AMMATILLINEN KOULUTUS Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLINEN KOULUTUS 2010. Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus"

Transkriptio

1 1 Veikko Autio, Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Leena Koski, Jukka Lehtinen, Seppo Montén, Ulla Taipale, Anneli Vasara AMMATILLINEN KOULUTUS 2010 Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 -ohjelma OPETUSHALLITUS 1999

2 2 Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja opetusministeriön tuella. Opetushallitus ISBN muutettu painos Heinäkuu Hakapaino Oy, Helsinki.

3 3 SISÄLLYS SAATESANAT...6 JOHDANTO...7 TIIVISTELMÄ...9 SAMMANDRAG...13 SUMMARY...17 OSA I TYÖVOIMAN TARVE VUONNA 2010 JA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MITOITUS TAUSTAA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITYS JA MUUTOKSET PROJEKTIN TAVOITTEET ENNAKOINTIMENETELMÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄT TOIMIALOITTAIN VUOSINA JA ENNUSTE VUOSILLE 2004 JA KANSANTALOUDEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS...33 Työvoiman kysyntä ja tarjonta...33 Toimialakohtainen kehitys TYÖLLISTEN MÄÄRÄT TOIMIALOITTAIN...39 Maatalous...39 Metsätalous...41 Metsäteollisuus...43 Metallituotteiden valmistus...44 Koneiden valmistus...45 Sähköteknisten tuotteiden valmistus...47 Kulkuneuvojen valmistus...48 Instrumenttien yms. valmistus...49 Muu metalliteollisuus...51 Muu teollisuus (elintarvike, tekstiili ja vaatetus, kemia, energia)...52 Rakennustoiminta...54 Kauppa...55 Liikenne...57 Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta...58 Julkinen hallinto, maanpuolustus ja yleinen turvallisuus...60 Puhtaanapito...61 Opetus ja tutkimus...62 Terveydenhuolto...64 Sosiaalihuolto...65 Järjestötoiminta...67 Kulttuuritoiminta...68 Kotitalouksien käyttämät palvelut...70

4 4 4 UUDEN TYÖVOIMAN TARVE AMMATTIRYHMITTÄIN VUOTEEN 2010 MENNESSÄ...72 Ammattirakenteen kehitys ja ennakoitu muutos Poistuma...76 Uuden työvoiman tarve MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ...78 Maatalous- ja karjanhoitotyö...79 Puutarha- ja puistotyö...81 Kala-, turkis- ja porotaloustyö...83 Metsätyö TEOLLINEN TYÖ...88 Elintarviketyö...88 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyö...90 Metallityö...93 Koneenasentajat...95 Työkoneiden käyttäjät...97 Puutyö...99 Kemiallinen prosessityö Sähkötyö Graafinen työ Ahtaus- ja varastotyö Muu teollinen työ RAKENNUSTYÖ Talonrakennustyö Putkityö Maalaustyö Muu rakennustyö LIIKENNETYÖ Maaliikennetyö Vesiliikennetyö POSTITYÖ TUOTANNON JA LIIKENTEEN JOHTO- JA ASIANTUNTIJATYÖ Maa- ja metsätalouden työnjohto Tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyö Tekniikan työnjohto- ja asiantuntijatyö Liikenteen johtotyö PALVELUTYÖ Kiinteistötyö Siivoustyö Pesula- ja muu palvelutyö Myyntityö Ravintolapalvelutyö Matkapalvelutyö TOIMISTOTYÖ Toimistotyö Kirjanpito- ja kassanhoitotyö TALOUDEN JA HALLINNON JOHTO- JA ASIANTUNTIJATYÖ Julkisen ja yksityisen sektorin johtotyö Markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijat Lakiasiantuntijat Luonnontieteellinen sekä maa- ja metsätalouden asiantuntijatyö Muu asiantuntijatyö HOITOTYÖ Lääkärit...161

5 5 Sairaanhoitajat, terveydenhuollon tekninen henkilöstö ja työnjohto Muu terveydenhuolto- ja kauneudenhoitotyö Sosiaali- ja vapaa-aika-alan työ OPETUS- JA KULTTUURITYÖ Opetus- ja kasvatustyö Toimittaja- ja viestintätyö Käsi- ja taideteollinen työ Musiikki-, kuvataide- ja muu taiteellinen työ TYÖVOIMAN KYSYNNÄSTÄ KOULUTUKSEN KYSYNTÄÄN AMMATTIEN JA KOULUTUSTEN VASTAAVUUS TYÖTTÖMYYDEN JA AMMATTISIIRTYMIEN VAIKUTUS ENNAKOINNISSA AIKUISTEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKATARPEEN MÄÄRITTÄMINEN ALOITUSPAIKKOJEN MITOITUSPARAMETRIT NUORTEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKATARPEEN MÄÄRITTÄMINEN KOULUTUSTARVE-ENNUSTE VUOSILLE LUONNONVARA-ALA TEKNIIKKA JA LIIKENNE KAUPPA JA HALLINTO MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA SOSIAALI- JA TERVEYSALA KULTTUURIALA HUMANISTINEN JA OPETUSALA ENNAKOINNIN KEHITTÄMINEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄT EU-MAISSA JATKOTOIMET OSA II AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISTEN TARPEIDEN ENNAKOINTIMALLI JA PERUSAINEISTOT MÄÄRÄLLISTEN KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTIMENETELMÄ TYÖELÄMÄN KOULUTUSTARPEET ALOITUSPAIKKATARVE TYÖELÄMÄN KOULUTUSTARPEIDEN JA LASKETUN ALOITUSPAIKKATARPEEN YHTEENSOVITTAMINEN LASKENTAMALLI LASKENTAMALLIN KUVAUS LASKENTAPROSESSI ENNAKOINTIAINEISTOT JA LUOKITUKSET AINEISTOT LUOKITUKSET ENNUSTEET JA LASKENTAPARAMETRIT TOIMIALOITTAISET TYÖVOIMAENNUSTEET AMMATTIRAKENNE-ENNUSTE POISTUMAT AMMATTIRYHMIEN JA KOULUTUKSIEN VASTAAVUUS AMMATTISIIRTYMÄT JA AIKUISKOULUTUKSEN TARVE ALOITUSPAIKKOJEN MITOITUSPARAMETRIT JA MUUTTUJIEN KUVAUS LIITTEET JA KIRJALLISUUTTA...247

6 6 SAATESANAT Ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointiprojekti on Euroopan sosiaalirahaston Tavoite 4 -ohjelman mukainen hanke, joka toteutettiin Opetushallituksessa opetusministeriön myöntämän rahoituksen turvin. Projektissa luotiin määrällisten koulutustarpeiden ennakointimenetelmä, jonka keskeinen osa on aineistot käsittelevä laskentamalli. Laskentamallin avulla koko työvoimaa koskevista muutos- ja poistumaennusteista johdettiin ammatillisen koulutuksen tarve-ennusteet vuosille Mitoitussuositukset esitetään tässä raportissa eri opintoaloille ja -asteille tutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja korkean asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) koulutuksessa. Koulutustarvetietoja voidaan laskentamallin avulla jatkuvasti päivittää sekä tuottaa vaihtoehtoisia ennusteita työvoimaa koskevien erilaisten tulevaisuuskuvien pohjalta. Projektissa tuotettu ennakointitieto palvelee valtakunnallista ammatillisen koulutuksen mitoittamista ja suunnittelua, minkä tarkoituksena on vuorostaan helpottaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Ennakointitieto auttaa lisäksi koulutuksen järjestäjiä koulutuksen tarjonnan suunnittelussa, ohjaa nuoria koulutukseen ja työhön hakeutumisessa sekä parantaa yritysten ja muun työelämän mahdollisuuksia ammattitaitoisen työvoiman rekrytoinnissa. Nyt tehty työ on ensimmäisen vaiheen kehittämistyötä, jota on tarkoitus jatkaa Opetushallituksessa. Helsingissä huhtikuussa 1999 Heli Kuusi ylijohtaja

7 7 JOHDANTO Euroopan sosiaalirahaston Tavoite 4 -ohjelma ( ) pyrkii sopeuttamaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, henkilöstöä elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja tuotantojärjestelmien muutoksiin. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat työmarkkinoiden kehityksen ja ammatillisten pätevyysvaatimusten ennakointi, ammatillinen koulutus ja uudelleen koulutus, ohjaus ja neuvonta sekä osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittäminen. Ohjelman prioriteetissa 1 ( Työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten muutosten ennakointi ) keskitytään analysointijärjestelmien luomiseen, kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Opetusministeriön päätöksellä Opetushallitus käynnisti ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnin (MITENNA) ja tulevaisuuden osaamistarpeiden laadullisen ennakoinnin (OSENNA) hankkeet. Ennakointihankkeiden määräaika ulottui vuoden 1998 loppuun. Työtä jatkettiin vielä vuoden 1999 alkupuolella. MITENNA-projektin tehtävänä oli kehittää työvoiman kysynnän ja koulutetun työvoiman tarjonnan ennakointia. Tärkeänä osana ennakointia tehtiin laskentamalli, jolla tuotettiin tietoa työvoiman kysynnästä ja siihen perustuvasta aloituspaikkatarpeesta koulutuksen eri aloilla ja asteilla. Projekti tuotti työvoimaennusteeseen perustuvan valtakunnallisen koulutustarve-ennusteen kaudelle MITENNA- ja OSENNA-projekteja varten perustettiin ohjausryhmä, joka oli yhteinen kolmannen ESR-ennakointihankkeen, Tulevaisuuden kasvualojen ennakointi ja osaamistarpeiden ennustaminen (KASENNA/Etlatieto Oy), kanssa. Ohjausryhmään, jonka puheenjohtajana toimi ylijohtaja Heli Kuusi, kutsuttiin seuraavat asiantuntijat: johtaja Veikko Autio, opetusneuvokset Matti Kyrö ja Sirkka-Liisa Kärki, ylijohtaja Samuel Lindgrén, myöhemmin ylijohtaja Annette Liljeström Opetushallituksesta, tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy:stä, erityisasiantuntija Erja Johansson Suomen Kuntaliitosta, työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Jari-Pekka Jyrkänne Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä, tutkija Kari Kekkonen Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta, tutkija Auli Keskinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, koulutuspoliittinen asiamies Paula Kilpeläinen Palvelutyönantajista, erikoistutkija Ilpo Kokko opetusministeriöstä, koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede Akavasta, johtava rehtori Kauko Niinikoski Koulutuskuntayhtymien johtajien ja johtavien rehtorien yhdistyksestä, ylitarkastaja Jaakko Okkeri työministeriöstä, johtaja Kari Purhonen Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitosta, erikoistutkija Aila Repo Tilastokeskuksesta, tutkimuspäällikkö Antti Romppanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila Etlatieto Oy:stä.

8 8 Määrällisen koulutuksen ennakointiprojektin johtajana toimi johtaja Veikko Autio ja projektipäällikkönä opetusneuvos Seppo Montén, joka suunnitteli ja ohjelmoi laskentamallin. Alakohtaisia asiantuntijoita olivat opetusneuvos Ilpo Hanhijoki (luonnonvara-ala), ylitarkastaja Jukka Lehtinen (tekniikka ja liikenne), opetusneuvos Matti Kimari (kauppa ja hallinto, sosiaali- ja terveysala, humanistinen ja opetusala), opetusneuvos Anneli Vasara (matkailu-, ravitsemis- ja talousala) ja ylitarkastaja Jukka Katajisto (kulttuuriala). Projektin työhön osallistuivat lisäksi opetusneuvos Leena Koski ja suunnittelija Ulla Taipale ( alkaen osittain myös matkailu-, ravitsemis- ja talousala). Lisäksi sihteerit Anne Hirvikallio, Sinikka Kamula, Riitta Siitonen, Ritva Tuominen ja Ari Vesa Täppinen osallistuivat ennakointiraportin tekniseen laadintaan. MITENNA-projektin toimeksiannosta professori Jukka Lehtinen laati kirjallisuuteen perustuvan selvityksen ulkomaisista ennakointikäytännöistä ja kokemuksista (Lehtinen 1997). Lisäksi selvitettiin ennakoinnilta odotettavia tietotarpeita ja yhteistyöhalukkuutta ennakointitiedon tuottamisessa (Opetushallitus 1998a). Ammatillisille oppilaitoksille ja niiden ylläpitäjille järjestettiin kaksi seminaaria työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin menetelmistä ja ennakointitiedon tuottamisesta. Ennakoinnin kirjallinen perusaineisto järjestettiin käsikirjastokokoelmaksi Opetushallituksen kirjasto- ja tietopalvelun osaksi. Yleiset ja alakohtaiset dokumentit, joita on yli 800, ovat pääosin kotimaisia. Ne luetteloitiin ja asiasanoitettiin. Raportti jakautuu ennakoinnin tuloksia käsittelevään loppuraporttiin (Osa I) ja tekniseen osaan (Osa II). Edellinen sisältää kansantalouden kehitysnäkymät ja työvoiman muutokset toimialoittain ja ammattiryhmittäin, ennusteen uuden työvoiman tarpeesta, koulutustarve-ennusteen laadintaperusteet sekä työvoiman tarve-ennus-teesta johdetut määrälliset koulutustarpeet koulutus- ja opintoaloittain ja -asteittain. Tekninen osa sisältää ennakoinnissa käytetyt aineistot ja luokitukset sekä ennakointimetodin ja laskentamallin kuvauksen.

9 9 TIIVISTELMÄ 1 Projektin tavoitteet 2 Tulokset Ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointihankkeen konkreettisena tavoitteena oli hankkia ennakoinnissa tarvittava tilasto- ja muu aineisto, luoda aineistoa hyödyntävä, ennakointiin soveltuva laskentamalli ja kehittää siitä saatavien tulosten analysointia määrällisen koulutustarpeen ennakointitiedoksi. Tulosten pohjalta tuli tuottaa valtakunnallinen työelämän tarpeista lähtevä koulutustarveennuste. Ennakoinnissa tarvittava aineisto Ennakoinnissa käytettiin työvoimamenetelmän sovellusta. Sitä varten hankittiin ja luokiteltiin uudelleen laskentamallin edellyttämiä laajoja aineistoja, jotka kuvaavat työvoimaa ja väestön ammatillista toimintaa. Tällaisia olivat väestölaskennan tiedot vuodesta 1970 vuoteen 1995, työvoiman poistumatiedot sekä vuoteen 2010 ulottuvat toimialojen ennustetiedot. Sen lisäksi hankittiin työelämän muutoksia käsittelevää ennakointimateriaalia tausta-aineistoksi koulutustarvearvioita varten. Laskentamalli ennakoinnin avuksi Ennakointiaineiston käsittelyä ja tulosten analysointia varten kehitettiin laskentamalli, joka on uusi apuväline työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa. Mallin avulla on mahdollista tuottaa vaihtoehtoisia koulutustarve-ennusteita opintoaloille ja - asteille. Malli on suunniteltu sekä valtakunnallisten että alueellisten ennakointitietojen tuottamiseen. Koulutustarpeet 2000-luvun alussa Arviot vuosien koulutustarpeista perustuvat laskentamallin tuloksiin, koulutustoimikuntien kannanottoihin sekä niitä täydentäviin muihin koulutustarveselvityksiin. Asiantuntijatehtävissä toimivan työvoiman osuus kasvaa vuoteen 2010 mennessä edelleen ja koulutustaso nousee muissakin ammattiryhmissä. Silti ammatillisen peruskoulutuksen tarve pysyy lähes nykytasolla, koska työvoima on käytännön työntekijäammateissa ikääntynyttä, ammattiryhmät suuria ja poistumat huomattavasti suuremmat kuin korkea-asteen koulutusta edustavissa ammattiryhmissä. Uutta koulutettua työvoimaa tarvitaan tyydyttämään työvoiman kysynnän kasvua ja korvaamaan työvoiman poistumaa. Työvoiman kysynnän kasvun osuus on noin 20 % ja poistuman osuus 80 % uuden työvoiman tarpeesta. Työvoiman kysynnän kasvusta johtuva koulutustarve kohdentuu lähinnä ammattikorkeakoulu- tai yliopis-

10 10 tokoulutuksen suorittaneisiin. Näiden osuus on yhteensä noin 75 % kysynnän kasvusta aiheutuvasta uuden työvoiman tarpeesta. Sen sijaan 65 %:lta poistumaa korvaavasta uudesta työvoimasta edellytetään ammatillista peruskoulutusta. Koulutusaloittain tarkasteltuna (7 alaa) aloituspaikkojen tarve ei tule juuri muuttumaan nykyisestä. Selvää tarvetta koulutustarjonnan lisäämiseen on vain tekniikan ja liikenteen koulutusalalla. Sen sijaan supistamistarvetta on luonnonvara-alalla, sosiaali- ja terveysalalla, kulttuurialalla sekä humanistisella ja opetusalalla. Kaupan ja hallinnon sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloituspaikkatarve säilyy nykytasolla. Luonnonvara-alan peruskoulutuksen aloituspaikkatarve on noin 20 % pienempi kuin 1990-luvun loppuvuosien aloituspaikkamäärä. Uuden koulutetun työvoiman tarvetta vähentää varsinkin se, että maatalous työllistää yhä vähemmän väkeä. Toisaalta poistuma on suuri sekä maatalouden että metsätalouden työvoimasta, mikä lisää uuden työvoiman tarvetta. Metsätalous ja koulutetun työvoiman tarve näyttävät kehittyvän vakaasti. Maa- ja puutarhatalouden työvoimatarpeeseen vaikuttaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, joka saattaa paljonkin muuttaa työvoiman tarvetta. Ammattikorkeakouluissa tarvitaan hieman vähemmän aloituspaikkoja kuin nykyään, vaikka koulutustasovaatimukset kasvavat. Luonnonvara-alan yrittäjiltä vaaditaan parempaa osaamista kuin aikaisemmin ja luonnonvarojen käytön asiantuntemuksen tarve lisääntyy ympäristönsuojelun ja -hoidon tehtävissä. Yliopistokoulutuksen aloittajatarve on vähän pienempi kuin 1990-luvun jälkipuoliskolla. Luonnontieteellisen koulutuksen tarve näyttäisi vähenevän jonkin verran ja maatalous-metsätieteellisen koulutuksen tarve taas pysyvän nykytasolla. Tietojenkäsittelyn, kemian, biotekniikan ja ympäristötieteiden alat ovat yliopistokoulutuksen kehittämisalueita myös 2000-luvun alussa. Tekniikan ja liikenteen ammatillisen peruskoulutuksen tarve säilyy korkeana, koska ennustejaksolla työvoiman poistuma on suuri. Kone- ja metallialalle, auto- ja kuljetusalalle sekä rakennusalalle on tarpeen lisätä koulutustarjontaa. Työvoiman kysyntä kasvaa erityisesti asiantuntijatehtävissä. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta voidaan kuitenkin pitää lähes nykytasolla tehostamalla niiden toimintaa. Teknillistieteellisen koulutuksen tarve kasvaa erityisesti tietotekniikan koulutuksen saaneiden suuren kysynnän vuoksi. Kaupan ja hallinnon ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkatarve kasvaa hieman nykyisestä. Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ja liike-elämää palvelevassa toiminnassa sekä kaupan toimialoilla on ennustekaudella odotettavissa selvää työllisten määrän kasvua. Myyntityössä tulee peruskoulutusta lisätä. Sen sijaan toimistotyön odotetaan työllistävän entistä vähemmän. Ammattikorkeakoulujen tarjontaa voidaan jonkin verran supistaa nykytasosta, joka on ollut tilapäisen tarjonnan lisäyksen takia poikkeuksellisen korkea.

11 11 Yliopistokoulutuksen aloittajamääriä on tarve lisätä kaikilla kolmella opintoalalla, kun erilaiset asiantuntijatehtävät sekä kansainvälinen kaupankäynti ja muu yhteistyö lisääntyvät. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkatarve pysyy nykytasolla. Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualan osuus koulutusalan sisällä kasvaa, koska alan koulutuksen saanut työvoima on keskimääräistä vanhempaa ja tämän vuoksi poistuma on ennakointijaksolla suuri. Siivousalalla on pitkään ollut pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, mikä kasvattaa aloituspaikkatarvetta. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla poistumat ovat suhteellisen vähäisiä ja koulutustarve nykyistä pienempi. On kuitenkin huomattava, että mainittujen opintoalojen koulutussisällöt ovat osittain hyvin lähellä toisiaan, minkä vuoksi on perusteltua ennakoida niiden koulutustarvetta yhtenä kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen tarjontaa tulisi supistaa jonkin verran nykyisestä. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tarjontaa on syytä laskea lähivuosiksi huolimatta ennakoidusta terveyden- ja sosiaalihuollon toimialojen voimakkaasta kasvusta. Alan koulutustarpeisiin vaikuttavat muun muassa julkisen talouden kehitys, väestön ikääntyminen sekä palvelurakenteen muutokset, joita on seurattava. Ensi vuosikymmenen puolen välin jälkeen joudutaan todennäköisesti lisäämään koulutusmääriä, kun työvoima ikääntyy ja väestön hoitotarpeet kasvavat. Yliopistokoulutusta on tarve jonkin verran lisätä kaikilla opintoaloilla. Hammaslääketieteen aloittajamäärät on syytä kuitenkin säilyttää nykyisellään. Kulttuurialalla on tarve vähentää käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Alalla tällä hetkellä toimiva työvoima on suhteellisen nuorta ja poistuma tästä työvoimasta tulee olemaan pientä. Lisäksi ala on perinteisesti ollut suosittu, mikä on osaltaan vaikuttanut koulutuksen ylimitoitukseen. Viestintä- ja kuvataidealan koulutusta tulisi sen sijaan lisätä mediaalan ja sisältötuotannon arvioidun nopean kasvun vuoksi. Yliopistokoulutuksen määrä on säilytetty lähes nykytasolla, paitsi että taideteollisen alan ja musiikkialan koulutusta on tarve lisätä hieman. Humanistisen ja opetusalan ammatillista peruskoulutusta tulisi hieman supistaa ja ammattikorkeakoulujen tarjontaa puolestaan kasvattaa. Muutostarve on kuitenkin melko pientä. Yliopistokoulutuksessa kasvavia opintoaloja ovat kasvatustiede ja psykologia. Humanistisen koulutuksen aloittajatarvetta tulisi vielä tarkemmin selvittää, kuten opettajankoulutuksesta sitä parhaillaan tehdään. Laskelmat osoittavat tarvetta supistaa koulutusta.

12 12 3 Ennakointitiedon tarve AVAINSANAT Koulutustarpeiden ennakointia tarvitaan koulutuksen määrällistä mitoitusta, budjetointia ja kehittämissuunnitelmien laadintaa varten. Valtakunnallisen ennakoinnin ohella pitäisi tukea ja kehittää alueellista ja paikallista ennakointityötä. Määrällisen säätelyn toimivaltaa on siirretty koulutuksen järjestäjille, jolloin ne tarvitsevat ennakointitietoa pystyäkseen seuraamaan koulutuksen tarjontaa ja arvioimaan sitä suhteessa työelämän muutoksiin. Myös opintojen suunnittelu ja työvoimaohjaus tarvitsevat entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa ennakointitietoa. Koulutuksen määrällinen ennakointi, työvoimatarve, koulutustarve, toimiala, ammattiryhmä, poistuma, ammattisiirtymät, koulutusala, opintoala, opintoaste, täyttöaste, koulutuksen läpäisy, työvoimaosuus.

13 13 SAMMANDRAG 1 Projektets mål 2 Resultat Prognosmaterialet Räknemodellen Projektet för prognostisering av de kvantitativa utbildningsbehoven i yrkesutbildningen hade som konkret mål att ta fram det statistiska och övriga material som behövs för prognostiseringen och utveckla en räknemodell som använder sig av nämnda material och att utgående från analysen av resultaten utveckla prognosen för det kvantitativa utbildningsbehovet. På basis av resultaten skulle en riksomfattande prognos för utbildningsbehovet ställas utgående från behoven i arbetslivet. I prognostiseringen användes en tillämpning av arbetskraftsmetoden. För detta ändamål skaffades och omklassificerades omfattande material som beskriver arbetskraften och befolkningens yrkesverksamhet, såsom t.ex. befolkningsräkningsuppgifter från år 1970 till år 1995, uppgifter om avgången och uppgifter om utvecklingen i olika näringsgrenar fram till år Som bakgrundsmaterial för bedömningen av utbildningsbehovet införskaffades vidare prognosmaterial om förändringarna i arbetslivet. För behandlingen av prognostiseringsmaterialet och analys av resultaten utvecklades en räknemodell, som är ett nytt hjälpmedel vid prognostisering av arbetskrafts- och utbildningsbehoven. Med modellen kan produceras alternativa prognoser för utbildningsbehoven inom olika studieområden och på olika nivåer. Modellen har planerats för produktion av prognostiseringsdata både på riks- och på regional nivå. Utbildningsbehoven i början av 2000-talet Bedömningarna av utbildningsbehoven bygger på de uppgifter som ingick i räknemodellen, utbildningskommissionernas ställningstaganden och andra kompletterande utredningar av utbildningsbehoven. Den del av arbetskraften som arbetar i sakkunniguppgifter fortsätter att öka fram till år 2010 och utbildningsnivån stiger också inom övriga yrkesgrupper. Trots detta stannar behovet av grundläggande yrkesutbildning i det närmaste på den nuvarande nivån, eftersom arbetskraften i de praktiska arbetstagaryrkena är åldersstigen, yrkesgrupperna stora och avgången betydligt större än i de yrkesgrupper som företräder högskoleutbildning.

14 14 Ny utbildad arbetskraft behövs för att tillfredställa den ökade efterfrågan på arbetskraft och ersätta avgången. Ökad efterfrågan står för ca 20 % och avgång för ca 80 % av behovet av ny arbetskraft. Det utbildningsbehov som beror på ökad efterfrågan gäller närmast sådana som avlagt yrkeshögskole- eller universitetsutbildning. Deras andel av den ökade efterfrågan på nya arbetskraft är sammanlagt ca 75 %. Däremot förutsätts grundläggande yrkesutbildning av 65 % av den nya arbetskraft som ersätter avgången. Granskade per utbildningsområde (7 St) är förändringarna i behoven av nybörjarplatser små. Endast inom teknik och kommunikation finns ett klart behov av ökad utbildning. Däremot bör utbildningen inom naturbruk, social- och hälsovård, kultur och humanistisk och pedagogisk utbildning minska. Inom handel och administration och turism-, kosthålls- och ekonomibranschen stannar behovet av nybörjarplatser på den nuvarande nivån. Inom naturbruk är behovet av nybörjarplatser inom den grundläggande utbildningen ca 20 % mindre än under 1990-talets sista år. Speciellt den snabba arbetskraftsminskningen inom lantbruket leder till att behovet av ny utbildad arbetskraft minskar. Å andra sidan är avgången i arbetskraften stor både inom lantbruket och inom skogsbruket, vilket leder till att behovet av ny arbetskraft ökar. Utvecklingen inom skogsbruket och behovet av utbildad arbetskraft inom detsamma förefaller att utvecklas stabilt. Behovet av arbetskraft inom lantbruk och trädgårdsskötsel påverkas av EU:s allmänna lantbrukspolitik, vilket kan leda till stora omvälvningar i arbetskraftsbehovet. Vid yrkeshögskolorna behövs något färre nybörjarplatser än för närvarande trots att kraven på utbildningsnivån ökar. Av företagarna inom naturbruk kommer att krävas bättre kunnande än tidigare och i miljöskydds- och miljövårdsuppgifterna ökar behovet av sakkunskap i användningen av naturtillgångarna. Inom universitetsutbildningen behövs något färre nybörjarplatser än under senare hälften av 1990-talet. Behovet av naturvetenskaplig utbildning förefaller att minska något och behovet av agrikultur-forstvetenskaplig utbildning att bibehållas på ungefär samma nivå som för närvarande. Databehandling, kemi, bioteknik och miljövetenskaper fortsätter att vara utvecklingsområden inom universitetsutbildningen också i början av talet. Behovet av grundläggande utbildning inom teknik och kommunikation fortsätter att vara stort, eftersom avgången är stor under prognosperioden. Inom maskin- och metallbranschen, bil- och transportbranschen och byggnadsbranschen bör utbildningsutbudet ökas. Efterfrågan på arbetskraft ökar speciellt i sakkunniguppgifter. Yrkeshögskolornas utbildningsutbud kan emellertid hållas på i stort sett nuvarande nivå om verksamheten effektiveras. Behovet av teknisk-vetenskaplig utbildning ökar speciellt till följd av den stora efterfrågan på datatekniskt utbildad arbetskraft.

15 15 Inom handel och administration ökar behovet av nybörjarplatser inom den grundläggande utbildningen något jämfört med för närvarande. Inom den verksamhet som betjänar finansierings-, försäkrings-, fastighets- och affärslivet och inom handeln väntas en klar ökning av antalet sysselsatta under prognosperioden. Inom försäljningsarbete bör den grundläggande utbildningen ökas. Däremot väntas kontorsarbete sysselsätta allt färre. Yrkeshögskolornas utbud kan minskas något från den nuvarande nivån, som på grund av en tillfällig ökning av utbudet har varit exceptionellt högt. Nybörjarplatserna inom samtliga tre studieområden inom universitetsutbildningen behöver utökas på grund av det ökade antalet sakkunniguppgifter och den växande internationella handeln och det övriga internationella samarbetet. Behovet av nybörjarplatser inom den grundläggande utbildningen inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen stannar på den nuvarande nivån. Den husliga ekonomins och rengöringsservicens andel inom utbildningsområdet ökar, eftersom den arbetskraft som fått denna utbildning är äldre än i genomsnitt och avgången kommer att vara stor under prognosperioden. I städbranschen har det länge varit brist på yrkeskunnig arbetskraft, varför behovet av nybörjarplatser ökar. Inom hotell-, restaurang- och storhushållsbranschen är avgången relativt liten och utbildningsbehovet mindre än för närvarande. Man bör emellertid märka att innehållen i utbildningarna inom dessa studieområden delvis är mycket nära varandra, varför det är motiverat att granska dem som en helhet då utbildningsbehoven prognostiseras. Yrkeshögskolornas utbud bör minskas något jämfört med för närvarande. Inom social- och hälsovårdsbranschen bör utbudet av grundläggande utbildning och yrkeshögskoleutbildning under de närmaste åren minska, trots den kraftiga tillväxt som är att vänta inom social- och hälsovårdens näringsgrenar. Utbildningsbehoven på området påverkas bland annat utvecklingen inom den offentlig ekonomin, befolkningens åldrande och förändringarna i servicestrukturen, som bör följas upp. Efter första hälften av nästa årtionde kommer det sannolikt att bli nödvändigt att öka utbildningsmängderna på grund av den ökade avgången då befolkningen åldras och de ökade vårdbehov som detta ger upphov till. Universitetsutbildningen behöver ökas något inom alla studieområden. Inom odontologi bör nybörjarplatserna dock behållas på den nuvarande nivån. Inom kulturen behöver den grundläggande utbildningen och yrkeshögskoleutbildningen inom hantverk och konstindustri minskas. Den nuvarande arbetskraften är relativt ung och avgången kommer att vara liten. Dessutom har studieområdet traditionellt varit populär, vilket har bidragit till överdimensioneringen av utbildningen. Däremot bör utbildningen inom mediekultur och bildkonst ökas på grund av den snabba tillväxt som är att vänta inom mediebranschen och i innehållsproduktionen. Universitetsutbildningen har bibehållits så gott som oförändrad. Utbildningen i konstindustri och musik behöver dock ökas något.

16 16 Inom den humanistiska och pedagogiska utbildningen bör den grundläggande yrkesutbildningen minskas något och yrkeshögskolornas utbud ökas något. Förändringarna är emellertid ganska små. Utbildningen i pedagogik och psykologi är växande studieområden inom universitetsutbildningen. Behovet av nybörjarplatser inom den humanistiska utbildningen bör utredas noggrannare, såsom redan sker i fråga om lärarutbildningen. Kalkylerna visar på behov av att minska utbildningen. 3 Behovet av prognosuppgifter Prognostisering av utbildningsbehoven behövs för den kvantitativa dimensioneringen av utbildningen, budgeteringen och uppgörandet av utvecklingsplaner. Vid sidan av den riksomfattande prognostiseringen finns det behov av att stöda och utveckla den regionala och lokala prognostiseringen. Utbildningsanordnarna har fått ökade befogenheter gällande den kvantitativa dimensioneringen och kommer att behöva prognosuppgifter för att följa upp och bedöma utbildningsutbudet i relation till förändringarna i arbetslivet. Bättre och mångsidigare prognosuppgifter behövs också för studieplaneringen och arbetskraftsstyrningen. NYCKELORD Kvantitativ utbildningsprognos, arbetskraftsbehov, utbildningsbehov, näringsgren, yrkesgrupp, avgång, yrkesförskjutningar, utbildningsområde, studieområde, studienivå, avbrott, beläggningsprocent, arbetskraftsandel.

17 17 SUMMARY 1 Project objectives 2 Results The concrete objective of the Forecasting the Quantitative Needs of Vocational Education and Training project was to acquire the statistical and other material required for forecasting, to create a calculation model applicable to forecasting, utilising this material, and to develop the analyses of results derived from the model into forecasting information on quantitative educational needs. On the basis of the results, a national forecast of educational needs was to be produced, stemming from the needs of working life. Material required for forecasting An application of the labour force method was employed in forecasting. For that purpose, extensive material describing the labour force and the population s occupational activities required by the calculation model were acquired and re-classified. The material included population census data from 1970 to 1995, data on losses of labour force and forecasting data on various industries, extending to the year In addition, forecasting material concerning changes in working life was acquired as background material for estimates of educational needs. Calculation model to assist forecasting For the purpose of processing the forecasting material and analysing the results, a calculation model was developed, which is a new tool in forecasting working life and educational needs. The model enables the production of alternative forecasts of educational needs for various fields and levels of study. The model has been designed for producing both national and regional forecasting information. Educational needs at the beginning of the 21 st century Estimates of educational needs for the period are based on the results of the calculation model, the opinions of training committees and other, complementary researches of educational needs. The proportion of the labour force operating in expert positions will continue to grow by the year 2010, and the level of education will also rise in other occupational groups. Nevertheless, the need for initial vocational education will remain almost at the present level, since the labour force in practical blue-collar occupations is aged and the occupational groups are large; consequently, the losses of labour force will be considerably higher when compared to the occupational groups representing higher education.

18 18 Newly-trained labour will be needed to satisfy the growth in the demand for labour and to compensate for the loss of labour force. The growth in the demand for labour and the loss of labour force account for about 20 % and 80 % respectively of the need for new labour. The educational need caused by the growth in the demand for labour will primarily focus on those with AMK (polytechnic) or university education. These will account for about 75 % of the need for new labour caused by increased demand. Conversely, 65 % of the new labour force to compensate for the loss of labour force are required to have initial vocational education. According to the present analysis by educational sector (7 sectors), the need for openings will not change significantly compared with the present situation. A distinct need to increase the provision of education only exists in the sector of technology and transport. Conversely, there is a need for reduction in the sectors of renewable natural resources, social and health care, culture, as well as the humanities and education. In the sectors of commerce and administration and hotel, catering and home economics, the need for openings will remain at the present level. In the sector of renewable natural resources, the need for openings in initial vocational education will be about 20 % smaller than that of the last few years of the 1990 s. The need for newly-trained labour will diminish due to the rapid decrease particularly in the agricultural labour force. On the other hand, the loss of labour force from both agriculture and forestry will be considerable, which will increase the need for new labour. The development of forestry and the need for trained labour appears to remain stable. Labour needs in agriculture and horticulture will be influenced by the Common Agricultural Policy of the EU, as a result of which changes in labour needs may be considerable. At AMK institutions, the need for openings will be slightly smaller compared with the present situation, although the requirements for educational standards will increase. Entrepreneurs in the field of natural resources will be required to have a higher level of know-how than previously, and the need for expertise in the use of natural resources will increase in the duties of environmental protection and care. The need for university entrants will be slightly smaller when compared to the latter part of the 1990 s. It would appear that the need for education in natural sciences will decrease to some extent, whereas the need for education in agriculture and forestry will remain at the present level. Conversely, the fields of data processing, chemistry, biotechnology and environmental sciences will continue to be the development fields of university education in the beginning of the 21 st century. In the sector of technology and transport, the need for initial vocational education will remain high, since the loss of labour force will be considerable within the forecasting period. The fields of machinery and metal technology, vehicles and transportation as well as construction technology will face the need to increase the provision of education. A particular increase in the demand for labour will occur in expert positions. However, the educational provision of AMK institutions may almost be maintained at the present level by intensifying their

19 19 operations. The need for university education in engineering and architecture will increase as a result of the high demand for labour with education in information technology in particular. In the sector of commerce and administration, the need for openings in initial vocational education will slightly increase from the present level. Financial, insurance, real estate and business services as well as various branches of commerce are expected to show a distinct increase in the number of the gainfully employed. In sales and marketing, the provision of initial education is to be increased. Conversely, office work is expected to employ less than previously. The educational provision of AMK institutions can be somewhat reduced from the present level, which has been exceptionally high due to a temporary increase in supply. There will be a need to increase the number of university entrants due to the growth in various expert positions, international trade and other types of co-operation. In the sector hotel, catering and home economics, the need for openings in initial vocational education will remain at the present level. The proportion of home economics and cleaning services within the educational sector will increase, since the labour force trained in this field is above the average age and therefore the loss of labour force will be high within the forecasting period. In the field of cleaning services, there has been an extended shortage of skilled labour, which increases the need for openings. In the field of hotel, restaurant and large-scale catering services, the loss of labour force will be relatively insignificant and the educational need will be smaller than at present. However, it must be noted that the educational contents in these fields of study are partially very close to each other, which means that it is justified to consider them as a whole for the purpose of forecasting their educational needs. The educational provision of AMK institutions should be reduced from the present level to some extent. In the sector of social and health care services, it is advisable to reduce the provision of initial vocational education and AMK education for the next few years, regardless of the considerable growth anticipated in the industries of health and social care. The educational needs in the field will be influenced by such factors as the development of the public economy, the ageing of the population and changes in the service structure, which must be monitored. In the latter half of the next decade, number of openings will probably have to be raised as the labour force ages and the population s need for caring services increases. There is a need to increase university education to some extent. However, it is advisable to retain the number of entrants in dentistry at the present level. In the sector of culture, there will be a need to reduce the number of openings in crafts and design in initial vocational education and AMK education. The labour force currently operating in the field is relatively young; consequently, losses from this labour force will be small. Moreover, the field has traditionally been popular, which has contributed to the oversizing of the educational provision. Conversely, the

20 20 provision of education in communications and visual arts should be increased due to the estimated rapid growth in the field of media and content production. The provision of university education is to be maintained almost at the present level, except for education in design and music, which have a need for a slight increase. In the sector of the humanities and education, there will be a need to reduce initial vocational education slightly, and increase the educational provision of AMK institutions. However, the need for change is relatively small. In university education, the growing fields of study include education and psychology. The need for entrants in the humanities should be examined in more detail, as is currently being done in the field of teacher education. The calculations show a need for reducing educational provision. 3 Need for forecasting information KEYWORDS Forecasting of educational needs is required for the quantitative dimensioning of educational provision, budgeting and preparation of development plans. In addition to forecasting at the national level, there is a need to support and develop forecasting at regional and local levels. As the authority for quantitative regulation has been assigned to the organisers of education, they will be in need of forecasting information in order to be able to monitor educational provision and to assess it in relation to changes in working life. Moreover, study planning and employment counselling will also need more high-quality and versatile forecasting information. Quantitative forecasting of education, labour need, educational need, industry, occupational group, loss of labour force, shifts of occupation, educational sector, field of study, level of study, occupancy rate, permeation of education, labour force rate.

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. Ennakointiseminaari Helsinki, Johtaja Esa Karvinen

Tilaisuuden avaus. Ennakointiseminaari Helsinki, Johtaja Esa Karvinen Tilaisuuden avaus Ennakointiseminaari Helsinki, 16.2.2016 Johtaja Esa Karvinen Koulutus ja inhimillinen pääoma ovat keskeisiä työn ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta Suomi elää monin tavoin haasteellisessa

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020 KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2020 Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja 1 Opetushallitus ja tekijät ISBN 978-952-13-3831-1 (nid.) ISBN

Lisätiedot

Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020

Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020 Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020 Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja Opetushallitus ja tekijät ISBN 978-952-13-3831-1 (nid.) ISBN

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015 Ilpo Hanhijoki, Seppo Kantola, Mervi Karikorpi, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015 Valtakunnallisia ja alueellisia laskelmia Tekijät ja Opetushallitus ISBN

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Vuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät

Vuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät Liite 1 Vuoden 2015 opiskelijavalintojen t Vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 1315 opiskelijaa ja vuonna 2013 vastaavasti 1324 opiskelijaa. Vuonna 2012 alemman korkeakoulututkinnon suoritti

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8.2013 klo 9.00 Työttömyys lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 4/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Työllisyystilanteessa pientä paranemista Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008

Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008 Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008 Kysely koulutuksen järjestäjille vastaukset Soila Salonen Osaamisen ja sivistyksen asialla 10.10.2008 www.oph.fi 40 Koulutuksen alat, joita koulutuksen järjestäjät järjestävät

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Tässä artikkelissa esitellään. Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta

Tässä artikkelissa esitellään. Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta Koulutus- ja osaamistarpeet ennakointityötä kahdesta näkökulmasta Matti Kimari Opetusneuvos, VTM Koulutustarve-ennakointiyksikön esimies Opetushallitus matti.kimari@oph.fi Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos,

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan seminaari Minna Bálint Opetushallitus AMPA Kolme pointtia Tutkintorakenne

Lisätiedot

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Lukuvuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto ylioppilastutkinto

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine Päätös OKM/63/531/2017 6.10.2017 Aitoon Emäntäkoulu Oy TULIKALLIONTIE 54 36720 AITOO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine 1.8.2017

Lisätiedot

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi 0 Yleissivistävä koulutus 0 0 0 0 1 Humanistinen ja kasvatusala 707 707 450 437 257 270 2 Kulttuuriala 755 859 346 288 513 571 3 Yhteiskuntat., liiketalouden ja hallinnon ala 1 528 1 819 1 332 1 500 487

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 1/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 1/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntyi vuoden aikana Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut viime vuoden heinäkuusta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

UNDERVISNIGS- OCH KULTURMINISTERIETS FEEDBACK TILL YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HÖSTEN 2011

UNDERVISNIGS- OCH KULTURMINISTERIETS FEEDBACK TILL YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HÖSTEN 2011 UNDERVISNINGS- OCH KULTURMINISTERIET 05.10.2011 UNDERVISNIGS- OCH KULTURMINISTERIETS FEEDBACK TILL YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HÖSTEN 2011 1. HÖGSKOLANS UPPGIFT, PROFIL OCH FOKUSOMRÅDEN Yrkeshögskolan har inte

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys laskenut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Ennakointihanke Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen?

Mitä peruskoulun jälkeen? Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.

Lisätiedot

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot