YHTEISELLÄ PERUSTALLA. Kauniaisten seurakuntayhtymän strategia

Transkriptio

1 Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa ~ ~ YHTEISELLÄ PERUSTALLA Kauniaisten seurakuntayhtymän strategia Johdanto Miksi laadimme strategian? Yhteiskunnallinen muutos ja kulttuurinen murros ovat olleet Suomessa kiihtyvää. Pärjätäkseen muutoksen keskellä kirkko on pyrkinyt 2000-luvulla vahvistamaan strategista johtamista ja suunnittelua. Kokonaiskirkon tuorein strategia, Meidän kirkko osallisuuden yhteisö, on vuodelta 2008 ja sen tähtäyspiste on vuodessa Kirkon hallintomalli ei ole keskusjohtoinen. Seurakunnilla on merkittävä itsenäisyys ja sen myötä myös vastuu. Keskushallinnon strategialla ei voida ohjailla paikallisseurakuntia, vaan paikalliset strategiat on luotava paikallisesti. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on kehottanut kaikkia alueen seurakuntia strategiseen työskentelyyn. Kokonaiskirkon taholta strateg iatyöskentelyä on tuettu mm. julkaisemalla Seurakuntien strategiaopas keväällä Kauniaisten seurakunnissa on päätetty laatia strategiat vuonna Yhdessä seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän, jonka keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä seurakuntien toiminnalle. Seurakuntayhtymän strategialla luodaan edellytyksiä seurakuntien strategioiden laatimiselle. Toimintaympäristömme Kauniaisten seurakuntayhtymän toimintaan vaikuttaa kolme merkittävää ympäristötekijää: Suomalaisen yhteiskunnan kehitys Pääkaupunkiseudun kehitys Kauniaisten kaupungin kehitys Seurakuntayhtymän tehtävänä on luoda edellytykset seurakuntien toiminnalle. Tämän vuoksi seuraavassa katsauksessa em. kolmea ympäristötekijää tarkastellaan lähinnä talouden näkökulmasta. Suomalaisen yhteiskunnan kehitys Suomi on vientivetoinen talous ja siksi erityisen herkkä kansainvälisen talouden heilahteluille. Parhaillaan elämme kansainvälistä taantumaa, joka on huomattavasti normaalia suhdannevaihtelua voimakkaampi. Suomen taloudessa on merkittäviä vahvuuksia kuten terve pankkijärjestelmä. Silti kansantaloutemme on lähivuosina kovilla. Tähän vaikuttaa voimakkaasti kasvava valtion velka mutta pidemmällä aikavälillä myös heikentyvä huoltosuhde, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Ennusteiden mukaan keskipitkällä aikavälillä ei ole nähtävissä voimakasta taloudellista kasvua vaan pikemminkin pitkä hitaan kasvun kausi.

2 Hyväksytty yhteisessä kirkkova Ituustossa Pääkaupunkiseudun kehitys Suuruuden ekonomia on tällä hetkellä vallitseva yhteiskuntasuunnittelun trendi Suomessa. Keskittämisellä ja suurten yksiköiden muodostamisella pyritään taloudelliseen tehokkuuteen. Pääkaupunkiseudulla käydään yhä lisääntyvää keskustelua siitä, kuinka pitkälle yhteistyössä tulisi mennä. Tietyillä osa-alueilla yhteistyötä ollaan syventämässä alueen kuntien omista aloitteista mm. YTV:n puitteissa. Toisaalta valtiovallan toimet kuten Parashanke ovat jo nyt velvoittaneet mm. Kauniaisten kaupungin avautumaan lisääntyvälle yhteistyölle naapuriensa kanssa. Lyhyellä tähtäimellä Kauniaisten itsenäisyys kuntana tuskin on uhattuna. Pääkaupunkiseudun tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa ajatus yhdestä metropolikunnasta on kuitenkin jatkuvasti esillä. Keskipitkällä aikavälillä saattaa olla mahdollista, että pääkaupunkiseudusta muodostuu yksi kaupunki. Jos näin tapahtuu, sillä on seurauksensa myös Kauniaisten seurakuntayhtymälle. Kirkossa on käynnissä useita hankkeita, jotka johtanevat seurakuntien välisen yhteistyön lisääntymiseen talouden ja hallinnon alueilla. Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät tiivistävät yhteistyötään myös muilla osa-alueilla, erityisesti niillä toimialueilla, joista seurakuntayhtymät vastaavat. Kauniaisten seurakuntayhtymä on pieni tekijä pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien joukossa. Koko kirkkoa koskeviin ja seurakuntia velvoittaviin yhteistyöhankkeisiin luonnollisesti osallistumme. Monet pääkaupunkiseudun suurten seurakuntayhtymien yhteistyöhankkeet koskevat kuitenkin sellaista toimintaa, jossa Kauniaisilla on vain marginaalinen rooli, jos sitäkään. Kauniaisten kaupungin kehitys Seurakuntayhtymän kannalta oleellinen kysymys on Kauniaisten kaupungin väestökehitys. Seurakuntien verotulot ovat suorassa suhteessa paitsi taloudelliseen kehitykseen myös kaupungin väestömäärään. Kolmas verotuloihin vaikuttava tekijä on kirkon jäsenyyden kehittyminen. Kauniaisten kaupungin väestö on pysynyt koko 2000-luvun lähes samana ja asukkaita on n Vuosikymmenen alkupuoliskon hyvä taloudellinen kehitys ja erityisesti suuret optiotulot, joita Kaunaisissa oli suhteellisen paljon, johtivat siihen, että vaikka väestö ei kaupungissa kasvanut, verotulot kasvoivat merkittävästi. Näin myös seurakunnille kertyi useana vuonna voittovaroja, jotka nyt heikentyneessä tilanteessa muodostavat taloudellisen puskurin, jolla taantuman vaikutuksia voidaan lieventää. Talouden taantumalla on vaikutuksensa myös Kauniaisissa, joskin ne ovat lievemmät kuin maassa keskimäärin. Tähän on ainakin kaksi selitystä. Ensinnäkin kaupunkilaisista merkittävä osa on eläkeläisiä, joiden verotettaviin tuloihin taantumalla ei ole ollut vaikutusta. Toisaalta työttömyys on Kauniaisissa vähäisempää kuin muualla. Lisääntyvällä eläkeläisten osuudella on keskipitkällä aikavälillä kuitenkin myös negatiivinen vaikutuksensa veronmuodostukseen. Eläkkeet ovat merkittävästi pienempiä kuin palkat, jolloin myös eläkkeistä maksettavat verot ovat pienempiä. Keksipitkällä aikavälillä voikin

3 Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltu ustossa todeta, että seurakuntien verotulot tulevat laskemaan, mikäli yleinen talouskehitys on ennustetun hidasta ja Kauniaisten väestö ei lisäänny mutta eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa. Taantuvaan väestö- ja verokehitykseen on kaupungin puolella kuitenkin reagoitu. Kaupungin asunto-ohjelmassa, jonka ennusteet ulottuvat vuoteen 2017, alkavalle vuosikymmenelle ennustetaan merkittävää väestönkasvua. Tavoitteena on, että vuonna 2020 Kauniaisissa on asukasta. Näin alkavalla vuosikymmenellä väestö lisääntyisi hengellä. Taloudellinen taantuma on hidastanut kaupungin asunto-ohjelman toteutumista. Keskustan kehittämishanke on kuitenkin saatettu liikkeelle ja ilmeistä on, että se tulee jatkumaan, joskin jonkin verran viivästyneenä. Kaupungin asunto-ohjelmassa kymmenenvuotiskaudelle on asetettu tavoitteeksi 600 uuden asunnon valmistuminen. hjelmassa ennustetaan tavoitteen toteutuvan etuajassa. Tällä hetkellä lienee realistista ajatella, että tavoite on saavutettavissa, mutta ei enää etupainotteisesti, vaan pikemminkin hitaasti. Voitaneen arvioida, että ensi vuosikymmenen puolivälissä Kauniaisissa on n asukasta. Se tarkoittaa vuosittain n. sataa uutta kaupunkilaista ja n. 80 uutta seurakuntalaista. Todennäköistä on, että samalla suomenkielisen väestön suhteellinen osuus kasvaa. Kirkon jäsenyyskehitys on kokonaiskirkon tasolla ollut viime vuosina huolestuttava, kun kirkosta eroaminen on ollut merkittävää. Kauniaisissa jäsenyyskehitys on ollut kuitenkin maltillista. Jäsenyyskehityksen haasteisiin vastaaminen kuuluu kuitenkin seurakuntien, ei seurakuntayhtymän vastuulle, joten tätä kysymystä tullaan käsittelemään seurakuntien strategioissa. Taloutemme tila Seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien menotaloudet on mitoitettu kuluneella vuosikymmenen alussa vallinneen erinomaisen tulonmuodostuksen mukaisesti. Kaikkea ei ole kuitenkaan kulutettu, vaan seurakunnilla on aiemmilta vuosilta voittovaroissaan taloudelliset puskurit, joiden avulla ne sietävät useampiakin alijäämäisiä vuosia. Tämä antaa mahdollisuuden tilanteen rauhalliseen arviointiin. Äkkijyrkkiin muutoksiin ei ole tarvetta. Seurakuntayhtymän varoja on kulunut merkittävästi keskustan uuden toimitilan hankintaan ja varustamiseen. Tämä on tehnyt ajankohtaiseksi seurakuntayhtymän Espoon Bembölessä sijaitsevan maa-alueen myymisen. Tällä myynnillä voidaan korvata lovi, jonka keskustan toimitilahanke on tehnyt seurakuntayhtymän rahoitusomaisuuteen. Uusinvestointeihin tuskin on strategiakaudella tarvetta, mutta varoja tarvitaan nykyisten kiinteistöjen ylläpitoon ja mahdollisiin peruskorjauksiin valmistautumiseen. Arvioitaessa Kauniaisten seurakuntayhtymän tulonmuodostusta alkavan vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla on syytä realistiseen mutta varovaiseen optimismiin. Taantuman taittuminen sekä ennustettu väestönkasvu voivat kääntää tällä hetkellä alijäämäisen talouden tasapainoon muutaman vuoden kuluttua. Tarkkana on kuitenkin oltava ja tarvittaessa on varauduttava huonompaankin kehitykseen.

4 Hyväksytty yhteisessä kirkkova Ituustossa Strategia Toiminta-ajatus - Mitä varten olemme olemassa? Kauniaisten seurakuntayhtymän tehtävänä on luoda taloudelliset ja toimitiloihin liittyvät edellytykset suomen- ja ruotsinkieliselle seurakuntaelämälle Kauniaisissa. Tätä tehtäväänsä seurakuntayhtymä hoitaa perussääntönsä mukaisesti. Visio Millaisia haluamme olla? Kauniaisissa on itsenäinen seurakuntayhtymä, joka tekee aktiivista yhteistyötä pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa. Seurakuntayhtymän talous on vakaa, kiinteistöt hyvässä kunnossa ja henkilöstö työhönsä hyvin motivoitunutta. Arvot - Mitkä ovat toim intaperiaatteemme? Pyrimme noudattamaan ns. hyvän hallinnon periaatteita, joita ovat mm. lainmukaisuus, tasapuolisuus, julkisuus, vastuullisuus ja suhteellisuus. Tavoitteet ja toimintalinjaukset - Miten visio voi toteutua? Talous Tavoitteena on tasapainoinen talous. Tavoitteen toteutumiseen pyritään seuraavin keinoin. Parantuva talouskehitys sekä kaupungin väestönkasvu kääntävät verotulot nousuun. Seurakuntayhtymän henkilöstön määrää ei strategiakaudella lisätä. Bembölen alue myydään. Ulkopuoliset palvelut kilpailutetaan säännöllisesti. Strategiakaudella vuonna 2013 arvioidaan, onko yleinen talouskehitys ja kaupungin väestökehitys toteutuneet strategian odotusten mukaisesti. Mikäli yleinen talouskehitys sekä kunnan väestökehitys eivät toteudu ennustetusti, on seurakunnan menot sopeutettava talouden kantokykyyn esim. realisoimalla kiinteistöjä, jotka eivät ole toiminnan kannalta välttämättömiä. Ki i nteistöt Tavoitteena on, että seurakuntayhtymän kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa. Tavoitteen toteutumiseen pyritään seuraavin keinoin. Kiinteistöjen ylläpitoon liittyvää huolto- ja korjaustoiminnan johtamista, valmistelua ja seurantaa kehitetään liittämällä ne osaksi syksyllä 2009 perustetun ylivahtimestarin toimen työnkuvaa. Kiinteistöistä laaditaan peruskorjaussuunnitelma, joiden toteutumiseen varaudutaan kartuttamalla kiinteistörahaston varoja siten, että rahastossa on strategiakauden päättyessä vähintään euroa.

5 Hyvä ksytty yhteisessä kirkkova Ituustossa Yhteistyö pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa Tavoitteena on aktiivinen yhteistyö pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa. Tavoitteeseen pyritään seuraavin keinoin. sallistutaan aktiivisesti pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteistyöelinten toimintaan. Mahdollisia yhteistyöhankkeita arvioidaan pitäen mielessä Kauniaisten seurakuntayhtymän ja seurakuntien etu sekä yhtymän pienestä koosta johtuvat rajalliset resurssit. Yhteistyötä voidaan syventää ja palvelusopimuksia laatia, mikäli ne palvelevat Kauniaisten seurakuntayhtymän ja seurakuntien etua. Mahdollisessa kuntaliitostilanteessa tavoitteena on säilyttää Kauniaisten seurakuntien itsenäisyys ja niiden omistusoikeus omaan varallisuuteensa. Henkilöstö Tavoitteena on, että seurakuntayhtymän henkilöstö on työhönsä hyvin motivoitunutta. Tavoitteeseen pyritään seuraavin keinoin. Lähiesimiesjärjestelmä selkiytetään ja lähiesimiehille varmistetaan esimiestyöhön liittyvä koulutus. Työntekijöiden työnkuvat ja tehtävänjako selkiytetään. Prosessit, joihin osallistuu sekä seurakuntien että seurakuntayhtymän työntekijöitä, kuvataan ja tehtävänjaosta sovitaan ja sen toteutumista seurataan. Ikääntyvien työntekijöiden kohdalla mahdollistetaan osa-aikatyö, mikäli työntekijä sitä haluaa. Strategian seuranta Strategian toteutumista ja mahdollisia uudelleenlinjaustarpeita arvioidaan vuosittain laadittaessa seurakuntayhtymälle toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tilinpäätöstä.