Enabling Sustainable Energy Solutions

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Enabling Sustainable Energy Solutions"

Transkriptio

1 Enabling Sustainable Energy Solutions

2 Pien- ja mikrotuotannon edistäminen sähkömarkkinoiden näkökulmasta Tilaaja: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Tekijä: Jukka-Pekka Häkli Sustainable Energy Asset Management Oy

3 Tavoite Selvityksessä tarkastellaan sähkön mikro- ja pientuotannon näkökulmasta kysymyksiä: 1. Miten nettolaskutus toimii sähkömarkkinoiden näkökulmasta pientuotannon edistämiskeinona? 2. Voisiko pientuottajien niputtamisesta esim. osuuskunnaksi tai Mankala-mallista olla hyötyä pientuotannon edistämisessä?

4 TAUSTOITUSTA

5 Miten fyysinen sähkömarkkina toimii? Pohjoismaat muodostavat yhteisen sähkömarkkina-alueen, jossa on sähkökaupalle yhteiset ja valvotut pelisäännöt Sähköpörssi Nord Pool ja Elspot markkinapaikka, jossa kauppaa käydään seuraavan päivän sähkön toimituksista Käytetään sähkön hankintaan Johtaa sähköntoimitukseen sähköverkossa Kaupankävijän tulee olla sähkömarkkinaosapuoli Elspot-hinta kuvaa myyjien ja ostajien käsitystä tämän hetken sähkön hinnasta Elspot on tasapainohinta, jossa kysyntä ja tarjonta leikkaavat Tarjoukset perustuvat tuotanto- ja kulutusennusteisiin sekä tämänhetkiseen tietoon sähköjärjestelmän tilasta Osapuolet, joiden tarjous menee läpi, saavat Elspot-hinnan riippumatta siitä, mitä ovat tarjonneet Tuottajan tarjous alle ja kuluttajan tarjous yli tasapaino-hinnan Tuottajan tarjous perustuu tuotantomuodon marginaalikustannukseen (käynnistys- ja käyttökustannukset sekä tuottotavoite) Järjestys marginaalikustannuksen mukaan: Syöttötariffin alainen tuotanto ja PV Vesivoima Ydinvoima CHP Hiililauhde Kuluttajan tarjous perustuu sähkön ennustetulle tarpeelle sekä hintajoustolle (sähkön hintataso, jolla ei kannata enää tuottaa lopputuotetta, vaan seisottaa prosessia)

6 Miten sähkön finanssimarkkina toimii? Sähkön tuottamisen ja vähittäismyynnin riskejä hallitaan johdannaistuotteilla Johdannaispörssi NASDAQ OMX Commodities, jossa käydään kauppaa tulevaisuuden eri pituisten sähköntoimitusten kassavirroista Kassavirrat perustuvat Elspot-hintoihin Käytetään riskienhallinnan lisäksi spekulointiin Johdannaistuotteita ei toimiteta sähkönä verkossa vaan ne selvitetään rahalla Kaupankävijä voi olla kuka tahansa, joka pystyy asettamaan pörssin vaatimat vakuudet Johdannaishinta kuvaa toimijoiden tämän hetken odotuksia tulevaisuuden hintatasosta sekä näiden odotusten epävarmuutta Johdannaishinta sisältää siis aina epävarmuutta kuvaavan riskikomponentin, joka vaihtelee eri aikoina Ennusteet tulevaisuuden vesitilanteesta sekä oletukset vesivoimatuottajien käyttäytymisestä ovat tärkeimmät hintoihin ja niiden epävarmuuksiin vaikuttavat tekijät Tuotteita viiden vuoden päähän nykyhetkestä Vuosi, kvartaali, kuukausi, viikko ja päivä Mahdollistaa sähkön hinnan lukitsemisen kiinteäksi viideksi vuodeksi eteenpäin Johdannaistuotteista myös siirtorajoitteista johtuvien aluehintaerojen suojaamiseksi

7 Miten sähkön myyjän ansaintalogiikka toimii? Sähkön myyjä hankkii myymänsä sähkön spot-markkinalta päivittäin kulutusennusteeseen perustuen (1) Sähkön myyjä suojaa hankintansa hinnan etukäteen johdannaismarkkinoilla (2) Perustuu pitkän aikavälin myyntiennusteeseen Johdannaissopimuksen kassavirrat tasaavat spot-hinnan vaihtelun Kun Spot-hinta on suurempi kuin suojaushinta, sähkön myyjä maksaa pörssille (a) Kun Spot-hinta on alhaisempi kuin suojaushinta, sähkön myyjä saa pörssiltä (b) Lopputuloksena kiinteä hinta (37,68 EUR/MWh vuonna 2012), jonka myyjä tietää etukäteen Kuluvan vuoden suojausaste usein % myyntiennusteesta Sähkön myyjä myy sähkön kotitalouksille kiinteään hintaan (3), jolloin myyjän kate on 13,32 EUR/MWh Myyjän riskit Suojaushinta on suurempi kuin myyntihinta Suojatun myynnin määrä poikkeaa oleellisesti vuoden kulutuksesta Spot-oston määrä on suurempi tai pienempi kuin asiakkaat käyttävät 1 Sähkön spot- (1) ja johdannaishinnat (2) sekä keskimääräinen sähkön loppuasiakashinta sähkölämmittäjille (3) vuonna a b

8 Määritelmä: tässä miniselvityksessä nettolaskutuksella tarkoitetaan mallia, jossa sähkön myyntiyhtiö velvoitetaan hyvittämään pientuottajan ylijäämäsähkö sähkölaskussa vuositason kulutuksesta tietyllä kiinteällä hinnalla. Hyvitys ei sisällä sähkön siirtomaksuja tai veroja. MITEN NETTOLASKUTUS TOIMII SÄHKÖMARKKINOIDEN NÄKÖKULMASTA PIENTUOTANNON EDISTÄMISKEINONA?

9 Kulutusprofiilin ennakoimattomuus syö sähkönmyyjän katetta Ennakoimattomat muutokset kulutuksen määrässä ja kulutusprofiilissa syövät sähkönmyyjän katetta, koska sähkönmyyjä on varautunut myymään eri määrän kuin todellisuudessa kulutetaan Sähkön myyjän johdannaissuojaukset eivät ota huomioon kulutuksen päiväprofiilia (1), vaan johdannaissuojauksen hintataso on määrätty tasaiselle toimitukselle (2). Kulutuksen muuttuessa ennakoimattomasti tästä syntyy tilanteita, joissa sähkön myyjä on ostanut joko liikaa tai liian vähän johdannaistuotteita (yli- ja alisuojaustilanteita). Tämä aiheuttaa lisäkustannusta tai -tuottoa riippuen suojausten ja spot-hinnan erosta: Ylisuojaus (a) myydään spot-hintaan Alisuojaus (b) ostetaan spot-hintaan a 1 b 2 Jos toteutunut kulutus poikkeaa spot-oston perusteena olleesta ennusteesta joudutaan yli- tai alijäämä selvittämään tasesähkönä, mikä aiheuttaa lisäkustannuksen tai -tuoton sähkön myyjälle. Tasesähkön hinnat voivat poiketa spot-hinnoista. Tasainen ja helposti ennustettava kulutus vaatii pienemmän riskipreemion kuin vaihteleva ja vaikeasti ennustettava kulutus.

10 Pientuotanto kasvattaa sähkön myyjän hinnoitteluriskejä Sähköä myydään pientuottajalle kiinteällä hinnalla (1), jolloin pientuotanto aiheuttaa kokonaiskulutuksen vähenemisen myyntiennusteeseen verrattuna ja ylisuojaustilanteen (a). Voitto/tappio muodostuu suojaushinnan ja spot-hinnan erotuksesta (b). Jos sähköä ostetaan pientuottajalta spot-hintaan sidotusti (2), saattaa aiheutua tilanteita, joissa pientuottajalta ostettu sähkö on kalliimpaa kuin pientuottajalle myyty sähkö. Kannuste pientuottajalle maksimoida ylijäämä Kasvattaa ennustevirhettä entisestään päivätasolla Sähkönmyyjän kassavirrat pientuotantoasiakkaan sopimuksesta tämän esimerkin perusteella: Positiivinen, jos pientuottajalle myydyn sähkön suojaushinta on pienempi kuin myyntihinta Positiivinen, jos ylisuojaustilanteen purussa spot-hinta on suurempi kuin suojaushinta Positiivinen, jos pientuottajalle maksetaan spot-hinta miinus marginaali Negatiivinen, jos suojaushinta on pienempi kuin myyntihinta Ennustevirhe riippuu tasesähkön hinnoista 1 b a 2 b

11 Sähkön myyjän problematiikka pientuotannon ostossa Sähkön myyjän kassavirrat vaikeita ennustettavia ja osin oman päätäntävallan ulkopuolella Kotitalouksille myytävän sähkön hintaan vaikuttaa yleinen kilpailutilanne Spot- ja johdannaishintojen sekä tasesähkön hinnan ennustaminen käytännössä mahdotonta Pientuotannon aiheuttaman kulutuksen vähentymisen ja ylijäämän määrän ennustaminen haasteellista Pientuotantoasiakkaan kannattavuutta sähkönmyyjälle on lähes mahdotonta arvioida Liittyy sähkön myyntitoiminnan yleiseen kannattavuuteen, joka vaihtelee yhtiökohtaisesti Ylijäämäsähkön osto ja nettolaskutus lisäävät sähkön myyntiyhtiön hallinnollisia kuluja Laskuttaminen vaatii lisäresursseja sekä järjestelmämuutoksia Hinnoittelu vaativaa Pientuotannon ylijäämän myynnistä saatava tuotto pienentää sähkönmyyjän käyttöpääoman tarvetta Sähkön myynnistä ei mene vakuutta sähköpörssiin Tukkukaupasta selvitys päivittäin Sähkön myynnistä saadut rahat tilitetään pientuottajalle vuoden lopussa tasauslaskun yhteydessä Volyymin kasvu voi muuttaa pientuottaja-asiakkaan haluttavuutta sähkön myyjän kannalta

12 Pientuotanto haastaa sähkön myynnin nykyiset sopimusrakenteet Pientuotannon yleistyessä todennäköisesti siirrytään spot-hinnoiteltuun sopimusrakenteeseen Ostolle ja myynnille marginaali ja spot-hinta referenssinä, otto- ja antolainaus Pienentää sähkönmyyjän riskejä, mutta toisaalta pienentää ansaintapotentiaalia pelkästä sähkönmyynnistä Sähkön myyjällä mahdollisuus saada lisätuottoja paketoimalla pientuotantoon liittyviä palveluja ja ratkaisuja Spot-hinnoiteltu kotitaloussähkö on aina kiinteähintaista halvempaa Ei sisällä niin paljon sähkönmyyjän riskipreemiota, kuin kiinteähintainen sopimus Spot-sähköä ei tarvitse suojata, koska se on tukkusähkön välitystä, jossa asiakas kantaa kaikki riskit Haasteet näkynevät tulevaisuudessa takaisinoston marginaalissa toimittaessa nykyisillä hintarakenteilla Takaisinoston marginaali nousee tärkeäksi tekijäksi kannattavuuden kannalta Toistaiseksi volyymit pieniä, haasteet lähinnä takaisinoston aiheuttama manuaalinen lisätyö laskutuksessa ja asiakashallinnassa Kiinteähintaisessa tapauksessa sähkön myyjä oppii ajan myötä hinnoittelemaan nettolaskutuksen Brukstidhyödyn paremmin, jolloin netotuksen hyöty pienenee ostosähkön omalla tuotannolla korvaamisen taloudellinen merkitys pienenee, jolloin pientuotannon investoinnin takaisinmaksuaika kasvaa Spot-hinnoitellussa sopimusmallissa pientuottaja siirtyy tukkumarkkinatoimijaksi Sähkön myyjän rooli lähinnä enää laskuttaminen ja pääsyn avaaminen tukkumarkkinoille pientuottaja kantaa sähkön hintariskin, mikä vaatii pientuottajalta kulutuksen joustoa hintapiikkitilanteissa

13 Investointi pientuottajan näkökulmasta Aurinkopaneeli investointina erilainen kuin esimerkiksi tuulivoima Kertainvestointi, jossa ei käytännössä ollenkaan muuttuvia kustannuksia Investoijana kotitaloudet ja palvelusektori Pientuottaja asiakkaiden rooli eri kuin pelkällä kuluttajalla Pientuottajalla intressi saada maksimituotto tuotetulle sähkölle hyödyntämällä sitä itse ja myymällä sitä Vaatii sähköyhtiöltä palveluliiketoimintaan tähtäävän strategian Pientuotantoinvestoinnin kannattavuus kiinni markkinahinnan kehityksestä Vuositasolla toimiva sähkön hintaan perustuva nettolaskutus pienentää ainoastaan vuodenajoista johtuvaa tuotannon ja kulutuksen ajallista epäsuhtaa Ylijäämän ostovelvoite lähinnä kanava päästä markkinoille mahdollisimman pienin kitkakuluin Sähkön hintaan perustuva nettolaskutus ei riitä investoinnin perusteeksi Pientuottaja-asiakkaiden lukumäärä voi jäädä pieneksi ilman tukijärjestelmää Ratkaisu- ja palvelumyynti pientuotantoon liittyen ei ole kiinnostavaa liiketoimintaa kaikille sähkön myyjille Pientuottajista ei synny sellaista asiakassegmenttiä, joka kiinnostaisi sähkön myyjiä eikä kilpailua synny. Tämä vaikuttaa negatiivisesti pientuotantomarkkinan syntymiseen.

14 Case Lantti: esimerkkilaskelmia pientuottajalle mahdollisista hyödyistä Pientuottajan saama taloudellinen hyöty, kun tuotanto kuukaudessa 1470 kwh: Spot-hinnan (ka. 0,017 EUR/kWh) mukaan hyöty 29 Vuositason netotuksen hyöty kiinteän hinnan (0,065 EUR/kWh) mukaan 96 tuulivoiman syöttötariffilla (0,083 EUR/kWh) hyöty olisi 123 Hyöty vaihtelee vuosittaisten sähkön hinnan vaihtelujen mukaan sama esimerkki vuoden 2008 hinnoilla: Spot-hinnan (ka. 0,059 EUR/kWh) mukaan hyöty 84 vuositason netotuksen hyöty kiinteän hinnan (0,056 EUR/kWh) mukaan 82 Lantti-talossa asuva perhe hyötyy 0 Tamperelaisen Lantti-talon aurinkopaneelien tuotantotiedot

15 Yhteenveto nettolaskutuksen haasteista ja ratkaisuista Nettolaskutusasiakas ei ole sähkön myyjälle kannattava segmentti Pientuotantoasiakkaat vaativat sähkön myyntiyhtiöltä paljon hallinnollista työtä sekä laskutuksen että hinnoittelun osalta Kannattavuus vaatii tueksi palveluliiketoimintaan liittyvän strategian Sähkön myyjän tavoite on tehdä voittoa myös pientuottaja-asiakkailla Ylijäämäsähkön vuositasoinen netotus on tukimuoto, jonka sähkön myyjä maksaa: sähkön myyjä perii maksamansa tuen hinnoittelun kautta joko pientuottaja-asiakkailta tai muilta asiakkailta Nettolaskutusmallin pientuottajalle tarjoamat hyödyt voivat hävitä hinnoittelun kautta, jos sähkön myyjää ei velvoiteta johonkin tariffihintaan. Markkinaehtoisesti sähkön myyjä hinnoittelee riskin sähkön ostohinnan marginaalissa. Pientuottajan ylijäämäsähkön myyntimahdollisuus ei oleellisesti tule lisäämään investointeja pientuotantoon Nettolaskutus kannustaa pientuotannon mitoittamiseen ainoastaan oman kulutuksen kokoiseksi ja näin ollen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia jää hyödyntämättä Asian uutuuden vuoksi myös muita kitkatekijöitä Vaarana on, että markkinaehtoisuusvaatimuksen vuoksi koko markkina jää syntymättä Sähkön hintaan perustuva nettolaskutus ei poista investointien kannattavuus- tai rahoitusongelmaa Esimerkiksi aurinkopaneelien hankinta on pääomavaltainen kertainvestointi, jonka ylläpitokulut ovat alhaiset Pientuotannon markkinan kehittymistä edistäisi tehokkaammin esimerkiksi syöttötariffi tai investointituki, joka on sidottu tuotantomääriin Tällä hetkellä lähes kaikki uusiutuvan energian tuotantoinvestoinnit nauttivat jotain tukimuotoa siitä syystä, että niitä ei voida markkinaehtoisesti toteuttaa

16 VOISIKO PIENTUOTTAJIEN OSUUSKUNNASTA TAI MANKALA-MALLISTA OLLA HYÖTYÄ PIENTUOTANNON EDISTÄMISESSÄ

17 Voisiko pientuottajien niputtaminen osuuskunnaksi kiihdyttää mikro- ja pientuotantoa? Osuuskunta voisi edesauttaa pientuotannon edistämistä ja hallinnointia sekä tarjota mahdollisuuksia monen tyyppisille rahoitusmalleille, kuten esimerkiksi Mankala-mallin hyödyntämiselle Voittoa tavoittelemattoman sähkön pientuottajien osuuskuntamallin toiminta voi sisältää seuraavia: Välittää osakkaan sähkön ostot ja myynnit markkinoille Auttaa osakkaita teknisissä yksityiskohdissa Ulkoistaa sähkökaupan operatiiviset ja hallinnolliset rutiinit sekä kilpailuttaa ne määräajoin Kattaa operatiiviset kustannukset jäsenmaksuilla Pääomitus jäsenmaksuilla ja/tai aloitusmaksulla Sponsorointi-osakkaat voivat olla sellaisia tahoja, jotka haluavat tukea pientuotantoa

18 Osuuskunnan kustannukset sähkömarkkinaosapuolena toimimisesta Fingridille suoritettavat maksut: Tasevastaavana toimimisesta kiinteä korvaus Fingridille /vuosi Tämän lisäksi Fingrid vaatii yhtiön sähkötaseen koosta riippuvat vakuudet mahdollisten tasepoikkeamien varalta Tarvittava kertaluontoinen pankkitakaus suuruusluokaltaan , jonka vuosikustannus on 5 % korolla Fingridille suoritettava tuotantomaksu kaikesta tuotetusta sähköstä 0,085 /MWh ja kulutusmaksu kaikesta kulutetusta sähköstä 0,145 /MWh Tasesähkön volyymimaksu kaikesta tasesähkön ostosta tai myynnistä 0,50 /MWh Kiinteät kustannukset ovat dominoivia: noin /vuosi Nordpoolin pörssijäsenyyteen liittyvät maksut: Nordpool-jäsenyys mahdollistaa kaupankäynnin sähköpörssissä, jäsenyys /vuosi Nordpoolin vaatimat vakuudet vastaten edellisen viikon aikana ostetun sähkön arvoa, vähintään , jonka vuosikustannus 5 % korolla vähintään /vuosi Eslpot myynti tai osto 0,13 /MWh Elbas myynti tai osto 0,08 /MWh Kiinteät kustannukset ovat dominoivia, noin /vuosi Pientuottajien osuuskunnan tulisi olla Fingridin tasevastaavana ja sähköpörssin jäsenenä voidakseen hoitaa jäsentensä sähkön oston ja myynnin. Kiinteät kustannukset ovat dominoivia, yhteensä noin /vuosi, joten toiminnan kannattavuus edellyttäisi suuria volyymeja!

19 Pientuottajien osuuskunta tulisi perustaa public-private -yhteistyönä Osuuskunta ei synny markkinaehtoisesti suurista kiinteistä kuluista johtuen, kun volyymit ovat alussa pieniä Kulurakenne painottuu kiinteisiin ja pientuottajien näkökulmasta korkeisiin maksuihin, mikä tekee osuuskunnan käynnistämisen haasteelliseksi - Kiinteät vuosikustannukset yhteensä noin euroa, jonka päälle tulee energian kaupankäyntimaksut ja operatiiviset toimintakustannukset - tarvittaisiin isot tuotantovolyymit, ennen kuin osuuskunta kannattaisi perustaa Osuuskunnan käynnistäminen edellyttäisi public-private -yhteistyötä - Pientuottajien puulauksen tulisi olla julkisen sektorin intressissä pientuotannon edistämiskeinona public-private - yhteistyönä, esimerkiksi niin että osuuskunta olisi valtuutettu myöntämään tuettuja lainoja esim. aurinkopaneeliinvestointeihin - Kotitaloussegmentissä voisi olla tehokkaampaa tukea osuuskuntaa kuin yksittäistä kotitaloutta, jolloin voitaisiin käyttää laajempaa keinovalikoimaa Investointien vauhdittamiskeinoja voitaisiin kanavoida ja valvoa osuuskunnan kautta Subventoidut lainat pien- ja mikrotuottajalle: takaus ja pitkä laina-aika Takaisinmaksu sidotaan sähkön hinnan kehitykseen Aurinkosähköbondi, joka voidaan myydä edelleen sijoittajille Muut innovatiiviset rahoitusratkaisut pienentämään alkuinvestointia ja takaisinmaksuaikaa

20 Mankala-malli mahdollistaa sähkön käytön omakustannehintaan Mankala on keskinäinen osakeyhtiömallinen tuotantoyhtiö, joka ei tuota voittoa Osakkaat saavat tuotannon käyttöön omakustannehintaan osakeomistuksen suhteessa Poikkeaa osakeyhtiölaista, omakustannehintaista sähköä ei katsota peitellyksi osingonjaoksi Osakkaat kantavat oman pääoman lisäksi vastuun yhtiön kuluista Toiminnan riski osakkailla, saavat myös taloudellisen hyödyn itselleen eikä keskinäiseen tuotantoyhtiöön muodostu voittoa/tappiota Mankala-mallin toiminta Osakkaat pääomittavat yhtiön esim. 20/80 suhteessa Yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa määritellään toimintaperiaatteet liittyen pääomittamiseen ja kustannusten sekä riskien allokointiin Tuotantoyhtiö hoitaa tuotantoinvestointiprojektin läpiviennin Operatiivisen toiminnan pyörittäminen usein resurssiyhtiöiden kautta Laajasti käytössä Suomessa sähkön tuotannossa 2/3 ydinvoimasta, myös molemmat uudet hankkeet Vesivoimasta suurin osa (Kemijoki, Mankala, PVO-Vesivoima) Tuulivoimahankkeet (EPV Tuulivoima, Hyötytuuli, Innopower, Rajakiiri) Toistaiseksi käytössä ainoastaan Suomessa Lainsäädännössä ei poikkeusta Mankala-yhtiöille, perustuu KHO:n veropäätökseen vuodelta 1963.

21 Soveltuuko Mankala-malli pientuotannon vauhdittamiseen? Mankala-mallin soveltuvuus pientuotannon vauhdittamiseen Mankala-yhtiö omistaa pientuotannon Osakkaat vastaavat kuluista Mankala-yhtiö ostaa tuotantolaitteet ja hoitaa niiden asennuksen ja kunnossapidon käytännössä ostopalveluna Mankala-yhtiö myy sähkön omakustannehintaan osakkaalle, joka saa sähköä suhteessa omaan omistukseen Kotitalouksien tapauksessa Mankala-yhtiö välittäisi osakkaan koko sähkön tarpeen markkinoilta Syitä Mankala-mallin käyttöön ovat tuotantoinvestointien pääomavaltaisuus, skaalahyödyt ja halvempi rahoitus osakkaiden ristiintakauksen ansiosta Mankala-malli mahdollistaa aurinko- ja pientuulivoimaloiden rakentamisen, mutta sen soveltuvuus kotitalousympäristöön on haasteellista Kotitalouksien primäärikohde aurinkosähkölle on ostosähkön korvaaminen, jolloin kulutus ja tuotanto ovat samassa paikassa eli kotitalouden saavat tuotannon joka tapauksessa omakustannehintaan Kotitalouksien tapauksessa Mankala-mallin käyttö ei vauhdita pientuotannon lisäämistä Mankala-mallin käytöllä saavutetaan hyötyjä suurten tuotantoinvestointien vauhdittamisessa silloin kun tuotanto ja kulutus sijaitsevat eri paikassa Sopii pk-teollisuuden ja palvelusektorin isompiin kohteisiin, esimerkiksi kauppaketjuihin ja kasvihuoneisiin, joissa hyödynnetään potentiaalia selvästi yli oman kulutuksen ja käydään siten suuremmassa määrin sähkökauppaa Mankala-mallin kautta sähkö saadaan omakustannehintaan, vaikka aurinkopaneelit eivät sijaitsekaan samassa paikassa kuin kulutus

22 Jukka-Pekka Häkli SEAM GROUP Elimäenkatu 17-19, Helsinki, Finland

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Energian pientuotanto: Kustannustehotonta puuhastelua vai vallankumouksellinen bisnesmahdollisuus?

Energian pientuotanto: Kustannustehotonta puuhastelua vai vallankumouksellinen bisnesmahdollisuus? Energian pientuotanto: Kustannustehotonta puuhastelua vai vallankumouksellinen bisnesmahdollisuus? Karoliina Auvinen, johtava asiantuntija, DI 31.10.2012 Onko aurinkoenergian ja muun uusiutuvan energian

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Hankintaohjeita taloyhtiöille

Hankintaohjeita taloyhtiöille Hankintaohjeita taloyhtiöille Aurinkoenergia taloyhtiössä voi tarkoittaa sekä aurinkolämmön että sähkön tuotantoa. Taloyhtiössä voi tuottaa aurinkosähköä eri tavoin ja/tai hyödyntää aurinkolämpöä käyttöveden

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi XX.X.2014 SOPIJAPUOLET Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi Kotipaikka Lappeenranta Y-tunnus xxxxxxx-x Yrityksen osoite Yrityksen laskutusosoite Asiakkaan yhteyshenkilö Puhelin E-mail osoite,

Lisätiedot

REMIT ja mankala-yhtiöt

REMIT ja mankala-yhtiöt REMIT ja mankala-yhtiöt REMIT-päivä Mankala-yhtiöille 19.3.2014 Markkinavalvoja Timo Lankinen Sisältö REMITin soveltaminen mankala-järjestelyyn Markkinaosapuolten tunnistaminen Markkinaosapuolet mankala-järjestelyssä

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Tuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011

Tuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 Tuulivoimaa sähköyhtiöön? Pohjois-Karjalan SähkS hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 VERKKOON LIITTÄMINEN PKS:llä verkonhaltijana on velvollisuus liittää tämän tyyppinen hajautettu sähks hköntuotanto verkkoonsa.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting

KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN Kaukolämpöpäivät 23.8.2017 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by

Lisätiedot

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Jukka Rajala 28.01.2016 Sisältö Elenia lyhyesti Mikrotuotantojärjestelmän mitoitus ja verkkoonliittäminen Elenia tänään Palvelumme perustana on, että arki

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA. Timo Huolman,

AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA. Timo Huolman, AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA Timo Huolman, 12.4.2017 Esityksen sisältö Helen Oy Helenin aurinkovoimalat Aurinkovoimala ilman investointia 12.4.2017 LUOTTAMUKSELLINEN HELEN OY 4/12/2017 3 Helen Oy

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014 NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle Tom Backman 29.8.2014 NBS keskeiset muutokset, yhteenveto Sähkönmyyjä Taseselvitysosapuoli vaihtuu Fingrid -> esett. Kommunikointiin tulee myös uudet työvälineet

Lisätiedot

SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA

SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA 1. Sopimusosapuolet Nimi Oulun Sähkönmyynti Oy Lähiosoite PL 116 Postitoimipaikka 90101 OULU Puhelinnumero (08) 5584 3200 Telefax-numero (08) 5584 3353 Y-tunnus 1703296-5 Yhteyshenkilöt

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015

Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015 Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015 Opastus oilmakuvia Saksasta o Syöttötariifi ja muut hyvitysmallit o Tuotto ja kulutus o Kustannukset ja takaisinmaksuaika Jodat Ympäristöenergia Oy 2 Lähellä

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power)

Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) 1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Chapter 9: Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö 2 9.1 Johdanto (Introduction) 9.2 Voimalaitoksen arvo (The Value

Lisätiedot

Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems)

Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems) 1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Luku 18: Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi 27.9.2017 Antti Niemi Tavoitteena edistää uusiutuvan energian käyttöä P-Karjalassa Toteutusaika 1.1.2016-30.6.2018 Toteuttajat: PIKES Oy, Suomen Metsäkeskus, Karelia AMK ja KETI Oy Palvelut yrityksille

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4

Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4 Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4 Akke Kuusela Suomen Voima Oy, tj 1 Terveet tukkumarkkinat toimivan sähkömarkkinan perusta Sähkömarkkinoiden toimivuuda on selvitedy tutkimusten ja kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot