20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma. Kärkihankkeet 6 ja 7 Palveluiden organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden edistäjänä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma. Kärkihankkeet 6 ja 7 Palveluiden organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden edistäjänä."

Transkriptio

1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Kärkihankkeet 6 ja 7 Palveluiden organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden edistäjänä Raportti

2 2 1. Toimeksianto Tässä raportissa esitellään kahden yhdistetyn hankkeen tulokset. Alkuperäiseen toimeksiantoon kuuluivat seuraavat asiat: Kärkihanke 6. Organisaation kehittämisen ja palvelujen järjestämisratkaisujen tuottavuusvaikutusten vertailu ja Kärkihanke 7. Kuntayhtymien tehokkaan ja tuottavuuteen kannustavan omistajaohjauksen sekä tilaaja tuottajamenettelyyn pohjautuvan sopimusohjauksen edellytyksiä parannetaan. 2. Työskentelyyn osallistuneet kaupungit ja henkilöt Jyväskylä (vetovastuu) Tampere (vetovastuu) Hämeenlinna Kuopio Mikkeli Lappeenranta Oulu Rovaniemi Vaasa Vantaa Kuntaliitto Valtiovarainministeriö Risto Kortelainen Sakari Möttönen Tapio Soini Arto Lepistö Kari Hakari Kristiina Michelsson Sari Mäntylä Riikka Lähteenmäki Markku Rimpelä Heikki Nuutinen Jarkko Mattila Jorma Holopainen Päivi Ahonen Maria Ala Siuru Matti Ansala Jussi Päkkilä Johan Lidsle Hannele Klankki Markus Syrjänen Ari Toiva Antti Kuopila Annika Suorto Anne Marie Välikangas Suvi Savolainen

3 3 3. Kärkihankkeen täsmentäminen Kärkihankkeisiin 6 ja 7 osallistuvat kaupungit päättivät työsuunnitelmassa yhdistää työskentelyn teemojen osittaisen päällekkäisyyden takia. Yhdistetyssä kärkihankkeessa päätettiin keskittyä kahteen näkökulmaan eli palveluiden organisointikysymyksiin sekä toiminnan ohjaukseen. Näitä näkökulmia tarkennettiin työsuunnitelmassa seuraavasti: 1) Palveluiden organisointi kunnan järjestämisvastuu ja sen jakaminen palvelutuotannon erilaiset organisointimallit (nettoyksiköt, taseyksiköt, liikelaitokset, inhouse yhtiöt, markkinoilla toimivat yhtiöt, kuntayhtymät, liikelaitoskuntayhtymät, yms.) 2) Toiminnan ohjaus miten toimintaa ohjataan, kun järjestämisvastuu on siirretty? erilaistuvan tuotannon erilaiset ohjausmuodot (sopimusohjaus, omistajaohjaus) sopimusohjauksen malleja sekä välineitä: vaikuttavuuden hankinta, tuotteistus hybridiohjaus hierarkkisen ohjauksen ja markkinaohjauksen rinnalla. 4. Mitä tuloksia kärkihankkeessa tavoitellaan? Työsuunnitelmassa hankkeen tavoitteeksi asetettiin seuraavat asiat: osallistujakaupungeissa tehtyjen ratkaisujen vertailu hyvistä käytännöistä ja kokemuksista oppiminen niiden haasteiden ja ongelmakohtien esiin nostaminen, joita olisi syytä lähteä kehittämään kuntien yhteisvoimin esittää VM:lle ja Kuntaliitolle aiheita kehittämis ja tutkimushankkeiksi. 5. Mittari tai mittarit, joita hankkeessa hyödynnetään Kärkihankkeelle itselleen ei ole olemassa mittareita. Kärkihankkeen tuloksena tavoitellaan tuottavuuden paranemista, jota mitataan palvelujen tuottavuusmittareilla. 6. Työskentelytapa ja prosessin eteneminen Hankkeen työskentelytapana ovat työkokoukset, joita on ollut tässä vaiheessa neljä, kaksi Tampereella ja kaksi Jyväskylässä. Kussakin kokouksessa on käsitelty työsuunnitelmassa mainittuja teemoja osallistujakaupunkien valmisteltujen puheenvuorojen pohjalta. Kärkihankkeen aloituskokous oli Tampereella Aloitustilaisuudessa täsmennettiin kärkihanketta ja määriteltiin sen tavoitteet sekä alustava suunnitelma hankkeessa käsiteltävistä teemoista. Toinen kokous pidettiin Jyväskylässä Kokouksessa esiteltävinä asioina olivat arvoon perustuvan hankinnan kehittäminen terveydenhuollossa, Lappeenrannan kaupungin esitys sosiaali ja terveyspiirin omistajaohjauksesta sekä Jyväskylän kaupungin uuden sukupolven palvelu ja organisaatiouudistuksen 2013 lähtökohdat. Tampereella pidetyn kokouksen teemoina olivat verkosto ohjausmallien kehittäminen, Rovaniemen kaupungin organisaatiouudistus, ulkoisen ja yksityisen kumppanuus alue

4 4 palveluissa esimerkkinä Mikkelin yhteisyritys sekä ns. ylivuotisen budjetoinnin mahdollisuuden kunnallisessa palvelutuotannossa. Jyväskylässä aiheina olivat Oulun monikuntaliitos sekä muut organisaation ja ohjauksen kehittämissuunnitelmat, Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitosmalli sekä muut terveydenhuollon ratkaisut, Kuopion kaupungin organisaatiouudistus. Näiden lisäksi esiteltiin lyhyesti Kuntaliiton tilaaja tuottaja järjestelmää koskevaa Toimi2010 hanketta sekä Uusi kunta 2017 hanketta. Kärkihankkeen viides kokous pidetään Tampereella. Tällöin käsitellään Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten palvelujen kehittämishankkeita, asiakasohjautuvia toimintamalleja sekä palvelusäätiöitä ja yhteiskunnallisia yrityksiä palvelutuotannon vaihtoehtoina. 7. Hankkeen teemojen yksityiskohtaisempi esittely Tässä kappaleessa esitellään työkokouksissa pidettyjen alustusten keskeiset havainnot. Yksityiskohtainen esitysaineisto on koottu tämän raportin liitteeksi Arvoon perustuva hankinta Erityisesti terveydenhuollossa, mutta jossain määrin myös muissa hyvinvointipalveluissa, ollaan palveluiden hankinnassa siirtymässä perinteisestä suoriteperusteisesta palvelujen ostosta ns. vaikuttavuuteen perustuvaan palvelujen hankintaan. Tämän taustalla on ajatus siitä, että, hyvinvointipalvelujen tilaaminen ei voi olla samanlaista kuin tavaratuotannon. Yhtenä mallin isänä voidaan pitää Michael E. Porteria, jonka oppi arvoon perustuvasta terveydenhuollosta on useiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisen perustana. Arvoon perustuvan hankinnan perusteesejä ovat seuraavat: Hankinnan tavoitteeksi määritetään potilaan saama arvo: ei palvelujen saatavuus, määrä, kustannusten hallinta tms. Laadun (=terveyshyödyn) parantaminen on kustannusten hallinnan ja arvon lisäämisen tärkein tekijä Palvelutuotanto on organisoitava terveysongelmien (medical condition) perusteella ja koko hoitoketju huomioiden Hinnoittelumalli perustuu arvoon: arvon paranemisesta palkitaan Kilpailua tarvitaan: kilpailun pitää kuitenkin perustua arvon tuottamiseen. Kilpailu ei ole tavoite itsessään, vaan työkalu ja käyttövoima palvelujen kehittämiselle. Porterin mallin mukainen toimintatapa on asiakaslähtöinen, nykyiset palvelurakenteet haastava ja eri toimijat yhteistyöhön pakottava. Se uudistaa palvelujen hankinnan lisäksi myös nykyiset palvelutuotannon rakenteet. Sen haaste ja samalla mahdollisuus on se, että se edellyttää vaikuttavuusmittauksen käyttöön ottamista hyvinvointipalveluissa Omistajaohjaus: Case Lappeenranta Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri järjestää alkaen jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Piirillä on toiminnan järjestämisvastuu. Kunnat ohjaavat piiriä sopimusohjauksella.

5 5 Uudistuksen tavoitteena on poistaa erillisistä organisaatioista aiheutuvia raja aitoja ja niistä aiheutuvia ongelmia asiakkaille, edistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, vahvistaa ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä sekä väestön omaa vastuuntuntoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Piirin toiminta tulee järjestää niin, että kustannuskehitys on valtakunnallista keskimääräistä sosiaali ja terveystoimen kustannuskehitystä alhaisempaa. Uudistuksen toteutuksen keskeisenä tavoitteena on myös varmistaa se, että jäsenkuntien mahdollisuudet ohjata piiriä ovat riittävät. Ohjauksen keinoja ovat mm. seuraavat: Yhteinen tahtotila ja kumppanuus Palvelusopimus Raportoinnin kautta seuranta: palautteenantomekanismi ja avoin tiedonvaihto Laatustandardin kautta saadut arviointitulokset (osallistuminen tai esim. EFQM) Asiakastyytyväisyys ja muut palautejärjestelmät Yhteinen investointien tekemisen mekanismi (mm. tilat) Lappeenrannan kaupunki ohjaa piiriä myös strategialla, jossa asetetaan piirin toimintaa ohjaavat strategiset tavoitteet Keskeistä omistajan ja piirin välisessä ohjaussuhteessa on hyvä luottamus ja yhteiset tavoitteet Verkosto ohjausmallien kehittäminen Ohjausmallit jaetaan yleensä hierarkiaan, markkinoihin ja verkostoihin. Julkishallinnon sisällä kehityssuuntana on ollut toiminnan ohjaamisessa hierarkkisten ohjauksen vähentäminen ja keventäminen sekä markkinaohjauksen lisääminen. Kuntia on ohjattu käyttämään markkinaohjausta julkisia hankintoja koskevalla lainsäädännöllä. Markkinaohjaus on tehostanut monissa tapauksissa palvelujen tuotantoa. Lisäksi on syntynyt asetelmia, joissa on voitu vertailla kunnan oman tuotannon tehokkuutta ulkoisiin tuottajiin. Näin on voitu kehittää myös kuntien omaa palvelutuotantoa. Toisaalta markkinaohjauksen yleistyminen on tunnut esille myös monia ongelmia. Hankintalain mukaiset menettelyt ovat usein raskaita ja työläitä. Kuntiin on tullut uusi byrokratian laji; markkinabyrokratia. Samoin on tullut selväksi, että markkinamekanismit eivät sovi kaikkiin niihin yhteistyösuhteisiin, joita kunta tarvitsee. Kun on kyse toiminnan kehittämisestä, pitkäaikaista ja pysyvästä yhteistyöstä tai kun toimitaan alueella, jossa tuotteistaminen ja tuotteiden hinnoittelu on vaikeaa ja jossa toiminnan eettinen perusta on tärkeä tekijä, markkinaohjauksen käyttö tuottaa ongelmia. Näihin tehtäviin myös hierarkkinen ohjaus sopii huonosti. Hierarkkisella ohjauksella ja markkinaohjauksella on se yhteinen piirre, että ohjaukselle on olemassa selkeät ohjeet ja pelisäännöt. Samalla molemmat ohjaustavat ovat jäykkiä ja joustamattomia. Näillä ohjaustoimilla ei pystytä vastaamaan niihin haasteisiin, joita nopea toimintaympäristön muutos aiheuttaa. Jäykät ohjausmuodot voivat olla myös tuottavuuden kehittämisen esteitä. Hallinnon tutkijat ja kehittäjät ovat alkaneet puhua entistä enemmän verkosto ohjauksesta, joka sijoittuu hierarkkisen ohjauksen ja markkinaohjauksen välimaastoon. Tästä ohjausmuodosta käytetään myös käsitteitä kumppanuusohjaus tai hybridiohjaus. Kyse on sellaisesta sopimuksellisuuden muodosta, jossa osapuolet avoimella ja luottamuksella prosessilla sopivat yhteistyön pelisäännöistä. Tällaisella ohjausmuodolla voidaan poistaa niitä epäkohtia, joita hierarkkinen ohjaus ja markkinaohjaus aiheuttavat. Verkostomaisella ohjausmuodolla voidaan myös poistaa monia tuottavuuden parantamisen esteitä.

6 6 Verkosto ohjauksen muodot ja pelisäännöt ovat jääneet kunnallishallinnossa kehittämättä. Samoin hyötyjä on jäänyt saavuttamatta. Myös tällaisen ohjauksen käyttöalueiden määrittelyssä on paljon työtä ja tehtävää Rovaniemen kaupungin organisaatiouudistus Rovaniemen kaupunki on toiminut sopimusohjausmallissa kuntaliitoksen jälkeen vuodesta 2007 alkaen. Nyt suunnitteilla on johtamismallin kehittäminen siten, että kaupungin palveluiden järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin. Kaupunkiorganisaatiota muutetaan siten, että se tukee asukaslähtöistä hallinnolliset rajat ylittävää palvelujen järjestämistapaa. Lautakuntajärjestelmän kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen2013 mennessä. Vuoteen 2011 mennessä laaditaan suunnitelma ja tehdään päätökset johtokuntamallin uudistuksesta. Pilottihankkeena laaditaan väestöperustaiset palvelusopimukset ja tuotteet lasten, nuorten ja perheiden palveluille sekä ikäihmisten palveluille vuoteen 2011 mennessä. Uudistuksen periaatelinjaukset ovat seuraavat: Johtamisjärjestelmän tulee olla sellainen, että sen avulla tuetaan ja luodaan edellytyksiä asiakasnäkökulman toteuttamiselle ja kuntalaisten osallisuuden vahvistamiselle, monialaiselle yhteistyölle ja sopimusohjausjärjestelmän toteuttamiselle Lisäksi organisaation tulee olla rakenteeltaan mahdollisimman matala ja tukea toimijoiden roolien ja työnjakojen selkeyttämistä Päätöksentekojärjestelmän rinnalla kehitetään asukkaiden suoraa osallistumisjärjestelmää. Muutosprosessi noudattaa useissa kaupungeissa käyttöön otettua asiakaslähtöistä prosessimallia. Rovaniemen haasteena on suunnitteilla oleva tuotanto organisaation uudistaminen vastaamaan prosessimaista organisaatiota. Useimmissa kaupungeissa ko. malli on rakennettu palveluiden tilaajaorganisaatioon, tuotanto organisaation säilyessä sektoriorganisaationa Yksityisen ja julkisen yhteistyö: Case Mikkelin yhteistyritys Mikkelissä toteutettiin vuonna 2008 teknisten palvelujen ulkoistaminen kumppanuusyhteistyönä. Kilpailuttamisprosessin jälkeen palvelutuotanto siirrettiin YIT Kuntatekniikka Oy:lle. Muutoksen tavoitteena oli parantaa kustannustehokkuutta sekä saada aikaan 15 20%:n kustannussäästöt. Muutosprosessi ei ollut helppo. Henkilöstön ja politiikan sitoutuminen oli heikkoa, myös alan yrittäjän suhtautuivat kriittisesti hankkeeseen. Puolentoista vuoden kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että tavoitteet ovat toteutumassa. Palvelun laatu on ollut sopimuksen mukaista, yritys on saanut urakoita myös kaupungin ulkopuolelta ja ensimmäisen tilikauden tulos näytti ylijäämää. Myös henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut. Kilpailuasetelma on monissa kaupungeissa haasteena ja onnistuakseen se vaatii sopivan kokoisen kaupungin. Erilaisia toimintamalleja pitää edistää, koska samat mallit eivät välttämättä sovi esim. tekniselle sektorille ja hyvinvointipalveluihin. Kuntien toiminta tulee eriytymään tulevaisuudessa ja erilaisiin kokeiluihin pitäisi kannustaa. Johtajilla pitää olla rohkeutta ottaa vastuu itselleen ja tehdä suuria ratkaisuja. Lisäksi heillä pitää olla täydet mahdollisuudet käyttää olemassa olevia elementtejä.

7 Ylivuotinen budjetointi Tilikauden ylittävä budjetointi on yksi edellytys toimivalle tilaaja tuottaja mallille ja kunnan oman tuotannon kehittymiselle markkinatilanteessa. Tampereen kaupunki on selvittänyt tilikauden ylittävän budjetoinnin mahdollisuuksia, etuja ja haittoja. Nykyisten kuntalain säännösten ja niiden tulkinnan mukaan sitä ei voida ottaa käyttöön. Se saattaa myös vaikeuttaa kokonaistalouden seurantaa ja synnyttää rajanveto ongelmia. Selvityksen ehdotuksena on, että määrärahojen uudelleen budjetointia voisi laajentaa myös käyttötalouden määrärahoihin, tuloarvioihin ja nettomäärärahoihin. Tämä on kankeaa, mutta ei kuntalain vastaista. Toinen vaihtoehto on laajentaa liikelaitosten tyyppisten kirjanpidollisesti eriytettyjen yksiköiden käyttöä yksikkökohtaisten yli ja alijäämien seurannassa. Yli ja alijäämien seuranta ei ole varsinaista tilikaudet ylittävää budjetointia, mutta voisi palvella tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittymistä Vantaan suun terveydenhuollon ratkaisut Syksyllä 2009 hyväksytyssä Vantaa sopimuksessa, jolla vakautetaan kaupungin taloutta ja uudistetaan palvelutuotantoa, todetaan mm: seuraavaa: Aikuishammashuolto liikelaitostetaan alkaen Vastaanottotoiminnan liikelaitostaminen selvitetään vuoden 2010 aikana Kuntien vastuulla oleva opiskelijoiden terveydenhuolto pyritään keskittämään koko pääkaupunkiseudulla Vantaan työterveys liikelaitokseen vuoden 2011 alusta Selvitetään edellytykset perustaa erillinen liikelaitos tai osakeyhtiö lastensuojelun sijaishuoltoon yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa Vantaan sosiaali ja terveydenhuollon toimialalla ensimmäisenä maassamme liikelaitostettiin suun terveydenhuolto alkaen. Palvelusopimuksessa on kiinnitetty huomiota hinnoittelun läpinäkyvyyteen. Budjettiin perustuvaa ajattelua on muutettu enemmän tuotantotalousajatteluksi. Liikevaihtoa ei tule ilman tehtyjä toimenpiteitä. Kuukausilaskutus tehdään suoraan laskentapohjalla suun terveydenhuollon toimenpidekirjauksissa. Muutokset voi tehdä vain saman päivän aikana, jolloin ei viivettä laskutuksessa eikä tilastoissa. Hinnoittelu tapahtuu hinnaston, joka on SFA10: yhden pinnan täyte, joka suhteutetaan toimenpiteiden vaikeusasteen ja ikäluokkakertoimien kautta hinnastoksi. Liikelaitoksen lyhyttä ajanjaksoa koskevan oman arvion mukaan: liiketoimintaa saatu avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi toiminnan tehokkuutta ja kustannusvastuuta on lisätty tuloksen laskentaa, kannattavuuden arviointia sekä kustannustietoisuutta on lisätty organisaatiorakenne on selkiytetty tilaaja tuottajamalli otettu käyttöön yhtiöittäminen vielä harkinnassa vertailu markkinahintaan on tehty itsenäisempi asema toiminnallinen liikkuvuus etsii uomaansa tulot kohdennettu muiden tulosalueiden säästöt vaikuttavat tulos ja tulotavoitteet sekä palkitseminen teon alla

8 Oulun uuden toimintamallit Oulun lisäksi Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli Iin kunnat päättivät kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi Oulu Oulun kaupunki on kehittänyt ensimmäisten joukossa 1990 luvun lopulta alkaen tilaajatuottaja mallin oululaista sovellusta, ydinkunta palvelukunta mallia. Myös uuden Oulun konsernin rakenteen ja omistajaohjauksen periaatteiden valmistelussa hyödynnetään aiemmin tehtyä työtä. Valmisteluryhmänesitys Oulun johtamisjärjestelmästä valmistui elokuussa Uuden Oulun lukuun työskentelevä yhdistymishallitus hyväksyy uuden kunnan organisaation ja konsernirakenteen mennessä. Lopullisen päätöksen tekee uuden kunnan valtuusto heti syksyn 2012 kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Valmisteluryhmän esityksessä johtamisjärjestelmän kehittämisperiaatteita ovat: Asiakaslähtöisyys Prosessimainen toimintatapa Palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelujen tuottaminen monituottajamallilla Valmistellun uudistuksen tavoitteet ovat: Asiakaslähtöisyyden lisääminen Johtamisjärjestelmän toimijoiden roolien ja vastuiden selkiyttäminen Poliittisen johtamisjärjestelmän selkiyttäminen Konsernin strategisen kokonaisjohtamisen vahvistaminen Omistajaohjauksen vahvistaminen ja terävöittäminen Tilaajatoiminnan vahvistaminen ja nykyistä parempi koordinointi Tuotannon strategisen ohjauksen vahvistaminen Palvelutuotantoa kehitetään asiakaslähtöisinä prosesseina Hallinto, asiantuntija ja tukipalveluja lisäkeskittäminen

9 9 Kuvio. Oulun organisaatio ja johtamisjärjestelmä Palvelujen järjestäminen on koottu kolmeen palvelukokonaisuuteen, joita ovat: Hyvinvointipalvelut, Sivistys ja kaupunkikulttuuripalvelut sekä Kaupunkiympäristöpalvelut Palvelukokonaisuudet organisoituvat lautakuntien alle. Järjestäminen ja tuotanto on eriytetty toisistaan niin että palvelutuotanto sijoittuu pääsääntöisesti nettoyksiköihin tai liikelaitoksiin. Palvelukokonaisuuden sisällä ja liikelaitoksissa olevaa palvelutuotantoa ohjataan sopimusohjauksella. Siirtyminen kahdeksasta hallintokunnasta kolmeen palvelukokonaisuuteen tuottaa hyötynä: luo edellytykset asiakaslähtöiselle, yli palvelukokonaisuusrajojen menevälle, prosessimaiselle toimintatavalle. koko palvelujen asiakastarpeen ja asiakasvaikuttavuuden ketju saadaan prosessina hallintaan mahdollistaa nykyistä vaikuttavammat ja kustannus tehokkaammat palvelut asiakkaan näkökulmasta helpottaa oikean vastuutahon löytämistä

10 Kuopion organisaatiouudistus Kuopion aloitti marraskuussa 2007 palvelualueuudistuksen valmistelun. Uudistuksen toteuttaminen alkaa vuoden 2011 alusta. Palvelualueuudistuksen tavoitteet ovat: Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin selkeämpää korostamista palvelutarjonnassa ja jokaisen omassa työssä Selkeämpää ja suoraviivaisempaa toiminnan ohjausta: toiminnan arviointi entistä keskeisemmässä roolissa johtamisessa ja päätöksenteossa Nopeampi toiminnan painopisteiden muutoskyky: ketterämpi organisaatio Tehokkaammat tehtäväkokonaisuudet: itsenäisempi ja vastuullisempi työskentelykulttuuri Hankkeessa käytiin perusteellisesti läpi kaikki kaupungin palvelujen avainprosessit ja palveluprosessit. Näin muodostui kuusi palvelualuetta, joiden alle sijoittuu kaksikymmentä palvelujen avainprosessia. Näiden lisäksi organisaatiossa ovat konsernipalvelujen palvelu prosessit. Kuopion palvelualuemallissa tulee esille erityisesti kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyden edellytyksiin vaikuttaminen ja laaja alaisesti ennaltaehkäisevien toimien korostaminen. Kaupunkiorganisaation toimintatavan on ajateltu olevan vahvasti ennaltaehkäisevä niin, että vahvan palveluriippuvuuden palvelujen asiakasmäärät ovat nykyistä suppeampia ja palvelutarpeen kesto lyhyempi. Kuvio x. Kuopion palvelualueuudistus Vetovoimaisuuden Vetovoimaisuuden palvelualue palvelualue 1 palvelualuejohtaja =KJ 1 palvelualuejohtaja =KJ 5 avainprosessia, tarvitaan 5 avainprosessia, tarvitaan 3 avainprosessin omistajaa 3 avainprosessin omistajaa Kaupunkiympäristön Kaupunkiympäristön palvelualue palvelualue 1 palvelualuejohtaja 1 palvelualuejohtaja 5 avainprosessia, tarvitaan 5 avainprosessia, tarvitaan 3 avainprosessin omistajaa 3 avainprosessin omistajaa Hyvinvoinnin edistämisen Hyvinvoinnin edistämisen Palvelualue Palvelualue 5 avainprosessia, tarvitaan 5 avainprosessia, tarvitaan 3 avainprosessin omistajaa 3 avainprosessin omistajaa 1 Palvelualuejohtaja Kasvun Kasvun ja ja oppimisen oppimisen palvelualue palvelualue 5 avainprosessia, tarvitaan 5 avainprosessia, tarvitaan 4 avainprosessin omistajaa 4 avainprosessin omistajaa Perusturvan Perusturvan palvelualue palvelualue 5 avainprosessia, tarvitaan 5 avainprosessia, tarvitaan 3 avainprosessin omistajaa 3 avainprosessin omistajaa 1 Palvelualuejohtaja Terveydenhuollon Terveydenhuollon palvelualue palvelualue 6 avainprosessia, tarvitaan 6 avainprosessia, tarvitaan 3 avainprosessin omistajaa 3 avainprosessin omistajaa Kaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut Yritys ja elinkeinopalvelut Sidosryhmä ja kaupungin edunvalvontapalvelut Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asuin ja toimintaympäristön rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Ympäristö ja rakennusvalvontapalvelut Maa ja vesiomaisuuden hallintapalvelut Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Taide ja tapahtumapalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus ja nuorisopalvelut Lukiopalvelut ja II asteen yhteistyö Kasvun ja oppimisen tuen palvelut Vanhus ja vammaispalvelut Lapsiperhepalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Avohoidon palvelut Sairaalapalvelut Mielenterveys ja päihdepalvelut Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus Konsernipalvelut Konsernipalvelut Strategiset palvelut Strategiset palvelut Operatiiviset palvelut Operatiiviset palvelut Kuopion Vesi Kuopion Vesi Kuopion Energia Kuopion Energia Kuopion Ateria Kuopion Ateria Kallaveden työ Kallaveden Terveys työ Terveys P S Pelastus P S Pelastus Tilakeskus Tilakeskus Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta Lautakunta Lautakunta Johtokunta Johtokunta Infran rak ja kup? Infran rak ja kup? Johtokunta? Johtokunta?

11 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu ja organisaatiouudistus 2013 Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät uudeksi Jyväskylän kaupungiksi Kuntien yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiorganisaatiota uudistetaan asteittain vuo teen 2013 mennessä siten, että organisaation toiminnan ja ohjauksen perustana ovat palvelujen ydinprosessit, jotka määritellään asiakasryhmien ja kehittämisalueiden kokonaistarpeiden mukaan. Kaupunkilaisten vaihtelevat asiakkuudet yhdistyneenä toiminnan tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen ovat perusrakenteen jäsentämisen lähtökohtana. Valmistelun tavoitteena on uudistaa organisaation rinnalla kaupungin palvelujen toimintatapoja ja sisältöjä. Palveluorganisaatio jäsentyy kuntalais ja asiakasnäkökulmasta seuraaviin palvelukokonaisuuksiin: Elinvoima ja kilpailukyky Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Hyvä hallinto Järjestämistaso ja palvelutuotanto erotetaan aiempaa selkeämmin, mikä vahvistaa nykyisinkin vahvan monituottajuuden ohjausta ja johtamista sekä eri ohjaustapojen joustavaa käyttöä. Organisaatiossa hyödynnetään tilaaja tuottaja asetelmaa silloin, kun se on perusteltua. Luottamushenkilöorganisaation toimielinten tehtävät ja voimavarat ovat merkittävät sekä aiempaa paremmin tasapainossa keskenään. Kaupunginhallitus ohjaa elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä hyvän hallinnon prosesseja. Lautakunnat ohjaavat muita asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Kaupunkistrategian teemat nousevat esille myös organisaation perusrakenteesta ja asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet ottavat huomioon toimintaympäristön kriittisiä muutostekijöitä. Esimerkiksi: Lapsia ja lapsiperheitä koskevat keskeiset kysymykset ja palvelut tiivistyvät yhteen palvelukokonaisuuteen, oman lautakunnan alle. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa huomattavasti lähivuosina ja samoin palvelukysyntä, joka kohdistuu pääosin lähipalveluihin. Ikäihmiset ja muut sellaiset ryhmät, jotka tarvitsevat paljon tukea tavanomaiseen arkeensa, saavat päätöksentekoon oman toimielimen. Terveydenhuollon kanssa samaan palvelukokonaisuuteen sijoittuu myös aikuissosiaalityö ja aktivointi (työllisyyspalvelut ja kuntouttava toiminta). Ratkaisulla voidaan ottaa huomioon laaja alaisesti riskiryhmien näkökulma. Jyväskylän uuden sukupolven palvelu ja organisaatiouudistuksen valmistelu käynnistyi varsinaisesti toukokuussa Uudistusta koskevat päätökset ajoittuvat kevättalveen Uutta organisaatiota ja toimintatapaa ryhdytään toteuttamaan vuoden 2013 alusta. Ennen tätä toteutetaan merkittäviä osauudistuksia. Lukiokoulutus siirtyi koulutuskuntayhtymään syksyllä Kaksi perusterveydenhuollon kuntayhtymää lakkautetaan ja niiden toiminta sijoittuu kaupungin sosiaali ja terveyspalveluihin ja näin muodostuu Jyväskylän yhteistoimintaalueen terveyskeskus vuoden 2011 alusta. Lasten päivähoito ja varhaiskasvatus sijoittuvat

12 12 osaksi nykyistä sivistyspalvelujen palvelualuetta vuoden 2012 alusta nykyisen sosiaali ja terveydenhuollon palvelualueen sijaan. Kuvio. Jyväskylän uuden sukupolven palvelujen ja organisaation valmistelua ohjaava perusrakenne Strateginen ohjaus, kuntademokratia ja osallisuus Järjestämistason asiakaslähtöiset ydinprosessit (=palvelurakenne) Palvelut, palvelutuotanto Valtuusto Tark. ltk Kaupunginhallitus Puheenjohtajien yhteistoiminta (sis. Ltk:n pj:t) Kh ja mahd. muut toimielimet Lautakunta Lautakunta Lautakunta Lautakunta Lautakunta Kvaaliltk Lupaltk Elinvoima ja kilpailukyky Elinympäristö ja kaupunkirakenne Elämänlaatu ja kulttuuri Kasvu, oppiminen ja perheet Toimintakyky ja arjen sujuvuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus Konsernihallinto Tuotantorakenne vaikuttavuus ja tuloksellisuus Kuntalaiset: eri asiakkuudet Hyvä hallinto Konsernin ohjauksen ja hallinnon tarpeet

13 Toimi 2010 verkostohankkeen tuloksia Kuntaliitto yhdessä Hämeenlinnan, Jyväskylän, Mikkelin, Oulun, Tampereen, Kemin, vaniemen, Hamina ja Lahden kaupunkien kanssa käynnisti keväällä 2009 Toimi 2010 verkostohankkeen, jonka tarkoitus on arvioida kaupunkien tilaaja tuottaja toimintatapoja. Hanke on osoittanut tilaaja tuottaja toimintatapaa hyödyntävien ohjaus ja organisointimallien moninaisuuden kaupungeissa. Toimintatapaan liittyvät konkreettiset välineet, kuten sopimus, tuotteistamis ja kustannuslaskentamallit eivät ole sellaisenaan sovellettavissa kaikille kunnille, kaikille toimialoille tai kaikkiin tilanteisiin. Kuvio. Kaupunkien erilaiset tilaaja tuottajamallit Kaupunkien tilaaja tuottajamallien eri tyypit Kokonaisvaltaiset mallit Toimialakohtaiset mallit Dualististista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Tuotannon ammatillista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Poliittista johtamista korostavat kokonaisvaltaiset mallit Resurssiohjausmallit Dualistiset toimialakohtaiset mallit Ulkoisille markkinoille suuntautuneet toimialakohtaiset mallit Oulu Rovaniemi Hämeenlinna Tampere Kemi Jyväskylä Hamina Lahti Mikkeli Perustavoitteet ovat kuitenkin melko yhteneväiset kaupunkien välillä. Niillä tavoitellaan: asiakaslähtöisyyttä paremmin ja nopeammin reagoivaa palvelutuotantoa, jatkuvaa tuotekehitystä ja palvelutuotteiden arviointia, palvelujen järjestämisen kustannustietoisuutta ja tehokkuutta, oman palvelutuotannon johtamisen liiketoiminnallista otetta sekä poliittisen ohjauksen strategista otetta Tilaaja tuottaja toimintatavoilla saavutetut tulokset nähdään kuntien palvelutuotannon ja johtamisjärjestelmien kehittämisen kannalta pääosin myönteisiksi.

14 14 Hankkeen yhteydessä tehtyjen arviointien valossa voidaan sanoa, että toiminnan kustannustietoisuus ja läpinäkyvyys on kasvanut. Malleilla on saatu aikaan kunnan palvelujen järjestämisen suunnitteluun ja tuotantoon uudenlaista kehittämishenkeä. Yhä asiakaslähtöisempien tuotteiden kehittäminen nähdään keskeiseksi elementiksi mallien jatkokehittämisessä: tilaajatuottaja toimintapa avaa keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Luottamushenkilöt Luottamushenkilöt suhtautuivat tilaaja tuottaja toimintatapaan keskimäärin kriittisemmin kuin toiminnan kehittämisestä vastaavat viranhaltijat. Luottamushenkilökyselyn tulokset osoittivat, että kuntien tuotantolautakuntien tai johtokuntien jäsenet olivat korostuneen kriittisiä verrattuna kaupunginhallituksen tai tilaajalautakuntien jäseniin. Keskeinen kysymys on: missä poliittisen ohjauksen pitäisi sijaita? Poliittisen päätöksenteon nähdään kuuluvan luonnollisella tavalla valtuuston ja kunnanhallituksen lisäksi tilaajalautakuntiin. Keskustelua käytiin paljon siitä onko poliittinen päätöksentekoelin lautakunta tai johtokunta tarkoituksenmukainen elin tuottajapuolella. Markkinoiden hyödyntäminen Hanke osoitti, että kaupunkien tilaaja tuottaja toimintavoilla tavoitellaan erityisesti kunnan oman palvelutuotannon kehittämistä sekä ulkopuolisen tuotannon roolin selkiyttämistä oman tuotannon rinnalla. Markkinaehtoiset mallit eivät näytä horjuttavan kunnan oman tuotannon asemaa koko palvelutuotannon volyymin näkökulmasta. Ulkoisen tuotannon sparraava vaikutus oman tuotannon kehittymiseen nähdään kuitenkin erityisen positiiviseksi. Tulevaisuudessa useiden palveluntuottajien muodostamat monituottajamallit sekä uudenlainen kumppanuus julkisen ja yksityisen sektorin välillä tulevat todennäköisesti yleistymään. Tilaajaosaaminen Yhdeksi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi hankkeen yhteydessä nostettiin tilaajaosaaminen. Tilaaja tuottaja toimintatavan yleistyminen ja sen laajentuminen ovatkin synnyttäneet kuntahallintoon uudenlaisen palvelujen tilaamiseen liittyvän ammatin. Palvelukokonaisuuden järjestämis ja tilaamisvastuussa olevien johtajien ja suunnittelijoiden rooli poikkeaa perinteisestä kuntien johtamis ja kehittämistyöstä. Elämänvaiheajattelu Kuntapalvelujen järjestämisessä edetään kohti ns. elämänvaiheajattelua. Kuntalaisen elämäntilanteeseen perustuvalla toiminnalla ja organisoitumisella tavoitellaan erityisesti perinteiset sektorirajat ylittävää poikkihallinnollista näkemystä palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen asiakaslähtöisesti. Elämänvaiheajattelu näkyy erityisesti tilaajaosapuolten toiminnassa ja organisoitumisessa. Se on muuttanut lautakuntarakenteita sekä muodostanut moniammatillisia tilaajaorganisaatioita ja tiimejä. Muutosjohtaminen Tilaaja tuottaja toimintatavan kaltaiset toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti muuttavat laajat organisaatiouudistukset ovat haaste muutosjohtamiselle. Vanhat toimintakulttuurit ovat juur

15 15 tuneet syvälle ja muutokselle on annettava aikaa. On hyväksyttävä myös näennäiseltä tuntuvat välitulokset ja kehitysvaiheet. Hyvänä käytäntönä on aivan erityisesti korostunut johdonmukainen kehittämisote ja kärsivällinen tulosten saavuttamiseksi tehtävä työ. Pitkään tilaaja tuottaja toimintatapaa soveltaneiden kuntien kokemukset osoittavat, että malleilla ei useinkaan ole saavutettu lyhytnäköisiä voittoja, vaan hyvät tulokset ovat pitkän kehittämistyön tuloksia Hämeenlinnan Kylä kaupungissa hanke Hämeenlinnan kaupunki uudisti toimintamallinsa kuntaliitosten yhteydessä vuonna Uuden Hämeenlinnan palveluiden viitekehys muodostuu seuraavista osatekijöistä: Elämänkaarimalli Alueellisuus Sopimusohjaus Elämänkaarimallissa on koottuna tiettyjen asiakasryhmien palvelut yhdelle lautakunnalle. Hämeenlinnassa on kaksi varsinaista elämänkaarilautakuntaa, joista toiseen on keskitetty ikäihmisten ja toiseen lasten ja nuorten palvelut. Tällä ryhmittelyllä tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen oikeaa kohdentamista eri ikäryhmiin. Hyvinvointisuunnitelman ja elämänkaarimallin toteutuminen KYLÄ KAUPUNGISSA HANKE Tuotekehittelyn vaihe Konsepti Kehittäminen ja Kehittämissuunnan Valinta = hyvinvointisuunnitelma elämänkaarimallin jalkauttaminen olemassa olevan tiedon kerääminen tietojen yhdistäminen ikäsegmenteittäin indikaattoreiksi Pilotointi hankkeella prototyypin testaus Integrointi palveluihin Palvelusopi mukset vaikuttavuus Laaja arviointi Puuttuvien tietojen kerääminen Kylä kaupungissa hankkeessa rakennetaan konkreettisia tapoja lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen elämänkaarimallin mukaista organisaatiota hyödyntäen. Palveluja tuottavat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Kylän yhteisöllinen toimintamalli toteutetaan kahdella valitulla kokeilualueella vuosien aikana. Hanketta rahoitetaan Sitran julkisen johtamisen ohjelmasta.

16 16 Hankeen tavoitteena ovat seuraavat asiat: Osallistaa asukkaat itse tekemään palveluja Kylämäinen kehittäminen Asukkaiden osallistuminen tekemiseen Toteuttaa monituottajamallia palvelujen järjestämisessä Asukkaille joustoa, valinnaisuutta ja osallisuutta Monipuoliset palvelukanavat: Facebook, second life Kehittää elämänkaarimallia Palvelutarpeiden kartoitus ikäsegmenteittäin Tietotuotannon kehittäminen ikäsegmenttejä tukeviksi Aktiiviset kehitysyhteisöt Jyväskylän palvelusetelit Jyväskylässä palvelusetelien käytön ensimmäinen vaihe oli vuosina Lähinnä omaishoidon tuen asiakkaille tarkoitettu palveluseteli otettiin käyttöön vuonna Palveluseteliä suunnitteli, kehitti ja yrittäjärekisterin ylläpiti kaupungin kotihoito. Palvelusetelin käyttö jäi melko vähäiseksi. Hyvinvointialan yrityksiltä tuli toive tiiviimmästä kuntayhteistyöstä ja yritysten hyväksymismenettelyn käyttöönotosta kilpailutuksen sijaan. Keväällä 2007 aloitettu yhteistyö kaupungin vanhuspalvelujen ja kaupunkiseudun elinkeinoyhtiön Jykes Oy:n välillä vaikutti palvelusetelin kehittämiseen merkittävästi. Vuonna 2008 toteutettiin Jyväskylän seudun palvelusetelipilotti, jossa mukana olivat kaikki seudun yhdeksän kuntaa. Toiminnan tueksi käytettiin Jykes Oy:n kehittämää Klemmaria (= hyvinvointiyritysten markkinapaikka, ja Smartum Oy:n palveluseteli työvälineitä. Vuoden 2009 aloitettiin jatkuva haku palveluseteliyrittäjille. Vanhusten palveluissa esimerkiksi kotiutuksia tehostettiin palvelusetelin avulla. Ennaltaehkäisevänä kotihoitona siivoustyötä vahvistettiin tarjoamalla palveluseteleitä. Palveluseteli otettiin käyttöön myös lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun. Vanhus ja vammaispalveluissa hyväksyttyjä palvelusetelituottajia oli vuonna 2009 yhteensä 33. Palveluseteleitä myönnettiin vajaa kappaletta ja tarkoitukseen käytettiin euroa. Kaupungin vuoden 2010 talousarviossa tarkoitukseen on vajaa 0,5 milj. euroa. Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliä vuonna 2009 käytti 230 perhettä ja palveluntuottajia oli 14. Kaupungin vuoden 2010 talousarviossa tarkoitukseen on euroa. Palvelusetelin periaattein toimiva lasten päivähoidon uudistettu palveluraha otettiin käyttöön myös vuoden 2009 alusta. Perheet käyttivät palvelurahaa vuoden 2009 lopulla yli 900 lapsen yksityiseen päivähoitoon. Kaupungissa yksityisiä päiväkoteja oli 25 ja yksityisiä perhepäivähoitajia vajaa 70. Kaupunki käytti tarkoitukseen reilut 5 milj. euroa. Palvelusetelitoiminnan edelleen kehittämistä varten käynnistettiin vuoden 2009 lopulla ns. ASTU hanke, jossa mukana ovat kaupunkiseudun kunnat, Jykes, Tekes ja yhteistyökumppanina Smartum Oy. Sähköinen palveluseteli otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa helmikuussa Asiakas tuottajamallissa ensisijaisena päämääränä on vahvistaa asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia. Tavoitteena on palveluohjauksen kehittäminen, tiivis yhteistyö palveluntuottajien

17 17 kanssa, yhden palveluseteliprosessin kuvaaminen, joka on sovellettavissa kaikkiin sosiaali ja terveyspalveluihin seudullisesti sekä sähköisen asiointialustan rakentaminen prosessille. ASTU hankkeessa säännöllisen kotihoidon palveluseteliä pilotoidaan parhaillaan. Valmistelussa olevat palvelusetelit vuodelle 2011: Lapsiperheiden neuvonta ja terapiapalveluiden palveluseteli Henkilökohtainen apu Lyhytaikainen hoito (palveluasuminen, kotihoito, perhehoito) Palveluasuminen (vanhus ja vammaispalvelut) Lasten kerhot Suun terveydenhuollon palveluseteli Keskustelussa ovat myös muita terveyspalveluiden palveluseteleitä (muutamat tutkimukset ja laboratoriopalvelut). Lasten päivähoidon palvelurahasta palveluseteliin siirrytään alkaen. Palvelusetelitoiminnan kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin: Päättäjillä ja johdolla yhteinen näkemys palvelusetelitoiminnan periaatteista Hankintasuunnitelmissa selkeä linjaus palvelusetelien tai kilpailutuksen käytöstä Palveluverkkosuunnitelmat ja palvelusetelitoiminnan linjaukset tiedoksi palveluntuottajille Läpinäkyvä tuotteistus ja hinnoittelu Palveluohjauksen ja valvonnan merkitys korostuu Palveluseteliprosessin kuvaaminen ja vakiinnuttaminen (prosessin omistajuus) Seutuyhteistyö tärkeää palveluntuottajien ja asiakkaiden kannalta Yhteistyö palveluntuottajien kanssa (kehittämisyhtiön rooli) Yhteiskunnallinen yritys Koukkuniemeen hanke Tampereen kaupunki on lähtenyt toteuttamaan yhteistyössä Sitran kanssa Koukkuniemen palveluiden kehittäminen osana palvelujärjestelmän uudistusta hanketta. Osana hanketta halutaan selvittää mahdollisuudet perustaa yhteiskunnallinen yritys osaksi Koukkunimen palvelutuotantoa. Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnassa yhdistyy yrittäjyys, yhteiskunnallinen tarkoitus ja asiakaslähtöisyys. Yritys toimii liiketoiminnallisin periaattein, mutta sen olemassaolon tavoitteet ovat yhteiskunnallisia; toimintaa ohjaavat enemmän arvot ja tavoitteet kuin taloudellisen voiton tavoittelu. Yritys voi tuottaa myös voittoa, mutta kohdistaa sen (tai vähintään puolet) yrityksen toiminnan kehittämiseen. Ero ei yhteiskunnalliseen yritystoimintaan: tavoitteena ei ole omistajien voiton maksimointi vaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen ja yhteisön kannalta tärkeiden pyrkimysten toteuttaminen. Tarkoituksena on, että kaupunki turvaa liiketoiminnan käynnistymisen sitoutumalla ostamaan yrityksen tuottamat palvelut ensimmäisten toimintavuosien ajan, jonka jälkeen yrityksen on pärjättävä normaalissa markkina ja kilpailutilanteessa muiden yritysten tavoin. Tampereen kaupungin perusteluina hankkeelle ovat seuraavat asiat: Toteuttaa Tampereen monituottajamallia On vaihtoehtoinen muoto hyvinvointipalvelujen tuotantoon (kunnan oma palvelutuotanto vs. kilpailutettu yksityinen palvelutuotanto) Kannustaa ja motivoi henkilöstöä yrittäjyyteen sekä palveluinnovaatioihin

18 18 Antaa mahdollisuuden henkilöstölle suunnitella ja toteuttaa palveluita vapaina kaupungin byrokratiasta Haastaa kunnallisen palvelutuotannon ja johtamisen uudistumaan Toimii pilottina myös muille palveluille Synnyttää uutta liiketoimintaa hyvinvointipalveluihin Tavoitteena on, että henkilöstön omistama yritys aloittaisi toimintansa Koukkuniemen Jukola rakennuksessa vuoden 2012 aikana Jyväskylän palvelutoiminnan säätiömalli Ennen Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymistä vuoden 2009 alusta kuntaliitoksesta pyrittiin edellisen kerran päättämään 1990 luvun puolivälissä. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Sosiaalihuollon erityispalvelujen tarjoamiseksi yli kuntarajojen alettiin kehittää 1990 luvun loppupuolella uutta organisoitumisen tapaa erityispalvelujen tuottamiseksi Jyväskylän kaupunkiseudulla ja myöhemmin koko maakunnassa. Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta perustivat vuonna 1998 yhdessä valtakunnallisten ja alueellisten sosiaalialan järjestöjen kanssa ensimmäiseksi Työvalmennussäätiö Tekevän. Tekevän toiminnassa yksi tärkeimmistä lähtökohdista oli kumppanuuden ja yhteistyön korostaminen sosiaalialan järjestöjen ja kuntien kesken. Palvelusäätiörakenteen suurimpia vahvuuksia on juuri järjestöjen ja kuntien tiivis ja konkreettinen yhteistoiminta. Työvalmennussäätiö Tekevän jälkeen perustettiin samalla mallilla kaksi muuta palvelusäätiötä. Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö aloitti toimintansa vuonna 2002 ja Keski Suomen vammaispalvelusäätiö seuraavana vuonna. Vammaispalvelusäätiöllä oli merkittävä asema muutosprosessissa, jossa Suojarinteen kehitysvammaisten erityishuoltopiirin kuntayhtymä lakkautettiin vuoden 2009 alusta. Palvelusäätiöiden perustamisen ja toiminnan tavoitteena ovat olleet seuraavat asiat: Kuntien yhteistoiminnan edistäminen Kuntien ja järjestöjen yhteistoiminnan edistäminen Järjestöjen keskinäisen yhteistyön edistäminen Paikallisen ja valtakunnallisen osaamisen hyödyntäminen (vahva verkostoituminen) Ammatillisen ja kokemusperäisen tiedon yhdistäminen ja hyödyntäminen Asiakaslähtöisen toiminnan edistäminen Palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen Uusien rahoituskanavien avaaminen Uudenlaisten kehittämisyhteisöjen synnyttäminen SOVATEK säätiö aloitti toimintansa , kun Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö ja Työvalmennussäätiö Tekevä sulautuivat uudeksi säätiöksi. Sulautuneilla säätiöillä on yhteisiä asiakkaita. Uudessa SOVATEK säätiössä voidaan asiakkaiden palvelutarpeisiin vastata entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin. Henkilöstön yhteiskäyttö sallii nykyisten toimintamuotojen kehittämisen sekä kokonaan uusien palvelujen tarjoamisen.

19 19 Palvelutuotannon lisäksi molemmat sulautuneet säätiöt toimivat merkittävinä kehittämisyhteisöinä aloillaan. Kehittämis ja järjestölähtöisen toiminnan rakenteita voidaan sulautumisen myötä edelleen vahvistaa. Sulautuminen luo myös edellytyksiä hyödyntää erilaisia rahoituskanavia entistä paremmin ja monipuolisemmin. SOVATEK säätiö on julkisen ja kolmannen sektorin taustayhteisöjen perustama yhteistoimintaorganisaatio, joka edustaa uudenlaista toimintatapaa julkisen sektorin toiminnassa ja palvelujärjestelmässä sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. SOVATEK säätiön sääntöjen mukaisesti säätiön tarkoituksena on syrjäytymisen ehkäiseminen, yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien auttaminen ja tukeminen sekä heidän tilanteensa parantaminen. Säätiö pyrkii ehkäisemään ja vähentämään päihde ja muita riippuvuusongelmia, edistämään työtoimintaa vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämiseksi, kuntouttamiseksi ja kouluttamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö 1) tuottaa muussa kuin liiketaloudellisessa tarkoituksessa palveluja julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä yksityishenkilöille 2) tekee yhteistyötä näiden kanssa 3) tekee kehittämistyötä ja on mukana yhteisissä kehittämishankkeissa 4) tuottaa asiantuntijapalveluita sekä harjoittaa tarkoitusperiään palvelevaa kehittämis, koulutus, tiedotus, tutkimus, valistus ym. toimintaa. Säätiön perustajayhteisöt edustavat monipuolisesti sosiaali ja terveydenhuollon, päihdehuollon erityispalvelujen, työvalmennuksen sekä kolmannen sektorin erilaisia toimintamuotoja ja hoitoideologioita. SOVATEK säätiön toimintamuodot ja palvelut perustuvat erilaisiin psykososiaalisen kuntoutuksen ja päihdelääketieteen, työvalmennuksen sekä mielenterveystyön menetelmiin ja sisältöihin. Valtaosa säätiön lähiseudun perustajayhteisöistä toimii asiakkaiden arjen, asumisen sekä sosiaalisten verkostojen luojina ja ylläpitäjinä. Säätiön perustajakunnat ja sairaanhoitopiiri edustavat julkisen hyvinvointipalvelujärjestelmän sosiaali ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon näkökulmaa. Valtakunnalliset järjestöt ja palveluiden tuottajat toimivat vahvoina asiantuntijoina sekä tukijoina palveluiden kehittämisessä. SOVATEK säätiön kaltaisessa yhteistoimintaorganisaatiossa yhdistyvät ammatillinen ja tutkimuksellinen sekä kokemusperäinen ja hiljainen tieto. Kuvio: SOVATEK säätiön perustajayhteisöt Perustajayhteisöt Julkinen sektori Jyväskylän kaupunki, Joensuun kaupunki, Muuramen kunta, Laukaan kunta ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Paikalliset järjestöt Jyväskylän katulähetys ry, Väentupa ry, Jyväskylän A kilta ry, Vaajakosken Suvanto ry, Kuiville Pyrkivien Tuki ry, Jyvälän Setlementti ry ja Jyväskylän Mielenterveysseura ry. Valtakunnalliset järjestöt A klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Invalidiliitto, Kuurojen Liitto ry, Kirkkopalvelut ry, Vapaan Alkoholistihuollon kannatusyhdistys, Youth Against Drugs ry sekä Kriminaalihuollon tukisäätiö.

20 20 8. Toimenpide ehdotukset Kärkihanke on keskittynyt työssään kahteen teemaan: palvelujen organisoinnin uudistuksiin tuottavuuden edistäjänä sekä toiminnan ohjauksen erilaisiin uusiin muotoihin. Tuottavuuden näkökulmasta organisaatio ja ohjausjärjestelmien muutokset ovat mahdollistavia tekijöitä. Ne eivät automaattisesti paranna tuottavuutta, mutta ne luovat puitteet, jotka mahdollistavat uudenlaiset, entistä tuottavammat tavat toimia. 1) Yhteistyön lisääminen Suuret kaupungit ovat samanlaisten haasteiden edessä. Kaupungit ovat lähteneet aktiivisesti etsimään uudenlaisia toimintatapoja, jotka soveltuvat niiden omiin olosuhteisiin ja toimintakulttuuriin. Kärkihankkeessa mukana olleilla kaupungeilla on useita erilaisia ratkaisuja, joista toisten on mahdollista oppia. 20 suurimman kaupungin välille tarvitaan systemaattisia verkostoyhteistyön muotoja, joissa toisten hyvistä käytännöistä saadaan tietoa. 2) Omistajaohjauksen vahvistaminen Lainsäädäntötyössä kuntien palvelujen järjestämisvelvollisuuden alaan liittyvät kysymykset vaativat uudelleenarviointia eri näkökulmista, joita ovat perus, rahoitus ja järjestämisvastuun sisältö ja kohdentuminen sekä palvelujen tuotannon kysymykset. Kuntalain sekä esimerkiksi sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain uudistamisessa on syytä ottaa esille omistajaohjauksen aseman vahvistaminen julkisten palvelujen järjestämisessä, jossa palvelujen rahoitusvastuu ja järjestämisvastuu saattavat olla toisistaan erillään. Suuret kaupungit lähtevät pääsääntöisesti siitä, että ne itse myös jatkossa järjestävät ja rahoittavat ison osan hyvinvointipalveluistaan. Päätöksenteko tapahtuu kaupunkien omissa toimielimissä. Mahdollisissa laajan väestöpohjan kuntayhtymissä korostuu omistajaohjauksen vahvistaminen kuntayhtymäpäätöksenteon ohella. Nykytilanteen mukaan erikoissairaanhoito on pitkälle sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulla. Lainsäädäntöä uudistettaessa sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisen kysymyksissä korostuu vahva integraatio sosiaali ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Näissä ratkaisuissa on otettava huomioon myös säädöstasolla omistajaohjauksen vahvistaminen uusine muotoineen. 3) Tilaajan ja tuottajan eriyttäminen Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa organisaatiouudistukset sisältävät tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttämisen ainakin jollain tasolla. Osa kaupungeista on tehnyt tämän kokonaisvaltaisesti, osassa se on toteutettu vain joidenkin palvelujen osalta. Mallin avulla on mahdollista lisätä toiminnan tuottavuutta. Nykylainsäädäntö ei kuitenkaan kaikilta osin mahdollista tilaajan ja tuottajan riittävää erottamista kuntaorganisaation sisällä. Uuden kuntalain valmistelun yhteydessä on arvioitava nykyisen lainsäädännön asettamia rajoituksia aidon tilaaja tuottaja mallin toteutukselle ja poistettava mahdolliset esteet. 4) Asiakaslähtöisten organisaatiorakenteiden mahdollistaminen Useat kaupungit ovat organisaatiouudistuksissaan on muuttaneet ja muuttamassa järjestämistason toimielinrakennettaan niin, ettei se jäsenny niinkään valtionhallinnon jaotusten mukaisesti, vaan lähtökohtana on kuntalaisten erilaiset elämäntilanteista syntyvät erilaiset

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo

Lisätiedot

Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen. Organisaatiotoimikunta 22.11.2011

Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen. Organisaatiotoimikunta 22.11.2011 Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen Organisaatiotoimikunta 22.11.2011 Kaupunkien organisaatioiden uudistaminen Kaupunkiorganisaation perustaksi on otettu prosessiajattelu, joka on syrjäyttänyt

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaation ja toimintamalli. Uusi Kunta 2017-seminaari 26.11. Sakari Möttönen

Uuden sukupolven organisaation ja toimintamalli. Uusi Kunta 2017-seminaari 26.11. Sakari Möttönen Uuden sukupolven organisaation ja toimintamalli Uusi Kunta 2017-seminaari 26.11. Sakari Möttönen 1. Strategiaperusta tasapainoisen kaupunkistrategian perustekijät Suorituskyky - Vaikuttavuus - Taloudellisuus

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä y Palveluseteli-iltapäivä, Lahti 31.5.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet

Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet 18.11.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 29.2.2012 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Palvelualueuudistus Kunnan perustehtävä on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen Terve Kuopio

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyys

Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyys Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyys aupunginjohtaja Matti ennanen 11.1.2010 1 ehdyt päätökset 2009 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinopolitiikan toteuttamista vastaavan uuden liikelaitoksen perustaminen,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio - valmisteluun liittyvät järjestelyt ja vastuutukset sekä aikataulut Organisaatiotoimikunta 27.09.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen Uuden

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen SIIRTYMINEN SOVELLETUSTA TILAAJA- TUOTTAJAMALLISTA TULOSOHJAUKSEEN Mitä mukaan vanhasta, miten muutoksen teemme, millaisella organisaatiolla

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa

Lisätiedot

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 7550/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 7550/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 59 Asianro 7550/00.01.02.00/2015 Palvelualueorganisaation jatkokehittäminen / Kasvun ja oppimisen palvelualue Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu

Jyväskylän kaupunki Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Jyväskylän kaupunki Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupungin organisaatiorakenne: luottamushenkilö- ja palveluorganisaation linjauksia ja kysymyksiä Valtuustoseminaari

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 14.06.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018 Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE VALINNANVAPAUSKOKEILU 31.1 2017 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOTE Hankkeessa suunnitellaan Keski-Uudenmaan alueellinen sote-malli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven,

Lisätiedot

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015 Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen

Lisätiedot

- Luottamushenkilö- ja palveluorganisaation linjauksia ja kysymyksiä

- Luottamushenkilö- ja palveluorganisaation linjauksia ja kysymyksiä Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu - Luottamushenkilö- ja palveluorganisaation linjauksia ja kysymyksiä Organisaatiotoimikunta 7.3.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja* 2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Palveluseteli ikäihmisten palveluissa

Palveluseteli ikäihmisten palveluissa Palveluseteli ikäihmisten palveluissa 11.9.2019 Anne-Mari Ahonen Mari Patronen Sote- palvelujen muutos Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu Asiakaskeskeinen

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Konsernirakenne. POPmaakunta

Konsernirakenne. POPmaakunta Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET Maakuntahallitus 21.9.2017 Mikael Palola Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu - tilannekatsaus / lokakuu 2010 Toimikunta 25.10.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelun järjestelyt

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3. SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot