Turun seudun kaupan palveluverkkoselvitys. Turun seudun kaupan palveluverkkoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun seudun kaupan palveluverkkoselvitys. Turun seudun kaupan palveluverkkoselvitys"

Transkriptio

1 Turun seudun kaupan palveluverkkoselvitys

2 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36, Turku) p. (02) ISBN Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos, lupa nro 366/MYY/05

3 2 Tiivistelmä Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centren tilaamassa selvityksessä tarkastellaan Turun seutukunnan kaupan palveluverkkoa: siinä tapahtuneita muutoksia, nykytilaa ja tulevia hankkeita. Selvitys pohjautuu osin vuonna 1997 tehtyyn ja vuonna 2000 päivitettyyn Turun kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitykseen, mutta on näitä aikaisempia selvityksiä laajempi niin tutkimusalueen kuin tarkasteltavien kaupan toimialojen suhteen. Tutkittavana oleva Turun seutukunta on 18 kunnan muodostama alue, jonka keskuskunta on Turku. Naantalista Raision kautta Turkuun ja Kaarinaan ulottuu yhtenäinen kaupunkimainen vyöhyke, jolle kauppa pääosin keskittyy. Ostovoiman kasvu ja kuluttajien tarpeiden erilaistuminen sekä tarjonnan ja valikoimien lisääntyminen leimaavat vähittäiskaupan muutosta. Suuret yksiköt ja ketjuuntuneet myymälät ovat olleet kaupan alan menestyjiä viime vuosina. Kauppa-asiat hoidetaan entistä useammin autolla. Turun seudulla kehitys on näkynyt hypermarket-konseptien menestyksenä ja kaupan hakeutumisena kaupunkikeskustojen ulkopuolelle. Kauppakeskus Myllyn avautuminen syksyllä 2001 toi alueen markkinoille aivan uudenlaisen ostopaikan. Väestö kasvaa Turun seutukunnassa etenkin Turun ympäryskunnissa. Väestö on kuitenkin lisääntynyt tasaisesti, joskin suhteellisesti hitaammin myös Turussa. Väestön lisääntyminen kehyskunnissa näkyy ostovoiman virtauksien voimistumisena: kehyskuntien ostovoima lisääntyy väestönkasvun myötä, mutta kaupan tarjonta keskittyy edelleen suurelta osin Turkuun, Raisioon ja Kaarinaan. Päivittäistavarakaupassa kunnat ovat omavaraisempia, mutta erikoistavaroissa valtaosa ostovoimasta suuntautuu keskuskuntiin. Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu on Turun seutukunnassa ollut selvästi valtakunnallisen tason yläpuolella, mutta heikompaa kuin Tampereen ja Helsingin seuduilla. Kasvu on toteutunut suurelta osin Turun ulkopuolella: Turun kasvu on jäänyt valtakunnallista tasoa heikommaksi, kun sen sijaan Raisio, Masku, Kaarina sekä Lieto ja Mynämäki ovat kasvaneet valta-

4 3 kunnallista tasoa nopeammin. Suurten erikoiskaupan keskittymien vaikutus näkyy varsinkin Raision ja Maskun kasvuluvuissa. Päivittäistavarakaupan verkosto alueella perustuu pitkälti kuntakeskuksiin. Kaupunkiseudulla tarjontaa on myös erilaisissa keskustan ulkopuolisissa keskittymissä ja hypermarket-keskuksissa. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus on hyvä. Erikoistavarakaupan tarjonta keskittyy kaupunkiseudulle. Kuntakeskuksissa erikoistavarakaupan tarjonta on hiipunut. Turun keskusta on vahvin erikoistavarakaupan tarjontakeskittymä, mutta myös Raision Mylly on merkittävä. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan alueista Myllyn läheisyyteen kehätien varrelle muodostumassa oleva alue on merkittävin. Vähittäiskaupan hankkeita on käsitelty kolmessa ryhmässä: päivittäistavara, erikoistavara ja tilaa vievä kauppa. Päivittäistavarakaupan hankkeet sijoittuvat pääosin nykyisen taajamarakenteen sisään alueille joissa väestöpohja on kasvanut. Erikoistavarakaupan hankkeista merkittävin on Skanssin aluekeskus, josta rakentuu itäisen kaupunkiseudun kauppakeskus. Tilaa vievän kaupan hankkeet keskittyvät voimakkaasti Ikean ympärille Raisioon kehätien varteen. Tästä alueesta on kasvamassa seudun merkittävin erikoiskaupan keskittymä, jolla on maakunnallista ja jopa sitäkin laajempaa vetovoimaa. Kaarinassa on suunnitteilla retail park - hanke, joka lisää huomattavasti erikoiskaupan tarjontaa kunnassa. Seutukunnan kehitys näyttää valoisalta. Kaupan hankkeita on paljon ja hankkeet sijoittuvat suhteellisen tasapainoisesti kaupunkiseudun itä- ja länsipuolille. Kaupunkiseudun kaupallinen vetovoima vahvistuu ja yliseudullinen merkitys korostuu. Turun keskusta on alueen vahvin moottori myös kaupallisesti. Keskustan elinvoimaisuus ei keskustan ulkopuolisten hankkeiden takia ole suoraan uhattuna, mutta myös keskustan on kehityttävä pysyäkseen kaupallisesti vetovoimaisena. Hyvää vauhtia kehitystyölle antavat suunnitteilla oleva Matkakeskus ja Wiklundin korttelin uudistussuunnitelmat. Keskustassa tapahtuvat kaupan hankkeet tasapainottavat tarjontatilannetta keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten ja ydinkeskustan välillä. Espoossa Kyösti Pätynen konsultti, KTM Mari Pitkäaho tutkija, KTM

5 4 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusalue Vähittäiskaupan muutostrendit Yleiset muutostekijät Kysynnän muutostekijät Tarjonnan muutostekijät Nousevat ja laskevat konseptit Vähittäiskaupan kehityspolkuja Turun seudulla Väestö ja ostovoima Nykyinen väestö Väestöennusteet Ostovoima ja ostovoiman virtaukset Vähittäiskaupan kulutusluvut ja vähittäiskaupan ostovoiman kasvu Päivittäistavarakaupan ostovoima ja sen virtaukset Erikoistavarakaupan ostovoima ja sen virtaukset Liikenne Liikenneverkko Liikennemäärät Liikenne-ennusteet Työmatkaliikenne Asiointiliikenne Vähittäiskauppa tutkimusalueella Tapahtuneet muutokset Vähittäiskaupan toimintaympäristön muutokset Hankkeiden seuranta Vähittäiskaupan liikevaihdon ja myynnin kehitys Vähittäiskaupan kehitys seutukunnassa Vähittäiskaupan myynti ja liikevaihdon kehitys alueen kunnissa Vähittäiskaupan kehitys Turun keskustassa Nykyinen kaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan verkosto...50

6 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Erikoistavarakaupan verkosto ja nykyiset palvelukeskittymät Vaikutusalueet Laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Tulevat vähittäiskaupan hankkeet Kaikki hankkeet Päivittäistavarakaupan hankkeet Erikoistavarakaupan hankkeet Tilaa vievän kaupan hankkeet Vähittäiskaupan näkymät Turun seudulla Kuntakeskukset Turku Raisio Kaarina Lieto Naantali Muut kuntakeskukset Muut kaupan keskittymät Kauppakeskukset Kaupan keskittymät Kaupallisesti kehittyvät ja taantuvat alueet Lähikauppojen rooli tulevaisuuden palveluverkossa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset kaupan kehitykseen Arvio seudun tulevasta kehityksestä Kirjallisuutta ja lähteitä...82 Liite 1 Kaupan sanastoa ja määritelmiä...83

7 6 Kuvaluettelo Kuva 1 Tutkimuksen tavoitteet ja käsittelyn eteneminen... 9 Kuva 2 Turun seutukunta...10 Kuva 3 Kaupan muutostekijät...11 Kuva 4 Kysynnän muutostekijät...13 Kuva 5 Tarjonnan muutostekijät...15 Kuva 6 Nousevia ja laskevia konsepteja vähittäiskaupassa...16 Kuva 7 Seutukunnan kuntien väestö vuoden 2005 lopussa...20 Kuva 8 Väestön sijoittuminen seutukunnan kunnissa...21 Kuva 9 Väestönkasvu alueella vuodesta 1999 vuoteen Kuva 10 Seutukunnan toteutunut väestönkasvu, Tilastokeskuksen ennuste vuodelta 2001 ja Tilastokeskuksen ennuste vuodelta Kuva 11 Seutukunnan toteutunut väestönkasvu ja ennuste vuoteen Kuva 12 Väestönkasvu kunnissa Kuva 13 Päivittäistavaran ostovoiman virtaukset prosentteina kunnan ostovoimasta...27 Kuva 14 Erikoistavaran ostovoiman virtaukset prosentteina kunnan ostovoimasta...28 Kuva 15 Tieverkon keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vuonna Kuva 16 Liikenneverkon varauksia maakuntakaavassa...31 Kuva 17 Liikennemäärät Turun seutukunnassa Kuva 18 Nykytilanteen keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät...32 Kuva 19 Vuoden 2030 keskimääräinen vuorokausiliikenne-ennuste...33 Kuva 20 Turussa työssä käyvien osuus kunnan työllisistä 2003 Turun työssäkäyntialueen kunnissa...34 Kuva 21 Turun seudun kehyskuntien työmatkat 2002 tieverkolle sijoitettuna...35 Kuva 22 Turkuun suuntautuvat työmatkat Kuva 23 Turkulaisten oman kunnan ulkopuolelle suuntautuvat työmatkat Kuva 24 Kulkumuodot eri keskuksiin Kuva 25 Vuoden 1997 kehitys- ja jatkosuunnittelukohteet...39 Kuva 26 Vähittäiskaupan liikevaihdon muutos vuodesta Kuva 27 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta Kuva 28 Vähittäiskaupan henkilöstön määrän muutos vuodesta Kuva 29 Vähittäiskaupan myynti kunnittain v Kuva 30 Vähittäiskaupan liikevaihto kunnissa asukasta kohden vuonna Kuva 31 Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu suurimmissa kunnissa Kuva 32 Vähittäiskaupan liikevaihto Turun keskustassa Kuva 33 Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu vuodesta 2000 Turun keskustassa ja koko Suomessa...49 Kuva 34 Kaupan työpaikkojen määrän muutos Kuva 35 Päivittäistavarakaupan verkosto Turun seudulla vuonna Kuva 36 Päivittäistavaramyymälöiden myyntitehokkuus myymälätyypeittäin...51 Kuva 37 Päivittäistavarakaupan verkoston saavutettavuus nykytilanteessa...52 Kuva 38 Erikoiskaupan myynti kunnissa Kuva 39 Erikoiskaupan verkosto Turun kaupunkiseudulla...55 Kuva 40 Tiedossa olevat vähittäiskaupan hankkeet tutkimusalueella...59 Kuva 43 Päivittäistavarakaupan hankkeet pinta-alan ja toteuttamisvaiheen mukaan...61 Kuva 44 Erikoistavarakaupan hankkeiden toteutuminen...63 Kuva 45 Erikoistavarakaupan hankkeet pinta-alan ja toteuttamisvaiheen mukaan...63 Kuva 47 Tilaa vievän kaupan hankkeet pinta-alan ja toteuttamisvaiheen mukaan...65 Kuva 48 Turun kaupallinen ydinkeskusta...68

8 7 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Väestönmuutos (%) seutukunnan kunnissa ja Taulukko 2 Vähittäiskaupan kulutusluvut euroa/henkilö 2004, 2015 ja Taulukko 3 Ostovoiman kasvu seutukunnassa vuodesta 2004 vuoteen Taulukko 4 Koko vähittäiskaupan ja eräiden toimialojen liikevaihdon kasvu suurimmissa kunnissa Taulukko 5 Asukkaiden määrä eri saavutettavuusvyöhykkeillä nykytilanteessa...53 Taulukko 6 Asukkaiden määrä eri saavutettavuusvyöhykkeillä päivittäistavarakaupan verkoston harventuessa...53 Taulukko 7 Laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve vuoteen 2030 mennessä...58 Taulukko 8 Tiedossa olevat vähittäiskaupan hankkeet tutkimusalueella...60 Taulukko 9 Päivittäistavarakaupan hankkeiden luokittelu ja kuvaus...62 Taulukko 10 Erikoistavarakaupan hankkeiden luokittelu ja kuvaus...64 Taulukko 11 Tilaa vievän kaupan hankkeiden luokittelu ja kuvaus...66

9 8 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat Käsillä oleva on yksi Kaupunkirakenteen kehityspiirteet Suomen suurilla kaupunkiseuduilla -hankkeessa (KARA) Turun seudulla tehtävistä erillisselvityksistä. KARA-hankkeen tavoitteena on: selkeyttää ja yhtenäistää kaupunkiseutujen rakenteellisia kehityspiirteitä koskevaa käsitteistöä, tuottaa mitattua ja jäsenneltyä tutkimustietoa Suomen suurten kaupunkien / kaupunkiseutujen rakenteellisista kehityspiirteistä, lisätä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja hallinnon välistä keskustelua ja vuorovaikutusta kaupunkirakenteen kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, tukea suurten kaupunkiseutujen rakennemalli- ja kehityskuvatyötä. osapuolten tapaustutkimukset ja niihin liittyvä tiedonvaihto, selvitykset suurten kaupunkiseutujen rakenteellisessa kehityksessä havaittavista yhtäläisyyksistä ja eroista, Suomessa tapahtuvan kehityksen vertailu ja arviointi kansainvälisen tutkimustiedon perusteella. Selvitysten pohjalta on tarkoitus laatia mm. Turun kaupunkiseudun toiminnallinen rakennemalli maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjaksi. Selvitystyö käynnistyi helmikuussa Työn edistymistä on valvonut ohjausryhmä, joka koostui Varsinais-Suomen liiton ja Turun seutukunnan kuntien edustajista. Osana työtä tehtiin haastatteluja kunnissa sekä kaupan toimijoiden parissa. Haastateltavina olivat Turun, Raision, Kaarinan, Liedon ja Naantalin kuntien edustajat lähinnä kaavoituksesta vastaavilta osastoilta sekä Turun Osuuskaupan, Keskon alueorganisaation ja Tradekan edustajat. Lisäksi tehtiin sähköpostitse kysely kaikille tutkimusalueen kunnille. Kyselyyn saatiin melko vähän tuloksia, mutta saadut vastaukset on pyritty huomioimaan raportissa. Hanketietoja on täydennetty Yleiskaavayhteistyöryhmän kokouksessa, jossa kuntien kaavoituksen edustajat olivat paikalla Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on luoda selkeä kuva seudun kaupallisesta palveluverkosta, kartoittaa kaupan hankkeet ja selvittää kaupan eri toimialojen roolit. Tavoitteisiin vastataan oheisen kaavion mukaisesti.

10 9 Tapahtunut kehitys muutokset edellisen palveluverkkoselvityksen jälkeen toteutuneet hankkeet Tuleva kehitys Nykytilanne Hankekartoitus: tiedossa oleva Kaupalliset palvelukeskittymät kauppakeskushankkeet seudullinen merkittävyys Vaikuttavuusarviot vaikutusalueet Laajuus- ja volyymiarviot Sektoritarkastelu Nykyisten ja suunniteltujen kaupan keskittymien luokittelu Eri sektorien rooli keskittymien ja niiden vaikutusalueiden muodostumisessa Näkymät Kehittyvät/ taantuvat alueet Lähikauppojen asema Kunta- ja palvelurakenteen muutosten arvioidut vaikutukset Kuva 1 Tutkimuksen tavoitteet ja käsittelyn eteneminen 1.3. Tutkimusalue Tutkimusalue on 18 kunnan muodostama Turun seutukunta, joka on asukasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin seutukunta Helsingin ja Tampereen seutukuntien jälkeen. Seutukuntaan kuuluvien kuntien lukumäärä on Suomen suurin, mikä kertoo alueelle ominaisesta pienestä kuntakoosta. Seutukunta laajenee vuoden 2007 alussa entisestään, kun Mietoisten ja Mynämäen kunnat yhdistyvät. Myös Auran kunta on kertonut halusta siirtyä Loimaan seutukunnasta Turun seutukuntaan. Mietoisia on tässä tutkimuksessa käsitelty osana tutkimusaluetta. Aura on mukana joissakin laskelmissa, koska se asiointisuuntautumiseltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan asettuu luontevasti osaksi tarkastelualuetta.

11 10 Mynämäki Mietoinen Nousiainen Vahto Aura Lemu Askainen Masku Rusko Turku Lieto Raisio Velkua Merimasku Naantali Rymättylä Kaarina Piikkiö Paimio Sauvo 0 10 kilometriä 20 Kuva 2 Turun seutukunta Entrecon Oy teki vuonna 1997 Turun kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvityksen Varsinais-Suomen liiton toimeksiannosta. Selvitys päivitettiin vuonna Nämä aiemmat selvitykset toimivat vertailukohtana nyt käsillä olevalle, laajemmin koko Turun seutua koskevalle selvitykselle. Vuoden 1997 selvitys painottui varsin vahvasti päivittäistavarakauppaan. Keskeisiä kysymyksiä tuolloin olivat varsinkin uusien hypermarkettien sijainnit. Niin ikään arvioitavina oli mahdollinen kaupan verkoston hajautuminen ja sen aiheuttamat uhkatekijät keskustojen kehittymiselle. Lähipalvelujen tulevaisuus ja pienten kuntakeskusten asema palveluverkossa oli ajankohtainen aihe niin kuin se on tälläkin hetkellä. Suurmyymäläverkoston ydinkysymyksiä olivat vuonna 1997 Itäportin kauppakeskus (Skanssi), Kupittaan Citymarket ja Itäharjun Prisma. Näistä kohteista Kupittaan Citymarket ja Itäharjun Prisma ovat vakiinnuttaneet asemansa, Skanssin kauppakeskus on vasta toteutumassa. Raision Haunisten alueen kaava oli vuonna 1997 olemassa, mutta selvityksessä uskottiin ja tavoitteena pidettiin tuolloin Raision keskustan voittavan hypermarket-keskuksen sijaintipaikkana. Kaikkiaan vuoden 1997 selvityksessä esitettiin 18 kehitys- ja jatkosuunnittelukohdetta, joiden kehittymistä seurataan ja kommentoidaan tässä selvityksessä.

12 11 2. Vähittäiskaupan muutostrendit 2.1. Yleiset muutostekijät Vähittäiskaupan muutoksessa syy-seuraussuhteet ovat kaksisuuntaisia: kysyntä muovaa tarjontaa ja tarjonta kysyntää. Muutostrendejä leimaa myös vastakohtaisuus: trendille löytyy aina vastatrendi eikä yhtä ainoaa muutoksen suuntaa voi nimetä. Kysynnän ja tarjonnan, kuluttajan ja kaupan lisäksi keskeinen muutostekijä kaupan kehittymisessä on myös julkinen ohjaus. Kaavoitus, maankäytön suunnittelu sekä kuntarakenne ja sen muutokset ovat kaikki kaupan muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. Erottamaton osa kaupan toimintaympäristöä ovat myös uudet teknologiat, jotka muokkaavat sekä kuluttajien käyttäytymistä että kaupan tarjontakanavia. Kaupan muutostekijöitä on havainnollistettu kuvassa 3. Toimintaympäristö KYSYNTÄ Kuluttaja TARJONTA Kauppa Uudet teknologiat JULKINEN OHJAUS Kaavoitus, maankäyttö, kuntarakenne ja sen muutokset Kuva 3 Maankäyttö, yhdyskuntarakenteen suunnittelu, maan arvon muodostuminen Kaupan muutostekijät Uudet teknologiat vaikuttavat niin kysyntään kuin tarjontaankin. Kuluttajille internet merkitsee toistaiseksi enemmän tapaa vertailla ja saada tietoa tuotteista kuin suoranaista ostokanaa, mutta todennäköistä on, että esim. äänitealalla internetistä muodostuu ajan mittaan todellinen vaihtoehtoinen jakelukanava. Internetin mahdollistama nopea tiedonvälitys lisää kuluttajien vaatimuksia kaupan valikoimia ja hintatasoa kohtaan. Vaikka Internet-kaupan

13 12 markkinaosuudet ovat kaikissa tuoteryhmissä varsin pieniä, on sen trendi ollut nouseva. Erityisesti erikoistavarakaupassa internet-kaupasta voi kehittyä merkittävä tarjontakanava. Selvää on, että ainakin perinteinen postimyyntikauppa tulee siirtymään pääosin nettiin. Internet-kaupan volyymin kasvaminen niin suureksi, että se vaikuttaisi merkittävästi perinteiseen kauppaan, tulee kuitenkin kestämään vuosia tai vuosikymmeniä. Nuorten, internetin käyttöön rutinoituneiden sukupolvien kasvaessa on luontevaa, että internetin käyttö ostokanavana tulee lisääntymään, mikäli tarjontamallit ovat kunnossa. Tarjontapuolella IT-teknologia mahdollistaa tehokkaamman logistiikan ja hankinnan suoraviivaistamisen. Tämä on eduksi etenkin suurimmille toimijoille. Toisaalta pienet myymälät ja yrittäjät pystyvät uuden teknologian avulla toimimaan joustavammin ja tehokkaammin sekä ulottamaan hankintaketjunsa kauemmaksi. Riskinä on, että kuluttajat hoitavat maahantuonnin itse. Teknologian kehittyessä on mahdollista, että esimerkiksi kauppojen automatisoituminen yleistyy. Kehittyneet tietojärjestelmät lisäävät tiedon määrää sekä asiakkaiden että kaupan päässä. Lisääntynyt tieto mahdollistaa kaupalle entistä tehokkaamman markkinoinnin ja palvelun räätälöinnin paremmin paikallisille markkinoille ja jopa yksittäisille kuluttajille. Kuluttajien lisääntynyt tieto puolestaan näkyy entistä suurempina vaatimuksina ja korostaa asiantuntevan myymälähenkilökunnan roolia. Julkisen ohjauksen ja kaupan suhde on usein ristiriitainen. Kaavoituksella pyritään tukemaan eheää yhdyskuntarakennetta ja elinvoimaisia kaupunkikeskustoja sekä takaamaan kaupan palvelujen saavutettavuus kaikille väestöryhmille. Kauppa on kuitenkin varsin taitava löytämään keinoja kiertää ohjausvaikutusta silloin, kun sen intresseissä on rakentaa alueelle, jota kaavoittaja ei ole suunnitellut kaupan käyttöön. Vastaavasti kunnissa usein suhtaudutaan myönteisesti uusiin kaupan hankkeisiin ja hanke halutaan kuntaan, vaikka kaava ei hanketta tukisikaan. Kaupan ja kaavoituksen keskeinen ristiriitatekijä on erilainen aikakäsitys: kaavoja tehdään hyvin pitkille ajanjaksoille ja kaavaprosessit ovat valituskierroksineen hitaita, kaupan investointipäätökset ja -halut tyypillisesti nopeampia. Kaupan piirissä toivotaan usein sääntelyn purkamista tai vähentämistä elinkeinonvapauden ja kaupan kilpailu- ja kehitysmahdollisuuksien turvaamiseksi. Kaupan merkittävä rooli yhdyskuntarakenteessa ja keskusten elinvoimaisuuden ylläpitämisessä taas puoltaa kaupan sijoittumisen julkisen ohjauksen tarpeellisuutta. Käynnistymässä on ympäristöministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama tutkimushanke, jossa selvitetään sääntelyn vaikutuksia palveluverkon kehityksen, kauppapalveluiden saavutettavuuteen ja eri myymälätyyppien kilpailutilanteeseen. Kuntarakenne on vahvasti kaupan sijoittumista ohjaava tekijä. Kuntien kaavoitusmonopoli mahdollistaa kaupan sijoittamisen ja sijoittumisen jopa maakuntakaavassa osoitettujen kaupan alueiden ulkopuolelle. Useissa suomalaisissa kasvukeskuksissa on nähtävissä suuntaus, jossa erityisesti tilaa vievä kauppa sijoittuu kehyskuntiin. Osasyynä tässä kehityksessä on luonnollisesti tilan tarve, mutta merkittävänä tekijänä on myös pienten kehyskuntien aktiivinen toiminta kaupan houkuttelemisessa sekä kaavoitusprosessien nopeus. Kuntien välinen

14 13 kilpailu vähittäiskaupan yksiköistä voi pahimmillaan olla yhtenä osatekijänä yhdyskuntarakenteen sirpaloitumisessa sekä kaupan ylikapasiteetin rakentamisessa Kysynnän muutostekijät Kysynnän muutostekijöitä on hahmoteltu kuvassa 4. Muutostekijät on ryhmitelty kasvavaan ostovoimaan liittyviksi sekä erilaistuvista tarpeista juontuviksi. Eettinen kuluttaminen Kasvava vaatimustaso Erikoistuotteiden kysyntä Kasvava ostovoima Merkkituotteet Halu säästää aikaa Palvelut Kaikki yhdellä kertaa Puolivalmisteet Internetostaminen Luomu Luksus Räätälöidyt ratkaisut Uudet kulutuskohteet Ravintolat Harrastukset 3G, IT, netti jne. Matkustaminen Yhdyskuntarakenteen hajautuminen (Esi)kaupungistu minen jatkuu Muutokset sosiodemografioissa Erilaistuvat tarpeet Kuluttajasegmenttien sirpaloituminen, kulutuskäyttäytymisen moninaisuus Ostokriteerit vaihtelevat Maahanmuuttajat Vähemmän lapsia Pienenevät ikäluokat Pienet taloudet Aiempaa varakkaammat eläkeläiset Eläkeläisten määrä kasvaa Enemmän vapaaaikaa Arki- ja viikonloppuostamisen eriytyminen Hinnan merkitys vaihtelee Kuva 4 Kysynnän muutostekijät Kasvava ostovoima kumpuaa viime kädessä yleisestä talouskasvusta. Ansiotason nousu johtaa suurempaan käytettävissä olevaan tuloon, josta valtaosa ohjautuu kulutukseen. Kasvava ostovoima kasvattaa kuluttajan vaatimustasoa. Kun on varaa kuluttaa, on myös varaa erikoistuotteisiin, kuten luomuun ja merkkituotteisiin. Tältä osin ostovoiman kasvu on kaupalle suuri mahdollisuus. Toisaalta yhä useammat uudet kulutuskohteet kilpailevat perinteisen vähittäiskaupan kanssa kasvavasta ostovoimasta. Esimerkiksi matkailu, harrastukset, ravintola, kulttuuri, tietokoneet ja erilaiset palvelut vievät yhä suuremman siivun kuluttajin tuloista. Tavaroiden osuus menoista pienenee, palvelujen kasvaa; esimerkiksi ruokaa ostetaan enemmän ravintoloista, vähemmän kaupoista. Ostovoiman kasvu edellyttää kuluttajalta usein entistä suurempaa työpanosta, mikä tarkoittaa vapaa-ajan vähenemistä. Tämä johtaa haluun säästää aikaa: erilaisten palvelujen ostaminen yleistyy ja päivittäistavarakaupassa puolivalmisteiden suosi jatkuu ja vahvistuu.

15 14 Internet-kauppa voisi osaltaan olla tarjoamassa ratkaisuja kiireisten kuluttajien arkeen. Ajansäästöä on myös halu ostaa kaikki kerralla, vaikka sitten valikoimista ja tunnelmasta hiukan tinkien. Arjen ostosmatkat suuntautunevat jatkossakin usein hypermarketteihin, joissa laajan päivittäistavaravalikoiman lisäksi on mahdollista ostaa myös monenlaista erikoistavaraa. Myös sosiodemografioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kuluttajien tarpeiden erilaistumiseen. Ikääntyvät taloudet, yksinasuvien taloudet, pienenevät ikäluokat ja lapsien määrän vähentyminen sekä lasten saaminen entistä vanhempana vaikuttavat kaikki osaltaan myös kulutustottumuksiin samoin kuin maahanmuuttajien määrän kasvu. Talouksien pienenevä keskikoko tarkoittaa talouksien määrän kasvua, mikä näkyy erityisesti kestokulutushyödykkeiden markkinoiden kasvuna. Talouksien lukumäärän kasvu merkitsee mm. aiempaa useampia asuntolainoja, jääkaappeja ja pesukoneita, mikä tarkoittaa kasvavia markkinoita varsinkin kestokulutushyödykkeille. Sosiodemografisiksi muutoksi voidaan katsoa myös asumiseen liittyvät muutokset: asumisväljyys kasvaa ja yhdyskuntarakenne hajaantuu kun pientaloasutus leviää yhä kauemmas kasvukeskusten reuna-alueille. Kehyskuntiin muuttavista suuri osa pendelöi omalla autolla kaupunkiseudulle, mikä lisää auton käyttöä myös asiointimatkoilla. Työmatkoihin voidaan myös yhdistää asiointeja aiempaa kauempana kotoa sijaitseviin kohteisiin. Vähittäiskaupan keinoja vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja haluihin käsitellään seuraavassa luvussa Tarjonnan muutostekijät Tarjonnan keskeiset muutostekijät on hahmoteltu kuvaan 5. Muutostekijöiden pääryhmät on jaoteltu valikoimiin ja tarjontatapoihin liittyviksi, mutta ne liittyvät usein toisiinsa erottamattomasti. Tarjonnan lisääntyminen on yleistrendi. Myös yksikkökoko kasvaa edelleen, mutta myös pienten, erikoistuneiden liikkeiden määrä kasvaa. Kauppa pyrkii vastaamaan kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja kasvavan ostovoiman tuomaan vaatimustason nousuun ensinnäkin laajemmilla valikoimilla. Laajemmat valikoimat tarkoittavat pieniä, erikoistuneita yksiköitä, kuten gourmet-raaka-aineita myyviä ruokakauppoja, luksusvaatemerkkeihin keskittyneitä myymälöitä tai jonkin alan harrastajia palvelevia erikoisliikkeitä. Toisaalta laajemmat valikoimat tarkoittavat myös ennen kaikkea entistä suurempia yksiköitä: kansainvälisiä erikoiskaupan ketjuja, hypermarketteja ja kaupan keskittymiä. Tyypillinen trendi on, että yhä suuremmat yksiköt hakeutuvat yhä pienemmille markkinoille. Hypermarket- ja halpatavarataloketjuissa on jo nähtävissä näiden konseptien leviäminen aiempaa pienempinä yksikköinä entistä pienemmille markkina-alueille. Uusi myymälä saattaa olla pieni muihin hypermarketteihin verrattuna, mutta alueellaan kuitenkin se suurin yksikkö. Väliinputoajia ovat keskikoon myymälät. Laajempia valikoimia tuodaan kuluttajille myös uudentyyppisten hybridimyymälöiden kautta: ravintolan yhteydessä voi olla keittiövälinekauppa tai keittiövälinekaupassa ravintola. Varsinkin kauppa ja palvelut lähentyvät. Internet ja muut uudet viestintäkeinot mahdollistavat yhä useammille toimijoille tavaroiden tuottamisen mistä tahansa ja myös pienissä

16 15 erissä. Kärjistetysti tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kaikki myyvät kaikkea ; perinteiset toimialarajat hämärtyvät. Jo nykyisin on nähtävissä, että rautakaupat myyvät huomattavia määriä makeisia, huonekalukaupat myyvät polkupyöriä ja esimerkiksi Lidlin käyttötavarapuolella voi myynnissä olla yhtä hyvin golf-settejä kuin hevosten lisärehuja. Valikoimat myös muuttuvat yhä nopeammin ja asiakkaalle räätälöityjä ratkaisuja nähdään entistä useammin. Gourmet Erikoistuneet Lifestyle Pienet yksiköt Ravintola-eineskauppa, kännykät ja kulta, huonekalut ja polkupyörät jne. Esim. S-pankki Hybridimyymälät Luksus Harrastukset Laajemmat valikoimat Kaikki myyvät kaikkea, erikoistavaraerät myymälöissä (Lidlin tyyliin) Kansainväliset ketjut Suuret yksiköt Pienet suuret yksiköt yhä pienemmille markkinoille (esim. hypermarket) Kaupan keskittymät Tuotelaajennukset Tuoteperheet Paketointi Ideapark Kekseliäämmät toimintatavat Kaupan ja palveluiden yhdistäminen Elämykset Vantaa/ Jumbon alue Viihde ja kauppa E-kauppa Uudet tarjontatavat Tyypillisesti ulkomaiset ketjut Category killer -ketjut Toys R Us Ikea Tuotteiden ja myymälöiden paketointi Muuttavat toimintatavoillaan koko toimialan logiikkaa Bauhaus Kansainvälistyminen Joustavammat toimitusketjut Avaimet käteen toimitukset esim. kaikki reseptin tarvikkeet yhdessä, tai minikasvihuone multineen, kasveineen, ruukkuineen jne. Tiukempi konseptiohjaus Kuva 5 Tarjonnan muutostekijät Uudet tarjontatavat tarkoittavat uusia myymälätyyppejä sekä uudenlaista ajattelua entisen kaltaisissa myymälöissä. Konkreettisimpia uusista tarjontatavoista ovat internet-kauppa ja ulkomaiset category killer ketjut. Internet-kaupan yleistymisen ehtona on nykyistä joustavampien toimitusketjujen ja kekseliäämpien toimintatapojen muodostuminen. Category killer ketjut ovat tyypillisesti suuria ulkomaisia ketjuja, jotka muuttavat toimintatavoillaan koko toimialan logiikkaa. Vaikutus on usein positiivinen koko toimialaan: tyyppiesimerkkinä Ikea, jonka sanotaan nostaneen merkittävästi myös muuta huonekalu- ja sisustuskauppaa. Category killer termillä voidaan tarkoittaa myös toimijaa, jonka valikoima on niin laaja, että se ylittää perinteisten toimialojen rajat. Esimerkiksi Bauhaus myy perinteisen rautakauppatavaran lisäksi merkittävissä määrin myös puutarha- ja sisustustavaraa sekä jopa aihepiiriä sivuavia kirjoja. Toinen ulkomaalainen Category killeriksi luokiteltava ketju,

17 16 Plantagen myy puutarhatuotteiden lisäksi perinteisemmin rautakauppaan kuuluneita tuotteita kuten koneita, työkaluja ja puutarhakalusteita. Yleisempiä trendejä tarjonnan muutoksessa on paljon puhuttu viihteen ja kaupan yhdistyminen sekä elämyksellisyys, jota vähittäiskauppa alkaa tavoitella. Pelkistetysti tämä on kaupan ja palveluiden yhdistämistä niin, että muodostuu vapaa-ajan keskuksia, joissa ostosten teon lisäksi viihdytään ja vietetään aikaa. Tuotteita ja myymälöitä paketoidaan entistä kekseliäämmin. Tämä voi tarkoittaa myymälöiden entistä tarkempaa ketjuohjausta ja stailausta tai erilaisia avaimet käteen toimituksia ja paketteja. Keittiökalusteiden myyjät myyvät asennuspalveluja ja taimikauppiaat valmiita perennapenkkejä kasveineen. Kiireinen ja varakas kuluttaja arvostaa valmista pakettia. Kaupan omat merkit lisääntyvät edelleen ja niitä tullaan näkemään myös erikoistavaroissa. Saksalainen postimyynti- ja verkkokauppa Quelle on ilmoittanut tulostaan Suomen markkinoille ja tavoitteena on saavuttaa markkinaosuuksia verkkokaupassa nimenomaan valkoisen linjan kodinkoneissa ketjun omilla merkeillä Nousevat ja laskevat konseptit Kysynnän ja tarjonnan muutostrendien pohjalta on mahdollista tunnistaa ja luokitella vähittäiskaupan konsepteja, jotka menestyvät jatkossakin ja toisaalta niitä konsepteja, joilla ei ole menestymisen edellytyksiä. Suuret yksiköt jatkavat menestystään. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa hypermarket-konsepteja sovitetaan yhä pienemmille markkina-alueille. Kuluttajakäyttäytymisen erilaistuminen luo tilaa hyvin erityyppisille ketjuille (kallis halpa, pieni suuri). Kaupan keskittyminen tietyille alueille jatkuu, sillä kuluttajat arvostavat helposti saavutettavia ja laajan valikoiman tarjoavia kauppapaikkoja. Konseptit erilaistuvat ja polarisoituvat: syntyy esim. hyvin suuria ja hyvin pieniä myymälöitä. Kuvassa 6 on esitetty nousevia ja laskevia konsepteja. Nousijat Laskijat Hypermarketit Halpatavaratalot Nopeat lähikaupat Liikennepalvelut Kauppakeskukset Nettikauppa Ketjut Erikoistujat Kansainväliset Keskisuuret pt-kaupat Yksittäismyymälät Korttelikaupat Yleiskonseptit Yleiskonseptit Paikalliset Paikalliset Kuva 6 Nousevia ja laskevia konsepteja vähittäiskaupassa Yhteisenä nimittäjänä laskevilla konsepteilla on ketjuttomuus. Ketjujen ulkopuolella toimiminen onnistuu tulevaisuudessa vain erittäin erikoistuneilta myymälöiltä. Toisaalta monet ketjut epäonnistuvat. Epäonnistuneita ketjulanseerauksia tapahtuu niin kansainvälisille yri-

18 17 tyksille Suomessa kuin suomalaisille yrityksille ulkomailla. Myös suomalaisten yritysten uusista ketjuista osa kaatuu. Parhaiten kansainvälisen logistiikan hallitsevat suuret ketjut menestyvät ja kansainvälistymistä yrittävistä ja mittakaavaetuja etsivistä ketjuista monet tulevat kaatumaan. Epäonnistumisia ja yritysostoja tapahtuu edelleen lähivuosina. Yksittäisten, ketjujen ulkopuolisten liikkeiden markkinaosuudet laskevat, mutta lasku tasoittuu. Erityisaloille ja matalan katteen toimijoille riittää markkinoita suurten ketjujen ulkopuolella. IT mahdollistaa kansainvälisen ostotoiminnan pienillekin yrityksille. Vahvaksi voi osoittautua konsepti, jossa yhdistetään verkkokauppa ja perinteiset myymälät. Ehkä ensimmäinen suomalainen esimerkki tästä on Verkkokauppa.com, joka on kasvanut voimakkaasti lippulaivamyymälöiden ja tehokkaan verkkokaupan yhdistelmällä. Myös internet-kaupan osuus arkipäiväistyy: erityisesti hyvin erikoistuneille erikoiskaupoille internetmyynti on itsestäänselvyys, joka laajentaa markkina-aluetta ja korvaa postimyyntiä. Tilaa vievä kauppa on viime vuosina laajentunut voimakkaasti ja se on ollut myynniltään erittäin vahvasti kasvava toimiala. Osaltaan tilaa vievän kaupan kiivasta investointitahtia on selittänyt kaavoitus, jolla on luotu erityisiä tilaa vievän kaupan alueita. Nykyisin nähtävissä oleva trendi on, että tilaa vievän kaupan konseptit lähentyvät tuotevalikoimaltaan perinteistä keskustahakuista erikoiskauppaa. Tiivistäen voisi todeta, että tilaa vievä kauppa on muotoutumassa toimialaksi, jossa isoissa yksiköissä myydään paljon pientä tavaraa. Alkuperäinen ajatus myyntiartikkeleiden tilaa vievästä luonteesta on muuttumassa laajan valikoiman tilaa vieväksi luonteeksi. Päivittäistavarakaupan puolella keskisuuret supermarket-konseptit ovat jääneet väliinputoajiksi suurten hypermarkettien ja pitkän aukiolon lähikauppojen välille. Alle 400 neliön myymälät ovat hyötyneet aukiololainsäädännöstä, joka mahdollistaa niille sunnuntaiaukiolon. Aukiololainsäädännön mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa tulee lähikauppojen yksikkökoko todennäköisesti kasvamaan. Riskinä on, että verkosto alkaa jälleen harventua, jos myös sunnuntaisin ostokset tehdään suurissa hypermarketeissa. Pienten myymälöiden etuna säilyy kuitenkin nopea asiointi, jolla ne selvästi erottuvat varsinkin hypermarket-kokoluokan myymälöistä. Nykyisten hyvin toimivien lähikauppakonseptien (esim. Siwa) menestys perustuu hyviin liikepaikkoihin ja kustannustehokkaaseen toimintaan sekä helppoon ja nopeaan asiointiin. Sunnuntaiaukiolon merkitys ei ole ratkaiseva Vähittäiskaupan kehityspolkuja Turun seudulla Seuraavassa on lueteltu kaupan kehitystä kuvaavia seikkoja. Luettelon pohjana on vuoden 1997 raportissa luetellut kehityspolut vuoteen 2020, joita on tässä täydennetty ja kommentoitu nykytilanne huomioiden. Kaupan yleinen kehitys: Myymäläkoko kasvaa sekä päivittäis- että erikoistavarakaupassa. Erityisesti tilaa vievän kaupan (rautakauppa, huonekalut) myymäläkoko kasvanut voimakkaasti ja kasvaa edelleen. Valikoimat monipuolistuvat. Suuremmat yksikkökoot mahdollistavat suuremmat valikoimat. Tehokas logistiikka mahdollistaa laajemmat valikoimat myös pienempiin myymälöihin.

19 18 Kaupallinen painopiste on siirtynyt länteen ja kehätien varrelle Myllyn imussa. Tulevaisuudessa yhtenäinen kauppavyöhyke Mylly-Kuninkoja-Länsikeskus? Pitkällä aikavälillä itä nousee, uudisrakentamisen painopiste siirtyy itään, vaikka lännen olemassa oleva tarjonta on laajempaa. Ulkomaiset ketjut etabloituvat Turun seudulle. Pt-kaupassa toistaiseksi vain Lidl, erikoistavarassa enemmän: Bauhaus, Plantagen,IKEA, H&M, Toys R' Us, OnOff, Gigantti, Mango, Sportland, Stadium, Etam, Brothers, P. O. P. Kilpailu pitää laadun korkeana ja hintatason alhaisena. Hintakilpailu on vaikuttanut etenkin pt-kauppaan ja sen mainontaan. Myös erikoiskaupassa tehokkaat ulkomaiset ketjut ovat vaikuttaneet muidenkin hinnoitteluun. Suomalaisittain Cassa, Budget Sport ulkomaisista mm. muotikaupan ketjut, IKEA; Plantagen Internetin hyväksikäyttö ostamisessa yleistyy. Muutos on luultua hitaampaa, mutta internetin merkitys tiedon jakelussa on korostunut. Verkkokaupassa erikoiskauppa yleistyy ennen pt-kauppaa. Verkkokaupan ja perinteisen myymäläketjun yhdistäminen on toimiva konsepti (Verkkokauppa.com). Yleistyminen edellyttää joustavamman ja edullisemman nettiostosten jakelukanavan kehittymistä. Kaupan omistus keskittyy. Ulkomaiset ketjut laajentuvat Suomeen yritysostoin, kotimaassakin omistus keskittyy (esim. Tokmannin aggressiivinen kasvu yritysostoin, erittäin keskittynyt pt-kauppa) Päivittäistavarakauppa Pt-kaupassa hypermarket-konsepti jatkaa vahvana, hypereitä yhä pienemmille markkinoille myös pienempiä hypereitä. Myös pienet yksiköt menestyvät, laskevia konsepteja ovat edelleen keskikokoiset supermarketit. Alle 400-neliöisten pt-kauppojen yksi menestyksen salaisuus on ollut vapaa sunnuntaiaukiolo. Mahdollinen lainsäädännön muutos voi muuttaa tilannetta. Myymäläverkoston harvenemisvauhti hidastuu selvästi eikä pt-verkosto enää oleellisesti kutistu. Kaupunkiseudulla myymäläverkosto voi jopa tihentyä. Liikennemyymälät ja nopean asioinnin lähikaupat täydentävät suurten myymälöiden verkkoa. Uudet lähimyymäläkonseptit kehittyvät voimakkaasti. Liikenneasemat menestyvät, keskustojen convenience stor 1 e -tyyppisten menestys on ollut heikompaa. Kaupunkien lähikaupat menestyvät, jos asukaspohjaa on riittävästi ja saavutettavuus on hyvä. Maaseudun lähikauppojen paikkaa täyttävät usein liikennemyymälät, jotka kuitenkin edellyttävät vilkasta liikennettä. Ulkomainen toimija voisi tulla markkinoille convenience store -konseptilla (esim. 7-Eleven), mikäli logistiikka pystytään hoitamaan tehokkaasti. Aukiololainsäädännön vapautuminen muuttaisi markkinatilannetta vähemmän edulliseksi pienille konsepteille. Erikoistavarakauppa Myymäläverkosto harvenee. Erikoiskauppa hiipuu kutistuvilla markkina-alueilla ja suurten erikoiskaupan keskittymien vaikutusalueiden reunamilla. Ostosmatkat pitenevät. Kauppa keskittyy ja asutus hajaantuu matkat pitenevät 1 Convenience Storella tarkoitetaan laajana aukiolon kioskityyppistä myymälää, jossa on päivittäistavarakaupan valikoiman lisäksi muitakin palveluita (esim. Posti, veikkauspiste) ja esim. pikaruokamyyntiä sekä laaja einestarjonta. Lähinnä tätä konseptia Suomessa oli Keskon K-Pikkolo, jota kuitenkin ollaan nyt lopettamassa. Ehkä tunnetuin kansainvälinen convenience store ketju on 7-Eleven.

20 19 Kaupan alueellinen keskittyminen (klusterit) jatkuu. Erikoiskauppa ja varsinkin tilaa vievä kauppa hakeutuvat lähelle toisiaan. Esim. Hauninen-Kuninkojan alueen "kärpäspaperinauha". Ydinkeskustan kaupallisessa roolissa vahvistuvat seuraavat avainsanat: erikoiskauppa ja -palvelut, viihde, kulttuuri, kaupunkilaisten olohuone, kohtauspaikka. Kävelykatu, jokirannat, Hansan yhteismarkkinointi korostavat tätä. Toisaalta viihdettä ja oleskelua viedään muualla yhä enemmän myös ostoskeskuksiin (Vantaan Jumbon välittömään läheisyyteen on valmistumassa mm. kylpylä, elokuvateatterit, yökerhoja ja hotelli, Espoossa Selloon on tulossa elokuvateatteri ja kauppakeskuksen läheisyyteen kaavaillaan viihdekeskusta, jossa mm. surffaus- ja laskettelumahdollisuudet sisätiloissa)

Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys

Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys 11.1.2007 Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys 2 Yhteenveto Tässä Rovaniemen kaupungin tilaamassa selvityksessä tarkastellaan Rovaniemen kaupan palveluverkkoa: siinä tapahtuneita muutoksia,

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti)

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Keskustan kehittämisilta 28.04.2004 Vallitsevia trendejä: uudet liikeideat ja toimintatavat elämysten

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS JALANKULKUKAUPUNGIN SUUNNITTELUPERIAATTEET KUMPPANUUSFOORUMI 16.2.2017 EERO SALMINEN, RAMBOLL FINLAND OY PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ASIOINTIMATKAT Suomalaiset kotitaloudet

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Kaupan näkymät

Kaupan näkymät Kaupan näkymät 2018 2019 Liikevaihto- ja työllisyysnäkymät Joitakin poimintoja Kaupan näkymistä Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 29.10.2013 EERO SALMINEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Vetovoimamallinnuksen teoreettinen tausta

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1 50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Tutkittua tosiasiaa ja vahvaa faktaa keskustakaupasta Turussa

Tutkittua tosiasiaa ja vahvaa faktaa keskustakaupasta Turussa Tutkittua tosiasiaa ja vahvaa faktaa keskustakaupasta Turussa professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Turun keskustakaupan ilta 12.10.2004 Mylly projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Mylly-projekti. Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006

Mylly-projekti. Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006 Mylly-projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006 Turun kauppakorkeakoulu/markkinoinnin laitos, => johtoryhmä: Heli Marjanen, Jorma Taina, Timo Toivonen päärahoittajat: Liikesivistysrahasto,

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Kauppakeskus Myllyn vaikutukset Turun vähittäiskauppaan

Kauppakeskus Myllyn vaikutukset Turun vähittäiskauppaan Kauppakeskus Myllyn vaikutukset Turun vähittäiskauppaan professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Kaupan tutkimuspäivä tutkimustietoa erikoiskaupasta Allergiatalon auditorio 20.01.2005 kuluttajakäyttäytymisen

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 2015 MIKKO HELANDER

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 2015 MIKKO HELANDER PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 2015 MIKKO HELANDER 4.4.2016 KESKON TOIMIALAT Päivittäistavarakauppa Suomi Kespro Venäjä Rauta- ja erikoiskauppa Rauta- ja sisustuskauppa Huonekalukauppa Vapaa-ajankauppa Maatalous-

Lisätiedot

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 2015

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 2015 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 2015 MIKKO HELANDER 4.4.2016 KESKON TOIMIALAT Päivittäistavarakauppa Suomi Kespro Venäjä Rauta- ja erikoiskauppa Rauta- ja sisustuskauppa Huonekalukauppa Vapaa-ajankauppa Maatalous-

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot