Taloudellinen katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloudellinen katsaus"

Transkriptio

1 Taloudellinen katsaus Kevät 2011 Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja a/2011 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

2

3 Taloudellinen katsaus Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja Valtiovarainministeriön julkaisuja 15a/2011 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

4 002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Yhteystiedot: Suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen, puh , Vakausyksikön päällikkö Sami Yläoutinen, puh , Taitto: Anitta Türkkan/VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2011 Tekijät Valtiovarainministeriö Julkaisun nimi Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisun kieliversiot: englanti: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Asiasanat Julkinen talous, taloudellinen kehitys, kehyspäätökset, ennusteet Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 15a/2011 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2011 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 128 Kieli Suomi Tiivistelmä Suomen talouden kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 %, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 % ja työttömyysasteeksi 7,2 %. Suomen vahva julkisen talouden rahoitusasema heikkeni talouskriisin seurauksena jyrkästi, mutta vuosien 2009 ja 2010 alijäämä pysyi kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua kolmen prosentin alijäämärajaa pienempänä. Julkisen talouden tila kohenee tänä vuonna talouden elpymisen, veronkorotusten ja määräaikaisten elvytysmenojen poistumisen seurauksena. Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 0,9% prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman vahvistavia toimia alijäämäinen vielä v

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2011 Författare Finansministeriet Publikationens titel Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Publikationens andra versioner Publikationens språkversioner: engelska: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Nyckelord Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 15a/2011 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 128 Språk Finska Sammandrag Den ekonomiska tillväxten beräknas uppgå till 3,6 % i Finland under innevarande år. Exporttillväxten gynnas av den kraftiga externa efterfrågan vilket leder till högre användningsgrader. Det förväntas sätta igång investeringarna och utvidga den ekonomiska tillväxten. Samtliga efterfrågeposter beräknas ha en positiv inverkan på tillväxten, och exporten kommer att spela den viktigaste rollen. Prognosen för arbetslöshetsgraden är 7,6 %, den sjunker med andra ord nästan med en procentenhet från i fjol mätt som årsgenomsnitt. Höjningarna av råvarupriserna kommer tillsammans med de höjda marknadsräntorna att driva upp inflationen till över tre procent. Totalproduktionen beräknas växa med 2,7 % år 2012, och arbetslöshetsgraden blir 7,2 %. Den finländska offentliga ekonomins kraftiga ställning försvagades dramatiskt till följd av finanskrisen, men underskottet hölls under åren 2009 och 2010 trots det inom underskottsgränsen på tre procent som fastslagits i EU:s stabilitets- och tillväxtpakt. Den offentliga ekonomin kommer att förbättras i år tack vare den ekonomiska återhämtningen, skatteförhöjningarna och utfasningen av de tidsbundna stimuleringsutgifterna. I år kommer de offentliga samfunden att ha ett underskott på 0,9 % i förhållande till totalproduktionen. Även om den offentliga ekonomin förstärks av den ekonomiska återhämtningen, beräknas den offentliga ekonomin fortfarande gå med underskott år 2015.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2011 Author(s) Ministry of Finance Title of publication Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Parts of publication/ other versions released The publication s language versions: English: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Keywords Publication series and number Ministry of Finance publications 15a/2011 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 128 Language Finnish Abstract The Finnish economy is forecast to record annual growth of 3.6% in Strong external demand is accelerating the growth of exports, which is pushing up capacity utilization rates. As a result it is expected that investment will gather pace and that economic growth will expand. It is thought that all demand items will contribute positively to growth, with exports emerging as the strongest driver. The projected unemployment rate is 7.6%, which in annual average terms is almost one percentage point lower than in Rising raw materials prices coupled with higher market interest rates will push inflation to over three per cent in Output growth in 2012 is expected to come in at 2.7% and the unemployment rate to edge down to 7.2%. Finland s strong public finances deteriorated sharply with the economic crisis, but the deficit in 2009 and 2010 did not exceed the 3% threshold specified in the Stability and Growth Pact. Public finances are set to improve in 2011 in the wake of economic recovery, tax hikes and the withdrawal of temporary stimulus measures. The general government deficit in 2011 is 0.9% of GDP. Although public finances will improve on the back of economic recovery, it is projected that without additional measures, they will continue to remain in deficit in 2015.

8

9 Esipuhe Tämä maaliskuun 2011 Taloudellinen katsaus ilmestyy nykymuodossaan neljättä kertaa hallituksen kehyspäätöksen taustamateriaalina. Katsauksessa esitetään vuosien taloudellisia näkymiä koskevat ennusteet. Lyhyen ajan talousennusteen ohella mukana on myös vuoteen 2015 ulottuva keskipitkän ajan kehitysarvio sekä hallituksen maaliskuussa tekemän kehyspäätöksen taustamateriaalia. Katsauksen tarkastelujen pohjana ovat Tilastokeskuksen maaliskuussa 2011 julkaisemat, vuotta 2010 koskevat kansantalouden tilinpidon ennakkotiedot sekä muut julkiset tilastot. Vuodesta 1948 lähtien ilmestynyt Taloudellinen katsaus julkaistaan myös englanninkielisenä. Helsingissä maaliskuussa 2011 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto

10 Toteutunutta kehitystä koskevien tietojen lähde: Tilastokeskus ellei muuta mainittu. Taulukoissa käytetyt symbolit ja lyhenteet - Ei mitään ilmoitettavana 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.. Tietoa ei ole saatu. Loogisesti mahdoton esitettäväksi * Ennakkotieto ** Ennuste CPB CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis HWWI Hamburgisches WeltWirtschafts Institut IMF Kansainvälinen valuuttarahasto VM Valtiovarainministeriö Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen.

11 Sisältö Yhteenveto Talousnäkymät Kansainvälinen talous Ulkomaankauppa Vienti Tuonti Vaihtotase Kotimainen kysyntä Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Investoinnit Kotimainen tuotanto Kokonaistuotanto Jalostus Palvelut Työn tuottavuus Työvoima Tulot, kustannukset ja hinnat Talouspolitiikka ja julkinen talous Julkisen talouden näkymät keskipitkällä aikavälillä Valtiontalous Valtiontalouden kehykset vuosille Budjettitalouden tulot Budjettitalous ja kansantalouden tilinpito Valtiontalous keskipitkällä aikavälillä Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä...92 Taloudellisia tapahtumia - syyskuussa helmikuussa Taustatietoa valtiontalouden kehyspäätökselle vuosille

12 Kehikot: Finanssipolitiikan tavoitteenasettelu tulevalla vaalikaudella...24 Euroalueen velkaantuneisuus:mahdollinen uhka talousnäkymille...32 Julkisen talouden rahoitusasema ja talouden kasvu...63 Valtion rahastotalous...77 Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto...81 Julkistalouden kestävyyslaskelmien tulosten herkkyydestä...96

13 13 Yhteenveto Talouden suhdannenäkymät Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi laajapohjaisesti nousuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT:n vuosimuutos vuodelle 2010 oli 3,1 %. Viennin lisääntymisellä 5,1 prosentilla oli merkittävin rooli kysynnän kasvussa. Investointien kohdalla erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi hyvää 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli viime vuonnakin käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui viime vuonna edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan entisestään. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun, viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 %, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 69,1 prosenttiin. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 %. Kasvu on edelleen vientivetoista, mutta ei niin suuressa määrin kuin kuluvana vuonna. Investoinneissa talonrakennusinvestointien merkitys vaimenee ja yksityisen kulutuksen kasvu hieman hidastuu. Työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin ja suurimmat inflaatiopaineet on v ohitettu. Vuonna 2013 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,4 %. Ennusteperiodin kohtalaisen hyvästä kasvuvauhdista huolimatta bruttokansantuotteen taso saavuttaa taantumaa edeltävän tasonsa vasta vuoden 2012 loppupuolella. Ennusteen taustalla on joukko oletuksia. Euro-dollari vaihtosuhde säilyy 1,35:ssä koko ennusteperiodin ajan. Raakaöljyn hinta on osittain viimeaikaisten levottomuuksien johdosta noussut nopeasti, mutta tilanteen arvioidaan rauhoittuvan ja v barrelihinta olisi noin 115 dollaria. Suomelle tärkeiden

14 14 muiden raaka-aineiden, kuten teollisuusmetallien, hintojen nousuvauhti jatkuu seuraavien kolmen vuoden horisontilla, joskaan ei niin nopeana kuin viimeisen vuoden aikana. Rahapolitiikan osalta sisällä on oletus ohjauskoron maltillisesta noususta mikä heijastuu markkinakorkoihin. Kolmen kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoksi v oletetaan 2,5 % ja 10 vuoden koron 4,3 %. Huolimatta tämänhetkisestä positiivisesta vireestä Suomen talouteen kohdistuu useita riskitekijöitä. Ennusteen laadinnassa nämä on yritetty tasapainottaa. Linkittyneessä maailmantaloudessa eksogeenisten shokkien välittyminen on nopeaa ja niiden syntymekanismi on usein yllätyksellistä, kuten viime vuosina on nähty. Rahoitusmarkkinat ovat yksi talouden lohkoista, joka on reaalitalouden kehityksen kannalta noussut yhä merkittävämpään asemaan. Huolimatta rahoitusmarkkinoiden rauhoittumisesta, ovat ne vielä herkkiä reagoimaan huonoihin uutisiin. Tilanne on talouspolitiikan kannalta haastava, sillä väärät politiikkavalinnat voivat voimistaa huonoa kehitystä juuri markkinoiden reaktioiden kautta. Tulevan talouskasvun kannalta riskiksi saattaa muodostua globaalin inflaation kiihtyminen. Likimain kaikkialla inflaatio on kiihtynyt nopeasti, mutta erityisen nopeaa se on ollut Aasiassa. Keskustelu deflaatiosta on poistunut ja tilalle on tullut huoli kustannusten liian nopeasta noususta. Talouspoliittisen koordinaation kannalta inflaation liiallinen kiihtyminen on haitallista. Sekä taloustieteellinen tutkimus että empiria ovat osoittaneet liian nopean inflaation haitallisuuden talouskasvulle. Useimpien keskuspankkien mandaattiin kuuluu pitää hintojen nousuvauhti kurissa keskipitkällä aikavälillä. Ottaen huomioon rahapolitiikan välittymisen viiveellä talouteen, ohjauskorkojen nostaminen inflaatio-odotusten valossa olisi tällä hetkellä perusteltua. Toisaalta on selvää, että liian nopeat ja suuret koronnostot olisivat uhka vielä monien alueiden hauraalle talouskasvulle. Suomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kustannuskierrettä ei voimistettaisi kotimaisin toimenpitein. Huolimatta kohtalaisen hyvästä vientiteollisuuden menestyksestä Suomi on viime vuosina menettänyt kilpailukykyä ja markkinaosuuksia. Kotimaiset kustannustekijät ovat merkittävässä roolissa kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja pienenä avoimena taloutena ulkoinen kilpailukyky on yksi taloudellisen menestyksen kulmakivistä. Ennuste pitää sisällään kohtalaisen optimistisen näkemyksen maailmantalouden ja kaupan kehityksestä. Euroopassa odotukset tulevasta talouskasvusta ovat positiiviset ja myös Yhdysvaltojen talous on toipunut nopeasti. Aasian alueen taloudet kehittyvät voimakkaasti, kuten myös Latinalainen Amerikka. Suomen taloudellinen menestyminen on, ainakin lyhyellä aikavälillä, riippuvainen muiden maiden tuontikysynnästä. Maailmantalouden heikompi kehitys heijastuisi nopeasti vientiimme ja sitä kautta heikentäisi talousnäkymiämme. Edelleen on syytä korostaa yksityisen markkinavetoisen taloudellisen kasvun merkitystä nykyisessä tilanteessa, jossa kasvu on vielä kokonaisuudessaan hauraalla pohjalla. Vain markkinavetoinen kasvu luo pohjaa ottaa vastaan tule-

15 15 via taloudellisia taantumia tilanteessa, jossa julkisten talouksien tasapainottomuudet tulevat olemaan ongelma lähivuosien ajan. Maailmantalouden kasvu jatkuu vahvana Maailmantaloudessa jatkuu ripeän kasvun kausi. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa ennusteperiodilla yli 4 prosentin vauhtia. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, jotka kasvavat keskimäärin noin 6 prosentin vauhdilla koko ennusteperiodin ajan. Vastaavasti perinteiset teollisuusmaat kasvavat keskimäärin noin 2 prosentin vauhdilla. Yhdysvaltain talous on toipunut melko nopeasti, muun muassa koska finanssimarkkinoiden toimivuus on vaimentanut pankkikriisin vaikutuksia reaalitalouden aktiviteettiin. Talouden kasvu yltää tänä vuonna vähän yli ja ensi vuonna vähän alle 3 prosentin vauhtiin. Keskipitkällä aikavälillä kasvua hidastavat paitsi alhainen työllisyys ja asuntomarkkinoilta tulleet negatiiviset varallisuusvaikutukset, myös julkisen talouden mittavat sopeuttamistarpeet ja ulkoinen epätasapaino. Euroalueella ja EU:ssa kasvua syntyy tänä ja ensi vuonna vajaa kaksi prosenttia. Kasvuvauhti euroalueella vaihtelee voimakkaasti: Saksa yltää tänä vuonna noin 3 prosentin vauhtiin, kun talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevat maat jäävät alle prosentin kasvuun tai niiden taloudet supistuvat. EU:ssa tänä vuonna kasvua hidastavat julkisten talouksien vakautustoimet. Kiinan kasvu hidastuu noin 9 prosenttiin. Kasvua hidastavat teollisuusmaiden nihkeästi kasvava kysyntä sekä Kiinan hintakilpailukyvyn heikkeneminen. Venäjällä on tänä ja ensi vuonna edellytyksiä vahvaan, noin 5 prosentin kasvuun. Venäjän kasvua tukevat korkealla pysyttelevä öljyn hintataso ja toistaiseksi alhainen kapasiteetin käyttöaste, joskin talouden jäykkyydet, valtion ohjailu ja protektionistiset toimet hidastavat kasvua keskipitkällä aikavälillä. Myös Ruotsin talous kasvaa edelleen nopeasti; tänä vuonna kasvua tulee yli 4 % ja seuraavina kahtena vuonna noin 3 %. Ruotsin nopeaa kasvua tukevat sekä vienti- että kotimainen kysyntä. Vientivetoinen kasvu jatkuu lähivuosina Keskeisissä vientimaissamme Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä talouskasvu on vahvistunut, mikä lisää näiden maiden tuontikysyntää. Teollisuuden vientiodotukset olivat vuoden alussa varsin positiiviset. Viennin kasvu painottuu perinteiseen metalliteollisuuteen, sillä koneiden ja metallituotteiden vientitilaukset lisääntyivät viime vuoden aikana nopeasti. Myös kemianteollisuuden vientiodotukset olivat vuoden vaihteessa yhä erittäin myönteiset. Sen sijaan elektroniikkateollisuuden tuotteiden vientikysynnässä epävarmuus jatkuu eikä puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti enää kasva viime vuoden tahtiin. Tavaravienti lisääntyy tänä vuonna lähes viimevuotista vauhtia. Palveluviennin kasvu jäänee tavaraviennin kasvua niukemmaksi, joten kokonai-

16 16 suudessaan vienti kasvaa 8 %. Metallien ja kemiantuotteiden hintojen kohoaminen nostaa vientihintoja 5½ %. Ensi vuonna ja koko ennustejaksolla viennin kasvu painottuu edelleen metalliteollisuuteen, jossa vuoden 2009 kuoppa koettiin syvimpänä. Viennin kasvu hidastuu vähin erin maailmankaupan kasvun hidastumisen myötä. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin myös positiivinen riski ennen muuta viestintälaitteiden vientimenestyksen osalta sekä pitkälti sitä myötäilevän palveluviennin kohdalla. Teollisuustuotannon kasvun vahvistuminen ylläpitää raaka-ainetuonnin kasvua tänäkin vuonna samalla kun uusien investointien käynnistyminen lisää investointitavaroiden tuontitarvetta. Toisaalta kulutustavaroiden tuonnin viimevuotinen nopea kasvu hidastuu. Palvelujen tuonti nousee viime vuoden pohjatasolta. Tuonti kasvaa tänä vuonna 6½ % ja tuontihintataso nousee 7 %. Hintojen nousu on nopeinta energiassa ja raaka-aineissa. Ensi vuonna ja seuraavina vuosina tuonti lisääntyy edelleen ripeästi, joskin kasvu hidastuu. Metalliteollisuuden tuotannonaloihin liittyvä suuri tuontialttius ja metalliteollisuuden keskimääräistä nopeampi kasvu pitävät yllä tuotannollista tuontia, joka jatkuu kulutustavaratuontia nopeampana. Tänä ja ensi vuonna vienti lisääntyy euromääräisesti tuontia enemmän, mikä kohentaa tavaroiden ja palvelujen tasetta vaihtosuhteen heikkenemisestä huolimatta. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen poikkeuksellinen ylijäämä kahden viime vuoden ajalta sen sijaan painuu jälleen alijäämäiseksi. Vaihtotaseen ylijäämä pysyy ennustejakson ajan 4 mrd. euron tuntumassa. Reaalipalkkojen lasku hidastaa kulutuksen kasvua Suomessa yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 2,6 %, kun euroalueella ne kasvoivat vajaan prosentin. Kotitalouksien nimellistulojen kasvuvauhti nopeutui Suomessa prosenttiyksikön työttömyyden maltillistuessa, vaikka ansioiden ja eläkkeiden nousu hidastui. Hintojen nousu nopeutui vain vähän, joten ostovoiman eli kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu nopeutui edellisestä vuodesta hieman. Kulutuksen kasvaessa tuloja hitaammin säästämisaste nousi edelleen. Kotitalouksien velkakanta lisääntyi yhä tuloja nopeammin, ja velkaantumisaste saavutti jälleen uuden ennätyksen, noin 115 % käytettävissä olevista tuloista. Tulevan kulutuksen ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa, johtuen useista ristiriitaisista tekijöistä. Yhtäältä työllisyyden parantuminen lisää kaikkien kotitalouksien palkkatuloja ja kotitalouksien luottamus tulevaan on säilynyt hyvänä sekä kulutushalut ovat korkealla. Lisäksi viime vuoden lopun kasvupyrähdys takaa tuhdin kasvuperimän alkaneelle vuodelle. Toisaalta palkkamaltti hillitsee yksittäisen työnsä säilyttävän palkansaajan nimellisansioiden kasvua ja inflaation odotettu kiihtyminen on viemässä reaalipalkkojen kehityksen negatiiviseksi. Lisäksi verotukseen kohdistuu pikemminkin nousu- kuin laskupaineita. Tämän vuoden jälkeen on tosin jälleen odotettavissa reaalipalkkojen

17 17 kasvuakin, mikäli talouskehitys osoittautuu ennakoidun vahvaksi ja inflaatio hidastuu. Kotitalouksien kulutus ei ole vielä kokonaan saavuttanut tasoa, jolta se lähti supistumaan vuoden 2008 puolivälissä, joten siirtyneet kulutustarpeet lisäävät kotitalouksien hankintoja vielä jonkin verran. Tämä näkynee selvimmin kestokulutustavaroiden, kuten autojen ostoina. Myös asuntoinvestoinnit lisäävät puolikestävien tavaroiden ostoja. Päivittäistavaroihin käytetyt eurot lisääntynevät sen sijaan keskimääräistä hitaammin, nyt kun tulojen kasvaessa on jälleen varaa muihinkin kuin välttämättömyyshyödykkeisiin. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 2 % ja ensi vuonna 1,8 %. Reaaliansioiden kääntyessä kasvuun ennusteperiodin loppupuolella myös yksityinen kulutus lisääntyy runsaat kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutusaikeet ylittänevät tulojen kasvun, joten säästämiskäyttäytyminen kääntynee tänä vuonna laskuun ja kulutuksen kasvun kiihtyessä ennusteperiodin loppua kohti trendi säilyy myös ensi ja seuraavana vuonna. Korkojen nousu tänä ja ensi vuonna ei riitä patoamaan asuntokysyntää, joten kun lisäksi kulutus kasvaa, kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu jatkuu myös. Ennusteperiodin lopussa velkaantumisaste ylittänee jo 120 % käytettävissä olevista tuloista. Korkotason nousu heijastuu suomalaisiin kotitalouksiin eurooppalaisia huomattavasti nopeammin, koska Suomessa kotitalousluottojen korot on sidottu kansainvälistä käytäntöä keskimäärin selvästi lyhyempiin viitekorkoihin. Tuotanto kestävällä ja laajapohjaisella kasvu-uralla Kotimaisen tuotannon kasvuedellytykset ovat sangen myönteiset. Kysyntä Suomen päämarkkinoilla ja hyödykeryhmissä on vahvaa. Yrityksillä on vielä vapaata kapasiteettia käytettävissä eikä rahoituksen hinta tai sen saatavuuskaan liene jatkossa investointien esteenä. Myös osaavaa työvoimaa on hyvin tarjolla, joten lyhyellä aikavälillä tuotanto jatkanee viime vuonna käynnistynyttä vahvaa kasvua. Kasvua johtanevat tänä ja ensi vuonna edelleen jalostus eli teollisuustuotanto ja rakennustoiminta. Palvelutuotantoa tukevat sekä liike-elämän että kotitalouksien lisääntyvä kysyntä, joten tuotannon kasvu näyttää kokonaisuutena laaja-alaiselta. Perushintainen BKT lisääntyy tänä vuonna lähes neljä prosenttia, osin vahvan kasvuperimänsä vuoksi. Ensi vuonna kasvu jo hidastuu noin kolmeen prosenttiin, mutta v talouskasvu yltänee vielä selvästi viimeisen kymmenen vuoden kahden prosentin keskikasvua vahvemmaksi. Kokonaistuotanto saavuttaa ennusteen mukaan vuoden 2008 lopun huipputasonsa jälleen ensi vuoden loppupuolella, joten suhdannekuopasta näyttäisi tulevan syvä, mutta suhteellisen lyhytkestoinen. Kasvun odotetaan olevan laajapohjaista, sillä sekä palvelutuotanto että jalostustoiminta tuottanevat ennustejaksolla yhtä suuren panoksen kokonaistuotantoon. Ennusteen peruskuva on siis varsin myönteinen ja kansainvälisen talouden vahva veto ennusteperiodin

18 18 alussa muodostaa jopa hienoisen positiivisen kasvuriskin varsinkin lyhyellä aikavälillä. Talouskehitykseen liittyy myös negatiiviseen suuntaan vaikuttavia riskejä. Näistä merkittävimpiä ovat taantumasta seuranneen rakennemuutoksen aiheuttama työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaisuus; työttömäksi joutuneet eivät välttämättä löydä uutta työtä entisiltä toimialoilta. Työllisyystilanteen myönteinen kehitys jatkuu Työllisyystilanne parani vuoden 2010 aikana. Tosin vuosikeskiarvona mitattuna työllisten määrä vielä väheni hieman ja työttömyysaste nousi. Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. Työllisyys paranee edelleen v Työpanos kasvaa sekä tunteina että työllisten määränä suurin piirtein yhtä paljon, joten tältäkin osin työmarkkinatilanne olisi jo normalisoitumassa. Työttömyysaste alenee 7,6 prosenttiin, ja työllisenä on 69,1 % vuotiaiden määrästä. Työllisyysasteen nousua vauhdittaa se, että vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän tästä eteenpäin. Työikäisten vähentyessä ratkaisevassa asemassa ovat työvoiman ulkopuolella olevat (eli työvoiman ulkopuolelle tilastoidut) henkilöt. He muodostavat nykytilanteessa työvoimareservin, missä on runsaasti työmarkkinoilla haettavaa työvoimaa. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä kasvoi noin henkilöllä vuosina 2009 ja Määrää kasvatti osittain työvoimapoliittisten toimenpiteiden, kuten työvoimakoulutuksen, lisääminen. Vuoden 2011 alussa työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa, työelämän valmennuksessa tai omaehtoisesti opiskelemassa oli lähes 6 % työmarkkinoiden ulkopuolella olevista. Tukityöllistämisen piirissä ja siis työllisiksi tilastoituna oli noin 1½ % työvoimasta. Työttömyyden kääntyminen laskuun vähentää nyt työvoimapolitiikan aktivointitoimien tarvetta. Odotettavissa on, että työvoiman ulkopuolella olevat työllistyvät nyt entistä paremmin, mikä näkyy työllisyysasteen kohoamisena. Myös työttömien määrä vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyys vielä kasvaa. Vuosina 2012 ja 2013 työllisten määrä edelleen kasvaa. Kestää kuitenkin vuoden 2013 loppupuolelle, eli lähes neljä vuotta, ennen kuin työllisten määrä on samalla tasolla kuin suhdannetaantuman alussa. Inflaatio kiihtyy tuntuvasti Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat keskimäärin 1,2 % v Inflaation ennustetaan kiihtyvän 3,3 prosenttiin tänä vuonna. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti elintarvike- ja energiaraaka-aineiden hinto-

19 19 jen nousu kansainvälisillä hyödykemarkkinoilla. Ennustejakson loppua kohti inflaatio hidastuu vähitellen 2 prosentin tuntumaan, kun raaka-aineiden hintojen nousu hidastuu ja rahapolitiikan kiristyminen hillitsee talouden kokonaiskysyntää. Nousevat asuntolainojen korot pitävät inflaation kuitenkin korkealla, ja v sen ennustetaan olevan 2,7 %. Alkuvuoden 2011 aikana inflaatio on kiihtynyt yli kolmeen prosenttiin. Kehityksen taustalla on ollut erityisesti energiaraaka-aineiden kallistuminen, joka on nostanut polttoaineiden hintoja, sekä energiaverotuksen kiristyminen, joka on nostanut kotitalouksien sähkön hintaa. Kallistunut energia ja energiaverotuksen kiristyminen aiheuttavat nousupaineita kuluttajahintoihin myös välillisesti, kun tavaroiden ja palveluiden tuottajat pyrkivät nostamaan tuotteidensa hintoja kattaakseen kohonneet tuotantokustannukset. Maailmanmarkkinahintojen ennakoitu kehitys yhdistettynä veromuutoksiin aiheuttavat sen, että energiahyödykkeet kiihdyttävät kuluttajahintojen nousua reippaasti tänä vuonna. Vuosina paineiden kansainvälisillä energiamarkkinoilla ja sen myötä energian hintojen nousun oletetaan vaimenevan. Ennustejaksolla kansallisen kuluttajahintaindeksin ennustetaan nousevan yhdenmukaistettua hintaindeksiä nopeammin. Tämä johtuu nousevista omistusasumisen kustannuksista, erityisesti asuntolainojen koroista. Palkkojen nousu maltillista Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi viime vuonna 2,6 %. Vuonna 2010 useilla toimialoilla sovittiin keväällä työ- ja virkaehtosopimukset. Sopimuksista pääosa tehtiin useampivuotisiksi, mutta palkankorotuksista sovittiin pääsääntöisesti vain vuodeksi eteenpäin. Vuoden 2010 aikana neuvotellut sopimuskorotukset nostivat ansioita vain noin 0,7 %. Muut tekijät kuin sopimuskorotukset nostivat ansiotasoa 0,5 % eli edelleen vähän aiempiin vuosiin verrattuna. Suurin osa ansioiden noususta selittyy sillä, että vuoden 2009 ansiotason nousu vaikutti ansioihin koko määrällään vasta v Vuonna 2011 maaliskuun alkuun mennessä tehtyjen ja vuotta 2011 koskevien palkkaratkaisujen taso on liikkunut puolentoista kahden prosentin vaiheilla. Joukossa on yksityisen ja julkisen sektorin sopimuksia. Yleiskorotukset ovat olleet edellisvuotta korkeampia, mutta edelliseltä vuodelta tälle vuodelle välittyvä korotusvaikutus pienenee verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ennusteessa on oletettu vielä tekemättömien palkkaratkaisujen noudattavan kevään aikana jo tehtyjä sopimuksia, mistä seuraa, että ansiotason nousu kiihtyy tänä vuonna maltillisesti edellisestä vuodesta. Kun talouden tuotanto elpyy, muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten ennustetaan nostavan ansioita lähivuosina määrällä, joka on lähempänä pitkän ajan keskiarvoa. Lisäksi muun muassa työn tuottavuuden kasvu nostaa sopimuskorotuksia. Ansiotasoindeksin nousun arvioidaan siten kiihtyvän edelleen vuosina 2012 ja 2013.

20 20 Keskeiset ennusteluvut 2010 mrd. euroa ** 2012** 2013** määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 180 0,9-8,2 3,1 3,6 2,7 2,4 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 65 6,5-17,6 2,6 6,7 4,7 3,9 Kokonaistarjonta 245 2,5-11,0 3,0 4,4 3,3 2,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 70 6,3-20,1 5,1 7,8 5,5 4,3 Kulutus 142 1,9-1,2 1,9 1,8 1,4 1,9 Yksityinen 97 1,7-2,1 2,6 2,0 1,8 2,3 Julkinen 44 2,4 1,0 0,4 1,2 0,6 0,9 Investoinnit 33-0,4-14,6 0,8 7,1 4,6 2,9 Yksityiset 29-0,3-17,4 0,9 8,3 5,2 3,2 Julkiset 5-0,7 6,2 0,1-0,1 1,0 1,1 Kokonaiskysyntä 245 2,5-11,0 3,0 4,4 3,3 2,8 Kotimainen kysyntä 176 0,6-6,0 2,4 2,8 2,3 2, ** 2012** 2013** Palvelut, määrän muutos, % 1,1-5,5 1,8 2,3 2,2 2,1 Koko teollisuus, määrän muutos, % -0,3-17,8 6,3 7,8 6,0 4,5 Työn tuottavuus, muutos, % -0,6-4,3 2,0 2,0 2,3 2,1 Työlliset, muutos, % 1,6-2,9-0,4 1,8 0,9 0,6 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 69,1 70,0 70,7 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,6 7,2 6,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,3 2,7 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,2 3,4 Vaihtotase, mrd. euroa 6,4 5,1 5,5 4,2 4,3 4,0 Vaihtotase, % BKT:sta 3,5 3,0 3,1 2,2 2,1 1,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,7 1,2 0,8 1,4 2,1 2,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,5 4,0 4,3 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 56,3 55,1 53,8 53,5 53,6 Veroaste, % BKT:sta 43,0 43,0 42,1 42,6 42,4 42,3 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2-2,9-2,8-0,9-0,7-0,9 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 0,5-4,8-5,4-3,9-3,7-3,9 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 34,1 43,8 48,4 50,1 51,3 53,0 Valtionvelka, % BKT:sta 29,5 37,5 41,7 43,9 45,6 47,5 Keskipitkän aikavälin näkymät Suomen kansantalous on toipumassa muun Euroopan mukana syvästä talouskriisistä. Maailmankaupan ja vientimarkkinoiden elpymisen myötä viennin kasvu on kiihtymässä ja myös kotimainen kysyntä lisääntyy työmarkkinatilanteen parantuessa ja patoutuneiden investointitarpeiden purkautuessa. Suomen kokonaistuotanto kääntyi viime vuonna kasvuun vuoden 2009 romahduksen jälkeen, ja kasvu nopeutuu edelleen tänä vuonna. Kasvu pohjautuu laaja-alaisesti niin kotimaiseen kysyntään kuin vientiinkin.

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Suhdannekatsaus 2/2010 20.12.2010. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Suhdannekatsaus / joulukuu 2010

Suhdannekatsaus 2/2010 20.12.2010. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Suhdannekatsaus / joulukuu 2010 /.. Suhdannekatsaus Valtiovarainministeriön kansantalousosasto - - - - BKT ja työllisyys prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä kausitasoitettu - ** ** ** BKT Työlliset Valtion rahoitusjäämä

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Suomen vakausohjelman

Suomen vakausohjelman Suomen vakausohjelman tarkistus 2011 16a/2011 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset Suomen vakausohjelman tarkistus 2011 Valtiovarainministeriön julkaisuja 16a/2011 Taloudelliset ja talouspoliittiset

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot