollisuuden trendejä tällä hetkellä ovat vahvan perusmetsäteollisuuden sahatavara mukaan lukien osuus, tuotteiden korkea jalostusaste uusine biotaloustuotteineen sekä biopolttoaineiden käytön kasvu. Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) tukee metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista. Metsäala on Suomen taloudelle erittäin keskeinen, sillä metsä on nyt ja jatkossakin meille tärkeämpi raaka-aineen ja tuotannon lähde kuin millekään muulle Euroopan maalle. Koko metsäklusterissa on lähes työpaikkaa. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on noin 20 miljardia euroa vuodessa ja sen tuotteiden osuus on noin viidennes koko tavaraviennin arvosta. Ala tuottaa myös noin 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Suomen metsien vuotuinen kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiota. Tästä vain vä- Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo johti Team Finlandin vienninedistämismatkaa Shanghain kansainvälisillä Furniture China messuilla. Kuva: Kari Perttilä 2 3

3 hän yli puolet jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Metsäalan toimintaa tehostetaankin ja uudistetaan nyt samanaikaisesti. Perinteisen metsäalan rinnalle kehitetään myös uutta metsäbiotaloutta. Hyvinä peruskivinä ovat suomalainen metsäosaaminen ja kehittynyt tuotanto, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Reima Sutinen sanoo. Uusia ideoita ja vientiponnisteluja Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) edistää osaltaan metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista. MSO lisää tavoitteidensa mukaisesti puurakentamista, puun käyttöä, alan vientiä sekä uutta biotalouden liiketoimintaa. Ohjelmakausi jatkuu syyskuun loppuun 2015 saakka. Kansainvälistymiseen tähtäävässä Team Finland -ohjelmassa ovat sahateollisuuden viennin kehittäjinä työ ja elinkeinoministeriön lisäksi Finpro ja Suomen Sahat. Tavoitteena on kartoittaa ja saada alan uusia markkinoita ja siten kasvattaa vientiä. Muun muassa Kiinaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Team Finland esimerkiksi järjesti viime syyskuussa vienninedistämismatkan Shanghaihin kansainvälisille Furniture China messuille. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon johtamaan suomalaisdelegaatioon kuului 12 alan järjestön ja yritysten edustajaa. saalta taas esimerkiksi Kiinassa ja Egyptissä kysyntää on. Suomalaiset sahatavaran viejät ovat panostaneet Kiinan markkinoille. Suomalaisen ja myös ruotsalaisen sahatavaran etuna siellä on parempi laatu moniin muihin toimittajiin verrattuna. Perinteistä sahatavaraa menee nyt kaupaksi kohtalaisen hyvin, samoin liimapuuta esimerkiksi Japaniin. Venäjän tilanne ei ole suoranaisesti vai- Kuva: Kari Perttilä Tuotepäällikkö Pekka Väätäinen esitteli Keitele Forestin näkemyksiä Shanghain messuilla. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Reima Sutinen korostaa, että suomalainen laatu ja jalostusasteen kasvattaminen ovat sahatavaran valmistajien valtteja vientimarkkinoilla. Puurakentamiseen uutta puhtia Suomalaiset sahat valmistavat ja markkinoivat korkealaatuista sahatavaraa maailmanlaajuisesti, ja sahojen tuotannosta menee kaksi kolmasosaa vientiin. Sahatavara tuotti Suomelle 1,4 miljardia euroa nettovientituloja vuonna Rakentamisvauhti on monissa maissa esimerkiksi Keski-Euroopassa vähentynyt, toikuttanut alan näkymiin. Sutinen muistuttaa, että puun käyttö myös kerrostalojen rakentamisessa on kasvussa. Vuonna 2015 asuinkerrostalojen rakentamisessa puutalojen osuus markkinoista on jo kymmenen prosenttia. Myös puusiltojen rakentaminen lisääntyy, ja siinä erityisesti liimapuun osuus on merkittävä. Biotalous kasvaa kohisten Puuta käytetään yhä enemmän erilaisten tuotteiden raaka-aineena. Esimerkiksi viskoosin kysyntä kasvaa ja tekstiilikuituja saadaan puusta. Suomi on Euroopan kärkijoukoissa metsäbiotalouden kehittäjänä, ja sahateollisuudella on merkittävä osuus tässä kehitystyössä. Kovana kilpailijana meillä on tälläkin alalla Ruotsi. Paperiteollisuuden viime vuosien alasajo Suomessa on tietenkin synkistänyt niin alan toimijoiden kuin perinteisten teollisuuspaikkakuntien päättäjien ja veronmaksajien mieliä laajemminkin. Valoakin pimeyteen on toisaalta välkähtänyt: Jo pelkkä uutisointi Äänekoskelle ja Lappeenrantaan tulevista uusista tehdasinvestoinneista on nostanut koko toimialan henkeä. Kun nuo hankkeet ovat toiminnassa, niiden tulokset ja heijastusvaikutukset ovat suuret, Sutinen huomauttaa. n Neljännesvuosisata toimivaa yhteistyötä Pertti Murtorinne on tehnyt puukauppaa Keitele Forestin kanssa jo 25 vuoden ajan. Metsänomistaja on tyytyväinen hyvin sujuneeseen ja tuottoisaan yhteistyöhön. Pertti Murtorinteen yhdessä poikansa kanssa omistamaan maatilaan Kiuruveden Rytkyn kylässä kuuluu noin 95 hehtaaria metsää ja 36 hehtaaria peltomaata. Tilalla kasvatetaan viljaa ja kuivaheinää. Metsä on tilalle merkittävä tulonlähde. Suurin osa metsästä on vanhoja perintömetsiä, mutta hehtaaria on ostettu myöhemmin, Murtorinne esittelee. Metsätöitä ja luontoelämää Murtorinteen metsät ovat metsätalouteen hyvin sopivia mustikkatyypin metsiä, jotka tuottavat pääasiassa kuusitukkia. Metsästä on taimikkoa tällä hetkellä hehtaaria. Raivauksista syntyvää puuta käytetään tilalla polttopuuna. Harvennukset ja taimikonhoidot olen tehnyt pääasiassa itse, samoin istutukset ovat omaa työtä. Maanmuokkauksen ostan alan yrittäjältä, kertoo Murtorinne, joka itse on suorittanut myös metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Keitele Forestin katkontamenetelmillä tukkipuun saanto on hyvä. Metsänomistajan huolena ovat sivuteiden huono kunto sekä syyskelirikkojen lisääntyminen. Myös myrsky- ja hyönteistuhojen vaara tuntuu vuosien kuluessa kasvaneen. Murtorinteen mukaan runkohinnoittelun yleistyminen olisi myyjän kannalta hyvä ja selkeä asia, ja ostaja saisi katkoa rungon parhaalla katsomallaan tavallaan. Myös energiapuukaupan selkeä kehittäminen olisi nyt tärkeää, se hyödyttäisi monia tahoja. Murtorinne harrastaa metsätöiden lisäksi muutenkin liikkumista luonnossa. Marjastus sekä vaellukset Lapissa kuuluvat säännöllisesti hänen harrastusohjelmaansa. Tehokkuus tuo tulosta Kiinnostusta on myös ostaa lisää metsää, jos palsta on sopivalla etäisyydellä ja hinta on asiallinen. Tällä hetkellä vaikutelma on se, että metsämaan hinta on melko korkealla. Murtorinne on tehnyt puukauppaa Keitele Forestin kanssa noin 25 vuotta, ja toki muitakin yhteistyökumppaneita on matkan varrella ollut. Keitele Forestin katkontamenetelmillä tukkipuun saanto on hyvä. Pidän tärkeänä, että metsäkoneenkuljettajat ovat ammattitaitoisia, mikä ovat metsänomistajan kannalta merkittävä asia. Myös tukin hinta on pitänyt hieman paremmin pintansa kuin kuitupuun hinta, Murtorinne korostaa. n 4

4 Vuoden 2014 alusta voimaan tullut uusi metsälaki tarjoaa lisää mahdollisuuksia metsänomistajalle. metsäpäällikkö Kari Wuolijoki Varmaa ja pitkäaikaista puukauppaa Keitele Forest Oy:n puukaupan tavoitteena ovat pitkäaikaiset ja kestävät asiakassuhteet. Käytössä on metsänomistajan kannalta edulliset, lyhyet tukkien katkontapituudet ja läpimitat. Puuraaka-aine käytetään erittäin tarkasti, joten metsänomistaja saa yhteistyön tuloksena hyvän puukauppatilin. Vuonna 2015 yhtiön puunostot kasvavat selvästi. Keitele Forest Oy ostaa ensisijaisesti tukkivaltaisia leimikoita. Päätehakkuut ja varttuneiden kasvatusmetsien harvennushakkuut ovat yhtiölle tärkeitä ostokohteita, sillä niistä saadaan yhtiön sahojen tarvitsemaa hyvälaatuista tukkipuuta. Tukkipuun ja kuitupuun kantohintojen ero on vain kasvanut viime vuosina, joten metsänkasvatuksessa kannattaa keskittyä tukkipuun tuottamiseen. Metsänomistajan kannattaa tehdä harvennushakkuut ajoissa, jotta metsästä saadaan paras tukkipuutuotos. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut uusi metsälaki tarjoaa lisää mahdollisuuksia metsänomistajalle. Varttuneiden kasvatusmetsien harvennushakkuissa suosittelemme metsänomistajille yläharvennusta, mikä oikein toteutettuna lisää tukkipuun tuotosta koko kiertoajan mittaan ja parantaa metsätalouden kannattavuutta, Keitele Forest Oy:n metsäpäällikkö Kari Wuolijoki sanoo. Myös metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu. Monet metsänhoitoyhdistykset ovat tulossa puunkorjuuseen ja puutava- Metsänomistajan kannattaa tehdä harvennushakkuut ajoissa ja keskittyä tukkipuun kasvattamiseen, Kari Wuolijoki kannustaa. 6 7

5 Pystymme jalostamaan puuta erittäin tehokkaasti ja hyödyntämään tukkipuun luontaiset laatuominaisuudet. ratoimituksiin ryminällä mukaan turvatakseen yhdistyksen rahoituspohjaa. Keitele Forestin puunhankinnan selkäranka on joka tapauksessa pystykaupat ja yhteistyö metsänomistajien kanssa. Wuolijoki muistuttaa, että Keitele Forest Oy palvelee metsänomistajaa tarvittaessa myös metsänhoidon ja metsäpalveluiden osalta. Tukki tarkasti talteen Keitele Forest Oy haluaa olla entistä aktiivisempi puunostaja. Tavoitteena ovat pitkäaikaiset ja kestävät asiakassuhteet. Se mikä luvataan, myös pidetään Toimintamme ja toimialueemme ovat merkittävästi laajenemassa. Meillä on tämän vuoksi tullut kaksi keskeistä haastetta lisää: Miten tavoitamme metsänomistajat uudella toimialueellamme? Miten saada metsänomistajat vakuuttuneiksi siitä, että tukkipuun katkontamme on todellinen, rahanarvoinen etu? Pystymme jalostamaan puuta erittäin tehokkaasti ja hyödyntämään tukkipuun luontaiset laatuominaisuudet. Esimerkiksi Väli-Suomessa Keiteleen ja Alajärven sahojen hankinta-alueella kasvavat lujuusominaisuuksiltaan maamme parhaat puut. Pohjoisessa Kemijärvellä tehdään vastaavasti sellaisia lopputuotteita, joissa parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetään pohjoisen männyn tasalaatuisuus ja tiheäsyisyys, Wuolijoki esittelee. Metsänomistajan kannattaakin kiinnittää huomiota yksikköhinnan lisäksi myös puun katkonnassa käytettäviin pituus- ja läpimittaerittelyihin. Keitele Forest Oy:n katkonnassa on käytössä monipuoliset ja metsänomistajan kannalta edulliset tukkien pituudet ja läpimitat. Puukauppa sujunut hyvin Puukauppojen hintataso on ollut jo pitkään varsin vakaa. Puuta on tullut hyvin tarjolle, mistä voidaan kiittää metsänomistajia. Yhteistoiminta yhtiön ja puunmyyjien kesken tuntuukin sujuvan mutkattomasti Wuolijoen mukaan Keitele Forestin puunostot kasvavat selvästi vuonna Keiteleelle ostetaan yli kuutiota, Kemijärven tehtaalle noin ja Alajärvelle noin kuutiota. Koko puumäärän lisäys tähän vuoteen on mäntyä. Yhtiön mäntytukin käyttö on vuosi vuodelta kasvanut. Kari Wuolijoki arvio, että trendi jatkuu samansuuntaisena myös tulevaisuudessa. Hyvälaatuinen mäntytukki on Suomen kilpailuvaltti. Metsänuudistamisessa on suosittu viime vuosikymmenet liikaa kuusta männyn kustannuksella. Korkeintaan puolet istutusmääristä saisi olla kuusta, kun määrä on ollut noin 90 prosenttia. Kuusta on istutettu liian karuillekin maille, mistä aiheutuu metsänomistajalle tuottotappioita. Piristystä pohjoiseen Keitele-ryhmään kuuluvan Lappi Timber Oy:n tulo Kemijärvelle on moniin vuosikymmeniin merkittävin metsäteollisuusinvestointi Lappiin. Sillä on huomattava vaikutus alueen metsätaloudelle: Puun kysyntä kasvaa, tukkien kuljetusmatkat lyhenevät ja metsätalouden kannattavuus paranee. Lisäksi Kemijärvellä sahataan myös sen kokoista puuta, jota monet yhtiöt hakkaavat kuitupuuksi. Investointi kokonaisuudessaan merkitsee alueen elinkeinoelämälle vuosittain 50 miljoonan euron lisätuloja. Toivomme, että Lapin metsänomistajat tarjoavat puuta myyntiin ja ottavat yhteistyön Lappi Timberin ja Keitele Forestin kanssa sydämenasiakseen, Wuolijoki sanoo. Wuolijoki kertoo, että Lapin metsät on uudistettu ja hyvin hoidettu. Nuoria, täystiheitä kasvavia männiköitä on paljon. Metsät ovat hyvää vauhtia järeytymässä ja kasvusta suuri osa on tukkipuuta. Lapin metsissä hakkuumahdollisuudet ovat merkittävästi lisääntymässä, joten metsänomistajienkin kannalta Lappi Timberin saha ja kasvava tukkipuun kysyntä on tervetullutta. Itselleni oli yllätys, miten hyvin nuoret ja keski-ikäiset männiköt pohjoisessa kasvavat. Siellä metsien sopiva ensiharvennusikä on 35 vuotta, kun se esimerkiksi Keski-Suomessa on 30 vuotta. Metsää hoitamalla ja harventamalla tukkipuutuotos on Lapissakin merkittävästi isompi kuin mitä se on aikoinaan luonnonmetsissä luontaisesti ollut. n Kari Wuolijoki liikkuu luonnossa mielellään myös vapaa-aikanaan, harrastaa metsästystä ja hoitaa monipuolisesti omia metsiään. 8 9

6 KEMIJÄRVEN TIIMI Pohjoisen puukaupan voimamiehet Teemu Pohjolan alueeseen kuuluvat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski ja osa Sallan kunnasta. Alue on tuttu entuudestaan, koska työskentelin aiemmin samoilla alueilla Lappipaneli Oy:n palveluksessa. Metsäalalla minulle on kertynyt yhteensä jo 35 työvuotta, Pohjola kertoo. Metsät ovat Pohjolan alueella mäntyvaltaisia ja sopivaa puuta on riittävästi. Maastot ovat varsin vaihtelevia ja osin haasteellisiakin puunkorjuun kannalta. Puukauppa kävi erityisen vilkkaana elo-syyskuussa, vuodenvaihde on hiljaisempaa ja sitten taas keväämmällä alkaa vauhti lisääntyä. Varmaa tuossa aluksi oli pientä myyntipatoutumaakin, mutta nyt kauppojen määrä on sekin huomioon ottaen hieman tasaantunut, Pohjola kuvailee. Pohjola kertoo, että Keitele Forestin suunnitelmat on Lapissa otettu vastaan myönteisesti, onhan uudella toimijalla iso aluetaloudellinen merkitys. Pohjolan perheeseen kuuluu vaimo sekä kaksi aikuista, Helsingissä asuvaa lasta. Pohjola harrastaa telemark-hiihtoa, kuntoliikuntaa, matkamoottoripyöräilyä, paritanssia sekä viehekalastusta. Tiet ja syyssäät huolettavat Myös hankintaesimies Petri Tolonen tekee puukauppa laajalla alueella. Rovaniemi, Kittilä ja Sodankylä sekä Ylitornion ja Pellon itäosat ovat miehen työreviiriä. Hankinta-alueen metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mikä on Hankintaesimiehet Antti Syrjälä (vas.), Teemu Pohjola ja Petri Tolonen vastaavat Lappi Timberin puunhankinnasta. hyvä, sillä Lappi Timberin saha käyttää pääsääntöisesti mäntytukkia raaka-aineena. Tarkalla apteerauksella sahapuu saadaan mahdollisimman hyvin talteen, Tolonen sanoo. Metsänomistajina Tolosen alueella on pääasiassa yksityishenkilöt. Joukkoon kuuluvat niin kaupunkilaisomistajat, tilanomistajat kuin kuolinpesät. Kaikki metsänomistajat ovat kiitelleet puunjalostusalan uuden toimijan tuloa pohjoiseen. Ounasjokivarresta kotoisin olevan Tolosen työuraan kuuluu 15 vuoden jakso puutavara-auton ajoa, joten sekin puoli metsätaloudesta ja metsänkorjuusta on tullut aikoinaan tutuksi. Myös hän on työskennellyt Lappipanelissa. Entistä tukkirekan kuljettajaa huolettaa koko valtakunnan metsätalousväen yhteinen pulma eli metsäautoteiden ja paikallisteiden huono kunto. Myös viime vuosien syyskelirikot laittavat pohtimaan, onko hankala kelitilanne jatkossa yhä yleisempi. Tolonen harrastaa juoksua, hiihtoa, kuntosalia sekä metsänhoitoa. Vaimo jää silloin omiin harrastuksiinsa, kun Tolonen ja hänen 15-vuotiaan poikansa lähtevät yhdessä metsälle tai ajelemaan moottorikelkalla. Metsien hoito tuottaa tulosta Kuusamossa asuva hankintaesimies Antti Syrjälä vastaa Keitele Forestin puukaupoista Posion, Ranuan ja Etelä-Sallan alueella. Koko Kemijärven tiimin alue on pääasiassa mäntymetsää, jossa säännöllisen hoidon ja harvennusten vaikutus näkyy hyvänä puunkasvuna hoitamattomiin metsiin verrattuna. Taimikoiden hoitoihin ja ensiharvennuksiin pitäisi vielä lisätä voimavaroja, Syrjälä kertoo. Uusi pohjoinen puunjalostustoimija on herättänyt ansaittua kiinnostusta metsänomistajissa ja muillakin tahoilla. Vastaanotto on ollut hyvä ja puukauppaa on tehty ihan mukavasti. Tällä alueella on monenlaisia metsänomistajia, kuten yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhteismetsiä ja yhteisöjä. Syrjälä harrastaa vapaa-aikanaan moottorikelkkailua, metsästystä ja kalastusta. Perheeseen kuuluvat vaimo, 15-vuotias tytär ja 13-vuotias poika. n Anja ja Pekka Kasurisen metsät ovat mäntyvoittoisia maita, ja aktiivinen metsänhoito tuottaa puuta hyvin. Tuottavaa puukauppaa tehokkaalla toiminnalla Lappi Metsänomistaja Pekka Kasurinen Sodankylästä on tyytyväinen Lappi Timberin tuloon pohjoisten puuvarojen jalostajaksi. Odotuksena hänellä on hyvä tukkipuusaanto, entistä tuottavampi puukauppa sekä mutkaton ja joustava yhteistyö. Ensimmäisestä puukaupasta on jo sovittu. Sodankylän Orajärven kylässä asuva Pekka Kasurinen omistaa yhdessä vaimonsa Anjan sekä veljensä Eljaksen ja hänen vaimonsa Aulin kanssa kiinteistöyhtymän, jolla on metsää lähes sata hehtaaria. Lisäksi kummallakin perheellä on omia metsämaita noin 200 hehtaaria. Kasuristen metsät ovat pääosin sukumaita ja lisäksi he ovat ostaneet metsää. Pekka Kasurinen on myös työn- Timberin tulo Kemijärvelle on kyllä ollut ehdottoman tervetullut uutinen

7 Kun Monipuolinen työnkuva Varastoesimiehen nimikkeestä huolimatta työtä riittää monissa eri työpisteissä, mikä on mielestäni ihan hyvä asia. Työpäivä on välillä hyvinkin monipuolinen ja haastavakin, mutta se sopii minulle hyvin, Lemettinen kuvailee. Jatkojalostuksessa on neljä erilaista tuotantolinjaa sekä nippusaha-asema. Tuotantotavoitteena on höylälinjastossa jokaisen tuotantovuoron aikana 165 kuutiota valmista jalostettua höylätavaraa, kuten runkotavaraa, sisustuslautaa, paneelia ja ponttilautaa. Tuotannosta pääosa menee satamassa tehtävän kontituksen kautta vientimarkkinoille. Lemettisen työhön kuuluvat esimerkiksi tuotantosuunnitelman kohdentaminen eri tuotantoeriin ja toimituksiin sekä siihen sisältyvän kontituksen suunnittelu. Lemettinen varmistaa tuotantosuunnitelmassa olevan raaka-aineen saannin asiakassä puolesta metsämiehiä, sillä hän työskentelee metsätalousinsinöörinä metsänhoitoyhdistyksessä. Eljas on puolestaan hankintaesimiehenä Koskitukilla. hankintaesimiehetkin ovat vanhoja tuttuja, päätimme tehdä kaupat. tuslohkon osalta. Puumäärä on noin 300 kuutiota. Lappi Timberin aloittama sahaus- ja jalostustoiminta Kemijärvellä kiinnostaa meitä kovasti, ja kun hankintaesimiehetkin ovat vanhoja tuttuja, päätimme tehdä kaupat. On kiinnostavaa nähdä, miten kau- Myönteistä kehitystä Kasuristen yhtymä teki puukaupan Lappi Timberin kanssa muutaman hehtaarin uudisdottoman tervetullut uutinen. Myönteisiä talousvaikutuksia on varmasti metsänomistajien toiminnan lisäksi kuljetusyrityksille ja muillekin toimijoille oikeastaan koko maakunnalle. Kun kuulin Lappi Timberin suunnitelmista ensimmäisen kerran, itsekin hieman venytin tuota leimikon tekoaikataulua. Aktiivista metsänhoitoa Kasurinen kertoo tekevänsä metsänhoitotöitä aina itse, kun vain ehtii. Taimikkojen hoidon hän on kuitenkin yleensä antanut metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi. Lähitulevaisuuden tehtävinä on tiedossa yhtymän metsässä kymmenisen hehtaaria ja omassa metsässä 20 hehtaaria taimikonhoitoa. Kasurinen teki uusimman puukaupan pystykauppana, ja korjuun hoitaa Lappi Timberin urakoitsijan konemiehet. Toivon tietysti, että leimikoista saadaan mahdollisimman pat hoidetaan ja millaista tavaraa sahalta tulee ulos. Luotan kyllä täysin näiden alan ammattilaisten tekemisiin, Pekka Kasurinen sanoo. Kasuristen metsän ovat Keski-Lapin mäntyvoittoisia maita. Jos metsä on hyvin hoidettu, on vuosittainen kasvu sielläkin kuutiota hehtaarilta. Se on kova luku, mutta osoittaa, että aktiivinen metsänhoito tuottaa puuta hyvin myös pohjoisemmassa Suomessa. Hirvet ovat tosin joskus olleet Kasurisenkin taimikoiden riesana, mikä tietysti aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Vaikka metsän kasvu on suhteellisen hyvää, Kasurisen mukaan pohjoisessa on oltava metsänomistajalla aika paljon metsäpinta-alaa, jotta tuottoakin tulee. Lisäksi tähän asti myös raakapuun pitkän kuljetusmatkat ovat vähentäneet metsänhoidon kannattavuutta. Lappi Timberin tulo Kemijärvelle on kyllä ollut ehpaljon sahapuuta ja vastaavasti kuitupuuta vain vähän. Metsäkoneenkuljettajat ovat kyllä ammattimiehiä ja luotan heidän taitoonsa. Teemme varmaan jatkossakin metsäkauppaa Lappi Timberin kanssa, kun meillä on sopivia leimikoita kaupantekoon. Elämää luonnon helmassa Kasurisen suku on alun perin lähtöisin Pohjois-Savon Pielavedeltä. Pekka Kasurinen on syntyjään pohjoisen poikia ja hänelle luonto ja luonnonläheisyys ovat aina olleet tärkeitä asioita. Asuimme pitkään Sodankylän kirkonkylässä, mutta muutimme Orajärvelle järvenrantatontille kolme vuotta sitten, luonnon helmaan vaimon kotitilalle. Harrastamme hirvenmetsästystä, kasvatamme karjalankarhukoiria, kalastamme ja marjastamme, joten tämä on ihanteellinen asuinpaikka, Kasurinen esittelee. n Höyläämön monitoimimies Varastoesimies Marko Lemettinen toimii monitoimimiehenä Keiteleen tuotantolaitoksen jatkojalostusosastolla. Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu höylälinjan toimintojen järjestelyjen lisäksi myös esimerkiksi höyläämön tuotantopäällikön vapaiden sijaistaminen. Siilinjärveltä kotoisin oleva sahateollisuusteknikko Marko Lemettinen on ollut Keitele Groupin palveluksessa 15 vuotta ja viihtynyt työssään hyvin. Höyläämökokemusta hänellä on Keiteleellä yli kymmenen vuotta. tilausten mukaisesti ja koostaa kaiken niin, että kuljetuksen lähtöpäivänä tavara on lähtövalmiina oikean laatuisena oikeassa paikassa. Työtä ja tekemistä riittää myös yhteistyössä lähetyksen ja paketoinnin kanssa. Suunnittelua ja käytäntöä Lemettisen lähimpiin työtovereihin kuuluvat kaksi vuorotyönjohtajaa ja tuotantopäällikkö. Tarvittaessa Lemettinen toimii tuotantopäällikön ja muiden työnjohtajien sijaisena. Muita tärkeitä työtovereita ovat esimerkiksi trukinkuljettajat ja vientisihteerit. Työni on mukavaa ja haasteellista. Teen suunnitelmia tietokoneella ja suunnittelen käytännön tekemistä eri työpisteissä. Välillä on aika kiirettä, välillä on vähän rauhallisempaa ja melko paljon pystyn itsekin rytmittämään työtäni. Normaaliaikana teen työssä päivävuoroja arkipäivinä Joskus on myös viikonlopputöitä, mutta kokonaistuntimäärää voi sitten tasata aina jossain vaiheessa. Tuotantotavoitteena on höylälinjastossa jokaisen tuotantovuoron aikana 165 kuutiota valmista jalostettua höylätavaraa. Metsästystä ja kalastusta Marko Lemettisen perheeseen kuuluvat avovaimo ja kolme lasta. Hänen vapaa-aikansa sujuu perheen kanssa sekä metsästys- ja kalastusharrastuksen parissa. n Petri Tolonen sekä Anja ja Pekka Kasurinen saivat puukaupat alkuun muutaman hehtaarin uudistuslohkon osalta

8 Omatoiminen metsänhoito kannattaa Heinän Metsänhoito pitää olla suunnitelmallista, ennakoivaa ja aktiivista, jotta metsä tuottaa ja omaisuuden arvo säilyy. Omistaja voi itse tehdä paljon esimerkiksi taimikonhoitoa. Jos aika, into tai taidot eivät riitä, tarjolla on asiantuntijapalveluja. Suomen metsien kokonaispinta-ala on 26,3 miljoonaa hehtaaria, josta metsätaloudellisesti hyvää metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria. Suojeltua metsää on koko maassa 14 prosenttia ja noin 10 prosentin osalta) metsän käsittely on muuten rajoitettua, esimerkiksi kaavamääräysten takia. Yksityishenkilöt Suomessa omistavat metsien pinta-alasta 52, valtio 35 ja metsäteollisuus 8 prosenttia. Loput viisi prosenttia koostuvat esimerkiksi kunnista, seurakunnista ja yhteismetsien omistuksesta. Yli kymmenen prosenttia suomalaisista metsänomistajista poistaminen pitää tehdä maastosta riippuen 1 3 kertaa kunnes taimet ovat riittävän isoja. ei käsittele metsiään ja noin 1,6 miljoonan metsähehtaarin osalta hoito on viivästynyt, edistämispalvelujen päällikkö Markku Remes Pohjois-Savon Metsäkeskuksesta laskeskelee. Esimerkiksi Pohjois-Savossa metsien taimikon ja nuoren metsän hoitotarve oli viime vuonna hehtaaria, mutta vain runsaalla hehtaarilla se oli tehty. Remes korostaa, että metsänomistajalla pitää olla kokonaiskuva metsästään eli hänen on oltava itse selvillä, mitä hänen metsässään on. Myös metsänhoidon perusteet kannattaa opiskella. Metsää pitää hoitaa sekä omaisuuden säilymisen että siitä saatavan tuoton vuoksi. Omistajan on vain päätettävä, tekeekö hän hoitotyöt itse vai teettääkö ne muilla. Jos esimerkiksi tilan perinnönjako tuottaa useita pieniä palstoja, joiden hoito on hankalaa ja taloudellinen tuotos vaatimatonta, kannattaa miettiä palstojen yhdistämistä tai myymistä, Remes sanoo. Metsänhoitoon saa asiantuntijaneuvoja muun muassa Metsäkeskuksesta, metsänhoitoyhdistyksistä, puutavarayhtiöistä sekä metsäpalveluyrittäjiltä. Taimikko hyvälle alulle Uudistushakkuun jälkeen metsä uudistetaan joko luontaisesti tai viljellen ja metsänhoidolla varmistetaan, että tilalle kasvaa uusi metsä. Aktiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi metsätalouden kannattavuuteen. Maanmuokkaus nopeuttaa uuden taimikon syntyä ja alkukehitystä ja vähentää heinän ja vesakon torjunnan tarvetta. Muokkaus siis antaa taimelle otollisen lähtötilanteen luonnon kovassa kamppailussa. Hyvä taimikko on riittävän tiheä, sillä osa taimista kuolee ensimmäisten vuosien aikana, Kuva: Markku Granander Markku Remes korostaa. Viljavat, kuusta tai koivua kasvaneet maat muokataan yleensä kaivinkoneella mätästäen. Mätästettäessä maanpinta rikkoutuu säästeliäästi ja heinittyminen on vähäisempää, mikä vähentää taimikon varhaishoidon tarvetta. Karuilla mäntymailla, joita esimerkiksi Pohjois-Savon metsämaista on noin viidesosa, äestys ja laikutus, toisinaan myös kulotus ovat käytettyjä menetelmiä. Mätästyksen jälkeen taimet istutetaan keskellä mättäitä, jolloin taimi pärjää parhaiten kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa. Jos istutuksen tehdään käsityönä istutusputken avulla, työhön pitää varata yksi tai kaksi työpäivää hehtaaria kohti. Kylvö on tehokas ja sopiva menetelmä erityisesti männylle. Kylväminen tehdään tavallisesti koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. la alueen. Reikäperkauksessa taimen ympäriltä poistetaan vesakko noin metrin säteeltä. Reikäperkaus on vähemmän työlästä ja usein se riittää taimikon kasvun varmistamiseksi. Täysperkaus on kuitenkin tarpeen, jos taimikko on jo ehtinyt kärsiä vesakon takia. Taimikon varhaisperkaus kannattaa tehdä 3 7 vuoden kuluttua istutuksesta. Taimikonhoidossa raivataan pois huonolaatuiset ja vaurioituneet rungot ja tehdään kasvutilaa parhaille puille. Männikössä taimikonhoito on kustannustehokkainta, kun puuston pituus on 5 7 metriä. Kuusella taimikonhoito tehdään jo 3 4 metrisenä ja koivuvaltaisissa taimikoissa 4 7 metrin valtapituudessa. Taimikonhoidon jälkeen puuston tavoiteltu tiheys on mäntytaimikoissa noin ja kuusikoissa runkoa hehtaarilla. Rauduskoivikot raivataan puun hehtaaritiheyteen. Ennen ensiharvennusta taimikossa tehdään vielä ennakkoraivaus, joka helpottaa varsinaista harvennusta. Taimikkoa voi raivata omatoimisesti raivaussahalla. Saha ja metsurinvarusteet maksavat noin tuhat euroa. Työn voi tietysti myös teettää ulkopuolisella. Pois raivatut rungot jätetään paikalle maatumaan, Remes sanoo. Hirvet ovat varsin usein männyntaimien riesana. Hirvivahingoista kannattaa aina ilmoittaa paikalliselle metsä- Metsänomistajan tee se itse -luettelo: selvitä metsäsi tilanne opiskele metsänhoidon perusteita istuta taimet poista heinä taimien ympäriltä perkaa taimikkoa raivaa ja harvenna taimikkoa Heinäämistä ja perkausta Nuorta metsää hoidetaan, jotta puusto järeytyisi ja kehittyisi myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi. Metsän vuoden kiertoajassa taimikonhoito on aina investointi, vaikka muokkauksen, taimikonhoidon ja varhaisperkauksen kulut ovatkin noin euroa hehtaarilta. Heinän poistaminen pitää tehdä maastosta riippuen 1 3 kertaa kunnes taimet ovat riittävän isoja. Vesakon voi poistaa uudistusalalta kauttaaltaan täysperkauksella tai reikäperkaamalkeskukselle, joka arvioi vahingot ja avustaa mahdollisen korvaushakemuksen laatimisessa. Harvennus lisää puuta Ensiharvennus on metsikön ensimmäinen myyntikelpoista puuta antava hakkuu, jossa poistetaan noin kolmasosa heikkolaatuisimmista rungoista. Ensiharvennus on tärkeää tehdä ajoissa, jottei metsän kunto heikkene. Pituudeltaan metsä on ensiharvennusvaiheessa kasvupaikasta ja puulajista riippuen metristä. Tyypillisesti seuraava harvennus tehdään noin vuoden päästä ensiharvennuksesta, jolloin metsästä saadaan myös tukkikokoista puuta. Harvennukset vauhdittavat metsän kasvua ja niistä koituu hakkuutuloja. Kuusi ja koivu kannattaa harventaa korkeintaan kahdesti ennen metsän uudistamista, männyllä harvennuskertoja voi olla kolmekin. Tavallisesti metsässä tehdään alaharvennus, jolloin poistetaan kasvukilpailussa tappiolle jääneitä puita. Hoidetussa varttuneessa metsässä voidaan tehdä yläharvennus, jolloin poistetaan myös osa suurimmista puista. Yläharvennus vapauttaa tilaa kasvukykyisemmille puille ja parantaa hakkuun kannattavuutta. Myrskytuhot ovat yhä useammin metsien uhkana, mutta riskejä voidaan pienentää hyvällä leimikkosuunnittelulla. Kannatan metsävakuutuksen hankkimista, sillä vakuutus voi korvata niin tuulen kuin sienien ja hyönteisten aiheuttamia tuhoja. Ja hakkuuvaiheessa pitää muistaa myös juurikäävän torjunta, Remes korostaa. n 14 15

9 Metsä tuottaa terveyttä Suomalaiset ovat tottuneet käyttämään metsämarjoja, ja kotimaiset marjat ovat hyviä vitamiinien ja flavonoidien lähteitä. Marjoista saa erilaisin reseptin monipuolista tarjottavaa, vaikka tuoreissa marjoissa onkin parhaat ravintoarvot. Suositus on syödä joka päivä kaksi desilitraa marjoja. Marjoja voi nauttia eri muodoissa päivän mittaan aterioilla esimerkiksi kokonaisina, tuoreina, kuivattuina, soseina, hilloina ja täysmehuina. Flavonoidit ovat kasvien aineenvaihdunnan tuotteita, joita on monien kasvien maanpäällisissä osissa, kuten marjoissa ja hedelmissä. Flavonoidit ovat antioksidantteja ja niiden on arveltu ehkäisevän joitakin syöpiä, allergioita, tulehduksia, virusinfektioita, aivohalvausta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Suomalaisessa ruoassa flavonoideja sisältävät eniten sipuli, omena, kukkakaali, appelsiini, greippi sekä marjat, erityisesti puolukka ja karpalo. Kasvisten lisäksi flavonoideja on teessä, kahvissa, kaakaossa ja punaviinissä. Niitä esiintyy yleisesti runsaasti sitrushedelmissä, marjoissa ja pähkinöissä. Marjat ovat ruokavaliossamme yksi tärkeimpiä C-vitamiinin ja hyviä E-vitamiinin lähteitä. Luonnonmarjoista tyrnimarja ja lakka sisältävät runsaasti noita molempia vitamiineja. Kannattaa myös muistaa pihlajanmarjan ja mesimarjan käyttömahdollisuudet, Pohjois-Savon Marttojen toiminnanjohtaja Anne Matilainen muistuttaa. Kestosuosikki puolukka Puolukka sisältää runsaasti E-vitamiinia, kuituja, flavonoideja ja hyödyllisiä lignaaneja. Voimakkaan makuisesta puolukasta saa herkullisia hilloja ja mehuja. Sitä voi säilöä yhdistellen esimerkiksi omenoiden, muiden marjojen ja vaikkapa kurpitsan kanssa. Puolukka on oiva marja kiisseleiden, puurojen ja jälkiruokien valmistukseen. Marja soveltuu piirakoiden ja pullien täytteeksi sekä leivän ja sämpylöiden raaka-aineeksi. Puolukka kuuluu perinteisesti riista-, maksa-, veri- ja kaaliruokien höysteeksi, Matilainen esittelee. Puolukkainen punasipulilisäke 2 punasipulia 1-2 rkl öljyä 1 dl vähän sokeroitua puolukkasurvosta hiukan fariinisokeria ripaus suolaa ja mustapippuria Halkaise kuoritut sipulit ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Hauduta sipulisuikaleita öljyssä muutama minuutti. Lisää joukkoon puolukkasurvos. Mausta fariinisokerilla, suolalla ja pippurilla. Tarjoa esimerkiksi liha- ja makkararuokien lisäkkeenä. Loistokkaita aromeja Lakat ovat parhaimmillaan tuoreena, mahdollisimman vähän käsiteltyinä. Lakan terveelliset ominaisuudet säilyvät hyvin myös pakastettaessa. Kokonaisten marjojen hilloaminen on myös hyvä tapa lakan säilömiseen. Lakka sisältää runsaasti ravintokuituja sekä E- ja C-vitamiineja. Lakassa on lisäksi B -ryhmän vitamiineja, useita kivennäisaineita sekä fenolihappoja ja flavonoideja. Lakan lehdistä saa yrttiteetä. Lakkasmoothie (2 annosta) 1 dl lakkoja 2 dl maitoa 1/2 dl maitorahkaa 2 rkl kaurahiutaleita sokeria Mittaa lakat kapeaan ja korkeaan kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää loput aineet ja sekoita kuohkeaksi juomaksi. Lisää sokeria maun mukaan. Terveyttä juolukasta Juolukka on yleinen suovarpu ja mustikan lähisukulainen. Juolukassa on enemmän C-vitamiinia kuin mustikassa, ja kivennäisja hivenainepitoisuudet ovat yleensä suurempia kuin puolukassa. Luonnon antioksidantteja juolukka sisältää erittäin runsaasti. Anne Matilainen kertoo, että juolukka on vähän hyödynnetty luonnonmarja. Marjoja voi syödä sellaisenaan, mutta miedon makunsa vuoksi niitä kannattaa sekoittaa voimakkaamman makuisten marjojen, kuten mustikan tai mustaherukan, joukkoon. Juolukoita voi käyttää puuroissa, keitoissa, kiisseleissä ja juomissa. Juolukkapiirakat 2 dl vettä 1 tl suolaa 4 dl ruisjauhoja 1 dl vehnäjauhoja Täyte 5 dl juolukoita 1 dl sokeria 1/2 dl perunajauhoja Valmista taikina sekoittamalla vesi, suola ja jauhot. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Jaa piirastaikina 3 4 osaan ja kauli pyöreiksi. Levitä täyte taikinapohjille. Käännä ja rypytä piirakan reunat täytteen päälle karjalanpiirakan tavoin. Paista 225 asteessa minuuttia. Monikäyttöinen mustikka Mustikassa on E-vitamiineja ja jonkin verran C-vitamiinia. Se on hyvä ravintokuidun lähde, parempi kuin hedelmät. Superruoaksi mustikan tekevät sen sisältämät polyfenolit, joita siinä on eniten luonnonmarjoista. Monikäyttöinen mustikka sopii leivonnaisiin, kiisseleihin, puuroihin ja jälkiruokiin. Marjoja voi käyttää myös pääruokasalaatteihin ja kalan graavaamiseen. Parhaita marjat ovat tuoreina maidon, viilin tai talkkunan kera. Pakastemarjoista tulee kesänmakuista mustikkaherkkua, kun jäisten marjojen päälle kaadetaan kiehuvaa maitoa. Mustikkasilli n. 160 g matjessillifileitä 1 tlk (150 g) ranskankermaa 2 dl mustikoita (pakaste) pala (n. 10 cm) purjoa 1 dl tilliä hienonnettuna 2 tl hunajaa 2 tl timjamia mustapippuria Huuhdo silli kylmällä vedellä ja kuivaa talouspaperilla. Leikkaa fileet noin sentin levyisiksi viipaleiksi. Sekoita jäiset mustikat ranskankerman joukkoon. Hienonna halkaistu ja huuhdottu purjo pieneksi silpuksi. Sekoita purjo- ja tillisilppu ranskankermaseokseen. Mausta hunajalla, timjamilla ja mustapippurilla. Sekoita kastikkeeseen lopuksi silliviipaleet. Anna tekeytyä jääkaapissa yön yli. Sekoita silliseos kevyesti ja siirrä tarjoilukulhoon. Ripottele pinnalle purjosilppua. Tarjoa keitettyjen perunoiden ja ruisleivän kanssa. Metsämartat opastavat koululaisia Metsähallituksen luontopalvelut ja Pohjois-Savon Martat ovat kouluttaneet vapaaehtoisia metsämarttoja opettajien ja koululaisten avuksi. Tavoitteena on madaltaa opettajien kynnystä lähteä oppilaiden kanssa luontoon. Samalla kehitetään uusia toimintamalleja lasten luontoliikunnan ja terveyden edistämiseksi sekä luontosuhteen vahvistamiseksi. Metsämartat auttavat opettajia myös suunnittelemaan, minne kannattaa lähteä vaikkapa nauttimaan syksyn marjamättäistä. Syksyn aikana eri puolilla Pohjois-Savoa toteutettiin 25 retkeä, joissa oli yhteensä 800 osallistujaa. Toimintaa on kokeilun jälkeen tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi. Kuva: Anna-Liisa Pekkarinen Metsämartta Tuula Karppinen tutustutti oppilaita metsämarjojen pariin Nilsiässä

10 H Kemijärven tiimi Antti Syrjälä Puh A Kiuruveden tiimi Hankinta-alueet, hankintaesimiehet ja vastuualueet C Alajärven tiimi Päivi Keski-Heikkilä Puh Hankinta-alue: Alajärvi, Kuortane, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava Lapua, Ilmajoki, Pohjois-Seinäjoki Mikko Annala Puh Hankinta-alue: Soini, Lehtimäki, Ähtäri, Alavus, Virrat, Kihniö, Jalasjärvi, Etelä-Seinäjoki Ilpo Huttunen Puh Ari Sirviö Puh Hankinta-alue: Pyhäjärvi, Kiuruvesi Hankinta-alue: Iisalmi, Vieremä, Sonkajärvi, Kajaani, Sotkamo Toni Komu Puh Tomi Luonua Puh Hankinta-alue: Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Lestijärvi, Sievi, Toholampi Hankinta-alue: Pyhäntä, Siikalatva, Haapavesi, Kärsämäki, Haapajärvi, Nivala C Keiteleen tiimi Hankinta-alue: Posio, Ranua, Sallan eteläosat, Kuusamo Petri Tolonen Puh H Hankinta-alue: Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Ylitornio, Pello Teemu Pohjola Puh Hankinta-alue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla D Viitasaaren tiimi Eero Keränen Puh Faksi Mikko Niskanen Puh Hankinta-alue: Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto Hankinta-alue: Kannonkoski, Kivijärven itäpuoli, Viitasaari Ari Nuutinen Puh Faksi Erkki Reini Puh Faksi (014) Hankinta-alue: Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto Hankinta-alue: Saarijärvi, Karstula, Pylkönmäki G Siilinjärven tiimi Janne Kärki Puh Faksi (017) Hankinta-alue: Siilinjärvi, Nilsiä, Juankoski, Kaavi, Polvijärvi, Outokumpu Mikko Rissanen Puh Hankinta-alue: Lapinlahti, Varpaisjärvi, Rautavaara, Juuka Jari Kantonen Puh A Hankinta-alue: Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kivijärvi länsipuoli, Kyyjärvi, Perho, Veteli, Teerijärvi, Kruunupyy G C B C Konneveden tiimi Jouko Tikkanen Puh , (014) Faksi (014) Hankinta-alue: Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi 18 Juha Nieminen Puh Faksi (014) Hankinta-alue: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen Ossi Sormunen Puh Faksi (014) Ari Jäntti Puh D F E F Suonenjoen tiimi Hankinta-alue: Jäppilä, Karttula, Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Pieksänmaa, Suonenjoki, Tuusniemi, Vehmersalmi, Virtasalmi Hankinta-alue: Laukaa, Sumiainen, Suolahti, Äänekoski 19

11 Perinteinen katkonta sahapuuta 60 % runsaasti kuitupuuta Keiteleen katkonta sahapuuta jopa 85 % vain vähän kuitupuuta Paras puukauppatili Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Jalostamme hankkimastamme havupuusta korkealaatuisia puutuotteita vientiin eri puolille maailmaa, etupäässä Japaniin. Kun myyt puuta, kysy aina tarjous Keiteleeltä!

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2017

Lomakyytien aikataulut 2017 Lomakyytien aikataulut 2017 päivitetty 28.11.2016 / Alik. Kokko, VMTK Reitti 3B Pyhäntä tienristeys 28/88 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th/liikenneympyrä

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot