ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa"

Transkriptio

1 ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa Osa 2: Metallin liiketoimintakonseptit Suomen teollisuudessa toteutettavat liiketoimintamallit ovat pakottavassa muutoksessa. Yritykset ovat tilanteessa, jossa ne ovat joutuvat ottamaan itsenäisesti vastuuta oman kehityspolkunsa luomiseksi ulos taantumasta. ICT on keskeinen osa tätä polkua.

2 Sisällys ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa. Osa 2 Metallin liiketoimintakonseptit. Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. ALKUSANAT... 3 TIIVISTELMÄ KOHTI MUUTOSTA - METALLITEOLLISUUDEN LIIKETOIMINTAKONSEPTIT Arvoketjuanalyysi Taktiset vaihtoehdot liiketoiminnassa Hyökkäys vai puolustus Virtautus (Lean) vai ketteryys (Agile) Oman liiketoimintakonseptin asemointi Hajautetut organisaatiot Keskitetty yhteenliittymä Liiketoimintamallien valinta Liiketoiminnan kehityksen painopisteitä Tuotekehitys Tuotantoteknologian kehitys Hankintatoimi Laadunhallinta Tuotannonohjaus ja projektinhallinta Julkaisuvuosi 2013 (pdf) ISBN

3 ALKUSANAT Metalliteollisuus on tärkeä osa teollisuutta lähes kaikissa maailman kansantalouksissa luvulla metalliteollisuudessa käynnistyi muutos, jossa alihankintatoiminta lisääntyi. Tuotteita oli tuohon saakka valmistettu raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi yhden tehtaan sisällä luvulla internet mahdollisti liiketoimintamallien kehittymisen edelleen. Toimialan globalisoituminen jatkui vahvasti. Alihankintatoiminta ketjuuntui samalla kun välineet hallita lisääntyvää tietomäärää kehittyivät luvulla globalisaatio alkoi vaikuttaa koko teollisuuteen. Kaukoidän nouseminen talousmahdiksi on epäilemättä seurausta siitä. Suomen metalliteollisuus on epäilemättä taitekohdassa. Työn yksikkökustannukset ovat korkeita globaalia kilpailua ajatellen, ja Suomen teollisuus on lisäksi ollut sidottu laskevien lopputuotehintojen tuotteisiin, kuten paperi ja elektroniikka. Toisaalta, metalliteollisten investointihyödykkeiden hinnat globaaleilla markkinoilla eivät ole merkittävällä tavalla laskeneet. Tässä selvitystyössä pyritään antamaan tilannekuva metalliteollisuuden tilanteesta 2012 lopussa. Uusien ratkaisujen pohdinnan tueksi kuvataan metalliteollista toimintaympäristöä ja käsitellään selvityksen aikana havaittuja ratkaisumalleja, tilanteen parantamiseksi. Selvitystyön painopisteeksi valittiin lisäksi tarkastella, mikä on ICT-teollisuuden tarjoama tuki metalliteollisuudelle, erityisesti pienille pk-yrityksille. Selvitys on tehty BusinessOulun toimeksiannosta. Sen laatimisessa on hyödynnetty erityisesti Euroopan komission vuonna 2009 julkaisemaa selvitystä Euroopan metalliteollisuuden rakenteesta. Selvityksen yhteydessä on myös haastateltu Perämerenkaaren alueella toimivien metalliyritysten henkilöitä ja selvitetty eri toimijoiden näkökulmia metalliteollisuuden tulevaisuuteen. Kiitän kaikkia uusia näkökulmia ja mielipiteitä esittäneitä henkilöitä arvokkaasta tuesta selvityksen tekemisessä. Metalliteollisuus on ehkä taitekohdassa Suomessa, mutta sillä on myös tulevaisuus. Oulussa Jani Nurminen 3

4 TIIVISTELMÄ Euroopan talousalue on toistaiseksi ollut globalisaation yksi häviäjistä. Kahden viimeisen vuoden ajan, Euroopan talous on ollut päämarkkinoista ainoa, joka supistuu. Vuosina Euroopan komissio teki mittavan selvitystyön Euroopan metalliteollisuuden rakenteen kartoittamiseksi. Raportti nosti esille yhden sisämarkkinan tavoitteet (Single Market Iniative). Linjassa tämän poliittisen tavoitteen kanssa on kehitetty yhteisvaluuttaa ja SEPA-maksualuetta kaupankäynnin edistämiseksi. Haasteina ovat kuitenkin edelleen talousalueen sisäinen polaarisuus, kuten kulttuurierot. Euroopan (EU 27) alueella toimii yli metallialan yritystä, joista valtaosa, 80 prosenttia, työllistää alle 10 henkeä. Toimiala on siis pirstaleinen ja pienten toimijoiden täyttämä suoritetun toimitusjohtajakyselyn mukaan, tietoteknologia on ensimmäisen kerran ohittanut ihmiset ja osaamisen ja noussut ykköseksi, yhtiöitä eniten lähivuosina muuttavien tekijöiden listalla. Jo neljännes globaalista talouskasvusta on ollut internetin luomaa tiedonhallinnan kehittymistä. Lisäksi Suomeen tehtävät investoinnit ovat muuntumassa voimakkaasti aineellisista investoinneista aineettomiksi, T&K-toiminnaksi ja muun muassa ohjelmistoiksi. Yhteiskunnallisten päätösten lisäksi, Suomen teollisuudessa toteutettavat liiketoimintamallit ovat pakottavassa muutoksessa. Tässä selvityksessä etsitään vastauksia siihen, millä keinoin yritykset voivat hyödyntää ICT:tä tässä muutoksessa. Yritykset ovat tilanteessa, jossa ne ovat joutuvat ottamaan itsenäisesti vastuuta oman kehityspolkunsa luomiseksi ulos taantumasta. ICT on keskeinen osa tätä polkua. Suomen viennistä kaksi kolmasosaa on perinteisesti suuntautunut Euroopan markkinoille. On selvää, että Euroopan ongelmat heijastuvat myös Suomen metalliteollisuuteen. Haastavana aikana investointeja lykätään, ja investointiteollisten hyödykkeiden kysyntä hiipuu. Suomen vientiteollisuuden haasteet ovat monitahoisia. Pidemmällä aikavälillä, Suomen teollisuuden on lähes pakko muuttua. Vienti on perinteisesti ollut suuryritysten varassa, ja pk-yritysten oma kansainvälinen toiminta vähäisempää. Ulkomaisten suuryritysten sijoittuminen Suomeen on hiipunut, ja suomalaisten suuryritysten henkilöstö ulkomailla on kasvanut. Suomalaisilla metalliyrityksillä menee hyvin, mutta ei Suomessa. 4

5 1. Kohti muutosta metalliteollisuuden liiketoimintakonseptit Alihankintateollisuudesta puhutaan usein kysyntä-ohjautuvana teollisuutena (Demand-Driven Industry). Kuitenkin, vaikka metalliteollisuudessa kyse on puhtaasti kysynnän mukaan toimivasta teollisesta ekosysteemistä, kysynnällä tarkoitetaan tässä yhteydessä eri asiaa. On olemassa määriteltävissä oleva spesifi, metallien kulumiseen ja kulutukseen perustuva kysyntä valmiille investointiteollisille hyödykkeille, ja on olemassa kysyntä, jota ohjaavat päätökset luoda jotain uutta. Kysynnän muodoista näistä kahdesta jälkimmäistä on mahdoton ennakoida. Kysyntä syntyy päätöksistä, joita ei perusteta historiaan vaan tulevaisuuden suunnitelmiin. Siksi tätä kysynnän osaa, jonka perusteella metallin alihankintateollisuus toimii, on hyvin vaikea ennustaa. Tämän vuoksi tulevaisuuden suunnitelmiin perustuvien investointiteollisten toimijoiden päätöksenteon lähtökohtana ei ole historiatietojen käsittely. Yksittäisen yrityksen menestys riippuu tällaisessa toimintaympäristössä toimintakyvystä tilanteissa, joita on ollut mahdotonta ennustaa. Tällöin painopiste esimerkiksi tietojen käsittelyssä siirtyy historiatiedon varastoimisesta ja jalostamisesta tiedon jakamisen ja yhteistoiminnan ohjaamisen tehostamiseen. Uusissa teollisissa ekosysteemeissä, sisään rakennettu systeemiäly on siis saatavilla olevien resurssien, kapasiteetin, osaamisen ja taloudellisten tekijöiden organisointia älykkäällä tavalla. Älykkyys tuottaa tehokkaita ratkaisuja vastata kulloinkin kyseessä olevaan tarpeeseen. Systeemitasolla tämä tarkoittaa oikeiden asioiden seuraamista, ja tiedon tuottamista ja jakamista systeemille optimaalisella tavalla. 1.1 Arvoketjuanalyysi Suomalaiselle teollisuudelle tunnusomaista on omien tuotteiden ja vahvojen tuotemerkkien, brändien vähyys. Kilpailijamaihin verrattuna, esimerkiksi Ruotsissa on Suomeen nähden nelinkertainen määrä kansainvälisesti tunnistettuja tuotemerkkejä. Metalliteollisuudessa tämä vaikuttaa lähtötasoon, josta alihankkijoiden on ponnistettava eteenpäin. Suomalainen teollisuus on tällä hetkellä arvoketjun näkökulmasta hyvin valmistuskeskeinen. Valmistuskeskeisyyden ongelmana on, että kontrolli markkinoiden tuottamaan kysyntään on alhainen. Suurillakaan valmistajilla on vain rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa kysynnän muodostumiseen. Kun tarkastellaan arvoketjua kokonaisuutena, niitä hallitsevat vahvat tuotemerkit ja niiden synnyttämä kysyntä, joka jakautuu toimittajien joustavalle verkostoille. Kuva 1. Arvoketju kokonaisuutena (Nesme 2010). Katetuoton ja toiminnan kannattavuuden näkökulmasta, kaikki arvoketjun vaiheet ovat kilpailtuja. Valmistuskeskeisyyden haasteena on, että korkean kustannustason alueena Suomen teollisuus on sidottu alhaisen katetuoton toimintaan. Yritysten tulisi pohtia asemaansa arvoketjuissa myös muiden arvoketjun osien kohdalta. Arvoketjussa kaikkia osia ei tarvitse tuottaa itse, vaan arvoketjussa kohoamine voi tarkoittaa myös kilpailijoita parempaa muiden ketjun osien hallintaa. ICT tarjoaa hyvät lähtökohdat arvoketjun muidenkin osien, kuin vain valmistuksen, hallinnalle. 5

6 1.2 Taktiset vaihtoehdot liiketoiminnassa Ylimpänä tasona liiketoiminnan kehityssuunnan valinnassa toimii liiketoiminnan ja huipputeknologian hyödyntämisen välinen suhde. Yritys voi käytännössä valita keskeisistä kilpailukykytekijöistä kahdesta vaihtoehdosta, olemalla paras, tai olemalla kustannustehokkain. Suomalaisen metalliteollisuuden taktisena linjanvetona on toistaiseksi ollut niin sanottu puolustusstrategia, turvautuminen nykyteknologiaan ja perinteisiin ansaintamalleihin. Kypsänä toimialana metalliteollisuus muuttuu hitaasti, jolloin puolustusstrategian valinta tuntuu luontevalta. Alihankkijalle on luontevaa edustaa itseään luotettavana ja laadukkaana toimittajana tilaajille. Hyökkäysstrategialla tarkoitetaan aktiivisempaa riskinottoa ja edelläkävijyyden tavoittelua, usein myös pyrkimystä aggressiivisesti kohota arvoketjussa. Monille alihankkijoille tämä taktiikka tarkoittaa alihankkijasta tuoteliiketoimintaan siirtymistä Hyökkäys vai puolustus Arvoketjun näkökulmasta hyökkäys taktiikkana tarkoittaa radikaalimpaa pyrkimystä kohota arvoketjussa ylöspäin. Puolustus taas tarkoittaa lähinnä pitäytymistä tutuissa menetelmissä ja niiden uudistamisessa. Oleellista on kuitenkin tunnistaa, mitä hyökkäys ja puolustus tarkoittava taktisena linjanvetona pitkällä aikavälillä. Kuva 2. Hyökkäys- ja puolustusstrategia taktisina vaihtoehtoina (Teknologiateollisuus) Hyökkäys-taktiikka tarkoittaa pk-yritykselle suurta ponnistusta. Yleensä saavutettava palkinto olisi suurempi, mutta myös riskit ovat suuremmat. Hyökkäys voi silti näyttäytyä alihankkijalle myös uuteen huipputeknologiaan investoimisena, silti pitäytyen kiinteästi arvoketjussa valmistajan roolissa. Moni yritys on meneillään olevassa murroksessa tilanteessa, jossa joudutaan arvioimaan, onko perinteinen ja turvallisuushakuinen toimintatapa sittenkään enää turvallisin vaihtoehto. 6

7 1.2.2 Virtautus (Lean) vai ketteryys (Agile) Osin taktisen valinnan perusteella, yritys joutuu asemoimaan itsensä lisäksi tuotantomoodin perusteella. Seuraavassa on kuvattu, mitä tuotantomoodeilla tarkoitetaan ja mitkä ne ovat. Wadhwa & Rao (2003) jaottelivat tuotantomoodeja seuraavasti: 1. Make-to-Stock (Valmista tuote varastoon) 2. Assembly-to-Order (Kokoonpane tuote tilauksesta) 3. Make-to-Order (Valmista tuote tilauksesta) 4. Engineer-to-Order (Räätälöi tuote tilauksesta) 5. Innovate-to-Order (Suunnittele tuote tilauksesta) 6. Rise New Competencies (Kehitä uutta osaamista) Suomen teollisuuden kannalta tämä on huono asia, sillä kustannustaso on korkea ja logistinen asema huono. Seuraavassa kuvassa tuotantomoodit on asetettu keskinäiseen vertailuun. Suomessa yleisin tuotantomoodi sijaitsee ääripäiden välissä. Korkean teknologian yritykset ja korkein lisäarvo sijaitsevat ydintoimintojensa osalta enemmän oikealla, jossa korostuvat laaja-alainen osaaminen ja innovaatiot. Suomen teollisuus toimii pääosin Make-to-Order tuotantomoodissa. Tuotteet valmistetaan ja materiaalit tuotteisiin tilataan vasta asiakkaan tilauksesta. Valmistuksessa käytetään tilaajalta saatuja kuvia ja muuta spesifikaatiota. 1. Varastoon valmistaminen (MTS) toimii moodina silloin, kun yrityksellä on kilpailukykyinen tuote/tuotantokoneisto ja toimiva jakelutie tuotteelle. 2. Kokoonpano tilauksesta (ATO) toimii moodina silloin, kun tuote on kilpailukykyinen, jakelutie on toimiva ja kokoonpanokustannusten osuus tuotteen hinnasta ei ole kovin suuri. 3. Tilauksesta valmistaminen (MTO) toimii moodina parhaiten silloin, kun valmistuksen hinta on kilpailukykyinen ja logistinen sijainti asiakkaaseen nähden on suotuisa. 4. Tuotteen räätälöinti tilauksesta (ETO) toimii moodina silloin, kun tuote on kilpailukykyinen, yleensä onnistuneesti moduloitu, ja sen valmistus on onnistuttu toteuttamaan kilpailukykyisesti. 5. Tuotteen innovointi tilauksesta (ITO) toimii moodina, kun yrityksellä on osaamista, joka luo kilpailuetua. 6. Uuden osaamisen/kilpailukykytekijän kehittäminen on toimialansa huippuyritysten moodi, jossa uutta kilpailukykyä etsitään ja kehitetään osana liiketoiminnan strategiaa. Kuva 3. Tuotantomoodit ja niihin liittyvät vaatimukset toiminnan ketteryydelle (Wadhwa & Rao 2003) 7

8 Liiketoiminnan näkökulmasta oleellista on tunnistaa, mihin suuntaan tuotantomoodia tulisi pyrkiä muuttamaan. Karkeasti määritellen, vakio/standardituotteiden valmistuksessa pyritään virtauttamaan valmistusta ja toimitusketjuja. Räätälöityjen tuotteiden valmistuksessa ketteryyden tarve kasvaa. Tätä ketteryyttä myös usein kutsutaan toimintakyvyksi, yrityksen valmiuksille mukauttaa toimintaansa vastaamaan kulloistakin kysyntää. Tuotantomoodit tarjoavat myös karkean tavan arvioida tuotannollisen toiminnan edellytyksiä Suomessa. Tuotantomoodin muutos on raskas muutosprosessi, joka näyttäytyy pitkään muuttumattomasti toimineille yrityksille kestämättömältä ponnistukselta. Siitä huolimatta, tuotantomoodin muutoksia tehdään eri toimialoilla, ja varsin nopeasti. Taktisten valintojen perusteella, hyökkäystaktiikka näyttäisi tarkoittavan ensisijaisesti tuotteiden kehittämistä ja ketteryyden lisäämistä. Tuotantomoodien näkökulmasta se tarkoittaisi modulaaristen tuotteiden valmistukseen siirtymistä. Valmistajana toimiminen näyttäisi tarkoittavan tarkoitukseensa sopivan valmistuskapasiteetin parempaa hallintaa (hankinta). 1.3 Oman liiketoimintakonseptin asemointi Tuotekehitysperustaisessa konseptissa yrityksen resurssit on suunnattu erityisesti tuotekehitykseen, kustannustehokkaaseen valmistukseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Alihankkijaan verrattuna huomio kiinnittyy myös kulurakenteeseen ja myynnin/markkinoinnin rooliin konseptissa. Oman jakelutien lisäksi yritys on yksin vastuussa loppuasiakkaasta ja tämän tarpeiden huomioimisesta. Valmistusperustaisessa konseptissa valtaosa yhtiön kuluista menee tuotteeseen. Myynnin näkökulmasta, asiakas on järjestänyt kysynnän myytävälle valmistuspalvelulle eikä markkinointia loppuasiakkaaseen päin tarvita. Valmistajan tehtävänä on lähes yksinomaan kulujen hallinta ja tehokkuuden kehittäminen valituilla valmistuksen osa-alueilla. Palveluperustaisessa konseptissa on sekä tuote- että alihankintatoiminnan piirteitä. Tuotemielessä, palvelutuote toisaalta tarjoaa mahdollisuuden tuoteliiketoiminnan monistettavuuteen, mutta resurssien hallinta on hyvin erilaista kuin perinteisessä valmistusalihankinnassa. Palveluperustaisessa konseptissa palvelu toteutetaan missä tahansa päin maailmaa, joka asettaa vaatimuksia liikkuvien resurssien hallinnalle. Tämä voi siis koskea myös valmistusalihankinnan toteuttamista lähellä loppuasiakasta, mutta joka on periaatteellisesti rajattu valmistusperustaisen konseptin alle. Seuraavassa on kuvattu, millaisia liiketoimintakonsepteja metallialan yrityksissä toteutetaan. Konsepteista on etsitty vahvuuksia ja heikkouksia, tarkasteltu konseptia organisaation rakenteen ja kulurakenteen kannalta, sekä pohdittu ICT:n hyödyntämistä eri konsepteissa. Metalliyritysten liiketoimintakonseptit voidaan karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: 1. Tuotekehitysperustainen konsepti (Omat tuotteet omassa jakelutiessä) 2. Valmistusperustainen konsepti (Alihankkija/OEM-valmistaja, tuote asiakkaan jakelutiessä) 3. Palveluperustainen konsepti (Palvelut selkeästi tuotteistettuja, palvelu tuotetaan usein asiakkaan tiloissa) 8

9 tarkoittaa myös tuoteriskejä, mutta nousu arvoketjussa on tuoteliiketoiminnan kannattaessa nopeinta. Jos eri liiketoimintamalleja vertaillaan karkealla tasolla kasvun potentiaalin mukaan, on selvää että tuotekehitysperustaisen konseptin teoreettinen kasvupotentiaali on suurin. Ratkaisevaa vertailussa on, että tuoteliiketoiminta skaalautuu palveluita ja valmistusta paremmin. Kuva 4. Tuotekehitysperustainen, valmistusperustainen ja palveluperustainen liiketoimintakonsepti. Esitetyt luvut ovat konseptien eroja havainnollistavia, (Nesme 2008). Kuvasta nähdään, miten kolme erilaista liiketoimintakonseptia poikkeavat toisistaan muun muassa vahvuuksien ja heikkouksien, organisaatiorakenteiden ja kulurakenteiden osalta. Oleellista on myös havaita, että erilaisten konseptien samanaikainen toteuttaminen on vain harvoin kannattavaa pk-yritykselle. - Valmistusalihankkijan organisaatiorakenne on matala ja viestintä yksisuuntaista. Valmistuksen näkökulmasta malli on heikko kasvualusta henkilöstön suunnasta nouseville kehitysideoille, ja myös suunnittelun ja valmistuksen yhteistyön kehittämiselle. Osaamisen hyödyntäminen innovaatioiksi on vaikeaa. - Palveluperustainen konsepti mukailee asiantuntijaorganisaatiota rakenteen osalta, ja konseptissa yksittäisten työntekijöiden ja tiimien osaaminen korostuvat. Osaamisesta saa hyvän katteen, mutta oikeiden asiakkuuksien ja palveluvalikoiman valinta on haastavaa. - Tuotekehitysperustaisessa mallissa oleellisin ero valmistusalihankintaan on suhde myynti- ja markkinointitoimintaan sekä jakeluteihin. Tuoteliiketoiminta Kuva 5. Yritysten tyypillisiä kokoluokkia eri konsepteissa (Nesme 2008) Yllä olevassa kuvassa on havainnollistettu tyypillisiä yrityskokoja toimitusketjun eri osissa. Kohoaminen arvoketjussa tarkoittaa useimmiten myös suurempaa vastuunkantokykyä, joten kasvun tavoite on myös pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta suotavaa. Seuraavassa tarkastellaan kahta erilaista organisaatiomallia, jotka periaatteessa soveltuvat kaikkien kolmen erilaisen liiketoimintakonseptin toteuttamiseen. 9

10 1.3.1 Hajautetut organisaatiot Hajautetun organisaation mallissa tuotteen tuotannollinen ja elinkaaren-aikainen toiminta on nimensä mukaisesti hajautettu. Osa toiminnoista voi olla kiinteämmin tilaajaan kytkettyä, osa joustavasti toimittajilta alihankittua. Mallia on tutkittu muun muassa Aalto-yliopiston GlobeNet projektissa ja se toimi yhtenä tutkimusteemana Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelmassa. Malli soveltuu parhaiten suurille ja keskisuurille yrityksille, jotka tekevät suurempia toimituksia ja osakokonaisuuksia ja joilla on resursseja hallita monimutkaisempia toimituksia. Mallin suurimmat hyödyt muodostuvat joustavuudesta, joka käsittää sekä hinnan että toimitusajan. Mallin haasteina ovat muun muassa toimitusketjun hallinta ja laadun säilyttäminen. Hajautetun mallin ideaalikuvana on muodostaa hintakilpailukykyinen verkosto, jonka joustavuus voi vaihdella. Joustavuutta säädetään sopimuksilla tilaajien ja toimittajien kesken. Malli toimii parhaiten keskisuurille ja suurille yrityksille, mutta erityisesti tietotekniikan ansiosta mallia on mahdollista soveltaa myös entistä pienemmissä organisaatioissa. Hajautetun organisaation malli on tällä hetkellä ehkä eniten metalliteollisuuden toimitusketjuja kuvaava. Pienten yritysten on pohdittava oma asemansa siinä tarkasti, mutta malli tarjoaa myös kehityspolkuja arvoketjussa kohoamiselle. Pienten alihankkijayritysten rooliksi useimmiten jää vain olla löydettävissä ja pitää kustannustaso ja laatu kilpailukykyisenä Keskitetty yhteenliittymä CSM (Competitive Sustainable Manufacturing) on Tampereen Teknillisessä yliopistossa kehitetty tuotantokonsepti ja malli. Mallilla tavoitellaan hintakilpailukykyistä ja kestävää tuotantoa, jossa saman katon alle kootut yritykset voivat tehdä uudenlaista yhteistyötä. Mallissa pk-yritykset sijoittavat tuotannollista toimintaa yhteisiin tiloihin, jossa ne voivat jakaa samoja resursseja, kuten infrastruktuurin sekä tuotanto- ja ohjelmistoteknologiaa. Hotelli voi toimia esimerkiksi suuren tilaajan lähistöllä tai alueellisena keskuksena. Useammat hotellit voivat myös muodostaa oman hotelliverkoston. Kuva 7. Hajautettu organisaatiomalli (Tekes, Tuotantokonseptit -ohjelma) CSM -hotellikonseptissa yhdistyvät ekologinen -tehdasajattelu ja ketterä tuotanto siten, että infrastruktuuri ja erikoistumista vaativat palvelut tarjotaan hotellin palveluina. Malli antaa hotellissa toimiville yrityksille mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseen, ja tarjoaa lisäksi erään innovaatioympäristön vaihtaa kokemuksia ja tietoja. 10

11 Osto- ja myyntitoiminnan kehittäminen eri organisaatioiden välillä on ollut pitkään toiminnan-ohjausjärjestelmien kenttää. ERP-järjestelmien välille on kehitetty 1990-luvulta lähtien yhteensopivia rajapintoja ja rajapintastandardeja, yhdistämään eri toimijoiden tietojärjestelmiä varastojen seuraamiseksi ja transaktioiden helpottamiseksi. Uusimpana tulokkaana kaupankäynnin osalta ovat sähköiset hankintaportaalit, jotka toistaiseksi ovat vielä keskittyneet lähinnä valmiiden tuotteiden hankintaan. Kuva 8. CSM -hotellikonsepti (Tekes, Tuotantokonseptit ohjelma) CSM -hotellissa toimimisen uskotaan vaikuttavan ketteryyteen, kilpailukykyyn ja kustannustehokkuuteen. Myös laatukustannusten odotetaan pienenevän ja jäljitettävyyden parantuvan. Osana mallia on myös tietty avoimuuden periaate, jossa tietoa ja kokemuksia jaetaan hotellissa toimivien yritysten kesken Liiketoimintamallien valinta Liiketoimintamallin valinnassa yritys siis joutuu tarkastelemaan, aikooko toimia hajautetusti vai keskistetysti (vertikaali), ja mihin liiketoimintakonseptiin (horisontaali) toimintaa pyritään ohjaamaan. Seuraavassa on esitetty muutamia havaintoja ja suosituksia näihin liittyen. Yhteistoiminnan kehittäminen on noussut yhdeksi keskeisiksi teemoiksi liiketoiminnan kehittämisessä. Kollaboraatiota on edistetty sen eri muodoissa jo pitkään. Niistä tutuimpia ovat yhteismarkkinointiin liittyvät kehitelmät, kuten vientirenkaat ja strateginen partneruus. Tietoteknisesti yhteisessä käytössä oleva asiakastietojen ja kontaktien jakaminen (CRM) ovat olleet edistyksellisten yritysten käytössä jo vuosia. Kuva 9. Erilaisia yhteistyön ja muun kollaboraation muotoja yrityksissä. (NESME Consulting) Ostajan ja myyjän, tilaajan ja toimittajan kohtaamiselle eri tasoilla on etsitty uusia muotoja jo pitkään. Ohessa on kuvattu yksinkertaistetusti tilaus-toimitusketjun vaiheet molemmilla osapuolilla. Kuvassa näkyy, miten ostaja (ratkaisutoimittaja) ja toimittaja (alihankkija) yleensä investointipainotteisessa teollisuudessa kohtaavat. Itsenäisillä yrityksillä on omat asiakaskuntansa. Molemmat vastaavat omalta osaltaan tuotetietonsa hallinnasta. KOKEMUKSIA VERKOSTOMAISESTA TOIMINTAMALLISTA Teknologiateollisuuden TRIO-ohjelma ( ) keskittyi verkostojen luomiseen paikallisten toimijoiden kesken. Tavoitteena oli synnyttää 20 uutta järjestelmätoimittaja Suomeen. Alkuvaiheessa toiminta näytti lupaavalta, mutta 11

12 loppua kohden yritykset palasivat lähtöruutuun. Talouden taantuma mitä ilmeisimmin pakotti yritykset keskinäisen kilpailun asetemaan, ja vain pakottava yhteistyö yritysten välille jäi elämään. (Metallitekniikka) Tämän kokemuksen perusteella, hajautettu ja joustava liiketoimintamalli ja siihen sopeutuminen näyttäisi keskittämistä tehokkaammalta tavalta vastata hintapaineisiin ja kansainvälistymisvaatimuksiin. Lisäksi keskitetyn mallin ero nykyisten teknologiakylien toimintaan on varsin pieni. TUOTELIIKETOIMINTAAN SIIRTYMINEN Kapasiteetin käyttöasteesta huolehtiminen on luonteva näkökulma alihankkijalle. Usein alihankkijat pohtivat kehitystä niistä lähtökohdista, että kapasiteetin käyttöastetta hiljaisina aikoina voisi nostaa varastoon valmistettavilla tuotteilla. Varastoon valmistaminen tarkoittaa kuitenkin samalla, että jo valmistettujen tuotteiden kilpailukyvystä markkinoilla tulee pitää huolta. Jollei näin tehdä ja tuotteita markkinoida, jo valmistetut tuotteet jäävät varastoon. Kulurakenteen näkökulmasta, alihankkijat ovat toisaalta tottuneet minimoimaan kaikkia kustannuksia, ja markkinoinnin kustannukset nähdään suurena kulueränä. Tuoteliiketoiminnan ja alihankintatoiminnan välisen organisaatio- ja kulurakenteen erilaisuuksien johdosta, tuoteliiketoiminta ja valmistusalihankinta soveltuvat heikosti samaan yhtiöön. Vain hyvin harva organisaatio kykenee toteuttamaan molempia, tuote- ja valmistuspohjaisia liiketoimintakonsepteja samanaikaisesti tehokkuutensa molemmissa säilyttäen. 1.4 Liiketoiminnan kehityksen painopisteitä Seuraavassa esitetään näkökulmia teemoihin, jotka selvitysten perusteella koskettavat erityisesti suomalaisen metalliteollisuuden pk-sektoria. Teemoja käsitellään selvityksen luonteen mukaisesti liiketoimintapainotteisesti Tuotekehitys Tuotekehityksen tukemiseksi Suomessa on merkittävät resurssit, jotka ovat myös pk-yritysten käytettävissä ja saatavilla. Korkean teknologian osaamisresurssien hankinta on kattavan insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutuksen ansiosta yksi Suomen toimintaympäristön vahvuuksista. Erityisesti DI-koulutus tarjoaa hyvät valmiudet tuotekehitykselle, joka potentiaali jää tällä hetkellä konepajateollisuudelta omien tuotteiden puuttuessa hyödyntämättä. Tuotekehityksen lisäämistä edesauttaa myös merkittävä julkinen tuki ja ohjaus, jota varten Suomessa on kattava tutkimus- ja testauspalveluiden verkosto. Suurimmat haasteet tuotekehitystoimintaan siirtymisessä ovat tuoteliiketoimintaan liittyvä osaaminen ja sen puute. Tuotemerkin imagon rakentaminen, jakeluteiden muodostaminen ja tuoteliiketoiminnan edellyttämän organisaatio- ja kulurakenteen omaksuminen edellyttää erityyppistä johtamista. Teknisessä mielessä, tuote- ja laatustandardeihin liittyvä osaaminen on myös osin puutteellista. Tuotteisiin liittyvän tiedon käsittelyyn valmiudet ovat hyvät Tuotantoteknologian kehitys Euroopan komission teettämän selvityksen (2009) mukaan, metalliteollisuuteen merkittävällä tavalla vaikuttavia uusia tuotantoteknologioita ei ole näköpiirissä. Muutamia lupaavia teknologioita on kuitenkin nousemassa, joista tarkastellaan lähemmin hitsausta. Hitsausteknologiaa hyödyntävissä yrityksissä, uusien lasertyöstömenetelmien tehokkaampi hyödyntäminen on yksi tuottavuuden kehittämisen painopisteistä. Laserhitsauksella on mahdollista saavuttaa monia etuja, kuten suuria 12

13 hitsausnopeuksia, nykyistä pienempiä muodonmuutoksia työkappaleissa sekä nykyistä parempi hitsausprosessin hallinta. Laserlaitteiden ongelmiksi koetaan kuitenkin riittävän työmäärän löytäminen, joka piirre korostuu nykyisessä lyhyiden sarjojen ja prototuotteiden valmistukseen perustuvassa liiketoiminnassa. Tässä mielessä, mahdollisia liiketoimintamallien muutoksia tulisi erityisesti tarkastella uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet huomioiden. Automaation lisääminen on yksi keskeisistä vaikutuskeinoista valmistuksen tehokkuuteen. Erityisesti keskipitkien ja pitkien sarjojen tuotevalmistuksessa, tuotantoautomaatiolla on suuri merkitys. Myös lyhyiden sarjojen valmistuksessa, esimerkiksi työkappaleiden liikutteluun ja kääntelyyn parhaan työasennon saavuttamiseksi, automaatiolla voidaan edesauttaa kustannustehokkuuden paranemista Hankintatoimi Hankintatoimen osuus pk-yrityksen menoista on jopa 75 prosenttia, joten hankintojen järkeistämisellä on mahdollisuus saavuttaa nopeita ja merkittäviä tuloksia. Usein toimialan yritykset keskittyvät hankinnoissaan lähinnä materiaali, komponentti- ja palvelualihankintoihin. Valmistusalihankinnan merkitys on kuitenkin taantuman jälkeen noussut suureksi. Tekesin teettämän selvityksen (2010) mukaan, 82 prosenttia suomalaisista metallialan yrityksistä teki jo - tai harkitsi siirtymistä kansainväliseen valmistusalihankintaan. 92 prosenttia yrityksistä ilmoitti kansain-välisellä hankinnalla tähdättävän hintakilpailukyvyn parantumiseen. 74 prosenttia yrityksistä pyrki olemaan ilman välikäsiä suoran yhteydessä toimittajiin. (Nikolai Sourcing, 2010) Kuva 10. Tekesin teettämän hankintatoimi-selvityksen tulokset (Nikolai Sourcing, 2010). Tulos on luonteva, kun sitä tarkastelee yritysten kokemien vaihtoehtojen kautta. Kovassa hintapaineessa, vaihtoehtoja kustannuskilpailukyvyn kautta voidaan etsiä neljää (4) reittiä: 1. Oman tuotantotoiminnan aloittaminen matalan kustannustason alueella 2. Ulkomaisen työvoiman tuonti Suomeen 3. Kansainvälisen hankinnan lisääminen, ja 4. Oman tuotannon tuottavuuden kohentaminen Vaihtoehdoista nähdään, että kohdan 3. Kansainvälisen hankinnan lisääminen on vaihtoehdoista helpoin ja matalariskisin. Samalla hankintojen aloittamisella voidaan tähdätä hintakilpailukyvyn lisäksi omien toimitusketjujen suuntaamiseen kohti loppuasiakasta (global delivery). Oma kansainvälinen toimittajaverkosto myös lisää mahdollisuuksia osallistua toimituksiin, joissa tilaajan toimesta on asetettu vaatimuksia tehtävän työn kotimaisuusasteesta. 13

14 1.4.4 Laadunhallinta Hintakilpailukyvyn kanssa rinnan on kyettävä varmistamaan korkea laatutaso sekä tuotteissa että palveluissa. Myös mahdollisesti lisääntyvä kansainvälinen hankintatoimi asettaa vaatimuksensa laadunhallinnalle. Hitsaavassa teollisuudessa erityisesti hitsauksen laatutason nostoa tarvitaan vaativiin toimituksiin osallistumiseksi. Toimialaa koskettavat noin 250 hitsausstandardia sekä Painelaite- (PED) ja Laivavarustedirektiivit (MED) ja niiden hallinnan kehittäminen ovat suomalaiselle metalliteollisuudelle tärkeitä. EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvan tuonti- ja vientitoiminnan kannalta myös Reach-asetuksen sisällön tuntemus on tärkeää Tuotannonohjaus ja projektinhallinta Tuotannonohjauksen haasteita metalliteollisuudessa on pyritty ratkaisemaan jo pitkään. Vuonna 2003 VTT selvitti tuotannonohjauksen parhaita käytäntöjä Suomessa. Selvityksen lopputuloksena todettiin, ettei tutkimuksen kuluessa tullut mitään selkeää konstia, joilla tuotannonohjauksen haasteet kyettäisiin ratkaisemaan. Konepajojen toiminta on luonteeltaan dynaamista ja monimutkaista. (VTT, Tuotannonohjaus pc-konepajateollisuuden alihankintaprosesseissa, 2003) Uusimmista toimialaan vaikuttavista muutoksista Rakennustuoteasetus (EU) N:o 305/2011 vaikuttaa myös joiltain osin metallituotteiden valmistajiin. Asetus korvaa nykyisen Rakennustuotedirektiivin ja astuu voimaan Asetuksen myötä CE-merkintä tulee pakolliseksi lain soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta. Lakia sovelletaan harmonisoidun tuotestandardin piiriin kuuluviin rakennustuotteisiin. Tällaisia ovat muun muassa kantavat teräsrakenneosat. CE-merkintää ei kuitenkaan tarvita tuotteille, jotka on valmistettu tilauksesta tiettyyn kohteeseen muuten kuin sarjatuotantona ja joiden kiinnittämisestä rakennuskohteeseen vastaa valmistaja. Komissio määrittelee muun kuin sarjavalmisteisen tuotannon käsitteet tarkemmin myöhemmin. Kansainvälistyminen ja asiakkuuksien hakeminen ajoneuvoteollisuudesta saattaa johtaa Ajoneuvovarustedirektiivin ja E-tyyppihyväksyntään tarvittavien menettelyiden hallinnan tarpeisiin. Tällöin yrityksen tulee luoda valvovan viranomaisen (AKE) ja direktiivin 2005/66/EY vaatimukset täyttävä järjestelmä tuotannon laadunvarmistukselle. Järjestelmä pohjaa SFS EN-ISO 9001 standardiin, johon on tehty Ajoneuvohallintokeskuksen hyväksyntäasiakkaan prosessien arviointia (HAP) varten täydennyksiä. Kuva 11. Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosesseissa (VTT, 2003). 14

15 Tyypillisesti tuotannonohjaukseen käytettävä tietojärjestelmä on ERP, eli yrityksen toiminnan-ohjausjärjestelmä. Myös räätälöityjä sovelluksia on jonkin verran käytössä. Pääosin metallialan pienet alihankkijat kuitenkin toimivat ilman tuotannonohjausta. Tällöin työnsuunnittelua tehdään käsin, esimerkiksi Excel-taulukoin tai viikkosuunnittelun kautta. ERP -järjestelmissä tuotannonohjaus on yleensä päätuotteeseen integroitu erillinen moduuli. ERP -järjestelmin toteutettu tuotannonohjaus tarvitsee taustajärjestelmiltä tiedot valmistettavista nimikkeistä. Kun järjestelmään syötetyille nimikkeille on määritelty työvaiheet, työvaiheen suorittamisessa käytettävä resurssi sekä työvaiheen kesto, eri resursseille on mahdollista muodostaa tilatuista nimikkeistä työjonoja valmistajan omille resursseille. Keskeinen haaste ERP -järjestelmillä toteutettavassa tuotannonohjauksessa alihankkijoilla on, että valmistettavilla nimikkeillä on vain vähän toistuvuutta. Tällöin nimikkeiden tietoja ei koeta mielekkääksi syöttää järjestelmään tuotannonohjauksen edellyttämällä tasolla. Erityisesti ohutlevy- ja koneistusteollisuudessa on kuitenkin viime vuosina alettu soveltaa tietoteknisiä apuvälineitä, jotka murtavat ERP järjestelmien vakaata asemaa tuotannonohjauksen kivijalkaratkaisuna. Uusimmat CAD/CAM ohjelmistot määrittävät tarvittavat työvaihetiedot laitekohtaisesti suoraan CAD-aineistosta. Ohjelmistot purkavat tilauksen tiedot ja muodostavat yhdessä ohjelmistolle annettujen laitetietojen perusteella työmääräarviot ja työjonot. Markkinoilla on jo muutamia ohjelmistoja, jotka tukevat lähes kaikkia yleisimpiä työstölaitemerkkejä ja niissä käytettyjä ohjausjärjestelmiä. 15

16

METALLITEOLLISUUDEN RAKENNE JA ICT:N MAHDOLLISUUDET

METALLITEOLLISUUDEN RAKENNE JA ICT:N MAHDOLLISUUDET TeollisuusForum METALLITEOLLISUUDEN RAKENNE JA ICT:N MAHDOLLISUUDET 29.5.2013 Oulu Jani Nurminen NESME GROUP OY Yritys Perustettu 2010 (2007) NESME GROUP OY(2350570-6) Lentokatu 2, FI-90460 Oulunsalo Tuotteet

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK

Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Kemppi Oy Yksityinen sukuyritys Perustettu 1949 Liikevaihto 110 MEUR (2011) Kansainvälisen myynnin osuus 90 % Henkilöstöä 640 15 eri maassa Tehtaan Suomessa ja

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu Sales Director, Scandinavia & Germany kimmo.ruottu@pemamek.com www.pemamek.com 16.9.2014 Pemamek Oy Johtava yritys hitsausautomaatioratkaisuissa,

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING Alustavien selvitystulosten esittely Ryhmätyöskentely Me-TALLI liiketoimintamallissa Ryhmä 1: Tarjonta ja asiakas näkökulma, Ryhmä 2: Toiminnan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille:

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: Talentum Pro Helsinki 2016 3 Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: 1 hankinnoilla on merkitystä 2 hyvin johdetuilla ja toteutetuilla hankinnoilla sekä hyvällä yhteistyöllä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa

ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa Osa 1: Metallin kokonaismarkkina Euroopan (EU 27) alueella toimii yli 407.000 metallialan yritystä, joista valtaosa, 80 prosenttia, työllistää alle 10 henkeä.

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa

ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa ICT:n mahdollisuudet metalliteollisuudessa Osa 3: ICT:n käyttö, kehittäminen ja strategia 2012 suoritetun toimitusjohtajakyselyn mukaan, tietoteknologia on ensimmäisen kerran historiassa ohittanut ihmiset

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011

KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011 KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011 Julkiset hankinnat Jari Laine Aalto-yliopisto, BIT-tutkimuskeskus Hankinnat Suomessa Kaikki hankinnat: n. 190 000 000 000 eur/v (ETLAn arvio,

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech.

Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech. Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech.fi Huippuostajat-seminaari 28.8.2013, Helsinki Osken tuloksilla edelläkävijämarkkinoille

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot