TAX VIEW. Ryhmärekisteröinti vedenjakajalla. KPMG:n veropalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAX VIEW. Ryhmärekisteröinti vedenjakajalla. KPMG:n veropalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2013"

Transkriptio

1 TAX VIEW KPMG:n veropalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2013 Ryhmärekisteröinti vedenjakajalla Tässä numerossa: Varainsiirtoverolain muutokset kiinteistöalalla Rahoitusliiketoimiin liittyvät verotarkastukset kovassa nosteessa

2 Mitä tiedät arvonlisäveroryhmistä? Arvonlisäveroryhmä voi olla vielä monelle vieras käsite. Ainakin konsernien veroasioista vastaaville käsite tulee lähiaikoina tutummaksi, mikäli tulevat EU-tuomioistuimen ratkaisut vastaavat sisällöltään julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta. EU-tuomioistuimen päätösten odotetaan asettavan paineita laajentaa arvonlisäveroryhmien käyttö myös rahoitus- ja vakuutusalan ulkopuolelle. Toteutuessaan muutkin kuin rahoitus- ja vakuutusalalla toimivat yritykset pääsisivät hyödyntämään ryhmärekisteröinnin etuja. Perehtymisen aiheeseen voi aloittaa jo tämän lehden artikkelista Arvonlisäverolain ryhmärekisteröinti vedenjakajalla. Arvonlisäveroryhmiä koskevien muutosten odotetaan astuvan voimaan vuoden 2014 alusta. Varainsiirtoverolakia koskevat muutokset ovat sen sijaan tulleet voimaan jo tämän vuoden tammikuussa. Muutokset olivat merkittäviä, koska samalla muuttuivat sekä verokanta että veropohja. Muutosten vaikutuksia käsitellään tämän lehden artikkelissa Mihin varainsiirtoverolain muutos vaikutti kiinteistöalalla?. Tässä numerossa alkaa myös uusi juttusarja Henkilökuvassa, jossa esitellään KPMG:n vero- ja lakiosaajia. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on arvonlisäverotuksen parissa työskentelevä Gavin Coyle. Osallistu myös lehtemme lukijakyselyyn, jossa kysymme mikä on lehden kiinnostavin artikkeli. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kirjapalkinnon. Antoisia lukuhetkiä! Päätoimittaja Jukka-Pekka Kankaanpää P: / E:

3 Lehden sähköinen versio osoitteessa: Sisällys Arvonlisäverolain ryhmärekisteröinti vedenjakajalla 4 Rahoitusliiketoimiin liittyvät verotarkastukset kovassa nosteessa oletko valmis? 7 Menestys ulkomailla sen tekevät ihmiset 10 Ajankohtaista hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta 12 Mihin varainsiirtoverolain muutos vaikutti kiinteistöalalla? Rahoitusliiketoimiin liittyvät verotarkastukset kovassa nosteessa oletko valmis? Yritystoimintaan voimaa pääomasijoittamisesta 19 Miten varautua verotarkastukseen 20 Henkilökuvassa: Gavin Coyle From London underground to VAT expert in Helsinki 22 Konsernin toimintoketjujen vaikutus verotukseen Mihin varainsiirtoverolain muutos vaikutti kiinteistöalalla? TAX VIEW Julkaisija KPMG Oy Ab PL Helsinki puh Osoitteenmuutokset ja tilaukset Päätoimittaja Jukka-Pekka Kankaanpää Toimitussihteeri Tanja Törnroos Ulkoasu ja taitto KPMG Painopaikka Uusimaa 2013 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The views and opinions expressed herein are those of the interviewees/authors and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG (KPMG Oy Ab). The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity. The information contained herein is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. Tax View / 3

4 Arvonlisäverolain ryhmärekisteröinti vedenjakajalla Teksti: Matti Lindholm & Ari Nielsen Suomen arvonlisäverolain alv-ryhmiä koskevaan lainsäädäntöön kohdistuu tällä hetkellä poikkeuksellisen suuria muutospaineita. Suomessa ja 16 muussa EU:n jäsenmaassa kaksi tai useampi yritys voi muodostaa arvonlisäverotuksessa yhtenä verovelvollisena pidettävän verovelvollisuusryhmän eli alv-ryhmän. Samaan alv-ryhmään kuuluvien yhtiöiden väliset tavara- ja palveluluovutukset eivät ole arvonlisäverollisia myyntejä. Suomessa alv-ryhmän muodostaminen on ollut mahdollista vain rahoitus- ja vakuutusalalla. Näillä verottomilla toimialoilla on alv-ryhmän avulla kyetty toimintojen keskittämiseen ja muihin tarpeellisiin järjestelyihin ilman, että tavoitellut synergiaedut ovat valuneet lisääntyvään arvonlisäverokustannukseen. EU-komission vaatimukset alvryhmien osalta EU-komissio aloitti vuonna 2008 Suomea ja Ruotsia vastaan rikkomusmenettelyn, koska komissio katsoi arvonlisäverodirektiivin vastaiseksi maiden lainsäädännöt, jotka mahdollistivat alvryhmät vain rahoitus- ja vakuutusalalla. Komission mukaan yhdenvertaisuus- periaatteen nojalla ryhmärekisteröinnin tulee olla sovellettavissa toimialaan katsomatta, jos paikallinen lainsäädäntö ylipäänsä mahdollistaa alv-ryhmät. Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn myös niitä valtioita kohtaan, jotka sallivat muiden kuin elinkeinonharjoittajien (esimerkiksi puhtaan holding-yhtiön) kuulumisen alv-ryhmään. Suomi on asianosaisena myös tässä tapauksessa. Marraskuussa 2012 EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi ratkaisuehdotuksensa tapauksiin: alv-ryhmien rajoittaminen vain tietyille toimialoille on alv-direktiivin vastaista (asianumero C-480/10), mutta alv-direktiivi ei ole esteenä pelkkien holding-yhtiöiden (eli arvonlisäveromielessä muiden kuin elinkeinonharjoittajien) kuulumiselle alv-ryhmään (asianumero C-85/11). EU-tuomioistuimen ratkaisuja näihin tapauksiin odotetaan vuoden 2013 huhtikuun aikana. Alv-ryhmien tulevaisuus Suomessa Mikäli EU-tuomioistuimen ratkaisu vastaa julkisasiamiehen ehdotusta, Muutosten aikataulu ja sisältö ovat kuitenkin tässä vaiheessa osin arvailujen varassa. Suomessa on ilmeisesti muutettava niin alv-ryhmää koskevaa lainsäädäntöä kuin viranomaiskäytäntöjäkin. Muutosten aikataulu ja sisältö ovat kuitenkin tässä vaiheessa osin arvailujen varassa. Muutokset tulevat todennäköisesti voimaan vuoden 2014 alusta. Mikäli laissa vaaditut läheiset rahoitukselliset suhteet edellyttävät jatkossa nimenomaisesti määräysvaltaa, osuuspankkija säästöpankkiryhmien nykyisten alvryhmien olemassaolo vaarantuu. Sama koskee keskinäisten yhtiöiden jäsenyyttä verovelvollisuusryhmissä. Jotta tällaiset toimijat eivät kärsisi, on myös Suomen lakiin sisällytettävä alv-ryhmän lisäksi tai sen sijasta edellytykset alvdirektiivin mukaiselle verottomalle kustannustenjaolle. Arvonlisäverodirektiivin 4 / Tax View

5 artikla 132 (1)(f) on jäsenvaltioita pakottava säännös, eli verovelvolliset voivat vedota tähän säännökseen, vaikka sitä ei olisi kirjattu kansalliseen lainsäädäntöön. Ryhmärekisteröintimahdollisuuden avaaminen kaikille toimialoille tarjoaisi huomattavia alv-säästömahdollisuuksia esimerkiksi yksityisille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoille tai koulutuspalvelujen tarjoajille. Ulkomaisten yhtiöiden sivuliikkeet osana alv-ryhmää Alv-ryhmiin liittyen on vireillä kolmaskin merkittävä asia EU-tuomioistuimessa. Ruotsi on pyytänyt ennakkoratkaisua asiassa, jossa amerikkalainen yhtiö hankkii alv-ryhmän ulkopuolisilta toimittajilta it-palveluja ja kohdentaa osan kustannuksista Ruotsissa sijaitsevalle sivuliikkeelleen (Scandia America Corporation USA, filial Sverige C-7/13). Amerikkalaisen yhtiön Ruotsin sivuliike kuuluu Ruotsissa alv-ryhmään. Euroopan tuomioistuimelta kysytään muun muassa sitä, onko Ruotsissa alv-ryhmään kuuluvan sivuliikkeen ja USA:n pääliikkeen välisissä transaktioissa kysymys arvonlisäverollisesta palvelujen myynnistä ja ostosta. Suomessa on vakiintuneesti katsottu (esimerkiksi KHO:2004:120), että eri maissa omiin alv-ryhmiin kuuluvien Lisätietoja Ari Nielsen P: / E: Matti Lindholm P: / E: ulkomaisen pääliikkeen (tai toisen ulkomailla olevan sivuliikkeen) ja suomalaisen sivuliikkeen väliset veloitukset eivät ole arvonlisäverotuksessa tarkoitettua myyntiä. Vastaavasti rajat ylittävä kustannusten allokointi yhtiön eri toimipisteiden välillä ei ole arvonlisäverotuksessa tarkoitettua vastiketta palvelujen luovuttamisesta. Jos EU-tuomioistuin päätyisi ratkaisussaan erilaiseen tulkintaan, tällä olisi ilman muuta vaikutuksia alv-ryhmien rakenteisiin ja menettelyihin Suomessa. Tax View / 5

6 6 / Tax View

7 Rahoitusliiketoimiin liittyvät verotarkastukset kovassa nosteessa oletko valmis? Teksti: Riika Jaakkola & Aleksi Laurikainen Konsernin sisäisten rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelu oli pitkään pelkkä alaviite yrityksen siirtohinnoitteludokumentaatiossa tai maininta verotarkastuskertomuksessa. Rahoitukseen liittyvien liiketoimien siirtohinnoittelu on kuitenkin parin viime vuoden aikana saanut osakseen huomiota yhä enenevässä määrin verotarkastuksissa ja mediassa. Rahoitukseen liittyvät kysymykset onkin määritelty Suomen Konserniverokeskuksen siirtohinnoitteluhankkeen yhdeksi painopistealueeksi. Verotarkastajien huomio on täysin ymmärrettävää, sillä konsernin rahoitustransaktioiden volyymit ovat usein hyvin suuria, ja pienikin muutos sovellettavassa korkotasossa voi saada aikaan huomattavan oikaisun verotettavassa tulossa. Konsernin sisäisiin rahoitusliiketoimiin sovelletaan siirtohinnoittelun osalta samoja vaatimuksia kuin muihinkin transaktioihin: rahoitusliiketoimien tulee noudattaa markkinaehtoista hinnoittelua. Esimerkiksi konsernin sisäisissä lainoissa ja talletuksissa käytettävän koron tulee olla sellainen, jota riippumattomat osapuolet käyttäisivät vastaavassa tilanteessa. Ei ole yksiselitteistä lainsäädäntöä siitä, millainen korko kussakin tilanteessa katsotaan markkinaehtoiseksi. Hinnoittelun markkinaehtoisuus on yleensä mietittävä tapauskohtaisesti. Markkinaehtoisen hinnan määrittämiseen vaikuttavat esimerkiksi liiketoimen ehdot, osapuolien toiminnot ja riskit sekä rahoitusmarkkinoiden vallitseva hintataso. Suuret konsernit keskittävät usein rahoitustoimintojaan kustannussäästöjen ja toimintojen tehostamisen takia erilliseen rahoitusyhtiöön tai emoyhtiön treasury-osastoon. Sen sijaan, että jokainen konserniyhtiö hankkisi rahoituksen ulkopuoliselta lainanantajalta, konserniyhtiöiden strateginen rahoitus ja maksuvalmius järjestetään treasuryosaston tai -yhtiön kautta. Tällaisen osaston tehtäviin kuuluu yleensä järjestää konsernitasolla riittävä ulkoinen rahoitus ja likviditeetti, neuvotella konsernin ulkoisten lainojen ehdot sekä huolehtia konsernitilien käytännön järjestelyistä. Lisäksi treasury-osaston tehtäviin saattaa kuulua myös esimerkiksi lainavakuuksien antaminen sekä suojausstrategian tai muiden rahoitusjärjestelyjen suunnittelu. Toimintojen ja riskien vaikutus hinnoitteluun Rahoitusliiketoimien markkinaehtoinen hinnoittelu riippuu pitkälti analysoitavan liiketoimen osapuolien kantamista riskeistä ja suorittamista toiminnoista. Yksinkertaisia palveluita tuottavan treasury-osaston katsotaan muodostavan cost centerin, jossa osasto ei ota merkittäviä itsenäisiä riskejä. Tällöin treasury-osasto yleensä veloittaa kustannuksiin ja voittolisään perustuvaa maltillista palvelumaksua ja ansaitsee pientä mutta vakaata tuottoa. Profit center -tyyppinen treasuryosasto puolestaan tarjoaa strategista lisäarvoa tuottavia palveluita konsernin yrityksille ja kantaa riskiä transaktioissa, joihin se osallistuu. Treasury-osaston tuottaessa muiden konserniyhtiöiden puolesta vaativampia ja korkeampiriskisiä palveluja, osastolle on mahdollista allokoida enemmän tuottoa kuin vain yksinkertaisia ja riskittömiä rutiinipalveluita tuottavalle treasury-osastolle. Profit centerin tuotto on usein sidottu sen transaktion tuottoon, jonka järjestelyyn treasury-osasto osallistuu. Tyypillinen esimerkki tällaisesta transaktiosta on konsernin sisäinen laina, jossa treasuryosasto kantaa lainapääoman osalta vastapuoliriskin, eli riskin, että lainanottaja ei pystykään maksamaan lainaa takaisin ehtojen mukaisesti. Suomen veroviranomainen on viimeisen parin vuoden aikana lähtenyt haastamaan nimenomaan konsernin sisäisten lainojen hinnoittelun markkinaehtoisuutta. Muihin instrument- Pienikin muutos sovellettavassa korkotasossa voi saada aikaan huomattavan oikaisun verotettavassa tulossa. Tax View / 7

8 Erillisyhtiöperiaatteen noudattaminen konsernin rahoitustransaktioiden hinnoittelussa tuo mukanaan verovelvollisen näkökulmasta usein kohtuuttomalta tuntuvan dokumentointivelvollisuuden. teihin liittyviä oikaisuja on toistaiseksi esitetty harvemmin, mutta näidenkin osalta lisätietopyynnöt ja huomautukset verotarkastusten yhteydessä ovat lisääntyneet. Erillisyhtiöperiaate Suomessa noudatetaan tiukkaa erillisyhtiöperiaatetta, jolloin konsernin kaikkia yhtiöitä arvioidaan omina yhtiöinään. Analyysissa otetaan huomioon tarkasteltavan yrityksen tytäryhtiöt, mutta muuta konserniin kuulumista ei huomioida. Tällöin esimerkiksi lainaa saaneen konsernin tytäryhtiön luottoriskin arvioinnissa ei oteta huomioon sitä, että yhtiöllä on emoyhtiö, joka käytännössä takaa lainan pelkällä olemassaolollaan, koska ei maineriskin takia voi päästää tytäryhtiötään konkurssiin. Tällaisia julkilausumattomia (implisiittisiä) takauksia ei saa ottaa huomioon konsernin sisäisen rahoituksen hintaa määritettäessä. Sen sijaan konserniyhtiön toiselle konserniyhtiölle antamat sitovat (eksplisiittiset) takaukset tulee ottaa huomioon ja niille tulee määrittää markkinaehtoinen arvo. Suomen veroviranomainen on viime vuosina alkanut kiinnittää huomiota myös lainatakauksiin ja takauspalkkioiden markkinaehtoiseen hinnoitteluun. Erillisyhtiöperiaate on tuotu näkyvästi esille korkeimman hallinto-oikeuden toistaiseksi ainoassa konsernin sisäistä rahoitusta käsittelevässä ratkaisussa (KHO 2010:73). Ratkaisun mukaan vähennyskelpoisten korkojen määrää ei voi suoraan määrittää koko konsernin ulkopuolisen rahoituksen keskimääräisen koron perusteella, vaan yhtiön oma luottokelpoisuus tulee ottaa huomioon rahoituksen markkinaehtoisen hinnan määrittelyssä. Erillisyhtiöperiaatetta on ratkaisun julkaisemisen jälkeen sovellettu säännönmukaisesti verotuskäytännössä sekä alempien oikeusasteiden uusimmissa ratkaisuissa. Erillisyhtiöperiaatteen noudattaminen konsernin rahoitustransaktioiden hinnoittelussa tuo mukanaan verovelvollisen näkökulmasta usein kohtuuttomalta tuntuvan dokumentointivelvollisuuden, varsinkin, jos uusien lainatransaktioiden määrä konsernissa on suuri ja lainasopimuksia päivitetään usein. Tällöin kunkin lainansaajan luottokelpoisuutta tulee arvioida erillisyhtiöperiaatteen mukaisesti erikseen, jotta saadaan selville lainaan liittyvä luottoriski. Tämän jälkeen voidaan yhtiön luottokelpoisuuden sekä muiden lainan hinnoitteluun liittyvien seikkojen (esimerkiksi lainan myöntämisajankohta, maturiteetti, valuutta ja etuoikeusasema) perusteella arvioida lainan korkotason markkinaehtoisuutta. Koska Suomen lainsäädännön mukaan verovelvollisen huomattavimmat rajat ylittävät etuyhteysliiketoimet sekä niiden hinnoittelun markkinaehtoisuus tulee dokumentoida, ei ole ihme, että monessa konsernissa tämä taakka tuntuu musertavalta. Dokumentointi kannattaa kuitenkin tehdä huolellisesti, sillä sen laiminlyömisestä voi olla seurauksena sekä veronkorotus että verotarkastajan omiin luottoriski- ja korkoanalyyseihin perustuva tulonoikaisu, joka saattaa olla huomattava. Yllä mainittu dokumentointitaakka on saanut useat suuret konsernit rationalisoimaan konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelua. Esimerkiksi konsernin sisäiset lainainstrumentit voidaan mahdollisuuksien mukaan tehdä tiettyjen vakioehtojen mukaisesti. Näiden vakiomuotoisten lainaehtojen ja luottoriskitasojen avulla markkinoilta voidaan etsiä vertailukelpoisia rahoitusinstrumentteja markkinaehtoisen korkotason määrittelemistä varten.tällaisten puoliautomaattisten luottoluokitus- ja korkotasojärjestelmien luomiseen kannattaa käyttää riittävästi aikaa ja resursseja, koska lopputuloksen on oltava paitsi helppokäyttöinen myös markkinaehtoinen. 8 / Tax View

9 On hyvä pitää mielessä, että verotarkastaja tekee analyysinsa tapauskohtaisesti ja täysin manuaalisesti, joten omien analyysien tuloksia kannattaa aina tarkastella kriittisesti ja miettiä, onko lopputulos järkevä. Nykyinen säätely ja ohjeet Toistaiseksi rahoitustransaktioiden siirtohinnoittelusta ei anneta käytännön ohjeita Suomen veroviranomaisen tai OECD:n siirtohinnoittelua koskevissa ohjeistuksissa. Odotettavissa on, että OECD laittaa lähiaikoina alulle rahoitustransaktioiden siirtohinnoittelua koskevan ohjeistuksen. Sen valmistumista saadaan kuitenkin vielä odottaa useampi vuosi. Siihen asti on luovittava nykyisten ohjeistusten, oikeuskäytännön ja maalaisjärjen varassa. Suomen oikeuskäytännössä rahoitukseen liittyvien liiketoimien markkinaehtoisuutta on käsitelty aiemmin mainitun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2010:73) lisäksi vain muutamissa hallinto-oikeuksien ratkaisuissa. Rahoitustransaktiot ovat kuitenkin olleet viime aikoina esillä verotarkastuksissa yhä useammin. Markkinaehtoisen hinnoittelun lisäksi verotarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, että yhtiön pääomarakenteen tulee olla markkinaehtoinen. Näissä tapauksissa on usein ollut kyse siitä, että verotarkastaja on katsonut yhtiön pääomarakenteen olevan ylivelkainen suhteessa toimialalle tyypilliseen pääomarakenteeseen. Tästä johtuen konsernin sisäinen laina on tulkittu omaksi pääomaksi, jolloin lainan korot eivät ole olleet verotuksessa vähennyskelpoisia. Vuoden alusta voimaan tullut lainsäädäntö konserneja koskevasta korkovähennysrajoituksesta lisää konsernin sisäisen rahoituksen sääntelyä. Huomionarvoista on, että korkovähennysrajoitukset ja siirtohinnoittelusäännökset ovat toisistaan erillisiä, ja niitä myös sovelletaan toisistaan riippumatta. Toisin sanoen käytettävän koron ja pääomarakenteen tulee aina olla markkinaehtoisia, mutta markkinaehtoisenkin koron vähennyskelpoisuus voidaan evätä, jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät korkovähennysrajoituslainsäädännössä säädetyt raja-arvot. Lisätietoja Riika Jaakkola P: / E: Aleksi Laurikainen P: / E: Tax View / 9

10 Menestys ulkomailla sen tekevät ihmiset Teksti: Riikka Mannelin Onnistunut ulkomaankomennus on jokaisen ulkomaille työntekijöitä lähettävän yrityksen tavoite. Ulkomaankomennuksen onnistumisen kannalta avainasemassa on lähtevä työntekijä. Ymmärrys kohdemaan kulttuurista ja hyvä itsetuntemus ovat edellytyksenä menestyksekkäälle työskentelylle. Ulkomaankomennuksia suunniteltaessa yritysten tulisi kiinnittää huomiota lähtevän työntekijän kulttuuriosaamisen ja itsetuntemuksen kehittämiseen. 10 / Tax View

11 KPMG on jo useamman vuoden ajan auttanut asiakkaita valmentamalla ulkomaankomennukselle lähteviä ja sieltä palaavia. Valmennusten tavoite yrityksen kannalta on luoda edellytykset onnistuneelle komennukselle. Komennukselle lähtevän kannalta valmennus antaa työkaluja sopeutumiseen ja luo edellytykset erilaisen kulttuurin parissa toimimiseen sekä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa työskentelyyn. Ulkomaantyön merkitys liiketoiminnassa Ulkomaankomennukselle lähetettävä työntekijä on yritykselle suuri investointi. Onnistuminen ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yritysten tuleekin ulkomaankomennuksia suunniteltaessa miettiä tarkoin, mitä tavoitteita komennukselle asetetaan ja kuka ulkomaille lähetetään. Pelkästään tämä ei kuitenkaan takaa menestyksekästä komennusta. Tärkeää on kiinnittää huomiota lähetettävän työntekijän valmiuksiin. Valmennuksella tuloksiin Onnistunut ulkomaankomennus vaatii työntekijältä paljon. Hänen tulee sopeutua uuteen kulttuuriin ja ympäristöön sekä osata toimia ja työskennellä uuden kulttuurin asettamin ehdoin. Kulttuurien väliset erot tuovat haasteita niin kommunikaatioon kuin tapaan tehdä töitä. Valmennusten avulla laajennetaan työntekijän ymmärrystä näistä eroista ja edistetään työskentelyn sujuvuutta. Samalla lisätään ulkomaankomennuksen onnistumismahdollisuuksia myös yrityksen tavoitteiden kannalta. Hyvä itsetuntemus ulkomaankomennuksen tukena Kulttuurista johtuvien erojen lisäksi haasteita luovat ihmisten erilaiset tavat toimia. Hyvä itsetuntemus on komennukselle lähtevälle yhtä tärkeää kuin uuden kulttuurin tuntemus. Hyvän itsetuntemuksen avulla työntekijä pystyy tiedostamaan omaa toimintaansa sekä sen eroja ja yhtäläisyyksiä suhteessa muiden toimintaan. KPMG:n valmennusasiantuntijat käyttävät valmennuksissa apuna muun muassa MBTI-työkalua (Myers-Briggs Type Indicator). Se on yksi maailman käytetyimmistä itsensä kehittämisen työkaluista. MBTI:stä puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että se ei ole psykologinen testi, eikä sillä mitata esimerkiksi ominaisuuksia tai taitoja. Sen tuloksia ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, eikä siinä ole oikeita tai vääriä vastauksia. Sen sijaan MBTI kartoittaa henkilön luontaista toimintatapaa. Oman luontaisen toimintatavan tunnistamisen myötä työntekijälle avautuu mahdollisuus ymmärtää myös toisten MBTI eri ulottuvuudet MBTI tarkastelee mieltymyksiä neljänä vastakohtien parina, joita kutsutaan ulottuvuuksiksi. ihmisten toimintatapoja, jolloin omaa toimintaa sopeuttamalla yhteistyön voi saada sujumaan paremmin. Samalla on mahdollisuus oppia uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Avaimet menestykseen Ulkomaankomennuksilla on usein olennainen osa yrityksen kansainvälisen strategian toteuttamisessa. Strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ulkomaankomennusten onnistumista hyvä itsetuntemus ja kohdemaan kulttuurin ymmärrys ovat tässä avainasemassa. Onnistumisen varmistamiseksi työntekijälle tulee tarjota hyvät edellytykset työskentelyyn. Ulkomaankomennusvalmennukset ovat keino lisätä työntekijän valmiuksia hoitaa työnsä menestyksekkäästi ja varmistaa näin yrityksen onnistunut toiminta kansainvälisillä markkinoilla. Ekstraversio E tai I Introversio Aistiva S tai N Intuitiivinen Ajatteleva T tai F Tunteva Järjestelmällinen J tai P Havainnoiva Lisätietoja Riikka Mannelin P: / E: Tax View / 11

12 Ajankohtaista hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta Teksti: Anna-Leena Rautajuuri Hallituksen jäsenyydestä maksetun palkkion verotuskohtelusta on käyty runsaasti keskustelua keväällä 2011 annetun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2011:31) ja sitä seuranneen Verohallinnon ohjeen jälkeen. Uusi ohjeistus kiristi merkittävästi verotuskäytäntöä mutta koski tuolloin ainoastaan hallituksen jäsenen palkkiota, eikä siis esimerkiksi toimitusjohtajan palkkion verotusta. Kuluvan vuoden alussa korkein hallinto-oikeus antoi uuden merkittävän ratkaisun (KHO 2013:1) toimitusjohtajan palkkion verotusta koskevassa asiassa. Suunta on sama kuin aikaisemmassa hallituksen jäsentä koskevassa ratkaisussa. Keväällä 2011 annettu KHO:n ratkaisu, jonka perusteella verotuskäytäntö tiukentui, koski tilannetta, jossa henkilö A työskenteli pääomasijoitustoimintaa harjoittavassa yhtiössä. Kyseinen yhtiö oli nimittänyt A:n toimimaan Y Oy:n hallituksessa. Y Oy maksoi hallituksen jäsenyydestä palkkion pääomasijoitusyhtiölle. Kysymys oli siitä, voidaanko hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio katsoa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön elinkeinotuloksi, koska hallituksen jäsenen nimittäminen oli tapahtunut pääomasijoitusyhtiön intressissä, vaikka ennakkoperintälain 13 :n 2 momentissa hallituksen jäsenyydestä saatu palkkio on nimenomaisesti määrätty henkilökohtaiseksi tuloksi. KHO katsoi, että kyseessä oli hallituksen jäsenen henkilökohtainen palkkatulo, kuten ennakkoperintälaissa säädetään. Päätöstä perusteltiin ennakkoperintälain 13 :n säännöksen lisäksi myös osakeyhtiölain säännöksillä, joiden mukaan osakeyhtiön hallituksen jäsenenä voi olla vain luonnollinen henkilö, ei siis esimerkiksi osakeyhtiö. Merkitystä ei ollut sillä, oliko kyseessä tilapäinen järjestely, eikä sillä, sisältyikö hallituksen jäsenen saama palkkio kokonaistoimeksiannosta maksettuun palkkioon. Edellä mainittuun KHO:n ratkaisuun perustuen Verohallinto antoi uuden ohjeen Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus (Drno 563/32/2011). Ohjeen mukaan hallituksen jäsenen tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan hallituksen jäsenen palkkatuloksi riippumatta siitä, kenelle korvaus maksetaan tai siitä, onko kysymys tilapäisestä vai jatkuvasta järjestelystä. Mikä muuttui vuoden 2011 päätöksen myötä? Aikaisempi verotuskäytäntö mahdollisti sen, että kun asianajo- tai konsultointitoimeksiantoon kuului hallituksen jäsenenä toimiminen, palkkio voitiin katsoa asianajotoimiston tai konsultointiyhtiön tuloksi. Toimeksiannon luonne kokonaisuudessaan ratkaisi sen, katsottiinko hallituksen jäsenen palkkio osaksi konsultointitoimeksiannosta maksettua palkkiota, ja näin ollen konsultointiyhtiön tuloksi, vai hallituksen jäsenen henkilökohtaiseksi palkkatuloksi. Tämä käytäntö ei ole enää Verohallinnon uuden ohjeen (Drno 563/32/2011) mukaan mahdollinen. Hallituksen jäsenen palkkion verotuskohtelusta annettu ohje on nykyisin selvä: hallituksen jäsenen saama palkkio on ennakkoperintälaissa tarkoitettua jäsenen henkilökohtaista palkkatuloa kaikissa olosuhteissa. 12 / Tax View

13 KHO:n vuoden 2011 ratkaisu ei koskenut toimitusjohtajan palkkiota Ennakkoperintälain 13 :n mukaan palkkana pidetään myös toimitusjohtajan palkkiota. Aiemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä on kuitenkin hyväksytty se, että toimitusjohtajan tehtävistä maksettu korvaus on voitu tiettyjen edellytysten täyttyessä poikkeuksellisesti maksaa toimitusjohtajan työnantajalle tai toimitusjohtajan omistamalle yhtiölle. Edellytyksenä tälle on ollut se, että kyseessä on tilapäinen järjestely, jolle on ollut erityinen syy. Lisäksi on edellytetty, että toimitusjohtajalla on ollut tänä aikana sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät esimerkiksi ulkopuolisen konsulttiyhtiön tarjoamaa erityisosaamista. Vastaavansisältöinen kanta on todettu ennakkoperintälain säännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 126/1994 vp.). Tämä kanta on myös vahvistettu Verohallinnon ohjeessa. Koska hallituksen jäsenen palkkiota koskevassa KHO:n ratkaisussa ei käsitelty toimitusjohtajan palkkiota, ei ratkaisulla myöskään ollut vaikutusta aikaisempaan oikeus- ja verotuskäytäntöön. Toimitusjohtajana voi toimia vain luonnollinen henkilö KHO:n tapauksessa 2013:1 asianajotoimisto oli solminut konsulttisopimuksen liikkeenjohdon konsultointia harjoittavan yhtiön kanssa. Sopimuksen mukaan projektin toteuttamisaikana konsultointiyhtiö toimi asianajotoimistossa niin sanottuna vuokratoimitusjohtajana. Käytännössä konsultointiyhtiön toimitusjohtaja ja omistaja toimi mainittuna ajanjaksona asianajotoimiston toimitusjohtajana ja vastasi konsulttisopimuksessa määriteltyjen projektien toteuttamisesta. Asianajotoimisto oli aikaisemmin teettänyt yhtiöllä konsultointina laajan strategiatyön vuosiksi määritellystä kasvustrategiasta. Vuoden 2011 konsultointisopimus liittyi strategian toteuttamiseen. Palkkion maksajana ollut asianajotoimisto haki Verohallinnolta ennakkoratkaisua siitä, pidetäänkö sen ja konsultointia harjoittavan yhtiön välisen konsultointisopimuksen perusteella maksettavaa palkkiota ennakkoperintälain 13 :n mukaisena toimitusjohtajan palkkana vai onko kysymyksessä suoritus, joka on konsultointiyhtiön liiketoiminnasta johtuvaa tuloa. Ennakkoratkaisun ja sitä seuranneen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kysymys on yhtiön liiketulosta. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi ennakkoratkaisun ja hallinto-oikeuden päätöksen ja lausui uutena ennakkoratkaisuna, että kysymyksessä olevaa konsultointisopimuksen perusteella maksettavaa korvausta on pidettävä toimitusjohtajan tehtävästä saatuna palkkana, josta asianajotoimiston on toimitettava ennakonpidätys ja suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Perusteluissaan KHO viittasi toisaalta ennakkoperintälain 13 :n kohtaan, jonka mukaan Tax View / 13

14 palkalla tarkoitetaan muun muassa toimitusjohtajan palkkiota, ja toisaalta toimitusjohtajaa koskeviin osakeyhtiölain säännöksiin, joiden mukaan toimitusjohtajana voi toimia ainoastaan luonnollinen henkilö, joka on toiminnastaan henkilökohtaisesti yksityis- ja rikosoikeudellisessa vastuussa. Perustelut olivat siten hyvin samankaltaiset kuin aikaisemmassa hallituksen jäsenen palkkiota koskevassa ratkaisussa. KHO:n ratkaisu tulee epäilemättä kiristämään verotuskäytäntöä. Jos aikaisemmin tietyissä poikkeuksellisissa tapauksissa toimitusjohtajan palkkio on voitu katsoa toimitusjohtajan työnantajan tai toimitusjohtajan omistaman yhtiön liiketuloksi, tulee tämä linja todennäköisesti muuttumaan. Onkin odotettavissa, että Verohallinto päivittää aikaisempaa ohjettaan tältä osin. Uusi ohjeistus toimitusjohtajan palkkion osalta tulee todennäköisesti olemaan samansuuntainen kuin jo olemassa oleva ohjeistus hallituksen jäsenen palkkiosta. Toisin sanoen myös toimitusjohtajien tehtävien hoidosta maksettu palkkio tullaan jatkossa katsomaan palkaksi riippumatta siitä, mille taholle se maksetaan tai siitä, onko palkkio osa kokonaistoimeksiannosta maksettua palkkiota vai ei. Vaikutukset palkkion maksajille ja saajille Verohallinnon uuden ohjeen noudattamiseksi on saattanut olla tarpeellista tarkistaa yhtiön maksukäytännöt hallituksen jäsenen palkkioiden osalta, eli se, maksetaanko palkkiot aina jäsenille henkilökohtaisesti vai jotenkin muutoin. Uuden KHO:n ratkaisun perusteella ja viimeistään siinä vaiheessa, kun Verohallinto päivittää ohjeistustaan uusinta oikeuskäytäntöä vastaavaksi, on samat tarkistustoimenpiteet hyvä tehdä myös toimitusjohtajan palkkion osalta. Joissain tilanteissa voi olla tarpeellista päivittää konsultointi-, toimeksianto- tai muita veloitussopimuksia siten, että Verohallinnon ohjeessa asetetut edellytykset ennakonpidätyksen ja raportointivelvoitteiden osalta täyttyvät. Hallituksen jäsenen palkkiota koskeneen ratkaisun perusteella tehdyt muutokset Verohallinnon ohjeistukseen tulivat sovellettaviksi kyseisen ratkaisun antamisen jälkeiseltä ajalta toimitettuihin verotuksiin. Todennäköisesti toimitusjohtajan palkkion osalta linja tulee olemaan samansuuntainen, ja muutoksia voi tulla jo vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavaan käytäntöön. Hallituksen jäsenen palkkion osalta nykyinen ohje tarkoittaa sitä, että maksajana toimivan yhtiön on aina käsiteltävä hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio jäsenen henkilökohtaisena palkkatulona ja toimitettava siitä ennakonpidätys verokortin mukaisesti. Palkkion maksaja myös raportoi maksamansa suorituksen Verohallinnolle. Todennäköisesti jatkossa sama käytäntö tulee koskemaan myös toimitusjohtajien palkkioita. Ainoa hallituksen jäsenen palkkiota koskevassa ohjeessa erikseen mainittu poikkeus ennakonpidätys- ja raportointivelvoitteisiin on tilanne, jossa konserniyhtiön työntekijä toimii samaan konserniin kuuluvan yhtiön hallituksen jäsenenä osana työtehtäviään. Tällöin työnte- 14 / Tax View

15 kijälle palkkaa maksava yhtiö voi toimia sijaismaksajana hallituksen jäsenyydestä maksetun palkkion osalta. Tämä ei muuta suorituksen palkanluontoisuutta (eli muuta palkkatuloa elinkeinotuloksi konserniyhtiölle), vaan ainoastaan sitä, että konserniyhtiö voi sijaismaksajana maksaa palkaksi katsottavan suorituksen hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle, eikä yhtiön, jonka hallituksen jäsenenä henkilö toimii, tarvitse erikseen toimittaa suorituksesta ennakonpidätystä. Käytännössä konserniyhtiön hallituksen jäsenenä toimimisesta ei usein makseta palkkiota jäsenelle tai yhtiölle, jonka työntekijänä jäsen on. Jos hallituksen jäsenyyden perusteella ei laskuteta minkäänlaisia suorituksia yhtiöiden välillä, eivät ennakonpidätyskysymykset luonnollisesti toteudu. Kansainvälisten tilanteiden erityishaasteet Kansainvälisiin tilanteisiin liittyy omia erityiskysymyksiä, jotka eivät tule pohdittavaksi kotimaisissa tilanteissa. Suomalaisen yhtiön hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio katsotaan tuloverolain 10 :n mukaan aina Suomesta saaduksi tuloksi. Näin ollen myös ulkomaalaisen, Suomessa rajoitetusti verovelvollisen hallituksen jäsenen, on lähtökohtaisesti maksettava hallituksen jäsenen palkkiosta Suomessa lähdevero. Myöskään Suomen solmimat verosopimukset eivät yleensä estä tällaisen palkkion verotusta Suomessa. Tämän säännöksenkin vuoksi yksinkertaisinta on, jos suomalainen yhtiö maksaa hallituksen jäsenyydestä maksettavan palkkion suoraan jäsenelle ja hoitaa samalla lakisääteiset ennakonpidätys- ja raportointivelvoitteensa. Toimitusjohtajan palkkioon ei sovelleta samoja säännöksiä kuin hallituksen jäsenen palkkioon. Tuloverolain 10 :n säännöksen mukaan Suomesta saatua tuloa on palkkatulo, jos työ, tehtävä tai palvelus on yksinomaan tai pääasiallisesti suoritettu Suomessa täällä olevan työnantajan tai toimeksiantajan lukuun. Jos suomalaisen yhtiön toimitusjohtajana on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen henkilö, eikä hän tee työtään yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa, ei Suomella ole verotusoikeutta toimitusjohtajan saamaan palkkatuloon. Myös Suomen solmimat verosopimukset saattavat rajoittaa Suomen verotusoikeutta toimitusjohtajan saaman palkkatulon osalta. Kansainvälisissä tilanteissa haasteita saattavat lisäksi aiheuttaa eläke- ja sosiaaliturvaan liittyvät säännökset. Toimitusjohtaja vakuutetaan usein samoin kuin työntekijä mutta hallituksen jäsenten osalta eri maiden välillä on huomattavia eroja. Joissain maissa hallituksen jäsenet rinnastetaan työntekijöihin, jolloin yhtiön tulee työnantajana järjestää hallituksen jäsenen eläke- ja sosiaaliturva paikallisten säännösten mukaisesti, kun taas toisissa maissa hallituksen jäsenet ovat ammatinharjoittajiin/yrittäjiin rinnastuvia. Toisaalta useassa maassa työskentelevän toimitusjohtajan eläke- ja sosiaaliturva ei välttämättä päädy järjestettäväksi Suomessa, vaan sen järjestämisvelvollisuus voi olla jossain toisessa maassa sovellettavista säännöksistä riippuen. EU- ja ETA-alueen sekä Sveitsin osalta sovellettavan lainsäädännön määrittelee EU:n sosiaaliturva-asetus. Suomalaisen yhtiön hallituksen jäsenenä saattaa olla muualla kuin Suomessa asuva henkilö, joka pääosin myös työskentelee asuinmaassaan, Suomessa tehtävää hallitustyöskentelyä lukuun ottamatta. EU-tilanteissa henkilö kuuluu lähtökohtaisesti vain yhden maan sosiaaliturvajärjestelmään kaiken työskentelynsä osalta. Jos se maa, jonka sosiaaliturvajärjestelmään henkilö kuuluu, käsittelee hallituksen jäseniä työntekijöinä, maksetaan hallituksen jäsenen palkkion perusteella lakisääteiset eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut yleensä myös kyseiseen maahan. Suomalainen yhtiö voi tällöin joutua tilanteeseen, jossa sen on hallituksen jäsenyydestä maksetun palkkion perusteella rekisteröidyttävä toiseen maahan hoitaakseen jäsenen sosiaaliturvaan liittyvät velvoitteet. Tapausten moninaisuus ja rekisteröitymisprosessit vievät aikaa, minkä vuoksi kansainväliset tilanteet edellyttävät aina tapauskohtaista selvitystyötä, joka kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin hallituksen jäsenelle maksetaan palkkiota Suomesta. Lisätietoja Anna-Leena Rautajuuri P: / E: Tax View / 15

16 Mihin varainsiirtoverolain muutos vaikutti kiinteistöalalla? Teksti: Sanna Juutila Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden luovutukseen sovellettava verokanta nousi tämän vuoden maaliskuun alusta alkaen 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Samalla varainsiirtoveropohjaa laajennettiin merkittävästi. Veropohjan muutos koski kaikkia yhtiöitä eikä pelkästään asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Muutoksen tavoitteena on periä varainsiirtovero luovutettavan kohteen velattomasta arvosta. Valtion kassaan odotetaan kilahtavan muutoksen seurauksesta vuosittain noin 80 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Varainsiirtoverolain muutokset tulivat voimaan , mutta muutoksia on sovellettu vasta tai sen jälkeen tehtyihin kauppoihin ja muihin luovutuksiin. Luovutushetkenä pidetään sopimuksen allekirjoitushetkeä. Joissakin tapauksissa kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden kauppa saatetaan kuitenkin loppuun ( closing ) myöhemmin kuin varsinainen kauppakirja on allekirjoitettu. Mikäli varsinainen kauppakirja on allekirjoitettu ennen , mutta kaupasta tehdään kaupan loppuun saattamisen yhteydessä erillinen luovutusasiakirja ( transfer deed ), on mahdollista, että kauppaan sovelletaan varainsiirtoverolain uusia säännöksiä. Jos kaupan loppuunsaattamisen yhteydessä ei tehdä erillistä luovutusasiakirjaa ja kauppakirja on allekirjoitettu ennen , on kauppakirjan allekirjoitushetki määräävä varainsiirtoveron osalta, ja kauppaan sovelletaan vanhoja säännöksiä. Muutosta on perusteltu verokertymän kasvattamisen lisäksi sillä, että muutoksella vähennettäisiin suoran ja välillisen kiinteistöomistuksen (kiinteistöosakeyhtiön kautta omistetun kiinteistön) luovutuksen varainsiirtoverorasituksen eroa. Aiemmin kiinteistön ja kiinteistöosakeyhtiön varainsiirtoverokannassa oli eroa 2,4 prosenttiyksikköä, nyt ero on kaventunut 2 prosenttiyksikköön. Myös velkaosuuden lisääminen varainsiirtoveropohjaan kaventaa suorasta ja välillisestä kiinteistöomistuksesta aiheutuvan varainsiirtoverorasituksen eroa. Varainsiirtoveropohjan laajentumisella on merkittävä vaikutus asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden kaupasta aiheutuvaan varainsiirtoverokustannukseen, koska niin uudiskohteet kuin vanhat kohteet ovat usein velkarahoitteisia. Vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset varainsiirtoveropohjaan Varainsiirtoveropohjaan luetaan muutoksen myötä myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona. Lisäksi veropohjaan lasketaan suoritusvelvoite, jonka luovutuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan 16 / Tax View

17 Mikä muuttui alkaen? Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoverokanta nousi 1,6 %:sta 2%:iin. Varainsiirtoveropohjaan lisättiin velkaosuus (koskee myös muita kuin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä). ottanut vastattavakseen luovuttajalle tai muulle taholle, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi. Edellä mainittuna suoritusvelvoitteena pidetään esimerkiksi velkaa, jonka ostaja on ottanut luovutussopimuksessa vastattavakseen rahoittamalla sen tai suorittamalla erillisen korvauksen myyjän saatavan siirrosta. Veropohjan muutos koskee kaikkia yhtiöitä eikä pelkästään asunto- ja kiinteistöyhtiöitä. Tässä artikkelissa on keskitytty vain asunto- ja kiinteistöyhtiöihin. Osakaslainan osalta oli jo ennen lainmuutosta epäselvää, tuliko ostajan kaupan yhteydessä maksama osakaslaina huomioida varainsiirtoveropohjassa. Ennen lainmuutosta tämä voitiin kuitenkin välttää sillä, että ostaja rahoitti uudelleen kiinteistöyhtiössä olevan osakaslainan ennen ostoa niin, että kohdeyhtiö maksoi osakaslainan myyjälle pois. Nykyisen lainsäädännön mukaan myös ostajan uudelleen rahoittama osuus luetaan mukaan varainsiirtoveropohjaan. Urakkasopimuksesta kohdeyhtiölle aiheutuvia velvoitteita tämä muutos ei kuitenkaan koske. Uusien säännösten mukaan suorituksen ja suoritusvelvoitteen ei tarvitse tulla välittömästi luovuttajan hyväksi, jotta se voitaisiin lukea mukaan varainsiirtoveropohjaan. Riittävää on, että luovuttaja hyötyy suorituksesta tai suoritusvelvoitteesta välillisesti esimerkiksi luovuttajan etuyhteydessä olevan tahon kautta. Tällaisesta laissa tarkoitetusta tilanteesta voi olla kyse esimerkiksi, jos ostaja maksaa kohdeyhtiön velan myyjän kanssa samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle. Varainsiirtoveron määrään ei voida kuitenkaan vaikuttaa siten, että esimerkiksi rakennusrahastosuorituksista tehtäisiin erillinen asiakirja asian varsinaisen luonteen vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa suoritus voitaisiin nimittäin katsoa osaksi varainsiirtoveropohjaa lain veronkiertosäännöksen kautta. Useissa tapauksissa kohdeyhtiössä voi myös olla pankkilainaa, jonka myyjä on taannut. Vaikka ostaja ottaisi vastatakseen kyseisen pankkilainan takaamalla sen oston yhteydessä, ei tämän katsota tulevan myyjän hyväksi pelkästään sillä perusteella, että myyjä on taannut lainan. Vaikka myyjän ja ostajan välisen sopimuksen ehtoihin sisältyy ostajan suoritus tai suoritusvelvoite kolmannelle, ei sitä lähtökohtaisesti katsota vastikkeeksi, josta varainsiirtoveroa tulisi maksaa. Yhtiölaina osana veron laskentaperustetta Laissa tarkoitetuksi vastikkeeksi katsotaan myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen tai hallituksen päätöksen perusteella. Varainsiirtoverolain muutosta koskevan hallituksen esityksen mukaan myös yhtiölainaosuus, jonka osakas on luovutuksen yhteydessä maksanut pois, luetaan nykyään mukaan varainsiirtoveropohjaan. Muutoksella on suuri vaikutus uudiskohteisiin, joissa kauppahinnan velkaosuus on perinteisesti ollut huomattavan suuri suhteessa velattomaan kauppahintaan. Varainsiirtoveromuutos vaikuttaakin merkittävästi uudishuoneistojen kaupasta aiheutuvaan varainsiirtoverokustannukseen. Aiemmin rakennusliikkeiden uudiskohteissa oleva velkaosuus kauppahinnasta oli hyvin merkittävä juuri sen vuoksi, ettei ostaja joutunut maksamaan varainsiirtoveroa velattomasta kauppahinnasta vaan ainoastaan velallisesta kauppahinnasta. Mikäli luovutus tapahtuu rakentamisaikana tai sitä aikaisemmin, luetaan veropohjaan luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön kaikista veloista silloin, kun rakennus on valmistunut ja hyväksytty käyttöönotettavaksi, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvoitteesta maksaa yhtiölainaosuus ei ole vielä tehty. Kyseinen hetki vastaa ainakin perustajaurakoitsijoilta kuluttajille tapahtuvissa huoneisto-osakkeiden kaupoissa myös omistusoikeuden siirtohetkeä. Muissa kuin kuluttajille tapahtuvissa kaupoissa on mahdollista sopia siitä, että omistusoikeus siirtyy jo ennen rakennuksen valmistumista ja käyttöönottoa. Näissä tapauksissa huomioon otetaan ne velat, jotka yhtiöllä on omistusoikeuden siirtohetkellä. Ulkomaisten holdingyhtiöiden käyttö suomalaisissa kiinteistösijoituksissa Ennen varainsiirtoverolain muutosta varainsiirtoverolta pystyttiin joissakin tapauksissa välttymään, jos kiinteistöosakeyhtiön osakkeet hankittiin välillisesti holdingyhtiön kautta. Ennen muutosta Tax View / 17

18 varainsiirtoveroa ei tullut maksettavaksi, jos kiinteistöosakeyhtiön osakkeet hankittiin välillisesti hankkimalla ulkomaisen tai myös suomalaisen holdingyhtiön osakkeet, jos sekä luovuttaja että ostaja olivat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Muutoksen jälkeen varainsiirtoverolta voidaan välttyä ainoastaan, jos ulkomainen sijoittaja hankkii suomalaisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet välillisesti hankkimalla ulkomaisen holdingyhtiön osakkeet ja luovuttaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Ulkomaisen holdingyhtiön kuuluminen Suomen varainsiirtoveron piiriin edellyttää, että holdingyhtiön toiminta käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa. Lisäksi edellytyksenä on, että ulkomaisen holdingyhtiön kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia koostuu suoraan tai välillisesti omistetusta Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta. Edellä mainittu prosenttiosuusvaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa varainsiirtoverolta on mahdollista välttyä myös siten, että samaisen ulkomaisen holdingyhtiön omistuksessa on yli 50 prosenttia muuta omaisuutta kuin Suomessa sijaitsevaa suoraa tai välillisesti omistettua kiinteää omaisuutta, kuten esimerkiksi ruotsalaisia kiinteistösijoituksia. Alla olevat kaaviot havainnollistavat tarkemmin varainsiirtoverolain muutoksen vaikutusta. Varainsiirtoverokustannuksen muutos käytännössä Ostaja hankkii ulkomaisen holding-yhtiön, Holding Oy:n tai As Oy / KOy:n osakkeet ja lainasaamisen 7,5 miljoonaa euroa. As Oy:n / KOy:n omistaman kiinteistön arvo on 10 miljoonaa euroa. Kohdeyhtiön osakkeiden arvo on 2,5 miljoonaa euroa. Myytävät osakkeet Ennen jälkeen Ulkomainen holding-yhtiö Ei maksettavaa varainsiirtoveroa Varainsiirtovero 2 % velattomasta kauppahinnasta, jos ostaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Lainasaamiset ja uudelleen rahoitettu velka otetaan huomioon varainsiirtoveropohjassa. LP Saaminen 7,5 miljoonaa euroa Varainsiirtoverokustannus: 10 miljoonaa x 2 % = Ei maksettavaa varainsiirtoveroa, jos ostaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Ulkomainen holding Holding Oy As Oy / KOy Varainsiirtovero 1,6 % velallisesta kauppahinnasta, jos ostaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Varainsiirtoverokustannus: 2,5 miljoonaa x 1,6 % = Ei maksettavaa varainsiirtoveroa, jos ostaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Varainsiirtovero 1,6 % velallisesta kauppahinnasta. Varainsiirtoverokustannus: 2,5 miljoonaa x 1,6 % = Varainsiirtovero 2 % velattomasta kauppahinnasta, jos ostaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Lainasaamiset ja uudelleen rahoitettu velka otetaan huomioon varainsiirtoveropohjassa. Varainsiirtoverokustannus: 10 miljoonaa x 2 % = Varainsiirtovero 2 % velattomasta kauppahinnasta, jos ostaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Lainasaamiset ja uudelleen rahoitettu velka otetaan huomioon varainsiirtoveropohjassa. Holding Oy As Oy / KOy Saaminen 7,5 miljoonaa euroa Saaminen 7,5 miljoonaa euroa Varainsiirtoverokustannus: 10 miljoonaa x 2 % = Lisätietoja Sanna Juutila P: / E: Jussi Järvinen P: / E: 18 / Tax View

19 Yritystoimintaan voimaa pääomasijoittamisesta Teksti: Heikki Tuomi & Vesa Ellonen Lappeenrannan hotelli Lappeessa järjestetyssä Pääomasijoittamisen aamupäivässä tuli todistettua, ettei pääomasijoittaminen ole ainoastaan Kehä III:n sisäpuolella tapahtuvaa toimintaa. Paikalla oli yhteensä parisenkymmentä yksityistä pääomasijoittajaa sekä rahastojen, pankkien ja Finnish Business Angels Networkin eli FiBANin edustajaa mielessään yhteiset tavoitteet: synnyttää yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvamaan tarjoamalla rahoitusta, osaamista ja palveluita. Pääomasijoitusyhtiö Innofinance Oy:n sekä asiantuntijayritys KPMG Oy Ab:n järjestämä tapahtuma oli erittäin tervetullut, koska Lappeenrannan alueella ei ole vuosiin järjestetty paikallista tilaisuutta, joka olisi kohdennettu suoraan pääomasijoittajille, rahalaitoksille ja näitä lähellä oleville tahoille. Aivan kuten tapaamisessa oli kysymys verkostoitumisesta, myös tilaisuuden järjestämisen onnistuminen perustui FiBANin paikallisen perustajajäsenen Ari Korhosen, Innofinance Oy:n Juha Turusen ja KPMG:n aluejohtaja Heikki Tuomen yhteistyöhön. Aamupäivän asiasisältö oli koottu edellä mainittujen taustavaikuttajien toimesta. Juha Turunen avasi tilaisuuden kertomalla Indekon Oy:n kuulumiset. Indekon Oy on yksityinen rahastoyhtiö, jonka varoja sijoitetaan pääasiallisesti alueellisesti merkittäviin, kasvupotentiaalia omaaviin tuotannollisiin tai teknologiapainotteisiin pk-yrityksiin. Rahasto on sijoittajana myös alueensa yritysjärjestelyissä, joiden tuloksena syntyy kasvukykyisiä tai yrittäjävetoisia yrityksiä. KPMG:n Lappeenrannan toimistossa työskentelevä veroasiantuntija Paavo Martikainen piti tilaisuudessa puheenvuoron erityisesti pääomasijoittajia kiinnostavista tuloverotuksen ajankohtaisista muutoksista ja sijoittamistoiminnan tulevista verokannustimista. Tätä seurasi lakiasiantuntija Vesa Ellosen puheenvuoro sijoitustoiminnassa huomioitavista maineriskeistä ja keinoista varautua niihin. KPMG on auttamassa kehitysvaiheessa olevia yrityksiä FiBA- Nin kumppanina. FiBANin tervehdyksen tilaisuuteen toi Helsingistä toimitusjohtaja Jan Oker-Blom. Hän kertoi verkostoitumisen eduista ja FiBANin mahdollisuuksista vaikuttaa ja kehittää pääomasijoittamista Suomessa. Edistystä on jo tapahtunut nyt, kun pää on saatu aukaistua myös pääomasijoittamista tukeville verolainsäädännön muutoksille. Oker-Blom painotti, että FiBAN haluaa toimia koko Suomessa ja muun muassa tässä tarkoituksessa Jyväskylään oli juuri palkattu yhteyshenkilö. Bisnesenkeleistä Ari Korhonen esitteli lyhyesti myös FiBANin eurooppalaisen kumppanin, EBANin nykytilannetta. Katsauksen Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminnasta ja samalla käytännönläheisiä vinkkejä sijoituskohteiden valintaan ja sijoitusstrategioiksi antoi manageri Matti Eskelinen. Hän kertoi myös syksyllä aloitetusta organisaatiomuutoksesta, jossa vielä tarkemmin määrittymättömällä tavalla Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminta aiotaan siirtää Tekesin tehtäväksi. Asiaosuuden lopuksi toimintaansa esittelivät omiin spin off -yrityksiinsä sijoittava Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston sijoitusyhtiö Lureco Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehikoinen sekä Venäjälle sijoittava Luoteis-Venäjä Rahasto Oy:n (Luvera) toimitusjohtaja Jarkko Koho. Hyvähenkisen tilaisuuden päätteeksi todettiin, että vastaavanlaisille tapahtumille on tilausta. Etelä-Karjalan talousalue niin kuin muukin Suomi hyötyy pääomasijoittamisesta yritystoiminnan vilkastumisen kautta. Uusia sijoittajia sekä bisnesenkeleitä halutaan rohkaista mukaan toimintaan jakamalla tietoa, osaamista ja yhteistyöverkostoja. Lisätietoja Heikki Tuomi P: / E: Vesa Ellonen P: / E: Tax View / 19

20 Miten varautua verotarkastukseen Teksti: Henri Pelkonen KPMG on järjestänyt Kuinka verokarhu selätetään -tilaisuuksia eri puolella Suomea viime syksynä ja keväällä Tilaisuuksissa on annettu käytännön neuvoja siihen, miten valmistautua verotarkastukseen, ja miten mahdolliset ongelmakohdat voi korjata jo ennakolta. Verotarkastuksen kohteeksi voivat joutua kaikki yritykset toimialasta ja liikevaihdosta riippumatta. Toisinaan verotarkastuksista selvitään puhtain paperein mutta usein seurauksena on veroriita, välillä vuosiakin kestävä. Verotarkastajan ja verovelvollisen kohdatessa verovelvollinen jää usein altavastaajan asemaan. Jatkuvasti muuttuva oikeus- ja verotuskäytäntö on yrittäjälle haasteellinen viidakko. Virheistä määrätään huomattavia veronkorotuksia Verotarkastuksissa huomio kiinnittyy etenkin yrityksissä tapahtuneisiin yritysjärjestelyihin, omistusmuutoksiin sekä tietenkin verotuksellisten arkirutiinien hallintaan. Tahattomista virheistä selviää rahalla, mutta verojen viivästysseuraamukset saattavat tulla kalliiksi, jos aikaa on ehtinyt kulua vuosia ennen kuin tapahtunut virhe oikaistaan verotuksessa. Tahallisissa virheissä tai törkeän huolimattomuuden kohdalla pelkästään veronkorotukset voivat olla kymmeniä prosentteja maksuunpantavien verojen määrästä, eikä harvinaista ole sekään, että veronkorotusten ja viivästysseuraamusten määrä on yhtä suuri kuin varsinaisen jälkiveron määrä. Tahattomien virheiden kohdalla verottajalle kannattaa korostaa sitä, että yritys on pyrkinyt menettelemään oikein ja kyse on tahattomasta virheestä, koska tällä voi olla huomattava vaikutus veronkorotusten määrään. Verotarkastuksen voi aiheuttaa myös itse Suomessa yritykset huolehtivat pitkälti veronkannosta. Valtaosa valtion ja kuntien verotuloista on yritysten kantamia ja verohallinnolle tilittämiä veroja. Yritykset muun muassa pidättävät palkoista ennakonpidätykset ja eläkevakuutusmaksut sekä maksavat voitoistaan tuloveron ja huolehtivat arvonlisäverotukseen liittyvistä tilityksistä. Valtaosa yritysten huolehtimista veroista perustuu yritysten oma-aloitteisesti pidättämiin ja verohallinnolle tilittämiin veroihin. Verohallinto pyrkii nykyään valikoimaan tarkastuskohteet veroriskien mukaan kohdistamalla tarkastukset sellaisiin yrityksiin, joissa veroriskit ovat mahdollisimman suuria. Tästä huolimatta rutiinitarkastuksia tehdään yhä eri toimialoilla toimiviin yrityksiin ilman mitään erityistä syytä. Toisinaan verotarkastuksen voi aiheuttaa myös yritys itse. Taitamattomasti laadittu ennakkoratkaisuhakemus tai esimerkiksi toistuvat ja jatkuvat virheet veroilmoituksissa voivat aikaansaada sen, että yritys valikoituu verotarkastuksen kohteeksi. Verohallinto suoritti tilastojensa mukaan yhteensä 4540 valvontakäyntiä ja verotarkastusta vuonna Yrityksiä oli samana ajankohtana tilastokeskuksen mukaan Suomessa kaikkiaan , joten vain harva yritys joutui lopulta verotarkastuksen kohteeksi. Yrityksistä vain noin kolmasosa maksoi tuloveroa. Tarkastusten perusteella yrityksille pantiin maksuun yhteensä 311 miljoonaa euroa veroja. Tarkastuksissa löydettiin yli vääränsisältöistä tositetta ja 65 miljoonan euron arvosta puuttuvaa myyntiä. Satsaa ensivaiheen vastineisiin Verotarkastukset alkavat yleensä ennakkoilmoituksella. Käytännössä verotarkastaja usein soittaa yrityksen toimitusjohtajalle ilmoittaakseen verotarkastuksesta. Tarkastukset suoritetaan nykyään pääasiassa atkavusteisesti, jolloin yrityksen kirjanpidon atk-aineisto toimitetaan verohallinnolle käsiteltäväksi ennen varsinaista kenttätarkastusta. Kenttätarkastus alkaa alkukeskustelulla, jonka aikana verotarkastajille pyritään antamaan yleiskuva yrityksestä ja sen vaiheista. Kenttätarkastuksen lopuksi tarkastajat käyvät yleensä läpi tekemänsä havainnot yrityksen edustajien kanssa niin sanotussa loppukeskustelussa, jotta havainnot eivät tulisi yritykselle yllätyksenä. Tämän jälkeen verotarkastusprosessi jatkuu kirjallisena. Verotarkastajat laativat alustavan verotarkastuskertomuksen, joka lähetetään yritykselle kuulemista ja kirjallisen vastineen antamista varten. 20 / Tax View

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Vanhempi versio Antopäivä: 17.6.2013 Diaarinumero: A37/200/2013 Voimassaolo: 17.6.2013 toistaiseksi Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta (503/2010)

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry Puheenjohtaja Roy Rantanen Asiamies Keijo Kaivanto. Akha hallitusasiantuntijaseminaari 11.11.

Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry Puheenjohtaja Roy Rantanen Asiamies Keijo Kaivanto. Akha hallitusasiantuntijaseminaari 11.11. Hallitusasiantuntijaseminaari 11.11.2015 Kiinkossa Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry Puheenjohtaja Roy Rantanen Asiamies Keijo Kaivanto 1 Hyvän hallintotapasuosituksen uudistamien 1 Uusimisen

Lisätiedot

Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn

Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn Ulkopuolisen asiantuntijan valinta hallitukseen - uhka vai mahdollisuus? Asiamies, VT Keijo Kaivanto Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry 1 1.4.2014

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

MK-Law. Kumppanisi lakiasioissa. Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä

MK-Law. Kumppanisi lakiasioissa. Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä Kumppanisi lakiasioissa Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä Siirtohinnoittelu - etenkin 1.1.2012 voimaan astuvat lainsäädäntömuutokset Osakas, OTM Puh: 0400-538022 Relevantit liiketoimet

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptio Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos Aikajakoperiaate: grant - vesting Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu. Muutos koskee sinua, jos optioiden

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. TARJOUS, asunto-osake Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. 2. Kaupan

Lisätiedot

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? 18.03.2015 Leena Rekola Nieminen Rantalainen & Rekola Nieminen Oy Luennoitsija Leena Rekola Nieminen, ekonomi KLT Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n kirjanpidon

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä LUOVUTUSSOPIMUS n kaupungin ja n Yritystilat Oy:n välillä 1. Sopijapuolet 1.1. n kaupunki Yritys- ja yhteisötunnus: 0166906-4 Kotipaikka ja osoite:, Olavinkatu 27, 57130 jälj. Luovuttaja 1.2. n Yritystilat

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Pohjoismainen verosopimus

Pohjoismainen verosopimus Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 Ajankohtaista yhdistysten verotuksesta t TAX Torsti Lakari VT, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 2 Ajankohtaiset muutokset Verouudistus 2005 Verohallituksen ohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille

Lisätiedot

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä Taloyhtiötapahtuma 11.4.2013 Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä AKHA on perustettu edistämään hyvää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitustyöskentelyä.

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia?

BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia? BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia? Oulu, 4.10.2013 OTK, VT Anu Kangasniemi Agenda Sopimusten hyödyistä ja sudenkuopista Riskienhallinnasta Osakassopimus - tiekartta vai pahan päivän vara? 1 Kirjallisen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Valtionverotuksen vuoden 2013 ansiotulon tuloveroasteikko Hallitus on 4.4.2012 tekemänsä vuosien 2013 2016 valtiontalouden kehyksiä koskevan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista

Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista 28.2.2012 Rotarykokous Vaasa Hans Bertell, KHT Yritystoiminnan myynti Osakekauppa (yhtiöosuuksien kauppa) Osakekaupassa kaupan kohteena

Lisätiedot

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus Verovelvollisuus 1. Suomessa asuminen varsinainen asunto ja koti (PerVL 4 ja 18 )

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä

Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä Toimitusjohtajan päätös Liikkeeseenlaskijoille Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Sääntöviite: 3.4.2 Hyväksytty: 27.6.2013 Voimaantulo: 1.7.2013 Korvaa:

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy Läpinäkyvyysraportti Idman Vilèn Grant Thornton Oy Header 2 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön omistavat henkilöinä sen palveluksessa

Lisätiedot

Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö

Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö Esityksen aakkoset A B C Asiasisällöstä Best practices

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA Lausunto 1 (5) 14.8.2015 Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA Finanssialan keskusliitto (FK) pitää

Lisätiedot

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi mikä se on? OECD:n määritelmän mukaan se on maa tai alue, jossa mm.: olemattomat tai vain nimelliset

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot