TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010-12"

Transkriptio

1 1 HAUKIPUTAAN KUNTA Nuorten työpaja TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TYÖPAJATOIMINTA TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ SWOT-ANALYYSI PALVELUJEN TUOTTAMINEN ASIAKKUUDET JA PALVELUTUOTTEET PALVELUPROSESSI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA MONIALAINEN YHTEISTYÖ JOHTAMINEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA PALVELUJEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS TALOUS JA SEN SEURANTA TYÖPAJATOIMINNAN YHTEISKUNTAVASTUU ORGANISAATION JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN PROSESSIEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA. 27 LIITE: TYÖPAJAN PÄIHDETOIMINTAMALLI.. 29

3 3 1. JOHDANTO Tämä toiminta- ja kehittämissuunnitelma on laadittu Haukiputaan työpajan tavoite- ja menettelytapaohjeeksi vuosille , eli siihen asti kun viiden kunnan monikuntaliitos toteutuu. Työpaja auttaa tehokkaimmin sellaisia nuoria, jotka eivät ole sijoittuneet jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen, ovat keskeyttäneet toisen asteen opintonsa tai ovat toisen asteen tutkinnon jälkeen jääneet työttömiksi. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella jäi vuonna 2009 perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa lähes joka neljäs nuori ilman jatko-opiskelupaikkaa. Ammatilliseen koulutukseen hakeneista opiskelupaikan sai 79 % hakeneista. Erityisen suuri jatko-opiskelupaikkojen tarve on Pohjois- Pohjanmaalla ja Oulun seudulla. Suurin syrjäytymisriski on ammatillisen koulutuksen keskeyttäneillä nuorilla, joita on vuosittain noin 10 % opiskelijoista. Taantuman seurauksena lisääntynyt nuorisotyöttömyys lisää entisestään työpajatoiminnan tarvetta. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, tilastojen mukaan se on liki kaksinkertainen maan keskiarvoon nähden. Muita merkkejä nuorten vakavasta syrjäytymistilanteesta ovat peruskoulun 8-9 luokan oppilailla esiintyvä keskivaikea ja vaikea masennus (n. 13 %:lla) sekä nuorten päihteiden käyttö, huonot elämänhallintataidot ja kasvava toimeentulotuen käyttö. Myös työpajoilla törmätään nuoriin, jotka ovat niin huonokuntoisia, että eivät voi työskennellä pajalla. (Lähde: Vuotta 2009 koskeva peruspalvelujen arviointi, 1:2010 Pohjois-Suomeen aluehallintoviraston julkaisuja) Haukiputaan työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa se, että työpaja pystyy vastaamaan muuttuneisiin ja koko ajan muuttuviin nuorten ja yhteiskunnan palvelutarpeisiin. Suunnitelmassa määritellään työpajan perustehtävä, toiminta-ajatus ja kehittämistoimenpiteet suunnitelmakauden tarpeet ennakoiden. Tausta-aineistona on käytetty vuosille laadittua aiempaa toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa sekä vuonna 2010 toteutetun laatuarvioinnin tuloksia. Suunnitelmassa kuvataan työpajan palvelut, miten ja millä resursseilla ne toteutetaan sekä millä toimenpiteillä niitä voidaan vielä parantaa. Suunnitelma on hyväksytty työpajan ohjausryhmässä ja se annetaan tiedoksi perusturvalautakunnalle sekä työpajan keskeisille yhteistyökumppaneille. Suunnitelma on laadittu Haukiputaan työpajahenkilöstön ja Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen yhteistyönä. Hankkeen projektipäällikkö Tenho Jaakola on ohjannut suunnitelman laatimistyön ja toiminut puhtaaksikirjoittajana. Asiasisällöstä vastaa Haukiputaan työpajahenkilöstö ja se pohjautuu ns. liiketoimintasuunnitelman kunnallisen sovelluksen rakenteeseen. Suunnitelman työstäminen tapahtui 21.4., ja järjestetyissä työseminaareissa. Liitteenä oleva päihdeohjelma on työstetty myöhemmin samalla työskentelymenetelmällä. 2. TYÖPAJATOIMINTA Haukiputaan työpaja tarjoaa valmentavia ja kuntouttavia palveluja ensisijaisesti alle 29-vuotiaille työttömille ja palvelujen ulkopuolella oleville nuorille. Palvelutuotannosta vastaavat kolme tuotannollista pajayksikköä sekä Starttipaja. Palvelutarjontaan sisältyy yhdeksän palvelutuotetta, joiden kohderyhmät ja tavoitteet on kuvattu kohdassa 6. Asiakkuudet ja palvelutuotteet, sivu 10.

4 4 Tuotantopajat Palvelutuotteiden toteutus tuotannollisissa pajayksiköissä perustuu tuotannollisen tekemisen ja palveluohjauksen yhdistämiseen. Tuotannollisia pajayksiköitä ovat erä-, luonto- ja kotapalveluihin erikoistunut Eräpaja, tekstiilitöihin painottunut Midinetti-paja sekä puutuotteita, pienimuotoista rakentamistoimintaa, siivouspalveluja, muuttotöitä sekä piha-alueiden kunnossapitoa tekevä Puhtipaja. Valmennus on tuotannollisen työn avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmiuksien kehittämistä, mitä yksilöllisistä tarpeista riippuen täydennetään arkielämää ja tulevan työuran suunnittelua tukevalla yksilövalmennuksella, ryhmävalmennuksella, liikunta- ja terveyspalveluilla sekä päihde- ja erityispalveluilla. Starttipaja Starttipajan kohderyhmänä ovat yksilöllisesti järjestettävän tuen tarpeessa olevat nuoret, joille yhteiskunnan peruspalvelut ovat riittämättömiä. Starttivalmennukseen osallistuvien nuorten elämänhallinta ja arkielämän taidot eivät mahdollista suoraan koulutukseen ja työelämään tai niihin tähtääviin palveluihin osallistumista. Useilla nuorilla on taustalla runsasta päihteiden käyttöä, terveydellisiä tarpeita ja ulkopuolisuutta yhteiskunnan tavanomaisesta osallisuudesta. Starttivalmennus perustuu yksilölliseen suorituskykyyn ja siinä käytetään runsaasti terapeuttisia ja toiminnallisia menetelmiä. Suunnitelmakautta koskevat palvelujen kehittämistoimenpiteet käsitellään kohdassa 17. Prosessien ja palvelujen kehittäminen, sivu 24. Työpajatoiminnan haasteet Toiminta- ja kehittämissuunnitelman laatimisen suurin haaste oli tulevan kuntaliitoksen huomioiminen, minkä myötä Haukiputaan työpajat tulevat osaksi suurempaa työpajakokonaisuutta. Suunnitelman laatimishetkellä keskeisiä työpajatoiminnan haasteita ovat henkilöstöjärjestelyihin liittyvät tarpeet, taloudellisten resurssien niukkuus sekä nuorten rekrytointiin liittyvät paineet. Ongelmaa rekrytoinnissa aiheuttaa kasvava palvelutarve sellaisille nuorille, joita työpaja ei nykyisillä toimintaperiaatteilla ja resursseilla kykene auttamaan. Kunnassa on kova tarve tällaisille palveluille, mutta niille ei löydy toteuttajaa. Työpajan tarkoitus on auttaa nuoria koulutus- ja työuralle, mihin edellä mainitulla kohderyhmällä ei ole valmiuksia. Pohdintaa aiheuttaa myös se, miten edes osa työpajatoiminnasta voitaisiin rahoittaa palvelutuotteiden myyntituloilla.

5 5 3. TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Haukiputaan työpajatoiminta perustuu seuraaviin asioihin ja tavoitteisiin: Arvot Yksilön kehityksen tukeminen Tasavertaisuus Yhteisöllisyys Realistisuus Visio Haukiputaan työpaja on alueen nuoria palvelevaan nuorisotyön monialaiseen verkostoon kuuluva vakinainen toimintamuoto, joka eri tahojen voimavaroja yhdistämällä tukee nuorten yksilöllistä kehitystä ja yhteisöissä elämistä. Perustehtävä Haukiputaan työpajan perustehtävä on tuottaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisia palveluja sellaisille nuorille, joilla on edellytykset siirtyä koulutukseen, työelämään tai muihin niihin johtaviin palveluihin. Työpajan tehtävä on tukea nuorten motivaatiota, arjessa selviytymistä sekä koulutukseen ja työelämään johtavan suunnitelman toteutumista. Strategiset tavoitteet Työpajan strategisiin päämääriin kuuluu yksilön tarpeita vastaavien monialaisten työpajapalvelujen järjestäminen sekä jatkotoimenpiteisiin ohjaaminen. Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus positiivisen minäkuvan kehittymiseen, sosiaalistumiseen ja harrastuneisuuteen sekä onnistumisen kokemiseen arkielämässä. Toimintastrategia Tarkoituksenmukaisten ja varhaisten palvelujen tarjoaminen niitä tarvitseville nuorille Nuorisotyön monialaisten toimijoiden voimavarojen yhdistäminen ja nuorten hyväksi toimiminen Työpajan toiminta- ja kehittämisresurssien turvaaminen

6 6 Toiminnalliset tavoitteet Konkreettiset ja mitattavat tavoitteet: 1. Työpajatoimintaan osallistuu vähintään 45 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 2. Työpajajakson suorittaa loppuun vähintään 35 alle 29-vuotiasta nuorta vuodessa. 3. Pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorista ¾:lla on pajajakson päättyessä toteuttamiskelpoinen koulutukseen ja/tai työelämään johtava suunnitelma. 4. Pajajakson suorittaneista alle 29-vuotiaista nuorista vähintään puolet sijoittuu työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan kuuden kuukauden kuluessa pajajakson päättymisestä. 5. Pajajakson suorittaneista ammatillista koulutusta vailla olevista (tai keskeyttäneistä) alle 29- vuotiaista nuorista 2/3 hakee koulutukseen pajajakson aikana tai sitä seuraavan hakuajan puitteissa. 4. SWOT-ANALYYSI 2010 Työpajahenkilöstö teki Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen ohjaamana Euroopan laatupalkintomalliin ja CAF-kriteeristöön perustuvan laatuarvioinnin vuoden 2010 alkupuolella. Esille nousseet vahvuudet ja parantamisalueet puettiin SWOT-analyysin muotoon. Samalla pohdittiin sitä, miten esille nousseita asioita voidaan muuttaa menestystekijöiksi sekä uhkia hallita. SWOT Työpajan sisäiset vahvuudet (S) Työpajan sisäiset vahvuudet, joita voidaan hyödyntää kehittämistyössä: Työpajatoiminta on osa kunnan vakinaista palvelua ja työpajalla on vakinainen henkilöstö Henkilöstön ammattitaito ja kokemus Työpajapalvelujen monipuolisuus (pajayksiköt) Työpajan palvelut on tuotteistettu Hyvät valmennuksen työkalut (työkalupakki/arviointi- ja seurantajärjestelmä) Vaikuttavuustuloksissa on saavutettu pajalle asetetut tavoitteet Nuoret ovat tyytyväisiä pajatoimintaan (nuorten palaute) Säännölliset henkilöstöpalaverit Pajayksiköillä on omat talousarviot

7 7 Sisäiset parantamis- ja kehittämiskohteet (W) Työpajan sisäisen toiminnan parantamis- ja kehittämiskohteet (heikkoudet): Taloudellisten resurssien niukkuus Esimiehen työajasta suurin osa kohdistuu muuhun kuin työpajatoimintaan Valmennushenkilöstön vertaistuen ja työnohjauksen puute Yhteistyö koulujen ja yritysten kanssa Starttipajalle vakinainen ohjaushenkilöstö (työpari) Starttipajan vaikuttavuuden arviointi ja nuorten jatkopolut Siivouspalvelun organisointi syö liikaa valmennusresurssia (Puhtipaja) Pajanuorten terveystarkastukset puuttuvat Apuohjaajien ammattitaito ja soveltuvuus nuorten ohjaamiseen eivät aina vastaa tarpeita Kuntaorganisaation hidas päätöksenteko Pajanuorten tupakoinnin vähentäminen työaikana Ulkoiset mahdollisuudet (O) Ulkoiset mahdollisuudet, jotka tukevat työpajan menestymistä: Valtionhallinnon tuki työpajatoiminnalle Työpajapalvelujen paikallinen tarve (korkea nuorisotyöttömyys, nuorten yhteiskunnallinen ulkopuolisuus) Toimiva monialainen yhteistyöverkosto Yhteistyöhankkeiden jatkuvuus Työpajan positiivinen imago Oppilaitosyhteistyö Tuleva kuntaliitos tuo uusia kehittämismahdollisuuksia Ulkoiset uhat (T) Ulkoiset uhat, jotka voivat olla esteenä työpajan toiminnalle ja kehittymiselle: Pajatoimintaa ei pidetä kunnassa riittävän tarpeellisena (pajatoiminta ei lakisääteistä) Pajatoiminnan lakkauttaminen säästösyistä Työpajapalveluille ei löydy tilaajia (maksajia) Taloudellisten resurssien niukkuus estää kehittymisen Pajalle ohjautuu sellaisia nuoria, joita paja ei pysty auttamaan Pajan ammattimaisuus ei kehity vaatimusten mukana Tulevan kuntaliitoksen myötä Haukiputaan alueen työpajapalvelujen tarvetta ei huomioida riittävästi

8 8 Analyysi Pohdintoja siitä, miten laatuarvioinnin esiin nostamia asioita voidaan hyödyntää työpajan strategisessa suunnittelussa: Miten vahvuudet ja mahdollisuudet muutetaan menestystekijöiksi (S+O) Pidetään huolta henkilöstöstä ja sen jaksamisesta Varataan resurssia henkilöstön koulutukseen ja ammattitaidon edelleen kehittämiseen Varmistetaan tyttöjen pajatoiminnan jatkuvuus (Midinetti-paja) Vakinaistetaan yksilövalmentajan tehtävä Tiedotetaan työpajatoiminnan tuloksista ja saavutuksista säännöllisesti Hiotaan palvelutuotteet toimiviksi käytännöiksi ja tehostetaan palvelujen markkinointia Ajetaan pajatoimintaa kehittävien yhteistyöhankkeiden jatkuvuutta (asiantuntijapalvelut, kehittäminen, koulutus ) Miten heikkoudet voidaan kääntää menestystekijöiksi (W > O) Taloudelliset resurssit toiminnan ja tavoitteiden edellyttämälle tasolle (kunnan panostusta lisätään ja työpajapalveluille löydetään ostajia) Keskitetään kaikkien pajayksiköiden toiminta yhteen pajakeskukseen Miten uhkia voidaan hallita (T/S) Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Ohjausryhmän vastuun ja toiminnan tehostaminen Monialaisen yhteistyön edelleen kehittäminen Tilaavien ja lähettävien tahojen osallistuminen työpajapalvelujen kehittämiseen Yhteiskunta järjestää tuettua toimintaa niille nuorille, jotka eivät edisty työpajan avulla (heikkolahjaiset, moniongelmaiset ) Tulevissa kuntaliitokseen sopeuttavissa neuvotteluissa ollaan aktiivisia ja huomioidaan työpajapalvelujen alueelliset tarpeet Onko työpajalla todellisia kriisitilanteita (W+T) Pajatoiminnan lakkauttaminen tai supistaminen säästösyistä o mistä korvaavat palvelut nuorille?

9 9 5. PALVELUJEN TUOTTAMINEN Työpajapalvelujen tuottamisen lähtökohtana on tilaaja-tuottaja-malli sekä palvelujen asiakasryhmäkohtainen segmentointi ja tuotteistaminen. Palvelujen kysyntä ei kuitenkaan perustu ainakaan vielä suunnitelman laatimishetkellä todelliseen tilaamiseen ja ostopalveluun, kuten se on valtionhallinnossa työpajatoiminnan vakinaistamisen yhteydessä määritelty. Työpaja tuottaa palvelut valtion avustuksella, tuotannon myyntituloilla ja kunnan omalla panoksella rahoitettuina. Työpajapalveluja tuotetaan vuosittain neljässä pajayksikössä runsaat valmennuspäivää (4 307 pv. vuonna 2009). Palvelut koostuvat tuotannolliseen toimintaan perustuvasta työvalmennuksesta sekä palvelutuoteja asiakaskohtaisista yksilöllisistä toimenpiteistä, palveluohjauksesta. Toimenpiteistä vastaa työpajan vakinainen henkilöstö yhteistyössä monialaisen toimijaverkoston kanssa. Työvalmennus ja palveluohjaus TUKIVERKOSTO RYHMÄ- VALMENNUS YKSILÖ- VALMENNUS TYÖVALMENNUS - motivoiva - osallistuva - ohjaava - delegoiva Valmentautuja TERVEYS- PALVELUT ERITYIS- PALVELUT PÄIHDE- PALVELUT Työpajan toiminta ja laatu ovat riippuvaisia henkilöstön osaamisesta ja yhteistyökyvystä Toiminnan tulee perustua kaikki toimijakumppanit huomioivaan palvelukokonaisuuteen Palvelujen tulee olla laadukkaita ja vaikuttavia Työpajalla on oltava markkinointi- ja liiketoimintaosaamista

10 10 Asiakaslähtöisyys Työpajalla on selkeät asiakassegmentit ja niiden tarpeita vastaavat palvelut Työpaja pyrkii kohderyhmähenkilöiden ja lähettävien tahojen (tilaajien) tarpeet tyydyttävään laatuun ja vaikuttavuuteen Valmennuksen tavoitteet ja valmennussuunnitelma laaditaan jokaiselle nuorelle yksilöllisesti Laadukkaiden palvelujen edellytykset Yksilöllisyys Tavoitteellisuus Ammattimaisuus Tuotteistetut palvelut Monialainen yhteistyö Vaikuttavuuden seuranta 6. ASIAKKUUDET JA PALVELUTUOTTEET Työpajan asiakkuudet muodostuvat kolmesta pääryhmästä; valmennuspalvelujen tilaajista (lähettäjistä), valmennustoiminnan kohteena olevista henkilöasiakkaista (nuorista) sekä tuotannon asiakkaista. Valmennuspalvelujen tilaajat (asiakkaita lähettävät tahot) Perusturvapalvelut Peruskoulu TE-toimisto OSAO Luovi Kriminaalihuoltolaitos Ulkopuoliset kunnat Henkilöasiakkaat ja palvelutuotteet Palvelujen tuotteistamisen yhteydessä on henkilöasiakkaat ja heihin kohdistuvat palvelut segmentoitu ja nimetty: 1. Työhön valmennus Kenelle Henkilölle, jolla on fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet siirtyä ammatilliseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille Ammatillisessa koulutuksessa, työtaidoissa tai työkokemuksessa on vielä puutteita Tarvitsee tukea koulutus- tai työpaikan hakemisessa Tavoite Omien kouluttautumis- ja työllistymisvalmiuksien sekä tavoitteiden tunnistaminen Työtaitojen ja työelämävalmiuksien kehittyminen Ammatti-/työuran selkiytyminen

11 11 Koulutuksen ja työn hakutaitojen sekä aktiivisuuden kehittyminen Koulutukseen tai työhön sijoittumisen edellytysten paraneminen 2. Kuntouttava valmennus Kenelle Henkilölle, jolla on puutteita työkyvyssä, työelämävalmiuksissa tai molemmissa Henkilölle, jonka arkielämä ei vastaa ammatillisessa koulutuksessa tai työelämässä edellytettävää tasoa Henkilölle, jonka motivaatio tai sosiaaliset taidot eivät tue koulutukseen tai työelämään siirtymistä Tavoite Kiinnostua vaikuttamaan oman tulevaisuuden kannalta tärkeisiin asioihin Motivoitua pajan työtehtäviin ja suoriutua niistä Kohottaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista suorituskykyä Saavuttaa työssä tai koulutuksessa edellytettävät valmiudet Löytää jatkopolku kohti koulutusta tai työelämää 3. Starttivalmennus Kenelle Sellaisessa elämäntilanteessa olevalle nuorelle, jolle yhteiskunnan peruspalvelut ovat riittämättömiä Yksilöllisesti järjestettävän tuen tarpeessa olevalle nuorelle Nuorelle, jonka elämänhallinta ja arkielämän taidot eivät mahdollista suoraan koulutukseen ja työelämään tai niihin tähtääviin palveluihin osallistumista Tavoite Säännölliseen toimintaan sitoutuminen Oman elämäntilanteen ja muutostarpeen tunnistaminen Hyvinvointi ja tyytyväisyys omaan elämään Valmius siirtyä starttivalmennuksen jälkeen koulutukseen ja työelämään tai siihen johtavaan palveluun 4. Työkokeilu Kenelle Henkilölle, jolla; o on tarve selvittää soveltuvuus tietyn toimialan työtehtäviin o arvellaan olevan jokin työssä suoriutumista rajoittava tekijä o on todettu jokin rajoittava tekijä, minkä vaikutusta työssä suoriutumiseen on tarve selvittää pajatyön avulla Tavoite Tunnistaa pajatyössä tehtyjen havaintojen avulla henkilön vahvuuksia sekä mahdollisia työssä suoriutumista haittaavia tekijöitä Selvittää, millä tavalla henkilöllä todettu rajoite vaikuttaa pajatyöstä suoriutumiseen Motivoida henkilöä kehittämään itseään kuntoutumista kaipaavilla osa-alueilla Tukea henkilöä hakeutumaan tarpeitaan vastaaviin jatkotoimenpiteisiin 5. Nuorten jatko-opintoihin valmentava palvelu (JOV) Kenelle Nuorelle, joka; o on perusopetuksen jälkeen vailla jatko-opiskelupaikkaa o on keskeyttänyt peruskoulun jälkeiset opinnot o tarvitsee tukea jatko-opiskelumahdollisuuksiensa parantamisessa Tavoite Nuoren syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja aktiiviseen toimintaan kiinnittyminen Nuoren elämäntilanteen sekä opiskeluvalmiuksien ja vahvuuksien tunnistaminen Puuttuvien tai heikkojen opintosuoritusten korvaaminen ja opiskeluvalmiuksien kehittäminen

12 12 Koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen ja kiinnostavan koulutusalan/-paikan löytäminen Jatko-opintoihin motivoituminen 6. Peruskoulupalvelu Kenelle Peruskoulussa opiskelevalle oppilaalle, jolla on; o suoriutumisvaikeuksia opinnoissaan (esim. tekniset aineet) o opintojen keskeyttämisen uhka tai muu tarve vaihtaa tilapäisesti opiskeluympäristöä Tavoite (yhdessä peruskoulun kanssa) Motivoida oppilasta koulutyöhön normaaliopetuksesta poikkeavassa ympäristössä Löytää oppilaan edistymistä tukeva joustava työskentelymuoto Tukea oppilasta peruskoulun loppuun suorittamisessa Parantaa oppilaan jatko-opiskeluvalmiuksia 7. TET-jakso peruskoulun oppilaalle Kenelle Peruskoulun oppilaalle, jolla on; o tarve tavanomaista tuetummalle työelämään tutustumisen jaksolle o epävarmuutta löytää tai osallistua TET-jaksoon avoimilla työmarkkinoilla Tavoite Tarjota oppilaalle avoimia työmarkkinoita tuetumpi työelämään tutustumisjakso Tutustuttaa oppilas työpajan toimialoihin liittyviin ammatteihin sekä työelämän vaatimuksiin ja pelisääntöihin Ohjata ja tukea oppilaan suoriutumista TET-jaksoon liittyvistä työtehtävistä 8. Ammattikoulupalvelu Kenelle Ammatillisen koulutuksen opiskelijalle, jolla on; o motivaatio- ja suoriutumisvaikeuksia opinnoissa o opintojen keskeytymisen uhka o tarve tilannearvioinnille tai vaihtoehtoiselle opiskelulle tavanomaisesta poikkeavassa oppimisympäristössä Tavoite (yhdessä ammattioppilaitoksen kanssa) Motivoida opiskelijaa opiskeluun normaaliopetuksesta poikkeavassa ympäristössä Löytää opiskelijan edistymistä tukeva joustava työskentelymuoto Tukea opiskelijaa opetussuunnitelman / henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteuttamisessa sekä ammattikoulun loppuun suorittamisessa Löytää opiskelijalle jokin vaihtoehtoinen tie ammattitutkinnon suorittamiseen Parantaa opiskelijan jatko-opiskelu-/työllistymisvalmiuksia 9. Työssäoppiminen Kenelle Ammattikoulun opiskelijalle, jolla on; o tarve avoimia työmarkkinoita tuetummalle työssäoppimisjaksolle o epävarmuutta löytää tai osallistua työssäoppimiseen avoimilla työmarkkinoilla Tavoite Tarjota opiskelijalle avoimia työmarkkinoita tuetumpi mahdollisuus työssäoppimiseen sekä ammatillisten opintotavoitteiden ja niiden mukaisten taitojen saavuttamiseen Tutustuttaa opiskelija työpajan toimialaan liittyviin työtehtäviin sekä työelämän vaatimuksiin ja pelisääntöihin Ohjata ja tukea opiskelijan suoriutumista työssäoppimiseen liittyvistä työtehtävistä Arvioida opiskelijan suoriutumista

13 13 Tuotannon asiakkaat Tuotannollisen toiminnan tuloksena syntyvien, nuorten tekemien tuotteiden ja palvelujen tärkeimpiä ostajia ovat: Yksityiset asiakkaat Yritysasiakkaat Asuntoyhtiöt Haukiputaan hallintokunnat ja yksiköt Oppilaitokset Järjestöt ja yhteisöt Ulkopuoliset kunnat 7. PALVELUPROSESSI Valmennuspalvelujen ydinprosessi Eri asiakassegmentteihin kohdistuvat palvelutuotteet noudattavat alla kuvattua valmennuksen ydinprosessia: Valmennusprosessi Rekrytointi ALOITUSJAKSO VALMENNUSPALVELU Suunnitelman mukainen valmennus - työvalmennus - yksilövalmennus - ryhmäpalvelut - muut tukitoimet 14 PALVELUN TUOTOS Kirjallinen selvitys asiakkaan työ- ja toimintakyvystä.

14 14 8. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Haukiputaan työpajahenkilöstö suunnitelman laatimishetkellä: Kehittämispäällikkö työpajan esimies osa-aikainen Yksilövalmentaja yksilövalmennus ja etsivä nuorisotyö määräaikainen Työvalmentaja Eräpaja vakinainen Työvalmentaja Midinetti-paja vakinainen Työvalmentaja Puhtipaja vakinainen Toimintaterapeutti Starttipaja osa-aikainen Sosiaaliohjaaja Starttipaja osa-aikainen (Osa-aikaisuus; vakinaisen henkilön työpanoksesta vain osa kohdistuu työpajatoimintaan.) Lisäksi tuotantopajojen apuohjaajina käytetään vaihtelevasti 2-3 palkkatuella työllistettyä pitkäaikaistyötöntä. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa 16. Henkilöstön kehittäminen, sivu MONIALAINEN YHTEISTYÖ Työpajan valmennustoiminnan tukena toimii monialainen yhteistyöverkosto, jolla on tärkeä merkitys nuorten rekrytoinnin sekä työpajapalvelujen monipuolisuuden ja vaikuttavuuden kan-nalta. Sen tärkeyttä ja velvoittavuutta tullee vielä korostamaan valtionhallinnon valmistelussa oleva nuorisolain muutos, minkä odotetaan tulevan voimaan vuoden 2010 aikana. Monialaisen yhteistyön kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota tulevaan kuntaliitokseen osallistuvien työpajojen väliseen yhteistyöhön. Haukiputaan työpajan monialaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet ja sen tärkeimpiä kumppaneita ovat: Perusturvapalvelut Sivistystoimi (opetus-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi) Hyrrä-hanke Haukipudas-Kiiminki työpajahanke ja muut seudun työpajat Oulun seudun etsivän työn hanke Oulun seudun välityömarkkinat -hanke TE-toimisto Oulun Seudun Ammattiopisto Luovi Mikeva Perhekodit Kriminaalihuoltolaitos Valtakunnallinen Työpajayhdistys

15 JOHTAMINEN Haukiputaan työpaja on kunnan perusturvapalvelujen vastuualueeseen sekä sosiaalityön ja vammaispalvelujen tulosalueeseen kuuluva toimintayksikkö. Työpajan esimiehenä ja henkilöstöjohtajana toimii kehittämispäällikkö, joka vastaa myös Monipalvelukeskus Tsempin toiminnasta ja kunnan pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Kehittämispäällikön sijaisena toimii toimintaterapeutti. Työpajan kehittämiseen ja operatiiviseen toimintaan liittyvästä strategisesta suunnittelusta vastaa työpajan ohjausryhmä. Työpajatoimintaan kohdennettavista talous- ja henkilöstöresursseista päättää perusturvalautakunta. Johtamisen ja organisaation kehittämistoimenpiteet on kuvattu kohdassa 15. Organisaation ja johtamisen kehittäminen, sivu 23. Työpajan organisaatiokaavio PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajohtaja Sosiaalijohtaja TYÖPAJAN OHJAUSRYHMÄ Kehittämispäällikkö Työpajahenkilöstö

16 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA Työpaja hyödyntää tietotekniikkaa päivittäisessä viestinnässä ja valmennustoiminnassa. Sillä on tarpeisiin nähden kohtuulliset tietotekniset resurssit ja henkilöstöllä tämän hetken käyttötarpeita vastaavat taidot. Tieto- ja viestintäteknologian kehittämistarpeet Midinetti-pajalla ja Eräpajalla on tarvetta nuorten käyttöön tuleville asiakaspäätteille. Henkilöstön koulutustarpeet liittyvät lähinnä työkaluohjelmien käyttöön. Kunnan palvelimelle perustetaan työpajan verkkokansio tärkeimpiä tietoja ja dokumentteja varten. Työpajatoiminnan valtakunnallisena kehittämistarpeena nähdään atk-ohjelmisto, jossa yhdistyisivät asiakasrekisteri, valmentautujakohtainen dokumentointi (valmennuspäiväkirjat) sekä erilaiset tilastoinnit ja raportoinnit. Valmennuksen työkalupakki Työpajan valmennustoiminnan ja henkilöstön osaamisen tueksi on kehitetty sähköinen valmennuksen työkalupakki, joka sisältää mm. kuvauksen palvelutuotteista, asiakasrekisterin, valmennuspäiväkirjat, vaikuttavuuden seuranta-aineiston sekä testejä ja työkaluja valmennus- ja palvelutarpeiden tunnistamiseen ja toteuttamiseen. Työkalupakin kehittämisestä ja päivittämisestä vastaa Haukipudas-Kiiminki työpajahanke. Valmennuksen työkalupakin sisältö Asiakasarviointi Työpaja-asiakas Asiakasarvioinnin työkalu Asiakasarvioinnin käyttöohjeet Asiakasarvioinnin kysymykset (paperi) Oppilasarviointi (peruskoulu) Oppilasarvioinnin työkalu Oppilasarvioinnin käyttöohjeet Oppilasarvioinnin kysymykset (paperi) Opiskelija-arviointi (ammattikoulu) Opiskelija-arvioinnin työkalu Opiskelija-arvioinnin käyttöohjeet Opiskelija-arvioinnin kysymykset (paperi) Palvelu- ja valmennustarpeen arviointi Palvelu- ja valmennustarpeen arviointityökalu Perehdyttäminen Miksi olen työpajalla Perehdyttämiskäsikirja - tuotantopajat Perehdyttämisen toteutus (liitelomake)

17 17 Valmennuspäiväkirjat Sopimus valmennustietojen luottamuksellisesta käytöstä Alle 18-v. sopimus valmennustietojen luottamuksellisesta käytöstä Työvalmennuspäiväkirja Valmentautujan päiväkirja Yksilövalmennuspäiväkirja Liite yksilövalmennuspäiväkirjaan (palaute työpajalle) Työ- ja toimintakyvyn arviointi Selvitys työ- ja toimintakyvystä lomake Ohjeita selvityksen laatimiseen Toimintamallit Toiminta- ja kehittämissuunnitelma Työpajan päihdetoimintamalli Terveys- ja liikuntavalmennuksen malli (Hyrrä) Toiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan ja talouden suunnittelutyökalu Palvelutuotteet Palvelutuotteiden yleiskuvaus Työhön valmennus Kuntouttava valmennus Starttivalmennus Starttiprosessi (lyhyt) Työkokeilu Nuorten jatko-opintoihin valmentava palvelu (JOV) Peruskoulupalvelu TET-jakso peruskoulun oppilaalle Ammattikoulupalvelu ammattikoulun opiskelijalle Työssäoppiminen ammattikoulun opiskelijalle Valmennuksen työkaluja ja testejä Yleisohjeita testien käytöstä Havaintokanavatesti Ohjeita havaintokanavatestin käyttöön Oppimisentapa-testi Ohjeita oppimisentapa-testin käyttöön Tietoa oppimisesta ja oppimisvaikeudesta Pikalukitesti Ohjeita pikalukitestin käyttöön Matematiikkatesti (ammatillisten opintojen alkuvaiheessa oleville) Matematiikkatestin ohjeet ja oikeat vastaukset Matematiikkatestin tulosgrafiikka (työkaluja kasvokkain tehtävän päihdetyön tueksi) Alkoholin riskikulutuksen testi (AUDIT) Päihderiippuvuustesti (DSM IV) Päihdekäytön muutosvalmiuskysely Ohjeita muutosvalmiuskyselyn käyttöön Oman toimintatavan arviointitesti Ohjeita oman toimintatavan arviointitestin käyttöön Ahdistuneisuustesti Masentuneisuustesti BDI Mielialakysely (RBDI nuorille) Liikuntatottumusten testi Syömistottumusten testi

18 18 Suolan saanti -testi Diabetestesti Ammatinvalintatestejä verkossa Boost-ammatinvalintatesti Koulutusmateriaalia Työnhakukoulutus Ohjeita työpaikkahaastatteluun Motivoiva haastattelu TPY Autismi työpajalla Sanna Turakka, Honkalampi-säätiö Ratkaisukeskeisyys Hilkka Keistinen, työpajapäivät 2009 Valmennustarpeen havainnointi K.Koskinen, TPY -ohjeet havainnointiin K.Koskinen, TPY Valmennustarpeen itsearviointi K.Koskinen, TPY Valmennustarpeen seuranta K.Koskinen, TPY -ohje seurantaan K.Koskinen, TPY Erilainen oppija haasteita ja ratkaisuja Ryhmätyö, Jyväskylä Oppimiskokemuksia Ryhmätyö, TPY 2009 Minnesota-malli Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Päihteet myrkkyä nuorten aivoille Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Mitä riippuvuus on Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Alkoholiriippuvuuden kehittyminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Päihderiippuvuuden kehittyminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Riippuvuudet Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Perinnöllisyys Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kielto Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kuiva humala oireyhtymä Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Retkahdusprosessi Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Miten havaita väärinkäyttö Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Kaverista huolissaan Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Valinnan teoria Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Tunteet ja toipuminen Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Tietoa päihderiippuvuudesta ja kuntoutumisesta Pentti Kaikkonen, Raittiuden Avain Lupa puhua päihteistä O.Hedemäki, TPY Juonia Juopoille Ahola & Furman Tuotannon hinnoittelu Ohjeita tuotannon hinnoitteluun Hinnoittelutaulukko ja tarjous Eräpaja Hinnoittelutaulukko ja tarjous Midinetti Hinnoittelutaulukko ja tarjous Puhtipaja Hinnoittelutaulukko ja tarjous Startti Lomakkeet Palvelusopimus asiakkaalle Palvelusopimus asiakasryhmälle Työtodistus Työpajapalvelujen arviointilomake Asiakasrekisteri Asiakasrekisterin koodit Henkilöstön koulutus Ryhmäpalvelut Tapahtumiin ilmoittautuminen

19 19 Raportit Tulosraportti 2008 Tulosyhteenveto 2008 (diasarja) Tulosraportti 2009 Tulosyhteenveto 2009 (diasarja) Raportti laatuarvioinnista 2010 Laatuarvioinnin prosessi Työpajan esittely Työpajan esittelydiat Etsivä nuorisotyö (ohjausprosessit ja lomakkeet) Ohjausprosessi 1 (etsivän työn tavoittama nuori) Ohjausprosessi 2 (peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa) Ohjausprosessi 3 (toisella asteella keskeyttävä) Ohjausprosessi 4 (asiakkuuden keskeyttävä) Asiakaslomake ilmoitusosa Asiakaslomake ohjausprosessi 12. PALVELUJEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työpajan yleisen tason vaikuttavuudella ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla tavoitellaan säästöä myöhemmissä korjaavissa toimenpiteissä. Yksilötason vaikuttavuudella tähdätään puolestaan nuorten motivaation ja arjessa selviytymisen kehittymiseen sekä koulutukseen ja työelämään johtavien toimenpiteiden toteutumiseen. Laadun ja vaikuttavuuden kehittämisellä sekä monialaisella yhteistyöllä pyritään siihen, että pajanuoret saisivat oikein kohdennettuja, oikea-aikaisia ja heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaavia yksilöllisiä palveluja. Työpajan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen tukeutuu perusteelliseen vaikuttavuuden seurantaan, nuorten antamaan palautteeseen sekä säännölliseen laadunarviointiin. Työpajatoiminnan vaikuttavuutta seurataan Haukipudas-Kiiminki työpajahankkeen kanssa yhteistyössä toteutettavan vaikuttavuuden seurantajärjestelmän sekä Euroopan laatupalkinto-malliin ja CAF-kriteeristöön perustuvan laadunarviointimallin avulla. Laatuarviointi toistetaan kahden vuoden välein, mikä mahdollistaa jatkuvan toiminnan ja tulosten arvioinnin sekä nousu-johteisen kehittymisen. Työpajapalvelujen kohderyhmästä, laadusta ja vaikuttavuudesta kertoo vuosittain laadittava tulosraportti.

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

HAUKIPUDAS-KIIMINKI HANKE Tenho Jaakola

HAUKIPUDAS-KIIMINKI HANKE Tenho Jaakola HAUKIPUDAS-KIIMINKI HANKE Tenho Jaakola 1 KOHDERYHMÄTIETOJA 2010 Haukiputaan työpajan valmentaviin ja kuntouttaviin palveluihin osallistui vuoden 2010 aikana kaikkiaan 67 henkilöä. TOTEUTUNEET VALMENNUSPÄIVÄT,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Suunnitelman laatiminen Ruukinpajan toiminnan monipuolistamiseksi

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Suunnitelman laatiminen Ruukinpajan toiminnan monipuolistamiseksi Kaupunginhallitus 23 21.01.2013 Kaupunginvaltuusto 34 28.01.2013 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Suunnitelman laatiminen Ruukinpajan toiminnan monipuolistamiseksi 63/12.05.05/2013 Kaupunginvaltuusto 01.10.2012

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön

Lisätiedot

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tilastotietoja (OKM / AVI) Materiaalia vaikuttamistyöhön Synergiaseminaari 10. 11.10.2017 Reetta Pietikäinen tieto- ja laatupäällikkö www.tpy.fi

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työpajatoiminta Nuori Tampere

Työpajatoiminta Nuori Tampere Työpajatoiminta 2015 Nuori2017 - Tampere Ruth Bamming - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5.4.2017 1 Nuorten työttömyys 2006 2016* *Työttömät työnhakijat Suomessa keskimäärin kuukauden lopussa

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku on tarkoitetun niille nuorten työpajoille, jotka järjestävät työpajatoimintaa ja aikovat hakea

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Lisäksi

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot