Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena"

Transkriptio

1 JOENSUUN YLIOPISTO Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta UNIVERSITY OF JOENSUU Faculty of Law, Economics and Business Administration Anssi Keinänen Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Joensuun yliopiston Metria -rakennuksen luentosalissa M100, Yliopistokatu 7, perjantaina 28. päivänä marraskuuta 2008 klo 12 alkaen. Joensuun yliopisto Joensuu 2008

2 Joensuun yliopisto, Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Law, Economics and Business Administration Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto University of Joensuu Myynti Sale Joensuun yliopiston kirjasto/ Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU Puh , Faksi Joensuu University Library/ Sales of publications P.O. Box 107, FIN JOENSUU, FINLAND Tel , Fax Copyright 2008 Anssi Keinänen ja Joensuun yliopisto 1. painos ISBN Kannen suunnittelu ja tekninen toteutus: Paino: Joensuun yliopistopaino Joensuun yliopistopaino Joensuu 2008

3 Esipuhe Väitöskirjatutkimukseni sai alkunsa syksyllä 2004, jolloin Joensuun Kriminaalihuoltolaitokselta Markku Rautiainen otti minuun yhteyttä ja pyysi esitelmöimään heille aikaisempieni tutkimusteni vuoksi. Kriminaalihuoltolaitoksen henkilökunnan kanssa käytiin keskustelua siitä, minkälaista tutkimustietoa he tarvitsisivat työnsä tueksi. Alkuun nousi ajatus tutkia nuorisorangaistusta (koska Joensuun käräjäoikeus oli yksi nuorisorangaistuskokeilun käräjäoikeuksista), mutta tilastoaineiston saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi tutkimuskohde muuttui yhdyskuntapalvelun tutkimiseen. Ja tässä sitä nyt ollaan. Markkua minun on siis kiittäminen siitä, että päädyin ylipäänsä tutkimaan yhdyskuntapalvelua. Kiitokseni ansaitsevat myös tutkimuksiani kommentoineet henkilöt. Tutkimukseni ohjaajana on toiminut professori Matti Tolvanen. Matti on ennakkoluulottomasti kannustanut empiirisen oikeustieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Toisaalta Matin rikosoikeudellinen asiantuntemus on pelastanut minut montaa kertaa ajautumasta rikosoikeudellisiin karikoihin tutkimuksissani. Toinen merkittävä tutkimustani kommentoinut henkilö on esimieheni professori Kalle Määttä. Kallen kanssa olen lukuisat kerrat pohtinut tutkimukseeni liittyviä ongelmia. Ja mikäli minusta on tuntunut siltä, että tutkimuksissani ei ole suurempia ongelmia, on Kalle pystynyt nostamaan niitä esille. Lisäksi Tuukka Saarimaan kanssa olen keskustellut lukuisista väitöskirjani teemoista. Tuukka on myös toiminut kielenhuoltajana tutkimuksen viimeistelyvaiheessa. Haluan osoittaa myös kiitokseni talous- ja oikeustieteiden tiedekunnan henkilökunnalle. Teidän kanssanne on ilo työskennellä (siis ihan oikeasti)! Tutkimukseni esitarkastajina ovat toimineet professorit Esa Uusipaikka Turun yliopistosta ja Jussi Tapani Helsingin yliopistosta. Heitä on kiittäminen siitä, että heidän kommenttiensa avulla olen pystynyt parantamaan väitöskirjatutkimustani vielä aivan loppuvaiheessa. Kiitokset ansaitsee myös OTT Jussi Pajuoja, joka lupautui vastaväittäjäksi. Jussia on myös kiittäminen lukuisista kommenteista koskien tutkimustani. Lisäksi haluan kiittää Jussia hyvin sujuneesta yhteistyöstä vuosien varrelta. Väitöskirjatutkimusta tehtäessä olen ollut muutaman kerran virkavapaalla työstäni. Haluan osoittaa kiitokseni tutkimusta rahoittaneille tahoille. Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Alkoholitutkimussäätiön myöntämien III

4 apurahojen turvin olen pystynyt viemään tutkimustani eteenpäin. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Edita Oyj:lle, joka antoi minulle luvan julkaista heillä julkaisemani artikkelit tässä väitöskirjassa. Tutkimusaineiston saannista haluan osoittaa suurkiitokset Rikosseuraamusviraston ystävälliselle henkilöstölle (joista osa tosin työskentelee nykyään muualla). Timo Harrikari oli ensimmäinen, joka auttoi minua yhdyskuntapalvelutietoja kuvaavan Tyyne-tietokannan kanssa. Raino Lavikkala on myös auttanut tutkimusaineiston kanssa ja muutenkin kommentoinut tutkimuksiani. Kimmo Hypénin ja Sasu Tynin kanssa olen keskustellut paljon rikollisuuden tutkimukseen liittyvistä asioista. Ilppo A. Alataloa, Raili Matinpuroa ja Paavo Siltalaa on kiittäminen siitä, että hallinnollinen puoli tilastoaineiston saamisessa on sujunut jouhevasti. Kaikkein suurin kiitos tutkimuksen valmistumisesta lankeaa ehdottomasti perheelleni. Vaimoni Mervi ja etenkin lapseni Emilia ja Eetu ovat pitäneet huolen siitä, että kotona ollessa tutkimustyö ei ole ehtinyt pyörimään mielessä liikaa. Tutkimuksen tekemisestä hetkellinen irrottautuminen on ollut tae siitä, että tämä tutkimus on ylipäänsä valmistunut. Joensuussa syksyllä 2008 Anssi Keinänen IV

5 Tiivistelmä Väitöskirjatutkimuksen artikkelien yhteisenä aiheena on yhdyskuntapalvelu. Tutkimus muodostuu johdanto-luvun lisäksi viidestä empiirisestä artikkelista. Kriminologisesti ja kriminaalipoliittisesti tärkeitä tutkimusongelmia peilataan juuri yhdyskuntapalvelun kautta. Oikeusministeriön vuonna 2007 julkaistussa Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka julkaisussa asetetaan kriminaalipolitiikan yhdeksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi ennustettava, rationaalinen ja kustannustehokas seuraamusjärjestelmä. Julkaisussa todetaan, että uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroimisen tavoitteisiin päästään parhaiten kohdistamalla kuntouttavia toimia vapaudessa, ei yhteiskunnassa eristettynä vankilassa. Vapaudessa suoritettavien rangaistusten, kuten yhdyskuntapalvelun käyttöä tuleekin edistää. Käsillä olevan väitöskirjatutkimuksen toivotaan osaltaan palvelevan edellä mainittuja tavoitteita. Väitöskirjatutkimuksen rakenne johdanto-luvun lisäksi on seuraavanlainen. Väitöskirjatutkimuksen toinen luku muodostuu vuonna 2007 julkaistusta refereeartikkelista Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena: tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Sosiaalisten ongelmien kasautumista tutkitaan luvussa 3. Tutkimuksessa selvitetään otsikon mukaisesti, kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla ja mitkä sosiaaliset ongelmat ovat keskenään yhteydessä tilastollisesti tarkasteltuna. Luku 4 perustuu vuonna 2007 julkaistuun referee-artikkeliin Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista. Tutkimuksessa tarkastellaan yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista. Rikoksiin erikoistumista mitataan tuomion perusteena olleiden rikoslajien määrillä. Luvussa 5 käsitellään yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen liittyviä tekijöitä ja luvussa 6 selvitetään, kuinka hyvin voitaisiin jo olemassa olevien tilastoaineistojen perusteella ennustaa yhdyskuntapalvelun keskeytymistä. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat seuraavat. Yhdyskuntapalveluiden määrät ja käyttöasteet ovat vaihdelleet vuosien saatossa luvun alkuvuosien jälkeen näyttää siltä, että yhdyskuntapalvelutuomioiden määrät ovat kääntyneet nousuun. Tämä johtuu kuitenkin yleisestä rikollisuuden kasvusta, ei siitä, että yhdyskuntapalvelua käytettäisiin aikaisempaa todennäköisemmin ehdottoman vankeuden sijasta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa yhdyskuntapalvelun asema osana rangaistusjärjestelmää ei ole vielä vakiintunut. V

6 Tutkimuksessa tulokseksi saatiin, että sosiaaliset ongelmat kasautuvat siten, että yhden sosiaalisen ongelman olemassaolo lisää todennäköisyyttä muiden sosiaalisten ongelmien esiintymiselle. Etenkin päihdeongelmalla näytti olevan vahva tilastollinen yhteys muihin tutkimuksessa tarkasteltuihin sosiaalisiin ongelmiin. Koska sosiaaliset ongelmat kasautuvat rikoksentekijöille ja ongelmien syy seuraus-suhteet ovat monimutkaisia, on esitetty ajatuksia, että rikollisille suunnatuissa toimenpideohjelmissa tulisi keskittyä useamman sosiaalisen ongelman vaikuttamiseen yhdellä kertaa. Empiiristen tulosten perusteella voidaan sanoa, että vanhemmat rikolliset, naiset ja matalan rikosintensiteetin omaavat tekevät muita vähemmän erityyppisiä rikoksia. Tulos on yhteneväinen aikaisemman kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Lisäksi tuomitun päihde- ja toimeentulo-ongelmalla sekä työmarkkinatilanteella oli vaikutusta tietynlaisiin rikoksiin erikoistumisessa. Rikoksiin erikoistuminen asettaa haasteita myös rikollisille suunnatuille toimenpideohjelmille. Rikollisille, jotka syyllistyvät esimerkiksi pelkästään rattijuopumuksiin, voi olla riittävää tarjota pelkästään päihdeongelmaisille tarjottuja hoitomenetelmiä. Toisaalta rikollisille, jotka syyllistyvät monentyyppisiin rikoksiin, tulisi tarjota toimenpiteitä, jotka keskittyvät useampaan rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavaan tekijään. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että rikosoikeudellisilla tekijöillä ja yksilön dynaamisilla tekijöillä on vaikutusta yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen, mutta vaikutukset vaihtelevat rikostyypin mukaan. Päihdeongelma on selvin indikaattori yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. Toiseksi suurin yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin vaikuttava tekijä on yli 100 tunnin tuomio. Kolmanneksi suurin tekijä yhdyskuntapalvelun keskeytymisessä on asumisvaikeudet. Tilastollisen mallin avulla voidaan löytää melko hyvin ne tuomitut, joiden palvelun keskeytymisen todennäköisyys on pientä. Soveltuvuusselvityksien avulla on saatu pääsääntöisesti karsittua pois yhdyskuntapalvelusta ne rikolliset, jotka todennäköisesti tulisivat sen keskeyttämään. Siinä mielessä soveltuvuusselvityksen tarkoitus tuntuu toteutuvan hyvin yhdyskuntapalveluseuraamusta harkittaessa. Korkeimman ennustetun keskeytymisriskin tuomituilla yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ei ole läheskään varmaa. Toisaalta korkean keskeytymisriskin omaaville tuomituille voisi olla tehokasta laatia erilainen palvelusuunnitelma kuin alhaisen keskeytymisriskin omaaville. Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksessä joudutaan arvioimaan eli ennustamaan sitä, tulisiko tuomittu suorittamaan rangaistuksensa, mikäli hänelle VI

7 tuomittaisiin yhdyskuntapalvelua. Tutkimuksessa tarkastellaan, voisiko tilastollinen ennustaminen, käyttämällä hyväksi soveltuvuusselvityksestä saatavaa aineistoa, auttaa kriminaalihuoltolaitoksen työntekijää päätettäessä soveltuuko tuomittu yhdyskuntapalveluun vai ei. Päihdeongelma ja pitkät tuomiot olivat voimakkaimpia keskeytymisriskiä lisääviä tekijöitä. Vastaavasti tuomio seksuaalirikoksesta vähensi huomattavasti keskeytymisriskiä. Empiirisen mallin avulla voidaan löytää melko hyvin erilaisia riskitasoja yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. On kuitenkin muistettava, että viime kädessä päätöksen soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun tekee kriminaalihuoltolaitoksen työntekijä ja siinä päätöksessä tulee ottaa huomioon myös tekijöitä, joita empiirisessä mallissa ei ole huomioitu. Yhteenvetona tutkimustuloksista etenkin yksilötason tutkimuksista on todettavissa lyhyesti seuraavaa. Kaikkein pahin sosiaalinen ongelma tuomituilla on päihdeongelma. Päihdeongelma oli tilastollisessa yhteydessä moneen muuhun sosiaaliseen ongelmaan sosiaalisten ongelmien kasautumista tutkittaessa (luku 3). Päihdeongelma oli myös merkittävin selittäjä rikoksiin erikoistumista selitettäessä (luku 4). Lisäksi päihdeongelma oli kaikkein voimakkain yhdyskuntapalvelun keskeytymistä selittävä ja ennustava tekijä (luvut 5 ja 6). Yhdyskuntapalveluun tuomittujen yhteiskuntaan kiinnittyminen ei näyttäisi onnistuvan ilman riittävää päihdekuntouttamista. Lisäksi tuomitulla tulisi olla mahdollisuus jatkaa päihdekuntoutuksessa yhdyskuntapalvelun jälkeenkin. Avainsanat: empiirinen tutkimus, ennustaminen, rikoksiin erikoistuminen, sosiaaliset ongelmat, yhdyskuntapalvelu VII

8 Summary A common theme of this doctoral dissertation is community service. The dissertation is comprised of an introduction and five individual empirical articles. The purpose of the research is to evaluate the position of community service in the current Finnish penal system. Furthermore, linkages between offenders social problems and criminal behaviour are analysed. More precisely, the purpose of this study is to examine what factors affect the probability of revocation of community service in Finland, and furthermore, how accurately the revocation of community service can be predicted. A serious breach of service conditions or new offences may lead to revocation of service and taking the matter to the prosecutor. On the prosecutors presentation, the court may convert the remaining sentence into imprisonment. Empirical results show that judicial factors such as the length of service, the type of offence and offender s dynamic (criminogenic) factors, such as substance abuse and housing conditions, are associated with significantly the risk of revocation of community service. Furthermore, empirical results establish that because of assessment of suitability, mainly offenders with a low risk of revocation are selected into community service. Therefore it can be concluded that the assessment reaches one of its goals. To sum up the empirical findings, we noticed that substance abuse is the worst social problem for offenders. Substance abuse was connected, for example, to accumulation of social problems as well as to offence specialisation. In the case of community service, offenders integration to society does not seem to be very successful without reducing alcohol- and drug-related problems through some interventions on offenders behaviour. Keywords: assessment of suitability, community service, prediction, statistical analysis VIII

9 Alkuperäiset artikkelit Väitöskirjatutkimus perustuu seuraaviin artikkeleihin. Artikkelit julkaistaan tässä tutkimuksessa lähes muuttamattomia. Suurimmat muutokset koskevat otsikoiden, taulukoiden ja kuvioiden numerointia. Keinänen, Anssi (2007) Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Edilex lakikanava, (Luku 2.) Keinänen Anssi (2006) Kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla? tutkimus yhdyskuntapalveluun tuomituista. Edilex lakikanava, (Luku 3.) Keinänen, Anssi (2007) Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista. Edilex lakikanava, (Luku 4.) Keinänen, Anssi (2006) Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat riskitekijät: rikostyyppien välinen vertailu. Edilex lakikanava, (Luku 5.) Keinänen, Anssi (2007) Yhdyskuntapalvelun keskeyttävien tilastollinen profilointi. Edilex lakikanava, (Luku 6.) IX

10 Sisällys Esipuhe...III Summary...VIII Sisällys...X Kuvioluettelo...XIII Taulukkoluettelo...XIV 1 Yhdyskuntapalvelu osana suomalaista rikosoikeusjärjestelmää Johdanto Yhdyskuntapalvelun tavoitteista Tutkimuksen metodeista Taustaa Tilastotieteen käyttö oikeustieteellisessä tutkimuksessa Mihin empiiristä tutkimusta voidaan käyttää oikeustieteellisessä tutkimuksessa? Empiirisen tutkimuksen vaiheet Yhteenveto tutkimustuloksista Yhdyskuntapalvelurangaistuksen lisätutkimustarpeista...29 Lähteet Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena: tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Johdanto Aikaisempia empiirisiä tutkimuksia yhdyskuntapalvelusta Tilastotietoja yhdyskuntapalvelun käytöstä Yhdyskuntapalvelun käyttö ikäluokittain Yhdyskuntapalvelun käyttö sukupuolen mukaan Yhdyskuntapalvelun käyttö alueellisesti Yhdyskuntapalvelun käyttö eri rikoksissa Yhdyskuntapalvelun käyttö kansalaisuuden ja asuinpaikan mukaan Yhdyskuntapalvelurangaistuksen käyttö regressioanalyysin valossa Yhdyskuntapalvelurangaistus tulevaisuudessa Jälkikirjoitus...69 Lähteet Kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla? tutkimus yhdyskuntapalveluun tuomituista Johdanto...73 X

11 3.2 Sosiaalisten ongelmien kasautuminen Voidaanko sosiaalisten ongelmien kasautumista selittää tilastollisesti? Mitä sosiaalisten ongelmien kasautumisesta tiedetään Suomessa? Tutkimusaineisto ja tilastollinen menetelmä Aineiston kuvaus Aineiston tilastollinen kuvaus Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Johtopäätökset...97 Lähteet Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista Johdanto Aikaisemmat tutkimukset Tilastoaineisto ja menetelmä Tilastoaineiston kuvaus Rikoslajimäärät suhteessa tuomittujen staattisiin tekijöihin Tilastomenetelmä Empiiriset tulokset Yhteenveto Lähteet Liite 4.1 Marginaalivaikutukset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä Liite 4.2 Tilastolliset tulokset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä, kun tuomitun rikoslajimäärästä on vähennetty yksi Liite 4.3 Marginaalivaikutukset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä, kun tuomitun rikoslajimäärästä on vähennetty yksi Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat riskitekijät: rikostyyppien välinen vertailu Johdanto Yhdyskuntapalvelu rangaistusmuotona Tutkimusaineisto Aineiston kuvaus Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Rikosoikeudelliset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Staattiset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Dynaamiset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen XI

12 5.4 Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Yleistä Rattijuopumusrikokset Omaisuusrikokset Väkivaltarikokset Kaikki rikostyypit yhdessä Toimenpidesuositukset Yhteenveto Lähteet Liite 5.1 Suhteellisen riskin laskeminen odds ration perusteella Liite 5.2 Marginaalivaikutukset rikostyypeittäin Liite 5.3 Marginaalivaikutukset kaikki rikostyypit yhdessä Yhdyskuntapalvelun keskeyttävien tilastollinen profilointi Johdanto Tilastollisten ennusteiden käytöstä: periaatteet ja käytäntö Tarvitaanko tilastollista ennustemallia? Periaatteita rikollisten luokittelussa Mitä hyvältä riskimittarilta vaaditaan? Ennusteen tulema Tilastoaineisto ja -menetelmä Tutkimusaineisto Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen taustatekijöiden suhteen Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Vuosina tuomittujen yhdyskuntapalvelun keskeytymisen selittäminen Vuonna 2005 yhdyskuntapalveluun tuomittujen palvelun keskeytymisen ennustaminen Johtopäätökset Lähteet XII

13 Kuvioluettelo Kuvio 2.1 Yhdyskuntapalvelurangaistusten määrät ikäluokittain...55 Kuvio 2.2 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste ikäluokittain...56 Kuvio 2.3 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste vuosina sukupuolen mukaan...57 Kuvio 2.4 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste ja valitusaste vuosina , %...58 Kuvio 2.5 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri hovioikeuden alueilla...59 Kuvio 2.6 Yhdyskuntapalvelun tuomioiden määrät vuosina hovioikeuden mukaan...60 Kuvio 2.7 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri rikoksissa vuosina Kuvio 2.8 Vankien ja käytössä olevien vankitilojen määrän kehitys vuosina Kuvio 2.9 Vankimäärän kehitys Tumma viiva kuvaa välistä aikaa ja katkoviiva välistä aikaa...69 Kuvio 2.10 Yhdyskuntapalveluiden toimeenpanojen lukumäärä Kuvio 3.1 Kausaalisuuden tulkinnan ja mittaamisen ongelmia...76 Kuvio 3.2 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma...84 Kuvio 3.3 Sosiaalisten ongelmien merkittävimmät riippuvuussuhteet...94 Kuvio 4.1 Rikoskäyttäytymisen laajuus Kuvio 4.2 Rikoslajimäärien jakauma Kuvio 4.3 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma Kuvio 4.4 Rikoslajimäärä suhteessa tuomittujen ikään Kuvio 5.1 Yhdyskuntapalveluaineistoon valikoituminen Kuvio 5.2 Rangaistuksen keskeytymisen ajankohta, suoritettu osuus prosentteina tuomitusta rangaistuksesta Kuvio 5.3 Yhdyskuntapalvelun keston jakauma rikostyypeittäin Kuvio 5.4 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski rangaistuksen keston ja rikostyypin mukaan Kuvio 5.5 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma rikostyypeittäin Kuvio 5.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskit ikäryhmittäin ja rikostyypin mukaan Kuvio 5.7 Päihdeongelmien vaikutus yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin XIII

14 Kuvio 5.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisriski rikostyypeittäin eri työmarkkinatiloissa suhteessa töissä oleviin Kuvio 5.9 Keskeytyneiden yhdyskuntapalveluiden osuus eri riskiryhmissä rikostyypeittäin Kuvio 5.10 Yhdyskuntapalvelun ennustetut keskeytymisen todennäköisyydet Kuvio 5.11 Keskeytyneiden yhdyskuntapalveluiden osuus eri riskiryhmissä rikostyypeittäin Kuvio 6.1 Toimenpiteen vaikutus tarkasteltavaan riskiin Kuvio 6.2 Staattisten ja dynaamisten tekijöiden suhde ennustettavaan tapahtumaan Kuvio 6.3 Rangaistuksen keston ja yhdyskuntapalvelun keskeytymisen välinen suhde Kuvio 6.4 Rikoslajien määrä tuomion perusteena Kuvio 6.5 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ikäluokittain Kuvio 6.6 Ennustettu ja todellinen keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Kuvio 6.7 Havaittu ja ennustettu keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Kuvio 6.8 Havaittu ja ennustettu keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Taulukkoluettelo Taulukko 1.1 Aineiston analyysin ja tilastollisen päättelyn erot...22 Taulukko 2.1 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri rikoksissa vuonna Taulukko 2.2 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste -regressioanalyysin tulokset...64 Taulukko 3.1 Sosiaalisten ongelmien määrä prosentteina vankilakertaisuuden mukaan...79 Taulukko 3.2 Sosiaaliset ongelmat...82 Taulukko 3.3 Sosiaalisten ongelmien esiintyminen...83 Taulukko 3.4 Asumisongelmaan liittyvät tekijät...87 Taulukko 3.5 Toimeentulo-ongelmaan liittyvät tekijät...88 Taulukko 3.6 Päihdeongelmaan liittyvät tekijät...89 Taulukko 3.7 Sosiaalisten suhteiden vaikutukseen uusintarikollisuudelle liittyvät tekijät...90 Taulukko 3.8 Ajankäytön vaikutukseen uusintarikollisuuteen liittyvät tekijät..91 Taulukko 3.9 Työttömyyteen liittyvät tekijät...92 Taulukko 3.10 Aikaisempaan rikosrekisteriin liittyvät tekijät...93 XIV

15 Taulukko 4.1 Tilastotietoja tutkimusaineistosta rikoslajeittain Taulukko 4.2 Rikoslajien väliset riippuvuudet Taulukko 4.3 Tilastolliset tulokset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä Taulukko 5.1 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rikostyypeittäin Taulukko 5.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytymien syyt rikostyypeittäin Taulukko 5.3 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rangaistuksen keston mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.4 Muiden rikosten vaikutus yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen rikostyypin mukaan Taulukko 5.5 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ja aikaisempi rikosrekisterimerkintä rikostyypeittäin Taulukko 5.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen iän mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.7 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sukupuolen mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen oikeuspiirin mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.9 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski päihdeongelman mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.10 Työmarkkinatila ja yhdyskuntapalvelun keskeytymien rikostyypeittäin Taulukko 5.11 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen asumistilanteen mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.12 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen toimeentulon mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.13 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sosiaalisten suhteiden mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.14 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ajankäytön mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.15 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rattijuopumuksesta tuomituilla Taulukko 5.16 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rattijuopumuksista tuomituilla Taulukko 5.17 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet rattijuopumuksesta tuomituilla Taulukko 5.18 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen omaisuusrikoksista tuomituilla Taulukko 5.19 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen omaisuusrikoksista tuomituilla XV

16 Taulukko 5.20 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet omaisuusrikoksista tuomituilla Taulukko 5.21 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.22 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.23 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.24 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 5.25 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen koko aineiston perusteella Taulukko 5.26 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet koko aineiston perusteella Taulukko 5.27 Suurimman keskeytymisriskin yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 5.28 Pienimmän ennustetun keskeytymisriskin tuomitut Taulukko 5.29 Suurimman ennustetun keskeytymisriskin tuomitut Taulukko 6.1 Ennustemallien tuottamat ennusteet suhteessa toteutuneeseen 218 Taulukko 6.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen tarkasteluvuoden mukaan221 Taulukko 6.3 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen syyt tarkasteluvuoden mukaan Taulukko 6.4 Rangaistuksen kesto ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 6.5 Eri rikostyyppien esiintyminen yhdyskuntapalvelutuomioissa (prosenttia tuomioista) Taulukko 6.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen prosentteina suhteessa rikostyyppiin Taulukko 6.7 Rikoslajimäärät ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen vuosina Taulukko 6.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen aikaisemman rikoshistorian mukaan vuosittain Taulukko 6.9 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ikäluokittain Taulukko 6.10 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sukupuolen mukaan vuosittain Taulukko 6.11 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen alueen mukaan vuosittain Taulukko 6.12 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen työmarkkina-aseman mukaan vuosittain Taulukko 6.13 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen asumistilanteen mukaan vuosittain XVI

17 Taulukko 6.14 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ajankäytön mukaan vuosittain Taulukko 6.15 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen päihdeongelman mukaan vuosittain Taulukko 6.16 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sosiaalisten suhteiden mukaan vuosittain Taulukko 6.17 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen toimeentulon mukaan vuosittain Taulukko 6.18 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen, staattiset tekijät Taulukko 6.19 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen, dynaamiset tekijät Taulukko 6.20 Yksinkertaisen tilastollisen mallin tuottamat ennusteet Taulukko 6.21 Havaitut ja ennustetut keskeytymiset yksinkertaisessa ennustemallissa Taulukko 6.22 Monimutkaisemman tilastollisen mallin tuottamat ennusteet.249 Taulukko 6.23 Havaitut ja ennustetut keskeytymiset monimutkaisessa ennustemallissa Taulukko 6.24 Pienimmän ja suurimman keskeytymisriskin tuomittujen yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 6.25 Pienimmän ennustetun keskeytymisriskin tuomitut vuonna Taulukko 6.26 Suurimman ennustetun keskeytymisriskin tuomitut vuonna XVII

18

19

20

21 1 Yhdyskuntapalvelu osana suomalaista rikosoikeusjärjestelmää 1.1 Johdanto Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on analysoida empiirisesti yhdyskuntapalvelurangaistukseen liittyviä kriminologisia tutkimuskysymyksiä. Kriminologia määritellään rikollisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkivaksi tieteeksi 1. Kriminologia tarkastelee tieteellisesti toisaalta rikollisuutta, rikoksiin syyllistyneitä ja uhreja sekä toisaalta rikollisuuden kontrollia ja kontrollikoneiston toimintaa. Kriminologia empiirisenä tieteenä tuottaa kriminaalipoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa tarvittavaa tutkimustietoa reaalimaailmasta. 2 Kriminologia eli rikollisuuden tutkiminen ja kriminaalipolitiikka eli rikollisuutta koskeva päätöksenteko eivät ole toisistaan irrallisia, sillä molemmat kohdistuvat samoihin asioihin 3. Suomessa empiirisen oikeustutkimuksen tarve on kiistaton ja määrä vähäinen verrattuna esimerkiksi yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen 4. Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa vuosille korostetaan tietoon perustuvan toimintapolitiikan merkityksen korostumista tulevaisuudessa. Keskeisinä keinoina tällaisessa toimintapolitiikassa ovat olemassa olevan tutkimuksen hyväksikäyttö, uusien tutkimusten teettäminen sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen päätöksenteossa 5. Oikeusministeriön kriminaalipoliittisessa ohjelmassa vuosille korostetaan tarvetta muun muassa yhdyskuntaseuraamusten käytön arvioimiselle kehitettäessä seuraamusjärjestelmää monipuolisemmaksi ja sosiaalisesti tasa-arvoisemmaksi 6. Lisäksi samaisessa julkaisussa Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka asetetaan kriminaalipolitiikan yhdeksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi 1 Ks. esim. Tolvanen Tolvanen 2005, s Näin mm. Laitinen ja Aromaa Ks. empiirisen tutkimuksen ja oikeustieteen välisestä suhteesta esim. Ervastin (2004) väitöskirjatutkimus Käräjäoikeuksien sovintomenettely. 5 Oikeusministeriö 2007b, s Oikeusministeriö 2007a.

22 ennustettava, rationaalinen ja kustannustehokas seuraamusjärjestelmä. Julkaisussa todetaan, että tärkeä tavoite on myös vankiluvun hallitseminen. Uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroimisen tavoitteisiin päästään parhaiten kohdistamalla kuntouttavia toimia vapaudessa, ei yhteiskunnassa eristettynä vankilassa. Vapaudessa suoritettavien rangaistusten, kuten yhdyskuntapalvelun käyttöä tuleekin edistää. Käsillä olevan väitöskirjatutkimuksen toivotaan osaltaan palvelevan edellä mainittuja tavoitteita. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus ja se käsittää vähintään 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä palkatonta työtä 7. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista 8. Rikoksiin erikoistuminen on yksi kriminologisen tutkimuksen keskeisimmistä kysymyksistä. Rikoksiin erikoistumistutkimus auttaa muotoilemaan kriminologisia käyttäytymistä selittäviä teorioita, kriminologista tutkimusta ja rikollisille tehtyjä interventioita. Mikäli rikoksiin erikoistumista ei tapahdu, kriminologiset teoriat voivat olla yleisiä, jolloin yhden rikostyypin analyysin avulla voidaan ymmärtää muiden rikostyyppien rikollisia ja rikollisille tehtyjen interventioiden ei tarvitse poiketa rikostyypeittäin. Mikäli rikoksiin erikoistumista tapahtuu, rikoksiin vaikuttavien tekijöiden analyysi tulee olla rikoskohtaista ja interventiot suunnitella rikostyyppikohtaisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös yhdyskuntapalvelurangaistuksen vaikuttavuutta 9. Esimerkiksi Bottoms (2001) mainitsee neljä mahdollista 7 Laki yhdyskuntapalvelusta (YKPL) /1055, 1. Enintään kymmenen tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa osallistumalla uusintarikollisuuden vähentämistä tukeviin toimintaohjelmiin tai käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja Kriminaalihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. 8 Tutkimuksessa rikoksiin erikoistumista mitataan tuomiossa olleiden rikoslajien määrillä. Mitä vähemmän tuomiossa mainitaan erityyppisiä rikoksia, sitä erikoistuneempia rikolliset ovat keskimäärin. 9 Esimerkiksi Reynor (2002) on listannut joukon tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toimenpiteen vaikuttavuuteen. 2

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

SISÄLLYS: LIITE: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano esityksen mukaan

SISÄLLYS: LIITE: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano esityksen mukaan SISÄLLYS: 2 YHDYSKUNTASEURAAMUKSET...3 Yhdyskuntapalvelu...3 Nuorisorangaistus...7 Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta...9 Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta... 11 Valvottu koevapaus...13 2.1

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015. 400/2015 Laki. yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015. 400/2015 Laki. yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015 400/2015 Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 6 Rikoksista rangaistut ja sosiaalityö vetäjä: erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, Rikosseuraamusvirasto Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 15.00 15.30 Yhdyskuntapalvelu

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina 2007-2010

Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina 2007-2010 Seksuaalirikollisen kuntoutus vankilassa Digitaaliseen mediaan liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 16.12.2011 Nina Nurminen Yliopettaja, psykologi Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Vantaa sposti:

Lisätiedot

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen Hanna Kurtto Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen 1. Johdanto 1.1 Yleistä Uusi rikosoikeudellinen seuraamus, valvontarangaistus, otettiin käyttöön 1.11.2011. Valvontarangaistuslain 1 :n mukaan

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Laki. 1 Yhdyskuntapalvelu. 3 Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen. Yhdyskuntapalvelun toimeenpano. EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp

Laki. 1 Yhdyskuntapalvelu. 3 Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen. Yhdyskuntapalvelun toimeenpano. EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yhdyskuntapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 144/1996 vp laiksi

Lisätiedot

RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 1 Rikostyöryhmän raportti 8.11.2007 RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Työryhmän jäsenet Käräjätuomari Timo Heikkinen, puheenjohtaja, Vantaan

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Empiirisen rikostaloustieteellisen. haasteita 1

Empiirisen rikostaloustieteellisen. haasteita 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 4/2004 VÄITÖKSIÄ Empiirisen rikostaloustieteellisen tutkimuksen haasteita 1 Anssi Keinänen KTT, YTM, oikeustaloustieteen lehtori Joensuun yliopisto For the rational

Lisätiedot

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:19. Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:19. Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:19 Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:19 Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6452 ISBN

Lisätiedot

20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi

20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi Oikeusministeriö, Helsinki 2013 24.4.2013 Julkaisun nimi

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Rikosrekisteri Oikeusrekisterikeskus pitää yllä rikosrekisteriä siten kuin laissa (770/1993) määrätään Rekisterin

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi sopimushoidon kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys laiksi sopimushoidon kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi sopimushoidon kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan otettavaksi kokeiluluontoisesti käyttöön sopimushoidoksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä B Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä 1 Nuorten rangaistukset Matti Marttunen Lainsäädäntö Nuorista rikoksentekijöistä puhutaan rikosoikeudellisessa mielessä kun tarkoitetaan ikäryhmää 15 21-vuotiaat.

Lisätiedot

Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa?

Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa? Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa? Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Huonotapaisuus ja sosiaalityö Suomessa ei ole (enää)

Lisätiedot

Esitelmä Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlassa 25. lokakuuta 2011

Esitelmä Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlassa 25. lokakuuta 2011 1 Henrik Linderborg Esitelmä Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlassa 25. lokakuuta 2011 Irti pyöröovesta lyhytaikaisvankien jälkihuollon tarpeet ja mahdollisuudet Lyhytaikaisvankeus on pysynyt

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 116

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 116 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 116 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Reino Sirén

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Rikosseuraamusalan asiakaskunta, työprosessit ja kuntouttaminen

Rikosseuraamusalan asiakaskunta, työprosessit ja kuntouttaminen RIKOSSEURAAMUSVIRASTO Rikosseuraamusviraston monisteita 5/2008 Rikosseuraamusalan asiakaskunta, työprosessit ja kuntouttaminen Työryhmän mietintö Rikosseuraamusalan kehittämishanke Helsinki 31.3.2008 1.

Lisätiedot

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät)

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistus: nuorten seuraamukset. Sisällys

Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistus: nuorten seuraamukset. Sisällys 1 Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistus: nuorten seuraamukset Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto pyysi allekirjoittanutta laatimaan ehdotuksen siitä, miten rikoksia tehneitä nuoria ja nuoria

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen mukaan seuraava:

Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen mukaan seuraava: Oikeusministeriölle Oikeusministeriö asetti 10 päivänä lokakuuta 2001 toimikunnan valmistelemaan nuoria rikoksentekijöitä koskevan seuraamusjärjestelmän uudistamista. Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

12/2012. Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus

12/2012. Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus 12/2012 Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus 12/2012 Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus Oikeusministeriö, Helsinki 2012 7.3.2012 Julkaisun nimi Tekijä

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

R I K O S S E U R A A M U S L A I T O K S E N T I L A S T O J A 2 0 1 0

R I K O S S E U R A A M U S L A I T O K S E N T I L A S T O J A 2 0 1 0 R I K O S S E U R A A M U S L A I T O K S E N T I L A S T O J A 2 0 1 0 P e t e r B l o m s t e r H e n r i k L i n d e r b o r g M a r j a - L i i s a M u i l u v u o r i I r j a S a l o S a s u T y n

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Oikeus 2012 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia vuonna 2011 Vuonna 2011 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (130 000) oli naisia Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys nuorten rikoksentekijöiden asioiden käsittelyä ja seuraamusjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (nuorisorikostoimikunnan mietintöön sisältyvä luonnos) ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi.

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Visiomme Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos (RISE) vastaa rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Rikosseuraamusviraston, vankeinhoidon koulutuskeskuksen ja valtakunnansyyttäjänviraston tulostavoitteet vuodelle 2005

Rikosseuraamusviraston, vankeinhoidon koulutuskeskuksen ja valtakunnansyyttäjänviraston tulostavoitteet vuodelle 2005 Sisällys: Rikosseuraamusviraston, vankeinhoidon koulutuskeskuksen ja valtakunnansyyttäjänviraston tulostavoitteet vuodelle 2005 Rikosseuraamusviraston tulostavoiteasiakirja vuodelle 2005 3 Vankeinhoidon

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vankeus vaikuttaa vangin koko perheeseen Arviointikeskuksen rooli ja vanhemmuuden arviointi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen johdon työseminaari 19.3.2014 Pia Andersson

Rikosseuraamuslaitoksen johdon työseminaari 19.3.2014 Pia Andersson Ajankohtaista valvontarangaistuksesta, valvotusta koevapaudesta ja sähköisestä valvonnasta Rikosseuraamuslaitoksen johdon työseminaari 19.3.2014 Pia Andersson Rise, Keha, Pia Andersson 1 Valvontarangaistus

Lisätiedot

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS

R I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS R SE RKOSSEURAAMUSLATOS 17.10.2012 17/011/2012 RKOSSEURAAMUSLATOKSEN TULOSSOPMUS VUODELLE 2013 Käyntiosoite Albertinkatu 25 00180 HELSNK Postiosoite PL319 00181 HELSNK Puhelin 0295688500 Telekopio 0295688440

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

Jussi Tapani Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Helsinki 2011 JURIDICA-KIRJASARJASSA ILMESTYNEET TEOKSET: 1. Hallintomenettelyn perusteet 2. Arvonlisäverotus

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLTOJAKSO OSANA YHDYSKUNTAPALVELUA

PÄIHDEHUOLTOJAKSO OSANA YHDYSKUNTAPALVELUA PÄIHDEHUOLTOJAKSO OSANA YHDYSKUNTAPALVELUA Yhdyskuntapalvelun päihdehuoltojaksolle osallistuneiden asiakkaiden ja A-klinikan työntekijöiden kokemuksia päihdehuoltojaksosta Aila Hotakainen Sosiaali- ja

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Opiskelevien vankien määrä keskimäärin päivässä rikosseuraamusalueittain vuonna 2014 Rikosseuraamusalue Opiskelevia

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Laki sopimushoidon kokeilemisesta Sopimushoitotoimikunnan mietintö

Laki sopimushoidon kokeilemisesta Sopimushoitotoimikunnan mietintö O I K E U S M I N I S T R I Ö KOMITEANMIETINTÖ 2002:3 Laki sopimushoidon kokeilemisesta Sopimushoitotoimikunnan mietintö KOMITEANMIETINTÖ 2002:3 KOMITTÉBETÄNKANDE 2002:3 Laki sopimushoidon kokeilemisesta

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014 Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

2 Rikollisuuden kustannukset Ville Hinkkanen

2 Rikollisuuden kustannukset Ville Hinkkanen 2 Rikollisuuden kustannukset III.B.2 Rikollisuuden kustannukset 409 Rikollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia voidaan arvioida useasta eri näkökulmasta. Kustannuksia on mahdollista tarkastella

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi 1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu

Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu Lapin yliopisto Pro gradu -tutkielma Patrik Voss-Lagerlund Rikosoikeus Kevät 2012 Lapin yliopisto, oikeustieteiden

Lisätiedot

Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa

Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa Vankilaopetuspäivät Tampere 7.10.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti 1 Esitelmän

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot