TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010-12"

Transkriptio

1 1 HAUKIPUTAAN KUNTA Nuorten työpaja TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TYÖPAJATOIMINTA TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ SWOT-ANALYYSI PALVELUJEN TUOTTAMINEN ASIAKKUUDET JA PALVELUTUOTTEET PALVELUPROSESSI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA MONIALAINEN YHTEISTYÖ JOHTAMINEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA PALVELUJEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS TALOUS JA SEN SEURANTA TYÖPAJATOIMINNAN YHTEISKUNTAVASTUU ORGANISAATION JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN PROSESSIEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA. 27 LIITE: TYÖPAJAN PÄIHDETOIMINTAMALLI.. 29

3 3 1. JOHDANTO Tämä toiminta- ja kehittämissuunnitelma on laadittu Haukiputaan työpajan tavoite- ja menettelytapaohjeeksi vuosille , eli siihen asti kun viiden kunnan monikuntaliitos toteutuu. Työpaja auttaa tehokkaimmin sellaisia nuoria, jotka eivät ole sijoittuneet jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen, ovat keskeyttäneet toisen asteen opintonsa tai ovat toisen asteen tutkinnon jälkeen jääneet työttömiksi. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella jäi vuonna 2009 perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa lähes joka neljäs nuori ilman jatko-opiskelupaikkaa. Ammatilliseen koulutukseen hakeneista opiskelupaikan sai 79 % hakeneista. Erityisen suuri jatko-opiskelupaikkojen tarve on Pohjois- Pohjanmaalla ja Oulun seudulla. Suurin syrjäytymisriski on ammatillisen koulutuksen keskeyttäneillä nuorilla, joita on vuosittain noin 10 % opiskelijoista. Taantuman seurauksena lisääntynyt nuorisotyöttömyys lisää entisestään työpajatoiminnan tarvetta. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, tilastojen mukaan se on liki kaksinkertainen maan keskiarvoon nähden. Muita merkkejä nuorten vakavasta syrjäytymistilanteesta ovat peruskoulun 8-9 luokan oppilailla esiintyvä keskivaikea ja vaikea masennus (n. 13 %:lla) sekä nuorten päihteiden käyttö, huonot elämänhallintataidot ja kasvava toimeentulotuen käyttö. Myös työpajoilla törmätään nuoriin, jotka ovat niin huonokuntoisia, että eivät voi työskennellä pajalla. (Lähde: Vuotta 2009 koskeva peruspalvelujen arviointi, 1:2010 Pohjois-Suomeen aluehallintoviraston julkaisuja) Haukiputaan työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa se, että työpaja pystyy vastaamaan muuttuneisiin ja koko ajan muuttuviin nuorten ja yhteiskunnan palvelutarpeisiin. Suunnitelmassa määritellään työpajan perustehtävä, toiminta-ajatus ja kehittämistoimenpiteet suunnitelmakauden tarpeet ennakoiden. Tausta-aineistona on käytetty vuosille laadittua aiempaa toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa sekä vuonna 2010 toteutetun laatuarvioinnin tuloksia. Suunnitelmassa kuvataan työpajan palvelut, miten ja millä resursseilla ne toteutetaan sekä millä toimenpiteillä niitä voidaan vielä parantaa. Suunnitelma on hyväksytty työpajan ohjausryhmässä ja se annetaan tiedoksi perusturvalautakunnalle sekä työpajan keskeisille yhteistyökumppaneille. Suunnitelma on laadittu Haukiputaan työpajahenkilöstön ja Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen yhteistyönä. Hankkeen projektipäällikkö Tenho Jaakola on ohjannut suunnitelman laatimistyön ja toiminut puhtaaksikirjoittajana. Asiasisällöstä vastaa Haukiputaan työpajahenkilöstö ja se pohjautuu ns. liiketoimintasuunnitelman kunnallisen sovelluksen rakenteeseen. Suunnitelman työstäminen tapahtui 21.4., ja järjestetyissä työseminaareissa. Liitteenä oleva päihdeohjelma on työstetty myöhemmin samalla työskentelymenetelmällä. 2. TYÖPAJATOIMINTA Haukiputaan työpaja tarjoaa valmentavia ja kuntouttavia palveluja ensisijaisesti alle 29-vuotiaille työttömille ja palvelujen ulkopuolella oleville nuorille. Palvelutuotannosta vastaavat kolme tuotannollista pajayksikköä sekä Starttipaja. Palvelutarjontaan sisältyy yhdeksän palvelutuotetta, joiden kohderyhmät ja tavoitteet on kuvattu kohdassa 6. Asiakkuudet ja palvelutuotteet, sivu 10.

4 4 Tuotantopajat Palvelutuotteiden toteutus tuotannollisissa pajayksiköissä perustuu tuotannollisen tekemisen ja palveluohjauksen yhdistämiseen. Tuotannollisia pajayksiköitä ovat erä-, luonto- ja kotapalveluihin erikoistunut Eräpaja, tekstiilitöihin painottunut Midinetti-paja sekä puutuotteita, pienimuotoista rakentamistoimintaa, siivouspalveluja, muuttotöitä sekä piha-alueiden kunnossapitoa tekevä Puhtipaja. Valmennus on tuotannollisen työn avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmiuksien kehittämistä, mitä yksilöllisistä tarpeista riippuen täydennetään arkielämää ja tulevan työuran suunnittelua tukevalla yksilövalmennuksella, ryhmävalmennuksella, liikunta- ja terveyspalveluilla sekä päihde- ja erityispalveluilla. Starttipaja Starttipajan kohderyhmänä ovat yksilöllisesti järjestettävän tuen tarpeessa olevat nuoret, joille yhteiskunnan peruspalvelut ovat riittämättömiä. Starttivalmennukseen osallistuvien nuorten elämänhallinta ja arkielämän taidot eivät mahdollista suoraan koulutukseen ja työelämään tai niihin tähtääviin palveluihin osallistumista. Useilla nuorilla on taustalla runsasta päihteiden käyttöä, terveydellisiä tarpeita ja ulkopuolisuutta yhteiskunnan tavanomaisesta osallisuudesta. Starttivalmennus perustuu yksilölliseen suorituskykyyn ja siinä käytetään runsaasti terapeuttisia ja toiminnallisia menetelmiä. Suunnitelmakautta koskevat palvelujen kehittämistoimenpiteet käsitellään kohdassa 17. Prosessien ja palvelujen kehittäminen, sivu 24. Työpajatoiminnan haasteet Toiminta- ja kehittämissuunnitelman laatimisen suurin haaste oli tulevan kuntaliitoksen huomioiminen, minkä myötä Haukiputaan työpajat tulevat osaksi suurempaa työpajakokonaisuutta. Suunnitelman laatimishetkellä keskeisiä työpajatoiminnan haasteita ovat henkilöstöjärjestelyihin liittyvät tarpeet, taloudellisten resurssien niukkuus sekä nuorten rekrytointiin liittyvät paineet. Ongelmaa rekrytoinnissa aiheuttaa kasvava palvelutarve sellaisille nuorille, joita työpaja ei nykyisillä toimintaperiaatteilla ja resursseilla kykene auttamaan. Kunnassa on kova tarve tällaisille palveluille, mutta niille ei löydy toteuttajaa. Työpajan tarkoitus on auttaa nuoria koulutus- ja työuralle, mihin edellä mainitulla kohderyhmällä ei ole valmiuksia. Pohdintaa aiheuttaa myös se, miten edes osa työpajatoiminnasta voitaisiin rahoittaa palvelutuotteiden myyntituloilla.

5 5 3. TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Haukiputaan työpajatoiminta perustuu seuraaviin asioihin ja tavoitteisiin: Arvot Yksilön kehityksen tukeminen Tasavertaisuus Yhteisöllisyys Realistisuus Visio Haukiputaan työpaja on alueen nuoria palvelevaan nuorisotyön monialaiseen verkostoon kuuluva vakinainen toimintamuoto, joka eri tahojen voimavaroja yhdistämällä tukee nuorten yksilöllistä kehitystä ja yhteisöissä elämistä. Perustehtävä Haukiputaan työpajan perustehtävä on tuottaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisia palveluja sellaisille nuorille, joilla on edellytykset siirtyä koulutukseen, työelämään tai muihin niihin johtaviin palveluihin. Työpajan tehtävä on tukea nuorten motivaatiota, arjessa selviytymistä sekä koulutukseen ja työelämään johtavan suunnitelman toteutumista. Strategiset tavoitteet Työpajan strategisiin päämääriin kuuluu yksilön tarpeita vastaavien monialaisten työpajapalvelujen järjestäminen sekä jatkotoimenpiteisiin ohjaaminen. Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus positiivisen minäkuvan kehittymiseen, sosiaalistumiseen ja harrastuneisuuteen sekä onnistumisen kokemiseen arkielämässä. Toimintastrategia Tarkoituksenmukaisten ja varhaisten palvelujen tarjoaminen niitä tarvitseville nuorille Nuorisotyön monialaisten toimijoiden voimavarojen yhdistäminen ja nuorten hyväksi toimiminen Työpajan toiminta- ja kehittämisresurssien turvaaminen

6 6 Toiminnalliset tavoitteet Konkreettiset ja mitattavat tavoitteet: 1. Työpajatoimintaan osallistuu vähintään 45 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 2. Työpajajakson suorittaa loppuun vähintään 35 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 3. Pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorista ¾:lla on pajajakson päättyessä toteuttamiskelpoinen koulutukseen ja/tai työelämään johtava suunnitelma. 4. Pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorista vähintään puolet sijoittuu työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan kuuden kuukauden kuluessa pajajakson päättymisestä. 5. Pajajakson suorittaneista ammatillista koulutusta vailla olevista (tai keskeyttäneistä) alle 29- vuotiaista nuorista 2/3 hakee koulutukseen pajajakson aikana tai sitä seuraavan hakuajan puitteissa. 4. SWOT-ANALYYSI 2010 Työpajahenkilöstö teki Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen ohjaamana Euroopan laatupalkintomalliin ja CAF-kriteeristöön perustuvan laatuarvioinnin vuoden 2010 alkupuolella. Esille nousseet vahvuudet ja parantamisalueet puettiin SWOT-analyysin muotoon. Samalla pohdittiin sitä, miten esille nousseita asioita voidaan muuttaa menestystekijöiksi sekä uhkia hallita. SWOT Työpajan sisäiset vahvuudet (S) Työpajan sisäiset vahvuudet, joita voidaan hyödyntää kehittämistyössä: Työpajatoiminta on osa kunnan vakinaista palvelua ja työpajalla on vakinainen henkilöstö Henkilöstön ammattitaito ja kokemus Työpajapalvelujen monipuolisuus (pajayksiköt) Työpajan palvelut on tuotteistettu Hyvät valmennuksen työkalut (työkalupakki/arviointi- ja seurantajärjestelmä) Vaikuttavuustuloksissa on saavutettu pajalle asetetut tavoitteet Nuoret ovat tyytyväisiä pajatoimintaan (nuorten palaute) Säännölliset henkilöstöpalaverit Pajayksiköillä on omat talousarviot

7 7 Sisäiset parantamis- ja kehittämiskohteet (W) Työpajan sisäisen toiminnan parantamis- ja kehittämiskohteet (heikkoudet): Taloudellisten resurssien niukkuus Esimiehen työajasta suurin osa kohdistuu muuhun kuin työpajatoimintaan Valmennushenkilöstön vertaistuen ja työnohjauksen puute Yhteistyö koulujen ja yritysten kanssa Starttipajalle vakinainen ohjaushenkilöstö (työpari) Starttipajan vaikuttavuuden arviointi ja nuorten jatkopolut Siivouspalvelun organisointi syö liikaa valmennusresurssia (Puhtipaja) Pajanuorten terveystarkastukset puuttuvat Apuohjaajien ammattitaito ja soveltuvuus nuorten ohjaamiseen eivät aina vastaa tarpeita Kuntaorganisaation hidas päätöksenteko Pajanuorten tupakoinnin vähentäminen työaikana Ulkoiset mahdollisuudet (O) Ulkoiset mahdollisuudet, jotka tukevat työpajan menestymistä: Valtionhallinnon tuki työpajatoiminnalle Työpajapalvelujen paikallinen tarve (korkea nuorisotyöttömyys, nuorten yhteiskunnallinen ulkopuolisuus) Toimiva monialainen yhteistyöverkosto Yhteistyöhankkeiden jatkuvuus Työpajan positiivinen imago Oppilaitosyhteistyö Tuleva kuntaliitos tuo uusia kehittämismahdollisuuksia Ulkoiset uhat (T) Ulkoiset uhat, jotka voivat olla esteenä työpajan toiminnalle ja kehittymiselle: Pajatoimintaa ei pidetä kunnassa riittävän tarpeellisena (pajatoiminta ei lakisääteistä) Pajatoiminnan lakkauttaminen säästösyistä Työpajapalveluille ei löydy tilaajia (maksajia) Taloudellisten resurssien niukkuus estää kehittymisen Pajalle ohjautuu sellaisia nuoria, joita paja ei pysty auttamaan Pajan ammattimaisuus ei kehity vaatimusten mukana Tulevan kuntaliitoksen myötä Haukiputaan alueen työpajapalvelujen tarvetta ei huomioida riittävästi

8 8 Analyysi Pohdintoja siitä, miten laatuarvioinnin esiin nostamia asioita voidaan hyödyntää työpajan strategisessa suunnittelussa: Miten vahvuudet ja mahdollisuudet muutetaan menestystekijöiksi (S+O) Pidetään huolta henkilöstöstä ja sen jaksamisesta Varataan resurssia henkilöstön koulutukseen ja ammattitaidon edelleen kehittämiseen Varmistetaan tyttöjen pajatoiminnan jatkuvuus (Midinetti-paja) Vakinaistetaan yksilövalmentajan tehtävä Tiedotetaan työpajatoiminnan tuloksista ja saavutuksista säännöllisesti Hiotaan palvelutuotteet toimiviksi käytännöiksi ja tehostetaan palvelujen markkinointia Ajetaan pajatoimintaa kehittävien yhteistyöhankkeiden jatkuvuutta (asiantuntijapalvelut, kehittäminen, koulutus ) Miten heikkoudet voidaan kääntää menestystekijöiksi (W > O) Taloudelliset resurssit toiminnan ja tavoitteiden edellyttämälle tasolle (kunnan panostusta lisätään ja työpajapalveluille löydetään ostajia) Keskitetään kaikkien pajayksiköiden toiminta yhteen pajakeskukseen Miten uhkia voidaan hallita (T/S) Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Ohjausryhmän vastuun ja toiminnan tehostaminen Monialaisen yhteistyön edelleen kehittäminen Tilaavien ja lähettävien tahojen osallistuminen työpajapalvelujen kehittämiseen Yhteiskunta järjestää tuettua toimintaa niille nuorille, jotka eivät edisty työpajan avulla (heikkolahjaiset, moniongelmaiset ) Tulevissa kuntaliitokseen sopeuttavissa neuvotteluissa ollaan aktiivisia ja huomioidaan työpajapalvelujen alueelliset tarpeet Onko työpajalla todellisia kriisitilanteita (W+T) Pajatoiminnan lakkauttaminen tai supistaminen säästösyistä o mistä korvaavat palvelut nuorille?

9 9 5. PALVELUJEN TUOTTAMINEN Työpajapalvelujen tuottamisen lähtökohtana on tilaaja-tuottaja-malli sekä palvelujen asiakasryhmäkohtainen segmentointi ja tuotteistaminen. Palvelujen kysyntä ei kuitenkaan perustu ainakaan vielä suunnitelman laatimishetkellä todelliseen tilaamiseen ja ostopalveluun, kuten se on valtionhallinnossa työpajatoiminnan vakinaistamisen yhteydessä määritelty. Työpaja tuottaa palvelut valtion avustuksella, tuotannon myyntituloilla ja kunnan omalla panoksella rahoitettuina. Työpajapalveluja tuotetaan vuosittain neljässä pajayksikössä runsaat valmennuspäivää (4 307 pv. vuonna 2009). Palvelut koostuvat tuotannolliseen toimintaan perustuvasta työvalmennuksesta sekä palvelutuoteja asiakaskohtaisista yksilöllisistä toimenpiteistä, palveluohjauksesta. Toimenpiteistä vastaa työpajan vakinainen henkilöstö yhteistyössä monialaisen toimijaverkoston kanssa. Työvalmennus ja palveluohjaus TUKIVERKOSTO RYHMÄ- VALMENNUS YKSILÖ- VALMENNUS TYÖVALMENNUS - motivoiva - osallistuva - ohjaava - delegoiva Valmentautuja TERVEYS- PALVELUT ERITYIS- PALVELUT PÄIHDE- PALVELUT Työpajan toiminta ja laatu ovat riippuvaisia henkilöstön osaamisesta ja yhteistyökyvystä Toiminnan tulee perustua kaikki toimijakumppanit huomioivaan palvelukokonaisuuteen Palvelujen tulee olla laadukkaita ja vaikuttavia Työpajalla on oltava markkinointi- ja liiketoimintaosaamista

10 10 Asiakaslähtöisyys Työpajalla on selkeät asiakassegmentit ja niiden tarpeita vastaavat palvelut Työpaja pyrkii kohderyhmähenkilöiden ja lähettävien tahojen (tilaajien) tarpeet tyydyttävään laatuun ja vaikuttavuuteen Valmennuksen tavoitteet ja valmennussuunnitelma laaditaan jokaiselle nuorelle yksilöllisesti Laadukkaiden palvelujen edellytykset Yksilöllisyys Tavoitteellisuus Ammattimaisuus Tuotteistetut palvelut Monialainen yhteistyö Vaikuttavuuden seuranta 6. ASIAKKUUDET JA PALVELUTUOTTEET Työpajan asiakkuudet muodostuvat kolmesta pääryhmästä; valmennuspalvelujen tilaajista (lähettäjistä), valmennustoiminnan kohteena olevista henkilöasiakkaista (nuorista) sekä tuotannon asiakkaista. Valmennuspalvelujen tilaajat (asiakkaita lähettävät tahot) Perusturvapalvelut Peruskoulu TE-toimisto OSAO Luovi Kriminaalihuoltolaitos Ulkopuoliset kunnat Henkilöasiakkaat ja palvelutuotteet Palvelujen tuotteistamisen yhteydessä on henkilöasiakkaat ja heihin kohdistuvat palvelut segmentoitu ja nimetty: 1. Työhön valmennus Kenelle Henkilölle, jolla on fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet siirtyä ammatilliseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille Ammatillisessa koulutuksessa, työtaidoissa tai työkokemuksessa on vielä puutteita Tarvitsee tukea koulutus- tai työpaikan hakemisessa Tavoite Omien kouluttautumis- ja työllistymisvalmiuksien sekä tavoitteiden tunnistaminen Työtaitojen ja työelämävalmiuksien kehittyminen Ammatti-/työuran selkiytyminen

11 11 Koulutuksen ja työn hakutaitojen sekä aktiivisuuden kehittyminen Koulutukseen tai työhön sijoittumisen edellytysten paraneminen 2. Kuntouttava valmennus Kenelle Henkilölle, jolla on puutteita työkyvyssä, työelämävalmiuksissa tai molemmissa Henkilölle, jonka arkielämä ei vastaa ammatillisessa koulutuksessa tai työelämässä edellytettävää tasoa Henkilölle, jonka motivaatio tai sosiaaliset taidot eivät tue koulutukseen tai työelämään siirtymistä Tavoite Kiinnostua vaikuttamaan oman tulevaisuuden kannalta tärkeisiin asioihin Motivoitua pajan työtehtäviin ja suoriutua niistä Kohottaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista suorituskykyä Saavuttaa työssä tai koulutuksessa edellytettävät valmiudet Löytää jatkopolku kohti koulutusta tai työelämää 3. Starttivalmennus Kenelle Sellaisessa elämäntilanteessa olevalle nuorelle, jolle yhteiskunnan peruspalvelut ovat riittämättömiä Yksilöllisesti järjestettävän tuen tarpeessa olevalle nuorelle Nuorelle, jonka elämänhallinta ja arkielämän taidot eivät mahdollista suoraan koulutukseen ja työelämään tai niihin tähtääviin palveluihin osallistumista Tavoite Säännölliseen toimintaan sitoutuminen Oman elämäntilanteen ja muutostarpeen tunnistaminen Hyvinvointi ja tyytyväisyys omaan elämään Valmius siirtyä starttivalmennuksen jälkeen koulutukseen ja työelämään tai siihen johtavaan palveluun 4. Työkokeilu Kenelle Henkilölle, jolla; o on tarve selvittää soveltuvuus tietyn toimialan työtehtäviin o arvellaan olevan jokin työssä suoriutumista rajoittava tekijä o on todettu jokin rajoittava tekijä, minkä vaikutusta työssä suoriutumiseen on tarve selvittää pajatyön avulla Tavoite Tunnistaa pajatyössä tehtyjen havaintojen avulla henkilön vahvuuksia sekä mahdollisia työssä suoriutumista haittaavia tekijöitä Selvittää, millä tavalla henkilöllä todettu rajoite vaikuttaa pajatyöstä suoriutumiseen Motivoida henkilöä kehittämään itseään kuntoutumista kaipaavilla osa-alueilla Tukea henkilöä hakeutumaan tarpeitaan vastaaviin jatkotoimenpiteisiin 5. Nuorten jatko-opintoihin valmentava palvelu (JOV) Kenelle Nuorelle, joka; o on perusopetuksen jälkeen vailla jatko-opiskelupaikkaa o on keskeyttänyt peruskoulun jälkeiset opinnot o tarvitsee tukea jatko-opiskelumahdollisuuksiensa parantamisessa Tavoite Nuoren syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja aktiiviseen toimintaan kiinnittyminen Nuoren elämäntilanteen sekä opiskeluvalmiuksien ja vahvuuksien tunnistaminen Puuttuvien tai heikkojen opintosuoritusten korvaaminen ja opiskeluvalmiuksien kehittäminen

12 12 Koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen ja kiinnostavan koulutusalan/-paikan löytäminen Jatko-opintoihin motivoituminen 6. Peruskoulupalvelu Kenelle Peruskoulussa opiskelevalle oppilaalle, jolla on; o suoriutumisvaikeuksia opinnoissaan (esim. tekniset aineet) o opintojen keskeyttämisen uhka tai muu tarve vaihtaa tilapäisesti opiskeluympäristöä Tavoite (yhdessä peruskoulun kanssa) Motivoida oppilasta koulutyöhön normaaliopetuksesta poikkeavassa ympäristössä Löytää oppilaan edistymistä tukeva joustava työskentelymuoto Tukea oppilasta peruskoulun loppuun suorittamisessa Parantaa oppilaan jatko-opiskeluvalmiuksia 7. TET-jakso peruskoulun oppilaalle Kenelle Peruskoulun oppilaalle, jolla on; o tarve tavanomaista tuetummalle työelämään tutustumisen jaksolle o epävarmuutta löytää tai osallistua TET-jaksoon avoimilla työmarkkinoilla Tavoite Tarjota oppilaalle avoimia työmarkkinoita tuetumpi työelämään tutustumisjakso Tutustuttaa oppilas työpajan toimialoihin liittyviin ammatteihin sekä työelämän vaatimuksiin ja pelisääntöihin Ohjata ja tukea oppilaan suoriutumista TET-jaksoon liittyvistä työtehtävistä 8. Ammattikoulupalvelu Kenelle Ammatillisen koulutuksen opiskelijalle, jolla on; o motivaatio- ja suoriutumisvaikeuksia opinnoissa o opintojen keskeytymisen uhka o tarve tilannearvioinnille tai vaihtoehtoiselle opiskelulle tavanomaisesta poikkeavassa oppimisympäristössä Tavoite (yhdessä ammattioppilaitoksen kanssa) Motivoida opiskelijaa opiskeluun normaaliopetuksesta poikkeavassa ympäristössä Löytää opiskelijan edistymistä tukeva joustava työskentelymuoto Tukea opiskelijaa opetussuunnitelman / henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteuttamisessa sekä ammattikoulun loppuun suorittamisessa Löytää opiskelijalle jokin vaihtoehtoinen tie ammattitutkinnon suorittamiseen Parantaa opiskelijan jatko-opiskelu-/työllistymisvalmiuksia 9. Työssäoppiminen Kenelle Ammattikoulun opiskelijalle, jolla on; o tarve avoimia työmarkkinoita tuetummalle työssäoppimisjaksolle o epävarmuutta löytää tai osallistua työssäoppimiseen avoimilla työmarkkinoilla Tavoite Tarjota opiskelijalle avoimia työmarkkinoita tuetumpi mahdollisuus työssäoppimiseen sekä ammatillisten opintotavoitteiden ja niiden mukaisten taitojen saavuttamiseen Tutustuttaa opiskelija työpajan toimialaan liittyviin työtehtäviin sekä työelämän vaatimuksiin ja pelisääntöihin Ohjata ja tukea opiskelijan suoriutumista työssäoppimiseen liittyvistä työtehtävistä Arvioida opiskelijan suoriutumista

13 13 Tuotannon asiakkaat Tuotannollisen toiminnan tuloksena syntyvien, nuorten tekemien tuotteiden ja palvelujen tärkeimpiä ostajia ovat: Yksityiset asiakkaat Yritysasiakkaat Asuntoyhtiöt Haukiputaan hallintokunnat ja yksiköt Oppilaitokset Järjestöt ja yhteisöt Ulkopuoliset kunnat 7. PALVELUPROSESSI Valmennuspalvelujen ydinprosessi Eri asiakassegmentteihin kohdistuvat palvelutuotteet noudattavat alla kuvattua valmennuksen ydinprosessia: Valmennusprosessi Rekrytointi ALOITUSJAKSO VALMENNUSPALVELU Suunnitelman mukainen valmennus - työvalmennus - yksilövalmennus - ryhmäpalvelut - muut tukitoimet 14 PALVELUN TUOTOS Kirjallinen selvitys asiakkaan työ- ja toimintakyvystä.

14 14 8. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Haukiputaan työpajahenkilöstö suunnitelman laatimishetkellä: Kehittämispäällikkö työpajan esimies osa-aikainen Yksilövalmentaja yksilövalmennus ja etsivä nuorisotyö määräaikainen Työvalmentaja Eräpaja vakinainen Työvalmentaja Midinetti-paja vakinainen Työvalmentaja Puhtipaja vakinainen Toimintaterapeutti Starttipaja osa-aikainen Sosiaaliohjaaja Starttipaja osa-aikainen (Osa-aikaisuus; vakinaisen henkilön työpanoksesta vain osa kohdistuu työpajatoimintaan.) Lisäksi tuotantopajojen apuohjaajina käytetään vaihtelevasti 2-3 palkkatuella työllistettyä pitkäaikaistyötöntä. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa 16. Henkilöstön kehittäminen, sivu MONIALAINEN YHTEISTYÖ Työpajan valmennustoiminnan tukena toimii monialainen yhteistyöverkosto, jolla on tärkeä merkitys nuorten rekrytoinnin sekä työpajapalvelujen monipuolisuuden ja vaikuttavuuden kan-nalta. Sen tärkeyttä ja velvoittavuutta tullee vielä korostamaan valtionhallinnon valmistelussa oleva nuorisolain muutos, minkä odotetaan tulevan voimaan vuoden 2010 aikana. Monialaisen yhteistyön kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota tulevaan kuntaliitokseen osallistuvien työpajojen väliseen yhteistyöhön. Haukiputaan työpajan monialaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet ja sen tärkeimpiä kumppaneita ovat: Perusturvapalvelut Sivistystoimi (opetus-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi) Hyrrä-hanke Haukipudas-Kiiminki työpajahanke ja muut seudun työpajat Oulun seudun etsivän työn hanke Oulun seudun välityömarkkinat -hanke TE-toimisto Oulun Seudun Ammattiopisto Luovi Mikeva Perhekodit Kriminaalihuoltolaitos Valtakunnallinen Työpajayhdistys

15 JOHTAMINEN Haukiputaan työpaja on kunnan perusturvapalvelujen vastuualueeseen sekä sosiaalityön ja vammaispalvelujen tulosalueeseen kuuluva toimintayksikkö. Työpajan esimiehenä ja henkilöstöjohtajana toimii kehittämispäällikkö, joka vastaa myös Monipalvelukeskus Tsempin toiminnasta ja kunnan pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Kehittämispäällikön sijaisena toimii toimintaterapeutti. Työpajan kehittämiseen ja operatiiviseen toimintaan liittyvästä strategisesta suunnittelusta vastaa työpajan ohjausryhmä. Työpajatoimintaan kohdennettavista talous- ja henkilöstöresursseista päättää perusturvalautakunta. Johtamisen ja organisaation kehittämistoimenpiteet on kuvattu kohdassa 15. Organisaation ja johtamisen kehittäminen, sivu 23. Työpajan organisaatiokaavio PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajohtaja Sosiaalijohtaja TYÖPAJAN OHJAUSRYHMÄ Kehittämispäällikkö Työpajahenkilöstö

16 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA Työpaja hyödyntää tietotekniikkaa päivittäisessä viestinnässä ja valmennustoiminnassa. Sillä on tarpeisiin nähden kohtuulliset tietotekniset resurssit ja henkilöstöllä tämän hetken käyttötarpeita vastaavat taidot. Tieto- ja viestintäteknologian kehittämistarpeet Midinetti-pajalla ja Eräpajalla on tarvetta nuorten käyttöön tuleville asiakaspäätteille. Henkilöstön koulutustarpeet liittyvät lähinnä työkaluohjelmien käyttöön. Kunnan palvelimelle perustetaan työpajan verkkokansio tärkeimpiä tietoja ja dokumentteja varten. Työpajatoiminnan valtakunnallisena kehittämistarpeena nähdään atk-ohjelmisto, jossa yhdistyisivät asiakasrekisteri, valmentautujakohtainen dokumentointi (valmennuspäiväkirjat) sekä erilaiset tilastoinnit ja raportoinnit. Valmennuksen työkalupakki Työpajan valmennustoiminnan ja henkilöstön osaamisen tueksi on kehitetty sähköinen valmennuksen työkalupakki, joka sisältää mm. kuvauksen palvelutuotteista, asiakasrekisterin, valmennuspäiväkirjat, vaikuttavuuden seuranta-aineiston sekä testejä ja työkaluja valmennus- ja palvelutarpeiden tunnistamiseen ja toteuttamiseen. Työkalupakin kehittämisestä ja päivittämisestä vastaa Haukipudas-Kiiminki työpajahanke. Valmennuksen työkalupakin sisältö Asiakasarviointi Työpaja-asiakas Asiakasarvioinnin työkalu Asiakasarvioinnin käyttöohjeet Asiakasarvioinnin kysymykset (paperi) Oppilasarviointi (peruskoulu) Oppilasarvioinnin työkalu Oppilasarvioinnin käyttöohjeet Oppilasarvioinnin kysymykset (paperi) Opiskelija-arviointi (ammattikoulu) Opiskelija-arvioinnin työkalu Opiskelija-arvioinnin käyttöohjeet Opiskelija-arvioinnin kysymykset (paperi) Palvelu- ja valmennustarpeen arviointi Palvelu- ja valmennustarpeen arviointityökalu Perehdyttäminen Miksi olen työpajalla Perehdyttämiskäsikirja - tuotantopajat Perehdyttämisen toteutus (liitelomake)

17 17 Valmennuspäiväkirjat Sopimus valmennustietojen luottamuksellisesta käytöstä Alle 18-v. sopimus valmennustietojen luottamuksellisesta käytöstä Työvalmennuspäiväkirja Valmentautujan päiväkirja Yksilövalmennuspäiväkirja Liite yksilövalmennuspäiväkirjaan (palaute työpajalle) Työ- ja toimintakyvyn arviointi Selvitys työ- ja toimintakyvystä lomake Ohjeita selvityksen laatimiseen Toimintamallit Toiminta- ja kehittämissuunnitelma Työpajan päihdetoimintamalli Terveys- ja liikuntavalmennuksen malli (Hyrrä) Toiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan ja talouden suunnittelutyökalu Palvelutuotteet Palvelutuotteiden yleiskuvaus Työhön valmennus Kuntouttava valmennus Starttivalmennus Starttiprosessi (lyhyt) Työkokeilu Nuorten jatko-opintoihin valmentava palvelu (JOV) Peruskoulupalvelu TET-jakso peruskoulun oppilaalle Ammattikoulupalvelu ammattikoulun opiskelijalle Työssäoppiminen ammattikoulun opiskelijalle Valmennuksen työkaluja ja testejä Yleisohjeita testien käytöstä Havaintokanavatesti Ohjeita havaintokanavatestin käyttöön Oppimisentapa-testi Ohjeita oppimisentapa-testin käyttöön Tietoa oppimisesta ja oppimisvaikeudesta Pikalukitesti Ohjeita pikalukitestin käyttöön Matematiikkatesti (ammatillisten opintojen alkuvaiheessa oleville) Matematiikkatestin ohjeet ja oikeat vastaukset Matematiikkatestin tulosgrafiikka (työkaluja kasvokkain tehtävän päihdetyön tueksi) Alkoholin riskikulutuksen testi (AUDIT) Päihderiippuvuustesti (DSM IV) Päihdekäytön muutosvalmiuskysely Ohjeita muutosvalmiuskyselyn käyttöön Oman toimintatavan arviointitesti Ohjeita oman toimintatavan arviointitestin käyttöön Ahdistuneisuustesti Masentuneisuustesti BDI Mielialakysely (RBDI nuorille) Liikuntatottumusten testi Syömistottumusten testi

18 18 Suolan saanti -testi Diabetestesti Ammatinvalintatestejä verkossa Boost-ammatinvalintatesti Koulutusmateriaalia Työnhakukoulutus Ohjeita työpaikkahaastatteluun Motivoiva haastattelu TPY Autismi työpajalla Sanna Turakka, Honkalampi-säätiö Ratkaisukeskeisyys Hilkka Keistinen, työpajapäivät 2009 Valmennustarpeen havainnointi K.Koskinen, TPY -ohjeet havainnointiin K.Koskinen, TPY Valmennustarpeen itsearviointi K.Koskinen, TPY Valmennustarpeen seuranta K.Koskinen, TPY -ohje seurantaan K.Koskinen, TPY Erilainen oppija haasteita ja ratkaisuja Ryhmätyö, Jyväskylä Oppimiskokemuksia Ryhmätyö, TPY 2009 Minnesota-malli Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Päihteet myrkkyä nuorten aivoille Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Mitä riippuvuus on Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Alkoholiriippuvuuden kehittyminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Päihderiippuvuuden kehittyminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Riippuvuudet Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Perinnöllisyys Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kielto Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kuiva humala oireyhtymä Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Retkahdusprosessi Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Miten havaita väärinkäyttö Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kaverista huolissaan Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Valinnan teoria Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Tunteet ja toipuminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Tietoa päihderiippuvuudesta ja kuntoutumisesta Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Lupa puhua päihteistä O.Hedemäki, TPY Juonia Juopoille Ahola & Furman Tuotannon hinnoittelu Ohjeita tuotannon hinnoitteluun Hinnoittelutaulukko ja tarjous Eräpaja Hinnoittelutaulukko ja tarjous Midinetti Hinnoittelutaulukko ja tarjous Puhtipaja Hinnoittelutaulukko ja tarjous Startti Lomakkeet Palvelusopimus asiakkaalle Palvelusopimus asiakasryhmälle Työtodistus Työpajapalvelujen arviointilomake Asiakasrekisteri Asiakasrekisterin koodit Henkilöstön koulutus Ryhmäpalvelut Tapahtumiin ilmoittautuminen

19 19 Raportit Tulosraportti 2008 Tulosyhteenveto 2008 (diasarja) Tulosraportti 2009 Tulosyhteenveto 2009 (diasarja) Raportti laatuarvioinnista 2010 Laatuarvioinnin prosessi Työpajan esittely Työpajan esittelydiat Etsivä nuorisotyö (ohjausprosessit ja lomakkeet) Ohjausprosessi 1 (etsivän työn tavoittama nuori) Ohjausprosessi 2 (peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa) Ohjausprosessi 3 (toisella asteella keskeyttävä) Ohjausprosessi 4 (asiakkuuden keskeyttävä) Asiakaslomake ilmoitusosa Asiakaslomake ohjausprosessi 12. PALVELUJEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työpajan yleisen tason vaikuttavuudella ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla tavoitellaan säästöä myöhemmissä korjaavissa toimenpiteissä. Yksilötason vaikuttavuudella tähdätään puolestaan nuorten motivaation ja arjessa selviytymisen kehittymiseen sekä koulutukseen ja työelämään johtavien toimenpiteiden toteutumiseen. Laadun ja vaikuttavuuden kehittämisellä sekä monialaisella yhteistyöllä pyritään siihen, että pajanuoret saisivat oikein kohdennettuja, oikea-aikaisia ja heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaavia yksilöllisiä palveluja. Työpajan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen tukeutuu perusteelliseen vaikuttavuuden seurantaan, nuorten antamaan palautteeseen sekä säännölliseen laadunarviointiin. Työpajatoiminnan vaikuttavuutta seurataan Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen kanssa yhteistyössä toteutettavan vaikuttavuuden seurantajärjestelmän sekä Euroopan laatupalkinto-malliin ja CAF-kriteeristöön perustuvan laadunarviointimallin avulla. Laatuarviointi toistetaan kahden vuoden välein, mikä mahdollistaa jatkuvan toiminnan ja tulosten arvioinnin sekä nousu-johteisen kehittymisen. Työpajapalvelujen kohderyhmästä, laadusta ja vaikuttavuudesta kertoo vuosittain laadittava tulosraportti.

HAUKIPUDAS-KIIMINKI HANKE Tenho Jaakola

HAUKIPUDAS-KIIMINKI HANKE Tenho Jaakola HAUKIPUDAS-KIIMINKI HANKE Tenho Jaakola 1 KOHDERYHMÄTIETOJA 2010 Haukiputaan työpajan valmentaviin ja kuntouttaviin palveluihin osallistui vuoden 2010 aikana kaikkiaan 67 henkilöä. TOTEUTUNEET VALMENNUSPÄIVÄT,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Suunnitelman laatiminen Ruukinpajan toiminnan monipuolistamiseksi

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Suunnitelman laatiminen Ruukinpajan toiminnan monipuolistamiseksi Kaupunginhallitus 23 21.01.2013 Kaupunginvaltuusto 34 28.01.2013 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Suunnitelman laatiminen Ruukinpajan toiminnan monipuolistamiseksi 63/12.05.05/2013 Kaupunginvaltuusto 01.10.2012

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Lisäksi

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan työpajatoiminnasta joilla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen tulevien

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

TYÖVALMENNUKSEN LAATU

TYÖVALMENNUKSEN LAATU TYÖVALMENNUKSEN LAATU Miksi projektia toteutetaan? 2008 tarve kehittää asiakkaalle yksilöllisiä työvalmennuksen palvelukokonaisuuksia ja näitä tukevia toimintoja, jotka tähtäävät työllistymiseen tai ovat

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot