Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena

Transkriptio

1 JOENSUUN YLIOPISTO Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta UNIVERSITY OF JOENSUU Faculty of Law, Economics and Business Administration Anssi Keinänen Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Joensuun yliopiston Metria -rakennuksen luentosalissa M100, Yliopistokatu 7, perjantaina 28. päivänä marraskuuta 2008 klo 12 alkaen. Joensuun yliopisto Joensuu 2008

2 Joensuun yliopisto, Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Law, Economics and Business Administration Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto University of Joensuu Myynti Sale Joensuun yliopiston kirjasto/ Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU Puh , Faksi Joensuu University Library/ Sales of publications P.O. Box 107, FIN JOENSUU, FINLAND Tel , Fax Copyright 2008 Anssi Keinänen ja Joensuun yliopisto 1. painos ISBN Kannen suunnittelu ja tekninen toteutus: Paino: Joensuun yliopistopaino Joensuun yliopistopaino Joensuu 2008

3 Esipuhe Väitöskirjatutkimukseni sai alkunsa syksyllä 2004, jolloin Joensuun Kriminaalihuoltolaitokselta Markku Rautiainen otti minuun yhteyttä ja pyysi esitelmöimään heille aikaisempieni tutkimusteni vuoksi. Kriminaalihuoltolaitoksen henkilökunnan kanssa käytiin keskustelua siitä, minkälaista tutkimustietoa he tarvitsisivat työnsä tueksi. Alkuun nousi ajatus tutkia nuorisorangaistusta (koska Joensuun käräjäoikeus oli yksi nuorisorangaistuskokeilun käräjäoikeuksista), mutta tilastoaineiston saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi tutkimuskohde muuttui yhdyskuntapalvelun tutkimiseen. Ja tässä sitä nyt ollaan. Markkua minun on siis kiittäminen siitä, että päädyin ylipäänsä tutkimaan yhdyskuntapalvelua. Kiitokseni ansaitsevat myös tutkimuksiani kommentoineet henkilöt. Tutkimukseni ohjaajana on toiminut professori Matti Tolvanen. Matti on ennakkoluulottomasti kannustanut empiirisen oikeustieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Toisaalta Matin rikosoikeudellinen asiantuntemus on pelastanut minut montaa kertaa ajautumasta rikosoikeudellisiin karikoihin tutkimuksissani. Toinen merkittävä tutkimustani kommentoinut henkilö on esimieheni professori Kalle Määttä. Kallen kanssa olen lukuisat kerrat pohtinut tutkimukseeni liittyviä ongelmia. Ja mikäli minusta on tuntunut siltä, että tutkimuksissani ei ole suurempia ongelmia, on Kalle pystynyt nostamaan niitä esille. Lisäksi Tuukka Saarimaan kanssa olen keskustellut lukuisista väitöskirjani teemoista. Tuukka on myös toiminut kielenhuoltajana tutkimuksen viimeistelyvaiheessa. Haluan osoittaa myös kiitokseni talous- ja oikeustieteiden tiedekunnan henkilökunnalle. Teidän kanssanne on ilo työskennellä (siis ihan oikeasti)! Tutkimukseni esitarkastajina ovat toimineet professorit Esa Uusipaikka Turun yliopistosta ja Jussi Tapani Helsingin yliopistosta. Heitä on kiittäminen siitä, että heidän kommenttiensa avulla olen pystynyt parantamaan väitöskirjatutkimustani vielä aivan loppuvaiheessa. Kiitokset ansaitsee myös OTT Jussi Pajuoja, joka lupautui vastaväittäjäksi. Jussia on myös kiittäminen lukuisista kommenteista koskien tutkimustani. Lisäksi haluan kiittää Jussia hyvin sujuneesta yhteistyöstä vuosien varrelta. Väitöskirjatutkimusta tehtäessä olen ollut muutaman kerran virkavapaalla työstäni. Haluan osoittaa kiitokseni tutkimusta rahoittaneille tahoille. Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Alkoholitutkimussäätiön myöntämien III

4 apurahojen turvin olen pystynyt viemään tutkimustani eteenpäin. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Edita Oyj:lle, joka antoi minulle luvan julkaista heillä julkaisemani artikkelit tässä väitöskirjassa. Tutkimusaineiston saannista haluan osoittaa suurkiitokset Rikosseuraamusviraston ystävälliselle henkilöstölle (joista osa tosin työskentelee nykyään muualla). Timo Harrikari oli ensimmäinen, joka auttoi minua yhdyskuntapalvelutietoja kuvaavan Tyyne-tietokannan kanssa. Raino Lavikkala on myös auttanut tutkimusaineiston kanssa ja muutenkin kommentoinut tutkimuksiani. Kimmo Hypénin ja Sasu Tynin kanssa olen keskustellut paljon rikollisuuden tutkimukseen liittyvistä asioista. Ilppo A. Alataloa, Raili Matinpuroa ja Paavo Siltalaa on kiittäminen siitä, että hallinnollinen puoli tilastoaineiston saamisessa on sujunut jouhevasti. Kaikkein suurin kiitos tutkimuksen valmistumisesta lankeaa ehdottomasti perheelleni. Vaimoni Mervi ja etenkin lapseni Emilia ja Eetu ovat pitäneet huolen siitä, että kotona ollessa tutkimustyö ei ole ehtinyt pyörimään mielessä liikaa. Tutkimuksen tekemisestä hetkellinen irrottautuminen on ollut tae siitä, että tämä tutkimus on ylipäänsä valmistunut. Joensuussa syksyllä 2008 Anssi Keinänen IV

5 Tiivistelmä Väitöskirjatutkimuksen artikkelien yhteisenä aiheena on yhdyskuntapalvelu. Tutkimus muodostuu johdanto-luvun lisäksi viidestä empiirisestä artikkelista. Kriminologisesti ja kriminaalipoliittisesti tärkeitä tutkimusongelmia peilataan juuri yhdyskuntapalvelun kautta. Oikeusministeriön vuonna 2007 julkaistussa Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka julkaisussa asetetaan kriminaalipolitiikan yhdeksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi ennustettava, rationaalinen ja kustannustehokas seuraamusjärjestelmä. Julkaisussa todetaan, että uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroimisen tavoitteisiin päästään parhaiten kohdistamalla kuntouttavia toimia vapaudessa, ei yhteiskunnassa eristettynä vankilassa. Vapaudessa suoritettavien rangaistusten, kuten yhdyskuntapalvelun käyttöä tuleekin edistää. Käsillä olevan väitöskirjatutkimuksen toivotaan osaltaan palvelevan edellä mainittuja tavoitteita. Väitöskirjatutkimuksen rakenne johdanto-luvun lisäksi on seuraavanlainen. Väitöskirjatutkimuksen toinen luku muodostuu vuonna 2007 julkaistusta refereeartikkelista Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena: tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Sosiaalisten ongelmien kasautumista tutkitaan luvussa 3. Tutkimuksessa selvitetään otsikon mukaisesti, kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla ja mitkä sosiaaliset ongelmat ovat keskenään yhteydessä tilastollisesti tarkasteltuna. Luku 4 perustuu vuonna 2007 julkaistuun referee-artikkeliin Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista. Tutkimuksessa tarkastellaan yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista. Rikoksiin erikoistumista mitataan tuomion perusteena olleiden rikoslajien määrillä. Luvussa 5 käsitellään yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen liittyviä tekijöitä ja luvussa 6 selvitetään, kuinka hyvin voitaisiin jo olemassa olevien tilastoaineistojen perusteella ennustaa yhdyskuntapalvelun keskeytymistä. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat seuraavat. Yhdyskuntapalveluiden määrät ja käyttöasteet ovat vaihdelleet vuosien saatossa luvun alkuvuosien jälkeen näyttää siltä, että yhdyskuntapalvelutuomioiden määrät ovat kääntyneet nousuun. Tämä johtuu kuitenkin yleisestä rikollisuuden kasvusta, ei siitä, että yhdyskuntapalvelua käytettäisiin aikaisempaa todennäköisemmin ehdottoman vankeuden sijasta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa yhdyskuntapalvelun asema osana rangaistusjärjestelmää ei ole vielä vakiintunut. V

6 Tutkimuksessa tulokseksi saatiin, että sosiaaliset ongelmat kasautuvat siten, että yhden sosiaalisen ongelman olemassaolo lisää todennäköisyyttä muiden sosiaalisten ongelmien esiintymiselle. Etenkin päihdeongelmalla näytti olevan vahva tilastollinen yhteys muihin tutkimuksessa tarkasteltuihin sosiaalisiin ongelmiin. Koska sosiaaliset ongelmat kasautuvat rikoksentekijöille ja ongelmien syy seuraus-suhteet ovat monimutkaisia, on esitetty ajatuksia, että rikollisille suunnatuissa toimenpideohjelmissa tulisi keskittyä useamman sosiaalisen ongelman vaikuttamiseen yhdellä kertaa. Empiiristen tulosten perusteella voidaan sanoa, että vanhemmat rikolliset, naiset ja matalan rikosintensiteetin omaavat tekevät muita vähemmän erityyppisiä rikoksia. Tulos on yhteneväinen aikaisemman kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Lisäksi tuomitun päihde- ja toimeentulo-ongelmalla sekä työmarkkinatilanteella oli vaikutusta tietynlaisiin rikoksiin erikoistumisessa. Rikoksiin erikoistuminen asettaa haasteita myös rikollisille suunnatuille toimenpideohjelmille. Rikollisille, jotka syyllistyvät esimerkiksi pelkästään rattijuopumuksiin, voi olla riittävää tarjota pelkästään päihdeongelmaisille tarjottuja hoitomenetelmiä. Toisaalta rikollisille, jotka syyllistyvät monentyyppisiin rikoksiin, tulisi tarjota toimenpiteitä, jotka keskittyvät useampaan rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavaan tekijään. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että rikosoikeudellisilla tekijöillä ja yksilön dynaamisilla tekijöillä on vaikutusta yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen, mutta vaikutukset vaihtelevat rikostyypin mukaan. Päihdeongelma on selvin indikaattori yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. Toiseksi suurin yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin vaikuttava tekijä on yli 100 tunnin tuomio. Kolmanneksi suurin tekijä yhdyskuntapalvelun keskeytymisessä on asumisvaikeudet. Tilastollisen mallin avulla voidaan löytää melko hyvin ne tuomitut, joiden palvelun keskeytymisen todennäköisyys on pientä. Soveltuvuusselvityksien avulla on saatu pääsääntöisesti karsittua pois yhdyskuntapalvelusta ne rikolliset, jotka todennäköisesti tulisivat sen keskeyttämään. Siinä mielessä soveltuvuusselvityksen tarkoitus tuntuu toteutuvan hyvin yhdyskuntapalveluseuraamusta harkittaessa. Korkeimman ennustetun keskeytymisriskin tuomituilla yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ei ole läheskään varmaa. Toisaalta korkean keskeytymisriskin omaaville tuomituille voisi olla tehokasta laatia erilainen palvelusuunnitelma kuin alhaisen keskeytymisriskin omaaville. Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksessä joudutaan arvioimaan eli ennustamaan sitä, tulisiko tuomittu suorittamaan rangaistuksensa, mikäli hänelle VI

7 tuomittaisiin yhdyskuntapalvelua. Tutkimuksessa tarkastellaan, voisiko tilastollinen ennustaminen, käyttämällä hyväksi soveltuvuusselvityksestä saatavaa aineistoa, auttaa kriminaalihuoltolaitoksen työntekijää päätettäessä soveltuuko tuomittu yhdyskuntapalveluun vai ei. Päihdeongelma ja pitkät tuomiot olivat voimakkaimpia keskeytymisriskiä lisääviä tekijöitä. Vastaavasti tuomio seksuaalirikoksesta vähensi huomattavasti keskeytymisriskiä. Empiirisen mallin avulla voidaan löytää melko hyvin erilaisia riskitasoja yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. On kuitenkin muistettava, että viime kädessä päätöksen soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun tekee kriminaalihuoltolaitoksen työntekijä ja siinä päätöksessä tulee ottaa huomioon myös tekijöitä, joita empiirisessä mallissa ei ole huomioitu. Yhteenvetona tutkimustuloksista etenkin yksilötason tutkimuksista on todettavissa lyhyesti seuraavaa. Kaikkein pahin sosiaalinen ongelma tuomituilla on päihdeongelma. Päihdeongelma oli tilastollisessa yhteydessä moneen muuhun sosiaaliseen ongelmaan sosiaalisten ongelmien kasautumista tutkittaessa (luku 3). Päihdeongelma oli myös merkittävin selittäjä rikoksiin erikoistumista selitettäessä (luku 4). Lisäksi päihdeongelma oli kaikkein voimakkain yhdyskuntapalvelun keskeytymistä selittävä ja ennustava tekijä (luvut 5 ja 6). Yhdyskuntapalveluun tuomittujen yhteiskuntaan kiinnittyminen ei näyttäisi onnistuvan ilman riittävää päihdekuntouttamista. Lisäksi tuomitulla tulisi olla mahdollisuus jatkaa päihdekuntoutuksessa yhdyskuntapalvelun jälkeenkin. Avainsanat: empiirinen tutkimus, ennustaminen, rikoksiin erikoistuminen, sosiaaliset ongelmat, yhdyskuntapalvelu VII

8 Summary A common theme of this doctoral dissertation is community service. The dissertation is comprised of an introduction and five individual empirical articles. The purpose of the research is to evaluate the position of community service in the current Finnish penal system. Furthermore, linkages between offenders social problems and criminal behaviour are analysed. More precisely, the purpose of this study is to examine what factors affect the probability of revocation of community service in Finland, and furthermore, how accurately the revocation of community service can be predicted. A serious breach of service conditions or new offences may lead to revocation of service and taking the matter to the prosecutor. On the prosecutors presentation, the court may convert the remaining sentence into imprisonment. Empirical results show that judicial factors such as the length of service, the type of offence and offender s dynamic (criminogenic) factors, such as substance abuse and housing conditions, are associated with significantly the risk of revocation of community service. Furthermore, empirical results establish that because of assessment of suitability, mainly offenders with a low risk of revocation are selected into community service. Therefore it can be concluded that the assessment reaches one of its goals. To sum up the empirical findings, we noticed that substance abuse is the worst social problem for offenders. Substance abuse was connected, for example, to accumulation of social problems as well as to offence specialisation. In the case of community service, offenders integration to society does not seem to be very successful without reducing alcohol- and drug-related problems through some interventions on offenders behaviour. Keywords: assessment of suitability, community service, prediction, statistical analysis VIII

9 Alkuperäiset artikkelit Väitöskirjatutkimus perustuu seuraaviin artikkeleihin. Artikkelit julkaistaan tässä tutkimuksessa lähes muuttamattomia. Suurimmat muutokset koskevat otsikoiden, taulukoiden ja kuvioiden numerointia. Keinänen, Anssi (2007) Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Edilex lakikanava, (Luku 2.) Keinänen Anssi (2006) Kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla? tutkimus yhdyskuntapalveluun tuomituista. Edilex lakikanava, (Luku 3.) Keinänen, Anssi (2007) Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista. Edilex lakikanava, (Luku 4.) Keinänen, Anssi (2006) Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat riskitekijät: rikostyyppien välinen vertailu. Edilex lakikanava, (Luku 5.) Keinänen, Anssi (2007) Yhdyskuntapalvelun keskeyttävien tilastollinen profilointi. Edilex lakikanava, (Luku 6.) IX

10 Sisällys Esipuhe...III Summary...VIII Sisällys...X Kuvioluettelo...XIII Taulukkoluettelo...XIV 1 Yhdyskuntapalvelu osana suomalaista rikosoikeusjärjestelmää Johdanto Yhdyskuntapalvelun tavoitteista Tutkimuksen metodeista Taustaa Tilastotieteen käyttö oikeustieteellisessä tutkimuksessa Mihin empiiristä tutkimusta voidaan käyttää oikeustieteellisessä tutkimuksessa? Empiirisen tutkimuksen vaiheet Yhteenveto tutkimustuloksista Yhdyskuntapalvelurangaistuksen lisätutkimustarpeista...29 Lähteet Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena: tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Johdanto Aikaisempia empiirisiä tutkimuksia yhdyskuntapalvelusta Tilastotietoja yhdyskuntapalvelun käytöstä Yhdyskuntapalvelun käyttö ikäluokittain Yhdyskuntapalvelun käyttö sukupuolen mukaan Yhdyskuntapalvelun käyttö alueellisesti Yhdyskuntapalvelun käyttö eri rikoksissa Yhdyskuntapalvelun käyttö kansalaisuuden ja asuinpaikan mukaan Yhdyskuntapalvelurangaistuksen käyttö regressioanalyysin valossa Yhdyskuntapalvelurangaistus tulevaisuudessa Jälkikirjoitus...69 Lähteet Kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla? tutkimus yhdyskuntapalveluun tuomituista Johdanto...73 X

11 3.2 Sosiaalisten ongelmien kasautuminen Voidaanko sosiaalisten ongelmien kasautumista selittää tilastollisesti? Mitä sosiaalisten ongelmien kasautumisesta tiedetään Suomessa? Tutkimusaineisto ja tilastollinen menetelmä Aineiston kuvaus Aineiston tilastollinen kuvaus Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Johtopäätökset...97 Lähteet Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista Johdanto Aikaisemmat tutkimukset Tilastoaineisto ja menetelmä Tilastoaineiston kuvaus Rikoslajimäärät suhteessa tuomittujen staattisiin tekijöihin Tilastomenetelmä Empiiriset tulokset Yhteenveto Lähteet Liite 4.1 Marginaalivaikutukset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä Liite 4.2 Tilastolliset tulokset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä, kun tuomitun rikoslajimäärästä on vähennetty yksi Liite 4.3 Marginaalivaikutukset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä, kun tuomitun rikoslajimäärästä on vähennetty yksi Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat riskitekijät: rikostyyppien välinen vertailu Johdanto Yhdyskuntapalvelu rangaistusmuotona Tutkimusaineisto Aineiston kuvaus Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Rikosoikeudelliset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Staattiset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Dynaamiset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen XI

12 5.4 Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Yleistä Rattijuopumusrikokset Omaisuusrikokset Väkivaltarikokset Kaikki rikostyypit yhdessä Toimenpidesuositukset Yhteenveto Lähteet Liite 5.1 Suhteellisen riskin laskeminen odds ration perusteella Liite 5.2 Marginaalivaikutukset rikostyypeittäin Liite 5.3 Marginaalivaikutukset kaikki rikostyypit yhdessä Yhdyskuntapalvelun keskeyttävien tilastollinen profilointi Johdanto Tilastollisten ennusteiden käytöstä: periaatteet ja käytäntö Tarvitaanko tilastollista ennustemallia? Periaatteita rikollisten luokittelussa Mitä hyvältä riskimittarilta vaaditaan? Ennusteen tulema Tilastoaineisto ja -menetelmä Tutkimusaineisto Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen taustatekijöiden suhteen Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Vuosina tuomittujen yhdyskuntapalvelun keskeytymisen selittäminen Vuonna 2005 yhdyskuntapalveluun tuomittujen palvelun keskeytymisen ennustaminen Johtopäätökset Lähteet XII

13 Kuvioluettelo Kuvio 2.1 Yhdyskuntapalvelurangaistusten määrät ikäluokittain...55 Kuvio 2.2 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste ikäluokittain...56 Kuvio 2.3 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste vuosina sukupuolen mukaan...57 Kuvio 2.4 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste ja valitusaste vuosina , %...58 Kuvio 2.5 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri hovioikeuden alueilla...59 Kuvio 2.6 Yhdyskuntapalvelun tuomioiden määrät vuosina hovioikeuden mukaan...60 Kuvio 2.7 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri rikoksissa vuosina Kuvio 2.8 Vankien ja käytössä olevien vankitilojen määrän kehitys vuosina Kuvio 2.9 Vankimäärän kehitys Tumma viiva kuvaa välistä aikaa ja katkoviiva välistä aikaa...69 Kuvio 2.10 Yhdyskuntapalveluiden toimeenpanojen lukumäärä Kuvio 3.1 Kausaalisuuden tulkinnan ja mittaamisen ongelmia...76 Kuvio 3.2 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma...84 Kuvio 3.3 Sosiaalisten ongelmien merkittävimmät riippuvuussuhteet...94 Kuvio 4.1 Rikoskäyttäytymisen laajuus Kuvio 4.2 Rikoslajimäärien jakauma Kuvio 4.3 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma Kuvio 4.4 Rikoslajimäärä suhteessa tuomittujen ikään Kuvio 5.1 Yhdyskuntapalveluaineistoon valikoituminen Kuvio 5.2 Rangaistuksen keskeytymisen ajankohta, suoritettu osuus prosentteina tuomitusta rangaistuksesta Kuvio 5.3 Yhdyskuntapalvelun keston jakauma rikostyypeittäin Kuvio 5.4 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski rangaistuksen keston ja rikostyypin mukaan Kuvio 5.5 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma rikostyypeittäin Kuvio 5.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskit ikäryhmittäin ja rikostyypin mukaan Kuvio 5.7 Päihdeongelmien vaikutus yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin XIII

14 Kuvio 5.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisriski rikostyypeittäin eri työmarkkinatiloissa suhteessa töissä oleviin Kuvio 5.9 Keskeytyneiden yhdyskuntapalveluiden osuus eri riskiryhmissä rikostyypeittäin Kuvio 5.10 Yhdyskuntapalvelun ennustetut keskeytymisen todennäköisyydet Kuvio 5.11 Keskeytyneiden yhdyskuntapalveluiden osuus eri riskiryhmissä rikostyypeittäin Kuvio 6.1 Toimenpiteen vaikutus tarkasteltavaan riskiin Kuvio 6.2 Staattisten ja dynaamisten tekijöiden suhde ennustettavaan tapahtumaan Kuvio 6.3 Rangaistuksen keston ja yhdyskuntapalvelun keskeytymisen välinen suhde Kuvio 6.4 Rikoslajien määrä tuomion perusteena Kuvio 6.5 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ikäluokittain Kuvio 6.6 Ennustettu ja todellinen keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Kuvio 6.7 Havaittu ja ennustettu keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Kuvio 6.8 Havaittu ja ennustettu keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Taulukkoluettelo Taulukko 1.1 Aineiston analyysin ja tilastollisen päättelyn erot...22 Taulukko 2.1 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri rikoksissa vuonna Taulukko 2.2 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste -regressioanalyysin tulokset...64 Taulukko 3.1 Sosiaalisten ongelmien määrä prosentteina vankilakertaisuuden mukaan...79 Taulukko 3.2 Sosiaaliset ongelmat...82 Taulukko 3.3 Sosiaalisten ongelmien esiintyminen...83 Taulukko 3.4 Asumisongelmaan liittyvät tekijät...87 Taulukko 3.5 Toimeentulo-ongelmaan liittyvät tekijät...88 Taulukko 3.6 Päihdeongelmaan liittyvät tekijät...89 Taulukko 3.7 Sosiaalisten suhteiden vaikutukseen uusintarikollisuudelle liittyvät tekijät...90 Taulukko 3.8 Ajankäytön vaikutukseen uusintarikollisuuteen liittyvät tekijät..91 Taulukko 3.9 Työttömyyteen liittyvät tekijät...92 Taulukko 3.10 Aikaisempaan rikosrekisteriin liittyvät tekijät...93 XIV

15 Taulukko 4.1 Tilastotietoja tutkimusaineistosta rikoslajeittain Taulukko 4.2 Rikoslajien väliset riippuvuudet Taulukko 4.3 Tilastolliset tulokset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä Taulukko 5.1 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rikostyypeittäin Taulukko 5.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytymien syyt rikostyypeittäin Taulukko 5.3 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rangaistuksen keston mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.4 Muiden rikosten vaikutus yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen rikostyypin mukaan Taulukko 5.5 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ja aikaisempi rikosrekisterimerkintä rikostyypeittäin Taulukko 5.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen iän mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.7 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sukupuolen mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen oikeuspiirin mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.9 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski päihdeongelman mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.10 Työmarkkinatila ja yhdyskuntapalvelun keskeytymien rikostyypeittäin Taulukko 5.11 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen asumistilanteen mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.12 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen toimeentulon mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.13 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sosiaalisten suhteiden mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.14 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ajankäytön mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.15 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rattijuopumuksesta tuomituilla Taulukko 5.16 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rattijuopumuksista tuomituilla Taulukko 5.17 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet rattijuopumuksesta tuomituilla Taulukko 5.18 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen omaisuusrikoksista tuomituilla Taulukko 5.19 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen omaisuusrikoksista tuomituilla XV

16 Taulukko 5.20 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet omaisuusrikoksista tuomituilla Taulukko 5.21 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.22 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.23 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.24 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 5.25 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen koko aineiston perusteella Taulukko 5.26 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet koko aineiston perusteella Taulukko 5.27 Suurimman keskeytymisriskin yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 5.28 Pienimmän ennustetun keskeytymisriskin tuomitut Taulukko 5.29 Suurimman ennustetun keskeytymisriskin tuomitut Taulukko 6.1 Ennustemallien tuottamat ennusteet suhteessa toteutuneeseen 218 Taulukko 6.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen tarkasteluvuoden mukaan221 Taulukko 6.3 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen syyt tarkasteluvuoden mukaan Taulukko 6.4 Rangaistuksen kesto ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 6.5 Eri rikostyyppien esiintyminen yhdyskuntapalvelutuomioissa (prosenttia tuomioista) Taulukko 6.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen prosentteina suhteessa rikostyyppiin Taulukko 6.7 Rikoslajimäärät ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen vuosina Taulukko 6.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen aikaisemman rikoshistorian mukaan vuosittain Taulukko 6.9 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ikäluokittain Taulukko 6.10 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sukupuolen mukaan vuosittain Taulukko 6.11 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen alueen mukaan vuosittain Taulukko 6.12 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen työmarkkina-aseman mukaan vuosittain Taulukko 6.13 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen asumistilanteen mukaan vuosittain XVI

17 Taulukko 6.14 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ajankäytön mukaan vuosittain Taulukko 6.15 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen päihdeongelman mukaan vuosittain Taulukko 6.16 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sosiaalisten suhteiden mukaan vuosittain Taulukko 6.17 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen toimeentulon mukaan vuosittain Taulukko 6.18 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen, staattiset tekijät Taulukko 6.19 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen, dynaamiset tekijät Taulukko 6.20 Yksinkertaisen tilastollisen mallin tuottamat ennusteet Taulukko 6.21 Havaitut ja ennustetut keskeytymiset yksinkertaisessa ennustemallissa Taulukko 6.22 Monimutkaisemman tilastollisen mallin tuottamat ennusteet.249 Taulukko 6.23 Havaitut ja ennustetut keskeytymiset monimutkaisessa ennustemallissa Taulukko 6.24 Pienimmän ja suurimman keskeytymisriskin tuomittujen yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 6.25 Pienimmän ennustetun keskeytymisriskin tuomitut vuonna Taulukko 6.26 Suurimman ennustetun keskeytymisriskin tuomitut vuonna XVII

18

19

20

21 1 Yhdyskuntapalvelu osana suomalaista rikosoikeusjärjestelmää 1.1 Johdanto Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on analysoida empiirisesti yhdyskuntapalvelurangaistukseen liittyviä kriminologisia tutkimuskysymyksiä. Kriminologia määritellään rikollisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkivaksi tieteeksi 1. Kriminologia tarkastelee tieteellisesti toisaalta rikollisuutta, rikoksiin syyllistyneitä ja uhreja sekä toisaalta rikollisuuden kontrollia ja kontrollikoneiston toimintaa. Kriminologia empiirisenä tieteenä tuottaa kriminaalipoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa tarvittavaa tutkimustietoa reaalimaailmasta. 2 Kriminologia eli rikollisuuden tutkiminen ja kriminaalipolitiikka eli rikollisuutta koskeva päätöksenteko eivät ole toisistaan irrallisia, sillä molemmat kohdistuvat samoihin asioihin 3. Suomessa empiirisen oikeustutkimuksen tarve on kiistaton ja määrä vähäinen verrattuna esimerkiksi yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen 4. Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa vuosille korostetaan tietoon perustuvan toimintapolitiikan merkityksen korostumista tulevaisuudessa. Keskeisinä keinoina tällaisessa toimintapolitiikassa ovat olemassa olevan tutkimuksen hyväksikäyttö, uusien tutkimusten teettäminen sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen päätöksenteossa 5. Oikeusministeriön kriminaalipoliittisessa ohjelmassa vuosille korostetaan tarvetta muun muassa yhdyskuntaseuraamusten käytön arvioimiselle kehitettäessä seuraamusjärjestelmää monipuolisemmaksi ja sosiaalisesti tasa-arvoisemmaksi 6. Lisäksi samaisessa julkaisussa Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka asetetaan kriminaalipolitiikan yhdeksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi 1 Ks. esim. Tolvanen Tolvanen 2005, s Näin mm. Laitinen ja Aromaa Ks. empiirisen tutkimuksen ja oikeustieteen välisestä suhteesta esim. Ervastin (2004) väitöskirjatutkimus Käräjäoikeuksien sovintomenettely. 5 Oikeusministeriö 2007b, s Oikeusministeriö 2007a.

22 ennustettava, rationaalinen ja kustannustehokas seuraamusjärjestelmä. Julkaisussa todetaan, että tärkeä tavoite on myös vankiluvun hallitseminen. Uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroimisen tavoitteisiin päästään parhaiten kohdistamalla kuntouttavia toimia vapaudessa, ei yhteiskunnassa eristettynä vankilassa. Vapaudessa suoritettavien rangaistusten, kuten yhdyskuntapalvelun käyttöä tuleekin edistää. Käsillä olevan väitöskirjatutkimuksen toivotaan osaltaan palvelevan edellä mainittuja tavoitteita. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus ja se käsittää vähintään 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä palkatonta työtä 7. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista 8. Rikoksiin erikoistuminen on yksi kriminologisen tutkimuksen keskeisimmistä kysymyksistä. Rikoksiin erikoistumistutkimus auttaa muotoilemaan kriminologisia käyttäytymistä selittäviä teorioita, kriminologista tutkimusta ja rikollisille tehtyjä interventioita. Mikäli rikoksiin erikoistumista ei tapahdu, kriminologiset teoriat voivat olla yleisiä, jolloin yhden rikostyypin analyysin avulla voidaan ymmärtää muiden rikostyyppien rikollisia ja rikollisille tehtyjen interventioiden ei tarvitse poiketa rikostyypeittäin. Mikäli rikoksiin erikoistumista tapahtuu, rikoksiin vaikuttavien tekijöiden analyysi tulee olla rikoskohtaista ja interventiot suunnitella rikostyyppikohtaisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös yhdyskuntapalvelurangaistuksen vaikuttavuutta 9. Esimerkiksi Bottoms (2001) mainitsee neljä mahdollista 7 Laki yhdyskuntapalvelusta (YKPL) /1055, 1. Enintään kymmenen tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa osallistumalla uusintarikollisuuden vähentämistä tukeviin toimintaohjelmiin tai käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja Kriminaalihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. 8 Tutkimuksessa rikoksiin erikoistumista mitataan tuomiossa olleiden rikoslajien määrillä. Mitä vähemmän tuomiossa mainitaan erityyppisiä rikoksia, sitä erikoistuneempia rikolliset ovat keskimäärin. 9 Esimerkiksi Reynor (2002) on listannut joukon tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toimenpiteen vaikuttavuuteen. 2