ENTINEN OULUJOKI Kirjoittanut Niilo Saarivirta, v. 1954
|
|
- Maija-Liisa Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENTINEN OULUJOKI Kirjoittanut Niilo Saarivirta, v Rautakausi Rautakauteen siirtyminen ei ole aiheuttanut paljonkaan muutosta Oulujoen varren elämään. Entinen väestö, monirotuisia lappalaisia, siellä lienee elänyt entiseen tapaan, ja hampaalta säästyneitä, metalliesineitä, en edelleen löydetty vähän. Varsinainen rautakausi maassamme alkaa ajanlaskun alussa, nykysuomalaisten maahanmuuton mukaan. Virosta käsin alettiin Suomenniemeltä, käydä, Rooman markkinoille turkiksia hankkimassa, mielistyttiin maahan ja asetuttiin taloksi. Aluksi vain Lounais- Suomeen ja Etelä- Pohjanmaalle, mutta vähitellen väestö levisi laajemmallekin. Pakanuuden loppuessa oli vakinaista asutusta kuitenkin vasta Tampere-Mikkeli-Sortavala linjan eteläpuolella. Muualla oleili vain lappalaisia, joiden joukossa heitä, verottaen retkeili erämiehiä. Oulujoen seudun, niin kuin muunkin lappalaisalueen asutuksen selvittely tulee aina olemaan vaikeata, sillä metalliesineillä, jotka parhaiten asiaa valaisevat, on näillä alueilla huono todistusarvo. Lappalaiset kun itse eivät sellaisia yleensä tehneet, vaan käyttivät naapurilta saamiaan. Kuitenkin jo nykyisten irtolöytöjen perusteella voidaan jonkin verran päätellä Oulunlaakson ja muun Pohjois-Pohjanmaan rautakautisista oloista. Vaalan 300-luvunj.K. olevan kaularenkaan pala ehkä on merkki Etelä-Pohjanmaan asutuskeskuksen varhaisista turkiskaupoista Oulujoen seuduilla asuvien kanssa. Soikeat tuluskivet voivat olla myös siltä, suunnalta peräisin, mutta saattavat ainakin nuoremmat olla Skandinaviastakin, ehkä Norjasta. On nimittäin merkillepantavaa, että Pohjois-Suomen muinaislöydöistä ajalta j.k.on enintä, osaa pidettävä todisteina Pohjois-Norjan talonpoikien Lapin retkeilyistä,. Skandinaaviset pronssiset kupurasoljet Kuhmosta ja Kajaanin maalaiskunnasta ovat ehkä todisteina heidän pitkin Oulujoen vesistöä tapahtuneista retkistä. Norjalaisten jälkeen arvellaan lappalaisten verotuksen siirtyneen suomalaisten käsiin, jotka prof. J. Jaakkola on olettanut olleen lähtöisin Ala-Satakunnasta. He olisivat olleet noita kuuluisia kainuulaisia, joiden mukaan koko Perämeren ympärillä olevaa aluetta muinoin kutsuttiin. Kainuulaisten kanssa alkoivat Suomen Lapin eräherruudesta kilpailla karjalaiset. Ns. ristiretkiajalla IlOO-l300j.K. olikin Karjalalla ennenäkemätön eräretkeilyn ja kaupan kukoistusaika ja suuri osa pakanuuden loppuajan esineistöstä Pohjolassa on karjalaista perua. Jopa Ruotsin Lapissakin, Satakunnasta tulleiden pirkkalaisten toimintaalueella, on lappalaisten uhrilöydöissä karjalaisia hopeita. Karjalaishopean runsauden arvellaan myös johtuneen siitä, että he eivät yksinomaan veroina vieneet lappalaisten turkiksia, vaan myös niistä maksoivat. Siihen aikaan kävivät korut yleisesti maksuvälineestä ja tarpeen mukaan niitä myös rikottiin, kuten rahaa ainakin. Nimenomaan Pohjois-Pohjanmaa oli karjalaisille edullista aluetta, sillä sinne johti idästä, monet ja hyvät vesireitit. Niinpä ennen pitkää "Seitsemän kymen maa" Pattijoelta - Kemijoelle muuttuessaan "Karjalaisrannaksi" jää miltei yksinomaan karjalaisten nautintamaaksi ja joutuu sitä kautta vähitellen venäläisten Novgorodin kauppavaltion valtapiiriin. Ensimmäisessä rajanvedossa Ruotsin ja Venäjän välillä v tämä alue määrätäänkin kuulumaan venäläisten puolelle Pohjanlahden "Karjalaisranta" oli kaukana karjalaisten rintamaista, Laatokan rantamilta, eivätkä he ajan mittaan voineet estää muita, lähimpinä asuvia pyrkimästä ainakin riistan ja arvokalojen jaolle luvulla alkaa jo pohjalaisia ja hämäläisiäkin esiintyä myös vakinaisina asukkaina Oulunsuussa ja muuallakin Oulujokilaaksossa. Myös karjalaisia jää uutisasukkaiksi paraiksi katsomilleen paikoille, ja
2 lappalaiset saavat väistyä pohjoisemmaksi. Tarinoiden mukaan ovat jokivarren entiset haltijat, lappalaiset yleensä sovinnolla lähteneet. Todetaan vain, että " Lappi vähenee, lanta sakenee. " Lappalaisten väistyrninen muiden tulokkaiden tieltä on tapahtunut vähitellen, melkein huomaamatta. Eikä lappalaisten siirtyminen seuduilta pohjoisemmaksi kovin vanha asia olekaan. Uskonpuhdistuksen aikoihin asti asusti lappalaisia yleisesti Suomen suurimmilla metsäseuduilla. Ennen sitä aikaa oli mm. Paltamo, Limingan Lapinmaata ja 1550 jämsäläiset valittavat savolaisten ja Pohjanmaan lappalaisten liikkuvan heidän kalavesillään Keski-Suomessa. Kainuussa näyttää lapin heimo eläneen vielä 1600-luvulla. Kuhmosta sanotaan viimeisen lappalaisen lähteneen Keskiajalta uudelle ajalle 1300-luvun alussa oli venäläisten ote täällä pohjoisessakin heikko, sillä he olivat itse mongolien vallan alla. Niinpä Pähkinäsaaren rajakin jäi käytännössä vain paperille. (1323) Ruotsi on kirkollisen ja yhteiskunnallisen järjestyksen vakaannuttamisella aikaisemmin mainitun uudisasutuksen avulla eli siis hiljaisella valtaamisella levinnyt ja turvannut valtansa täälläkin Pohjanlahden rannikon kaistalla. Jo vuosina 1329ja 1335 järjestettiin kuninkaan kirjeillä Saloisten ja Kemin kirkolliset olot, ikään kuin sillanpääasemiksi niiden välillä olevan alueen valtaamiseksi, tahtoipa Upsalan arkkipiispa lohikymmenysten vuoksi ulottaa hiippakuntansa rajan Oulujokeen saakka ja kasvatti sen vuoksi myös Oulu- ja Simo- joen karjalaisia roomalaiskatolliseen uskoon. Vaikka Tornio oli keskiajalla maineessa pirkkalaiskaupan keskuksena, ei Oulujoen suun seutukaan liene jäänyt siitä paljonjälkeen ja ainakin 1500-luvulla se jo oli Pohjanmaan kauppapaikoista vilkkain. Venäläiset ja heidän vaikutusvaltaansa jääneitä laatokankarjalaisia näyttää Ruotsin harjoittama soluttautuminen Peräpohjolan seuduilla ymmärrettävästi kylläkin ärsyttäneen vastatoimenpiteisiin, ja seurauksena oli idästä päin ryöstö- ja hävitysretkiä riidanalaisille rannikoille. Oulujoella alkoi liikkua vainomiesten pursia. Jo v mainitaan tapahtuneen retken Oulunsuuhun, jossa jo silloin lienee ollut pieni linna. Mutta varsinkin 1400-luvulla Venäjän ja Karjalan puolelta usein samottiin Pohjanmaata hävittämään. Ryöstön ja kaupanteon välillä ei silloin näytä olleen suurta eroa, vaan kaupantekoon saapuneet saattoivat milloin tahansa yltyä tuhotöihin. Oulujoen Turkansaari on jo silloin tunnettu kauppapaikka ja venäläiset ja karjalaiset koetettiin hengen ja omaisuuden menettämisen uhalla kieltää saapumasta sen alapuolelle. Kun sen sijaan Turkassa heidän oli lupa tehdä kauppaa talonpoikien kanssa. Vuonna 1496, Viipurin pamauksen jälkeen, kiersi Pohjanmaalle Lapin kautta oikein todellinen sotajoukko ja levitti suurta tuhoa. aina Kalajoelle saakka. Moskovan Venäjä, jota Tanskan kuningashuone oli tukemassa, näyttää yrittäneen parhaansa erottaakseen riidanalaiset Peräpohjolan seudut Ruotsin vallasta, mutta yritys ei silloin onnistunut. Koko sisämaa eli Oulujärven ja sen latvareittien alue oli keskiajalla vielä asumatonta seutua, jossa siis vain lappalaiset kiertelivät ja rantaseutujen miehiä kulki metsällä ja kalassa. Hallinnollisesti koko alue kuului Limingan pitäjään, se oli Limingan "Lappia" eli takamaata. On tunnettua, että Oulujärven tienoo sai ensimmäisen vakinaisen asujaimistonsa Kustaa Vaasan aikana v. 1552ja että uudisasukkaat olivat savolaisia. Vuonna 1558 perustettiin Oulujärven pitäjä ja sen ensimmäinen kirkko rakennettiin Manamansalon rannalle. Parinkymmenen rauhanvuoden aikana asutus karttui ja laajeni ripeästi. Kustaa Vaasan toiminnalla Oulujärven seutujen asuttamiseksi on suuri ulkopoliittinen merkitys, suurempi kuin edellisten ajanjaksojen tapahtumilla. Uudisasukkaat olivat ikään kuin miehitysjoukkoja ja samalla todistamassa, kenen maa oli. Tienoosta ei
3 tullut lännen äärialue. Mutta Ruotsin ja Venäjän väliset rajakysymykset olivat vielä lopullisesti selvittämättä ja ne tulivat ratkaisuvaiheeseen ns. viisikolmattavuotisessa sodassa ( ),jota kutsutaan myös vanhanvihan ajaksi ja Kainuussa rappasotien ajaksi. Silloin Pohjois- Pohjanmaa sai kokea monet veriset hävitykset. Jo ( venäläiset hyökkäsivät Oulujärven erämaihin, ja polttivat pitäjän 190 talosta 60 eli lähes kolmanneksen. Näin alkoivat rajametelit, joita sitten kesti taukoamatta pari vuosikymmentä. Hävitysretkiä tapahtui kummaltakin taholta. Monesti ovat silloin Oulujoen reittiäkin viiletelleet vainolaispurret, mutta myös vastaiskujen tekijät sitä seuraten ovat samonneet itään ja palanneet sieltä kotiin. Talvisin ovat hiihtopartiot myös vesireittien suuntia noudatelleet. Keskikesällä 1578 uusi hyökkäys tuhosi kolme neljännestä Oulujärven seurakunnan asutuksesta ja mm. seurakunnan uuden pappilan. Kesällä 1579 Oulujärven erämaita kohtasi jälleen uusi ja entistä kovempi hävitys, joka ulottui aina Yli-Kiiminkiin saakka. Seuraavan kesän tuhot tapahtuivat samoilla alueilla ja v näyttää Oulujärven kirkkoherra Olavi Rahikainen joutuneen Muhoksella vihollisen käsiin ja saaneen tuskallisen kuoleman. Näihin aikoihin myös Manamansalon kirkko poltettiin. Vuonna 1582 ryöstäjät vainosivat Iitä, Olhavaa ja Simoa ja pian tuli Oulujoen ja Limingan vuoro joutua samaan kurjuuteen. Vuonna 1583 tuho vyöryi Oulujärven erämaiden yli aina Niskakoskelle asti. Seuraavan vuoden syksyllä surmattiin erämaiden asukkaista suurin osa ja vähän myöhemmin loput, jotka eivät olleet päässeet pakosalle. V jälkeen Oulujärven seutu oli aivan autiona. Vuonna 1587 hävitettiin Oulunniska, Utajärven ja Sotkajärven kylät kokonaan, Ahmasjärven ja Sanginjärven asukkaat lähtivät pakoon. Aina Laitasaareen saakka ryöstäjät etenivät sillä kertaa. Kun suomalaisten vastahyökkäys oli v.1580 epäonnistunut ei pystytty pitkään aikaan uusiin yrityksiin. Vasta keväällä 1589 ylikiiminkiläinen talonpoikaispäällikkö Pekka Vesainen järjesti retken Kannanlahteen ja paluu tapahtui Oulujoen reittiä pitkin. Myös Oulun linnan päällikön poika Sven Baggen retkikunta syksyllä 1591 Vienanmereltä palatessaan kulki Oulujoen vesistöä myöten. Mutta Vesaisen ollessa miehineen Kantalahdenretkellä rapparit olivat järjestäneet kotiin palaville kalan näyn. Suurin osa Iin pitäjästä, Vesaisen kotitalokin tuhottiin, kirkko poltettiin ja kappalainen surmattiin. Vielä saman vuoden lopulla myös Limingan kirkko poltettiin ja samalla pitäjien useimmat talot. Vanhanvihan viimeinen hävitysretki tapahtui tammikuulla 1592 ja suurimmalla joukolla kuin koskaan ennen. Limingan kirkko, joka jo oli ehditty rakentaa uudelleen, ja samoin Siikajoen kirkko poltettiin ja koko tienoo kärsi suuria menetyksiä. Pian sen jälkeen alkoivat rauhanneuvottelut ja v Täyssinän rauhassa saatiin uusi itäraja. Pohjois-Pohjanmaan kohtalo oli ratkaistu: maakunta kuului Ruotsi- Suomeen. Mutta vanhanvihan yhtämittaisissa hävityksissä oli Kemistä Siikajoelle saakka kirkot poltettu, kyliä tuhottu ja ryöstetty, ihmisiä surmattu. Täyssinän rauhanteon aikana koko Oulujärven seutu oli verokirjojen mukaan aivan autiota, joitakin Iymyilijöitä huomioimatta, eikä jokivarressakaan ollut verolle pantavia taloja Laitasaarta ylempänä. Mutta kun Oulujärven erämaa taasen 1604 pantiin verolle, oli siellä jo yhteensä 150 savua. Sinne oli muuttanut tulokkaita rannikolta ja Savosta, kenties karjalaisiakin. Jo v oli perustettu seurakunta uudelleen. kirkonpaikkana Paltamo. Rajan siirryttyä kauemmaksi ihmiset uskaltautuivat vähitellen asettua Oulujärven laskevien vesireittien varsille ja v perustettu Kajaanin linna vahvisti turvallisuutta. Kuitenkin vuosien sodan aikana v hävitys vielä uusiintui pienoiskoossa. Vihollinen poltti Oulujärven pitäjästä 88 savua, vieläpä Jorkunan kylän ihan sileäksi ja osittain Kurjenpilven Niskakosken alla. Kesä on jälkeenpäin muisteltu "suurena karkukesänä" asukkaiden kun oli paettava kodeistaan. Stolbovan rauhassa v raja siirtyi nykyiselle paikalleen asti.
4 Yleisten olojen vakiintumista ei ole edes isoviha kyennyt häiritsemään. Jo vuonna 1647 muodostui Sotkamon seurakunta. Ollessaan kolmatta kertaa käymässä Kajaanin linnassa Pietari Brahe maaliskuussa 1651 perusti Kajaanin kaupungin, Kainuun nykyisen sydämen. Hyrynsalmi perustettiin v.1786, jolloin siihen kuuluivat. Suomussalmi ja Puolanka ja vuodesta 1804 Ristijärvi. Kaarle IX oli v määrännyt Oulun linnan rakennettavaksi kokonaan uudelleen ja perustettavaksi Oulun kaupungin vastapäätä linnaa olevalle Siikaniemen eli Pokkisen törmälle. Niin syntyi Oulun kaupunki, joka sai etuoikeuskirjansa Oulun pitäjään joka erotettiin silloin Limingasta tuli kuulumaan koko Oulujoen varsi. Vihdoin v Muhoksen seurakunta itsenäistyi, mutta Utajärvi, josta v oli tullut Muhoksen kappeli, pääsi eri kirkkoherrakunnaksi vasta v Utajärvi erotettiin Oulujoen niskaosat Vaalan pitäjään, miksi Säräisniemi oli v muutettu. OULUJOEN VESISTO JA SEN ALUEEN VUORIPERÄ Ennen varsinaiseen aiheeseen, Oulujoen historiikkiin, siirtymistämme on syytä kuvata, kylläkin lyhyesti, Oulujoen vesistöä ja sen vuoriperää. Oulujoen vesistöalue on maassamme Vuoksen, Kemijoen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesialueidenjälkeen viidenneksi suurin, sen pinta-ala on km2, josta 430 km2 on rajan takana. Siinä on tavallaan kolme vyöhykettä: Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä, Oulujärvi keskusjärvenä ja Oulujoki laskuväylänä. Hyrynsalmen eli Kannanreitin alkulähteenä on Kuusamon puolella sijaitseva Salmijärvi, toisena latvahaarana Vuokin vesistö, joka alkaa rajan takaa. Reitti laskee Oulujärveen koillisesta Kiehimäjoen kautta, sen sadealue on lähes km2 ja sillä on pituutta noin 17 peninkulmaa. Sotkamon reitti eli Kuhmon reitti alkaa maaselän länsireunalta kolmena vesistöhaarakkeena Näistä haarakkeista kaksi nimittäin Juorttananjärvestä alkava Lentiiran reitti ja Viiksimanjärvestä lähtevä sumsanjoen reitti laskevat kumpikin Lentuanjärveen, mutta kolmas haara Kiekinkosken reitti, yhtyy vesistöön vasta Lentuanjärveä alempana sijaitsevassa Lammasjärvessä. Sotkamon reitti laskee Oulujärveen idästä Kajaaninjoen kautta. Reitin sadealue on km2 ja sen pituus noin 15 peninkulmaa. Oulujärvi, Kainuunmeri on yli 900 km2 laajuinen eli Suomen neljänneksi suurin järvi, sen Ärjänselkä ja Niskanselkä ovat maamme väljimpiä järvenulapoita. Oulujoki, vesistön laskuväylä, alkaa Oulujärven luoteiskulmasta Vaalasta ja virtaa luodetta kohden laskien Pohjanlahteen Oulun kaupungin kohdalla. Melkein välittömästi joen luusuasta alkaa entisen Oulujoen koskijaksoista ensimmäinen, Niskakosken koskijakso. Sen putouskorkeus on noin 35 metriä. Koskijakso jatkuu alavirtaan mentäessä: Kauko, Jylhämä, Siitari, Oterma, pyterä, Kovera, ja Nuojua. Niskakoskea seuraa suvantovesiä, joiden väliin jäävät Kurenkoski, sekä noin 5 m putouksiset: Ahmaskoski, Utakoski ja Sotkakoski. Sitten seuraa Suomen korkein ja pisin koski, pyhäkoski, jossa on noin 56 metrin putous, jakaantuen 17 km:n matkalle. Tällä osalla joki virtaa syvällä maastoon uurtautuneessa uomassa, paikoitellen kanjonimaisten melkein pystysuorien kallioseinien välissä. Heti pyhäkosken alapuolella on vähäinen Montanakoski. Täällä joki jatkaa juoksuaan leveänä, verrattain tasaisena virtana, lukuun ottamatta välillä olevaa Madekoskea, jossa putousta on 2 m. Jokisuulla, lähes 8 metrin korkuisessa Merikoskessa jakautuu joki useampaan haaraan, joiden kautta se purkautuu Pohjanlahteen. Virratessaan Oulujärvestä mereen, halkoo Oulujoki 106 kilometrin pituisen taipaleen, pudoten samalla keskiveden mukaan mitattuna 122,5 metriä. Oulujärven ja meren välillä laskee Oulujokeen lukuisten pienenpien purojen lisäksi seuraavat huomattavat sivujoet: Kutujoki, Utosjoki sekä Muhosjoki ja Sanginjoki.
5 Kun Oulujoen latvavesialue kuuluu maamme runsassateisimpiin seutuihin, joissa haihtuvuus lisäksi on pienempää kuin etelässä, niin Oulujoki on suhteessa runsasvetinen. Niinpä Oulujoessa on vuotuinen keskivesimäärä suurempi kuin esim. Kokemäenjoessa, vaikka sen sadealue on yli km 2. Kokemäenjoen sadealuetta pienempi. Runsaasta vedestä johtuu järven ja joen nimikin. Kielitieteilijät selvittävät, että oulu, oulas, todenn. lappia on aikanaan merkinnyt samaa kuin vuolas (tulva ). Oulujoen vesistöalueen itäinen osa aina Sotkamon ja Hyrynsalmen kirkonkylien länsipuolelle saakka kuuluu valtakunnan itärajan suunnassa kulkevaan gneissigranittien alueeseen. Sen länsipuolella on noin 50 km leveä kalevalaisten kiille- ja kvartsiittiliuskeitten jono, joka suuntautuu pohjoisesta etelään. Kvartsiittiliuskeet muodostavat tällä alueella korkeita vaaroja. Oulujärven itäpäässä on kapea postkalevalaisten graniitti vyöhyke, järven keskiosan ollessa gneissigraniittia. Vaalassa työntyy postkalevalainen graniitti jälleen esiin Niskakoskelta Sotkaan on vuoriperä kiilleliusketta, mikä osaltaan selvittää syynmaisemien pehmeyteen sekä siihen, että joki näiltä osiltaan on useinkin syvälle maastoon syöpynyt. Pyhäkosken yläosa on uurtautunut osittain graniitti osittain seoskivi-, eli migmatiittialueeseen. Pyhäkosken, Leppiniemen alapuolella peruskallio äkkiä painuu jyrkästi alaspäin ja maanpinnassa oleva paksun moreenikerroksen alta on tavattu yli 500 m vahvuinen kalkki -ja lietesedimenttikerrosturna joka todennäköisesti täyttää Pohjanlahteen saakka ulottuvan peruskallion painuneen hautalaskeuman. Oulujoen vesistöalueen vuoriperä. on suuressa määrin irtonaisten maalajien peitossa, joten se tulee näkyviin vain joittenkin niemien nenissä ja virtojen könkäissä. Tämä johtuu siitä, että Kainuun alue jo jääkauden loppuaikoina suureksi osaksi kohosi merenpinnan yläpuolelle eikä enää ollut alttiina veden huuhtovalle vaikutukselle, Mannerjäätikkö patosi Kajaanin seudulta itään päin jääjärven, jonka rantaviivat ovat näkyvissä Sotkamon reitin rinteillä noin 200 m korkeudella yli merenpinnan eli noin m nykyisten järvenpintojen yläpuolella ja joka purkautui ensin Pielisjärveen sekä myöhemmin Kallaveteen. Vesistöalueen pääosa on sitten moreenin peitossa, jossa kulkee joukko harjujonoja. Näiden suunta Hyrynsalmen reitin alueella on idästä Iänteen ja kääntyy Sotkamon retin alueella vähitellen kaakkoluode suunnaksi. OULUJOEN V ARHAISHISTORIA Neljään eri kertaan arvellaan valtavienjäätiköiden peittäneen Suomenkin seudut. Ne ovat näiltä mailta kuluttaneet olemattomiin korkeat vuoristot ja pehmeät ruokamullat ovat kulkeutuneet muihin maihin mustaksi mullaksi. Pääasiassa maisemarnme ovat nyt sellaisia, jollaiseksi ne viimeisen jääkauden ja sen jälki-ilmiöiden muovaamina ovat tulleet. Viimeisenä kylmänä kautena ulottui Pohjois-Euroopan jäätikkö Keski-Saksaan asti, ja meidän maamme kohdalla jään paksuuden lasketaan olleen 1,5 km. Noin vuotta sitten ilmasto alkoi jälleen lämmetä ja jäätikkö sulaa. Salpausselkäin kohdalla jään reuna pysytteli kauemmin ja sulamisvedet ehtivät kerätä sinne hiekkaa isoiksi harjuiksi. Noin 8150 vuotta e.kr. Ilman taas enemmän lärnpeni,jää suli nopeasti ja noin 6800 vuotta e.kr. vapautui Suomen viimeinenkin kohta, juuri Oulun seudut pääpeitteestä. Silloin oli myös jäätikön sydän Skandinaviassa niin pienentynyt, että koko jääkausi katsotaan tähän aikaan päättyneeksi. Kuivaksi maaksi Oulunlaakson seudut eivät jään alta paljastuneet, sillä läntisessä Suomessa vallitsi "vedenpaisumus." Jäämassojen alla painunut maakamara kuitenkin nopeasti kohosi, alussa toistakymmentäkin metriä vuosisadassa. Kohoamista jatkuu edelleenkin tasaisesti, ja Oulun tienoilla nousun määrä on suurin maassamme, runsas metri sadassa vuodessa. Milloin maa oli kohonnut niin
6 paljon, että aikaisempi merenlahti muuttui Oulujärveksi ja Oulujoki syntyi, on vielä selvittämättä samoin kuin Oulujoenkin vaiheet. Ehkä joskus vuotta sitten joen synty on tapahtunut, sillä geologi en näkökulmasta katsottuna koko Oulujoki on nuori. Nuorin osa joen yläjuoksun uomasta on pyhäkosken mutka. Ennen sen syntyä virtasi joki nykyistä enemmän lounaaseen, todennäköisesti Poika- ja Muhosjoen uomia seuraten. Sitäkin myöhempi on alajuoksu, Muhoksen ja Oulun väli, jolle prof. M. Sauramo mainitsee ikää kertyvän tuskin 1500 vuotta. Kauan ainakin vedet ovat virranneet Tyrnävän suuntaan muinaiseen merenlahteen, johon on kertynyt kymmenmetriset kerrokset savea ja hietaa.
FAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotTULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.
LisätiedotReittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
LisätiedotLapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen
Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotMaahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta
Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotPelkosenniemen kylät ja luonto
Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)
ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotMaanpinnan kallistumien Satakunnassa
Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotRautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotPohjois-Suomen alehallintovirasto LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ PAATINJOKISUUN RUOPPAAMISEEN
Pohjois-Suomen alehallintovirasto 17.12.2012 Linnankatu 1-3, Oulu PL 293, 90101 Oulu Oterman kalavedenosakaskunta Reijo Virkkunen Holapantie 19 91720 OTERMA ASIA: LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ
LisätiedotKaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen
LisätiedotSavuton kunta
Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie
LisätiedotPattijoen seudun asutuksen kehitys 1
RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia
Lisätiedot6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotMUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)
MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.
LisätiedotAFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi
AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,
LisätiedotValokuituverkon suunnitteluilta
Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotPohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty
Merja Paakkari 21.12.2012 1(17) Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty 21.12.2012 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Nurmes Juuka Lieksa Lieksa/ Nurmes Lieksa Kontiolahti Panjavaara
LisätiedotFT Tuomas Tepora
FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotKEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin
LisätiedotOYS-ERVA ERVA-KPP HANKE
OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotRAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotKainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla
1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan
LisätiedotPuumalan saaristoreitti Menestystarina 2017
Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017 Riitta Viialainen, Nestorinranta 15.11.2017 Puumalan saaristoreitti 300 km Helsingistä 260 km Pietarista Aikataulu, hinnat, kapasiteetti, matka-aika Klo 14
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotKOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen
KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen asuinpaikka Inventointiraportti 2012 Göran Lybäck 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 1 KOLARI, NUOTTAJÄRVI 1 2 KUVAUS 3 LUETTELO VALOKUVISTA, ILMAKUVISTA
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL Kainuun muutosagentti puh. 044 7101 669 Kainuu asukasluku 31.3.2016 72 437 (Puolanka ei mukana 2 765) Ivalo 661 km Oulu 182 km väkiluku yli
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 194/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kalastuslain 8 a ja 88 :n, metsästyslain 8 :n ja poronhoitolain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotMaan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia
Raportti muikkukantojen tilasta 2017 2018 Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia Kevättalvella 2018 tehdyn kyselyn mukaan muikkuvuosiluokka 2017, jota
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotSeitsemän suomalaista väestöä
Seitsemän suomalaista väestöä Jaakko Häkkinen, 2.7.2011 Tarkastelen kahta tutkimusta, joissa on genominlaajuisella tasolla selvitetty suomalaisten alueellisia eroja; tutkimukset täydentävät toisiaan tuottaen
LisätiedotValokuituverkon suunnitteluilta
Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,
LisätiedotKaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotKaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 8,2 prosenttia
LisätiedotSaimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotMaankohoaminen saaristossa
Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa
LisätiedotAlue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet
ten henkilöjäsenmäärät 31.12.2017 sekä valittavien liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten määrät alueittain Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet Etelä-Suomi
LisätiedotVaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan
Vesienhoidon ja Merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017, Pohjois- Pohjanmaan ELY Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan Jukka Muotka, Fortum Vaelluskalojen hoito Oulujoella
LisätiedotMaahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotMuikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella
Yhteenveto muikkukantojen tilasta Muikku 2016/2017 Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Muikkusaaliit tulevat olemaan keskimääräisiä koko maata ajatellen. Alueittain
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
LisätiedotLaajakaista kaikille tilannekatsaus
Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotIisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
Lisätiedot- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella
Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotJanakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011
1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotHapposia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä
1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12
Lisätiedot