«1» Tyrnin (Hippophae rhamnoides L.) aromiin vaikuttavat yhdisteet. Saara Lundén. Ohjaajat: FM Katja Tiitinen ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "«1» Tyrnin (Hippophae rhamnoides L.) aromiin vaikuttavat yhdisteet. Saara Lundén. Ohjaajat: FM Katja Tiitinen ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA"
  • Aku Aro
  • 8 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 «1» Tyrnin (Hippophae rhamnoides L.) aromiin vaikuttavat yhdisteet Saara Lundén Ohjaajat: FM Katja Tiitinen ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Tyrnin (Hippophaë rhamnoides L.) aromin tiedetään olevan hyvin erilainen kuin muiden marjojen ja hedelmien. Aromi muodostuu haihtuvista yhdisteistä ja näissä tiedetään olevan eroja tyrnilajikkeiden välillä. Työn tarkoituksena oli tutkia miten eri yhdisteet vaikuttavat tyrnin aromiin. Tätä selvitettiin tutkimalla kolmen alalajin, ssp. mongolica, ssp. rhamnoides ja ssp. sinensis, marjoja, yhteensä neljää tyrnilajiketta. Kaikki lajikkeet olivat kasvaneet Turussa samanlaisissa olosuhteissa. Analyyseissä käytettiin sekä aistinvaraisia tutkimusmenetelmiä että instrumentaalisia menetelmiä. Tyrnin aistittavan aromin ominaisuuksia selvitettiin koulutetun raadin avulla kuvailevaa menetelmää käyttäen. Näytteen headspace tilasta kiinteäfaasimikrouutolla (HS SPME) eristetyt haihtuvat yhdisteet analysoitiin kaasukromatografilla käyttäen massaspesifistä detektointia. Lisäksi yhdistettiin arvioijien hajuaisti ja instrumentti, eli näytteitä analysoitiin kaasukromatografia olfaktometrialla (GC O). GC O:lla määritettiin ainoastaan millaisia erottuvat hajut ovat, ei niiden voimakkuutta. Aistinvaraisen arvioijaraadin (n=12) avulla selvitettiin tyrnin hajun olennaisimmat ominaisuudet. Raati arvioi tyrninäytteistä kolmen hajuominaisuuden voimakkuutta, vihreä, käynyt ja hapokas haju, sekä makean hajun tyyppiä ja kokonaishajun voimakkuutta. Lajikkeiden havaittiin eroavan toisistaan näissä ominaisuuksissa. Eniten muista poikkesi ssp. sinensis alalajin lajike, joka oli voimakkaammin käyneen hajuinen, makeudeltaan selvästi täyteläisempi ja vähemmän hapokas kuin muut lajikkeet. Näytteistä eristetyissä haihtuvissa yhdisteissä oli myös eroja lajikkeiden välillä. Aistinvaraisen arvioinnin perusteella voitiin olettaa sinensis alalajin lajikkeen eroavan eniten muista, mikä havaittiinkin instrumentaalisista tuloksista. Pääasiassa eroja oli yhdisteiden pitoisuuksissa näytteissä, ei niinkään eri yhdisteissä. Tyrnin haihtuvat yhdisteet ovat pääasiassa erilaisia estereitä, kuten etyyliheksanoaatti, 3 metyylibutyyli 3 metyylibutanoaatti ja etyyli 2 metyylibutanoaatti. Kuten oli aikaisempien tulosten perusteella voitu olettaa, myös GC O:lla havaittiin eroja lajikkeiden välillä. Erottuneet yhdisteet tuoksuivat mm. makealta, mansikalta, ananakselta ja omenalta, mutta myös liuottimilta ja sieneltä. Asiasanat: aromi, GC nuuhkaisu, haihtuvat yhdisteet, Hippophaë rhamnoides L.

2 «2» Herkkusienen (Agaricus bisporus) aistittavat ominaisuudet, miellyttävyys ja haihtuvat yhdisteet Jenni Vuorio Ohjaajat: FM Katja Tiitinen ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Herkkusieni (Agaricus bisporus) on maailman eniten viljelty sienilaji ja se on vanhin länsimaissa kasvatettu sieni. Sienissä on umami makua, joka muuhun ruokaan lisättynä korostaa ruuan omaa makua ja lisää ruoan miellyttävyyttä. Sienten pilkkominen ja kuivaaminen voimistavat muutoin mietoa flavoria. Tämä johtuu rakenteen hajoamisesta, mikä vapauttaa lipoksigenaasit ja hydroperoksidilyaasit. Nämä entsyymit saavat aikaan 10 oksotrans 8 dekeenihapon (ODA) ja 1 okten 3 olin muodostumisen linoleenihaposta. 1 okten 3 oli on tuoreen herkkusienen pääaromikomponentti ja sitä käytetään myös yleisesti aromiyhdisteenä. ODAn ja 1 okten 3 olin biologinen tehtävä sienissä on vahingoittuneen kudoksen suojaaminen mikrobeilta. Työn tarkoituksena oli tutkia viljellyn valkoisen ja ruskean herkkusienen eri kasvuvaiheiden sekä säilyvyysnäytteiden aistittavia ominaisuuksia, miellyttävyyttä sekä haihtuvia yhdisteitä. Herkkusieninäytteitä oli neljä: valkoinen pieni herkkusieni, valkoinen jumbo herkkusieni, ruskea pieni herkkusieni ja ruskea iso herkkusieni (portobello). Osasta sieninäytteitä analysoitiin myös säilyvyysnäytteet (5 6 pvä ja 9 10 pvä keruusta) tuorenäytteiden (1 2 pvä keruusta) lisäksi. Herkkusienen aistittavia ominaisuuksia tutkittiin koulutetun raadin(n=20) avulla. Herkkusienien kuvaamiseen kehitettiin sanasto, jonka avulla eri sieninäytteitä arvioitiin graafisella asteikolla. Eniten eroa näytteiden välillä saatiin rakenneominaisuuksissa. Valkoiset herkkusienet koettiin ruskeita lohkeavimmiksi ja kovemmiksi. Ruskeat herkkusienet olivat taas valkoisia voimakashajuisempia. Valkoisten herkkusienten lohkeavuus väheni ja pehmeys lisääntyi niiden vanhetessa. Miellyttävyystutkimuksessa kuluttajaraati (n=30) arvioi sieninäytteiden miellyttävyyttä hajun, rakenteen ja maun suhteen 9 luokkaisella strukturoidulla luokka asteikolla. Näytteiden miellyttävyys ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi hajun ja maun suhteen. Portobellon rakenne koettiin kuitenkin epämiellyttävämpänä kuin muiden herkkusienten. Valkoisten herkkusienten miellyttävyys väheni niiden vanhetessa. Haihtuvat yhdisteet kerättiin näytteen yläpuolisesta ilmatilasta kiinteäfaasimikrouuttoa (SPME) käyttäen, analysoitiin kaasukromatografilla ja tunnistettiin massaspektrometrin avulla. Kaikista näytteistä löytyi haihtuvista yhdisteistä eniten 3 oktanonia. Tämän lisäksi sienistä saatiin analysoitua mm. 2 okten 1 olia. Asiasanat: Agaricus bisporus, aistittava laatu, haihtuvat yhdisteet, kuluttajat

3 «3» Samettikukasta (Tagetes erecta) valmistettujen väririkasteiden käyttökelpoisuus luteiinin lähteenä Piia Tastula FM Nina Rostiala, FT Eila Järvenpää ja prof. Rainer Huopalahti ELINTARVIKEKEMIA Turun yliopistolla ja Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella on meneillään ryhmähanke, jossa selvitetään luontaisten väripigmenttien rikastamismahdollisuuksia kotimaisesta kasviraaka aineesta ilman haitallisten orgaanisten liuottimien käyttöä. Luontaisiksi väriaineiksi voidaan kutsua pigmenttejä, jotka kehittyvät kasvisoluissa ja kerääntyvät esimerkiksi kukkiin ja lehtiin. Luontaisten väriaineiden käytön lisääntymisen esteenä ovat synteettisiin väriaineisiin verrattuna korkea hinta sekä saatavuuteen, pysyvyyteen ja tasalaatuisuuteen liittyvät tekijät. Rehu, elintarvike ja kosmetiikkateollisuus on kuitenkin kiinnostunut luontaisista väriaineista erityisesti luomutuotteiden vaatimusten, kuluttajien toiveiden ja luonnonvärien funktionaalisten ominaisuuksien takia. Varsinkin kotimaisesta raaka aineesta elintarvikekelpoisten liuottimien avulla tuotetut väriaineet olisivat toivottuja vaihtoehtoja ulkomailta tuoduille väreille. Luteiini on karotenoideihin kuuluva ksantofylli, jota esiintyy erityisesti tummanvihreissä lehtivihanneksissa, kuten pinaatissa ja kaaleissa. Paremmin luteiinin keltaoranssi väri tulee esiin sametti ja kehäkukissa. Myös kananmunassa on rehusta peräisin olevaa hyvin imeytyvää luteiinia. Luteiini on stereoisomeerinsä zeaksantiinin kanssa ainoa karotenoidi, jota esiintyy silmän linssissä ja silmänpohjan ns. keltatäplässä (macula lutea). Luteiini toimii silmässä, kuten kasveissakin, antioksidanttina ja absorboiden korkeaenergistä sinistä valoa. Luteiinin riittävän saannin on todettu vähentävän silmänpohjan rappeumataudin ja harmaakaihin riskiä. Lisäksi luteiinilla näyttäisi olevan vaikutusta sydän ja verisuonitautien ehkäisyssä sekä UV säteiden iholle aiheuttamien vaurioiden torjumisessa. Luteiini on sallittu elintarvikelisäainekäyttöön (E161b), mutta tällä hetkellä sitä ei valmisteta lainkaan Suomessa. Erikoistyöni keskittyy kotimaisesta samettikukasta (Tagetes erecta) eri tavoin valmistettujen väririkasteiden käyttökelpoisuuteen luteiinin lähteenä. Tutkittavat näytteet ovat ylikriittisellä hiilidioksidilla uutettu samettikukka varsineen (tahna), ylikriittisellä hiilidioksidilla ja etanolilla uutettu kukan terälehti (uute), entsyymeillä hydrolysoitu ja öljyyn uutettu kukan terälehti (öljy), kukan terälehti sellaisenaan (kukka) sekä kukasta varsineen tehty pelletti. Näytteitä säilytetään 12 viikkoa valon, lämmön ja hapen kannalta erilaisissa olosuhteissa, ja luteiinipitoisuuden muutoksia seurataan parin viikon välein nestekromatografisesti. Oletus on, että luteiini säilyisi parhaiten hapelta, valolta ja lämmöltä suojattuna. Kolmen viikon säilytyksen ja kahden näytteenoton jälkeen näyttäisi siltä, että valolla on suurin vaikutus luteiinin hajoamiseen lähes kaikissa näytemuodoissa, sillä valossa säilytettyjen näytteiden luteiinista % on hajonnut. Vähiten luteiinia on hajonnut pimeässä säilytetyissä öljyissä (0 3 %) sekä kylmässä, valolta ja hapelta suojattuna säilytetyissä pelleteissä (2 %) ja uutteessa (0 %). Tulokset saattavat säilytyksen edetessä kuitenkin muuttua. Säilyvyyskokeen lisäksi tulen vielä tutkimaan uutteen ja öljyn aistinvaraisia ominaisuuksia, kuten hajua ja värin intensiteettiä laimennettaessa sekä ylikriittisellä uutolla valmistetuista ja muista mahdollisista hankkeeseen liittyvistä näytteistä liuotinainejäämiä (metanoli, etanoli, isopropanoli, asetoni) HS SPME GC menetelmällä.

4 «4» immunova ternimaitovalmisteen tutkiminen Caco 2 soluviljelmissä Hilkka Suontausta 1,2 Ohjaajat: FT Elina Tuomola 2,3 ja prof. Seppo Salminen 4 ELINTARVIKEKEMIA 1 Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Turun yliopisto 2 Novatreat Oy, Turku 3 PerkinElmer Life and Analytical Sciences, Wallac Oy, Turku 4 Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun yliopisto Ternimaidoksi sanotaan lehmän muutaman ensimmäisen lypsykerran maitoa poikimisen jälkeen. Se poikkeaa huomattavasti tavallisesta maidosta ravintoaineiden suhteellisen määrän ja koostumuksen osalta. Ternimaidon tarkoitus on edistää vasikan normaalia kasvua ja kehittymistä, ja siksi siinä onkin esimerkiksi enemmän kasvutekijöitä ja vasta aineita kuin myöhemmässä maidossa. immunova (Novatreat Oy) valmistetaan ternimaidosta poistamalla rasva, kaseiini sekä laktoosi, ja jäljelle jäänyt proteiinifraktio konsentroidaan. immunova sisältää ternimaidon heraproteiineja: kasvutekijöitä (mm. IGF, TGF ja EGF), vasta aineita (IgG), laktoferriiniä ja β laktoglobuliinia. Työn tarkoituksena oli tutkia immunova ravintovalmisteen vaikutusta Caco 2 solujen kasvuun ja erilaistumiseen in vitro. Vaikka Caco 2 solut ovat alun perin eristetty paksusuolen adenokarsinomasta, ne erilaistuvat spontaanisti ohutsuolen solujen kaltaisiksi ja niitä voidaan käyttää ohutsuolen mallina. immunova n lisäksi tutkittiin siitä suodatettua alle 10 kda:n fraktiota, joka sisältää mm. kasvutekijöitä. Aluksi määritettiin värinmuodostusreaktion avulla immunova n vaikutusta solujen proliferaatioon. Tulosten perusteella kasvatusalustaan lisätty immunova heikensi proliferaatiota, mutta alle 10 kda:n fraktiolla ei ollut vaikutusta. Caco 2 solujen erilaistumista tutkittiin kasvattamalla soluja Transwell flttereillä. Tässä voidaan lisätä eri näytteet solun apikaaliselle ja basolateraaliselle puolelle, jolloin malli muistuttaa suolen olosuhteita. Määrityksessä tutkittiin kolmen viikon ajan apikaaliselle puolelle lisätyn immunova n vaikutusta solujen erilaistumiseen mittaamalla solukerroksen tiiviyttä (sähköresistanssia). Lisäksi erilaistuneilla soluilla tutkittiin vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) ja Pseudomonas aeruginosan translokaatiota solukerroksen läpi. Alle 10 kda:n fraktiossa kasvatettujen solujen resistanssi oli huomattavasti suurempi kuin seerumikontrollissa kasvaneilla soluilla. Resistanssi suurenee solukerroksen tiivistyessä, eli alle 10 kda:n fraktio auttoi soluja muodostamaan tiiviimpiä solukerroksia. immunova lla ei havaittu vastaavaa vaikutusta. Sekä immunova että alle 10 kda:n fraktio viivästytti VRE:n translokaatiota seerumikontrolleihin verrattuna. Alle 10 kda:n fraktiolla ei ollut vaikutusta P. aeruginosan translokoitumiseen, mutta immunova viivästytti myös tämän bakteerin kulkua solukerroksen läpi. Mikäli immunova ehkäisee näiden bakteerien translokaatiota myös in vivo, sillä voidaan mahdollisesti ehkäistä sepsiksen syntyä.

5 «5» Eturauhassyöpämerkkiaineiden määrittäminen eri näytematriiseista RNA tasolla Otto Kauko Ohjaajat: FM Maria Rissanen ja FM, väit. Jussi Nurmi MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA in vitro DIAGNOSTIIKKA Eturauhassyöpä aiheuttaa noin 3 % miesten kuolemista länsimaissa ja on miehillä toiseksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Kuitenkin jopa 16 %:lla miehistä diagnosoidaan eturauhassyöpä heidän elinaikanaan ja eturauhassyöpää ennakoivia solumuutoksia on lähes kaikilla yli 80 vuotiailla miehillä. Suurimmalla osalla eturauhassyöpäpotilaista syöpä etenee hyvin hitaasti, eikä syöpä vaikuta heidän elämänsä pituuteen tai laatuun. Vain osalla potilaista syöpä on aggressiivinen ja hoidolla pystytään vaikuttamaan heidän elinikäänsä. Tällä hetkellä laajasti käytössä oleva PSA seulonta ei kykene luotettavasti erottamaan aggressiivista syöpää muista eturauhassyövistä, mikä johtaa useiden potilaiden kohdalla tarpeettomiin biopsioihin ja haitallisiin leikkaus ja sädehoitoihin. Tästä johtuen on kehitettävä uusia menetelmiä, joiden perusteella hoidot pystytään kohdistamaan oikeille potilaille. Syövän seurauksena syöpä ja eturauhassoluja sekä niissä esiintyviä proteiineja ja RNA:ta pääsee verenkiertoon. Eturauhassyövälle ominaisen RNA:n havaitsemista verenkierron soluista RT PCR määrityksellä on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt menetelmää, joka olisi riittävän hyvä kliiniseen käyttöön. Tässä työssä tutkittiin eturauhassyöpämerkkiaineiden esiintymistä verenkierron soluissa ja lisäksi vapaana RNA:na plasmassa. Erityisesti syöpäsolut erittävät RNA:ta ja plasman RNA:n analysoinnista on saatu lupaavia tuloksia muiden syöpien yhteydessä. Työssä kehitettiin uudet reaaliaikaiset aikaerotteiseen fluoresenssiin perustuvat RT PCR määritykset PSCA:lle, hk15:sta ja Trpp8:lle. Kaikki määritykset toimivat ja tunnistavat spesifisesti oikeaa mrna:ta. Uudet markkerit analysoitiin veren tumallisista soluista 51 näytteen paneelista ja 41 plasmanäytteen paneelista. Plasmanäytteistä analysoitiin lisäksi PSA, hk2 ja BMP 6 mrna. PSCA ja Trp p8 mrna:ta löytyy myös terveiden ihmisten veren soluista. Uusilla merkkiaineilla ei saatu merkittävää eroa terveiden, syöpänäytteiden ja metastasoituneiden syöpänäytteiden välille. Plasmanäytteistä saatiin merkittävät tulokset PSA:lla. 29% metastaasipotilailta ja 7% muilta syöpäpotilailta kerätyistä plasmanäytteistä oli PSA mrna:n suhteen positiivisia. Terveiden plasmasta ei löytynyt PSA mrna:ta. Menetelmän herkkyyttä pystytään parantamaan ja lisätutkimuksia tarvitaan, ennekuin tiedetään voiko plasman PSA mrna tasoja käyttää eturauhassyövän diagnostiikassa.

6 «6» RNA Helikaasi II/Gu:n toiminnallisten motiivien vaikutus lokalisaatioon syöpäsoluissa Leni Mannermaa Ohjaajat: dos. Jukka Westermarck ja FM Antoine Mialon MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA in vitro DIAGNOSTIIKKA Kaikissa soluissa toimii mitogeeniaktivoituvia proteiinikinaasi (englanniksi mitogen activated protein kinase, MAPK) signaaliteitä. MAPK signaalitiet säätelevät solujen tärkeitä elintoimintoja, kuten geenien ilmentymistä, mitoosia, aineenvaihduntaa, liikkumista, selviytymistä ja apoptoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa. Tutkimuksissa on osoitettu, että MAPK signaaliteiden säätelemätöntä toimintaa esiintyy useiden sairauksien yhteydessä, esimerkkeinä krooninen tulehdus, solujen transformaatio, kasvainsolun invaasio ja etäpesäkkeiden muodostuminen. Nisäkässoluissa tunnetaan nykyisin viisi erilaista MAPK signaalitietä. Yksi näistä on JNK (c jun aminoterminaalinen kinaasi) signaalitie. JNK:n aktivoituminen johtaa c Jun proteiinin fosforyloitumiseen, joka puolestaan aktivoi geenien luentaa. c Jun säätelee geenejä, jotka osallistuvat kasvun säätelyyn ja kasvainsoluinvaasioon. Lisäksi on todettu, että JNK aktiivisuus on korkeampi syöpäsoluissa ja JNK c Jun singalointi suojaa syöpäsoluja stressivälitteiseltä apoptoosilta. RNA helikaasi RHII/Gu on c Jun:n interaktiopartneri. RHII/Gu:n todettiin toimivan ihmisen autoantigeeninä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että RHII/Gu sijaitsee tumajyväsissä ja on RNA helikaasi eli se avaa RNA kaksoiskierrettä 5 3 suunnassa yksinauhaiseksi RNA:ksi. RHII/Gu proteiini osallistuu myös yksinauhaisen RNA:n laskostumiseen ja ribosomaalisen RNA:n (rrna) prosessointiin. Tutkimuksen tavoite oli valmistaa työkaluja RHII/Gu proteiinin tutkimukseen. Yksi tavoitteista oli valmistaa sirna (small internering RNA) resistentti RHII/Guekspressiokonstrukti tekemällä hiljainen mutaatio sirna:n tunnistuskohtaan. Näin sirna ei tunnista mutantti RHII/Gu:ta, eikä pilko sitä. Tämän konstruktin avulla voidaan tutkia eksogeenisen RHII/Gu:n vaikutuksia syöpäsolujen toimintaan, koska endogeeninen RHII/Gu voidaan pilkkoa soluista sirna:n avulla.tutkimuksissa havaittiin, että sirnatunnistuskohdan mutaatio ei vaikuttanut RHII/Gu:n normaaliin lokalisoitumiseen tumajyväseen. Mutaatio alensi RNA Helikaasi II/Gu:n pilkkoutumista 70 %:sta 20 %:iin. Toisessa kokeessa tehtiin mutaatioita RNA Helikaasi II/Gu:n funktionaalisiin motiiveihin. Tavoitteena oli selvittää niiden vaikutus RHII/Gu:n lokalisoitumiseen. Mutaatioita tehtiin GTP sitoutumisalueeseen, fosforylaatiokohtaan ja JNK kiinnittymisalueeseen. Kokeessa havaittiin, että muutokset fosforylaatiokohdassa ja JNK sitoutumiskohdassa estivät RHII/ Gu:n normaalin lokalisoitumisen tumajyväseen. Työssä onnistuttiin valmistamaan työkaluja RHII/Gu tutkimuksiin.

7 «7» Yksinkertainen RNA määritysmenetelmä verinäytteistä Katja Niemelä Ohjaajat: FM, väit. Jussi Nurmi, FM Tiina Wikman ja FM Virve Hagren MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA ja in vitro DIAGNOSTIIKKA RNA analytiikka on työlästä ja aikaavievää johtuen erityisesti monivaiheisesta RNAeristyksestä. Tämän erikoistyön tarkoituksena oli nopeuttaa RNA:n analysoimista verinäytteistä yksinkertaistamalla sekä näytteen esikäsittelyä että RNA:n kvantitointia. Esikäsittelyä yksinkertaistettiin eristämällä halutut RNA:ta tuottavat solut ja käyttämällä niitä suoraan määritykseen ilman varsinaista RNA:n eristämistä. RNA:n detektointia taas helpotettiin käyttämällä RNA:n analysointivaiheessa kuivakemiaa. Mallina työssä käytettiin terveen henkilön luovuttamaan vereen lisättyjä LNCaP eturauhassyöpäsoluja (Lymph Node Carcinoma of the Prostate), jotka tuottavat eturauhasspesifisen antigeenin (Prostate specific antigen, PSA) RNA:ta. Solujen eristykseen EDTA verestä käytettiin Ficoll sentrifugaatiota, jossa verinäytteen solut jakautuvat eri fraktioihin sentrifugaation aikana. Menetelmässä syöpäsolut asettuvat samaan fraktioon mononukleaaristen solujen kanssa. Solut suspentoitiin pesun jälkeen veteen ja solususpensiota käytettiin sellaisenaan cdna synteesin lähtömateriaalina. cdna toimi templaattina polymeraasiketjureaktiossa (PCR), jossa detektio tapahtui aikaerotteisesti DNA:han spesifisesti sitoutuvien leimattujen koettimien avulla. Käänteiskopiointi ja PCRkuivareaktioiden toimivuutta optimoitiin esimerkiksi kokeilemalla säilytyksessä erilaisia suoja aineita. Parhaimmillaan Ficoll sentrifugaatiota käyttämällä pystyttiin detektoimaan kuusi LNCaPsolua/ml verta, joka vastaa noin 600 PSA mrna kopiota. Ongelmana oli kuitenkin tulosten heikko toistettavuus. Verinäytteiden erot, esimerkiksi erot valkosolujen määrässä, vaikuttivat määrityksen onnistumiseen ratkaisevasti. Kuivareaktioina tehdyissä määrityksissä entsyymiä ja muita reagensseja suojasi säilytyksen aikana parhaiten yhdistelmä naudan seerumin albumiinia (Bovine serum albumine, BSA) ja trehaloosia. Verrattaessa kuiva ja märkäreaktioina tehtyjä standardisuoria, kuivareaktioiden kynnyssyklit olivat 3 4 sykliä huonommat, mutta muuten suorat vastasivat toisiaan, eikä määrityksen herkkyys huonontunut. Erikoistyössä onnistuttiin kehittämään nopeampi ja vähemmän manuaalista työtä vaativa tapa määrittää RNA:ta verinäytteistä. Menetelmän herkkyys ei todennäköisesti riitä syöpäsolujen analysoimiseen, mutta sitä voitaisiin käyttää jonkin runsaammin esiintyvän RNA analyytin määrittämiseen. Asiasanat: Ficoll sentrifugaatio, reaaliaikainen käänteiskopiointi polymeraasiketjureaktio (Real time RT PCR), kuivakemia

8 «8» Saccharomyces cerevisiaen vakuolin α mannosidaasi: kloonaus ja tuotto Pichia pastoris hiivassa Tiina Myyryläinen Ohjaajat: FM Elina Kuokkanen ja FT Pirkko Heikinheimo BIOKEMIA Glykosyylihydrolaasiperhe 38 (GH38) koostuu α mannosidaaseista, jotka hydrolysoivat α Dmannopyranosidien välisiä glykosidisia α1,2, α1,3 ja α1,6 sidoksia eli osallistuvat mannoosia sisältävien oligosakkaridien hajotukseen ja muokkaukseen solussa. Kaikista tutkituista eukaryooteista on löydetty α mannosidaasiaktiivisuutta. Nisäkkäiden α mannosidaaseista kaikki tunnetut ovat lääketieteellisesti merkittäviä ja esimerkiksi ihmisen lysosomaalisen α mannosidaasin puutteellinen toiminta aiheuttaa vakavan perinnöllisen lysosomikertymätaudin, alfamannosidoosin. Tutkimusryhmämme karakterisoi nisäkkäiden GH38 perheen entsyymejä. Ihmisen neutraali α mannosidaasi (NAM) on sekvenssiltään identtisempi Saccharomyces cerevisiaen vakuolin α mannosidaasin (VAM) kanssa kuin muiden nisäkkäiden α mannosidaasien kanssa. NAMissa ja VAMissa molemmissa on ylimääräinen N terminaalinen domeeni ja molempien tiedetään osallistuvan glykoproteiinien synteesissä syntyvien vapaiden oligosakkaridien hajottamiseen. Näiden samankaltaisuuksien takia VAM on sopiva mallientsyymi tutkittaessa NAMia, vaikkakin NAM sijaitsee solulimassa ja VAM vakuoleissa, nisäkkäiden lysosomeja vastaavissa soluorganelleissa. VAM kulkeutuu vakuoliin suoraan solulimasta, eikä solulimakalvoston ja Golgin laitteen kautta, kuten normaalisti vakuoliin kulkeutuvat proteiinit. Tästä syystä VAM on mielenkiintoinen kohde myös tutkittaessa proteiinien translaation jälkeistä kuljetusta. VAMia koodaava geeni kloonattiin kaupallisesta leivinhiivasta (Suomen Hiiva Oy) alukkeilla, jotka oli suunniteltu aiemmin julkaistun sekvenssin perusteella. Kloonattu sekvenssi erosi aiemmin julkaistusta 22 pistemutaatiolla, joista viisi aiheuttaa aminohappomuutoksen, minkä perusteella Suomen Hiiva Oy:n tuottama leivinhiiva on oma S. cerevisiae kantansa. Tuottovektoreiksi valmistettiin neljä plasmidia. Yksi näistä, ppic3.5/vam, tuottaa VAMia natiivina, samoin kuin ppic9/vam, jossa on lisäksi solun ulkopuoliseen tuottoon vaadittava erityssignaali. Tuottoa kokeiltiin myös konstrukteilla, joista toinen, ppic3.5/his 6 VAM, lisää VAMin N terminukseen histidiinihännän ja toinen, ppicz/vam, tuottaa VAMia, jossa histidiinihäntä on C terminuksessa. Plasmidit transformoitiin Pichia pastoris GS115 tuottokantaan. Tuottokokeiluissa VAMin tuotto natiivina solun ulkopuolelle ei odotetusti onnistunut, kun taas tuotto ppic3.5 konstruktissa onnistui hyvin. HIS 6 VAM ei tuottunut aktiivisena, mikä voi johtua siitä, että N terminukseen lisätty sekvenssi saattaa vaikeuttaa VAMin laskostumista tai oligomerisoitumista. VAM HIS 6 tuottui aktiivisena, mutta alustavien tutkimustulosten mukaan kuitenkin noin viisi kertaa heikommin kuin natiivi VAM. Jatkossa VAMille optimoidaan fermentorituotto ja puhdistusmenetelmä. Tämän jälkeen VAM karakterisoidaan kineettisesti ja mahdollisesti myös selvitetään sen kolmiulotteinen rakenne. Tarkoituksena on lisäksi tuottaa VAMia ilman ylimääräistä N terminaalista domeenia.

9 «9» HIF proliinihydroksylaasi 2:n (PHD2) paikantuminen solussa Heidi Högel Ohjaajat: FM Terhi Jokilehto ja dos. Panu Jaakkola BIOKEMIA Happi on välttämätöntä aerobisille organismeille. Ilman sitä elämä nykymuodossaan olisi mahdotonta. Oikean happikonsentraation ylläpitämiseksi eliöille on kehittynyt erilaisia mekanismeja. Nisäkässoluissa vasteesta alhaiseen happipitoisuuteen eli hypoksiaan huolehtii joukko Fe(II) ja 2 oksoglutaraattiriippuvaisia oksygenaaseja. Ne säätelevät hypoksiassa indusoituvaa faktoria (HIF 1, 2 ja 3), joka on pääasiallinen hypoksiavasteen transkriptiotekijä. HIF on heterodimeeri: se muodostuu konstitutiivisesti ilmentyvästä β alayksiköstä sekä α alayksiköstä, jonka stabiilisuus on riippuvainen molekulaarisen hapen saatavuudesta. Kun solussa on normaali hapen osapaine eli solu on normoksiassa, oksygenaasit hydroksyloivat α alayksiköstä proliini (HIF proliinihydroksylaasit 1, 2 ja 3) tai asparagiiniaminohappotähteen (HIF:ä inhiboiva faktori FIH) hapen toimiessa kofaktorina. Hydroksyloitu HIF α hajotetaan proteasomaalisesti. Hypoksiassa hydroksylointi estyy, hajotusta ei tapahdu ja muodostuva HIF heterodimeeri aktivoi useita glukoosi ja energiametaboliaan, angiogeneesiin, erytropoieesiin sekä apoptoosiin liittyviä geenejä. Hypoksia on tyypillinen piirre lähes kaikille kiinteille tuumoreille. Sen onkin havaittu olevan suurin tekijä solujen muuttumisessa pahanlaatuiseksi sekä syöpäsolujen proliferaatiossa. HIF proliinihydroksylaasi 2:n (PHD2) on tutkimuksissa havaittu olevan HIF 1α:n pääasiallinen säätelijä normoksiassa. Se sijaitsee yleensä solun sytoplasmassa. Uusissa tutkimuksissa on havaittu erilaistumattomissa, aggressiivisissa tuumoreissa PHD2:n ekspression kasvua sekä sen paikantumista tumaan. Erikoistyössäni rakensin kolme plasmidikonstruktia, joista yhdessä PHD2:een oli liitettynä tumaan ohjaava signaali (nuclear localization signal, NLS) ja toisessa tumasta pois ohjaava signaali (nuclear export signal, NES). Kolmatta konstruktia varten deletoin PHD2:sta sen oletetun oman NLS:n. Transfektoin näillä konstrukteilla hiiren fibroblasteja (3T3) sekä kohdunkaulansyöpäsoluja (HeLa), ja tutkin solufraktioinnin ja western blottauksen sekä immunosytokemian ja mikroskopoinnin avulla PHD2:n paikantumista soluissa. Työ on vielä kesken, mutta tähänastisten tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että paikantumista pystyy ohjailemaan signaalien avulla ainakin osittain. Tutkimusta aiheen ympärillä jatketaan ja tarkoituksena olisi selvittää myös paikantumisen mahdollista vaikutusta solujen proliferaation.

10 «10» Hiiren VAP 4 entsyymin substraattispesifisyys Teija Kilpeläinen Ohjaajat: FM Mikael Maksimow ja akatemiaprof. Sirpa Jalkanen BIOKEMIA VAP 4 (vascular adhesion protein 4) on 180 kd:n kokoinen transmembraaninen glykoproteiini. Se on rakenteeltaan homodimeeri, joka sisältää neljä kuparia sitovaa kohtaa. VAP 4:ää on tutkittu vasta vähän, mutta sen kanssa 65 prosenttisesti homologisen VAP 1:n on osoitettu olevan tärkeä tulehdusreaktiossa indusoituva adheesiomolekyyli. VAP 1 löydettiin akatemiaprofessori Sirpa Jalkasen tutkimusryhmässä 1990 luvun alkupuolella. Sen on osoitettu välittävän leukosyyttien adheesiota endoteeliin ja transmigraatiota sen läpi tulehtuneeseen kudokseen. VAP 1:llä on myös entsymaattinen ominaisuus. Se kuuluu semikarbatsidi sensitiivisiin amiinioksidaaseihin (SSAO, EC ). SSAO entsyymit katalysoivat primääristen amiinien hapetusta reaktiossa, jossa syntyy vastaavia aldehydejä sekä ammoniakkia ja vetyperoksidia. Kaikki reaktion tuotteet ovat biologisesti reaktiivisia. Erityisesti vetyperoksidin on osoitettu vaikuttavan adheesiomolekyylien ilmenemiseen ja sitä kautta leukosyyttien adheesioon. VAP 4:n toiminnan selvittäminen on aloitettu tutkimalla sen entsymaattista aktiivisuutta. Tässä erikoistyössä valmistettiin hiiren VAP 4:n ja EGFP:n (Enhanced Green Fluorescence Protein) fuusiota koodaava plasmidi. Sitä transfektoitiin mm. CHO (Chinese Hamster Ovary) soluihin. Transfektiotehokkuutta optimoitiin käyttämällä eri menetelmiä, ja sitä analysoitiin virtaussytometrillä. Solut hajotettiin ja lysaatista määritettiin entsyymiaktiivisuus vetyperoksidituoton perusteella käyttäen eri substraatteja ja inhibiittoreita. Transfektio optimoinnista, FACS sorttauksesta (Fluorescence Activated Cell Sorter) ja antibioottiselektiosta huolimatta positiivisien solujen määrää ei saatu niin suureksi, että mvap 4:n substraattispesifisyystulokset olisivat tilastollisesti merkittäviä. Tulokset antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että mvap 4 käyttäisi substraatteinaan fenyylietyyliamiinia, tyramiinia ja tryptamiinia, jotka ovat biogeenisiä amiineja. Näitä amiineja saadaan erityisesti ravinnosta ja niitä esiintyy mm. hermostossa välittäjäaineina. VAP 1:n parhaiksi substraateiksi on todettu synteettinen bentsyyliamiini sekä biogeenien metyyliamiini. Erot selittyvät entsyymien aktiivisten kohtien aminohapoilla, jotka VAP 1:llä muodostavat vain pienen onkalon, kun taas VAP 4:n aktiivinen kohta on rakenteeltaan hieman suurempi. Inhibiittorinsa perusteella myös mvap 4 on SSAO entsyymi. VAP 1:n SSAO aktiivisuuden on todettu vaikuttavan leukosyyttien adheesiossa myös ilman vetyperoksidin tuottoa. Tarkkaa mekanismia ei tiedetä mutta on ehdotettu, että leukosyytin pinnalla oleva vapaa aminoryhmä toimii entsyymin substraattina. Jos myös VAP 4:n todetaan toimivan leukosyyttien adheesiossa, se voi olla VAP 1:n tavoin tärkeä lääkekehityskohde, sillä estämällä liiallinen leukosyyttiliikenne kudoksiin voidaan estää tiettyjen tulehdustautien, kuten ateroskleroosin, niveltulehduksen ja psoriaasin oireet. Asiasanat: mvap 4, VAP 1, adheesio, substraattispesifisyys, SSAO aktiivisuus

11 «11» Kollageenireseptori 1 integriinin toimintaan liittyvät proteiinit Marjo Mattila Ohjaajat: FT Pekka Rappu ja prof. Jyrki Heino BIOKEMIA Integriinit ovat solukalvolla sijaitsevia glykoproteiineja, jotka toimivat adheesioreseptoreina ja yhdistävät solun tukirangan soluväliaineeseen. Ne sitoutuvat soluväliaineen proteiineihin, kuten kollageeniin, laminiiniin ja fibronektiiniin, tai jossain tapauksessa suoraan toisen solun reseptoriin. Integriinit muodostuvat ei kovalenttisesti sitoutuneista ja alayksiköistä ja joillakin on osana alayksikköä ns. I domeeni, joka vastaa ligandiin sitoutumisesta. Kaikkiaan tunnetaan 24 erilaista yhdistelmää. Integriinit osallistuvat solun liikkumiseen ja signaalinvälitykseen. Lisäksi integriinit toimivat eräiden viruspatogeenien (esim. echovirus 1) reseptoreina ja edesauttavat niiden pääsyä soluun. Muutokset integriinien ilmenemisessä voivat vaikuttaa syövän syntyyn ja sen leviämiseen. Syövässä integriinien ekspressiotaso on usein muuttunut. Niiden signalointi on muuttunut, eikä niiden välittämä adheesio ole enää solun selviämisen kannalta välttämätön. 1 integriini on kollageenireseptori, jota on mm. epiteelisoluissa ja mesenkymaalissa soluissa. Esimerkiksi vasta aineita käyttämällä useita integriinejä voidaan saada liittymään yhteen eli klusteroitumaan, joka johtaa integriinien kulkeutumiseen solun pinnalla kaveoleihin ja lopulta internalisaatioon. Internalisaation seurauksena integriinit ja niihin sitoutuvat ligandit päätyvät kaveosomeihin solun sisään. Tätä internalisaatiota käyttää hyväkseen myös echovirus 1. Klusteroituminen saa aikaan myös solunsisäisten signaaliteiden aktivoitumisen. Työn tarkoituksena oli löytää 1 integriiniin sitoutuvia proteiineja vertaamalla keskenään vasta aineilla klusteroituja ja ei klusteroituja näytteitä. Tarkoituksena oli selvittää, miten integriinien klusteroituminen mahdollisesti vaikuttaa siihen, mitä proteiineja niihin sitoutuu solun sisällä. Integriinit eristettiin SAOS 2 soluista ja puhdistettiin käyttämällä proteiini G:llä päällystettyjä magneettipartikkeleita. Näytteille tehtiin trypsiinidigestio, ne leimattiin eri massan omaavilla amiineihin sitoutuvilla itraq TM leimoilla (Applied Biosystems) ja lopulta analysoitiin LC/MS/MS ajolla. Saatu data käsiteltiin Pro QUANT ohjelmistolla (Applied Biosystems). Lisäksi työn aikana pyrittiin optimoimaan proteiinien puhdistusta ja kloonaamaan proteiinia, joka oli löydetty aikaisemmissa itraq TM kokeissa. Alustavissa kokeissa löytyi yksi mahdollinen 1 integriinin klusterointiin liittyvä proteiini, joka osallistuu solun tukirangan muodostukseen.

12 «12» Suomalaisten marjojen kutiinien rakenne ja koostumus Mika Kaimainen Ohjaajat: FM Saska Tuomasjukka ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA Kasvien pinnoilla on vesitiivis suojarakenne, joka koostuu pääosin vahoista. Tämän suojaavan kerroksen rakennetta ylläpitää kutiini, joka on pääasiassa kuusitoista tai kahdeksantoista hiiliatomia sisältävistä hydroksihapoista koostuva polyesterirakenne. Tämän erikoistyön tarkoituksena oli tutkia eräiden suomalaisten marjojen kutiinien rakennetta ja koostumusta kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Lisäksi vertailtiin eräiden marjojen kuoriosista ja siemenistä eristettyjä kutiineja toisiinsa, tarkoituksena tutkia mahdollisia eroja. Tutkittavina marjoina oli mustaherukka, variksenmarja, mansikka, vadelma, pihlajanmarja ja lakka, ja lisäksi tutkittiin mustaherukan, lakan ja tyrnin siemeniä. Tyrnin kuoriosien kutiinia on tutkittu aikaisemmassa erikoistyössä, josta saatiin vertailukohta tyrnin siemenille. Marjat puristettiin, kuivattiin ja niistä erotettiin siemenet. Näin saatuja kuoriosia käsiteltiin sellulaasilla ja pektinaasilla, minkä jälkeen kuoria uutettiin kloroformilla ja metanolilla Soxhlet laitteistossa. Saatu raakakutiini kuivattiin pakkaskuivurilla depolymerointia varten. Siemenet murskattiin ja niille tehtiin samat entsyymikäsittelyt, uutot ja pakkaskuivaus. Kuivatut raakakutiinit depolymeroitiin kemiallisella vaihtoesteröinnillä refluksoimalla niitä natriummetoksidissa, ja saadut kutiinimonomeerit uutettiin kloroformilla. Kutiinimonomeerit silyloitiin Tri Sil reagenssilla ja analysoitiin sekä GC MS että GC FID laitteistoilla. Monomeerit tunnistettiin massaspektrometrisesti ja retentioindeksien perusteella vertaamalla aiemmassa erikoistyössä saatuihin tuloksiin. GC FID laitteistolla saatuja tuloksia käytettiin kvantitointiin laskemalla eri yhdisteiden suhteelliset osuudet. Saadut raakakutiinin määrät vaihtelivat suuresti eri marjoilla, samoin kuin vaihtoesteröinnissä saadut liukoisten monomeerien osuudet. Nämä määrät eivät korreloi keskenään, sillä esimerkiksi lakasta saatiin vähiten raakakutiinia, mutta toiseksi eniten liukoisia monomeereja ja toisaalta vadelmasta saatiin vain vähän raakakutiinia, ja myös vain vähän liukoisia monomeereja. Kaikista siemenistä saatiin melko runsaasti raakakutiinia, mutta vain vähän liukoisia monomeereja. Tämän syynä saattaa olla se, että käytetty raakakutiinin erotusmenetelmä on kehitetty marjojen kuoriosille, eikä sovellu hyvin siemenille, jotka eroavat rakenteellisesti huomattavasti marjojen kuoriosista. Näin ollen siemenistä saadussa raakakutiinissa olisi runsaasti myös muuta materiaalia. Kuten kutiinien määrissä, myös monomeerikoostumuksissa oli huomattavia eroja eri marjoilla. Erilaisten hydroksihappojen suhteellinen osuus vaihteli 30 %:sta 80 %:iin, ja myös yksittäisten hydroksihappojen osuuksissa oli suuria eroja eri marjojen välillä. Hydroksihappojen lisäksi monomeerifraktioista tunnistettiin rasvahappoja, pitkäketjuisia alkoholeja ja aromaattisia yhdisteitä. Huomattava määrä, %, yhdisteistä jäi tunnistamatta. Siemenien monomeerikoostumukset erosivat vastaavien marjojen kuoriosien kutiineista jonkin verran. Rasvahappoja löytyi siemenistä huomattavasti enemmän kuin kuorista, minkä syynä voi olla epätäydellinen uuttuminen. Myös eri hydroksihappojen suhteellisissa osuuksissa oli selviä eroja. Saadut tulokset vahvistavat käsitystä eri marjojen kutiinien erilaisuudesta. Saatujen tulosten perusteella voidaan myös todeta marjojen kutiinin olevan pääasiassa kuoriosissa, ja siemenien kutiini on myös koostumukseltaan erilaista, ainakin kolmella tutkitulla marjalla.

13 «13» Tyrnin nauttimisen vaikutus plasman rasvahappoprofiiliin Jaana Suni Ohjaajat: FM Petra Larmo ja prof. Raija Tahvonen ELINTARVIKEKEMIA Tyrniä on käytetty lääkkeellisiin tarkoituksiin jo antiikin Kreikassa. Tyrniä on käytetty rohdosvalmisteena Kiinassa, Tiibetissä, Mongoliassa ja Venäjällä. Se sisältää monia bioaktiivisia yhdisteitä: C vitamiinia, E vitamiinia, karoteeneja ja bioflavonoideja. Tämän lisäksi tyrnissä on ihmisen terveyden kannalta paljon välttämättömiä rasvahappoja hyvässä suhteessa. Tyrni on rasvainen marja, kokonaisrasvapitoisuus on jopa noin 7 %. Tyrnin rasva on erilaista siemenissä ja marjassa. Siemenöljyn runsaimmat rasvahapot ovat linolihappo, alfa linoleenihappo ja öljyhappo. Marjan öljyssä eniten on palmitiinihappoa, öljyhappoa ja palmitoleiinihappoa. Rasvahappojen suhteet vaihtelevat vuoden mukaan ja riippuvat lajikkeesta. Erikoistyön tavoitteena oli tutkia tyrnin vaikutusta plasman rasvahappoihin. Tämä on osa laajempaa tyrnin terveysvaikutuksia selvittävää tutkimusta, jossa tutkitaan tyrnin vaikutuksia elimistöön kliinisellä kokeella. Rasvahappotuloksia tullaan vertailemaan tutkimuksen muiden osien tuloksiin, esim. koehenkilöiden sairastamiin infektiomääriin. Tyrnin terveysvaikutustutkimus on rinnakkainen kaksoissokkokoe, johon osallistui 254 ihmistä. Työmäärän pienentämiseksi rasvahappotutkimukseen otettiin kaikista koehenkilöistä 137 henkilön otos. Koehenkilöiden satunnaistamisen osittamistekijöitä olivat sukupuoli, painoindeksi, ikä, tupakointi ja vitamiinien käyttö. Osittamistekijät olivat samoja pienemmässä rasvahappo otosryhmässä. Tutkimuksen aikana koehenkilöille tarjottiin joko tyrnivalmistetta ja tyrnivalmisteen näköistä ja makuista lumevalmistetta. Molempien päiväannosten massa oli 28g. Koehenkilöt söivät valmistetta kolmen kuukauden ajan. Koehenkilöiden verinäytteet otettiin ennen valmisteen käyttämistä ja kolmen kuukauden käytön jälkeen. Tutkimuksen henkilökunta ja koehenkilöt eivät tienneet kumpaan koeryhmään koehenkilö kuului. Verestä eristetty plasma säilytettiin 70 o C:ssa. Lipidit uutettiin 0,5 ml:sta plasmaa ja fraktioitiin fosfolipidi, triasyyliglyseroli ja kolesteroliesterifraktioihin (PL, TAG, CE). TAGfraktion rasvahapot kuvaavat edellisten aterioiden rasvahappokoostumusta, CE ja PLfraktioiden rasvahapot kuvaavat rasvahappojen saantia pidemmällä aikavälillä. Fraktioiden rasvahapoista valmistettiin metyyliesterit, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti. Kromatogrammeista määritetään rasvahappojen suhteelliset osuudet näytteissä. Rasvahappojen osuuksien muutoksia tyrni ja lumeryhmässä verrataan kovarianssianalyysilla. Määritysmenetelmän optimoinnissa testattiin lipidien uuttamista eri tilavuuksista plasmaa ja eri fraktiointitapoja. Saatuja kromatogrammeja verrattiin keskenään ottaen huomioon kokonaisvasteet ja piikkien erottuminen. Tulokseksi saatiin näille plasmanäytteille sopiva menetelmä.

14 «14» ja linoleenihappoa sisältävien TAG:ien sekä niiden paikkaisomeerien erottaminen ja tunnistaminen Ag + LC CIS MS:lla Janne Pinta Ohjaajat: FM Jukka Pekka Suomela ja prof. Heikki Kallio ELINTARVIKEKEMIA linoleenihappo (ALA) ja linoleenihappo (GLA) ovat rasvahappoja, jotka eroavat toisistaan ainoastaan hiiliketjun kaksoissidoksen paikan suhteen. Tämän vuoksi niiden erottaminen nykyisillä analyysimenetelmillä on hankalaa. linoleenihapolla on useita terveyttä edistäviä vaikutuksia, kuten atooppisen ihottuman mahdollinen ehkäisy ja syöpäsolun etäpesäkkeiden muodostumista ehkäisevä vaikutus. GLA:ta on myös käytetty naisten rintakipujen ja PMS oireiden (Premenstrual Syndrome) hoitoon. Mustaherukan siemenöljy oli tutkimuskohteenani, koska sen on todettu sisältävän noin % linoleenihappoa, ja sitä oli helposti saatavilla. Mustaherukan siemenöljy oli uutettu ensin ylikriittisellä CO 2 :lla, jonka jälkeen se oli vielä raffinoitu. Tämän jälkeen öljyssä oli ainoastaan triasyyliglyseroleja (TAG). Lisäksi käytin neljää kaupallista TAGstandardia, joissa kaikissa oli kiinni kaksi linolihappoa ja yksi linoleenihappo. Linoleenihappo oli joko ALA tai GLA ja se sijaitsi TAG:n sn 2 tai sn 1,3 asemassa. Työn tavoitteena oli erottaa ja linoleenihappoa sisältävät TAG:t sekä lisäksi TAG:ien paikkaisomeerit toisistaan hopeaioni nestekromatografian ja siihen liitetyn koordinaatioionisumutus massaspektrometrian (Ag + LC CIS MS) avulla. Käytin työssäni hopeoitua kationinvaihtokolonnia ja kolmoiskvadrupoli massaspektrometriä. Yhdisteet erottuvat hopeaionikolonnilla niiden kaksoissidosten määrän ja isomerian perusteella ja myös asyylihiiliketjun pituus vaikuttaa hieman yhdisteiden retentio ominaisuuksiin. Hopea muodostaa yleensä kaksoissidoksen kanssa melko heikon kompleksin. Hopeoidusta kolonnista irtoaa aina hieman hopeaa retentoituneen yhdisteen mukana, jolloin muodostuu kationinen hopeakompleksi [M+Ag] +, joka näkyy massaspektrometrillä ilman erillistä ionisointia. Hopea kuitenkin muodostaa yllättäen myös hyvin pysyviä komplekseja erittäin tyydyttymättömien TAG:ien kanssa, mikä vaikeutti menetelmänkehitystä selvästi. Menetelmä toimii hyvin kvalitatiivisessa erottamisessa ja tunnistamisessa, mutta ei ole toistettava ilman kolonnin välipesuja. Kvantiointia ei voi suorittaa johtuen kolonnin tukkeutumisesta hyvin tyydyttymättömillä yhdisteillä. Lisäksi nämä yhdisteet muodostivat useita erilaisia pilkkoutumistuotteita ja hopeakomplekseja ja häiritsivät näin MS spektrin tulkintaa. Hopeakompleksit pilkkoutuvat jo ionisointikammiossa ja fragmentteja näkyy massaspektrometrin ensimmäisessä kvadrupolissa. Puhdistetussa kolonnissa muodostuneet ionit olivat [TAG+Ag] +, [DAG+Ag] +, [DAG+H] +, [FA+Ag] +. Näistä [DAG+Ag] + :lla oli suurin intensiteetti. [DAG+Ag] + piikkien keskinäisistä intensiteettisuhteista voi päätellä TAG:n regioisomerian. Kun kolonni oli puhdistettu, niin 18:2 18:3(n 6):18:2 ja 18:2 18:2 18:3(n 6) erosivat 36:5/36:4 suhteeltaan toisistaan merkitsevästi (p<0,001).

15 «16» Homogeeninen estradiolimääritys kokoverinäytteille Henna Päkkilä Ohjaajat: FT Tero Soukka ja FM Katri Kuningas MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA in vitro DIAGNOSTIIKKA Homogeenista eli erotusvapaata määritysperiaatetta ja kokoverinäytteitä käyttäen voitaisiin aikaansaada määrityksiä, jotka ovat heterogeenisiin määrityksiin verrattuna nopeampia ja yksinkertaisempia. Perinteisten fluoresoivien leimojen käyttö homogeenisissa kokoverimäärityksissä on kuitenkin ongelmallista veren komponenttien aiheuttaman autofluoresenssin ja ultraviolettiviritysvalon absorption takia. Lantanidikelaatteja ja aikaerotteista mittaustapaa hyödyntämällä päästään eroon autofluoresenssista, mutta ongelmaksi jää veren absorptio. Tässä työssä tutkittiin mahdollisuutta ratkaista ongelmat hyödyntäen up konvertoivia fosforeita. Up konvertoivat fosforit viritetään infrapunaaallonpituuksilla ja viritystilan purkautuminen tapahtuu näkyvän valon aallonpituuksilla. Biologisissa näytteissä ei ole yhdisteitä, joissa tapahtuisi up konversiota, ja siksi niissä ei havaita autofluoresenssia. Määrityksen tausta on näin hyvin pieni, eikä aikaerotteista mittaustapaa tarvita. infrapunavirityksen ansiosta myöskään veren absorptio ei muodostu ongelmaksi. Uuden leimateknologian tutkimista varten pystytettiin fluoresenssin resonanssienergiansiirtoon (FRET) perustuva mallimääritys estradiolille. FRET:ssä hyödynnetään kahta leimaa: energian luovuttajaa ja vastaanottajaa. Luovuttajan emissiospektrin on oltava päällekkäinen vastaanottajan viritysspektrin kanssa. Kun etäisyys kahden leiman välillä on riittävän pieni, pystyy luovuttaja siirtämään osan virittyneen tilan energiasta vastaanottajalle, jonka emissiosignaali voidaan mitata. Tässä työssä energian luovuttajana käytettiin up konvertoivia fosforeita, jotka oli pinnoitettu estradiolin tunnistavalla Fab fragmentilla. Energian vastaanottajana käytettiin pienmolekyyliväriä, joka oli konjugoitu estradioliin. Määrityksessä estradiolin pienmolekyylivärikonjugaatit kilpailivat fosforien pinnalla olevien Fab:ien sitoutumispaikoista näytteen estradiolin kanssa. Määrityksen reaktiotilavuudesta 20 % oli verta tai seerumia. Määritys toimi sekä puskurissa, seerumissa että kokoveressä useilla eri fosforeilla ja akseptoreilla. Parhaaksi energian vastaanottajaksi osoittautui Alexa Fluor 680, jolla saavutettiin korkein signaalitaso. Puskurissa määrityksen IC 50 arvo oli parhaimmillaan 0,3 nm. Veressä ja seerumissa määrityksen IC 50 arvo oli tätä hieman suurempi ja signaalitaso pienempi biologisissa näytteissä olevista estradiolia sitovista proteiineista johtuen. Upkonvertoiviin fosforeihin ja FRET:iin perustuva leimateknologia kuitenkin mahdollistaa homogeenisen määrityksen toteuttamisen kokoverinäytteillä ilman, että veren absorptio tai autofluoresenssi häiritsee määritystä. Asiasanat: Up konvertoivat fosforit, homogeeninen määritys, kokoveri

16 «17» Interleukiini 4:n vaikutus ihmisen primäärien CD4+ T auttajasolujen apoptoosiin Elisa Marttila Ohjaajat: FM Kirsi Rautajoki ja prof. Riitta Lahesmaa MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA in vitro DIAGNOSTIIKKA Interleukiini 4 (IL 4) on immunoregulatiivinen sytokiini, jolla on todettu monien muiden vaikutusten lisäksi olevan kyky säädellä useiden eri kohdesolujen, kuten verisolujen ja erilaisten kudos ja syöpäsolujen apoptoosia. IL 4:n apoptoosia indusoivat tai estävät vaikutukset saattavat vaikuttaa merkittävästi tiettyihin sairauksiin, joissa solujen homeostaasi on häiriintynyt. Tutkimuksien perusteella IL 4 näyttäisi pystyvän säätelemään apoptoosia muuttamalla apoptoosisignalointiteitä säätelevien proteiinien pitoisuuksia solussa. IL 4:n molekulaariset vaikutukset tunnetaan kokonaisuudessaan kuitenkin huonosti tai ovat ristiriitaisia useissa eri kohdesoluissa. Naiivit CD4+ T auttajasolut (Th) kehittyvät aktivoiduttuaan funktionaalisiksi Th1 ja Th2 soluiksi, jotka ovat hankitun immuniteetin kannalta hyvin tärkeitä soluja. Aikaisemmassa tutkimuksessa IL 4:n on todettu muuttavan joidenkin apoptoosiin liittyvien proteiinien määriä kontrollinäytteisiin nähden kaksidimensionaalisella geelielektroforeesilla tarkasteltuna. Erikoistyön tarkoitus oli varmistaa IL 4:n indusoimat muutokset näihin proteiineihin ja selvittää tunnetuilla apoptoosimarkkereilla virtaussytometrian ja western blottauksen avulla, onko IL 4:llä anti apoptoottinen vaikutus ihmisen napaverestä eristettyihin primääreihin CD4+ T auttajasoluihin eri eristys ja aktivaatiomenetelmiä käyttäen. Lisäksi IL 4:n aiheuttamien muutosten molekulaarinen tausta pyrittiin selvittämään erilaisten inhibiittorikasvatusten avulla ja detektoimalla apoptoosia säätelevien proteiinien pitoisuuksia. Erikoistyössä IL 4:llä osoitettiin olevan anti apoptoottinen vaikutus ihmisen napaveren primääreihin CD4+ T soluihin. Tämä pystyttiin toteamaan elävien solujen, kuolleiden solujen sekä erityisesti apoptoosille spesifisen aktiivisen kaspaasin määrän avulla. Apoptoosilta suojelevan vaikutuksen suuruus osoittautui olevan solujen aktivaation voimakkuudesta riippuvainen. Lisäksi IL 4:n indusoimat muutokset tiettyjen proteiinien tasoihin pystyttiin todentamaan myös virtaussytometrian ja western blottauksen avulla. Neutralointikasvatuksien avulla pystyttiin lisäksi osoittamaan, että IL 4:n aiheuttama apoptoosilta suojaava vaikutus väheni apoptoosireseptorin neutraloinnin vaikutuksesta. IL 4:n apoptoosia estävä vaikutus pystyttiinkin osoittamaan johtuvan ainakin osittain IL 4:llä käsiteltyjen solujen vähäisemmästä apoptoosireseptorin ekspressiosta solujen pinnalla. Lisäksi IL 4:n todettiin vaikuttavan tiettyjen apoptoosisignalointiteitä säätelevien proteiinien pitoisuuksiin.

17 «18» Rekombinanttisen vasta aineen ohjattu evoluutio ryhmäspesifiseksi sitojaksi Janne Leivo Ohjaajat: FT Urpo Lamminmäki ja FM Markus Vehniäinen MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA in vitro DIAGNOSTIIKKA Kinolonit ja fluorokinolonit ovat yleisesti käytetty ryhmä laaja alaisia antibiootteja. Kinoloneja käytetään mm. hoitamaan vaikeita bakteeri infektioita kun taudinaiheuttaja on tuntematon. Yleisestä käytöstä on seurauksena kaksi ongelmaa; laajamittainen käyttö ihmisillä on johtanut kinoloni ja fluorokinoloniresistenttien kantojen muodostumiseen, ja näinollen vähentänyt antibioottien tehokkuutta. Toinen ongelma on kinolonien aiheuttamat sivuvaikutukset, kuten erilaiset jänne, ja hermostosairaudet. Sivuvaikutuksia voi esiintyä jo pienistä määristä antibioottia. Tästä johtuen ylimääräisten kinolonien kulkeutuminen ihmiseen esim. elintarvikkeiden mukana tulisi estää. Yleisin tapa löytää elintarvikkeisiin kulkeutuneita antibiootteja on määrittää bakteerien kasvun inhiboitumista. Testin hitaudesta johtuen uusia nopeampia menetelmiä tarvitaan. Erikoistyössä pyrittiin kehittämään ryhmäspesifinen fab fragmentti, joka tunnistaa vähintään kahdeksan fluorokinolonia. Vasta aine, jota muokattiin oli immunisoitu sarafloxacinella. Muokkaaminen tapahtui ohjatulla evoluutiolla, jossa tehtiin sattumanvaraisesti mutaatioita vasta aineen VH alueelle virhealttiilla PCR reaktiolla (EP PCR). Immunisoidun, muokkaamattoman vasta aineen ristireaktioprofiilista voidaan päätellä vasta aineen omaavan vain heikosti ryhmäspesifisyyttä, joten kaikki kahdeksan fluorokinolonia tunnistavan vastaaineen saavuttamiseksi tarvitaan luultavasti useampi perättäinen EP PCR reaktio ja seulonta. Työssä tehtiin kaksi vasta aine kirjastoa. Ensimmäinen kirjasto sisälsi matalan mutaatiofrekvenssin, jolla pyrittiin saamaan 1 2 aminohappomuutosta Raskaan ketjun vaihtelevalle alueelle. Toisessa kirjastossa pyrittiin vaihtamaan 4 5 aminohappoa. Kirjastojen laajuudeksi määritettiin 1*10 8 kloonia/kirjasto. Vasta ainekirjastot seulottiin faaginnäyttötekniikalla, jossa käytettiin neljää seulontakierrosta parhaiden sitojien rikastamiseen. Yhdelle rikastetuista kirjastoista tehtiin alustava seulonta, josta ei kuitenkaan vielä ole löytynyt aktiivisia sitojia Asiasanat: Kinoloni, fluorokinoloni, EP PCR, faaginnäyttötekniikka

18 «19» Rekombinanttisen vasta aineen kehittäminen prostata spesifiselle antigeenille Janne Palin Ohjaaja: FM Mari Peltola MOLEKULAARINEN BIOTEKNIIKKA JA in vitro DIAGNOSTIIKKA Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Taudin onnistuneessa hoidossa on oleellista taudin toteaminen varhaisessa vaiheessa. Esiseulonta tehdään yleisimmin verinäytteestä prostata spesifisen antigeenin, PSA:n määrityksellä. PSA:lla on kuitenkin monia eri muotoja, joista monien pitoisuus nousee jo eturauhastulehduksissa. Niin kutsutun intaktin PSA pitoisuuden on todettu nousevan eturauhassyöpätapauksissa verrattuna hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Erikoistyön tavoitteena oli kloonata bakteerisoluun Fabfragmentit intaktin PSA:n tunnistavista vasta aineista, 4D4 ja 5C3. Lisäksi tarkoitus oli parantaa näiden affiniteettia. Alkuperäisistä 4D4 ja 5C3 näytteistä tehtiin N terminaalinen aminohapposekvensointi kevyelle ja raskaalle ketjulle. 4D4 ja 5C3 hybridoomasolulinjoista eristettiin lähetti RNA, joka käännettiin cdna:ksi. Tästä monistettiin aminohapposekvensointitulosten perusteella suunniteltujen PCR alukkeiden avulla erikseen Fab fragmentin kevyt ja raskas ketju. Ensin kloonattiin kevyt ketju Escherichia colin tuottovektoriin. Kevyen ketjun perään oli tarkoitus kloonata raskas ketju. Kloonatun Fab fragmentin aktiivisuutta ja tuottoa tutkittiin immunomäärityksillä. Antigeenina aktiivisuusmäärityksissä käytettiin Eu leimattua PSA:ta ja tracer molekyylinä tuottomäärityksissä Eu leimattua anti mouse vasta ainetta. Työ on vielä kesken, jonka takia tuloksista ei voida olla vielä täysin varmoja. Alkuperäisten aminohapposekvensointitulosten perusteella epäiltiin 4D4:n ja 5C3:n olevan samoja vastaaineita, joka myöhemmin osoittautui todeksi. Tulosten mukaan Fab fragmenttia tuottuu E. coli soluissa erittäin hyvin, mutta aktiivisuus on varsin heikkoa. 4D4:llä tosin tiedetään olevan heikko affiniteetti PSA:han. Kloonauksen jälkeen on tarkoitus parantaa Fabfragmentin affiniteettia PSA:han mutageneesillä. Asiasanat: Eturauhassyöpä, PSA, Fab fragmentti, PCR, immunomääritys

19 «20» Kananmunan valkuaisen flavoproteiinin entsymaattinen hydrolysointi Mari Jääskeläinen 1,2 Ohjaajat: Jaakko Hiidenhovi 2, Ari Hietanen 2, Eeva Liisa Ryhänen 2 ja Rainer Huopalahti 1 ELINTARVIKEKEMIA 1 Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Turun yliopisto 2 Biotekniikka ja elintarviketutkimus, Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jokioinen Kananmunassa on useita proteiineja joilla on luonnostaan erilaisia bioaktiivisia ominaisuuksia. Muun muassa lysotsyymi tuhoaa bakteerien soluseinämää, ovomukoidi inhiboi seriiniproteaaseja, ovotransferiini sitoo rautaa ja avidiini sitoo biotiinia. Myös kananmunaproteiinien entsymaattisesti tuotetuilla peptideillä on todettu olevan biologisesti aktiivisia ominaisuuksia. Ovoflavoproteiini on B2 vitamiinia sitova valkuaisproteiini, jota ei ole aiemmin hydrolysoitu entsymaattisesti. Entsymaattista hydrolyysia vaikeuttaa proteiinissa olevan yhdeksän disulfidisidoksen aiheuttama tiiviys, sekä proteiinin C terminaalissa oleva kahdeksan fosfaattiryhmää ja lisäksi kolme glukosidista sidosryhmää, jotka ovat mm. mannoosia, galaktoosia ja glukosamiineja. Ovoflavoproteiinin hydrolyysiä testattiin entsyymivertailukokeissa, joissa käytettiin neljää erilaista elintarvikekelpoista entsyymiä. Hydrolyysinäytteistä määritettiin hydrolyysiaste (DH %) ja ne suodatettiin niin, että reaktioseoksista saatiin poistettua hydrolysoimaton proteiini ja entsyymit. Jokaisesta hydrolysaattisuodoksesta määritettiin peptidiprofiili geelisuodatuspylväällä HPLClaitteistossa. Profiilin perusteella voitiin laskea kuinka paljon ja minkä kokoisia peptidejä hydrolyyseissä oli muodostunut. Lisäksi hydrolysaateista analysoitiin verenpainetta alentavaa vaikutusta mittaamalla niiden angiotensiiniä konvertoivaa entsyymiä (ACE) inhiboiva vaikutus suhteutettuna tunnetun anti ACE aktiivisen aineen, kaptoprilin, aiheuttamaan inhibitioon. Paras hydrolyysiaste oli 10,5 % ja saanto 28 %. Entsyymivertailukokeista kahden entsyymin tuotteella oli verenpainetta alentavaa vaikutusta in vitro. Ovoflavoproteiinin muut biologiset aktiivisuudet vaativat vielä lisätutkimusta.

20 «21» Ylikriittisellä hiilidioksidilla uutetun koivunsilmu uutteen (Betula Pendula) analysointi Vesa Puoskari 1 Ohjaajat: Prof. Heikki Kallio 1, FM Jukka Pekka Suomela 1 ja FT Baoru Yang 2 ELINTARVIKEKEMIA 1 Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Turun yliopisto 2 Aromtech Oy, Tornio Koivunsilmut sisältävät huomattavasti erilaisia yhdisteitä, joista osalla on todettu olevan mikrobien kasvua hidastavia tai ehkäiseviä vaikutuksia. Tässä erikoistyössä pyrittiin perehtymään koivunsilmuista (Betula Pendula) ylikriittisellä hiilidioksidilla valmistetun uutteen koostumukseen. Uutto ylikriittisellä hiilidioksidilla on turvallista ja ympäristöystävällistä verrattuna normaaliin liuotinuuttoon, joten se soveltuu mainiosti moniin sovellutuksiin niin elintarvike, kosmetiikka kuin lääkealallakin. Ennen työn varsinaista aloittamista laadittiin suunnitelma näytteen analysoimiseksi olettaen näytteen koostuvan pääosin lipideistä. Näyte suunniteltiin fraktioitavaksi käyttäen kiinteäfaasiuuttoa (SPE), ja sen jälkeen saatavat fraktiot analysoitavaksi soveltuvilla menetelmillä, kuten kaasukromatografialla (GC) ja nestekromatografialla (HPLC). Ylikriittisellä hiilidioksidilla Aromtech Oy:n tiloissa pilottimittakaavan laitteistolla uutettua näytettä pyrittiin analysoimaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Näytefraktioiden tuottaminen kiinteäfaasiuutolla (SPE) onnistui mainiosti, mutta saatujen fraktioiden analysoiminen osoittautui vaikeaksi. Jo alustavat ohutlevykromatografialla (TLC) tehdyt tarkistukset osoittivat oletusten olleen mahdollisesti vääriä. Oletettuja lipidiyhdisteitä (kuten triasyyliglyseroleja) ei juurikaan havaittu, mutta sen sijaan havaittujen näytekomponenttien todettiin fraktioituvan SPE menetelmällä. Ongelmista huolimatta näytteen analysointia jatkettiin. Sekä fraktioimatonta näytettä että jokaista fraktiota erikseen analysointiin GC FIDja GC MS laitteistoilla haihtuvien yhdisteiden tunnistamiseksi ja määrien analysoimiseksi. Tämän lisäksi näytefraktioita pyrittiin analysoimaan myös HPLC ESI MS laitteistolla käyttäen käänteisfaasikolonnia, mutta ilman suurta menestystä. Lisäksi tietyt fraktiot metyloitiin ja analysoitiin GC FID laitteistolla käyttäen menetelmää, jolla yleisesti tuotetaan ja analysoidaan rasvahappojen metyyliestereitä triasyyliglyseroleista. Huolimatta työn alkuperäisestä ajatuksesta koko näytteen analysoinnista, päätettiin alustavien tulosten jälkeen keskittyä tutkimaan haihtuvaa fraktiota. Haihtuvien yhdisteiden GC MS laitteistolla saatujen massaspektrien tulkinta osoittautui monimutkaiseksi, sillä havaitut yhdisteet olivat keskenään hyvin samankaltaisia ja lisäksi niitä ei löytynyt käytetyn laitteiston tietokannasta. Lisäksi tärkeimpien havaittujen yhdisteiden massaspektrit poikkesivat huomattavasti muiden tutkimusryhmien saamista samankaltaisilla näytteillä ja analyyseillä saaduista tuloksista, viitaten mahdollisten artefaktien muodostumiseen joko näytteen valmistus tai analyysivaiheessa.

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006).

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006). Pigmentit yönteisten värien monimuotoisuus (ks. kuva 1) on aina kiehtonut luonnontieteilijöitä. Vasta 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää pigmenttien kemiaa. Pigmentit esiintyvät luonnon materiaaleissa

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Natural Code Presentation 2011.01.07

Natural Code Presentation 2011.01.07 LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina Annukka Paju FT, dosentti, sairaalakemisti HUSLAB ja Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitos SKKY:n kevätkoulutuspäivät 21.4.2009 Ulf-Håkan Stenman -juhlasymposiumi

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria

Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria Isomeria Isomeria Yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakenne: siksi eri isomeereillä voi olla erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet!!!! Esim. yhdisteellä C2H6O on kaksi isomeeriä.

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni Vasta-ainemääritys Johdanto Vasta-ainemääritys (engl. immunoassay) perustuu spesifisen vasta-aineen (engl. antibody) sitoutumiseen mitattavaan antigeeniin (engl. antigen). Menetelmän etuja ovat suuri herkkyys

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Teesi, antiteesi, fotosynteesi

Teesi, antiteesi, fotosynteesi Teesi, antiteesi, fotosynteesi Mikko Tikkanen Nuorten Akatemiaklubi 18.03.2013 Kuka Suomen akatemian tohtoritutkija Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Molekulaarinen kasvibiologia,

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa

Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa Hanna Vierinen Polygon Finland Oy Ohjaajat: Kai Kylliäinen (Polygon Finland Oy) Maija Kirsi (TTL) JOHDANTO Rakenteissa

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA (1) ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA 1. Standardiliuosten teko etanolista Arvioi, mikä on näytteen alkoholipitoisuus Valitse sen mukaan 3-4 standardiliuosta, jotka ovat näytteen

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE. E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO

TESTAUSSELOSTE. E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO TESTAUSSELOSTE E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO 1 (4) 1. Yleistiedot 1.1 Tutkimuskohde ja tunnistetiedot Loviisa / koulu / hk-tilat

Lisätiedot

NON-CODING RNA (ncrna)

NON-CODING RNA (ncrna) NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä FT, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira Millaisia GM kasvit ovat ja kuinka tätä käytetään hyväksi analytiikassa Aromaattisten aminohappojen biosynteesireitti kasvissa Kasvi tarvitsee

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kloorianisolien määrittäminen sisäilmasta

Kloorianisolien määrittäminen sisäilmasta 14.3.2019 Kloorianisolien määrittäminen sisäilmasta Jani Mäkelä, Tiina Kanniainen ja Marja Hänninen Sisäilmastoseminaari 2019 Kloorianisolit mikrobien tuottamia VOC yhdisteitä kloorifenolipohjaisista puunsuoja-aineista,

Lisätiedot

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Massaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit

Massaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit Massaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit 1 Leena Valmu FT, Dosentti, R&D Manager The world leader in serving science MS ja kliiniset proteiinibiomarkkerit Biomarkkereiden massaspektrometria

Lisätiedot

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA!

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA! bonred.fi Punainen palmuöljy MIKSI PUNAINEN PALMUÖLJY ON NIIN RAVINTEIKAS? Ravintoaineiden VOIMANPESÄ! vuosituhansia.. kaytetty Bon Red Palm Oil. Punainen palmuöljy on puristettu öljypalmun hedelmästä.

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Orbifloksasiini Mometasonifuroaatti (monohydraattina) Posakonatsoli 8,5 mg/ml 0,9

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot