ENTINEN OULUJOKI Kirjoittanut Niilo Saarivirta, v. 1954

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENTINEN OULUJOKI Kirjoittanut Niilo Saarivirta, v. 1954"

Transkriptio

1 ENTINEN OULUJOKI Kirjoittanut Niilo Saarivirta, v Rautakausi Rautakauteen siirtyminen ei ole aiheuttanut paljonkaan muutosta Oulujoen varren elämään. Entinen väestö, monirotuisia lappalaisia, siellä lienee elänyt entiseen tapaan, ja hampaalta säästyneitä, metalliesineitä, en edelleen löydetty vähän. Varsinainen rautakausi maassamme alkaa ajanlaskun alussa, nykysuomalaisten maahanmuuton mukaan. Virosta käsin alettiin Suomenniemeltä, käydä, Rooman markkinoille turkiksia hankkimassa, mielistyttiin maahan ja asetuttiin taloksi. Aluksi vain Lounais- Suomeen ja Etelä- Pohjanmaalle, mutta vähitellen väestö levisi laajemmallekin. Pakanuuden loppuessa oli vakinaista asutusta kuitenkin vasta Tampere-Mikkeli-Sortavala linjan eteläpuolella. Muualla oleili vain lappalaisia, joiden joukossa heitä, verottaen retkeili erämiehiä. Oulujoen seudun, niin kuin muunkin lappalaisalueen asutuksen selvittely tulee aina olemaan vaikeata, sillä metalliesineillä, jotka parhaiten asiaa valaisevat, on näillä alueilla huono todistusarvo. Lappalaiset kun itse eivät sellaisia yleensä tehneet, vaan käyttivät naapurilta saamiaan. Kuitenkin jo nykyisten irtolöytöjen perusteella voidaan jonkin verran päätellä Oulunlaakson ja muun Pohjois-Pohjanmaan rautakautisista oloista. Vaalan 300-luvunj.K. olevan kaularenkaan pala ehkä on merkki Etelä-Pohjanmaan asutuskeskuksen varhaisista turkiskaupoista Oulujoen seuduilla asuvien kanssa. Soikeat tuluskivet voivat olla myös siltä, suunnalta peräisin, mutta saattavat ainakin nuoremmat olla Skandinaviastakin, ehkä Norjasta. On nimittäin merkillepantavaa, että Pohjois-Suomen muinaislöydöistä ajalta j.k.on enintä, osaa pidettävä todisteina Pohjois-Norjan talonpoikien Lapin retkeilyistä,. Skandinaaviset pronssiset kupurasoljet Kuhmosta ja Kajaanin maalaiskunnasta ovat ehkä todisteina heidän pitkin Oulujoen vesistöä tapahtuneista retkistä. Norjalaisten jälkeen arvellaan lappalaisten verotuksen siirtyneen suomalaisten käsiin, jotka prof. J. Jaakkola on olettanut olleen lähtöisin Ala-Satakunnasta. He olisivat olleet noita kuuluisia kainuulaisia, joiden mukaan koko Perämeren ympärillä olevaa aluetta muinoin kutsuttiin. Kainuulaisten kanssa alkoivat Suomen Lapin eräherruudesta kilpailla karjalaiset. Ns. ristiretkiajalla IlOO-l300j.K. olikin Karjalalla ennenäkemätön eräretkeilyn ja kaupan kukoistusaika ja suuri osa pakanuuden loppuajan esineistöstä Pohjolassa on karjalaista perua. Jopa Ruotsin Lapissakin, Satakunnasta tulleiden pirkkalaisten toimintaalueella, on lappalaisten uhrilöydöissä karjalaisia hopeita. Karjalaishopean runsauden arvellaan myös johtuneen siitä, että he eivät yksinomaan veroina vieneet lappalaisten turkiksia, vaan myös niistä maksoivat. Siihen aikaan kävivät korut yleisesti maksuvälineestä ja tarpeen mukaan niitä myös rikottiin, kuten rahaa ainakin. Nimenomaan Pohjois-Pohjanmaa oli karjalaisille edullista aluetta, sillä sinne johti idästä, monet ja hyvät vesireitit. Niinpä ennen pitkää "Seitsemän kymen maa" Pattijoelta - Kemijoelle muuttuessaan "Karjalaisrannaksi" jää miltei yksinomaan karjalaisten nautintamaaksi ja joutuu sitä kautta vähitellen venäläisten Novgorodin kauppavaltion valtapiiriin. Ensimmäisessä rajanvedossa Ruotsin ja Venäjän välillä v tämä alue määrätäänkin kuulumaan venäläisten puolelle Pohjanlahden "Karjalaisranta" oli kaukana karjalaisten rintamaista, Laatokan rantamilta, eivätkä he ajan mittaan voineet estää muita, lähimpinä asuvia pyrkimästä ainakin riistan ja arvokalojen jaolle luvulla alkaa jo pohjalaisia ja hämäläisiäkin esiintyä myös vakinaisina asukkaina Oulunsuussa ja muuallakin Oulujokilaaksossa. Myös karjalaisia jää uutisasukkaiksi paraiksi katsomilleen paikoille, ja

2 lappalaiset saavat väistyä pohjoisemmaksi. Tarinoiden mukaan ovat jokivarren entiset haltijat, lappalaiset yleensä sovinnolla lähteneet. Todetaan vain, että " Lappi vähenee, lanta sakenee. " Lappalaisten väistyrninen muiden tulokkaiden tieltä on tapahtunut vähitellen, melkein huomaamatta. Eikä lappalaisten siirtyminen seuduilta pohjoisemmaksi kovin vanha asia olekaan. Uskonpuhdistuksen aikoihin asti asusti lappalaisia yleisesti Suomen suurimmilla metsäseuduilla. Ennen sitä aikaa oli mm. Paltamo, Limingan Lapinmaata ja 1550 jämsäläiset valittavat savolaisten ja Pohjanmaan lappalaisten liikkuvan heidän kalavesillään Keski-Suomessa. Kainuussa näyttää lapin heimo eläneen vielä 1600-luvulla. Kuhmosta sanotaan viimeisen lappalaisen lähteneen Keskiajalta uudelle ajalle 1300-luvun alussa oli venäläisten ote täällä pohjoisessakin heikko, sillä he olivat itse mongolien vallan alla. Niinpä Pähkinäsaaren rajakin jäi käytännössä vain paperille. (1323) Ruotsi on kirkollisen ja yhteiskunnallisen järjestyksen vakaannuttamisella aikaisemmin mainitun uudisasutuksen avulla eli siis hiljaisella valtaamisella levinnyt ja turvannut valtansa täälläkin Pohjanlahden rannikon kaistalla. Jo vuosina 1329ja 1335 järjestettiin kuninkaan kirjeillä Saloisten ja Kemin kirkolliset olot, ikään kuin sillanpääasemiksi niiden välillä olevan alueen valtaamiseksi, tahtoipa Upsalan arkkipiispa lohikymmenysten vuoksi ulottaa hiippakuntansa rajan Oulujokeen saakka ja kasvatti sen vuoksi myös Oulu- ja Simo- joen karjalaisia roomalaiskatolliseen uskoon. Vaikka Tornio oli keskiajalla maineessa pirkkalaiskaupan keskuksena, ei Oulujoen suun seutukaan liene jäänyt siitä paljonjälkeen ja ainakin 1500-luvulla se jo oli Pohjanmaan kauppapaikoista vilkkain. Venäläiset ja heidän vaikutusvaltaansa jääneitä laatokankarjalaisia näyttää Ruotsin harjoittama soluttautuminen Peräpohjolan seuduilla ymmärrettävästi kylläkin ärsyttäneen vastatoimenpiteisiin, ja seurauksena oli idästä päin ryöstö- ja hävitysretkiä riidanalaisille rannikoille. Oulujoella alkoi liikkua vainomiesten pursia. Jo v mainitaan tapahtuneen retken Oulunsuuhun, jossa jo silloin lienee ollut pieni linna. Mutta varsinkin 1400-luvulla Venäjän ja Karjalan puolelta usein samottiin Pohjanmaata hävittämään. Ryöstön ja kaupanteon välillä ei silloin näytä olleen suurta eroa, vaan kaupantekoon saapuneet saattoivat milloin tahansa yltyä tuhotöihin. Oulujoen Turkansaari on jo silloin tunnettu kauppapaikka ja venäläiset ja karjalaiset koetettiin hengen ja omaisuuden menettämisen uhalla kieltää saapumasta sen alapuolelle. Kun sen sijaan Turkassa heidän oli lupa tehdä kauppaa talonpoikien kanssa. Vuonna 1496, Viipurin pamauksen jälkeen, kiersi Pohjanmaalle Lapin kautta oikein todellinen sotajoukko ja levitti suurta tuhoa. aina Kalajoelle saakka. Moskovan Venäjä, jota Tanskan kuningashuone oli tukemassa, näyttää yrittäneen parhaansa erottaakseen riidanalaiset Peräpohjolan seudut Ruotsin vallasta, mutta yritys ei silloin onnistunut. Koko sisämaa eli Oulujärven ja sen latvareittien alue oli keskiajalla vielä asumatonta seutua, jossa siis vain lappalaiset kiertelivät ja rantaseutujen miehiä kulki metsällä ja kalassa. Hallinnollisesti koko alue kuului Limingan pitäjään, se oli Limingan "Lappia" eli takamaata. On tunnettua, että Oulujärven tienoo sai ensimmäisen vakinaisen asujaimistonsa Kustaa Vaasan aikana v. 1552ja että uudisasukkaat olivat savolaisia. Vuonna 1558 perustettiin Oulujärven pitäjä ja sen ensimmäinen kirkko rakennettiin Manamansalon rannalle. Parinkymmenen rauhanvuoden aikana asutus karttui ja laajeni ripeästi. Kustaa Vaasan toiminnalla Oulujärven seutujen asuttamiseksi on suuri ulkopoliittinen merkitys, suurempi kuin edellisten ajanjaksojen tapahtumilla. Uudisasukkaat olivat ikään kuin miehitysjoukkoja ja samalla todistamassa, kenen maa oli. Tienoosta ei

3 tullut lännen äärialue. Mutta Ruotsin ja Venäjän väliset rajakysymykset olivat vielä lopullisesti selvittämättä ja ne tulivat ratkaisuvaiheeseen ns. viisikolmattavuotisessa sodassa ( ),jota kutsutaan myös vanhanvihan ajaksi ja Kainuussa rappasotien ajaksi. Silloin Pohjois- Pohjanmaa sai kokea monet veriset hävitykset. Jo ( venäläiset hyökkäsivät Oulujärven erämaihin, ja polttivat pitäjän 190 talosta 60 eli lähes kolmanneksen. Näin alkoivat rajametelit, joita sitten kesti taukoamatta pari vuosikymmentä. Hävitysretkiä tapahtui kummaltakin taholta. Monesti ovat silloin Oulujoen reittiäkin viiletelleet vainolaispurret, mutta myös vastaiskujen tekijät sitä seuraten ovat samonneet itään ja palanneet sieltä kotiin. Talvisin ovat hiihtopartiot myös vesireittien suuntia noudatelleet. Keskikesällä 1578 uusi hyökkäys tuhosi kolme neljännestä Oulujärven seurakunnan asutuksesta ja mm. seurakunnan uuden pappilan. Kesällä 1579 Oulujärven erämaita kohtasi jälleen uusi ja entistä kovempi hävitys, joka ulottui aina Yli-Kiiminkiin saakka. Seuraavan kesän tuhot tapahtuivat samoilla alueilla ja v näyttää Oulujärven kirkkoherra Olavi Rahikainen joutuneen Muhoksella vihollisen käsiin ja saaneen tuskallisen kuoleman. Näihin aikoihin myös Manamansalon kirkko poltettiin. Vuonna 1582 ryöstäjät vainosivat Iitä, Olhavaa ja Simoa ja pian tuli Oulujoen ja Limingan vuoro joutua samaan kurjuuteen. Vuonna 1583 tuho vyöryi Oulujärven erämaiden yli aina Niskakoskelle asti. Seuraavan vuoden syksyllä surmattiin erämaiden asukkaista suurin osa ja vähän myöhemmin loput, jotka eivät olleet päässeet pakosalle. V jälkeen Oulujärven seutu oli aivan autiona. Vuonna 1587 hävitettiin Oulunniska, Utajärven ja Sotkajärven kylät kokonaan, Ahmasjärven ja Sanginjärven asukkaat lähtivät pakoon. Aina Laitasaareen saakka ryöstäjät etenivät sillä kertaa. Kun suomalaisten vastahyökkäys oli v.1580 epäonnistunut ei pystytty pitkään aikaan uusiin yrityksiin. Vasta keväällä 1589 ylikiiminkiläinen talonpoikaispäällikkö Pekka Vesainen järjesti retken Kannanlahteen ja paluu tapahtui Oulujoen reittiä pitkin. Myös Oulun linnan päällikön poika Sven Baggen retkikunta syksyllä 1591 Vienanmereltä palatessaan kulki Oulujoen vesistöä myöten. Mutta Vesaisen ollessa miehineen Kantalahdenretkellä rapparit olivat järjestäneet kotiin palaville kalan näyn. Suurin osa Iin pitäjästä, Vesaisen kotitalokin tuhottiin, kirkko poltettiin ja kappalainen surmattiin. Vielä saman vuoden lopulla myös Limingan kirkko poltettiin ja samalla pitäjien useimmat talot. Vanhanvihan viimeinen hävitysretki tapahtui tammikuulla 1592 ja suurimmalla joukolla kuin koskaan ennen. Limingan kirkko, joka jo oli ehditty rakentaa uudelleen, ja samoin Siikajoen kirkko poltettiin ja koko tienoo kärsi suuria menetyksiä. Pian sen jälkeen alkoivat rauhanneuvottelut ja v Täyssinän rauhassa saatiin uusi itäraja. Pohjois-Pohjanmaan kohtalo oli ratkaistu: maakunta kuului Ruotsi- Suomeen. Mutta vanhanvihan yhtämittaisissa hävityksissä oli Kemistä Siikajoelle saakka kirkot poltettu, kyliä tuhottu ja ryöstetty, ihmisiä surmattu. Täyssinän rauhanteon aikana koko Oulujärven seutu oli verokirjojen mukaan aivan autiota, joitakin Iymyilijöitä huomioimatta, eikä jokivarressakaan ollut verolle pantavia taloja Laitasaarta ylempänä. Mutta kun Oulujärven erämaa taasen 1604 pantiin verolle, oli siellä jo yhteensä 150 savua. Sinne oli muuttanut tulokkaita rannikolta ja Savosta, kenties karjalaisiakin. Jo v oli perustettu seurakunta uudelleen. kirkonpaikkana Paltamo. Rajan siirryttyä kauemmaksi ihmiset uskaltautuivat vähitellen asettua Oulujärven laskevien vesireittien varsille ja v perustettu Kajaanin linna vahvisti turvallisuutta. Kuitenkin vuosien sodan aikana v hävitys vielä uusiintui pienoiskoossa. Vihollinen poltti Oulujärven pitäjästä 88 savua, vieläpä Jorkunan kylän ihan sileäksi ja osittain Kurjenpilven Niskakosken alla. Kesä on jälkeenpäin muisteltu "suurena karkukesänä" asukkaiden kun oli paettava kodeistaan. Stolbovan rauhassa v raja siirtyi nykyiselle paikalleen asti.

4 Yleisten olojen vakiintumista ei ole edes isoviha kyennyt häiritsemään. Jo vuonna 1647 muodostui Sotkamon seurakunta. Ollessaan kolmatta kertaa käymässä Kajaanin linnassa Pietari Brahe maaliskuussa 1651 perusti Kajaanin kaupungin, Kainuun nykyisen sydämen. Hyrynsalmi perustettiin v.1786, jolloin siihen kuuluivat. Suomussalmi ja Puolanka ja vuodesta 1804 Ristijärvi. Kaarle IX oli v määrännyt Oulun linnan rakennettavaksi kokonaan uudelleen ja perustettavaksi Oulun kaupungin vastapäätä linnaa olevalle Siikaniemen eli Pokkisen törmälle. Niin syntyi Oulun kaupunki, joka sai etuoikeuskirjansa Oulun pitäjään joka erotettiin silloin Limingasta tuli kuulumaan koko Oulujoen varsi. Vihdoin v Muhoksen seurakunta itsenäistyi, mutta Utajärvi, josta v oli tullut Muhoksen kappeli, pääsi eri kirkkoherrakunnaksi vasta v Utajärvi erotettiin Oulujoen niskaosat Vaalan pitäjään, miksi Säräisniemi oli v muutettu. OULUJOEN VESISTO JA SEN ALUEEN VUORIPERÄ Ennen varsinaiseen aiheeseen, Oulujoen historiikkiin, siirtymistämme on syytä kuvata, kylläkin lyhyesti, Oulujoen vesistöä ja sen vuoriperää. Oulujoen vesistöalue on maassamme Vuoksen, Kemijoen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesialueidenjälkeen viidenneksi suurin, sen pinta-ala on km2, josta 430 km2 on rajan takana. Siinä on tavallaan kolme vyöhykettä: Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä, Oulujärvi keskusjärvenä ja Oulujoki laskuväylänä. Hyrynsalmen eli Kannanreitin alkulähteenä on Kuusamon puolella sijaitseva Salmijärvi, toisena latvahaarana Vuokin vesistö, joka alkaa rajan takaa. Reitti laskee Oulujärveen koillisesta Kiehimäjoen kautta, sen sadealue on lähes km2 ja sillä on pituutta noin 17 peninkulmaa. Sotkamon reitti eli Kuhmon reitti alkaa maaselän länsireunalta kolmena vesistöhaarakkeena Näistä haarakkeista kaksi nimittäin Juorttananjärvestä alkava Lentiiran reitti ja Viiksimanjärvestä lähtevä sumsanjoen reitti laskevat kumpikin Lentuanjärveen, mutta kolmas haara Kiekinkosken reitti, yhtyy vesistöön vasta Lentuanjärveä alempana sijaitsevassa Lammasjärvessä. Sotkamon reitti laskee Oulujärveen idästä Kajaaninjoen kautta. Reitin sadealue on km2 ja sen pituus noin 15 peninkulmaa. Oulujärvi, Kainuunmeri on yli 900 km2 laajuinen eli Suomen neljänneksi suurin järvi, sen Ärjänselkä ja Niskanselkä ovat maamme väljimpiä järvenulapoita. Oulujoki, vesistön laskuväylä, alkaa Oulujärven luoteiskulmasta Vaalasta ja virtaa luodetta kohden laskien Pohjanlahteen Oulun kaupungin kohdalla. Melkein välittömästi joen luusuasta alkaa entisen Oulujoen koskijaksoista ensimmäinen, Niskakosken koskijakso. Sen putouskorkeus on noin 35 metriä. Koskijakso jatkuu alavirtaan mentäessä: Kauko, Jylhämä, Siitari, Oterma, pyterä, Kovera, ja Nuojua. Niskakoskea seuraa suvantovesiä, joiden väliin jäävät Kurenkoski, sekä noin 5 m putouksiset: Ahmaskoski, Utakoski ja Sotkakoski. Sitten seuraa Suomen korkein ja pisin koski, pyhäkoski, jossa on noin 56 metrin putous, jakaantuen 17 km:n matkalle. Tällä osalla joki virtaa syvällä maastoon uurtautuneessa uomassa, paikoitellen kanjonimaisten melkein pystysuorien kallioseinien välissä. Heti pyhäkosken alapuolella on vähäinen Montanakoski. Täällä joki jatkaa juoksuaan leveänä, verrattain tasaisena virtana, lukuun ottamatta välillä olevaa Madekoskea, jossa putousta on 2 m. Jokisuulla, lähes 8 metrin korkuisessa Merikoskessa jakautuu joki useampaan haaraan, joiden kautta se purkautuu Pohjanlahteen. Virratessaan Oulujärvestä mereen, halkoo Oulujoki 106 kilometrin pituisen taipaleen, pudoten samalla keskiveden mukaan mitattuna 122,5 metriä. Oulujärven ja meren välillä laskee Oulujokeen lukuisten pienenpien purojen lisäksi seuraavat huomattavat sivujoet: Kutujoki, Utosjoki sekä Muhosjoki ja Sanginjoki.

5 Kun Oulujoen latvavesialue kuuluu maamme runsassateisimpiin seutuihin, joissa haihtuvuus lisäksi on pienempää kuin etelässä, niin Oulujoki on suhteessa runsasvetinen. Niinpä Oulujoessa on vuotuinen keskivesimäärä suurempi kuin esim. Kokemäenjoessa, vaikka sen sadealue on yli km 2. Kokemäenjoen sadealuetta pienempi. Runsaasta vedestä johtuu järven ja joen nimikin. Kielitieteilijät selvittävät, että oulu, oulas, todenn. lappia on aikanaan merkinnyt samaa kuin vuolas (tulva ). Oulujoen vesistöalueen itäinen osa aina Sotkamon ja Hyrynsalmen kirkonkylien länsipuolelle saakka kuuluu valtakunnan itärajan suunnassa kulkevaan gneissigranittien alueeseen. Sen länsipuolella on noin 50 km leveä kalevalaisten kiille- ja kvartsiittiliuskeitten jono, joka suuntautuu pohjoisesta etelään. Kvartsiittiliuskeet muodostavat tällä alueella korkeita vaaroja. Oulujärven itäpäässä on kapea postkalevalaisten graniitti vyöhyke, järven keskiosan ollessa gneissigraniittia. Vaalassa työntyy postkalevalainen graniitti jälleen esiin Niskakoskelta Sotkaan on vuoriperä kiilleliusketta, mikä osaltaan selvittää syynmaisemien pehmeyteen sekä siihen, että joki näiltä osiltaan on useinkin syvälle maastoon syöpynyt. Pyhäkosken yläosa on uurtautunut osittain graniitti osittain seoskivi-, eli migmatiittialueeseen. Pyhäkosken, Leppiniemen alapuolella peruskallio äkkiä painuu jyrkästi alaspäin ja maanpinnassa oleva paksun moreenikerroksen alta on tavattu yli 500 m vahvuinen kalkki -ja lietesedimenttikerrosturna joka todennäköisesti täyttää Pohjanlahteen saakka ulottuvan peruskallion painuneen hautalaskeuman. Oulujoen vesistöalueen vuoriperä. on suuressa määrin irtonaisten maalajien peitossa, joten se tulee näkyviin vain joittenkin niemien nenissä ja virtojen könkäissä. Tämä johtuu siitä, että Kainuun alue jo jääkauden loppuaikoina suureksi osaksi kohosi merenpinnan yläpuolelle eikä enää ollut alttiina veden huuhtovalle vaikutukselle, Mannerjäätikkö patosi Kajaanin seudulta itään päin jääjärven, jonka rantaviivat ovat näkyvissä Sotkamon reitin rinteillä noin 200 m korkeudella yli merenpinnan eli noin m nykyisten järvenpintojen yläpuolella ja joka purkautui ensin Pielisjärveen sekä myöhemmin Kallaveteen. Vesistöalueen pääosa on sitten moreenin peitossa, jossa kulkee joukko harjujonoja. Näiden suunta Hyrynsalmen reitin alueella on idästä Iänteen ja kääntyy Sotkamon retin alueella vähitellen kaakkoluode suunnaksi. OULUJOEN V ARHAISHISTORIA Neljään eri kertaan arvellaan valtavienjäätiköiden peittäneen Suomenkin seudut. Ne ovat näiltä mailta kuluttaneet olemattomiin korkeat vuoristot ja pehmeät ruokamullat ovat kulkeutuneet muihin maihin mustaksi mullaksi. Pääasiassa maisemarnme ovat nyt sellaisia, jollaiseksi ne viimeisen jääkauden ja sen jälki-ilmiöiden muovaamina ovat tulleet. Viimeisenä kylmänä kautena ulottui Pohjois-Euroopan jäätikkö Keski-Saksaan asti, ja meidän maamme kohdalla jään paksuuden lasketaan olleen 1,5 km. Noin vuotta sitten ilmasto alkoi jälleen lämmetä ja jäätikkö sulaa. Salpausselkäin kohdalla jään reuna pysytteli kauemmin ja sulamisvedet ehtivät kerätä sinne hiekkaa isoiksi harjuiksi. Noin 8150 vuotta e.kr. Ilman taas enemmän lärnpeni,jää suli nopeasti ja noin 6800 vuotta e.kr. vapautui Suomen viimeinenkin kohta, juuri Oulun seudut pääpeitteestä. Silloin oli myös jäätikön sydän Skandinaviassa niin pienentynyt, että koko jääkausi katsotaan tähän aikaan päättyneeksi. Kuivaksi maaksi Oulunlaakson seudut eivät jään alta paljastuneet, sillä läntisessä Suomessa vallitsi "vedenpaisumus." Jäämassojen alla painunut maakamara kuitenkin nopeasti kohosi, alussa toistakymmentäkin metriä vuosisadassa. Kohoamista jatkuu edelleenkin tasaisesti, ja Oulun tienoilla nousun määrä on suurin maassamme, runsas metri sadassa vuodessa. Milloin maa oli kohonnut niin

6 paljon, että aikaisempi merenlahti muuttui Oulujärveksi ja Oulujoki syntyi, on vielä selvittämättä samoin kuin Oulujoenkin vaiheet. Ehkä joskus vuotta sitten joen synty on tapahtunut, sillä geologi en näkökulmasta katsottuna koko Oulujoki on nuori. Nuorin osa joen yläjuoksun uomasta on pyhäkosken mutka. Ennen sen syntyä virtasi joki nykyistä enemmän lounaaseen, todennäköisesti Poika- ja Muhosjoen uomia seuraten. Sitäkin myöhempi on alajuoksu, Muhoksen ja Oulun väli, jolle prof. M. Sauramo mainitsee ikää kertyvän tuskin 1500 vuotta. Kauan ainakin vedet ovat virranneet Tyrnävän suuntaan muinaiseen merenlahteen, johon on kertynyt kymmenmetriset kerrokset savea ja hietaa.

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 8,2 prosenttia

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Seitsemän suomalaista väestöä

Seitsemän suomalaista väestöä Seitsemän suomalaista väestöä Jaakko Häkkinen, 2.7.2011 Tarkastelen kahta tutkimusta, joissa on genominlaajuisella tasolla selvitetty suomalaisten alueellisia eroja; tutkimukset täydentävät toisiaan tuottaen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ 10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.5. klo 9.00 Työttömyys jumiutui kuussa lähes vuoden takaiselle tasolle Työttömyys väheni Kajaanin seudulla, mutta kasvoi samanaikaisesti

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32. 1 TARKASTUS Mikkeli Kenkäveronniemi 1000002232 Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Ajoitus: rautakautinen Koordinaatit: P: 6838662 I: 514945 P

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K, Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Asuinalueiden matkatuotoskortit

Asuinalueiden matkatuotoskortit Asuinalueiden matkatuotoskortit OHJE: 1. Klikkaa asuntoalueen nimeä siirtyäksesi kohteen matkatuotoskortin ensimmäiselle sivulle. 2. Matkatuotoskortista voi palata alkuun klikkaamalla linkkiä kohteen nimessä.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ

TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ Asutuksen synty Oulujoki oli keskiajalla rajajoki, asutus syntyi myöhään Asutuksen painopiste oli pitkään Limingan emäkylässä ja seurakunnassa, josta on tietoa vuodesta 1477 Vuonna

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. 0010 Kauppis-Heikin koulu 140010010 Nimi: Kauppis-Heikin koulu Kunta: Järjestysnumero : 10 Tyyppi: asuinpaikat

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot