Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena"

Transkriptio

1 JOENSUUN YLIOPISTO Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta UNIVERSITY OF JOENSUU Faculty of Law, Economics and Business Administration Anssi Keinänen Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Joensuun yliopiston Metria -rakennuksen luentosalissa M100, Yliopistokatu 7, perjantaina 28. päivänä marraskuuta 2008 klo 12 alkaen. Joensuun yliopisto Joensuu 2008

2 Joensuun yliopisto, Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Law, Economics and Business Administration Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto University of Joensuu Myynti Sale Joensuun yliopiston kirjasto/ Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU Puh , Faksi Joensuu University Library/ Sales of publications P.O. Box 107, FIN JOENSUU, FINLAND Tel , Fax Copyright 2008 Anssi Keinänen ja Joensuun yliopisto 1. painos ISBN Kannen suunnittelu ja tekninen toteutus: Paino: Joensuun yliopistopaino Joensuun yliopistopaino Joensuu 2008

3 Esipuhe Väitöskirjatutkimukseni sai alkunsa syksyllä 2004, jolloin Joensuun Kriminaalihuoltolaitokselta Markku Rautiainen otti minuun yhteyttä ja pyysi esitelmöimään heille aikaisempieni tutkimusteni vuoksi. Kriminaalihuoltolaitoksen henkilökunnan kanssa käytiin keskustelua siitä, minkälaista tutkimustietoa he tarvitsisivat työnsä tueksi. Alkuun nousi ajatus tutkia nuorisorangaistusta (koska Joensuun käräjäoikeus oli yksi nuorisorangaistuskokeilun käräjäoikeuksista), mutta tilastoaineiston saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi tutkimuskohde muuttui yhdyskuntapalvelun tutkimiseen. Ja tässä sitä nyt ollaan. Markkua minun on siis kiittäminen siitä, että päädyin ylipäänsä tutkimaan yhdyskuntapalvelua. Kiitokseni ansaitsevat myös tutkimuksiani kommentoineet henkilöt. Tutkimukseni ohjaajana on toiminut professori Matti Tolvanen. Matti on ennakkoluulottomasti kannustanut empiirisen oikeustieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Toisaalta Matin rikosoikeudellinen asiantuntemus on pelastanut minut montaa kertaa ajautumasta rikosoikeudellisiin karikoihin tutkimuksissani. Toinen merkittävä tutkimustani kommentoinut henkilö on esimieheni professori Kalle Määttä. Kallen kanssa olen lukuisat kerrat pohtinut tutkimukseeni liittyviä ongelmia. Ja mikäli minusta on tuntunut siltä, että tutkimuksissani ei ole suurempia ongelmia, on Kalle pystynyt nostamaan niitä esille. Lisäksi Tuukka Saarimaan kanssa olen keskustellut lukuisista väitöskirjani teemoista. Tuukka on myös toiminut kielenhuoltajana tutkimuksen viimeistelyvaiheessa. Haluan osoittaa myös kiitokseni talous- ja oikeustieteiden tiedekunnan henkilökunnalle. Teidän kanssanne on ilo työskennellä (siis ihan oikeasti)! Tutkimukseni esitarkastajina ovat toimineet professorit Esa Uusipaikka Turun yliopistosta ja Jussi Tapani Helsingin yliopistosta. Heitä on kiittäminen siitä, että heidän kommenttiensa avulla olen pystynyt parantamaan väitöskirjatutkimustani vielä aivan loppuvaiheessa. Kiitokset ansaitsee myös OTT Jussi Pajuoja, joka lupautui vastaväittäjäksi. Jussia on myös kiittäminen lukuisista kommenteista koskien tutkimustani. Lisäksi haluan kiittää Jussia hyvin sujuneesta yhteistyöstä vuosien varrelta. Väitöskirjatutkimusta tehtäessä olen ollut muutaman kerran virkavapaalla työstäni. Haluan osoittaa kiitokseni tutkimusta rahoittaneille tahoille. Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Alkoholitutkimussäätiön myöntämien III

4 apurahojen turvin olen pystynyt viemään tutkimustani eteenpäin. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Edita Oyj:lle, joka antoi minulle luvan julkaista heillä julkaisemani artikkelit tässä väitöskirjassa. Tutkimusaineiston saannista haluan osoittaa suurkiitokset Rikosseuraamusviraston ystävälliselle henkilöstölle (joista osa tosin työskentelee nykyään muualla). Timo Harrikari oli ensimmäinen, joka auttoi minua yhdyskuntapalvelutietoja kuvaavan Tyyne-tietokannan kanssa. Raino Lavikkala on myös auttanut tutkimusaineiston kanssa ja muutenkin kommentoinut tutkimuksiani. Kimmo Hypénin ja Sasu Tynin kanssa olen keskustellut paljon rikollisuuden tutkimukseen liittyvistä asioista. Ilppo A. Alataloa, Raili Matinpuroa ja Paavo Siltalaa on kiittäminen siitä, että hallinnollinen puoli tilastoaineiston saamisessa on sujunut jouhevasti. Kaikkein suurin kiitos tutkimuksen valmistumisesta lankeaa ehdottomasti perheelleni. Vaimoni Mervi ja etenkin lapseni Emilia ja Eetu ovat pitäneet huolen siitä, että kotona ollessa tutkimustyö ei ole ehtinyt pyörimään mielessä liikaa. Tutkimuksen tekemisestä hetkellinen irrottautuminen on ollut tae siitä, että tämä tutkimus on ylipäänsä valmistunut. Joensuussa syksyllä 2008 Anssi Keinänen IV

5 Tiivistelmä Väitöskirjatutkimuksen artikkelien yhteisenä aiheena on yhdyskuntapalvelu. Tutkimus muodostuu johdanto-luvun lisäksi viidestä empiirisestä artikkelista. Kriminologisesti ja kriminaalipoliittisesti tärkeitä tutkimusongelmia peilataan juuri yhdyskuntapalvelun kautta. Oikeusministeriön vuonna 2007 julkaistussa Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka julkaisussa asetetaan kriminaalipolitiikan yhdeksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi ennustettava, rationaalinen ja kustannustehokas seuraamusjärjestelmä. Julkaisussa todetaan, että uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroimisen tavoitteisiin päästään parhaiten kohdistamalla kuntouttavia toimia vapaudessa, ei yhteiskunnassa eristettynä vankilassa. Vapaudessa suoritettavien rangaistusten, kuten yhdyskuntapalvelun käyttöä tuleekin edistää. Käsillä olevan väitöskirjatutkimuksen toivotaan osaltaan palvelevan edellä mainittuja tavoitteita. Väitöskirjatutkimuksen rakenne johdanto-luvun lisäksi on seuraavanlainen. Väitöskirjatutkimuksen toinen luku muodostuu vuonna 2007 julkaistusta refereeartikkelista Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena: tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Sosiaalisten ongelmien kasautumista tutkitaan luvussa 3. Tutkimuksessa selvitetään otsikon mukaisesti, kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla ja mitkä sosiaaliset ongelmat ovat keskenään yhteydessä tilastollisesti tarkasteltuna. Luku 4 perustuu vuonna 2007 julkaistuun referee-artikkeliin Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista. Tutkimuksessa tarkastellaan yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista. Rikoksiin erikoistumista mitataan tuomion perusteena olleiden rikoslajien määrillä. Luvussa 5 käsitellään yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen liittyviä tekijöitä ja luvussa 6 selvitetään, kuinka hyvin voitaisiin jo olemassa olevien tilastoaineistojen perusteella ennustaa yhdyskuntapalvelun keskeytymistä. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat seuraavat. Yhdyskuntapalveluiden määrät ja käyttöasteet ovat vaihdelleet vuosien saatossa luvun alkuvuosien jälkeen näyttää siltä, että yhdyskuntapalvelutuomioiden määrät ovat kääntyneet nousuun. Tämä johtuu kuitenkin yleisestä rikollisuuden kasvusta, ei siitä, että yhdyskuntapalvelua käytettäisiin aikaisempaa todennäköisemmin ehdottoman vankeuden sijasta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa yhdyskuntapalvelun asema osana rangaistusjärjestelmää ei ole vielä vakiintunut. V

6 Tutkimuksessa tulokseksi saatiin, että sosiaaliset ongelmat kasautuvat siten, että yhden sosiaalisen ongelman olemassaolo lisää todennäköisyyttä muiden sosiaalisten ongelmien esiintymiselle. Etenkin päihdeongelmalla näytti olevan vahva tilastollinen yhteys muihin tutkimuksessa tarkasteltuihin sosiaalisiin ongelmiin. Koska sosiaaliset ongelmat kasautuvat rikoksentekijöille ja ongelmien syy seuraus-suhteet ovat monimutkaisia, on esitetty ajatuksia, että rikollisille suunnatuissa toimenpideohjelmissa tulisi keskittyä useamman sosiaalisen ongelman vaikuttamiseen yhdellä kertaa. Empiiristen tulosten perusteella voidaan sanoa, että vanhemmat rikolliset, naiset ja matalan rikosintensiteetin omaavat tekevät muita vähemmän erityyppisiä rikoksia. Tulos on yhteneväinen aikaisemman kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Lisäksi tuomitun päihde- ja toimeentulo-ongelmalla sekä työmarkkinatilanteella oli vaikutusta tietynlaisiin rikoksiin erikoistumisessa. Rikoksiin erikoistuminen asettaa haasteita myös rikollisille suunnatuille toimenpideohjelmille. Rikollisille, jotka syyllistyvät esimerkiksi pelkästään rattijuopumuksiin, voi olla riittävää tarjota pelkästään päihdeongelmaisille tarjottuja hoitomenetelmiä. Toisaalta rikollisille, jotka syyllistyvät monentyyppisiin rikoksiin, tulisi tarjota toimenpiteitä, jotka keskittyvät useampaan rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavaan tekijään. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että rikosoikeudellisilla tekijöillä ja yksilön dynaamisilla tekijöillä on vaikutusta yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen, mutta vaikutukset vaihtelevat rikostyypin mukaan. Päihdeongelma on selvin indikaattori yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. Toiseksi suurin yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin vaikuttava tekijä on yli 100 tunnin tuomio. Kolmanneksi suurin tekijä yhdyskuntapalvelun keskeytymisessä on asumisvaikeudet. Tilastollisen mallin avulla voidaan löytää melko hyvin ne tuomitut, joiden palvelun keskeytymisen todennäköisyys on pientä. Soveltuvuusselvityksien avulla on saatu pääsääntöisesti karsittua pois yhdyskuntapalvelusta ne rikolliset, jotka todennäköisesti tulisivat sen keskeyttämään. Siinä mielessä soveltuvuusselvityksen tarkoitus tuntuu toteutuvan hyvin yhdyskuntapalveluseuraamusta harkittaessa. Korkeimman ennustetun keskeytymisriskin tuomituilla yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ei ole läheskään varmaa. Toisaalta korkean keskeytymisriskin omaaville tuomituille voisi olla tehokasta laatia erilainen palvelusuunnitelma kuin alhaisen keskeytymisriskin omaaville. Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksessä joudutaan arvioimaan eli ennustamaan sitä, tulisiko tuomittu suorittamaan rangaistuksensa, mikäli hänelle VI

7 tuomittaisiin yhdyskuntapalvelua. Tutkimuksessa tarkastellaan, voisiko tilastollinen ennustaminen, käyttämällä hyväksi soveltuvuusselvityksestä saatavaa aineistoa, auttaa kriminaalihuoltolaitoksen työntekijää päätettäessä soveltuuko tuomittu yhdyskuntapalveluun vai ei. Päihdeongelma ja pitkät tuomiot olivat voimakkaimpia keskeytymisriskiä lisääviä tekijöitä. Vastaavasti tuomio seksuaalirikoksesta vähensi huomattavasti keskeytymisriskiä. Empiirisen mallin avulla voidaan löytää melko hyvin erilaisia riskitasoja yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. On kuitenkin muistettava, että viime kädessä päätöksen soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun tekee kriminaalihuoltolaitoksen työntekijä ja siinä päätöksessä tulee ottaa huomioon myös tekijöitä, joita empiirisessä mallissa ei ole huomioitu. Yhteenvetona tutkimustuloksista etenkin yksilötason tutkimuksista on todettavissa lyhyesti seuraavaa. Kaikkein pahin sosiaalinen ongelma tuomituilla on päihdeongelma. Päihdeongelma oli tilastollisessa yhteydessä moneen muuhun sosiaaliseen ongelmaan sosiaalisten ongelmien kasautumista tutkittaessa (luku 3). Päihdeongelma oli myös merkittävin selittäjä rikoksiin erikoistumista selitettäessä (luku 4). Lisäksi päihdeongelma oli kaikkein voimakkain yhdyskuntapalvelun keskeytymistä selittävä ja ennustava tekijä (luvut 5 ja 6). Yhdyskuntapalveluun tuomittujen yhteiskuntaan kiinnittyminen ei näyttäisi onnistuvan ilman riittävää päihdekuntouttamista. Lisäksi tuomitulla tulisi olla mahdollisuus jatkaa päihdekuntoutuksessa yhdyskuntapalvelun jälkeenkin. Avainsanat: empiirinen tutkimus, ennustaminen, rikoksiin erikoistuminen, sosiaaliset ongelmat, yhdyskuntapalvelu VII

8 Summary A common theme of this doctoral dissertation is community service. The dissertation is comprised of an introduction and five individual empirical articles. The purpose of the research is to evaluate the position of community service in the current Finnish penal system. Furthermore, linkages between offenders social problems and criminal behaviour are analysed. More precisely, the purpose of this study is to examine what factors affect the probability of revocation of community service in Finland, and furthermore, how accurately the revocation of community service can be predicted. A serious breach of service conditions or new offences may lead to revocation of service and taking the matter to the prosecutor. On the prosecutors presentation, the court may convert the remaining sentence into imprisonment. Empirical results show that judicial factors such as the length of service, the type of offence and offender s dynamic (criminogenic) factors, such as substance abuse and housing conditions, are associated with significantly the risk of revocation of community service. Furthermore, empirical results establish that because of assessment of suitability, mainly offenders with a low risk of revocation are selected into community service. Therefore it can be concluded that the assessment reaches one of its goals. To sum up the empirical findings, we noticed that substance abuse is the worst social problem for offenders. Substance abuse was connected, for example, to accumulation of social problems as well as to offence specialisation. In the case of community service, offenders integration to society does not seem to be very successful without reducing alcohol- and drug-related problems through some interventions on offenders behaviour. Keywords: assessment of suitability, community service, prediction, statistical analysis VIII

9 Alkuperäiset artikkelit Väitöskirjatutkimus perustuu seuraaviin artikkeleihin. Artikkelit julkaistaan tässä tutkimuksessa lähes muuttamattomia. Suurimmat muutokset koskevat otsikoiden, taulukoiden ja kuvioiden numerointia. Keinänen, Anssi (2007) Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Edilex lakikanava, (Luku 2.) Keinänen Anssi (2006) Kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla? tutkimus yhdyskuntapalveluun tuomituista. Edilex lakikanava, (Luku 3.) Keinänen, Anssi (2007) Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista. Edilex lakikanava, (Luku 4.) Keinänen, Anssi (2006) Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat riskitekijät: rikostyyppien välinen vertailu. Edilex lakikanava, (Luku 5.) Keinänen, Anssi (2007) Yhdyskuntapalvelun keskeyttävien tilastollinen profilointi. Edilex lakikanava, (Luku 6.) IX

10 Sisällys Esipuhe...III Summary...VIII Sisällys...X Kuvioluettelo...XIII Taulukkoluettelo...XIV 1 Yhdyskuntapalvelu osana suomalaista rikosoikeusjärjestelmää Johdanto Yhdyskuntapalvelun tavoitteista Tutkimuksen metodeista Taustaa Tilastotieteen käyttö oikeustieteellisessä tutkimuksessa Mihin empiiristä tutkimusta voidaan käyttää oikeustieteellisessä tutkimuksessa? Empiirisen tutkimuksen vaiheet Yhteenveto tutkimustuloksista Yhdyskuntapalvelurangaistuksen lisätutkimustarpeista...29 Lähteet Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena: tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta Johdanto Aikaisempia empiirisiä tutkimuksia yhdyskuntapalvelusta Tilastotietoja yhdyskuntapalvelun käytöstä Yhdyskuntapalvelun käyttö ikäluokittain Yhdyskuntapalvelun käyttö sukupuolen mukaan Yhdyskuntapalvelun käyttö alueellisesti Yhdyskuntapalvelun käyttö eri rikoksissa Yhdyskuntapalvelun käyttö kansalaisuuden ja asuinpaikan mukaan Yhdyskuntapalvelurangaistuksen käyttö regressioanalyysin valossa Yhdyskuntapalvelurangaistus tulevaisuudessa Jälkikirjoitus...69 Lähteet Kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla? tutkimus yhdyskuntapalveluun tuomituista Johdanto...73 X

11 3.2 Sosiaalisten ongelmien kasautuminen Voidaanko sosiaalisten ongelmien kasautumista selittää tilastollisesti? Mitä sosiaalisten ongelmien kasautumisesta tiedetään Suomessa? Tutkimusaineisto ja tilastollinen menetelmä Aineiston kuvaus Aineiston tilastollinen kuvaus Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Johtopäätökset...97 Lähteet Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina tuomituista Johdanto Aikaisemmat tutkimukset Tilastoaineisto ja menetelmä Tilastoaineiston kuvaus Rikoslajimäärät suhteessa tuomittujen staattisiin tekijöihin Tilastomenetelmä Empiiriset tulokset Yhteenveto Lähteet Liite 4.1 Marginaalivaikutukset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä Liite 4.2 Tilastolliset tulokset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä, kun tuomitun rikoslajimäärästä on vähennetty yksi Liite 4.3 Marginaalivaikutukset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä, kun tuomitun rikoslajimäärästä on vähennetty yksi Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat riskitekijät: rikostyyppien välinen vertailu Johdanto Yhdyskuntapalvelu rangaistusmuotona Tutkimusaineisto Aineiston kuvaus Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Rikosoikeudelliset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Staattiset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Dynaamiset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen XI

12 5.4 Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Yleistä Rattijuopumusrikokset Omaisuusrikokset Väkivaltarikokset Kaikki rikostyypit yhdessä Toimenpidesuositukset Yhteenveto Lähteet Liite 5.1 Suhteellisen riskin laskeminen odds ration perusteella Liite 5.2 Marginaalivaikutukset rikostyypeittäin Liite 5.3 Marginaalivaikutukset kaikki rikostyypit yhdessä Yhdyskuntapalvelun keskeyttävien tilastollinen profilointi Johdanto Tilastollisten ennusteiden käytöstä: periaatteet ja käytäntö Tarvitaanko tilastollista ennustemallia? Periaatteita rikollisten luokittelussa Mitä hyvältä riskimittarilta vaaditaan? Ennusteen tulema Tilastoaineisto ja -menetelmä Tutkimusaineisto Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen taustatekijöiden suhteen Tilastollinen menetelmä Empiiriset tulokset Vuosina tuomittujen yhdyskuntapalvelun keskeytymisen selittäminen Vuonna 2005 yhdyskuntapalveluun tuomittujen palvelun keskeytymisen ennustaminen Johtopäätökset Lähteet XII

13 Kuvioluettelo Kuvio 2.1 Yhdyskuntapalvelurangaistusten määrät ikäluokittain...55 Kuvio 2.2 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste ikäluokittain...56 Kuvio 2.3 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste vuosina sukupuolen mukaan...57 Kuvio 2.4 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste ja valitusaste vuosina , %...58 Kuvio 2.5 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri hovioikeuden alueilla...59 Kuvio 2.6 Yhdyskuntapalvelun tuomioiden määrät vuosina hovioikeuden mukaan...60 Kuvio 2.7 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri rikoksissa vuosina Kuvio 2.8 Vankien ja käytössä olevien vankitilojen määrän kehitys vuosina Kuvio 2.9 Vankimäärän kehitys Tumma viiva kuvaa välistä aikaa ja katkoviiva välistä aikaa...69 Kuvio 2.10 Yhdyskuntapalveluiden toimeenpanojen lukumäärä Kuvio 3.1 Kausaalisuuden tulkinnan ja mittaamisen ongelmia...76 Kuvio 3.2 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma...84 Kuvio 3.3 Sosiaalisten ongelmien merkittävimmät riippuvuussuhteet...94 Kuvio 4.1 Rikoskäyttäytymisen laajuus Kuvio 4.2 Rikoslajimäärien jakauma Kuvio 4.3 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma Kuvio 4.4 Rikoslajimäärä suhteessa tuomittujen ikään Kuvio 5.1 Yhdyskuntapalveluaineistoon valikoituminen Kuvio 5.2 Rangaistuksen keskeytymisen ajankohta, suoritettu osuus prosentteina tuomitusta rangaistuksesta Kuvio 5.3 Yhdyskuntapalvelun keston jakauma rikostyypeittäin Kuvio 5.4 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski rangaistuksen keston ja rikostyypin mukaan Kuvio 5.5 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma rikostyypeittäin Kuvio 5.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskit ikäryhmittäin ja rikostyypin mukaan Kuvio 5.7 Päihdeongelmien vaikutus yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin XIII

14 Kuvio 5.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisriski rikostyypeittäin eri työmarkkinatiloissa suhteessa töissä oleviin Kuvio 5.9 Keskeytyneiden yhdyskuntapalveluiden osuus eri riskiryhmissä rikostyypeittäin Kuvio 5.10 Yhdyskuntapalvelun ennustetut keskeytymisen todennäköisyydet Kuvio 5.11 Keskeytyneiden yhdyskuntapalveluiden osuus eri riskiryhmissä rikostyypeittäin Kuvio 6.1 Toimenpiteen vaikutus tarkasteltavaan riskiin Kuvio 6.2 Staattisten ja dynaamisten tekijöiden suhde ennustettavaan tapahtumaan Kuvio 6.3 Rangaistuksen keston ja yhdyskuntapalvelun keskeytymisen välinen suhde Kuvio 6.4 Rikoslajien määrä tuomion perusteena Kuvio 6.5 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ikäluokittain Kuvio 6.6 Ennustettu ja todellinen keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Kuvio 6.7 Havaittu ja ennustettu keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Kuvio 6.8 Havaittu ja ennustettu keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan Taulukkoluettelo Taulukko 1.1 Aineiston analyysin ja tilastollisen päättelyn erot...22 Taulukko 2.1 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri rikoksissa vuonna Taulukko 2.2 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste -regressioanalyysin tulokset...64 Taulukko 3.1 Sosiaalisten ongelmien määrä prosentteina vankilakertaisuuden mukaan...79 Taulukko 3.2 Sosiaaliset ongelmat...82 Taulukko 3.3 Sosiaalisten ongelmien esiintyminen...83 Taulukko 3.4 Asumisongelmaan liittyvät tekijät...87 Taulukko 3.5 Toimeentulo-ongelmaan liittyvät tekijät...88 Taulukko 3.6 Päihdeongelmaan liittyvät tekijät...89 Taulukko 3.7 Sosiaalisten suhteiden vaikutukseen uusintarikollisuudelle liittyvät tekijät...90 Taulukko 3.8 Ajankäytön vaikutukseen uusintarikollisuuteen liittyvät tekijät..91 Taulukko 3.9 Työttömyyteen liittyvät tekijät...92 Taulukko 3.10 Aikaisempaan rikosrekisteriin liittyvät tekijät...93 XIV

15 Taulukko 4.1 Tilastotietoja tutkimusaineistosta rikoslajeittain Taulukko 4.2 Rikoslajien väliset riippuvuudet Taulukko 4.3 Tilastolliset tulokset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä Taulukko 5.1 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rikostyypeittäin Taulukko 5.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytymien syyt rikostyypeittäin Taulukko 5.3 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rangaistuksen keston mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.4 Muiden rikosten vaikutus yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen rikostyypin mukaan Taulukko 5.5 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ja aikaisempi rikosrekisterimerkintä rikostyypeittäin Taulukko 5.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen iän mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.7 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sukupuolen mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen oikeuspiirin mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.9 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski päihdeongelman mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.10 Työmarkkinatila ja yhdyskuntapalvelun keskeytymien rikostyypeittäin Taulukko 5.11 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen asumistilanteen mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.12 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen toimeentulon mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.13 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sosiaalisten suhteiden mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.14 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ajankäytön mukaan rikostyypeittäin Taulukko 5.15 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rattijuopumuksesta tuomituilla Taulukko 5.16 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rattijuopumuksista tuomituilla Taulukko 5.17 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet rattijuopumuksesta tuomituilla Taulukko 5.18 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen omaisuusrikoksista tuomituilla Taulukko 5.19 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen omaisuusrikoksista tuomituilla XV

16 Taulukko 5.20 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet omaisuusrikoksista tuomituilla Taulukko 5.21 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.22 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.23 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet väkivaltarikoksista tuomituilla Taulukko 5.24 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 5.25 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen koko aineiston perusteella Taulukko 5.26 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet koko aineiston perusteella Taulukko 5.27 Suurimman keskeytymisriskin yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 5.28 Pienimmän ennustetun keskeytymisriskin tuomitut Taulukko 5.29 Suurimman ennustetun keskeytymisriskin tuomitut Taulukko 6.1 Ennustemallien tuottamat ennusteet suhteessa toteutuneeseen 218 Taulukko 6.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen tarkasteluvuoden mukaan221 Taulukko 6.3 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen syyt tarkasteluvuoden mukaan Taulukko 6.4 Rangaistuksen kesto ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 6.5 Eri rikostyyppien esiintyminen yhdyskuntapalvelutuomioissa (prosenttia tuomioista) Taulukko 6.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen prosentteina suhteessa rikostyyppiin Taulukko 6.7 Rikoslajimäärät ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen vuosina Taulukko 6.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen aikaisemman rikoshistorian mukaan vuosittain Taulukko 6.9 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ikäluokittain Taulukko 6.10 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sukupuolen mukaan vuosittain Taulukko 6.11 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen alueen mukaan vuosittain Taulukko 6.12 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen työmarkkina-aseman mukaan vuosittain Taulukko 6.13 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen asumistilanteen mukaan vuosittain XVI

17 Taulukko 6.14 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ajankäytön mukaan vuosittain Taulukko 6.15 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen päihdeongelman mukaan vuosittain Taulukko 6.16 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sosiaalisten suhteiden mukaan vuosittain Taulukko 6.17 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen toimeentulon mukaan vuosittain Taulukko 6.18 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen, staattiset tekijät Taulukko 6.19 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen, dynaamiset tekijät Taulukko 6.20 Yksinkertaisen tilastollisen mallin tuottamat ennusteet Taulukko 6.21 Havaitut ja ennustetut keskeytymiset yksinkertaisessa ennustemallissa Taulukko 6.22 Monimutkaisemman tilastollisen mallin tuottamat ennusteet.249 Taulukko 6.23 Havaitut ja ennustetut keskeytymiset monimutkaisessa ennustemallissa Taulukko 6.24 Pienimmän ja suurimman keskeytymisriskin tuomittujen yhdyskuntapalvelun keskeytyminen Taulukko 6.25 Pienimmän ennustetun keskeytymisriskin tuomitut vuonna Taulukko 6.26 Suurimman ennustetun keskeytymisriskin tuomitut vuonna XVII

18

19

20

21 1 Yhdyskuntapalvelu osana suomalaista rikosoikeusjärjestelmää 1.1 Johdanto Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on analysoida empiirisesti yhdyskuntapalvelurangaistukseen liittyviä kriminologisia tutkimuskysymyksiä. Kriminologia määritellään rikollisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkivaksi tieteeksi 1. Kriminologia tarkastelee tieteellisesti toisaalta rikollisuutta, rikoksiin syyllistyneitä ja uhreja sekä toisaalta rikollisuuden kontrollia ja kontrollikoneiston toimintaa. Kriminologia empiirisenä tieteenä tuottaa kriminaalipoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa tarvittavaa tutkimustietoa reaalimaailmasta. 2 Kriminologia eli rikollisuuden tutkiminen ja kriminaalipolitiikka eli rikollisuutta koskeva päätöksenteko eivät ole toisistaan irrallisia, sillä molemmat kohdistuvat samoihin asioihin 3. Suomessa empiirisen oikeustutkimuksen tarve on kiistaton ja määrä vähäinen verrattuna esimerkiksi yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen 4. Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa vuosille korostetaan tietoon perustuvan toimintapolitiikan merkityksen korostumista tulevaisuudessa. Keskeisinä keinoina tällaisessa toimintapolitiikassa ovat olemassa olevan tutkimuksen hyväksikäyttö, uusien tutkimusten teettäminen sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen päätöksenteossa 5. Oikeusministeriön kriminaalipoliittisessa ohjelmassa vuosille korostetaan tarvetta muun muassa yhdyskuntaseuraamusten käytön arvioimiselle kehitettäessä seuraamusjärjestelmää monipuolisemmaksi ja sosiaalisesti tasa-arvoisemmaksi 6. Lisäksi samaisessa julkaisussa Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka asetetaan kriminaalipolitiikan yhdeksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi 1 Ks. esim. Tolvanen Tolvanen 2005, s Näin mm. Laitinen ja Aromaa Ks. empiirisen tutkimuksen ja oikeustieteen välisestä suhteesta esim. Ervastin (2004) väitöskirjatutkimus Käräjäoikeuksien sovintomenettely. 5 Oikeusministeriö 2007b, s Oikeusministeriö 2007a.

22 ennustettava, rationaalinen ja kustannustehokas seuraamusjärjestelmä. Julkaisussa todetaan, että tärkeä tavoite on myös vankiluvun hallitseminen. Uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroimisen tavoitteisiin päästään parhaiten kohdistamalla kuntouttavia toimia vapaudessa, ei yhteiskunnassa eristettynä vankilassa. Vapaudessa suoritettavien rangaistusten, kuten yhdyskuntapalvelun käyttöä tuleekin edistää. Käsillä olevan väitöskirjatutkimuksen toivotaan osaltaan palvelevan edellä mainittuja tavoitteita. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus ja se käsittää vähintään 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä palkatonta työtä 7. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista 8. Rikoksiin erikoistuminen on yksi kriminologisen tutkimuksen keskeisimmistä kysymyksistä. Rikoksiin erikoistumistutkimus auttaa muotoilemaan kriminologisia käyttäytymistä selittäviä teorioita, kriminologista tutkimusta ja rikollisille tehtyjä interventioita. Mikäli rikoksiin erikoistumista ei tapahdu, kriminologiset teoriat voivat olla yleisiä, jolloin yhden rikostyypin analyysin avulla voidaan ymmärtää muiden rikostyyppien rikollisia ja rikollisille tehtyjen interventioiden ei tarvitse poiketa rikostyypeittäin. Mikäli rikoksiin erikoistumista tapahtuu, rikoksiin vaikuttavien tekijöiden analyysi tulee olla rikoskohtaista ja interventiot suunnitella rikostyyppikohtaisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös yhdyskuntapalvelurangaistuksen vaikuttavuutta 9. Esimerkiksi Bottoms (2001) mainitsee neljä mahdollista 7 Laki yhdyskuntapalvelusta (YKPL) /1055, 1. Enintään kymmenen tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa osallistumalla uusintarikollisuuden vähentämistä tukeviin toimintaohjelmiin tai käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja Kriminaalihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. 8 Tutkimuksessa rikoksiin erikoistumista mitataan tuomiossa olleiden rikoslajien määrillä. Mitä vähemmän tuomiossa mainitaan erityyppisiä rikoksia, sitä erikoistuneempia rikolliset ovat keskimäärin. 9 Esimerkiksi Reynor (2002) on listannut joukon tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toimenpiteen vaikuttavuuteen. 2

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1

RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1 RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 20.4.2017 Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1 Rikosseuraamuslaitos (RISE) on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

o / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne OM 3/61/2010 Lausunto

o / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne OM 3/61/2010 Lausunto HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 1.7.2016 ;/. o / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Juha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi

Juha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Juha Lavapuro 13.3.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Tausta Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS: LIITE: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano esityksen mukaan

SISÄLLYS: LIITE: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano esityksen mukaan SISÄLLYS: 2 YHDYSKUNTASEURAAMUKSET...3 Yhdyskuntapalvelu...3 Nuorisorangaistus...7 Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta...9 Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta... 11 Valvottu koevapaus...13 2.1

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku

Lisätiedot

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Vankeuslaki 1:2 Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015. 400/2015 Laki. yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015. 400/2015 Laki. yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015 400/2015 Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 6 Rikoksista rangaistut ja sosiaalityö vetäjä: erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, Rikosseuraamusvirasto Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 15.00 15.30 Yhdyskuntapalvelu

Lisätiedot

HE 197/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 197/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 197/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikosrekisterilain ja rikoslain 48 luvun 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikosrekisterilakiin lisätään

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

YHDYSKUNTAPALVELU PALVELUPAIKAN NÄKÖKULMASTA

YHDYSKUNTAPALVELU PALVELUPAIKAN NÄKÖKULMASTA YHDYSKUNTAPALVELU PALVELUPAIKAN NÄKÖKULMASTA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalipedagogiikan suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö Syksy 2006 Sanna Kallio Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

YHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUSLAJINA

YHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUSLAJINA Outi Mustajoki YHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUSLAJINA 1. Johdanto Yhdyskuntapalvelurangaistus on Suomessa ollut käytössä vuoden 1991 alusta lukien, aluksi alueellisena ja huhtikuun 1994 alusta lukien valtakunnallisena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdyskuntapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yhdyskuntapalvelusta

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen Hanna Kurtto Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen 1. Johdanto 1.1 Yleistä Uusi rikosoikeudellinen seuraamus, valvontarangaistus, otettiin käyttöön 1.11.2011. Valvontarangaistuslain 1 :n mukaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntapalvelusta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina 2007-2010

Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina 2007-2010 Seksuaalirikollisen kuntoutus vankilassa Digitaaliseen mediaan liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 16.12.2011 Nina Nurminen Yliopettaja, psykologi Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Vantaa sposti:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi Esityksessä ehdotetaan, että yhdyskuntaseuraamuksista säädettäisiin yhtenäinen laki, josta kävisivät ilmi

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp. Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi JOHDANTO

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp. Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi JOHDANTO LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 1 Rikostyöryhmän raportti 8.11.2007 RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Työryhmän jäsenet Käräjätuomari Timo Heikkinen, puheenjohtaja, Vantaan

Lisätiedot

Elina Mäkimartti VALVONTARANGAISTUS OSANA SUOMALAISTA RIKOSOIKEUDELLISTA SEURAAMUSJÄRJESTELMÄÄ

Elina Mäkimartti VALVONTARANGAISTUS OSANA SUOMALAISTA RIKOSOIKEUDELLISTA SEURAAMUSJÄRJESTELMÄÄ Elina Mäkimartti VALVONTARANGAISTUS OSANA SUOMALAISTA RIKOSOIKEUDELLISTA SEURAAMUSJÄRJESTELMÄÄ VALVONTARANGAISTUS OSANA SUOMALAISTA RIKOSOI- KEUDELLISTA SEURAAMUSJÄRJESTELMÄÄ Elina Mäkimartti Opinnäytetyö

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi

20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi Oikeusministeriö, Helsinki 2013 24.4.2013 Julkaisun nimi

Lisätiedot

Johanna Järvinen YHDYSKUNTAPALVELU JA VALVONTARANGAISTUS YHDYSKUNTASEU- RAAMUKSINA RANGAISTUSTEN MUUNTAMINEN TAKAISIN VANKEUDEKSI

Johanna Järvinen YHDYSKUNTAPALVELU JA VALVONTARANGAISTUS YHDYSKUNTASEU- RAAMUKSINA RANGAISTUSTEN MUUNTAMINEN TAKAISIN VANKEUDEKSI Johanna Järvinen YHDYSKUNTAPALVELU JA VALVONTARANGAISTUS YHDYSKUNTASEU- RAAMUKSINA RANGAISTUSTEN MUUNTAMINEN TAKAISIN VANKEUDEKSI YHDYSKUNTAPALVELU JA VALVONTARANGAISTUS YHDYSKUNTASEU- RAAMUKSINA RANGAISTUSTEN

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Empiirisen rikostaloustieteellisen. haasteita 1

Empiirisen rikostaloustieteellisen. haasteita 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 4/2004 VÄITÖKSIÄ Empiirisen rikostaloustieteellisen tutkimuksen haasteita 1 Anssi Keinänen KTT, YTM, oikeustaloustieteen lehtori Joensuun yliopisto For the rational

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 N:o Laki yhdyskuntapalvelusta. N:o 1055

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 N:o Laki yhdyskuntapalvelusta. N:o 1055 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1055 1069 SISÄLLYS N:o Sivu 1055 Laki yhdyskuntapalvelusta... 3113 1056 Laki rikoslain 2 luvun 1 :n muuttamisesta... 3117

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi sopimushoidon kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys laiksi sopimushoidon kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi sopimushoidon kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan otettavaksi kokeiluluontoisesti käyttöön sopimushoidoksi

Lisätiedot

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:19. Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:19. Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:19 Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:19 Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6452 ISBN

Lisätiedot

Lakivaliokunnan mietintö 16/1996 vp

Lakivaliokunnan mietintö 16/1996 vp LaVM 16/1996 vp- HE 109/1996 vp Lakivaliokunnan mietintö 16/1996 vp Hallituksen esitys laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta

Lisätiedot

Laki. 1 Yhdyskuntapalvelu. 3 Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen. Yhdyskuntapalvelun toimeenpano. EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp

Laki. 1 Yhdyskuntapalvelu. 3 Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen. Yhdyskuntapalvelun toimeenpano. EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yhdyskuntapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 144/1996 vp laiksi

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

HE 17/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia

HE 17/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia HE 17/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa avolaitoksissa koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä B Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä 1 Nuorten rangaistukset Matti Marttunen Lainsäädäntö Nuorista rikoksentekijöistä puhutaan rikosoikeudellisessa mielessä kun tarkoitetaan ikäryhmää 15 21-vuotiaat.

Lisätiedot

Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa?

Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa? Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa? Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Huonotapaisuus ja sosiaalityö Suomessa ei ole (enää)

Lisätiedot

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Rikosrekisteri Oikeusrekisterikeskus pitää yllä rikosrekisteriä siten kuin laissa (770/1993) määrätään Rekisterin

Lisätiedot

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät)

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 116

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 116 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 116 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Reino Sirén

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistus: nuorten seuraamukset. Sisällys

Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistus: nuorten seuraamukset. Sisällys 1 Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistus: nuorten seuraamukset Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto pyysi allekirjoittanutta laatimaan ehdotuksen siitä, miten rikoksia tehneitä nuoria ja nuoria

Lisätiedot

Rikosseuraamusalan asiakaskunta, työprosessit ja kuntouttaminen

Rikosseuraamusalan asiakaskunta, työprosessit ja kuntouttaminen RIKOSSEURAAMUSVIRASTO Rikosseuraamusviraston monisteita 5/2008 Rikosseuraamusalan asiakaskunta, työprosessit ja kuntouttaminen Työryhmän mietintö Rikosseuraamusalan kehittämishanke Helsinki 31.3.2008 1.

Lisätiedot

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSIA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

YHDYSKUNTASEURAAMUKSIA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS 31.7.2012 Oikeusministeriö Kirjaamo: oikeusministerio@om.fi Viite: Lausuntopyyntönne 30.3.2012 OM 13/69/2008 YHDYSKUNTASEURAAMUKSIA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Lausuntonaan Kriminaalihuollon

Lisätiedot

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi.

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Visiomme Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos (RISE) vastaa rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

HE 3/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntapalvelusta

HE 3/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntapalvelusta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntapalvelusta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf

Lisätiedot

12/2012. Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus

12/2012. Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus 12/2012 Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus 12/2012 Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus Oikeusministeriö, Helsinki 2012 7.3.2012 Julkaisun nimi Tekijä

Lisätiedot

Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen mukaan seuraava:

Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen mukaan seuraava: Oikeusministeriölle Oikeusministeriö asetti 10 päivänä lokakuuta 2001 toimikunnan valmistelemaan nuoria rikoksentekijöitä koskevan seuraamusjärjestelmän uudistamista. Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Oikeus 2012 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia vuonna 2011 Vuonna 2011 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (130 000) oli naisia Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Esitelmä Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlassa 25. lokakuuta 2011

Esitelmä Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlassa 25. lokakuuta 2011 1 Henrik Linderborg Esitelmä Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlassa 25. lokakuuta 2011 Irti pyöröovesta lyhytaikaisvankien jälkihuollon tarpeet ja mahdollisuudet Lyhytaikaisvankeus on pysynyt

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että nuorisorangaistus otetaan pysyvään käyttöön

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

1994 vp -- fie 251. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki nuorisorangaistuksesta. Lailla otettaisiin käyttöön

1994 vp -- fie 251. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki nuorisorangaistuksesta. Lailla otettaisiin käyttöön 1994 vp -- fie 251 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen Iiittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki nuorisorangaistuksesta.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot