Taloudellinen katsaus

Transkriptio

1 Taloudellinen katsaus Kevät 2011 Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja a/2011 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

2

3 Taloudellinen katsaus Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja Valtiovarainministeriön julkaisuja 15a/2011 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

4 002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Yhteystiedot: Suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen, puh , Vakausyksikön päällikkö Sami Yläoutinen, puh , Taitto: Anitta Türkkan/VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2011 Tekijät Valtiovarainministeriö Julkaisun nimi Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisun kieliversiot: englanti: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Asiasanat Julkinen talous, taloudellinen kehitys, kehyspäätökset, ennusteet Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 15a/2011 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2011 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 128 Kieli Suomi Tiivistelmä Suomen talouden kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 %, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 % ja työttömyysasteeksi 7,2 %. Suomen vahva julkisen talouden rahoitusasema heikkeni talouskriisin seurauksena jyrkästi, mutta vuosien 2009 ja 2010 alijäämä pysyi kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua kolmen prosentin alijäämärajaa pienempänä. Julkisen talouden tila kohenee tänä vuonna talouden elpymisen, veronkorotusten ja määräaikaisten elvytysmenojen poistumisen seurauksena. Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 0,9% prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman vahvistavia toimia alijäämäinen vielä v

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2011 Författare Finansministeriet Publikationens titel Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Publikationens andra versioner Publikationens språkversioner: engelska: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Nyckelord Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 15a/2011 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 128 Språk Finska Sammandrag Den ekonomiska tillväxten beräknas uppgå till 3,6 % i Finland under innevarande år. Exporttillväxten gynnas av den kraftiga externa efterfrågan vilket leder till högre användningsgrader. Det förväntas sätta igång investeringarna och utvidga den ekonomiska tillväxten. Samtliga efterfrågeposter beräknas ha en positiv inverkan på tillväxten, och exporten kommer att spela den viktigaste rollen. Prognosen för arbetslöshetsgraden är 7,6 %, den sjunker med andra ord nästan med en procentenhet från i fjol mätt som årsgenomsnitt. Höjningarna av råvarupriserna kommer tillsammans med de höjda marknadsräntorna att driva upp inflationen till över tre procent. Totalproduktionen beräknas växa med 2,7 % år 2012, och arbetslöshetsgraden blir 7,2 %. Den finländska offentliga ekonomins kraftiga ställning försvagades dramatiskt till följd av finanskrisen, men underskottet hölls under åren 2009 och 2010 trots det inom underskottsgränsen på tre procent som fastslagits i EU:s stabilitets- och tillväxtpakt. Den offentliga ekonomin kommer att förbättras i år tack vare den ekonomiska återhämtningen, skatteförhöjningarna och utfasningen av de tidsbundna stimuleringsutgifterna. I år kommer de offentliga samfunden att ha ett underskott på 0,9 % i förhållande till totalproduktionen. Även om den offentliga ekonomin förstärks av den ekonomiska återhämtningen, beräknas den offentliga ekonomin fortfarande gå med underskott år 2015.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2011 Author(s) Ministry of Finance Title of publication Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Parts of publication/ other versions released The publication s language versions: English: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Keywords Publication series and number Ministry of Finance publications 15a/2011 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 128 Language Finnish Abstract The Finnish economy is forecast to record annual growth of 3.6% in Strong external demand is accelerating the growth of exports, which is pushing up capacity utilization rates. As a result it is expected that investment will gather pace and that economic growth will expand. It is thought that all demand items will contribute positively to growth, with exports emerging as the strongest driver. The projected unemployment rate is 7.6%, which in annual average terms is almost one percentage point lower than in Rising raw materials prices coupled with higher market interest rates will push inflation to over three per cent in Output growth in 2012 is expected to come in at 2.7% and the unemployment rate to edge down to 7.2%. Finland s strong public finances deteriorated sharply with the economic crisis, but the deficit in 2009 and 2010 did not exceed the 3% threshold specified in the Stability and Growth Pact. Public finances are set to improve in 2011 in the wake of economic recovery, tax hikes and the withdrawal of temporary stimulus measures. The general government deficit in 2011 is 0.9% of GDP. Although public finances will improve on the back of economic recovery, it is projected that without additional measures, they will continue to remain in deficit in 2015.

8

9 Esipuhe Tämä maaliskuun 2011 Taloudellinen katsaus ilmestyy nykymuodossaan neljättä kertaa hallituksen kehyspäätöksen taustamateriaalina. Katsauksessa esitetään vuosien taloudellisia näkymiä koskevat ennusteet. Lyhyen ajan talousennusteen ohella mukana on myös vuoteen 2015 ulottuva keskipitkän ajan kehitysarvio sekä hallituksen maaliskuussa tekemän kehyspäätöksen taustamateriaalia. Katsauksen tarkastelujen pohjana ovat Tilastokeskuksen maaliskuussa 2011 julkaisemat, vuotta 2010 koskevat kansantalouden tilinpidon ennakkotiedot sekä muut julkiset tilastot. Vuodesta 1948 lähtien ilmestynyt Taloudellinen katsaus julkaistaan myös englanninkielisenä. Helsingissä maaliskuussa 2011 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto

10 Toteutunutta kehitystä koskevien tietojen lähde: Tilastokeskus ellei muuta mainittu. Taulukoissa käytetyt symbolit ja lyhenteet - Ei mitään ilmoitettavana 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.. Tietoa ei ole saatu. Loogisesti mahdoton esitettäväksi * Ennakkotieto ** Ennuste CPB CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis HWWI Hamburgisches WeltWirtschafts Institut IMF Kansainvälinen valuuttarahasto VM Valtiovarainministeriö Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen.

11 Sisältö Yhteenveto Talousnäkymät Kansainvälinen talous Ulkomaankauppa Vienti Tuonti Vaihtotase Kotimainen kysyntä Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Investoinnit Kotimainen tuotanto Kokonaistuotanto Jalostus Palvelut Työn tuottavuus Työvoima Tulot, kustannukset ja hinnat Talouspolitiikka ja julkinen talous Julkisen talouden näkymät keskipitkällä aikavälillä Valtiontalous Valtiontalouden kehykset vuosille Budjettitalouden tulot Budjettitalous ja kansantalouden tilinpito Valtiontalous keskipitkällä aikavälillä Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä...92 Taloudellisia tapahtumia - syyskuussa helmikuussa Taustatietoa valtiontalouden kehyspäätökselle vuosille

12 Kehikot: Finanssipolitiikan tavoitteenasettelu tulevalla vaalikaudella...24 Euroalueen velkaantuneisuus:mahdollinen uhka talousnäkymille...32 Julkisen talouden rahoitusasema ja talouden kasvu...63 Valtion rahastotalous...77 Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto...81 Julkistalouden kestävyyslaskelmien tulosten herkkyydestä...96

13 13 Yhteenveto Talouden suhdannenäkymät Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi laajapohjaisesti nousuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT:n vuosimuutos vuodelle 2010 oli 3,1 %. Viennin lisääntymisellä 5,1 prosentilla oli merkittävin rooli kysynnän kasvussa. Investointien kohdalla erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi hyvää 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli viime vuonnakin käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui viime vuonna edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan entisestään. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun, viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 %, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 69,1 prosenttiin. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 %. Kasvu on edelleen vientivetoista, mutta ei niin suuressa määrin kuin kuluvana vuonna. Investoinneissa talonrakennusinvestointien merkitys vaimenee ja yksityisen kulutuksen kasvu hieman hidastuu. Työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin ja suurimmat inflaatiopaineet on v ohitettu. Vuonna 2013 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,4 %. Ennusteperiodin kohtalaisen hyvästä kasvuvauhdista huolimatta bruttokansantuotteen taso saavuttaa taantumaa edeltävän tasonsa vasta vuoden 2012 loppupuolella. Ennusteen taustalla on joukko oletuksia. Euro-dollari vaihtosuhde säilyy 1,35:ssä koko ennusteperiodin ajan. Raakaöljyn hinta on osittain viimeaikaisten levottomuuksien johdosta noussut nopeasti, mutta tilanteen arvioidaan rauhoittuvan ja v barrelihinta olisi noin 115 dollaria. Suomelle tärkeiden

14 14 muiden raaka-aineiden, kuten teollisuusmetallien, hintojen nousuvauhti jatkuu seuraavien kolmen vuoden horisontilla, joskaan ei niin nopeana kuin viimeisen vuoden aikana. Rahapolitiikan osalta sisällä on oletus ohjauskoron maltillisesta noususta mikä heijastuu markkinakorkoihin. Kolmen kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoksi v oletetaan 2,5 % ja 10 vuoden koron 4,3 %. Huolimatta tämänhetkisestä positiivisesta vireestä Suomen talouteen kohdistuu useita riskitekijöitä. Ennusteen laadinnassa nämä on yritetty tasapainottaa. Linkittyneessä maailmantaloudessa eksogeenisten shokkien välittyminen on nopeaa ja niiden syntymekanismi on usein yllätyksellistä, kuten viime vuosina on nähty. Rahoitusmarkkinat ovat yksi talouden lohkoista, joka on reaalitalouden kehityksen kannalta noussut yhä merkittävämpään asemaan. Huolimatta rahoitusmarkkinoiden rauhoittumisesta, ovat ne vielä herkkiä reagoimaan huonoihin uutisiin. Tilanne on talouspolitiikan kannalta haastava, sillä väärät politiikkavalinnat voivat voimistaa huonoa kehitystä juuri markkinoiden reaktioiden kautta. Tulevan talouskasvun kannalta riskiksi saattaa muodostua globaalin inflaation kiihtyminen. Likimain kaikkialla inflaatio on kiihtynyt nopeasti, mutta erityisen nopeaa se on ollut Aasiassa. Keskustelu deflaatiosta on poistunut ja tilalle on tullut huoli kustannusten liian nopeasta noususta. Talouspoliittisen koordinaation kannalta inflaation liiallinen kiihtyminen on haitallista. Sekä taloustieteellinen tutkimus että empiria ovat osoittaneet liian nopean inflaation haitallisuuden talouskasvulle. Useimpien keskuspankkien mandaattiin kuuluu pitää hintojen nousuvauhti kurissa keskipitkällä aikavälillä. Ottaen huomioon rahapolitiikan välittymisen viiveellä talouteen, ohjauskorkojen nostaminen inflaatio-odotusten valossa olisi tällä hetkellä perusteltua. Toisaalta on selvää, että liian nopeat ja suuret koronnostot olisivat uhka vielä monien alueiden hauraalle talouskasvulle. Suomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kustannuskierrettä ei voimistettaisi kotimaisin toimenpitein. Huolimatta kohtalaisen hyvästä vientiteollisuuden menestyksestä Suomi on viime vuosina menettänyt kilpailukykyä ja markkinaosuuksia. Kotimaiset kustannustekijät ovat merkittävässä roolissa kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja pienenä avoimena taloutena ulkoinen kilpailukyky on yksi taloudellisen menestyksen kulmakivistä. Ennuste pitää sisällään kohtalaisen optimistisen näkemyksen maailmantalouden ja kaupan kehityksestä. Euroopassa odotukset tulevasta talouskasvusta ovat positiiviset ja myös Yhdysvaltojen talous on toipunut nopeasti. Aasian alueen taloudet kehittyvät voimakkaasti, kuten myös Latinalainen Amerikka. Suomen taloudellinen menestyminen on, ainakin lyhyellä aikavälillä, riippuvainen muiden maiden tuontikysynnästä. Maailmantalouden heikompi kehitys heijastuisi nopeasti vientiimme ja sitä kautta heikentäisi talousnäkymiämme. Edelleen on syytä korostaa yksityisen markkinavetoisen taloudellisen kasvun merkitystä nykyisessä tilanteessa, jossa kasvu on vielä kokonaisuudessaan hauraalla pohjalla. Vain markkinavetoinen kasvu luo pohjaa ottaa vastaan tule-

15 15 via taloudellisia taantumia tilanteessa, jossa julkisten talouksien tasapainottomuudet tulevat olemaan ongelma lähivuosien ajan. Maailmantalouden kasvu jatkuu vahvana Maailmantaloudessa jatkuu ripeän kasvun kausi. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa ennusteperiodilla yli 4 prosentin vauhtia. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, jotka kasvavat keskimäärin noin 6 prosentin vauhdilla koko ennusteperiodin ajan. Vastaavasti perinteiset teollisuusmaat kasvavat keskimäärin noin 2 prosentin vauhdilla. Yhdysvaltain talous on toipunut melko nopeasti, muun muassa koska finanssimarkkinoiden toimivuus on vaimentanut pankkikriisin vaikutuksia reaalitalouden aktiviteettiin. Talouden kasvu yltää tänä vuonna vähän yli ja ensi vuonna vähän alle 3 prosentin vauhtiin. Keskipitkällä aikavälillä kasvua hidastavat paitsi alhainen työllisyys ja asuntomarkkinoilta tulleet negatiiviset varallisuusvaikutukset, myös julkisen talouden mittavat sopeuttamistarpeet ja ulkoinen epätasapaino. Euroalueella ja EU:ssa kasvua syntyy tänä ja ensi vuonna vajaa kaksi prosenttia. Kasvuvauhti euroalueella vaihtelee voimakkaasti: Saksa yltää tänä vuonna noin 3 prosentin vauhtiin, kun talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevat maat jäävät alle prosentin kasvuun tai niiden taloudet supistuvat. EU:ssa tänä vuonna kasvua hidastavat julkisten talouksien vakautustoimet. Kiinan kasvu hidastuu noin 9 prosenttiin. Kasvua hidastavat teollisuusmaiden nihkeästi kasvava kysyntä sekä Kiinan hintakilpailukyvyn heikkeneminen. Venäjällä on tänä ja ensi vuonna edellytyksiä vahvaan, noin 5 prosentin kasvuun. Venäjän kasvua tukevat korkealla pysyttelevä öljyn hintataso ja toistaiseksi alhainen kapasiteetin käyttöaste, joskin talouden jäykkyydet, valtion ohjailu ja protektionistiset toimet hidastavat kasvua keskipitkällä aikavälillä. Myös Ruotsin talous kasvaa edelleen nopeasti; tänä vuonna kasvua tulee yli 4 % ja seuraavina kahtena vuonna noin 3 %. Ruotsin nopeaa kasvua tukevat sekä vienti- että kotimainen kysyntä. Vientivetoinen kasvu jatkuu lähivuosina Keskeisissä vientimaissamme Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä talouskasvu on vahvistunut, mikä lisää näiden maiden tuontikysyntää. Teollisuuden vientiodotukset olivat vuoden alussa varsin positiiviset. Viennin kasvu painottuu perinteiseen metalliteollisuuteen, sillä koneiden ja metallituotteiden vientitilaukset lisääntyivät viime vuoden aikana nopeasti. Myös kemianteollisuuden vientiodotukset olivat vuoden vaihteessa yhä erittäin myönteiset. Sen sijaan elektroniikkateollisuuden tuotteiden vientikysynnässä epävarmuus jatkuu eikä puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti enää kasva viime vuoden tahtiin. Tavaravienti lisääntyy tänä vuonna lähes viimevuotista vauhtia. Palveluviennin kasvu jäänee tavaraviennin kasvua niukemmaksi, joten kokonai-

16 16 suudessaan vienti kasvaa 8 %. Metallien ja kemiantuotteiden hintojen kohoaminen nostaa vientihintoja 5½ %. Ensi vuonna ja koko ennustejaksolla viennin kasvu painottuu edelleen metalliteollisuuteen, jossa vuoden 2009 kuoppa koettiin syvimpänä. Viennin kasvu hidastuu vähin erin maailmankaupan kasvun hidastumisen myötä. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin myös positiivinen riski ennen muuta viestintälaitteiden vientimenestyksen osalta sekä pitkälti sitä myötäilevän palveluviennin kohdalla. Teollisuustuotannon kasvun vahvistuminen ylläpitää raaka-ainetuonnin kasvua tänäkin vuonna samalla kun uusien investointien käynnistyminen lisää investointitavaroiden tuontitarvetta. Toisaalta kulutustavaroiden tuonnin viimevuotinen nopea kasvu hidastuu. Palvelujen tuonti nousee viime vuoden pohjatasolta. Tuonti kasvaa tänä vuonna 6½ % ja tuontihintataso nousee 7 %. Hintojen nousu on nopeinta energiassa ja raaka-aineissa. Ensi vuonna ja seuraavina vuosina tuonti lisääntyy edelleen ripeästi, joskin kasvu hidastuu. Metalliteollisuuden tuotannonaloihin liittyvä suuri tuontialttius ja metalliteollisuuden keskimääräistä nopeampi kasvu pitävät yllä tuotannollista tuontia, joka jatkuu kulutustavaratuontia nopeampana. Tänä ja ensi vuonna vienti lisääntyy euromääräisesti tuontia enemmän, mikä kohentaa tavaroiden ja palvelujen tasetta vaihtosuhteen heikkenemisestä huolimatta. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen poikkeuksellinen ylijäämä kahden viime vuoden ajalta sen sijaan painuu jälleen alijäämäiseksi. Vaihtotaseen ylijäämä pysyy ennustejakson ajan 4 mrd. euron tuntumassa. Reaalipalkkojen lasku hidastaa kulutuksen kasvua Suomessa yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 2,6 %, kun euroalueella ne kasvoivat vajaan prosentin. Kotitalouksien nimellistulojen kasvuvauhti nopeutui Suomessa prosenttiyksikön työttömyyden maltillistuessa, vaikka ansioiden ja eläkkeiden nousu hidastui. Hintojen nousu nopeutui vain vähän, joten ostovoiman eli kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu nopeutui edellisestä vuodesta hieman. Kulutuksen kasvaessa tuloja hitaammin säästämisaste nousi edelleen. Kotitalouksien velkakanta lisääntyi yhä tuloja nopeammin, ja velkaantumisaste saavutti jälleen uuden ennätyksen, noin 115 % käytettävissä olevista tuloista. Tulevan kulutuksen ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa, johtuen useista ristiriitaisista tekijöistä. Yhtäältä työllisyyden parantuminen lisää kaikkien kotitalouksien palkkatuloja ja kotitalouksien luottamus tulevaan on säilynyt hyvänä sekä kulutushalut ovat korkealla. Lisäksi viime vuoden lopun kasvupyrähdys takaa tuhdin kasvuperimän alkaneelle vuodelle. Toisaalta palkkamaltti hillitsee yksittäisen työnsä säilyttävän palkansaajan nimellisansioiden kasvua ja inflaation odotettu kiihtyminen on viemässä reaalipalkkojen kehityksen negatiiviseksi. Lisäksi verotukseen kohdistuu pikemminkin nousu- kuin laskupaineita. Tämän vuoden jälkeen on tosin jälleen odotettavissa reaalipalkkojen

17 17 kasvuakin, mikäli talouskehitys osoittautuu ennakoidun vahvaksi ja inflaatio hidastuu. Kotitalouksien kulutus ei ole vielä kokonaan saavuttanut tasoa, jolta se lähti supistumaan vuoden 2008 puolivälissä, joten siirtyneet kulutustarpeet lisäävät kotitalouksien hankintoja vielä jonkin verran. Tämä näkynee selvimmin kestokulutustavaroiden, kuten autojen ostoina. Myös asuntoinvestoinnit lisäävät puolikestävien tavaroiden ostoja. Päivittäistavaroihin käytetyt eurot lisääntynevät sen sijaan keskimääräistä hitaammin, nyt kun tulojen kasvaessa on jälleen varaa muihinkin kuin välttämättömyyshyödykkeisiin. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 2 % ja ensi vuonna 1,8 %. Reaaliansioiden kääntyessä kasvuun ennusteperiodin loppupuolella myös yksityinen kulutus lisääntyy runsaat kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutusaikeet ylittänevät tulojen kasvun, joten säästämiskäyttäytyminen kääntynee tänä vuonna laskuun ja kulutuksen kasvun kiihtyessä ennusteperiodin loppua kohti trendi säilyy myös ensi ja seuraavana vuonna. Korkojen nousu tänä ja ensi vuonna ei riitä patoamaan asuntokysyntää, joten kun lisäksi kulutus kasvaa, kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu jatkuu myös. Ennusteperiodin lopussa velkaantumisaste ylittänee jo 120 % käytettävissä olevista tuloista. Korkotason nousu heijastuu suomalaisiin kotitalouksiin eurooppalaisia huomattavasti nopeammin, koska Suomessa kotitalousluottojen korot on sidottu kansainvälistä käytäntöä keskimäärin selvästi lyhyempiin viitekorkoihin. Tuotanto kestävällä ja laajapohjaisella kasvu-uralla Kotimaisen tuotannon kasvuedellytykset ovat sangen myönteiset. Kysyntä Suomen päämarkkinoilla ja hyödykeryhmissä on vahvaa. Yrityksillä on vielä vapaata kapasiteettia käytettävissä eikä rahoituksen hinta tai sen saatavuuskaan liene jatkossa investointien esteenä. Myös osaavaa työvoimaa on hyvin tarjolla, joten lyhyellä aikavälillä tuotanto jatkanee viime vuonna käynnistynyttä vahvaa kasvua. Kasvua johtanevat tänä ja ensi vuonna edelleen jalostus eli teollisuustuotanto ja rakennustoiminta. Palvelutuotantoa tukevat sekä liike-elämän että kotitalouksien lisääntyvä kysyntä, joten tuotannon kasvu näyttää kokonaisuutena laaja-alaiselta. Perushintainen BKT lisääntyy tänä vuonna lähes neljä prosenttia, osin vahvan kasvuperimänsä vuoksi. Ensi vuonna kasvu jo hidastuu noin kolmeen prosenttiin, mutta v talouskasvu yltänee vielä selvästi viimeisen kymmenen vuoden kahden prosentin keskikasvua vahvemmaksi. Kokonaistuotanto saavuttaa ennusteen mukaan vuoden 2008 lopun huipputasonsa jälleen ensi vuoden loppupuolella, joten suhdannekuopasta näyttäisi tulevan syvä, mutta suhteellisen lyhytkestoinen. Kasvun odotetaan olevan laajapohjaista, sillä sekä palvelutuotanto että jalostustoiminta tuottanevat ennustejaksolla yhtä suuren panoksen kokonaistuotantoon. Ennusteen peruskuva on siis varsin myönteinen ja kansainvälisen talouden vahva veto ennusteperiodin

18 18 alussa muodostaa jopa hienoisen positiivisen kasvuriskin varsinkin lyhyellä aikavälillä. Talouskehitykseen liittyy myös negatiiviseen suuntaan vaikuttavia riskejä. Näistä merkittävimpiä ovat taantumasta seuranneen rakennemuutoksen aiheuttama työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaisuus; työttömäksi joutuneet eivät välttämättä löydä uutta työtä entisiltä toimialoilta. Työllisyystilanteen myönteinen kehitys jatkuu Työllisyystilanne parani vuoden 2010 aikana. Tosin vuosikeskiarvona mitattuna työllisten määrä vielä väheni hieman ja työttömyysaste nousi. Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. Työllisyys paranee edelleen v Työpanos kasvaa sekä tunteina että työllisten määränä suurin piirtein yhtä paljon, joten tältäkin osin työmarkkinatilanne olisi jo normalisoitumassa. Työttömyysaste alenee 7,6 prosenttiin, ja työllisenä on 69,1 % vuotiaiden määrästä. Työllisyysasteen nousua vauhdittaa se, että vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän tästä eteenpäin. Työikäisten vähentyessä ratkaisevassa asemassa ovat työvoiman ulkopuolella olevat (eli työvoiman ulkopuolelle tilastoidut) henkilöt. He muodostavat nykytilanteessa työvoimareservin, missä on runsaasti työmarkkinoilla haettavaa työvoimaa. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä kasvoi noin henkilöllä vuosina 2009 ja Määrää kasvatti osittain työvoimapoliittisten toimenpiteiden, kuten työvoimakoulutuksen, lisääminen. Vuoden 2011 alussa työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa, työelämän valmennuksessa tai omaehtoisesti opiskelemassa oli lähes 6 % työmarkkinoiden ulkopuolella olevista. Tukityöllistämisen piirissä ja siis työllisiksi tilastoituna oli noin 1½ % työvoimasta. Työttömyyden kääntyminen laskuun vähentää nyt työvoimapolitiikan aktivointitoimien tarvetta. Odotettavissa on, että työvoiman ulkopuolella olevat työllistyvät nyt entistä paremmin, mikä näkyy työllisyysasteen kohoamisena. Myös työttömien määrä vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyys vielä kasvaa. Vuosina 2012 ja 2013 työllisten määrä edelleen kasvaa. Kestää kuitenkin vuoden 2013 loppupuolelle, eli lähes neljä vuotta, ennen kuin työllisten määrä on samalla tasolla kuin suhdannetaantuman alussa. Inflaatio kiihtyy tuntuvasti Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat keskimäärin 1,2 % v Inflaation ennustetaan kiihtyvän 3,3 prosenttiin tänä vuonna. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti elintarvike- ja energiaraaka-aineiden hinto-

19 19 jen nousu kansainvälisillä hyödykemarkkinoilla. Ennustejakson loppua kohti inflaatio hidastuu vähitellen 2 prosentin tuntumaan, kun raaka-aineiden hintojen nousu hidastuu ja rahapolitiikan kiristyminen hillitsee talouden kokonaiskysyntää. Nousevat asuntolainojen korot pitävät inflaation kuitenkin korkealla, ja v sen ennustetaan olevan 2,7 %. Alkuvuoden 2011 aikana inflaatio on kiihtynyt yli kolmeen prosenttiin. Kehityksen taustalla on ollut erityisesti energiaraaka-aineiden kallistuminen, joka on nostanut polttoaineiden hintoja, sekä energiaverotuksen kiristyminen, joka on nostanut kotitalouksien sähkön hintaa. Kallistunut energia ja energiaverotuksen kiristyminen aiheuttavat nousupaineita kuluttajahintoihin myös välillisesti, kun tavaroiden ja palveluiden tuottajat pyrkivät nostamaan tuotteidensa hintoja kattaakseen kohonneet tuotantokustannukset. Maailmanmarkkinahintojen ennakoitu kehitys yhdistettynä veromuutoksiin aiheuttavat sen, että energiahyödykkeet kiihdyttävät kuluttajahintojen nousua reippaasti tänä vuonna. Vuosina paineiden kansainvälisillä energiamarkkinoilla ja sen myötä energian hintojen nousun oletetaan vaimenevan. Ennustejaksolla kansallisen kuluttajahintaindeksin ennustetaan nousevan yhdenmukaistettua hintaindeksiä nopeammin. Tämä johtuu nousevista omistusasumisen kustannuksista, erityisesti asuntolainojen koroista. Palkkojen nousu maltillista Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi viime vuonna 2,6 %. Vuonna 2010 useilla toimialoilla sovittiin keväällä työ- ja virkaehtosopimukset. Sopimuksista pääosa tehtiin useampivuotisiksi, mutta palkankorotuksista sovittiin pääsääntöisesti vain vuodeksi eteenpäin. Vuoden 2010 aikana neuvotellut sopimuskorotukset nostivat ansioita vain noin 0,7 %. Muut tekijät kuin sopimuskorotukset nostivat ansiotasoa 0,5 % eli edelleen vähän aiempiin vuosiin verrattuna. Suurin osa ansioiden noususta selittyy sillä, että vuoden 2009 ansiotason nousu vaikutti ansioihin koko määrällään vasta v Vuonna 2011 maaliskuun alkuun mennessä tehtyjen ja vuotta 2011 koskevien palkkaratkaisujen taso on liikkunut puolentoista kahden prosentin vaiheilla. Joukossa on yksityisen ja julkisen sektorin sopimuksia. Yleiskorotukset ovat olleet edellisvuotta korkeampia, mutta edelliseltä vuodelta tälle vuodelle välittyvä korotusvaikutus pienenee verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ennusteessa on oletettu vielä tekemättömien palkkaratkaisujen noudattavan kevään aikana jo tehtyjä sopimuksia, mistä seuraa, että ansiotason nousu kiihtyy tänä vuonna maltillisesti edellisestä vuodesta. Kun talouden tuotanto elpyy, muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten ennustetaan nostavan ansioita lähivuosina määrällä, joka on lähempänä pitkän ajan keskiarvoa. Lisäksi muun muassa työn tuottavuuden kasvu nostaa sopimuskorotuksia. Ansiotasoindeksin nousun arvioidaan siten kiihtyvän edelleen vuosina 2012 ja 2013.

20 20 Keskeiset ennusteluvut 2010 mrd. euroa ** 2012** 2013** määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 180 0,9-8,2 3,1 3,6 2,7 2,4 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 65 6,5-17,6 2,6 6,7 4,7 3,9 Kokonaistarjonta 245 2,5-11,0 3,0 4,4 3,3 2,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 70 6,3-20,1 5,1 7,8 5,5 4,3 Kulutus 142 1,9-1,2 1,9 1,8 1,4 1,9 Yksityinen 97 1,7-2,1 2,6 2,0 1,8 2,3 Julkinen 44 2,4 1,0 0,4 1,2 0,6 0,9 Investoinnit 33-0,4-14,6 0,8 7,1 4,6 2,9 Yksityiset 29-0,3-17,4 0,9 8,3 5,2 3,2 Julkiset 5-0,7 6,2 0,1-0,1 1,0 1,1 Kokonaiskysyntä 245 2,5-11,0 3,0 4,4 3,3 2,8 Kotimainen kysyntä 176 0,6-6,0 2,4 2,8 2,3 2, ** 2012** 2013** Palvelut, määrän muutos, % 1,1-5,5 1,8 2,3 2,2 2,1 Koko teollisuus, määrän muutos, % -0,3-17,8 6,3 7,8 6,0 4,5 Työn tuottavuus, muutos, % -0,6-4,3 2,0 2,0 2,3 2,1 Työlliset, muutos, % 1,6-2,9-0,4 1,8 0,9 0,6 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 69,1 70,0 70,7 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,6 7,2 6,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,3 2,7 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,2 3,4 Vaihtotase, mrd. euroa 6,4 5,1 5,5 4,2 4,3 4,0 Vaihtotase, % BKT:sta 3,5 3,0 3,1 2,2 2,1 1,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,7 1,2 0,8 1,4 2,1 2,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,5 4,0 4,3 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 56,3 55,1 53,8 53,5 53,6 Veroaste, % BKT:sta 43,0 43,0 42,1 42,6 42,4 42,3 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2-2,9-2,8-0,9-0,7-0,9 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 0,5-4,8-5,4-3,9-3,7-3,9 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 34,1 43,8 48,4 50,1 51,3 53,0 Valtionvelka, % BKT:sta 29,5 37,5 41,7 43,9 45,6 47,5 Keskipitkän aikavälin näkymät Suomen kansantalous on toipumassa muun Euroopan mukana syvästä talouskriisistä. Maailmankaupan ja vientimarkkinoiden elpymisen myötä viennin kasvu on kiihtymässä ja myös kotimainen kysyntä lisääntyy työmarkkinatilanteen parantuessa ja patoutuneiden investointitarpeiden purkautuessa. Suomen kokonaistuotanto kääntyi viime vuonna kasvuun vuoden 2009 romahduksen jälkeen, ja kasvu nopeutuu edelleen tänä vuonna. Kasvu pohjautuu laaja-alaisesti niin kotimaiseen kysyntään kuin vientiinkin.