Sisäisen valvonnan väliraportti tammi-kesäkuu 2015

Transkriptio

1 Kainuun sosiaali- ja Sisäisen valvonnan väliraportti tammi-kesäkuu 2015 Johdanto... 1 Hallinto Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Kainuun Työterveys liikelaitos... 36

2 Kainuun sosiaali- ja 1 Johdanto kuntayhtymä on toiminut vuodesta 2013 alkaen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä hoiti aiemmin kuntayhtymän hoidettavaksi perussopimuksella annetut tehtävät. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenenä Kainuun sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueessa sekä osassa tukipalveluita. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto niiltä osin kuin kunnat eivät itse järjestä tehtäviä sekä jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palveluita muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille sopimuksin. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Puolangan kunta ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Kainuun sote -kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on perussopimuksen mukaan; 1. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta 2. kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. toteuttaa väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta 1. Talouden seuranta ja raportointi Talouden hoidossa ja seurannassa on noudatettu organisaatiolle annettuja ohjeita. Tiukkaa talouden seurantaa ja toiminnan sopeuttamista on toteutettu koko tarkastelujakson ajan. Taloutta ja toimintaa on seurattu kuukausittaisissa johtoryhmän sekä tulos- ja vastuualueiden kokouksissa. Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain hallitukselle ja valtuutetuille tehtävän kuukausiraportin perusteella. Lisäksi tulosalueet ovat laatineet kuntayhtymän hallitukselle ja valtuustolle osavuosiraportin toteumatilanteiden perusteella. Henkilöstön palkkauksessa on noudatettu täyttölupamenettelyohjetta. Sosiaali- ja n talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin yhtymävaltuustossa Talousarvion käyttösuunnitelma käsiteltiin kuntayhtymän hallituksessa Talousarviomuutokset

3 Kainuun sosiaali- ja 2 käyttösuunnitelmaan tehtiin tulosalueilla siten, että toimintatuottojen ja toimintamenojen loppusummat pysyivät ennallaan ja tulosalueiden tulos on näin ollen alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakulujen kasvuprosentti tilinpäätökseen 2014 verrattuna on 4% Toimintatuotot Talousarvion (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 2015 yhteensä 323,0 milj. euroa. Käyttösuunnitelmassa (ilman liikelaitosta) toimintatuotot eivät muuttuneet. Toimintatuottoja on kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 158,8 milj. euroa, joka on 49,2 % koko vuoden käyttösuunnitelmasta. Toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan 0,3 milj. euroa käyttösuunnitelmaa paremmin Toimintakulut Henkilöstökuluja on kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 82,0 milj. euroa. Tämä on 48,5 % koko vuodelle käyttösuunnitelmassa varatusta määrärahasta 169,1 milj. euroa. Arvio lomakorvauksista ja lomapalkkavarauksen lisäyksestä on jaksotettu kuukausikohtaisesti. Kertymästä puuttuvat kuitenkin yhden kuukauden työvuorolisät. Näiden mukaan ennustettuna henkilöstökulut tulevat ylittämään käyttösuunnitelman 0,4 milj. euroa. Henkilötyövuositavoite koko vuodelle on ilman liikelaitosta htv2. Kesäkuun lopun HTV2 on eli 40 HTV2 suurempi kuin tavoite. Vastaavana aikana vuonna 2014 HTV2 alitus oli 38 HTV2. Asiakaspalvelujen ostoja on kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 23,5 milj. euroa. Tämä on 51,1 % budjetoidusta. Toteumasta arvioidaan puuttuvan ostoja yhteensä 0,9 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostot ylittävät käyttösuunnitelman tämän hetken arvion mukaan 2,8 milj. euroa. OYS:n ostoihin on varattu kuluvalle vuodelle 11,4 milj. euroa ja toteuma on kesäkuun lopussa 74,1 % varatusta määrärahasta. Muiden palvelujen ostoja on kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 23,3 milj. euroa, joka on 48 % budjetoidusta. Laskutukset ovat jäljessä toimituksista noin 2 viikkoa 1 kuukausi eli toteumasta arvioidaan puuttuvan ostoja yhteensä 1,2 milj. euroa. Kesäkuun ennusteen mukaan muiden palvelujen ostojen arvioidaan ylittävän käyttösuunnitelman 0,5 milj. euroa. Tarvikehankinnat ovat toteutuneet kesäkuun loppuun mennessä 48,7 % budjetoidusta eli 11,6 milj. euroa. Aineiden ja tavaroiden arvioidaan toteutuvan käyttösuunnitelman mukaisesti. Avustukset ovat toteutuneet 50,2 % budjetoidusta eli 8,9 milj. euroa. Avustuksiin kirjattava omaishoidontuen maksatus on jäljessä kuukauden ja se on huomioitu ennusteessa. Avustusten arvioidaan toteutuvan lähes käyttösuunnitelman mukaisesti.

4 Kainuun sosiaali- ja 3 Vuokrat ovat toteutuneet 44,6 % budjetoidusta eli 6,3 milj. euroa. Vuokrissa on huomioitava, että esim. leasingvuokrista osa laskutetaan puolivuosittain tai neljännesvuosittain. Vuokrien arvioidaan toteutuvan 0,2 milj. euroa käyttösuunnitelmaa pienempinä. Muiden kulujen arvioidaan toteutuvan 0,1 milj. euroa käyttösuunnitelmaa pienempänä. Käyttöomaisuuden poistot toteutuvat tämän hetken arvion mukaan 0,2 milj. euroa budjetoitua suurempina Tulosennuste Alkuperäinen talousarvio ja käyttösuunnitelma ovat -4,0 milj. euroa alijäämäisiä. Kuluvan vuoden tilikauden tulos, ilman liitelaitosta, on arvioitu kesäkuun ennusteen mukaan -6,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätös 2014 KS 2015 Tot Tot / TP 2014, % TA muut.jälk Tot /KS2015 muut.jälk % ENNUSTE VUOSI 2015 Ylitys/ Alitus Muutos KS-15/ENN- 15 * EUR * EUR * EUR * EUR * EUR * EUR * EUR % MYYNTITUOTOT , , ,1 MAKSUTUOTOT , , ,4 TUET JA AVUSTUKSET , , ,4 MUUT TOIMINTATUOTOT , , ,8 T O I M I N T A T U , , ,1 Palkat ja palkkiot , , ,0 Henkilösivukulut , , ,9 HENKILÖSTÖKULUT , , ,2 Asiakaspalvelujen os , , ,0 Muiden palvelujen os , , ,0 PALVELUJEN OSTOT , , ,4 AINEET, TARVIKKEET J , , ,2 AVUSTUKSET , , ,3 Vuokrat , , ,8 Muut toimintakulut , , ,3 T O I M I N T A K U , , ,0 T O I M I N T A K A , , ,9 RAHOITUSTUOTOT JA -K , , ,0 V U O S I K A T E , , ,7 POISTOT JA ARVONALEN , , ,5 T I L I K A U D E N X , ,3

5 Kainuun sosiaali- ja Toimintakulut kk:ttain (ilman liikelaitosta) Toteuma 2013 Toteuma Toteuma 2015 Tavoite Toimintakulut; kumulatiivinen (ilman liikelaitosta) TP 2013 TP 2014 Tav 2015 Tot 2015

6 Kainuun sosiaali- ja 5 Tulosalue TOTEUMA 2013 Tammi- Joulukuu TOTEUMA 2014 Tammi- Joulukuu Ero 2014/2013 HTV2 siirrot; sihteeriyk sikkö Uudet HTV2; todelline n HTV2 muutos Hallitus HTV2 TAVOITE 2015 TOTEUMA 2015 Tammikesäkuu 2015 Ero tav/tot Kuntayhtymän hallinto Hallinto; Hanketyöntekijät Keskitetyt yhteiset palvelut , Yhteensä , Perhepalvelut , Sairaanhoidon palvelut , Terveyden- ja sh-palvelut , Ympäristöterveydenhuolto , Vanhuspalvelut Sote yhteensä , Kuntayhtymä yhteensä , Kainuun Työterveys LL Kaikki yhteensä , Henkilöstökulut kk:ttain (ilman liikelaitosta) Tehty lomapalkka + varaus jaksotus TOTEUMA 2013 TOTEUMA 2014 TOTEUMA 2015 TAVOITE 2015

7 Kainuun sosiaali- ja Henkilöstökulut; kumulatiivinen (ilman liikelaitosta) Tehty lomapalkka + varaus jaksotus v 2013 TP 2014 Tav 2015 Tot 2015 Palvelussuhteiden lukumäärä kuukauden lopussa (ilman liikelaitoksia) Sosiaali- ja terveystoimiala ; v sis myös yht palv, vakinaiset ja määräaikaiseet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

8 Kainuun sosiaali- ja Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä (Sote) kuukauden lopussa v:na , v sisältävät myös yhteiset palvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Palvelussuhteiden lkm kk:den viimeinen päivä v:na v 2013 v 2014 v Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

9 Kainuun sosiaali- ja OYS:lta ostot, kumulatiivinen v:na Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Nousu-% ed.v Vuosi Vuosi ,5 Vuosi ,3 Vuosi ,6 Vuosi ,1 Vuosi ,4 Vuosi ,6 Vuosi Tiedot OYS:n raportilta HUS:lta ostot, kumulatiivinen v:na Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi

10 Kainuun sosiaali- ja KYS:lta ostot, kumulatiivinen v:na Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Kumulat Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Vuosi Vuosi

11 Kainuun sosiaali- ja Toimeentulotukimenojen kehitys yhteensä v:na Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä yhteensä vuonna 2015 (viivadiagrammi) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 0 v v v v v v v v v v Kotitaloudet Huom! Puolanka mukana luvuissa asti. Vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä TA Kasvu% ed.v 0,5-10,0 11,8-3,6 6,1-0,8-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0 1,5

12 Kainuun sosiaali- ja Organisaatiorakenne Kainuun soten johtamisjärjestelmä on noudattanut kuntayhtymän hallituksen hyväksymää organisaatiorakennetta Kuntayhtymän johtaja vastaa koko kuntayhtymän sisältöjen ja talouden kokonaisuudesta. Tulosaluejohtajat vastaavat omien sektoreittensa palvelujen ja talouden kokonaisuuksista. Tulos- ja vastuualueiden yhteistyömuotoina on ollut johtoryhmätyö, työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut sekä työhön sisältyvä kanssakäyminen henkilöstön ja johdon välillä. Henkilöstön suunnittelua, käyttöä, määrää, toiminta- ja osaamistarpeiden muutoksia sekä koulutus- ja kehittämistarpeita seurataan yhteisissä keskusteluissa henkilöstön kanssa. Henkilöstöhallinnosta saadaan kuukausittain henkilöstöä koskevat raportit, jotka käsitellään tulosalueittain. Kainuun soten toimintajärjestelmä on rakennettu vastamaan ISO 9001:2008 -standardin, terveydenhuoltolain, potilasturvallisuusasetuksen ja kansallisen potilasturvallisuusstrategian vaatimuksia. Laadunhallinta ja potilasturvallisuuden kehittäminen pohjautuu kuntayhtymän laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toimeenpanosuunnitelmaan. Palvelu- ja hoitoketjuja kehitetään jatkuvasti hyödyntäen Lean-menetelmiä. Laadunhallintajärjestelmän toteutus on edennyt useiden palveluprosessien kuvausten, sisäisten ja ulkoisten auditointien merkeissä. Uusi sairaala -hankkeen työryhmissä on kuvattu tulosalueiden yli meneviä prosesseja ja niiden kehittämistä. Laboratoriotoiminnot tuottaa Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab), jossa myös kuntayhtymä (Kainuun sairaanhoitopiiri) on omistajana ja johtokunnassa. Toimitiloja on jouduttu vuokraamaan yksityisiltä, koska etenkin keskussairaalassa on ollut sisäilmaongelmia. Uusi sairaala -hanke on edennyt valtuuston hyväksymän päätöksen mukaisesti. Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt kehitysvaiheen allianssisopimuksen luonnoksen sekä kaupallisen mallin periaatteet tilaajan lähtökohdiksi. 3. Vastuun ja valtuuksien jako Ratkaisu- ja päätösvalta on delegoitu voimassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti, mm. hallintosääntö sekä hallituksen delegointi-valtuuspäätös. Viranhaltijoiden toimivaltansa puitteissa tekemät päätökset on dokumentoitu ja ne ovat olleet saatavilla. kuntayhtymän hallintosäännön 66 :ssä on määritelty laskujen hyväksyminen ja hyväksyjän vastuu. Laskujen hyväksyjiksi nimetyt viranhaltijat/toimihenkilöt ovat vastuussa talousarvion sitovuuden noudattamisesta sekä toiminnan sopeuttamisesta varattuihin määrärahoihin ja talousarvion toteutumisen seurannasta.

13 Kainuun sosiaali- ja Omaisuuden hankinta ja luettelointi Omaisuuden hankinnassa ja luetteloinnissa on noudatettu hankintatoimen ohjeita ja laadittu vuosittainen investointisuunnitelma. Hankinnat tehdään keskitetysti hankintatoimiston kautta. Hankinnoissa on noudatettu talousarvion täytäntöönpano-ohjetta. Käyttöomaisuuden aktivointiraja on euroa. Tietotekniset laitteet merkitään tarralla ja laitteet ovat EfekteAsset laiterekisterissä, joissa ylläpidetään laiteiden yksilöityä sarjanumeroa ja laitteen muita tietoja. Käyttöomaisuuden ulkopuolisia pienhankintoja ei ole luetteloitu. Kuntayhtymässä on otettu käyttöön uusi asianhallintaohjelma, joka jatkossa laajenee myös sopimushallintaan. 5. Toimintaketjut Kuntayhtymässä on kuvattu prosesseja kehittämään laadukkaita palveluja, jotka edelleen varmistavat henkilökunnalle selkeät työnjaot ja turvalliset toimintatavat. Prosessien kehittämisessä hyödynnämme Lean-menetelmiä. Toimintoja on johdettu tulosalueilla valtuuston antamien tavoitteiden mukaisesti. Toimintaketjujen toimivuuden osalta on jatkettu tulosalueiden välillä olevien toimintojen kuvauksia. Lääkäreiden saatavuudessa on ollut edelleen ongelmia, joskin rekrytointitilanne on 2015 jonkin verran parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Terveyskeskussairaala- ja vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa on jatkunut espanjalaisiin lääkäreihin suunnattu rekrytointihanke. Hoitohenkilökuntapula on aiheuttanut ajoittain ongelmia. Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä on tarkennettu kesäkuussa annetulla henkilöstöhallinnon ohjeistuksella. Perhepalveluissa on pulaa kelpoisuusehdot täyttävistä sosiaalityöntekijöistä, mikä korostuu erityisesti pienissä kunnissa. Kiireetöntä hoitoa odottavien potilaiden jononhallinta on onnistunut vuoden 2015 alkupuolella lähes suunnitellusti. Operatiivisessa hoitojonossa on vuoden 2015 keväällä ollut aikaisempaa enemmän henkilökuntavajeesta johtunutta viivästymistä. 6. Riskienhallinta Toiminnalliset riskit: Suurimmat ongelmat ammattitaitoisen/pätevän henkilöstön rekrytoinnin osalta on edelleen lääkäreiden ja joidenkin erityistyöntekijöiden kuten psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja terapeuttien osalta. Hoitohenkilöstön saatavuus tietyille erikoisaloille on jo aiheuttanut selkeitä rekrytointihaasteita. Tulevina vuosina on nähtävissä erityistyöntekijöiden lisäksi rekrytointihaasteita hoitoalan ns. perustehtävien täyttämisessä. Tietojärjestelmien toimivuus on Kainuun soten ja Kainuun kuntien toimintojen kannalta olennaisen tärkeää. Suurimpana riskinä on toimintojen riippuvuus tietojärjestelmistä ja niiden toimivuudesta. Kaikkia osa-alueita ei voida kustannussyistä tai toiminnallisista syistä

14 Kainuun sosiaali- ja 13 varmentaa järjestelmiä kahdentamalla. Keskitettyjen palveluiden ja internet -yhteyden palomuurilaitteet ovat kahdennettuja. Varalaitejärjestelyt on hoidettu huoltosopimuksella siten, että korjaus tapahtuu virka-aikana 4 tunnin vasteajalla. Rahoitusriskit: Kainuun sotella on pitkäaikaisia lainoja yhteensä ,60 euroa. Näistä ei ole yhtään valuuttalainoja. Vahinkoriskit: kuntayhtymällä on pakollisten vakuutusten lisäksi vakuutettuna vapaaehtoisesti sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat kuntayhtymän järjestämässä toiminnassa mukana ollessaan sekä henkilökunta matkustaessaan enintään 1 kk kestävillä virkamatkoilla. Kuntayhtymän toiminta on vakuutettu julkisyhteisön vastuuvakuutuksella vahingonkorvausvelvollisuuden varalta sekä julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta varallisuusvahingosta. Rakennukset ja irtaimisto on vakuutettu omaisuusriskivakuutuksella täydestä arvosta ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta (all risk). Kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimetyt viranhaltijat on vakuutettu hallinnon vastuuvakuutuksella. Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja Hallinto Hallinto tulosalueena sisältää kuntayhtymän hallinnon -vastuualueen. Tulosyksiköitä ovat; yhtymävaltuusto, tarkastustoimi ja yhtymän hallitus. Kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa toimivat mm. johdon tuki ja kehittämis- ja suunnitteluyksikkö. Hallinnon tulosaluetta johtaa kuntayhtymän johtaja. 1. Talouden seuranta ja raportointi Talouden hoidossa on noudatettu organisaatiossa annettuja ohjeita, tiukkaa talouden seurantaa ja toiminnan sopeuttamista on toteutettu koko tarkastelujakson ajan. Talous on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Kehittämishankkeilla on erilliset tarkat budjetit, joiden puitteissa toiminnan on toteuduttava. Talouden seurannan kannalta on huomioitava menojen ja tulojen eriaikaisuus. Tulot kirjautuvat pääsääntöisesti puolivuosittain ja ne ovat menosidonnaisia. Tavoitteena on, että hankkeissa syntyneet kustannukset ovat kaikki rahoittajan hyväksymiä. Hankkeiden maksatushakemukset väliraportteineen on toimitettu asianmukaisesti. Henkilöstön palkkaamisessa on noudatettu annettuja ohjeita. Kaikki avoimet tehtävät on viety täyttölupatyöryhmään.

15 Kainuun sosiaali- ja Organisaatiorakenne Tulosalueella ei ole tapahtunut rakenteellisia muutoksia kuluvan vuoden aikana. 3. Vastuut ja valtuuksien jako Hallinto-tulosalueen vastuu on kuntayhtymän johtajalla ja kehittämis- ja suunnittelu - tulosyksikön osalta kehittämisjohtajalla. Projektipäälliköt vastaavat omalta osaltaan kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Jokaisella työntekijällä on vastuu omasta toiminnasta niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Kaikki päätökset tehdään sähköisen työpöydän kautta. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Omaisuuden hankinnassa ja luetteloinnissa on noudatettu organisaatiossa annettuja ohjeita. Tarvittavat hankinnat on tehty hankintatoimiston kautta. Kehittämishankkeissa hankintoihin edellytetään rahoittajan hyväksyntä. Erikoissairaanhoidon kehittäminen -projekti on toteutettu investointimäärärahoista. 5. Toimintaketjut Toimintoja on johdettu määrätietoisesti ja arvioitu suunnitelmallisesti. Johtamisessa korostuu vuorovaikutteisuus, tavoitteellisuus ja vastuullisuus. Kehittämishankkeiden, asiatuntijatyön sekä osaamisen vahvistamisen avulla on vaikutettu mm. hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvon toteutumiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, palvelujärjestelmään liittyvien epäkohtien tunnistamiseen sekä uusien, tehokkaampien toimintatapojen luomiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kehittämistyössä on korostunut laaja yhteistyö eri toimijoiden ja alueiden kanssa. Työ on entistä enemmän vuorovaikutteista, pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Uusi sairaala -hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien erva-yhteistyö jatkuu. Sote-valmisteluun osallistutaan useissa työryhmissä sekä valtakunnallisella että Pohjois-Suomen tasoilla. Monikanavarahoituksen tutkimushanke jatkuu suurkuluttaja-analyysinä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa osana STM:n monikanavarahoitusselvitystä. Kehittämis- ja suunnitteluyksikön toimesta on käynnistetty STM:n Kaste -rahoituksella kaksi kehittämishanketta, jotka kohdistuvat palvelujen käyttöön (Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät) ja tukipalveluiden tuotteistukseen (Pohjoinen Sote). STM ei myöntänyt rahoitusta Pohjois-Suomi yhteistyössä valmistellulle Tiedolla johtamisen jatkohankkeelle. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanke ei myöskään saanut rahoitusta (THL). Mielenterveystalo.fi -palvelu on käynnistetty ja otettu käyttöön osana SADeohjelmaa. Maaseudun tuetut liikkumispalvelut Kainuun pilotille on saatu TEM:n rahoitus. Omarahoitteisina kehittämisaskelluksina on aloitettu johdon työpöytäratkaisun

16 Kainuun sosiaali- ja 15 käyttöönotto, Omasoten (ml. työterveyshuolto) ja Hyvinvoinnin palvelutarjottimen sekä hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuusluokituksen laajennukset. esosiaalityön maisterikoulutus - hanke on käynnistynyt yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Koulutuksessa on mukana viisi Kainuun soten työntekijää. Työhyvinvointiin liittyvä Työ Unelmatyöksi tuottavuutta ja työhyvinvointia Kainuun sotessa -hankkeelle on saatu myönteinen rahoituspäätös ELY:ltä (ESR). Hanke käynnistyy syyskuun alussa. Kainuun soten hallinnoima Virta II -hanke, LastenKaste, Seniori Kaste sekä Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Yhteistyö THL:n valinnanvapauteen liittyvän Valvahankkeen kanssa on jatkunut samoin kuin Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston lähipalveluprosessi. Kulttuuritoimijoiden kanssa on aloitettu kehittämisyhteistyö (Tenho, Kulttuuripassi). Tarkasteluajanjaksolla ei päättynyt yhtään hanketta. Uusina hankeaskelluksina on valmisteltu Kuntatieto-ohjelman pilotointia (VM), Maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen -hanketta (THL) sekä Vaikuttavat lähipalvelut -prosessin tuloksena syntynyttä Arjen pelastajat -konseptia (ESR). 6. Riskienhallinta (henkilöstöriskit, omaisuusriskit, tietoturvariskit) Sote-hallinnon sisäilmaongelmien takia on tehty selvitykset, joiden perusteella toimitilat on tarkoitus siirtää syksyllä 2015 uusiin tiloihin kaupungintalolle. Vuoden 2015 alkupuolella on ollut tavanomaista enemmän hallinnon henkilöstön vaihdoksia, jotka on hoidettu sisäisin järjestelyin. Kehittämis- ja suunnitteluyksikön toiminta rakentuu yksittäisten asiantuntijoiden ja kehittämishankkeissa olevien henkilöiden varaan. Toiminta on haavoittuvaa, yhdenkin työntekijän poissaolo voi vaarantaa kehittämistyön etenemisen. Onnistunut rekrytointi on äärimmäisen tärkeää. Keskeistä on kilpailukykyinen palkka, kehittämisen tuki sekä organisaation osoittama arvostus kehittämistyölle. Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja Esa Ahonen vs. kuntayhtymän johtaja hallintoylilääkäri Keskitetyt yhteiset tukipalvelut 1. Talouden seuranta ja raportointi Talousarvion toteutumaa ja henkilöstön määrän kehitystä seurataan kuukausittain. Ennuste on, että talousarvio ei alitu eikä ylity merkittävästi. 2. Organisaatiorakenne Ei ole tehty muutoksia organisaatiorakenteeseen. Kehittämisen kohteena on hankintatoimi. Se voi johtaa organisaation muuttamisen tarpeeseen myöhemmin.

17 Kainuun sosiaali- ja Vastuun ja valtuuksien jako Vastuut ja valtuudet ovat muutoin lakien ja sääntöjen mukaiset. Yksin tulosaluetta koskevia delegointipäätöksiä ei ole. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi MAPO hankkeessa kunnostetut vanhan pesulan tilat ovat kosteusvaurioiden takia edelleen tyhjillään. Hankintatoimisto ja varasto ovat vuokratiloissa. Omien tilojen saaminen on epäselvää. Laiterekisteri on ajan tasalla. Autot ja tietokoneet hankitaan käyttöön leasingsopimuksilla. 5. Toimintaketjut Tärkeimmät toiminnot on turvattu järjestämällä työt työpareittain. Näin on vähintäänkin kaksi henkilöä organisaatiossa, jotka osaavat kunkin tehtävän. Vaarallisia työyhdistelmiä ei ole havaittu.. 6. Riskienhallinta Tietosuojasta, lokitietojen seurannasta ja tietosuojarikkeiden seuraamuksista on järjestetty koulutusta. Tavanomaiset henkilöstö- ja omaisuusriskit on vakuutettu ja vakuutukset kilpailutettu. Tietoturvariskien varalta on annettu ohjeet ja kultakin tietotekniikan käyttäjältä edellytetään sitoumus, jossa he sitoutuvat näiden annettujen ohjeiden noudattamiseen. Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikasta on periaatepäätös. Taksien laskutus tarkastetaan pistokokein ja suuret muutokset laskutuksessa on tarkastettu. Uusia väärinkäytöksiä ei ole havaittu. Kehitteillä on sovellutus Kainuun soten toiminnallisten riskien arviointiin. Tavoitteena on arvioida toiminnalliset riskit tämän vuoden aikana. Kalevi Yliniemi hallintojohtaja

18 Kainuun sosiaali- ja 17 Perhepalvelut Perhepalveluiden tulosalueen sisäisessä valvonnassa huomioidaan Kainuun soten yhtymävaltuuston ( , 8) hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1. Talouden seuranta ja raportointi Sisäinen valvonta toteutetaan tavanomaisen toiminnan yhteydessä tapahtuvana seurantana ja ohjauksena. Talouden seurannassa havaittuihin poikkeamiin reagoidaan ja niitä käsitellään tulosalueen johtoryhmässä kuukausittain. Toimintaa ja taloutta seurataan tulos-, vastuualue- ja tulosyksikkötasoilla niin ikään kuukausittain. Tarvittaessa poikkeamia ja poikkeamien syitä selvitetään tarkemmin työryhmissä ja muilla erillisillä selvityksillä. Kustannustietoisuutta on pyritty viemään myös suorittavalla työntekijätasolle. Lisäksi annetussa talousarviossa pysymiseen on pyritty vaikuttamaan ennakoiden muun muassa tarkistamalla toimintaohjeita sekä palveluiden tai etuuksien kriteerejä tarkistamalla tarvittaessa ja jo useana vuonna peräkkäin. Tämän raportin taloustiedot perustuvat suurilta osin talouspalveluiden laatimaan tammikesäkuun talousennusteeseen ( ). Talousarvion toteutumisen seurantaa on toteutettu talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti osavuosiraporttien ja kuukausiraporttien avulla. Talousarvion seurannassa on lisäksi hyödynnetty talouspalveluiden laatimia ennusteraportteja ja arvioraportteja talouden toteutumisesta. Talouspalveluiden laatimia ennusteita on hyödynnetty talouden arvioinnissa erityisesti sen vuoksi, että ennusteessa hyödynnetään tietoa talouden kehityksestä aikaisempina vuosina. Myös vuoden 2015 talousarvio ja käyttösuunnitelma laadittiin erittäin tiukkaa talousarviovalmistelua noudattaen, mikä ei mahdollistanut kaikkia tulosyksiköiden perustelemia lisävakansseja, lisääntyviä asiakaspalveluostoja eikä erikoissairaanhoidon käytön lisääntymistä. Yhtymävaltuuston ( ) hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2015 on arvioitu, että perhepalveluiden talousarvio sisältää toimintakuluissa noin kolmen (3) miljoonan euron suuruisen riskin talousarvion ylittymiselle. Hallituksen ohjeiden mukaisesti tulosalueella on valmisteltu erilaisia suunnitelmia ja kehittämiskohteita, joilla pitkällä aikavälillä pyritään alentamaan kustannuksia. Kevään 2015 aikana on jatkettu talouden tasapainottamisohjelmassa vuodelta 2013 mainittujen pitkän aikavälin kehittämiskohteiden täytäntöönpanoa. Huomionarvoista on, että Kajaanin kehitysvammayksiköiden asumispalvelujen uudistukset ei toteutunut alkuperäisen suunnitelman mukaan (ks. hallitus , 100 ja ). Pitkän aikavälin säästämiskeinot perustuvat pääsääntöisesti erilaisiin rakenteellisiin muutoksiin, joiden avulla on mahdollista alentaa palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Talouden tasapainottamiseksi on noudatettu muita talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin sisältyviä ohjeita, muun muassa täyttölupamenettelyä.

19 Kainuun sosiaali- ja 18 Perhepalveluiden kokonaisuuden näkökulmasta tilikauden tulos näyttää viimeisimmän talouspalveluiden ennusteen mukaan toteutuvan perhepalveluiden tulosalueella alijäämäisesti -834 t. Ennusteen mukaan toimintatuotot ylittyvät (+290 te käyttösuunnitelmaan nähden). Toimintakulujen näkökulmasta toimintakulut ylittävät käyttösuunnitelman (1 122 t ). Toimintakulujen osalta henkilöstökulut ylittyvät ennusteen mukaan 521 t, palvelujen ostot ylittyvät 623 t. Henkilöstöhallinnon laatiman palkkamenojen toteutumaseurannan mukaan (1-6 kk) henkilöstökulut ovat kasvaneet 8,9 % edeltävään vuoteen nähden. ikävakioidut kustannukset olivat vuoden 2014 tietojen mukaan vertailussa keskisuuriin kuntiin neljänneksi suurimmat (6,8 % keskimääräistä suuremmat). Sosiaali- ja terveystoimen ikävakioiduissa kustannuksissa Kainuun kustannukset olivat vertailun korkeimmat kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa. Perhepalveluiden näkökulmasta ikävakioidut kustannukset olivat (euroa/asukas, ka. 1,0): vammaisten palvelut 0,92; kehitysvammaisten palvelut 1,53; toimeentuloturva 1,04; työllistämispalvelut 0,58; lastensuojelu 0,98; somaattinen erikoissairaanhoito 1,05; psykiatrinen erikoissairaanhoito 0,97 ja perusterveydenhoito 1,00. (ks. Mikkola ym Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna Helsinki: Kuntaliitto). On huomioitava, että taloustilaston vertailulukuihin voi sisältyä kustannustietoa useilta tulosalueilta. 2. Organisaatiorakenne Perhepalveluiden nykyinen organisaatio on otettu käyttöön ja koko perhepalveluiden tulosalueella työskentelee 760 henkilöä, joista vakituisia 604, määräaikaisia 155 ja yksi harjoittelija. Perhepalveluiden organisaatiokaaviossa on kuvattu ne tulosyksiköt, joissa työskentelee työntekijöitä. Perhepalvelut jakautuvat neljään vastuualueeseen. (henkilöstöraportin mukaan , huom. ei sisällä poikkileikkausajankohtana avoinna olevat virkoja/vakansseja) Lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluihin kuuluu lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut, mikä sisältää äitiys- ja lastenneuvolan, perhesuunnittelun, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, perheneuvolan. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon toiminnot: naistentaudit, äitiyshuolto ja synnytys; lasten somaattinen ja neurologinen erikoissairaanhoito; lasten psykiatrinen erikoissairaanhoito sekä nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito. Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin kuuluu lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto, Salmilan lastensuojeluyksikkö sekä perhetyö. Hallitus päätti ( ) perustaa keväällä 2015 kolme uutta sosiaalityöntekijän virkaa, joilla vahvistetaan sosiaalityön henkilöstörakennetta. Alkuperäisessä talousarvioesityksessä vuodelle 2015 ei ollut osoittaa määrärahoja näiden virkojen perustamiseen ja täyttämiseen. Aikuissosiaalipalveluihin kuuluu aikuissosiaalityö, toimeentuloturva, sosiaalinen luototus ja kuntouttava työtoiminta. Osana aikuissosiaalipalveluja järjestetään yhteistyössä Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston kanssa asiakaspalvelua työvoiman palvelukeskuksessa. Vammaispalvelujen vastuualueen organisaatio on uudistettu vuosina Vammaispalvelut jakaantuvat kahteen erilliseen tulosyksikköön: sosiaalityö ja -palvelut sekä

20 Kainuun sosiaali- ja 19 oman toiminnan kehitysvammayksiköt. Sosiaalityön ja -palvelujen aluetta johtaa johtava sosiaalityöntekijä ja kehitysvammayksiköitä palvelupäällikkö. Kehitysvammayksiköt sisältävät oman toiminnan ryhmäkodit, tukiasumisen, asumisen ohjaukset, työ- ja päivätoimintayksiköt sekä Kuusanmäen osastot. Vammaispalvelun sosiaalityö ja -palvelut alueella on vammaisten ja kehitysvammaisten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus/palveluohjaus, mukaan lukien erityishuollon poliklinikan palvelut sekä vammaisten ja kehitysvammaisten ostopalvelut, perhehoito ja omaishoito. Perhepalveluiden vastuualueiden lisäksi perhepalveluiden hallinnossa työskentelee perhepalvelujohtaja ja johdon sihteeri. Perhepalveluiden johtaminen on keskitetty ja suuri osa työyhteisöistä toimii ilman lähiesimiehiä. Perhepalveluissa työtä johdetaan osin tiimien avulla, joissa on nimetyt tiimivastaavat. Lisäksi perhepalveluissa on vuosina aikana selvitetty lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ja aikuissosiaalipalveluiden vastuualueiden yhdistämisen tuomia hyötyä. Osana tätä muutosta on perustettu myös johtavien sosiaalityöntekijöiden virat (aikuissosiaalityö ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut). Henkilötyövuosien (kumulatiivinen HTV2) laskennallinen tavoite on 663 vuodelle Tavoite vuodelle 2015 on tiukka, kun talousarvion pääsääntönä on se, ettei uutta henkilökuntaa palkata. Henkilöstöhallinnon laatiman henkilöstömenojen seurannan mukaan HTV2:n kumulatiivinen toteuma alkuvuonna (1-6 kk) oli 665,3 joka on hieman yli tavoitteen. On syytä huomioida, että kumulatiivinen toteutumaa selittää osin laskentatapa (esim. kaikkia uusia virkoja/vakansseja ei välttämättä ole saatu täytettyä ja alkuvuoden kumulatiivinen toteutuman perusteella ei voi luotettavasti ennustaa koko vuotta). Sosiaalityön eri vastuualueilla henkilöstö on erittäin kuormittunutta ja nykyisellään usealle eri vastuualueille jakautuneita virkapohjia on esimerkiksi vuoden 2014 aikana muutettu tarkoituksenmukaisemmiksi. Organisaatiorakenteessa ei suoraan käy ilmi perhepalveluiden tulosalueella järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden monipuolisuus. Perhepalveluiden tulosalueella on kuntalaisten subjektiivisiin oikeuksiin perustuvia etuuksia yli 30. Perhepalveluiden tulosalueen palvelut ovat suurelta osin korjaavia, osin kohdennettuun tukeen perustuvia ja osin lakisääteisiä universaaleja palveluja. Perhepalveluiden tulosalueella järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut liittyvät monin tavoin myös jäsenkuntien muihin palveluihin (mm. työllisyyspalvelut, sivistyspalvelut). 3. Vastuun ja valtuuksien jako Perhepalveluissa noudatetaan hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden ja lainsäädännön lisäksi muun muassa perussopimusta, hallintosääntöä, tarkastussääntöä, hankintasääntöä, talousarvion täytäntöönpano-ohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Kuntayhtymän hallitus on täydentänyt päätösvallan delegointia koskevaa päätöstään tarvittaessa, kun tulosyksiköissä tai vastuualueilla on nähty tarpeelliseksi sen muuttaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja niihin liittyvien asiakasta koskevien päätöksien osalta päätösvalta perhepalveluissa jakautuu delegoinnin mukaisesti.

21 Kainuun sosiaali- ja 20 Sosiaalihuollossa viranhaltijoiden päätöksenteko perustuu useihin erilaisiin lakeihin ja asetuksiin. Lakien soveltamiseen käytännössä on laadittu ohjeita niin henkilöstölle kuin asiakkaille, jotta asiakkaiden oikeusturva toteutuu ja viranhaltijoiden päätöksenteko on yhdenmukaista. Näitä ohjeita tarkistetaan määräajoin. Muuttava oikeuskäytäntö sekä valvovien viranomaisten kannanotot huomioidaan esimerkiksi sisäisissä ohjeistuksissa. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Omaisuuden hankinnassa ja luetteloinnissa noudatetaan hankintatoimen ohjeita ja vuosittain laadittua investointisuunnitelmaa. Hankinnat toteutetaan keskitetysti hankintatoimiston kautta ja hankinnoissa noudatetaan talousarvion täytäntöönpano-ohjetta ja hankintasääntöä. Vuosina käynnistettiin useita julkisia hankintaprosesseja, jotka pitkittyivät ja näin ollen niillä oli vaikutuksia asiakkaiden palveluihin. Edelleen osa vuonna 2014 käynnistetyistä hankintaprosesseista pitkittyi ja siirtyi vuodelle 2015 (esim. työnohjaus). Hankintaprosesseja on kehitetty yhteistyössä hankintatoimiston kanssa. Hankintoihin liittyviin asioihin on kiinnitetty jo vuosina huomiota. Hankintojen yli tulosaluerajojen ylittyvää suunnittelua tulisi joiltain osin kehittää, koska samankaltaisten hankintojen uudelleen kilpailuttaminen aiheuttaa turhia transaktiokustannuksia. 5. Toimintaketjut Osana toiminnan laadunhallintaa perhepalveluissa on kuvattu keskeiset prosessit ja toimintaketjut. Perhepalveluissa 30 keskeistä prosessia ja kuusi palveluketjua on kuvattu. Prosessit on kuvattu ja työstetty moniammatillisissa työryhmissä ja niitä päivitetään määräajoin. Vaarallisista työyhdistelmistä saadaan välillisesti tietoa HaiPro -ohjelman avulla, jossa raportointi perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. HaiPro raportin mukaan perhepalveluissa tehtiin alkuvuonna 2015 yhteensä 214 ilmoitusta. Ilmoitusten määrä on kasvanut viime vuosina, mitä selittää tietoisuuden lisääntyminen raportoinnin tärkeydestä osana potilas/asiakasturvallisuutta. Vastuualueittain ilmoituksia tehdään hyvin erilaiset määrät: vammaispalveluissa eniten 146, lapsiperheiden terveydenhuolto palvelujen vastuualueella 65 ja muilla vastuualueilla muutama kappale. Ilmoituksissa ei enää ollut tapahtuman luonne osiossa yhtään ei valittu -merkintää, joten ilmoitusten tarkkuus on lisääntynyt. Alkuvuoden ilmoituksista 70 koski läheltä piti tapahtumia ja 144 potilaalle tapahtuneita tilanteita. Yleisin jatkotoimenpide haittailmoituksesta on ollut tapahtuneesta keskustelu eikä toimenpiteitä ole ehdotettu päätettäväksi ylemmälle tasolle. Myönteistä on se, että HaiPro ilmoituksissa ei ole ollut merkittävän tai vakavan riskiluokan tapahtumia. Potilaiden tai asiakkaiden on myös mahdollista tehdä Haipro ilmoitus. Samalla asiakas-, potilas- ja työturvallisuutta on kehitetty. HaiPro -ohjelmaan on otettu erikseen työturvallisuusosio, johon henkilöstöön kohdistuvat haittatapahtumat kirjataan, niitä oli alkuvuonna 169 (v yht. 206). Myös työturvallisuusosion ilmoitukset jakautuvat samalla tavoin kuin potilasturvallisuusilmoitukset vastuualueittain. Työntekijöiden ylei-

22 Kainuun sosiaali- ja 21 sin vaaratyyppi oli väkivalta (99 ilmoitusta, 58,6 %), äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen (27, 16 %) sekä putoaminen, kaatuminen tai liukastuminen (15, 8,9 %). Myönteistä on se, että ilmoituksissa ei ollut merkittävän tai vakavan riskiluokan ilmoituksia. HaiProon on lisätty myös työn vaarojen ja riskien arviointi -osio, johon nykyään tallennetaan työyksikkökohtaiset riskiarvioinnit ja raportointiosiosta käy ilmi, että henkistä kuormittumista aiheuttaa työn sisällöissä kiire, liian kovat vaatimukset ja yksintyöskentely tai yötyö. Työn organisoinnissa ja toimintatavoissa yleisin vaaraa aiheuttava tekijä on väkivallan uhka. Perhepalvelujen alueella sähköistä asiakaspalautejärjestelmää (Qpro Feedback -ohjelma) on laajennettu siten, että lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelujen vastuualueella se on käytössä kaikissa yksiköissä (pl. perheneuvola- ja koulupsykologipalvelut). Asiakaspalautevastauksia oli alkuvuonna 114 ja vastausten ka oli 4,3 (asteikko 1 5; ka. 4.2 v. 2014). Lisäksi asiakaspalautteita kerätään yksiköissä kohdennetusti oman toiminnan kehittämiseksi. 6. Riskienhallinta (henkilöstöriskit, omaisuusriskit, tietoturvariskit, väärinkäytösten ehkäisy) Henkilöstöriskeihin perhepalveluissa varaudutaan yhteistyössä, jota tehdään työsuojelun, työterveyshuollon, esimiesten ja henkilöstön kanssa. Osa normaalia henkilöstöriskien hallintaa on työympäristön vaarojen ja haittojen jatkuva tarkkailu ja arviointi. Perhepalveluihin liittyviä keskeisiä henkilöstöriskejä ovat sairauspoissaolot, henkilöstön vaihtuvuus ja saatavuus. Myös vuonna 2015 seurataan sairauspoissaolojen kehitystä. Selkeää yhteistä mittaria sairauspoissaoloille ei tällä hetkellä ole käytössä kuntayhtymässä (esim. sairauspoissaolojen osuus työajasta), eikä keskitettyä hälytys/ huomautusjärjestelmää esimiehille (esim. työkyvyn tukiprosessinkriteerien täyttyessä). Perhepalveluiden työntekijöissä oli kaikilla vastuualueilla vuonna 2014 yhteensä 103 henkilöä (13,5 % työntekijöistä), joilla täyttyi työkyvyn tukiprosessin mukainen kriteeri. Ohjeen mukaan esimiesten tulee ottaa asia puheeksi. Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus vaikeuttavat jo tällä hetkellä palveluiden järjestämistä yksittäisissä kunnissa. Esimerkiksi kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden saatavuus on vaikeutunut. Lisäksi vuonna 2016 voimaan tule sosiaalihuollon ammattihenkilölaki edelleen kiristää sijaisten kelpoisuusehtoa. Perhepalveluiden yksiköiden useissa toimitiloissa on ollut ja on edelleen sisäilmaongelmia, joiden myötä toimintoja on siirretty eri tiloihin. Lisäksi tiloissa on kosteusvaurioita, joiden vuoksi yksittäisiä huoneita tai kokonaisia tiloja on jouduttu korjaustöiden ajaksi sulkemaan. Yksittäisiin ammattiryhmiin liittyviä riskejä on perhepalveluissa erityisesti lastenlääkärien vakanssien täyttämisessä ja tulevina vuosina erityisesti päivystysasetuksen (652/2013) täyttämisessä. Uhkana on ollut useana vuonna, että synnytykset ja lastentautien erikoissairaanhoito siirtyvät pois Kainuusta. Toisaalta erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan synnytystoimintaa jatketaan Kainuun keskussairaalassa.

23 Kainuun sosiaali- ja 22 Osana omaisuuden riskienhallintaa toimintaprosesseja ja -ketjuja valvotaan. Aikuissosiaalipalveluiden toimeentulotukiprosessin valvontaohje on päivitetty ja lisäksi on järjestetty sisäisiä tarkastuksia, joissa on tarkastettu ennakkopankkiluetteloja, maksettuja laskuja, päätösluetteloja sekä työntekijöiden Pro consona -asiakastietojärjestelmän lokitietolistoja. Vuoden 2014 tilinpäätökseen yhteydessä tilintarkastaja antoi erillisen selvityksen erityisesti perustoimeentulotuesta. Sisäisiä tarkastuksia tullaan edelleen järjestämään säännöllisesti ja ne ulotetaan välitystilitoimintaan v Edelleen aikuissosiaalipalveluissa on tarkoitus tarkastella tarkemmin harkinnan käyttöä toimeentulotukea myönnettäessä. Henkilökuntaa velvoitetaan ja rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan mahdollisista menettelytapojen, ohjeiden ja käytäntöjen epäkohdista. Johdon katselmuksia ei järjestetty vuonna 2014 ja suunnitteilla on johdon katselmus syksyllä Perhepalveluissa noudatetaan tietoturvapolitiikkaa ja lisäksi terveydenhuollossa tietoturvapolitiikan liitteessä määriteltyjä tietoturvaan liittyviä ohjeita. ( Kainuun sote Tietoturvapolitiikka ja Terveydenhuollon liite). Osana tietoturvariskien hallintaa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja- ja tietoturvasitoumuksen. Sitoumus selkeyttää salassapitoa, henkilö- ja ryhmäkohtaisia käyttäjätunnuksia, työasemien käyttöä, sähköpostin ja in käyttöä sekä niihin liittyviä seuraamuksia. 7. Muut olennaiset tapahtumat ja muutokset Perhepalveluissa on toteutettu tuloskortissa vuodelle 2015 asetettuja konkreettisia toimenpiteitä, joilla on pyritty ratkaisemaan osa haasteista. Perhepalveluiden hallinnossa ei ollut olennaisia muutoksia raportointikaudella. On osallistuttu hankevalmisteluun, joka koskee kynnyksetön palvelupaikan kehittämistä nuorille Kajaaniin. Alkuvuodesta valmisteltiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintasuunnitelmaa. Tarvittaessa suunnitelman toimenpiteet tuodaan hallituksen päätettäväksi erillisinä asioina. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut: Vastuualuepäällikkönä aloitti Tarja Rossinen. Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä hankkeen juurruttamiseen valmistauduttiin. MARAK-toimintamalli (moniammatillinen riskien arviointi, jolla autetaan parisuhdeväkivallan uhreja) käynnistyi. Lastensuojelulain mukaiset määräajat eivät toteutuneet: ajalla lakisääteiset määräajat ylittyivät sekä lastensuojeluilmoitusten (93,3 % määräajassa, ylittyi 31 ilmoituksessa) että palvelutarpeen selvitysten (73 % määräajassa, ylittyi 26 selvityksessä) osalta. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on jonkin verran pulaa Kainuun alueella, erityisesti pienemmissä kunnissa, mutta nyt myös Kajaanissa. Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut: Mammografiaseulonnat laajenivat Suomussalmelle ja syksyllä Kuhmoon. Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä hankkeen juurruttamiseen valmistauduttiin. Koulupsykologien virkojen rekrytointi ei täysin onnistunut. Voimaperheet -tutkimushanke käynnistyi Turun yliopiston kanssa. Kainuun sote on valittanut STM:n keskussairaalaa koskevasta synnytyslupapäätöksestä, koska lupa on määräaikainen. Vastuualuepäällikön tehtävää hoidettiin alkuvuonna sijaisjärjestelyin. Uuden sairaalan suunnittelu jatkui (tilasuunnittelu käynnistyi konseptisuunnitelman pohjalta). Liityttiin mielenterveystalo.fi -palveluun. Lastenlääkäreistä ja erikoislääkäreistä (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lastentaudit, lasten

24 Kainuun sosiaali- ja 23 psykiatria) on edelleen pulaa. Kätilötilanne on hyvä. Hoitoketjuja on päivitetty (syömishäiriöt). Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen ei saatu hankerahoitusta. Omasotepalvelun käyttöä laajennettiin. Erikoissairaanhoidossa kehitettiin Rafaela hoitoisuusluokitusta. Synnytä Kajaanissa markkinointikampanja Kainuun lähialueille käynnistyi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto käynnisti valvonnan nuorisopsykiatrian loppulausuntoihin liittyen (viiveet). Aikuissosiaalipalvelut: Aikuissosiaalipalveluissa asiakkaiden palvelutakuu ei ole täysin toteutunut. 99,51 % kaikista toimeentulotukihakemuksista on käsitelty toimeentulotuesta annetun lain mukaisessa 7 arkipäivän määräajassa hakemuksesta 68 (0,49 % hakemuksista) käsittely on viivästynyt. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä touko- ja kesäkuun osalta ei kesälomien vuoksi ole voitu koota työntekijöiden selvityksiä, joten luvut todennäköisesti vielä pienenevät. Asiakkaille ei ole aina voitu pyynnöstä tarjota 7 arkipäivän sisällä aikaa sosiaalityöhön tapaamaan sosiaalityön työntekijää. Erityisiä vaikeuksia määräajassa pysymisessä on ollut Kajaanissa, jonkin verran myös Kuhmossa ja Sotkamossa. Sähköisten toimeentulotukihakemusten määrä on kasvanut (nyt 10,5 %). Toimeentulotuen myöntämisen ohjeita on päivitetty. Kuntouttava työtoiminta on siirretty aikuissosiaalipalveluihin alkaen lukuun ottamatta Kuhmoa, joka järjestää palvelun itse. Aikuissosiaalityön varahenkilönä aloitti sosiaaliohjaaja 1.4. alkaen. Edellä mainitun MARAK-työryhmän sihteeri ja varasihteeri ovat aikuissosiaalipalveluiden vastuualueelta. On jatkettu selvitystyötä aikuissosiaalipalvelujen ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen yhdistämisestä yhdeksi vastuualueeksi. Vastuualueella on varauduttu perustoimeentulotuen siirtoon Kelalle v alussa. Yhtymävaltuuston päätöksen ( ) mukaisesti kuntayhtymä korvaa työtoimintapaikkojen järjestäjille sovitusti valtionkorvauksen 10,09 euroa/ työtoimintapäivä, mihin ei ole täysin varauduttu vuoden 2015 talousarviossa. Vammaispalvelut: Kehitysvammaisten asumisen ohjelman ja Kainuun alueellisensuunnitelman mukaista palvelujen kehittämistyötä jatkettiin. Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetun Rajamiehentien asumisyksikön suunnittelu jatkuu, tavoitteena on laitoshoidon lakkaaminen Kainuussa vuoden 2017 alussa. Yksikön rakentamiseen saadaan ARA:n avustusta. Kuhmon Mäntykangaskodin muuntoremontin suunnittelua jatkettiin. Sotkamon Leivolan asumisyksikön muuntoremontin alkaminen varmistui. Kehitysvammaisten henkilöiden lyhytaikaisen/tilapäisenhoidon hoitopaikkoja on lisätty. Kajaanin Pajulan yksikössä aloitettiin viikonloppuhoidon tarjoaminen aikuisille 1X vkl ja lapsille 1xvkl. Sirkunkujan asumisyksikössä on tilapäiseen hoitoon varattu yksi paikka, käytössä alkaen. Sopimuksenaikaista yhteistyötä asumisenostopalveluyritysten kanssa lisätään. Palvelusuunnittelijan virka täytettiin Vammaispalveluihin lisättiin sosiaalityöntekijän vakanssi (nimikemuutoksella laitoshoidosta vapautunut vakanssi). Virka täytetään Hyrynsalmen Helmessä aloitettiin yövalvonta omana toimintana (määräaikaisilla täyttöluvilla), selvitystyö asumisyksikkö Helmen toiminnan toteuttamisen vaihtoehdoista aloitettiin.