LAURI KONSÉN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN MYYNTIENNUSTEEN PARANTAMINEN ENERGIAYHTIÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAURI KONSÉN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN MYYNTIENNUSTEEN PARANTAMINEN ENERGIAYHTIÖSSÄ"

Transkriptio

1 LAURI KONSÉN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN MYYNTIENNUSTEEN PARANTAMINEN ENERGIAYHTIÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8. lokakuuta 2008

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma KONSÉN, LAURI: Keskipitkän aikavälin myyntiennusteen parantaminen energiayhtiössä Diplomityö, 80 sivua, 3 liitesivua Toukokuu 2009 Pääaine: Sähkövoimatekniikka Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Avainsanat: Ennustaminen, sähkön myynti, lämpötilakorjaus, normalisointi Asiakkaiden oikeus valita sähkön myyjänsä on kasvattanut myyjien volyymiriskiä epästabiilimman asiakaskunnan johdosta. Myös viimeaikaiset maailmantalouden tapahtumat ovat lisänneet myyjien riskiä kysynnän heilahdellessa suurten asiakkaiden käyttäytymisen seurauksena. Kiristyneen kilpailun myötä sopivan sähkön hankintahinnan varmistamiseen vaaditaan hyvä ennuste tulevasta myynnistä ja sen kehityksestä. Tässä työssä tutkitaan, miten keskipitkän aikavälin myyntiennustetta voidaan parantaa Porvoon Energia Oy:ssä. Ennusteen laativan sovelluksen kehittämisen lisäksi työ on oppimisprosessi, jonka tarkoituksena on tunnistaa tiedonkulun, -käsittelyn ja -tallennuksen ongelmia päivittäisessä työskentelyssä Porvoon Energia Oy:ssä. Työ koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen on toteutettu kirjallisuusselvityksenä. Siinä tutkitaan työn taustalla olevaa teoriaa, kuten sähkömarkkinoiden toimintaa sekä myyntiin ja sen ennustamiseen vaadittavia tietoja. Toisessa, kokeellisessa, osassa toteutetaan työn tavoitteiden ja rajausten mukainen keskipitkän aikavälin myyntiennusteen laskeva sovellus. Koska sovelluksen on reunaehtojen mukaan oltava riittävän yksinkertainen päivittäin käytettäväksi, päätettiin lähtötietojen normalisointi suorittaa lämpötilakorjauksella ja myynnin muutos oletettiin lineaariseksi. Kolmannessa osassa pohditaan niitä ongelmakohtia, joihin työn aikana törmättiin. Laajamittainen kaukoluettavien sähkömittareiden asennus muuttaa radikaalisti ennusteen lähtötietoina käytettävän aineiston laatua, kun lähes reaaliaikainen kulutuksen seuranta mahdollistaa kuormituskäyrämenettelystä luopumisen. Kaukoluennan yleistymisen ja tiedon laadun paranemisen vuoksi kolmannessa osassa on pohdittu myös sovellukseen tulevaisuudessa suoritettavia muutoksia. Työn tuloksena syntynyttä keskipitkän aikavälin myyntiennustetta laativaa sovellusta ei voida yksinään käyttää ennustamiseen. Ennustetta on korjattava kokemukseen pohjautuvien muuttujien, kuten talouden kehityksen ja asiakkaiden käyttäytymisen, perusteella. Sovellusta voidaan käyttää myös myynnin seurannassa selvittämään poikkeuksellisten jaksojen taustalla olevia tekijöitä. Jotta sovelluksesta saataisiin suurin mahdollinen hyöty, tulisi sen rinnalle kehittää monimutkaisempi ja useampia tekijöitä huomioiva malli, jota päivitettäisiin esimerkiksi puolivuosittain tarkoituksena tarkistaa yksinkertaisemman sovelluksen mukaan laadittuja myyntiennusteita.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Electrical Engineering KONSÉN, LAURI: Improving medium-term forecasts of electricity sales in energy company Master of Science Thesis, 80 pages, 3 Appendix pages May 2009 Major: Electric Power Engineering Examiner: Professor Pertti Järventausta Keywords: Forecasting, electricity selling, temperature correction, normalising Customers right to choose their electricity sales company has increased sales companies volume risk due to the instable clientele. In addition, recent disturbances in global economy have changed big customers behaviour in electricity market which affects on electricity demand. This variation in demand also increases sales companies risk. The competition in the electricity market has tightened, hence a good forecast on forthcoming selling and its development is needed to ensure that electricity is purchased with a reasonable profit. In this work it is examined how medium-term forecasts of electricity sales can be improved in Porvoo Energy Plc. The aim is not only to create an application for forecasting, but also to give information to Porvoo Energy on the problems they have in everyday flow of information as well as in information processing and data recording. This work consists of three parts, first of which is a literature review. In the literature review the theory, like functioning of electricity market and the needed information to forecast sales development, is covered. The second part is experimental one, in which the application for medium-term forecasts of electricity sales is created. The goals and exclusions that were set for the work are kept in mind. Because the forecast application shall be simple enough to be used in everyday work, normalising of the initial data is made by temperature correction and the change of sales is assumed to be linear. In the third part the problems confronted during the work are discussed. Automated meter reading will radically change the quality of initial data in the future as almost real time monitoring of electricity consumption enables the abandonment of load curve method. As automated meter reading is becoming more general and initial data is improving, the future changes to be made in the forecast application are also discussed in the third part. The application for medium-term forecasts of electricity sales created in this work can not be used alone for forecasting. The forecasts shall be corrected based on empirical variables like economic development and behaviour of customers. This forecast application can also be used in the electricity sales follow-ups to figure out the factors behind the uncommon sales periods. To maximise the benefit of this application, a more complex model with more variables should be created. This model could be updated for example half-yearly to control the accuracy of sales forecasts made by the simpler application.

4 IV ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Porvoon Energia Oy:lle, jossa työtäni ohjasi johtaja Akke Kuusela. Kiireestään huolimatta hän jaksoi asiantuntevasti tuoda uusia näkökulmia aiheeseen ja antaa vastauksia mieltäni painaneisiin kysymyksiin. Tästä esitän kiitokseni. Kiitos myös muulle Porvoon Energian henkilökunnalle, jotka otitte minut lämpimästi vastaan ja saitte työpäivät tuntumaan lyhyiltä lounastaukojen ja kahvipöytäkeskustelujen ansiosta. Suuret kiitokset kuuluvat työn tarkastajalle, professori Pertti Järventaustalle, joka uhrasi aikaansa ja edesauttoi valmistumistani vielä viime metreillä. Häneltä sain myös paljon hyvää kirjallisuutta työni kaikissa vaiheissa. Opintoni ovat kestäneet, mutta silti perheeni on aina jaksanut tukea minua. Ilman Hannelelta saamaani rakkautta ja vertaistukea saattaisin vieläkin istua luennoilla. Lopullisesta vireystilastani tämän diplomityöprosessin aikana on Reko pitänyt huolen ottamalla minut mukaan lenkeille. Porvoossa 17. huhtikuuta 2009 Lauri Konsén

5 V SISÄLLYS 1. Johdanto Työn tavoitteet ja rajaukset Työn rakenne Porvoon Energia -yhtiöt Sähkömarkkinat Sähkömarkkinoiden toiminta Sähkön tukkuhinnan määräytyminen Sähkötaseen hallinta Taseselvitys Myyntiyhtiön riskit sähkömarkkinoilla Sähkösalkku Sähkön kulutus Erilaiset kuormat ja kuormituksen tuntivaihtelu Lämpötilariippuvuus Kulutuksen mittaaminen ja määrittäminen Kuormituskäyrät Kaukoluettavat energiamittarit Mittaustulosten yhteismitallistaminen Lämpötilakorjaus Kalenterikorjaus Astepäiväluku Kuormituksen ennustaminen Kvalitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät Regressio Liukuva keskiarvo Eksponentiaalinen tasoitus Kehittyneemmät ennustemallit Kuormituksen ennustamisen erityispiirteet Ennusteen virhe Keskipitkän aikavälin myyntiennuste Porvoon Energian tarpeisiin Porvoon Energiassa käytössä oleva ennustemalli Markkinoilla olevat ennusteohjelmat Energiatiedon hallinta Porvoon Energiassa Porvoon Energian tase Oma tuotanto Sähkönkulutuksen lämpötilariippuvuuden ja rajalämpötilojen selvittäminen Lämpötilatiedot Kuorman lämpötilariippuvuuden määritys Poikkeavien päivien huomiointi...56

6 5.6. Kuukausitason tarkastelu Myynnin ennuste Ennustemallin rakenne ja tulosteet Tulosten analysointi Parannuskohteita Havaittuja epäkohtia Jatkotutkimusta Kaukoluennan aiheuttamat muutokset Yhteenveto...73 Lähteet...75 Liite 1: Tase- ja säätösähkön hinnanmuodostus...81 Liite 2: Sääasemien lämpötilatietojen vertailu...82 Liite 3: Sääilmiöiden vaikutus sääaseman lämpötilaan...83 VI

7 VII LYHENTEET JA NIIDEN MERKINNÄT AMR Automated meter reading CCC Suomen 3C Oy EMS EmpowerEMS; Empower Oy:n energiatiedonhallintajärjestelmä ESV Etelä-Suomen Voima Oy KSOY Kymenlaakson Sähköverkko Oy KTMp Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös MAD Ennustevirheen itseisarvo, mean absolute deviation MAPE Prosentuaalinen virhe, mean absolute percent error MSE Virheen neliösumma, mean squared error OTC Ower the Counter, suora kahdenvälinen kaupankäynti PBE Porvoon Energia Oy Borgå Energi Ab PSV Porvoon Sähköverkko Oy Borgå Elnät Ab PVO Pohjolan Voima Oy SML Sähkömarkkinalaki 386/1995 TEMa Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TOPi Fortum Oyj:n tuottama modulaarinen energiatiedon hallintajärjestelmä VNa Valtioneuvoston asetus

8 1 1. JOHDANTO Jatkuvasti kohoava sähkön hinta on saanut sähköyhtiöt kiinnittämään huomiota sähkön käytön kulutus- ja myyntiennusteisiin. Kuluttajien mahdollisuus kilpailuttaa sähkönmyyjänsä on lisännyt asiakaskunnan vaihtuvuutta. Erityisesti suurasiakkaat ovat tulleet tietoisiksi sähkön hinnasta ja asemastaan sähkömarkkinoilla. Kotitalouksien lisääntyneet sähkölaitteet aiheuttavat kysynnän kasvua, kun taas taloustilanteiden heilahdukset luovat epävarmuutta erityisesti suurasiakkaiden pysyvyyden suhteen. Sähkön erityisominaisuus on, että sitä ei voida taloudellisesti järkevästi varastoida, vaan energiayhtiön hankinnan ja myynnin tulee vastata toisiaan joka hetki. Jatkuvasti muuttuva markkinatilanne yhdessä varastoimattomuuden kanssa tekee ennustamisesta haastavaa, mutta myös palkitsevaa. Hyvällä ennusteella on mahdollista luoda merkittäviä säästöjä sovittamalla energiayhtiön oma sähkönhankinta sen myyntiin. Normaalisti sähkön hinta on alhaisempi, jos hintataso voidaan sitoa etukäteen suoritettuihin hankintoihin, kuin spot-hinnalla ostettaessa. Ennustamisen tueksi vaaditaan hyvät informaatiota antavat työkalut. Myynnin muutosten taustalla olevien ilmiöiden ymmärtämiseksi on tärkeätä, että ennusteen logiikka on tunnettu ja ennusteen laadinta on toistettavissa samanlaisena myös muille ajanhetkille. Tähän ei pystytä pelkillä kokemukseen ja asiantuntemukseen pohjautuvilla arvioilla, vaan tarvitaan matemaattisia menetelmiä Työn tavoitteet ja rajaukset Työn tavoitteena on kehittää menetelmä tarkentamaan sähköyhtiön keskipitkän aikavälin, kahdesta viikosta kahteentoista kuukauteen, sähkönmyyntiennustetta. Tämän ennusteen pohjalta laaditaan yhtiön sähkön hankintaennuste ja tehdään tarvittavat hinnansuojaustoimenpiteet. Työ tehdään vain Porvoon Energia Oy:n (PBE) oloihin. Määritettäessä paikkariippuvaisia tietoja on alue rajattava vain PBE:n oloihin sopivaksi. Työssä käytetään hyväksi aikaisempien vuosien sähkönkulutusta lämpötila- ja kalenterikorjattuina sekä yhtiön sähkönmyyntisalkkua. Ennuste kertoo kuluttajien käyttäytymisestä ja yleisestä sähkön käytön kehityksestä yhtiön markkina-alueella. Ennusteen on oltava liukuva siten, että päivitettäessä tietoja tapahtuneesta malli päivittää ennustetta ja jatkaa sitä eteenpäin vuoden päähän viimeisestä havaintotiedosta. Malli luodaan Microsoft Excel taulukkolaskentaohjelmalla, jonka rakenne ja käytettävät funktiot pyritään pitämään yksinkertaisina, jotta mallia olisi helppo käyttää. Tulosten on oltava ymmärrettävässä muodossa lukuina, joita tuetaan graafisilla esityksillä. Käyttäjäkunnan laajuus edellyttää yksinkertaista rakennetta, sillä ennustemallia käyttää useampi kuin yksi henkilö. Lähitulevaisuus muuttaa todennäköisesti tietojen lähdeaineistoa, mikä aiheuttaa

9 2 tarvetta mallin muuttamiselle. Helppo ja ymmärrettävä rakenne mahdollistaa myös mallin päivittämisen ja sitä varten kehitettyjen menetelmien siirtämisen mahdollisesti myöhemmin hankittaviin energianhallinnan järjestelmiin. Useat sääilmiöt vaikuttavat sähkön kulutukseen. Tässä työssä malli pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisena minkä vuoksi kulutukseen vaikuttavista sääilmiöistä valitaan kaikkein tärkein eli lämpötila. Muiden sääilmiöiden vaikutus peittyy lämpötilan vaihtelun alle. Jotta lämpötilariippuvuudesta saataisiin oikea kuva, on lämpötilakerrointa määritettäessä käytettävä vaihtuvuudeltaan stabiilimpaa aineistoa kuin myynti. Tällaisena aineistona voidaan käyttää Porvoon Sähköverkko Oy:n (PSV) verkossa tapahtunutta sähkön siirtoa. Suuri osa PBE:n sähkönmyynnin asiakkaista on vielä kaukoluennan ulkopuolella ja tarkan kulutuksen määrittäminen on mahdotonta. Eri lähteistä saataviin myynnin ja kulutuksen energiavolyymeihin onkin suhtauduttava varauksella, sillä tietolähteestä riippuen määrät saattavat poiketa toisistaan suuresti. Vertailtavia lukuja muodostettaessa on huomioitava mahdollisesti toisistaan poikkeavat luvut ja sen vuoksi pyrittävä käyttämään samasta lähteestä löytyviä tietoja, joiden laskentaperuste on yhtenevä. Kaukoluettavat, eli AMR-mittarit mahdollistavat pienkuluttajien todellisen energiankulutuksen seurannan. Niistä saatava tieto antaisi lisäarvoa ja tarkkuutta tässä työssä toteutettavalle mallille. PBE:lla ensimmäiset AMR-mittarit ovat kuitenkin olleet vasta vähän aikaa käytössä, joten niistä saatavalla tiedolla ei vielä pystytä luomaan päätelmiä asiakkaiden käyttäytymisestä. Tässä tapauksessa onkin syytä tyytyä ainoastaan pohtimaan laajamittaisen AMR-mittareiden asennuksen mukanaan tuomia hyötyjä ja muutoksia ennustemalliin. Varsinaisen keskipitkän aikavälin myyntiennusteen laativan sovelluksen kehittämisen lisäksi tämä työ on oppimisprosessi yritykselle. Prosessin aikana on tarkoitus saada tietoa yrityksen ohjelmistoista ja prosesseista tulevaisuutta varten. Ennustamiseen vaadittavien tiedonkulun pullonkaulojen hahmottaminen helpottaa tulevaisuuden työtä uusia järjestelmiä hankittaessa. Näiden tietojen pohjalta kehitetään yhtiön toimintaa parempien toimintatapojen ja ohjelmallisen integraation saavuttamiseksi Työn rakenne Työ koostuu kolmesta osasta: kirjallisuusselvityksestä, kokeellisesta osasta ja pohdinnasta. Kirjallisuusselvityksessä käydään läpi työn kannalta tärkeitä teorioita. Sähkömarkkinoita tarkastelevassa osassa käsitellään sähkömarkkinoiden toimintaa ja sitä miten sähkön hinta muodostuu. Sähkömarkkinoissa pääpaino keskittyy toimintoihin, joista saadaan lähtötietoja työssä kehitettävään keskipitkän aikavälin myyntiennusteen laativaan sovellukseen. Ennustamisen kannalta on tärkeätä ymmärtää mitä on ennustamassa. Tässä työssä ennustuksen kohde on myynti eli omien asiakkaiden kulutus. Kulutus on riippuvaista ulkoisista tekijöistä ja ajasta ja sen vaihtelua käsitellään erilaisten kuluttajien osalta. Kirjallisuusselvityksen lopuksi perehdytään ennustamiseen. Ennustamista kä-

10 3 siteltäessä tarkastellaan erilaisia yleisiä ennustusmenetelmiä ja kuormituksen ennustamisen erityispiirteitä. Kokeellisessa osiossa käydään vaiheittain läpi prosessi, jonka tuloksena syntyi keskipitkän aikavälin myyntiennusteen laativa sovellus. Prosessi alkaa kartoituksella nykytilanteesta ja markkinoilla olevista sovelluksista, joita seuraa ennustamiseen vaadittavien lähtötietojen ja niiden saatavuuden kartoitus. Jotta eri vuosien tiedot olisivat keskenään vertailtavissa, on energiatiedot normalisoitava, minkä vuoksi lähtötiedoille määritetään riittävä normalisointimenetelmä. Valittujen tietojen pohjalta kehitetään ennusteen laativa sovellus. Pohdintaosiossa käsitellään työn aikana havaittuja epäkohtia Porvoon Energian prosesseissa, toimintatavoissa ja erilaisissa käytetyissä ohjelmissa. Parannusehdotusten ohella pyritään löytämään jatkotutkimuskohteita työn parissa. Koska sovellus on jatkuvassa käytössä, aiheuttavat lähdejärjestelmien muutokset, lainsäädäntö ja tarkentuva informaatio siihen muutospaineita. Mahdollisia tulevia muutoksia esitellään tässä pohdintaosiossa Porvoon Energia -yhtiöt Porvoon Energia -yhtiöt koostuu kahdesta erillisestä osakeyhtiöstä: Porvoon Energia Oy:stä (PBE) ja Porvoon Sähköverkko Oy:stä (PSV). Tytäryhtiö PSV on kokonaisuudessaan emoyhtiö PBE:n omistuksessa. Koko konsernin puolestaan omistaa Porvoon kaupunki. Porvoon Energia -yhtiöt tuottaa, jakelee ja myy sähköä, kaukolämpöä sekä maakaasua. Lisäksi se tarjoaa asennus- ja verkonrakennusalan palveluita. Vuonna 2007 Porvoon Energia -yhtiöillä oli sähköasiakasta ja sähkön kokonaismyynti oli 410 GWh. Kaukolämpöasiakkaita yhtiöllä oli samaisena aikana 1425, joille myytiin 279 GWh lämpöä. Lisäksi yhtiöillä oli 70 GWh höyrynmyyntiä. (Porvoon Energia -yhtiöt 2008) Porvoon Energia Oy vastaa energiantuotannosta, sähkönmyynnistä, kaukolämpö- ja maakaasutoiminnoista sekä konsernipalveluista. Yhtiöllä on toimintaa Porvoossa, Pornaisissa, Pernajassa ja Loviisassa. Yhtiöllä on omia lämpövoimalaitoksia, lämpökeskuksia, vesivoimalaitoksia ja osuuksia ydinvoima- ja tuulivoimalaitoksissa. (Porvoon Energia -yhtiöt 2008) Porvoon Sähköverkko Oy vastaa oman alueensa sähköverkon kehittämisestä ja kannattavuudesta sekä verkonrakennustoiminnasta. Sen sähköverkko ulottuu noin 800 neliökilometrin alueelle saaristossa, maaseudulla ja kaupungissa. Sähköverkon alueella on käyttöpaikkaa. (Porvoon Energia -yhtiöt 2008) Porvoon Energia -yhtiöt on tyypillinen alueellinen energiayhtiö, sillä sen ydintoiminta-aluetta on oman sähköverkon alue, jossa se pyrkii pitämään oman asemansa mahdollisimman vahvana. Sähkösopimuksia on tehty jonkin verran myös muualle erityisesti pienasiakkaiden kanssa. Omalla verkkoalueellaan yhtiöllä on myös suhteellisesti ottaen runsaasti pienkuluttajia. (Kuusela 2009)

11 Sähkön hankinta on toteutettu omalla tuotannolla, osuusvoimalla ja ostoilla sähköpörssistä. Yhtiöllä on omaa tuotantoa Tolkkisissa, jossa sijaitsee 7 megawatin (MW) höyrykattila ja Harabackassa, josta saadaan sähkötehoa 9 MW kahden kaasuturbiinin tuottamana. Lisäksi omaan tuotantoon kuuluu pienvesivoimaa Strömsbergissä ja Laukkoskella. Erilaisia voimalaosuuksia PBE:llä on Pohjolan Voimasta (PVO), Estlinkista, Kanteleen Voimasta ja Ahlholmens Kraftista. PVO on energiantuotantoyritys, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen omakustannushintaan. Samaan periaatteeseen pohjautuvat Kanteleen Voiman ja Ahlholmens Kraftin toiminnot. Estlink puolestaan on Suomenlahden alittava merikaapeli, jolla sähköä tuodaan Virosta Suomeen. (Kuusela 2009; Vierikko 2009) Omasta tuotannosta ja osuusvoimasta huolimatta noin puolet PBE:n sähkön hankinnasta jää hankittavaksi sähkömarkkinoilta. Yleisesti ottaen hinta markkinoilla on korkeampi kuin omalla tuotannolla ja hinnan vaihtelu eli volatiliteetti suurempi. Tästä johtuen myynti olisi pystyttävä ennustamaan mahdollisimman tarkasti, jotta sähkön hankintaosastolle osataan antaa oikea tietoa myytävistä määristä ja sähkön hankintaorganisaatio pystyy hankkimaan tarvittavan määrän sähköä edullisesti. Käyttämällä hankinnassa vähän pörssisähköä saavutetaan yleensä alhaisempi hankintahinta. 4

12 5 2. SÄHKÖMARKKINAT Tämä luku jakaantuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään sähkömarkkinoiden toimintaa, sähkömarkkinoiden osapuolia ja sähkömarkkinoita sääteleviä lakeja sekä säädöksiä. Toisessa osassa tarkastellaan sähkön tukkuhinnan määräytymisen takana olevia mekanismeja ja kolmannessa sähkötasetta. Neljännessä osassa käsitellään nykymuotoisten sähkömarkkinoiden aiheuttamia riskejä myyntiyhtiölle Sähkömarkkinoiden toiminta Sähkö poikkeaa suuresti muista normaaleista hyödykkeistä. Koostumukseltaan se on homogeenista ja sitä voidaan tuottaa useilla eri menetelmillä taloudellisesti kannattavasti. Sille ei ole löydetty korvaavaa tuotetta, vaikka yhteiskunta on siitä erittäin riippuvainen. Sen lisäksi, että sähkö on vaikeasti korvattavissa, on sitä myös lähes mahdotonta varastoida kannattavasti suuressa mittakaavassa. Tästä erityisominaisuudesta johtuen tuotannon ja kulutuksen tulee vastata toisiaan joka hetki. Sähkön suurtuotannossa on havaittavissa selviä etuuksia verrattuna pientuotantoon, sillä yksikkökustannukset laskevat yksikkökoon kasvaessa. Tämän vuoksi sähkön tuotanto on keskittynyt suuriin laitoksiin, jotka myyvät tuottamansa sähkön sitä tarvitseville. Näiden sähkön erikoisominaisuuksien vuoksi sähkömarkkinat ovat kehittyneet. (Liitola 2007; Purasjoki 2006) Sähkömarkkinat koostuvat sähkön tuotannosta ja myynnistä sekä sähkön siirrosta ja jakelusta. Myynnin osalta sähkömarkkinat voidaan jakaa tukku- ja vähittäismarkkinoihin muiden hyödykemarkkinoiden tavoin. Tukku- ja vähittäismarkkinat poikkeavat toisistaan selvästi. Tukkumarkkinat ovat niin sanotut ylemmät markkinat suhteessa vähittäismarkkinoihin ja kauppaa käydään suuremmista energiamääristä. Tukkumarkkinoilla tarkoitetaan tuottajien, vähittäismyyjien ja suurten kuluttajien muodostamia markkinoita. Vähittäismyynti puolestaan tarkoittaa sähkön myyntiä jakeluverkosta suoraan sähkön loppukäyttäjille. Tukku- ja vähittäismarkkinoilla tapahtuva myynti on määritelty sähkömarkkinalain (SML) kolmannessa pykälässä. Tukku- ja vähittäismarkkinoiden liittyminen markkinaosapuoliin on esitetty kuvassa 2.1. Sähkömarkkinat sisältävät sähkökaupan, jota käydään sekä suorana kahden osapuolen välisenä kauppana, että pörssissä käytävänä kauppana. Suoraa kaupankäyntiä sähköpörssin ulkopuolella kutsutaan OTCmarkkinaksi. Lyhenne OTC tulee sanoista ower the counter. Yhdessä OTC-markkinat ja sähköpörssi tarjoavat monipuoliset ja toimivat markkinat. Vähittäismarkkinoilla kaupankäynti tapahtuu loppukäyttäjien kanssa. (L /386; Liitola 2007) Sähkömarkkinoiden kaupankäynnin sopimussuhteita on havainnollistettu kuvassa 2.2.

13 6 Kuva 2.1. Tukkusähkö- ja vähittäismyyntimarkkinat (Partanen et al. 2007, s. 7). Kuva 2.2. Sähkömarkkinoiden sopimussuhteet. Sähkön tuottajat voivat solmia suoria OTC-sopimuksia suurkuluttajien ja vähittäismyyjien kanssa. Tuottajat voivat myös tarjota sähköään pörssiin. Sähkön myyntiyhtiöt ovat vähittäismyyjiä, jotka ostavat sähkönsä joko suoraan tuottajalta tai pörssistä. Pienkuluttajilla ei ole riittävää volyymiä sähkön ostamiseen tukkumarkkinoilta, joten heille jää ainoaksi vaihtoehdoksi tuottaa sähkö itse tai ostaa se vähittäismyyjiltä. Suomessa sähkömarkkinoita säätelevät useat lait ja säädökset kuten sähkömarkkinalaki 386/1995 ja sen muutokset 1018/1995, 332/1998, 138/1999, 466/1999, 623/1999, 444/2003, 1130/2003, 1172/2004, 624/2007, 1326/2007, sähkömarkkina-asetus 518/1995, laki energiamarkkinavirastosta 507/2000, joka oli aikaisemmin laki sähkömarkkinakeskuksesta 387/2000 sekä valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset ja asetukset. (Partanen et al. 2007, s. 2) Sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1. kesäkuuta Sähkömarkkinauudistuksessa poistettiin esteitä niiltä sähkömarkkinoiden osilta, joilla kilpailu on mahdollista, eli sähkön tuotannolta, sähkön myynniltä ja ulkomaan kaupalta. Tuolloin kilpailun piiriin kuuluivat vain suuret yli 500 kilowatin (kw) asiakkaat, joilla oli jatkuva tehonmittaus. Vuonna 1997 tehoraja poistettiin ja kaikilla asiakkailla oli mahdollista kilpailuttaa säh-

14 7 könsä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteutunut, sillä kilpailutuksen ehtona oli edelleen jatkuva tuntitehomittaus. Lopullisesti sähkömarkkinat aukesivat kaikille kuluttajille syksyllä 1998, kun otettiin käyttöön tyyppikuormituskäyrät ja jatkuvan tuntitehon mittausvaatimus poistui. (L /386) Sähkön hinta määräytyy yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, jotka Nord Pool ASA järjestää (Nord Pool ASA 2008). Ulkopuolisena tahona sähkömarkkinoita valvomaan on asetettu Energiamarkkinavirasto. (Energiamarkkinavirasto 2008) Sähkö ei kuitenkaan tule varsinaisesti myyjältä, vaan lähimmästä tuotantolaitoksesta sähköverkon välityksellä. Sähköverkon rungon, eli kantaverkon, omistaa Fingrid Oyj. Kantaverkosta verkko jakaantuu alueverkkoihin jännitetason alentuessa. Jakeluverkot ovat itsenäisten verkkoyhtiöiden omistuksessa ja verkkoliiketoiminta onkin säänneltyä monopolitoimintaa, koska ei ole järkevää rakentaa vierekkäin kahta kilpailevaa sähköverkkoa. Sähköverkoston rakennetta sekä kulutuksen ja tuotannon sijoittumista on havainnollistettu kuvassa 2.3. Kuva 2.3. Suomen sähköverkoston rakenne sekä kulutuksen ja tuotannon sijoittuminen. Suuri tuotanto ja kulutus on kytketty korkeaan jänniteportaaseen. Mitä alemmalle verkkotasolle siirrytään, sitä suurempi on kuluttajien ja verkoston määrä. Kuvassa symboleiden koko kuvaa kohteen suuruutta. Verkkojen ellipsien koko puolestaan kuvaa jännitetasoa suhteessa muihin verkkoihin. Kilpailutuksen johdosta katteet vähittäismarkkinoilla ovat pienentyneet. Päästökaupan mukaantulo on puolestaan lisännyt tukkukaupan katteita, joten asiakashintojen muutos ei ole ollut niin merkittävää kuin se olisi voinut olla. Sähkömarkkinauudistuksen myötä sähkön myynti ei ole enää luvanvaraista toimintaa, mikä on mahdollistanut uusien toimijoiden tulemisen markkinoille. Uudet toimijat kiristävät entisestään kilpai-

15 8 lua ja pienentävät katteita. Luvanvaraisuuden poistuminen on mahdollistanut puhtaiden myyntiyhtiöiden syntymisen ja tulon markkinoille. Sähköä voi nyt ostaa yhtiöiltä, joilla ei ole ollenkaan omaa tuotantoa, vaan ne ostavat kaiken tarvitsemansa sähkön markkinoilta. (Partanen et al. 2007) 2.2. Sähkön tukkuhinnan määräytyminen Sähkön tukkuhinta markkinoilla määräytyy kullekin ajanhetkelle kysynnän ja tarjonnan mukaan. Päivittäin Nord Poolissa käydään kauppaa spot-markkinoilla seuraavan päivän tunneittaisista sähköntoimituksista. Kaupankäynnissä markkinaosapuolet tekevät myynti- tai ostotarjouksia. Kunkin tarjouksen tulee sisältää tiedot käyttötunnistasekä kaupattavan sähkön määrästä ja hinnasta. Kaupankäyntikierroksen päätteeksi tunneittaiset tarjoukset järjestetään hinnan perusteella kysyntä- ja tarjontakäyriksi. Käyrien leikkauspisteeseen, kuvan 2.4 mukaan, muodostuu systeemihinta. Systeemihinnalla tarkoitetaan kaikista Nord Poolin osto- ja myyntitarjouksista muodostettua yhteistä hintaa koko yhteispohjoismaisen verkon alueella. (Nord Pool Spot AS, 2008b) Kuva 2.4. Sähkön hinnan muodostuminen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pohjoismaiset sähkömarkkinat on jaettu vähintään seitsemään alueeseen maantieteellisten ja siirtokapasiteettia rajoittavien tekijöiden perusteella. Alueet ovat Suomi (FI), Ruotsi (SE), Etelä-Norja (NO1), Pohjois-Norja (NO2), manner-tanska (DK1) Själlanti (DK2) ja Saksa (KONTEK). Tarpeen tullen alueita voidaan muodostaa enemmänkin jakamalla Norja useampaan kuin kahteen alueeseen. Norjan haasteellinen maasto ja maantieteellisesti kapea muoto luovat pullonkauloja siirtoverkkoon. Alueet on esitetty kuvassa 2.5. (Nord Pool Spot AS 2008a)

16 9 Kuva 2.5. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hinta-alueet. Systeemihinta määräytyy kaikista Nord Poolille tehdyistä osto- ja myyntitarjouksista. Kulutus ja tarjonta eivät aina vastaa toisiaan yksittäisillä hinta-alueilla, jolloin syntyy yli- ja alitarjonta-alueita. Ylitarjonta-alueilla tuottajat olisivat valmiita tuottamaan systeemihinnalla enemmän sähköä kuin kuluttajat ovat valmiita ostamaan. Alitarjontaalueilla puolestaan tuotantokustannukset ovat niin korkeat suhteessa systeemihintaan, että kuluttajat olisivat valmiita ostamaan enemmän kuin tuottajat suostuvat tuottamaan. Siirtokapasiteettirajoituksista johtuen vajetta tai ylituotantoa ei pystytä myöskään tasoittamaan tuonnilla tai viennillä. Tällaisille alueille syntyy systeemihinnasta poikkeavat aluehinnat. Aluehinnoilla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan ja sähkölle syntyy markkinaosapuolia tyydyttävä hinta. (Nord Pool Spot AS 2008b) Hinnanmuodostusta yli- ja alitarjonta-alueilla on selvitetty kuvassa 2.6, jossa lyhenne SYS tarkoitta systeemihintaa.

17 10 Kuva 2.6. Sähkön hinnan muodostuminen kysynnän ja tarjonnan perusteella ylituotanto- ja alituotantoalueilla (Partanen et al. 2007, s. 26). Fingridin (2008a) tiedotteen mukaan alkuvuoden 2008 Suomi on muodostanut yhtenäisen hinta-alueen yhdessä Ruotsin kanssa, sillä siirtorajoituksia on ollut vain noin yhden prosentin ajan kyseisellä aikavälillä. Muu markkina-alue on siirtorajoitusten vuoksi muodostanut erilliset aluehinnat huomattavasti useammin Sähkötaseen hallinta Fingridin (2008c) määritelmän mukaan sähkötaseella tarkoitetaan osapuolen sähkön tuotantoa, hankintaa, kulutusta ja myyntiä yhteenlaskettuina. Sähkömarkkinalain mukaan jokaisella sähkökaupan osapuolella on tasevastuu. Tämän mukaisesti osapuolten sähkötase on oltava tasapainossa vuorokauden jokaisena tuntina. (L /386) Vuoden 2009 alusta alkaen tase on jaettava tuotanto- ja kulutustaseeseen. Muutos liittyy pohjoismaisen tasehallinnan harmonisointiin, jossa pyritään luomaan yhteiset säännöt kaikkiin maihin tasehallintaa koskien. Harmonisoinnin tavoitteena on parantaa sähkömarkkinaosapuolten toimintaedellytyksiä muissa maissa. Ennen harmonisointia vaihtelevat käytännöt ja lainsäädäntö ovat vaikeuttaneet toimintaa. (Lipponen 2008) Uusi tasemalli korostaa erityisesti tuotannon suunnittelua, joka huomioidaan sekä tuotantotaseessa että kulutustaseessa laskettaessa tasepoikkeamaa (Fingrid 2008e). Tämä muuttaa erityisesti lyhyen aikavälin myyntiennusteen laatimista, mutta ei vaikuta keskipitkän ja pitkän aikavälin myyntiennusteisiin. Tuotantotaseen poikkeama lasketaan siten, että toteutuneesta tuotannosta vähennetään kokonaistuotantosuunnitelma, minkä jälkeen lisätään tai vähennetään tuotantotaseen tehokaupat riippuen kauppojen suunnasta. Kulutustaseen poikkeama lasketaan siten, että kokonaistuotantosuunnitelmasta vähennetään kiinteät toimitukset ja toteutunut kulutus, minkä jälkeen lisätään tai vähennetään kulutustaseen tehokaupat riippuen kauppojen suunnasta. (Fingrid 2008e; Lipponen 2008)

18 11 Tasevastuu toteutetaan siten, että jokaisella osapuolella on avoin toimittaja, joka toimittaa tai ostaa markkinaosapuolen tase-erotuksen osoittaman määrän sähköä. Ylimmän tason avoin toimittaja Suomessa on Fingrid Oyj. Kaikki yritykset, joille Fingrid toimii avoimena toimittajana, ovat tasevastaavia. (Partanen et al. 2007, s. 36) Fingridin (2008b) tilastojen mukaan Suomessa on 24 tasevastaavaa. Tasevastaavia voivat olla myös yritykset, joilla ei ole tuotantoa tai vähittäismyyntiä. Yritysten on kuitenkin oltava sähkömarkkinaosapuolia. Pienten toimijoiden ei ole kannattavaa olla tasevastaavia, sillä tasevastaavan asemaan kuuluvat sopimuksen mukaiset korvaukset Fingridille. Kiinteä kuukausimaksu on tasepalvelusopimuksessa sovittu 1000 euron suuruiseksi (Fingrid 2008f). Lisäksi Fingrid perii volyymiin perustuvan toimitusmaksun. Tasesähkökauppa on Suomessa Fingridin ja tasevastaavien välillä käytävää sähkökauppaa. Tasesähkön hinta määräytyy Fingridin ylläpitämillä säätösähkömarkkinoilla, joilla hinnoittelu perustuu tuotantotaseen osalta kaksihintajärjestelmään ja kulutustaseen osalta yksihintajärjestelmään. Säätösähkömarkkinoille on pääsy kaikilla säätökykyisen kapasiteetin haltijoilla, jollaiseksi tuotannon lisäksi lasketaan myös irtikytkettävät kuormat. Resurssin tulee kyetä toteuttamaan kymmenen megawatin tehonmuutos 15 minuutin kuluessa. Valtakunnallisen säätö- ja tasesähkökaupan osapuolet on esitetty kuvassa 2.7. (Fingrid 2009c) Kuva 2.7. Valtakunnallisen säätö- ja tasesähkökaupan osapuolet (Partanen et al. 2007, s. 38). Säätösähkökauppa on tasemielessä merkittävää, sillä tasesähkön hinta muodostuu säätösähkömarkkinoilla. Säätösähkömarkkinoille osallistuvat osapuolet antavat säätötarjouksia Fingridille. Säätötarjoukset sisältävät tiedot säädettävän tehon suuruudesta, energian hinnasta, säädön suunnasta, sijainnista ja resurssin yksilöinnistä. Säädön suunta tarkoittaa sitä, mihin suuntaan tasetta ollaan valmiita muuttamaan. Ylössäätäminen voidaan toteuttaa joko lisäämällä tuotantoa tai vähentämällä kulutusta. Alassäätö puolestaan toteutetaan vähentämällä tuotantoa tai lisäämällä kulutusta. Säätötarjoukset tulee tehdä 45 minuuttia ennen käyttötuntia. (Fingrid 2009c) Säätötarjoukset on esitetty kuvassa 2.8.

19 12 Kuva 2.8. Säätötarjoukset ja niiden edellyttämät toimenpiteet (Fingrid 2009c). Määräaikaan mennessä saapuneet säätötarjoukset asetetaan hinnan perusteella järjestykseen. Kun säätöä tarvitaan tasehallintaa ja taajuuden säätöä varten, käytetään tarjoukset hintajärjestyksessä, jos se on voimajärjestelmän käyttötilanteen kannalta mahdollista. Jos jotakin tarjousta ei voida käyttää, jätetään se huomioimatta. Tilanne, jossa tarjous jätetään käyttämättä, syntyy, kun hintajärjestyksessä viimeinen riittävään säätöön tarvittava tarjous on volyymiltään liian suuri. Tarjouksen käyttäminen aiheuttaisi ylikompensoinnin, jonka seurauksena tarvittaisiin kompensaatiota toiseen suuntaan. Säätötarjousten käyttöjärjestys on ylössäätötarjouksissa halvin ensin ja alassäätötarjouksissa kallein ensin. Lopulta säätösähkön hinta määräytyy Pohjoismaissa käytettyjen säätösähkötarjousten hintojen perusteella. (Fingrid 2009c) Säätösähkön ja tasesähkön perushinnan määräytyminen on esitetty liitteessä 1 (Fingrid 2009b). Liitteessä 1 keskellä on asetettu säätösähkötarjoukset jonoon hinnan perusteella. Ylössäätö- ja alassäätöhinta määritetään jokaiselle tunnille. Ylössäätöhinta on kalleimman käytetyn ylössäätötarjouksen hinta, kuitenkin vähintään Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Alassäätöhinta on halvimman käytetyn alassäätötarjouksen hinta, kuitenkin enintään Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Kaikki joilta Fingrid on tilannut säätöä saavat maksun sen mukaan, oliko kyseessä ylös- vai alassäätö. Tasesähkön hinta tuotantotaseelle määräytyy ylös- ja alassäätöhintojen perusteella liitteen 1 vasemman puolen mukaan. Kulutustaseelle sovelletaan yksihintajärjestelmää, jossa osto- ja myyntihinnat ovat yhtä suuret. Fingridin tasevastaavalle myymän ja tasevastaavalta ostaman tasesähkön hinta on ylössäätötunnilla ylössäätöhinta ja alassäätötunnilla alassäätöhinta. Kulutustaseen tasesähkön hinnan määräytyminen on esitetty liitteen 1 oikeassa reunassa. (Fingrid 2009b) Tasesähköjen määrät saadaan selville taseselvityksen avulla, joka laaditaan jälkikäteen. Taseselvitystä on käsitelty seuraavassa luvussa. (Fingrid 2009c) Taseselvitys Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinoilla toimivien osapuolten väliset sähköntoimitukset. Taseselvitys perustuu hierarkkiseen taseselvitysmalliin ja avointen toimitusten ketjuun. Ketjujen muodostuminen ja tasevastaavuudet on esitetty kuvassa 2.9. (Fingrid 2009e) Taseselvitys laaditaan erikseen tuotantotaseelle ja kulutustaseelle.

20 13 Kuva 2.9. Tasevastuun ketjumalli ja avoimet toimitukset (Fingrid 2009e). Ylimpänä avointen toimitusten ketjussa on Fingridin tasesähköyksikkö, joka toimii avoimena toimittajana kaikille tasevastaaville. Tasevastaava voi olla avoin toimittaja sähkömarkkinaosapuolille ja verkkoyhtiöille. Sähkömarkkinaosapuolet voivat edelleen olla avoimia toimittajia toisille sähkömarkkinaosapuolille ja verkkoyhtiöille. Kaikki tasevastaavan alapuolella olevat avointen toimitusketjujen sähkömarkkinaosapuolet ja verkkoyhtiöt kuuluvat tasevastaavan tasevastuuseen. Ketjut päättyvät lopulta loppukäyttäjiin. Jokaisella sähkökaupassa mukana olevalla toimijalla on oltava yksi avoin toimittaja. (Fingrid 2009e) Taseselvitys perustuu tuntienergioihin, jotka saadaan tuntienergiamittauksista, vuosienergioista tyyppikuormituskäyrämenettelyllä, tuotantosuunnitelmista ja kiinteistä toimituksista. Tyyppikuormituskäyrien avulla vuosittainen energia voidaan jakaa tuntitehoiksi ja energioiksi, vaikka itse mittarin luenta suoritetaankin noin vuoden välein. Toimitukset voidaan selvittää mittaamalla, tai ne on voitu sopia etukäteen. Tällöin on sovittu kiinteästä toimituksesta, jolle on määritelty aika ja suuruus. Mitatuista toimituksista ja niiden selvittämisestä vastaa verkonhaltija ja kiinteistä toimituksista osapuolet keskenään. Selvityksen tuloksena määräytyy kunkin osapuolen tunneittainen sähkötase. (Fingrid 2009e) Taseselvityksestä ja sen kulusta on säädetty muun muassa SML pykälässä 16 c, jonka mukaan verkonhaltija ja muu sähkömarkkinaosapuoli ovat velvollisia huolehtimaan taseselvityksestä. Taseselvityksestä on tarkemmin säädetty Valtioneuvoston asetuksissa (VNa). Sähkömarkkinoita ja taseselvitystä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2009 alkupuolella, kun vanha Sähkömarkkina-asetus, VNa mittauspalveluiden aikajaotuksesta, VNa sähköntuotannon siirtomaksuista jakeluverkossa, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (KTMp) tyyppikuormituskäyristä, KTMp tiedonvaihtomenettelystä ja KTMp sanomien muodosta uudistettiin ja sulautettiin osittain yhteen. Uudistuksen yhteydessä ne korvattiin VNa:lla sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta,

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014 NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle Tom Backman 29.8.2014 NBS keskeiset muutokset, yhteenveto Sähkönmyyjä Taseselvitysosapuoli vaihtuu Fingrid -> esett. Kommunikointiin tulee myös uudet työvälineet

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin. NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj

Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin. NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Handbookin (HB) muutoksia ja tarkennuksia malliin 2. Markkinatoimijoiden esittämiä

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE. - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy

REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE. - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy www.suomenvoima.fi REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE - kommenttipuheenvuoro Etelä-Suomen Voima Oy ja Suomen Voima Oy REMIT-PÄIVÄ MANKALA-YHTIÖILLE 19.3.2014 Energiavirasto Akke Kuusela Toimitusjohtaja Etelä-Suomen

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE 2 (20) 1 YLEISTÄ... 4 2 RAPORTOINTI... 4 2.1 Rakenteelliset tiedot... 4 2.2 Välityspalvelu... 5 2.3 Tuotantosuunnitelmat...

Lisätiedot

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj 2 Mitä tasepalvelu on? Suunnittelua ja raportointia ennen käyttötuntia: tuotanto + hankinta = kulutus

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset Fingrid: NBS-keskustelutilaisuus 21.11.2014 Arto Rajala TEM/Energiaosasto Energiamarkkinat Sisällys Säännöshankkeen tavoitteet ja työsuunnitelma Muutokset sähkömarkkinalakiin

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ

SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINASOPIMUS NRO XX OSAPUOLI sekä FINGRID OYJ 2 (6) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS JA VOIMASSAOLO XXX (Asiakas) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet seuraavan sopimuksen. Fingrid ylläpitää osaltaan

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi XX.X.2014 SOPIJAPUOLET Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi Kotipaikka Lappeenranta Y-tunnus xxxxxxx-x Yrityksen osoite Yrityksen laskutusosoite Asiakkaan yhteyshenkilö Puhelin E-mail osoite,

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Merkittäviä muutoksia 3. Taseselvityksen

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement. NBS keskustelutilaisuus 22.11.2013 Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. NBS keskustelutilaisuus 22.11.2013 Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement NBS keskustelutilaisuus Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen Project plan draft, 17.1.2013 Agenda 1. Taseselvitysmallin vastuut 2. Taseselvityksen aikataulu

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Price of

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 2 (8) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA LUT ENERGIA SÄHKÖTEKNIIKKA DIPLOMITYÖ TASEHALLINNAN KEHITTÄMINEN SUOMEN SÄHKÖMARKKINOILLA. Professori Jarmo Partanen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA LUT ENERGIA SÄHKÖTEKNIIKKA DIPLOMITYÖ TASEHALLINNAN KEHITTÄMINEN SUOMEN SÄHKÖMARKKINOILLA. Professori Jarmo Partanen TEKNILLINEN TIEDEKUNTA LUT ENERGIA SÄHKÖTEKNIIKKA DIPLOMITYÖ TASEHALLINNAN KEHITTÄMINEN SUOMEN SÄHKÖMARKKINOILLA Työn tarkastajat: Professori Satu Viljainen Professori Jarmo Partanen Työn ohjaajat: Insinööri

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin ajankohtaiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Erinomainen käyttövarmuus v. 2013 Asiakastyytyväisyys parantunut Asiakastoimintamallia kehitetään Baltian spot-markkinat

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(5) Ryhänen Matti 13.4.2015 Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma Savon Voima Verkko Oy, Y-tunnus 2078265-2, puhelin 017 223 111, faksi 017 223 900, postiosoite PL 1024 (Kapteeninväylä

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön

Lisätiedot

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA 6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA Suomessa astui voimaan 1.6.1995 uusi sähkömarkkinalaki. Sen vaikutuksesta sähkön suurkuluttajat eli suuret teollisuusyritykset, joiden teho on yli 500 kw, ovat voineet ostaa sähköä

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA 31.10.2011 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 2 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohje

Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohje 20.12.2007 Anssi Seppälä Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohje Vuosikäyttöarvion ja tase-energiaennusteen laskenta 1 JOHDANTO Tyyppikäyrämenettelyn laskutoimituksista löytyy lyhyt maininta asetuksissa. Tyyppikäyrälaskentaa

Lisätiedot

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv...

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv... Sivu 1/5 Hankintailmoitus, erityisalat: : Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konversio sekä ohjelmiston asiakastuki ja ylläpito Hankintailmoitus, erityisalat I.1

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot