Kotitilalta1/2012. Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa. Moottorikelkalla tunturiin. s s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta1/2012. Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa. Moottorikelkalla tunturiin. s. 18 19. s."

Transkriptio

1 Kotitilalta1/2012 Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa s Moottorikelkalla tunturiin s. 30 Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon s. 4 5

2 pääkirjoitus Kilpaileminen ajalla on kilpailua logistiikalla HK Rypsiporsas auttoi suomalaisia löytämään porsaanlihan uudestaan. T ulevaisuuden kuluttaja arvostaa aitoutta, alkuperäisyyttä ja sitä, että tuotteet myös löytyvät kaupan hyllystä. Tuotteiden toimituskykyyn vaikuttavat monet tahot ja toimijat. Avoin tiedonkulku ja hyvä keskinäinen yhteistyö takaavat toimitusten onnistumisen. Ketju alkutuotannosta teurastukseen on jatkossa saatava entistä täsmällisemmin ennustettavaksi niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kuluttajat arvostavat aiempaa enemmän tuoreutta. Nopeamman läpivirtauksen tuottajalta kuluttajalle voimme turvata vain sillä, että teurastamolla on eläimiä aina sovittu määrä sovittuun aikaan. Lihankulutuksen kasvu rikkoi viime vuonna aiemmat ennätykset. Osittain saamme kiittää trendistä karppausta, mutta suurelta osin ansio on myös vuosi sitten lanseeratun HK Rypsiporsaan, josta on tullut todellinen menestystarina. Palaute Rypsiporsaasta on ollut erinomaista, ja positiivinen maine mm. viranomaisten piirissä kasvaa edelleen. HK Rypsiporsas auttoi suomalaisia löytämään porsaanlihan uudestaan, mikä on merkittävä saavutus koko HK-ketjulta. Sikatalous on viimeiset vuodet elänyt voimakkaassa turbulenssissa. Suunta näyttäisi nyt kääntyneen. Seuraava askel on löytää tasapaino porsas- ja lihasiantuotannon välillä. Tähän HK Agri tähtää sopimusuudistuksella. Tulevaisuudessa katseet on suunnattava myös entistä enemmän tuottavuuden nostamiseen ketjun kaikissa osissa, alkutuottajalta kuluttajalle saakka, ennakoivasti. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessien, tehtävien ja tuotteiden jatkuvaa kehittämistä ja seuraamista. Rypsiporsaan kaltaisia innovaatioita nähdään varmasti myös muissa eläinryhmissä. Vain kehittymällä pystymme vastaamaan kuluttajien ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Kuluttaja on välttämätön ilman kuluttajaa ei ole ruoantuotantoa. Kaikki muut arvoketjun osat on oltava valmis kyseenalaistamaan. Terveisin, Veli-Matti Jäppilä SISÄLTÖ Asiakkaan tyytyväisyys ratkaisee menestyksen Nauta kulkee maidontuotannon rytmissä Tarve ohjaa sikojen teurastusta 9 Vuosisuunnitelma vähentää stressiä 11 Broilerimarkkinat vaativat tarkkaa pelinohjausta Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Uusia ideoita koko alan parhaaksi 14 Kehitä tuotantoa lihasikalaskelman avulla Kotimainen laatuliha kelpaa kuluttajalle Maitotila arvostaa sujuvaa terniliikennettä Liemirehut liikenteessä joka päivä 20 Nautojen kivennäiset kohdalleen 21 Rypsiöljy kasvattaa Viiman sikalassa 23 Kotiruokaklassikoita HK Ruokatalon paistovalmiista tuotteista 24 LSO Osuuskunnan kuulumisia 26 HK tekee työtä naudanlihan arvon nostamiseksi 27 Ajankohtaista 28 Kotitilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Päivi Liikamaa 2 Kotitilalta 1/2012

3 MARKKINAKATSAUS Sikamarkkinat etsivät tasapainoa Sianlihaa kulutettiin 196 miljoonaa kiloa vuonna Viiden prosentin kasvu kulutuksessa oli EU-ajan suurin. Tuotanto väheni prosentilla, 202 miljoonaan kiloon, joten ero kulutuksen ja tuotannon välillä pieneni merkittävästi. Uusi tuotantomenetelmä erilaisti sianlihaa ja toi lisäarvoa HK-laiseen sikaketjuun. Kulutuksen voimakas kasvu on ilahduttavaa monen tasaisen vuoden jälkeen. Me HK:ssa uskallamme väittää, että HK Rypsiporsas -innovaatiolla oli kasvussa merkittävä rooli. Uusi tuotantomenetelmä erilaisti sianlihaa ja toi lisäarvoa HK-laiseen sikaketjuun. Rypsiporsasta myytiin 15 miljoonaa kiloa vuonna Suomen sikamarkkinoita on vaivannut pitkään porsastuotannon ja lihasikojen kasvatuksen epätasapaino. Se on lisännyt kustannuksia koko ketjulle, vaikeuttanut toimintaa ja alentanut laatua. HK Agri toteuttaa kevään aikana sopimusuudistuksen, jonka tavoitteena on tasapainon löytäminen ja ketjun ohjattavuuden lisääminen. Vain tasapainoinen sikaketju voi toimia kustannustehokkaasti ja optimaalisesti. Sian keskihinta Euroopassa nousi viime vuonna. Meillä nousu ajoittui loppuvuoteen ja oli maltillisempi kuin EU:ssa keskimäärin. Vaikeassa kannattavuustilanteessa kehitys on ollut riittämätön. Joulun jälkeen hinnat Euroopassa alenivat, mutta meillä nousu on jatkunut. Näkymät ovat hyvät, edellyttäen että Euroopan ja maailman taloustilanne ei tästä vaikeudu. Olli Paakkala Naudanlihaketjuun kaivataan lisää investointeja Vuoden 2011 loppupuolella alkanut myötätuuli kotimaiselle naudanlihalle puhaltaa edelleen. Naudanlihan tuottajahintaan on tehty korotuksia ja hyvä markkinatilanne luo uskoa myös tulevaan. HK Agrin naudanhankinnassa lehmien määrä kasvoi viime vuonna ja odotamme hankinnan kehittyvän myönteisesti myös kuluvana vuonna. HK Agri haluaa palvella maitotila-asiakkaita kokonaisvaltaisesti, ja kasvava lypsylehmien määrä näkyy myös kasvavana vasikoiden tarjontana. Tämä tarjoaa erinomaiset edellytykset kasvattamoi- Kuva: Pasi Leino den laajennusinvestointeihin. Nyt kannattaa todella miettiä hankkeiden käynnistämistä ja laittaa uusia suunnitelmia vireille vielä nykyisten investointitukiehtojen aikana. Naudan käsittely Paimion teurastamossa käynnistyi tauon jälkeen vuoden alussa.outokummun teurastamossa käsittelymäärä on noussut. Kaksi teurastuspaikkaa luo jatkossa hyvät edellytykset palvella tinkimättömästi maitotiloja. Tämä puolestaan antaa hyvät edellytykset kehittää nuoren naudan kasvatusta. Sami-Jussi Talpila Broilerin markkinatilanne vakaa Broilerilla vuosi on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Vuosi 2011 jäi historiankirjoihin hyvänä kasvun vuotena: HK Agrin broilerintuotanto kasvoi reilut 10 prosenttia. Loppuvuodesta kasvu markkinoilla hiipui johtuen maailman ja Suomen taloustilanteesta. Tätä kirjoitettaessa markkinatilanne näyttää vakaalta ja budjetoidut kilot toteutuvat. Hautomoilla toiminnan kehittäminen jatkuu. Haudontaprosentti on kehittynyt vuoden aikana reilusta 77 prosentista yli 81 prosentin tasolle. Samalla haudontatappiota on pystytty pienentämään ja kaikkein tärkein, untuvikkolaatu, on HK Agrin hautomoissa selvästi parantunut. Seitsemän vuorokauden poistuma on joulukuussa saavuttanut tavoitetason, alle 0,8 prosenttia. Yleensä alkuvuoden päiväkasvut broilerilla ovat vuoden alhaisimpia. Parhaisiin kasvuihin päästään maalis toukokuussa, jolloin vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat vähäisiä ja ilman kosteus alhainen. Lihantoimituksissa kevään haasteellisin kohta osuu maalis huhtikuun vaihteeseen. Pääsiäisen aikaan, jolloin työpäiviä on tavallista vähemmän, on myös vuoden suurimpiin kuuluva kulutushuippu. Broilerinlihan myynnin odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 2 3 prosenttia. Luontainen kysynnän kasvu painottuu fileeseen, tarjonnassa pääpaino on koipireidessä ja tuotekehityksen siitä tekemissä uutuustuotteissa. Jarmo Seikola Kotitilalta 1/2012 3

4 Timo Kärnä Tilaus-toimitusprosessista vastaava johtaja HK Ruokatalo Oy Mitä tänään perheelle ruoaksi, miettii kiireinen kuluttaja kuumeisesti kaupan hyllyn edessä työpäivän päätteeksi. Samaan aikaan kauppias miettii myyntinsä kasvattamista. Näihin molempiin tilanteisiin auttaa tuttu kaupan hyllyssä oleva tuote. Asiakkaan tyytyväisyys ratkaisee menest yksen Kuluttajan haluamia tuotteita pitää olla saatavilla oikeaan aikaan oikeassa paikassa, jotta kuluttajat saavat tarpeensa tyydytettyä. Kauppiaan kannalta varmin tapa saada lisää myyntiä on varmistaa tuotteiden riittävyys hyllyssä kaupan koko aukiolon ajan. Suomalainen kuluttaja käy kaupassa keskimäärin 4,6 kertaa viikossa. Näistä 1 2 kertaa ovat ns. isoja ostospäiviä eli ostetaan monien tuoteryhmien tavaroita kerralla enemmän. Näiden lisäksi kuluttaja tekee ns. täydennysostoja 3 4 kertaa viikossa eli hakee muutamia usein kulutettavia tuotteita lisää. Kysyntä vaihtelee viikonpäivästä toiseen ja tämä heijastuu myös tavarantoimittajien elämään. Kaupassa jokainen maanantai on erilainen kuin tiistai, mutta perusmyynnin osalta jokainen maanantai on melko samanlainen, koska perus- asiakasvirta on samanlainen. Yksi ostospaikan valinnan perussyy on nimittäin sijainti. Kuluttaja valitsee helposti kantaostopaikan kotinsa läheltä. Tilaus toimitusprosessi kokoaa toiminnan yhteen HK Ruokatalossa tilaus toimitusprosessi on yrityksen ydinprosessi. Tilaus toimitusketju pitää sisällään myynnin ennustamisen, raaka-ainetarpeen välittämisen HK Agrille, teurastuksen ja tuotannon suunnittelun sekä varastoinnin, keräilyn ja kuljetuksen asiakkaille. Tilaus toimitusprosessi yhdistää HK Ruokatalon eri toiminnot. Myynti myy, markkinointi markkinoi, tuotanto tuottaa, varastot varastoivat ja kuljetus kuljettaa. Tilaus toimitusprosessissa raaka-aine jalostetaan valmiiksi tuotteiksi yhtiön asiakkaille. HK Ruokatalon asiakkaita ovat mm. vähittäiskaupat, tukut, henkilöstöravintolat, ravintolat ja kahvilat sekä julkisen sektorin asiakkaat. Tavoitteista suunnitelmien pohja Koko toiminnan alku on myynnin ennustaminen. Sen lähtökohtana ovat HK Ruokatalon tavoitteet. Tavoitteita täsmen- Markkinointikampanjat ohjaavat asiakasvirtoja ja asettavat lisähaastetta toimitusten suunnittelulle. 4 Kotitilalta 1/2012

5 Kaupassa jokainen maanantai on erilainen kuin tiistai, mutta perusmyynniltään kaikki maanantait ovat samanlaisia. Piirros: Kati Kelo netään lyhyemmällä tähtäimellä asiakkaiden kampanjoinnilla ja muilla aktiviteeteilla. Suurin osa vähittäismyymälöistä on kovassa kilpailutilanteessa. Kilpailukeinoina käytetään valikoimia, hinnoittelua ja erilaisia tapahtumia. Nämä puolestaan ohjaavat asiakasvirtaa kauppojen välillä ja tämä aiheuttaa jälleen haasteita menekin ennustamiselle ja tavaroiden tilaamiselle teollisuudelta. Teollisuuden tavoitteena onkin huomioida mahdolliset markkinointiaktiviteetit jo omassa suunnittelussaan. Nykyisin paljon käytetyt vähittäiskaupan ketjujen yhteiset markkinointitoimet koko Suomen alueelle asettavat kovia vaatimuksia teollisuuden tuotannolle ja raaka-ainehankinnalle suurien määriensä takia. Lisäksi erityisvaatimuksia tilaus toimitusketjulle syntyy sesongeista, joiden aikana tuotteiden myynti kasvaa moninkertaiseksi. Vuoteen mahtuu erilaisia juhlapyhiä ja vuodenaikaan liittyviä sesonkeja, joiden aikana tiettyjen tuotteiden myynti kasvaa voimakkaasti. Kaikilla valmistajilla on esimerkiksi omat joulutuotteensa ja kesäkauden grillituotteensa. Eri kaupan ketjut kampanjoivat vielä näillä tuotteilla samaan aikaan. Nämä molemmat tuovat jälleen omat haasteensa tilaus toimitusketjun toimintaan. Suuret kysynnän huiput saattavat vielä olla ajallisesti melko lyhyet, jolloin tuotannon riittävyys ja joustavuus on koetuksella. Nopeaa ja sujuvaa toimintaa Asiakkaiden mielestä HK Ruokatalo onnistuu tehtävissään, jos vähittäiskaupan tilaamia tuotteita on koko ajan hyllyssä kuluttajien ostettavissa tai jos tilatut tuotteet ovat kuluttajien lautasella ravintolassa haluttuna aikana. Tätä saatavuutta mitataan toimituskyvyllä. Toimitusvarmuuden lisäksi HK Ruokatalon on huolehdittava siitä, että tuotteet toimitetaan asiakkaille tuoreina. Tämä vaatimus puolestaan asettaa tiukkoja vaatimuksia yhtiön sisäiselle toiminnalle ja nopeudelle. Koko tilaus toimitusketjun nopeus onkin kriittinen tekijä yrityksen menestymiselle. Kun myynnin suunnittelu, tuotannon suunnittelu ja logistiikka toimivat saumattomasti yhteen, niin asiakkaat saavat tilaamansa tuotteet tuoreina ja nopeasti. Tällöin eri toimintojen välillä raaka-aineet ja tuotteet kulkevat joutuisasti eikä turhia ylimääräisiä varastoja tarvita toimintojen välillä. Tuottaja mukana tilaus toimitusketjussa Jotta tilaus toimitusketjusta saadaan erittäin tehokas, HK Ruokatalon on tehtävä hyvää yhteistyötä tuottajien suuntaan. Tuotteiden menekki heilahtelee kilpailun, trendien ja sesonkien mukaan ja näillä muutoksilla on oma vaikutuksensa tarvittavan raaka-aineen suhteen. Yhtä tärkeää kuin saada asiakkailtamme tarkempia myyntiennusteita, on välittää tätä tietoa myös ketjussa eteenpäin, jotta pystymme optimoimaan raaka-ainetarpeemme kysynnän mukaiseksi. Tähän tulee sianlihan tuotannossa avuksi uusi sopimustuotantomalli. Tällä uudistuksella saamme tuottajat mukaan yhteen kilpailukykymme tärkeimpään tekijään, tilaus toimitusketjuun. Kotitilalta 1/2012 5

6 Nauta Naudanlihan tasainen tarjonta läpi vuoden olisi markkinoiden näkökulmasta toivottava tilanne. Luonto sanelee kuitenkin omat rajoitteensa naudan tuotantorytmiin. kulkee maidontuotannon rytmissä Sami-Jussi Talpila Johtaja, naudan hankinta Naudanlihan tuotannon ja nautojen teurastusten vuosisuunnittelun lähtökohta on HK:n kokonaishankintamäärä. Vuoden tuotantomäärä jaetaan kolmelle jaksolle ottaen huomioon naudan luontainen tarjonnan vaihtelu. Jaksojen suunnitelmat jaetaan kuukausi- ja edelleen viikko-ohjelmiksi. Näiden mukaan rakennetaan eri naudanlihatuotteille, kuten paahtopaistille, myyntiennusteet ja sovitaan kaupan kanssa kampanjat. Naudanlihan kulutuksen vaihtelu vuoden mittaan on melko pientä. Kesäaikana kysyntä on hieman hiljaisempaa, mutta koulujen alkaminen heijastuu välittömästi naudanlihan menekkiin. Lehmien ja vasikoiden tarjonta vaihtelee Noin 80 prosenttia naudan hankinnasta perustuu lypsylehmiin ja maitorotuisiin nuoriin nautoihin. Maitorotuisten lehmien osuus hankinnasta on reilu neljännes ja näiden eläinten tarjonnan vaihtelut näkyvät heti hankintamäärissä. Maitotilojen tuotantorytmi heijastuu olennaisesti myös nautojen teurastuksen suunnitteluun ja raaka-aineen ohjaukseen. Lehmien tarjonta teurastuksiin on vilkkainta syksyllä ja hiljaisin kausi Maitotilojen eläinliikenteen hyvä hoito on HK Agrille keskeinen asia. Sonnivasikat haetaan lypsykarjatiloilta aina mahdollisimman joutuisasti. 6 Kotitilalta 1/2012

7 Lehmien tarjonnan vaihtelu % viikko Syksy tuo teuraaksi paljon lehmiä. Nuoren naudan teurastuksia pyritään silloin aikaistamaan, ja osittain siirtämään vähän myöhempään ajankohtaan. Kuvat: Pasi leino ajoittuu kesään. Syksyn tarjonta on usein kolminkertainen kesäaikaan verrattuna. HK Agrin naudan hankinnan painopiste on maitotilojen tinkimätön palvelu, joten lehmien tarjonnan kasvuun vastaaminen on koko toiminnan kulmakivi. Maitotilan tarve lähettää lehmä teuraaksi tulee monesti hyvin lyhyellä varoitusajalla. Etenkin uudemmissa navetoissa on niukasti tilaa teuraaksi lähtevälle lehmälle. Sama koskee vasikoita. Valtaosa maitotiloista haluaa myydä vasikan terninä, mieluiten heti 14 vuorokauden ikäisenä. Lehmien tarjonnan kasvu otetaan huomioon syksyn teurasohjelmia tehtäessä, ja teurastuskapasiteettia on mahdollista syysviikkojen ajaksi korottaa. Naudan teurastus on kuitenkin työvoimavaltaista, mikä sanelee rajoitteet isoille teurastusmäärien muutoksille. Lehmien osalta sääolot saattavat ennakoimattomasti muuttaa eläinvirtoja. Kuivuus vähentää nurmirehusatoa ja lisää lehmien teurastarjontaa joskus hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Syksyllä nuori nauta tekee lehmälle tilaa HK Agrin nautamäärästä reilu puolet on maitorotuisia nuoria nautoja. Maitotiloilla syntyneiden vasikoiden tarjonta noudattaa pääpiirteittäin samaa vuosittaista vaihtelua kuin lypsylehmien tarjonta. Kesän kääntyminen syksyyn lisää vasikoiden määrää ja maaliskuun puolivälin jälkeen vasikkatilanne kääntyy niukemmaksi. Kun vasikka kasvaa keskimäärin vajaat 20 kuukautta, nuoren naudan tarjonta alkaa vilkastua kesäkuun puolenvälin jälkeen ja sillä voidaan paikata vähäistä lehmien tarjontaa. Pääsiäisestä toukokuun alkuun ajoittuva aika on naudan osalta usein hyvin niukkaa. Maitotilan eläinliikenteen hyvä hoito on naudanhankinnassa keskeisen asia. Siksi teurasohjelmiin varataan syyskuukausille tilaa lypsylehmille. Nuoren naudan teurastuksia siirretään tällöin eteenpäin tai eläimet pyritään saamaan teuraaksi ennen syksyn tarjontaa. Isommista teurasohjelmista huolimatta naudankäsittely saattaa syksyisin ruuhkautua, jolloin etenkin nuoren naudan noudot venyvät. Tilakohtainen suunnittelu tarkentuu Nuoren naudan tarjonnan tasaamisessa on otettava huomioon myös vasikoiden tarjontatilanne. Jos vasikoita on runsaasti, nuoren naudan kasvatuspaikkoja on saatava tyhjäksi, mikä rajoittaa teurastusten siirtoa. Loppukasvatustilojen erikoistuminen ja niiden eläinmäärien kasvu asettavat jatkuvasti haasteita eläinvirtojen toiminnalle ja hallinnalle. Yhä useammalla tilalla naudat on jaettu kasvatusosastoihin iän mukaan, ja vasikoiden tulo sekä teu- Kotitilalta 1/2012 7

8 Naudanlihan kulutus vaihtelee vuodenajan mukaan vain vähän. raiden lähtö tapahtuu tietyssä rytmissä. Näillä tiloilla teuraiden suunnitelluista noutoajoista ei juurikaan voida poiketa. Vasikoiden iän ja keskimääräisen päiväkasvun perusteella saadaan arvio nuoren naudan tarjonnasta, mutta naudan pitkä kasvatusaika ja tilojen vaihtelevat olosuhteet ja ruokinta tarkoittavat kasvuajoissa kuukausienkin eroa. Tilakoon kasvaessa tilakohtainen tuotantosuunnitelma onkin ainoa tehokas väline niin teuraiden tarjonnan hallintaan kuin myös vasikoiden kysynnän arviointiin. Niillä päästään paljon suurempaan tarkkuuteen kuin tarkastelemalla vasikkavirtoja kokonaisuutena. Tilakohtainen tuotantosuunnitelma varmistaa, että kunkin tilan eläinliikenteeseen liittyvät tarpeet ovat HK Agrin tiedossa. Luonto ohjaa rotukarjaa HK Agri on rakentanut yhdessä Lihatukku Harri Tammisen kanssa rotukarjalle omaa markkinakanavaa, jossa erikoislihalle saadaan markkinoilta parempi hinta. Rotukarjalla lehmien poikimiset painottuvat keväälle, mikä asettaa lihan tasaiselle tarjonnalle haasteellisen lähtökohdan. Ruokinnan rooli rotukarjan tasaisessa tarjonnassa on olennainen. Suunnitelmallisesti ja riittävän ajoissa toteutetuilla ruokinnan muutoksilla varmistetaan, että rotukarjaeläinten teuraslaadussa päästään tavoitteeseen. Rotukarjaketjussa vaaditaan paljon suunnitelmallisuutta, jotta voidaan varmistaa kesäajan tarjonta ja samanaikaisesti saadaan järjestettyä syksyllä välitykseen tuleville vasikoille loppukasvatuspaikat. Olemme muutaman viime vuoden kokemusten perusteella palanneet ohjaamaan rotukarjasonnien tarjontaa kesäkuukausille hintaportailla. Korkeinta Tammisen rotusopimuslisää maksetaan kesällä. Tämä kannustaa tuottajia tarkkaan teuraskypsien eläinten karsintaan ryhmästä. Pihvilihaa tiskillä joka päivä Valtaosa emolehmistä poikii keväällä. Pihvilihan tasainen tarjonta edellyttää, että loppukasvattamoissa eläimet ryhmitellään tarkoituksenmukaisesti. Pihvilihan tuotantoketju alkaa liharotuisen naudan tiinehtymisestä. Noin yhdeksän ja puolen kuukauden kuluttua syntyvä vasikka päätyy aikanaan teuraaksi, ellei sitten tule valituksi jatkamaan sukua emolehmänä Juhani Numminen Tuotantoneuvoja tai astutussonnina. Vasikasta teuraaksi kuluva aika on naudan sukupuolesta riippuen 1 2 vuotta, joskus ylikin. Poikimisista valtaosa ajoittuu meillä luonnon rytmien ohjaamana maalis huhtikuulle. Jos kaikki eläimet teurastettaisiin saman ikäisinä, hiehojen teurastukset ruuhkautuisivat keväisin ja sonnien syksyisin. Olemme kuitenkin luvanneet tasaisen ruhotarjonnan Lihatukku Harri Tammiselle, joka taas on luvannut tasaisen lihatarjonnan asiakkailleen. Teurasruhojen pitää lisäksi olla sovitussa kokohaarukassa, jotta lihatiskiin saadaan tasakokoisia ja -laatuisia fileitä ja paisteja. Ruhoilla on tunnetusti vielä muitakin laatuvaatimuksia. Tuntuu aika vaikealta miten tässä onnistumme? Vaikka toimimme osittain luonnon asettamissa raameissa, oikeilla toimenpiteillä ja ajoituksilla homma onnistuu. Onnistuminen edellyttää, että kaikki ketjussa mukana olevat ymmärtävät, mistä on kysymys. Suurin osa syntyvistä vasikoista välitetään loppukasvattamoihin, ja juuri tähän perustuu mahdollisuus tasata teurastuksia tarpeen mukaiseksi. Kun kasvattamoissa eläimet ryhmitellään karsinoihin rodun, iän ja koon perusteella, teurastarjonta hajaantuu jo luonnostaan ainakin muutaman kuukauden mittaiseksi. Ruokinnalliset mahdollisuudet Meneillään olevassa Rotukarja-hankkeessa alkoi vuodenvaihteessa koe, jossa selvitetään ruokinnallisia mahdollisuuksia teurastarjonnan tasaamiseksi. Jos koe onnistuu suunnitelman mukaisesti, se tulee antamaan paljon tietoa käytännön työhön kaikille ketjun osapuolille. Onnistuneen ruokinnan kannalta on aivan oleellista, että vasikat ryhmitellään kasvattamossa oikein. Tätä ei pystytä tekemään vasikkakuormia purettaessa, vaan lajittelu tehdään, kun kasvattamo on täyttynyt. Perusjako tehdään niin, että brittiläiset rodut, hereford- ja angusvasikat, jaetaan samalle ruokintalinjalle ikä- ja kokojärjestyksessä. Mannermaiset rodut, charolais, limousin ja simmental, ohjataan samalla logiikalla toiselle linjalle. Tämän jälkeen on paljon helpompi suunnitella ruokintaa, kasvatusaikoja ja teurasmyyntejä. Ilman ohjausta rotukarjahiehojen teurastus ruuhkautuisi keväisin ja sonnien syksyisin. 8 Kotitilalta 1/2012

9 HK Agrin sian hankinnan ohjauksen lähtökohtana on HK Ruokatalon raaka-ainetarve. Raakaainetarpeesta johdetaan teurastussuunnitelma, jonka mukaan HK Agri laskee lihasikojen ja emakoiden hankintamäärät. Outi Jaatsi Suunnittelupäällikkö Tarve ohjaa tiukasti sikojen teurashankintaa Kuva: Pasi leino Kunkin sopimustuotantotilan kapasiteetti tuottaa lihasikoja HK Agrin tarpeisiin on määritelty tilojen tuotantosuunnitelmissa. Tiedon avulla HK Agri voi laskea, paljonko lihasikoja kaikki sopimustilat voivat tuottaa yhteensä. Syöte HK Ruokatalon tarvitsemasta lihamäärästä tulee HK Agrille siten, että hankintamääriin ehditään reagoida ajoissa. Tilanne määräytyy laskentatavasta riippuen jopa jo noin 33 kuukautta ennen varsinaista teurastustapahtumaa. Tällöin otetaan huomioon jo ensikoidenkin tuotanto. Tapahtumakulku ensikon tai emakon tiineytyksestä lihasian teurastushetkeen menee seuraavasti: Kolmirotuporsaat syntyvät porsastuotantoon erikoistuneilla tiloilla tai yhdistelmätiloilla. Pahnueessa on noin 13 elävänä syntynyttä porsasta, joista puolet on imisä- ja puolet karjuporsaita. Pahnue vieroitetaan noin neljän viikon iässä ja välikasvatetaan noin kuusi viikkoa. Porsaat myydään noin yhdeksän viikon ikäisinä ja kilon painoisina välitysporsaina lihasikalaan tai siirretään tilan omaan lihasikalaan kasvamaan. Kolmirotuporsaat myydään lihasikoina reilun kolmen kuukauden kuluttua välityksestä, eli noin 5,7 kuukauden ikäisinä ja 87 kilon teuraspainossa. Elopaino on silloin noin 115 kiloa. Ennusteen pohjana välitysmäärä Teuraaksi tulevien lihasikojen määrä voitaisiin edellisen mukaan ennakoida noin puoli vuotta etukäteen lähtien emakon tai ensikon tiineytyshetkestä. HK Agrilla ei kuitenkaan ole käytössään näitä tietoja jokaiselta porsas- tai yhdistelmätuotantotilalta, joten teurasennuste laaditaan sen mukaan, paljonko porsaita on välitetty noin yhdeksän viikon ikäisenä. Ennusteeseen otetaan omalla laskentakaavalla mukaan myös yhdistelmätiloille jäävien porsaiden lukumäärä. Yhden parttian lihasiat kasvavat hieman eri tahtiin eikä lihasikala tyhjenny yhdellä noutokerralla, joten ennusteessa otetaan huomioon myös keskimääräinen sikalan tyhjentymisaika. Teurasennuste päivitetään viikoittain ja sen mukaan tarkennetaan teurastussuunnitelmia yhteistyössä HK Ruokata- Kotitilalta 1/2012 9

10 HK:n raaka-ainesuunnittelu Tilojen tuotanto- ja täyttösuunnitelmat Toteutunut porsasvälitys Vuosisuunnitelma Jaksosuunnitelma, 4 kk Kuukausisuunnitelma Ilmoitettujen teuraiden määrä Viikkosuunnitelma Päiväsuunnitelma Teurasajot - kuljetus ja teurastusaikataulun yhteensovitus Kuva: Pasi leino lon kanssa. Teurassuunnitelma sovitaan yhdessä HK Agrin ja HK Ruokatalon välillä noin vuosi etukäteen. Suunnitelmat jaksotetaan Lihasian hankinta perustuu lihasiantuottajien tuotantosuunnitelmiin. Eläinvirtojen hallinnan helpottamiseksi suunnitelmat pyritään tekemään aina vuodeksi etukäteen. HK Agrin vuosisuunnitelma perustuu edellä mainittuihin tilakohtaisiin tuotantosuunnitelmiin. Vuosisuunnitelma käydään läpi yhdessä HK Ruokatalon kanssa. Molemmat osapuolet sitoutuvat sovittuihin tuotantomääriin. Vuosisuunnitelma hajotetaan edelleen neljän kuukauden mittaisiin jaksosuunnitelmiin. Nämä pilkotaan puolestaan kuukausitason suunnitelmiin. Määrissä saattaa olla eroja kuukausien välillä johtuen kuukauteen mahtuvista työpäivien määrästä. Myös viikkosuunnitelmat tehdään jo vuosi etukäteen valmiiksi, mutta niitä tarkennetaan aina edellisten viikkojen aikana. Lopullisesti teurasmäärät päiväkohtaisella tasolla sovitaan teurastusta edeltävällä viikolla. Päiväkohtainen suunnitelma tarvitaan teurasajojen ohjelmointia varten. Kuormat suunnitellaan teurastusta edeltävän viikon keskiviikkona ja torstaina. Torstain ja perjantain aikana teurasohjelman suunnittelusta vastaava logistiikkasuunnittelija sovittelee kaikki viikon aikana ajettavat kuormat siten, että sika ei lopu linjasta missään vaiheessa. Teuraita ajetaan myös iltaisin ja yön aikana teurastamon navettaan seuraavan aamun teurastusta varten, joten suunnittelussa on otettava huomioon myös teurastamon sikalaan mahtuva eläinmäärä. Rypsiporsaalle oma hienosäätö HK Rypsiporsas on tuonut uusia, mie- Teurasennuste laaditaan sen mukaan, paljonko porsaita on välitetty noin yhdeksän viikon ikäisenä. lenkiintoisia haasteita suunnitelmien tekoon ja päivittäiseen teurasohjelmointiin. Rypsiporsas -tuotannolla on omat korkeat vaatimuksensa, jotka on otettava huomioon porsaan välitysiästä eli noin yhdeksän viikon iästä eteenpäin. Vaatimukset koskevat mm. Rypsiporsaan välityspainoa, kasvatusaikaa ja ruokintaa. Eläimet on pystyttävä tunnistamaan ja pitämään erillään koko prosessin ajan välityshetkestä siihen saakka, kun liha lähtee kauppoihin. Siksi sen tuotanto ja ohjaus ovat oma pakettinsa normaalin viljasian rinnalla. Kaikki edellä kerrottu kiteytyy lyhyesti seuraaviksi luvuiksi: työviikon aikana Forssan ja Mellilän yksiköissä teurastetaan yhteensä noin lihasikaa ja 450 emakkoa. Teurasajoista kertyy viikossa noin 400 tilakäyntiä. Porsaita ajetaan viikossa noin kappaletta, ja tilakäyntejä syntyy viikossa noin 70. Tämä sisältää sekä porsaiden noudot että viennit kasvatustiloille Koko eläinvirran ohjaamiseksi tarvitaan valtava määrä yhteistyötä tilojen, HK Agrin hankinnan, sopimusautoilijoiden sekä HK Ruokatalon välillä. Yhteen hiileen puhaltaminen antaa hyvät eväät onnistuneelle ketjun hallinnalle. 10 Kotitilalta 1/2012

11 Vuosisuunnitelma vähentää stressiä Honkaporsas Oy:n perustamisesta tulee ensi syksynä kuluneeksi kymmenen vuotta. Tänä aikana välitysporsaat ovat menneet yhtiön osakkaille ja loput porsaat on myyty HK Agrin eläinvälityksen kautta muihin lihasikaloihin. Alusta alkaen Honkaporsaalla on tehty vuosisuunnitelma välitysporsaiden myynneistä, tuotantopäällikkö Sari Kaukonen kertoo. Suunnitelmaan on kirjattu jokaisen osakkaan lihasikalan täyttöviikot sekä eläinmäärät. Osakkaat ovat toteuttaneet hyvin vuosisuunnitelmaa ja pahimman porsasruuhkan aikana pyrkineet aikaistamaan välitysporsaiden ottoa. Tästä täytyy antaa suuri kiitos osakkaille, toteaa Kaukonen. Joka vuoden lopussa hän on arvioinut tulevan vuoden välitysporsaiden määrän. Arvioimisessa huomioidaan hallituksen asettamat tavoitteet sekä odotettavissa oleva tuotannon tehostuminen, joka nostaa vieroitettujen porsaiden määrää pahnuetta kohti. Tämän jälkeen Kaukonen kirjaa vuosisuunnitelmaan viikkokohtaisesti myytävien porsaiden määrän, sekä lähtevätkö porsaat osakkaille vai HK Agrin eläinvälitykseen. Suunnitelman hän lähettää HK Agrin porsasvälityksestä vastaavalle henkilölle. Sen ansiosta HK Agrilla tiedetään tarkkaan osakkaiden sikaloiden täytöt ja kuinka paljon porsaita tulee myyntiin. Honkaporsas aloitti panostamisen sikaloiden verkostoitumiseen pari vuotta sitten. Ulla Ketola Team leader Yhteistyöllä toimiva verkosto Pari vuotta sitten Honkaporsaalla lähdettiin panostamaan sikaloiden verkostoitumiseen, koska noin puolet porsaista oli vailla vakituista ostajaa. Työtä tehtiin asian hyväksi HK Agrilla, mutta myös Honkaporsaan osakkaat, mm. Kalevi Pukara, tekivät paljon työtä verkostoitumisen eteen, kertoo Sari Kaukonen. Lihasikaloita löytyikin, mutta erittäin hankalan porsasruuhkan takia myynti ei toteutunut halutulla tavalla. Viime syksynä HK Agri välitti eräälle lihasikalalle pari porsaiden koe-erää kasvamaan. Ostaja oli tyytyväinen porsaiden tuotantotuloksiin ja oli valmis jatkamaan yhteistyötä. HK Agrin Outi Jaatsi hoiti keskustelut eläinten määristä sekä osastojen täyttöviikoista, jotka sitten täydennettiin Honkaporsaan vuosisuunnitelmaan. Stressiä helpottaa kun tiedämme, minne suurin osa välitysporsaista on menossa, kommentoi Sari Kaukonen tyytyväisenä uudesta yhteistyökumppanista. Verkoston vahvuus perustuu siihen, että ketjun kaikki henkilöt toimivat suunnitelman mukaan. Suunnitelmasta tulee pitää kiinni, jos ei tule ylivoimaisia esteitä. Jotain voi aina sattua, mutta silloin pitää tiedottaa puolin ja toisin ajoissa. Lisää keskustelua verkostoihin Verkostoituminen on tuonut useita etuja Honkaporsaan arkirutiineihin. Töiden suunnittelu etenee, koska sikalan eläinvirta etenee tuotantovaiheesta toiseen suunnitellun mukaisesti. Tämä vähentää työntekijöiden stressiä, summaa Sari Kaukonen. Viime vuonna oli paljon ylimääräistä työtä, kun aina ei ollut vapaita karsinoita vieroitettaville porsaille. Lisäksi rehukustannukset nousivat, kun myytävät porsaat olivat lähes 40 kilon painoisia. Honkaporsaan osakkaat ja tuotantopäällikkö Kaukonen käyvät lävitse sikaloiden tuotantotuloksia hallituksen kokouksissa kuukausittain. Kaukonen toivoo lisäksi mahdollisuutta keskustella kaikkien verkostoon kuuluvien sikaloiden kanssa vähintään kerran vuodessa. Tällöin voitaisiin yhdessä vertailla sikaloiden tuotantotuloksia, kuten päiväkasvua ja rehunhyötysuhdetta, ja antaa yhteistyöstä palautetta puolin ja toisin. Ja olisihan kiva tutustua henkilöihin, jotka kasvattavat meidän tuottamia porsaita, ehdottaa Sari Kaukonen. Kotitilalta 1/

12 Muuttuvien markkinatilanteiden mukana pysyminen ja eläinaineksen tuotantosuoritteen ennustaminen luovat haasteita broileriketjun ohjaamiseen. Merkittävässä roolissa ovat ammattitaitoiset tuottajat ja ketjun muut sidosryhmät. Anu Leino Suunnittelupäällikkö Kuva: Tero Heino Broilerimarkkinat vaativat tarkkaa pelinohjausta Lihaksi kasvatettavien broilereiden isovanhemmat tuodaan Suomeen untuvikkoina Suomen Broiler Oy:n toimesta. Näiden lintujen aikanaan munimat munat haudotaan tuojayrityksen hautomolla emountuvikoiksi, jotka toimitetaan HK Agrin tilausten mukaan sopimustuotannossa mukana oleville neljälle nuorikkokasvatustilalle. Emobroileri kasvaa sukukypsyyteen tarkassa seurannassa. Nuorikkokasvattajan tavoitteena on kasvattaa hyvä, tasainen parvi siirrettäväksi munittamoon. Tuotantoajan kynnyksellä emoparvi siirretään munitustilalle. Sopimustuotannossa olevien 20 munitustilan tavoitteena on tuottaa hedelmöittyneitä broilerin siitosmunia lähetettäväksi hautomoille. HK Agrilla on kaksi broilerihautomoa, joihin munat toimitetaan tiloilta kahdesti viikossa. Kolmasosa munista haudotaan Kokemäellä ja kaksi kolmannesta Mynämäen hautomolla. Haudontaprosessi kestää 21 vuorokautta. Kuoriutuneet untuvikot toimitetaan teuraskasvatustiloille, joita Kariniemen ketjussa on 111. Sopimustilan tavoitteena on kasvattaa tasalaatuinen erä halutun painoista lintua. Broilerin kasvatus untuvikosta teuraslinnuksi kestää noin 39 päivää. Kariniemen kotitiloilta on lähtöisin n. 54 prosenttia Suomessa syötävästä broilerista. Broilerit teurastetaan HK Ruokatalon siipikarjateurastamossa Eurassa, Satakunnassa. Sopimustilat sijaitsevat pääosin Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa keskimäärin n. 43 kilometrin etäisyydellä Euran tuotantolaitoksesta. Sopimus sitoo molempia Siipikarjahankinnan tuotantosopimus sitoo sekä HK Agria että broilerikasvattajaa. Kasvattaja on sitoutunut tuottamaan tiloissaan broilereita vain sopimuskumppanille ja toimittamaan sitä HK:n määrittelemällä aikataululla. Broilerien tuotantomääriä säätelee myynnin tarve. Sopimustuotannossa tuotantoa ohjataan tiiviisti, jolloin HK Agri määrittää tilojen lintujen tulon ja lähdön aikataulut. Broilerin lyhyehkön kasvatusjakson vuoksi muunlainen hankintamalli olisi vaikea hallittava. Vuoden 2010 keväällä voimaan tullut tuorelihadirektiivi määrää, että tuoreena myytävä tuote on valmistettava suoraan teurastuksesta saatavasta raaka-aineesta. Pakastettuna säilytettyä raakaainetta ei saa käyttää. Tuotantomäärien suunnittelun on tämän vuoksi kyettävä vastaamaan myynnin tarpeisiin entistä tarkemmin. Koko tuotantoketjun on joustettava sesonkien ja rauhallisempien tuotantojaksojen vaihdellessa. Ohjaaminen alkaa emoista Myynnin tarpeisiin pyritään vastaamaan koko ketjun käsittävällä ohjauksella. Emojen elinkaari on suunniteltu tietyin estimaatein, jotta munia saataisiin tarvittava määrä oikeaan aikaan. Emotuotannon ohjauksella rakennetaan sekä pidemmän aikavälin muutokset että nopeat, pienemmän mittakaavan muutokset teuraskasvatuksen määriin. Munantuotantoa ohjataan muuttamalla munintakauden pituutta eli emojen 12 Kotitilalta 1/2012

13 Työnjohtaja Ossi Valjanen työntää munavaunun hautomakoneeseen. teurastusajankohtaa. Isompien muutosten aikaansaamiseksi tarvittavien emokannan muutosten tekemiseen tarvitaan yli vuoden ajanjakso. Broilerien päivittäiset tuotantomäärät sovitaan yhdessä HK Ruokatalon tuotannon ja myynnin kanssa, ja siinä otetaan huomioon teurastus-, hautomo- ja kasvatuskapasiteetit. Teurastusohjelma luodaan huomioimalla kunkin kasvatuserän optimaalinen kasvatusaika. Tämän perusteella määräytyy hautomoiden untuvikko-ohjelma. Untuvikko-ohjelman perusteella oikea määrä munia laitetaan haudontakoneeseen. Kuoriutuneet untuvikot toimitetaan kasvatustiloille samana päivänä. Kasvattaja on valmistellut broilerikasvattamonsa untuvikkojen tuloa varten pesemällä ja desinfioimalla hallin edellisen erän jälkeen sekä tuomalla halliin uudet kuivikkeet ja lämmittämällä kasvatushallit untuvikoille sopivaan lämpötilaan. Kasvattajalle lähetetään tarkat teurastus- ja lastausaikataulut noin pari viikkoa ennen teurastusta. Euran teurastamon noin linnun päivittäisen teurastuksen onnistumiseksi tulee teuraslintujen toimitusten sujua moitteetta. Lintujen lastaus tilalla ja kuormien kuljettaminen teurastamolle on aikataulutettu vastaamaan teurastamon tarvetta ja vastaanottokykyä. Noin linnun kuormia saapuu teurastamon vastaanottoon tunnin välein. Ohjaus hioutuu koko ajan Ketjun ohjaus vaikuttaa arjen työjärjestelyihini, mutta määrittää myös vapaa-aikaa. Tiukasti ohjatun ketjun työmyyränä toimiminen edellyttää kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin, joita välillä tulee lähinnä untuvikkotoimituksissa. Tuottajalle annetaan kuitenkin aina mahdollisuus vaikuttaa muutoksiin. Untuvikkokuskille pitää antaa kiitosta siitä, että hän ahkerasti ilmoittaa, jos aikatauluun tulee muutoksia. Kun untuvikot on saatu sisälle, alkavat kasvatuksen arkirutiinit, eikä teurastamoon tarvitse juurikaan olla yhteyksissä. Normaalista poikkeavista asioista ilmoitetaan välittömästi, jotta ketjunohjaus pysyy ajan tasalla. Lintujen lähestyessä teurasikää lähetämme ketjun ohjaukselle tietoa parven tunnusluvuista kolmeen otteeseen. Kaikki lomakkeet täytetään erikseen, vaikka osa tiedoista on jo vastaanottajalla. Tähän toivon parannusta, esimerkiksi jonkinlaista reaaliaikaista verkkotietokantaa, johon kasvattaja lisäisi erän tietoja päivittäin. Lintujen teuraspäivänä olemme tarvittaessa lastausporukan apuna. Joskus saatetaan käydä ketjun ohjauksen kanssa läpi päivän toiminta etukäteen, jos esimerkiksi lastausjärjestyksessä on jotain poikkeavaa. Normaalitilanteessa lastausaikataulun näkee hyvissä ajoin toimitetuista kuormakirjoista. Toiminta lastausporukan kanssa on kehittynyt koko ajan jouheammaksi. Nopeatempoiseksi ja herkäksi alaksi koko ketjun ohjaus toimii melko hyvin, vaikka välillä tuntuukin, että ohjaus takertuu liikaa pikkuseikkoihin. Kehitystä tapahtuu koko ajan. Aina on tietysti kehittymisen varaa. Broilerikasvattaja Juha Jarttu Huittinen Kariniemen kotitiloilta on lähtöisin 54 % Suomessa syötävästä broilerista. Broilerin alkutuotantoketju Isovanhempaiserien maahantuonti, kasvatus, munitus, haudonta Nuorikkokasvatus Munitus Broileriuntuvikkojen haudonta Broilerin kasvatus Broileriteurastus, paloittelu ja myynti Suomen Broiler Oy 4 sopimustuottajaa 20 sopimustuottajaa HK Agri, hautomot, Mynämäki, Kokemäki 111 sopimustuottajaa HK Ruokatalo, Euran teurastamo 29 vk +19 vk +7 vk +3 vk +5,5 vk =63,5 vk Isovanhempaiserän maahantuonnista tuotantopolven teurastuksiin kuluu aikaa vähintään 15 kuukautta. Kotitilalta 1/

14 Uuden etsintä kiehtoo keikyäläistä Jussi Oittista. Hän luottaa uusiutuviin energialähteisiin ja tarkentaa tilansa energian käyttöä. Ykkösasiana on broilerien hyvinvoinnin varmistaminen. Uusia ideoita koko alan parhaaksi Teksti ja kuvat Raila Aaltonen Kotimaisen energian monipuolinen hyödyntäminen toi Jussi Oittiselle palkinnon Vuoden nuori maaseutuyrittäjä -kilpailussa lokakuussa Samana iltana isä Juha Oittinen pokkasi poikansa puolesta Vuoden yrittäjän palkinnon Vammalan yrittäjäyhdistyksen tilaisuudessa. Palkitsemiset eivät sattumalta osuneet samalle miehelle. Oittinen on kehittänyt yritystään määrätietoisesti tultuaan isännäksi viisi vuotta sitten. Sitä ennen laskentatoimen AMK-tradenomi oli ehtinyt työskennellä viisi vuotta kotitilalla ja puoli vuotta Satafoodilla siipikarjatuottajien kilpailukyvyn parantamishankkeessa. Jatkamisesta olin tehnyt päätöksen jo aikaisemmin. Valmistuttuani jäin vanhemmilleni rengiksi, ja opettelin tilan hommat kunnolla ennen kauppoja. Alkajaisiksi nuori isäntä yhtiöitti maatilansa. Yhtiömuodossa riskit ovat hänen mukaansa paremmin hallittavissa ja verorasitus kevyempi. Henkilöverotus olisi raskas, kun investointeja on tehty ja nettovarallisuutta ei juuri ole. Tilan yritystoiminnasta vastaa toistaiseksi isäntä yksin, sillä puoliso, Taina Hujo-Oittinen, on kokopäivätyössä muualla. Kasvattamot kahdella tilalla Oittisen tila Oy:llä on kerrallaan yhteensä broileria kasvamassa. Neljästä tuotantorakennuksesta kaksi on kotitilalla, Maantie-Oittisessa, ja uudemmat toisella tilalla kuuden kilometrin päässä. Siellä Jussin vanhemmat vastaavat lintujen tarkkailusta ja valvonnasta. Ilmanvaihdon ja lämmityksen häly- 14 Kotitilalta 1/2012

15 Broilerintuottaja joutuu sietämään kysynnästä johtuvat tuotantotauot. Jussi Oittisesta kapasiteetin käyttöasteen säätely on tuottajan kannalta parempi kuin suuret heilahdukset lihan hinnassa. tykset kasvattamoista tulevat isännän kännykkään, ja järjestelmien ohjaaminen sujuu kotoa omalta tietokoneelta. Toki kulkuakin kahden tilan välillä tulee päivittäin. Oittisen tila oli viimeisiä mukaan tulijoita HK:n broileriketjussa. Ensimmäinen kasvattamo rakennettiin vuonna 1990 ja toinen Seuraavat laajennukset oli sijoitettava muualle, sillä päätilan tontti alkoi käydä ahtaaksi. Jussin äidin kotitila oli sopivampi rakennuspaikka myös siitä syystä, että siellä etäisyydet naapureihin ovat pitemmät. Tilalla on vuokramaineen 90 hehtaaria viljeltyä peltoa. Pääkasvina on broilerien rehuksi käytettävä vehnä, kolmasosalla alasta viljellään kierron vuoksi kauraa ja rypsiä. Vuoden vehnätarve on 700 tonnia, joten yli puolet Oittinen ostaa toisilta tiloilta. Viljan ostosta ja lannanlevityksestä on yhteistyösopimukset. Broilerin lannan avulla rehuvehnään saadaan sopiva, noin prosentin valkuaispitoisuus. Käytössä oleva levitysala on 450 hehtaaria. Ylimääräisen lannan toimitan Biolan Oy:lle. Kahdella tilalla olevien kasvattamoiden ilmastointia ja lämmitystä hallitaan tietokoneella kotoa käsin. Säätöä tarvitaan vähintään kahdesti vuorokaudessa, kovilla pakkasilla jopa viiden tunnin välein, Jussi Oittinen sanoo. Omalla rehulla hyviin tuloksiin Heti tilakaupan jälkeen Jussi Oittiselle tarjottiin tilaisuutta lähteä mukaan broilerituottajien yhteisesti puuhaamaan rehutehtaaseen. Omaa pääomaa sitova hanke mietitytti, mutta päätös on osoittautunut erinomaiseksi. Kolmeen vuoteen en ole ostanut rehua muualta. Tuotantotulokset ovat parantuneet koko ajan. Kasvatuksen aikainen poistuma on pienentynyt prosenttiyksiköllä noin 3,6 prosenttiin. Teurashylkäyksiä on noin prosentti, mikä sekin on alle HK:n keskitason. Tietysti on vaikea erottaa, mikä on rehun ja mikä muiden tekijöiden vaikutusta. Myös HK on tehnyt paljon työtä untuvikkojen laadun eteen viimeisten puolentoista vuoden aikana, Oittinen kiittää. Hän kertoo miettivänsä joka päivä, missä voisi kehittää lintusilmäänsä ja osaamistaan kasvattajana. Oittinen arvostaa avoimuutta ja luottamuksellista yhteistyötä niin rehuviljaa myyvien kuin broilereita kasvattavien tilojen kanssa. Kehittymisen mahdollisuuksia tarjoavat vierailut toisissa kasvattamoissa, tietysti hygieniavaatimusten sallimissa rajoissa, ja keskustelut kollegoiden ja neuvojien kanssa. Hän ei yritä tehdä kaikkea itse. Hallien pesu ja kasvinsuojeluruiskutukset on ulkoistettu, ja kesän kiireitä helpottaa kesätyöntekijä. Näin panostusta liikenee myös alan yhteisiin hankkeisiin. Jussi Oittinen on ollut HK Agrilla toimivan broilerintuotannon kehittäjäryhmän jäsenenä pohtimassa mm. hyvinvointidirektiivin vaikutuksia käytännön työhön tiloilla. Hän on mukana myös Satafoodin ja HK Agrin yhteisessä kevätvehnän viljelyn kehityshankkeessa, jossa etsitään optimaalisia lajikkeita ja lannoitustasoja rehuvehnälle. Tilalla on viljelyssä 3 4 kevätvehnälajiketta. Zebra on osoittautunut meillä parhaaksi. Vaikeinakin vuosina se antaa kilon hehtaarisadon, isäntä kertoo. Broilerit tulevaisuuden ala Jussi Oittinen näkee broilerintuotannon vahvasti tulevaisuuden alana. En pelkää mitään, sillä näen, että HK:lla on vahva brändi joka menestyy. Toivon voivani laajentaa tuotantoa lähivuosina. Omana vahvuutenani pidän ikää: uskon että pystyn ainakin 15 vuotta olemaan innovatiivinen ja tehostamaan töitäni uusilla ratkaisuilla. Tietysti viranomaisvaatimusten jatkuva kiristäminen mietityttää. Tuottajat joutuvat raportoimaan samoja asioita monille tahoille, joskus tuntuu, että mikään ei riitä. Kokeilunhalun Jussi Oittinen sai isänperintönä. Hän kuvaa omaa isäänsä ennakkoluulottomaksi kokeilijaksi, joka kasvatti lehmien ja sikojen jälkeen nutrioita ja perehtyi peltopuolella niin helokin, korianterin kuin kuminankin viljelyyn. Hollannista käytettynä hankittu tuulivoimala on jauhanut sähköä toisella kiinteistöllä vuodesta 2005 lähtien. Vuodessa se tuottaa päästötöntä energiaa kw:n verran. Molemmilla tiloilla lämmitys ja viljankuivaus perustuvat pellettiin ja hakkeeseen, ja öljylaskua kerryttävät käytännössä vain maatalouskoneet. Taloudelliset tekijät olivat yksi syy lämmitysmuodon vaihtamiseen, mutta pyrin kantamaan oman korteni kekoon myös ilmaston vuoksi, Oittinen toteaa. Kotitilalta 1/

16 Kehitä tuotantoa lihasikalaskelman avulla Sianlihantuottaja saa pian uudenlaista tietoa siitä, miten hänen tilansa tuotanto vertautuu muiden tuotantotuloksiin ja myös taloudelliseen tulokseen. Johanna Daka, Kehitysasiantuntija Kalle Leino, Kehittämispäällikkö Satafood Kehittämisyhdistys ry HK Agrin Sinetti-palveluun kertyy vuosittain merkittävä määrä tietoa lihasikaerien tuloksista: päiväkasvusta, lihan laadusta, kuolleisuudesta ja rehun kulutuksesta. Tietoja on käytetty luotaessa kuvausta sianlihantuotannon parhaista käytännöistä. Nyt Vastuullinen sikatalous -hanke on työstämässä toimintamallia, jonka avulla yksittäinen tuottaja pystyy arvioimaan oman tuotantonsa nykytilaa paitsi tuotantotulosten myös taloudellisen tuloksen kannalta. Työ aloitettiin selvittämällä vuoden 2011 osalta lihasikalaskelmien sikaeräkohtaisten tulosten keskiarvo ja jakamalla tuotantotulokset päiväkasvun perusteella neljänneksiin. Parhaan neljänneksen keskimääräinen päiväkasvu asettuu 950 gramman tuntumaan. Tämä kasvunopeus on vas- Parhaan neljänneksen keskimääräinen päiväkasvu asettuu 950 gramman tuntumaan. tuulliselle tuotannolle asetettu tavoite. Taulukon avulla voidaan tuottajalle kertoa, miten hänen erä- tai vuosikohtaiset tuloksensa sijoittuvat parin sadan tuottajan joukossa. Muutaman tilan kanssa on tehty myös laskelma siitä, paljonko sikalan kate paranisi, jos tilan omilla rehun ja porsaan hinnoilla saavutetaan parhaan neljänneksen tuotantotulokset. Kun paremman päiväkasvun suoma nopeampi kiertonopeus huomioidaan, kate /sikapaikka saattaa noustakin jo kymmenillä euroilla. Jos laskelma kiinnostaa, voit selvittää tilasi sijoituksen päiväkasvuissa ja parannuspotentiaalin ottamalla yhteyttä hankkeen edustajiin. Miten sitten tuotantotuloksia ja taloudellista tulosta voidaan parantaa? Kesällä 2011 tehdyssä lihasikaloiden kartoituksessa ilmeni, että usein ruokintaa voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisin toimenpitein ja saada parannusta kasvuun ja rehuhyötysuhteeseen. Tuotantotulokset Esimerkkitila Paras neljännes Kasvunopeus, g/pv Kasvatusaika, pv/sika 99,53 90,68 Rehunkäyttö Ry-hinta, /ry 245,00 245,00 Rehunhyötysuhde 2,92 2,66 Kate, /sika (lihan hinta molemmissa sama) Usein myös sikalan ilmastointia voidaan parantaa tarkistamalla laitteiston säädöt, tai sikojen teuraaksi lähettämisessä on tarkennettavaa. Kehityskohteet eivät useimmissa tapauksissa hahmotu pelkästään tuotantotuloksia ja katelaskelmaa katsomalla, vaan toimenpiteiden suunnittelussa on hyvä käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten tuotantoneuvojaa ja eläinlääkäriä. Ulkopuoliset silmät auttavat usein huomaamaan asioita, joihin omat silmät ovat tottuneet. Jos olet kiinnostunut selvittämään oman tilanteesi verrattuna muihin tuottajiin ja olet valmis asettamaan kehitystavoitteita, ota yhteyttä. Kalle Leino, puh Johanna Daka, puh ,26 32,32 Kustannukset, / sika 112,23 105,18 Kierto / vuosi 3,23 3,70 Kate, /sikapaikka 81,59 119,57 16 Kotitilalta 1/2012

17 Päättäjän puheenvuoro Kotimainen laatuliha kelpaa kuluttajille Menestys markkinoilla on ratkaisevaa tuotannon kannattavuudelle. S uomessa kulutettiin viime vuonna ennätysmäärä lihaa. Kulutuksen korkea kotimaisuusaste osoittaa, että kuluttajat arvostavat suomalaista lihaa ja lihaketjua. Maailmanlaajuisestikin kulutus kasvaa, erityisesti kehittyvissä maissa. Lihantuotannon pidemmän aikavälin näkymät ovat siis varsin positiiviset. Hallituksen ohjelmassa ruoantuotanto nähdään merkittävänä mahdollisuutena Suomelle ja maaseudulle. Ruoan kysynnän kasvu on kyettävä hyödyntämään tuotannon määrässä ja hinnassa. M aatalouspolitiikka on muuttunut entistä markkinasuuntautuneemmaksi. Tuet on pääosin irrotettu tuotannosta ja yhä useammin niiden edellytyksenä on esimerkiksi tuotannon eettisyys. Tuet muodostavat perustulon ja kannattavuus on saatava markkinoilta. Hallinnon tehtävänä onkin luoda edellytykset tuotannolle ja varmistaa oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Elintarvikeketju on määrätietoisella työllään ansainnut kuluttajien luottamuksen, minkä osoittaa mm. lihan kulutuksen kasvu erilaisista kohuista huolimatta. Tämän luottamuksen eteen tehtyä työtä on jatkettava, joka päivä ja jokaisella aterialla. Eläintautien torjunta, hyvä tuotantohygienia ja lääkeja torjunta-ainejäämien vähäisyys varmistetaan koko ketjun yhteistyöllä. Tämän lisäksi ruoan on oltava terveellistä ja - tämän taidamme joskus unohtaa - hyvää ja maittavaa. K uluttajan valinnat ratkaisevat suomalaisen tuotannon menestyksen, joten kuluttajalle on kerrottava ruoan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. Kotimaisen tuotantoketjun jäljitettävyys on meille tuontiin nähden ylivoimatekijä. Hallinto on yhdessä tuottajien ja teollisuuden kanssa luomassa järjestelmää, jossa kuluttajille voidaan antaa entistä tarkempaa, dokumentoitua tietoa suomalaisesta lihantuotannosta. Järjestelmää kehitetään ensin sianlihalle. Toimivassa ruokaketjussa niin kaupalle, teollisuudelle kuin alkutuotannollekin jää oikeudenmukainen osuus arvonlisästä. Viime aikoina on saatu entistä selvempiä viestejä arvonlisän epätasaisesta jakautumisesta. Oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi pohditaan keinoja. Myös Euroopan komissio on esittänyt tuottajien aseman vahvistamista arvoketjussa. Merkittäviä lisätukia alkutuotannolle on tuskin saatavilla sen enempää kansallisella kuin EU-tasollakaan, joten menestys markkinoilla on ratkaisevaa tuotannon kannattavuudelle. Toki tukijärjestelmää voidaan tarkentaa ja kehittää. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa Suomen poikkeukselliset olosuhteet on otettava huomioon ja tukien on jatkossa tasattava nykyistä paremmin erilaisia tuotanto-olosuhteita. Sen jälkeen on sovitettava kansalliset tuet mahdollisimman hyvän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Lihasektorilla on vaikeuksien jälkeen valoa näkyvissä ja suomalaisen ruoan eteen tehty työ tuottaa tuloksia. Ruoka Lihasektorilla on vaikeuksien jälkeen valoa näkyvissä. on muotia. Terveellinen ruoka, luomuruoka, lähiruoka, karppaus ja ruoanlaitto keskusteluttavat suomalaisia. Parhaiten näihin kaikkiin trendeihin vastaa lähimpänä suomalaista kuluttajaa oleva suomalainen ruokaketju. Jari Koskinen maa- ja metsätalousministeri Kotitilalta 1/

18 Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka Maitotila arvostaa sujuvaa terniliikennettä Tapiolan tilalla Juuan Nunnanlahdessa Suvi Juopperi ja Matti Lehikoinen saivat uuden navetan käyttöön joulukuun alussa. HK Agrista on tullut uusi kumppani teuraslehmien ja ternivasikoiden ostajana. M aidontuotannon jatkaminen tilalla vaati uutta navettaa. Ensimmäisiä suunnitelmia yhden robotin pihatosta tehtiin jo vuosia sitten, välillä mietittiin vuosi ja sitten alettiin suunnitella uudestaan, isäntä Matti Lehikoinen kertaa. Lopulta hän ja Suvi Juopperi päätyivät lypsyasemalla varustettuun 80 lehmäpaikkaa ja saman verran nuorkarjan paikkoja käsittävään verhoseinäpihattoon. Ruokintapöydän toisella puolella ovat lehmäparret kolmessa rivissä ja toisella nuorkarjan parret yhdessä rivissä. Vasikoiden tila on eristetty itse navetasta. Kahdessa tilavassa karsinassa on tilat juottovasikoille, vastasyntyneille on neljä yksilökarsinaa. Navetassa on nyt 49 lypsävää ja täynnä navetan on tarkoitus olla jouluun mennessä. Maitohuone ja 2 x 10 -paikkainen lypsyasema mahdollistavat navetan laajennuksen parsipaikkoja lisäämällä. Nyt tosin keskitytään navetan saamiseen täyteen tuotantoon ja peltojen kunnostukseen sekä satotason nostoon, Lehikoinen tuumaa. Mahdollista laajennusta mietitään myöhemmin. Karjaa on kasvatettu vii- me vuosina rajusti, sillä neljä vuotta sitten sukupolvenvaihdosta tehtäessä tilalla oli 12 lehmää, 10 hiehoa ja 15 sonnia. Ensin muutettiin sonnipaikat lehmäpaikoiksi ja lopulta ennen uuden navetan valmistumista lypsimme 24 lehmän parsinavetassa 40 lehmää, Lehikoinen kertoo. Puolet lehmistä oli ulkona, puolet navetassa ja uuden navetan valmistuminen viivästyi elementtitoimituksen myöhästymisen vuoksi kuukaudella. Eipä ole ikävä sitä aikaa, emäntä huokaa. Hankalista oloista ja suuresta nuorten lehmien määrästä johtuen maitotuotos on laskenut, mutta isäntäväki uskoo keskituotoksen nousevan nopeasti kilon tuntumaan tuotannon asetuttua uomiinsa. Hyvä karkearehu appeen pohjana Tapiolan tilalla on omaa peltoa noin 90 hehtaaria ja noin 50 hehtaaria sopimusviljelypeltoja, joista kerätään sato. Pellot ovat kymmenen kilometrin säteellä tilasta, eikä Lehikoinen pitempiä traktorimatkoja haluakaan. Viljelykelpoiset maat alkavat olla lähialueella jo käytössä, mutta jonkin verran on viljelystä poistettuja peltoja, joita voi kunnostaa, Lehikoinen kertoo. Alueella on viljelijöitten kesken herrasmiessopimus, ettei toisen nenän alta vuokrata peltoja, ellei vuokraaja erityisesti niin halua. Suurin osa pelloista on nurmella. Uudistuksessa käytetään herne-kauraa suojaviljana. Jos nurmisäilörehun sato on hyvä, herne-kaura puidaan, huonomman sadon vuonna se on tehty kokoviljasäilörehuksi, Lehikoinen kertoo. Hän on tyytyväinen herne-kauran jäljiltä nouseviin nurmiin, ne ovat tasaisia ja hyvin kasvavia. Lehikoisella on kokeilussa myös sinimailanen, ensimmäisen kesän kokemukset ovat hyvät hieman väärästä lohkon valinnasta huolimatta. Sinimailasalaa on tarkoitus lisätä tulevana kesänä. Tapiolan lehmät ja pikkuvasikat ruokitaan appeella, jossa on Seosrehut tehdään erikseen lehmille ja nuorkarjalle. Jaakko Lehikoinen auttaa äitiään Suvi Juopperia topakasti navetassa. 18 Kotitilalta 1/2012

19 säilörehun lisäksi litistettyä ohra-kauraa, melassoitua rypsiä ja kivennäistä sekä vitamiinilisä. Nuorkarjan appeessa on säilörehua, valkuaislisä, kivennäisiä ja väkiheinää. Ruokinnalla pyritään saamaan hiehojen mahat kasvamaan, jotta lehmänä syöntikapasiteetti on riittävä. Tavoitteena on jalostaa karjaa hyviksi korsirehun käyttäjiksi, sillä apetta ei täydennetä väkirehulla, Lehikoinen ja Juopperi sanovat. Emäntä on käynyt toimilupakurssin ja siementää karjan itse Semexin siemenellä. Henkilökemiat kohtaavat Teurastamon valinta on Tapiolan tilalla ollut jo edellisen isännän aikaan enemmän henkilö- kuin talokysymys. Henkilökemioiden kohtaaminen on isännälle tärkeää. Tila on ollut niin Lihakunnan, Karjaportin kuin A-tuottajienkin asiakkaana. Viime kesänä HK Agrin kenttäedustaja Urpo Tanninen houkutteli tilan asiakkaakseen. Mukava kun edustaja käy joskus tilallakin, Lehikoinen kiittelee. Osasyynä vaihdokseen oli myös Outokummun teurastamon sijainti 80 kilometrin päässä ja ilmoitus Kuopion teurastamon sulkemisesta. Kyllä työtä pitäisi Suomessa tasaisemmin jakaa, Lehikoinen sanoo. Ja onhan se eläimelle rasittavaa kulkea ympäri Suomen teurastamoon, jatkaa Juopperi. Emännän mieltä ovat lämmittäneet myös yhteydet entisiin työkavereihin. Juopperi on ollut aiemmin töissä Karjaportilla ja nyt työkaverit ovat HK Agrin palveluksessa. Reilun puolen vuoden kokemukset uudesta kumppanista ovat hyvät. Teuraat Kasvattamo ternisonnivasikoille sijaitsee 30 kilometrin päässä. Matti Lehikoinen ja kenttäedustaja Urpo Tanninen tarkastelevat vasikoita. Pikkusonnit lähtevät välitykseen yksilökarsinoista, lehmävasikat siirretään alkujuoton jälkeen ryhmäkarsinoihin. on haettu ajallaan ja ennen kaikkea vasikat ovat liikkuneet hyvin. Sonnivasikat lähtevät tilalta ternivasikoina 30 kilometrin päähän Kari Räsäsen tilalle. On hyvä, jos sonnivasikat saadaan lähtemään jo suoraan yksilökarsinoista. Juotan vasikat kaksiviikkoisiksi maidolla ja sitten ne siirtyvät hapanjuotolle isompaan karsinaan, emäntä kertoo. Jos sonnivasikka joudutaan siirtämään isompaan karsinaan, tulee vasikalle yksi ylimääräinen ja turhakin ruokintamuutos. Muita HK Agrin palveluita Juopperi ja Lehikoinen eivät ole vielä ehtineet käyttää. Nykyisiin varastoihin ei voi ottaa HK Agrin rapsirouhetta, katsotaan sitten kun uusi apevarasto ensi kesänä rakennetaan, isäntä tuumailee. Kotitilalta 1/

20 Jouni Saarinen Myyntipäällikkö Liemirehut tuovat ruokintaan maittavuutta, monipuolisuutta ja ph:n säädön vieläpä edulliseen hintaan. Ne ovat hinta-laatusuhteeltaan aina erittäin kilpailukykyisiä verrattuna muihin ruokintamuotoihin, sillä liemien hinnat on sidottu ohran sekä soijan markkinahintaan. Viljapohjaisia liemiä ovat OVR-liemet Altian Koskenkorvan tehtaalta ja St1:n Jokioisten tehtaalta sekä leipomorehut, joita tuottavat St1:n Vantaan, Haminan ja Lappeenrannan laitokset. Maitopohjaisia heroja sekä huuhteita toimitetaan lukuisista meijereistä kautta Suomen aina Kuusamosta asti. HK Agri on suurin liemirehujen toimittaja Suomessa. Viikoittainen toimitusmäärä on reilut sata rekkakuormaa. Suunnitelmat ja käytäntö Liemirehujen jakelun suuri haaste on, että tiloilla käytettävät liemien määrät vaihtelevat sikaloiden täyttöasteesta ja eläinten koosta riippuen. Toisaalta liemirehujen tuotantomäärien vaihtelu on varsinkin meijeripuolella runsasta. HK Agrin logistiikan ohjaus yhdessä ammattitaitoisten sopimuskuljettajien kanssa jakaa niukkuutta ja runsautta kulloisenkin tilanteen mukaan. Tiloille on aina oltava tarjolla rehua, ja vastaavasti runsauden markkinoilla tarvitaan uusia reseptejä niin, että suuremmatkin tuotantomäärät saadaan laitoksilta pois nopeasti. Tuottajat tietävät, että edullisuuden kääntöpuolena liemien käyttömääriä voidaan joutua säätämään nopeallakin rytmillä. Tuotantolaitosten pesu ja huoltoseisokit aiheuttavat aina poikkeusjärjestelyjä. Niiden aikana tiloille pyritään toimittamaan lähin sisällöllisesti korvaava rehu HK Agrin laajasta liemivalikoimasta. Poikkeamat arkipäivää Kaikki liemirehuja tuottavat laitokset antavat HK Agrille viikoittaisen ja vuotuisen Liemirehut liikenteessä joka päivä Liemirehuja syntyy elintarviketeollisuuden sivutuotteena ja ne on jalostettu parhaan hyödyn saamiseksi sikojen ruokinnassa. Vilja- ja maitopohjaisia liemirehuja saadaan useilta tuotantolaitoksilta. tuotantoennusteen, sekä tiedon suunnitelluista pesu- ja huoltoseisokeista. Näiden ennustelukujen ja tiloilta saatujen tilausten pohjalta jokainen kuljetusyhtiö rakentaa viikoittaisen ajosuunnitelman. Kun tuotanto menee suunnitelmien mukaan, on toimitukset helppo järjestää. Poikkeustilanteet, kuten laiterikot, laadullisesti poikkeavat tuotteet tai meijereillä hyvin suuretkin elintarvikkeeksi kelpaamattomat tuote-erät, aiheuttavat paljon lisäjärjestelyjä. HK Agri on sitoutunut toimittamaan tuotantolaitoksilta kaikki liemirehut pois muutaman tunnin varoitusajalla. Ylimääräinen rehumaitoerä voi olla jopa kymmenen kuormaa, joten poikkeamien hoito vaatii sopimusautoilijoiden saumatonta yhteistyötä. Kuva: Merja Ojala Jokaisella liemirehun toimituspaikalla on oma vastuullinen kuljetusyhtiö, joka vastaa pääosin tai kokonaan laitoksen tuotannon jakamisesta. HK Agrin sopimusautoilijat liemirehujen ajossa ovat Harjun kuljetus, Kuljetus Mikola sekä Tuomikoski. Kokonaisuutta ohjaa HK Agri. Poikkeustilanteissa toiset kuljetusliikkeet rientävät avuksi ja valjastavat osan kalustostaan ylimääräisten rehuerien jakoon. Kuljetusyrittäjien tiivis ja toimiva yhteistyö on ehdoton edellytys näin suurten liemirehumassojen hoidossa. Kuljetusliikkeiden jatkuvalla yhteydenpidolla tuottajiin pyritään takaamaan se, että tiloilla on aina tuoretta liemirehua, eikä katkoksia toimituksiin tulisi. Tuottajan palveleminen on kaikkein tärkein asia. 20 Kotitilalta 1/2012

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Case Kariniemen hunajamarinoidut fileesuikaleet HK Ruokatalo Oy 30.1.2007 HK Ruokatalo Group Oyj Suomessa, Baltian maissa ja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA. Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012

SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA. Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 ENNUSTAMINEN JA TÄYDENNYS VAIHTUVAN VALIKOIMAN SESONKIKYSYNNÄSSÄ Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 ESITYKSEN SISÄLTÖ Yritysesittely Ennustaminen

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Jo isoisä Benjam Eerola opetti tekemään asioita toisin,valitsemaan oman polun

Jo isoisä Benjam Eerola opetti tekemään asioita toisin,valitsemaan oman polun Maakuntien Parhaat 1995 Jo isoisä Benjam Eerola opetti tekemään asioita toisin,valitsemaan oman polun Suomen Paras Lihaosasto-kilpailu Kunniamaininta1999 Suomen Paras Lihaosasto-kilpailu Voitto 2001 Suomen

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Kotitilalta1/2011. HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4 5. Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s. 14 15. Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s.

Kotitilalta1/2011. HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4 5. Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s. 14 15. Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s. Kotitilalta1/2011 Satu ja Kari Alakylä: Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin s. 14 15 Rypsiporsas näkyy läpi vuoden s. 25 HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4 5 pääkirjoitus HK Rypsiporsas erilaistaa

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v Hyin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015 Jo isoisä Benjam Eerola oli kaukaa iisas mies, osti auton ennen kuin oli taloon johtaaa tietä. Kasatti, palasi ja myi toreilla. Työtä ja iljaa säästämättä.

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot