LAURI KONSÉN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN MYYNTIENNUSTEEN PARANTAMINEN ENERGIAYHTIÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAURI KONSÉN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN MYYNTIENNUSTEEN PARANTAMINEN ENERGIAYHTIÖSSÄ"

Transkriptio

1 LAURI KONSÉN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN MYYNTIENNUSTEEN PARANTAMINEN ENERGIAYHTIÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8. lokakuuta 2008

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma KONSÉN, LAURI: Keskipitkän aikavälin myyntiennusteen parantaminen energiayhtiössä Diplomityö, 80 sivua, 3 liitesivua Toukokuu 2009 Pääaine: Sähkövoimatekniikka Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Avainsanat: Ennustaminen, sähkön myynti, lämpötilakorjaus, normalisointi Asiakkaiden oikeus valita sähkön myyjänsä on kasvattanut myyjien volyymiriskiä epästabiilimman asiakaskunnan johdosta. Myös viimeaikaiset maailmantalouden tapahtumat ovat lisänneet myyjien riskiä kysynnän heilahdellessa suurten asiakkaiden käyttäytymisen seurauksena. Kiristyneen kilpailun myötä sopivan sähkön hankintahinnan varmistamiseen vaaditaan hyvä ennuste tulevasta myynnistä ja sen kehityksestä. Tässä työssä tutkitaan, miten keskipitkän aikavälin myyntiennustetta voidaan parantaa Porvoon Energia Oy:ssä. Ennusteen laativan sovelluksen kehittämisen lisäksi työ on oppimisprosessi, jonka tarkoituksena on tunnistaa tiedonkulun, -käsittelyn ja -tallennuksen ongelmia päivittäisessä työskentelyssä Porvoon Energia Oy:ssä. Työ koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen on toteutettu kirjallisuusselvityksenä. Siinä tutkitaan työn taustalla olevaa teoriaa, kuten sähkömarkkinoiden toimintaa sekä myyntiin ja sen ennustamiseen vaadittavia tietoja. Toisessa, kokeellisessa, osassa toteutetaan työn tavoitteiden ja rajausten mukainen keskipitkän aikavälin myyntiennusteen laskeva sovellus. Koska sovelluksen on reunaehtojen mukaan oltava riittävän yksinkertainen päivittäin käytettäväksi, päätettiin lähtötietojen normalisointi suorittaa lämpötilakorjauksella ja myynnin muutos oletettiin lineaariseksi. Kolmannessa osassa pohditaan niitä ongelmakohtia, joihin työn aikana törmättiin. Laajamittainen kaukoluettavien sähkömittareiden asennus muuttaa radikaalisti ennusteen lähtötietoina käytettävän aineiston laatua, kun lähes reaaliaikainen kulutuksen seuranta mahdollistaa kuormituskäyrämenettelystä luopumisen. Kaukoluennan yleistymisen ja tiedon laadun paranemisen vuoksi kolmannessa osassa on pohdittu myös sovellukseen tulevaisuudessa suoritettavia muutoksia. Työn tuloksena syntynyttä keskipitkän aikavälin myyntiennustetta laativaa sovellusta ei voida yksinään käyttää ennustamiseen. Ennustetta on korjattava kokemukseen pohjautuvien muuttujien, kuten talouden kehityksen ja asiakkaiden käyttäytymisen, perusteella. Sovellusta voidaan käyttää myös myynnin seurannassa selvittämään poikkeuksellisten jaksojen taustalla olevia tekijöitä. Jotta sovelluksesta saataisiin suurin mahdollinen hyöty, tulisi sen rinnalle kehittää monimutkaisempi ja useampia tekijöitä huomioiva malli, jota päivitettäisiin esimerkiksi puolivuosittain tarkoituksena tarkistaa yksinkertaisemman sovelluksen mukaan laadittuja myyntiennusteita.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Electrical Engineering KONSÉN, LAURI: Improving medium-term forecasts of electricity sales in energy company Master of Science Thesis, 80 pages, 3 Appendix pages May 2009 Major: Electric Power Engineering Examiner: Professor Pertti Järventausta Keywords: Forecasting, electricity selling, temperature correction, normalising Customers right to choose their electricity sales company has increased sales companies volume risk due to the instable clientele. In addition, recent disturbances in global economy have changed big customers behaviour in electricity market which affects on electricity demand. This variation in demand also increases sales companies risk. The competition in the electricity market has tightened, hence a good forecast on forthcoming selling and its development is needed to ensure that electricity is purchased with a reasonable profit. In this work it is examined how medium-term forecasts of electricity sales can be improved in Porvoo Energy Plc. The aim is not only to create an application for forecasting, but also to give information to Porvoo Energy on the problems they have in everyday flow of information as well as in information processing and data recording. This work consists of three parts, first of which is a literature review. In the literature review the theory, like functioning of electricity market and the needed information to forecast sales development, is covered. The second part is experimental one, in which the application for medium-term forecasts of electricity sales is created. The goals and exclusions that were set for the work are kept in mind. Because the forecast application shall be simple enough to be used in everyday work, normalising of the initial data is made by temperature correction and the change of sales is assumed to be linear. In the third part the problems confronted during the work are discussed. Automated meter reading will radically change the quality of initial data in the future as almost real time monitoring of electricity consumption enables the abandonment of load curve method. As automated meter reading is becoming more general and initial data is improving, the future changes to be made in the forecast application are also discussed in the third part. The application for medium-term forecasts of electricity sales created in this work can not be used alone for forecasting. The forecasts shall be corrected based on empirical variables like economic development and behaviour of customers. This forecast application can also be used in the electricity sales follow-ups to figure out the factors behind the uncommon sales periods. To maximise the benefit of this application, a more complex model with more variables should be created. This model could be updated for example half-yearly to control the accuracy of sales forecasts made by the simpler application.

4 IV ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Porvoon Energia Oy:lle, jossa työtäni ohjasi johtaja Akke Kuusela. Kiireestään huolimatta hän jaksoi asiantuntevasti tuoda uusia näkökulmia aiheeseen ja antaa vastauksia mieltäni painaneisiin kysymyksiin. Tästä esitän kiitokseni. Kiitos myös muulle Porvoon Energian henkilökunnalle, jotka otitte minut lämpimästi vastaan ja saitte työpäivät tuntumaan lyhyiltä lounastaukojen ja kahvipöytäkeskustelujen ansiosta. Suuret kiitokset kuuluvat työn tarkastajalle, professori Pertti Järventaustalle, joka uhrasi aikaansa ja edesauttoi valmistumistani vielä viime metreillä. Häneltä sain myös paljon hyvää kirjallisuutta työni kaikissa vaiheissa. Opintoni ovat kestäneet, mutta silti perheeni on aina jaksanut tukea minua. Ilman Hannelelta saamaani rakkautta ja vertaistukea saattaisin vieläkin istua luennoilla. Lopullisesta vireystilastani tämän diplomityöprosessin aikana on Reko pitänyt huolen ottamalla minut mukaan lenkeille. Porvoossa 17. huhtikuuta 2009 Lauri Konsén

5 V SISÄLLYS 1. Johdanto Työn tavoitteet ja rajaukset Työn rakenne Porvoon Energia -yhtiöt Sähkömarkkinat Sähkömarkkinoiden toiminta Sähkön tukkuhinnan määräytyminen Sähkötaseen hallinta Taseselvitys Myyntiyhtiön riskit sähkömarkkinoilla Sähkösalkku Sähkön kulutus Erilaiset kuormat ja kuormituksen tuntivaihtelu Lämpötilariippuvuus Kulutuksen mittaaminen ja määrittäminen Kuormituskäyrät Kaukoluettavat energiamittarit Mittaustulosten yhteismitallistaminen Lämpötilakorjaus Kalenterikorjaus Astepäiväluku Kuormituksen ennustaminen Kvalitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät Regressio Liukuva keskiarvo Eksponentiaalinen tasoitus Kehittyneemmät ennustemallit Kuormituksen ennustamisen erityispiirteet Ennusteen virhe Keskipitkän aikavälin myyntiennuste Porvoon Energian tarpeisiin Porvoon Energiassa käytössä oleva ennustemalli Markkinoilla olevat ennusteohjelmat Energiatiedon hallinta Porvoon Energiassa Porvoon Energian tase Oma tuotanto Sähkönkulutuksen lämpötilariippuvuuden ja rajalämpötilojen selvittäminen Lämpötilatiedot Kuorman lämpötilariippuvuuden määritys Poikkeavien päivien huomiointi...56

6 5.6. Kuukausitason tarkastelu Myynnin ennuste Ennustemallin rakenne ja tulosteet Tulosten analysointi Parannuskohteita Havaittuja epäkohtia Jatkotutkimusta Kaukoluennan aiheuttamat muutokset Yhteenveto...73 Lähteet...75 Liite 1: Tase- ja säätösähkön hinnanmuodostus...81 Liite 2: Sääasemien lämpötilatietojen vertailu...82 Liite 3: Sääilmiöiden vaikutus sääaseman lämpötilaan...83 VI

7 VII LYHENTEET JA NIIDEN MERKINNÄT AMR Automated meter reading CCC Suomen 3C Oy EMS EmpowerEMS; Empower Oy:n energiatiedonhallintajärjestelmä ESV Etelä-Suomen Voima Oy KSOY Kymenlaakson Sähköverkko Oy KTMp Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös MAD Ennustevirheen itseisarvo, mean absolute deviation MAPE Prosentuaalinen virhe, mean absolute percent error MSE Virheen neliösumma, mean squared error OTC Ower the Counter, suora kahdenvälinen kaupankäynti PBE Porvoon Energia Oy Borgå Energi Ab PSV Porvoon Sähköverkko Oy Borgå Elnät Ab PVO Pohjolan Voima Oy SML Sähkömarkkinalaki 386/1995 TEMa Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TOPi Fortum Oyj:n tuottama modulaarinen energiatiedon hallintajärjestelmä VNa Valtioneuvoston asetus

8 1 1. JOHDANTO Jatkuvasti kohoava sähkön hinta on saanut sähköyhtiöt kiinnittämään huomiota sähkön käytön kulutus- ja myyntiennusteisiin. Kuluttajien mahdollisuus kilpailuttaa sähkönmyyjänsä on lisännyt asiakaskunnan vaihtuvuutta. Erityisesti suurasiakkaat ovat tulleet tietoisiksi sähkön hinnasta ja asemastaan sähkömarkkinoilla. Kotitalouksien lisääntyneet sähkölaitteet aiheuttavat kysynnän kasvua, kun taas taloustilanteiden heilahdukset luovat epävarmuutta erityisesti suurasiakkaiden pysyvyyden suhteen. Sähkön erityisominaisuus on, että sitä ei voida taloudellisesti järkevästi varastoida, vaan energiayhtiön hankinnan ja myynnin tulee vastata toisiaan joka hetki. Jatkuvasti muuttuva markkinatilanne yhdessä varastoimattomuuden kanssa tekee ennustamisesta haastavaa, mutta myös palkitsevaa. Hyvällä ennusteella on mahdollista luoda merkittäviä säästöjä sovittamalla energiayhtiön oma sähkönhankinta sen myyntiin. Normaalisti sähkön hinta on alhaisempi, jos hintataso voidaan sitoa etukäteen suoritettuihin hankintoihin, kuin spot-hinnalla ostettaessa. Ennustamisen tueksi vaaditaan hyvät informaatiota antavat työkalut. Myynnin muutosten taustalla olevien ilmiöiden ymmärtämiseksi on tärkeätä, että ennusteen logiikka on tunnettu ja ennusteen laadinta on toistettavissa samanlaisena myös muille ajanhetkille. Tähän ei pystytä pelkillä kokemukseen ja asiantuntemukseen pohjautuvilla arvioilla, vaan tarvitaan matemaattisia menetelmiä Työn tavoitteet ja rajaukset Työn tavoitteena on kehittää menetelmä tarkentamaan sähköyhtiön keskipitkän aikavälin, kahdesta viikosta kahteentoista kuukauteen, sähkönmyyntiennustetta. Tämän ennusteen pohjalta laaditaan yhtiön sähkön hankintaennuste ja tehdään tarvittavat hinnansuojaustoimenpiteet. Työ tehdään vain Porvoon Energia Oy:n (PBE) oloihin. Määritettäessä paikkariippuvaisia tietoja on alue rajattava vain PBE:n oloihin sopivaksi. Työssä käytetään hyväksi aikaisempien vuosien sähkönkulutusta lämpötila- ja kalenterikorjattuina sekä yhtiön sähkönmyyntisalkkua. Ennuste kertoo kuluttajien käyttäytymisestä ja yleisestä sähkön käytön kehityksestä yhtiön markkina-alueella. Ennusteen on oltava liukuva siten, että päivitettäessä tietoja tapahtuneesta malli päivittää ennustetta ja jatkaa sitä eteenpäin vuoden päähän viimeisestä havaintotiedosta. Malli luodaan Microsoft Excel taulukkolaskentaohjelmalla, jonka rakenne ja käytettävät funktiot pyritään pitämään yksinkertaisina, jotta mallia olisi helppo käyttää. Tulosten on oltava ymmärrettävässä muodossa lukuina, joita tuetaan graafisilla esityksillä. Käyttäjäkunnan laajuus edellyttää yksinkertaista rakennetta, sillä ennustemallia käyttää useampi kuin yksi henkilö. Lähitulevaisuus muuttaa todennäköisesti tietojen lähdeaineistoa, mikä aiheuttaa

9 2 tarvetta mallin muuttamiselle. Helppo ja ymmärrettävä rakenne mahdollistaa myös mallin päivittämisen ja sitä varten kehitettyjen menetelmien siirtämisen mahdollisesti myöhemmin hankittaviin energianhallinnan järjestelmiin. Useat sääilmiöt vaikuttavat sähkön kulutukseen. Tässä työssä malli pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisena minkä vuoksi kulutukseen vaikuttavista sääilmiöistä valitaan kaikkein tärkein eli lämpötila. Muiden sääilmiöiden vaikutus peittyy lämpötilan vaihtelun alle. Jotta lämpötilariippuvuudesta saataisiin oikea kuva, on lämpötilakerrointa määritettäessä käytettävä vaihtuvuudeltaan stabiilimpaa aineistoa kuin myynti. Tällaisena aineistona voidaan käyttää Porvoon Sähköverkko Oy:n (PSV) verkossa tapahtunutta sähkön siirtoa. Suuri osa PBE:n sähkönmyynnin asiakkaista on vielä kaukoluennan ulkopuolella ja tarkan kulutuksen määrittäminen on mahdotonta. Eri lähteistä saataviin myynnin ja kulutuksen energiavolyymeihin onkin suhtauduttava varauksella, sillä tietolähteestä riippuen määrät saattavat poiketa toisistaan suuresti. Vertailtavia lukuja muodostettaessa on huomioitava mahdollisesti toisistaan poikkeavat luvut ja sen vuoksi pyrittävä käyttämään samasta lähteestä löytyviä tietoja, joiden laskentaperuste on yhtenevä. Kaukoluettavat, eli AMR-mittarit mahdollistavat pienkuluttajien todellisen energiankulutuksen seurannan. Niistä saatava tieto antaisi lisäarvoa ja tarkkuutta tässä työssä toteutettavalle mallille. PBE:lla ensimmäiset AMR-mittarit ovat kuitenkin olleet vasta vähän aikaa käytössä, joten niistä saatavalla tiedolla ei vielä pystytä luomaan päätelmiä asiakkaiden käyttäytymisestä. Tässä tapauksessa onkin syytä tyytyä ainoastaan pohtimaan laajamittaisen AMR-mittareiden asennuksen mukanaan tuomia hyötyjä ja muutoksia ennustemalliin. Varsinaisen keskipitkän aikavälin myyntiennusteen laativan sovelluksen kehittämisen lisäksi tämä työ on oppimisprosessi yritykselle. Prosessin aikana on tarkoitus saada tietoa yrityksen ohjelmistoista ja prosesseista tulevaisuutta varten. Ennustamiseen vaadittavien tiedonkulun pullonkaulojen hahmottaminen helpottaa tulevaisuuden työtä uusia järjestelmiä hankittaessa. Näiden tietojen pohjalta kehitetään yhtiön toimintaa parempien toimintatapojen ja ohjelmallisen integraation saavuttamiseksi Työn rakenne Työ koostuu kolmesta osasta: kirjallisuusselvityksestä, kokeellisesta osasta ja pohdinnasta. Kirjallisuusselvityksessä käydään läpi työn kannalta tärkeitä teorioita. Sähkömarkkinoita tarkastelevassa osassa käsitellään sähkömarkkinoiden toimintaa ja sitä miten sähkön hinta muodostuu. Sähkömarkkinoissa pääpaino keskittyy toimintoihin, joista saadaan lähtötietoja työssä kehitettävään keskipitkän aikavälin myyntiennusteen laativaan sovellukseen. Ennustamisen kannalta on tärkeätä ymmärtää mitä on ennustamassa. Tässä työssä ennustuksen kohde on myynti eli omien asiakkaiden kulutus. Kulutus on riippuvaista ulkoisista tekijöistä ja ajasta ja sen vaihtelua käsitellään erilaisten kuluttajien osalta. Kirjallisuusselvityksen lopuksi perehdytään ennustamiseen. Ennustamista kä-

10 3 siteltäessä tarkastellaan erilaisia yleisiä ennustusmenetelmiä ja kuormituksen ennustamisen erityispiirteitä. Kokeellisessa osiossa käydään vaiheittain läpi prosessi, jonka tuloksena syntyi keskipitkän aikavälin myyntiennusteen laativa sovellus. Prosessi alkaa kartoituksella nykytilanteesta ja markkinoilla olevista sovelluksista, joita seuraa ennustamiseen vaadittavien lähtötietojen ja niiden saatavuuden kartoitus. Jotta eri vuosien tiedot olisivat keskenään vertailtavissa, on energiatiedot normalisoitava, minkä vuoksi lähtötiedoille määritetään riittävä normalisointimenetelmä. Valittujen tietojen pohjalta kehitetään ennusteen laativa sovellus. Pohdintaosiossa käsitellään työn aikana havaittuja epäkohtia Porvoon Energian prosesseissa, toimintatavoissa ja erilaisissa käytetyissä ohjelmissa. Parannusehdotusten ohella pyritään löytämään jatkotutkimuskohteita työn parissa. Koska sovellus on jatkuvassa käytössä, aiheuttavat lähdejärjestelmien muutokset, lainsäädäntö ja tarkentuva informaatio siihen muutospaineita. Mahdollisia tulevia muutoksia esitellään tässä pohdintaosiossa Porvoon Energia -yhtiöt Porvoon Energia -yhtiöt koostuu kahdesta erillisestä osakeyhtiöstä: Porvoon Energia Oy:stä (PBE) ja Porvoon Sähköverkko Oy:stä (PSV). Tytäryhtiö PSV on kokonaisuudessaan emoyhtiö PBE:n omistuksessa. Koko konsernin puolestaan omistaa Porvoon kaupunki. Porvoon Energia -yhtiöt tuottaa, jakelee ja myy sähköä, kaukolämpöä sekä maakaasua. Lisäksi se tarjoaa asennus- ja verkonrakennusalan palveluita. Vuonna 2007 Porvoon Energia -yhtiöillä oli sähköasiakasta ja sähkön kokonaismyynti oli 410 GWh. Kaukolämpöasiakkaita yhtiöllä oli samaisena aikana 1425, joille myytiin 279 GWh lämpöä. Lisäksi yhtiöillä oli 70 GWh höyrynmyyntiä. (Porvoon Energia -yhtiöt 2008) Porvoon Energia Oy vastaa energiantuotannosta, sähkönmyynnistä, kaukolämpö- ja maakaasutoiminnoista sekä konsernipalveluista. Yhtiöllä on toimintaa Porvoossa, Pornaisissa, Pernajassa ja Loviisassa. Yhtiöllä on omia lämpövoimalaitoksia, lämpökeskuksia, vesivoimalaitoksia ja osuuksia ydinvoima- ja tuulivoimalaitoksissa. (Porvoon Energia -yhtiöt 2008) Porvoon Sähköverkko Oy vastaa oman alueensa sähköverkon kehittämisestä ja kannattavuudesta sekä verkonrakennustoiminnasta. Sen sähköverkko ulottuu noin 800 neliökilometrin alueelle saaristossa, maaseudulla ja kaupungissa. Sähköverkon alueella on käyttöpaikkaa. (Porvoon Energia -yhtiöt 2008) Porvoon Energia -yhtiöt on tyypillinen alueellinen energiayhtiö, sillä sen ydintoiminta-aluetta on oman sähköverkon alue, jossa se pyrkii pitämään oman asemansa mahdollisimman vahvana. Sähkösopimuksia on tehty jonkin verran myös muualle erityisesti pienasiakkaiden kanssa. Omalla verkkoalueellaan yhtiöllä on myös suhteellisesti ottaen runsaasti pienkuluttajia. (Kuusela 2009)

11 Sähkön hankinta on toteutettu omalla tuotannolla, osuusvoimalla ja ostoilla sähköpörssistä. Yhtiöllä on omaa tuotantoa Tolkkisissa, jossa sijaitsee 7 megawatin (MW) höyrykattila ja Harabackassa, josta saadaan sähkötehoa 9 MW kahden kaasuturbiinin tuottamana. Lisäksi omaan tuotantoon kuuluu pienvesivoimaa Strömsbergissä ja Laukkoskella. Erilaisia voimalaosuuksia PBE:llä on Pohjolan Voimasta (PVO), Estlinkista, Kanteleen Voimasta ja Ahlholmens Kraftista. PVO on energiantuotantoyritys, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen omakustannushintaan. Samaan periaatteeseen pohjautuvat Kanteleen Voiman ja Ahlholmens Kraftin toiminnot. Estlink puolestaan on Suomenlahden alittava merikaapeli, jolla sähköä tuodaan Virosta Suomeen. (Kuusela 2009; Vierikko 2009) Omasta tuotannosta ja osuusvoimasta huolimatta noin puolet PBE:n sähkön hankinnasta jää hankittavaksi sähkömarkkinoilta. Yleisesti ottaen hinta markkinoilla on korkeampi kuin omalla tuotannolla ja hinnan vaihtelu eli volatiliteetti suurempi. Tästä johtuen myynti olisi pystyttävä ennustamaan mahdollisimman tarkasti, jotta sähkön hankintaosastolle osataan antaa oikea tietoa myytävistä määristä ja sähkön hankintaorganisaatio pystyy hankkimaan tarvittavan määrän sähköä edullisesti. Käyttämällä hankinnassa vähän pörssisähköä saavutetaan yleensä alhaisempi hankintahinta. 4

12 5 2. SÄHKÖMARKKINAT Tämä luku jakaantuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään sähkömarkkinoiden toimintaa, sähkömarkkinoiden osapuolia ja sähkömarkkinoita sääteleviä lakeja sekä säädöksiä. Toisessa osassa tarkastellaan sähkön tukkuhinnan määräytymisen takana olevia mekanismeja ja kolmannessa sähkötasetta. Neljännessä osassa käsitellään nykymuotoisten sähkömarkkinoiden aiheuttamia riskejä myyntiyhtiölle Sähkömarkkinoiden toiminta Sähkö poikkeaa suuresti muista normaaleista hyödykkeistä. Koostumukseltaan se on homogeenista ja sitä voidaan tuottaa useilla eri menetelmillä taloudellisesti kannattavasti. Sille ei ole löydetty korvaavaa tuotetta, vaikka yhteiskunta on siitä erittäin riippuvainen. Sen lisäksi, että sähkö on vaikeasti korvattavissa, on sitä myös lähes mahdotonta varastoida kannattavasti suuressa mittakaavassa. Tästä erityisominaisuudesta johtuen tuotannon ja kulutuksen tulee vastata toisiaan joka hetki. Sähkön suurtuotannossa on havaittavissa selviä etuuksia verrattuna pientuotantoon, sillä yksikkökustannukset laskevat yksikkökoon kasvaessa. Tämän vuoksi sähkön tuotanto on keskittynyt suuriin laitoksiin, jotka myyvät tuottamansa sähkön sitä tarvitseville. Näiden sähkön erikoisominaisuuksien vuoksi sähkömarkkinat ovat kehittyneet. (Liitola 2007; Purasjoki 2006) Sähkömarkkinat koostuvat sähkön tuotannosta ja myynnistä sekä sähkön siirrosta ja jakelusta. Myynnin osalta sähkömarkkinat voidaan jakaa tukku- ja vähittäismarkkinoihin muiden hyödykemarkkinoiden tavoin. Tukku- ja vähittäismarkkinat poikkeavat toisistaan selvästi. Tukkumarkkinat ovat niin sanotut ylemmät markkinat suhteessa vähittäismarkkinoihin ja kauppaa käydään suuremmista energiamääristä. Tukkumarkkinoilla tarkoitetaan tuottajien, vähittäismyyjien ja suurten kuluttajien muodostamia markkinoita. Vähittäismyynti puolestaan tarkoittaa sähkön myyntiä jakeluverkosta suoraan sähkön loppukäyttäjille. Tukku- ja vähittäismarkkinoilla tapahtuva myynti on määritelty sähkömarkkinalain (SML) kolmannessa pykälässä. Tukku- ja vähittäismarkkinoiden liittyminen markkinaosapuoliin on esitetty kuvassa 2.1. Sähkömarkkinat sisältävät sähkökaupan, jota käydään sekä suorana kahden osapuolen välisenä kauppana, että pörssissä käytävänä kauppana. Suoraa kaupankäyntiä sähköpörssin ulkopuolella kutsutaan OTCmarkkinaksi. Lyhenne OTC tulee sanoista ower the counter. Yhdessä OTC-markkinat ja sähköpörssi tarjoavat monipuoliset ja toimivat markkinat. Vähittäismarkkinoilla kaupankäynti tapahtuu loppukäyttäjien kanssa. (L /386; Liitola 2007) Sähkömarkkinoiden kaupankäynnin sopimussuhteita on havainnollistettu kuvassa 2.2.

13 6 Kuva 2.1. Tukkusähkö- ja vähittäismyyntimarkkinat (Partanen et al. 2007, s. 7). Kuva 2.2. Sähkömarkkinoiden sopimussuhteet. Sähkön tuottajat voivat solmia suoria OTC-sopimuksia suurkuluttajien ja vähittäismyyjien kanssa. Tuottajat voivat myös tarjota sähköään pörssiin. Sähkön myyntiyhtiöt ovat vähittäismyyjiä, jotka ostavat sähkönsä joko suoraan tuottajalta tai pörssistä. Pienkuluttajilla ei ole riittävää volyymiä sähkön ostamiseen tukkumarkkinoilta, joten heille jää ainoaksi vaihtoehdoksi tuottaa sähkö itse tai ostaa se vähittäismyyjiltä. Suomessa sähkömarkkinoita säätelevät useat lait ja säädökset kuten sähkömarkkinalaki 386/1995 ja sen muutokset 1018/1995, 332/1998, 138/1999, 466/1999, 623/1999, 444/2003, 1130/2003, 1172/2004, 624/2007, 1326/2007, sähkömarkkina-asetus 518/1995, laki energiamarkkinavirastosta 507/2000, joka oli aikaisemmin laki sähkömarkkinakeskuksesta 387/2000 sekä valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset ja asetukset. (Partanen et al. 2007, s. 2) Sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1. kesäkuuta Sähkömarkkinauudistuksessa poistettiin esteitä niiltä sähkömarkkinoiden osilta, joilla kilpailu on mahdollista, eli sähkön tuotannolta, sähkön myynniltä ja ulkomaan kaupalta. Tuolloin kilpailun piiriin kuuluivat vain suuret yli 500 kilowatin (kw) asiakkaat, joilla oli jatkuva tehonmittaus. Vuonna 1997 tehoraja poistettiin ja kaikilla asiakkailla oli mahdollista kilpailuttaa säh-

14 7 könsä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteutunut, sillä kilpailutuksen ehtona oli edelleen jatkuva tuntitehomittaus. Lopullisesti sähkömarkkinat aukesivat kaikille kuluttajille syksyllä 1998, kun otettiin käyttöön tyyppikuormituskäyrät ja jatkuvan tuntitehon mittausvaatimus poistui. (L /386) Sähkön hinta määräytyy yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, jotka Nord Pool ASA järjestää (Nord Pool ASA 2008). Ulkopuolisena tahona sähkömarkkinoita valvomaan on asetettu Energiamarkkinavirasto. (Energiamarkkinavirasto 2008) Sähkö ei kuitenkaan tule varsinaisesti myyjältä, vaan lähimmästä tuotantolaitoksesta sähköverkon välityksellä. Sähköverkon rungon, eli kantaverkon, omistaa Fingrid Oyj. Kantaverkosta verkko jakaantuu alueverkkoihin jännitetason alentuessa. Jakeluverkot ovat itsenäisten verkkoyhtiöiden omistuksessa ja verkkoliiketoiminta onkin säänneltyä monopolitoimintaa, koska ei ole järkevää rakentaa vierekkäin kahta kilpailevaa sähköverkkoa. Sähköverkoston rakennetta sekä kulutuksen ja tuotannon sijoittumista on havainnollistettu kuvassa 2.3. Kuva 2.3. Suomen sähköverkoston rakenne sekä kulutuksen ja tuotannon sijoittuminen. Suuri tuotanto ja kulutus on kytketty korkeaan jänniteportaaseen. Mitä alemmalle verkkotasolle siirrytään, sitä suurempi on kuluttajien ja verkoston määrä. Kuvassa symboleiden koko kuvaa kohteen suuruutta. Verkkojen ellipsien koko puolestaan kuvaa jännitetasoa suhteessa muihin verkkoihin. Kilpailutuksen johdosta katteet vähittäismarkkinoilla ovat pienentyneet. Päästökaupan mukaantulo on puolestaan lisännyt tukkukaupan katteita, joten asiakashintojen muutos ei ole ollut niin merkittävää kuin se olisi voinut olla. Sähkömarkkinauudistuksen myötä sähkön myynti ei ole enää luvanvaraista toimintaa, mikä on mahdollistanut uusien toimijoiden tulemisen markkinoille. Uudet toimijat kiristävät entisestään kilpai-

15 8 lua ja pienentävät katteita. Luvanvaraisuuden poistuminen on mahdollistanut puhtaiden myyntiyhtiöiden syntymisen ja tulon markkinoille. Sähköä voi nyt ostaa yhtiöiltä, joilla ei ole ollenkaan omaa tuotantoa, vaan ne ostavat kaiken tarvitsemansa sähkön markkinoilta. (Partanen et al. 2007) 2.2. Sähkön tukkuhinnan määräytyminen Sähkön tukkuhinta markkinoilla määräytyy kullekin ajanhetkelle kysynnän ja tarjonnan mukaan. Päivittäin Nord Poolissa käydään kauppaa spot-markkinoilla seuraavan päivän tunneittaisista sähköntoimituksista. Kaupankäynnissä markkinaosapuolet tekevät myynti- tai ostotarjouksia. Kunkin tarjouksen tulee sisältää tiedot käyttötunnistasekä kaupattavan sähkön määrästä ja hinnasta. Kaupankäyntikierroksen päätteeksi tunneittaiset tarjoukset järjestetään hinnan perusteella kysyntä- ja tarjontakäyriksi. Käyrien leikkauspisteeseen, kuvan 2.4 mukaan, muodostuu systeemihinta. Systeemihinnalla tarkoitetaan kaikista Nord Poolin osto- ja myyntitarjouksista muodostettua yhteistä hintaa koko yhteispohjoismaisen verkon alueella. (Nord Pool Spot AS, 2008b) Kuva 2.4. Sähkön hinnan muodostuminen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pohjoismaiset sähkömarkkinat on jaettu vähintään seitsemään alueeseen maantieteellisten ja siirtokapasiteettia rajoittavien tekijöiden perusteella. Alueet ovat Suomi (FI), Ruotsi (SE), Etelä-Norja (NO1), Pohjois-Norja (NO2), manner-tanska (DK1) Själlanti (DK2) ja Saksa (KONTEK). Tarpeen tullen alueita voidaan muodostaa enemmänkin jakamalla Norja useampaan kuin kahteen alueeseen. Norjan haasteellinen maasto ja maantieteellisesti kapea muoto luovat pullonkauloja siirtoverkkoon. Alueet on esitetty kuvassa 2.5. (Nord Pool Spot AS 2008a)

16 9 Kuva 2.5. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hinta-alueet. Systeemihinta määräytyy kaikista Nord Poolille tehdyistä osto- ja myyntitarjouksista. Kulutus ja tarjonta eivät aina vastaa toisiaan yksittäisillä hinta-alueilla, jolloin syntyy yli- ja alitarjonta-alueita. Ylitarjonta-alueilla tuottajat olisivat valmiita tuottamaan systeemihinnalla enemmän sähköä kuin kuluttajat ovat valmiita ostamaan. Alitarjontaalueilla puolestaan tuotantokustannukset ovat niin korkeat suhteessa systeemihintaan, että kuluttajat olisivat valmiita ostamaan enemmän kuin tuottajat suostuvat tuottamaan. Siirtokapasiteettirajoituksista johtuen vajetta tai ylituotantoa ei pystytä myöskään tasoittamaan tuonnilla tai viennillä. Tällaisille alueille syntyy systeemihinnasta poikkeavat aluehinnat. Aluehinnoilla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan ja sähkölle syntyy markkinaosapuolia tyydyttävä hinta. (Nord Pool Spot AS 2008b) Hinnanmuodostusta yli- ja alitarjonta-alueilla on selvitetty kuvassa 2.6, jossa lyhenne SYS tarkoitta systeemihintaa.

17 10 Kuva 2.6. Sähkön hinnan muodostuminen kysynnän ja tarjonnan perusteella ylituotanto- ja alituotantoalueilla (Partanen et al. 2007, s. 26). Fingridin (2008a) tiedotteen mukaan alkuvuoden 2008 Suomi on muodostanut yhtenäisen hinta-alueen yhdessä Ruotsin kanssa, sillä siirtorajoituksia on ollut vain noin yhden prosentin ajan kyseisellä aikavälillä. Muu markkina-alue on siirtorajoitusten vuoksi muodostanut erilliset aluehinnat huomattavasti useammin Sähkötaseen hallinta Fingridin (2008c) määritelmän mukaan sähkötaseella tarkoitetaan osapuolen sähkön tuotantoa, hankintaa, kulutusta ja myyntiä yhteenlaskettuina. Sähkömarkkinalain mukaan jokaisella sähkökaupan osapuolella on tasevastuu. Tämän mukaisesti osapuolten sähkötase on oltava tasapainossa vuorokauden jokaisena tuntina. (L /386) Vuoden 2009 alusta alkaen tase on jaettava tuotanto- ja kulutustaseeseen. Muutos liittyy pohjoismaisen tasehallinnan harmonisointiin, jossa pyritään luomaan yhteiset säännöt kaikkiin maihin tasehallintaa koskien. Harmonisoinnin tavoitteena on parantaa sähkömarkkinaosapuolten toimintaedellytyksiä muissa maissa. Ennen harmonisointia vaihtelevat käytännöt ja lainsäädäntö ovat vaikeuttaneet toimintaa. (Lipponen 2008) Uusi tasemalli korostaa erityisesti tuotannon suunnittelua, joka huomioidaan sekä tuotantotaseessa että kulutustaseessa laskettaessa tasepoikkeamaa (Fingrid 2008e). Tämä muuttaa erityisesti lyhyen aikavälin myyntiennusteen laatimista, mutta ei vaikuta keskipitkän ja pitkän aikavälin myyntiennusteisiin. Tuotantotaseen poikkeama lasketaan siten, että toteutuneesta tuotannosta vähennetään kokonaistuotantosuunnitelma, minkä jälkeen lisätään tai vähennetään tuotantotaseen tehokaupat riippuen kauppojen suunnasta. Kulutustaseen poikkeama lasketaan siten, että kokonaistuotantosuunnitelmasta vähennetään kiinteät toimitukset ja toteutunut kulutus, minkä jälkeen lisätään tai vähennetään kulutustaseen tehokaupat riippuen kauppojen suunnasta. (Fingrid 2008e; Lipponen 2008)

18 11 Tasevastuu toteutetaan siten, että jokaisella osapuolella on avoin toimittaja, joka toimittaa tai ostaa markkinaosapuolen tase-erotuksen osoittaman määrän sähköä. Ylimmän tason avoin toimittaja Suomessa on Fingrid Oyj. Kaikki yritykset, joille Fingrid toimii avoimena toimittajana, ovat tasevastaavia. (Partanen et al. 2007, s. 36) Fingridin (2008b) tilastojen mukaan Suomessa on 24 tasevastaavaa. Tasevastaavia voivat olla myös yritykset, joilla ei ole tuotantoa tai vähittäismyyntiä. Yritysten on kuitenkin oltava sähkömarkkinaosapuolia. Pienten toimijoiden ei ole kannattavaa olla tasevastaavia, sillä tasevastaavan asemaan kuuluvat sopimuksen mukaiset korvaukset Fingridille. Kiinteä kuukausimaksu on tasepalvelusopimuksessa sovittu 1000 euron suuruiseksi (Fingrid 2008f). Lisäksi Fingrid perii volyymiin perustuvan toimitusmaksun. Tasesähkökauppa on Suomessa Fingridin ja tasevastaavien välillä käytävää sähkökauppaa. Tasesähkön hinta määräytyy Fingridin ylläpitämillä säätösähkömarkkinoilla, joilla hinnoittelu perustuu tuotantotaseen osalta kaksihintajärjestelmään ja kulutustaseen osalta yksihintajärjestelmään. Säätösähkömarkkinoille on pääsy kaikilla säätökykyisen kapasiteetin haltijoilla, jollaiseksi tuotannon lisäksi lasketaan myös irtikytkettävät kuormat. Resurssin tulee kyetä toteuttamaan kymmenen megawatin tehonmuutos 15 minuutin kuluessa. Valtakunnallisen säätö- ja tasesähkökaupan osapuolet on esitetty kuvassa 2.7. (Fingrid 2009c) Kuva 2.7. Valtakunnallisen säätö- ja tasesähkökaupan osapuolet (Partanen et al. 2007, s. 38). Säätösähkökauppa on tasemielessä merkittävää, sillä tasesähkön hinta muodostuu säätösähkömarkkinoilla. Säätösähkömarkkinoille osallistuvat osapuolet antavat säätötarjouksia Fingridille. Säätötarjoukset sisältävät tiedot säädettävän tehon suuruudesta, energian hinnasta, säädön suunnasta, sijainnista ja resurssin yksilöinnistä. Säädön suunta tarkoittaa sitä, mihin suuntaan tasetta ollaan valmiita muuttamaan. Ylössäätäminen voidaan toteuttaa joko lisäämällä tuotantoa tai vähentämällä kulutusta. Alassäätö puolestaan toteutetaan vähentämällä tuotantoa tai lisäämällä kulutusta. Säätötarjoukset tulee tehdä 45 minuuttia ennen käyttötuntia. (Fingrid 2009c) Säätötarjoukset on esitetty kuvassa 2.8.

19 12 Kuva 2.8. Säätötarjoukset ja niiden edellyttämät toimenpiteet (Fingrid 2009c). Määräaikaan mennessä saapuneet säätötarjoukset asetetaan hinnan perusteella järjestykseen. Kun säätöä tarvitaan tasehallintaa ja taajuuden säätöä varten, käytetään tarjoukset hintajärjestyksessä, jos se on voimajärjestelmän käyttötilanteen kannalta mahdollista. Jos jotakin tarjousta ei voida käyttää, jätetään se huomioimatta. Tilanne, jossa tarjous jätetään käyttämättä, syntyy, kun hintajärjestyksessä viimeinen riittävään säätöön tarvittava tarjous on volyymiltään liian suuri. Tarjouksen käyttäminen aiheuttaisi ylikompensoinnin, jonka seurauksena tarvittaisiin kompensaatiota toiseen suuntaan. Säätötarjousten käyttöjärjestys on ylössäätötarjouksissa halvin ensin ja alassäätötarjouksissa kallein ensin. Lopulta säätösähkön hinta määräytyy Pohjoismaissa käytettyjen säätösähkötarjousten hintojen perusteella. (Fingrid 2009c) Säätösähkön ja tasesähkön perushinnan määräytyminen on esitetty liitteessä 1 (Fingrid 2009b). Liitteessä 1 keskellä on asetettu säätösähkötarjoukset jonoon hinnan perusteella. Ylössäätö- ja alassäätöhinta määritetään jokaiselle tunnille. Ylössäätöhinta on kalleimman käytetyn ylössäätötarjouksen hinta, kuitenkin vähintään Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Alassäätöhinta on halvimman käytetyn alassäätötarjouksen hinta, kuitenkin enintään Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Kaikki joilta Fingrid on tilannut säätöä saavat maksun sen mukaan, oliko kyseessä ylös- vai alassäätö. Tasesähkön hinta tuotantotaseelle määräytyy ylös- ja alassäätöhintojen perusteella liitteen 1 vasemman puolen mukaan. Kulutustaseelle sovelletaan yksihintajärjestelmää, jossa osto- ja myyntihinnat ovat yhtä suuret. Fingridin tasevastaavalle myymän ja tasevastaavalta ostaman tasesähkön hinta on ylössäätötunnilla ylössäätöhinta ja alassäätötunnilla alassäätöhinta. Kulutustaseen tasesähkön hinnan määräytyminen on esitetty liitteen 1 oikeassa reunassa. (Fingrid 2009b) Tasesähköjen määrät saadaan selville taseselvityksen avulla, joka laaditaan jälkikäteen. Taseselvitystä on käsitelty seuraavassa luvussa. (Fingrid 2009c) Taseselvitys Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinoilla toimivien osapuolten väliset sähköntoimitukset. Taseselvitys perustuu hierarkkiseen taseselvitysmalliin ja avointen toimitusten ketjuun. Ketjujen muodostuminen ja tasevastaavuudet on esitetty kuvassa 2.9. (Fingrid 2009e) Taseselvitys laaditaan erikseen tuotantotaseelle ja kulutustaseelle.

20 13 Kuva 2.9. Tasevastuun ketjumalli ja avoimet toimitukset (Fingrid 2009e). Ylimpänä avointen toimitusten ketjussa on Fingridin tasesähköyksikkö, joka toimii avoimena toimittajana kaikille tasevastaaville. Tasevastaava voi olla avoin toimittaja sähkömarkkinaosapuolille ja verkkoyhtiöille. Sähkömarkkinaosapuolet voivat edelleen olla avoimia toimittajia toisille sähkömarkkinaosapuolille ja verkkoyhtiöille. Kaikki tasevastaavan alapuolella olevat avointen toimitusketjujen sähkömarkkinaosapuolet ja verkkoyhtiöt kuuluvat tasevastaavan tasevastuuseen. Ketjut päättyvät lopulta loppukäyttäjiin. Jokaisella sähkökaupassa mukana olevalla toimijalla on oltava yksi avoin toimittaja. (Fingrid 2009e) Taseselvitys perustuu tuntienergioihin, jotka saadaan tuntienergiamittauksista, vuosienergioista tyyppikuormituskäyrämenettelyllä, tuotantosuunnitelmista ja kiinteistä toimituksista. Tyyppikuormituskäyrien avulla vuosittainen energia voidaan jakaa tuntitehoiksi ja energioiksi, vaikka itse mittarin luenta suoritetaankin noin vuoden välein. Toimitukset voidaan selvittää mittaamalla, tai ne on voitu sopia etukäteen. Tällöin on sovittu kiinteästä toimituksesta, jolle on määritelty aika ja suuruus. Mitatuista toimituksista ja niiden selvittämisestä vastaa verkonhaltija ja kiinteistä toimituksista osapuolet keskenään. Selvityksen tuloksena määräytyy kunkin osapuolen tunneittainen sähkötase. (Fingrid 2009e) Taseselvityksestä ja sen kulusta on säädetty muun muassa SML pykälässä 16 c, jonka mukaan verkonhaltija ja muu sähkömarkkinaosapuoli ovat velvollisia huolehtimaan taseselvityksestä. Taseselvityksestä on tarkemmin säädetty Valtioneuvoston asetuksissa (VNa). Sähkömarkkinoita ja taseselvitystä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2009 alkupuolella, kun vanha Sähkömarkkina-asetus, VNa mittauspalveluiden aikajaotuksesta, VNa sähköntuotannon siirtomaksuista jakeluverkossa, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (KTMp) tyyppikuormituskäyristä, KTMp tiedonvaihtomenettelystä ja KTMp sanomien muodosta uudistettiin ja sulautettiin osittain yhteen. Uudistuksen yhteydessä ne korvattiin VNa:lla sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta,

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE. - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy

REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE. - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy www.suomenvoima.fi REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE 19.3.2014 Energiavirasto Akke Kuusela Toimitusjohtaja Etelä-Suomen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Taajuuden heikentyminen Taajuuden laatu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, syinä mm. markkinoiden

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

REMIT ja mankala-yhtiöt

REMIT ja mankala-yhtiöt REMIT ja mankala-yhtiöt REMIT-päivä Mankala-yhtiöille 19.3.2014 Markkinavalvoja Timo Lankinen Sisältö REMITin soveltaminen mankala-järjestelyyn Markkinaosapuolten tunnistaminen Markkinaosapuolet mankala-järjestelyssä

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen taseselvitys... 3 3 Tasevastaavan vastuut... 4 4 Rakenteellisten

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen taseselvitys... 3 3 Tasevastaavan vastuut... 4 4 Rakenteellisten

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

VERKKOPALVELUHINNASTO

VERKKOPALVELUHINNASTO VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (6) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen

Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen 23.01.2017 Versiohistoria Version päivämäärä Selite 12.1.2017 Ensimmäinen versio 23.1.2017 Sivulle

Lisätiedot

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Katsaus reserveihin Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Anders Lundberg 2 Esityksen sisältö Reserviterminologia Taajuusohjattujen reservien hankinta vuodelle 2013 Uuden reservilajin implementointi Pohjoismaissa

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje Energiapeili-raportointipalvelu Käyttöohje Tervetuloa Vantaan Energian Energiapeili-raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu palveluun Henkilökohtaisten tietojen hallinta Salasanan vaihto

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Markkinatoimikunta Siirtokapasiteetin allokointi markkinoiden eri aikajänteissä

Markkinatoimikunta Siirtokapasiteetin allokointi markkinoiden eri aikajänteissä Markkinatoimikunta 4.10.2016 Siirtokapasiteetin allokointi markkinoiden eri aikajänteissä Verkkosääntö Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Siirtokapasiteetin allokoinnin aikajänteet Implisiittinen huutokauppa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 (5) Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Periaatteet 3 Vastuut tehopulatilanteissa 4 Tiedottaminen tehopuolatilanteissa 5 Toimenpiteet ja valmiustilan

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot