ENTINEN OULUJOKI Kirjoittanut Niilo Saarivirta, v. 1954

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENTINEN OULUJOKI Kirjoittanut Niilo Saarivirta, v. 1954"

Transkriptio

1 ENTINEN OULUJOKI Kirjoittanut Niilo Saarivirta, v Rautakausi Rautakauteen siirtyminen ei ole aiheuttanut paljonkaan muutosta Oulujoen varren elämään. Entinen väestö, monirotuisia lappalaisia, siellä lienee elänyt entiseen tapaan, ja hampaalta säästyneitä, metalliesineitä, en edelleen löydetty vähän. Varsinainen rautakausi maassamme alkaa ajanlaskun alussa, nykysuomalaisten maahanmuuton mukaan. Virosta käsin alettiin Suomenniemeltä, käydä, Rooman markkinoille turkiksia hankkimassa, mielistyttiin maahan ja asetuttiin taloksi. Aluksi vain Lounais- Suomeen ja Etelä- Pohjanmaalle, mutta vähitellen väestö levisi laajemmallekin. Pakanuuden loppuessa oli vakinaista asutusta kuitenkin vasta Tampere-Mikkeli-Sortavala linjan eteläpuolella. Muualla oleili vain lappalaisia, joiden joukossa heitä, verottaen retkeili erämiehiä. Oulujoen seudun, niin kuin muunkin lappalaisalueen asutuksen selvittely tulee aina olemaan vaikeata, sillä metalliesineillä, jotka parhaiten asiaa valaisevat, on näillä alueilla huono todistusarvo. Lappalaiset kun itse eivät sellaisia yleensä tehneet, vaan käyttivät naapurilta saamiaan. Kuitenkin jo nykyisten irtolöytöjen perusteella voidaan jonkin verran päätellä Oulunlaakson ja muun Pohjois-Pohjanmaan rautakautisista oloista. Vaalan 300-luvunj.K. olevan kaularenkaan pala ehkä on merkki Etelä-Pohjanmaan asutuskeskuksen varhaisista turkiskaupoista Oulujoen seuduilla asuvien kanssa. Soikeat tuluskivet voivat olla myös siltä, suunnalta peräisin, mutta saattavat ainakin nuoremmat olla Skandinaviastakin, ehkä Norjasta. On nimittäin merkillepantavaa, että Pohjois-Suomen muinaislöydöistä ajalta j.k.on enintä, osaa pidettävä todisteina Pohjois-Norjan talonpoikien Lapin retkeilyistä,. Skandinaaviset pronssiset kupurasoljet Kuhmosta ja Kajaanin maalaiskunnasta ovat ehkä todisteina heidän pitkin Oulujoen vesistöä tapahtuneista retkistä. Norjalaisten jälkeen arvellaan lappalaisten verotuksen siirtyneen suomalaisten käsiin, jotka prof. J. Jaakkola on olettanut olleen lähtöisin Ala-Satakunnasta. He olisivat olleet noita kuuluisia kainuulaisia, joiden mukaan koko Perämeren ympärillä olevaa aluetta muinoin kutsuttiin. Kainuulaisten kanssa alkoivat Suomen Lapin eräherruudesta kilpailla karjalaiset. Ns. ristiretkiajalla IlOO-l300j.K. olikin Karjalalla ennenäkemätön eräretkeilyn ja kaupan kukoistusaika ja suuri osa pakanuuden loppuajan esineistöstä Pohjolassa on karjalaista perua. Jopa Ruotsin Lapissakin, Satakunnasta tulleiden pirkkalaisten toimintaalueella, on lappalaisten uhrilöydöissä karjalaisia hopeita. Karjalaishopean runsauden arvellaan myös johtuneen siitä, että he eivät yksinomaan veroina vieneet lappalaisten turkiksia, vaan myös niistä maksoivat. Siihen aikaan kävivät korut yleisesti maksuvälineestä ja tarpeen mukaan niitä myös rikottiin, kuten rahaa ainakin. Nimenomaan Pohjois-Pohjanmaa oli karjalaisille edullista aluetta, sillä sinne johti idästä, monet ja hyvät vesireitit. Niinpä ennen pitkää "Seitsemän kymen maa" Pattijoelta - Kemijoelle muuttuessaan "Karjalaisrannaksi" jää miltei yksinomaan karjalaisten nautintamaaksi ja joutuu sitä kautta vähitellen venäläisten Novgorodin kauppavaltion valtapiiriin. Ensimmäisessä rajanvedossa Ruotsin ja Venäjän välillä v tämä alue määrätäänkin kuulumaan venäläisten puolelle Pohjanlahden "Karjalaisranta" oli kaukana karjalaisten rintamaista, Laatokan rantamilta, eivätkä he ajan mittaan voineet estää muita, lähimpinä asuvia pyrkimästä ainakin riistan ja arvokalojen jaolle luvulla alkaa jo pohjalaisia ja hämäläisiäkin esiintyä myös vakinaisina asukkaina Oulunsuussa ja muuallakin Oulujokilaaksossa. Myös karjalaisia jää uutisasukkaiksi paraiksi katsomilleen paikoille, ja

2 lappalaiset saavat väistyä pohjoisemmaksi. Tarinoiden mukaan ovat jokivarren entiset haltijat, lappalaiset yleensä sovinnolla lähteneet. Todetaan vain, että " Lappi vähenee, lanta sakenee. " Lappalaisten väistyrninen muiden tulokkaiden tieltä on tapahtunut vähitellen, melkein huomaamatta. Eikä lappalaisten siirtyminen seuduilta pohjoisemmaksi kovin vanha asia olekaan. Uskonpuhdistuksen aikoihin asti asusti lappalaisia yleisesti Suomen suurimmilla metsäseuduilla. Ennen sitä aikaa oli mm. Paltamo, Limingan Lapinmaata ja 1550 jämsäläiset valittavat savolaisten ja Pohjanmaan lappalaisten liikkuvan heidän kalavesillään Keski-Suomessa. Kainuussa näyttää lapin heimo eläneen vielä 1600-luvulla. Kuhmosta sanotaan viimeisen lappalaisen lähteneen Keskiajalta uudelle ajalle 1300-luvun alussa oli venäläisten ote täällä pohjoisessakin heikko, sillä he olivat itse mongolien vallan alla. Niinpä Pähkinäsaaren rajakin jäi käytännössä vain paperille. (1323) Ruotsi on kirkollisen ja yhteiskunnallisen järjestyksen vakaannuttamisella aikaisemmin mainitun uudisasutuksen avulla eli siis hiljaisella valtaamisella levinnyt ja turvannut valtansa täälläkin Pohjanlahden rannikon kaistalla. Jo vuosina 1329ja 1335 järjestettiin kuninkaan kirjeillä Saloisten ja Kemin kirkolliset olot, ikään kuin sillanpääasemiksi niiden välillä olevan alueen valtaamiseksi, tahtoipa Upsalan arkkipiispa lohikymmenysten vuoksi ulottaa hiippakuntansa rajan Oulujokeen saakka ja kasvatti sen vuoksi myös Oulu- ja Simo- joen karjalaisia roomalaiskatolliseen uskoon. Vaikka Tornio oli keskiajalla maineessa pirkkalaiskaupan keskuksena, ei Oulujoen suun seutukaan liene jäänyt siitä paljonjälkeen ja ainakin 1500-luvulla se jo oli Pohjanmaan kauppapaikoista vilkkain. Venäläiset ja heidän vaikutusvaltaansa jääneitä laatokankarjalaisia näyttää Ruotsin harjoittama soluttautuminen Peräpohjolan seuduilla ymmärrettävästi kylläkin ärsyttäneen vastatoimenpiteisiin, ja seurauksena oli idästä päin ryöstö- ja hävitysretkiä riidanalaisille rannikoille. Oulujoella alkoi liikkua vainomiesten pursia. Jo v mainitaan tapahtuneen retken Oulunsuuhun, jossa jo silloin lienee ollut pieni linna. Mutta varsinkin 1400-luvulla Venäjän ja Karjalan puolelta usein samottiin Pohjanmaata hävittämään. Ryöstön ja kaupanteon välillä ei silloin näytä olleen suurta eroa, vaan kaupantekoon saapuneet saattoivat milloin tahansa yltyä tuhotöihin. Oulujoen Turkansaari on jo silloin tunnettu kauppapaikka ja venäläiset ja karjalaiset koetettiin hengen ja omaisuuden menettämisen uhalla kieltää saapumasta sen alapuolelle. Kun sen sijaan Turkassa heidän oli lupa tehdä kauppaa talonpoikien kanssa. Vuonna 1496, Viipurin pamauksen jälkeen, kiersi Pohjanmaalle Lapin kautta oikein todellinen sotajoukko ja levitti suurta tuhoa. aina Kalajoelle saakka. Moskovan Venäjä, jota Tanskan kuningashuone oli tukemassa, näyttää yrittäneen parhaansa erottaakseen riidanalaiset Peräpohjolan seudut Ruotsin vallasta, mutta yritys ei silloin onnistunut. Koko sisämaa eli Oulujärven ja sen latvareittien alue oli keskiajalla vielä asumatonta seutua, jossa siis vain lappalaiset kiertelivät ja rantaseutujen miehiä kulki metsällä ja kalassa. Hallinnollisesti koko alue kuului Limingan pitäjään, se oli Limingan "Lappia" eli takamaata. On tunnettua, että Oulujärven tienoo sai ensimmäisen vakinaisen asujaimistonsa Kustaa Vaasan aikana v. 1552ja että uudisasukkaat olivat savolaisia. Vuonna 1558 perustettiin Oulujärven pitäjä ja sen ensimmäinen kirkko rakennettiin Manamansalon rannalle. Parinkymmenen rauhanvuoden aikana asutus karttui ja laajeni ripeästi. Kustaa Vaasan toiminnalla Oulujärven seutujen asuttamiseksi on suuri ulkopoliittinen merkitys, suurempi kuin edellisten ajanjaksojen tapahtumilla. Uudisasukkaat olivat ikään kuin miehitysjoukkoja ja samalla todistamassa, kenen maa oli. Tienoosta ei

3 tullut lännen äärialue. Mutta Ruotsin ja Venäjän väliset rajakysymykset olivat vielä lopullisesti selvittämättä ja ne tulivat ratkaisuvaiheeseen ns. viisikolmattavuotisessa sodassa ( ),jota kutsutaan myös vanhanvihan ajaksi ja Kainuussa rappasotien ajaksi. Silloin Pohjois- Pohjanmaa sai kokea monet veriset hävitykset. Jo ( venäläiset hyökkäsivät Oulujärven erämaihin, ja polttivat pitäjän 190 talosta 60 eli lähes kolmanneksen. Näin alkoivat rajametelit, joita sitten kesti taukoamatta pari vuosikymmentä. Hävitysretkiä tapahtui kummaltakin taholta. Monesti ovat silloin Oulujoen reittiäkin viiletelleet vainolaispurret, mutta myös vastaiskujen tekijät sitä seuraten ovat samonneet itään ja palanneet sieltä kotiin. Talvisin ovat hiihtopartiot myös vesireittien suuntia noudatelleet. Keskikesällä 1578 uusi hyökkäys tuhosi kolme neljännestä Oulujärven seurakunnan asutuksesta ja mm. seurakunnan uuden pappilan. Kesällä 1579 Oulujärven erämaita kohtasi jälleen uusi ja entistä kovempi hävitys, joka ulottui aina Yli-Kiiminkiin saakka. Seuraavan kesän tuhot tapahtuivat samoilla alueilla ja v näyttää Oulujärven kirkkoherra Olavi Rahikainen joutuneen Muhoksella vihollisen käsiin ja saaneen tuskallisen kuoleman. Näihin aikoihin myös Manamansalon kirkko poltettiin. Vuonna 1582 ryöstäjät vainosivat Iitä, Olhavaa ja Simoa ja pian tuli Oulujoen ja Limingan vuoro joutua samaan kurjuuteen. Vuonna 1583 tuho vyöryi Oulujärven erämaiden yli aina Niskakoskelle asti. Seuraavan vuoden syksyllä surmattiin erämaiden asukkaista suurin osa ja vähän myöhemmin loput, jotka eivät olleet päässeet pakosalle. V jälkeen Oulujärven seutu oli aivan autiona. Vuonna 1587 hävitettiin Oulunniska, Utajärven ja Sotkajärven kylät kokonaan, Ahmasjärven ja Sanginjärven asukkaat lähtivät pakoon. Aina Laitasaareen saakka ryöstäjät etenivät sillä kertaa. Kun suomalaisten vastahyökkäys oli v.1580 epäonnistunut ei pystytty pitkään aikaan uusiin yrityksiin. Vasta keväällä 1589 ylikiiminkiläinen talonpoikaispäällikkö Pekka Vesainen järjesti retken Kannanlahteen ja paluu tapahtui Oulujoen reittiä pitkin. Myös Oulun linnan päällikön poika Sven Baggen retkikunta syksyllä 1591 Vienanmereltä palatessaan kulki Oulujoen vesistöä myöten. Mutta Vesaisen ollessa miehineen Kantalahdenretkellä rapparit olivat järjestäneet kotiin palaville kalan näyn. Suurin osa Iin pitäjästä, Vesaisen kotitalokin tuhottiin, kirkko poltettiin ja kappalainen surmattiin. Vielä saman vuoden lopulla myös Limingan kirkko poltettiin ja samalla pitäjien useimmat talot. Vanhanvihan viimeinen hävitysretki tapahtui tammikuulla 1592 ja suurimmalla joukolla kuin koskaan ennen. Limingan kirkko, joka jo oli ehditty rakentaa uudelleen, ja samoin Siikajoen kirkko poltettiin ja koko tienoo kärsi suuria menetyksiä. Pian sen jälkeen alkoivat rauhanneuvottelut ja v Täyssinän rauhassa saatiin uusi itäraja. Pohjois-Pohjanmaan kohtalo oli ratkaistu: maakunta kuului Ruotsi- Suomeen. Mutta vanhanvihan yhtämittaisissa hävityksissä oli Kemistä Siikajoelle saakka kirkot poltettu, kyliä tuhottu ja ryöstetty, ihmisiä surmattu. Täyssinän rauhanteon aikana koko Oulujärven seutu oli verokirjojen mukaan aivan autiota, joitakin Iymyilijöitä huomioimatta, eikä jokivarressakaan ollut verolle pantavia taloja Laitasaarta ylempänä. Mutta kun Oulujärven erämaa taasen 1604 pantiin verolle, oli siellä jo yhteensä 150 savua. Sinne oli muuttanut tulokkaita rannikolta ja Savosta, kenties karjalaisiakin. Jo v oli perustettu seurakunta uudelleen. kirkonpaikkana Paltamo. Rajan siirryttyä kauemmaksi ihmiset uskaltautuivat vähitellen asettua Oulujärven laskevien vesireittien varsille ja v perustettu Kajaanin linna vahvisti turvallisuutta. Kuitenkin vuosien sodan aikana v hävitys vielä uusiintui pienoiskoossa. Vihollinen poltti Oulujärven pitäjästä 88 savua, vieläpä Jorkunan kylän ihan sileäksi ja osittain Kurjenpilven Niskakosken alla. Kesä on jälkeenpäin muisteltu "suurena karkukesänä" asukkaiden kun oli paettava kodeistaan. Stolbovan rauhassa v raja siirtyi nykyiselle paikalleen asti.

4 Yleisten olojen vakiintumista ei ole edes isoviha kyennyt häiritsemään. Jo vuonna 1647 muodostui Sotkamon seurakunta. Ollessaan kolmatta kertaa käymässä Kajaanin linnassa Pietari Brahe maaliskuussa 1651 perusti Kajaanin kaupungin, Kainuun nykyisen sydämen. Hyrynsalmi perustettiin v.1786, jolloin siihen kuuluivat. Suomussalmi ja Puolanka ja vuodesta 1804 Ristijärvi. Kaarle IX oli v määrännyt Oulun linnan rakennettavaksi kokonaan uudelleen ja perustettavaksi Oulun kaupungin vastapäätä linnaa olevalle Siikaniemen eli Pokkisen törmälle. Niin syntyi Oulun kaupunki, joka sai etuoikeuskirjansa Oulun pitäjään joka erotettiin silloin Limingasta tuli kuulumaan koko Oulujoen varsi. Vihdoin v Muhoksen seurakunta itsenäistyi, mutta Utajärvi, josta v oli tullut Muhoksen kappeli, pääsi eri kirkkoherrakunnaksi vasta v Utajärvi erotettiin Oulujoen niskaosat Vaalan pitäjään, miksi Säräisniemi oli v muutettu. OULUJOEN VESISTO JA SEN ALUEEN VUORIPERÄ Ennen varsinaiseen aiheeseen, Oulujoen historiikkiin, siirtymistämme on syytä kuvata, kylläkin lyhyesti, Oulujoen vesistöä ja sen vuoriperää. Oulujoen vesistöalue on maassamme Vuoksen, Kemijoen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesialueidenjälkeen viidenneksi suurin, sen pinta-ala on km2, josta 430 km2 on rajan takana. Siinä on tavallaan kolme vyöhykettä: Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä, Oulujärvi keskusjärvenä ja Oulujoki laskuväylänä. Hyrynsalmen eli Kannanreitin alkulähteenä on Kuusamon puolella sijaitseva Salmijärvi, toisena latvahaarana Vuokin vesistö, joka alkaa rajan takaa. Reitti laskee Oulujärveen koillisesta Kiehimäjoen kautta, sen sadealue on lähes km2 ja sillä on pituutta noin 17 peninkulmaa. Sotkamon reitti eli Kuhmon reitti alkaa maaselän länsireunalta kolmena vesistöhaarakkeena Näistä haarakkeista kaksi nimittäin Juorttananjärvestä alkava Lentiiran reitti ja Viiksimanjärvestä lähtevä sumsanjoen reitti laskevat kumpikin Lentuanjärveen, mutta kolmas haara Kiekinkosken reitti, yhtyy vesistöön vasta Lentuanjärveä alempana sijaitsevassa Lammasjärvessä. Sotkamon reitti laskee Oulujärveen idästä Kajaaninjoen kautta. Reitin sadealue on km2 ja sen pituus noin 15 peninkulmaa. Oulujärvi, Kainuunmeri on yli 900 km2 laajuinen eli Suomen neljänneksi suurin järvi, sen Ärjänselkä ja Niskanselkä ovat maamme väljimpiä järvenulapoita. Oulujoki, vesistön laskuväylä, alkaa Oulujärven luoteiskulmasta Vaalasta ja virtaa luodetta kohden laskien Pohjanlahteen Oulun kaupungin kohdalla. Melkein välittömästi joen luusuasta alkaa entisen Oulujoen koskijaksoista ensimmäinen, Niskakosken koskijakso. Sen putouskorkeus on noin 35 metriä. Koskijakso jatkuu alavirtaan mentäessä: Kauko, Jylhämä, Siitari, Oterma, pyterä, Kovera, ja Nuojua. Niskakoskea seuraa suvantovesiä, joiden väliin jäävät Kurenkoski, sekä noin 5 m putouksiset: Ahmaskoski, Utakoski ja Sotkakoski. Sitten seuraa Suomen korkein ja pisin koski, pyhäkoski, jossa on noin 56 metrin putous, jakaantuen 17 km:n matkalle. Tällä osalla joki virtaa syvällä maastoon uurtautuneessa uomassa, paikoitellen kanjonimaisten melkein pystysuorien kallioseinien välissä. Heti pyhäkosken alapuolella on vähäinen Montanakoski. Täällä joki jatkaa juoksuaan leveänä, verrattain tasaisena virtana, lukuun ottamatta välillä olevaa Madekoskea, jossa putousta on 2 m. Jokisuulla, lähes 8 metrin korkuisessa Merikoskessa jakautuu joki useampaan haaraan, joiden kautta se purkautuu Pohjanlahteen. Virratessaan Oulujärvestä mereen, halkoo Oulujoki 106 kilometrin pituisen taipaleen, pudoten samalla keskiveden mukaan mitattuna 122,5 metriä. Oulujärven ja meren välillä laskee Oulujokeen lukuisten pienenpien purojen lisäksi seuraavat huomattavat sivujoet: Kutujoki, Utosjoki sekä Muhosjoki ja Sanginjoki.

5 Kun Oulujoen latvavesialue kuuluu maamme runsassateisimpiin seutuihin, joissa haihtuvuus lisäksi on pienempää kuin etelässä, niin Oulujoki on suhteessa runsasvetinen. Niinpä Oulujoessa on vuotuinen keskivesimäärä suurempi kuin esim. Kokemäenjoessa, vaikka sen sadealue on yli km 2. Kokemäenjoen sadealuetta pienempi. Runsaasta vedestä johtuu järven ja joen nimikin. Kielitieteilijät selvittävät, että oulu, oulas, todenn. lappia on aikanaan merkinnyt samaa kuin vuolas (tulva ). Oulujoen vesistöalueen itäinen osa aina Sotkamon ja Hyrynsalmen kirkonkylien länsipuolelle saakka kuuluu valtakunnan itärajan suunnassa kulkevaan gneissigranittien alueeseen. Sen länsipuolella on noin 50 km leveä kalevalaisten kiille- ja kvartsiittiliuskeitten jono, joka suuntautuu pohjoisesta etelään. Kvartsiittiliuskeet muodostavat tällä alueella korkeita vaaroja. Oulujärven itäpäässä on kapea postkalevalaisten graniitti vyöhyke, järven keskiosan ollessa gneissigraniittia. Vaalassa työntyy postkalevalainen graniitti jälleen esiin Niskakoskelta Sotkaan on vuoriperä kiilleliusketta, mikä osaltaan selvittää syynmaisemien pehmeyteen sekä siihen, että joki näiltä osiltaan on useinkin syvälle maastoon syöpynyt. Pyhäkosken yläosa on uurtautunut osittain graniitti osittain seoskivi-, eli migmatiittialueeseen. Pyhäkosken, Leppiniemen alapuolella peruskallio äkkiä painuu jyrkästi alaspäin ja maanpinnassa oleva paksun moreenikerroksen alta on tavattu yli 500 m vahvuinen kalkki -ja lietesedimenttikerrosturna joka todennäköisesti täyttää Pohjanlahteen saakka ulottuvan peruskallion painuneen hautalaskeuman. Oulujoen vesistöalueen vuoriperä. on suuressa määrin irtonaisten maalajien peitossa, joten se tulee näkyviin vain joittenkin niemien nenissä ja virtojen könkäissä. Tämä johtuu siitä, että Kainuun alue jo jääkauden loppuaikoina suureksi osaksi kohosi merenpinnan yläpuolelle eikä enää ollut alttiina veden huuhtovalle vaikutukselle, Mannerjäätikkö patosi Kajaanin seudulta itään päin jääjärven, jonka rantaviivat ovat näkyvissä Sotkamon reitin rinteillä noin 200 m korkeudella yli merenpinnan eli noin m nykyisten järvenpintojen yläpuolella ja joka purkautui ensin Pielisjärveen sekä myöhemmin Kallaveteen. Vesistöalueen pääosa on sitten moreenin peitossa, jossa kulkee joukko harjujonoja. Näiden suunta Hyrynsalmen reitin alueella on idästä Iänteen ja kääntyy Sotkamon retin alueella vähitellen kaakkoluode suunnaksi. OULUJOEN V ARHAISHISTORIA Neljään eri kertaan arvellaan valtavienjäätiköiden peittäneen Suomenkin seudut. Ne ovat näiltä mailta kuluttaneet olemattomiin korkeat vuoristot ja pehmeät ruokamullat ovat kulkeutuneet muihin maihin mustaksi mullaksi. Pääasiassa maisemarnme ovat nyt sellaisia, jollaiseksi ne viimeisen jääkauden ja sen jälki-ilmiöiden muovaamina ovat tulleet. Viimeisenä kylmänä kautena ulottui Pohjois-Euroopan jäätikkö Keski-Saksaan asti, ja meidän maamme kohdalla jään paksuuden lasketaan olleen 1,5 km. Noin vuotta sitten ilmasto alkoi jälleen lämmetä ja jäätikkö sulaa. Salpausselkäin kohdalla jään reuna pysytteli kauemmin ja sulamisvedet ehtivät kerätä sinne hiekkaa isoiksi harjuiksi. Noin 8150 vuotta e.kr. Ilman taas enemmän lärnpeni,jää suli nopeasti ja noin 6800 vuotta e.kr. vapautui Suomen viimeinenkin kohta, juuri Oulun seudut pääpeitteestä. Silloin oli myös jäätikön sydän Skandinaviassa niin pienentynyt, että koko jääkausi katsotaan tähän aikaan päättyneeksi. Kuivaksi maaksi Oulunlaakson seudut eivät jään alta paljastuneet, sillä läntisessä Suomessa vallitsi "vedenpaisumus." Jäämassojen alla painunut maakamara kuitenkin nopeasti kohosi, alussa toistakymmentäkin metriä vuosisadassa. Kohoamista jatkuu edelleenkin tasaisesti, ja Oulun tienoilla nousun määrä on suurin maassamme, runsas metri sadassa vuodessa. Milloin maa oli kohonnut niin

6 paljon, että aikaisempi merenlahti muuttui Oulujärveksi ja Oulujoki syntyi, on vielä selvittämättä samoin kuin Oulujoenkin vaiheet. Ehkä joskus vuotta sitten joen synty on tapahtunut, sillä geologi en näkökulmasta katsottuna koko Oulujoki on nuori. Nuorin osa joen yläjuoksun uomasta on pyhäkosken mutka. Ennen sen syntyä virtasi joki nykyistä enemmän lounaaseen, todennäköisesti Poika- ja Muhosjoen uomia seuraten. Sitäkin myöhempi on alajuoksu, Muhoksen ja Oulun väli, jolle prof. M. Sauramo mainitsee ikää kertyvän tuskin 1500 vuotta. Kauan ainakin vedet ovat virranneet Tyrnävän suuntaan muinaiseen merenlahteen, johon on kertynyt kymmenmetriset kerrokset savea ja hietaa.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Seitsemän suomalaista väestöä

Seitsemän suomalaista väestöä Seitsemän suomalaista väestöä Jaakko Häkkinen, 2.7.2011 Tarkastelen kahta tutkimusta, joissa on genominlaajuisella tasolla selvitetty suomalaisten alueellisia eroja; tutkimukset täydentävät toisiaan tuottaen

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun KIELO-hanke Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun kuntien osallistuminen kehittämishankkeeseen näytti hyvin epätodennäköiseltä vielä kuukausi ennen hakuajan päättymistä

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ

TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ Asutuksen synty Oulujoki oli keskiajalla rajajoki, asutus syntyi myöhään Asutuksen painopiste oli pitkään Limingan emäkylässä ja seurakunnassa, josta on tietoa vuodesta 1477 Vuonna

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retki nro 1. Reykjavík - pääkaupungin kiertoajelu Opastettu kierros Reykjavikissa. Retken pituus n. 2,5

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I VUOTEEN 1640 PENTTI ALHONEN PENTTI PAPUNEN SEIJA SARKKI-ISOMAA JULKAISIJAT HONKAJOEN KUNTA IKAALISTEN KAUPUNKI JÄMIJÄRVEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KIHNIÖN KUNTA

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA

UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Inventointi 2012-2013 Johdanto Esihistoria Mesoliittisellä kivikaudella (8800 5000 ekr.) Oulujokilaakso on ollut meren

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

OULUN VUOSISADAT 1605-2005

OULUN VUOSISADAT 1605-2005 OULUN VUOSISADAT 1605-2005 Toimittaja Reija Satokangas Oulu 2005 Pohjois-Suomen Historiallinen yhdistys Oulun yliopiston historian laitos Sisällysluettelo Jouko Vahtola OULUJOKISUUN KESKUSASEMA ENNEN KAUPUNGIN

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Tampereen paikan ainutlaatuisuuksia

Tampereen paikan ainutlaatuisuuksia Tampereen paikan ainutlaatuisuuksia BaltCICA 27.4.2011 Tampere valtuustosali 1 Pälkäne-Kangasala- Tampere-Ylöjärvi saumaharjujonon muodostuminen Näsijärven-Jyväskylän jääkieleke Tampere Jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

Asuinalueiden matkatuotoskortit

Asuinalueiden matkatuotoskortit Asuinalueiden matkatuotoskortit OHJE: 1. Klikkaa asuntoalueen nimeä siirtyäksesi kohteen matkatuotoskortin ensimmäiselle sivulle. 2. Matkatuotoskortista voi palata alkuun klikkaamalla linkkiä kohteen nimessä.

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA oulujarvenmelojat.com Oulujärvi - meren aavaa, järven lempeyttä, saariston värikkyyttä ja jokien salaperäisyyttä. Oulujärvi ympäristöineen on ainutlaatuinen

Lisätiedot