TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010-12"

Transkriptio

1 1 HAUKIPUTAAN KUNTA Nuorten työpaja TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TYÖPAJATOIMINTA TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ SWOT-ANALYYSI PALVELUJEN TUOTTAMINEN ASIAKKUUDET JA PALVELUTUOTTEET PALVELUPROSESSI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA MONIALAINEN YHTEISTYÖ JOHTAMINEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA PALVELUJEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS TALOUS JA SEN SEURANTA TYÖPAJATOIMINNAN YHTEISKUNTAVASTUU ORGANISAATION JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN PROSESSIEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA. 27 LIITE: TYÖPAJAN PÄIHDETOIMINTAMALLI.. 29

3 3 1. JOHDANTO Tämä toiminta- ja kehittämissuunnitelma on laadittu Haukiputaan työpajan tavoite- ja menettelytapaohjeeksi vuosille , eli siihen asti kun viiden kunnan monikuntaliitos toteutuu. Työpaja auttaa tehokkaimmin sellaisia nuoria, jotka eivät ole sijoittuneet jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen, ovat keskeyttäneet toisen asteen opintonsa tai ovat toisen asteen tutkinnon jälkeen jääneet työttömiksi. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella jäi vuonna 2009 perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa lähes joka neljäs nuori ilman jatko-opiskelupaikkaa. Ammatilliseen koulutukseen hakeneista opiskelupaikan sai 79 % hakeneista. Erityisen suuri jatko-opiskelupaikkojen tarve on Pohjois- Pohjanmaalla ja Oulun seudulla. Suurin syrjäytymisriski on ammatillisen koulutuksen keskeyttäneillä nuorilla, joita on vuosittain noin 10 % opiskelijoista. Taantuman seurauksena lisääntynyt nuorisotyöttömyys lisää entisestään työpajatoiminnan tarvetta. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, tilastojen mukaan se on liki kaksinkertainen maan keskiarvoon nähden. Muita merkkejä nuorten vakavasta syrjäytymistilanteesta ovat peruskoulun 8-9 luokan oppilailla esiintyvä keskivaikea ja vaikea masennus (n. 13 %:lla) sekä nuorten päihteiden käyttö, huonot elämänhallintataidot ja kasvava toimeentulotuen käyttö. Myös työpajoilla törmätään nuoriin, jotka ovat niin huonokuntoisia, että eivät voi työskennellä pajalla. (Lähde: Vuotta 2009 koskeva peruspalvelujen arviointi, 1:2010 Pohjois-Suomeen aluehallintoviraston julkaisuja) Haukiputaan työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa se, että työpaja pystyy vastaamaan muuttuneisiin ja koko ajan muuttuviin nuorten ja yhteiskunnan palvelutarpeisiin. Suunnitelmassa määritellään työpajan perustehtävä, toiminta-ajatus ja kehittämistoimenpiteet suunnitelmakauden tarpeet ennakoiden. Tausta-aineistona on käytetty vuosille laadittua aiempaa toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa sekä vuonna 2010 toteutetun laatuarvioinnin tuloksia. Suunnitelmassa kuvataan työpajan palvelut, miten ja millä resursseilla ne toteutetaan sekä millä toimenpiteillä niitä voidaan vielä parantaa. Suunnitelma on hyväksytty työpajan ohjausryhmässä ja se annetaan tiedoksi perusturvalautakunnalle sekä työpajan keskeisille yhteistyökumppaneille. Suunnitelma on laadittu Haukiputaan työpajahenkilöstön ja Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen yhteistyönä. Hankkeen projektipäällikkö Tenho Jaakola on ohjannut suunnitelman laatimistyön ja toiminut puhtaaksikirjoittajana. Asiasisällöstä vastaa Haukiputaan työpajahenkilöstö ja se pohjautuu ns. liiketoimintasuunnitelman kunnallisen sovelluksen rakenteeseen. Suunnitelman työstäminen tapahtui 21.4., ja järjestetyissä työseminaareissa. Liitteenä oleva päihdeohjelma on työstetty myöhemmin samalla työskentelymenetelmällä. 2. TYÖPAJATOIMINTA Haukiputaan työpaja tarjoaa valmentavia ja kuntouttavia palveluja ensisijaisesti alle 29-vuotiaille työttömille ja palvelujen ulkopuolella oleville nuorille. Palvelutuotannosta vastaavat kolme tuotannollista pajayksikköä sekä Starttipaja. Palvelutarjontaan sisältyy yhdeksän palvelutuotetta, joiden kohderyhmät ja tavoitteet on kuvattu kohdassa 6. Asiakkuudet ja palvelutuotteet, sivu 10.

4 4 Tuotantopajat Palvelutuotteiden toteutus tuotannollisissa pajayksiköissä perustuu tuotannollisen tekemisen ja palveluohjauksen yhdistämiseen. Tuotannollisia pajayksiköitä ovat erä-, luonto- ja kotapalveluihin erikoistunut Eräpaja, tekstiilitöihin painottunut Midinetti-paja sekä puutuotteita, pienimuotoista rakentamistoimintaa, siivouspalveluja, muuttotöitä sekä piha-alueiden kunnossapitoa tekevä Puhtipaja. Valmennus on tuotannollisen työn avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmiuksien kehittämistä, mitä yksilöllisistä tarpeista riippuen täydennetään arkielämää ja tulevan työuran suunnittelua tukevalla yksilövalmennuksella, ryhmävalmennuksella, liikunta- ja terveyspalveluilla sekä päihde- ja erityispalveluilla. Starttipaja Starttipajan kohderyhmänä ovat yksilöllisesti järjestettävän tuen tarpeessa olevat nuoret, joille yhteiskunnan peruspalvelut ovat riittämättömiä. Starttivalmennukseen osallistuvien nuorten elämänhallinta ja arkielämän taidot eivät mahdollista suoraan koulutukseen ja työelämään tai niihin tähtääviin palveluihin osallistumista. Useilla nuorilla on taustalla runsasta päihteiden käyttöä, terveydellisiä tarpeita ja ulkopuolisuutta yhteiskunnan tavanomaisesta osallisuudesta. Starttivalmennus perustuu yksilölliseen suorituskykyyn ja siinä käytetään runsaasti terapeuttisia ja toiminnallisia menetelmiä. Suunnitelmakautta koskevat palvelujen kehittämistoimenpiteet käsitellään kohdassa 17. Prosessien ja palvelujen kehittäminen, sivu 24. Työpajatoiminnan haasteet Toiminta- ja kehittämissuunnitelman laatimisen suurin haaste oli tulevan kuntaliitoksen huomioiminen, minkä myötä Haukiputaan työpajat tulevat osaksi suurempaa työpajakokonaisuutta. Suunnitelman laatimishetkellä keskeisiä työpajatoiminnan haasteita ovat henkilöstöjärjestelyihin liittyvät tarpeet, taloudellisten resurssien niukkuus sekä nuorten rekrytointiin liittyvät paineet. Ongelmaa rekrytoinnissa aiheuttaa kasvava palvelutarve sellaisille nuorille, joita työpaja ei nykyisillä toimintaperiaatteilla ja resursseilla kykene auttamaan. Kunnassa on kova tarve tällaisille palveluille, mutta niille ei löydy toteuttajaa. Työpajan tarkoitus on auttaa nuoria koulutus- ja työuralle, mihin edellä mainitulla kohderyhmällä ei ole valmiuksia. Pohdintaa aiheuttaa myös se, miten edes osa työpajatoiminnasta voitaisiin rahoittaa palvelutuotteiden myyntituloilla.

5 5 3. TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Haukiputaan työpajatoiminta perustuu seuraaviin asioihin ja tavoitteisiin: Arvot Yksilön kehityksen tukeminen Tasavertaisuus Yhteisöllisyys Realistisuus Visio Haukiputaan työpaja on alueen nuoria palvelevaan nuorisotyön monialaiseen verkostoon kuuluva vakinainen toimintamuoto, joka eri tahojen voimavaroja yhdistämällä tukee nuorten yksilöllistä kehitystä ja yhteisöissä elämistä. Perustehtävä Haukiputaan työpajan perustehtävä on tuottaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisia palveluja sellaisille nuorille, joilla on edellytykset siirtyä koulutukseen, työelämään tai muihin niihin johtaviin palveluihin. Työpajan tehtävä on tukea nuorten motivaatiota, arjessa selviytymistä sekä koulutukseen ja työelämään johtavan suunnitelman toteutumista. Strategiset tavoitteet Työpajan strategisiin päämääriin kuuluu yksilön tarpeita vastaavien monialaisten työpajapalvelujen järjestäminen sekä jatkotoimenpiteisiin ohjaaminen. Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus positiivisen minäkuvan kehittymiseen, sosiaalistumiseen ja harrastuneisuuteen sekä onnistumisen kokemiseen arkielämässä. Toimintastrategia Tarkoituksenmukaisten ja varhaisten palvelujen tarjoaminen niitä tarvitseville nuorille Nuorisotyön monialaisten toimijoiden voimavarojen yhdistäminen ja nuorten hyväksi toimiminen Työpajan toiminta- ja kehittämisresurssien turvaaminen

6 6 Toiminnalliset tavoitteet Konkreettiset ja mitattavat tavoitteet: 1. Työpajatoimintaan osallistuu vähintään 45 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 2. Työpajajakson suorittaa loppuun vähintään 35 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 3. Pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorista ¾:lla on pajajakson päättyessä toteuttamiskelpoinen koulutukseen ja/tai työelämään johtava suunnitelma. 4. Pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorista vähintään puolet sijoittuu työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan kuuden kuukauden kuluessa pajajakson päättymisestä. 5. Pajajakson suorittaneista ammatillista koulutusta vailla olevista (tai keskeyttäneistä) alle 29- vuotiaista nuorista 2/3 hakee koulutukseen pajajakson aikana tai sitä seuraavan hakuajan puitteissa. 4. SWOT-ANALYYSI 2010 Työpajahenkilöstö teki Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen ohjaamana Euroopan laatupalkintomalliin ja CAF-kriteeristöön perustuvan laatuarvioinnin vuoden 2010 alkupuolella. Esille nousseet vahvuudet ja parantamisalueet puettiin SWOT-analyysin muotoon. Samalla pohdittiin sitä, miten esille nousseita asioita voidaan muuttaa menestystekijöiksi sekä uhkia hallita. SWOT Työpajan sisäiset vahvuudet (S) Työpajan sisäiset vahvuudet, joita voidaan hyödyntää kehittämistyössä: Työpajatoiminta on osa kunnan vakinaista palvelua ja työpajalla on vakinainen henkilöstö Henkilöstön ammattitaito ja kokemus Työpajapalvelujen monipuolisuus (pajayksiköt) Työpajan palvelut on tuotteistettu Hyvät valmennuksen työkalut (työkalupakki/arviointi- ja seurantajärjestelmä) Vaikuttavuustuloksissa on saavutettu pajalle asetetut tavoitteet Nuoret ovat tyytyväisiä pajatoimintaan (nuorten palaute) Säännölliset henkilöstöpalaverit Pajayksiköillä on omat talousarviot

7 7 Sisäiset parantamis- ja kehittämiskohteet (W) Työpajan sisäisen toiminnan parantamis- ja kehittämiskohteet (heikkoudet): Taloudellisten resurssien niukkuus Esimiehen työajasta suurin osa kohdistuu muuhun kuin työpajatoimintaan Valmennushenkilöstön vertaistuen ja työnohjauksen puute Yhteistyö koulujen ja yritysten kanssa Starttipajalle vakinainen ohjaushenkilöstö (työpari) Starttipajan vaikuttavuuden arviointi ja nuorten jatkopolut Siivouspalvelun organisointi syö liikaa valmennusresurssia (Puhtipaja) Pajanuorten terveystarkastukset puuttuvat Apuohjaajien ammattitaito ja soveltuvuus nuorten ohjaamiseen eivät aina vastaa tarpeita Kuntaorganisaation hidas päätöksenteko Pajanuorten tupakoinnin vähentäminen työaikana Ulkoiset mahdollisuudet (O) Ulkoiset mahdollisuudet, jotka tukevat työpajan menestymistä: Valtionhallinnon tuki työpajatoiminnalle Työpajapalvelujen paikallinen tarve (korkea nuorisotyöttömyys, nuorten yhteiskunnallinen ulkopuolisuus) Toimiva monialainen yhteistyöverkosto Yhteistyöhankkeiden jatkuvuus Työpajan positiivinen imago Oppilaitosyhteistyö Tuleva kuntaliitos tuo uusia kehittämismahdollisuuksia Ulkoiset uhat (T) Ulkoiset uhat, jotka voivat olla esteenä työpajan toiminnalle ja kehittymiselle: Pajatoimintaa ei pidetä kunnassa riittävän tarpeellisena (pajatoiminta ei lakisääteistä) Pajatoiminnan lakkauttaminen säästösyistä Työpajapalveluille ei löydy tilaajia (maksajia) Taloudellisten resurssien niukkuus estää kehittymisen Pajalle ohjautuu sellaisia nuoria, joita paja ei pysty auttamaan Pajan ammattimaisuus ei kehity vaatimusten mukana Tulevan kuntaliitoksen myötä Haukiputaan alueen työpajapalvelujen tarvetta ei huomioida riittävästi

8 8 Analyysi Pohdintoja siitä, miten laatuarvioinnin esiin nostamia asioita voidaan hyödyntää työpajan strategisessa suunnittelussa: Miten vahvuudet ja mahdollisuudet muutetaan menestystekijöiksi (S+O) Pidetään huolta henkilöstöstä ja sen jaksamisesta Varataan resurssia henkilöstön koulutukseen ja ammattitaidon edelleen kehittämiseen Varmistetaan tyttöjen pajatoiminnan jatkuvuus (Midinetti-paja) Vakinaistetaan yksilövalmentajan tehtävä Tiedotetaan työpajatoiminnan tuloksista ja saavutuksista säännöllisesti Hiotaan palvelutuotteet toimiviksi käytännöiksi ja tehostetaan palvelujen markkinointia Ajetaan pajatoimintaa kehittävien yhteistyöhankkeiden jatkuvuutta (asiantuntijapalvelut, kehittäminen, koulutus ) Miten heikkoudet voidaan kääntää menestystekijöiksi (W > O) Taloudelliset resurssit toiminnan ja tavoitteiden edellyttämälle tasolle (kunnan panostusta lisätään ja työpajapalveluille löydetään ostajia) Keskitetään kaikkien pajayksiköiden toiminta yhteen pajakeskukseen Miten uhkia voidaan hallita (T/S) Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Ohjausryhmän vastuun ja toiminnan tehostaminen Monialaisen yhteistyön edelleen kehittäminen Tilaavien ja lähettävien tahojen osallistuminen työpajapalvelujen kehittämiseen Yhteiskunta järjestää tuettua toimintaa niille nuorille, jotka eivät edisty työpajan avulla (heikkolahjaiset, moniongelmaiset ) Tulevissa kuntaliitokseen sopeuttavissa neuvotteluissa ollaan aktiivisia ja huomioidaan työpajapalvelujen alueelliset tarpeet Onko työpajalla todellisia kriisitilanteita (W+T) Pajatoiminnan lakkauttaminen tai supistaminen säästösyistä o mistä korvaavat palvelut nuorille?

9 9 5. PALVELUJEN TUOTTAMINEN Työpajapalvelujen tuottamisen lähtökohtana on tilaaja-tuottaja-malli sekä palvelujen asiakasryhmäkohtainen segmentointi ja tuotteistaminen. Palvelujen kysyntä ei kuitenkaan perustu ainakaan vielä suunnitelman laatimishetkellä todelliseen tilaamiseen ja ostopalveluun, kuten se on valtionhallinnossa työpajatoiminnan vakinaistamisen yhteydessä määritelty. Työpaja tuottaa palvelut valtion avustuksella, tuotannon myyntituloilla ja kunnan omalla panoksella rahoitettuina. Työpajapalveluja tuotetaan vuosittain neljässä pajayksikössä runsaat valmennuspäivää (4 307 pv. vuonna 2009). Palvelut koostuvat tuotannolliseen toimintaan perustuvasta työvalmennuksesta sekä palvelutuoteja asiakaskohtaisista yksilöllisistä toimenpiteistä, palveluohjauksesta. Toimenpiteistä vastaa työpajan vakinainen henkilöstö yhteistyössä monialaisen toimijaverkoston kanssa. Työvalmennus ja palveluohjaus TUKIVERKOSTO RYHMÄ- VALMENNUS YKSILÖ- VALMENNUS TYÖVALMENNUS - motivoiva - osallistuva - ohjaava - delegoiva Valmentautuja TERVEYS- PALVELUT ERITYIS- PALVELUT PÄIHDE- PALVELUT Työpajan toiminta ja laatu ovat riippuvaisia henkilöstön osaamisesta ja yhteistyökyvystä Toiminnan tulee perustua kaikki toimijakumppanit huomioivaan palvelukokonaisuuteen Palvelujen tulee olla laadukkaita ja vaikuttavia Työpajalla on oltava markkinointi- ja liiketoimintaosaamista

10 10 Asiakaslähtöisyys Työpajalla on selkeät asiakassegmentit ja niiden tarpeita vastaavat palvelut Työpaja pyrkii kohderyhmähenkilöiden ja lähettävien tahojen (tilaajien) tarpeet tyydyttävään laatuun ja vaikuttavuuteen Valmennuksen tavoitteet ja valmennussuunnitelma laaditaan jokaiselle nuorelle yksilöllisesti Laadukkaiden palvelujen edellytykset Yksilöllisyys Tavoitteellisuus Ammattimaisuus Tuotteistetut palvelut Monialainen yhteistyö Vaikuttavuuden seuranta 6. ASIAKKUUDET JA PALVELUTUOTTEET Työpajan asiakkuudet muodostuvat kolmesta pääryhmästä; valmennuspalvelujen tilaajista (lähettäjistä), valmennustoiminnan kohteena olevista henkilöasiakkaista (nuorista) sekä tuotannon asiakkaista. Valmennuspalvelujen tilaajat (asiakkaita lähettävät tahot) Perusturvapalvelut Peruskoulu TE-toimisto OSAO Luovi Kriminaalihuoltolaitos Ulkopuoliset kunnat Henkilöasiakkaat ja palvelutuotteet Palvelujen tuotteistamisen yhteydessä on henkilöasiakkaat ja heihin kohdistuvat palvelut segmentoitu ja nimetty: 1. Työhön valmennus Kenelle Henkilölle, jolla on fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet siirtyä ammatilliseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille Ammatillisessa koulutuksessa, työtaidoissa tai työkokemuksessa on vielä puutteita Tarvitsee tukea koulutus- tai työpaikan hakemisessa Tavoite Omien kouluttautumis- ja työllistymisvalmiuksien sekä tavoitteiden tunnistaminen Työtaitojen ja työelämävalmiuksien kehittyminen Ammatti-/työuran selkiytyminen

11 11 Koulutuksen ja työn hakutaitojen sekä aktiivisuuden kehittyminen Koulutukseen tai työhön sijoittumisen edellytysten paraneminen 2. Kuntouttava valmennus Kenelle Henkilölle, jolla on puutteita työkyvyssä, työelämävalmiuksissa tai molemmissa Henkilölle, jonka arkielämä ei vastaa ammatillisessa koulutuksessa tai työelämässä edellytettävää tasoa Henkilölle, jonka motivaatio tai sosiaaliset taidot eivät tue koulutukseen tai työelämään siirtymistä Tavoite Kiinnostua vaikuttamaan oman tulevaisuuden kannalta tärkeisiin asioihin Motivoitua pajan työtehtäviin ja suoriutua niistä Kohottaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista suorituskykyä Saavuttaa työssä tai koulutuksessa edellytettävät valmiudet Löytää jatkopolku kohti koulutusta tai työelämää 3. Starttivalmennus Kenelle Sellaisessa elämäntilanteessa olevalle nuorelle, jolle yhteiskunnan peruspalvelut ovat riittämättömiä Yksilöllisesti järjestettävän tuen tarpeessa olevalle nuorelle Nuorelle, jonka elämänhallinta ja arkielämän taidot eivät mahdollista suoraan koulutukseen ja työelämään tai niihin tähtääviin palveluihin osallistumista Tavoite Säännölliseen toimintaan sitoutuminen Oman elämäntilanteen ja muutostarpeen tunnistaminen Hyvinvointi ja tyytyväisyys omaan elämään Valmius siirtyä starttivalmennuksen jälkeen koulutukseen ja työelämään tai siihen johtavaan palveluun 4. Työkokeilu Kenelle Henkilölle, jolla; o on tarve selvittää soveltuvuus tietyn toimialan työtehtäviin o arvellaan olevan jokin työssä suoriutumista rajoittava tekijä o on todettu jokin rajoittava tekijä, minkä vaikutusta työssä suoriutumiseen on tarve selvittää pajatyön avulla Tavoite Tunnistaa pajatyössä tehtyjen havaintojen avulla henkilön vahvuuksia sekä mahdollisia työssä suoriutumista haittaavia tekijöitä Selvittää, millä tavalla henkilöllä todettu rajoite vaikuttaa pajatyöstä suoriutumiseen Motivoida henkilöä kehittämään itseään kuntoutumista kaipaavilla osa-alueilla Tukea henkilöä hakeutumaan tarpeitaan vastaaviin jatkotoimenpiteisiin 5. Nuorten jatko-opintoihin valmentava palvelu (JOV) Kenelle Nuorelle, joka; o on perusopetuksen jälkeen vailla jatko-opiskelupaikkaa o on keskeyttänyt peruskoulun jälkeiset opinnot o tarvitsee tukea jatko-opiskelumahdollisuuksiensa parantamisessa Tavoite Nuoren syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja aktiiviseen toimintaan kiinnittyminen Nuoren elämäntilanteen sekä opiskeluvalmiuksien ja vahvuuksien tunnistaminen Puuttuvien tai heikkojen opintosuoritusten korvaaminen ja opiskeluvalmiuksien kehittäminen

12 12 Koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen ja kiinnostavan koulutusalan/-paikan löytäminen Jatko-opintoihin motivoituminen 6. Peruskoulupalvelu Kenelle Peruskoulussa opiskelevalle oppilaalle, jolla on; o suoriutumisvaikeuksia opinnoissaan (esim. tekniset aineet) o opintojen keskeyttämisen uhka tai muu tarve vaihtaa tilapäisesti opiskeluympäristöä Tavoite (yhdessä peruskoulun kanssa) Motivoida oppilasta koulutyöhön normaaliopetuksesta poikkeavassa ympäristössä Löytää oppilaan edistymistä tukeva joustava työskentelymuoto Tukea oppilasta peruskoulun loppuun suorittamisessa Parantaa oppilaan jatko-opiskeluvalmiuksia 7. TET-jakso peruskoulun oppilaalle Kenelle Peruskoulun oppilaalle, jolla on; o tarve tavanomaista tuetummalle työelämään tutustumisen jaksolle o epävarmuutta löytää tai osallistua TET-jaksoon avoimilla työmarkkinoilla Tavoite Tarjota oppilaalle avoimia työmarkkinoita tuetumpi työelämään tutustumisjakso Tutustuttaa oppilas työpajan toimialoihin liittyviin ammatteihin sekä työelämän vaatimuksiin ja pelisääntöihin Ohjata ja tukea oppilaan suoriutumista TET-jaksoon liittyvistä työtehtävistä 8. Ammattikoulupalvelu Kenelle Ammatillisen koulutuksen opiskelijalle, jolla on; o motivaatio- ja suoriutumisvaikeuksia opinnoissa o opintojen keskeytymisen uhka o tarve tilannearvioinnille tai vaihtoehtoiselle opiskelulle tavanomaisesta poikkeavassa oppimisympäristössä Tavoite (yhdessä ammattioppilaitoksen kanssa) Motivoida opiskelijaa opiskeluun normaaliopetuksesta poikkeavassa ympäristössä Löytää opiskelijan edistymistä tukeva joustava työskentelymuoto Tukea opiskelijaa opetussuunnitelman / henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteuttamisessa sekä ammattikoulun loppuun suorittamisessa Löytää opiskelijalle jokin vaihtoehtoinen tie ammattitutkinnon suorittamiseen Parantaa opiskelijan jatko-opiskelu-/työllistymisvalmiuksia 9. Työssäoppiminen Kenelle Ammattikoulun opiskelijalle, jolla on; o tarve avoimia työmarkkinoita tuetummalle työssäoppimisjaksolle o epävarmuutta löytää tai osallistua työssäoppimiseen avoimilla työmarkkinoilla Tavoite Tarjota opiskelijalle avoimia työmarkkinoita tuetumpi mahdollisuus työssäoppimiseen sekä ammatillisten opintotavoitteiden ja niiden mukaisten taitojen saavuttamiseen Tutustuttaa opiskelija työpajan toimialaan liittyviin työtehtäviin sekä työelämän vaatimuksiin ja pelisääntöihin Ohjata ja tukea opiskelijan suoriutumista työssäoppimiseen liittyvistä työtehtävistä Arvioida opiskelijan suoriutumista

13 13 Tuotannon asiakkaat Tuotannollisen toiminnan tuloksena syntyvien, nuorten tekemien tuotteiden ja palvelujen tärkeimpiä ostajia ovat: Yksityiset asiakkaat Yritysasiakkaat Asuntoyhtiöt Haukiputaan hallintokunnat ja yksiköt Oppilaitokset Järjestöt ja yhteisöt Ulkopuoliset kunnat 7. PALVELUPROSESSI Valmennuspalvelujen ydinprosessi Eri asiakassegmentteihin kohdistuvat palvelutuotteet noudattavat alla kuvattua valmennuksen ydinprosessia: Valmennusprosessi Rekrytointi ALOITUSJAKSO VALMENNUSPALVELU Suunnitelman mukainen valmennus - työvalmennus - yksilövalmennus - ryhmäpalvelut - muut tukitoimet 14 PALVELUN TUOTOS Kirjallinen selvitys asiakkaan työ- ja toimintakyvystä.

14 14 8. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Haukiputaan työpajahenkilöstö suunnitelman laatimishetkellä: Kehittämispäällikkö työpajan esimies osa-aikainen Yksilövalmentaja yksilövalmennus ja etsivä nuorisotyö määräaikainen Työvalmentaja Eräpaja vakinainen Työvalmentaja Midinetti-paja vakinainen Työvalmentaja Puhtipaja vakinainen Toimintaterapeutti Starttipaja osa-aikainen Sosiaaliohjaaja Starttipaja osa-aikainen (Osa-aikaisuus; vakinaisen henkilön työpanoksesta vain osa kohdistuu työpajatoimintaan.) Lisäksi tuotantopajojen apuohjaajina käytetään vaihtelevasti 2-3 palkkatuella työllistettyä pitkäaikaistyötöntä. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa 16. Henkilöstön kehittäminen, sivu MONIALAINEN YHTEISTYÖ Työpajan valmennustoiminnan tukena toimii monialainen yhteistyöverkosto, jolla on tärkeä merkitys nuorten rekrytoinnin sekä työpajapalvelujen monipuolisuuden ja vaikuttavuuden kan-nalta. Sen tärkeyttä ja velvoittavuutta tullee vielä korostamaan valtionhallinnon valmistelussa oleva nuorisolain muutos, minkä odotetaan tulevan voimaan vuoden 2010 aikana. Monialaisen yhteistyön kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota tulevaan kuntaliitokseen osallistuvien työpajojen väliseen yhteistyöhön. Haukiputaan työpajan monialaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet ja sen tärkeimpiä kumppaneita ovat: Perusturvapalvelut Sivistystoimi (opetus-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi) Hyrrä-hanke Haukipudas-Kiiminki työpajahanke ja muut seudun työpajat Oulun seudun etsivän työn hanke Oulun seudun välityömarkkinat -hanke TE-toimisto Oulun Seudun Ammattiopisto Luovi Mikeva Perhekodit Kriminaalihuoltolaitos Valtakunnallinen Työpajayhdistys

15 JOHTAMINEN Haukiputaan työpaja on kunnan perusturvapalvelujen vastuualueeseen sekä sosiaalityön ja vammaispalvelujen tulosalueeseen kuuluva toimintayksikkö. Työpajan esimiehenä ja henkilöstöjohtajana toimii kehittämispäällikkö, joka vastaa myös Monipalvelukeskus Tsempin toiminnasta ja kunnan pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Kehittämispäällikön sijaisena toimii toimintaterapeutti. Työpajan kehittämiseen ja operatiiviseen toimintaan liittyvästä strategisesta suunnittelusta vastaa työpajan ohjausryhmä. Työpajatoimintaan kohdennettavista talous- ja henkilöstöresursseista päättää perusturvalautakunta. Johtamisen ja organisaation kehittämistoimenpiteet on kuvattu kohdassa 15. Organisaation ja johtamisen kehittäminen, sivu 23. Työpajan organisaatiokaavio PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajohtaja Sosiaalijohtaja TYÖPAJAN OHJAUSRYHMÄ Kehittämispäällikkö Työpajahenkilöstö

16 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA Työpaja hyödyntää tietotekniikkaa päivittäisessä viestinnässä ja valmennustoiminnassa. Sillä on tarpeisiin nähden kohtuulliset tietotekniset resurssit ja henkilöstöllä tämän hetken käyttötarpeita vastaavat taidot. Tieto- ja viestintäteknologian kehittämistarpeet Midinetti-pajalla ja Eräpajalla on tarvetta nuorten käyttöön tuleville asiakaspäätteille. Henkilöstön koulutustarpeet liittyvät lähinnä työkaluohjelmien käyttöön. Kunnan palvelimelle perustetaan työpajan verkkokansio tärkeimpiä tietoja ja dokumentteja varten. Työpajatoiminnan valtakunnallisena kehittämistarpeena nähdään atk-ohjelmisto, jossa yhdistyisivät asiakasrekisteri, valmentautujakohtainen dokumentointi (valmennuspäiväkirjat) sekä erilaiset tilastoinnit ja raportoinnit. Valmennuksen työkalupakki Työpajan valmennustoiminnan ja henkilöstön osaamisen tueksi on kehitetty sähköinen valmennuksen työkalupakki, joka sisältää mm. kuvauksen palvelutuotteista, asiakasrekisterin, valmennuspäiväkirjat, vaikuttavuuden seuranta-aineiston sekä testejä ja työkaluja valmennus- ja palvelutarpeiden tunnistamiseen ja toteuttamiseen. Työkalupakin kehittämisestä ja päivittämisestä vastaa Haukipudas-Kiiminki työpajahanke. Valmennuksen työkalupakin sisältö Asiakasarviointi Työpaja-asiakas Asiakasarvioinnin työkalu Asiakasarvioinnin käyttöohjeet Asiakasarvioinnin kysymykset (paperi) Oppilasarviointi (peruskoulu) Oppilasarvioinnin työkalu Oppilasarvioinnin käyttöohjeet Oppilasarvioinnin kysymykset (paperi) Opiskelija-arviointi (ammattikoulu) Opiskelija-arvioinnin työkalu Opiskelija-arvioinnin käyttöohjeet Opiskelija-arvioinnin kysymykset (paperi) Palvelu- ja valmennustarpeen arviointi Palvelu- ja valmennustarpeen arviointityökalu Perehdyttäminen Miksi olen työpajalla Perehdyttämiskäsikirja - tuotantopajat Perehdyttämisen toteutus (liitelomake)

17 17 Valmennuspäiväkirjat Sopimus valmennustietojen luottamuksellisesta käytöstä Alle 18-v. sopimus valmennustietojen luottamuksellisesta käytöstä Työvalmennuspäiväkirja Valmentautujan päiväkirja Yksilövalmennuspäiväkirja Liite yksilövalmennuspäiväkirjaan (palaute työpajalle) Työ- ja toimintakyvyn arviointi Selvitys työ- ja toimintakyvystä lomake Ohjeita selvityksen laatimiseen Toimintamallit Toiminta- ja kehittämissuunnitelma Työpajan päihdetoimintamalli Terveys- ja liikuntavalmennuksen malli (Hyrrä) Toiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan ja talouden suunnittelutyökalu Palvelutuotteet Palvelutuotteiden yleiskuvaus Työhön valmennus Kuntouttava valmennus Starttivalmennus Starttiprosessi (lyhyt) Työkokeilu Nuorten jatko-opintoihin valmentava palvelu (JOV) Peruskoulupalvelu TET-jakso peruskoulun oppilaalle Ammattikoulupalvelu ammattikoulun opiskelijalle Työssäoppiminen ammattikoulun opiskelijalle Valmennuksen työkaluja ja testejä Yleisohjeita testien käytöstä Havaintokanavatesti Ohjeita havaintokanavatestin käyttöön Oppimisentapa-testi Ohjeita oppimisentapa-testin käyttöön Tietoa oppimisesta ja oppimisvaikeudesta Pikalukitesti Ohjeita pikalukitestin käyttöön Matematiikkatesti (ammatillisten opintojen alkuvaiheessa oleville) Matematiikkatestin ohjeet ja oikeat vastaukset Matematiikkatestin tulosgrafiikka (työkaluja kasvokkain tehtävän päihdetyön tueksi) Alkoholin riskikulutuksen testi (AUDIT) Päihderiippuvuustesti (DSM IV) Päihdekäytön muutosvalmiuskysely Ohjeita muutosvalmiuskyselyn käyttöön Oman toimintatavan arviointitesti Ohjeita oman toimintatavan arviointitestin käyttöön Ahdistuneisuustesti Masentuneisuustesti BDI Mielialakysely (RBDI nuorille) Liikuntatottumusten testi Syömistottumusten testi

18 18 Suolan saanti -testi Diabetestesti Ammatinvalintatestejä verkossa Boost-ammatinvalintatesti Koulutusmateriaalia Työnhakukoulutus Ohjeita työpaikkahaastatteluun Motivoiva haastattelu TPY Autismi työpajalla Sanna Turakka, Honkalampi-säätiö Ratkaisukeskeisyys Hilkka Keistinen, työpajapäivät 2009 Valmennustarpeen havainnointi K.Koskinen, TPY -ohjeet havainnointiin K.Koskinen, TPY Valmennustarpeen itsearviointi K.Koskinen, TPY Valmennustarpeen seuranta K.Koskinen, TPY -ohje seurantaan K.Koskinen, TPY Erilainen oppija haasteita ja ratkaisuja Ryhmätyö, Jyväskylä Oppimiskokemuksia Ryhmätyö, TPY 2009 Minnesota-malli Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Päihteet myrkkyä nuorten aivoille Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Mitä riippuvuus on Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Alkoholiriippuvuuden kehittyminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Päihderiippuvuuden kehittyminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Riippuvuudet Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Perinnöllisyys Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kielto Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kuiva humala oireyhtymä Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Retkahdusprosessi Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Miten havaita väärinkäyttö Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kaverista huolissaan Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Valinnan teoria Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Tunteet ja toipuminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Tietoa päihderiippuvuudesta ja kuntoutumisesta Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Lupa puhua päihteistä O.Hedemäki, TPY Juonia Juopoille Ahola & Furman Tuotannon hinnoittelu Ohjeita tuotannon hinnoitteluun Hinnoittelutaulukko ja tarjous Eräpaja Hinnoittelutaulukko ja tarjous Midinetti Hinnoittelutaulukko ja tarjous Puhtipaja Hinnoittelutaulukko ja tarjous Startti Lomakkeet Palvelusopimus asiakkaalle Palvelusopimus asiakasryhmälle Työtodistus Työpajapalvelujen arviointilomake Asiakasrekisteri Asiakasrekisterin koodit Henkilöstön koulutus Ryhmäpalvelut Tapahtumiin ilmoittautuminen

19 19 Raportit Tulosraportti 2008 Tulosyhteenveto 2008 (diasarja) Tulosraportti 2009 Tulosyhteenveto 2009 (diasarja) Raportti laatuarvioinnista 2010 Laatuarvioinnin prosessi Työpajan esittely Työpajan esittelydiat Etsivä nuorisotyö (ohjausprosessit ja lomakkeet) Ohjausprosessi 1 (etsivän työn tavoittama nuori) Ohjausprosessi 2 (peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa) Ohjausprosessi 3 (toisella asteella keskeyttävä) Ohjausprosessi 4 (asiakkuuden keskeyttävä) Asiakaslomake ilmoitusosa Asiakaslomake ohjausprosessi 12. PALVELUJEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työpajan yleisen tason vaikuttavuudella ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla tavoitellaan säästöä myöhemmissä korjaavissa toimenpiteissä. Yksilötason vaikuttavuudella tähdätään puolestaan nuorten motivaation ja arjessa selviytymisen kehittymiseen sekä koulutukseen ja työelämään johtavien toimenpiteiden toteutumiseen. Laadun ja vaikuttavuuden kehittämisellä sekä monialaisella yhteistyöllä pyritään siihen, että pajanuoret saisivat oikein kohdennettuja, oikea-aikaisia ja heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaavia yksilöllisiä palveluja. Työpajan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen tukeutuu perusteelliseen vaikuttavuuden seurantaan, nuorten antamaan palautteeseen sekä säännölliseen laadunarviointiin. Työpajatoiminnan vaikuttavuutta seurataan Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen kanssa yhteistyössä toteutettavan vaikuttavuuden seurantajärjestelmän sekä Euroopan laatupalkinto-malliin ja CAF-kriteeristöön perustuvan laadunarviointimallin avulla. Laatuarviointi toistetaan kahden vuoden välein, mikä mahdollistaa jatkuvan toiminnan ja tulosten arvioinnin sekä nousu-johteisen kehittymisen. Työpajapalvelujen kohderyhmästä, laadusta ja vaikuttavuudesta kertoo vuosittain laadittava tulosraportti.

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan nuorten työpajatoiminnasta, jolla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

TURUN STARTTIVALMENNUS

TURUN STARTTIVALMENNUS TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot