LÄHIS-OPAS. Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille. perusteluja ja ohjeita hankintoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHIS-OPAS. Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille. perusteluja ja ohjeita hankintoihin"

Transkriptio

1 LÄHIS-OPAS Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille perusteluja ja ohjeita hankintoihin

2 Oppaan toteutus ja tekijät Toimittajat Sari Väänänen EkoCentria Heli Tossavainen yksityinen Kiitos kaikille oppaan tekijöille! Kirjoittajat ja kommentoijat Kirsi Viljanen Maa- ja metsatalousministeriö Petri Koskela Maa- ja metsatalousministeriö Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskus Anne Haapanen Finnish Consulting Group FCG Christell Åström Suomen Kuntaliitto Jonna Törnroos Suomen Kuntaliitto Leena Viitaharju Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti Hannu Törmä Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskus Sanna Vähämiko Turun yliopiston Brahea-keskus Sami Nurminen Kuopion kaupunki Kari Lyytinen Tuoreverkko Marjut Lyytinen Tuoreverkko Kimmo Remes LähiPuoti Remes Mirja Minkkinen Konneveden kunta Laura Mäkilä Arkea, Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Anu Arolaakso EkoCentria Paula Juvonen Arkea, Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Sara Syyrakki Hämeenlinnan kaupunki Meri Elonheimo EkoCentria Maija Rissanen Savon ammatti- ja aikuisopisto Anja Hakamaa Eurajoen kunta Minna Heikka IS-Hankinta Oy Tuulia Pelli Lahden Ateria Sirkka Jormanainen Leena-Kaisa Pärkkä Helena Laitinen Heidi Hirsimäki Pekka Marin Pekka Tiilikainen Kirsi Malaska Hanne Husso Minna Oksanen Kati Myllyniemi Merja Ahola Soili Hypen Jarkko Kääriäinen Antti Lauslahti Katja Vuorenmaa Reetta Toivanen Irma Ikäheimo Elina Särmälä Irma Taka-Prami Ulkoasu ja taitto Mattias Lindroth Antti Tahvanainen Kuvat EkoCentria Savon ammatti- ja aikuisopisto s. 22, 24 ja 27 Heli Sorjonen s. 54 Minna Heikka s. 55 Sanna Vähämiko Pohjois-Karjalan ammattiopisto Vaalan kunta Kiuruveden kaupunki Vaasan kaupungin hankintatoimi EkoCentria IS-Hankinta Oy EkoCentria EkoCentria ISS Palvelut Pro-hankinta Oy Sodankylän kunta ProAgria Kainuu Maaseudun Sivistysliitto Reilua.fi Meri-Lapin kuntapalvelut EkoCentria EkoCentria Saimaan Tukipalvelut Oy Naantalin kaupunki Suomen Kuntaliiitto Suomen Kuntaliiitto Crealab Lähisopas on osoitteessa ruotsinkielisenä Materiaali on toteutettu osana Lähiruokaa ammattikeittiöihin (Lähis) -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelma. Hanketta hallinnoi Savon koulutuskuntayhtymä, EkoCentria ja osatoteuttajana on Suomen Kuntaliitto ry, joka ylläpitää ja päivittää tätä opasta hankkeen jälkeen.

3 Sisältö Oppaan toteutus ja tekijät...2 Lue tämä ensin!...5 Esipuhe: Lähiruokaa totta kai!...6 Kestävät elintarvikehankinnat osana päivän politiikkaa...8 Elintarvikeketjun toiminta Suomessa Elintarvikeyritykset Suomessa Lähiruoka elintarvikeyritysten myyntivalttina Julkiset keittiöt elintarvikeyritysten asiakkaina Julkinen keittiö on merkittävä, pitkäjänteinen ja varma asiakas elintarvikeyritykselle Aitoja Makuja -sivusto apuna lähiruoan hankinnassa Ammattikeittiösektori Suomessa Julkinen ruokapalvelu rakennemuutoksen kourissa Tuontiruoka valtaa markkinat Suositukset ohjaavat ammattikeittiöitä Ammattikeittiöiden ostokanavat Kuntapäättäjät ja lähiruoka Lähiruoan käytön lisääminen kunnissa Lähiruoka-aloitteen laatiminen Lähiruoan eteneminen kunnan päätöksenteossa Kuntapäättäjät ruokapalveluiden asiakkaana Lähiruoan hankinnan toteutus Lähiruoka hankintalaissa Hankintatyön järjestäminen kunnassa Lähiruokahankinnan suunnittelu ja valmistelu Tuotetestaus Lähiruoan mahdollistaminen tarjouspyynnössä Järkevät hankintakokonaisuudet Hankinnan arvo ja hankintakokonaisuus Hankintalain pilkkomiskielto Osatarjousten salliminen Selkeyttä tarjouspyyntöihin Tarjoajan soveltuvuus Elintarvikkeiden vähimmäisvaatimukset Tarjousten vertailuperusteet Tuoteryhmäkohtaisia kriteeriehdotuksia Hankintamenettelyt Pienhankintamenettelyt Hankintalain piirissä olevat hankintamenettelyt Puitejärjestely In house -hankinnat Elintarvikehankintojen huomioiminen ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Ruokapalvelun kilpailuttaminen on suunnitelmallista työtä Hyvä palvelusopimus

4 Ohjeita lähituotteiden tarjoajille Tarjoajan valmistautuminen tarjouskilpailuun Hankintasopimuksen toteutuminen ja seuranta Hankintalaki uudistuu Hankintaprosessit julkisissa ruokapalveluissa hyviä käytänteitä avuksi Kainuun lähiruokahankintaprosessi Leipomotuotteiden hankinta Meri-Lapin lähiluomutuotteen pienhankintamalli Hyviä esimerkkejä lähi-ruokaketjun toiminnasta Ennakoiva vuoropuhelu hankinnan apuna: case IS-Hankinta Oy Pienikin yritys voi menestyä suuressa hankinnassa Paikallisia mehukeittoja sairaanhoitopiirille Lähiruokahankinnat pienissä kunnissa Case Konnevesi Case Eurajoki Case Vaala Ruokalistalle lähiruokaa Varkaudessa Sodankylässä valmistetaan lähiruokaa kylmävalmistusmenetelmällä rahat jäävät omalle alueelle Neuvottelumenettelyllä lähiruokaa julkisiin keittiöihin Pirkanmaalla Kestävä kehitys ja luomu ison kaupungin arjessa: Case Arkea Lähiruokatukun toiminta: LähiPuoti Remes Oy Lähikasvisten toimitukset keskitetysti: Tuoreverkko Oy Lähiruokaryhmän toiminnalla visiosta totta Luomupuuroa kaikille Pohjois-Karjalan opiskelijaravintoloissa Case ISS Ruokailupalvelujen ulkoistaminen ei vähennä lähiruoan käyttöä Hankkeen vaikutus lähi- ja luomuruokapäätöksiin Pohjois-Pohjanmaalla Lahden Aterian pienet askeleet kohti ekologisempaa ateriaa Miksi hankkia lähiruokaa? Elintarviketurvallisuus ja lähiruoka Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä Lähiruoka ja tuotantoeläinten hyvinvointi Lähiruoka ja huoltovarmuus Luomu elintarvikehankinnoissa Lähiruoka osana kestävän kehityksen kokonaisuutta Sesonkien huomioiminen ja ruokalistasuunnittelu

5 Lue tämä ensin! Lähis-opas auttaa tekemään ja ideoimaan hyviä hankintapäätöksiä kotimaisen ja paikallisten lähiruokaketjujen hyväksi. Se tutustuttaa laajasti EU-, kansallisen, maakunta- ja kuntatason strategisiin päätöksiin sekä ruokaketjun kaikkiin toimijoihin, tuottajista julkisten keittiöiden ruokapalveluihin saakka. Oppaassa on tuotekohtaisia hankintakriteeriehdotuksia tarjouspyyntöjen laadinnan avuksi ja hyviä käytännön esimerkkejä eri organisaatioista. Myös lähiruoan käytön edellyttämään ruokalistasuunnitteluun annetaan vinkkejä ruokapalveluiden avuksi. Lähis-oppaan kohderyhmänä ovat pääasiassa päättäjät, ruokapalvelut, yrittäjät ja hankintayksiköiden asiantuntijat, mutta myös kaikki kuntalaiset. Opas valmistui joulukuussa 2013 useiden asiantuntijoiden työn tuloksena. Se on päivitetty ja käännetty ruotsin kielelle keväällä Jos lautasille halutaan myös tulevaisuudessa lähi- ja luomuruokaa, siitä on päätettävä TÄNÄÄN! Lähiruoka herättää tunteita ja sen määritelmästä keskustellaan edelleen. Tarkkoja lähiruoan käytön lukuja on vaikea saada selville, jos ei tiedetä, mikä on lähiruokaa. Lähisoppaan tavoitteena on kannustaa hankkimaan alueellisia tuotteita pohtimatta turhaan määritelmää. Lähiruokakäsitteen voi jokainen ruokapalvelu myös määritellä itse. Joillekin riittää tietyissä raaka-aineissa kotimaisuus, toisille tärkeää ja mahdollista on hankkia ruoka ja elintarvikkeet omasta maakunnasta tai kunnasta. Lähiruoka hallituksen lähiruokaohejlman mukaan: paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista myydään ja kulutetaan omalla alueella. 5

6 Esipuhe Lähiruokaa totta kai! Lähiruoka ja luomu vahvistavat asemaansa kuluttajien arvostuksen kohteena. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia syömänsä ruoan alkuperästä ja tuotantotavasta. Arkipäivän valinnoilla halutaan omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuden maailmaan. Lähiruokatuotannon ja luomun tulevaisuuden mahdollisuudet on nähty niin tärkeiksi myös hallitusohjelmassa, että niille kirjattiin omien kehittämisohjelmien laatiminen. Hallitusohjelmassa linjattiin myös, että lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa tulee kasvattaa parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteerejä. Lähiruokaohjelmaa valmisteltiin vuonna 2012 laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, hyödynnettiin kansalaiskuulemisia sekä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Lähiruokaohjelman pohjana oli vuonna 2012 tehty lähiruokaselvitys. Ohjelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden toteuttamista käynnistettiin jo ohjelmavalmistelun aikana. Hallitus vahvisti iltakoulussa lähiruokaohjelman tavoitteet: Hallitus teki yleisistunnossaan periaatepäätöksen luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmiksi ja vahvisti näiden keskeiset toimenpiteet ja alojen kehittämisen tavoitetasot vuoteen Valtioneuvostotason ohjelmina niitä toteutetaan hallinnon käytettävissä olevin keinoin, mutta tavoitteet ja suuntaviivat luovat pohjaa ja antavat lisäarvoa lähiruoka- ja luomuketjujen kaikkien toimijoiden kehittämistyölle. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii koko ruokasektorin toimenpiteitä ja yhteistyötä. Lähiruokaohjelman tavoitteena on z monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta z parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin z kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä z parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia z tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä z lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Lähiruokaohjelmassa lähiruoka rajattiin oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria vahvistavaksi ruoaksi, joka tuotetaan oman alueen raaka-aineesta, ja joka jalostetaan, markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Omaksi alueeksi tässä yhteydessä on määritelty noin maakuntaa vastaava tai sitä pienempi alue. Mutta koska Suomi on pitkä ja luonnonolosuhteiltaan hyvinkin vaihteleva ja monipuolinen ja maa, niin lähiruoka-määritelmään sisällytettiin myös eri alueiden erikoistuotteet, jotka ovat tuolle alueelle ominaisia, mutta joita myydään eri kanavien kautta myös muualla. Näistä esimerkkeinä voi mainita vaikkapa porotuotteet. Lähiruokaan liittyy vahvasti 6

7 myös lyhyet jakeluketjut, joita luonnehtii väliportaiden väheneminen ruokaketjussa, tuottajien ja kuluttajien yhä tiiviimpi yhteys, sosiaalisen vastuun kanto ja yhteisöllisyys. Julkisten hankintojen osalta ainakin kuntapäättäjät mieltävät lähiruoan yleensä vain oman kuntansa alueella tuotetuksi ruuaksi, mutta usein käytäntö sanelee, että tämä alue on liian pieni ja tuotantovolyymeiltään nykyisellään riittämätön vastaamaan julkisen sektorin asiakkaan määrällisiin tarpeisiin. Lähiruokaohjelma antaa kehittämistyölle selkeitä tavoitetiloja pitkälle tulevaisuuteen. Lähiruokasektorin menestyksen kannalta keskeisintä on tuotteiden jalostusasteen nostaminen ja tuotevalikoiman monipuolistaminen sekä logistiikan kehittäminen ja kehittämistyö asiakkaiden kanssa. Lähiruoalle on oltava monia kannattavia myyntikanavia, joiden kautta asiakas hankkii tuotteet itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Lähiruokaa tulee hyödyntää vahvemmin matkailutuotteen laadun kehittämisessä, koska se tuo lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruokaja matkailualan toimijoille sekä lisää Suomen houkuttelevuutta matkakohteena. Tavoite linjaa myös, että lähiruoan tuotanto ja jalostus ovat osa kannattavaa tuotantoa yhä useammilla tiloilla tukien myös pienempien tilojen elinkelpoisuutta. Lähiruoan ja sen tekijöiden arvostusta on nostettava kuluttajien keskuudessa. Kunnianhimoisena, mutta saavutettavana tavoitetilana on myös, että vuonna 2020 lähiruokaa arvostetaan ja käytetään kaikissa Suomen kunnissa ja että läpi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmän menevä ruoka- ja ravitsemuskasvatus luo pohjan koko elämän kestäville ruokavalinnoille. Ohjelman keinovalikoima kattaa erityisesti hallinnon vastuulla olevia tehtäviä. Mukana on lainsäädännön, neuvonnan ja tukijärjestelmien kehittämistä ja kehittämisvarojen riittävyyden turvaamista. Lähiruoka halutaan tunnustaa ja tunnistaa mm. alueiden kehittämisohjelmissa ja strategioissa sekä maamme matkailustrategiassa. Lisäksi ohjelmaan on sisällytetty mallien kehittämistä ja välittämistä, alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteen suuntaan katsovaa koordinoitua toimintaa sekä uuden oman tilan tuote -järjestelmän kehittämistä. Lähiruokaohjelma linjaa hallitusohjelman mukaisesti, että lähiruoan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä. Sekä poliittisille päättäjille, hankintoja tekeville että alueen tuottajille ja muille jakelukanavan jäsenille on oltava saatavilla koulutusta hankintaprosesseista ja tietoa alueelta saatavilla olevista tuotteista. Laatukriteerejä ja niihin liittyviä työkaluja kuten malliasiakirjoja on kehitettävä niin, että ne mahdollistavat lähiruoan hankinnan ottamalla huomioon erityisesti laatuun, tuoreuteen, sesonginmukaisuuteen, kestävään kulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä näkökulmia ravitsemuksellisen laadun rinnalla. Lähiruoan käytön edistämisessä julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä entistä enemmän vuodenaikaisen vaihtelun huomioimiseen. Ammattikeittiöiden ruokalistasuunnittelussa pitää sesonginmukaisuuden näkyä selkeämmin. Lähiruokamenut, paikallisen tuotevalikoiman esilletuonti menuissa sekä asennemuokkaukseen pyrkivät koulutukset ovat myös eräitä keinoja tavoitteen saavuttamisessa. Tärkeä keino, joka ohjelman tavoitetasoihin on myös kirjattu, on saada lähiruoan hankintaan ja käyttöön ohjaava linjaus sisällytetyksi kuntastrategiaan. Tällöin se linjaa lähiruoan osaksi hankinta- ja muita strategioita. Tässä Suomen kuntasektorilla riittääkin työtä, sillä liian harvassa kunnassa lähiruoan merkitys kunnan strategisena painopisteenä ja paikallistalouden vahvistajana on vielä huomioitu. Määrällisiä tavoitteita lähiruoan osuudesta osana julkista lautasta ei lähiruokaohjelmassa annettu, sen sijaan luomuohjelma linjaa, että vuoteen 2020 mennessä luomun osuus julkisista elintarvikehankinnoista valtion ja valtioneuvoston hankintayksiköiden keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta tulee olla 20 %. Tavoitteisiin pääseminen ei ole vain kuntasektorista kiinni. Haastetta riittää siinä, että tuotannon volyymi ja tuotteiden jalostusaste vastaavat julkisten ruokapalveluiden tarpeita. Menestyäkseen julkisissa tarjouskilpailuissa lähiruokayrityksen on tiedettävä asiakasrajapintojen tarpeet ja odotukset eri tuotteista sekä niiden jalostusasteesta, saatavuudesta ja pakkauskoosta. Yritysten on myös ymmärrettävä asiakkaidensa toimitusketjujen vaatimukset ja hallittava liiketoiminnan lainalaisuudet. Tuottajat, jalostajat, logistiikkaratkaisujen tuottajat ja asiakkaat ml. kuntapäättäjät ja käytännön hankinta- ja ruoanvalmistustyötä tekevät on systemaattisesti saatettava yhden pöydän ääreen keskustelemaan, sillä vain toisia kuuntelemalla, ymmärtämällä ja yhdessä kehittämällä voi lähiruoan tie olla kuntakeittiöön avoinna. Lisätietoja: lahiruokaohjelma.blogspot.com Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori maa- ja metsätalousministeriö 7

8 Kestävät elintarvikehankinnat osana päivän politiikkaa Päätökset EU-tasolla, valtakunnallisesti, maakunta-, kuntasekä yksilötasolla vaikuttavat siihen mitä, miten ja missä suomalaiset syövät. Kestävät elintarvikehankinnat edellyttävät strategista päätöksentekoa kautta linjan. Julkisen sektorin ruokapalveluihin kohdistuu EU:n sekä kansallisella tasolla uusia haasteita ja velvoitteita.toisaalta ne tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Kestävillä elintarvikevalinnoilla tarkoitetaan luomu-, kasvis-, sesonki- ja lähiruokaa. Niiden käyttö julkisissa ruokapalveluissa tulisi olla arkipäivää vuoteen 2020 mennessä. EU-tason poliittiset linjaukset Eurooppa strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistuva kasvu. Strategian mukaan julkisilla ruokapalveluilla on merkitystä yksilön, yhteisön ja ympäristön hyvinvoinnille. Lisäksi Suomessa kansallisena maatalouspolitiikan tavoitteena on kääntää luomu- ja lähiruuan osuus vahvaan nousuun. (Eurooppa strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2013, 10a/2013) EU:n Green Public Procurement-suosituksissa (GPP 2004) asetetaan vapaaehtoiseksi tavoitteeksi, että 50 prosent- 8

9 tia EU:n jäsenvaltioiden julkisista hankinnoista pitäisi olla vihreitä, eli hankinnoissa tulisi huomioida ympäristönäkökohdat tai -vaikutukset. Elintarvikehankinnoissa ja ruokapalveluiden toteutuksessa ympäristövastuullisuuden perusvaatimuksena voidaan käyttää mm. luonnonmukaista tuotantomenetelmää. Kansalliset poliittiset linjaukset ja ohjelmat Kansallisella tasolla hallitusohjelmissa on viime vuosina toistuvasti nostettu esiin suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen sekä lähi- ja luomuruoan käytön tehostaminen. Kataisen hallitusohjelman kevään 2013 linjauksissa todetaan, että pienyritysten ja lähiruoan tuottajien mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin pitää parantaa vahvistamalla päättäjien hankintaosaamista. Hankintojen keskittyessä julkisen keittiön ruokapalvelupäällikön tehtävänä on toimia hankintojen, ruoanvalmistuksen sekä asiakastarpeiden asiantuntijan roolissa. Ammattikeittiöiden henkilöstö tarvitsee lisää tietoa siitä, miten he itse voivat elintarvikehankintoihin vaikuttaa, erityisesti hankintalain soveltamiseen ja tarjouspyyntöjen laatimiseen soveltuvilla kriteereillä. Lisäksi ruokapalveluille on varattava aikaresurssia kestävien valintojen mahdollistamiseksi ruokalistasuunnittelussa sekä markkinoiden kartoitukseen. Kataisen hallitus on sitoutunut vahvasti lähi- ja luomuruoan edistämiseen julkisissa ruokapalveluissa. Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen lähiruokaohjelman sekä luomualan kehittämisohjelman. Ohjelmat toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita luomu- ja lähiruokatuotannon lisäämisestä ja tuotteiden jalostusasteen nostamisesta. Lähi- ja luomuruokaohjelmien avulla pyritään kääntämään olemassa olevat lähiruoan ja luomun käytön edistämisen keinot konkreettisiksi teoiksi koko ruokaketjussa. Valtionhallinnon ruokapalveluille linjaukset ovat ohje, kunnille suositus. Eurooppa strategia Suomessa luomu- ja lähiruoan osuus vahvaan nousuun GPP %:ssa julkisista hankinnoista täytyy huomioida ympäristö Kataisen hallitusohjelma Päättäjien ja ruokapalveluhenkilöstön hankintaosaamista on lisättävä, pienyritysten ja lähiruoan tuottajien mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen Lähiruokaohjelma Vuonna 2020 lähiruokaa arvostetaan ja käytetään kaikissa Suomen kunnissa Luomualan kehittämisohjelma Luomua 10 % vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä Lähiruoan käytön edistäminen on esillä valtioneuvoston periaatepäätöksessä (VNP 2013) kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa (Clentech). Periaatepäätöksen mukaan kestävien hankintojen osuus tulee olla 50 % vuonna Julkinen sektori toimii kestävien hankintojen edelläkävijänä ja esimerkkinä muille sektoreille. Tavoitteen mukaan keittiöissä ja ruokapalveluissa hankitaan ravitsemussuositusten mukaisia sekä luonnonmukaisesti tuotettuja, kasvispainotteisia tai sesonginmukaisia elintarvikkeita. 9

10 VNP 2013 Cleantech Tavoitteet luomuruoan käytölle 10 % vuoteen 2015 ja 20 % vuoteen 2020 mennessä Lisäksi pyrittävä ruokahävikin ehkäisemiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen Vähemmästä viisaammin Tavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentäminen Uusia mahdollisuuksia vihreälle taloudelle Ilmastostrategia Huoltovarmuus pitää taata kotimaisella maataloustuotannolla Ilmastonmuutoksen haasteisiin voi vaikuttaa suosimalla lähiruokaa Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 % tulisi olla luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti myös ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Tämä on valtion toimijoille sitova ja kuntatasolla suositus. Ympäristöministeriön hallinnonalalla valmistui keväällä 2012 ehdotus Vähemmästä viisaammin - Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistamiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetään tavoitteita ja toimia, joilla julkinen sektori edistää yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämistä. Tavoitteena on parantaa elämän- ja ympäristönlaatua sekä löytää uusia mahdollisuuksia vihreälle taloudelle ja työpaikkojen syntymiselle. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on todettu, että vaikka satomäärät saattavat kasvaa ilmaston lämpenemisen vuoksi, niin ääriolosuhteiden, kasvitautien ja tuhohyönteisten lisääntyminen voi tuhota osa potentiaalisesta hyödystä. Suomessa onkin varauduttava lisäämään maataloustuotantoa globaalin ruokaturvan tukemiseksi. Suomessa tulee jatkossakin tuottaa vähintään kotimaista kulutusta vastaava määrä maataloustuotteita. Maaseudun ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan vaikuttaa mm. suosimalla lähiruokaa. 10

11 kestävät hankinnat edellyttävät strategisia päätöksiä Poliittinen ohjaus Eurooppa 2020 strategia, 2011 EU Buying green! VNP Vähemmästä viisaammin 6/2013 VNP Cleantech ratkaisut 6/2013 Hallituksen lähi- ja luomuruokaohjelmat 5/2013 Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta VNS 6/2010 MAAKUNTAstrategia, Kuntastrategia, hankintastrategia - ohjeistus ja seuranta markkina tuntemus Paikalliset tuotteet Ruokalistasuunnittelu raaka-aineiden valinta Kansalliset tuotteet Yhteiskuntavastuu asiakastarpeet Copyright EkoCentria tarjouspyyntö hankinnat Globaalit tuotteet Maakunnissa ja kunnissa päätöksillä sanoista tekoihin Lähituotteet tukevat kestävää kehitystä mm. sesonginmukaisuudella, ylläpitämällä paikallista ruokakulttuuria ja maatalousympäristöä, työllistämällä ja ylläpitämällä elinkeinoja sekä helpottamalla ruoan jäljitettävyyttä. Lähituotteisiin yhdistetään usein myös tuoreus sekä korkea laatu, koska kuljettaminen ja säilyttäminen eivät paranna tuotteita. Kunnallisella tasolla strategisella päätöksenteolla on merkittävä vaikutus vastuullisten ruokavalintojen toteutumiseen. Kestävän kehityksen mukaiset elintarvikehankinnat tulisi sisällyttää kunta- ja hankintastrategioihin ja ruokaketjun toimijoita tulee ohjeistaa niiden toteuttamisessa. Useissa maakunnissa ja kunnissa on tehty strategisia päätöksiä lisätä lähiruoan käyttöä. Lue maakuntastrategioita täältä ja kuntastrategioita täältä. Elintarvikehankintojen suuntaaminen oman alueen tuotantoon luo työllisyyttä, kehittää elinkeinoja sekä parantaa ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Maatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on kääntää luomu- ja lähiruuan osuus vahvaan nousuun. Ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala ja ruokaturva sekä huoltovarmuus jatkossakin Suomen kansainvälinen vahvuus. Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen. 11

12 Elintarvikeketjun toiminta Suomessa Tiesitkö, että z Maatiloja oli Suomessa noin vuonna 2013 z Maa- ja puutarhatalous sekä elintarviketeollisuus työllistivät vuonna 2011 Suomessa noin henkilöä z Suomessa on noin 2900 elintarvikealan yritystä z 90 % elintarvikeyrityksistä työllistää alle 20 henkilöä z Suomalaiset käyttävät ruokaan ja juomaan yhteensä noin 22 miljardia euroa vuodessa, joka on noin 22 % kulutusmenoista (sis. alkoholin ja kodin ulkopuolella ruokailun) z Päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli noin 16,5 miljardia euroa vuonna 2013, josta 80 % tulee elintarvikkeista. (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013) Suomalainen elintarvikeketju on kokenut merkittäviä muutoksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Maatilojen määrä on vähentynyt huomattavasti, mutta samalla tilojen koko on kasvanut, eläinmäärä tilaa kohden lisääntynyt ja teurastamot suurentuneet. Yhä useammat maatilat myös erikoistuvat tiettyjen kasvien tai eläinten tuottamiseen. Myös elintarvikejalostajien määrä on vähentynyt ja jalostus on keskittynyt suurelta osin Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tämän takia myös raaka-aineiden kuljetusmatkat voivat olla hyvinkin pitkiä. 12

13 Elintarvikeyritykset Suomessa Suomessa on kesän 2013 tilastoinnin mukaan kaikkiaan 2931 elintarvikkeita jalostavaa yritystä, joista suurin osa on tiheästi asutuissa maakunnissa. Eniten yrityksiä löytyy Uudeltamaalta (431 kpl), Varsinais-Suomesta (315 kpl), Pohjois-Pohjanmaalta (231 kpl) ja Satakunnasta (201 kpl). Elintarvikeala on toimialana vahvasti polarisoitunut: 134 suuren (yli 50 henkeä työllistävän) yrityksen rinnalla toimii noin 2000 pienyritystä, jotka työllistävät korkeintaan viisi henkilöä. Merkittävä osa elintarvikeyrityksistä on pieniä, 90 % kaikista yrityksistä työllistää alle 20 henkilöä. Leipomotoiminta on yleisin elintarviketuotannon toimiala: sillä toimii kolmasosa (965 kpl) yrityksistä. Toiseksi yleisintä on vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus, jota harjoittaa 16 % (461 kpl) yrityksistä. Kolmantena seuraa lihanjalostus ja teurastus, joka työllistää yrityksistä 14 % (414 kpl). Elintarvikeyritykset toimialoittain Maaseutu on elintarvikeyrittäjien ominta aluetta, sillä valtaosa kaikista elintarvikeyrityksistä (lähes 72 %, 2044 kpl) sijaitsee kaupunkien ulkopuolella. Raaka-aineiden läheisyys houkuttelee vihanneksia sekä marjoja ja hedelmiä jalostavat yritykset sekä teurastus- ja lihanjalostusyritykset sijoittumaan useimmiten maaseudulle. Kaupungeissa taas sijaitsee valtaosa yrityksistä, joiden tuotteita ostetaan päivittäin. Väkirikkaalle alueelle sijoittuvatkin tavallisesti juuri leipomot. Tarkat tiedot yrityksistä maakunnittain, toimialoittain sekä henkilöstömäärien mukaan jaoteltuna: > yritystilastot. Elintarvikeyritykset kokoluokittain Henkilöstö < > 50 Yhteensä Yhteensä %

14 Lähiruoka elintarvikeyritysten myyntivalttina Nykypäivänä Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raakaaineista on kotimaista. Nykyisin alkutuotannolle on suuri haaste pystyä tuottamaan riittävästi raaka-ainetta kotimaiselle teollisuudelle. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta lähiruoan (paikallisesti tuotetun ja jalostetun tuotteen) osuuden on arvioitu olevan noin 8 %, vaikkakaan tarkkoja tietoja ei ole käytettävissä. (Lähiruokaselvitys 2012) Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristötutkimusten mukaan pienet elintarvikeyritykset hankkivat pääosan raaka-aineista paikallisilta markkinoilta. Paikallisuus korostuu myös siinä, että yritysten asiakkaat ovat usein juuri paikallisia ostajia, esim. kuluttajia, jotka hankkivat lähituotteen lähikaupastaan sekä ammattikeittiöitä. Elintarvikealan pienjalostajien tuotteet kiinnittyvät usein vahvasti maantieteelliseen alueeseen ja läheisyyttä ja paikallisuutta tuodaan usein myös markkinoinnissa esiin. Läheisyys tarkoittaa paitsi raaka-aineen ja jalostuksen läheisyyttä myös tuotteen vaikutusta alueen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen tuomalla työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia. Lähituotteiden tekijät tunnetaan, mikä antaa tuotteelle näkyvät juuret ja kasvot. Paikallisilla tuotteilla on ruokakulttuuria rikastuttava, uudistava ja sitä ilmentävä rooli. Mitä lähempänä sekä maantieteellisesti että sosiaalisten yhteyksien kautta yritys ja sen tuotanto on, sitä läpinäkyvämpi tuotteen ketju aina raaka-aineesta lähtien on. 14

15 Julkiset keittiöt elintarvikeyritysten asiakkaina Julkisten ruokapalveluyksiköiden tarjonta on hyvin suunniteltua ja elintarvikkeiden ostot ovat ennakoitavissa pitkälle ajalle. Ruoantuotantoa on 5 7 päivänä viikossa ja peruselintarvikkeita sekä jalosteita käytetään suuria määriä ympäri vuoden. Julkinen keittiö on asiakkaana merkittävä, pitkäjänteinen ja varma ostaja. Ruokapalvelut arvostavat kotimaista tuotantoa ja elintarvikeyrittäjiä luotettavan elintarvikevalvonnan, jäljitettävyyden ja laadukkaiden, turvallisten tuotteiden ansiosta. Paikallisten yrittäjien kanssa on mahdollista lisätä joustavuutta yhteistyöhön ja tuotekehitykseen. Tuotteen räätälöinti ruokapalveluiden tarpeisiin sopivaksi voi olla avain pitkiin asiakassuhteisiin. Julkinen keittiö voi olla lisäasiakasryhmä tai suuremmassa laajuudessa perustulonlähde elintarvikeyritykselle. Julkisen keittiön sesongit ajoittuvat eri aikaan esimerkiksi turismisesonkien kanssa ja julkinen keittiö voi toimia hyvin ravintolasektorille tuottavan yrityksen tuotannon menekkiä tasaavana asiakkaana. Julkinen keittiö on merkittävä, pitkäjänteinen ja varma asiakas elintarvikeyritykselle. Julkisille keittiöille hyvin tärkeää ostotoiminnassa on toimitusvarmuus. Tänä päivänä keittiöiden varastotilat ovat rajalliset ja tuotanto perustuu jatkuviin toimituksiin. Ruokalistasuunnittelu ohjaa tilauksia ja elintarvikkeiden kierto varastoissa on jatkuvaa. Keittiöiden asiakasmäärät ovat usein satoja jokaisella ruokailukerralla ja elintarvike-erien täytyy olla sovittuna aikana toimitettuna, jotta asiakkaille saadaan valmistettua ruokalistan mukaiset ateriat. Yrittäjien näkökulmasta tarkasteltuna ruokapalveluiden sesonkiruokalistat toisivat yrittäjille uusia mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan. Silloin varastointia ja toimitusta ei tarvitse taata suurille määrille läpi vuoden. Tarjouspyynnöissä onkin lisätty ostavien yksiköiden ryhmittelyä ja erottelua sekä tuoteryhmien jakamista helpottamaan pienyritysten pääsyä mukaan markkinoille. Suuret yksiköt ja julkisissa keittiöissä kerralla tarvittavat elintarvikemäärät voivat joskus olla haaste pienyrittäjälle. Yritysten kannattaakin verkostoitua muiden yritysten ja tuottajien kanssa. Kaikissa maakunnissa on myös kehittämistoimintaa ja sitä kautta tarjolla neuvontaa ja koulutusta mm. tarjousten tekemiseen sekä erilaisia verkostoitumistilaisuuksia. Alueen koulutusorganisaatioihin, yrittäjäjärjestöön ja mm. Ruoka-Suomi aluejäseniin (www.ruokasuomi. fi > alueverkosto) kannattaa olla yhteydessä. Julkisten keittiöiden paikallisilla elintarvikeostoilla on positiivinen vaikutus maakunnan taloudelliselle kasvulle ja työllisyydelle. Ostojen kasvaminen lisäisi työpaikkoja elintarviketuotantoon ja tukisi alueen elinvoimaisuutta. Miksi lähiruokaa -osiossa on kerrottu lisää lähiruoan käytön aluetaloudellisista vaikutuksista. Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö Lähiruokaselvitys. Ehdotus lähiruokaohjelman pohjaksi Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi, Rönni. Ruoka-Suomi. Yritystilastot. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Elintarviketalous Elintarviketalouden tuotanto-, kulutus-, markkinointi- ja hintatilastoja Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö Asunta, Mäkinen- Hankamäki, Pölkki, Väisänen. 15

16 Aitoja Makuja -sivusto apuna lähiruoan hankinnassa Paikallisten lähielintarvikkeiden etsintää helpottaa -sivusto. Sinne on kerätty koko Suomesta pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä ja tuottajia. Hakukoneen avulla yrityksiä voi etsiä tuoteryhmittäin esim. liha, kala, vihannekset, yrtit, marjat ja hedelmät sekä leipomotuotteet. Lisäksi on mahdollista rajata erikseen luomua tuottavat yritykset. Jos haluaa löytää yrityksiä tietyltä alueelta, niin haun voi rajata yhden tai useamman maakunnan alueelle tai hakea tietoja yhden kunnan alueelta. Käytössä oleva karttahaku on helppo tapa löytää lähellä sijaitsevat yritykset. Sivustolla on mukana noin 2000 yritystä ja sivuilla tuotteitaan esittelevien yritysten määrä kasvaa koko ajan. Sivusto tarjoaa ruokaketjun toimijoille väylän löytää uusia yhteistyökumppaneita. Jalostavat yritykset voivat etsiä hakupalve- Verkostoituminen ja yhteistyö yritysten välillä sekä keittiöiden kanssa kannattaa! lusta uusia raaka-aineiden tuottajia ja vastaavasti tuottajat hakea uusia yhteistyökumppaneita jalostavista yrityksistä. Sivustolla selviää, mitä yrityksiä on ja millaisia tuotteita valmistetaan eri puolella Suomea. Uusi yhteistyökumppani voi löytyä myös maakuntarajan toiselta puolelta. Varsinaisten tuotteita valmistavien yrityksien lisäksi sivustolla on ostopaikkoja, kuten lähi- ja luomuruokamyymälöitä, verkkokauppoja ja tilamyyntipaikkoja. Monia pienempiä yrityksiä on haastavaa löytää netistä ilman aitojamakuja.fi:n kaltaista kokoavaa palvelua, jos ei tiedä yrityksen tarkkaa nimeä vaan haluaisi etsiä yrityksiä esimerkiksi tietystä tuoteryhmästä. Kaikilla pienillä yrityksillä ei ole vielä omia nettisivuja, joten sivusto tarjoaa niille ensimmäisen askeleen nettinäkyvyyteen. Aitojamakuja.fi:tä toimii myös mobiilisti m.aitojamakuja.fi. 16

17 Ammattikeittiösektori Suomessa Ammattikeittiöt eli HoReCa-sektori tarjoaa n. 904 miljoonaa ateriaa vuodessa, joista vajaa puolet nautitaan julkisen sektorin keittiöissä. Suomalaiset syövät ulkona kahviloissa, ravintoloissa, henkilöstöravintoloissa ja julkisen sektorin ammattikeittiöissä keskimäärin 165 ateriaa/henkilö/ vuosi. Ammattikeittiöitä, mukaan lukien jakelukeittiöt on yhteensä kappaletta. Keittiöissä valmistetaan, lämmitetään tai jaetaan ruokaa ja/tai juomaa. Näistä on jakelukeittiöitä, joissa ei valmisteta ruokaa, vaan ne tulevat keittiöön valmiina. Ammattikeittiöt jaetaan toimialoittain seuraavasti: z Ravintolat, kahvilat, hotellit kpl, joista valmistuskeittiöitä z Henkilöstöravintolat kpl, joista valmistuskeittiöitä z Julkiset keittiöt kpl, joista valmistuskeittiöitä z Vuoden 2011 tutkimukseen verrattuna keittiöiden määrä on vähentynyt 565 kappaletta, joista julkisten keittiöiden määrä on laskenut vajaan 5 % ja valmistuskeittiöiden määrä lähes 7 %. Vuotuisten ruoka-annosten määrä on kuitenkin noussut vuoden miljoonasta annoksesta 904 miljoonaan annokseen. (Taloustutkimus Oy, HoReCa-rekisteri 2013) 17

18 Julkinen ruokapalvelu rakennemuutoksen kourissa Tiesitkö, että z Kunnat tarjoavat noin 411 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa z Yli 90 prosenttia julkisen ruokapalvelun tuottamista ruoka-annoksista tarjoillaan osana kuntien tukipalveluita, näistä koulu- ja oppilasruokailu merkittävimpänä z Valtiolla on omia valmistus- ja jakelukeittiöitä enää ainoastaan seurakunnissa, puolustusvoimissa ja vankiloissa. Puolustusvoimien ruokapalvelun tuottaa valtion 100 %:sesti omistama Leijona Catering. Ruokapalvelut vaikuttavat asiakkaiden, työyhteisön ja ympäristön hyvinvointiin ja näyttävät esimerkkiä kuluttajille. Valtion ja kuntien tekemien kaikkien hankintojen osuus on 19,4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Julkisten hankintojen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan yli henkilötyövuotta. Julkinen sektori käyttää vuosittain noin 350 miljoonaa euroa ruoan ja ruoan raaka-aineiden hankintaan, joka on 1 3 prosenttia kaikista hankinnoista. Tällä rahalla tarjoillaan julkisen puolen keittiöissä päivittäin noin 2 miljoonaa ateriaa, asiakaskuntana koulut, sairaalat, päiväkodit, puolustusvoimat sekä kuntien ja valtion virastot. Julkisissa ammattikeittiöissä on koettu suuri rakennemuutos viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuntien ruokapalvelua on tehostettu siirtymällä suuriin keskuskeittiöihin ja keskitettyihin elintarvikehankintoihin, minkä seurauksena valmistuskeittiöiden määrä on supistunut. Julkisen puolen rakennemuutos on nähtävissä mm. seuraavissa asioissa: z Tuotantokeittiöt ovat suurentuneet korvaten kuntien pienet, yksikkökohtaiset valmistuskeittiöt. z Valmistusmäärät ovat lisääntyneet vanhusten määrän lisääntymisen vuoksi (suuret ikäluokat). z Ruoanvalmistus on muuttunut käsityövaltaisesta toiminnasta teolliseksi prosessiksi, jossa yhdistellään komponentteja tarkan prosessikuvauksen mukaisesti. z Ruoanvalmistuksen ja suunnittelun avuksi on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia, mutta niillä ei pystytä raportoimaan lähi- tai luomutuotteiden käyttömääriä. z Erityisruokavalioiden ja etnisten ruokavalioiden määrä on lisääntynyt, joten entisen yhden ruokalistan sijaan valmistetaan monien rinnakkaisten ruokalistojen mukaiset ateriat. z Sesonkien näkyminen ruokalistalla on vähentynyt. z Keittiöhenkilöstön määrä on vähentynyt, mutta kuljetus- ja jakelutoiminta lisääntynyt ruokakuljetusten vuoksi. z Toimitaan tiukkojen kustannuspaineiden alla säästötoimien lisäännyttyä. z Säästötoimet kohdistuvat liian usein ensimmäisenä raaka-ainekustannusten leikkauksiin. 18

19 Tuontiruoka valtaa markkinat Julkisen sektorin tiukat budjetit ja hinnan korostunut merkitys ostoperusteena on johtanut siihen, että julkisella sektorilla tarjotaan tietyissä tuoteryhmissä runsaasti tuontiruokaa. Perinteisesti elintarviketuonnilla on täydennetty raaka-ainevalikoimaa niiltä osin, kun oma tuotanto ei riitä tai se ei ole ilmasto-olosuhteiden puolesta mahdollista. Nykyään tuontiruoan valinnan perusteena on useimmiten sen edullinen hinta. Esimerkiksi erilaisia hedelmiä tuodaan Suomeen runsaasti ulkomailta, vaikka kotimaisia marjojakin on tarjolla yllin kyllin. Myös tuoreen kalan tuontimäärät ovat kasvaneet huimasti. On helppo sanoa, että meillähän on järvet täynnä kalaa, miksi niitä ei käytetä. Suurin haaste siinä lienee kalastajien ja ammattikeittiöille sopivan jalostusasteen puute. Alla oleva taulukko kuvaa muutamien elintarvikeryhmien tuontimäärien huomattavaa kasvua viimeisen 10 vuoden aikana. Lähteet: Pellolta pöytään 2011, Elintarviketeollisuusliitto ry. ELINTARVIKKEIDEN TUONNIN KASVU TUOTE milj. tonnia Ruokaleipä 10,6 37, Tuore kala 35,0 149, Kalapakasteet 17,5 36, Liha* 84,8 234, Juusto 79,8 244, Perunapakasteet 9,7 24, Marjat, tuore 2,3 10, Marjapakasteet 15,7 40, Vihannespakasteet 15,3 30, Hillot 2,8 10, Hedelmät 183,5 280, Hedelmäsäilykkeet 32,0 71, Appelsiinimehu 26,9 36, * nauta, sika, siipikarja sekä muu liha ja eläimenosat Lähteet: Elintarvikkeiden tuonti 2000, 2005 ja , Elintarviketeollisuusliitto. Tike-Pellolta pöytään 2011/2012, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Copyright EkoCentria 19

20 Suositukset ohjaavat ammattikeittiöitä EU:n ja kansallisen tason suositusten sekä käytettävissä olevien resurssien lisäksi ammattikeittiöiden toimintaa ohjaavat useat suositukset. Suomalaiset ravitsemussuositukset: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset: Vuonna 2014 ravitsemusneuvottelukunta julkaisi suomalaiset ravitsemussuositukset, joissa on otettu huomioon viimeisimmät tiedot suomalaisten ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista sekä niiden vaikutuksista väestön terveyteen. Suosituksiin vaikuttavat myös oma ruokakulttuurimme ja elintarviketarjonta. Suositusten pohjana on käytetty vuonna 2013 julkaistuja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa on uutta ruokavalion kokonaisuuden ja terveyden välisen yhteyden esille tuominen. Ruokavalintojen tueksi on tehty uusi ruokakolmio ja lautasmalli. Ruokavalintoja on käsitelty myös kestävän kehityksen näkökulmasta ja niissä mainitaan ensimmäistä kertaa lähiruoka. Se tunnustetaan turvallisena ja paikallisia voimavaroja hyödyntävänä ruokana. Lisäksi käytettävissä ovat myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemat voimassa olevat Kouluruokailusuositus (2008) attachments/vrn/kouluruokailu_2008_kevyt_nettiin.pdf sekä niin kutsuttu sairaalaruokasuositus (Ravitsemushoito: Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin 2010) ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf Myös sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut oman toimenpidesuosituksensa joukkoruokailun kehittämiseksi, esim. Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa (2010) &name=DLFE pdf ja Lapsi, perhe ja ruoka (2004) pdf&title=lapsi perhe_ja_ruoka_fi.pdf 20

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

LÄHIS-OPAS. Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille. perusteluja ja ohjeita hankintoihin

LÄHIS-OPAS. Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille. perusteluja ja ohjeita hankintoihin LÄHIS-OPAS Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille perusteluja ja ohjeita hankintoihin Oppaan toteutus ja tekijät Kiitos kaikille oppaan tekijöille. Tekijät löytyvät tästä linkistä. LÄHIS-OPAS

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 EKOCENTRIA JA KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen kehittämisyksikkö - Tavoitteena kestävän

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Joko olette tehneet päätöksen lähiruoan käytöstä?

Joko olette tehneet päätöksen lähiruoan käytöstä? Päättäjät, hankinta- ja ruokapalveluasiantuntijat Joko olette tehneet päätöksen lähiruoan käytöstä? Ohjeita lähiruoan hankintaan Tämän vihkosen tavoitteena on auttaa lähiruoan hankintaprosessi alkuun ja

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

KESTÄVÄT ELINTARVIKEHANKINNAT KUNNISSA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ. Kuntamarkkinat 12.9.2013

KESTÄVÄT ELINTARVIKEHANKINNAT KUNNISSA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ. Kuntamarkkinat 12.9.2013 KESTÄVÄT ELINTARVIKEHANKINNAT KUNNISSA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Kuntamarkkinat 12.9.2013 Edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Materiaalia: Ympäristöpassi ruokapalveluille,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Lähiruuan kilpailutus Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut nettobudjetoitu yksikkö, liikevaihto v. 2012 11,4 Meur 25 kpl erikokoista

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Päätösinfo. 10.11.2014 Anu Arolaakso

Päätösinfo. 10.11.2014 Anu Arolaakso Päätösinfo 10.11.2014 Anu Arolaakso EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 5049/02.08.00/2013 Kaupunginhallitus 114 7.4.2014 65 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Minna Ahola, puh. 050 525 2779

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 83 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä (Pöydälle 19.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 83 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä (Pöydälle 19.5. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1 5049/02.08.00/2013 Kaupunginhallitus 114 7.4.2014 Valtuusto 65 19.5.2014 83 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat /

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 1 2 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hankinnan tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnitteluvaiheessa Hankinta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Hankinnat piloteissa kevät 2013

Hankinnat piloteissa kevät 2013 Hankinnat piloteissa kevät 2013 LÄHIRUOKAHANKINNAN SUUNNITTELU Elintarvikehankintojen nykytilanne Lähiruoka/luomu yms. on määritelty strategiaan? (kyllä=3, ei=5) Lähiruoka/luomu yms. on määritelty omissa

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTT Hannu Törmä ja KTM Leena Viitaharju hannu.torma@helsinki.fi, leena.viitaharju@helsinki.fi Tehdään lähiruokapäätöksiä

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria kuuluu Savon ammatti ja aikuisopistoon kehittää ympäristövastuullisia ruokapalveluita kohderyhmänä ammattikeittiöt

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy

IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy lyhyesti Toimintamalli Paikallisuuden, ympäristön ja sosiaalisten näkökulmien huomioiminen hankinnoissa Hankintaprosessi Ajankohtaista luomuun liittyen 20.11.2012

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Humppila Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-

Lisätiedot

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 1 Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa Kirsti Mylläri www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 2 Mustasaari Mustasaari sijaitsee pohjanmaalla

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

HANKKEEN TILANNEKATSAUS. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 19.3.2014 Hanne Husso

HANKKEEN TILANNEKATSAUS. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 19.3.2014 Hanne Husso HANKKEEN TILANNEKATSAUS OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 19.3.2014 Hanne Husso KeHa:n TAVOITE julkisten ruokapalveluiden hankintaosaamisen edistäminen tuottaa malleja kestävien elintarvikevalintojen kilpailutusprosesseista

Lisätiedot

Lisää lähiruokaa julkisiin keittiöihin

Lisää lähiruokaa julkisiin keittiöihin Lisää lähiruokaa julkisiin keittiöihin Valmisteleva projekti 2012 vuoden aikana Kati Myllyniemi (Pro-hankinta Oy), Heljä Mantere (Konsekvenssi) ja Petri Huitti (GOL Logistics Oy) Työpajoja, teemapäiviä,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto - Frekvenssit väittämittäin

Kyselyn yhteenveto - Frekvenssit väittämittäin Kyselyn yhteenveto - Frekvenssit väittämittäin Kysely Kestävät hankinnat -hankkeeseen liittyvä kysely Voimassa alkaen 14.2.2013 Voimassa asti 30.3.2013 Kyselyn vastaanottajia 77 Kyselyn vastauksia 49 Vastausprosentti

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Luomun käyttö on mahdollista Luomun käyttö julkisissa ammattikeittiöissä ei olekaan kallista

Luomun käyttö on mahdollista Luomun käyttö julkisissa ammattikeittiöissä ei olekaan kallista Luomun käyttö on mahdollista Luomun käyttö julkisissa ammattikeittiöissä ei olekaan kallista Portaat luomuun -ohjelma selvitti yhdessä Pro Luomu ry:n kanssa luomutuotteiden käytön hintaa ruokalistalla.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen työkaluja

Kestävän kehityksen työkaluja Kestävän kehityksen työkaluja Lähiruoka ympäristöystävällinen ruoka 5.5.2010, Äänekoski Anita Karppinen EkoCentria, KeVa hanke Savon ammatti- ja aikuisopisto (Pyhäjärvi-instituutti, Eura) Edistämme kestävän

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Lähiruokaoppaat tukea elintarvikeyrittäjälle. Sara Syyrakki

Lähiruokaoppaat tukea elintarvikeyrittäjälle. Sara Syyrakki Lähiruokaoppaat tukea elintarvikeyrittäjälle Sara Syyrakki Lähiruokaoppaat Ohjausryhmä: Kirsi Viljanen, maaseutuylitarkastaja, Maa ja metsätalousministeriö Liisa Eloranta, johtava konsultti, FCG Efeko

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot