ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa"

Transkriptio

1 ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa Osa 2: Metallin liiketoimintakonseptit Suomen teollisuudessa toteutettavat liiketoimintamallit ovat pakottavassa muutoksessa. Yritykset ovat tilanteessa, jossa ne ovat joutuvat ottamaan itsenäisesti vastuuta oman kehityspolkunsa luomiseksi ulos taantumasta. ICT on keskeinen osa tätä polkua.

2 Sisällys ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa. Osa 2 Metallin liiketoimintakonseptit. Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. ALKUSANAT... 3 TIIVISTELMÄ KOHTI MUUTOSTA - METALLITEOLLISUUDEN LIIKETOIMINTAKONSEPTIT Arvoketjuanalyysi Taktiset vaihtoehdot liiketoiminnassa Hyökkäys vai puolustus Virtautus (Lean) vai ketteryys (Agile) Oman liiketoimintakonseptin asemointi Hajautetut organisaatiot Keskitetty yhteenliittymä Liiketoimintamallien valinta Liiketoiminnan kehityksen painopisteitä Tuotekehitys Tuotantoteknologian kehitys Hankintatoimi Laadunhallinta Tuotannonohjaus ja projektinhallinta Julkaisuvuosi 2013 (pdf) ISBN

3 ALKUSANAT Metalliteollisuus on tärkeä osa teollisuutta lähes kaikissa maailman kansantalouksissa luvulla metalliteollisuudessa käynnistyi muutos, jossa alihankintatoiminta lisääntyi. Tuotteita oli tuohon saakka valmistettu raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi yhden tehtaan sisällä luvulla internet mahdollisti liiketoimintamallien kehittymisen edelleen. Toimialan globalisoituminen jatkui vahvasti. Alihankintatoiminta ketjuuntui samalla kun välineet hallita lisääntyvää tietomäärää kehittyivät luvulla globalisaatio alkoi vaikuttaa koko teollisuuteen. Kaukoidän nouseminen talousmahdiksi on epäilemättä seurausta siitä. Suomen metalliteollisuus on epäilemättä taitekohdassa. Työn yksikkökustannukset ovat korkeita globaalia kilpailua ajatellen, ja Suomen teollisuus on lisäksi ollut sidottu laskevien lopputuotehintojen tuotteisiin, kuten paperi ja elektroniikka. Toisaalta, metalliteollisten investointihyödykkeiden hinnat globaaleilla markkinoilla eivät ole merkittävällä tavalla laskeneet. Tässä selvitystyössä pyritään antamaan tilannekuva metalliteollisuuden tilanteesta 2012 lopussa. Uusien ratkaisujen pohdinnan tueksi kuvataan metalliteollista toimintaympäristöä ja käsitellään selvityksen aikana havaittuja ratkaisumalleja, tilanteen parantamiseksi. Selvitystyön painopisteeksi valittiin lisäksi tarkastella, mikä on ICT-teollisuuden tarjoama tuki metalliteollisuudelle, erityisesti pienille pk-yrityksille. Selvitys on tehty BusinessOulun toimeksiannosta. Sen laatimisessa on hyödynnetty erityisesti Euroopan komission vuonna 2009 julkaisemaa selvitystä Euroopan metalliteollisuuden rakenteesta. Selvityksen yhteydessä on myös haastateltu Perämerenkaaren alueella toimivien metalliyritysten henkilöitä ja selvitetty eri toimijoiden näkökulmia metalliteollisuuden tulevaisuuteen. Kiitän kaikkia uusia näkökulmia ja mielipiteitä esittäneitä henkilöitä arvokkaasta tuesta selvityksen tekemisessä. Metalliteollisuus on ehkä taitekohdassa Suomessa, mutta sillä on myös tulevaisuus. Oulussa Jani Nurminen 3

4 TIIVISTELMÄ Euroopan talousalue on toistaiseksi ollut globalisaation yksi häviäjistä. Kahden viimeisen vuoden ajan, Euroopan talous on ollut päämarkkinoista ainoa, joka supistuu. Vuosina Euroopan komissio teki mittavan selvitystyön Euroopan metalliteollisuuden rakenteen kartoittamiseksi. Raportti nosti esille yhden sisämarkkinan tavoitteet (Single Market Iniative). Linjassa tämän poliittisen tavoitteen kanssa on kehitetty yhteisvaluuttaa ja SEPA-maksualuetta kaupankäynnin edistämiseksi. Haasteina ovat kuitenkin edelleen talousalueen sisäinen polaarisuus, kuten kulttuurierot. Euroopan (EU 27) alueella toimii yli metallialan yritystä, joista valtaosa, 80 prosenttia, työllistää alle 10 henkeä. Toimiala on siis pirstaleinen ja pienten toimijoiden täyttämä suoritetun toimitusjohtajakyselyn mukaan, tietoteknologia on ensimmäisen kerran ohittanut ihmiset ja osaamisen ja noussut ykköseksi, yhtiöitä eniten lähivuosina muuttavien tekijöiden listalla. Jo neljännes globaalista talouskasvusta on ollut internetin luomaa tiedonhallinnan kehittymistä. Lisäksi Suomeen tehtävät investoinnit ovat muuntumassa voimakkaasti aineellisista investoinneista aineettomiksi, T&K-toiminnaksi ja muun muassa ohjelmistoiksi. Yhteiskunnallisten päätösten lisäksi, Suomen teollisuudessa toteutettavat liiketoimintamallit ovat pakottavassa muutoksessa. Tässä selvityksessä etsitään vastauksia siihen, millä keinoin yritykset voivat hyödyntää ICT:tä tässä muutoksessa. Yritykset ovat tilanteessa, jossa ne ovat joutuvat ottamaan itsenäisesti vastuuta oman kehityspolkunsa luomiseksi ulos taantumasta. ICT on keskeinen osa tätä polkua. Suomen viennistä kaksi kolmasosaa on perinteisesti suuntautunut Euroopan markkinoille. On selvää, että Euroopan ongelmat heijastuvat myös Suomen metalliteollisuuteen. Haastavana aikana investointeja lykätään, ja investointiteollisten hyödykkeiden kysyntä hiipuu. Suomen vientiteollisuuden haasteet ovat monitahoisia. Pidemmällä aikavälillä, Suomen teollisuuden on lähes pakko muuttua. Vienti on perinteisesti ollut suuryritysten varassa, ja pk-yritysten oma kansainvälinen toiminta vähäisempää. Ulkomaisten suuryritysten sijoittuminen Suomeen on hiipunut, ja suomalaisten suuryritysten henkilöstö ulkomailla on kasvanut. Suomalaisilla metalliyrityksillä menee hyvin, mutta ei Suomessa. 4

5 1. Kohti muutosta metalliteollisuuden liiketoimintakonseptit Alihankintateollisuudesta puhutaan usein kysyntä-ohjautuvana teollisuutena (Demand-Driven Industry). Kuitenkin, vaikka metalliteollisuudessa kyse on puhtaasti kysynnän mukaan toimivasta teollisesta ekosysteemistä, kysynnällä tarkoitetaan tässä yhteydessä eri asiaa. On olemassa määriteltävissä oleva spesifi, metallien kulumiseen ja kulutukseen perustuva kysyntä valmiille investointiteollisille hyödykkeille, ja on olemassa kysyntä, jota ohjaavat päätökset luoda jotain uutta. Kysynnän muodoista näistä kahdesta jälkimmäistä on mahdoton ennakoida. Kysyntä syntyy päätöksistä, joita ei perusteta historiaan vaan tulevaisuuden suunnitelmiin. Siksi tätä kysynnän osaa, jonka perusteella metallin alihankintateollisuus toimii, on hyvin vaikea ennustaa. Tämän vuoksi tulevaisuuden suunnitelmiin perustuvien investointiteollisten toimijoiden päätöksenteon lähtökohtana ei ole historiatietojen käsittely. Yksittäisen yrityksen menestys riippuu tällaisessa toimintaympäristössä toimintakyvystä tilanteissa, joita on ollut mahdotonta ennustaa. Tällöin painopiste esimerkiksi tietojen käsittelyssä siirtyy historiatiedon varastoimisesta ja jalostamisesta tiedon jakamisen ja yhteistoiminnan ohjaamisen tehostamiseen. Uusissa teollisissa ekosysteemeissä, sisään rakennettu systeemiäly on siis saatavilla olevien resurssien, kapasiteetin, osaamisen ja taloudellisten tekijöiden organisointia älykkäällä tavalla. Älykkyys tuottaa tehokkaita ratkaisuja vastata kulloinkin kyseessä olevaan tarpeeseen. Systeemitasolla tämä tarkoittaa oikeiden asioiden seuraamista, ja tiedon tuottamista ja jakamista systeemille optimaalisella tavalla. 1.1 Arvoketjuanalyysi Suomalaiselle teollisuudelle tunnusomaista on omien tuotteiden ja vahvojen tuotemerkkien, brändien vähyys. Kilpailijamaihin verrattuna, esimerkiksi Ruotsissa on Suomeen nähden nelinkertainen määrä kansainvälisesti tunnistettuja tuotemerkkejä. Metalliteollisuudessa tämä vaikuttaa lähtötasoon, josta alihankkijoiden on ponnistettava eteenpäin. Suomalainen teollisuus on tällä hetkellä arvoketjun näkökulmasta hyvin valmistuskeskeinen. Valmistuskeskeisyyden ongelmana on, että kontrolli markkinoiden tuottamaan kysyntään on alhainen. Suurillakaan valmistajilla on vain rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa kysynnän muodostumiseen. Kun tarkastellaan arvoketjua kokonaisuutena, niitä hallitsevat vahvat tuotemerkit ja niiden synnyttämä kysyntä, joka jakautuu toimittajien joustavalle verkostoille. Kuva 1. Arvoketju kokonaisuutena (Nesme 2010). Katetuoton ja toiminnan kannattavuuden näkökulmasta, kaikki arvoketjun vaiheet ovat kilpailtuja. Valmistuskeskeisyyden haasteena on, että korkean kustannustason alueena Suomen teollisuus on sidottu alhaisen katetuoton toimintaan. Yritysten tulisi pohtia asemaansa arvoketjuissa myös muiden arvoketjun osien kohdalta. Arvoketjussa kaikkia osia ei tarvitse tuottaa itse, vaan arvoketjussa kohoamine voi tarkoittaa myös kilpailijoita parempaa muiden ketjun osien hallintaa. ICT tarjoaa hyvät lähtökohdat arvoketjun muidenkin osien, kuin vain valmistuksen, hallinnalle. 5

6 1.2 Taktiset vaihtoehdot liiketoiminnassa Ylimpänä tasona liiketoiminnan kehityssuunnan valinnassa toimii liiketoiminnan ja huipputeknologian hyödyntämisen välinen suhde. Yritys voi käytännössä valita keskeisistä kilpailukykytekijöistä kahdesta vaihtoehdosta, olemalla paras, tai olemalla kustannustehokkain. Suomalaisen metalliteollisuuden taktisena linjanvetona on toistaiseksi ollut niin sanottu puolustusstrategia, turvautuminen nykyteknologiaan ja perinteisiin ansaintamalleihin. Kypsänä toimialana metalliteollisuus muuttuu hitaasti, jolloin puolustusstrategian valinta tuntuu luontevalta. Alihankkijalle on luontevaa edustaa itseään luotettavana ja laadukkaana toimittajana tilaajille. Hyökkäysstrategialla tarkoitetaan aktiivisempaa riskinottoa ja edelläkävijyyden tavoittelua, usein myös pyrkimystä aggressiivisesti kohota arvoketjussa. Monille alihankkijoille tämä taktiikka tarkoittaa alihankkijasta tuoteliiketoimintaan siirtymistä Hyökkäys vai puolustus Arvoketjun näkökulmasta hyökkäys taktiikkana tarkoittaa radikaalimpaa pyrkimystä kohota arvoketjussa ylöspäin. Puolustus taas tarkoittaa lähinnä pitäytymistä tutuissa menetelmissä ja niiden uudistamisessa. Oleellista on kuitenkin tunnistaa, mitä hyökkäys ja puolustus tarkoittava taktisena linjanvetona pitkällä aikavälillä. Kuva 2. Hyökkäys- ja puolustusstrategia taktisina vaihtoehtoina (Teknologiateollisuus) Hyökkäys-taktiikka tarkoittaa pk-yritykselle suurta ponnistusta. Yleensä saavutettava palkinto olisi suurempi, mutta myös riskit ovat suuremmat. Hyökkäys voi silti näyttäytyä alihankkijalle myös uuteen huipputeknologiaan investoimisena, silti pitäytyen kiinteästi arvoketjussa valmistajan roolissa. Moni yritys on meneillään olevassa murroksessa tilanteessa, jossa joudutaan arvioimaan, onko perinteinen ja turvallisuushakuinen toimintatapa sittenkään enää turvallisin vaihtoehto. 6

7 1.2.2 Virtautus (Lean) vai ketteryys (Agile) Osin taktisen valinnan perusteella, yritys joutuu asemoimaan itsensä lisäksi tuotantomoodin perusteella. Seuraavassa on kuvattu, mitä tuotantomoodeilla tarkoitetaan ja mitkä ne ovat. Wadhwa & Rao (2003) jaottelivat tuotantomoodeja seuraavasti: 1. Make-to-Stock (Valmista tuote varastoon) 2. Assembly-to-Order (Kokoonpane tuote tilauksesta) 3. Make-to-Order (Valmista tuote tilauksesta) 4. Engineer-to-Order (Räätälöi tuote tilauksesta) 5. Innovate-to-Order (Suunnittele tuote tilauksesta) 6. Rise New Competencies (Kehitä uutta osaamista) Suomen teollisuuden kannalta tämä on huono asia, sillä kustannustaso on korkea ja logistinen asema huono. Seuraavassa kuvassa tuotantomoodit on asetettu keskinäiseen vertailuun. Suomessa yleisin tuotantomoodi sijaitsee ääripäiden välissä. Korkean teknologian yritykset ja korkein lisäarvo sijaitsevat ydintoimintojensa osalta enemmän oikealla, jossa korostuvat laaja-alainen osaaminen ja innovaatiot. Suomen teollisuus toimii pääosin Make-to-Order tuotantomoodissa. Tuotteet valmistetaan ja materiaalit tuotteisiin tilataan vasta asiakkaan tilauksesta. Valmistuksessa käytetään tilaajalta saatuja kuvia ja muuta spesifikaatiota. 1. Varastoon valmistaminen (MTS) toimii moodina silloin, kun yrityksellä on kilpailukykyinen tuote/tuotantokoneisto ja toimiva jakelutie tuotteelle. 2. Kokoonpano tilauksesta (ATO) toimii moodina silloin, kun tuote on kilpailukykyinen, jakelutie on toimiva ja kokoonpanokustannusten osuus tuotteen hinnasta ei ole kovin suuri. 3. Tilauksesta valmistaminen (MTO) toimii moodina parhaiten silloin, kun valmistuksen hinta on kilpailukykyinen ja logistinen sijainti asiakkaaseen nähden on suotuisa. 4. Tuotteen räätälöinti tilauksesta (ETO) toimii moodina silloin, kun tuote on kilpailukykyinen, yleensä onnistuneesti moduloitu, ja sen valmistus on onnistuttu toteuttamaan kilpailukykyisesti. 5. Tuotteen innovointi tilauksesta (ITO) toimii moodina, kun yrityksellä on osaamista, joka luo kilpailuetua. 6. Uuden osaamisen/kilpailukykytekijän kehittäminen on toimialansa huippuyritysten moodi, jossa uutta kilpailukykyä etsitään ja kehitetään osana liiketoiminnan strategiaa. Kuva 3. Tuotantomoodit ja niihin liittyvät vaatimukset toiminnan ketteryydelle (Wadhwa & Rao 2003) 7

8 Liiketoiminnan näkökulmasta oleellista on tunnistaa, mihin suuntaan tuotantomoodia tulisi pyrkiä muuttamaan. Karkeasti määritellen, vakio/standardituotteiden valmistuksessa pyritään virtauttamaan valmistusta ja toimitusketjuja. Räätälöityjen tuotteiden valmistuksessa ketteryyden tarve kasvaa. Tätä ketteryyttä myös usein kutsutaan toimintakyvyksi, yrityksen valmiuksille mukauttaa toimintaansa vastaamaan kulloistakin kysyntää. Tuotantomoodit tarjoavat myös karkean tavan arvioida tuotannollisen toiminnan edellytyksiä Suomessa. Tuotantomoodin muutos on raskas muutosprosessi, joka näyttäytyy pitkään muuttumattomasti toimineille yrityksille kestämättömältä ponnistukselta. Siitä huolimatta, tuotantomoodin muutoksia tehdään eri toimialoilla, ja varsin nopeasti. Taktisten valintojen perusteella, hyökkäystaktiikka näyttäisi tarkoittavan ensisijaisesti tuotteiden kehittämistä ja ketteryyden lisäämistä. Tuotantomoodien näkökulmasta se tarkoittaisi modulaaristen tuotteiden valmistukseen siirtymistä. Valmistajana toimiminen näyttäisi tarkoittavan tarkoitukseensa sopivan valmistuskapasiteetin parempaa hallintaa (hankinta). 1.3 Oman liiketoimintakonseptin asemointi Tuotekehitysperustaisessa konseptissa yrityksen resurssit on suunnattu erityisesti tuotekehitykseen, kustannustehokkaaseen valmistukseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Alihankkijaan verrattuna huomio kiinnittyy myös kulurakenteeseen ja myynnin/markkinoinnin rooliin konseptissa. Oman jakelutien lisäksi yritys on yksin vastuussa loppuasiakkaasta ja tämän tarpeiden huomioimisesta. Valmistusperustaisessa konseptissa valtaosa yhtiön kuluista menee tuotteeseen. Myynnin näkökulmasta, asiakas on järjestänyt kysynnän myytävälle valmistuspalvelulle eikä markkinointia loppuasiakkaaseen päin tarvita. Valmistajan tehtävänä on lähes yksinomaan kulujen hallinta ja tehokkuuden kehittäminen valituilla valmistuksen osa-alueilla. Palveluperustaisessa konseptissa on sekä tuote- että alihankintatoiminnan piirteitä. Tuotemielessä, palvelutuote toisaalta tarjoaa mahdollisuuden tuoteliiketoiminnan monistettavuuteen, mutta resurssien hallinta on hyvin erilaista kuin perinteisessä valmistusalihankinnassa. Palveluperustaisessa konseptissa palvelu toteutetaan missä tahansa päin maailmaa, joka asettaa vaatimuksia liikkuvien resurssien hallinnalle. Tämä voi siis koskea myös valmistusalihankinnan toteuttamista lähellä loppuasiakasta, mutta joka on periaatteellisesti rajattu valmistusperustaisen konseptin alle. Seuraavassa on kuvattu, millaisia liiketoimintakonsepteja metallialan yrityksissä toteutetaan. Konsepteista on etsitty vahvuuksia ja heikkouksia, tarkasteltu konseptia organisaation rakenteen ja kulurakenteen kannalta, sekä pohdittu ICT:n hyödyntämistä eri konsepteissa. Metalliyritysten liiketoimintakonseptit voidaan karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: 1. Tuotekehitysperustainen konsepti (Omat tuotteet omassa jakelutiessä) 2. Valmistusperustainen konsepti (Alihankkija/OEM-valmistaja, tuote asiakkaan jakelutiessä) 3. Palveluperustainen konsepti (Palvelut selkeästi tuotteistettuja, palvelu tuotetaan usein asiakkaan tiloissa) 8

9 tarkoittaa myös tuoteriskejä, mutta nousu arvoketjussa on tuoteliiketoiminnan kannattaessa nopeinta. Jos eri liiketoimintamalleja vertaillaan karkealla tasolla kasvun potentiaalin mukaan, on selvää että tuotekehitysperustaisen konseptin teoreettinen kasvupotentiaali on suurin. Ratkaisevaa vertailussa on, että tuoteliiketoiminta skaalautuu palveluita ja valmistusta paremmin. Kuva 4. Tuotekehitysperustainen, valmistusperustainen ja palveluperustainen liiketoimintakonsepti. Esitetyt luvut ovat konseptien eroja havainnollistavia, (Nesme 2008). Kuvasta nähdään, miten kolme erilaista liiketoimintakonseptia poikkeavat toisistaan muun muassa vahvuuksien ja heikkouksien, organisaatiorakenteiden ja kulurakenteiden osalta. Oleellista on myös havaita, että erilaisten konseptien samanaikainen toteuttaminen on vain harvoin kannattavaa pk-yritykselle. - Valmistusalihankkijan organisaatiorakenne on matala ja viestintä yksisuuntaista. Valmistuksen näkökulmasta malli on heikko kasvualusta henkilöstön suunnasta nouseville kehitysideoille, ja myös suunnittelun ja valmistuksen yhteistyön kehittämiselle. Osaamisen hyödyntäminen innovaatioiksi on vaikeaa. - Palveluperustainen konsepti mukailee asiantuntijaorganisaatiota rakenteen osalta, ja konseptissa yksittäisten työntekijöiden ja tiimien osaaminen korostuvat. Osaamisesta saa hyvän katteen, mutta oikeiden asiakkuuksien ja palveluvalikoiman valinta on haastavaa. - Tuotekehitysperustaisessa mallissa oleellisin ero valmistusalihankintaan on suhde myynti- ja markkinointitoimintaan sekä jakeluteihin. Tuoteliiketoiminta Kuva 5. Yritysten tyypillisiä kokoluokkia eri konsepteissa (Nesme 2008) Yllä olevassa kuvassa on havainnollistettu tyypillisiä yrityskokoja toimitusketjun eri osissa. Kohoaminen arvoketjussa tarkoittaa useimmiten myös suurempaa vastuunkantokykyä, joten kasvun tavoite on myös pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta suotavaa. Seuraavassa tarkastellaan kahta erilaista organisaatiomallia, jotka periaatteessa soveltuvat kaikkien kolmen erilaisen liiketoimintakonseptin toteuttamiseen. 9

10 1.3.1 Hajautetut organisaatiot Hajautetun organisaation mallissa tuotteen tuotannollinen ja elinkaaren-aikainen toiminta on nimensä mukaisesti hajautettu. Osa toiminnoista voi olla kiinteämmin tilaajaan kytkettyä, osa joustavasti toimittajilta alihankittua. Mallia on tutkittu muun muassa Aalto-yliopiston GlobeNet projektissa ja se toimi yhtenä tutkimusteemana Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelmassa. Malli soveltuu parhaiten suurille ja keskisuurille yrityksille, jotka tekevät suurempia toimituksia ja osakokonaisuuksia ja joilla on resursseja hallita monimutkaisempia toimituksia. Mallin suurimmat hyödyt muodostuvat joustavuudesta, joka käsittää sekä hinnan että toimitusajan. Mallin haasteina ovat muun muassa toimitusketjun hallinta ja laadun säilyttäminen. Hajautetun mallin ideaalikuvana on muodostaa hintakilpailukykyinen verkosto, jonka joustavuus voi vaihdella. Joustavuutta säädetään sopimuksilla tilaajien ja toimittajien kesken. Malli toimii parhaiten keskisuurille ja suurille yrityksille, mutta erityisesti tietotekniikan ansiosta mallia on mahdollista soveltaa myös entistä pienemmissä organisaatioissa. Hajautetun organisaation malli on tällä hetkellä ehkä eniten metalliteollisuuden toimitusketjuja kuvaava. Pienten yritysten on pohdittava oma asemansa siinä tarkasti, mutta malli tarjoaa myös kehityspolkuja arvoketjussa kohoamiselle. Pienten alihankkijayritysten rooliksi useimmiten jää vain olla löydettävissä ja pitää kustannustaso ja laatu kilpailukykyisenä Keskitetty yhteenliittymä CSM (Competitive Sustainable Manufacturing) on Tampereen Teknillisessä yliopistossa kehitetty tuotantokonsepti ja malli. Mallilla tavoitellaan hintakilpailukykyistä ja kestävää tuotantoa, jossa saman katon alle kootut yritykset voivat tehdä uudenlaista yhteistyötä. Mallissa pk-yritykset sijoittavat tuotannollista toimintaa yhteisiin tiloihin, jossa ne voivat jakaa samoja resursseja, kuten infrastruktuurin sekä tuotanto- ja ohjelmistoteknologiaa. Hotelli voi toimia esimerkiksi suuren tilaajan lähistöllä tai alueellisena keskuksena. Useammat hotellit voivat myös muodostaa oman hotelliverkoston. Kuva 7. Hajautettu organisaatiomalli (Tekes, Tuotantokonseptit -ohjelma) CSM -hotellikonseptissa yhdistyvät ekologinen -tehdasajattelu ja ketterä tuotanto siten, että infrastruktuuri ja erikoistumista vaativat palvelut tarjotaan hotellin palveluina. Malli antaa hotellissa toimiville yrityksille mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseen, ja tarjoaa lisäksi erään innovaatioympäristön vaihtaa kokemuksia ja tietoja. 10

11 Osto- ja myyntitoiminnan kehittäminen eri organisaatioiden välillä on ollut pitkään toiminnan-ohjausjärjestelmien kenttää. ERP-järjestelmien välille on kehitetty 1990-luvulta lähtien yhteensopivia rajapintoja ja rajapintastandardeja, yhdistämään eri toimijoiden tietojärjestelmiä varastojen seuraamiseksi ja transaktioiden helpottamiseksi. Uusimpana tulokkaana kaupankäynnin osalta ovat sähköiset hankintaportaalit, jotka toistaiseksi ovat vielä keskittyneet lähinnä valmiiden tuotteiden hankintaan. Kuva 8. CSM -hotellikonsepti (Tekes, Tuotantokonseptit ohjelma) CSM -hotellissa toimimisen uskotaan vaikuttavan ketteryyteen, kilpailukykyyn ja kustannustehokkuuteen. Myös laatukustannusten odotetaan pienenevän ja jäljitettävyyden parantuvan. Osana mallia on myös tietty avoimuuden periaate, jossa tietoa ja kokemuksia jaetaan hotellissa toimivien yritysten kesken Liiketoimintamallien valinta Liiketoimintamallin valinnassa yritys siis joutuu tarkastelemaan, aikooko toimia hajautetusti vai keskistetysti (vertikaali), ja mihin liiketoimintakonseptiin (horisontaali) toimintaa pyritään ohjaamaan. Seuraavassa on esitetty muutamia havaintoja ja suosituksia näihin liittyen. Yhteistoiminnan kehittäminen on noussut yhdeksi keskeisiksi teemoiksi liiketoiminnan kehittämisessä. Kollaboraatiota on edistetty sen eri muodoissa jo pitkään. Niistä tutuimpia ovat yhteismarkkinointiin liittyvät kehitelmät, kuten vientirenkaat ja strateginen partneruus. Tietoteknisesti yhteisessä käytössä oleva asiakastietojen ja kontaktien jakaminen (CRM) ovat olleet edistyksellisten yritysten käytössä jo vuosia. Kuva 9. Erilaisia yhteistyön ja muun kollaboraation muotoja yrityksissä. (NESME Consulting) Ostajan ja myyjän, tilaajan ja toimittajan kohtaamiselle eri tasoilla on etsitty uusia muotoja jo pitkään. Ohessa on kuvattu yksinkertaistetusti tilaus-toimitusketjun vaiheet molemmilla osapuolilla. Kuvassa näkyy, miten ostaja (ratkaisutoimittaja) ja toimittaja (alihankkija) yleensä investointipainotteisessa teollisuudessa kohtaavat. Itsenäisillä yrityksillä on omat asiakaskuntansa. Molemmat vastaavat omalta osaltaan tuotetietonsa hallinnasta. KOKEMUKSIA VERKOSTOMAISESTA TOIMINTAMALLISTA Teknologiateollisuuden TRIO-ohjelma ( ) keskittyi verkostojen luomiseen paikallisten toimijoiden kesken. Tavoitteena oli synnyttää 20 uutta järjestelmätoimittaja Suomeen. Alkuvaiheessa toiminta näytti lupaavalta, mutta 11

12 loppua kohden yritykset palasivat lähtöruutuun. Talouden taantuma mitä ilmeisimmin pakotti yritykset keskinäisen kilpailun asetemaan, ja vain pakottava yhteistyö yritysten välille jäi elämään. (Metallitekniikka) Tämän kokemuksen perusteella, hajautettu ja joustava liiketoimintamalli ja siihen sopeutuminen näyttäisi keskittämistä tehokkaammalta tavalta vastata hintapaineisiin ja kansainvälistymisvaatimuksiin. Lisäksi keskitetyn mallin ero nykyisten teknologiakylien toimintaan on varsin pieni. TUOTELIIKETOIMINTAAN SIIRTYMINEN Kapasiteetin käyttöasteesta huolehtiminen on luonteva näkökulma alihankkijalle. Usein alihankkijat pohtivat kehitystä niistä lähtökohdista, että kapasiteetin käyttöastetta hiljaisina aikoina voisi nostaa varastoon valmistettavilla tuotteilla. Varastoon valmistaminen tarkoittaa kuitenkin samalla, että jo valmistettujen tuotteiden kilpailukyvystä markkinoilla tulee pitää huolta. Jollei näin tehdä ja tuotteita markkinoida, jo valmistetut tuotteet jäävät varastoon. Kulurakenteen näkökulmasta, alihankkijat ovat toisaalta tottuneet minimoimaan kaikkia kustannuksia, ja markkinoinnin kustannukset nähdään suurena kulueränä. Tuoteliiketoiminnan ja alihankintatoiminnan välisen organisaatio- ja kulurakenteen erilaisuuksien johdosta, tuoteliiketoiminta ja valmistusalihankinta soveltuvat heikosti samaan yhtiöön. Vain hyvin harva organisaatio kykenee toteuttamaan molempia, tuote- ja valmistuspohjaisia liiketoimintakonsepteja samanaikaisesti tehokkuutensa molemmissa säilyttäen. 1.4 Liiketoiminnan kehityksen painopisteitä Seuraavassa esitetään näkökulmia teemoihin, jotka selvitysten perusteella koskettavat erityisesti suomalaisen metalliteollisuuden pk-sektoria. Teemoja käsitellään selvityksen luonteen mukaisesti liiketoimintapainotteisesti Tuotekehitys Tuotekehityksen tukemiseksi Suomessa on merkittävät resurssit, jotka ovat myös pk-yritysten käytettävissä ja saatavilla. Korkean teknologian osaamisresurssien hankinta on kattavan insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutuksen ansiosta yksi Suomen toimintaympäristön vahvuuksista. Erityisesti DI-koulutus tarjoaa hyvät valmiudet tuotekehitykselle, joka potentiaali jää tällä hetkellä konepajateollisuudelta omien tuotteiden puuttuessa hyödyntämättä. Tuotekehityksen lisäämistä edesauttaa myös merkittävä julkinen tuki ja ohjaus, jota varten Suomessa on kattava tutkimus- ja testauspalveluiden verkosto. Suurimmat haasteet tuotekehitystoimintaan siirtymisessä ovat tuoteliiketoimintaan liittyvä osaaminen ja sen puute. Tuotemerkin imagon rakentaminen, jakeluteiden muodostaminen ja tuoteliiketoiminnan edellyttämän organisaatio- ja kulurakenteen omaksuminen edellyttää erityyppistä johtamista. Teknisessä mielessä, tuote- ja laatustandardeihin liittyvä osaaminen on myös osin puutteellista. Tuotteisiin liittyvän tiedon käsittelyyn valmiudet ovat hyvät Tuotantoteknologian kehitys Euroopan komission teettämän selvityksen (2009) mukaan, metalliteollisuuteen merkittävällä tavalla vaikuttavia uusia tuotantoteknologioita ei ole näköpiirissä. Muutamia lupaavia teknologioita on kuitenkin nousemassa, joista tarkastellaan lähemmin hitsausta. Hitsausteknologiaa hyödyntävissä yrityksissä, uusien lasertyöstömenetelmien tehokkaampi hyödyntäminen on yksi tuottavuuden kehittämisen painopisteistä. Laserhitsauksella on mahdollista saavuttaa monia etuja, kuten suuria 12

13 hitsausnopeuksia, nykyistä pienempiä muodonmuutoksia työkappaleissa sekä nykyistä parempi hitsausprosessin hallinta. Laserlaitteiden ongelmiksi koetaan kuitenkin riittävän työmäärän löytäminen, joka piirre korostuu nykyisessä lyhyiden sarjojen ja prototuotteiden valmistukseen perustuvassa liiketoiminnassa. Tässä mielessä, mahdollisia liiketoimintamallien muutoksia tulisi erityisesti tarkastella uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet huomioiden. Automaation lisääminen on yksi keskeisistä vaikutuskeinoista valmistuksen tehokkuuteen. Erityisesti keskipitkien ja pitkien sarjojen tuotevalmistuksessa, tuotantoautomaatiolla on suuri merkitys. Myös lyhyiden sarjojen valmistuksessa, esimerkiksi työkappaleiden liikutteluun ja kääntelyyn parhaan työasennon saavuttamiseksi, automaatiolla voidaan edesauttaa kustannustehokkuuden paranemista Hankintatoimi Hankintatoimen osuus pk-yrityksen menoista on jopa 75 prosenttia, joten hankintojen järkeistämisellä on mahdollisuus saavuttaa nopeita ja merkittäviä tuloksia. Usein toimialan yritykset keskittyvät hankinnoissaan lähinnä materiaali, komponentti- ja palvelualihankintoihin. Valmistusalihankinnan merkitys on kuitenkin taantuman jälkeen noussut suureksi. Tekesin teettämän selvityksen (2010) mukaan, 82 prosenttia suomalaisista metallialan yrityksistä teki jo - tai harkitsi siirtymistä kansainväliseen valmistusalihankintaan. 92 prosenttia yrityksistä ilmoitti kansain-välisellä hankinnalla tähdättävän hintakilpailukyvyn parantumiseen. 74 prosenttia yrityksistä pyrki olemaan ilman välikäsiä suoran yhteydessä toimittajiin. (Nikolai Sourcing, 2010) Kuva 10. Tekesin teettämän hankintatoimi-selvityksen tulokset (Nikolai Sourcing, 2010). Tulos on luonteva, kun sitä tarkastelee yritysten kokemien vaihtoehtojen kautta. Kovassa hintapaineessa, vaihtoehtoja kustannuskilpailukyvyn kautta voidaan etsiä neljää (4) reittiä: 1. Oman tuotantotoiminnan aloittaminen matalan kustannustason alueella 2. Ulkomaisen työvoiman tuonti Suomeen 3. Kansainvälisen hankinnan lisääminen, ja 4. Oman tuotannon tuottavuuden kohentaminen Vaihtoehdoista nähdään, että kohdan 3. Kansainvälisen hankinnan lisääminen on vaihtoehdoista helpoin ja matalariskisin. Samalla hankintojen aloittamisella voidaan tähdätä hintakilpailukyvyn lisäksi omien toimitusketjujen suuntaamiseen kohti loppuasiakasta (global delivery). Oma kansainvälinen toimittajaverkosto myös lisää mahdollisuuksia osallistua toimituksiin, joissa tilaajan toimesta on asetettu vaatimuksia tehtävän työn kotimaisuusasteesta. 13

14 1.4.4 Laadunhallinta Hintakilpailukyvyn kanssa rinnan on kyettävä varmistamaan korkea laatutaso sekä tuotteissa että palveluissa. Myös mahdollisesti lisääntyvä kansainvälinen hankintatoimi asettaa vaatimuksensa laadunhallinnalle. Hitsaavassa teollisuudessa erityisesti hitsauksen laatutason nostoa tarvitaan vaativiin toimituksiin osallistumiseksi. Toimialaa koskettavat noin 250 hitsausstandardia sekä Painelaite- (PED) ja Laivavarustedirektiivit (MED) ja niiden hallinnan kehittäminen ovat suomalaiselle metalliteollisuudelle tärkeitä. EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvan tuonti- ja vientitoiminnan kannalta myös Reach-asetuksen sisällön tuntemus on tärkeää Tuotannonohjaus ja projektinhallinta Tuotannonohjauksen haasteita metalliteollisuudessa on pyritty ratkaisemaan jo pitkään. Vuonna 2003 VTT selvitti tuotannonohjauksen parhaita käytäntöjä Suomessa. Selvityksen lopputuloksena todettiin, ettei tutkimuksen kuluessa tullut mitään selkeää konstia, joilla tuotannonohjauksen haasteet kyettäisiin ratkaisemaan. Konepajojen toiminta on luonteeltaan dynaamista ja monimutkaista. (VTT, Tuotannonohjaus pc-konepajateollisuuden alihankintaprosesseissa, 2003) Uusimmista toimialaan vaikuttavista muutoksista Rakennustuoteasetus (EU) N:o 305/2011 vaikuttaa myös joiltain osin metallituotteiden valmistajiin. Asetus korvaa nykyisen Rakennustuotedirektiivin ja astuu voimaan Asetuksen myötä CE-merkintä tulee pakolliseksi lain soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta. Lakia sovelletaan harmonisoidun tuotestandardin piiriin kuuluviin rakennustuotteisiin. Tällaisia ovat muun muassa kantavat teräsrakenneosat. CE-merkintää ei kuitenkaan tarvita tuotteille, jotka on valmistettu tilauksesta tiettyyn kohteeseen muuten kuin sarjatuotantona ja joiden kiinnittämisestä rakennuskohteeseen vastaa valmistaja. Komissio määrittelee muun kuin sarjavalmisteisen tuotannon käsitteet tarkemmin myöhemmin. Kansainvälistyminen ja asiakkuuksien hakeminen ajoneuvoteollisuudesta saattaa johtaa Ajoneuvovarustedirektiivin ja E-tyyppihyväksyntään tarvittavien menettelyiden hallinnan tarpeisiin. Tällöin yrityksen tulee luoda valvovan viranomaisen (AKE) ja direktiivin 2005/66/EY vaatimukset täyttävä järjestelmä tuotannon laadunvarmistukselle. Järjestelmä pohjaa SFS EN-ISO 9001 standardiin, johon on tehty Ajoneuvohallintokeskuksen hyväksyntäasiakkaan prosessien arviointia (HAP) varten täydennyksiä. Kuva 11. Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosesseissa (VTT, 2003). 14

15 Tyypillisesti tuotannonohjaukseen käytettävä tietojärjestelmä on ERP, eli yrityksen toiminnan-ohjausjärjestelmä. Myös räätälöityjä sovelluksia on jonkin verran käytössä. Pääosin metallialan pienet alihankkijat kuitenkin toimivat ilman tuotannonohjausta. Tällöin työnsuunnittelua tehdään käsin, esimerkiksi Excel-taulukoin tai viikkosuunnittelun kautta. ERP -järjestelmissä tuotannonohjaus on yleensä päätuotteeseen integroitu erillinen moduuli. ERP -järjestelmin toteutettu tuotannonohjaus tarvitsee taustajärjestelmiltä tiedot valmistettavista nimikkeistä. Kun järjestelmään syötetyille nimikkeille on määritelty työvaiheet, työvaiheen suorittamisessa käytettävä resurssi sekä työvaiheen kesto, eri resursseille on mahdollista muodostaa tilatuista nimikkeistä työjonoja valmistajan omille resursseille. Keskeinen haaste ERP -järjestelmillä toteutettavassa tuotannonohjauksessa alihankkijoilla on, että valmistettavilla nimikkeillä on vain vähän toistuvuutta. Tällöin nimikkeiden tietoja ei koeta mielekkääksi syöttää järjestelmään tuotannonohjauksen edellyttämällä tasolla. Erityisesti ohutlevy- ja koneistusteollisuudessa on kuitenkin viime vuosina alettu soveltaa tietoteknisiä apuvälineitä, jotka murtavat ERP järjestelmien vakaata asemaa tuotannonohjauksen kivijalkaratkaisuna. Uusimmat CAD/CAM ohjelmistot määrittävät tarvittavat työvaihetiedot laitekohtaisesti suoraan CAD-aineistosta. Ohjelmistot purkavat tilauksen tiedot ja muodostavat yhdessä ohjelmistolle annettujen laitetietojen perusteella työmääräarviot ja työjonot. Markkinoilla on jo muutamia ohjelmistoja, jotka tukevat lähes kaikkia yleisimpiä työstölaitemerkkejä ja niissä käytettyjä ohjausjärjestelmiä. 15

16

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille:

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: Talentum Pro Helsinki 2016 3 Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: 1 hankinnoilla on merkitystä 2 hyvin johdetuilla ja toteutetuilla hankinnoilla sekä hyvällä yhteistyöllä

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

ALIHANKINTAVISIO 2015

ALIHANKINTAVISIO 2015 ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä 10 15 vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille

Lisätiedot

Tuotannon virtautus ja nopeutettu korjaaminen Teoriaa, kokemuksia ja oppeja Juha Salminen, Consti Yhtiöt

Tuotannon virtautus ja nopeutettu korjaaminen Teoriaa, kokemuksia ja oppeja Juha Salminen, Consti Yhtiöt Tuotannon virtautus ja nopeutettu korjaaminen Teoriaa, kokemuksia ja oppeja Juha Salminen, Consti Yhtiöt LCI-Päivä 2016 TUOTANNON VIRTAUTUS JA TAHTIAIKA LEAN CONSTRUCTION KONFERENSSI, CHICAGO 2016 Kiinnostava

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä FluidHouse Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä www.fluidhouse.fi FluidHouse Hydrauliikka Öljyvoitelu Pneumatiikka Automaatio Kokonaisuus takaa tehokkuuden

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot