Taloudellinen katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloudellinen katsaus"

Transkriptio

1 Taloudellinen katsaus Kevät 2011 Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja a/2011 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

2

3 Taloudellinen katsaus Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja Valtiovarainministeriön julkaisuja 15a/2011 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

4 002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Yhteystiedot: Suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen, puh , Vakausyksikön päällikkö Sami Yläoutinen, puh , Taitto: Anitta Türkkan/VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2011 Tekijät Valtiovarainministeriö Julkaisun nimi Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisun kieliversiot: englanti: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Asiasanat Julkinen talous, taloudellinen kehitys, kehyspäätökset, ennusteet Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 15a/2011 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2011 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 128 Kieli Suomi Tiivistelmä Suomen talouden kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 %, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 % ja työttömyysasteeksi 7,2 %. Suomen vahva julkisen talouden rahoitusasema heikkeni talouskriisin seurauksena jyrkästi, mutta vuosien 2009 ja 2010 alijäämä pysyi kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua kolmen prosentin alijäämärajaa pienempänä. Julkisen talouden tila kohenee tänä vuonna talouden elpymisen, veronkorotusten ja määräaikaisten elvytysmenojen poistumisen seurauksena. Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 0,9% prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman vahvistavia toimia alijäämäinen vielä v

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2011 Författare Finansministeriet Publikationens titel Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Publikationens andra versioner Publikationens språkversioner: engelska: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Nyckelord Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 15a/2011 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 128 Språk Finska Sammandrag Den ekonomiska tillväxten beräknas uppgå till 3,6 % i Finland under innevarande år. Exporttillväxten gynnas av den kraftiga externa efterfrågan vilket leder till högre användningsgrader. Det förväntas sätta igång investeringarna och utvidga den ekonomiska tillväxten. Samtliga efterfrågeposter beräknas ha en positiv inverkan på tillväxten, och exporten kommer att spela den viktigaste rollen. Prognosen för arbetslöshetsgraden är 7,6 %, den sjunker med andra ord nästan med en procentenhet från i fjol mätt som årsgenomsnitt. Höjningarna av råvarupriserna kommer tillsammans med de höjda marknadsräntorna att driva upp inflationen till över tre procent. Totalproduktionen beräknas växa med 2,7 % år 2012, och arbetslöshetsgraden blir 7,2 %. Den finländska offentliga ekonomins kraftiga ställning försvagades dramatiskt till följd av finanskrisen, men underskottet hölls under åren 2009 och 2010 trots det inom underskottsgränsen på tre procent som fastslagits i EU:s stabilitets- och tillväxtpakt. Den offentliga ekonomin kommer att förbättras i år tack vare den ekonomiska återhämtningen, skatteförhöjningarna och utfasningen av de tidsbundna stimuleringsutgifterna. I år kommer de offentliga samfunden att ha ett underskott på 0,9 % i förhållande till totalproduktionen. Även om den offentliga ekonomin förstärks av den ekonomiska återhämtningen, beräknas den offentliga ekonomin fortfarande gå med underskott år 2015.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2011 Author(s) Ministry of Finance Title of publication Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Parts of publication/ other versions released The publication s language versions: English: Economic Survey, Spring 2011 (15b/2011) Keywords Publication series and number Ministry of Finance publications 15a/2011 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 128 Language Finnish Abstract The Finnish economy is forecast to record annual growth of 3.6% in Strong external demand is accelerating the growth of exports, which is pushing up capacity utilization rates. As a result it is expected that investment will gather pace and that economic growth will expand. It is thought that all demand items will contribute positively to growth, with exports emerging as the strongest driver. The projected unemployment rate is 7.6%, which in annual average terms is almost one percentage point lower than in Rising raw materials prices coupled with higher market interest rates will push inflation to over three per cent in Output growth in 2012 is expected to come in at 2.7% and the unemployment rate to edge down to 7.2%. Finland s strong public finances deteriorated sharply with the economic crisis, but the deficit in 2009 and 2010 did not exceed the 3% threshold specified in the Stability and Growth Pact. Public finances are set to improve in 2011 in the wake of economic recovery, tax hikes and the withdrawal of temporary stimulus measures. The general government deficit in 2011 is 0.9% of GDP. Although public finances will improve on the back of economic recovery, it is projected that without additional measures, they will continue to remain in deficit in 2015.

8

9 Esipuhe Tämä maaliskuun 2011 Taloudellinen katsaus ilmestyy nykymuodossaan neljättä kertaa hallituksen kehyspäätöksen taustamateriaalina. Katsauksessa esitetään vuosien taloudellisia näkymiä koskevat ennusteet. Lyhyen ajan talousennusteen ohella mukana on myös vuoteen 2015 ulottuva keskipitkän ajan kehitysarvio sekä hallituksen maaliskuussa tekemän kehyspäätöksen taustamateriaalia. Katsauksen tarkastelujen pohjana ovat Tilastokeskuksen maaliskuussa 2011 julkaisemat, vuotta 2010 koskevat kansantalouden tilinpidon ennakkotiedot sekä muut julkiset tilastot. Vuodesta 1948 lähtien ilmestynyt Taloudellinen katsaus julkaistaan myös englanninkielisenä. Helsingissä maaliskuussa 2011 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto

10 Toteutunutta kehitystä koskevien tietojen lähde: Tilastokeskus ellei muuta mainittu. Taulukoissa käytetyt symbolit ja lyhenteet - Ei mitään ilmoitettavana 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.. Tietoa ei ole saatu. Loogisesti mahdoton esitettäväksi * Ennakkotieto ** Ennuste CPB CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis HWWI Hamburgisches WeltWirtschafts Institut IMF Kansainvälinen valuuttarahasto VM Valtiovarainministeriö Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen.

11 Sisältö Yhteenveto Talousnäkymät Kansainvälinen talous Ulkomaankauppa Vienti Tuonti Vaihtotase Kotimainen kysyntä Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Investoinnit Kotimainen tuotanto Kokonaistuotanto Jalostus Palvelut Työn tuottavuus Työvoima Tulot, kustannukset ja hinnat Talouspolitiikka ja julkinen talous Julkisen talouden näkymät keskipitkällä aikavälillä Valtiontalous Valtiontalouden kehykset vuosille Budjettitalouden tulot Budjettitalous ja kansantalouden tilinpito Valtiontalous keskipitkällä aikavälillä Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä...92 Taloudellisia tapahtumia - syyskuussa helmikuussa Taustatietoa valtiontalouden kehyspäätökselle vuosille

12 Kehikot: Finanssipolitiikan tavoitteenasettelu tulevalla vaalikaudella...24 Euroalueen velkaantuneisuus:mahdollinen uhka talousnäkymille...32 Julkisen talouden rahoitusasema ja talouden kasvu...63 Valtion rahastotalous...77 Valtion ja kuntien rahoitusvarallisuus ja sen tuotto...81 Julkistalouden kestävyyslaskelmien tulosten herkkyydestä...96

13 13 Yhteenveto Talouden suhdannenäkymät Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi laajapohjaisesti nousuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT:n vuosimuutos vuodelle 2010 oli 3,1 %. Viennin lisääntymisellä 5,1 prosentilla oli merkittävin rooli kysynnän kasvussa. Investointien kohdalla erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi hyvää 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli viime vuonnakin käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui viime vuonna edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan entisestään. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun, viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 %, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 69,1 prosenttiin. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 %. Kasvu on edelleen vientivetoista, mutta ei niin suuressa määrin kuin kuluvana vuonna. Investoinneissa talonrakennusinvestointien merkitys vaimenee ja yksityisen kulutuksen kasvu hieman hidastuu. Työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin ja suurimmat inflaatiopaineet on v ohitettu. Vuonna 2013 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,4 %. Ennusteperiodin kohtalaisen hyvästä kasvuvauhdista huolimatta bruttokansantuotteen taso saavuttaa taantumaa edeltävän tasonsa vasta vuoden 2012 loppupuolella. Ennusteen taustalla on joukko oletuksia. Euro-dollari vaihtosuhde säilyy 1,35:ssä koko ennusteperiodin ajan. Raakaöljyn hinta on osittain viimeaikaisten levottomuuksien johdosta noussut nopeasti, mutta tilanteen arvioidaan rauhoittuvan ja v barrelihinta olisi noin 115 dollaria. Suomelle tärkeiden

14 14 muiden raaka-aineiden, kuten teollisuusmetallien, hintojen nousuvauhti jatkuu seuraavien kolmen vuoden horisontilla, joskaan ei niin nopeana kuin viimeisen vuoden aikana. Rahapolitiikan osalta sisällä on oletus ohjauskoron maltillisesta noususta mikä heijastuu markkinakorkoihin. Kolmen kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoksi v oletetaan 2,5 % ja 10 vuoden koron 4,3 %. Huolimatta tämänhetkisestä positiivisesta vireestä Suomen talouteen kohdistuu useita riskitekijöitä. Ennusteen laadinnassa nämä on yritetty tasapainottaa. Linkittyneessä maailmantaloudessa eksogeenisten shokkien välittyminen on nopeaa ja niiden syntymekanismi on usein yllätyksellistä, kuten viime vuosina on nähty. Rahoitusmarkkinat ovat yksi talouden lohkoista, joka on reaalitalouden kehityksen kannalta noussut yhä merkittävämpään asemaan. Huolimatta rahoitusmarkkinoiden rauhoittumisesta, ovat ne vielä herkkiä reagoimaan huonoihin uutisiin. Tilanne on talouspolitiikan kannalta haastava, sillä väärät politiikkavalinnat voivat voimistaa huonoa kehitystä juuri markkinoiden reaktioiden kautta. Tulevan talouskasvun kannalta riskiksi saattaa muodostua globaalin inflaation kiihtyminen. Likimain kaikkialla inflaatio on kiihtynyt nopeasti, mutta erityisen nopeaa se on ollut Aasiassa. Keskustelu deflaatiosta on poistunut ja tilalle on tullut huoli kustannusten liian nopeasta noususta. Talouspoliittisen koordinaation kannalta inflaation liiallinen kiihtyminen on haitallista. Sekä taloustieteellinen tutkimus että empiria ovat osoittaneet liian nopean inflaation haitallisuuden talouskasvulle. Useimpien keskuspankkien mandaattiin kuuluu pitää hintojen nousuvauhti kurissa keskipitkällä aikavälillä. Ottaen huomioon rahapolitiikan välittymisen viiveellä talouteen, ohjauskorkojen nostaminen inflaatio-odotusten valossa olisi tällä hetkellä perusteltua. Toisaalta on selvää, että liian nopeat ja suuret koronnostot olisivat uhka vielä monien alueiden hauraalle talouskasvulle. Suomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kustannuskierrettä ei voimistettaisi kotimaisin toimenpitein. Huolimatta kohtalaisen hyvästä vientiteollisuuden menestyksestä Suomi on viime vuosina menettänyt kilpailukykyä ja markkinaosuuksia. Kotimaiset kustannustekijät ovat merkittävässä roolissa kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja pienenä avoimena taloutena ulkoinen kilpailukyky on yksi taloudellisen menestyksen kulmakivistä. Ennuste pitää sisällään kohtalaisen optimistisen näkemyksen maailmantalouden ja kaupan kehityksestä. Euroopassa odotukset tulevasta talouskasvusta ovat positiiviset ja myös Yhdysvaltojen talous on toipunut nopeasti. Aasian alueen taloudet kehittyvät voimakkaasti, kuten myös Latinalainen Amerikka. Suomen taloudellinen menestyminen on, ainakin lyhyellä aikavälillä, riippuvainen muiden maiden tuontikysynnästä. Maailmantalouden heikompi kehitys heijastuisi nopeasti vientiimme ja sitä kautta heikentäisi talousnäkymiämme. Edelleen on syytä korostaa yksityisen markkinavetoisen taloudellisen kasvun merkitystä nykyisessä tilanteessa, jossa kasvu on vielä kokonaisuudessaan hauraalla pohjalla. Vain markkinavetoinen kasvu luo pohjaa ottaa vastaan tule-

15 15 via taloudellisia taantumia tilanteessa, jossa julkisten talouksien tasapainottomuudet tulevat olemaan ongelma lähivuosien ajan. Maailmantalouden kasvu jatkuu vahvana Maailmantaloudessa jatkuu ripeän kasvun kausi. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa ennusteperiodilla yli 4 prosentin vauhtia. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, jotka kasvavat keskimäärin noin 6 prosentin vauhdilla koko ennusteperiodin ajan. Vastaavasti perinteiset teollisuusmaat kasvavat keskimäärin noin 2 prosentin vauhdilla. Yhdysvaltain talous on toipunut melko nopeasti, muun muassa koska finanssimarkkinoiden toimivuus on vaimentanut pankkikriisin vaikutuksia reaalitalouden aktiviteettiin. Talouden kasvu yltää tänä vuonna vähän yli ja ensi vuonna vähän alle 3 prosentin vauhtiin. Keskipitkällä aikavälillä kasvua hidastavat paitsi alhainen työllisyys ja asuntomarkkinoilta tulleet negatiiviset varallisuusvaikutukset, myös julkisen talouden mittavat sopeuttamistarpeet ja ulkoinen epätasapaino. Euroalueella ja EU:ssa kasvua syntyy tänä ja ensi vuonna vajaa kaksi prosenttia. Kasvuvauhti euroalueella vaihtelee voimakkaasti: Saksa yltää tänä vuonna noin 3 prosentin vauhtiin, kun talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevat maat jäävät alle prosentin kasvuun tai niiden taloudet supistuvat. EU:ssa tänä vuonna kasvua hidastavat julkisten talouksien vakautustoimet. Kiinan kasvu hidastuu noin 9 prosenttiin. Kasvua hidastavat teollisuusmaiden nihkeästi kasvava kysyntä sekä Kiinan hintakilpailukyvyn heikkeneminen. Venäjällä on tänä ja ensi vuonna edellytyksiä vahvaan, noin 5 prosentin kasvuun. Venäjän kasvua tukevat korkealla pysyttelevä öljyn hintataso ja toistaiseksi alhainen kapasiteetin käyttöaste, joskin talouden jäykkyydet, valtion ohjailu ja protektionistiset toimet hidastavat kasvua keskipitkällä aikavälillä. Myös Ruotsin talous kasvaa edelleen nopeasti; tänä vuonna kasvua tulee yli 4 % ja seuraavina kahtena vuonna noin 3 %. Ruotsin nopeaa kasvua tukevat sekä vienti- että kotimainen kysyntä. Vientivetoinen kasvu jatkuu lähivuosina Keskeisissä vientimaissamme Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä talouskasvu on vahvistunut, mikä lisää näiden maiden tuontikysyntää. Teollisuuden vientiodotukset olivat vuoden alussa varsin positiiviset. Viennin kasvu painottuu perinteiseen metalliteollisuuteen, sillä koneiden ja metallituotteiden vientitilaukset lisääntyivät viime vuoden aikana nopeasti. Myös kemianteollisuuden vientiodotukset olivat vuoden vaihteessa yhä erittäin myönteiset. Sen sijaan elektroniikkateollisuuden tuotteiden vientikysynnässä epävarmuus jatkuu eikä puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti enää kasva viime vuoden tahtiin. Tavaravienti lisääntyy tänä vuonna lähes viimevuotista vauhtia. Palveluviennin kasvu jäänee tavaraviennin kasvua niukemmaksi, joten kokonai-

16 16 suudessaan vienti kasvaa 8 %. Metallien ja kemiantuotteiden hintojen kohoaminen nostaa vientihintoja 5½ %. Ensi vuonna ja koko ennustejaksolla viennin kasvu painottuu edelleen metalliteollisuuteen, jossa vuoden 2009 kuoppa koettiin syvimpänä. Viennin kasvu hidastuu vähin erin maailmankaupan kasvun hidastumisen myötä. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin myös positiivinen riski ennen muuta viestintälaitteiden vientimenestyksen osalta sekä pitkälti sitä myötäilevän palveluviennin kohdalla. Teollisuustuotannon kasvun vahvistuminen ylläpitää raaka-ainetuonnin kasvua tänäkin vuonna samalla kun uusien investointien käynnistyminen lisää investointitavaroiden tuontitarvetta. Toisaalta kulutustavaroiden tuonnin viimevuotinen nopea kasvu hidastuu. Palvelujen tuonti nousee viime vuoden pohjatasolta. Tuonti kasvaa tänä vuonna 6½ % ja tuontihintataso nousee 7 %. Hintojen nousu on nopeinta energiassa ja raaka-aineissa. Ensi vuonna ja seuraavina vuosina tuonti lisääntyy edelleen ripeästi, joskin kasvu hidastuu. Metalliteollisuuden tuotannonaloihin liittyvä suuri tuontialttius ja metalliteollisuuden keskimääräistä nopeampi kasvu pitävät yllä tuotannollista tuontia, joka jatkuu kulutustavaratuontia nopeampana. Tänä ja ensi vuonna vienti lisääntyy euromääräisesti tuontia enemmän, mikä kohentaa tavaroiden ja palvelujen tasetta vaihtosuhteen heikkenemisestä huolimatta. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen poikkeuksellinen ylijäämä kahden viime vuoden ajalta sen sijaan painuu jälleen alijäämäiseksi. Vaihtotaseen ylijäämä pysyy ennustejakson ajan 4 mrd. euron tuntumassa. Reaalipalkkojen lasku hidastaa kulutuksen kasvua Suomessa yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 2,6 %, kun euroalueella ne kasvoivat vajaan prosentin. Kotitalouksien nimellistulojen kasvuvauhti nopeutui Suomessa prosenttiyksikön työttömyyden maltillistuessa, vaikka ansioiden ja eläkkeiden nousu hidastui. Hintojen nousu nopeutui vain vähän, joten ostovoiman eli kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu nopeutui edellisestä vuodesta hieman. Kulutuksen kasvaessa tuloja hitaammin säästämisaste nousi edelleen. Kotitalouksien velkakanta lisääntyi yhä tuloja nopeammin, ja velkaantumisaste saavutti jälleen uuden ennätyksen, noin 115 % käytettävissä olevista tuloista. Tulevan kulutuksen ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa, johtuen useista ristiriitaisista tekijöistä. Yhtäältä työllisyyden parantuminen lisää kaikkien kotitalouksien palkkatuloja ja kotitalouksien luottamus tulevaan on säilynyt hyvänä sekä kulutushalut ovat korkealla. Lisäksi viime vuoden lopun kasvupyrähdys takaa tuhdin kasvuperimän alkaneelle vuodelle. Toisaalta palkkamaltti hillitsee yksittäisen työnsä säilyttävän palkansaajan nimellisansioiden kasvua ja inflaation odotettu kiihtyminen on viemässä reaalipalkkojen kehityksen negatiiviseksi. Lisäksi verotukseen kohdistuu pikemminkin nousu- kuin laskupaineita. Tämän vuoden jälkeen on tosin jälleen odotettavissa reaalipalkkojen

17 17 kasvuakin, mikäli talouskehitys osoittautuu ennakoidun vahvaksi ja inflaatio hidastuu. Kotitalouksien kulutus ei ole vielä kokonaan saavuttanut tasoa, jolta se lähti supistumaan vuoden 2008 puolivälissä, joten siirtyneet kulutustarpeet lisäävät kotitalouksien hankintoja vielä jonkin verran. Tämä näkynee selvimmin kestokulutustavaroiden, kuten autojen ostoina. Myös asuntoinvestoinnit lisäävät puolikestävien tavaroiden ostoja. Päivittäistavaroihin käytetyt eurot lisääntynevät sen sijaan keskimääräistä hitaammin, nyt kun tulojen kasvaessa on jälleen varaa muihinkin kuin välttämättömyyshyödykkeisiin. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 2 % ja ensi vuonna 1,8 %. Reaaliansioiden kääntyessä kasvuun ennusteperiodin loppupuolella myös yksityinen kulutus lisääntyy runsaat kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutusaikeet ylittänevät tulojen kasvun, joten säästämiskäyttäytyminen kääntynee tänä vuonna laskuun ja kulutuksen kasvun kiihtyessä ennusteperiodin loppua kohti trendi säilyy myös ensi ja seuraavana vuonna. Korkojen nousu tänä ja ensi vuonna ei riitä patoamaan asuntokysyntää, joten kun lisäksi kulutus kasvaa, kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu jatkuu myös. Ennusteperiodin lopussa velkaantumisaste ylittänee jo 120 % käytettävissä olevista tuloista. Korkotason nousu heijastuu suomalaisiin kotitalouksiin eurooppalaisia huomattavasti nopeammin, koska Suomessa kotitalousluottojen korot on sidottu kansainvälistä käytäntöä keskimäärin selvästi lyhyempiin viitekorkoihin. Tuotanto kestävällä ja laajapohjaisella kasvu-uralla Kotimaisen tuotannon kasvuedellytykset ovat sangen myönteiset. Kysyntä Suomen päämarkkinoilla ja hyödykeryhmissä on vahvaa. Yrityksillä on vielä vapaata kapasiteettia käytettävissä eikä rahoituksen hinta tai sen saatavuuskaan liene jatkossa investointien esteenä. Myös osaavaa työvoimaa on hyvin tarjolla, joten lyhyellä aikavälillä tuotanto jatkanee viime vuonna käynnistynyttä vahvaa kasvua. Kasvua johtanevat tänä ja ensi vuonna edelleen jalostus eli teollisuustuotanto ja rakennustoiminta. Palvelutuotantoa tukevat sekä liike-elämän että kotitalouksien lisääntyvä kysyntä, joten tuotannon kasvu näyttää kokonaisuutena laaja-alaiselta. Perushintainen BKT lisääntyy tänä vuonna lähes neljä prosenttia, osin vahvan kasvuperimänsä vuoksi. Ensi vuonna kasvu jo hidastuu noin kolmeen prosenttiin, mutta v talouskasvu yltänee vielä selvästi viimeisen kymmenen vuoden kahden prosentin keskikasvua vahvemmaksi. Kokonaistuotanto saavuttaa ennusteen mukaan vuoden 2008 lopun huipputasonsa jälleen ensi vuoden loppupuolella, joten suhdannekuopasta näyttäisi tulevan syvä, mutta suhteellisen lyhytkestoinen. Kasvun odotetaan olevan laajapohjaista, sillä sekä palvelutuotanto että jalostustoiminta tuottanevat ennustejaksolla yhtä suuren panoksen kokonaistuotantoon. Ennusteen peruskuva on siis varsin myönteinen ja kansainvälisen talouden vahva veto ennusteperiodin

18 18 alussa muodostaa jopa hienoisen positiivisen kasvuriskin varsinkin lyhyellä aikavälillä. Talouskehitykseen liittyy myös negatiiviseen suuntaan vaikuttavia riskejä. Näistä merkittävimpiä ovat taantumasta seuranneen rakennemuutoksen aiheuttama työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaisuus; työttömäksi joutuneet eivät välttämättä löydä uutta työtä entisiltä toimialoilta. Työllisyystilanteen myönteinen kehitys jatkuu Työllisyystilanne parani vuoden 2010 aikana. Tosin vuosikeskiarvona mitattuna työllisten määrä vielä väheni hieman ja työttömyysaste nousi. Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. Työllisyys paranee edelleen v Työpanos kasvaa sekä tunteina että työllisten määränä suurin piirtein yhtä paljon, joten tältäkin osin työmarkkinatilanne olisi jo normalisoitumassa. Työttömyysaste alenee 7,6 prosenttiin, ja työllisenä on 69,1 % vuotiaiden määrästä. Työllisyysasteen nousua vauhdittaa se, että vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän tästä eteenpäin. Työikäisten vähentyessä ratkaisevassa asemassa ovat työvoiman ulkopuolella olevat (eli työvoiman ulkopuolelle tilastoidut) henkilöt. He muodostavat nykytilanteessa työvoimareservin, missä on runsaasti työmarkkinoilla haettavaa työvoimaa. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä kasvoi noin henkilöllä vuosina 2009 ja Määrää kasvatti osittain työvoimapoliittisten toimenpiteiden, kuten työvoimakoulutuksen, lisääminen. Vuoden 2011 alussa työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa, työelämän valmennuksessa tai omaehtoisesti opiskelemassa oli lähes 6 % työmarkkinoiden ulkopuolella olevista. Tukityöllistämisen piirissä ja siis työllisiksi tilastoituna oli noin 1½ % työvoimasta. Työttömyyden kääntyminen laskuun vähentää nyt työvoimapolitiikan aktivointitoimien tarvetta. Odotettavissa on, että työvoiman ulkopuolella olevat työllistyvät nyt entistä paremmin, mikä näkyy työllisyysasteen kohoamisena. Myös työttömien määrä vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyys vielä kasvaa. Vuosina 2012 ja 2013 työllisten määrä edelleen kasvaa. Kestää kuitenkin vuoden 2013 loppupuolelle, eli lähes neljä vuotta, ennen kuin työllisten määrä on samalla tasolla kuin suhdannetaantuman alussa. Inflaatio kiihtyy tuntuvasti Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat keskimäärin 1,2 % v Inflaation ennustetaan kiihtyvän 3,3 prosenttiin tänä vuonna. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti elintarvike- ja energiaraaka-aineiden hinto-

19 19 jen nousu kansainvälisillä hyödykemarkkinoilla. Ennustejakson loppua kohti inflaatio hidastuu vähitellen 2 prosentin tuntumaan, kun raaka-aineiden hintojen nousu hidastuu ja rahapolitiikan kiristyminen hillitsee talouden kokonaiskysyntää. Nousevat asuntolainojen korot pitävät inflaation kuitenkin korkealla, ja v sen ennustetaan olevan 2,7 %. Alkuvuoden 2011 aikana inflaatio on kiihtynyt yli kolmeen prosenttiin. Kehityksen taustalla on ollut erityisesti energiaraaka-aineiden kallistuminen, joka on nostanut polttoaineiden hintoja, sekä energiaverotuksen kiristyminen, joka on nostanut kotitalouksien sähkön hintaa. Kallistunut energia ja energiaverotuksen kiristyminen aiheuttavat nousupaineita kuluttajahintoihin myös välillisesti, kun tavaroiden ja palveluiden tuottajat pyrkivät nostamaan tuotteidensa hintoja kattaakseen kohonneet tuotantokustannukset. Maailmanmarkkinahintojen ennakoitu kehitys yhdistettynä veromuutoksiin aiheuttavat sen, että energiahyödykkeet kiihdyttävät kuluttajahintojen nousua reippaasti tänä vuonna. Vuosina paineiden kansainvälisillä energiamarkkinoilla ja sen myötä energian hintojen nousun oletetaan vaimenevan. Ennustejaksolla kansallisen kuluttajahintaindeksin ennustetaan nousevan yhdenmukaistettua hintaindeksiä nopeammin. Tämä johtuu nousevista omistusasumisen kustannuksista, erityisesti asuntolainojen koroista. Palkkojen nousu maltillista Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi viime vuonna 2,6 %. Vuonna 2010 useilla toimialoilla sovittiin keväällä työ- ja virkaehtosopimukset. Sopimuksista pääosa tehtiin useampivuotisiksi, mutta palkankorotuksista sovittiin pääsääntöisesti vain vuodeksi eteenpäin. Vuoden 2010 aikana neuvotellut sopimuskorotukset nostivat ansioita vain noin 0,7 %. Muut tekijät kuin sopimuskorotukset nostivat ansiotasoa 0,5 % eli edelleen vähän aiempiin vuosiin verrattuna. Suurin osa ansioiden noususta selittyy sillä, että vuoden 2009 ansiotason nousu vaikutti ansioihin koko määrällään vasta v Vuonna 2011 maaliskuun alkuun mennessä tehtyjen ja vuotta 2011 koskevien palkkaratkaisujen taso on liikkunut puolentoista kahden prosentin vaiheilla. Joukossa on yksityisen ja julkisen sektorin sopimuksia. Yleiskorotukset ovat olleet edellisvuotta korkeampia, mutta edelliseltä vuodelta tälle vuodelle välittyvä korotusvaikutus pienenee verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ennusteessa on oletettu vielä tekemättömien palkkaratkaisujen noudattavan kevään aikana jo tehtyjä sopimuksia, mistä seuraa, että ansiotason nousu kiihtyy tänä vuonna maltillisesti edellisestä vuodesta. Kun talouden tuotanto elpyy, muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten ennustetaan nostavan ansioita lähivuosina määrällä, joka on lähempänä pitkän ajan keskiarvoa. Lisäksi muun muassa työn tuottavuuden kasvu nostaa sopimuskorotuksia. Ansiotasoindeksin nousun arvioidaan siten kiihtyvän edelleen vuosina 2012 ja 2013.

20 20 Keskeiset ennusteluvut 2010 mrd. euroa ** 2012** 2013** määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 180 0,9-8,2 3,1 3,6 2,7 2,4 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 65 6,5-17,6 2,6 6,7 4,7 3,9 Kokonaistarjonta 245 2,5-11,0 3,0 4,4 3,3 2,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 70 6,3-20,1 5,1 7,8 5,5 4,3 Kulutus 142 1,9-1,2 1,9 1,8 1,4 1,9 Yksityinen 97 1,7-2,1 2,6 2,0 1,8 2,3 Julkinen 44 2,4 1,0 0,4 1,2 0,6 0,9 Investoinnit 33-0,4-14,6 0,8 7,1 4,6 2,9 Yksityiset 29-0,3-17,4 0,9 8,3 5,2 3,2 Julkiset 5-0,7 6,2 0,1-0,1 1,0 1,1 Kokonaiskysyntä 245 2,5-11,0 3,0 4,4 3,3 2,8 Kotimainen kysyntä 176 0,6-6,0 2,4 2,8 2,3 2, ** 2012** 2013** Palvelut, määrän muutos, % 1,1-5,5 1,8 2,3 2,2 2,1 Koko teollisuus, määrän muutos, % -0,3-17,8 6,3 7,8 6,0 4,5 Työn tuottavuus, muutos, % -0,6-4,3 2,0 2,0 2,3 2,1 Työlliset, muutos, % 1,6-2,9-0,4 1,8 0,9 0,6 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 69,1 70,0 70,7 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,6 7,2 6,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,3 2,7 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,2 3,4 Vaihtotase, mrd. euroa 6,4 5,1 5,5 4,2 4,3 4,0 Vaihtotase, % BKT:sta 3,5 3,0 3,1 2,2 2,1 1,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,7 1,2 0,8 1,4 2,1 2,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,5 4,0 4,3 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 56,3 55,1 53,8 53,5 53,6 Veroaste, % BKT:sta 43,0 43,0 42,1 42,6 42,4 42,3 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2-2,9-2,8-0,9-0,7-0,9 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 0,5-4,8-5,4-3,9-3,7-3,9 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 34,1 43,8 48,4 50,1 51,3 53,0 Valtionvelka, % BKT:sta 29,5 37,5 41,7 43,9 45,6 47,5 Keskipitkän aikavälin näkymät Suomen kansantalous on toipumassa muun Euroopan mukana syvästä talouskriisistä. Maailmankaupan ja vientimarkkinoiden elpymisen myötä viennin kasvu on kiihtymässä ja myös kotimainen kysyntä lisääntyy työmarkkinatilanteen parantuessa ja patoutuneiden investointitarpeiden purkautuessa. Suomen kokonaistuotanto kääntyi viime vuonna kasvuun vuoden 2009 romahduksen jälkeen, ja kasvu nopeutuu edelleen tänä vuonna. Kasvu pohjautuu laaja-alaisesti niin kotimaiseen kysyntään kuin vientiinkin.

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus 2/2010 20.12.2010. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Suhdannekatsaus / joulukuu 2010

Suhdannekatsaus 2/2010 20.12.2010. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Suhdannekatsaus / joulukuu 2010 /.. Suhdannekatsaus Valtiovarainministeriön kansantalousosasto - - - - BKT ja työllisyys prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä kausitasoitettu - ** ** ** BKT Työlliset Valtion rahoitusjäämä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä Suhdanne-ennusteen tarkistus

OP-Pohjola-ryhmä Suhdanne-ennusteen tarkistus Suhdanne-ennusteen tarkistus 21-211 Toukokuu 21 4 2 Saldo Teollisuus Yritysten suhdannenäkymät -2 Palvelut -4-6 Rakentaminen -8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Lähde: EK:n Suhdannebarometri (6.5.21) Suhdanne-ennusteen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 8.10.1997 Ennusteluvut vuosille 1997-1998 Lisätietoja: Vanhempi tutkija Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen Muistio 1 (6) Asiantuntijalausunto valtiovarainvaliokunnalle. Asia: O 9/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 1 Julkisen talouden sopeuttaminen on tarpeen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 5/2012 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Kansainvälisen talouden viestit kaksisuuntaisia 2 Tilanne rahoitusmarkkinoilla kohentunut kesän jälkeen Osake-indeksejä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Ekonomistit Tarja Heinonen puh: Lauri Uotila puh:.. Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Erityisteema: työllisyys,,,,,,,,,,,, - - - - USA: Työllistämisarviot ja työllisten muutos Kk-muutos, Muiden kuin teollisuuden

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2018 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot