Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2013 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2

3 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuoden 2013 toiminnan arviointi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnanhallitus Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu...58

4 2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Eriytettyjen yksiköiden tilinpäätöslaskelmat TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS...92

5 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Uusi valtuusto aloitti työnsä tarkastelemalla kunnan strategisia linjauksia. Tulevaisuuden suunnittelua varjostavat edelleen jatkuvat synkät ennusteet kuntatalouden kehittymisestä lähivuosina sekä valtakunnallisten rakenteellisten uudistusten valmistelua sävyttänyt epävarmuus. Valmisteilla oleva valtionosuusuudistus vähentäisi Mynämäen valtionosuuksia huomattavasti ja se tulee ottaa huomioon tulevien vuosien toimintaa suunniteltaessa. Omakotitontteja luovutettiin 7 kpl ja omakotitaloille myönnettiin 22 rakennuslupaa. Asukasluku väheni hieman edellisvuodesta. Laskua selittää suurimmaksi osaksi kunnan väestörakenne; kuolleisuus ylitti oman syntyvyyden 24 hengellä. Muuttotappiota kuntien välisestä muutosta jäi 4 henkeä. Kuntien välinen muutto oli suurinta Mynämäen ja Turun sekä Turun länsipuolen kuntien Raision, Naantalin, Maskun ja Nousiaisten välillä. Vuoden aikana kuntaan ei valmistunut uusia rivi- eikä kerrostaloja. Vapaita tontteja löytyy eri puolilta kuntaa ja myynnissä on lukuisia omakotitaloja, joten toivotamme uudet asukkaat lämpimästi tervetulleiksi. Uuden päiväkodin rakentaminen käynnistyi keväällä. Valmistuessaan päiväkoti tarjoaa tilat noin sadalle lapselle, jotka tällä hetkellä ovat väliaikaisissa vuokratiloissa. Alle kouluikäisten lasten lukumäärä näyttää myös ennusteissa pysyvän vakaana ja päivähoitopalveluja tarvitaan. Sosiaalihuollon palvelukokonaisuus siirtyi vuoden alussa Perusturvakuntayhtymä Akseliin, mikä vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaa entisestään. Akseli on nyt toimiva kokonaisuus, mutta sen toimintaa tulee uudistaa ja tehostaa, jotta peruspalvelut pystytään tasapuolisesti tarjoamaan kuntalaisille ja kustannukset eivät ylitä kuntien taloudellisen kantokykyä. Talous toteutui hieman ennustettua paremmin. Tulosta paransi verotulojen ennakoitua parempi kertymä, joka johtui tilityslain muuttumisella niin, että kunnille tilitetään vuodesta 2013 alkaen jäännösverot jo saman vuoden joulukuussa. Myös kunnan tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 %- yksiköllä. Verotulot kasvoivat 9,8 % ja valtionosuudet 4,3 %. Toimintatuotot vähenivät 3,6 % ja toimintakulut kasvoivat 3,9 %. Suurin syy kulujen kasvuun oli tuntuva lisälasku Akselista. Mynämäen kunnan maksuosuudet Akselin toiminnassa viime vuodelta ylittyivät 4,9 %:lla ( eurolla) ennakoidusta. Vuosikate oli euroa plussalla, mutta ei riittänyt kattamaan poistoja. Alijäämä jäi ennustettua pienemmäksi ja oli euroa. Alijäämän kattamisen jälkeen taseeseen jää aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää euroa. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä euroa. Merkittävin investointi oli uuden päiväkodin rakennushankkeen käynnistyminen. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa euroa/asukas, mikä on edelleen alle valtakunnallisen keskiarvon euroa/asukas. Yrityksille myytiin 1 tontti sekä kaksi muuta aluetta. Rakennuslupia yrityspuolen rakennuksille myönnettiin 5 kpl. Työttömyys kasvoi hieman ja oli joulukuussa 8,8 % (12/2012: 7,7 %). Työllistämistoimenpiteisiin etsitään uudenlaisia toimintamalleja yhdessä naapurikuntien kanssa. KIITOS henkilökunnalle ja päättäjille varsin haasteellisesta vuodesta mielenkiintoisia aikoja tulee olemaan jatkossakin! kunnanjohtaja 5

6 Toimintakertomus 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Loput sosiaalitoimen palvelut eli sosiaalityö ja kehitysvammaisten palvelut siirtyivät perusturvakuntayhtymä Akselin vastattavaksi alkaen. Kunnanvaltuuston jäsenet toimikaudella ovat seuraavat: Pj I vpj II vpj III vpj Alatalo Juuso, SDP Kitola Arja, KOK Lehtonen Aarne, KESK Karkoinen Kimmo, PS Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta eli vuodet Jäsenet Aalto Jari, VAS, SIT Argillander Miska-Alexander, SIT Hannula Juhani, PS Huiskala Marjaana, KESK Huuskonen Petteri, KESK Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa, KESK Iltanen Marko, KESK Immonen Mikko, VAS Jaakkola Marianne, KOK Jaakola Timo, KESK Kaasinen Sakari, KOK Kantonen Jorma, PS Kylänpää Miia, VIHR Laine Tapani, KESK Laitinen Taina, SDP Lassila Hanne, KESK Lehto Ari-Pekka, KESK Lehtonen Esko, KOK Maisila Päivi, KESK Myllymäki Pekka, KESK Rippstein Katja, SDP Saastamoinen Merja, SDP Sainio Hannu, PS Setälä Marko, KOK Strand Eeva, SDP Tamminen Ari, VAS Valtanen Suvi, KESK Vanhanen Juha, KOK Varjonen Petri, SDP Vänni Hanna, KOK Yrjälä Kari-Matti, KESK Kunnanhallituksen jäsenet toimikaudella ovat: Pj I vpj II vpj III vpj Jäsenet Myllymäki Pekka Vanhanen Juha Nuutamo Antti Tamminen Ari Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa Jaakola Timo 6

7 Toimintakertomus Kantonen Jorma Luotonen-Virtala Minna Maisila Päivi Strand Eeva Vänni Hanna Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä kunnanjohtaja hallintojohtaja Kunnan organisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja viidestä lautakunnasta. KUNNANVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta yleishallinto - taloushallinto-yksikkö Perusturvakuntayhtymä Akseli erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto hallinto opetustoimi varhaiskasvatus kulttuuri- ja vapaaaikatoimi tilalaitos kunnallistekniikka - vesihuoltolaitos rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Tilivelvollisia ovat toimielinten (pl. valtuusto) jäsenet, toimielinten esittelijät sekä tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköt. 7

8 Toimintakertomus Osastot ja osastopäälliköt Toimiala Osasto Osastopäällikkö Keskushallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö- Häkämies Tekninen johtaja Timo Oja 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2013 talous supistui -1,2 % ja vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Kotimaisesta kysynnästä ei ole vuonna 2014 talouskasvun vauhdittajaksi. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän 3,6 prosentilla, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksilla näkymät ovat vaikeat. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu nyt selvästi työmarkkinoille. Työllisyys supistui koko vuoden 2013 ajan ja sen heikkeneminen on kiihtynyt kesän jälkeen. Työllisyys heikkenee vuonna 2014 ja työttömyysaste kohoaa 8,4 %:iin. Vienti lähtee hitaaseen kasvuun ja vaihtotaseen alijäämä supistuu. Kasvun taustalla on Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun vahvistuminen ja maailmankaupan vauhdittuminen vähitellen. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Julkisen talouden näkymät heikot Kokonaistuotanto on alentunut sekä vuonna 2012 että vuonna Tämän vuoksi julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 mrd. euroa maan hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina sen verran vaimeata, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. BKT:n arvo v on joulukuun 2013 ennusteessa yli 12 mrd. euroa pienempi kuin viime kevään kehysennusteessa, mikä heikentää tuntuvasti julkisen talouden tunnuslukuja. Menoaste eli julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoaa korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot lisäävät menojen kasvua. Veroastetta nostavat veronkorotukset. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Tuotannon supistuminen näkyy erityisesti valtiontalouden rahoitusasemassa ja vuonna 2013 se pysyi reilusti alijäämäisenä. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleet veroperustemuutokset lisäävät valtion tuloja, mutta samalla arvioita keskeisten veropohjien kehityksestä on jouduttu alentamaan. Vuonna 2014 rahoitusasema kohenee hieman ja alijäämän arvioidaan olevan kansantalouden tilinpidon käsittein 7 mrd. euroa mikä on 3,6 % suhteessa kokonaistuotantoon. Budjetin tiukat menokehykset hillitsevät menojen kasvua. Valtio velkaantuu edelleen eikä velkasuhde tule taittumaan ennustejaksolla. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä tänä vuonna. Vuonna 2014 rahoitusasema kohentaa kuntien veroprosenttien korotukset ja kustannustason nousun hidastuminen. Veropohjien kehitys on kuitenkin heikkoa, ja valtion toimenpiteet hidastavat valtionosuuksien kasvua. Kuntatalouden alijäämäksi vuodelle

9 Toimintakertomus arvioidaan 1,7 mrd. euroa, mikä on 0,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalouden lainakanta kasvaa edelleen. Työeläkerahastojen ylijäämä supistuu kuluvana vuonna, kun eläkemenojen ennakoidaan kasvavan liki 7 %. Samalla matala korkotaso pienentää omaisuustuloja ja hidastuva palkkasumman kasvu heikentää eläkemaksujen kertymää. Eläkkeensaajien määrä kasvaa nopeasti myös tulevina vuosina, mutta pienenevät indeksikorotukset puolestaan hidastavat eläkemenojen kasvua ja tuntuvat eläkemaksujen korotukset pitävät yllä maksukertymän kasvua. Työeläkerahastojen ylijäämän odotetaan pysyvän noin kahdessa prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon ennustejaksolla. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusaseman odotetaan olevan lähellä tasapainoa koko ennustejakson. Työttömyysmenojen ennakoidaan kasvavan yli 600 milj. euroa vuonna 2013 ja jatkavan edelleen kasvua vuonna Hidastuvan inflaation vuoksi kansaneläkeindeksin korotukset ovat pieniä vuosina 2014 ja 2015, mikä hillitsee kokonaismenojen kasvua. Lähde: VM:n suhdannekatsaus 2/2013, joulukuu 2013 Kuntatalous Vuonna 2013 Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin tilinpäätösarviotietoja Manner Suomen 304 kunnalta ja 149 kuntayhtymältä. Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Tiedot ovat Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin tilinpäätösarviotietoja Manner Suomen 304 kunnalta ja 149 kuntayhtymältä. Lopulliset kuntien tilinpäätöstiedot saadaan myöhemmin. Lähde: Tilastokeskuksen tiedote

10 Toimintakertomus 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Loput sosiaalitoimen palvelut (sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva) siirtyivät alkaen perusturvakuntayhtymä Akselin vastattavaksi. Vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöstietojen bruttosummat eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kunnan maksuosuus Akselille em. palveluista sisältyy tuloslaskelmassa Palvelujen ostot summaan. Toimintatuotot yhteensä vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna euroa (3,6 %). Myyntitulot lisääntyivät euroa (7,9 %). Lisääntyminen johtuu pääasiassa sivistystoimen myyntitulojen lisääntymisestä (mm. uimahallin ja kuntosalien käyttömaksut on vuonna 2013 kirjattu myyntituottojen tiliryhmään). Myös taloushallintoyksikön myyntitulot lisääntyivät sosiaalitoimen palvelujen siirryttyä ptky Akselin vastattavaksi. Tällöin myös ptky Akselin käyttö ja maksuosuus taloushallintoyksikön palveluista kasvoi ja ko. osuus siirtyi ulkoiseksi tuloksi. Maksutuotot yhteensä vähentyivät euroa (7,9 %). Pääosin vähennys johtui uimahallin ja kuntosalien käyttömaksujen kirjaamisesta myyntituottojen tiliryhmään. Päivähoitomaksuja kertyi euroa (6,0 %) enemmän ja rakennusvalvonnan maksutuloja euroa vähemmän (11,0 %) kuin edellisenä vuonna. Tuet ja avustukset vähenivät euroa (35,3 %). Pääosin vähennys johtuu Akseliin siirtyneestä valtionosuudesta perustoimeentuloturvaan. Vuokratuotot tulot olivat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Muut toimintatuotot yhteensä vähenivät euroa (27,0 %). Pääosin väheneminen johtuu edellisenä vuonna KHO:n päätöksen perusteella toiselta kunnalta saadusta korvauksesta lastensuojeluun liittyvässä asiassa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot lisääntyivät edellisen vuoden eurosta euroon. Puumyyntitulot olivat vuonna 2013 noin euroa (brutto) ja edellisenä vuonna euroa. Toimintakulut lisääntyivät yhteensä 1,8 milj. euroa (3,9 %). Henkilöstökulut yhteensä vähenivät euroa (1,5 %). Palkat ja palkkiot vähenivät euroa (2,6 %) ja henkilöstösivukulut (1,9 %). Väheneminen johtuu sosiaalitoimen palvelujen ja henkilökunnan siirtymisestä Akselin vastattavaksi. Palvelujen ostot kasvoivat 2,7 milj. euroa (10,0 %), joista suurimpana oli perusturvakuntayhtymä Akselin maksuosuuden nousu 5,4 milj. eurolla. Suurin osa noususta johtuu sosiaalitoimen palvelujen siirtymisestä Akselin vastattavaksi. Vuonna 2012 ko. palvelujen kustannukset kunnan järjestämänä oli 3,8 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 8,7 milj. euroa. Kustannukset lisääntyivät euroa (9,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Aineet, tarvikkeet ja tavarahankinnat lisääntyivät euroa (2,4 %). Suurin osa noususta johtuu sähkömenojen noususta eurolla (12,0 %) edellisestä vuodesta. Sähkön hinta nousi 9 % ja siirtomaksuissa tapahtui muutoksia (mm. uutena maksuna yösiirto). Maalämpökohteet lisäävät sähkönkulusta, mutta vähentävät öljyn kulutusta. Myös kylmä talvi lisäsi sähkön kulutusta. Avustukset yhteensä vähenivät euroa (51,1 %). Vähennys johtuu omaishoidontukien ja toimeentulotukien siirtymisestä Akselin vastattavaksi. Verotulot yhteensä kasvoivat 2,2 milj euroa (9,8 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 2,1 milj. euroa (10,4 %). Verotulojen nousu johtuu kunnan tuloveroprosentin nostamisesta 0,5 %-yksiköllä ja tilityslain muuttumisella niin, että aiemmin tammikuussa tilitetyt jäännösverot tilitetään kunnille jo saman vuoden joulukuussa. Lisäksi kuntien ryhmäosuutta korotettiin. Kiinteistöveron tuotto kasvoi euroa (3,9 %). Yhteisöveron tuotto euroa oli sama kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet lisääntyivät euroa (4,3 %). Kuntien valtionosuudet kasvoivat mm. sen takia, että kunnille kompensoitiin valtionosuuksissa veroperustemuutosten vaikutus verotuloihin. Kuntien valtionosuuksia tehtiin yhteensä 125 milj. euron leikkaus. Lisäksi valtionosuutta vähensi vuonna 2011 tehty 631 milj. euron leikkaus. Valtionosuuksien pohjana oleviin laskennallisiin kustannuksiin tehtiin 3,0 %:n indeksitarkistus. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomuutos oli euroa (-90,2 %). Kuntayhtymien peruspääoman 10

11 Toimintakertomus korkojen tuotto on pienentynyt korkotason laskun takia. Kunnan maksamien viivästyskorkojen määrä on kasvanut, koska maksuvalmius on ajoittain ollut huono. Korkotason laskun takia kunnan pitkäaikaisista lainoista maksamat korkomenot laskivat. Vuonna 2013 uutta lainaa nostettiin vasta loppuvuodesta, joten ne eivät vielä vaikuta korkomenoihin. Muihin rahoituskuluihin on kirjattu Turun kaupungille palautettu Unto ja Tehilia Virtasen stipendirahastosta saadut rahavarat ,13 euroa (hallintojohtajan päätös ). Stipendit oli tarkoitettu jaettavaksi Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen oppilaille. Jostain syystä stipendejä ei ollut jaettu joka vuosi sääntöjen mukaisesti ja tilille kertyi rahavaroja ja ne jäivät kunnan hallintaan oppilaitoksen siirryttyä Rasekon alaisuuteen. Unto ja Tehilia Virtasen rahastoa hallinnoin Turun kaupunki. Turun kaupunki ja Raseko ovat sopineet stipendien jakamisesta jatkossa. Vuoden 2013 vuosikate euroa, joka on euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Poistot ovat euroa. Tilikauden tulos on euroa ja tilikauden alijäämä euroa. Taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille on kirjattu tilikauden alijäämän lisäksi ,50 euroa alijäämää. Alijäämä on jäsenkuntien perusturvakuntayhtymä Akselille maksama Akselin lomapalkkavelan oikaisu, joka oli Akselissa kirjattu alijäämätilille. Korjaus tehtiin tilintarkastajan kehotuksesta. Vuoden 2013 alijäämä kirjauksen ja em. lomapalkkavelkakirjauksen jälkeen taseessa on ylijäämää ,80 euroa. Investoinnit olivat yhteensä euroa (brutto). Nettoinvestoinnit olivat euroa. Suurimpia rakennusinvestointeja olivat uuden päiväkotihankkeen aloitus ( euroa), terveyskeskuksen pihaalueen kunnostus ( euroa), Moisiontien uudelleen rakentaminen ( euroa), MKTO:n puuosaston korjaus ( euroa) ja ns. puukoulun saneeraus päiväkodiksi ( euroa). Vuonna 2013 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 2,0 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli euroa eli euroa/asukas (vuonna euroa/as.). Koko maassa lainamäärä oli euroa/asukas (2.262 euroa/as). Maksuvalmiuden turvaamiseksi kunta käyttää lyhytaikaista luottoa. Vuoden vaiheessa luottoa oli käytössä 3,0 milj. euroa. Vuoden vaihteen pyhien takia vuoden 2014 alussa erääntyneen 3,0 M luoton takaisin maksua varten otettiin uusi luottojen vuoden 2013 puolella. Kirjanpidossa tilinpäätöshetkellä vieraassa pääomassa lyhytaikaista luottoa oli siten 6,0 M ja pankkitilillä uusi luotto 3,0 M. Tämä kasvatti myös taseen loppusummaa. Vuoden 2013 aikana kunnanvaltuusto hyväksyi nettona yhteensä euroa käyttötalouden lisämäärärahoja. Kunnan tuloveroarviota korotettiin vuoden aikana yhteensä eurolla. Kunnanvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen valmistavan toimenpiteenä eräiden tulosalueiden tuloarvioiden ylityksiä ja alituksia ja määrärahan alituksia ja ylitykset. Kunnan metsäpinta-ala on 782 ha, josta kangasmaastoa on 657 ha ja suota 130 ha. Tilojen lukumäärä on 56 kpl. Metsäsuunnitelma on tehty vuosille Suunnitelma päivittyy vuosittain toteutuneiden töiden mukaisesti. Puut myydään metsäsuunnitelman mukaan pystymyyntinä kilpailutuksen perusteella. Vuoden 2013 hakkuumäärä oli m³. Ennen pystymetsäkauppaa on tehty ennakkoraivaus. Hakkualueena oli Vehmalaisten kylän Paasmäen tilan hakkuun päätös ja Sunilan kylän Sunilanpellon metsälohkon ja Katteluksen kylän Arolanmetsän kaava-alueen harvennushakkuu. Puunmyyntitulot olivat ja metsänhoitokulut olivat Seija-myrskyn tuhojen korjaus, pääosin hakkualueilta, siirtyi vuodelle Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Mynämäen taloudellinen tilanne on viime vuosina kääntynyt heikompaan suuntaan. Valmisteilla olevat lukuisat lakimuutokset ja suuret rakenteelliset uudistukset lisäävät talouden epävarmuutta tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakas kasvu on vienyt ja tulee viemään voimavaroja kunnan muusta toiminnasta. Näiden menojen ennakoitavuus ja kunnan mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat rajalliset. Tulorahoituksen turvaamiseksi tuloveroprosenttia on jouduttu nostamaan kahtena vuotena peräkkäin. Mynämäen tuloveroprosentti vuodelle 2014 on 20,5 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,75 %. Veronkorotuksesta huolimatta verotulojen kasvu on hidastunut ja Kuntaliiton ennusteiden mukaan myös lähivuosien verotulojen kasvu on vähäistä. Työikäisen väestön vähentyminen ja lisääntyvä työttömyys tulevat näkymään verotulojen kehityksessä. Valtionosuusuudistuksessa Mynämäen kunta tulee menettämään valtionosuuksia tuntuvasti ja tämä tulee 11

12 Toimintakertomus ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa. Uudistuksen voimaantulosta ei vielä tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa. Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan poistoja ja tilinpäätös on ollut alijäämäinen nyt kolmena vuotena peräkkäin. Taseessa on jäljellä ylijäämää edellisiltä vuosilta 4,8 M, mutta ellei menokehitystä saada sopeutettua, tämä puskuri on käytetty lähivuosina. Talouden vakauttamistoimenpiteitä valmistelemaan on asetettu työryhmä, jonka on määrä kevään 2014 aika selvittää vaihtoehtoja lähivuosina tarvittavista uudistuksista. Kunnan oman toiminnan osalta tarkasteltavaksi tulee kunnan koko oma palvelurakenne, investoinnit sekä kiinteistöt ja muut omaisuuserät. Myös kuntayhtymien toimintaa pyritään ohjaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta talous saataisiin pysymään tasapainossa. Omarahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointeja ja ne joudutaan rahoittamaan lainalla. Kunnan investointitaso on ollut omarahoitukseen nähden liian korkea ja sitä tulee tarkastella kriittisesti tulevina vuosina. Uuden päiväkodin rakentaminen sekä Mynämäen ja Mietoisten väliset kevytväylähankkeet ovat merkittäviä investointeja ja toteutuessaan kasvattavat myös suunnitelmapoistojen määrää. Lisäksi olemassa oleva kiinteistökanta ja kunnallistekniikka vaativat jatkuvasti korjausinvestointeja. Kunnan lainamäärä on vielä alle valtakunnan keskiarvon, mutta tulee kasvamaan tulevina vuosina suurten investointien vuoksi. Omavaraisuusaste on heikentynyt ja tilinpäätöksessä 2013 se on 56,6 % ja lähenee ns. kriisikuntaraja-arvoa 50 %. 1.6 Kunnan henkilöstö Kunnan vakituisen henkilöstön määrä oli 273. Vastaavaan aikaan edellisenä vuonna vakituisten määrä oli 274. Vuoden 2013 alusta perusturvakuntayhtymä Akselin palvelukseen siirtyi 12 vakituista työntekijää ja viranhaltijaa. Kunnan vakituisen henkilöstön määrä on siten lisääntynyt 11 henkilöllä. Lisäys on tullut sivistysosastolle ja johtuu määräaikaisen henkilöstön vakinaistamisesta sekä päivähoidon henkilömäärän lisääntymisestä. Palkat nousivat virka- ja työehtosopimusten mukaisesti alkaen pääsääntöisesti 1,46 %:n yleiskorotuksella ja 0,6 %:n paikallisella järjestelyerällä. Henkilöstökulut olivat 13,7 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli euroa eli 1,5 %. Vähennys johtuu perusturvakuntayhtymä Akselin palvelukseen siirtyneiden henkilöstökuluista. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot esitetään erikseen käsiteltävässä henkilöstötilinpäätöksessä. 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Julkisen talouden tila ja tarvittavat sopeuttamistoimet vaikuttavat kunnan toimintaan ja talouteen. Valmistelussa on kuntia koskevia suuria uudistuksia. Kuntarakennelain selvitysvaihe on meneillään ja valtionosuusuudistus tulee vähentämään tulorahoitusta toteutetaanpa se millä järjestelmällä tahansa. Valmistelussa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee valtion taholta ilmoitetun linjauksen perusteella muuttamaan toimintaympäristöä perusteellisesti. Se, mikä tulee olemaan kunnan rooli palvelujen tuottajana, selviää vasta lain sisällöstä. Tässä vaiheessa uudistuksen kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa se tulee vaikuttamaan kunnan muuhunkin toimintaan ja toimitiloihin. Sivistystoimen puolella oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuo uusia velvoitteita ja lisää kustannuksia. Valmistelussa olevat uudet opetussuunnitelmat, lukiolaki ja lukion tuntijako sekä varhaiskasvatuslain ja liikuntalain muutokset kasvattavat kunnan kustannuksia. Myös Oppivelvollisuuden pidentäminen lisää kuntien kustannuksia. Kunnan väestön ikärakenteen muutos; kouluikäisten lasten ja nuorten vähentyminen ja iäkkäämpien ikäryhmien suureneminen tuo tullessaan tarpeen kehittää palvelurakennetta uudella tavalla. Työikäisten 12

13 Toimintakertomus määrän väheneminen näkyy verotuloissa ja Varsinais-Suomen heikentynyt työllisyystilanne vaikuttaa kunnan taloustilanteeseen, vaikka työllistämisen tukitoimiin onkin luotu uusia toimintamalleja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Ikääntyvät kiinteistöt tulevat lisäämään investointikustannuksia ja kiinteistöjen käyttöasteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnalle tarpeettomista kiinteistöistä tulisi luopua. Kunnan pitkäaikainen lainamäärä on kasvanut ja maksuvalmiutta on jouduttu ylläpitämään lyhytaikaisella lainalla jo pitkän aikaa. Korkotason nousu lisäisi kunnan korkomenoja. 1.8 Ympäristötekijät Mynämäen kunta osallistui edelleen Valonian toimintaan eri projektien kautta. Vuonna 2013 osallistuttiin Valonian jätevesineuvonta + koulutuspalveluun sekä Valonian ohjelmakauden suunnittelutyöhön, jossa teemana on " Alueellisiin tavoitteisiin paikallisin keinoin - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma ". Ohjelman painopistealueita ovat energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen, vesiensuojelu sekä ympäristötietoisuus ja -kasvatus. Teknisen osaston edustaja (tekninen johtaja) on kutsuttu myös ilmastonmuutos/energiatehokkuus työryhmään. Mynämäen kunta on pyydettynä jäsenenä valtiovarainministeriön asettamassa Rakennettu ympäristö ja asuminen palvelukokonaisuuden Sähköisen asioinnin edistäminen (SADe) - klusteriryhmässä. Kunnan edustajana ryhmässä on tekninen johtaja. SADe-projektin tarkoituksena on tuottaa ja mahdollistaa asumiseen ja rakentamiseen liittyviä sähköisiä asiointi-, neuvonta- ja rajapintapalveluja. Ryhmän toimikausi on Mynämäen kunta on vuonna 2007 liittynyt mukaan Itämerihaasteeseen, jonka avulla on tarkoitus parantaa Itämeren tilaa ( Mynämäen kunta on ostanut ympäristönsuojelupalvelut Raision kaupungilta vuoden 2009 alusta alkaen. Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii aikaisempien vuosien tapaan tekninen lautakunta. Ympäristölupia myönnettiin vuoden 2013 aikana yhteensä 9 kpl. Nämä ympäristöluvat koskivat olemassa olevien eläinsuojien ympäristölupien päivityksiä. Meluilmoituksia käsiteltiin 1 kpl. Vesihuoltolain mukaisia vapautusanomuksia käsiteltiin 1 kpl. Jätelain mukaisia ilmoituksia jätteen ammattimaisesta keräyksestä rekisteröitiin 2 kpl. Erilaisia lausuntoja valmisteltiin lautakunnan päätettäväksi yhteensä 28 kpl. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 91 kpl, joista osa liittyi ympäristöluvan käsittelyyn ja osa erilaisten valitusten johdosta tehtyihin tarkastuksiin. Valitukset liittyivät usein yleisten tai yksityisten omistuksessa olevien alueiden roskaantumiseen. Roskaantuminen johti joissain tapauksissa siistimismääräyksiin uhkasakolla tehostettuna ja uhkasakon tuomitsemiseen. Keväällä 2013 toteutettiin teknisen lautakunnan ympäristökatselmuksia asemakaava-alueella, joissa kiinnitettiin huomiota pihojen siisteyteen, rakennusten kuntoon ja yleisten alueiden siisteyteen. 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kunnanhallitus hyväksyi laskutus- ja perintäohjeen ja uuden sisäisen valvonnan ohjeen Työsuojelun toimintaohje hyväksyttiin ja kartoitus vaara- ja uhkatilanteiden hallinnas- 13

14 Toimintakertomus ta kunnan eri toimipisteissä tehtiin keväällä Henkilökunnan perehdyttämisohjeet päivitettiin syksyllä Työterveyshuollon kanssa valmistelu Varhaisen tuen - malli hyväksyttiin Tietojärjestelmien käyttösäännöt uusittiin ja uusitut ohjeet tulivat voimaan Kunnan omaisuus ja toiminta on vakuutettu. Vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2012 aikana. Kunnan vakuutukset ovat If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat. Vakuutusturva käydään kunnan ja vakuutusyhtiön kanssa vuosittain läpi ja tehdään tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset on tehty kunnan ja vakuutusyhtiön välisessä neuvottelussa. Kunnan varautumista häiriötilanteisiin on parannettu tarkistamalla valmissuunnitelmia. Valmistelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Perusturvakuntayhtymä Akselin ja sen jäsenkuntien kanssa. Sähkön saannin turvaamiseksi on hankittu kaksi kiinteää ja yksi siirrettävä agregaatti. Kunta on mukana Turun seudun hankintarenkaassa. Kunta on mukana myös valtakunnallisessa KL Kuntahankinnat Oy:ssä. Tällä hetkellä Kuntahankinnat Oy:ltä hankitaan atk-laitteita, av-välineitä sekä Microsoftin lisenssejä. Hankintavaltuudet on määritelty kunnanhallituksen ja lautakuntien delegointipäätöksillä. Osastopäälliköt ovat toimittaneet kunnanjohtajalle sisäisen valvonnan ohjeen mukaisen raportin toimialueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuodelta Raportit sisältävät selvitykset viranhaltijapäätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta, varastojen ja käteiskassojen tarkastamisesta, liukuvan työajan seurannasta, kehityskeskustelujen pitämisestä, hankintojen suorittamisesta, saatavien perinnästä, sopimusten seurannasta sekä tilastojen teon seurannasta ym. Kunnanhallituksen otto-oikeus Kunnanhallitus ei käyttänyt kertaakaan kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta lautakuntien tai viranhaltijoiden päätöksiin. Viranhaltijapäätökset: Vuoden aikana viranhaltijapäätöksiä Dynasty - asianhallintajärjestelmässä tehtiin yhteensä 285 kpl, joista kunnanjohtajan päätöksiä oli 35 kpl ja osastopäällikköjen päätöksiä: hallintojohtaja kasvatus- ja sivistysjohtaja tekninen johtaja 40 kpl 58 kpl 37 kpl Vuosilomia, sairauslomia ym. koskevat KVTES:n mukaiset henkilöstöpäätökset tehdään WebTallennusohjelmassa. Kunnanjohtaja seuraa päätöksentekoa (Dynasty) otosluonteisesti. Osastopäälliköt informoivat kunnanjohtajaa etukäteen tärkeimmistä ottokelpoisista päätöksistään sähköpostilla. Osastopäälliköt seuraavat omien alaistensa viranhaltijapäätöksiä. Osastopäälliköiden toimittamissa raporteissa ei ole huomautettavaa päätöksistä eikä niiden toimeenpanosta. Otto-oikeutta viranhaltijoiden päätöksiin ei vuoden aikana ole käytetty. Varaston ja käteiskassojen tarkastukset: Käteiskassat ja varastot on tarkastettu asianmukaisesti, eikä tarkastuksissa ole todettu epäselvyyksiä. Liukuvan työajan seuranta: Työajan seuranta siirtyi vuoden 2011 alusta uudelle laiteelle ja työajan seurantaa ja liukuvaa työaikaa koskeva ohje uudistettiin (Khall / 349). Vuoden 2011 alussa siirryttiin koko Akselin alueella yhteiseen kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmään. Työaika on pystytty tasaamaan liukuman puitteissa muutamia esimiesasemassa olevia sekä taloushallintoyksikön viranhaltijoita lukuun ottamatta. 14

15 Toimintakertomus Kehityskeskustelut: Kehityskeskustelut on pääsääntöisesti käyty määräaikaan eli kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Muuta huomioitavaa: Kunnanviraston johtoryhmässä on säännöllisesti käyty lävitse erinäisiä ongelmatilanteita ja niiden johdosta on tehostettu sisäistä valvontaa ja tarkistettu ohjeistusta. Vuosilomia myönnettäessä sijaisjärjestelyihin on kiinnitetty huomiota. Toisiaan sijaistaville henkilöille ei tule myöntää vuosilomaa samaan aikaan silloin, kun työjärjestelyt sitä edellyttävät. Varautumista koskevia suunnitelmia ja ohjeita päivitetään jatkuvasti ja yhteistyötä Akselin sekä naapurikuntien kanssa on tehostettu mm useissa yhteisissä johtoryhmien valmistelutilaisuuksissa. Pienimuotoinen harjoitus järjestettiin aluepelastuslaitoksen edustajan avustuksella. Saatavien perinnän tehostamiseksi otettiin jo vuonna 2012 käyttöön sähköinen tiedonsiirto taloushallintoyksikön ja perintätoimiston välille Vuoden 2013 toiminnan arviointi Kuntastrategia on vuoden 2013 aikana toteutunut seuraavasti. Väliotsikot ovat kuntastrategiassa kirjattuja strategisia tavoitteita: Mynämäki; elinvoimainen ja kilpailukykyinen aluekeskus Turun seudulla Kunnan asukasmäärä väheni ja vuoden lopussa asukkaita oli Vuoden aikana kunnassa syntyi 61 ja kuoli 85 asukasta; kuolleisuus ylitti oman syntyvyyden 24 hengellä. Mynämäkeen muutti 342 ja Mynämäestä pois muutti 346 henkeä; muuttotappio 4 henkeä. Muuttoliike molempiin suuntiin oli suurinta Turun, Naantalin, Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen välillä. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista on 10,3 %. Osayleiskaavan valmistelua jatkettiin päivittämällä tarvittavia selvityksiä. Koska oyk:n valmistelu odotti maakuntakaavan hyväksymistä pitkän aikaa, poliittiset ryhmät halusivat syksyllä vielä aikaa paneutua valmistelumateriaaliin ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. Keskusta - Asemanseutu osayleiskaava on tarkoitus saada hyväksyttyä vuoden 2014 aikana. Entisen kunnantalon alueen asemakaava/kortteli 1201 hyväksyttiin. Kaavamuutos mahdollistaa liike- ja asuinrakennuksen rakentamisen, mikä parantaa entisestään keskustaajaman palveluja. Myös Mietoisten teollisuusalueen kaupan mahdollistava kaavamuutos hyväksyttiin. Yksityisten maille valmistelussa olleet kaavahankkeet joko keskeytettiin tai siirrettiin odottamaan osayleiskaavojen tarkistamista. Kunnan tonttivaranto on hyvä ja asemakaavoitettuja tontteja löytyy eri puolilta kuntaa: asuintontteja 156 kpl (AO) + 7 kpl (AR), liikerakentamisen tontteja 4 kpl (AL/KL) ja teollisuustontteja 16 kpl (T/TY). Kaavoittamattomilla alueilla kunnalla on muutamia erillisiä rakennuspaikkoja (mm. Munnuisissa 2 kpl ja Laajoella 5 kpl). Omakotitontteja luovutettiin yhteensä 7 kpl ja yhdestä tontista tehtiin loppuvuodesta varaus. Yrityksille myytiin yksi teollisuustontti Roukkulista ja kaksi yritystoimintaan soveltuvaa aluetta Mustassuon entisen kaatopaikan alueelta. Kunnan tonttimarkkinointia ja imago-markkinointia kehitettiin. Kunnan kotisivujen ilme ja rakenne uusittiin, samoin tontti-ilmoitukset saivat uuden ilmeen. Yhteensä julkaistiin 38 tontti-ilmoitusta 12 eri julkaisussa. Kunta osallistui helmikuussa Rakentaminen ja Sisustaminen -messuille. Mynämäen lukion menestyminen lukiovertailussa samoin kuin mm. SBS-Wirmon salibandyjoukkueen menestys sekä mynämäkeläisten järjestöjen aktiivinen ja monipuolinen toiminta toivat kuntaa positiivisesti esille tiedotusvälineissä läpi vuoden. Kunta on osallistunut Turun seudun yhteistyöhankkeisiin sekä MAL- aiesopimuksen toteuttamiseen liittyvi- 15

16 Toimintakertomus en asunto- ja kaavoitusohjelmien valmisteluun. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n fuusio on valmisteilla. Kunta osallistuu Lounais-Suomen potentiaaliset viemäröintialueet-selvitystyöhön. Kasvatus- ja sivistystoimen puolella suunniteltiin koko vuosi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamismalleja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Naantalin vetovastuu alueellisten nuorisopalvelujen (Naantali, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko) koordinaattorina loppui , jonka jälkeen alkaen Raision seudun koulutuskuntayhtymä otti vastuun omistajakuntiensa etsivästä nuorisotyöstä, rekisteriin ilmoitettujen nuorten ohjauksesta sekä ammatillisista työpajoista. Yhteistyö jatkui Rasekon johdolla syksyn ajan, jolloin sovittiin, että jatkossa etsivän nuorisotyön yhteistoiminta aloitetaan Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten yhteistyönä vuoden 2014 alusta. Mynämäki otti yhteisessä prosessissa käytännön vastuun etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamisesta/esimiestehtävästä tammikuusta 2014 alkaen ja laati yhteisesti allekirjoitetun rahoitushakemuksen (päätös tulee keväällä 2014). Jatkossa kunnat vuorottelevat vetovastuuta. Kasvatus- ja sivistystoimen puolella jatkettiin Maskun, Mynämämäen ja Nousiaisten yhteistä Osaavahanketta, jonka tavoitteena oli täydennyskouluttaa opettajakuntaa sekä laatia tvt-strategia tulevaisuuden koulun tarpeisiin. Vuonna 2013 koordinaattorina toimi Masku, vuoden lopulla Mynämäki laati yhteisen hankkeen jatkohakemuksen vuodelle 2014 valmistautuen vetämään hanketta seuraavan vuoden ajan. Taiteen perusopetuksen puolella tarkennettiin sopimusta Turun seudun musiikkiopiston kanssa sekä solmittiin kumppanuus Turun konservatorion kanssa liittyen mynämäkiläisten nuorten taiteen perusopetukseen. Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien osalta sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettiin perusturvakuntayhtymä Akselin puolella. HINKU-hanke on edelleen tuonut kuntaa esille tiedotusvälineissä ja aktivoinut kuntalaisia ja yrityksiä käyttämään ympäristöystävällistä tekniikkaa. Kiinteistöjen öljylämmityksen muuttaminen uusiutuvaan energiamuotoon tehtiin seuraavissa kohteissa: - Mietoisten paloaseman naapurissa oleva sienitehdas korvasi öljylämmityksen pellettikattilalla. Tehtaan toiminnasta johtuen tarjolla oli paljon ylimääräistä kapasiteettia, joka nyt hyödynnetään paloaseman lämmityksessä. - Tavastilan ja Pyhen koulut sekä kylätalo Mietola saivat kiinteistökohtaiset lämpökeskukset, joilla korvataan öljylämmitys ao. kiinteistöissä. Lämpöenergia tuotetaan tällä hetkellä pelleteillä, mutta mahdollisuus on myös käyttää haketta. - Urheilukeskuksen huoltorakennuksen öljylämmitys korvattiin maalämpöjärjestelmällä. Muutoksella saavutetaan tuntuvia säästöjä lämmityskustannuksissa. Mynämäessä järjestettiin Aurinkoenergia-tilaisuus, johon osallistui 150 aurinkoenergiasta kiinnostunutta henkilöä. Syksyllä 2013 käynnistyikin aurinkoenergian yhteishankinta ja kilpailutuksen kautta hankittiin aurinkopaneelit 20 yksityishenkilölle. Tilaukseen kuuluu yhteensä kolmekymmentä 2-7 kw:n aurinkosähköjärjestelmää ja sen arvo on noin euroa. Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys järjesti jälleen kunnan ja Kuluttajatutkimuskeskuksen sekä muutaman yrityksen kanssa. Open Homes -tapahtuman, jossa tutustuttiin yksityishenkilöiden kodissaan toteuttamiin energiaratkaisuihin. Tapahtuma herätti kiinnostusta myös naapurikunnissa ja keräsi edellisvuotta laajemman osallistujajoukon. Mynämäen kylät haastettiin kilpailemaan keskenään ympäristöteoista. Huolin kevytväylän tiesuunnitelma valmistui: hanke odottaa Liikenneviraston hyväksymispäätöstä. Asemantien kevytväylän lisäselvityksiä tehtiin mm. Raukkaan kohdalla. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat lisääntyneet vapaaehtoisten toimielinten myötä. Kunnassa toimivat lapsineuvosto, nuorisoparlamentti, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja kylien neuvottelukunta. Järjestöjen omaehtoista tuetaan väliaikaisella lainarahoitusjärjestelmällä yhdistysten toteuttamille Leader - rahoitteisille hankkeille. Viime vuonna lainaa myönnettiin 2 hankkeelle; Mietoisten Kirkonseudun kylät ry ja Mietoisten Maamiesseura ry. Varautumista arjen häiriötilanteisiin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin tehostettiin tarkistamalla varautumissuunnitelmia Perusturvakuntayhtymä Akselin ja sen jäsenkuntien yhteistyönä. 16

17 Toimintakertomus Uudistuva palveluverkko Sosiaalitoimen palvelukokonaisuus siirtyi Perusturvakuntayhtymä Akselin vuoden alusta. Akseli vastaa nyt koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueella. Palvelutasosuunnitelmassa on määritelty kuntayhtymän järjestämät palvelut ja palveluverkko. Kuntayhtymä järjesti jäsenkuntien valtuutetuille 3 yhteistä keskustelu- ja tiedotustilaisuutta toiminnasta ja taloudesta. Kunnanhallitus seurasi aktiivisesti kuntayhtymän toiminnan kehittymistä. Taloushallintoyksikkö myy taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut perusturvakuntayhtymä Akselille ja Mynämäen kunnalle sekä palkanlaskentapalvelut Nousiaisten kunnalle. Vuoden alussa otettiin käyttöön palvelujen tuottamisen pohjalta tehty suoritehinnoittelu. Vuoden 2013 aikana ei palveluverkossa tapahtunut muutoksia. Kasvatus- ja sivistyslautakunta käsitteli sektorinsa palveluverkkostrategiaa vuoden 2013 lopulla etsien palvelujen tehostamisen ja uudistamisen mahdollisuuksia työ jatkuu vuoden 2014 aikana. Uuden 5-osastoisen päiväkodin rakentaminen käynnistyi. Valmistuessaan uusi päiväkoti tarjoaa tilat n. 100:lle lapselle. Mietoisten paloaseman yhteisöllinen työtila mahdollisti etätyön tekemisen eri yritysten henkilökunnalle. Työtilakokeilu kesti 9 kk, päättyen Kokeiluaikana kirjattiin käyntejä yhteensä 170, joista yksilöityjä kävijöitä oli 30. Sitoutunut ja osaava henkilöstö Loput sosiaalitoimen palvelut (sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva) siirtyivät alkaen perusturvakuntayhtymä Akselin vastattavaksi. Kunnan palveluksesta siirtyi 12 vakituista viranhaltijaa ja työntekijää Akselin palvelukseen. Ammattitaidon ylläpitämiseksi henkilökunta on osallistunut koulutuksiin. Vuoden 2014 alussa hyväksyttiin uuden lainsäädännön mukainen koulutussuunnitelma. Henkilöstöön liittyvää tietoa on myöhemmin erikseen käsiteltävässä henkilöstötilinpäätöksessä. Tasapainoinen talous Vuosikate on plussalla noin euroa. Vuosikateprosentti on 51,8 %, joten vuosikate kattaa vain puolet poistoista. Suurin osa investoinneista on jouduttu kattamaan lainalla. Uutta lainaa nostettiin 2,0 milj. euroa. Lisäksi maksuvalmiuden turvaamiseksi käytetään kuntatodistusohjelmalla lyhytaikaista luottoa. Pitkäaikaisten lainojen oli vuoden lopussa euroa/asukas, mikä on vielä selvästi alle maan keskiarvon euroa/ asukas. Yhteisöveron jako-osuus oli vuonna 2013 korotettu 5 prosenttiyksikköä. Verotulot yhteensä kasvoivat yhteensä 9,8 %. Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 10,4 % ja kiinteistöverojen tuotto 3,9 %. Yhteisöveron tuotto pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kunnan tuloveron tuoton kasvu johtui veroprosentin 0,5 %-yksikön korotuksesta sekä lainsäädännön muutoksen vuoksi muuttuneesta tilitysaikataulusta. Kunnille tilitettiin vuonna 2013 jäännösveroja jo joulukuussa. Aiemmin ne on tilitetty seuraavan vuoden tammikuussa. Joulukuun 2013 lopussa työttömänä oli 336 henkilöä ja työttömyysaste oli 8,8 %. Vastaavaan aikaan vuonna 2012 työttömänä oli 293 henkilöä ja työttömyysaste oli 7,7 % vuonna 2012). Koko Varsinais- Suomessa työttömyysaste oli 12,8 % joulukuussa 2013 ja 11,3 % joulukuussa Palvelusektorilla haettiin uusia tuotantotapoja muun muassa liittyen Kylätalo Mietolaan, jonne suunniteltiin itsepalvelukirjasto, joka perustui lainausautomaatin hankintaan. Kirjasto avautui Kunta sai myytyä Mietoisista perintönä saadun tilan kahtena osana; päätila peltoineen yksityiselle ja metsä valtiolle Metso-suojelualueeksi. Myös Mietoisten vanha paloasemarakennus myytiin, koska kunnalla ei ollut sille omaa käyttöä sen jälkeen, kun nuorisotila siirrettiin kylätalo Mietolaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnan päätökset ja toiminta vuonna 2013 vastasivat pääosin kuntastrategian tavoitteita. Väestönkasvun ja talouden osalta ei saavutettu asetettuja tavoitteita. 17

18 Toimintakertomus 1.11 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut -58 Korkotuotot 5 12 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden voitto/tappio Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,0 % 12,9 % Vuosikate/Poistot, % 51,8 % -2,9 % Vuosikate, /asukas 106,11-6,09 Asukasmäärä

19 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -29 Antolainasaamisten vähennykset 29 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v, Investointien tulorahoitus, % 26,8 % -2,1 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 18,6-1,4 Lainanhoitokate -0,7 0,0 Kassan riittävyys, pv 38,4 8,2 Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on KILA:n kuntajaoston edellyttämä uusi tunnusluku. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täytyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 19

20 Toimintakertomus 1.12 Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Arvonkorotusrahasto 2. Tietokoneohjelmistot 8 16 III Muut omat rahastot Muut pitkävaikuitteiset menot IV Edell. tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet B POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET Maa- ja vesialueet Poistoero Rakennukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto C PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 1. Eläkevaraukset 6. Ennakkomaksut ja keskener. hank Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Joukkovelkakirjalainasaamiset 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset 3. Muut toimeksiantojen pääomat Muut saamiset E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot Joukkovelkakirjalainat 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Muut toimeksiantojen varat 3. Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot I Vaihto-omaisuus Ostovelat 1. Aineet ja tarvikkeet Liittymismaksut ja muut velat Keskeneräiset tuotteet 8. Siirtovelat 3. Valmiit tuotteet/tavarat II Lyhytaikainen Muu vaihto-omaisuus 1. Joukkovelkakirjalainat 5. Ennakkomaksut 2. Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Saamiset Lainat muilta luotonantajilta Pitkäaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset 6. Ostovelat Lainasaamiset Liittymismaksut ja muut velat Muut saamiset 8. Siirtovelat Siirtosaamiset 38 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3. Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrum. 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Lainakanta tunnuslukuun lasketaan koko vieraspääoma (pitkä Omavaraisuusaste, % 56,6 % 65,7 % aikainen ja lyhytaikainen). Kunta käyttää maksuvalmiuden Suhteellinen velkaantuneisuus, % 43,2 % 31,9 % turvaamiseksi lyhytaikaista luottoa. Vuoden vaihteessa luottoa Kertynyt yli-/alijäämä, oli käytössä 3,0 M. Luotto erääntyi vuoden 2014 alussa. Uusi Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas luotto takaisin maksua varten otettiin vuoden 2013 puolella. Lainakanta , Kirjanpidossa tilinpäätöshetkellä vieraassa pääomassa on lyhyt Lainakanta , /asukas aikaista luottoa 6,0 M ja pankkitilillä uusi luotto 3,0 M. Lainasaamiset, Asukasmäärä