LÄHIS-OPAS. Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille. perusteluja ja ohjeita hankintoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHIS-OPAS. Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille. perusteluja ja ohjeita hankintoihin"

Transkriptio

1 LÄHIS-OPAS Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille perusteluja ja ohjeita hankintoihin

2 Oppaan toteutus ja tekijät Toimittajat Sari Väänänen EkoCentria Heli Tossavainen yksityinen Kiitos kaikille oppaan tekijöille! Kirjoittajat ja kommentoijat Kirsi Viljanen Maa- ja metsatalousministeriö Petri Koskela Maa- ja metsatalousministeriö Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskus Anne Haapanen Finnish Consulting Group FCG Christell Åström Suomen Kuntaliitto Jonna Törnroos Suomen Kuntaliitto Leena Viitaharju Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti Hannu Törmä Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskus Sanna Vähämiko Turun yliopiston Brahea-keskus Sami Nurminen Kuopion kaupunki Kari Lyytinen Tuoreverkko Marjut Lyytinen Tuoreverkko Kimmo Remes LähiPuoti Remes Mirja Minkkinen Konneveden kunta Laura Mäkilä Arkea, Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Anu Arolaakso EkoCentria Paula Juvonen Arkea, Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Sara Syyrakki Hämeenlinnan kaupunki Meri Elonheimo EkoCentria Maija Rissanen Savon ammatti- ja aikuisopisto Anja Hakamaa Eurajoen kunta Minna Heikka IS-Hankinta Oy Tuulia Pelli Lahden Ateria Sirkka Jormanainen Leena-Kaisa Pärkkä Helena Laitinen Heidi Hirsimäki Pekka Marin Pekka Tiilikainen Kirsi Malaska Hanne Husso Minna Oksanen Kati Myllyniemi Merja Ahola Soili Hypen Jarkko Kääriäinen Antti Lauslahti Katja Vuorenmaa Reetta Toivanen Irma Ikäheimo Elina Särmälä Irma Taka-Prami Ulkoasu ja taitto Mattias Lindroth Antti Tahvanainen Kuvat EkoCentria Savon ammatti- ja aikuisopisto s. 22, 24 ja 27 Heli Sorjonen s. 54 Minna Heikka s. 55 Sanna Vähämiko Pohjois-Karjalan ammattiopisto Vaalan kunta Kiuruveden kaupunki Vaasan kaupungin hankintatoimi EkoCentria IS-Hankinta Oy EkoCentria EkoCentria ISS Palvelut Pro-hankinta Oy Sodankylän kunta ProAgria Kainuu Maaseudun Sivistysliitto Reilua.fi Meri-Lapin kuntapalvelut EkoCentria EkoCentria Saimaan Tukipalvelut Oy Naantalin kaupunki Suomen Kuntaliiitto Suomen Kuntaliiitto Crealab Lähisopas on osoitteessa ruotsinkielisenä Materiaali on toteutettu osana Lähiruokaa ammattikeittiöihin (Lähis) -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelma. Hanketta hallinnoi Savon koulutuskuntayhtymä, EkoCentria ja osatoteuttajana on Suomen Kuntaliitto ry, joka ylläpitää ja päivittää tätä opasta hankkeen jälkeen.

3 Sisältö Oppaan toteutus ja tekijät...2 Lue tämä ensin!...5 Esipuhe: Lähiruokaa totta kai!...6 Kestävät elintarvikehankinnat osana päivän politiikkaa...8 Elintarvikeketjun toiminta Suomessa Elintarvikeyritykset Suomessa Lähiruoka elintarvikeyritysten myyntivalttina Julkiset keittiöt elintarvikeyritysten asiakkaina Julkinen keittiö on merkittävä, pitkäjänteinen ja varma asiakas elintarvikeyritykselle Aitoja Makuja -sivusto apuna lähiruoan hankinnassa Ammattikeittiösektori Suomessa Julkinen ruokapalvelu rakennemuutoksen kourissa Tuontiruoka valtaa markkinat Suositukset ohjaavat ammattikeittiöitä Ammattikeittiöiden ostokanavat Kuntapäättäjät ja lähiruoka Lähiruoan käytön lisääminen kunnissa Lähiruoka-aloitteen laatiminen Lähiruoan eteneminen kunnan päätöksenteossa Kuntapäättäjät ruokapalveluiden asiakkaana Lähiruoan hankinnan toteutus Lähiruoka hankintalaissa Hankintatyön järjestäminen kunnassa Lähiruokahankinnan suunnittelu ja valmistelu Tuotetestaus Lähiruoan mahdollistaminen tarjouspyynnössä Järkevät hankintakokonaisuudet Hankinnan arvo ja hankintakokonaisuus Hankintalain pilkkomiskielto Osatarjousten salliminen Selkeyttä tarjouspyyntöihin Tarjoajan soveltuvuus Elintarvikkeiden vähimmäisvaatimukset Tarjousten vertailuperusteet Tuoteryhmäkohtaisia kriteeriehdotuksia Hankintamenettelyt Pienhankintamenettelyt Hankintalain piirissä olevat hankintamenettelyt Puitejärjestely In house -hankinnat Elintarvikehankintojen huomioiminen ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Ruokapalvelun kilpailuttaminen on suunnitelmallista työtä Hyvä palvelusopimus

4 Ohjeita lähituotteiden tarjoajille Tarjoajan valmistautuminen tarjouskilpailuun Hankintasopimuksen toteutuminen ja seuranta Hankintalaki uudistuu Hankintaprosessit julkisissa ruokapalveluissa hyviä käytänteitä avuksi Kainuun lähiruokahankintaprosessi Leipomotuotteiden hankinta Meri-Lapin lähiluomutuotteen pienhankintamalli Hyviä esimerkkejä lähi-ruokaketjun toiminnasta Ennakoiva vuoropuhelu hankinnan apuna: case IS-Hankinta Oy Pienikin yritys voi menestyä suuressa hankinnassa Paikallisia mehukeittoja sairaanhoitopiirille Lähiruokahankinnat pienissä kunnissa Case Konnevesi Case Eurajoki Case Vaala Ruokalistalle lähiruokaa Varkaudessa Sodankylässä valmistetaan lähiruokaa kylmävalmistusmenetelmällä rahat jäävät omalle alueelle Neuvottelumenettelyllä lähiruokaa julkisiin keittiöihin Pirkanmaalla Kestävä kehitys ja luomu ison kaupungin arjessa: Case Arkea Lähiruokatukun toiminta: LähiPuoti Remes Oy Lähikasvisten toimitukset keskitetysti: Tuoreverkko Oy Lähiruokaryhmän toiminnalla visiosta totta Luomupuuroa kaikille Pohjois-Karjalan opiskelijaravintoloissa Case ISS Ruokailupalvelujen ulkoistaminen ei vähennä lähiruoan käyttöä Hankkeen vaikutus lähi- ja luomuruokapäätöksiin Pohjois-Pohjanmaalla Lahden Aterian pienet askeleet kohti ekologisempaa ateriaa Miksi hankkia lähiruokaa? Elintarviketurvallisuus ja lähiruoka Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä Lähiruoka ja tuotantoeläinten hyvinvointi Lähiruoka ja huoltovarmuus Luomu elintarvikehankinnoissa Lähiruoka osana kestävän kehityksen kokonaisuutta Sesonkien huomioiminen ja ruokalistasuunnittelu

5 Lue tämä ensin! Lähis-opas auttaa tekemään ja ideoimaan hyviä hankintapäätöksiä kotimaisen ja paikallisten lähiruokaketjujen hyväksi. Se tutustuttaa laajasti EU-, kansallisen, maakunta- ja kuntatason strategisiin päätöksiin sekä ruokaketjun kaikkiin toimijoihin, tuottajista julkisten keittiöiden ruokapalveluihin saakka. Oppaassa on tuotekohtaisia hankintakriteeriehdotuksia tarjouspyyntöjen laadinnan avuksi ja hyviä käytännön esimerkkejä eri organisaatioista. Myös lähiruoan käytön edellyttämään ruokalistasuunnitteluun annetaan vinkkejä ruokapalveluiden avuksi. Lähis-oppaan kohderyhmänä ovat pääasiassa päättäjät, ruokapalvelut, yrittäjät ja hankintayksiköiden asiantuntijat, mutta myös kaikki kuntalaiset. Opas valmistui joulukuussa 2013 useiden asiantuntijoiden työn tuloksena. Se on päivitetty ja käännetty ruotsin kielelle keväällä Jos lautasille halutaan myös tulevaisuudessa lähi- ja luomuruokaa, siitä on päätettävä TÄNÄÄN! Lähiruoka herättää tunteita ja sen määritelmästä keskustellaan edelleen. Tarkkoja lähiruoan käytön lukuja on vaikea saada selville, jos ei tiedetä, mikä on lähiruokaa. Lähisoppaan tavoitteena on kannustaa hankkimaan alueellisia tuotteita pohtimatta turhaan määritelmää. Lähiruokakäsitteen voi jokainen ruokapalvelu myös määritellä itse. Joillekin riittää tietyissä raaka-aineissa kotimaisuus, toisille tärkeää ja mahdollista on hankkia ruoka ja elintarvikkeet omasta maakunnasta tai kunnasta. Lähiruoka hallituksen lähiruokaohejlman mukaan: paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista myydään ja kulutetaan omalla alueella. 5

6 Esipuhe Lähiruokaa totta kai! Lähiruoka ja luomu vahvistavat asemaansa kuluttajien arvostuksen kohteena. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia syömänsä ruoan alkuperästä ja tuotantotavasta. Arkipäivän valinnoilla halutaan omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuden maailmaan. Lähiruokatuotannon ja luomun tulevaisuuden mahdollisuudet on nähty niin tärkeiksi myös hallitusohjelmassa, että niille kirjattiin omien kehittämisohjelmien laatiminen. Hallitusohjelmassa linjattiin myös, että lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa tulee kasvattaa parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteerejä. Lähiruokaohjelmaa valmisteltiin vuonna 2012 laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, hyödynnettiin kansalaiskuulemisia sekä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Lähiruokaohjelman pohjana oli vuonna 2012 tehty lähiruokaselvitys. Ohjelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden toteuttamista käynnistettiin jo ohjelmavalmistelun aikana. Hallitus vahvisti iltakoulussa lähiruokaohjelman tavoitteet: Hallitus teki yleisistunnossaan periaatepäätöksen luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmiksi ja vahvisti näiden keskeiset toimenpiteet ja alojen kehittämisen tavoitetasot vuoteen Valtioneuvostotason ohjelmina niitä toteutetaan hallinnon käytettävissä olevin keinoin, mutta tavoitteet ja suuntaviivat luovat pohjaa ja antavat lisäarvoa lähiruoka- ja luomuketjujen kaikkien toimijoiden kehittämistyölle. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii koko ruokasektorin toimenpiteitä ja yhteistyötä. Lähiruokaohjelman tavoitteena on z monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta z parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin z kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä z parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia z tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä z lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Lähiruokaohjelmassa lähiruoka rajattiin oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria vahvistavaksi ruoaksi, joka tuotetaan oman alueen raaka-aineesta, ja joka jalostetaan, markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Omaksi alueeksi tässä yhteydessä on määritelty noin maakuntaa vastaava tai sitä pienempi alue. Mutta koska Suomi on pitkä ja luonnonolosuhteiltaan hyvinkin vaihteleva ja monipuolinen ja maa, niin lähiruoka-määritelmään sisällytettiin myös eri alueiden erikoistuotteet, jotka ovat tuolle alueelle ominaisia, mutta joita myydään eri kanavien kautta myös muualla. Näistä esimerkkeinä voi mainita vaikkapa porotuotteet. Lähiruokaan liittyy vahvasti 6

7 myös lyhyet jakeluketjut, joita luonnehtii väliportaiden väheneminen ruokaketjussa, tuottajien ja kuluttajien yhä tiiviimpi yhteys, sosiaalisen vastuun kanto ja yhteisöllisyys. Julkisten hankintojen osalta ainakin kuntapäättäjät mieltävät lähiruoan yleensä vain oman kuntansa alueella tuotetuksi ruuaksi, mutta usein käytäntö sanelee, että tämä alue on liian pieni ja tuotantovolyymeiltään nykyisellään riittämätön vastaamaan julkisen sektorin asiakkaan määrällisiin tarpeisiin. Lähiruokaohjelma antaa kehittämistyölle selkeitä tavoitetiloja pitkälle tulevaisuuteen. Lähiruokasektorin menestyksen kannalta keskeisintä on tuotteiden jalostusasteen nostaminen ja tuotevalikoiman monipuolistaminen sekä logistiikan kehittäminen ja kehittämistyö asiakkaiden kanssa. Lähiruoalle on oltava monia kannattavia myyntikanavia, joiden kautta asiakas hankkii tuotteet itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Lähiruokaa tulee hyödyntää vahvemmin matkailutuotteen laadun kehittämisessä, koska se tuo lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruokaja matkailualan toimijoille sekä lisää Suomen houkuttelevuutta matkakohteena. Tavoite linjaa myös, että lähiruoan tuotanto ja jalostus ovat osa kannattavaa tuotantoa yhä useammilla tiloilla tukien myös pienempien tilojen elinkelpoisuutta. Lähiruoan ja sen tekijöiden arvostusta on nostettava kuluttajien keskuudessa. Kunnianhimoisena, mutta saavutettavana tavoitetilana on myös, että vuonna 2020 lähiruokaa arvostetaan ja käytetään kaikissa Suomen kunnissa ja että läpi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmän menevä ruoka- ja ravitsemuskasvatus luo pohjan koko elämän kestäville ruokavalinnoille. Ohjelman keinovalikoima kattaa erityisesti hallinnon vastuulla olevia tehtäviä. Mukana on lainsäädännön, neuvonnan ja tukijärjestelmien kehittämistä ja kehittämisvarojen riittävyyden turvaamista. Lähiruoka halutaan tunnustaa ja tunnistaa mm. alueiden kehittämisohjelmissa ja strategioissa sekä maamme matkailustrategiassa. Lisäksi ohjelmaan on sisällytetty mallien kehittämistä ja välittämistä, alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteen suuntaan katsovaa koordinoitua toimintaa sekä uuden oman tilan tuote -järjestelmän kehittämistä. Lähiruokaohjelma linjaa hallitusohjelman mukaisesti, että lähiruoan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä. Sekä poliittisille päättäjille, hankintoja tekeville että alueen tuottajille ja muille jakelukanavan jäsenille on oltava saatavilla koulutusta hankintaprosesseista ja tietoa alueelta saatavilla olevista tuotteista. Laatukriteerejä ja niihin liittyviä työkaluja kuten malliasiakirjoja on kehitettävä niin, että ne mahdollistavat lähiruoan hankinnan ottamalla huomioon erityisesti laatuun, tuoreuteen, sesonginmukaisuuteen, kestävään kulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä näkökulmia ravitsemuksellisen laadun rinnalla. Lähiruoan käytön edistämisessä julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä entistä enemmän vuodenaikaisen vaihtelun huomioimiseen. Ammattikeittiöiden ruokalistasuunnittelussa pitää sesonginmukaisuuden näkyä selkeämmin. Lähiruokamenut, paikallisen tuotevalikoiman esilletuonti menuissa sekä asennemuokkaukseen pyrkivät koulutukset ovat myös eräitä keinoja tavoitteen saavuttamisessa. Tärkeä keino, joka ohjelman tavoitetasoihin on myös kirjattu, on saada lähiruoan hankintaan ja käyttöön ohjaava linjaus sisällytetyksi kuntastrategiaan. Tällöin se linjaa lähiruoan osaksi hankinta- ja muita strategioita. Tässä Suomen kuntasektorilla riittääkin työtä, sillä liian harvassa kunnassa lähiruoan merkitys kunnan strategisena painopisteenä ja paikallistalouden vahvistajana on vielä huomioitu. Määrällisiä tavoitteita lähiruoan osuudesta osana julkista lautasta ei lähiruokaohjelmassa annettu, sen sijaan luomuohjelma linjaa, että vuoteen 2020 mennessä luomun osuus julkisista elintarvikehankinnoista valtion ja valtioneuvoston hankintayksiköiden keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta tulee olla 20 %. Tavoitteisiin pääseminen ei ole vain kuntasektorista kiinni. Haastetta riittää siinä, että tuotannon volyymi ja tuotteiden jalostusaste vastaavat julkisten ruokapalveluiden tarpeita. Menestyäkseen julkisissa tarjouskilpailuissa lähiruokayrityksen on tiedettävä asiakasrajapintojen tarpeet ja odotukset eri tuotteista sekä niiden jalostusasteesta, saatavuudesta ja pakkauskoosta. Yritysten on myös ymmärrettävä asiakkaidensa toimitusketjujen vaatimukset ja hallittava liiketoiminnan lainalaisuudet. Tuottajat, jalostajat, logistiikkaratkaisujen tuottajat ja asiakkaat ml. kuntapäättäjät ja käytännön hankinta- ja ruoanvalmistustyötä tekevät on systemaattisesti saatettava yhden pöydän ääreen keskustelemaan, sillä vain toisia kuuntelemalla, ymmärtämällä ja yhdessä kehittämällä voi lähiruoan tie olla kuntakeittiöön avoinna. Lisätietoja: lahiruokaohjelma.blogspot.com Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori maa- ja metsätalousministeriö 7

8 Kestävät elintarvikehankinnat osana päivän politiikkaa Päätökset EU-tasolla, valtakunnallisesti, maakunta-, kuntasekä yksilötasolla vaikuttavat siihen mitä, miten ja missä suomalaiset syövät. Kestävät elintarvikehankinnat edellyttävät strategista päätöksentekoa kautta linjan. Julkisen sektorin ruokapalveluihin kohdistuu EU:n sekä kansallisella tasolla uusia haasteita ja velvoitteita.toisaalta ne tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Kestävillä elintarvikevalinnoilla tarkoitetaan luomu-, kasvis-, sesonki- ja lähiruokaa. Niiden käyttö julkisissa ruokapalveluissa tulisi olla arkipäivää vuoteen 2020 mennessä. EU-tason poliittiset linjaukset Eurooppa strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistuva kasvu. Strategian mukaan julkisilla ruokapalveluilla on merkitystä yksilön, yhteisön ja ympäristön hyvinvoinnille. Lisäksi Suomessa kansallisena maatalouspolitiikan tavoitteena on kääntää luomu- ja lähiruuan osuus vahvaan nousuun. (Eurooppa strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2013, 10a/2013) EU:n Green Public Procurement-suosituksissa (GPP 2004) asetetaan vapaaehtoiseksi tavoitteeksi, että 50 prosent- 8

9 tia EU:n jäsenvaltioiden julkisista hankinnoista pitäisi olla vihreitä, eli hankinnoissa tulisi huomioida ympäristönäkökohdat tai -vaikutukset. Elintarvikehankinnoissa ja ruokapalveluiden toteutuksessa ympäristövastuullisuuden perusvaatimuksena voidaan käyttää mm. luonnonmukaista tuotantomenetelmää. Kansalliset poliittiset linjaukset ja ohjelmat Kansallisella tasolla hallitusohjelmissa on viime vuosina toistuvasti nostettu esiin suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen sekä lähi- ja luomuruoan käytön tehostaminen. Kataisen hallitusohjelman kevään 2013 linjauksissa todetaan, että pienyritysten ja lähiruoan tuottajien mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin pitää parantaa vahvistamalla päättäjien hankintaosaamista. Hankintojen keskittyessä julkisen keittiön ruokapalvelupäällikön tehtävänä on toimia hankintojen, ruoanvalmistuksen sekä asiakastarpeiden asiantuntijan roolissa. Ammattikeittiöiden henkilöstö tarvitsee lisää tietoa siitä, miten he itse voivat elintarvikehankintoihin vaikuttaa, erityisesti hankintalain soveltamiseen ja tarjouspyyntöjen laatimiseen soveltuvilla kriteereillä. Lisäksi ruokapalveluille on varattava aikaresurssia kestävien valintojen mahdollistamiseksi ruokalistasuunnittelussa sekä markkinoiden kartoitukseen. Kataisen hallitus on sitoutunut vahvasti lähi- ja luomuruoan edistämiseen julkisissa ruokapalveluissa. Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen lähiruokaohjelman sekä luomualan kehittämisohjelman. Ohjelmat toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita luomu- ja lähiruokatuotannon lisäämisestä ja tuotteiden jalostusasteen nostamisesta. Lähi- ja luomuruokaohjelmien avulla pyritään kääntämään olemassa olevat lähiruoan ja luomun käytön edistämisen keinot konkreettisiksi teoiksi koko ruokaketjussa. Valtionhallinnon ruokapalveluille linjaukset ovat ohje, kunnille suositus. Eurooppa strategia Suomessa luomu- ja lähiruoan osuus vahvaan nousuun GPP %:ssa julkisista hankinnoista täytyy huomioida ympäristö Kataisen hallitusohjelma Päättäjien ja ruokapalveluhenkilöstön hankintaosaamista on lisättävä, pienyritysten ja lähiruoan tuottajien mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen Lähiruokaohjelma Vuonna 2020 lähiruokaa arvostetaan ja käytetään kaikissa Suomen kunnissa Luomualan kehittämisohjelma Luomua 10 % vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä Lähiruoan käytön edistäminen on esillä valtioneuvoston periaatepäätöksessä (VNP 2013) kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa (Clentech). Periaatepäätöksen mukaan kestävien hankintojen osuus tulee olla 50 % vuonna Julkinen sektori toimii kestävien hankintojen edelläkävijänä ja esimerkkinä muille sektoreille. Tavoitteen mukaan keittiöissä ja ruokapalveluissa hankitaan ravitsemussuositusten mukaisia sekä luonnonmukaisesti tuotettuja, kasvispainotteisia tai sesonginmukaisia elintarvikkeita. 9

10 VNP 2013 Cleantech Tavoitteet luomuruoan käytölle 10 % vuoteen 2015 ja 20 % vuoteen 2020 mennessä Lisäksi pyrittävä ruokahävikin ehkäisemiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen Vähemmästä viisaammin Tavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentäminen Uusia mahdollisuuksia vihreälle taloudelle Ilmastostrategia Huoltovarmuus pitää taata kotimaisella maataloustuotannolla Ilmastonmuutoksen haasteisiin voi vaikuttaa suosimalla lähiruokaa Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 % tulisi olla luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti myös ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Tämä on valtion toimijoille sitova ja kuntatasolla suositus. Ympäristöministeriön hallinnonalalla valmistui keväällä 2012 ehdotus Vähemmästä viisaammin - Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistamiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetään tavoitteita ja toimia, joilla julkinen sektori edistää yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämistä. Tavoitteena on parantaa elämän- ja ympäristönlaatua sekä löytää uusia mahdollisuuksia vihreälle taloudelle ja työpaikkojen syntymiselle. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on todettu, että vaikka satomäärät saattavat kasvaa ilmaston lämpenemisen vuoksi, niin ääriolosuhteiden, kasvitautien ja tuhohyönteisten lisääntyminen voi tuhota osa potentiaalisesta hyödystä. Suomessa onkin varauduttava lisäämään maataloustuotantoa globaalin ruokaturvan tukemiseksi. Suomessa tulee jatkossakin tuottaa vähintään kotimaista kulutusta vastaava määrä maataloustuotteita. Maaseudun ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan vaikuttaa mm. suosimalla lähiruokaa. 10

11 kestävät hankinnat edellyttävät strategisia päätöksiä Poliittinen ohjaus Eurooppa 2020 strategia, 2011 EU Buying green! VNP Vähemmästä viisaammin 6/2013 VNP Cleantech ratkaisut 6/2013 Hallituksen lähi- ja luomuruokaohjelmat 5/2013 Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta VNS 6/2010 MAAKUNTAstrategia, Kuntastrategia, hankintastrategia - ohjeistus ja seuranta markkina tuntemus Paikalliset tuotteet Ruokalistasuunnittelu raaka-aineiden valinta Kansalliset tuotteet Yhteiskuntavastuu asiakastarpeet Copyright EkoCentria tarjouspyyntö hankinnat Globaalit tuotteet Maakunnissa ja kunnissa päätöksillä sanoista tekoihin Lähituotteet tukevat kestävää kehitystä mm. sesonginmukaisuudella, ylläpitämällä paikallista ruokakulttuuria ja maatalousympäristöä, työllistämällä ja ylläpitämällä elinkeinoja sekä helpottamalla ruoan jäljitettävyyttä. Lähituotteisiin yhdistetään usein myös tuoreus sekä korkea laatu, koska kuljettaminen ja säilyttäminen eivät paranna tuotteita. Kunnallisella tasolla strategisella päätöksenteolla on merkittävä vaikutus vastuullisten ruokavalintojen toteutumiseen. Kestävän kehityksen mukaiset elintarvikehankinnat tulisi sisällyttää kunta- ja hankintastrategioihin ja ruokaketjun toimijoita tulee ohjeistaa niiden toteuttamisessa. Useissa maakunnissa ja kunnissa on tehty strategisia päätöksiä lisätä lähiruoan käyttöä. Lue maakuntastrategioita täältä ja kuntastrategioita täältä. Elintarvikehankintojen suuntaaminen oman alueen tuotantoon luo työllisyyttä, kehittää elinkeinoja sekä parantaa ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Maatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on kääntää luomu- ja lähiruuan osuus vahvaan nousuun. Ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala ja ruokaturva sekä huoltovarmuus jatkossakin Suomen kansainvälinen vahvuus. Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen. 11

12 Elintarvikeketjun toiminta Suomessa Tiesitkö, että z Maatiloja oli Suomessa noin vuonna 2013 z Maa- ja puutarhatalous sekä elintarviketeollisuus työllistivät vuonna 2011 Suomessa noin henkilöä z Suomessa on noin 2900 elintarvikealan yritystä z 90 % elintarvikeyrityksistä työllistää alle 20 henkilöä z Suomalaiset käyttävät ruokaan ja juomaan yhteensä noin 22 miljardia euroa vuodessa, joka on noin 22 % kulutusmenoista (sis. alkoholin ja kodin ulkopuolella ruokailun) z Päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli noin 16,5 miljardia euroa vuonna 2013, josta 80 % tulee elintarvikkeista. (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013) Suomalainen elintarvikeketju on kokenut merkittäviä muutoksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Maatilojen määrä on vähentynyt huomattavasti, mutta samalla tilojen koko on kasvanut, eläinmäärä tilaa kohden lisääntynyt ja teurastamot suurentuneet. Yhä useammat maatilat myös erikoistuvat tiettyjen kasvien tai eläinten tuottamiseen. Myös elintarvikejalostajien määrä on vähentynyt ja jalostus on keskittynyt suurelta osin Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tämän takia myös raaka-aineiden kuljetusmatkat voivat olla hyvinkin pitkiä. 12

13 Elintarvikeyritykset Suomessa Suomessa on kesän 2013 tilastoinnin mukaan kaikkiaan 2931 elintarvikkeita jalostavaa yritystä, joista suurin osa on tiheästi asutuissa maakunnissa. Eniten yrityksiä löytyy Uudeltamaalta (431 kpl), Varsinais-Suomesta (315 kpl), Pohjois-Pohjanmaalta (231 kpl) ja Satakunnasta (201 kpl). Elintarvikeala on toimialana vahvasti polarisoitunut: 134 suuren (yli 50 henkeä työllistävän) yrityksen rinnalla toimii noin 2000 pienyritystä, jotka työllistävät korkeintaan viisi henkilöä. Merkittävä osa elintarvikeyrityksistä on pieniä, 90 % kaikista yrityksistä työllistää alle 20 henkilöä. Leipomotoiminta on yleisin elintarviketuotannon toimiala: sillä toimii kolmasosa (965 kpl) yrityksistä. Toiseksi yleisintä on vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus, jota harjoittaa 16 % (461 kpl) yrityksistä. Kolmantena seuraa lihanjalostus ja teurastus, joka työllistää yrityksistä 14 % (414 kpl). Elintarvikeyritykset toimialoittain Maaseutu on elintarvikeyrittäjien ominta aluetta, sillä valtaosa kaikista elintarvikeyrityksistä (lähes 72 %, 2044 kpl) sijaitsee kaupunkien ulkopuolella. Raaka-aineiden läheisyys houkuttelee vihanneksia sekä marjoja ja hedelmiä jalostavat yritykset sekä teurastus- ja lihanjalostusyritykset sijoittumaan useimmiten maaseudulle. Kaupungeissa taas sijaitsee valtaosa yrityksistä, joiden tuotteita ostetaan päivittäin. Väkirikkaalle alueelle sijoittuvatkin tavallisesti juuri leipomot. Tarkat tiedot yrityksistä maakunnittain, toimialoittain sekä henkilöstömäärien mukaan jaoteltuna: > yritystilastot. Elintarvikeyritykset kokoluokittain Henkilöstö < > 50 Yhteensä Yhteensä %

14 Lähiruoka elintarvikeyritysten myyntivalttina Nykypäivänä Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raakaaineista on kotimaista. Nykyisin alkutuotannolle on suuri haaste pystyä tuottamaan riittävästi raaka-ainetta kotimaiselle teollisuudelle. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta lähiruoan (paikallisesti tuotetun ja jalostetun tuotteen) osuuden on arvioitu olevan noin 8 %, vaikkakaan tarkkoja tietoja ei ole käytettävissä. (Lähiruokaselvitys 2012) Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristötutkimusten mukaan pienet elintarvikeyritykset hankkivat pääosan raaka-aineista paikallisilta markkinoilta. Paikallisuus korostuu myös siinä, että yritysten asiakkaat ovat usein juuri paikallisia ostajia, esim. kuluttajia, jotka hankkivat lähituotteen lähikaupastaan sekä ammattikeittiöitä. Elintarvikealan pienjalostajien tuotteet kiinnittyvät usein vahvasti maantieteelliseen alueeseen ja läheisyyttä ja paikallisuutta tuodaan usein myös markkinoinnissa esiin. Läheisyys tarkoittaa paitsi raaka-aineen ja jalostuksen läheisyyttä myös tuotteen vaikutusta alueen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen tuomalla työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia. Lähituotteiden tekijät tunnetaan, mikä antaa tuotteelle näkyvät juuret ja kasvot. Paikallisilla tuotteilla on ruokakulttuuria rikastuttava, uudistava ja sitä ilmentävä rooli. Mitä lähempänä sekä maantieteellisesti että sosiaalisten yhteyksien kautta yritys ja sen tuotanto on, sitä läpinäkyvämpi tuotteen ketju aina raaka-aineesta lähtien on. 14

15 Julkiset keittiöt elintarvikeyritysten asiakkaina Julkisten ruokapalveluyksiköiden tarjonta on hyvin suunniteltua ja elintarvikkeiden ostot ovat ennakoitavissa pitkälle ajalle. Ruoantuotantoa on 5 7 päivänä viikossa ja peruselintarvikkeita sekä jalosteita käytetään suuria määriä ympäri vuoden. Julkinen keittiö on asiakkaana merkittävä, pitkäjänteinen ja varma ostaja. Ruokapalvelut arvostavat kotimaista tuotantoa ja elintarvikeyrittäjiä luotettavan elintarvikevalvonnan, jäljitettävyyden ja laadukkaiden, turvallisten tuotteiden ansiosta. Paikallisten yrittäjien kanssa on mahdollista lisätä joustavuutta yhteistyöhön ja tuotekehitykseen. Tuotteen räätälöinti ruokapalveluiden tarpeisiin sopivaksi voi olla avain pitkiin asiakassuhteisiin. Julkinen keittiö voi olla lisäasiakasryhmä tai suuremmassa laajuudessa perustulonlähde elintarvikeyritykselle. Julkisen keittiön sesongit ajoittuvat eri aikaan esimerkiksi turismisesonkien kanssa ja julkinen keittiö voi toimia hyvin ravintolasektorille tuottavan yrityksen tuotannon menekkiä tasaavana asiakkaana. Julkinen keittiö on merkittävä, pitkäjänteinen ja varma asiakas elintarvikeyritykselle. Julkisille keittiöille hyvin tärkeää ostotoiminnassa on toimitusvarmuus. Tänä päivänä keittiöiden varastotilat ovat rajalliset ja tuotanto perustuu jatkuviin toimituksiin. Ruokalistasuunnittelu ohjaa tilauksia ja elintarvikkeiden kierto varastoissa on jatkuvaa. Keittiöiden asiakasmäärät ovat usein satoja jokaisella ruokailukerralla ja elintarvike-erien täytyy olla sovittuna aikana toimitettuna, jotta asiakkaille saadaan valmistettua ruokalistan mukaiset ateriat. Yrittäjien näkökulmasta tarkasteltuna ruokapalveluiden sesonkiruokalistat toisivat yrittäjille uusia mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan. Silloin varastointia ja toimitusta ei tarvitse taata suurille määrille läpi vuoden. Tarjouspyynnöissä onkin lisätty ostavien yksiköiden ryhmittelyä ja erottelua sekä tuoteryhmien jakamista helpottamaan pienyritysten pääsyä mukaan markkinoille. Suuret yksiköt ja julkisissa keittiöissä kerralla tarvittavat elintarvikemäärät voivat joskus olla haaste pienyrittäjälle. Yritysten kannattaakin verkostoitua muiden yritysten ja tuottajien kanssa. Kaikissa maakunnissa on myös kehittämistoimintaa ja sitä kautta tarjolla neuvontaa ja koulutusta mm. tarjousten tekemiseen sekä erilaisia verkostoitumistilaisuuksia. Alueen koulutusorganisaatioihin, yrittäjäjärjestöön ja mm. Ruoka-Suomi aluejäseniin (www.ruokasuomi. fi > alueverkosto) kannattaa olla yhteydessä. Julkisten keittiöiden paikallisilla elintarvikeostoilla on positiivinen vaikutus maakunnan taloudelliselle kasvulle ja työllisyydelle. Ostojen kasvaminen lisäisi työpaikkoja elintarviketuotantoon ja tukisi alueen elinvoimaisuutta. Miksi lähiruokaa -osiossa on kerrottu lisää lähiruoan käytön aluetaloudellisista vaikutuksista. Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö Lähiruokaselvitys. Ehdotus lähiruokaohjelman pohjaksi Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi, Rönni. Ruoka-Suomi. Yritystilastot. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Elintarviketalous Elintarviketalouden tuotanto-, kulutus-, markkinointi- ja hintatilastoja Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö Asunta, Mäkinen- Hankamäki, Pölkki, Väisänen. 15

16 Aitoja Makuja -sivusto apuna lähiruoan hankinnassa Paikallisten lähielintarvikkeiden etsintää helpottaa -sivusto. Sinne on kerätty koko Suomesta pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä ja tuottajia. Hakukoneen avulla yrityksiä voi etsiä tuoteryhmittäin esim. liha, kala, vihannekset, yrtit, marjat ja hedelmät sekä leipomotuotteet. Lisäksi on mahdollista rajata erikseen luomua tuottavat yritykset. Jos haluaa löytää yrityksiä tietyltä alueelta, niin haun voi rajata yhden tai useamman maakunnan alueelle tai hakea tietoja yhden kunnan alueelta. Käytössä oleva karttahaku on helppo tapa löytää lähellä sijaitsevat yritykset. Sivustolla on mukana noin 2000 yritystä ja sivuilla tuotteitaan esittelevien yritysten määrä kasvaa koko ajan. Sivusto tarjoaa ruokaketjun toimijoille väylän löytää uusia yhteistyökumppaneita. Jalostavat yritykset voivat etsiä hakupalve- Verkostoituminen ja yhteistyö yritysten välillä sekä keittiöiden kanssa kannattaa! lusta uusia raaka-aineiden tuottajia ja vastaavasti tuottajat hakea uusia yhteistyökumppaneita jalostavista yrityksistä. Sivustolla selviää, mitä yrityksiä on ja millaisia tuotteita valmistetaan eri puolella Suomea. Uusi yhteistyökumppani voi löytyä myös maakuntarajan toiselta puolelta. Varsinaisten tuotteita valmistavien yrityksien lisäksi sivustolla on ostopaikkoja, kuten lähi- ja luomuruokamyymälöitä, verkkokauppoja ja tilamyyntipaikkoja. Monia pienempiä yrityksiä on haastavaa löytää netistä ilman aitojamakuja.fi:n kaltaista kokoavaa palvelua, jos ei tiedä yrityksen tarkkaa nimeä vaan haluaisi etsiä yrityksiä esimerkiksi tietystä tuoteryhmästä. Kaikilla pienillä yrityksillä ei ole vielä omia nettisivuja, joten sivusto tarjoaa niille ensimmäisen askeleen nettinäkyvyyteen. Aitojamakuja.fi:tä toimii myös mobiilisti m.aitojamakuja.fi. 16

17 Ammattikeittiösektori Suomessa Ammattikeittiöt eli HoReCa-sektori tarjoaa n. 904 miljoonaa ateriaa vuodessa, joista vajaa puolet nautitaan julkisen sektorin keittiöissä. Suomalaiset syövät ulkona kahviloissa, ravintoloissa, henkilöstöravintoloissa ja julkisen sektorin ammattikeittiöissä keskimäärin 165 ateriaa/henkilö/ vuosi. Ammattikeittiöitä, mukaan lukien jakelukeittiöt on yhteensä kappaletta. Keittiöissä valmistetaan, lämmitetään tai jaetaan ruokaa ja/tai juomaa. Näistä on jakelukeittiöitä, joissa ei valmisteta ruokaa, vaan ne tulevat keittiöön valmiina. Ammattikeittiöt jaetaan toimialoittain seuraavasti: z Ravintolat, kahvilat, hotellit kpl, joista valmistuskeittiöitä z Henkilöstöravintolat kpl, joista valmistuskeittiöitä z Julkiset keittiöt kpl, joista valmistuskeittiöitä z Vuoden 2011 tutkimukseen verrattuna keittiöiden määrä on vähentynyt 565 kappaletta, joista julkisten keittiöiden määrä on laskenut vajaan 5 % ja valmistuskeittiöiden määrä lähes 7 %. Vuotuisten ruoka-annosten määrä on kuitenkin noussut vuoden miljoonasta annoksesta 904 miljoonaan annokseen. (Taloustutkimus Oy, HoReCa-rekisteri 2013) 17

18 Julkinen ruokapalvelu rakennemuutoksen kourissa Tiesitkö, että z Kunnat tarjoavat noin 411 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa z Yli 90 prosenttia julkisen ruokapalvelun tuottamista ruoka-annoksista tarjoillaan osana kuntien tukipalveluita, näistä koulu- ja oppilasruokailu merkittävimpänä z Valtiolla on omia valmistus- ja jakelukeittiöitä enää ainoastaan seurakunnissa, puolustusvoimissa ja vankiloissa. Puolustusvoimien ruokapalvelun tuottaa valtion 100 %:sesti omistama Leijona Catering. Ruokapalvelut vaikuttavat asiakkaiden, työyhteisön ja ympäristön hyvinvointiin ja näyttävät esimerkkiä kuluttajille. Valtion ja kuntien tekemien kaikkien hankintojen osuus on 19,4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Julkisten hankintojen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan yli henkilötyövuotta. Julkinen sektori käyttää vuosittain noin 350 miljoonaa euroa ruoan ja ruoan raaka-aineiden hankintaan, joka on 1 3 prosenttia kaikista hankinnoista. Tällä rahalla tarjoillaan julkisen puolen keittiöissä päivittäin noin 2 miljoonaa ateriaa, asiakaskuntana koulut, sairaalat, päiväkodit, puolustusvoimat sekä kuntien ja valtion virastot. Julkisissa ammattikeittiöissä on koettu suuri rakennemuutos viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuntien ruokapalvelua on tehostettu siirtymällä suuriin keskuskeittiöihin ja keskitettyihin elintarvikehankintoihin, minkä seurauksena valmistuskeittiöiden määrä on supistunut. Julkisen puolen rakennemuutos on nähtävissä mm. seuraavissa asioissa: z Tuotantokeittiöt ovat suurentuneet korvaten kuntien pienet, yksikkökohtaiset valmistuskeittiöt. z Valmistusmäärät ovat lisääntyneet vanhusten määrän lisääntymisen vuoksi (suuret ikäluokat). z Ruoanvalmistus on muuttunut käsityövaltaisesta toiminnasta teolliseksi prosessiksi, jossa yhdistellään komponentteja tarkan prosessikuvauksen mukaisesti. z Ruoanvalmistuksen ja suunnittelun avuksi on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia, mutta niillä ei pystytä raportoimaan lähi- tai luomutuotteiden käyttömääriä. z Erityisruokavalioiden ja etnisten ruokavalioiden määrä on lisääntynyt, joten entisen yhden ruokalistan sijaan valmistetaan monien rinnakkaisten ruokalistojen mukaiset ateriat. z Sesonkien näkyminen ruokalistalla on vähentynyt. z Keittiöhenkilöstön määrä on vähentynyt, mutta kuljetus- ja jakelutoiminta lisääntynyt ruokakuljetusten vuoksi. z Toimitaan tiukkojen kustannuspaineiden alla säästötoimien lisäännyttyä. z Säästötoimet kohdistuvat liian usein ensimmäisenä raaka-ainekustannusten leikkauksiin. 18

19 Tuontiruoka valtaa markkinat Julkisen sektorin tiukat budjetit ja hinnan korostunut merkitys ostoperusteena on johtanut siihen, että julkisella sektorilla tarjotaan tietyissä tuoteryhmissä runsaasti tuontiruokaa. Perinteisesti elintarviketuonnilla on täydennetty raaka-ainevalikoimaa niiltä osin, kun oma tuotanto ei riitä tai se ei ole ilmasto-olosuhteiden puolesta mahdollista. Nykyään tuontiruoan valinnan perusteena on useimmiten sen edullinen hinta. Esimerkiksi erilaisia hedelmiä tuodaan Suomeen runsaasti ulkomailta, vaikka kotimaisia marjojakin on tarjolla yllin kyllin. Myös tuoreen kalan tuontimäärät ovat kasvaneet huimasti. On helppo sanoa, että meillähän on järvet täynnä kalaa, miksi niitä ei käytetä. Suurin haaste siinä lienee kalastajien ja ammattikeittiöille sopivan jalostusasteen puute. Alla oleva taulukko kuvaa muutamien elintarvikeryhmien tuontimäärien huomattavaa kasvua viimeisen 10 vuoden aikana. Lähteet: Pellolta pöytään 2011, Elintarviketeollisuusliitto ry. ELINTARVIKKEIDEN TUONNIN KASVU TUOTE milj. tonnia Ruokaleipä 10,6 37, Tuore kala 35,0 149, Kalapakasteet 17,5 36, Liha* 84,8 234, Juusto 79,8 244, Perunapakasteet 9,7 24, Marjat, tuore 2,3 10, Marjapakasteet 15,7 40, Vihannespakasteet 15,3 30, Hillot 2,8 10, Hedelmät 183,5 280, Hedelmäsäilykkeet 32,0 71, Appelsiinimehu 26,9 36, * nauta, sika, siipikarja sekä muu liha ja eläimenosat Lähteet: Elintarvikkeiden tuonti 2000, 2005 ja , Elintarviketeollisuusliitto. Tike-Pellolta pöytään 2011/2012, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Copyright EkoCentria 19

20 Suositukset ohjaavat ammattikeittiöitä EU:n ja kansallisen tason suositusten sekä käytettävissä olevien resurssien lisäksi ammattikeittiöiden toimintaa ohjaavat useat suositukset. Suomalaiset ravitsemussuositukset: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset: Vuonna 2014 ravitsemusneuvottelukunta julkaisi suomalaiset ravitsemussuositukset, joissa on otettu huomioon viimeisimmät tiedot suomalaisten ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista sekä niiden vaikutuksista väestön terveyteen. Suosituksiin vaikuttavat myös oma ruokakulttuurimme ja elintarviketarjonta. Suositusten pohjana on käytetty vuonna 2013 julkaistuja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa on uutta ruokavalion kokonaisuuden ja terveyden välisen yhteyden esille tuominen. Ruokavalintojen tueksi on tehty uusi ruokakolmio ja lautasmalli. Ruokavalintoja on käsitelty myös kestävän kehityksen näkökulmasta ja niissä mainitaan ensimmäistä kertaa lähiruoka. Se tunnustetaan turvallisena ja paikallisia voimavaroja hyödyntävänä ruokana. Lisäksi käytettävissä ovat myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemat voimassa olevat Kouluruokailusuositus (2008) attachments/vrn/kouluruokailu_2008_kevyt_nettiin.pdf sekä niin kutsuttu sairaalaruokasuositus (Ravitsemushoito: Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin 2010) ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf Myös sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut oman toimenpidesuosituksensa joukkoruokailun kehittämiseksi, esim. Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa (2010) &name=DLFE pdf ja Lapsi, perhe ja ruoka (2004) pdf&title=lapsi perhe_ja_ruoka_fi.pdf 20

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Lähiruoka julkisissa keittiöissä

Lähiruoka julkisissa keittiöissä Lähiruoka julkisissa keittiöissä NAF kevätkokous Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Vastaamme kuntien ja valtion hankintayksiköiden kysymyksiin hankintalain soveltamisesta

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Verkostoitumispäivä Piikkiön Tuorlassa Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Varsinais-Suomen tuotannon osuus

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 SAGA ja Metsä Tissue Yksi maailman johtavista tiivispaperin valmistajista SAGA-valikoimaan kuuluvat korkealaatuiset leivin- ja ruoanlaittopaperit koti- ja ammattikeittiöihin

Lisätiedot

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä,

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, RUOKAKETJU Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, 20.1.2016 Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi Lähiruokakoordinaatio Turun yliopiston Brahea-keskus 8.12.2015 Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokaohjelman terveiset

Hallituksen lähiruokaohjelman terveiset Hallituksen lähiruokaohjelman terveiset Forssa 28.11.2012 Tiloilta pöytään - lähiruokaseminaari Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

MUISTIO. Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu

MUISTIO. Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu Joensuun KeHa-renkaan tapaaminen Aika: 22.1.2014 klo 12.00 15.00 Paikka: Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu Paikalla: Kalervo Laitinen, Luomutila Risto Laitinen Jorma Riikonen,

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi. Mikkeli

Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi. Mikkeli Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi Mikkeli 15.11.2016 Ruralia-instituutti / Hanna-Maija Väisänen www.helsinki.fi/ruralia 21.11.2016 1 Otsikkoja viime vuosilta Osasto / Henkilön

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Merja Lähdesmäki Seinäjoki 30.11.2016 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Lähi-Inno hankkeen esittely Innovaatiot mistä on kyse? Innovaatiot

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE POLVIJÄRVI Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE POLVIJÄRVI Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE POLVIJÄRVI 6.2.2014 Hanne Husso 6.2.2014 2 6.2.2014 3 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Suupohjan alueen kuntien elintarvikkeiden yhteishankintarengas. Paikallista ruokaa kuntakeittiöihin

Suupohjan alueen kuntien elintarvikkeiden yhteishankintarengas. Paikallista ruokaa kuntakeittiöihin Suupohjan alueen kuntien elintarvikkeiden yhteishankintarengas Paikallista ruokaa kuntakeittiöihin Yhteishankintarengas Suupohjan Yhteishankintarenkaaseen kuuluvat Kauhajoki, Teuva ja Isojoki Kauhajoelta

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Hyvinkää 18.5.2016 NYT-Tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanke Vienti 95,3 milj.e TUONTI 4,2 miljardia euroa Elintarvikkeiden

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot