SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET V.2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET V.2014"

Transkriptio

1 SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET V.2014

2 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA KÄYNNISTÄMIS 3 Saarikan maksama hoitopalkkio ( alkaen) 3 Saarikan maksama kulukorvaus ( alkaen) 4 2 TUKIHENKILÖPALKKIOT 6 3 SAARIKKA-LISÄ Matkakustannusten korvaaminen 6 4 TOIMEENTULOTUTUEN SOVELTAMISOHJEET Tulojen huomioon ottaminen Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen Opiskelijat Yrittäjien avustaminen Tulojen jaksottaminen Menojen huomioon ottaminen Kohtuulliset asumiskustannukset Asumismenot Terveydenhuoltomenot Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet 14 5 VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET Palvelut, joihin vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Väline- ja laiteavustukset Sopeutumisvalmennus ja virkistys Vaate- ja erityisruokavalioavustukset 15 6 TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMINEN 16 7 VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET Hoitopalkkio Hoitajakohtaiset lisät Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta PERHEHOITAJAN ASEMA HOITOTARVIKKEIDEN- JA VÄLINIEDEN ILMAISJAKELUN SOVELTAMISOHJEET HOITOTARVIKKEIDEN JA VÄLINEIDEN JAKAMISEN PERIAATTEET KÄYTÄNNÖN OHJEITA HOITOTARVIKKEIDEN, -VÄLINEIDEN JA LÄÄKKEIDEN ILMAISJAKELUUN 21 Lääkkeet ja happi 21 Avannepotilaiden hoitovälineet ja tarvikkeet 22 Diabetespotilaiden hoitovälineet ja tarvikkeet 22 Dialyysipotilaiden hoitovälineet ja tarvikkeet 23 Sääri- ja makuuhaavapotilaat 23 Muut pitkäaikaissairaudet 23 Kuntoutuksen apuvälineet 23 1

3 Hoitajien tarvitsemat suojavälineet 23 Inkontinenssipotilaat 24 9 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET Lääkinnällistä kuntoutusta ohjaavat lait ja säädökset / järjestämisperiaatteet 25 Terveydenhuollon ja Kelan työnjako lääkinnällisessä kuntoutuksessa Kunnan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö 25 Päätöksenteko 26 Asiakasmaksut Hyvä kuntoutuskäytäntö 26 Kuntoutussuunnitelma 26 Näyttöön perustuva kuntoutus Terapiamuodot 27 Fysioterapia 27 Lymfaterapia 28 Toimintaterapia 28 Puheterapia 28 Musiikkiterapia 29 Jalkaterapia 29 Laitoskuntoutus Apuvälinepalvelut 29 2

4 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA KÄYNNISTÄMIS KORVAUS Lastensuojelulain perhehoidon hoitopalkkio, kulu- ja käynnistämiskorvauskorvaus määritellään perhehoitolaissa. Hoitopalkkion tarkistus on sidottu Työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ään ja kustannusten korvauksen ja käynnistämiskorvauksen tarkistukset elinkustannusindeksiin. Sosiaali-ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain indeksikorotuksen suuruuden. Alla olevia palkkioita ja korvauksia korotetaan alkaen ministeriön ilmoittaman indeksikorotuksen verran. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 668,13 /kk. Hoitopalkkio voidaan maksaa myös vähimmäismäärää suurempana. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Jos hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota indeksikorotuksen verran Kulukorvausten vähimmäismäärä on 401,87 /kk Muita kulukorvausmääriä korotetaan indeksikorotuksen verran. Perhehoidon käynnistyessä maksetaan tarvittaessa käynnistämiskorvausta, jonka enimmäismäärä perhehoitajalain perusteella on 2 854,02 hoidettavaa kohti. Käynnistämiskorvaus maksetaan tarpeellisen suuruisena tosiasiallisten kulujen perusteella, kuitenkin enintään 2 854,02,96 / sijoitettu lapsi. Täysi käynnistämiskorvaus maksetaan, jos tehdään vaativa remontti, esim. rakennetaan huonetilaa lapselle. Muussa tilanteessa käynnistämiskorvaus maksetaan työntekijän toteaman tarpeen mukaisena. Saarikan maksama hoitopalkkio ( alkaen) Suoritetaan perhehoidossa olevasta lapsesta 668,13 /kk tai 334,06 /kk (osa-aikainen) veronalaista hoitopalkkiota. Lapsen erityishoitoisuuden vuoksi perushoitopalkkiota korotetaan Kelan maksaman sairaan lapsen hoitotuen perusteella. Hoitopalkkion korotus Alin hoitotuki 30 % 868,58 Korotettu hoitotuki 50 % 1002,20 Erityistuki 100 % 1336,26 Kelan hoitotuki maksetaan sijaisperheelle. 3

5 Myös muut lausunnot ja/tai lastensuojelutiimin yhteinen näkemys lapsen erityishoitoisuudesta voivat olla pohjana hoitopalkkion korotukselle kk ikäisen vauvan hoitopalkkiota korotetaan 50 % peruspalkkiosta. Jos jompikumpi sijaisvanhemmista jää sijoituksen alkaessa sosiaalityöntekijän suosituksesta kotiin hoitamaan alle kouluikäistä sijaislasta, maksetaan sijaisperheelle 50 % korotus peruspalkkioon enintään yhden vuoden ajalta. Sijaisvanhempien jäädessä kotiin hoitamaan sijaislasta muussa tilanteessa hoitopalkkiota korotetaan vain erityisin perustein lastensuojelutiimin yhteisellä päätöksellä. Korotuksen tulee perustua sosiaalityöntekijän näkemykseen lapsen erityisten tarpeiden perusteella tapahtuvasta sijaisvanhemman kotona olosta. Mikäli hoitopalkkion korotusperusteita on useita, perheelle maksetaan hoitopalkkion korotus vain yhden, perheelle korkeimman korotusprosentin tuovan perusteen mukaisesti. 18 v. täyttäneiden, muualla opiskelevien tai yli 2 kk sairaalahoidossa olevien tai armeijaa käyvien sijoitettujen lasten ja nuorten osalta maksetaan osa-aikapalkkiota, joka on puolet ko. lapsesta maksettavasta kokopäiväpalkkiosta. Saarikan maksama kulukorvaus ( alkaen) Kulukorvausta suoritetaan alla esitetyllä tavalla lapsen iän mukaan porrastettuna: ikä /kk 0-6 v. 410, v. 445, v. 476, ,67 Kulukorvaukseen katsotaan pääsääntöisesti kuuluvan: ravinto asunnon käytöstä aiheutuvat menot henkilökohtainen puhtaus ja siisteys vaatetuksen hankinnasta ja huollosta aiheutuvat kulut normaalista päivittäisestä liikkumisesta aiheutuvat kulut virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvat kulut tavanomaiset terveydenhoidosta aiheutuneet kulut lapsen/nuoren käyttövara Sijaisperhe Sijaisperheelle maksetaan kulukorvauksen ja hoitopalkkion lisäksi lapselle tuleva lapsilisä ja mahdollinen Kelan hoitotuki. Opintoraha maksetaan lapselle. Opintorahalla katetaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Opinnoista aiheutuvista poikkeuksellisen suurista kustannuksista voidaan sosiaalityöntekijän harkinnalla päättää erikseen. Sijaisperheelle korvataan sijaislapsen lomakustannuksia hakemuksen mukaan kuittia tai laskua vastaan enintään 200 / vuosi / lapsi sekä tarvittaessa lapsen passi. 4

6 Lapsen biologiselle perheelle voidaan korvata lapsen kanssa tehtävän lomamatkan kustannuksia lapsen osalta todellisia kustannuksia vastaava summa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Korvauksen tulee perustua sosiaalityöntekijän näkemykseen lomamatkan merkityksestä lapsen edun näkökulmasta. Sijaisperheelle voidaan korvata lapsen harrastuskustannuksista yhden harrastuksen kustannukset / sijaislapsi / vuosi, kun harrastus on lapsen asiakassuunnitelmassa todettu kyseessä olevan lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi. Sijaisperheelle/tukiperheelle voidaan korvata erikseen sovitusti lapsen erityistilanteesta johtuvia ylimääräisiä kuljetuskustannuksia 0,20 /km (esim. asiakassuunnitelmassa sovitut lapsen ja vanhempien tapaamiset, terapiakäynnit). Jos sijaisvanhemmat saavat matkakorvauksen Kelalta, matkoja ei korvata lastensuojelusta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan korvata äkillisistä erikoisjärjestelyistä aiheutuneita kustannuksia tapauskohtaisesti harkiten. Kulukorvaus maksetaan 49 %:lla vähennettynä (aterioiden osuus) siltä ajalta kun lapsi on tilapäisesti poissa perhehoidosta vähintään 30 päivää (lomalla, sairaalassa, hoitajan sairasloman vuoksi) tai viikot esim. opiskelupaikkakunnalla tai armeijassa. Kulukorvaus maksetaan vähennettynä, vaikka perhehoitaja tapaisi lasta tai nuorta yli 30 päivää kestävän poissaolon aikana muutamia kertoja. Mikäli perhehoito keskeytyy muista perhehoitajasta johtuvista syistä, maksut keskeytyvät samanaikaisesti. Ammatillinen sijaisperhe Ammatilliseen sijaisperheeseen sijoitetaan enintään 2 lasta/kotona lasta hoitava vanhempi. Sijoitettavien lasten määrässä huomioidaan myös hoidon tarve. Ammatilliselle sijaisperheelle maksetaan veronalaista hoitopalkkiota 1800 /kk/lapsi (60 /vrk). Kulukorvaus määräytyy samoin perustein kuin muille sijaisperheille. Perhehoitajan vapaa Perhehoitajalle järjestetään vapaana 12 arkipäivää / vuosi/ toimeksiantosopimus tai korvataan vuoden vapaapäivät vapaan korvauksena, joka on 1 kk:n hoitopalkkion suuruinen (668,13 ) / toimeksiantosopimus. Perhehoitajalle tarjotaan mahdollisuus päästä yhteen maksulliseen koulutukseen vuodessa. Tukiperhe Tukiperheelle voidaan korvata erikseen sovitusti matkakustannuksia 0,20 /km, jos tukiperhe kuljettaa lapsia tukiperheeseen ja takaisin. Korvaus voidaan maksaa myös lapsen vanhemmille, mikäli he kuljettavat lasta ja he tarvitsevat taloudellisen tilanteensa vuoksi siihen tukea. Tukiperheelle ja ns. kriisiperheelle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus lapsen perheessä läsnäolopäivien mukaisesti. Kuukausikorvaus jaetaan 30:llä ja kerrotaan läsnäolopäivillä. 5

7 Tukiperheelle ei korvata erikseen kustannuksia, jotka aiheutuvat lapselle tukiperheessä olon aikana järjestettävistä harrastuksista, retkistä tai matkoista. Itsenäistymisvarat Sijaishuollosta itsenäistyvälle nuorelle maksetaan hänelle kertyneet itsenäistymisvarat pääsääntöisesti itsenäistymistä tukeviin hankintoihin. Jos nuorelle ei ole kertynyt itsenäistymisvaroja, tuetaan hänen itsenäistymistään enintään käynnistämiskorvauksen suuruisella summalla. Itsenäistyvän nuoren perhehoitajalle kuuluvista palkkioista ja etuisuuksista sekä velvollisuuksista sovitaan kirjallisesti toimeksiantosopimuksessa. 2 TUKIHENKILÖPALKKIOT Maksetaan tukihenkilönä toimivalle henkilölle palkkiota 30 /kk (1-4 tapaamista/kk) tai 60 /kk (yli 4 tapaamiskertaa/kk tai tukeminen on sosiaalityöntekijän näkemyksen mukaan vaativaa). Kulukorvausta maksetaan 30 /kk (1-4 tapaamista/kk) ja 60 /kk (yli 4 tapaamiskertaa/kk tai tukeminen on sosiaalityöntekijän näkemyksen mukaan vaativaa). 3 SAARIKKA-LISÄ Saarikka-lisää maksetaan työllistettäville henkilöille, jotka ovat saaneet 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää kelan peruspäivärahaa päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää työmarkkinatukea. Saarikka lisä maksetaan työllistettävän työntekijän työnantajalle, joka maksaa sen palkanosana työntekijälle. Tavoitteena on mahdollistaa työllistettävän paluu palkkatyöhön tai päivärahaoikeuden piiriin. Saarikka lisää maksetaan sen aikaa, että työllistettävän työssäoloehto täyttyy, max 16 kk. Saarikka lisää voidaan maksaa takautuvasti enintään 3 kk. Saarikka lisän suuruus on 8,37 /työpäivä/työntekijä ensimmäisen työssä olovuoden aikana sekä seuraavien kahden kuukauden aikana 35,50 /työpäivä siten, että asiakkaalle täyttyy työssäoloehto. 3.1 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Saarikka lisää saaville työllistettäville henkilöille maksetaan työmatkatukea erillistä matkalaskua vastaan 0,20 / km, jos työmatka on yhteen suuntaan vähintään 5 kilometriä. Yhdelle henkilölle matkatukea maksetaan korkeintaan puoli vuotta. Matkatuki maksetaan toteutuneiden työpäivien mukaan. Matkatuki on sama riippumatta kulkuvälineestä. Kustannukset katetaan täydentävänä toimeentulotukena. 4 TOIMEENTULOTUTUEN SOVELTAMISOHJEET Perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmis-arvoisen elämän turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. 6

8 Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2013:4) ohjeita ja niihin myöhemmin mahdollisesti tehtyjä muutoksia. Omat soveltamisohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan Saarikan alueen asukkaille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina harkita asiakaskohtaisesti ja perustella toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. 4.1 TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotukilaissa on lueteltu ne tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea määrättäessä: Toimeentulotukilaissa on lueteltu myös ne varat, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Edellä olevan lisäksi päätetään,että vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset, pelivoitot ja ansiotulot huomioidaan 100 ylittävältä osalta kuukaudessa kohtaan muut tulot, kuten myös tilillä oleva 100 ylittävä säästö.. Pikavippejä ei huomioida tuloina, eikä vastaavasti niiden takaisinmaksuja menoina. Toistuvat muut 100 ylittävät tilillepanot huomioidaan tuloina, kuten myös ansiotyöstä saadut päivärahat. Kulukorvausta ei huomioida tulona. Työttömyysturvan korotusosaa ei huomioida tulona. Pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevan henkilön perusosasta vähennetään ruuan osuus 49 %, mikäli sairaalahoito kestää yhtäjaksoisesti yli 7 päivää. Alle 18-vuotiaan säännöllisiä tuloja huomioidaan vain hänen perusosansa ja asumismenojensa verran. Hoitotukea tai vammaistukea ei huomioida tuloksi eikä vastaavasti hoitotuen kattavia menoja (esim. lääkemenot) muutoin, kuin hoitotuen ylittävältä osalta. Etuuden, johon asiakkaalla olisi oikeus, mutta hän ei ole hoitanut sen hakemista, voi huomioida tuloksi 3 kk:n järjestelyajan jälkeen. Asiakasta velvoitetaan hakemaan etuutta välittömästi. Asiasta on mainittava päätöksessä. Tarvittaessa asiakasta on autettava etuuden hakemisessa. 7

9 Ennakkoverojen palautukset huomioidaan tuloina toimeentulotukea määrättäessä maksukuukautena 100 ylittävältä osalta. Mikäli ennakkoveron palautukset ulosmitataan, niitä ei huomioida. Tällöin asiakkaan on esitettävä selvitys ulosmittauksesta. Palautuksia ei oteta tulona huomioon, mikäli puolisolla on maksettavana jälkiveroa vähintään palautuksen verran. 4.2 OMAISUUDEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton ja veneen yms. osalta toimenpiteisiin ryhtymiseen (omaisuuden realisointi) annetaan aikaa korkeintaan kolme kuukautta, jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle tiedotettaan määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeen jäävä tulo. Mikäli asiakas ei järjestelyajasta huolimatta suostu myymään omaisuuttaan, ei hänellä ole toimeentulotukioikeutta järjestelyajan jälkeen. 4.3 OPISKELIJAT Opiskelijoiden (myös lukiolaiset) pääasiallinen toimeentulo perustuu opintotukiin ja opintolainaan. Alle 18-vuotiailla ei kuitenkaan opintolainaa oteta tulona huomioon. Muiden osalta opintolaina otetaan tulona huomioon, vaikkei sitä olisi haettu. Kesäaikana voidaan maksaa kesäajaksi kotiin palaavalle tai kotona asuvalle opiskelijalle perusosa, mikäli hän ei saa kesätöitä. Perusosa maksetaan kuitenkin siitä päivästä alkaen, jolloin toimeentulotukea on haettu. Opiskelijan on heti kesäloman alussa ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon. 4.4 YRITTÄJIEN AVUSTAMINEN Aloittelevalle yrittäjälle huomioidaan tuloksi starttiraha. Mikäli yrittäjillä ei ole yritystoiminnasta lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti korkeintaan 3kk ja ohjata lopettamaan yritys sekä ilmoittautumaan työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli kannattamatonta yritystoimintaa ei tämän jälkeen ole lopetettu tai keskeytetty, alennetaan perusosaa. Yrittäjän on tuotava kirjanpidosta selvitys puolen vuoden ajalta omaan talouteen käytetyistä varoista. Myös pakolliset yritystoiminnan menot tulee tarkistaa. 4.5 TULOJEN JAKSOTTAMINEN Mikäli asiakas on saanut jonkin suurehkon tai huomattavan kertaluonteisen korvauksen (palkan, yritystulon, veronpalautuksen, sosiaalietuuden, perinnön, myyntituloja yms.), arvioidaan rahojen riittävyys minimipalkan mukaisesti jaksottaen ja kohtuullisuusharkintaa käyttäen. 100 ylittävä toimeentulotukilaskelman ylijäämä siirretään seuraavaan toimeentulotukilaskelmaan sosiaalityöntekijän tai etuuskäsittelijän harkinnan mukaan. 4.6 MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 8

10 4.6.1 Kohtuulliset asumiskustannukset Vuokrat, asuntolainan korot ja nuoren asumismenot Mikäli asunto on kohtuuttoman suuri ja kallis, on asiakasta kehotettava hakemaan pienempää ja edullisempaa vuokra-asuntoa. Vuokrameno huomioidaan todellisena 3 kk, jos asiakas on todistettavasti hakenut pienempää ja edullisempaa asuntoa. Poikkeustapauksissa asumismenot huomioidaan täysimääräisenä jatkuvasti, mikäli edullisempaa asuntoa ei ole löytynyt. Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon eikä muutolle ole esitetty erityistä perustetta (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), huomioidaan vuokramenot entisen halvemman asunnon mukaisesti. Omistusasunnon suhteen harkitaan, onko asunnon säilyttäminen asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioiden realistista ja tarkoituksenmukaista, jos toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi. Omistusasunnon osalta otetaan todelliset asumiskustannukset huomioon yhden vuoden ajan. Asiakasta ohjataan tarpeen vaatiessa järjestelemään velkojaan oman maksukykynsä mukaisiksi vuoden sisällä. Vuoden jälkeen otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset. Vanhempiensa luona tai vanhempiensa omistamassa asunnossa asuville nuorille voidaan huomioida asumismenot silloin, kun Kela on myöntänyt nuorelle asumistuen. Pelkkä ruokarahan maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista. Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus kustannuksista. Vankeusrangaistustaan kärsivien vankien vuokramenot voidaan huomioida korkeintaan kuuden kuukauden ajalta (jonka ajan Kela maksaa asumistukea). Tutkintavangeille ja vangeille huomioidaan perusosana 99 /kk. Tuloksi lasketaan vangin mahdollisesti vankilan työstä saamat tulot Asumismenot Vuokra-asunto Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat; vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut ja saunamaksu. Kohtuullisiksi katsottavat asumismenot lämmityskustannuksineen ja vesi- ja saunamaksuineen 1 henkilö enintä henkilöä enintään henkilöä enintään henkilöä enintään henkilöä enintään henkilöä enintään 50 lisää edelliseen jne. Vesimaksut enintään 18 /kk/henkilö. Vesimaksu huomioidaan laskelmassa kokonaan, jos taloyhtiössä kiinteä vesimaksu ja lasku sisältyy asumismenoihin. 9

11 Taloussähkö Todellisen sähkölaskun mukaan, kuitenkin enintään 1 henkilö 36 2 henkilöä 52 3 henkilöä 58 4 henkilöä 5 lisää edelliseen jne. Sähkölämmitysasunnoissa sähkölaskusta taloussähkön osuus kuten edellä per/henkilö/kk. Kohtuullisten asumismenojen soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi toimeentulotukea myöntäville viranhaltijoille. Ohjeet eivät rajoita yksilökohtaista harkintaa erityistapauksissa, joihin ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä luomaan yksilöille ja perheille edellytykset selviytymiseen taloudellisesti ja toimintakykyä edistävästi (esim. sähkölämmitteisen asunnon talvikuukausien menot). Omistusasunto Omistusasunnoissa tarkoitettuja menoja ovat; Normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) Erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta vähennetään taloussähkön osuus) Vesimaksut (vesimaksut huom. omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 18 /henkilö/kk) Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa Kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm.; taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous, jätehuolto Huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Puulämmityksen osalta kohtuullisena kustannuksena huomioidaan 1 motti/kk todellisen kustannuksen mukaisena kuitenkin enintään /motti Terveydenhuoltomenot Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhoidon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet, sisältyvät perusosaan. Niitä ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa erikseen. Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. 10

12 Terveydenhoitomenoina laskelmassa huomioidaan: Lääkärin määräämät lääkkeet (kuitit ja reseptit tai potilasohje esitettävä yhdessä) Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Jos asiakas haluaa kuitenkin ottaa kalliimman lääkkeen, hän maksaa erotuksen itse. Vitamiinit, voiteet yms. huomioidaan vain pitkäaikaissairauteen liittyen Nikotiini-, potenssi- ja hormonilääkitykset huomioidaan vain lääkärin selvityksen perusteella. Ehkäisyvalmisteet huomioidaan pääsääntöisesti siten, että ehkäisypillerit 3 kk kerrallaan ja hormonikierukka pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle. Harkinnan mukaan tuloylijäämätilanteissa, joissa asiakkailla ei kuitenkaan todellisuudessa ole rahaa käytettävissä, voidaan myöntää maksusitoumus lääkkeisiin perustoimeentulotuesta. Apteekin perimät lääkkeiden jakelupalkkiot ja laskutuslisät Poliklinikka ja vuodeosastomaksut tms. Alle 7 vrk laitoshoito ei vaikuta perusosaan Yli 7 vrk kestävässä laitoshoidossa perusosan ruuan osuutta (49 %) ei oteta laskelmaan hoitojakson ajalta (perusosaa pienennetään 49%) Yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan sijasta käyttövara 99 /kk sekä muut toimeentulo-tukeen kuuluvat menot Kotihoidon maksut; kotisairaanhoito Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida Matkojen omavastuut huomioidaan laskelmassa 14,25 / suunta (asiakkaan aina haettava Kelalta korvaus maksukaton kerryttämiseksi) Sairaalalaskut huomioidaan laskelmaan eräpäivän mukaan Yksityislääkärin laskut huomioidaan, mikäli hakemuksessa on mukana selvitys yksityislääkärikäynnin välttämättömyydestä Kosmeettisista syistä tapahtuvan hoidon kustannuksia ei hyväksytä pääsääntöisesti Hammashoito Akuutti hammashoito huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa (asiakkaan toimitettava laskut käyntien mukaan kuukausittain) Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio, maksusitoumuksen myöntäminen käsitellään tiimissä. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida Hammasproteesien, hampaiden oikomishoidon sekä nukutuksessa tehtävän hammashoidon kustannukset käsitellään tiimissä. Leikkaussalin vuokraamista ei huomioida. Yksityisen hammashoidon kustannukset voidaan huomioida, mikäli terveyskeskukseen ei pääse kohtuullisessa ajassa. Laskut tulee toimittaa kuukausittain. Terveysasema / sosiaalityöntekijä arvioi hoidon kiireellisyyden ja yksityisen hoidon tarpeellisuuden. Silmälasit ja silmälääkärin kustannukset Silmälääkärin tai optikon kustannusten omavastuuosuus huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina kokonaisuudessaan 11

13 Asiakkaan täytyy toimittaa kustannusarvio silmälaseistaan toimeentulotukea hakiessaan (mahdollinen tuki myönnetään maksusitoumuksena) Silmälasien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia huomioidaan korkeintaan: kehykset 80,00 (edelliset kehykset yli 5 vuotta vanhat) kehykset rikkoontuneet = max 40 lääkärin määräämät linssit kokonaan silmälasien hankintakustannukset käsitellään pääsääntöisesti tiimissä linssien hinnoista voidaan poiketa, mikäli asiakas tarvitsee erityisestä syystä lääkärin määräyksellä erikoislasit toimeentulotukea ei myönnetä linssien värjäykseen, tummennuksiin ym., ellei silmälääkäri ole niitä erikseen määrännyt, paitsi lasten osalta lasien karkaisu silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esim. uusiminen on välttämätöntä muuttuneiden näköarvojen takia, entiset ovat rikkoutuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisen takia. piilolasit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina, jos siihen on olemassa erityiset perusteet, esimerkiksi lääkärinmääräys tai työolot Fysioterapia Ensisijaisesti käytetään perusterveydenhuollon palveluita ja toissijaisena yksityisiä palveluita Lääkärin lähete on oltava ja hoidon on perustuttava vamman tai sairauden hoitoon Jännitysniska-oireisiin annettavaan fysioterapiaan ei myönnetä tukea Fysioterapiakustannuksista on toimitettava kustannusarvio, mahdollinen tuki myönnetään tiimin käsittelyn perusteella maksusitoumuksena Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Laskelmassa huomioitavat asiakkaan erityisistä olosuhteista ja kokonaistilanteesta johtuvat menot ovat tarpeen mukaan harkittavia. Harkinta tapahtuu tiimissä. Tällaisia harkittavia menoja ovat : Erityisravinnosta johtuvat menot (hoitotuen tai muun Kelan korvauksen ylittävä osa) Tiemaksut (myös auraus), palovaroittimet sekä vesiosuuskuntien liittymis- ja jäsenmaksut Pitkäaikaissairaan, vammaisen tai akuutissa kriisissä olevan henkilön normaalit puhelinmenot ylittävä osa voidaan ottaa huomioon Vahvistetun sopimuksen mukaan lapsen tapaamisoikeuden toteutumisesta ja lapsen luonapidosta aiheutuvat menot (sis. myös valvottujen tapaamisten järjestämispalkkiot): matkakulut 0,15 /km sekä lapsen perusosa (viikonloppu 2 vrk). Esitettävä lapsen lähihuoltajan allekirjoittama todistus luonapitopäivistä. Päivähoitomenot (ensisijaisesti ohjattava maksujen alentamiseen) Elatusmaksut maksutositteen mukaan Kotihoitomaksut sekä ateriapalvelu huomioidaan menona perusosan ruokamenojen ylittävältä osalta. Ensisijaisesti ohjataan hakemaan maksualennusta. Kotihoito, kotona asuvat vanhukset. Kotona asumisen tukemiseen; siivous-, puunkanto-, lumenauraus-, lämmitys yms. kustannuksiin, josta esitettävä kotitalousyrittäjän lasku Ammattiliiton/työttömyyskassan jäsenmaksut 12

14 Opintolainan korot mikäli asiakas hakee toimeentulotukea opintolainan korkomenoihin, tulee häntä ohjata ensisijaisesti hakemaan korkoavustusta Kelalta ja esittämään korkoavustuksesta päätöksen. Mikäli asiakas ei voi saada Kelan korkoavustusta, huomioidaan opintolainan korot laskelmassa menona. Muuttokulut ja takuuvuokra käsitellään tiimissä kunnan sisällä tapahtuviin muuttoihin ei pääsääntöisesti myönnetä muuttoavustusta. Muihin kuntiin muuttaville myönnetään kohtuulliset muuttokustannukset, jossa bensakulut huomioidaan todellisen suuruisina henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää avustamisesta muuttokustannusten ja mahdollisen takuuvuokran osalta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päättää avustamisesta uusi asuinkunta (ns. eräpäiväperiaate). takuuvuokrat huomioidaan tapauskohtaisesti. Myönteisissä päätöksissä myönnetään vain kirjallinen vuokravakuus. Päätökseen tulee kirjata maininta takaisinperinnästä. Lapsiperheiden erityiset kulut käsitellään tiimissä pesukoneeseen max 340, korkeintaan 10 vuoden välein, mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta lastenvaunut max 170 lasten sänky tms. lapselle välttämätön varuste otetaan huomioon harkinnalla Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella tai lastensuojelullisista syistä voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin. mahdollisuuksien mukaan käytetään Saarijärveläinen -lehden avustusrahaa järjestöjen lahjakortteja tms. Välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon erityisin perustein. välttämättömiin (ruokapöytä + tuolit, sänky + patja) kohtuuhintaisiin huonekaluihin enintään puolet. Esitettävä kustannusarvio ja ensisijaisesti etsittävä käytettyjä. pyykinpesukoneen hankinnasta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon, mikäli taloyhtiössä ei ole yhteiskäytössä olevaa konetta eikä asiakkaalla ole muuta asiallista mahdollisuutta pyykkinsä pesemiseen. Esitettävä kustannusarvio ja ensisijaisesti etsittävä käytetty kone. Vaatemenot vaatteiden hankinta ja huolto kuuluu perusosaan. romaninaisen hameeseen voidaan myöntää kahden vuoden välein 450 ottamalla summa huomioon laskelmassa. Hakijan toimitettava ompelijalta tilausvahvistus, jonka perusteella kirjoitetaan mahdollinen maksusitoumus äitiysvaatteisiin huomioidaan kuluina laskelmaan enintään 50. Hautausmenot hautauskustannuksia huomioidaan (arkku, kuljetus, arkkuhautaus), enintään Alkuperäinen perukirja (ei kopio) tuotava nähtäväksi ennen avustuksen myöntämistä. Lähiomaisten (vanhemmat, sisarukset, puoliso, lapset tai isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihkon hankintaan korkeintaan 40 /talous tai ruokakunta. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille henkilöille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin harkinnan mukaan Perhejuhlista aiheutuvat kulut 13

15 Työmatkat perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, häät, muistotilaisuus) järjestämiseen voidaan pitkään (vähintään vuoden) toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää 95 työssäkäyville huomioidaan työmatkat todellisen suuruisina halvimman vaihtoehdon mukaan. Oman auton käyttökorvaus 0,15 /km, kuitenkin alle 600 /vuosi (verottajan omavastuu) Työmatkakulut vähennetään. suoraan palkkatulosta. kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville, mikäli matka on vähintään 5 km, maksetaan oman auton käytöstä matkakorvauksina 0,20 /km, kimppakyydissä, mopolla tai polkupyörällä kulkevalle 0,15 /km. Työkokeiluissa oleville maksetaan tietyin edellytyksin vastaavat kustannukset, jos matka on yli 5 km (esim. ensimmäisen työkokeilukuukauden ajan). keskiasteen opiskelijalle huomioidaan 54 /omavastuuosuus matkoista Velkajärjestely velkajärjestely on itsessään toimeentulon turvaamisjärjestely mikäli velkajärjestelyssä oleva asiakas hakee toimeentulotukea, hänen on toimitettava velkajärjestelypäätös ja maksuvaralaskelma. ensisijaisesti asiakkaan on haettava lykkäystä maksuihin velkojalta, jos kyseessä on tilapäinen maksuvaikeus. Mikäli asiakas saa lykkäyksen, voidaan maksujen korot huomioida toimeentulotukeen kyseiseltä ajalta tositteiden mukaan. Muut mikäli kyseessä on pidempiaikainen maksuvaikeus, asiakas on ohjattava pienentämään maksueriä ja hakemaan maksuohjelman muutosta käräjäoikeudelta (asiakkaan otettava yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan) lisäveroa ei huomioida menona. päihteettömien jaksojen pidentämiseksi ja päivä- tai työtoimintaan osallistumisen tukemiseksi maksetaan työ- tai päivätoimintaan osallistuville päihdeongelmaisille ruokailu työ- tai päivätoimintakeskuksessa (max 4 /päivä). Kustannukset katetaan täydentävänä toimeentulotukena. Kiireellisissä tilanteissa harkinta tehdään esimiehen tai toisen sosiaalityöntekijän kanssa. 4.7 EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1. Henkilön ja perheen aktivointia tukeviin toimenpiteisiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisin perustein 2. Henkilön ja perheen asumisen turvaamiseksi erityisin perustein 3. Ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi 4. Muihin henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevä toimeentulotuki on aina luonteeltaan kertaluontoista. Sillä on tarkoitus auttaa henkilö ja perhe tilapäisen taloudellisen kriisin yli silloin kun perustoimeentulotuki tai täydentävä toimeentulotuki eivät tule kysymykseen. Tukea myönnettäessä täytyy olla oletus, että henkilö ja perhe pystyy kertaluontoisen avun jälkeen selviytymään omatoimisesti. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vaatii samanlaisen selvitystyön kuin muunkin toimeentulotuen myöntäminen. Tuki kohdistuu aina tiettyyn menoerään ja tilanteeseen. 14

16 5 VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VpL 1 ). Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (VpA 1 ). Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena henkilönä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (VpL 2 ). Vammaispalvelulain 2 :n tarkoittama vammaisuus määritellään yksilöllisesti lain asettamien määreiden pitkäaikaisuus, henkilön erityiset suoriutumisvaikeudet, tavanomaiset elämäntoiminnot ja välttämätön tarve kautta. Vammaispalvelulaki ei sisällä mitään vammaluetteloa (ei diagnoosiin perustuvaa päätöksentekoa), vaan vammaisuus ja vaikeavammaisuus on määriteltävä yksilöllisesti. Vammaispalvelulaissa ei aseteta ylä- eikä alaikärajoja palvelujen ja tukitoimien saamiselle, vaan ainoana perusteena on henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuva palvelujen ja tukitoimien tarve ja erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien palvelujen ja tukitoimien kohdalla erikseen määritelty vaikeavammaisuus. Sinänsä esimerkiksi ikääntymisestä aiheutuvat normaalit sairaudet ja niiden aiheuttamat toimintarajoitteet, vanhuuden raihnaisuus, ei vielä yksistään täytä vaikeavammaisuuden tai vammaisuuden edellytyksiä. Vammaispalvelulain mukaiset avustukset myönnetään lain vaatimassa laajuudessa. 5.1 PALVELUT, JOIHIN VAIKEAVAMMAISELLA ON SUBJEKTIIVINEN OIKEUS (kunnalla erityinen järjestämisvelvollisuus) asuntojen välttämättömät ja kohtuulliset muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet tarpeen ja harkinnan mukaan kuljetuspalvelut 18 yhdensuuntaista matkaa /hlö /kk vähennettynä linja-autotaksan mukaisella omavastuuosuudella. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen käyttöalue on asiakkaan asuinkunta ja asuinkunnan rajanaapurikunnat. Matkoja alueen ulkopuolelle myönnetään yksilöllisen harkinnan perusteella vain erittäin painavista syistä. Etäisyys voi olla korkeintaan 60 km. Odotusajasta korvataan korkeintaan 30 min. Ylimenevän ajan asiakas maksaa itse. Jos kuljetuspalvelun saajat käyttävät samaa taksia, peritään omavastuuosuutena puolet linja-autotaksan mukaisesta omavastuuosuudesta. henkilökohtainen apu avustus on 10,06 /tunti sekä työnantajan lakisääteiset maksut erittäin vaativasta avustamisesta maksetaan 10 %:n korotus tuntipalkkaan henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta sovelletaan Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n (HETA) jäsenenä olevien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisiin avustajiin ulkomaanmatkoihin henkilökohtaiseen avustamiseen voidaan myöntää lisätunteja harkinnan mukaan korkeintaan kerran vuodessa 5.2 MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET 15

17 Määrärahasidonnaisia päätöksiä voidaan niiden voimassaoloaikana tarkistaa. Määrärahasidonnaisia palveluja kohdennetaan ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville Väline- ja laiteavustukset Myönnetään harkinnan mukaan. Avustusta ei myönnetä ilman erityisen painavaa perustetta tavanomaisiin kodinkoneisiin (pyykinpesukone, astianpesukone, matkapuhelin, tietokone, mikroaaltouuni) Sopeutumisvalmennus ja virkistys Sopeutumisvalmennusta myönnetään erityisen tarkan yksilöllisen harkinnan perusteella Vaate- ja erityisruokavalioavustukset Avustusta ylimääräisiin vaate- tai ravintokustannuksiin myönnetään vain, jos kustannukset ovat vamman tai sairauden vuoksi kohtuuttoman suuret. Kustannuksista on oltava selvitys ja sairaudesta asiantuntijan lausunto. Korvausta myönnetään kohtuulliset keskimääräiset vaatekustannuksiin 500 vuodessa ylittävälle osalle ja ravintokustannuksiin vuodessa ylittävälle osalle. 6 TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMINEN Asiakkaat käyvät päivä - ja työtoiminnassa toimintakeskuksissa. Työtoimintaa järjestetään joko kehitysvammaisten erityishuoltona tai sosiaalihuoltolain perusteella. Työtoimintana tehty työ ei ole työsuhteista vaan huoltosuhteista. Asiakkaat tulevat toimintakeskuksiin palveluohjaajien päätöksellä. Päivä - ja työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa. Työosuusraha ei ole veronalaista tuloa, mikäli sitä maksetaan enintään 12 /pv. Asiakkaalle maksettavan työosuusrahan suuruudesta päättää toimintakeskuksen esimies kuultuaan henkilökuntaa. Saarikan päivä - ja työtoiminnassa oleville asiakkaille maksettavien työosuusrahojen rajat ovat 0,5-6,50 /päivä (v ,50-6,00 /päivä). Avotyötoiminnassa oleville maksetaan /tunti. Avotyöpaikalta laskutetaan maksettu työosuusraha. 7 VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Nämä perustuvat perhehoitolakiin Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain Hoitopalkkio ja kulukorvaus tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 ;ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 16

18 Sosiaali-ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain indeksikorotuksen suuruuden. Alla olevia palkkioita ja kulukorvauksia korotetaan alkaen ministeriön ilmoittaman indeksikorotuksen verran. Hoitopalkkion suuruus määritellään hoitosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Perhehoitajalain 312/1992) 2 :n mukaan hoitopalkkiota maksetaan alkaen vähintään 668,13 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitoisuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan hoitotukia sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä ja toimintakykymittareita (esim. RAVA) ja yksilöllistä harkintaa. 7.1 Hoitopalkkio Palkkioluokka 1: 847,21 /kk (KELAn perushoitotuki / perusvammaistuki) Palkkioluokka 2: 953,14 /kk (KELAn korotettu hoitotuki / korotettu vammaistuki Palkkioluokka 3: 1059,05 /kk (KELAn erityishoitotuki / ylin vammaistuki) Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen ( esimerkiksi hoidettavalla paljon fyysisen ja/tai psyykkisen toimintakyvyn rajoitteita ) yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. Vammaisten perhehoidettavien osalta päivä- tai työtoimintaan osallistuminen vähentää perhehoidosta maksettavaa palkkiota seuraavasti: hoidettava 2pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 1,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 3pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 2,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 4pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 3,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 5 pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 4 pv:n hoitopalkkion /kk Päiväkohtaista palkkiota määriteltäessä kuukausipalkkion jakajana käytetään lukua 30. Koululaisten osalta koulussa käynti ei vaikuta hoitopalkkion määrään. 7.1 HOITAJAKOHTAISET LISÄT Koulutuslisä Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Koulutuslisä on 37,50 /kk Kokemuslisä Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta. Kokemuslisä on 37,50 /kk 17

19 7.2.3 Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 55 /vrk (v / vrk). Hoidettavan erityisestä hoidon vaativuudesta viranhaltija voi harkinnallaan korottaa palkkiota enintään 10 % Hoitopalkkio osapäiväisessä perhehoidossa Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 50 %:a lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavasta hoitopalkkiosta. 7.3 Kulukorvaus Perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta säädetään perhehoitajalain (312/1992) 3 :ssä. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain (312/1992) mukaan kulukorvauksen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava kulukorvaus Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 513,15 /kk Se kattaa perhehoidossa olevan ravinnon, asumisen ja muut kulut sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys, matka- ja puhelinkulut. Kulukorvaus maksetaan perhehoitajan loman ajalta aterioiden osuudella ( 8,40 / pv ) vähennettynä. Tilapäiset äkilliset muutokset esim. ateriakorvauksissa otetaan huomioon vasta 5 päivää ylittävältä osalta. Koulujen ja työ- ja toimintakeskusten lomat otetaan huomioon koko ajalta. Vammaisten pitkäaikaisen perhehoidosta maksettavaa kulukorvausta vähennetään aterioiden osuudella seuraavasti: hoidettava 1 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 12 / kk hoidettava 2 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 24 / kk hoidettava 3 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 36 / kk hoidettava 4 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 48 / kk hoidettava 5 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 60 / kk 7.3.2Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus on 21,25 /päivä. 7.4 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta pitkäaikaista perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä 2 854,02 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti). Käynnistämiskorvaus kattaa muun muassa asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet ja vuodevaatteet. Käynnistämiskorvauksen käytöstä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio, jonka ennen hankintaa hyväksyy Saarikassa perhehoidosta vastaava viranhaltija. 18

20 7.5 Sijaishoitajan/kiertävän perhehoitajan hoitopalkkiot Saarikka voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ( esim. sairausloma, täydennyskoulutus ) ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä perhehoitajalain 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Perhehoitajan sijaishoitajalle, joka toimii vakituisen perhehoitajan sijaisena perhehoitokodissa, maksetaan hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia/vrk kestävästä hoidosta yhteensä 84,72 /vrk. Jokaisesta seuraavasta yli 8 tuntia/vrk hoitoa saavasta asiakkaasta maksetaan hoitopalkkiona 42,36 /vrk. Alle 8 tuntia/vrk kestävästä sijaishoidosta maksetaan hoitopalkkiosta 50 %: 1-2 asiakkaasta 42,36 /kerta ja jokaisesta seuraavasta asiakkaasta 21,18 /kerta. Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa sijaishoitajan hoitopalkkiota 10 %. Kulukorvaus maksetaan vakituiselle perhehoitajalle. Kiertävälle perhehoitajalle, joka toimii hoidettavan kodissa, maksetaan hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia / vrk kestävästä hoidosta yhteensä 84,72 /vrk. Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa lyhytaikaisen hoidon hoitopalkkion kaksinkertaiseksi, jolloin 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia / vrk kestävästä perhehoidosta maksetaan hoitopalkkiona 169,44 /vrk. Alle 8 tuntia / vrk kestävästä perhehoidosta hoidettavan kotona maksetaan hoitopalkkiona 50 % koko vuorokauden hoitopalkkiosta eli 1-2 asiakkaasta 42,36 /kerta ja 1-2 erityistä hoitoa vaativasta asiakkaasta 84,72 /kerta. Kulukorvausta ei makseta. 7.6 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Mikäli Saarikka hankkii perhehoitajan kotiin sijaisen tämän loman ajaksi, kulukorvaus maksetaan normaalisti perhehoitajalle ja hoitopalkkio sijaishoitajalle. Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota sairastumispäivä ja yhdeksän (9) arkipäivää, mikä kattaa sairausvakuutuksen omavastuuajan. Tältä ajalta maksetaan lisäksi 1/3 kulukorvauksesta. Mikäli perhehoito keskeytyy muun kuin lomajärjestelyjen vuoksi perhehoitajasta riippuvasta syystä ja hoidettavat joudutaan sijoittamaan muualle, maksut keskeytyvät välittömästi. Hoidon ja kuntoutuksen tukemiseksi voi perhehoidossa oleva olla vuodessa 30 vuorokautta poissa perhehoidosta niin, että palkkion maksaminen jatkuu. Kulukorvauksista maksetaan tällöin 1/3. Mikäli perhehoito keskeytyy hoidettavasta johtuvasta muusta syystä ( esimerkiksi vierailu sukulaisten luona ), hoitopalkkio maksetaan normaalisti ja kulukorvaus vähennetään aterioiden osuudella 5 päivää ylittävän keskeytyksen osalta. 19

AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVE- LUJEN, PALKKIOIDEN JA KORVA- USTEN SOVELTAMIS- JA TOIMIN- TAOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVE- LUJEN, PALKKIOIDEN JA KORVA- USTEN SOVELTAMIS- JA TOIMIN- TAOHJEET 1.1.2016 ALKAEN AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVE- LUJEN, PALKKIOIDEN JA KORVA- USTEN SOVELTAMIS- JA TOIMIN- TAOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO JA MUUT KORVAUKSET...3 1.1 SAARIKAN

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.11.2006/ 948 Vähimmäiskulukorvaus 1.1.2015

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET VUODELLE 2015

SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET VUODELLE 2015 SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET VUODELLE 2015 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA KÄYNNISTÄMIS 3 Saarikan maksama

Lisätiedot

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 06.05.2014 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 118/302/2014 SOSTERV 38 Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN

VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 PERHEHOITAJA 3 3.2 PERHEHOITOKOTI

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2014 ALKAEN

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2014 ALKAEN Laukaan kunta Vanhusten palvelut VANHUSTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2014 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA... 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS... 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS...

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 23.4.2013 25 LIITE nro 1 Sivu 2 / 14 Sivu 3 / 14 SISÄLLYS 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 Perhehoitaja

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PERUSTOIMEENTULOTUKI 2, 6, 7A, 7B Toimeentulotukea hakevalla saa olla tilillään yhden kuukauden elinkustannuksia

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2014 1. HOITOPALKKIO Perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukainen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon käynnistäminen ja hoidosta maksettavat hoitopalkkiot ja korvaukset Euran kunnassa

Ikääntyneiden perhehoidon käynnistäminen ja hoidosta maksettavat hoitopalkkiot ja korvaukset Euran kunnassa Perusturvalautakunta 93 13.11.2013 Ikääntyneiden perhehoidon käynnistäminen ja hoidosta maksettavat hoitopalkkiot ja korvaukset Euran kunnassa 1011/05.19.03/2013 Petu 93 Heinäkuun alusta 2013 voimaan tullut

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT VUONNA 2016 Sisältö Hoitopalkkio... 2 Hoitopalkkion korottaminen... 3 Lapsilisä ja vammaistuki... 3 Kustannusten korvaus... 3 Terveydenhoito... 5 Päivähoitomaksut... 5

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2011 Jämsä Kuhmoinen yhteistoiminta-alue/ Vanhusten avohoito

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2011 Jämsä Kuhmoinen yhteistoiminta-alue/ Vanhusten avohoito VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2011 Jämsä Kuhmoinen yhteistoiminta-alue/ Vanhusten avohoito SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 Perhehoitaja

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3. 3.1 Perhehoitaja 3. 3.2 Sijaishoitaja 4. 3.

1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3. 3.1 Perhehoitaja 3. 3.2 Sijaishoitaja 4. 3. VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Jämsä Kuhmoinen Sote- yhteistoiminta-alue Vanhusten avohoito 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1

Lisätiedot

1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3. 3.1 Perhehoitaja 3. 3.2 Sijaishoitaja 4. 3.

1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3. 3.1 Perhehoitaja 3. 3.2 Sijaishoitaja 4. 3. VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Jämsä Kuhmoinen Sote- yhteistoiminta-alue Vanhusten avohoito 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 31.3.2010 Perusturva LIITE 3 KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.5.2010 ALKAEN 2 PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään sosiaalihuoltolain 17 :ssä. Perhehoito on

Lisätiedot

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 1 Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 Toimeentulotukiopas 2 Mitä toimeentulotuki on? Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä rahallinen etuus. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi

Lisätiedot

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk.

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk. 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN OHJEELLISET PERUSTEET 1.4.2014 alkaen 1. PERUSTOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET: 1.1. Asumismenot: Toimeentulotuessa asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on viime

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA

ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun strategisena tavoitteena on tehostaa ja lisätä perhehoidon osuutta lastensuojelun sijaishoidossa.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 2 Sisällysluettelo 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS... 3 3. PERHEHOIDON TOTEUTUS... 4 3.1 Perhehoitaja... 4 3.2

Lisätiedot

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen 1.11.2013 SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen Sodankylän kunnan perusturvalautakunta on hyväksynyt uudet ohjeet maksuttomien hoitotarvikkeiden

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN 1 Versio 14.1.2013 Perusturvalautakunta 13.2.2013 liite nro 1 OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN Omaishoidontukea voidaan myöntää omaishoitolain 3 :n mukaan, jos 1. henkilö alentuneen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009 Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009 2 YLEISET OHJEET JA PERUSTEET ASIAKKAALLE ANNETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA Asiakkaille, jotka eivät ole laitoshoidossa, voidaan

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta 27.1.2016 8 Sivu 1 / 12 1 PERHEHOIDON HOITOPALKKIO Hoitopalkkio Laki perhehoitajalain muuttamisesta 8.4.2011/317)

Lisätiedot

Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio 1058 (35,30 /vrk)

Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio 1058 (35,30 /vrk) LIITE PERHEHOIDON KÄSIKIRJAAN Perhehoitoyksikkö Pessin käytännöt vuonna 2014 Perhehoitoyksikkö Pessi kuntien työntekijöillä (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi)

Lisätiedot

Perhehoidon korvaukset v. 2015 Lasten ja nuorten perhehoito

Perhehoidon korvaukset v. 2015 Lasten ja nuorten perhehoito Perhehoidon korvaukset v. 2015 Lasten ja nuorten perhehoito Perhehoitomuoto Hoitopalkkio Kulukorvaus Pitkäaikainen perhehoito Perushoitopalkkio 1252 e/kk/lapsi 0 12v. 556 e/kk/lapsi 13 20 v. 686 e/kk/lapsi

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot