STANLEY ASSURE. Etelä- ja Länsi-Suomen läänin. Hyötysuhteeltaan tehokkain vaihtoehto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STANLEY ASSURE. Etelä- ja Länsi-Suomen läänin. Hyötysuhteeltaan tehokkain vaihtoehto"

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomen läänin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Henna Virkkunen, Hallinto- ja kuntaministeri s. 2 Kari Jääskeläinen, Suomen Yrittäjät s. 6 SISÄLLÄ Timo Martiskainen, Stara s. 8 Tapio Rautava, Sastamalan kaupunki s. 10 Jarkko Mattila, IS-Hankinta Oy s. 12 Markku Laakso, HUS-Logistiikka s. 16 Jouko Turto, Turun Kiinteistöliikelaitos s. 20 Syyskuu 4/2013 JULKISEN SEKTORIN PALVELUT Vanhustyön keskusliitto ry. s. 25 STANLEY ASSURE Hyötysuhteeltaan tehokkain vaihtoehto STANLEY ASSURE kokonaisratkaisu on palvelukokonaisuus, jossa yhdistyy tarkasti asiakkaan tarpeisiin mitoitettu turvallisuusjärjestelmätoimitus, huolto- ja ylläpitopalvelut, etähallinta ja -valvontapalvelut sekä kokonaisuuden edullinen rahoitus. SOSIAALI- ja KUNTATALOUS mukana Kuntamarkkinat -tapahtumassa Stanley Security Oy:n osastolla A1 K-krs. Stanley Security Oy Puhelin:

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kunnilla merkittävä rooli hallituksen päättämissä rakennetoimissa Kataisen hallituksen budjettiriihessä sopima rakennepoliittinen ohjelma tähtää merkittävään kunta- ja palvelurakenteiden uudistumiseen ja sitä kautta tuottavuuden kasvuun. Julkisen talouden 4,7 prosentin kestävyysvajeen kattamisesta ohjelmassa noin puolet on kohdennettu kuntataloudelle. Rakennetoimissa onnistuminen tarkoittaa parannusta kuntataloudelle. Erityisen merkittävänä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen pitää hallituksen päätöstä keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä. Hallituksen budjettiriihen rakennelinjaukset antavat uutta vauhtia kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen etenemiseen Kuntatalouden tasapainottaminen on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita Henna Virkkusen mukaan edessä on vaativa uudistus, jossa tarvitaan tiivistä valtion ja kuntien yhteistyötä. Valtio on varautunut tukemaan kuntia uudistuksen kaikissa eri vaiheissa eli selvitysvaiheessa, valmisteluvaiheessa ja toteutusvaiheessa. Kuntaliitoksiin tähtäävien selvitysavustusten ja yhdistymisavustusten lisäksi kunnille on tarjolla tukea myös palvelutoiminnan, demokratian ja johtamisen kehittämiseen. Kaupunkiseuduille räätälöidään yhdessä kuntien kanssa yksilöllinen muutoksentukiohjelma tukemaan kuntaliitosta. Vahvoille, uusille kunnille on myös mahdollista käynnistää niin sanottu kevennetyn säätelyn kokeilu, jossa kunta saa vapaammin hoitaa erikseen sovittua tehtäväkenttää. Tällä haetaan tuottavuutta ja uusia toimintamalleja. Virkkusen mukaan osana valtionosuusuudistusta kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn. Myös valtion kunnille säätämiin tehtäviin ja velvoitteisiin liittyvien kustannuslaskelmien luotettavuuden arviointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Hallitus aikoo keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä, mikä on välttämätöntä kuntatalouden vakauttamiseksi. Tehtävien ja velvoitteiden keventämisen toimintaohjelma toteutetaan vuo- sina Ohjelma on parhaillaan Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän valmistelussa, ja päätökset sen sisällöstä tehdään marraskuun loppuun mennessä, sanoo Virkkunen. -Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään ensi vuoden alusta myös paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille, Henna Virkkunen kertoo. -Hallitus päätti jo edesauttaa tehokkaampaa työnjakoa palveluiden tuotannossa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia. Samoin subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan rajoittaa osapäivähoitoon, jos toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi hoitovapaalla. Muun muassa näillä päätöksillä on suotuisaa vaikutusta kuntatalouteen, Virkkunen arvioi. Kuntatalouden menojen hillitsemiseksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia Henna Virkkusen mukaan kuntien menojen kasvun hillitseminen on keskeistä tilanteessa, jossa tiedämme, että tulevaisuudessa palvelun tarve yhä kasvaa. - Rakenteellisten uudistusten osalta haasteina on, miten kuntaan saadaan lisää yrityksiä ja työpaikkoja ja miten saadaan pidempiä työuria. Työllisyyden paranemisesta johtuvalla talouskasvulla on yksinomaan myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon. Työurien pidentäminen on ollut yksi kuluneen vuoden suurimmista keskustelunaiheista. -Meillä eläkejärjestelmä on laskettu sen varaan, että suomalaisten työura olisi 40 vuotta, nykyisin se on 32 vuotta. Tällaisessa taloustilanteessa, kun Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen maailmanmarkkina ei vedä ja väkeä vähennetään työpaikoilla, monen on vaikea ymmärtää, miksi työuraa halutaan pidentää. Tosiasia kuitenkin on, että väestön ikääntyessä Suomen huoltosuhde kääntyy muutamassa vuodessa dramaattisesti. Silloin kaikki työikäiset ja -kykyiset tarvitaan töihin. Vain siten voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Olen vakuuttunut siitä, että hyviä keinoja työurien pidentämiseen alkupäästä löytyy. Kun nuorten pääsyä opiskelemaan nopeutetaan ja opinto-ohjausta tehostetaan, saadaan työuria pidennettyä nykyisestä tuntuvasti, Henna Virkkunen vakuuttaa. Suomen turvattava julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys - Yksi tärkeimmistä asioista on julkisen talouden kestävyys, jossa tärkeänä osana on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistaminen. Palvelut pohjautuvat kuntapohjaiseen järjestelmään ja näin ollen se on vahvasti sidoksissa kuntarakennemuutokseen, Virkkunen toteaa. Virkkusen mukaan kuntien menojen kasvun hillitseminen on keskeistä tilanteessa, jossa tiedämme, että tulevaisuudessa palvelun tarve yhä kasvaa. - Tarvitsemme perusteellista rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Kuntauudistus on laaja kokonaisuus, jolla pyritään vastaamaan myös yhä heikkenevään talouden haasteisiin. Talouden tasapainottamiseksi tarvitaan sekä valtion että kuntien toimia. - Kuntataloutta ja kansalaisten palveluja ei saa päästää kriisiytymään. Kuntaliitosselvityksiä ei tarvitse pelätä. Niiden kautta niin päättäjät kuin asukkaatkin saavat tarpeellista tietoa kuntien yhdistymisen vaikutuksista. Vasta tämän pohjalta valtuustot voivat tehdä tarpeelliset päätökset, Virkkunen toteaa. Kuntarakenneuudistusta vauhditetaan kaupunkiseuduilla Kuntarakenneuudistusta vauhditetaan erityisesti kaupunkiseuduilla varautumalla asettamaan valtion erityiset kuntajakoselvittäjät suurimmille kaupunkiseuduille syksyn 2013 aikana. Osana rakennepoliittista ohjelmaansa hallitus päätti myös täydentää kuntarakennelakia siten, että valtioneuvostolle annettaisiin tietyissä rajatuissa tapauksissa toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä tilanteessa, jossa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa kuntien toimin vapaaehtoisesti. Toimivalta rajattaisiin kuntarakennelain 4d 3 momentissa tarkoitettuihin yhtenäisiin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteen alueisiin ja edellyttäisi alueen asukkaiden enemmistön tukea. -Tarkemmat kriteerit ja menettelytavat valmistellaan tänä syksynä valtiovarainministeriössä. Lain täydennys annetaan eduskunnalle talven aikana, Henna Virkkunen sanoo. -Myös kuntien rahoitusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja myös sen tavoitteena on tukea sitä, että meillä olisi mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat ja kannustava ja läpinäkyvä rahoitusjärjestelmä kunnille valtion puolesta. Syksyn aikana on odotettavissa koelaskelmia valtion osuusjärjestelmästä. Rahoitusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015,siis samana vuonna kuin sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislaki, Virkkunen mainitsee. Metropolialueen rakenteet uudistuvat Osana rakennepoliittista kannanottoaan hallitus päätti vahvistaa metropolialueen kilpailukykyä, estää segregaatiota sekä tehostaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua Kuva: STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia. ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinnon. Vaaleilla valittava metropolivaltuusto hyväksyisi alueen metropolikaavan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa ja varmistaisi, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- ja asuntotavoitteet täyttyvät. Metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus riippuvat alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuudesta. -Metropolialueella on jo kuntien omasta toimesta käynnistynyt kaksi suurta kuntaliitosselvitystä. Hallitus kannustaa kuntia etenemään näissä selvityksissä. Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi valtiovarainministeriö tulee nyt asettamaan alueelle myös erityisen kuntajakoselvittäjän, jotta metropolialueen kaikki kunnat saadaan mukaan kuntaliitosselvityksiin, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo. Metropolihallintoon liittyvä lainsäädäntö käynnistetään nopealla aikataululla rinnan kuntaliitosselvitysten kanssa. Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta on määrä tehdä päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä siten, että uusi rakenne voisi tulla voimaan viimeistään 2017 alusta. Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Sirpa Pitkänen puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Hannu Maatela Puh Juha Losoi Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitteellinen jakelu: Itella Posti Oy

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Erheelliset hälytykset yhteinen haasteemme Nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa sekä julkisen hallinnon että yritystenkin on pyrittävä tehostamaan toimintaansa sekä etsittävä säästötoimenpiteitä. Säästäminen on sinänsä hyvä asia, kunhan toimenpiteet saadaan kohdistettua niin, että ne eivät vaaranna organisaation kykyä suoriutua perustehtävistään. Parhaat säästötoimenpiteet itse asiassa saattavat jopa auttaa toiminnan tehostamisessa. -Tällainen järkevä ja toiminnan tehostamista auttava säästökohde on esimerkiksi automaattisten paloilmoittimien erheellisten hälytysten aiheuttamien kustannusten pienentäminen. Pelastustoimen yhteisestä Pronto-tietokannasta selviää, että erheellisten hälytysten määrä Suomessa on häkellyttävän suuri, Stanley Security Oy:n myyntijohtaja Kim Starck kertoo. -Joka vuosi pelastustoimi hoitaa noin automaattisen paloilmoittimen alulle panemaa hälytystehtävää. Näistä tehtävistä lähes 98 % on luokiteltavissa erheellisiksi. Tutkimusten mukaan tämä aiheuttaa yhteiskunnalle yhteensä noin 39 miljoonan euron kulut. Jokainen meistä maksaa osansa noista erheellisten hälytystehtävien kuluista, sillä yhteiskunnan kulut katetaan pääsääntöisesti yksityisiltä ja yrityksiltä kannettavasta verotuksesta, Starck korostaa. -Automaattiset paloilmoittimet ovat erittäin tärkeitä järjestelmiä ja niiden on voitu osoittaa pelastavan monia ihmishenkiä vuosittain sekä pienentävän merkittävästi aineellisia vahinkoja tulipalojen aikaisen havaitsemisen ansiosta. Järjestelmiä siis tarvitaan, mutta niiden aiheuttamien erheellisten hälytysten kustannuksia ei kukaan tarvitse. -Me Stanley Security Oy:ssä haluamme konkreettisesti vähentää yritysten sekä yhteiskunnan turhia kuluja, jotta yrityksillä sekä organisaatioilla olisi mahdollisuus käyttää varojaan tärkeämpiin ja hyödyllisempiin tarpeisiin. Osana tätä tavoitetta Stanley Security Oy on lahjoittanut Helsingin kaupungin pelastuskoululle vastikkeetta opetuskäyttöön paloilmoitinsimulaattorin. Simulaattorin rahallinen arvo on huomattava eikä Pelastuskoululla ole ollut mahdollisuutta itsenäisesti hankkia käyttöönsä kyseisen kaltaista laitetta, Starck toteaa. -Automaattisten paloilmoitusten aiheuttamat tehtävämäärät edustavat huomattavaa osaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tehtävien kokonaismäärästä. Lahjoittamaamme simulaattoria tullaan hyödyntämään laajasti koulutustarkoituksissa. Me toivomme, että lisäämällä ja parantamalla pelastusalan ammattilaisten tietotaitoa paloilmoitinjärjestelmistä, he voivat entistäkin paremmin ja tehokkaammin toteuttaa omaa operatiivista toimintaansa, paremmin neuvoa ja ohjeistaa kiinteistönomistajia sekä muita paloilmoitinlaitteista vastuullisia, jotta erheellisten hälytysten määrät Suomessa saataisiin merkittävästi vähenemään, Kim Starck täsmentää. -Automaattihälytykset ovat osa pelastusalan ammattilaisten arkea Helsingissäkin. Nyt koululle saatu paloilmoitinsimulaattori tulee olemaan koulun virkatutkintokoulutuksen käytössä ahkerasti. Alipäällystöopiskelijat ja tulevat pelastajat saavat käytännössä kokemusta paloilmoittimella työskentelystä. Hienoa tekniikkaa ja älyä sisällään pitävä simulaattori tulee tutuksi, kun sitä pääsee käytännössä kokeilemaan ja etsimään myös hälyttävän kohteen oppilaitoksen sisältä. Käytännössä harjoittelemalla laadukkaalla laitteella operatiivisen henkilöstön osaaminen ja toimintavarmuus hälytystilanteissa lisääntyy. -Simulaattoria tullaan käyttämään myös palotarkastajien sekä operatiivisen henkilöstön täydennyskoulutuksissa ja soveltuvin osin myös Pelastuskoulun kaupungin kiinteistöhuoltohenkilöstölle järjestämässä lyhytkurssitoiminnassa, toteaa Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. STANLEY SECURITY KOKONAISVALTAISIA TURVARATKAISUJA Kuvassa vasemmalla Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen ja Stanley Security Oy:n myyntijohtaja Kim Starck. STANLEY SECURITY KOKONAISVALTAISIA TURVARATKAISUJA KULUNVALVONTA TYÖAJANSEURANTA PALOTURVA KAMERAVALVONTA HENKILÖTURVA Stanley Security Oy Puhelin:

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Palvelumuotoilua ikääntyville Käyttäjälähtöisyys on uusi asia niin kansainvälisessä innovaatiopolitiikassa kuin kansallisessa kehittämistoiminnassakin. Yhteiskunnan muutosten mukana palvelun käsite muuttuu. Tämän päivän markkinointi ja erityisesti innovatiivisten palvelukonseptien kehittäminen vaatii kuluttajien aktivoimista. Ei käyttäjäkeskeisyyden itsensä vuoksi, vaan koska asiakkaat voivat olla erinomainen uusien ideoiden lähde. Palvelumuotoilu lähtee inhimillisen toiminnan, tarpeiden, tunteiden ja motiivien kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä. Asiakasymmärryksen pohjalta tuotetaan uusia palveluinnovaatioita. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Ikääntyvä - paras palvelujensa suunnittelija Nykyiset ikääntyneille suunnatut palvelut ovat riittämättö- mät. Myös ikääntyneenä hyvinvointi kumpuaa itsenäisestä ja laadukkaasta elämästä tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Tekesin rahoittamassa Savonia-ammattikorkeakoulun Palvelumuotoilua ikääntyville (PALMU) tutkimushankkeessa kehitettiin uusia tukipalvelumalleja, -tuotteita ja viriketoimintaa ikääntyneille. Niitä hyödynnetään sairaalahoidon jälkeen, kotona asuvien ja vammaisten itsenäiseen selviytymiseen sekä palvelukeskuksiin. Tapaustutkimusten soveltaminen helpottaa toimintamallien käyttöönottamista ja levittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtajan Kaija Sääsken mielestä on oiva tilaisuus näyttää, mitä on käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu. Sääski toteaa, että palveluja kehitetään nyt ikäihmisten toiveet huomioon ottaen yhdessä asiakkaan ja asiantuntijoiden kanssa. -Asiakaslähtöisyys on todella tärkeää ja heiltä usein tulevat myös arvokkaimmat ideat, Sääski vakuuttaa. Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Kaija Sääski Kuvaaja: Marjut Tikkanen. Ihmislähtöisellä palvelumuotoilulla helpotusta arkeen -Muotoilulla ja luovilla lähestymistavoilla on paljon annettavaa palvelututkimuksen laajalle kentälle, niin menetelmien, käytännön kuin tieteellisen lähestymistavankin kannalta, Sääski vakuuttaa. -Monet yritykset ovat heittäneet johtoportaansa kentälle kokeilemaan aidon asiakkaan kohtaamista. Asiakaslähtöisyys pelkkänä strategisena iskulauseena ei enää riitä. Se pitää hallita myös käytännössä. Monelle johtajalle voi asiakastyössä tulla helposti olo, ettei minua palkattu myyjäksi vaan asiantuntijaksi, Kaija Sääski toteaa. -Johdon jalkautuminen asiakastyöhön avaa alan vaativuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut sekä potilaan kohtaaminen yksityissektorilla on mitä suurimmassa määrin myyntityötä, mutta myös asiantuntijatyötä. Miksei myös julkisissa palveluissa, Sääski korostaa. -Käyttäjälähtöisessä palvelujen suunnittelussa Sylvi itse on palvelun suunnittelija, ei siis vain asiakas. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa palvelun käyttäjä osallistuu palvelutarpeensa määrittelyyn ja suunnitteluun monipuolisilla palvelumuotoilun menetelmillä. Osallisuus jo sinällään sitouttaa mahdollisen uuden palvelumallin käyttöönottoon. Käyttäjälähtöisyys on palvelumuotoilun ydin - Professori Satu Miettinen kuvaa palvelumuotoilua prosessina, jossa työkalut painottavat vahvoja sosiaalisia taitoja, empatiaa käyttäjiä kohtaan, luovuutta ja visuaalista ajattelua. Suunnittelijat työskentelevät koordinaattoreina kaikkien sidosryhmien välillä, Kaija Sääski määrittelee. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monen ikäihmisen karua arkea. 93-vuotias Sylvi opetteli Savonian Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijoiden ohjauksessa käyttämään Skype- yhteyttä Helsingissä asuvaan, lähes 70-vuotiaaseen aikamiespoikaansa sekä Australiassa asuviin lapsenlapsiinsa. Hämmennys ja liikutus olivat molemminpuolisia, kun elävä näkö- ja puheyhteys toiselle puolelle maapalloa avautui. Kädentaidot kehittävät - Erityisesti vanhenevien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa voidaan käyttää luovan prosessin, kädentaitojen ja ilmaisun menetelmiä. Sylvi ei olisi koskaan voinut kuvitella olevansa taitelija. Ei ollut Idols- tai Talent-kilpailuja. Oli vain tekemisen halu ja tarve. Hankkeessa on toteutettu kaksi näyttelyä: Elämän rikkautta -ikääntyneiden ITE-taiteilijoiden yhteisnäyttely sekä Elämä näkyvissä näyttely, Kaija Sääski kertoo. Yhteystiedot: Kaija Sääski osaamisaluejohtaja Savoniaammattikorkeakoulu Puh savonia.fi Monessa kunnassa pohditaan, miten kunnan kiinteitä kuluja ajoneuvokaluston osalta voitaisiin alentaa. Autojen käyttöastetta seuraamalla voi avautua mahdollisuuksia säästöille. Kunnan kannattaa omistaa vain ne ajoneuvot, joille voidaan taata ympärivuotinen käyttö ja ruuhka-ajat kalustoa kannattaa täydentää vuokrakalustolla. Samoin tilanteissa, joissa kuljetettavan tavaran määrä vaihtelee ja on tarvetta erikokoisille tavara-autoille, vuokraaminen on usein paras ratkaisu. Autonvuokraus tuo selkeitä säästöjä -Europcarin minileasingtuote on joustava tapa hoitaa pitkäkestoisempia autotarpeita. Tietyn minimiajan jälkeen auton voi palauttaa milloin vain ja näin kunta ei joudu maksamaan seisovasta autosta. Vuokra-auton käyttö puolustaa paikkaansa etenkin sesonkiluonteisessa toiminnassa, jossa autojen käyttötarve saattaa Vuokraus tuo joustoa kunnan vaihteleviin autotarpeisiin Europcar on julkishallinnon vahva ja luotettava sopimuskumppani. vaihdella paljonkin vuodenajan tai muun sesongin mukaan, kertoo myyntijohtaja Timo Keskinen Europcarista. Vuokra-auto kotimaan virkamatkalle -Tänä päivänä pohditaan sitä, onko virkamiesten järkevää kulkea kotimaan työmatkoja omilla autoilla ja missä on raja, minkä jälkeen vuokra-auton käyttö on kannattavampaa. Tämän rajan voidaan arvioida olevan noin 150 kilometrissä per päivä, Keskinen selvittää. - Europcarin autojen keskiikä on n. 7kk ja näin työmatkaaja ajaa aina viimeisintä turvallisuusteknologiaa olevalla autolla uusin rengassarjoin. Eikä vuokra-auton tarvitse näyttää vuokra-autolta, vaan erikseen sovittaessa auto voidaan brändätä kunnan oman autokaluston näköiseksi, Timo Keskinen mainitsee. Europcar on mukana Kuntamarkkinoilla osastolla S43, sisääntulokerroksessa. Europcar Suomessa Europcar on Suomen johtava autovuokraamo. Europcar on asiakaslähtöinen autovuokraamo, jonka palvelut joustavat yrityksesi tarpeiden mukaisesti. Laaja autovalikoimamme näppärästä kaupunkiautosta isoon kuorma-autoon tarjoaa ratkaisun yrityksesi kaikkiin kuljetustarpeisiin. Europcarilla on toimintaa 30 paikkakunnalla yli 70 vuokrauspisteessä. Noin 2200 vuokra-auton kalustosta 80% ovat VW tai Audi merkkisiä. Europcar on ainoa autovuokraamo Suomessa jolla on sekä ISO 9001 että ISO sertifikaatit. Yhteystiedot: Interrent Oy - Europcar Franchisee Finland Perintötie 8, Vantaa Finland Timo Keskinen,Sales Director Mobile: (0) europcar.fi

5 Eximia Valmennus SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Laadukkaat koulutukset kustannustehokkaasti ja vaivattomasti Henkilöstövuokraus on yhä yleisempi tapa työllistyä nykyisin myös koulutusorganisaatioissa. Se on helppoa ja joustavaa niin työntekijälle kuin työnantajalle. Toimeksiantojen pituus voi vaihdella yhdestä päivästä jopa vuosiin. Väliaikaista henkilöstöä tarvitaan monissa eri tilanteissa. Koulutusorganisaatiot käyttävät kouluttajavuokrausta usein ruuhkahuippujen tasoittamiseen, omien vakituisten työntekijöiden sijaisiksi ja lisätyövoiman tarpeen kas vaessa tilapäisesti. Eximia Valmennus on suomalainen yritys, jonka erityisosaamista on kouluttajavuokraus. Yritys tarjoaa koulutusorganisaatioille asiantuntevat kouluttajat ja koulutuskokonaisuudet sekä näyttöjen arvioinnit nopeasti ja kustannustehokkaasti asiantuntevan kouluttajaverkostonsa avulla. Sisältöä ja näkemyksiä eri kohderyhmille suunniteltuna - Eximia Valmennus on luotettu ja tunnettu yhteistyökumppani, jonka kautta asiantuntijoita saa kiireellisel- läkin aikataululla. Tehokkuuden taustalla ovat pitkäaikaiset asiakassuhteet sekä laajat kontaktiverkostomme. Henkilöstöhankinnan tavoite on onnistunut valinta, joka vaatii toteutuakseen aikaa ja ammattitaitoa. Me voimme tarjota tätä ammattitaitoa. Meillä on jatkuvasti uusiutuva ja kasvava kouluttajajoukko, joka omaa monipuoliset taustat yhdistävänä tekijänä tämän hetken asiantuntemus ja koulutusosaaminen omalla erityisalallaan, Eximia Valmennuksen asiakkuusjohtaja Jaakko Mikkonen luonnehtii yrityksen toimintaa. Kouluttajat ja valmentajat edustavat laajaa osaamiskenttää. -Palvelumme räätälöidään aina juuri kunkin asiakasorganisaation tilanteen ja tarpeen mukaiseksi. Kauttamme voi hankkia asiantuntemusta ja näkemystä lähes mille tahansa liike-elämän osa-alueelle juridisista ja liiketalouden kysymyksistä aina organisaatiopsykologiaan ja esiintymis- ja viestintätaitoihin. Osaavat kouluttajamme ja valmentajamme ovat käytössäsi lyhyistä luennoista ja pienryhmätilaisuuksista aina laajoihin organisaation kehitysohjelmiin. Kouluttajan voi tilata joko yksittäiseen koulutuspäivään tai osaksi suurempaa tutkintokoulutusta, Mikkonen kertoo. - Asiantuntijamme toimivat kouluttajina, opettajina ja luennoitsijoina mm. aikuiskoulutuskeskuksissa, toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa koulutusorganisaatioissa. Lisäksi teemme yhteistyötä yritysten, liittojen sekä järjestöjen kanssa. Esimerkiksi Suomen suurimmat aikuiskoulutuskeskukset luottavat Eximia Valmennukseen, Mikkonen mainitsee. Palautteemme säännöllisesti erinomaista tasoa -Ei ole sattumaa, että koulutukseen ja henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen panostavat organisaatiot menestyvät kaikkein parhaiten. Osaaminen ei ole kiinni onnesta, vaan henkilöstön suunnitelmallisesta kehittämisestä. Kouluttajamme ovat osa Eximian laatuprosessia, jossa kaikkien kouluttajien palautetta seurataan aktiivisesti ja uudet kouluttajat testataan näyteluennolla. Palvelumme sisältävätkin aina laatutakuun. -Kouluttajiemme asiantuntemus, esiintymistaito sekä heidän käyttämänsä materiaali on arvioitu erinomaisiksi Eximia Valmennuksen jokaisena toimintavuotena, alkaen vuodesta Palautteissa arvioidaan koulutuksiemme eri osa-alueita asteikolla 1-5. Vuoden 2011 palautteissa suurin kiitos kohdistui kouluttajiemme asiantuntemukseen (4,55) ja esiintymistaitoon (4,49). Myös materiaalien laatu arvioitiin erinomaiseksi (4,23). Asiakkaamme ovat olleet ehdottoman tyytyväisiä saamaansa koulutukseen myös tänä vuonna. Me Eximia Valmennuksella olemme yhdessä kouluttajiemme kanssa sitoutuneet jatkamaan yhä korkeammalla laatutasolla myös tulevaisuudessa, Jaakko Mikkonen korostaa. Eximia Valmennus eximia.fi Valmennustiimi Eximia Oy on perustettu vuonna 2000 kahden naisen voimin. Yhtiö on kasvanut voimakkaasti perustamisvuodesta lähtien, kasvun yhä jatkuessa. Eximia Valmennus on Suomen laajimman yliopistoihin ja korkeakouluihin hakeville suunnattujen valmennuskurssien tarjoajan Valmennustiimi Eximia Oy:n liiketoimintayksikkö. Valmennustiimi Eximia valmentaa vuosittain tuhansia nuoria onnistumaan elämänsä tärkeimmissä kokeissa. Vuonna 2005 yrityksessä tehtiin uusi strateginen päätös ja perustettiin Eximia Valmennus. Eximia Valmennus tarjoaa palveluja kaikille kouluttajia ja koulutuspalveluja käyttäville organisaatioille ympäri Suomea. Sopimus kanssamme varmistaa laadukkaat koulutukset kustannustehokkaasti ja vaivattomasti. Kuntosali, ryhmäliikunta, palloilusalit kulunvalvonta haltuun Kulkurilla! Haluatko työntekijöiden keskittyvän asiakaspalveluun ja myyntiin vai avaamaan ovea? Kulkuri auttaa tehostamaan toimintaa ja suuntaamaan voimavarat oikein ja hallitusti. Ratkaisujamme ovat mm.: ovenavaus RFID ja Mg-tekniikalla, myös netin yli asiakashallinta, erilaiset käyttäjäoikeudet eri vuorokaudenaikoina eri hinnoittelulla videovalvonta ja asiakastunnistaminen vuoronvaraus internetissä tai paikallisesti Kuntakohteita mm. Karvia, Laukaa, Loviisa, Ilmajoki, Iitti ja Kankaanpää. Kulkuri toimii yhteistyössä Polarin kanssa Club Management-saleissa Suomessa ja Ruotsissa. Kulkurin on valinnut jo 300 liikuntapaikkaa! Sovik Oy Alasinkuja 2, Ristiina Puh Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin Tasa-arvon kehittämistä toimivasti Päättäjä, tiedätkö mitä hyötyä tasa-arvo ja moninaisuus tuovat kunnallesi? Tasa-arvo ja moninaisuus parantavat henkilöstön hyvinvointia sekä palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Tiedätkö, toteuttaako kuntasi tasa-arvolakia? Onko kunnassasi käytössä henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasaarvosuunnitelma? Tasa-arvolaki edellyttää näitä suunnitelmia. WoM Oy tarjoaa tasa-arvo- ja moninaisuuskoulutusta ja konsultointia julkiselle sektorille. WoM:illa on monipuolinen kokemus kuntien ja valtion organisaatioiden koulutuksesta ja konsultoinnista. Ota yhteyttä! Lue lisää WoM:in nettisivuilta, josta löytyy myös tietoa ja oppaita: WoM World of Management Oy Erottajankatu 11 B 11, Helsinki puh (Sinikka Mustakallio) tai toimisto (09)

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Rohkeutta kuntien palvelutuotantoon Kuntien palvelutuotanto on suuren haasteen edessä väestön ikääntymisen ja työvoiman vähentymisen vuoksi. Samaan aikaa kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee. Kunnissa tulee parantaa palveluiden tuottavuutta sekä etsiä uusia tapoja ja kumppaneita palvelutuotantoon. Palveluprosesseja tulee uudistaa hyödyntäen yksityistä sekä kolmatta sektoria kuntalaisten palvelujen tuottajina entistä enemmän. Hallittu muutos tarvitsee selkeät suuntaviivat kuntien palvelumarkkinoiden kehittyessä. Selkeät linjat ovat myös tärkeä viesti pk-yrityksille, jotka miettivät jatkuvasti mikä on kuntien tahtotila, kyky sitoutua yhteistyöhön ja ostaa palveluita yrityksiltä. Kuntien kanssa yhteistyötä tekevät ja yhteistyötä suunnittelevat yritykset odottavat kunnilta linjavetoja, sillä ne osaltaan antavat varmuutta investoida ja kehittää yritystoimintaa. Palvelustrategialla voidaan ohjata palveluiden järjestämistä, palveluverkkojen ja palveluiden laatua. Samalla sillä linjataan kunnan palvelurakenteen ja palvelutuotannon kehittämistä. Palvelustrategian perspektiivin tulee olla riittävän pitkällä, sen aikaväli on oltava yhtä valtuustokautta pidemmällä. Hyvä palvelustrategia on ytimekäs ja linjakas, josta käy selville kunnan tavoitteet ja linjat palvelujen tuottamiselle ja palvelutuotannon kehittämiselle. Palvelustrategissa tulee linjata mitä palveluita kunta tuottaa, mitä ei ja mihin keskitytään. Eli selkeät linjaukset karsittavista palveluista ja palveluista, joita vahvistetaan. Palvelustrategian tulisi määrittää selkeät linjaukset palveluiden järjestämis- ja tuotantotavoista ja palveluprosesseista. Samalla tulee linjata mitä palveluita tuotetaan itse, mitä yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa ja mitä ostetaan ulkopuolelta. Samalla tulisi linjata miten kehitetään palvelujen kustannuslaskentaa ja kansalaisten tietoisuutta palveluiden todellisista kustannuksista. Palveluseteli toimii Jyväskylän esimerkki rohkaisee Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelillä lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä. Palvelusetelit tuovat selviä hyötyjä asiakkaille. Asiakas voi setelin avulla valita itse palveluntuottajansa ja saa näin aina haluamaansa laatua sopiviksi katsomillaan kustannuksilla. Lisäksi setelit lisäävät tarjontaa. Näin palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat kilpailun myötä. Jyväskylän kaupungissa on tehty määrätietoista työtä palvelusetelijärjestelmän kehittämiseksi jo vuosia. Äskettäin Jyväskylän kaupunki julkaisi tietoja palvelutuotannostaan, joka todistaa, että palvelutuotanto palvelusetelien avulla on tehokasta. Jyväskylän kaupunki on laskenut oman palvelutuotantonsa todelliset kustannukset. Jyväskylän palvelusetelijärjestelmässä on mukana 200 yritystä. Markkinoilla toimii isoja ja pieniä yrityksiä ja kilpailu toimii. Jyväskylässä käytetään palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa vuodessa, joka on vain pari prosenttia kaupungin sosiaali -ja terveystoimen budjetista. Jyväskylän kaupungin laskelmien mukaan tuo 10 miljoonan palvelutuotanto palvelusetelijärjestelmällä omana tuotantona tehtynä olisi maksanut 12 miljoonaa. Jyväskylän kaupungin laskemien mukaan palvelusetelijärjestelmä tuottaa selviä kustannushyötyjä mm. päivähoidossa 10 prosenttia, avosairaanhoidossa 74 prosenttia ja lasten tilapäisessä kotiavussa jopa 102 prosenttia. Ennen muuta Jyväskylässä kuntalaiset ovat tyytyväisiä. Palvelut pelaavat, vaihtoehtoja on tarjolla ja markkinat toimivat. Valinnanvapauttahan kuntalaiset haluavat, eivät ideologia kiistoja siitä kumpi on parempi, julkinen vaiko yksityinen. Kumpaakin tarvitaan kehittämään ja kirittämään toisiaan. Kari Jääskeläinen Suomen Yrittäjät Elinkeinoasioiden päällikkö yrittajat.fi Kari Jääskeläinen, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoasioiden päällikkö Valokuvaaja: Sini Pennanen Aktiivista arkea! Kuurojen Palvelusäätiö tarjoaa palveluasumista, kotipalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa viittomakielisille kuuroille, kuurosokeille ja eri kommunikaatiomenetelmiä käyttäville henkilöille. Eri puolilla Suomea toimivat palvelukeskukset tarjoavat viittomakielisen yhteisön, moniammatillista apua sekä turvallista ja virikkeellistä arkea. Rica kokoustila ja auditoriokalusteet asennettuna. Testatusti toimivat ratkaisut Paloturvalliset kankaat ja materiaalit Palkittua Designia Kestävyyden tuomaa taloudellisuutta Auditorioiden saneeraukset ja kuntotarkastukset Tutustu myös julkitila- ja ravintolakalustemallistoon! Kysy lisää: Jussi Pohjola puh

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Kouvolaan ainutlaatuinen Ratamo-keskus Kotiharjuun, Kouvolan keskustan tuntumaan rakennetaan ainutlaatuinen Ratamokeskus. Ratamo-keskus tulee olemaan koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijä, joka tarjoaa ensiluokkaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Ratamo-keskus on enemmän kuin sairaala, sillä siihen yhdistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi sosiaalipalveluja. Se on ensimmäinen rakennus Suomessa, joka on suunniteltu integroidulle toiminnalle. Ratamo-keskus on oleellinen osa uudistuvaa Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta, jolla vahvistetaan niin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden ja palveluketjujen yhteensovittamista. Tämä tukee valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteita ja on kaupunkistrategian mukaisesti keskeisin kehittämishanke Kouvolassa. Projektin aikataulutavoite on, että RATAMO keskus on hyväksytysti käyttöönotettu vuonna Projektin ulkopuolelle on rajattu vanhojen kiinteistöjen käyttö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoon liittyvät muut ratkaisut, kuten palvelubussit ja terveyskioskit. Nämä kuuluvat kaupungin Hyvinvointipalvelujen toimialan kehittämistoimintaan. Ratamo1 -projekti vastaa Ratamokeskuksen palvelujen ja rakentamisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kouvolan suurin kehittämishanke Ratamo 1 tähtää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen yhdistämiseen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Ratamo 1 -projekti jatkaa Kouvolan terveyspalvelut -hankkeessa (KoTePa -hanke) tehtyä kehittämistyötä. Ratamo vie tulevaisuuteen - RATAMO keskus toimintamalli tarkoittaa laajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluintegraatiota, jossa Pohjois-Kymen sairaalan ja terveyskeskussairaalan toiminnot on yhdistetty ja erikoissairaanhoidon lisäksi on merkittävä määrä perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen palveluja. Uudet palveluprosessit tarkoittavat asiakaslähtöisiä potilaan palvelutarpeen ympärille luotua joustavaa, laadukasta, oikeaaikaista palvelukokonaisuutta, jossa huomioidaan palveluprosessien sujuvuus ja tukipalveluiden kattavuus, Ratamo1 -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Mäntynen kertoo. -Ratamossa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat yksi kokonaisuus. Näin luodaan edellytykset saumattomille palveluketjuille ja vähennetään asiakkaiden pompottelua. Lähipalveluina toteutettavilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on olennainen merkitys väestön kokemalle hyvinvoinnille. Tulevaisuuden lähipalveluja ovat myös sähköiset, liikkuvat ja kotiin tarjottavat palvelut, Mäntynen sanoo. Julkishallinnon palveluiden tuottavuus, laatu ja vaikuttavuus ovat olleet viime vuosina! Projektin tavoitteet ja tarkoitus Hankkeessa 1) yhdistetään sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito asiakaslähtöiseksi palvelujärjestelmäksi. 2) suunnitellaan moderni sairaala/terveysasema/sosiaalipalvelu-keskus, jossa on hyvät työskentelyolosuhteet, kannustava työilmapiiri ja korkea tutkimus- ja hoitoteknologiataso. paljon huomion keskipisteenä. Professori Raimo Lovion ja tutkija Sirkku Kivisaaren mukaan uudistusten suuntia ei haeta enää yksinomaan uuden julkisjohtamisen opeista tai julkisten palveluiden karsimisesta vaan myönteisestä lähtökohdasta. -Ikärakenteesta johtuva palvelutarpeen kasvu ja taloudellisten resurssien rajallisuus edellyttävät toiminnan painopisteen siirtämistä korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään. Hoito on muuttunut enemmän avohoitopainotteiseksi, jossa on kuntouttava ote, Mäntynen kertoo. -Kouvolan kaupungissa aloitettiin aktiivinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen vuonna 2008 palvelujen turvaamiseksi alueella, jonka väestö on vanhusvoittoista. Kehittämisen tavoitteena on laadukkaiden, asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempi yhteistyö, työnjakoa, teknologiaa ja osaamista parantamalla. Myös sosiaalipalveluiden kehittämisessä ja sosiaalityön ja terveydenhuollon yhteistyön suunnittelussa on ollut sama periaate, Sirpa Mäntynen luonnehtii. Uudistuva palvelurakenne terveyspalveluista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin RATAMO1-projektissa innovaatioiden syntymistä voidaan edistää huomioimalla projektisuunnittelussa ja toteutuksessa eri näkökulmat. Terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan muuttuessa väestön ikääntymisen ja kehittyvien hoitomenetelmien johdosta. Tämä uhkaa lisätä jo ennestään korkeita terveydenhuollon kustannuksia. Logistiikan kehittäminen, eli potilas-, henkilöstö- ja materiaalivirtojen optimointi, on yksi keino hallita näitä kustannuksia. (Paavilainen 2008, 2-4). Potilasvirta tarkoittaa potilaan etenemistä eri toimijoiden tai toimintojen välillä. (Väihinpää 2009, 8). Pauling (2003) on Paavilaisen (2008, 5) mukaan arvioinut, että jopa % sairaalan -Ratamo-keskuksen tuloaula tulee olemaan avara, valoisa ja miellyttävä. Odotustilat sijaitsevat aulan yhteydessä. Asiakkailla on omat kulkureittinsä, ja henkilökunta liikkuu pääosin omia reittejään. Tilat ovat muunneltavissa tarpeen mukaan. Keskuksen suunnittelussa on kuunneltu henkilöstön asiantuntemusta mm. tilojen sijainnin, materiaali- ja potilasvirtojen liikkumisen sekä lähekkäin sijoitettavien toimintojen osalta, Ratamo1 -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Mäntynen kuvailee. Kuvien copyright: Kouvolan kaupunki Yhteystiedot:!Ratamo hyvinvointipalvelut Uudistuva palvelurakenne terveyspalveluista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin Sosiaali- ja terveyshuolto sekä erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti asiakkaan tarpeen mukaan Ratamo-keskus uudisrakennus Yhden luukun periaate sujuva hoitopolku kustannuksista liittyy jollakin tavoin logistisiin toimintoihin eli potilas- ja materiaalivirtoihin sekä niiden hallintoihin. Näitä kustannuksia voitaisiin merkittävästi vähentää soveltamalla logististen virtojen parhaita käytäntöjä. Yksi merkittävimmistä keinoista on suunnitella sairaalan tilat siten, että ne tukevat logistisia ratkaisuja. Paavilaisen (2008, 5) mukaan sairaalan logistiikan kehittämisessä on ensiksi luotava käsitys sairaalan potilas- ja materiaalivirroista ja niiden volyymeistä ja ongelmista. Yksi merkittävimmistä keinoista tehostaa toimintaa on optimoida järjestelmän potilas-, henkilöstö- ja materiaalivirrat. Jokainen turhaan sairaalassa makaava potilas aiheuttaa kustannuksia ja varaa/vie paikan seuraavalta hoidon tarvitsijalta. Jokainen lääkärin siirtyminen Annikki Niiranen apulaiskaupunginjohtaja puh , Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden johto Torikatu 10, 4. krs PL 85, Kouvola paikasta toiseen on pois lääkärin kliinisestä työpanoksesta. Jokainen turha kalliita hoitovälineitä tai lääkkeitä sisältävä varasto tai välivarasto kasvattaa toimintaan sitoutuvaa omaisuutta. (Paavilainen 2008, 4). Sirpa Mäntynen projektipäällikkö puh , Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut Ratamokeskus projekti

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Stara Viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja Stara on Helsingin kaupungin oma rakentamispalvelu rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan moniosaaja. Stara on kaupungin virastojen joukossa uusi tulokas, mutta Staran juuret ulottuvat vuonna 1878 perustettuun Helsingin rakennuskonttoriin asti. -Stara on tuottajavirasto, joka toimii liiketaloudellisella periaatteella. Tuotamme Helsingin kaupungin tarvitsemia palveluja. Rakennamme ja hoidamme katuja ja puistoja, korjaamme rakennuksia, hoidamme luonnonmukaisia alueita sekä tarjoamme logistiikan ja teknisen alan palveluja, toimitusjohtaja Timo Martiskainen määrittelee Staran toimintaa. -Vuoden 2009 alusta olemme pitäneet Stadista huolta omana virastona ja vuodesta 2010 toimineet nimellä Stara. Olemme yhdessä luoneet toimivan ja tehokkaan kokonaisuuden, joka on lunastanut paikkansa Helsingin kaupungissa, Martiskainen toteaa. -Huolehdimme Stadista noin 1 600, kesäisin jopa yli ammattilaisen voimin. Virastomme liikevaihto on noin 240 miljoonaa euroa (v. 2012). Suurimpia asiakkaitamme ovat rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, kiinteistöviraston tilakeskus, HKR-rakennuttaja sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän vesihuolto. -Toimintamme on hyvin monialaista. Staran liiketoimintayksiköt jakautuvat seitsemään osastoon: kaupunkitekniikan rakentaminen, kaupunkitekniikan ylläpito, raken- nustekniikka, ympäristönhoito, geopalvelu ja logistiikka sekä hallinto-osasto, joka koordinoi kaikkea toimintaa matriisin omaisesti tukipalvelu-yksikkönä, Martiskainen esittelee. Kehitystä kaupunkilaisten eduksi Viime vuoden hankkeista Martiskainen mainitsee esimerkiksi kävely- ja pyöräilyreitti Ruoholahden ja Töölönlahden yhdistävän Baanan. -Myös designvuosi näkyi Staran toiminnassa. Staralaiset rakensivat kehuja niittäneen Paviljongin ja muotoilivat nuorten suunnitelmat komeiksi kukkakuutioiksi. Tuoreet ideat pääsivät lentoon kokemuksen, käytännön viisauden ja käden taitojen siivittäminä. -Uuden toimintavuoden työkohteita ovat muun muassa Vanhan kauppahallin peruskorjaus, Etelä-Hermannin ja Arabianrannan kadut, Stadin ammattiopisto, Herttoniemen teollisuusalueen kunnallistekniikka ja kadut, Kirkonkylän väistöpäiväkoti Malmilla, Myllypuron vanhustenkeskus, Ravintola Leijonakortteli, Viikinojan puisto, Myllypuron voimalaitoskorttelin kadut ja keskustan puisto, Naulakallion hoito- ja kasvatuskoti ja Pirkkolan liikuntapuisto, Martiskainen luettelee. - Helsingin Tukkutorin alueella tehdään elävöittämishankkeita Museoviraston tarkkojen ohjeistusten mukaisesti. Lisäksi olemme saneeranneet Helsingin työterveyskeskuksen ison kiinteistön, Helsinginkatu 24, josta saimme erittäin hyvää palautetta, Martiskainen kertoo. Yksi erikoinen rakennustekninen kohde oli ruotsinkielisen koulun Staffansby lågstadieskolan saneeraus. Lisäksi Martiskainen mainitsee Sofiankadun panimoravintolan Bryggerin keväällä valmistuneen saneerauksen. Kaupunkitekniikan rakentamisen puolelta Martiskainen mainitsee mm. Kalasataman alueen pohjarakentamisen ja aluerakentamisen. -Kehä 1 varrella Lallukan asuntoalueella on tehty pohjarakentamista, samoin Kivikon alueella. Itä-Helsingissä olemme rakentaneet Jokeriliikenteen joukkoliikenneväylää. Pitkäaikainen, mittava hanke on Jätkänsaaressa, jossa Stara on ollut vahvasti mukana sekä pohjarakentamisessa että katujen rakentamisessa. Länsi- Metron rakentamisessa Stara on ollut geopalvelun osalta mukana. Kustannustehokkuutta on lisännyt se, että metrotunnelista louhittua kivimurskaa Staran toimitusjohtaja Timo Martiskainen. on pystytty hyödyntämään Jätkänsaaren rakennustyömaalle, Martiskainen kertoo. Menestystekijät avaimet uudistumiseen -Viimeisen parin vuoden aikana olemme päivittäneet strategiaamme. Vuoden aikana ja etenkin vuoden lopussa toteutimme organisaatiossamme uudistuksia, joiden vaikutus näkyy tulevaisuudessa kaikessa toiminnassa. Päivitetyt menestystekijämme ovat varmistamassa sen, että Stara on halutuin palveluntuottaja ja työnantaja myös tulevaisuuden kiristyvässä toimintaympäristössä. Mutta tässä työssä voimme todella onnistua vain hyvässä kumppanuudessa asiakkaidemme ja kaupunkilaisten kanssa, Martiskainen toteaa. -Staran strategisena tavoitteena on kehittyä toiminnallisesti tehokkaana palveluntuottajana, joka toimii liiketaloudellisesti omakustannusperiaatteella ja palvelee asiakkaitaan kilpailukykyisesti. -Meidän menestystekijöitä on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka varmistaa sujuvan palvelu-tuotannon. Asiakaslähtöinen toimintatapa on keskeinen toimintamme periaate: etsimme ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin asiakkaan lähtökohdista käsin. Kehitämme toimintaamme ja kumppanuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa. Hyvin toimivat prosessit luovat mahdollisuudet henkilöstön onnistumiselle. Toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa kaiken on toimittava hyvin ja vastuullisesti, keskinkertaisuus ei riitä, Martiskainen painottaa. -Kannustava johtaminen on perusedellytys työssä jaksamiselle. Palautteen antaminen ja saaminen ovat henkilöstöjohtamisen keskeisiä elementtejä, niillä varmistamme onnistumisemme. Innovatiivinen työote on tärkeää menestykselle, sillä tämän päivän suunnitelmat ja innovaatiot ovat tulevaisuuden arkea. Vahva brändi auttaa erottumaan ja lisää vetovoimaa. Stara näkyy, ja meidät tunnetaan ja tiedetään ammattilaisiksi. Tämä myös asettaa toiminnalle korkean vaatimustason, toimitusjohtaja Timo Martiskainen määrittelee Staran toimintaa.

9 Hallitus päätti pidetyissä budjettineuvotteluissa osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin kertaluonteisesti 15 milj. euroa ja oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 milj. euroa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuussa valmistuneen mietinnön mukaan homeen terveyshaittavaikutukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa ja rakennusten korjausvelka on noin miljardia vuodessa. Luvut ovat järkyttävän suuria. Homevaurioita on määrällisesti eniten yksityishenkilöiden omistuksessa olevissa rakennuksissa. Suhteellisesti eniten homevaurioita on kuitenkin kuntien omistamissa rakennuksissa. Erityistä huomiota valiokunta kiinnittää koulujen, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten heikkoon kuntoon. Ongelmasta tekee erityisen vakavan se, että kyseessä on lasten ja nuorten terveyden vaarantaminen. Lasten sairastumisriski esimerkiksi astmaan on suurempi kuin aikuisten. Homeiset koulut, päiväkodit ja sairaalat ovat kuntien yhteinen ongelma, joka vaikuttaa lähes jokaiseen kotitalouteen Suomessa. Henkilöstö sekä lapset viettävät merkittävän osan arkipäivistään koulussa. Näin ollen koulun sisätilaongelmat vaarantavat monen ihmisen työ- ja opiskeluturvallisuuden. Homeongelma on paisunut niin suureksi, ettei sitä ratkaista vuodessa tai kahdessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta luettelee mietinnössään 14 toimenpidettä. Mukana on kosteudenhallinnan parantamista, ohjausjärjestelmän uudistamista, säädösten muuttamista, vastuiden selvittämistä ym. Oleellista on kuitenkin, että tehtävän suuruudesta huolimatta sen kimppuun pitää käydä. Sel- Homeko haittana? - Hankintajuristit auttavat vää on, että vastuukysymyksiä joudutaan selvittämään myös oikeudessa. Homekeskusteluissa keskitytään ensisijaisesti siihen, kuka on syyllinen ja kuka maksaja. Hyvin yleistä on myös aiheesta vaikeneminen. Esimerkiksi opettajia painostetaan vaikenemaan koulun sisäilmaongelmista. Monet opettajat pelkäävät jopa menettävänsä työpaikkansa, mikäli he ottavat koulun homeongelman esille. Tilanne on hyvin turhauttava niin henkilökunnalle, lasten vanhemmille kuin lapsillekin. Kannattavampaa olisi keskittyä siihen, miten ongelma korjataan mahdollisimman nopeasti. Homekoulujen ja -sairaaloiden kohdalla on kyse henkilöiden työsuojelusta, johon kuuluu olennaisena osana kiinteistössä oleskelevien henkilöiden terveydensuojelu sekä oppilaiden oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Julkiselle vallalle annetaan perustuslaissa velvoite huolehtia työvoiman suojelusta ja edistää väestön terveyttä. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä on vastuu huolehtia oppilaiden opiskeluympäristön turvallisuudesta. Kunnan työnantajana tulee ryhtyä toimenpiteisiin homeongelman poistamiseksi. Asianajaja, KTM Marita Tapola. Kunnan huono taloudellinen tilanne ei voi olla tarvittavien toimenpiteiden esteenä. On ensiarvoisen tärkeää, että kunta ryhtyy nopeasti toimiin sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Toisinaan kysymykseen saattaa tulla esimerkiksi väistötiloihin siirtyminen, mikä on lasten terveyden kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin homeiseen kouluun jääminen. Päiväkotien ja koulujen väistötilat voidaan ratkaista esimerkiksi väliaikaisilla tilaelementtirakennuksilla, jotka kunta voi joko ostaa omakseen tai vuokrata tarvittavaksi ajaksi. Myös tilaelementtien hankinta tai vuokraus on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Mikäli kunnalla on useamman väistötilan tarve tulevaisuudessa, voi kunta kilpailuttaa tilaelementit puitejärjestelynä. Tällöin kunta voi väistötilatarpeen syntyessä käyttää kevennettyä kilpailutusta eli minikilpailuttaa tarvittavat tilat puitesopimustoimittajien kesken. Toisinaan jo alunperinkin virheellisesti rakennetun koulun korjaamisen sijaan uuden koulun rakentaminen voi olla kannattavampaa. Erilaisiin hätäkorjaustoimenpiteisiin ja pikaremontteihin uppoaa helposti suuria rahasummia, jotka menevät kuitenkin hukkaan, kun ongelmaa ei lopulta saada korjattua. Vaikeassa tilanteessa kunnilta tarvittaisiin rohkeita päätöksiä. Uuden koulun rakentaminen saattaa vaikuttaa radikaalilta ratkaisulta, mutta sijoitus puhtaaseen kouluun on sijoitus lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Virheistä tulee oppia ja jatkossa kilpailuttaa urakat erityi- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 sellä huolellisuudella kiinnittäen huomiota asiantuntijuuteen. Esimerkiksi kilpailuttamalla rakennusurakat kaksivaiheista rajoitettua menettelyä hyödyntäen hankintayksiköllä on mahdollisuus valita varsinaiseen tarjouskilpailuun ehdokkaiden joukosta ne tarjoajat, joilla on parhaat edellytykset toteuttaa rakennusurakka. Koulut ja sairaalat ovat vaativia rakennusurakoita, sillä rakennettaessa tulee huomiota kiinnittää erilaisiin asioihin kuin tavallisissa rakennusurakoissa. Jo hankintaprosessissa tulee asettaa tiukat laatukriteerit rakennusurakalle. Hankintaprosessissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota tarjoajien soveltuvuudelle asetettaviin vähimmäisvaatimuksiin. Rakennusurakoissa tärkeänä osana laatua on tarjoajan kokemus vastaavista urakoista sekä työnjohtajan pätevyys, joita hankintayksikkö voi käyttää soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksina. Tärkeänä osana onnistunutta kilpailutusta ja lopputulosta on hyvin laadittu urakkasopimus, jossa on riittävät ehdot laadun toteutumiseksi. Sopimuksessa voidaan edellyttää esimerkiksi tiettyjen materiaalien sekä rakennustapojen käyttämistä. Sopimuksessa tulee ottaa huomioon myös urakoitsijan vastuukysymykset, jolloin urakoitsijalla on jo tarjousta tehdessään tieto siitä, mitä tilaaja haluaa ja mitä urakoitsijalta edellytetään. On kestävän kehityksen mukaista rakennuttaa koulu, jota homeongelmat eivät vaivaa tulevaisuudessa. Siksi jo urakoitsijoiden kilpailuttamisessa on tärkeää turvautua asiantuntijoiden apuun. Onnistuneella kilpailutuksella ja huolellisesti laaditulla urakkasopimuksella voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuuden ongelmia. Homekoulujen korjaukset ja uusien rakentaminen on järkevintä toteuttaa laskusuhdanteen aikana, jolloin voidaan hyödyntää rakennusurakoiden työllistävä vaikutus. Lisäksi rakennusurakka voidaan pilkkoa pienemmiksi urakoiksi, sillä tällöin myös pienet yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun. Hyödynnä oikea ajankohta ja toteuta homeen vaatimat investoinnit nyt. Konsultoi omaa Hankintajuristiasi - laitetaan syksyn hankinta-asiat kuntoon heti! Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Marita Tapola Onko tarjous hylättävä vai ei? Tarjouskilpailuissa vastaanotetaan säännönmukaisesti puutteellisia tarjouksia. Velvoittaako tarjouksessa oleva puute hankintayksikköä hylkäämään tarjouksen? Oikeuttaako tarjouksen puutteellisuus hylkäämään tarjouksen? Oikeuskäytännössä tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus on yksi tyypillisimmistä valitusperusteista. Valitukset viivästyttävät hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. Haluamme tarjota välineitä tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointiin teoksen Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus (kirjoittaja: Marita Tapola, kustantaja Sanoma Pro Oy 2012) avulla. Teoksen voitte ostaa hyvin varustetuista kirjakaupoista tai kätevästi suoraan Sanoma Pron verkkokaupasta osoitteesta: Esimerkiksi markkinaoikeuden tapauksessa MAO:292/13 hankinnan kohteena ovat olleet Virve-päätelaitteet, päätelaitteisiin liittyvät tarvikkeet sekä huoltopalvelut ja tarvittavat ohjelmointityökalut. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei sen tarjoama päätelaite täytä tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 1.2 edellytettyä pakollista vähimmäisvaatimusta The offered radio terminal shall support imminent call disconnection (with UI) as specified in TTR merkitsemällä lomakkeeseen non-compliant. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö oli menetellyt oikein sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Haluatko vastaanottaa tietoa ajankohtaisista asioista julkisissa hankinnoissa? Seuraamme viikoittaisissa uutiskirjeissämme markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaisia oikeustapauksia. Voitte tilata maksuttoman uutiskirjeemme sähköpostiosoitteesta

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sastamalasta uuteen Sastamalaan Sastamala toimi aikoinaan suurena kirkkopitäjänä, jonka reunat hipoivat Pohjanmaan lakeuksia. Ensimmäinen maininta Sastamalasta löytyy vuodelta 1303 eli 710 vuotta sitten. Nykyinen Sastamalan kaupunki aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa, jolloin Vammalan kaupunki sekä Mouhijärven ja Äetsän kunta yhdistyivät. Kiikoisten kunta puolestaan yhdistyi Sastamalan kaupunkiin vuoden 2013 alusta. Sastamala on laaja noin asukkaan maaseutukaupunki Lounais-Pirkanmaalla Tampereen keskusseudun vaikutusalueella. Kaupunki on pinta-alaltaan hyvinkin laaja, yhteensä km 2. Kaupungin etelärajalta pohjoisrajalle on linnuntietä 63 km ja länsirajalta itärajalle 41 km. Kaupunki muodostuu Sastamalan ydinkeskustasta Vammalasta ja entisistä Keikyän, Kiikan, Kiikoisten, Karkun, Mouhijärven ja Suodenniemen kuntakeskuksista. Kaupungin sijainti Tampereen, Turun ja Porin muodostamassa kolmiossa hyvien liikenneyhteyksien varrella valtateiden 11 ja 12 sekä Pori-Tampere rautatien halkomana lähellä kasvukeskuksia luo erinomaiset puitteet alueen edelleen kehittymiselle. Sastamala julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi tammikuussa Kaupungin kirjallisen kulttuurin juuret ovat vahvat. Vuosittain järjestetään valtakunnalliset Vanhan kirjallisuuden päivät, ensi vuonna jo 30. kerran. Sastamalan kaupungin kehittämisjohtaja Tapio Rautava. Kuvaaja Tauno Santaoja. Sastamalan kaupunkikonserni ja uusi strategia Sastamalan kaupunki toimii prosessiorganisaationa, jossa on kolme ydinprosessia: kasvu ja kulttuuri, yhdyskunta ja ympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Sastamalan Vesi ja Työterveys Akaasia toimivat sisäisen konsernin liikelaitoksina. Ulkoiseen konsernikokonaisuuteen kuuluu palveluja tuottavina tytäryhtiöinä Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy, Sastamalan Tukipalvelu Oy, Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy, Sastamalan Lämpö Oy ja Sastamalan Vuokratalot Oy. Konsernihallinto toimii kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjausprosessina. Konserniin kuulumattomina kaupunkilaisille palveluja tuottavina kuntayhtymämuotoisina yhteisöinä toimivat muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä. muille sopimuskunnille. Kiikoisten yhdistyttyä Sastamalaan ainoana sopimuskuntana yhteistoiminta-alueella on tällä hetkellä Punkalaitumen kunta. -Sastamalan kaupunki on parhaillaan uudistamassa kaupunkikonsernin strategiaansa, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Nykyinen visio Kasvun Sastamala eli mitä me haluamme olla strategiakauden päättyessä on samalla saamassa uuden muodon. Uuden strategialuonnoksen mukaan Sastamala on rohkea edelläkävijä ja osaava kunnallisten toimintatapojen uudistaja, Sastamalan kaupungin kehittämisjohtaja Tapio Rautava esittelee. -Kaupungin arvoina tähänastisessa strategiatyössä ovat esille nousseet rohkea realismi, osaava uudistuminen, yhteistyön voima, elinvoimaisuus ja asukkaiden hyvinvointi. Strategisina valintoina, eli missä meidän pitää onnistua, on otettu voimakkaimmin esille elämänhallinnan edistäminen, turvallinen kasvun ja opin polku, yritystoiminnan edellytysten luominen, vetovoiman vahvistaminen ja tasapainoinen talous, Rautava määrittelee ja jatkaa: -Strategia valmistuu syksyn kuluessa ja kaupunginvaltuusto hyväksyy sen näillä näkymin marraskuun kokouksessaan. Strategiatyön ohessa laaditaan myös hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa, joka rakentuu viiden toimenpideohjelman avulla. Palvelujen kehittäminen ja toiminnan ohjaaminen -Taloudellinen toimintaympäristö, tietoyhteiskuntakehitys ja ikääntyminen ovat suuria haasteita myös Sastamalassa. Varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa. Omat haasteensa asettavat lisäksi palvelujen yhteensovittamiseen ja järjestämiseen liittyvät kysymykset uuden Sastamalan kuntakeskusten alueella: mitkä palvelut on tarkoituksenmukaisinta ja tehokkainta tuottaa keskitetysti ja mitkä hajautetusti lähellä kuntalaisia samalla hyödyntäen sähköisiä palveluja,tapio Rautava toteaa. -Parhaillaan Sastamalassa otetaan käyttöön toimintajärjestelmää, jolla mahdollistetaan kattava ja integroitu toiminnan johtaminen ja seuranta. Järjestelmäksi on valittu IMS Toimintajärjestelmä. Tavoitteena on valitun järjestelmän avulla kehittää toimintaa entistä yhtenäisemmäksi ja läpinäkyvämmäksi lisäten prosessien sujuvuutta ja laadunhallintaa, Rautava selvittää. -Kaupungin strategiatyön rinnalla päivitetään kaupunkirakennesuunnitelmaa. Se on ohjeellisena noudatettavaksi ja huomioon otettavaksi laadittava suunnitelma valmisteltaessa kaupungin maankäyttöä, maanhankintaa, toimintojen ja palvelujen sijoittamista, palveluverkkoja ynnä muita vastaavia asioita koskevaa päätöksentekoa, kehittämisjohtaja Tapio Rautava kertoo. Vuoden 2012 alusta sosiaalija terveyspalvelujen yhteistoiminnassa siirryttiin kuntayhtymästä vastuukuntamalliin, jossa Sastamala vastuukuntana tuottaa kyseiset palvelut yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kuva Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä. Kuvaaja Katrin Havia. Toimiva kilpailu tehostaa julkista taloutta Julkisten palvelujen tarve lisääntyy jatkuvasti väestön ikääntyessä. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä meillä on Suomessa enemmän eläkeläisiä suhteessa työikäisiin kuin missään muussa EUmaassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut nielaisevat jo nyt yli puolet kuntien menoista, eikä tilannetta ainakaan helpota se, että huoltosuhde heikkenee jatkossa ennätystahtia. Samaan aikaan kunnista jää työntekijöitä eläkkeelle sellaista tahtia, että kuntien pitäisi tulevaisuudessa imeä palvelukseensa kaksi kolmasosaa työmarkkinoille tulevista. Haastavalle yhtälölle on tehtävä jotain, ja tehdäänkin. Hallitus on käynnistänyt mittavan kuntauudistuksen, jonka jäljiltä kuntien lukumäärä tullee pienenemään huomattavasti nykyisestä. Samanaikaisesti jatketaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien valtionosuusjär- jestelmän uudistamista. Ensi vuoden talousarvion yhteydessä hallitus julkisti myös toimenpiteensä rakenteellisiksi uudistuksiksi. Julkisen palvelutuotannon tuottavuutta halutaan parantaa muun muassa vähentämällä kuntien tehtäviä, hyödyntämällä paremmin tietotekniikkaa ja selvittämällä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Aiheellisia pohdintoja kaikki tyynni. Esimerkiksi paljon palstatilaa saanut kuntauudistus voi poistaa kehitystä jarruttavia keinotekoisia rajoja ja rakenteita. Voi myös olla, ettei tulevaisuuden kunta tee enää kaikkea sitä, mitä se tänä päivänä tekee. Fakta on kuitenkin se, että julkisia palveluja tarvitaan jatkossakin, ja silloin on kysyttävä miten ne tuotetaan järkevimmin. Kuten yksityisillä markkinoilla, myös julkisessa palvelutuotannossa tuloksellisimmat ja tehokkaimmat tuotantotavat löytyvät terveen ja toimivan kilpailun myötä. Tätä kautta voidaan saavuttaa edullisempia hintoja, parempaa laatua ja uusia innovatiivisia toimintatapoja. Kilpailuolosuhteiden täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tietysti, että ostajalla on osaamista, ja tarjouskilpailuihin voivat osallistua myös pk-yritykset. Selvää on myös, ettei kunnan tule omalla toiminnallaan vääristä kilpailua markkinoilla. Muissa Pohjoismaissa, ja etenkin Ruotsissa, asiakkaan valinnanvapaus on aivan toista luokkaa kuin meillä. Suomessa kuntalainen ei voi itse päättää, miltä palveluntuottajalta hän hakee haluamansa, ja verovarojen kautta itse kustantamansa palvelun. Tämä on vahinko, sillä palvelusetelijärjestelmä, henkilökohtainen budjetti ja vastaavat asiakkaan päätösvaltaa korostavat järjestelyt ovat omiaan luomaan vireää kilpailua eri toimijoiden välille. Mikäpä kirittäisi palveluntuottajaa paremmin kuin jaloillaan äänestävä asiakas: huonoa palvelua saanut kuntalainen pistää viidakkorummun kumisemaan. Ruotsissa valinnanvapaus on nopeuttanut hoitoon pääsyä, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Ruotsista voisi toivottaa tervetulleeksi toisenkin kilpailua edistävän käytännön eli palvelualoitejärjestelmän. Siinä yritys, järjestö tai vaikkapa yksityishenkilö voi haastaa kunnan nykyisen tavan tuottaa tiettyä palvelua, jos se uskoo että palvelu voitaisiin tuottaa edullisemmin, laadukkaammin tai muuten tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kolmannes aloitteista onkin johtanut jatkotoimiin eli yleensä aloitteen kohteena olleen palvelun avaamiseen kilpailulle. Järjestelmän edellytyksenä lienee, että julkinen sektori tiedostaa oman palvelutuotantonsa aidot kustannukset, ja pystyy siten vertaamaan niitä esitettyihin vaihtoehtoihin. Olisi veronmaksajien etu, että tällainen kustannustietoisuus leviäisi myös suomalaisiin kuntiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Jukka Lehtonen Asiantuntija/ Senior Adviser

11 Onnistujan opintie SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 AIKOPA tarjoaa korkeakoulutasoisia täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti uudenlaista ammattitaitoa. Kajaanilainen AIKOPA tarjoaa työelämän tarpeita vastaavia korkeakoulutasoisia täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. AIKOPA toimii niin yritysten kuin kunta-alan henkilöstön osaamisen tukijana ja palvelee myös yksityisiä henkilöitä. AIKOPAn taustalla ovat Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutuspalvelut ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutus. Yhteistyö Kajaanissa on organisoitu Kajaanin korkeakoulujen konsortiomallin pohjalta. Syyskuusta 2009 aikuiskoulutuspalvelujen tuottamisesta on vastannut AIKOPA, kertoo johtajana toimiva Tuula Honkanen. Yksiköillä on yhteiset tilat Linnankadulla. Asiakkaita palvellaan joustavasti yhden luukun periaatteella. Korkeakoulujen arviointineuvoston kuluvan vuoden kesäkuussa julkaistussa raportissa Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä AIKOPAn toimintamalli sai kiitosta, Honkanen iloitsee. AIKOPAn laaja tarjonta kattaa osaamisen varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin. AIKOPA koordinoi ja toteuttaa myös erilaisia hankkeita, joissa hyödynnetään Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamisalueita. Palvelutoiminnassa tehdään kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. AIKOPA on osa Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskusta, jonka yhteistyöyliopistoja ovat Lapin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. Tämä mahdollistaa neljän yliopiston tarjoamat koulutusmahdollisuudet, Honkanen selvittää. Toiminnallista yhteistyötä tiivistetään myös Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuksen kanssa. Koulutukset suunnitellaan AIKOPAssa tiimityönä ja huomioidaan asiakkaan tarpeet. Koulutukset toteutetaan maksupalvelulla ja erilaisilla rahoituksilla. Asiakasmäärämme on yli 4000, Honkanen mainitsee. Täydennyskoulutuksena tarjotaan pitkin vuotta yliopistotasoisia ammatillisia valmiuksia parantavia opintoja, kuten työnohjaajakoulutusta, työyhteisö- ja tiimitaitoja sekä tutkintoja täydentäviä sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan koulutuksia. Opetus- ja kasvatusalalla tehdään tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston tiedekuntien kanssa. AIKOPAssa on tällä hetkellä tutkinto-opiskelijoina lastentarhanopettajaopiskelijoita. Nyt Kainuun kuntien tarpeisiin ollaan hakemassa erityisopettajakoulutusta, Honkanen valottaa. VAKA-hanke pätevöittää lastentarhanopettajaksi Kajaanissa parhaillaan meneillään oleva lastentarhanopettajaksi pätevöitymiskoulutus toteutetaan VAKA-kehittämishankkeessa. Kainuun ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle ESR-rahoituksen. Omarahoitusta ovat antaneet Kajaanin kaupunki, Sotkamon kunta, Kuhmon kaupunki ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus. Kainuun kuntiin tarvitaan lisää päteviä lastentarhanopettajia. Suurin syy lastentarhanopettajapulaan on eläköityminen. Samanaikaisesti perhepäivähoidon osuus on vähenemässä ja kunnat ovat lisänneet avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Pedagogista osaamista tarvitaan, kertoo projektipäällikkö Tuula Tervo-Määttä. Pätevöitymiskoulutukseen oli Tervo-Määtän mukaan runsaasti kelpoisia hakijoita. 19 opiskelijaa on nyt suorittamassa opintojaan. Useimmilla on pohjakoulutuksenaan lastenhoitajan tai sosionomin tutkinto. Opiskelijat suorittavat lastentarhanopettajan tutkinnon Oulun yliopiston vaatimusten mukaisti. Jokaiselle opiskelijalle on laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma, ja useimmat opiskelevat työnsä ohessa. Opinnot alkoivat tammikuun lopussa 2013 ja kestävät maaliskuulle Aikuisopiskelijoiden tavoin myös lastentarhanopettajan pätevöitymiskoulutukseen osallistuvat opiskelijat ovat äärettömän motivoituneita, joten uskon, että he onnistuvat tutkinnon suorittamisessa, Tuula Tervo-Määttä sanoo. Osaamiskartoitus tuottaa monipuolista tietoa AIKOPAn palveluihin kuuluvat myös osaamiskartoitukset, joita varten on käytössä C&Q osaamisenhallintajärjestelmä. Asiakas saa AIKOPAlta monipuolisia tilastollisia raportteja, jotka sisältävät tietoa henkilöstön osaamisesta, osaamistarpeista ja urasuunnitelmista. Osaamiskartoitukset toteutetaan joko internetin kautta tai lomakekartoituksina. Osaamisvalmiuksien mittaaminen perustuu henkilöstön itsearviointeihin ja heidän lähiesimiestensä arviointeihin. Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti uudenlaista ammattitaitoa. Tänä päivänä yritysten ja kuntaorganisaatioiden keskeinen kilpailuvaltti on osaaminen ja sen menestyksekäs johtaminen. Ajantasaisen Suunnittelija Sanna Kemppinen (vasemmalla), johtaja Tuula Honkanen ja suunnittelija Helka Luttinen. ja riittävän korkean osaamisen lisäksi on ratkaisevaa, miten tehokkaasti osaamista käytetään, toteaa suunnittelija Helka Luttinen. Luttinen korostaa, että osaamisen johtamisen tulee olla lähtöisin organisaation strategiasta. Keskeistä on ymmärrys siitä, mitä ja minkä tasoista osaamista strategian menestyksellinen toteuttaminen vaatii ja mikä on organisaation oma osaamisen taso. Jotta osaamista voidaan suunnitelmallisesti johtaa ja kehittää, on osaaminen tehtävä näkyväksi. Henkilöstön nykyinen osaaminen tulee kartoittaa ja tehdä suunnitelmia siitä, kuinka organisaatio varmistaa riittävän osaamisen tulevaisuudessa. Menestys syntyy osaamisesta ja osaamisen haltuunotto on jatkuva prosessi, Luttinen sanoo. Osaamiskartoituksissa saatuja tuloksia voidaan käyttää hyödyksi henkilöstön työnjaon, vastuiden ja valtuuksien selvittämisessä sekä päällekkäisyyksien vähentämisessä, mutta myös rekrytoinnissa ja uuden henkilön perehdyttämisessä sekä piilevän osaamispotentiaalin hyödyntämisessä. Myös organisaation muutostilanteissa osaamisen kuvaaminen ja kehittäminen ovat keinoja varautua tulevaisuuteen. Kartoituksen avulla löydetään osaamiskuilut ja toisaalta voidaan löytää henkilöstöstä sellaisia vahvuuksia, joista ei ole tiedetty. Jollakin voi esimerkiksi olla harrastus, jonka tuomaa osaamista voidaan hyödyntää myös työssä, jollakin taas voi olla kielitaitoa, josta ei ole tiedetty, Luttinen kuvailee. Luttinen muistuttaa, että osaamisen merkitys tulee jatkossa korostumaan entisestään. Asiantuntijuus muuttuu ja ammattitaitovaatimukset ja -tehtävät sekoittuvat ja limittyvät kovaa vauhtia. Osaavien ja sitoutuneiden työntekijöiden arvo kasvaa. Kajaanin ammattikorkeakoulun Telma-hankkeen aikana tehtiin osaamiskartoituksia ja -suunnitelmia kainuulaisissa yrityksissä ja kuntaorganisaatioissa. Kartoitukset antoivat hyvin tietoa osaamisen tasosta niin toimialoittain kuin yrityskohtaisesti, Luttinen kertoo. Kajaanin kaupungin tukipalveluhenkilöstön osaamiskartoitus tehtiin kevään 2013 aikana. Osaamiskartoitus on osa Kajaanin kaupunkikonsernin tuloksellisuusohjelmaa vuosille Ohjelman tavoitteena on mahdollinen tukipalveluiden tiivistäminen. Osaamiskartoitusta varten perustettiin työryhmät asiakaspalveluun, asianhallintaan, henkilöhallintoon, markkinointiin ja viestintään sekä taloushallintoon. Tietohallinnon osaamiskartoitus tehtiin pilottina syksyllä Nyt tietohallinto on keskitetty yhteen toimipaikkaan. Osaamiskartoituksessa saatuja tietoja on käytetty hyväksi sekä koulutusten työelämävastaavuuden kehittämisessä että Suomen ainoana koko korkea-asteen aikuiskoulutus saman katon alta! AIKOPAsta työyhteisöille, yrityksille ja yksityishenkilöille Kattavat henkilöstökoulutukset Monipuoliset koulutus- ja kehittämispalvelut Erikoistumiskoulutukset Avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto Arviointi- ja aluetutkimukset sekä aluekehittämispalvelut Osaamiskartoitukset Oletko sinä meidän seuraava yhteistyökumppanimme vai tuletko itse opiskelemaan? Katso lisätiedot: organisaatioiden sisäisessä kehitystyössä. Kartoitustyössä tehtiin valtakunnallisestikin ainutlaatuista yhteistyötä paikallisen ammatillisen koulutuksen ja ELY-keskuksen kanssa, Helka Luttinen selvittää. AIKOPA on osaamisen kehittämisen kumppani AIKOPA on osaamisen kehittämisen kumppani, jonka toimintaa kuvaa asiakaslähtöisyys. Yrityksille ja kuntaorganisaatioille tekemämme C&Q -kartoitukset antavat erinomaisen pohjan sille, että voimme suunnitella koulutuksia, joihin asiakkaalla on todellista tarvetta ja joista asiakas saa todellista lisäarvoa. C&Q -osaamistarvekartoituksen perusteella olemme toteuttaneet koulutuksia Kajaanin kaupungin lisäksi eri toimialoille, kuten esimerkiksi pankkisektorille, ICT-alalle sekä kaivannais- ja metalliteollisuudelle, kertoo suunnittelija Sanna Kemppinen. Koulutukset suunnitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tänä päivänä on tärkeä tuntea asiakkaan liiketoimintaa ja kuunnella asiakasta. Meille on ensisijaisen tärkeää, että asiakas saa meiltä laadukkaan koulutuskokemuksen. C&Qosaamistarvekartoitukset ovat meille yksi tärkeä väline, jota voimme hyödyntää. Osaamiskartoitus voidaan myös tehdä aina tarvittaessa uudelleen, sillä osaamistarpeet muuttuvat toimintaympäristön muuttuessa. Yhteistyötä tehden opimme tuntemaan asiakkaamme toiminnan ja pystymme jopa ennakoimaan koulutustarpeita, Kemppinen sanoo. Kemppinen pitää isona etuna sitä, että on kahden emo-organisaation tuki ja laajat valtakunnalliset kouluttajaverkostot. Tämä luo joustavuutta ja kilpailukykyä toiminnalle. Voimme löytää asiakkaalle juuri hänen osaamisen kehittämisen tarpeisiin sopivan ratkaisun ja toteutuksen. Kemppisen mukaan AIKO- PAssa panostetaan toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja korkeaan laatuun. Tavoitteenamme on tukea pitkäjänteisesti asiakkaiden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämistä, tarjota asiakkaille heidän tarvitsemiaan laadukkaita koulutusratkaisuja ja olla mukana luomassa ja tukemassa heidän menestystään. Kainuun, Pohjois-Suomen ja Ylä-Savon alueen lisäksi AIKOPA tuottaa palveluja valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Visiona on suuntautua entistä enemmän kohti valtakunnallisia koulutuksia, Sanna Kemppinen mainitsee. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA Linnankatu 6, PL 51, KAJAANI

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kesäkuussa-2007 voimaan astunut uusi hankintalaki mahdollistaa tehokkaan kilpailuttamisen. Yleisesti ottaen julkisiin hankintoihin pätevät samat pääsäännöt kuin yksityisen sektorin hankintoihinkin: on asetettava selkeät tavoitteet, jotta tiedetään mahdollisimman tarkkaan, mitä hankitaan ja luotava tarjouspyyntö siten, että tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan valtion, kuntien ja kuntayhtymien, valtion liikelaitosten sekä muiden hankintalainsäädännössä määriteltyjen hankintayksiköiden tekemiä hankintoja. Julkisten hankintojen onnistunut tekeminen edellyttää hankintatoimen järjestämistä ja hyvää hankintojen organisointia. Käytännössä tämä tarkoittaa ajantasaista hankintastrategiaa ja sen mukaan tehokkaasti toimivaa hankintatointa. Tehokkuutta sopivasti keskittämällä ja hajauttamalla -Hankintatoimi vaatii johtamista, ammattitaitoa, hankintojen suunnittelua, ohjeistusta ja kokonaisuuksien hallintaa. Hankintatoimen asianmukaisella hoidolla voidaan säästää aikaa ja rahaa, ja saada aikaan onnistuneita hankintoja, IS- Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Mattila määrittelee. Julkisia hankintoja voidaan tehdä myös yhteishankintayksikön kautta. -Viime vuosina ovat asiakkaamme enenevässä määrin keskittäneet hankintojensa toteuttamista meille. Yhteishankintojen tekeminen on johtanut myös asiantuntemuksen keskittymiseen ja tehokkaampaan kilpailuttamiseen. Hankintojen IS-Hankinta Kokonaisuus etuna IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Mattila. toteuttaminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina edellyttää muun ohella sitä, että hankinnat toteutetaan hankinnan kohteen edellyttäminä kokonaisuuksina huomioiden markkinoilla olevat kilpailuolosuhteet, Mattila toteaa. IS-Hankinta Oy tarjoaa asiakkailleen täydellisen hankintapalvelupaketin Vahvassa kasvussa oleva, Pohjois-Savon johtava hankintapalveluita tuottava IS- Hankinta Oy on energinen yritys, joka haluaa olla alansa ja alueensa paras palvelutuottaja. Yhtiön asiakkaita ovat julkisen hankintalain alaisia yksiköitä; kuntia, kuntayhtymiä ja seurakuntia. -Yhtiöllä on tätä nykyä 30 asiakasomistajaa, pian niitä on 40 ja sitten 50. Lyhyen aikavälin tavoitteenamme on saavuttaa kattava asiakaspeitto Pohjois-Savon alueella, Mattila kertoo. IS-Hankinta pyrkii toteuttamaan kilpailutukset mahdollisimman selkeästi ja läpinäkyvästi. Tavoitteena on vastaanottaa mahdollisimman paljon tarjouspyyntöjä vastaavia tarjouksia, joiden kautta rakennetaan tarkoituksen mukaiset sopimukset asiakkaiden hyödynnettäväksi. -IS-Hankinnan mukaan tuloksellinen hankintatoiminta perustuu asiakkaiden laatimiin hankintasuunnitelmiin, tarpeiden ja hankintavolyymien järkevään yhdistämiseen sekä parhaiten markkinaan sopivaan hankintastrategiaan ja ammattitaitoiseen kilpailuttamiseen ja laadukkaaseen sopimushallintaan, Mattila selvittää. Onnistunut hankinta edellyttää yhteistyötä - Yhdessä asiakkaan kanssa määrittelemme tarjouspyynnöt. Ammattilaisena vastaamme! IS-Hankinta Oy aloitti toimintansa Yhtiön toiminnan tarkoitus on edistää ja ylläpitää kilpailua markkinoilla. IS-Hankinta on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omistaa -30 julkisyhteisöä. Yhtiön perustajat ja samalla suurimmat osakkaat ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Vuosittaisten kilpailutusten arvo n. 300 MEUR. Yhtiön palveluksessa on 20 hankinta-alan ammattilaista. Yhtiön toiminta rahoitetaan osakkaiden vuosimaksuilla ja sopimustoimittajien maksamilla komissiomaksuilla. asiak kaidemme julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitteen täyttämisestä kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Yritys solmii puitesopimuksen asiakkaan kanssa, jonka myötä IS-Hankinta kantaa vastuun hankinnan suunnittelusta, toteutuksesta, hankintasopimuksen tekemisestä sekä juridisesta puolesta. Lisäksi IS-Hankinta hoitaa sopimushallinnan, mukaan lukien mm. reklamaatiot ja sopimuskauden järjestelyt, kuten mahdolliset neuvottelut koskien hinnantarkistuksia. Lisäksi tarjoamme hankintakoulutusta ja neuvontaa sekä logistisia palveluja sopimuksen mukaan. Asiakkaat voivat keskittää hankintatehtävänsä IS-Hankinnalle haluamassaan laajuudessa, joko kokonaan tai osittain. Mahdollista on myös toimia ns. kevennetyn menettelyn periaatteella, jossa asiakas itse tekee hankintapäätöksen ja sitä myöten kantaa vastuun myös juridisesti päätöksenteosta ja sopimushallinnasta, Jarkko Mattila luonnehtii IS-Hankinta Oy:n toimintaa. -IS-Hankinnan palvelut ovat korkealaatuisia ja niiden suunnittelun lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Toimintaamme ohjaa asiakaslähtöisyys, avoimuus, tuottavuus ja vastuullisuus. Asiakastutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia asiakkaistamme on valmis suosittelemaan IS-Hankintaa yhteistyökumppanina ja aikoo jatkossa itsekin hyödyntää tarjoamiamme palveluja nykyistä laajemmin, Jarkko Mattila toteaa. KYSin uuden sairaalan Evoluutio-julkisivutaideteos.

13 Julkisen sektorin hankintaprosessi eroaa merkittävästi yritysten hankinnoista ennen kaikkea hankintaprosessia vahvasti ohjaavan monisäikeisen kansallisen hankintalainsäädännön ja EU-hankintadirektiivien takia. Lisäksi hankintaprosessin toimintatavat ja käytännön tarpeet julkisella sektorilla eroavat yritysmaailmasta. Tämän takia yritysmaailmaan suunnitellut hankintajärjestelmät eivät sovellu julkiselle sektorille, vaan tarvitaan järjestelmä, joka osaa ottaa em. asiat toimivasti huomioon. -Hankintajärjestelmän toteuttaminen vaatii teknisen kyvykkyyden lisäksi myös erikoisosaamista julkisen sektorin hankintaprosessin toiminnasta ja tarpeista, Cloudia Oy:n myyntijohtaja Marko Haapalainen toteaa. -Suomen tasolla hankintakilpailutuksessa liikkuu miljardeja, ja se vaatii hankintajärjestelmältäkin vahvaa tietoturva- Cloudia Oy SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Julkisen sektorin hankintaprosessin sähköistämisen asiantuntija ja edelläkävijä auditointia ja standardisointia. Cloudian järjestelmät tarjoavat käyttäjille nykyaikaiseen pil vi teknologiaan perus tuvat ratkaisut, jotka täyttävät tiukimmatkin tietoturvakriteerit, Haapalainen vakuuttaa. Cloudia Oy on keskittynyt vuodesta 2009 lähtien liiketoimintaan julkisella sektorilla. Alun perin vuonna 1997 perustettu suomalainen ohjelmistoyritys on kasvanut viime vuosina nopeasti tarjoamalla asiakkailleen älykkään sähköisen hankintajärjestelmän vaihtoehtona perinteiseen sähköpostien ja dokumenttien lähettämiseen Cloudian asiakkaita ovat organisaatiot, joiden tulee noudattaa julkisen sektorin hankintalakia. Cloudian asiakkaita ovat mm.kunnat ja kaupungit, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja osakeyhtiöt, erilaiset yhteishankintayksiköt, sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ammattikorkeakoulut ja muutamat valtion organisaatiot ja virastot. Cloudian järjestelmä on yksi Euroopan johtavista hankinta - järjestelmistä -Julkisen sektorin hankintaprosessin sähköinen hallinta on Cloudian osaamisaluetta. Ydintavoitteena on edistää julkisen sektorin sopimusten mukaista ostamista, joka on tehokkain tapa varmistaa hankintojen todelliset säästöt ja kustannustehokkuus. Cloudia Hankintajärjestelmä käsittää kilpailutusjärjestelmän ja sopimusajan elinkaaren hallinnan lisäksi mahdollisuudet ostamiseen, seurantaan ja hankintojen suunnitteluun. Hankintajärjestelmän avulla hankintayksiköt pystyvät helpottamaan jokapäiväistä toimintaansa, saavuttamaan isoja säästöjä hankintaprosessissaan sekä kehittämään hankintojaan ja tehostamaan toimintaansa, Haapalainen kuvailee ja jatkaa: -Toimittajat pystyvät osallistumaan julkisiin hankintoihin helpommin ja keskittymään määrämuotoseikkojen sijasta hyvien tarjousten antamiseen. Tasapuolisuuden lisäksi tämä myös lisää kilpailua. Julkinen sektori kokonaisuudessaan pystyy toimimaan kustannustehokkaammin. -Olennaisena Cloudia vahvuutena on se, että hankintajärjestelmämme on kehitetty alkumetreiltä lähtien yhteistyössä useiden eri hankinta-alan ammattilaisten kanssa. Samaa linjaa toteutetaan systemaattisesti myös järjestelmän koko ajan jatkuvassa kehitystyössä. Näin Cloudia on luonut hankintajärjestelmän, joka vastaa täsmällisesti juuri julkisen sektorin asiakkaiden ja lainsäädännön muuttuviin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Cloudia Hankintajärjestelmä vastaa jo nyt myös tuleviin EU-hankintadirektiivien uudistuksen asettamiin vaatimuksiin, Marko Haapalainen määrittelee. Kuntasektorin virallinen hankintajärjestelmätoimittaja Suomessa - Olemme alan markkinajohtaja Suomessa. Muun muassa kymmenen suurinta kaupunkia käyttää järjestelmäämme.vuonna 2011 Cloudia valittiin Suomessa kuntien ja kaupunkien omistaman KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuksen myötä kuntasektorin viralliseksi hankintajärjestelmätoimittajaksi. Tämä kattaa noin 70 % Suomen julkisen sektorin toimijoista, käsittäen mm. kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset, kuntien osakeyhtiöt, sairaanhoitopiirit ja muut kunnallishallintoon kuuluvat organisaatiot, Haapalainen kertoo. -Suomessa Cloudialla on toimipisteet sekä Helsingissä että Joensuussa. Voimakkaan, mutta hallitun kasvun myötä Cloudia on hakemassa markkinajohtajan paikkaa koko EU-markkina-alueella.Tällä hetkellä meillä on toimipaikka mm. Britanniassa, Haapalainen mainitsee. Cloudia EU:n komission isännöimässä ohjausryhmässä Marraskuussa-2012 Cloudia valittiin järjestelmätoimittajana Euroopan komission johtamaan 12 hengen kehityspaneeliin, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen standardi julkisen hankinnan seurannalle ja mittaamiselle EU:ssa. IDC:n ja Cap Geminin moderoimaan paneeliin kuuluu asiantuntijoita Euroopan maiden keskushankintayksiköistä sekä hankinnan asiantuntijoista yleensä. Cloudian edustus paneelissa perustuu vahvaan näyttöön kaupallisena järjestelmätoimittajana. Monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista yliopistoista. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopisto on 13 koulutusalallaan monialaisin yliopisto Suomessa. Hakukohteita on lähes 50 ja opetustarjonta kattaa noin 100 pääainetta. Yliopiston tutkimuksen vahvuusaloja ovat metsä ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä uudet teknologiat ja materiaalit. Tutkinto-opiskelijoita on ja aikuisopiskelijoita Yliopisto työllistää henkilöä. Kuva Kuopion kampukselta. Kuvassa etualalla Kuopion tiedepuiston rakennuksia, yliopiston kampus sijoittuu molemmin puolin Savilahtea. Taustalla näkyvät KYS ja Puijon torni.

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Uusi lehti hoitotyössä on kääntynyt Hyvästi kynä ja paperi! Uusihoiva tuo helpotuksen enemmän aikaa ihmisille. Olemme mukana Kuntamarkkinoilla kertomassa hoitotyön mobiiliratkaisuista tervetuloa osastollemme 3.13! Lisätietoja:

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 KOHTAAVATKO HINTA JA LAATU TYÖNOHJAUKSESSA? Työnohjauksen vahvimmaksi valintakriteeriksi on kilpailutuksen myötä muodostunut hinta. Ilmiön seurauksena työnohjausta tarjoavat tahot eivät voi tuottaa palvelua ammattimaisella otteella vaan rinnalle tarvitaan päivätyö, jonka avulla saadaan toimeentulo. Tämä muodostaa uhan laatukysymyksille, kun työnohjauksesta on tullut tuote, jota tehdään harrastusmielellä oman työn ohella. Jokaisella työntekijällä ja työyhteisöllä pitää olla oikeus tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti. Toiminnan laadun varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi työnohjaus on yksi käyttökelpoinen työkalu. Työnohjauksesta saadaan tehokas ja toimiva työkalu työyhteisön käyttöön, kun työnohjaajaa valittaessa on otettu huomioon organisaation tavoite ja työnohjaajalle asetetut kriteerit. Kun lähtökohta on organisaatiolle selvä, on työnohjauksen vaikuttavuus konkreettisesti nähtävissä. Hoitoalalla ja erityisesti psykiatrian puolella työnohjaus on jo mielletty työhön kuuluvaksi osaksi ja työnantajalla on velvollisuus sitä myös työntekijöille järjestää. Valitettavasti velvollisuuden pakko ja taloudellisuuden vaatimukset ovat jyränneet kaiken muun alleen. Lakisääteistä palvelua tuotetaan siten, että kriteerit täyttyvät ja ainoaksi valintakiriteeriksi on muodostunut työnohjausta tarjoavan palveluntuottajan hinta. Tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimukset ovat kovat ja se koskee myös työnohjauksen ostamista. Tällä hetkellä monissa kunnissa kilpailutus on ulkoistettu joko omaksi toimialueekseen tai sen teko on ohjattu kokonaan ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Tämän seurauksena palvelun ostaja/ kilpailuttaja on ajautunut hyvin kauas siitä työstä, jota palvelun käyttäjä puolestaan tekee. Kuitenkin työnohjauksen vaikuttavuuden kannalta tärkeintä on organisaation selkeä tavoitteen asettaminen työnohjaukselle, joka jokaisessa työyhteisössä on omanlaisensa. Ei voida olettaa, että kilpailutuksen tekijä tietää millaista työnohjausta jokaisessa kunnan yksikössä tarvitaan. Tällöin käy helposti niin, että tarve ja tarjonta eivät kohtaa. Mikäli työnohjaukselle ei ole asetettu selkeää tavoitetta niin työnohjaajan valintakin on mahdoton tehtävä. Miten valitsen työnohjaajan? Sopivaa työnohjaajaa voidaan lähteä valitsemaan sen jälkeen, kun organisaatio on hahmottanut tavoitteen työnohjaukselle. Työnohjaajien kenttä on hyvin kirjava ja haastetta lisää se, ettei työnohjaajan pätevyydelle ole mitään lakisääteistä ohjeistusta. Työnohjaajaa valittaessa kannattaa selvittää työnohjaajan saama koulutus tehtävään. Suomessa tarjotaan hyvin erilaisista lähtökohdista käsin olevaa työnohjaajakoulutusta. Ammattitaitoinen työnohjaaja on saanut vähintään 60 opintopisteen (noin kaksivuotisen) koulutuksen. Suomen työnohjaajat Ry:n sivuilta löytyy työnohjaajakoulutuksen sisältösuositukset. Työnohjaajan viitekehys kertoo myös paljon siitä millaisesta prosessista on kysymys. Kannattaa tarkkaan miettiä mitä organisaatio tarvitsee päästäkseen asettamaansa tavoitteeseen ja sen pohjalta valita työnohjaaja. Esimerkiksi työyhteisön muutostilanteeseen haettuun työnohjaukseen sopii huomattavasti paremmin ratkaisukeskeinen viitekehys kuin psykoanalyyttinen. Valintaa tehtäessä on syytä pysähtyä miettimään onko työnohjaus palveluntarjoajan elinkeino vai harrastus? Intensiteetti on tätä taustaa vasten hyvin erilainen. Paradoksi tässä on se, että hinnalla kilpailuttaminen on aiheuttanut sen, että Suomessa pieni osa koulutetuista työnohjaajista pystyy tekemään työstään elinkeinon. Usein rinnalle tarvitaan muu säännöllinen palkkatyö ja näin ollen työnohjauksesta on tullut harrastustoiminta, jota tehdään oman työn ohessa. Välttämättä tämä ei ole kenenkään etu. Kuntien kilpailutuksissa on voimakkaasti painotettu sitä, että työnohjaajilla pitää olla sen toimialan kokemusta, missä hän toimii työnohjaajana. Esimerkiksi opettajille järjestettävässä työnohjauksessa yhtenä kriteerinä on työnohjaajan työkokemus opetusalalta. Tätä näkökulmaa on hyvä miettiä kriittisesti. Jo organisaation asettaessa tavoitetta työnohjaukselle kannattaa rajata haetaanko työyhteisölle mentorointiapua vai työnohjausta. Työnohjauksen ja mentoroinnin ero Mentoroinilla tarkoitetaan oman alan kokeneemman ammattilaisen antamaa ohjausta ja opetusta työn käytännöistä. Mentoroija siirtää omaa ammattitaitoaan ja kokemustaan suoraan ohjattavalleen. Työnohjauksessa puolestaan ei ole tarkoitus lähteä neuvomaan ohjattavaa konkreettisesti työskentelytavoissa vaan auttaa ohjattavaa itse oivaltamaan työnsä haasteet ja tarttumaan niihin. Yleensä toimialasta riippumatta työnohjauksen tarpeet työyhteisössä ovat hyvin samankaltaisia, joten työnohjaajan ei ole välttämättömyys tuntea toimialan yksityiskohtia. Työnohjaajan tehtävänä on avata uusia ulottuvuuksia, murtaa ajattelun lukkoja ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Tällaiseen työskentelyyn voi usein olla tehokkaampaa saada työnohjaaja, joka tulee täysin eri alalta ja tuo näkökulmia ohjattavien toimialan ulkopuolelta. Esimerkiksi opetusala on useiden muutosten ristipaineessa kuten uusien opetusmenetelmien, tietotekniikan, monikulttuuristen oppilaiden, suurien ryhmäkokojen ja tiukkojen resurssien kanssa. Aivan erilaisia näkökulmia opettajien työnohjaukseen voisi antaa ohjaaja, joka tulee yritysmaailmasta, jossa nämä asiat ovat olleet jo kauemmin työhön kuuluvana osana. Mitä työnohjaus voi työyhteisölle parhaimmillaan antaa? Ammattitaidolla ja tavoitteellisesti toteutettuna työnohjaus tuo työyhteisöön hyvää, kolmella eri tasolla. Yksilötasolla työnohjaus tukee ja kannustaa työntekijää jaksamaan ja kehittämään omaa työtään sekä itseään siten, että motivaatio ja ilo näkyvät hänen päivittäisessä tavassaan tehdä työtä. Työntekijä on valmis ottamaan kokonaisvaltaisemmin vastuun Taina Riipinen ja Anu Rajala ovat sosionomeja, johdon työnohjaaja CSLE ja coach koulutuksen saaneita työnohjaajia. He ovat yrittäjiä ja tekevät ammatikseen työnohjauksia, valmennuksia ja koulutuksia työyhteisön kehittämispalveluita tuottavassa Awen Oy:ssä. omasta työstään ja työssä kestävyys lisääntyy siten, että eteen tulevat vaikeudet pystytään näkemään asioina, joiden yli voidaan mennä eikä muserruta niiden alle. Työyhteisötasolla työnohjaus vahvistaa työyhteisöä toimimaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun työyhteisö on toimiva ja asiat on yhdessä sovittu, niin jokainen sen jäsen tietää, mitä häneltä odotetaan ja mikä on riittävän hyvää työtä. Organisaatiotasolla hyvä työhyvinvointi, jonka yksi osa-alue on työnohjaus, tuo taloudellista tulosta. Työyhteisö tekee tuottavaa työtä ja sairauspoissaolot ovat tutkitusti pienemmät kuin sellaisissa organisaatioissa mis- sä työyhteisön työhyvinvointiin ei ole panostettu. Työnohjauksen vaikuttavuus Työnohjauksen vaikuttavuuden osoittaminen on vaikeaa, koska työnohjaus perustuu ohjattavan kokemuksiin. Kuitenkin työnohjausta ostettaessa pohditaan aina sen hintaa suhteessa vaikuttavuuteen. Vaikuttavuuden todentamisen vaikeus on yksi syy siihen miksi julkisessa kilpailutuksessa hinnasta on tullut määräävä tekijä. Työnohjauksen tulee aina olla hyvin läpinäkyvää, organisaatioita tukevaa toimintaa. Riittävällä työnohjauksen arvioinnilla ja tavoitteiden toteutumisen jatkuvalla seurannalla saadaan työnohjauksen vaikuttavuudesta arvokasta tietoa. Erilaisilla mittareilla kuten sairauspoissaolojen seurannalla voidaan saada lisätietoa työohjauksen vaikuttavuudesta. Kun työnohjauksen tavoite on ollut ostajalle alusta asti selkeä ja tehtävään on valittu laadun kriteerit täyttävä työnohjaaja ei työnohjaus ole enää pelkkä kuluerä vaan tuote, joka tuo mukanaan myös taloudellista hyvinvointia. Kirjoittajat: Taina Riipinen, sosionomi ja työnohjaaja, johdon työnohjaaja Master-CSLE coach Anu Rajala, sosionomi, johdon työnohjaaja CSLE coach

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sairaaloiden nykyiset palveluratkaisut on rakennettu pääsääntöisesti logistiikan näkökulmasta; tilatut tavarat pyritään tuomaan mahdollisimman tehokkaasti osastoille. Logistiikan kehittämisellä saavutetaan hankinnan oheiskustannuksissa reaalisäästöjä ja työn kohdentumista oikeisiin asioihin. HUS:n hallitus päätti elokuun lopussa uuden logistiikkakeskuksen rakentamisesta urakkasopimuksena SRV Yhtiöt Oy:n kanssa. Urakoitsija valikoitui HUS-Tilakeskuksen ja HUS-Logistiikan tekemän tarjouskilpailun jälkeen. HUS-Logistiikka liikelaitos on jo muutaman vuoden ajan valmistellut uuden logistiikkakeskuksen hanketta, jonka tavoitteena on hoito- ja yleistarvikkeiden varastojen keskittäminen koko HUS-alueella yhteen toimi-pisteeseen, hankinnan ja varastoinnin tehokkuuden ja toimintarutiinien HUS:n uuden logistiikkakeskuksen toteutuksessa varauduttu kasvuun ja kehitykseen kehittäminen sekä ja mm. potilasosastojen tarvikevarastojen täyttöpalvelujen laajentaminen. Hanke mahdollistaa lisäksi liikelaitoksen palvelujen lisäämisen HUS:n jäsenkunnille. Kilpailutuksessa tarjouksen tehneitä pyydettiin myös osoittamaan sopiva tontti rakennukselle. Logistiikkakeskus valmistuu logistisesti optimaaliselle paikalla Vantaankoskelle, Vantaalle arviolta loppuvuodesta Uusi logistiikkakeskus tarvitaan, koska vanha keskusvarasto puretaan uuden lastensairaalan tieltä Meilahdessa, HUS-Logistiikan toimitusjohtaja Markku Laakso kertoo. Logistiikkakeskuksen kokonaispinta-ala tulee olemaan on 6000 neliötä, josta korkeavarasto-tilaa on 2700 neliötä, lisäksi keskukseen tulee kolmikerroksinen pientavaravarasto. - Toimintaa voidaan aina tehostaa, ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan kustannusten kehittymisen kasvuun jatkossa, Markku Laakso vakuuttaa. -On arvioitu, että uuden logistiikkakeskuksen myötä säästöt tulevat olemaan noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Toimitettavan materiaalin! HUS on 24 kunnan muodostama kuntayhtymä. Sen tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille ja niiden asukkaille tarpeellisia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja. HUS:n osana toimiva yliopistosairaala HYKS vastaa lisäksi hoidon tuottamisesta harvinaisia sairauksia ja muuten vaativaa hoitoa tarvitseville potilaille omaa sairaanhoitopiiriä laajemman erityisvastuualueen (erva) väestölle ja joissakin sairauksissa myös koko maan väestölle. Hyksin ervaan kuuluvat Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea vuotuinen arvo on noin 150 milj. euroa. Lisäksi HUS-Logistiikalla on asiakkaina 20 kuntayhtymän jäsenkuntaa, joille toimitetaan tuotteita lähes 10 milj. eurolla vuodessa, Laakso mainitsee. HUS-Logistiikka on kunnallinen liikelaitos, joka on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimintaajatuksena on tuottaa palveluja niin, että resursseja vapautuu sairaalan ydintoimintaan. -Liikelaitos toimii kuntayhtymän yhteishankintayksikkönä ja huolehtii lisäksi kuntayhtymän logistiikka- ja kiireettömästä sairaankuljetuspalveluista. Liikelaitoksen sairaankuljetuskeskus vastaa HUS:n ja jäsenkuntien toimintayksiköiden välisistä hoitolaitossiirroista erillisten sopimusten mukaisesti. -Liikelaitoksen asiakkaina ovat kaikki kuntayhtymän yksiköt. Palveluja tarjotaan myös niille kuntayhtymän jäsenkunnille ja HYKS erva-alueelle, jotka ovat tehneet palvelusopimuksen liikelaitoksen kanssa. Rajoitetusti palveluja tarjotaan myös ulkoisille asiakkaille, lähinnä terveydenhuollon sektorilla toimiville yhteisöille tai yrityksille, Markku Laakso luonnehtii HUS-Logistiikan toimintaa. services Procurement Training and Counseling Services Julkisten hankintojen asiantuntija ja kouluttaja Tarjoamme hankintayksiköille vuosien kokemuksella mm. Konsultointia hankintaprosessien virheettömässä läpiviemisessä Hankintojen kilpailuttamispalvelua Sopimusten laadintaa ja avustamista sopimusneuvotteluissa Hankintatoimen organisointia ja ohjeistusta Avustamista markkinaoikeusprosesseissa Erityisosaamistamme ovat mm.: Sosiaali- ja terveystoimen palveluhankinnat Kumppanuushankkeet ja ulkoistukset ICT-ala, esim. tietojärjestelmät, valmisohjelmistot, tietoliikenne, erilaiset palvelut Terveydenhuoltoalan tavarahankinnat, Yhtiöittämiseen liittyvät hankintajuridiikan kysymykset, in-house lausunnot Infra-alan hankinnat, rakentamisen juridiikka Koulutuspalvelut Tutustu kurssitarjontaamme osoitteessa Tarjoamme myös tilauskoulutusta ympäri Suomea. työnantajan ja työntekijän arjessa. Olkaa yhteydessä. Keskustellaan miten voisimme auttaa Teitä. toimitusjohtaja Pauliina Karinkanta p Lisätietoja yrityksestämme ja henkilöstöstämme löydätte osoitteesta Marika Raitaniemi

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Julkisten ICT-hankintojen ammattilainen Onnistunut ICT-ratkaisun hankinta ja käyttöönotto on julkiselle sektorilla prosessi, joka vaatii hankintayksiköltä paljon osaamista ja resursseja. Tästä syystä useat hankintayksiköt hyödyntävät projekteissa alaan erikoistunutta asiantuntiorganisaatiota. Learnpoint on erikoistunut tele- ja tietoliikennepalveluiden hankintojen läpiviemiseen. 13 vuoden historiansa aikana Learnpoint on noussut maan johtavaksi toimijaksi toimialallaan ja yritys on palvellut yli tuhatta suomalaista organisaatiota. -Roolimme julkisella sektorilla on erityisen vahva ja olemme toteuttaneet yli 400 ICT-kilpailutusta julkisille hankintayksiköille, liiketoimintajohtaja Petri Paala kertoo. -Toimintamme perinteinen tukijalka on telekommunikaatioratkaisut. Olemme konsultoineet satojen organisaatioiden puhelinratkaisut. Perinteisten järjestelmä- ja liikennekilpailutusten lisäksi asiantuntijuutemme ulottuu toimialakohtaisista erityisratkaisuista aina laajoihin puitejärjestelyihin asti. Hankintakonsultoinnin Kuvassa vasemmalta Valkeakosken tietohallintojohtaja Markku Salakka sekä Learnpointin Olli Mäkinen ja Petri Paala. lisäksi vastaamme usein myös asiakkaidemme käyttöönottoprojekteista ja ICT-ratkaisujen strategisesta suunnittelusta. -Toiseksi liiketoimintaalueeksemme on kasvanut erilaiset tietoliikennekonsultoinnit. Näistä mainittakoon esimerkiksi organisaatioiden tietoliikennepalvelut, seutuverkkohankkeet ja useat laajat kiinteistöliittymäprojektit, Petri Paala kertoo. Puolueettomuutemme tukee julkista hankintaprosessia - Puolueettomuus on ollut arvomme yrityksen alusta asti. Puolueeton roolimme ja asiantuntemuksemme tunnustetaan myös tarjoajien keskuudessa ja saamme heiltäkin kiitosta sujuvasta ja reilusta prosessin läpiviennistä. -Syvä asiantuntemus yhdistettynä puolueettomuuteen varmistaa julkisten hankintakonsultointiemme onnistumisen. Hyvänä osoituksena mainittakoon, että yli 400 julkisesta hankkeistamme vain yksi on päätynyt markkinaoikeuden käsittelyyn, Paala toteaa.! Valkeakosken kaupunki ja Learnpoint ovat tehneet tiivistä yhteistyötä useassa ICT-projektissa. Kaupungin edustajana projekteissa on toiminut tietohallintojohtaja Markku Salakka. Juuri päättyneessä projektissa Learnpoint konsultoi ja kilpailutti Valkeakosken koordinoiman Etelä-Pirkanmaan seutukunnan tietoliikenneverkon. Yhteistyön tuloksena seutuverkon toiminnallisuus ja kustannustehokkuus paranevat olennaisesti, kun rakenne päivitetään vastaamaan nykyaikaista palveluverkkoa. Aikaisemmin Learnpoint on konsultoinut mm. kaupungin puhelinjärjestelmäratkaisun sekä päätelaitepalvelut. -Yhteistyö on sujunut hyvin mutkattomasti, olemme saaneet juuri sitä palvelua mitä olemme tarvinneet ja toivoneet. Oleellista on myös se, että Learnpoint toimii puolueettomana yhteistyökumppanina, Salakka luonnehtii yhteistyötä Learnpointin kanssa. Haasteena nopeasti muuttuva ICT-kenttä - Asiakaspalautteen ja kokemuksemme perusteella tunnistamme merkittävimmän haasteen hankintayksiköiden itse toteuttamissa kilpailutuksissa; ICT-palvelut hankitaan tyypillisesti 3-5 vuoden sopimussyklillä. Siksi tarjolla olevia ratkaisuja sekä niiden toiminnallisia ja taloudellisia eroavaisuuksia ei tunneta riittävällä tavalla, kertoo Paala. Ilman riittävää näkemystä riskinä on tarvemäärittelyn perustuminen käytössä olevaan tai yksittäisen toimittajan suosittelemaan ratkaisuun, jolloin organisaation muuttuneita tarpeita ja markkinoilla olevia uusia ratkaisuja ei pystytä huomioimaan riittävällä tavalla. -Todellinen kustannustehokkuus saavutetaan vasta, kun hankinnan kaikki kustannuselementit pystytään huomioimaan ja vertailemaan todelliseen käyttöön perustuen. Ratkaisujen sisältö ja kustannusrakenne ovat monimutkaistuneet valtavasti viime vuosina, Paala tarkentaa. Learnpoint konsultoi ICTratkaisuja päivittäin. Julkisen sektorin lisäksi asiakkaina on satoja keskisuuria ja suuria yrityksiä. Näin henkilökunta on jatkuvasti tekemisissä alan hankintojen kanssa ja pysyy ajan tasalla alan nopeassa kehityksessä. Onnistunut yhteistyö poikii tyytyväisiä asiakkaita -Tyytyväiset asiakkaat ovat tärkein voimavaramme ja paras markkinointikanavamme. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti ja tuoreimman tutkimuksen mukaan 98% asiakkaista suosittelisi Learnpointia ICT-hanketta suunnittelevalle organisaatiolle, Paala kertoo tyytyväisenä. -Toimintatapamme on rento, rehellinen ja tehokas asiakkaamme arvostavat sitä, toteaa Petri Paala iloisena. Learnpoint Oy Puh: Aastran tekniikka ratkaisi Rauman terveydenhoidon muuttuvat tarpeet Raumalla terveydenhoito siirtyi sairaanhoitopiiriltä takaisin kaupungille. Tekniikan uudistuksella haettiin eväitä parempaan asiakaspalveluun ja sääs töjä puhelukustannuksiin. Kun kuntien toimintatavat vaihtuvat, tarvitaan usein muutoksia myös viestintäjärjestelmiin. Uudistetussa ympäristössä raumalai sia palvelee kaksi toisiinsa kytkettyä Aastra MX- ONE puhepalvelinta. Toinen on terveydenhuoltoa ja sairaalaa var ten ja toisesta yhdistetään kaupungin muihin toimintoihin. Kovissa kuormitus tilanteissa ylivuototoiminto ohjaa toisen vaihteen auttamaan. Aastra Solidus ecare on kaiken keskiössä Terveydenhuollon paluu viestintäjärjestelmään sai projekti joukkueen vaiheistamaan uudistuksen tarkasti. Puhepalve linpäivitysten jälkeen kaupunki on kartoittanut Solidus ecare -yhteyskeskusratkaisun ominaisuuksia. Mobiililiittymien lisäys on parantanut henkilöstön tavoitettavuutta ja tuonut säästöjä. Soliduksesta saa jatkossa nykyistä tehokkaammat asiakaspalvelutyökalut. Terveysasemat saavat joko yhteisen ajanvarauksen tai asemakohtaisen Soliduksen. Aastran tekniikan ansiosta voi valita kumman tahansa ratkaisun. Aastran avulla voi koota tarkoituksenmukaiset yhteyden-pitotavat Raumalla päädyttiin lisäämään mobiiliittymiä, joiden piirissä onnistuvat veloituksettomat sisäpuhelut. Sairaalaympäristössä toimintavarmimmalla lankajärjestelmällä on edelleen iso rooli, esimerkiksi lääkärien vastaanotoilla on digipuhelimet. Langaton DECTjärjestelmän kattaa puolestaan koko sairaala-alueen ja sen hälytyspuhelimien avulla saadaan nopeasti kokoon myös elvytysryhmät. -Solidus ecare on paitsi yhteyskeskus, myös multimediaympäristö, jonka sovelluksien avulla voidaan tehostaa ruuhka-ajan asiakaspalvelua esimerkiksi hajauttamalla ajanvarauksia laajemmalle vastaanottajajoukolle ja ottamalla käyttöön asiak kaita palvelevat takaisinsoittotoiminnot. -Solidukseen voidaan keskittää halutut tekniikat, toimipisteet ja palveluprosessit sekä saada kaikesta raportointi, jonka avulla toimintaa voidaan helposti seurata ja kehittää edelleen, painottaa toimitusjohtaja Kai Virtanen Aastra Finland Oy:stä. Aastra kehittää ja valmistaa innovatiivisia viestintätuotteita ja -sovelluksia yrityksille Aastra Finland on kanadalaisen Aastra Technologies -konsernin Suomen tytäryhtiö. Aastra on yksi maailman johtavista yritysviestintää kehittävistä yrityksistä. Aastra Finland toimittaa multimediaa hyödyntäviä viestintäratkaisuja suomalaisille yritysasiakkaille sertifioitujen myyntipartnereiden ja jälleenmyyjien kautta. -Tuotevalikoimaamme sisältyy monikanavainen Contact Center -asiakaspalveluratkaisu, viestintäpalvelimet kaiken kokoisille yrityksille sekä langalliset ja langattomat päätelaitteet ja ohjelmistot puhelin ja vide oneuvottelukäyttöön,virtanen esittelee. -Avoimet rajapinnat mahdollistavat Aastran järjestelmien integroimisen saumattomasti osaksi asiakkaan ICT-ympäristöä. Aastran toimittamat sovellukset voidaan asentaa myös virtuaalipalvelinympäristöön. -Aastra vastaa myös lukuisien yritysostojen kautta tuotevalikoimaan valittujen järjestelmien ylläpidosta ja edelleen kehittämisestä, Kai Virtanen kertoo. Aastra Finland Oy Tekniikantie 14 (Innopoli 2) Espoo Puh:

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Softwave Ohjelmistot vastaa sovelluksillaan julkisen sektorin tarpeisiin Julkinen sektori on varsin merkittävä asiakas suomalaisille ohjelmistoyrityksille. Sillä sen tarpeet ja kyky rahoittaa teknisesti kehittyneitä, kuluja säästäviä ratkaisuja ovat vauhdittaneet uusien ohjelmistojen ja integroitujen järjestelmien kehitystä. Softwave Ohjelmistot Oy auttaa asiakkaitaan luomaan tuottavamman, kustannustehokkaamman ja mielekkäämmän työympäristön. Yritys tarjoaa julkisen hallinnon ja yritysten käyttöön asiantuntevia ja kattavia sovelluspalveluja, joilla saadaan tietotekniikka vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Yrityksen kotipaikka on Kokkola ja toimialueena koko Suomi. -10 vuotta toiminut Softwave kasvaa ja voi hyvin, toteaa hallituksen puheenjohtaja Janne Lehtinen ja jatkaa, että asiakaslähtöinen palvelu sekä nuorekas ja innovatiivinen osaava henkilökunta takaavat sovellusten ja palveluiden korkean laadun. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 15 alan ammattilaista ja rekrytoimme jatkuvasti uutta henkilökuntaa. Toimintamme perustuu omiin kehittämiimme sovelluksiin, joiden lisäksi tarjoamme niihin liittyvät koulutukset ja asiantuntijapalvelut. Näin kykenemme varmistamaan jatkuvan tuotekehityksen mukanaan tuomat edut ja turvaamaan paikkamme kehittyvän teknologian eturivissä, Janne Lehtinen luonnehtii Softwaven toimintaa. Julkiselle sektorille tarjottavat palvelut ovat keskittyneet tuotteistamisen, kustannuslaskennan ja tiedolla johtamisen kehittämiseen. Yhteistyö asiakkaiden kanssa alkaa usein jonkin osa-alueen kehittämisellä ja laajenee siitä sitten hyvän ja toimivan yhteistyön myötä myös muille osa-alueille. Lopputuloksena on siis luotu toimivia kokonaisratkaisuja asiakkaiden toiminnan avuksi. Innovatiivinen tietotalo Softwaven toiminta perustuu Opiferus Tietovarasto on moniulotteinen tiedolla johtamisen apuväline: Tietotulvasta tiedolla johtamiseen! laadukkaisiin helppokäyttöisiin sovelluksiin ja asiakaslähtöiseen toimintaan. Kokonaisratkaisussa on otettava huomioon asiakkaan toiminnan tarpeet ja erityispiirteet. Ohjelmisto sovitetaan asiakkaan eikä asiakas ohjelmiston mukaan. Kokonaisvaltainen palvelupaketti sisältää eri osa-alueiden ohjelmistot, koulutukset, asiantuntijapalvelut ja käyttötuen. Yhä enemmän ratkaisuja tarjotaan avaimet käteen periaatteella, joka on asiakkaille helppo toimintatapa. Softwave tarjoaa asiakkailleen Opiferus Tuoteperheen, joka koostuu viidestä nykyaikaisesta sovelluksesta. Opiferus tarkoittaa apua antavaa. Sovellusperhe keskittyy taloushallinnon ja toiminnan tehostamiseen sekä tiedolla johtamiseen. Tuoteperheen ideana on, että kaikki sovellukset integroituvat toinen toisiinsa, Lehtinen kertoo. Tietotulvasta tiedolla johtamiseen Opiferus Tuoteperheen sovellusten perusidea on toimia perusjärjestelmien tuottaman tiedon jalostajana siihen muotoon, ett sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Kantavana ajatuksena on päästä tietotulvasta tiedolla johtamiseen! KOTIHOIDON TOIMINTOKUSTANNUSTEN JAKAUMA Opiferus Toimintolaskenta tehokkaaseen sisäisenlaskennan hallintaan Opiferus Toimintolaskenta on nykyaikainen toimintoperusteiseen kustannuslaskentaan perustuva kustannus- ja kannattavuuslaskenta ohjelma. Ohjelmalla voidaan toteuttaa toimintolaskennan ohella myös muita laskentamenetelmiä. Opiferus Toimintolaskenta soveltuu niin pk-yritysten kuin julkisenhallinnon organisaatioiden tehokkaaseen sisäisenlaskennan hallintaan. Ohjelmistolla voidaan mallintaa organisaatioiden toimintokustannuksia ja kehittää erilaisia suorituskykymittareita toiminnan tehokkuuden seuraamiseen. Opiferus Toimintolaskennasta on saatavilla täyden version lisäksi myös katseluoikeus- versio, jolla voi tarkastella tehtyjä laskentamalleja, Lehtinen kertoo. Opiferus Työajanmittaus - tehokas työkalu organisaation työajan mittaamiseen eri tarpeisiin Selainpohjainen Opiferus Työajanmittaus soveltuu yhtä lailla julkisten organisaatioiden kuin yritystenkin jaksottaiseen työajan mittaamiseen. Tulokset ovat helposti hyödynnettävissä esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden kustannuslaskennassa, työajan käytön vertailuissa eri osastojen välillä sekä työnjaon uudelleen organisoinnissa. Toteutetun työajanmittauksen tulokset saadaan esiteltyä tiedon tarvitsijoille helposti selainkäyttöisen sovelluksen graafisella raportoinnilla.!olemme Kuntamarkkinoilla osastolla S.06, Kuntatalon toisessa kerroksessa, infoa vastapäätä. on rinnalla koko ajan näkyvissä johdon asettama raami, johon talousarviota verrataan halutulla tarkkuustasolla. Taloussuunnitteluprosessi on vuorovaikutteinen ja kokonaistilanne on reaaliaikaisesti nähtävissä. Talousarvion luonnin jälkeen saadaan tehtyä esimerkiksi kuukausitason laskelmat helposti, koska ohjelmalla voidaan jakaa uusi talousarvio kuukausille käyttämällä hyväksi esimerkiksi edellisen vuoden toteutunutta kuukausijakoa. Myös itse määritellyt jakomallit on helppo tehdä. Tällä toiminnallisuudella on suuri merkitys talouden ennustamisen onnistumisen kannalta. Talousarvion laadinnan jälkeen päästään tekemään talousarvio toteutuma seurantaa, joka voidaan tehdä halutulla tarkkuustasolla. Keskeinen tavoite on talousseurannan jalkauttaminen organisaatiossa vastuuhenkilöille. Tavoitteena on myös ajan hermolla pysyminen niin, että seuranta tapahtuu koko ajan kunkin kuukauden kirjanpidon valmistuttua. Koko organisaation taloussuunnittelua ja toteutumaseurantaa koskevat tiedot ovat kootusti yhdessä tietokannassa, jota hallitaan selkeällä ja nykyaikaisella käyttöliittymällä, Lehtinen toteaa. Opiferus Tietovarasto on uusi, selainpohjainen datapankki Opiferus Tietovarasto on dynaaminen työkalu tiedon keräämiseen, hallintaan sekä esittämiseen. Opiferus Tietovarastolla voidaan tuottaa ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi kustannustehokkaasti. Opiferus Tietovarasto toimii johdon työpöytänä yhtä lailla kuin osana operatiivista toimintaa, esimerkiksi tietojen keruussa koskien vaikkapa ateriapalveluiden tuotantomäärien seurantaa. Tämä tieto toimii mm. sisäisen laskutuksen pohjana, perustietona tuotekohtaiselle kustannuslaskennalle ja yleisenä seurannan kohteena. Johdon työpöytäratkaisusta esimerkkinä on koko kaupunkia koskeva raportointiratkaisu, jossa samassa järjestelmässä on talous, toiminta, asiakkuudet ja henkilöstö. Näiden osa-alueiden tietoja voidaan tarkastella nykyaikaisella käyttöliittymällä joko yhdessä tai erikseen. Talousosiossa voidaan seurata esimerkiksi keskeisten talousmittareiden kehitystä kolmannesvuosittain. Henkilöstöosiossa voidaan seurata esimerkiksi koko organisaation sairauspoissaolojen kehitystä ja porautua tarvittaessa hyvinkin tarkalle tasolle. Talouden ja henkilöstön tietojen yhdistämisestä esimerkkinä käy sairauspoissaolojen kustannusvaikutuksen analysointi organisaation eri osa-alueilla. Asiakaskoulutus tärkeä osa palvelua järjestelmätoimitusten yhteydessä Kaikki koulutukset räätälöidään asiakaskohtaisesti käyttäen asiakkaiden omia tietoja ja toimintaympäristöä. Tällä taataan koulutuksen korkea laatu ja osuvuus. Kouluttajina toimivat Softwaven omat asiantuntijat, joilla on laaja kokemus käytännön projektien toteuttamisesta. Samat henkilöt siis toteuttavat sovellusten käyttöönoton ja koulutukset, jolloin asiakkaan toimintatapa on jo ennestään tuttu. Asiakkaiden palaute koulutuksista on ollut erittäin positiivista. Myynti & Konsultointi: Janne Lehtinen puh TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN VRK-HINTOJEN VERTAILU 2012 Opiferus Työajanmittaus ja Opiferus Toimintolaskenta muodostavat tehokkaan työparin perustiedon jalostamiseen päätöksenteon tueksi. Opiferus Taloussuunnittelulla hallitaan koko taloussuunnitteluprosessi Opiferus Taloussuunnittelu on täysin uudenlainen työkalu organisaation taloussuunnittelun ja toteutumaseurannan tehokkaaseen kokonaishallintaan ja jatkuvaan parantamiseen. Opiferus Taloussuunnittelulla hallitaan koko taloussuunnitteluprosessi aina tiedon tuottamisesta sen hyödyntämiseen saakka. Talousarviota laadittaessa Opiferus Toimintolaskennalla saadaan luotua helposti vertailulaskelmia eri yksiköiden välille.

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Laajakaistapalvelu on kuntalaisen perusoikeus Luotettava ja varma laajakaistayhteys on tänä päivänä jokaisen kansalaisen perusoikeus. Erilaisia palveluita käytetään yhä enemmän Internetin kautta. Kotitalouksissa laajakaistayhteyttä tarvitaan niin pankkiasioiden hoitoon, yhteydenpitoon ystävien ja sukulaisten kanssa kuin viihdepalveluiden käyttöön. Julkisessa hallinnossa ja yritysmaailmassa laajakaistayhteyden avulla huolehditaan mm. erilaisten tietojen välittämisestä organisaation sisällä ja organisaatiosta ulos. Pelastuslaitoksen ajoneuvoissa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla pelastuskalusto saadaan oikeaan paikkaan. Suurimpien kaupunkien pelastuslaitoksilla on joka mahdollistaa ruuhkattomat laajakaistayhteydet myös kriittisissä tilanteissa. Kirjastoautojen palvelu on laajentunut kirjojen lainaamisesta myös Internet-yhteyden tarjoamiseen haja-asutusalueiden asukkaille. Kirjastoauton henkilökunta neuvoo Internetin käytössä. on käytössä mm. Tampereen alueella toimivissa kirjastoautoissa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat pakotettuja etsimään kustannussäästöjä ja tehostamaan toimintaansa. Ikäihmisiä kannustetaan asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palvelut ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti. Kotisairaanhoidon ja muiden liikkuvien työntekijöiden aika on käytettävä tehokkaasti hyväksi toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Kaikissa näissä tilanteissa tarvitaan laajakaistayhteyttä. Koska laajakaistayhteyttä tarvitaan hyvin laajasti eri puolilla, on hyvä vaihtoehto. Sen peittoalue kattaa 99,9 prosenttia Suomen väestöstä. Vain n asukasta on peittoalueen on saavuttanut suuren suosion sellaisten käyttäjien keskuudessa, jotka tarvitsevat nettiyhteydelle vakaan toiminnan niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla sekä myös erämaa-alueilla. Palvelu sopii kaikille käyttäjille, on kyseessä sitten paikallinen yritystoiminta, etätyötä tekevä tai lomailija. Verrattuna 3G-verkkoon paitsi alueellisesti kattavampi, myös ei ruuhkaudu suurissakaan yleisötapahtumissa koska se on tarkoitettu vain laajakaistapalvelua varten. Tästä syystä muun muassa isot tapahtumajärjestäjät ovat ottaneet sen omakseen. Lisäksi verkon tekniikka mahdollistaa erinomaiset puhepalvelut kuten VoIP-puheen. datame VALTAKUNNALLISESTI PAIKALLINEN Julkisten kohteiden kalustaja Sairaalakoulu Jyväskylä Laakson sairaala Erical Oy Rannankyläntie 19, Äänekoivisto Puh Fax Savelan päiväkoti Promist Oy, Kumitehtaankatu 5, KERAVA, p , f

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Turun Kiinteistölaitoksen merkittävin tilapuolen uudishanke Hirvensalon monitoimitalon rakentaminen Turun Kiinteistöliikelaitos (aiemmin Kiinteistöliikelaitos ja Tilaliikelaitos) vastaa kaupungin kiinteän ja rakennetun omaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä tarjoaa toimintaympäristöjä ja toimitiloja. Kiinteistöliikelaitos vastaa myös yleisten alueiden ylläpidosta ja rakennuttamisesta, kaupungin omistamien rakennusten ylläpidosta ja rakennuttamisesta sekä kiinteistöjen käyttöön liittyvistä palveluista, kiinteistönpidosta, kiinteistöomaisuuden hankkimisesta, vuokraamisesta, myymisestä ja kehittämisestä. Kiinteistötoimialaa johtaa toimialajohtaja Jouko Turto. Kiinteistöliikelaitoksen toimintaa ohjaa johtokunta. Liikelaitoksessa on kolme tulosaluetta, joiden toimintaa tukevat yhteinen hallinto ja tukipalvelut. Tulosalueet ovat; kiinteän omaisuuden kehittäminen, infrapalvelut ja tilapalvelut. - Kiinteistölaitoksen vuoden 2014 investointiesitys on kokonaisuutena noin 90 milj. jakaantuen suunnilleen puoliksi tilainvestointeihin ja puoliksi infrainvestointeihin. Meidän merkittävin tilapuolen uudishanke ensi vuonna on Hirvensalon monitoimitalon rakentaminen sisältäen muun muassa esimerkiksi Syvälahden uuden yhtenäiskoulun sekä päiväkodin, toimialajohtaja Jouko Turto kertoo. -Pääpaino tilainvestoinneissa on kiinteistöjen peruskorjauksissa, joista merkittävin uusi hanke on kaupunginteatterin saneeraus ja laajennus. Tämän lisäksi työlistalla on sivistys- ja hyvinvointitoimialan rakennusten peruskorjauksia. -Kustannustason nousu ja erityisesti uudet määräykset aiheuttavat merkittävästi paineita kustannusten hallintaan. Uhkana on myös, että uudet määräykset ja ohjeet sekä niiden soveltaminen johtaa sellaiseen tilanteeseen, että peruskorjauksen elinkaari jää varsin lyhyeksi ja kohde joudutaan korjaamaan uudestaan varsin lyhyen ajan jälkeen, Turto toteaa. Kiinteistöjen turvallisuuteen ja valvontaan panostettu -Kiinteistöjen turvallisuusasiat ovat vakiona mukana projekteissa. Esimerkiksi vanhainkotien saneerauksissa uusin tekniikka on otettu käyttöön kuten myös esimerkiksi Impivaaran uimahallin saneerauksessa ja laajennuksessa, Jouko Turto mainitsee. Turun kiinteistöliikelaitoksen toimialajohtaja Jouko Turto

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi

Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995 perustettu yksityinen kohdennettuihin maksuvälineisiin

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta 41. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10.4.2013 Kari Tolonen, Kela Hankinta- ja SOTE-lainsäädännön tavoitteiden yhteensovittamisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisuus julkisissa hankinnoissa Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisten yritysten suosiminen lähtökohtaisesti kiellettyä Julkisissa hankinnoissa paikallisten tarjoajien suora suosiminen on kiellettyä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala

Lisätiedot