TAX VIEW. Ryhmärekisteröinti vedenjakajalla. KPMG:n veropalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAX VIEW. Ryhmärekisteröinti vedenjakajalla. KPMG:n veropalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2013"

Transkriptio

1 TAX VIEW KPMG:n veropalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2013 Ryhmärekisteröinti vedenjakajalla Tässä numerossa: Varainsiirtoverolain muutokset kiinteistöalalla Rahoitusliiketoimiin liittyvät verotarkastukset kovassa nosteessa

2 Mitä tiedät arvonlisäveroryhmistä? Arvonlisäveroryhmä voi olla vielä monelle vieras käsite. Ainakin konsernien veroasioista vastaaville käsite tulee lähiaikoina tutummaksi, mikäli tulevat EU-tuomioistuimen ratkaisut vastaavat sisällöltään julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta. EU-tuomioistuimen päätösten odotetaan asettavan paineita laajentaa arvonlisäveroryhmien käyttö myös rahoitus- ja vakuutusalan ulkopuolelle. Toteutuessaan muutkin kuin rahoitus- ja vakuutusalalla toimivat yritykset pääsisivät hyödyntämään ryhmärekisteröinnin etuja. Perehtymisen aiheeseen voi aloittaa jo tämän lehden artikkelista Arvonlisäverolain ryhmärekisteröinti vedenjakajalla. Arvonlisäveroryhmiä koskevien muutosten odotetaan astuvan voimaan vuoden 2014 alusta. Varainsiirtoverolakia koskevat muutokset ovat sen sijaan tulleet voimaan jo tämän vuoden tammikuussa. Muutokset olivat merkittäviä, koska samalla muuttuivat sekä verokanta että veropohja. Muutosten vaikutuksia käsitellään tämän lehden artikkelissa Mihin varainsiirtoverolain muutos vaikutti kiinteistöalalla?. Tässä numerossa alkaa myös uusi juttusarja Henkilökuvassa, jossa esitellään KPMG:n vero- ja lakiosaajia. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on arvonlisäverotuksen parissa työskentelevä Gavin Coyle. Osallistu myös lehtemme lukijakyselyyn, jossa kysymme mikä on lehden kiinnostavin artikkeli. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kirjapalkinnon. Antoisia lukuhetkiä! Päätoimittaja Jukka-Pekka Kankaanpää P: / E:

3 Lehden sähköinen versio osoitteessa: Sisällys Arvonlisäverolain ryhmärekisteröinti vedenjakajalla 4 Rahoitusliiketoimiin liittyvät verotarkastukset kovassa nosteessa oletko valmis? 7 Menestys ulkomailla sen tekevät ihmiset 10 Ajankohtaista hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta 12 Mihin varainsiirtoverolain muutos vaikutti kiinteistöalalla? Rahoitusliiketoimiin liittyvät verotarkastukset kovassa nosteessa oletko valmis? Yritystoimintaan voimaa pääomasijoittamisesta 19 Miten varautua verotarkastukseen 20 Henkilökuvassa: Gavin Coyle From London underground to VAT expert in Helsinki 22 Konsernin toimintoketjujen vaikutus verotukseen Mihin varainsiirtoverolain muutos vaikutti kiinteistöalalla? TAX VIEW Julkaisija KPMG Oy Ab PL Helsinki puh Osoitteenmuutokset ja tilaukset Päätoimittaja Jukka-Pekka Kankaanpää Toimitussihteeri Tanja Törnroos Ulkoasu ja taitto KPMG Painopaikka Uusimaa 2013 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The views and opinions expressed herein are those of the interviewees/authors and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG (KPMG Oy Ab). The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity. The information contained herein is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. Tax View / 3

4 Arvonlisäverolain ryhmärekisteröinti vedenjakajalla Teksti: Matti Lindholm & Ari Nielsen Suomen arvonlisäverolain alv-ryhmiä koskevaan lainsäädäntöön kohdistuu tällä hetkellä poikkeuksellisen suuria muutospaineita. Suomessa ja 16 muussa EU:n jäsenmaassa kaksi tai useampi yritys voi muodostaa arvonlisäverotuksessa yhtenä verovelvollisena pidettävän verovelvollisuusryhmän eli alv-ryhmän. Samaan alv-ryhmään kuuluvien yhtiöiden väliset tavara- ja palveluluovutukset eivät ole arvonlisäverollisia myyntejä. Suomessa alv-ryhmän muodostaminen on ollut mahdollista vain rahoitus- ja vakuutusalalla. Näillä verottomilla toimialoilla on alv-ryhmän avulla kyetty toimintojen keskittämiseen ja muihin tarpeellisiin järjestelyihin ilman, että tavoitellut synergiaedut ovat valuneet lisääntyvään arvonlisäverokustannukseen. EU-komission vaatimukset alvryhmien osalta EU-komissio aloitti vuonna 2008 Suomea ja Ruotsia vastaan rikkomusmenettelyn, koska komissio katsoi arvonlisäverodirektiivin vastaiseksi maiden lainsäädännöt, jotka mahdollistivat alvryhmät vain rahoitus- ja vakuutusalalla. Komission mukaan yhdenvertaisuus- periaatteen nojalla ryhmärekisteröinnin tulee olla sovellettavissa toimialaan katsomatta, jos paikallinen lainsäädäntö ylipäänsä mahdollistaa alv-ryhmät. Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn myös niitä valtioita kohtaan, jotka sallivat muiden kuin elinkeinonharjoittajien (esimerkiksi puhtaan holding-yhtiön) kuulumisen alv-ryhmään. Suomi on asianosaisena myös tässä tapauksessa. Marraskuussa 2012 EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi ratkaisuehdotuksensa tapauksiin: alv-ryhmien rajoittaminen vain tietyille toimialoille on alv-direktiivin vastaista (asianumero C-480/10), mutta alv-direktiivi ei ole esteenä pelkkien holding-yhtiöiden (eli arvonlisäveromielessä muiden kuin elinkeinonharjoittajien) kuulumiselle alv-ryhmään (asianumero C-85/11). EU-tuomioistuimen ratkaisuja näihin tapauksiin odotetaan vuoden 2013 huhtikuun aikana. Alv-ryhmien tulevaisuus Suomessa Mikäli EU-tuomioistuimen ratkaisu vastaa julkisasiamiehen ehdotusta, Muutosten aikataulu ja sisältö ovat kuitenkin tässä vaiheessa osin arvailujen varassa. Suomessa on ilmeisesti muutettava niin alv-ryhmää koskevaa lainsäädäntöä kuin viranomaiskäytäntöjäkin. Muutosten aikataulu ja sisältö ovat kuitenkin tässä vaiheessa osin arvailujen varassa. Muutokset tulevat todennäköisesti voimaan vuoden 2014 alusta. Mikäli laissa vaaditut läheiset rahoitukselliset suhteet edellyttävät jatkossa nimenomaisesti määräysvaltaa, osuuspankkija säästöpankkiryhmien nykyisten alvryhmien olemassaolo vaarantuu. Sama koskee keskinäisten yhtiöiden jäsenyyttä verovelvollisuusryhmissä. Jotta tällaiset toimijat eivät kärsisi, on myös Suomen lakiin sisällytettävä alv-ryhmän lisäksi tai sen sijasta edellytykset alvdirektiivin mukaiselle verottomalle kustannustenjaolle. Arvonlisäverodirektiivin 4 / Tax View

5 artikla 132 (1)(f) on jäsenvaltioita pakottava säännös, eli verovelvolliset voivat vedota tähän säännökseen, vaikka sitä ei olisi kirjattu kansalliseen lainsäädäntöön. Ryhmärekisteröintimahdollisuuden avaaminen kaikille toimialoille tarjoaisi huomattavia alv-säästömahdollisuuksia esimerkiksi yksityisille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoille tai koulutuspalvelujen tarjoajille. Ulkomaisten yhtiöiden sivuliikkeet osana alv-ryhmää Alv-ryhmiin liittyen on vireillä kolmaskin merkittävä asia EU-tuomioistuimessa. Ruotsi on pyytänyt ennakkoratkaisua asiassa, jossa amerikkalainen yhtiö hankkii alv-ryhmän ulkopuolisilta toimittajilta it-palveluja ja kohdentaa osan kustannuksista Ruotsissa sijaitsevalle sivuliikkeelleen (Scandia America Corporation USA, filial Sverige C-7/13). Amerikkalaisen yhtiön Ruotsin sivuliike kuuluu Ruotsissa alv-ryhmään. Euroopan tuomioistuimelta kysytään muun muassa sitä, onko Ruotsissa alv-ryhmään kuuluvan sivuliikkeen ja USA:n pääliikkeen välisissä transaktioissa kysymys arvonlisäverollisesta palvelujen myynnistä ja ostosta. Suomessa on vakiintuneesti katsottu (esimerkiksi KHO:2004:120), että eri maissa omiin alv-ryhmiin kuuluvien Lisätietoja Ari Nielsen P: / E: Matti Lindholm P: / E: ulkomaisen pääliikkeen (tai toisen ulkomailla olevan sivuliikkeen) ja suomalaisen sivuliikkeen väliset veloitukset eivät ole arvonlisäverotuksessa tarkoitettua myyntiä. Vastaavasti rajat ylittävä kustannusten allokointi yhtiön eri toimipisteiden välillä ei ole arvonlisäverotuksessa tarkoitettua vastiketta palvelujen luovuttamisesta. Jos EU-tuomioistuin päätyisi ratkaisussaan erilaiseen tulkintaan, tällä olisi ilman muuta vaikutuksia alv-ryhmien rakenteisiin ja menettelyihin Suomessa. Tax View / 5

6 6 / Tax View

7 Rahoitusliiketoimiin liittyvät verotarkastukset kovassa nosteessa oletko valmis? Teksti: Riika Jaakkola & Aleksi Laurikainen Konsernin sisäisten rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelu oli pitkään pelkkä alaviite yrityksen siirtohinnoitteludokumentaatiossa tai maininta verotarkastuskertomuksessa. Rahoitukseen liittyvien liiketoimien siirtohinnoittelu on kuitenkin parin viime vuoden aikana saanut osakseen huomiota yhä enenevässä määrin verotarkastuksissa ja mediassa. Rahoitukseen liittyvät kysymykset onkin määritelty Suomen Konserniverokeskuksen siirtohinnoitteluhankkeen yhdeksi painopistealueeksi. Verotarkastajien huomio on täysin ymmärrettävää, sillä konsernin rahoitustransaktioiden volyymit ovat usein hyvin suuria, ja pienikin muutos sovellettavassa korkotasossa voi saada aikaan huomattavan oikaisun verotettavassa tulossa. Konsernin sisäisiin rahoitusliiketoimiin sovelletaan siirtohinnoittelun osalta samoja vaatimuksia kuin muihinkin transaktioihin: rahoitusliiketoimien tulee noudattaa markkinaehtoista hinnoittelua. Esimerkiksi konsernin sisäisissä lainoissa ja talletuksissa käytettävän koron tulee olla sellainen, jota riippumattomat osapuolet käyttäisivät vastaavassa tilanteessa. Ei ole yksiselitteistä lainsäädäntöä siitä, millainen korko kussakin tilanteessa katsotaan markkinaehtoiseksi. Hinnoittelun markkinaehtoisuus on yleensä mietittävä tapauskohtaisesti. Markkinaehtoisen hinnan määrittämiseen vaikuttavat esimerkiksi liiketoimen ehdot, osapuolien toiminnot ja riskit sekä rahoitusmarkkinoiden vallitseva hintataso. Suuret konsernit keskittävät usein rahoitustoimintojaan kustannussäästöjen ja toimintojen tehostamisen takia erilliseen rahoitusyhtiöön tai emoyhtiön treasury-osastoon. Sen sijaan, että jokainen konserniyhtiö hankkisi rahoituksen ulkopuoliselta lainanantajalta, konserniyhtiöiden strateginen rahoitus ja maksuvalmius järjestetään treasuryosaston tai -yhtiön kautta. Tällaisen osaston tehtäviin kuuluu yleensä järjestää konsernitasolla riittävä ulkoinen rahoitus ja likviditeetti, neuvotella konsernin ulkoisten lainojen ehdot sekä huolehtia konsernitilien käytännön järjestelyistä. Lisäksi treasury-osaston tehtäviin saattaa kuulua myös esimerkiksi lainavakuuksien antaminen sekä suojausstrategian tai muiden rahoitusjärjestelyjen suunnittelu. Toimintojen ja riskien vaikutus hinnoitteluun Rahoitusliiketoimien markkinaehtoinen hinnoittelu riippuu pitkälti analysoitavan liiketoimen osapuolien kantamista riskeistä ja suorittamista toiminnoista. Yksinkertaisia palveluita tuottavan treasury-osaston katsotaan muodostavan cost centerin, jossa osasto ei ota merkittäviä itsenäisiä riskejä. Tällöin treasury-osasto yleensä veloittaa kustannuksiin ja voittolisään perustuvaa maltillista palvelumaksua ja ansaitsee pientä mutta vakaata tuottoa. Profit center -tyyppinen treasuryosasto puolestaan tarjoaa strategista lisäarvoa tuottavia palveluita konsernin yrityksille ja kantaa riskiä transaktioissa, joihin se osallistuu. Treasury-osaston tuottaessa muiden konserniyhtiöiden puolesta vaativampia ja korkeampiriskisiä palveluja, osastolle on mahdollista allokoida enemmän tuottoa kuin vain yksinkertaisia ja riskittömiä rutiinipalveluita tuottavalle treasury-osastolle. Profit centerin tuotto on usein sidottu sen transaktion tuottoon, jonka järjestelyyn treasury-osasto osallistuu. Tyypillinen esimerkki tällaisesta transaktiosta on konsernin sisäinen laina, jossa treasuryosasto kantaa lainapääoman osalta vastapuoliriskin, eli riskin, että lainanottaja ei pystykään maksamaan lainaa takaisin ehtojen mukaisesti. Suomen veroviranomainen on viimeisen parin vuoden aikana lähtenyt haastamaan nimenomaan konsernin sisäisten lainojen hinnoittelun markkinaehtoisuutta. Muihin instrument- Pienikin muutos sovellettavassa korkotasossa voi saada aikaan huomattavan oikaisun verotettavassa tulossa. Tax View / 7

8 Erillisyhtiöperiaatteen noudattaminen konsernin rahoitustransaktioiden hinnoittelussa tuo mukanaan verovelvollisen näkökulmasta usein kohtuuttomalta tuntuvan dokumentointivelvollisuuden. teihin liittyviä oikaisuja on toistaiseksi esitetty harvemmin, mutta näidenkin osalta lisätietopyynnöt ja huomautukset verotarkastusten yhteydessä ovat lisääntyneet. Erillisyhtiöperiaate Suomessa noudatetaan tiukkaa erillisyhtiöperiaatetta, jolloin konsernin kaikkia yhtiöitä arvioidaan omina yhtiöinään. Analyysissa otetaan huomioon tarkasteltavan yrityksen tytäryhtiöt, mutta muuta konserniin kuulumista ei huomioida. Tällöin esimerkiksi lainaa saaneen konsernin tytäryhtiön luottoriskin arvioinnissa ei oteta huomioon sitä, että yhtiöllä on emoyhtiö, joka käytännössä takaa lainan pelkällä olemassaolollaan, koska ei maineriskin takia voi päästää tytäryhtiötään konkurssiin. Tällaisia julkilausumattomia (implisiittisiä) takauksia ei saa ottaa huomioon konsernin sisäisen rahoituksen hintaa määritettäessä. Sen sijaan konserniyhtiön toiselle konserniyhtiölle antamat sitovat (eksplisiittiset) takaukset tulee ottaa huomioon ja niille tulee määrittää markkinaehtoinen arvo. Suomen veroviranomainen on viime vuosina alkanut kiinnittää huomiota myös lainatakauksiin ja takauspalkkioiden markkinaehtoiseen hinnoitteluun. Erillisyhtiöperiaate on tuotu näkyvästi esille korkeimman hallinto-oikeuden toistaiseksi ainoassa konsernin sisäistä rahoitusta käsittelevässä ratkaisussa (KHO 2010:73). Ratkaisun mukaan vähennyskelpoisten korkojen määrää ei voi suoraan määrittää koko konsernin ulkopuolisen rahoituksen keskimääräisen koron perusteella, vaan yhtiön oma luottokelpoisuus tulee ottaa huomioon rahoituksen markkinaehtoisen hinnan määrittelyssä. Erillisyhtiöperiaatetta on ratkaisun julkaisemisen jälkeen sovellettu säännönmukaisesti verotuskäytännössä sekä alempien oikeusasteiden uusimmissa ratkaisuissa. Erillisyhtiöperiaatteen noudattaminen konsernin rahoitustransaktioiden hinnoittelussa tuo mukanaan verovelvollisen näkökulmasta usein kohtuuttomalta tuntuvan dokumentointivelvollisuuden, varsinkin, jos uusien lainatransaktioiden määrä konsernissa on suuri ja lainasopimuksia päivitetään usein. Tällöin kunkin lainansaajan luottokelpoisuutta tulee arvioida erillisyhtiöperiaatteen mukaisesti erikseen, jotta saadaan selville lainaan liittyvä luottoriski. Tämän jälkeen voidaan yhtiön luottokelpoisuuden sekä muiden lainan hinnoitteluun liittyvien seikkojen (esimerkiksi lainan myöntämisajankohta, maturiteetti, valuutta ja etuoikeusasema) perusteella arvioida lainan korkotason markkinaehtoisuutta. Koska Suomen lainsäädännön mukaan verovelvollisen huomattavimmat rajat ylittävät etuyhteysliiketoimet sekä niiden hinnoittelun markkinaehtoisuus tulee dokumentoida, ei ole ihme, että monessa konsernissa tämä taakka tuntuu musertavalta. Dokumentointi kannattaa kuitenkin tehdä huolellisesti, sillä sen laiminlyömisestä voi olla seurauksena sekä veronkorotus että verotarkastajan omiin luottoriski- ja korkoanalyyseihin perustuva tulonoikaisu, joka saattaa olla huomattava. Yllä mainittu dokumentointitaakka on saanut useat suuret konsernit rationalisoimaan konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelua. Esimerkiksi konsernin sisäiset lainainstrumentit voidaan mahdollisuuksien mukaan tehdä tiettyjen vakioehtojen mukaisesti. Näiden vakiomuotoisten lainaehtojen ja luottoriskitasojen avulla markkinoilta voidaan etsiä vertailukelpoisia rahoitusinstrumentteja markkinaehtoisen korkotason määrittelemistä varten.tällaisten puoliautomaattisten luottoluokitus- ja korkotasojärjestelmien luomiseen kannattaa käyttää riittävästi aikaa ja resursseja, koska lopputuloksen on oltava paitsi helppokäyttöinen myös markkinaehtoinen. 8 / Tax View

9 On hyvä pitää mielessä, että verotarkastaja tekee analyysinsa tapauskohtaisesti ja täysin manuaalisesti, joten omien analyysien tuloksia kannattaa aina tarkastella kriittisesti ja miettiä, onko lopputulos järkevä. Nykyinen säätely ja ohjeet Toistaiseksi rahoitustransaktioiden siirtohinnoittelusta ei anneta käytännön ohjeita Suomen veroviranomaisen tai OECD:n siirtohinnoittelua koskevissa ohjeistuksissa. Odotettavissa on, että OECD laittaa lähiaikoina alulle rahoitustransaktioiden siirtohinnoittelua koskevan ohjeistuksen. Sen valmistumista saadaan kuitenkin vielä odottaa useampi vuosi. Siihen asti on luovittava nykyisten ohjeistusten, oikeuskäytännön ja maalaisjärjen varassa. Suomen oikeuskäytännössä rahoitukseen liittyvien liiketoimien markkinaehtoisuutta on käsitelty aiemmin mainitun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2010:73) lisäksi vain muutamissa hallinto-oikeuksien ratkaisuissa. Rahoitustransaktiot ovat kuitenkin olleet viime aikoina esillä verotarkastuksissa yhä useammin. Markkinaehtoisen hinnoittelun lisäksi verotarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, että yhtiön pääomarakenteen tulee olla markkinaehtoinen. Näissä tapauksissa on usein ollut kyse siitä, että verotarkastaja on katsonut yhtiön pääomarakenteen olevan ylivelkainen suhteessa toimialalle tyypilliseen pääomarakenteeseen. Tästä johtuen konsernin sisäinen laina on tulkittu omaksi pääomaksi, jolloin lainan korot eivät ole olleet verotuksessa vähennyskelpoisia. Vuoden alusta voimaan tullut lainsäädäntö konserneja koskevasta korkovähennysrajoituksesta lisää konsernin sisäisen rahoituksen sääntelyä. Huomionarvoista on, että korkovähennysrajoitukset ja siirtohinnoittelusäännökset ovat toisistaan erillisiä, ja niitä myös sovelletaan toisistaan riippumatta. Toisin sanoen käytettävän koron ja pääomarakenteen tulee aina olla markkinaehtoisia, mutta markkinaehtoisenkin koron vähennyskelpoisuus voidaan evätä, jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät korkovähennysrajoituslainsäädännössä säädetyt raja-arvot. Lisätietoja Riika Jaakkola P: / E: Aleksi Laurikainen P: / E: Tax View / 9

10 Menestys ulkomailla sen tekevät ihmiset Teksti: Riikka Mannelin Onnistunut ulkomaankomennus on jokaisen ulkomaille työntekijöitä lähettävän yrityksen tavoite. Ulkomaankomennuksen onnistumisen kannalta avainasemassa on lähtevä työntekijä. Ymmärrys kohdemaan kulttuurista ja hyvä itsetuntemus ovat edellytyksenä menestyksekkäälle työskentelylle. Ulkomaankomennuksia suunniteltaessa yritysten tulisi kiinnittää huomiota lähtevän työntekijän kulttuuriosaamisen ja itsetuntemuksen kehittämiseen. 10 / Tax View

11 KPMG on jo useamman vuoden ajan auttanut asiakkaita valmentamalla ulkomaankomennukselle lähteviä ja sieltä palaavia. Valmennusten tavoite yrityksen kannalta on luoda edellytykset onnistuneelle komennukselle. Komennukselle lähtevän kannalta valmennus antaa työkaluja sopeutumiseen ja luo edellytykset erilaisen kulttuurin parissa toimimiseen sekä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa työskentelyyn. Ulkomaantyön merkitys liiketoiminnassa Ulkomaankomennukselle lähetettävä työntekijä on yritykselle suuri investointi. Onnistuminen ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yritysten tuleekin ulkomaankomennuksia suunniteltaessa miettiä tarkoin, mitä tavoitteita komennukselle asetetaan ja kuka ulkomaille lähetetään. Pelkästään tämä ei kuitenkaan takaa menestyksekästä komennusta. Tärkeää on kiinnittää huomiota lähetettävän työntekijän valmiuksiin. Valmennuksella tuloksiin Onnistunut ulkomaankomennus vaatii työntekijältä paljon. Hänen tulee sopeutua uuteen kulttuuriin ja ympäristöön sekä osata toimia ja työskennellä uuden kulttuurin asettamin ehdoin. Kulttuurien väliset erot tuovat haasteita niin kommunikaatioon kuin tapaan tehdä töitä. Valmennusten avulla laajennetaan työntekijän ymmärrystä näistä eroista ja edistetään työskentelyn sujuvuutta. Samalla lisätään ulkomaankomennuksen onnistumismahdollisuuksia myös yrityksen tavoitteiden kannalta. Hyvä itsetuntemus ulkomaankomennuksen tukena Kulttuurista johtuvien erojen lisäksi haasteita luovat ihmisten erilaiset tavat toimia. Hyvä itsetuntemus on komennukselle lähtevälle yhtä tärkeää kuin uuden kulttuurin tuntemus. Hyvän itsetuntemuksen avulla työntekijä pystyy tiedostamaan omaa toimintaansa sekä sen eroja ja yhtäläisyyksiä suhteessa muiden toimintaan. KPMG:n valmennusasiantuntijat käyttävät valmennuksissa apuna muun muassa MBTI-työkalua (Myers-Briggs Type Indicator). Se on yksi maailman käytetyimmistä itsensä kehittämisen työkaluista. MBTI:stä puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että se ei ole psykologinen testi, eikä sillä mitata esimerkiksi ominaisuuksia tai taitoja. Sen tuloksia ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, eikä siinä ole oikeita tai vääriä vastauksia. Sen sijaan MBTI kartoittaa henkilön luontaista toimintatapaa. Oman luontaisen toimintatavan tunnistamisen myötä työntekijälle avautuu mahdollisuus ymmärtää myös toisten MBTI eri ulottuvuudet MBTI tarkastelee mieltymyksiä neljänä vastakohtien parina, joita kutsutaan ulottuvuuksiksi. ihmisten toimintatapoja, jolloin omaa toimintaa sopeuttamalla yhteistyön voi saada sujumaan paremmin. Samalla on mahdollisuus oppia uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Avaimet menestykseen Ulkomaankomennuksilla on usein olennainen osa yrityksen kansainvälisen strategian toteuttamisessa. Strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ulkomaankomennusten onnistumista hyvä itsetuntemus ja kohdemaan kulttuurin ymmärrys ovat tässä avainasemassa. Onnistumisen varmistamiseksi työntekijälle tulee tarjota hyvät edellytykset työskentelyyn. Ulkomaankomennusvalmennukset ovat keino lisätä työntekijän valmiuksia hoitaa työnsä menestyksekkäästi ja varmistaa näin yrityksen onnistunut toiminta kansainvälisillä markkinoilla. Ekstraversio E tai I Introversio Aistiva S tai N Intuitiivinen Ajatteleva T tai F Tunteva Järjestelmällinen J tai P Havainnoiva Lisätietoja Riikka Mannelin P: / E: Tax View / 11

12 Ajankohtaista hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta Teksti: Anna-Leena Rautajuuri Hallituksen jäsenyydestä maksetun palkkion verotuskohtelusta on käyty runsaasti keskustelua keväällä 2011 annetun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2011:31) ja sitä seuranneen Verohallinnon ohjeen jälkeen. Uusi ohjeistus kiristi merkittävästi verotuskäytäntöä mutta koski tuolloin ainoastaan hallituksen jäsenen palkkiota, eikä siis esimerkiksi toimitusjohtajan palkkion verotusta. Kuluvan vuoden alussa korkein hallinto-oikeus antoi uuden merkittävän ratkaisun (KHO 2013:1) toimitusjohtajan palkkion verotusta koskevassa asiassa. Suunta on sama kuin aikaisemmassa hallituksen jäsentä koskevassa ratkaisussa. Keväällä 2011 annettu KHO:n ratkaisu, jonka perusteella verotuskäytäntö tiukentui, koski tilannetta, jossa henkilö A työskenteli pääomasijoitustoimintaa harjoittavassa yhtiössä. Kyseinen yhtiö oli nimittänyt A:n toimimaan Y Oy:n hallituksessa. Y Oy maksoi hallituksen jäsenyydestä palkkion pääomasijoitusyhtiölle. Kysymys oli siitä, voidaanko hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio katsoa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön elinkeinotuloksi, koska hallituksen jäsenen nimittäminen oli tapahtunut pääomasijoitusyhtiön intressissä, vaikka ennakkoperintälain 13 :n 2 momentissa hallituksen jäsenyydestä saatu palkkio on nimenomaisesti määrätty henkilökohtaiseksi tuloksi. KHO katsoi, että kyseessä oli hallituksen jäsenen henkilökohtainen palkkatulo, kuten ennakkoperintälaissa säädetään. Päätöstä perusteltiin ennakkoperintälain 13 :n säännöksen lisäksi myös osakeyhtiölain säännöksillä, joiden mukaan osakeyhtiön hallituksen jäsenenä voi olla vain luonnollinen henkilö, ei siis esimerkiksi osakeyhtiö. Merkitystä ei ollut sillä, oliko kyseessä tilapäinen järjestely, eikä sillä, sisältyikö hallituksen jäsenen saama palkkio kokonaistoimeksiannosta maksettuun palkkioon. Edellä mainittuun KHO:n ratkaisuun perustuen Verohallinto antoi uuden ohjeen Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus (Drno 563/32/2011). Ohjeen mukaan hallituksen jäsenen tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan hallituksen jäsenen palkkatuloksi riippumatta siitä, kenelle korvaus maksetaan tai siitä, onko kysymys tilapäisestä vai jatkuvasta järjestelystä. Mikä muuttui vuoden 2011 päätöksen myötä? Aikaisempi verotuskäytäntö mahdollisti sen, että kun asianajo- tai konsultointitoimeksiantoon kuului hallituksen jäsenenä toimiminen, palkkio voitiin katsoa asianajotoimiston tai konsultointiyhtiön tuloksi. Toimeksiannon luonne kokonaisuudessaan ratkaisi sen, katsottiinko hallituksen jäsenen palkkio osaksi konsultointitoimeksiannosta maksettua palkkiota, ja näin ollen konsultointiyhtiön tuloksi, vai hallituksen jäsenen henkilökohtaiseksi palkkatuloksi. Tämä käytäntö ei ole enää Verohallinnon uuden ohjeen (Drno 563/32/2011) mukaan mahdollinen. Hallituksen jäsenen palkkion verotuskohtelusta annettu ohje on nykyisin selvä: hallituksen jäsenen saama palkkio on ennakkoperintälaissa tarkoitettua jäsenen henkilökohtaista palkkatuloa kaikissa olosuhteissa. 12 / Tax View

13 KHO:n vuoden 2011 ratkaisu ei koskenut toimitusjohtajan palkkiota Ennakkoperintälain 13 :n mukaan palkkana pidetään myös toimitusjohtajan palkkiota. Aiemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä on kuitenkin hyväksytty se, että toimitusjohtajan tehtävistä maksettu korvaus on voitu tiettyjen edellytysten täyttyessä poikkeuksellisesti maksaa toimitusjohtajan työnantajalle tai toimitusjohtajan omistamalle yhtiölle. Edellytyksenä tälle on ollut se, että kyseessä on tilapäinen järjestely, jolle on ollut erityinen syy. Lisäksi on edellytetty, että toimitusjohtajalla on ollut tänä aikana sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät esimerkiksi ulkopuolisen konsulttiyhtiön tarjoamaa erityisosaamista. Vastaavansisältöinen kanta on todettu ennakkoperintälain säännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 126/1994 vp.). Tämä kanta on myös vahvistettu Verohallinnon ohjeessa. Koska hallituksen jäsenen palkkiota koskevassa KHO:n ratkaisussa ei käsitelty toimitusjohtajan palkkiota, ei ratkaisulla myöskään ollut vaikutusta aikaisempaan oikeus- ja verotuskäytäntöön. Toimitusjohtajana voi toimia vain luonnollinen henkilö KHO:n tapauksessa 2013:1 asianajotoimisto oli solminut konsulttisopimuksen liikkeenjohdon konsultointia harjoittavan yhtiön kanssa. Sopimuksen mukaan projektin toteuttamisaikana konsultointiyhtiö toimi asianajotoimistossa niin sanottuna vuokratoimitusjohtajana. Käytännössä konsultointiyhtiön toimitusjohtaja ja omistaja toimi mainittuna ajanjaksona asianajotoimiston toimitusjohtajana ja vastasi konsulttisopimuksessa määriteltyjen projektien toteuttamisesta. Asianajotoimisto oli aikaisemmin teettänyt yhtiöllä konsultointina laajan strategiatyön vuosiksi määritellystä kasvustrategiasta. Vuoden 2011 konsultointisopimus liittyi strategian toteuttamiseen. Palkkion maksajana ollut asianajotoimisto haki Verohallinnolta ennakkoratkaisua siitä, pidetäänkö sen ja konsultointia harjoittavan yhtiön välisen konsultointisopimuksen perusteella maksettavaa palkkiota ennakkoperintälain 13 :n mukaisena toimitusjohtajan palkkana vai onko kysymyksessä suoritus, joka on konsultointiyhtiön liiketoiminnasta johtuvaa tuloa. Ennakkoratkaisun ja sitä seuranneen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kysymys on yhtiön liiketulosta. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi ennakkoratkaisun ja hallinto-oikeuden päätöksen ja lausui uutena ennakkoratkaisuna, että kysymyksessä olevaa konsultointisopimuksen perusteella maksettavaa korvausta on pidettävä toimitusjohtajan tehtävästä saatuna palkkana, josta asianajotoimiston on toimitettava ennakonpidätys ja suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Perusteluissaan KHO viittasi toisaalta ennakkoperintälain 13 :n kohtaan, jonka mukaan Tax View / 13

14 palkalla tarkoitetaan muun muassa toimitusjohtajan palkkiota, ja toisaalta toimitusjohtajaa koskeviin osakeyhtiölain säännöksiin, joiden mukaan toimitusjohtajana voi toimia ainoastaan luonnollinen henkilö, joka on toiminnastaan henkilökohtaisesti yksityis- ja rikosoikeudellisessa vastuussa. Perustelut olivat siten hyvin samankaltaiset kuin aikaisemmassa hallituksen jäsenen palkkiota koskevassa ratkaisussa. KHO:n ratkaisu tulee epäilemättä kiristämään verotuskäytäntöä. Jos aikaisemmin tietyissä poikkeuksellisissa tapauksissa toimitusjohtajan palkkio on voitu katsoa toimitusjohtajan työnantajan tai toimitusjohtajan omistaman yhtiön liiketuloksi, tulee tämä linja todennäköisesti muuttumaan. Onkin odotettavissa, että Verohallinto päivittää aikaisempaa ohjettaan tältä osin. Uusi ohjeistus toimitusjohtajan palkkion osalta tulee todennäköisesti olemaan samansuuntainen kuin jo olemassa oleva ohjeistus hallituksen jäsenen palkkiosta. Toisin sanoen myös toimitusjohtajien tehtävien hoidosta maksettu palkkio tullaan jatkossa katsomaan palkaksi riippumatta siitä, mille taholle se maksetaan tai siitä, onko palkkio osa kokonaistoimeksiannosta maksettua palkkiota vai ei. Vaikutukset palkkion maksajille ja saajille Verohallinnon uuden ohjeen noudattamiseksi on saattanut olla tarpeellista tarkistaa yhtiön maksukäytännöt hallituksen jäsenen palkkioiden osalta, eli se, maksetaanko palkkiot aina jäsenille henkilökohtaisesti vai jotenkin muutoin. Uuden KHO:n ratkaisun perusteella ja viimeistään siinä vaiheessa, kun Verohallinto päivittää ohjeistustaan uusinta oikeuskäytäntöä vastaavaksi, on samat tarkistustoimenpiteet hyvä tehdä myös toimitusjohtajan palkkion osalta. Joissain tilanteissa voi olla tarpeellista päivittää konsultointi-, toimeksianto- tai muita veloitussopimuksia siten, että Verohallinnon ohjeessa asetetut edellytykset ennakonpidätyksen ja raportointivelvoitteiden osalta täyttyvät. Hallituksen jäsenen palkkiota koskeneen ratkaisun perusteella tehdyt muutokset Verohallinnon ohjeistukseen tulivat sovellettaviksi kyseisen ratkaisun antamisen jälkeiseltä ajalta toimitettuihin verotuksiin. Todennäköisesti toimitusjohtajan palkkion osalta linja tulee olemaan samansuuntainen, ja muutoksia voi tulla jo vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavaan käytäntöön. Hallituksen jäsenen palkkion osalta nykyinen ohje tarkoittaa sitä, että maksajana toimivan yhtiön on aina käsiteltävä hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio jäsenen henkilökohtaisena palkkatulona ja toimitettava siitä ennakonpidätys verokortin mukaisesti. Palkkion maksaja myös raportoi maksamansa suorituksen Verohallinnolle. Todennäköisesti jatkossa sama käytäntö tulee koskemaan myös toimitusjohtajien palkkioita. Ainoa hallituksen jäsenen palkkiota koskevassa ohjeessa erikseen mainittu poikkeus ennakonpidätys- ja raportointivelvoitteisiin on tilanne, jossa konserniyhtiön työntekijä toimii samaan konserniin kuuluvan yhtiön hallituksen jäsenenä osana työtehtäviään. Tällöin työnte- 14 / Tax View

15 kijälle palkkaa maksava yhtiö voi toimia sijaismaksajana hallituksen jäsenyydestä maksetun palkkion osalta. Tämä ei muuta suorituksen palkanluontoisuutta (eli muuta palkkatuloa elinkeinotuloksi konserniyhtiölle), vaan ainoastaan sitä, että konserniyhtiö voi sijaismaksajana maksaa palkaksi katsottavan suorituksen hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle, eikä yhtiön, jonka hallituksen jäsenenä henkilö toimii, tarvitse erikseen toimittaa suorituksesta ennakonpidätystä. Käytännössä konserniyhtiön hallituksen jäsenenä toimimisesta ei usein makseta palkkiota jäsenelle tai yhtiölle, jonka työntekijänä jäsen on. Jos hallituksen jäsenyyden perusteella ei laskuteta minkäänlaisia suorituksia yhtiöiden välillä, eivät ennakonpidätyskysymykset luonnollisesti toteudu. Kansainvälisten tilanteiden erityishaasteet Kansainvälisiin tilanteisiin liittyy omia erityiskysymyksiä, jotka eivät tule pohdittavaksi kotimaisissa tilanteissa. Suomalaisen yhtiön hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio katsotaan tuloverolain 10 :n mukaan aina Suomesta saaduksi tuloksi. Näin ollen myös ulkomaalaisen, Suomessa rajoitetusti verovelvollisen hallituksen jäsenen, on lähtökohtaisesti maksettava hallituksen jäsenen palkkiosta Suomessa lähdevero. Myöskään Suomen solmimat verosopimukset eivät yleensä estä tällaisen palkkion verotusta Suomessa. Tämän säännöksenkin vuoksi yksinkertaisinta on, jos suomalainen yhtiö maksaa hallituksen jäsenyydestä maksettavan palkkion suoraan jäsenelle ja hoitaa samalla lakisääteiset ennakonpidätys- ja raportointivelvoitteensa. Toimitusjohtajan palkkioon ei sovelleta samoja säännöksiä kuin hallituksen jäsenen palkkioon. Tuloverolain 10 :n säännöksen mukaan Suomesta saatua tuloa on palkkatulo, jos työ, tehtävä tai palvelus on yksinomaan tai pääasiallisesti suoritettu Suomessa täällä olevan työnantajan tai toimeksiantajan lukuun. Jos suomalaisen yhtiön toimitusjohtajana on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen henkilö, eikä hän tee työtään yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa, ei Suomella ole verotusoikeutta toimitusjohtajan saamaan palkkatuloon. Myös Suomen solmimat verosopimukset saattavat rajoittaa Suomen verotusoikeutta toimitusjohtajan saaman palkkatulon osalta. Kansainvälisissä tilanteissa haasteita saattavat lisäksi aiheuttaa eläke- ja sosiaaliturvaan liittyvät säännökset. Toimitusjohtaja vakuutetaan usein samoin kuin työntekijä mutta hallituksen jäsenten osalta eri maiden välillä on huomattavia eroja. Joissain maissa hallituksen jäsenet rinnastetaan työntekijöihin, jolloin yhtiön tulee työnantajana järjestää hallituksen jäsenen eläke- ja sosiaaliturva paikallisten säännösten mukaisesti, kun taas toisissa maissa hallituksen jäsenet ovat ammatinharjoittajiin/yrittäjiin rinnastuvia. Toisaalta useassa maassa työskentelevän toimitusjohtajan eläke- ja sosiaaliturva ei välttämättä päädy järjestettäväksi Suomessa, vaan sen järjestämisvelvollisuus voi olla jossain toisessa maassa sovellettavista säännöksistä riippuen. EU- ja ETA-alueen sekä Sveitsin osalta sovellettavan lainsäädännön määrittelee EU:n sosiaaliturva-asetus. Suomalaisen yhtiön hallituksen jäsenenä saattaa olla muualla kuin Suomessa asuva henkilö, joka pääosin myös työskentelee asuinmaassaan, Suomessa tehtävää hallitustyöskentelyä lukuun ottamatta. EU-tilanteissa henkilö kuuluu lähtökohtaisesti vain yhden maan sosiaaliturvajärjestelmään kaiken työskentelynsä osalta. Jos se maa, jonka sosiaaliturvajärjestelmään henkilö kuuluu, käsittelee hallituksen jäseniä työntekijöinä, maksetaan hallituksen jäsenen palkkion perusteella lakisääteiset eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut yleensä myös kyseiseen maahan. Suomalainen yhtiö voi tällöin joutua tilanteeseen, jossa sen on hallituksen jäsenyydestä maksetun palkkion perusteella rekisteröidyttävä toiseen maahan hoitaakseen jäsenen sosiaaliturvaan liittyvät velvoitteet. Tapausten moninaisuus ja rekisteröitymisprosessit vievät aikaa, minkä vuoksi kansainväliset tilanteet edellyttävät aina tapauskohtaista selvitystyötä, joka kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin hallituksen jäsenelle maksetaan palkkiota Suomesta. Lisätietoja Anna-Leena Rautajuuri P: / E: Tax View / 15

16 Mihin varainsiirtoverolain muutos vaikutti kiinteistöalalla? Teksti: Sanna Juutila Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden luovutukseen sovellettava verokanta nousi tämän vuoden maaliskuun alusta alkaen 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Samalla varainsiirtoveropohjaa laajennettiin merkittävästi. Veropohjan muutos koski kaikkia yhtiöitä eikä pelkästään asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Muutoksen tavoitteena on periä varainsiirtovero luovutettavan kohteen velattomasta arvosta. Valtion kassaan odotetaan kilahtavan muutoksen seurauksesta vuosittain noin 80 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Varainsiirtoverolain muutokset tulivat voimaan , mutta muutoksia on sovellettu vasta tai sen jälkeen tehtyihin kauppoihin ja muihin luovutuksiin. Luovutushetkenä pidetään sopimuksen allekirjoitushetkeä. Joissakin tapauksissa kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden kauppa saatetaan kuitenkin loppuun ( closing ) myöhemmin kuin varsinainen kauppakirja on allekirjoitettu. Mikäli varsinainen kauppakirja on allekirjoitettu ennen , mutta kaupasta tehdään kaupan loppuun saattamisen yhteydessä erillinen luovutusasiakirja ( transfer deed ), on mahdollista, että kauppaan sovelletaan varainsiirtoverolain uusia säännöksiä. Jos kaupan loppuunsaattamisen yhteydessä ei tehdä erillistä luovutusasiakirjaa ja kauppakirja on allekirjoitettu ennen , on kauppakirjan allekirjoitushetki määräävä varainsiirtoveron osalta, ja kauppaan sovelletaan vanhoja säännöksiä. Muutosta on perusteltu verokertymän kasvattamisen lisäksi sillä, että muutoksella vähennettäisiin suoran ja välillisen kiinteistöomistuksen (kiinteistöosakeyhtiön kautta omistetun kiinteistön) luovutuksen varainsiirtoverorasituksen eroa. Aiemmin kiinteistön ja kiinteistöosakeyhtiön varainsiirtoverokannassa oli eroa 2,4 prosenttiyksikköä, nyt ero on kaventunut 2 prosenttiyksikköön. Myös velkaosuuden lisääminen varainsiirtoveropohjaan kaventaa suorasta ja välillisestä kiinteistöomistuksesta aiheutuvan varainsiirtoverorasituksen eroa. Varainsiirtoveropohjan laajentumisella on merkittävä vaikutus asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden kaupasta aiheutuvaan varainsiirtoverokustannukseen, koska niin uudiskohteet kuin vanhat kohteet ovat usein velkarahoitteisia. Vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset varainsiirtoveropohjaan Varainsiirtoveropohjaan luetaan muutoksen myötä myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona. Lisäksi veropohjaan lasketaan suoritusvelvoite, jonka luovutuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan 16 / Tax View

17 Mikä muuttui alkaen? Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoverokanta nousi 1,6 %:sta 2%:iin. Varainsiirtoveropohjaan lisättiin velkaosuus (koskee myös muita kuin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä). ottanut vastattavakseen luovuttajalle tai muulle taholle, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi. Edellä mainittuna suoritusvelvoitteena pidetään esimerkiksi velkaa, jonka ostaja on ottanut luovutussopimuksessa vastattavakseen rahoittamalla sen tai suorittamalla erillisen korvauksen myyjän saatavan siirrosta. Veropohjan muutos koskee kaikkia yhtiöitä eikä pelkästään asunto- ja kiinteistöyhtiöitä. Tässä artikkelissa on keskitytty vain asunto- ja kiinteistöyhtiöihin. Osakaslainan osalta oli jo ennen lainmuutosta epäselvää, tuliko ostajan kaupan yhteydessä maksama osakaslaina huomioida varainsiirtoveropohjassa. Ennen lainmuutosta tämä voitiin kuitenkin välttää sillä, että ostaja rahoitti uudelleen kiinteistöyhtiössä olevan osakaslainan ennen ostoa niin, että kohdeyhtiö maksoi osakaslainan myyjälle pois. Nykyisen lainsäädännön mukaan myös ostajan uudelleen rahoittama osuus luetaan mukaan varainsiirtoveropohjaan. Urakkasopimuksesta kohdeyhtiölle aiheutuvia velvoitteita tämä muutos ei kuitenkaan koske. Uusien säännösten mukaan suorituksen ja suoritusvelvoitteen ei tarvitse tulla välittömästi luovuttajan hyväksi, jotta se voitaisiin lukea mukaan varainsiirtoveropohjaan. Riittävää on, että luovuttaja hyötyy suorituksesta tai suoritusvelvoitteesta välillisesti esimerkiksi luovuttajan etuyhteydessä olevan tahon kautta. Tällaisesta laissa tarkoitetusta tilanteesta voi olla kyse esimerkiksi, jos ostaja maksaa kohdeyhtiön velan myyjän kanssa samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle. Varainsiirtoveron määrään ei voida kuitenkaan vaikuttaa siten, että esimerkiksi rakennusrahastosuorituksista tehtäisiin erillinen asiakirja asian varsinaisen luonteen vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa suoritus voitaisiin nimittäin katsoa osaksi varainsiirtoveropohjaa lain veronkiertosäännöksen kautta. Useissa tapauksissa kohdeyhtiössä voi myös olla pankkilainaa, jonka myyjä on taannut. Vaikka ostaja ottaisi vastatakseen kyseisen pankkilainan takaamalla sen oston yhteydessä, ei tämän katsota tulevan myyjän hyväksi pelkästään sillä perusteella, että myyjä on taannut lainan. Vaikka myyjän ja ostajan välisen sopimuksen ehtoihin sisältyy ostajan suoritus tai suoritusvelvoite kolmannelle, ei sitä lähtökohtaisesti katsota vastikkeeksi, josta varainsiirtoveroa tulisi maksaa. Yhtiölaina osana veron laskentaperustetta Laissa tarkoitetuksi vastikkeeksi katsotaan myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen tai hallituksen päätöksen perusteella. Varainsiirtoverolain muutosta koskevan hallituksen esityksen mukaan myös yhtiölainaosuus, jonka osakas on luovutuksen yhteydessä maksanut pois, luetaan nykyään mukaan varainsiirtoveropohjaan. Muutoksella on suuri vaikutus uudiskohteisiin, joissa kauppahinnan velkaosuus on perinteisesti ollut huomattavan suuri suhteessa velattomaan kauppahintaan. Varainsiirtoveromuutos vaikuttaakin merkittävästi uudishuoneistojen kaupasta aiheutuvaan varainsiirtoverokustannukseen. Aiemmin rakennusliikkeiden uudiskohteissa oleva velkaosuus kauppahinnasta oli hyvin merkittävä juuri sen vuoksi, ettei ostaja joutunut maksamaan varainsiirtoveroa velattomasta kauppahinnasta vaan ainoastaan velallisesta kauppahinnasta. Mikäli luovutus tapahtuu rakentamisaikana tai sitä aikaisemmin, luetaan veropohjaan luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön kaikista veloista silloin, kun rakennus on valmistunut ja hyväksytty käyttöönotettavaksi, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvoitteesta maksaa yhtiölainaosuus ei ole vielä tehty. Kyseinen hetki vastaa ainakin perustajaurakoitsijoilta kuluttajille tapahtuvissa huoneisto-osakkeiden kaupoissa myös omistusoikeuden siirtohetkeä. Muissa kuin kuluttajille tapahtuvissa kaupoissa on mahdollista sopia siitä, että omistusoikeus siirtyy jo ennen rakennuksen valmistumista ja käyttöönottoa. Näissä tapauksissa huomioon otetaan ne velat, jotka yhtiöllä on omistusoikeuden siirtohetkellä. Ulkomaisten holdingyhtiöiden käyttö suomalaisissa kiinteistösijoituksissa Ennen varainsiirtoverolain muutosta varainsiirtoverolta pystyttiin joissakin tapauksissa välttymään, jos kiinteistöosakeyhtiön osakkeet hankittiin välillisesti holdingyhtiön kautta. Ennen muutosta Tax View / 17

18 varainsiirtoveroa ei tullut maksettavaksi, jos kiinteistöosakeyhtiön osakkeet hankittiin välillisesti hankkimalla ulkomaisen tai myös suomalaisen holdingyhtiön osakkeet, jos sekä luovuttaja että ostaja olivat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Muutoksen jälkeen varainsiirtoverolta voidaan välttyä ainoastaan, jos ulkomainen sijoittaja hankkii suomalaisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet välillisesti hankkimalla ulkomaisen holdingyhtiön osakkeet ja luovuttaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Ulkomaisen holdingyhtiön kuuluminen Suomen varainsiirtoveron piiriin edellyttää, että holdingyhtiön toiminta käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa. Lisäksi edellytyksenä on, että ulkomaisen holdingyhtiön kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia koostuu suoraan tai välillisesti omistetusta Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta. Edellä mainittu prosenttiosuusvaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa varainsiirtoverolta on mahdollista välttyä myös siten, että samaisen ulkomaisen holdingyhtiön omistuksessa on yli 50 prosenttia muuta omaisuutta kuin Suomessa sijaitsevaa suoraa tai välillisesti omistettua kiinteää omaisuutta, kuten esimerkiksi ruotsalaisia kiinteistösijoituksia. Alla olevat kaaviot havainnollistavat tarkemmin varainsiirtoverolain muutoksen vaikutusta. Varainsiirtoverokustannuksen muutos käytännössä Ostaja hankkii ulkomaisen holding-yhtiön, Holding Oy:n tai As Oy / KOy:n osakkeet ja lainasaamisen 7,5 miljoonaa euroa. As Oy:n / KOy:n omistaman kiinteistön arvo on 10 miljoonaa euroa. Kohdeyhtiön osakkeiden arvo on 2,5 miljoonaa euroa. Myytävät osakkeet Ennen jälkeen Ulkomainen holding-yhtiö Ei maksettavaa varainsiirtoveroa Varainsiirtovero 2 % velattomasta kauppahinnasta, jos ostaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Lainasaamiset ja uudelleen rahoitettu velka otetaan huomioon varainsiirtoveropohjassa. LP Saaminen 7,5 miljoonaa euroa Varainsiirtoverokustannus: 10 miljoonaa x 2 % = Ei maksettavaa varainsiirtoveroa, jos ostaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Ulkomainen holding Holding Oy As Oy / KOy Varainsiirtovero 1,6 % velallisesta kauppahinnasta, jos ostaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Varainsiirtoverokustannus: 2,5 miljoonaa x 1,6 % = Ei maksettavaa varainsiirtoveroa, jos ostaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Varainsiirtovero 1,6 % velallisesta kauppahinnasta. Varainsiirtoverokustannus: 2,5 miljoonaa x 1,6 % = Varainsiirtovero 2 % velattomasta kauppahinnasta, jos ostaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Lainasaamiset ja uudelleen rahoitettu velka otetaan huomioon varainsiirtoveropohjassa. Varainsiirtoverokustannus: 10 miljoonaa x 2 % = Varainsiirtovero 2 % velattomasta kauppahinnasta, jos ostaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Lainasaamiset ja uudelleen rahoitettu velka otetaan huomioon varainsiirtoveropohjassa. Holding Oy As Oy / KOy Saaminen 7,5 miljoonaa euroa Saaminen 7,5 miljoonaa euroa Varainsiirtoverokustannus: 10 miljoonaa x 2 % = Lisätietoja Sanna Juutila P: / E: Jussi Järvinen P: / E: 18 / Tax View

19 Yritystoimintaan voimaa pääomasijoittamisesta Teksti: Heikki Tuomi & Vesa Ellonen Lappeenrannan hotelli Lappeessa järjestetyssä Pääomasijoittamisen aamupäivässä tuli todistettua, ettei pääomasijoittaminen ole ainoastaan Kehä III:n sisäpuolella tapahtuvaa toimintaa. Paikalla oli yhteensä parisenkymmentä yksityistä pääomasijoittajaa sekä rahastojen, pankkien ja Finnish Business Angels Networkin eli FiBANin edustajaa mielessään yhteiset tavoitteet: synnyttää yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvamaan tarjoamalla rahoitusta, osaamista ja palveluita. Pääomasijoitusyhtiö Innofinance Oy:n sekä asiantuntijayritys KPMG Oy Ab:n järjestämä tapahtuma oli erittäin tervetullut, koska Lappeenrannan alueella ei ole vuosiin järjestetty paikallista tilaisuutta, joka olisi kohdennettu suoraan pääomasijoittajille, rahalaitoksille ja näitä lähellä oleville tahoille. Aivan kuten tapaamisessa oli kysymys verkostoitumisesta, myös tilaisuuden järjestämisen onnistuminen perustui FiBANin paikallisen perustajajäsenen Ari Korhosen, Innofinance Oy:n Juha Turusen ja KPMG:n aluejohtaja Heikki Tuomen yhteistyöhön. Aamupäivän asiasisältö oli koottu edellä mainittujen taustavaikuttajien toimesta. Juha Turunen avasi tilaisuuden kertomalla Indekon Oy:n kuulumiset. Indekon Oy on yksityinen rahastoyhtiö, jonka varoja sijoitetaan pääasiallisesti alueellisesti merkittäviin, kasvupotentiaalia omaaviin tuotannollisiin tai teknologiapainotteisiin pk-yrityksiin. Rahasto on sijoittajana myös alueensa yritysjärjestelyissä, joiden tuloksena syntyy kasvukykyisiä tai yrittäjävetoisia yrityksiä. KPMG:n Lappeenrannan toimistossa työskentelevä veroasiantuntija Paavo Martikainen piti tilaisuudessa puheenvuoron erityisesti pääomasijoittajia kiinnostavista tuloverotuksen ajankohtaisista muutoksista ja sijoittamistoiminnan tulevista verokannustimista. Tätä seurasi lakiasiantuntija Vesa Ellosen puheenvuoro sijoitustoiminnassa huomioitavista maineriskeistä ja keinoista varautua niihin. KPMG on auttamassa kehitysvaiheessa olevia yrityksiä FiBA- Nin kumppanina. FiBANin tervehdyksen tilaisuuteen toi Helsingistä toimitusjohtaja Jan Oker-Blom. Hän kertoi verkostoitumisen eduista ja FiBANin mahdollisuuksista vaikuttaa ja kehittää pääomasijoittamista Suomessa. Edistystä on jo tapahtunut nyt, kun pää on saatu aukaistua myös pääomasijoittamista tukeville verolainsäädännön muutoksille. Oker-Blom painotti, että FiBAN haluaa toimia koko Suomessa ja muun muassa tässä tarkoituksessa Jyväskylään oli juuri palkattu yhteyshenkilö. Bisnesenkeleistä Ari Korhonen esitteli lyhyesti myös FiBANin eurooppalaisen kumppanin, EBANin nykytilannetta. Katsauksen Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminnasta ja samalla käytännönläheisiä vinkkejä sijoituskohteiden valintaan ja sijoitusstrategioiksi antoi manageri Matti Eskelinen. Hän kertoi myös syksyllä aloitetusta organisaatiomuutoksesta, jossa vielä tarkemmin määrittymättömällä tavalla Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminta aiotaan siirtää Tekesin tehtäväksi. Asiaosuuden lopuksi toimintaansa esittelivät omiin spin off -yrityksiinsä sijoittava Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston sijoitusyhtiö Lureco Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehikoinen sekä Venäjälle sijoittava Luoteis-Venäjä Rahasto Oy:n (Luvera) toimitusjohtaja Jarkko Koho. Hyvähenkisen tilaisuuden päätteeksi todettiin, että vastaavanlaisille tapahtumille on tilausta. Etelä-Karjalan talousalue niin kuin muukin Suomi hyötyy pääomasijoittamisesta yritystoiminnan vilkastumisen kautta. Uusia sijoittajia sekä bisnesenkeleitä halutaan rohkaista mukaan toimintaan jakamalla tietoa, osaamista ja yhteistyöverkostoja. Lisätietoja Heikki Tuomi P: / E: Vesa Ellonen P: / E: Tax View / 19

20 Miten varautua verotarkastukseen Teksti: Henri Pelkonen KPMG on järjestänyt Kuinka verokarhu selätetään -tilaisuuksia eri puolella Suomea viime syksynä ja keväällä Tilaisuuksissa on annettu käytännön neuvoja siihen, miten valmistautua verotarkastukseen, ja miten mahdolliset ongelmakohdat voi korjata jo ennakolta. Verotarkastuksen kohteeksi voivat joutua kaikki yritykset toimialasta ja liikevaihdosta riippumatta. Toisinaan verotarkastuksista selvitään puhtain paperein mutta usein seurauksena on veroriita, välillä vuosiakin kestävä. Verotarkastajan ja verovelvollisen kohdatessa verovelvollinen jää usein altavastaajan asemaan. Jatkuvasti muuttuva oikeus- ja verotuskäytäntö on yrittäjälle haasteellinen viidakko. Virheistä määrätään huomattavia veronkorotuksia Verotarkastuksissa huomio kiinnittyy etenkin yrityksissä tapahtuneisiin yritysjärjestelyihin, omistusmuutoksiin sekä tietenkin verotuksellisten arkirutiinien hallintaan. Tahattomista virheistä selviää rahalla, mutta verojen viivästysseuraamukset saattavat tulla kalliiksi, jos aikaa on ehtinyt kulua vuosia ennen kuin tapahtunut virhe oikaistaan verotuksessa. Tahallisissa virheissä tai törkeän huolimattomuuden kohdalla pelkästään veronkorotukset voivat olla kymmeniä prosentteja maksuunpantavien verojen määrästä, eikä harvinaista ole sekään, että veronkorotusten ja viivästysseuraamusten määrä on yhtä suuri kuin varsinaisen jälkiveron määrä. Tahattomien virheiden kohdalla verottajalle kannattaa korostaa sitä, että yritys on pyrkinyt menettelemään oikein ja kyse on tahattomasta virheestä, koska tällä voi olla huomattava vaikutus veronkorotusten määrään. Verotarkastuksen voi aiheuttaa myös itse Suomessa yritykset huolehtivat pitkälti veronkannosta. Valtaosa valtion ja kuntien verotuloista on yritysten kantamia ja verohallinnolle tilittämiä veroja. Yritykset muun muassa pidättävät palkoista ennakonpidätykset ja eläkevakuutusmaksut sekä maksavat voitoistaan tuloveron ja huolehtivat arvonlisäverotukseen liittyvistä tilityksistä. Valtaosa yritysten huolehtimista veroista perustuu yritysten oma-aloitteisesti pidättämiin ja verohallinnolle tilittämiin veroihin. Verohallinto pyrkii nykyään valikoimaan tarkastuskohteet veroriskien mukaan kohdistamalla tarkastukset sellaisiin yrityksiin, joissa veroriskit ovat mahdollisimman suuria. Tästä huolimatta rutiinitarkastuksia tehdään yhä eri toimialoilla toimiviin yrityksiin ilman mitään erityistä syytä. Toisinaan verotarkastuksen voi aiheuttaa myös yritys itse. Taitamattomasti laadittu ennakkoratkaisuhakemus tai esimerkiksi toistuvat ja jatkuvat virheet veroilmoituksissa voivat aikaansaada sen, että yritys valikoituu verotarkastuksen kohteeksi. Verohallinto suoritti tilastojensa mukaan yhteensä 4540 valvontakäyntiä ja verotarkastusta vuonna Yrityksiä oli samana ajankohtana tilastokeskuksen mukaan Suomessa kaikkiaan , joten vain harva yritys joutui lopulta verotarkastuksen kohteeksi. Yrityksistä vain noin kolmasosa maksoi tuloveroa. Tarkastusten perusteella yrityksille pantiin maksuun yhteensä 311 miljoonaa euroa veroja. Tarkastuksissa löydettiin yli vääränsisältöistä tositetta ja 65 miljoonan euron arvosta puuttuvaa myyntiä. Satsaa ensivaiheen vastineisiin Verotarkastukset alkavat yleensä ennakkoilmoituksella. Käytännössä verotarkastaja usein soittaa yrityksen toimitusjohtajalle ilmoittaakseen verotarkastuksesta. Tarkastukset suoritetaan nykyään pääasiassa atkavusteisesti, jolloin yrityksen kirjanpidon atk-aineisto toimitetaan verohallinnolle käsiteltäväksi ennen varsinaista kenttätarkastusta. Kenttätarkastus alkaa alkukeskustelulla, jonka aikana verotarkastajille pyritään antamaan yleiskuva yrityksestä ja sen vaiheista. Kenttätarkastuksen lopuksi tarkastajat käyvät yleensä läpi tekemänsä havainnot yrityksen edustajien kanssa niin sanotussa loppukeskustelussa, jotta havainnot eivät tulisi yritykselle yllätyksenä. Tämän jälkeen verotarkastusprosessi jatkuu kirjallisena. Verotarkastajat laativat alustavan verotarkastuskertomuksen, joka lähetetään yritykselle kuulemista ja kirjallisen vastineen antamista varten. 20 / Tax View

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

Tilintarkastukset ja niiden antama oppi

Tilintarkastukset ja niiden antama oppi GLOBAL SERVICE / INDUSTRY Tilintarkastukset ja niiden antama oppi AUDIT / TAX / ADVISORY / LINE OF BUSINESS 5.3.2008 Lisbet Kontula KHT Sisältö Sisäinen valvonta Olennaiset havainnot vuodelta 2007 Olennaiset

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää arvosta tuloverotuksen pohjaksi

HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää arvosta tuloverotuksen pohjaksi HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää äätiön n kiinteistöjen arvosta tuloverotuksen pohjaksi ADVISORY Leif-Erik Forsberg KHT, JHTT Toimitusjohtaja KPMG Kunta Oy 5.8.2009 Toimeksiannon taustaa

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus

Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus 24.10.2014 Markkinaehtoperiaate Siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoperiaatteeseen (arm s length

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. TARJOUS, asunto-osake Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. 2. Kaupan

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 Ajankohtaista yhdistysten verotuksesta t TAX Torsti Lakari VT, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 2 Ajankohtaiset muutokset Verouudistus 2005 Verohallituksen ohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS. Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta. Saimaan Kuitu Oy *** xx

LUOVUTUSSOPIMUS. Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta. Saimaan Kuitu Oy *** xx LUOVUTUSSOPIMUS Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta ja Saimaan Kuitu Oy *** xx.6.2016 2 (7) 1 OSAPUOLET 1.1 Taipalsaaren kunta Y-tunnus: 0163320-5 Osoite: Kellomäentie 1 54920 TAIPALSAARI 1.2. Savitaipaleen

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

liittyen Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Napapiiri-Ounasvaara Oy:n väliseen sulautumiseen

liittyen Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Napapiiri-Ounasvaara Oy:n väliseen sulautumiseen Osakassopimus liittyen Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Napapiiri-Ounasvaara Oy:n väliseen sulautumiseen I Osapuolet (i) Rovaniemen kaupunki (1978283-1) Hallituskatu 7 96100 ROVANIEMI (ii) Ranuan kunta (0191974-8)

Lisätiedot

78-lomake Selvitys siirtohinnoittelusta. Verohallinnon asiakasinfo Juha Fagerstedt

78-lomake Selvitys siirtohinnoittelusta. Verohallinnon asiakasinfo Juha Fagerstedt 78-lomake Selvitys siirtohinnoittelusta Verohallinnon asiakasinfo 31.3.2016 Juha Fagerstedt Siirtohinnoitteludokumentointi Laki verotusmenettelystä 14 a : Verovelvollisen on laadittava kirjallinen selvitys

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET MYYJÄ Lappi Timber Oy Y-tunnus Osoite: PL KEITELE Jäljempänä Myyjä

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET MYYJÄ Lappi Timber Oy Y-tunnus Osoite: PL KEITELE Jäljempänä Myyjä KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Lappi Timber Oy Y-tunnus Osoite: PL 4 72600 KEITELE Jäljempänä Myyjä 1.2. OSTAJA Kemijärven kaupunki Y-tunnus Osoite: PL 5, 98101 KEMIJÄRVI Jäljempänä Ostaja 2. KAUPAN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Vuosi-ilmoitukset 2016. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto

Vuosi-ilmoitukset 2016. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto Vuosi-ilmoitukset 2016 Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto Sisältö Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät Tietovälineellä ilmoittaminen Lain muutoksista aiheutuvat muutokset 2016 tietuekuvauksissa Uudet

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö

Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö Esityksen aakkoset A B C Asiasisällöstä Best practices

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ).

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ). APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä: 1 Osapuolet 2 Tausta ja tarkoitus 3 Apporttiomaisuuden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto Vuosi-ilmoitukset 2015 Ohjelmistotalopäivä 28.11.2014 Tarja Kivilaakso Verohallinto Sisältö Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät Tietovälineellä ilmoittaminen Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä Vuosi-ilmoitus

Lisätiedot

Verohallinnon huomioita vertailuhauista. Verohallinnon asiakasinfo Ville Arima

Verohallinnon huomioita vertailuhauista. Verohallinnon asiakasinfo Ville Arima Verohallinnon huomioita vertailuhauista Verohallinnon asiakasinfo 31.3.2016 Ville Arima Ohjeistukset OECD TP Guidelines luku 3 (Comparability Analysis) Verohallinnon muistio Siirtohinnoittelun dokumentointi,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdoksen verotus

Sukupolvenvaihdoksen verotus Sukupolvenvaihdoksen verotus Janne Juusela Sami Tuominen Sukupolvenvaihdoksen verotus Talentum Media Oy Helsinki 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SCANFIL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI

HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SCANFIL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE :N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI 12.4.2016 SISÄLLYS 1. TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN...3 2. HALLITUKSEN

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0102 (CNS) 8741/16 SC 70 ECON 378 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot