42 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "42 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena"

Transkriptio

1 42 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena Maanmittaus 80:1-2 (2005) Saapunut Hyväksytty Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena Simo Hannelius 1) ja Markku Airaksinen 2) 1) Metsäntutkimuslaitos, PL 18, Vantaa 2) Maanmittauslaitos, PL 84, Helsinki Tiivistelmä. Maanmittauslaitoksen yksi lakisääteinen tehtävä on kerätä tietoa kiinteistökaupoista ja julkaista niistä tilastoja. Kauppahintarekisteriin on koottu vuodesta 1982 lähtien taustatietoa kaikista kiinteistökaupoista. Tiedon ensisijainen käyttötarve on kiinteistöjen arvioinnissa. Käsillä olevaan julkaisuun on koottu edustavien metsätilojen kaupat vuosilta läänijaolla. Työssä tarkastellaan paitsi muutoksia markkinoilla myös puun kantohintaa suhteessa metsätilan kauppahintaan. Metsäomaisuuden arvioinnin ongelmana on se, että tilastoon kootuista kaupoista ei ole käytettävissä metsävaratunnuksia. Aikasarjan perusteella arvioidaan, kuinka kauppahintarekisteristä puolen vuoden jaksoille varsin helposti laskettavia tilastotietoja voitaisiin käyttää hyväksi yksittäisten kohteiden arvioinnissa. Näitä verrataan poikkileikkausaineistoista saatuihin tutkimustuloksiin, joissa on tarkasteltu erikseen kauppahintojen ja metsävaratunnusten välisiä riippuvuuksia. Työssä arvioidaan, millaista metsätilan puustotilavuuden likiarvoa hintajakaumien ala- ja yläkvartiilin sekä mediaanin mukainen hintataso vastaa. Tarkastelujakson kuluessa muutettiin kiinteistökauppaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja monia verotukseen vaikuttaneita perusteita. Aikasarjasta voidaan niin ikään arvioida, miten nämä muutokset näkyivät metsätilojen markkinoilla. Avainsanat: kantohinta, kauppahintarekisteri, kauppahintatilasto, kiinteistöarviointi, kiinteistömarkkinat, kiinteistövero, luonnonarvokauppa, maa- ja metsäpolitiikka, markkina-arvo, metsäomaisuus, puukuutiometrin bruttoarvo, verotusarvo. 1 Kauppahintatilasto tutkimuksen aineistona Kiinteistöjen kauppahintarekisteri (KHR) perustettiin Maanmittauslaitokseen 1970-luvun lopun ns. maapakettilakien (Ojanen 1978) säätämisen jälkeen. Sen ensi sijaisena tarkoituksena on tukea lunastuslain (1977) mukaista kiinteistö-

2 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 43 arviointia omaisuuden käyvän hinnan mukaan. Rekisterin julkisista tiedoista on edelleen hyötyä kiinteistöarvioinnin tutkimuksen perustietokantana, koulutuksessa sekä kiinteistövälittäjien ja arvioijien suorakäytössä käytännön arviointitehtävissä (Myhrberg 1989, s. 69). Rekisteriin kootaan tiedot kaikista kiinteistökaupoista ja niistä on julkaistu tilastotietoja vuodesta 1982 lähtien. Kiinteistöarvioinnin kannalta edustavat kaupat (ei sukulaiskauppoja) kuvaavat hinnanmuodostusta markkinoilla. Kun edustavia kauppoja käytetään hyväksi arvioitaessa metsäkiinteistön todennäköistä luovutushintaa kauppa-arvomenetelmällä, tarvitaan yksilöityjä metsävaratietoja. Näitä ei kuitenkaan ole mahdollista kerätä rekisteriin tästä aiheutuvan suuren työmäärän vuoksi. Toisaalta kauppahintarekisteristä on helposti laskettavissa uutta ja ajankohtaista tilastotietoa. Miten tätä avoimesti saatavilla olevaa tietoa voidaan käyttää ja tulkita nykyistä enemmän? Onko löydettävissä raakapuun kantohintojen ja metsäkiinteistöjen markkinahintojen väliltä niiden vaihtelua selittäviä invariansseja? Hintojen kehityksestä eri vuosina ja niiden muutoksista markkinoilla saa käsityksen tilastosta lasketuista keskiluvuista ja niiden hajontaa kuvaavista tunnuksista. Kauppahintarekisterin tiedoista lasketaan puolivuosittain metsätilakauppaa kuvaava tilasto Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) internet-sivuille. Se palvelee sekä metsänomistajia että metsä- ja kiinteistöalan ammattitehtävissä toimivia. Tilastosta käyvät ilmi kauppojen lukumäärät, keskipinta-alat, hintojen keskiarvot, hintajakauman ala- ja yläkvartiilit ja mediaanihinta. Edelliset tiedot on laskettu tilakoon pinta-alaluokissa 2 5 hehtaaria, 5 10 hehtaaria ja yli 10 hehtaaria metsäkeskusten aluejaolla. Tilasto on julkinen eikä sen käytöstä peritä maksua. Maanmittauslaitoksen ja Metlan yhteisissä kauppahintatutkimuksissa on kerätty tilakohtaista detaljitietoa jälkikäteen kaupan kohteina olleiden metsätilojen metsävaroista metsäsuunnittelussa käytetyillä menetelmillä. Metsähallitus on luovuttanut niin ikään kauppakohtaista tietoa tutkimuksen käyttöön. Näiden poikkileikkausaineistojen perusteella on epäsuorasti mahdollista suuruusluokkana arvioida metsävaroja: mikä on kaupan kohteen puuston keskitilavuus, jos kauppahinta vastaa alakvartiilin, mediaanin tai yläkvartiilin mukaista hintaa. Kauppahinta ( /ha) korreloi voimakkaasti puuston keskitilavuuden kanssa (Hannelius 2000, s. 97). Kauppahintaa jaettuna ostetun metsätilan puuston keskitilavuudella (SEK/m 3 sk) on puolestaan käytetty Ruotsissa kiinteistön markkina-arvon arvioinnin tunnuksena. Kantohintatasoa kuvaavana tunnuksena on pinta-alaverotusta varten laskettu puukuutiometrin bruttoarvo ( /m 3 ). Sen vuotuinen arvo lasketaan tunnukseksi pinta-alaverotusta varten hakkuuvuodelle, joka ulottuu heinäkuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun. Puukuutiometrin bruttoarvo lasketaan Metlassa kullekin kunnalle tai sen osalle erikseen paikkakunnalla maksetuista eri puutavaralajien kantohinnoista. Eri puutavaralajien suhteelliset osuudet laskennassa saadaan verokuutiometrin rakennelukujen perusteella. Ne perustuvat valtakunnan metsien inventointien tutkimusaineistoihin. Tunnusluku ilmaisee alueellisen keskimääräisen kantohinnan, joka muodostuu markkinaehtoisesti yksityisten metsänomistajien

3 44 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena (myös kunnat, seurakunnat, yhteismetsät, ym.) puukaupoissa. Tässä työssä nykyisen läänijaon mukaiset hakkuuvuosien bruttoarvot laskettiin kuntien luvuista keskiarvoiksi. Tutkimuksessa käytetty kantohintainformaatio on keskimäärin puoli vuotta kiinteistökauppaa edeltäneeltä ajalta. Puukuutiometrin bruttoarvo käsitteenä ilmaisee vallinneen ja yleisesti tiedossa olleen keskimääräisen raakapuun hintatason, kun päätös metsätilakaupasta on tehty. Metsäkiinteistöjen myyntiajat ovat yleensä olleet 3 6 kuukautta, mutta nyttemmin lyhentyneet internetin tultua kiinteistövälittäjien käyttöön (Airaksinen ja Hannelius 2004), mikä on otettava huomioon hintojen aikasarjaa tarkasteltaessa. Puun ja metsätilojen hinnat muunnettiin reaalisiksi elinkustannusindeksillä vastaamaan vuoden 2003 hintatasoa. Tämän indeksin valintaa deflaattoriksi voi perustella sillä, että yksityisillä metsänomistajilla on sekä puukaupoissa että metsätilamarkkinoilla hallitseva asema. Päätökset rahan käytöstä tehdään yksityisissä kuluttajatalouksissa. Reaalitaloudellista tarkastelua puoltaa sekin, että kyseessä on varsin pitkä ajanjakso. Sen varhaisimpina vuosina vallitsi voimakas vuotuinen inflaatio, joka kuitenkin pieneni merkittävästi vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Edustavan metsätilakaupan pinta-alan alarajana on käytetty 2 hehtaaria. Luovutus voi olla joko kokonainen kiinteistö tai määräala ja alueen maankäyttönä on metsätalous. Tilastotiedot laskettiin edelleen nykyisten läänien aluejaolla ja eri tilakoon pinta-alaluokissa. Aikasarjojen hinnat on muunnettu euroiksi (1 = 5,94 mk). 2 Tutkimuksen tarkoitus Metsätiloista kiinteistökaupoissa maksettujen hintatietojen saantia arvioinnin tarpeisiin on pidetty 1980-luvun alkuun, aina kauppahintarekisterin perustamiseen asti, lähes mahdottomana tehtävänä. Koska luotettavan hintainformaation keruu on ollut työlästä ja vaikeaa, kauppa-arvomenetelmääkään ei juuri ole voitu käyttää. Toisaalta kuitenkin on korostettu, ainakin teoriassa, kauppahintatietojen tarvetta ja ensi sijaisuutta omaisuutta arvioitaessa (esim. Saari 1940, s. 25). Puutetta on korvattu sillä, että metsiä omaisuusesineinä on arvioitu metsänarvonlaskennan keinoin (esim. Ahonen 1970), ja käytännön sovelluksena on ollut summa-arvomenetelmä. Metsän kasvun, eri puutavaralajien kantohintojen, tulonodotusten, metsätalouden kustannusten ja koronkoronlaskelmien oletusten varassa saatettiin laskea eri ikävaiheissa oleville metsille arvoja. Niiden perusteella on käytännössä hahmoteltu, ns. tukkualennuksen muodossa, subjektiivinen näkemys metsäomaisuuden käyvästä arvosta. Tiloja arvioivilla ei oikein ole ollut selvillä, mihin laskennallisesta arvosta tehtävä vähennys perustuu ja kuinka suuri sen tulisi olla puustoltaan erilaisissa kohteissa. Summa-arvomenetelmän on todettu yliarvioivan metsätilan arvoa suhteessa kohteesta maksettuun kauppahintaan suuruusluokkana 50 prosentilla, ja menetelmällä päädytään likiarvoon (Airaksinen 1988 ja 1998). Toimivien markkinoiden ja käyttökelpoisen informaation olosuhteissa markkina-arvosta on tullut yleisesti hyväksytty arvioinnin objektiivinen lähtökohta.

4 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 45 Sen sovelluksissa kerätään kauppahinta-aineisto markkinoilta, ja tehdään päätelmät. Tässä työssä tarkastellaan metsätilamarkkinoiden kokonaisuutta ja siinä tapahtuneita muutoksia lähes 20 vuoden aikana. Katsauksen aineistoksi on koottu metsäkiinteistöjen edustavien luovutusten tilastotiedot, jotka on saatu tutkimuskäyttöön Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä vuosilta Niiden perusteella arvioidaan, kuinka markkinat arvostavat metsäomaisuutta. Markkina-arvo on se arvioitu rahamäärä, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolien toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa. Määritelmä perustuu kansainväliseen arviointistandardiin (IVS) 2003 (Viitanen 2004, s. 38). Rekisteri kattaa kaikki kiinteistökauppoina tehdyt luovutukset, joten siihen eivät sisälly yhtiömuodossa tehdyt kaupat. Yhtiömuotoinen metsänomistus on Suomessa vähäistä ja poikkeuksellista muun muassa sen vuoksi, että metsää omistavien yhtiöiden metsätalouteen myönnetään valtion tukea (Kestävän metsätalouden rahoituslaki) vain silloin, kun yhtiön osakekannasta yli puolet kuuluu luonnollisille henkilöille. Kauppahintoja verrataan myös raakapuun vallinneeseen kantohintatasoon. Se on laskettu verotuksessa määritellyn puukuutiometrin bruttoarvon mukaan, kuten edellisessä luvussa on todettu. Työssä tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: 1. Aikasarjasta esitetään ensiksi edustavien luovutusten määrät kaikista kaupoista (yli 2 ha). Muiden tunnusten aineistona ovat vähintään 10 hehtaarin kokoiset edustavat tilakaupat. Näitä ovat keskipinta-alat, kauppahinnat ja raakapuusta maksetut keskimääräiset kantohinnat eri läänien alueilla. Näistä kahden viimeisimmän hintojen suhteellisia muutoksia tarkastellaan sekä vuositasolla että hintojen trendeinä. Kiintoisaa on niin ikään se, miten raakapuun kantohintataso ( /m 3 ) korreloi metsätilasta maksetun kauppahinnan ( /ha) kanssa maamme eri osissa. 2. Vuotuista vaihtoa tarkastellaan (yli 10 hehtaarin tilat) luovutusten vuotuisina määrinä ja mediaanihintoina kussakin läänissä. 3. Työssä tarkastellaan niin ikään aikasarjojen puitteissa hintojen hajontaa, variaatiokertoimen sekä ylä- ja alakvartiilien suhteen perusteella. Näistä voidaan arvioida aineiston validisuutta ja sitä, onko havaintojen joukossa outliereita. Vaikka kiinteistökauppaan liittyviltä tiedoilta edellytetään, kaupanvahvistajien kokoamina, poikkeuksellisen hyvää luotettavuutta, tietojen tallennuksessa voi syntyä virheitä. Niin ikään on mahdollista, että kaupan kohteen maankäyttö on tietoja rekisteröitäessä luokiteltu virheellisesti, jolloin se ei kuvaa metsäkiinteistöjen hinnanmuodostusta. 4. Työssä tarkastellaan lainsäädännön ja verotuksen muutosten vaikutusta metsätilamarkkinoihin. Niitä arvioidaan maanhankintaoikeuslain ja sen toteuttamista tukevan valtion rahoituksen, luovutusvoittojen verotusta koskevien säädösten sekä metsäverotuksen muutoksen vaikutuksena kauppojen määriin, hintoihin ja niiden vaihteluun.

5 46 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena 5. Tilastoaineistoa tarkastellaan niin ikään kiinteistöarvioinnin kauppa-arvomenetelmän vertailuaineistona, kun tavoitteena on yksittäisen kohteen markkina-arvon arviointi. Kauppahintarekisteristä saa helposti laskettua hintajakauman tunnuslukuja. Vertaamalla näitä eräiden vuosien poikkileikkausaineistojen kauppahintatutkimusten tuloksiin voidaan toisaalta epäsuorasti arvioida suuruusluokka, millaisia metsätilan puuvaroja jakauman erilaiset hintatasot vastaavat. Tilastoaineistoa analysoiden saa lisäinformaatiota markkina-arvoista esimerkiksi silloin, kun metsätila on arvioitu summa-arvomenetelmällä. Huomattakoon, että kauppahintarekisteristä on koottu tietoja Metlan Metinfoon vuodesta 1998 lähtien. Kauppahintojen jakaumien tunnusluvut on laskettu metsäkeskusten aluejaolla käytettäväksi metsäomaisuuden arvioinnin taustatiedoksi. 6. Metsäverotuksen pinta-alaverotuksen viimeinen vuosi on Metsäkiinteistön arvo varallisuusverotuksessa perustuu pinta-alaverotuksessa arvioituun puhtaaseen tuottoon kerrottuna kymmenellä. Vaikka varallisuusvero poistuukin vuonna 2006, sen perusteella arvioituja arvoja saatetaan edelleen käyttää vanhasta muistista perintö- ja lahjaverotuksen laskennan lähtökohtana. Poistuvaa varallisuusverotusarvoa on sovellettu 1,5 2 -kertaisena paremman tiedon puuttuessa perintöjen ja lahjojen arvoa arvioitaessa. Metsälle on ehdotettu asetettavaksi kiinteistövero. Työssä katsotaan, miten tilastotietoja voisi käyttää tässä tarkoituksessa massa-arvioinnin perusteeksi. 7. Lunastuslain 30 :n mukaan korvausta määrättäessä ei saa ottaa huomioon sellaista arvon muuttumista, joka aiheutuu tarjonnan vaihtelusta tai muusta hintasuhteisiin ohimenevästi vaikuttavasta syystä. Aikasarjan hintoja tarkastellaan myös tässä mielessä. Vaikuttavatko suhdanteet niin paljon kauppahintoihin, että muutos tulisi ottaa huomioon? Ensinnäkin arvioidaan, onko suhdannevaihtelua tarpeen tasoittaa. Toisekseen arvioidaan, miten tasoitus tulisi tehdä; liukuvia keskiarvoja käyttäen vai laskemalla hintakehitystä kuvaava trendi. Aikasarjasta lasketaan metsäkiinteistöjen ja raakapuun alueelliset hintaindeksit, joita voidaan käyttää paitsi kiinteistöarvioinnissa myös erilaisten korvausten, palkkioiden ym. vuotuisten hintamuutosten arviointiin. 8. Lasketaan kauppahintojen vuotuisista muutoksista maan eri osille hintaindeksit, joita voidaan käyttää hyväksi erilaisissa kiinteistöarvioinnin tehtävissä. Tällaisia tietotarpeita on odotettavissa muun muassa todennäköisesti alkavan luontoarvokaupan kohteiden maksuperusteista neuvoteltaessa. 9. Aikasarja antaa mahdollisuuden pohtia niin ikään metsätilamarkkinoiden näkymiä; kuinka tilojen tarjonnan ja kysynnän arvioidaan muuttuvan ja miten hinnat todennäköisesti kehittyvät maamme eri osissa vuoteen 2010 mennessä. Korostettakoon vielä sitä, että kauppojen määrien tarkastelu keskittyy kaikkiin yli 2 hehtaarin edustaviin luovutuksiin. Kauppahintojen aineisto rajataan kuitenkin yli 10 hehtaarin tiloihin lähinnä sen perusteella, että niitä on erikseen tutkittu varsinaisten kauppahintatutkimusten poikkileikkausaineistoina (Airaksinen 1988 ja 1998 ja Hannelius 2000). Rajaus täsmentää arviointikohdetta siten, että yli 10 hehtaarin metsätilojen pääasiallisena käyttötarkoituksena on metsätalous.

6 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 47 Niitä pienempiä tiloja käytetään puuntuotannon ohella osin moniin muihin tarkoituksiin. Monikäyttö kohottaa pikkutilojen hehtaarihintoja ja vaikeuttaa hintavaihtelun tulkintaa. Alueellisesti tarkastelun painopiste on, kuten varsinaisissa kauppahintatutkimuksissakin, eteläsuomalaisissa metsätiloissa; toisin sanoen Oulun lääniin rajoittuvassa osassa maata, johon myös yksityinen metsänomistus on maassamme painottunut. Huomattakoon vielä, että kiinteistöluovutusten tiedoissa ei ole kohdetta kuvaavia puusto- tai muita metsävaratunnuksia. 3 Metsätilakauppojen lukumäärät, pinta-alat, mediaanihinnat ja raakapuun kantohinnat Kuvasta 1 nähdään kaikkien yli 2 hehtaarin edustavien metsäkiinteistökauppojen määrät vuosina lääneittäin. Kauppaa käytiin tasaiseen tahtiin luvun lopulle ja 1990-luvun alun lamavuosiin asti. Lamakaudella kaupankäynti hiljeni, ja alkoi piristyä vuosista lähtien, josta luovutusten määrä on lisääntynyt kaikissa lääneissä. Kuva 1. Metsätilakauppojen (yli 2 ha kaupat) lukumäärät lääneittäin vuosina Kuvasta 2 nähdään yli 10 hehtaarin edustavien metsätilakauppojen keskipinta-alat vuosina lääneittäin. Kolmen eteläisimmän läänin alueilla pinta-alat vaihtelevat hehtaarin välillä, joskin Itä-Suomessa tilat ovat olleet keskimäärin suurempia kuin kahdessa muussa läänissä. Vuotuinen pinta-alojen vaihtelu on niin ikään ollut melko vähäistä. Kahden pohjoisimman läänin metsätilat ovat olleet keskimäärin edellisiä merkittävästi suurempia. Oulun läänissä ne olivat lähes 40 hehtaarin ja Lapin läänissä noin 50 hehtaarin kokoisia. Näiden keskipinta-alojen voimakas vuotuinen

7 48 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena vaihtelu viittaa siihen, että joinakin vuosina on tehty kauppoja muutamista poikkeuksellisen suurista tiloista. Pohjois-Suomen kaupoille on niin ikään tyypillistä, että kohteeseen voi sisältyä metsätalouden maaksi luokiteltuja laajoja avosoita. Myös kauppojen vähäinen määrä on omiaan lisäämään pinta-alan vaihteluita etenkin Lapissa. Kuva 2. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) keskipinta-alat lääneittäin vuosina Yksityisten, metsänhoitomaksua maksavien metsätilojen metsämaan keskipinta-ala oli Etelä-Suomessa 27,5 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 48,4 hehtaaria vuonna 2002 (Metsätilastollinen vuosikirja 2003, s. 52). Tilan koko on arvioitu metsämaan pinta-alana, koska se on perinteisen pinta-alaveron ja metsänhoitomaksun perusteena. Pohjois-Suomeen on luettu kolmen pohjoisimman metsäkeskuksen alueet. Luovutettujen metsätilojen kokonaispinta-alat ovat kuitenkin metsämaan pinta-aloja suurempia, koska alaan luetaan myös kitu- ja joutomaat sekä metsätiet ja varastoalueet. Näillä on pohjoisessa suhteellisesti suurempi merkitys keskipinta-alan kasvattajina kuin eteläosassa maata. Metsätilojen keskipinta-alat ja taulukon 1 vertailuluvut osoittavat, että markkinoille tulee yksityisestä omistuksesta varsin tyypillisiä kohteita, ehkä kooltaan kuitenkin hieman keskimääräistä pienempiä.

8 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 49 Taulukko 1. Metsänhoitomaksua maksavat yksityismetsälöt eri pinta-alaluokissa vuonna 2000 Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomeen on luettu kolmen pohjoisimman metsäkeskuksen alueet (Metsätilastollinen vuosikirja 2003, s. 52). Metsätilan koko Osuus tiloista, % ha Etelä-Suomi Pohjois-Suomi alle , , , yli Yhteensä, kpl Kiinteistöarvioinnin ja vertailuaineiston hankinnan näkökulmasta edelliset luvut osoittavat, että valtaosa kaupoista tehdään muutaman kymmenen hehtaarin kokoisista tiloista. Näistä on käytettävissä ja saatavissa runsaasti vertailuaineistoa. Sen sijaan suuria kohteita tulee myyntiin perin harvoin, ja ne sijaitsevat pääosin kahdessa pohjoisimmassa läänissä. Pinta-alaltaan suurten kauppojen niukkuus vaikeuttaa arviointia, jolloin niiden arvioinnissa joudutaan turvautumaan edustaviin yksittäishavaintoihin perustuvan menetelmän käyttöön (Myhrberg 1991, s. 136). Myös metsään sijoittamista ja tilalla metsätalouden harjoittamista suunnittelevan on vaikea löytää riittävän suurta, yli 100 hehtaarin pinta-alaa ainakaan eteläosasta maata. Kuvassa 3 on esitetty metsätilakauppojen (yli 10 ha) reaaliset mediaanihinnat lääneittäin vuosina Kuvaan on piirretty myös hintojen trendin mukaista kehitystä kuvaavat regressiosuorat. Kauppahinnat ovat alentuneet pääsuuntaisesti koko aikajakson aikana kaikkien läänien alueilla. Alenemisen syitä tarkastellaan lähemmin lainsäädännön muutoksia käsiteltäessä. Joka tapauksessa lamavuodet vaikuttivat voimakkaasti hintatason laskuun, kuten muidenkin pääomahyödykkeiden hintoihin. Reaaliset hinnat ovat näistä vuosista hitaasti nousseet kolmen eteläisimmän läänin alueella. Etelä-Suomessa nousu on ollut voimakkainta, noin 3 4 prosenttia vuodessa. Aikasarjan reaalisesti korkein hintataso saavutettiin vuonna 1990 Etelä- Suomen läänissä ja vuotta myöhemmin kahden pohjoisimman läänin alueilla. Hehtaarihinnat laskivat tästä ajankohdasta 3 4 vuodessa prosentilla eli suhteellisesti likimain yhtä paljon kuin puun kantohinta. Laman aikana peltojen, omakotitonttien ja lomarakennuspaikkojen hinnat laskivat lähes puoleen vuoden 1990 huippuhinnoista (Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2003, s ). Eri kiinteistötyyppien, myös metsätilojen osalta, hintojen lasku oli lamakauden olosuhteissa suhteellisesti suurinta maan eteläosan korkean hintason alueilla ja vähäisintä pohjoisosassa maatamme. Metsätilojen hintatason lasku oli kuitenkin suhteellisesti pienempää kuin muiden kiinteistöjen.

9 50 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena Kuva 3. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) reaaliset mediaanihinnat ( /ha) lääneittäin vuosina Aikasarjasta eri lääneille lasketut kauppojen mediaanihintojen ( /ha) trendiyhtälöt ovat seuraavat: Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhtälö y = x y = x y = x y = x y = x y = mediaanihinta, /ha x = havainnon vuosiluku 1985 Kuvassa 4 on esitetty raakapuun reaalisen kantohintatason muutokset vuosina eri lääneissä. Eri puutavaralajien keskimääräistä kiinteistökaupantekohetken hintaa kuvaa metsän pinta-alaverotusta varten laskettu puukuutiometrin bruttoarvo ( /m 3 ). Havaintosarjasta on edelleen laskettu puun hintatrendit lääneittäin.

10 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 51 Kuva 4. Puukuutiometrin reaaliset bruttoarvot eli puun hinta ( /m 3 ) lääneittäin vuosina Eri lääneille lasketut puukuutiometrien bruttoarvojen ( /m 3 ) trendiyhtälöt ovat seuraavat: Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhtälö y = 30,6 0,368 x y = 28,6 0,366 x y = 28,6 0,223 x y = 21,8 0,299 x y = 20,3 0,378 x y = puukuutiometrin bruttoarvo, /m 3 x = havainnon vuosiluku 1985 Kuvien 3 ja 4 reaalihintoja verrattaessa havaitaan, että puun kantohintojen ja metsien markkinahintojen laskut ovat seuranneet laman alkaessa shokkimaisesti lähes toinen toistaan. Raakapuun hintatason vahvistuminen on heijastunut 1 3 vuoden viiveellä metsäomaisuuden markkinahintoihin. Kantohinnat alenivat poikkeuksellisen nopeasti ja voimakkaasti vuodesta 1991 lähtien koko maassa, eivätkä ne ole reaalisesti kohonneet 1980-luvun lopun tasolle tarkasteltavan aikasarjan kuluessa. Vuosituhannen 2000 ensimmäisinä vuosina kantohintataso on edelleen hieman alentunut metsäteollisuustuotteiden heikentyneen maailmanmarkkinakysynnän ja epätyydyttävien hintojen seurauksena. Samanaikaisesti tiloista on maksettu kohoavia hintoja eritoten Etelä-Suomen läänissä. Eteläisimmässä osassa

11 52 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena maatamme puun ja kiinteistöjen välinen hintojen yhteys näyttää heikentyneen. Länsi- ja Itä-Suomen sekä Oulun lääneissä edellinen hintojen suhde on likimain ennallaan. Lapissa niin puun kuin metsäomaisuuden hinnat ovat alentuneet. Kuvissa 5 9 on esitetty indeksilukuina reaaliset raakapuun kantohinnat ja metsätilojen mediaanihinnat vuosina eri lääneissä ja niiden pääsuuntaiset kehitystrendit. Hintoja verrataan aikasarjan ensimmäisen vuoden 1985 hintaan, joka saa suhdeluvun 100. Kaikissa lääneissä sekä puun että metsäkiinteistön reaalinen hinta on laskeva koko jakson aikana. Jos tarkastellaan pelkästään metsäomaisuuden hintaa laman jälkeisellä jaksolla, sen hinta on noussut Lappia lukuun ottamatta koko maassa. Vastaavasti puun hinta on pysynyt likimain samalla tasolla, alentuen kuitenkin hieman vuosituhannen ensimmäisinä vuosina. Hintasuhteiden muutokset merkitsevät, mikäli niiden kehitysnäkymät laman jälkeen pysyvät ennallaan, metsäomaisuuteen sijoittamisen kannattavuuden heikentymistä. Kuva 5. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) reaalinen mediaanihintaindeksi ja puukuutiometrin bruttoarvoindeksi ja niiden trendit Etelä-Suomen läänissä vuosina Puun hintatrendi Y = 91,2 1,1 X (1985 havaintovuosi) ja metsätilan hintatrendi Y = 95,4 1,4 X (1985 havaintovuosi).

12 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 53 Kuva 6. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) reaalinen mediaanihintaindeksi ja puukuutiometrin bruttoarvoindeksi ja niiden trendit Länsi-Suomen läänissä vuosina Puun hintatrendi Y = 93,4 1,2 X (1985 havaintovuosi) ja metsätilan hintatrendi Y = 93,4 1,7 X (1985 havaintovuosi). Kuva 7. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) reaalinen mediaanihintaindeksi ja puukuutiometrin bruttoarvoindeksi ja niiden trendit Itä-Suomen läänissä vuosina Puun hintatrendi Y = 89,7 0,7 X (1985 havaintovuosi) ja metsätilan hintatrendi Y = 103,5 1,2 X (1985 havaintovuosi).

13 54 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena Kuva 8. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) reaalinen mediaanihintaindeksi ja puukuutiometrin bruttoarvoindeksi ja niiden trendit Oulun läänissä vuosina Puun hintatrendi Y = 94,6 1,3 X (1985 havaintovuosi) ja metsätilan hintatrendi Y = 110,2 2,5 X (1985 havaintovuosi). Kuva 9. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) reaalinen mediaanihintaindeksi ja puukuutiometrin bruttoarvoindeksi ja niiden trendit Lapin läänissä vuosina Puun hintatrendi Y = 97,8 1,8 X (1985 havaintovuosi) ja metsätilan hintatrendi Y = 101,4 3,3 X (1985 havaintovuosi).

14 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 55 Kun metsäomaisuuden kiinteistöarvioinnissa on sovellettu tuottoarvomenetelmää ja sen erikoissovellusta summa-arvomenetelmää, odotettavat hakkuumäärät on hinnoiteltu laskentahetkeä edeltävän aikaperiodin, esim. 10 vuoden, keskimääräisillä puutavaralajeittaisilla reaalisilla kantohinnoilla. Niistä arvioitavien tulojen nykyarvot lasketaan ja kootaan paljaiden metsämaiden, taimikoiden ja nuorten metsien odotusarvoiksi. Puun ja metsätilojen hinnat näyttävät seuraavat eri suhdannevaiheissa toinen toistaan. Tästä seuraa, että kaupantekoajankohdan vallitsevilla kantohinnoilla, yhtenä omaisuuden hintatekijänä, on tärkeämpi merkitys kuin trendien tai pitkän aikavälin keskiarvojen kantohinnoilla runkopuuston hakkuuarvoa laskettaessa. Mikäli arviokohteessa on myytävissä olevaa puustoa, ainakin se tulisi arviointilausunnossa hinnoitella vallistevilla kantohinnoilla, jos tavoitearvona on luovutuksen todennäköinen kauppahinta. Puun kantohintoja ja metsätiloista maksettuja mediaanihintoja esittävistä kuvista nähdään näiden tunnusten välinen keskinäinen riippuvuus. Näiden väliset korrelaatiokertoimet, 18 vuoden aikasarjasta laskettuna, ovat seuraavat: Lääni Kerroin Etelä-Suomi 0,872 Länsi-Suomi 0,830 Itä-Suomi 0,794 Oulu 0,820 Lappi 0,878 Kaikkien läänien alueilla kertoimet ovat 0,1 prosentin todennäköisyydellä merkitseviä, kun tämän merkitsevyystason raja-arvona on 0,708. Metsätilojen kauppahintatutkimuksissa todettu puun kantohintatason ja metsätilan kauppahinnan välinen korrelaatiokerroin oli vuoden 1995 poikkileikkausaineiston (n = 334) mukaan koko maassa 0,606 (Hannelius 2000, s. 96). Hintojen välinen korrelointi on voimakkainta Etelä-Suomen ja Lapin lääneissä, ehkä vastoin ennakko-odotuksia. Näissä lääneissä metsätalousmalla on arvioitu olevan muutakin kuin pelkästään metsätaloudellista käyttöä. Vastaavasti keskisessä omassa maatamme metsätaloudella on suuri maankäytöllinen merkitys. Ennakkoarvio näyttäisi siis olevan väärä. Läänien väliset erot ovat kuitenkin melko pieniä. Kiinteistöarvioinnin ja erityisesti siinä metsäomaisuuteen sovellettujen menetelmien osalta on mielenkiintoista se, että muutokset myyjien ja ostajien päätösten taloudellisessa ympäristössä, puusta raaka-aineena maksetussa kantohinnassa, heijastuvat voimakkaasti markkinahintoihin (vrt. kuvat 3 ja 4). Arviointimenetelmien osalta se korostaa kauppa-arvomenetelmän käyttöä ja markkinatilanteen ajankohtaisen hintainformaation välttämättömyyttä. Se ei puolla traditionaalisten metsänarvonlaskennan menetelmien soveltamista.

15 56 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena 4 Metsätilojen markkinat Kuvista nähdään metsätilakauppojen (yli 10 ha) lukumäärät ja reaaliset mediaanihinnat ( /ha) vuosina eri lääneissä. Kuvista nähtävät kauppojen lukumäärät ja mediaanihinnat on esitetty kahden viimeisimmän vuoden lukuarvona (vuosihavainto 1990 on siis kuvassa 90). Havaintojen tarkastelu jää deskriptiiviseksi, koska kysyntä- ja tarjontakäyrien mallintaminen ja näihin vaikuttavien muuttujien aineistojen hankinta ja analysointi vaatisi erillisen tarkastelun. Kaikissa lääneissä lamavuodet jakavat kauppojen määrät suhteessa mediaanihintaan kahteen ryhmään. Sitä edeltävinä vuosina kaupankäynti oli määriltään ja hintatasoiltaan varsin vakaa. Hintaromahduksen jälkeisinä vuosina sekä määrät että hinnat ovat vähitellen nousseet. Laman aiheuttaman aikasarjan kahtiajako näkyy selvimmin muissa kuin Etelä-Suomen läänin kaupoissa. Kiinteistöjen markkinamekanismi poikkeaa täydellisen kilpailun teoriasta, joka voi selittää lähinnä kulutushyödykkeiden hinnanmuodostusta. Sen mukaan hinnan laskiessa kysyntä kasvaa ja vastaavasti hinnan noustessa tarjonta lisääntyy. Teorian mukainen hinnanmuodostus on monilta ehdoiltaan vaativa. Muun muassa markkinoiden tulee olla täydellisesti informoituja, mikä on suuri puute erityisesti kiinteistöjen osalta sen ohella, että kohteiden olisi oltava likimain samankaltaisia (Virtanen 1991, s. 20). Aikasarjan alun vuosina metsätilamarkkinat olivat säänneltyjä, mitä kuvataan myöhemmin luvun loppuvuosista lähtien markkinoita kuvaa vapaa kilpailu, joka on täydellistä kilpailua lievempi markkinamuoto. Julkinen valta ei puutu siihen, mutta muuten markkinamuoto ei täytä täydellisen kilpailun edellytyksiä muun muassa seuraavista syistä. Myyjiä on melko vähän suhteessa yksityisiin metsänomistajiin. Markkinoille tuloa ja poistumista ei rajoiteta. Kohteet ovat sijainnin, metsävaratunnusten ja pinta-alan suhteen heterogeenisia. Kauppaa käydään laajalti koko maassa, mutta kauppojen vähälukuisuus suhteessa tilojen kokonaismäärään on pieni ja kohdekohtainen hintatietous on puutteellista. Kiinteistön hinta suhteessa yksityisten ostajien tulotasoon ja maksukykyyn on melko korkea. Sen merkitys on suuri kaupantekoon saatavan pääoman ja siitä maksettavan koron kautta. Seuraavassa tarkastellaan kuvien perusteella metsätilamarkkinoiden luonnetta ja tilaa lääneittäin. Mitä aineiston perusteella voidaan päätellä kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Kaupunkialueilla kiinteistöjen markkinamekanismin on havaittu toimivan niin, että kysynnän lisääntyessä ja hintojen noustessa tarjonta on vähentynyt. Maanomistajat jäävät odottamaan hintojen nousun jatkumista tarjontakilpailun puuttuessa (Virtanen 1979, s. 55). Samankaltaisia, hintaodotuksiin perustuvia piirteitä esiintyi aikanaan ajoittain myös puumarkkinoilla Suomen markan devalvointien jälkeen. Tonttimarkkinoilla tätä on kutsuttu ns. hiljaiseksi kartelliksi. Näkyykö ilmiö myös metsätilojen markkinoilla, joilla tiloistaan luopuvien hintainformaation välittymien on melko vähäistä? Etelä-Suomen läänissä (kuva 10) kauppojen määrä pysyi melko suurena ja hintataso korkeana 1980-luvun loppuvuosina. Tarjonta väheni heti hintojen

16 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 57 laskettua, ja hintataso jäi alhaiseksi vuosiksi Siitä alkaen hintataso vahvistui vuoteen 2000 asti kauppojen määrän vähetessä. Vuosituhannen alun vuosina hinnat ovat pysyneet samalla tasolla kauppojen määrän lisääntyessä. Kuva 10. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) lukumäärät ja reaaliset mediaanihinnat ( /ha) vuosina Etelä-Suomen läänissä. Kuva 11. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) lukumäärät ja reaaliset mediaanihinnat ( /ha) vuosina Länsi-Suomen läänissä.

17 58 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena Länsi-Suomen läänin (kuva 11) markkinoita luonnehtivat samat piirteet kuin luovutuksia Etelä-Suomessa. Markkinatilanteet jakautuvat Etelä-Suomea selvemmin kolmeen ajanjaksoon. Niistä varhaisimman aikana kauppojen vuotuiset määrät ja reaalihinnat pysyivät vakaina noin eurossa hehtaarilta. Laman aikana kauppoja tehdään edelleen yhtä paljon kuin sitä edeltävinä vuosina, mutta selvästi laskevin hinnoin. Myyntipaineet ja raakapuun alentuneet kantohinnat ovat ilmeisesti markkinoilla vaikuttaneet niin, että monet ovat luopuneet tiloista tarjonnan kasvaessa. Hintataso jäi noin 30 prosenttia edeltävää aikakautta alemmalle tasolle vuosiksi Hintataso vahvistui tämän jälkeen ja vakiintui vuosina kauppojen vuotuisten määrien pysyessä lähes ennallaan. Itä-Suomen läänissä (kuva 12) lamakautta edeltävänä aikana reaalinen hintataso pysyi vakaana. Kauppojen määrä lisääntyi vuosina raakapuun hinnan ollessa vakaa ja varsin hyvä (vrt. kuva 7). Kauppahinnat laskivat tämän jälkeen kuten muuallakin maassamme, ja jäivät alentuneelle tasolle vuoteen 1997 asti. Lamavuosien jälkeinen reaalinen hintataso on pysynyt ennallaan noin eurossa hehtaarilta. Lamaa edeltäneenä aikana reaalinen hintataso oli noin 30 prosenttia nykyistä korkeampi. Kuva 12. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) lukumäärät ja reaaliset mediaanihinnat ( /ha) vuosina Itä-Suomen läänissä. Oulun läänissä (kuva 13) metsätilakauppoja tehtiin 1980-luvun loppupuoliskolla suunnilleen 100 kappaletta vuosittain hehtaarihintaan euroa. Lamakausi alensi hintatasoa noin 40 prosentilla. Kauppojen lukumäärä jopa kolminkertaistui talouden häiriövuosien jälkeen. Hinnoissa ei tapahtunut merkittävää reaalista vahvistumista aikasarjan viimeisintä vuotta lukuun ottamatta. Vaikka metsätilamarkkinoilla yleisesti puhutaan ylikysynnästä, ilmeisesti

18 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 59 ainakin pohjoisimmassa osassa maata tarjonnan runsaus estää hintatason nousun. Tässä on otettava huomioon tarjolle tulevien tilojen puuvarat ja hakkuumahdollisuudet. Tätä kysymystä tarkastellaan myöhemmin. Kuva 13. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) lukumäärät ja reaaliset mediaanihinnat ( /ha) vuosina Oulun läänissä. Kuva 14. Metsätilakauppojen (yli 10 ha kaupat) lukumäärät ja reaaliset mediaanihinnat ( /ha) vuosina Lapin läänissä.

19 60 Kauppahintatilastot metsätilojen kiinteistöarvioinnin ja markkina-analyysin tukena Lapin läänissä (kuva 14) metsätilojen reaalinen hintataso pysyi lamaa edeltäneenä aikana eurossa hehtaarilta, mistä se on alentunut noin puoleen eli euroon hehtaarilta. Kauppojen vuotuinen lukumäärä on samanaikaisesti yli kaksinkertaistunut. Tarjonnan kasvu näkyy erityisesti pohjoisimman läänin kaupoissa hintatasoon vaikuttavana tekijänä. Metsätilat menivät kaupaksi vain alentunein hinnoin. Merkittävää on myös se, että Metsähallituksen osuus tilakaupoista on Lapissa suuri (Hannelius ym. 2004, s. 20). Markkinoita voi luonnehtia monella tavalla. Mikään varsinainen markkinamuodon hypoteesi ei näytä osuvalta. Niiden kuvauksessa on olennaista se, että ostajien ja myyjien keskenäiset lukumääräsuhteet vaihtelevat (esim. Virtanen 1991, s. 20). Markkinat ovat olleet moniulotteiset. Aikajakson kuluessa lainsäädäntöä on muutettu monin tavoin ja raakapuun hintatasossakin on ollut poikkeuksellisen suurta vaihtelua. Markkinoiden kysynnän ja tarjonnan suhde niin ikään näyttää vaihtelevan muun muassa raakapuun hintatason muuttuessa. Eteläosassa maatamme kantohintojen lasku vähensi tilakauppojen lukumäärää eniten. Pohjoisimmissa lääneissä kauppojen määrä sen sijaan lisääntyi kantohintojen ja metsätilojen hintojen laskusta huolimatta. Näyttää siltä, että lamakauden aikana ja välittömästi sen jälkeen loppuunhakattujen tilojen tarjonta kasvaa hakkuumahdollisuuksien pienetessä ja ehtyessä. Metsätilamarkkinoilla ei näytä olevan, kuten asutuskeskusten kaava-alueilla, hiljaista kartellia, vaikka 1980-luvun loppupuoliskon havainnot siihen osin viittaavat. Tarjonta oli silloin nykyistä pienempää ja hintataso aikasarjan korkein. Hiljaisen kartellin mukaan tarjonta ja tilakauppa vähenee hintatason kohotessa. Tuon ajanjakson markkinakuvaa tulkitaan myöhemmin lähinnä lainsäädännön ja arviointitapojen näkökulmasta (ks. luku 6). Reaalisten hintojen lasku on lisännyt kaupankäyntiä koko maassa ja suhteellisesti eniten pohjoisimpien läänien alueilla. Tarjontaa on pitänyt yllä paitsi myöhemmin käsiteltävät lainsäädännön muutokset myös metsänomistajakunnan rakennemuutos; korkea ikä, omistajan kuolema, muutto toiselle paikkakunnalle, haja-asutusalueiden väestöpohjan väheneminen, sairaudet, jatkajan puuttuminen tilanhoidossa ja elinkeinotulon ehtyminen metsätaloudesta. Kauppojen määrä näyttää viime vuosina jääneen pysyvästi selvästi korkeammalle tasolle kuin luvun loppuvuosina. Paikallisilla metsäorganisaatioilla on oma vastuunsa ja vaikutusvaltaa hintapyyntöjen asetannassa. Ei oikein tiedetä, mikä on metsänhoitoyhdistysten tilaarvioiden merkitys markkinainformaationa suositusluonteisiksi hintapyynnöiksi. Tätä hämärtää esimerkiksi se, että arvion tilaaja, sen laatijan ammattitaito ja lausunnon käyttötarkoitus voivat vaikuttaa vaihtelevasti asiakirjan sisältöön. 5 Kauppahintojen vaihtelu Maanmittauslaitoksen vuotuiseen kauppahintatilastoon lasketaan hintojen standardipoikkeama hajontaa kuvaavaaksi tunnukseksi. Normaalipoikkeaman

20 Maanmittaus 80:1-2 (2005) 61 oletuksella kaksi kolmannesta kaikista kaupoista on tehty yhden keskihajonnan etäisyydella havaintomassasta. Havaintojakauman normaalioletus, toisin sanoen se, että kauppahinnat ( /ha) jakautuvat tasaisesti keskiarvon molemmille puolin, ei kuitenkaan pidä paikkaansa metsätilakaupoissa. Havaintojen jakauma on vasemmalle vino niin, että keskiarvoa alemmilla hehtaarihinnoilla tehdään enemmän kauppoja kuin sitä korkeammilla (esim. Hannelius 2000, s. 54). Mistä hajonta kauppahinta-aineistossa kertoo? Yhtäältä hintojen vaihtelu, kun yksilöityjen tilojen ominaisuuksia ei tarkemmin tunneta, viittaa eroihin kohteiden fyysisten ominaisuuksien hintatekijöissä. Metsäalue voi olla yksinomaan päätekorjuun jälkeistä, osin paljasta metsämaata, taimikkoa ja vähäpuustoista kitumaahan luettavaa rämettä tai suurelta osin tukkivaltaista metsää. Toisaalta sijoittajat pitävät hintojen vaihtelua sijoitusriskin tunnuksena, volatiliteettina. Mitä suurempi on volatiliteetti, sitä suurempi voitto tai tappio voi syntyä myytäessä kohde. Kiinteistöarvioinnin keskeinen tehtävä on selittää syitä kauppahintojen vaihteluun. Tässä tarkoituksessa on laadittu matemaattis-tilastollisin menetelmien metsätilojen kauppahintojen vaihtelua selittäviä malleja (esim. Airaksinen 1998 ja Hannelius 2000). Seuraavassa tarkastellaan hintavaihtelua aikasarjan mukaan eri lääneissä kahden tunnusluvun perusteella. Ensimmäinen näistä on variaatiokerroin, joka suhteuttaa standardipoikkeaman havaintojen keskiarvoon. Toinen on yläkvartiilin (Q3) suhde alakvartiiliin (Q1). Kauppahintojen hajonta heijastaa kohteissa ilmenevien arvojen erojen ohella sitä, että aineistoon voi kuulua epävalideja havaintoja. Ensinnäkin kiinteistö voi tulla kaupanvahvistajan ilmoituksessa luokitelluksi väärin. Esimerkiksi metsätila voi olla kokonaan tai siihen kuulua merkittävä osuus kovan maan rantarakentamiseen sopivaa aluetta. Alueen jalostusarvot ovat voineet kohottaa tuntuvasti kauppahintaa. Kohde ei näin ollen ole edustava metsätilakauppana. Toisekseen rekisteriin koottavan aineiston tallennuksessa on voinut tulla hajontaa kasvattavia virheitä. Kuvasta 15 nähdään metsätilakauppojen (yli 10 ha) kauppahintojen variaatiokerroimet lääneittäin vuosina Variaatiokertoimet ovat Etelä-Suomen läänissä keskimäärin alhaisemmat (0,49 0,60) ja vuotuinen vaihtelu on vähäisempää kuin sitä pohjoisemmissa lääneissä. Vuonna 1993 tehty, myöhemmin tarkasteltava metsäverotuksen muutoskaan ei aikasarjan mukaan näytä lisänneen hintojen vaihtelua. Länsi-Suomen läänissä variaatiokertoimet (0,58 0,74) suurenevat edelliseen lääniin verrattuna, mutta tälläkään alueella ei näytä olleen verotuksesta aiheutuvia muutoksia kauppahintojen hajontaan. Länsi-Suomen tarkastelussa on kuitenkin otettava huomioon se, että alue on metsävaroiltaan varsin epäyhtenäinen. Siihen kuuluvat Varsinais-Suomen viljavat ja puustoiset alueet sekä Pohjanmaan suovaltaiset ja karutkin seudut Suomenselällä. Itä-Suomen läänin variaatiokertoimen vaihtelualue on 0,51 0,69. Sillä esiintyy Länsi-Suomea vähemmän hintavaihtelua eikä veromuutos näytä vaikuttaneet hintojen eriytymiseen. Metsävaroiltaan Itä- Suomen lääni on Länsi-Suomea yhtenäisempi.

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi metsän arvonmääritysmenetelmä

Maanmittauslaitoksen uusi metsän arvonmääritysmenetelmä Maanmittauslaitoksen uusi metsän arvonmääritysmenetelmä TkT Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Kehittämiskeskus METSÄPÄIVÄT 10 26.11.10 Helsinki Messukeskus Kehitysprojektin käynnistämisen syyt Edellisten

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2012 Metsä sijoituskohteena 1983 2011 31.8.2012 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto jäi alle 2 prosentin vuonna 2011 Vuonna

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2012

Metsä sijoituskohteena 1983 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena 1983 2012 27.8.2013 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien

Lisätiedot

sussa ja sitä selittäisi parhaiten pörssi. Monet sijoittajat näyttivät etsivän metsästä

sussa ja sitä selittäisi parhaiten pörssi. Monet sijoittajat näyttivät etsivän metsästä Myydyt metsätilat eroavat epäedukseen keskimääräisistä yksityismetsistä. Puustoa on usein hakattu ennen tilan tarjoamista myyntiin ja taimikoiden osuus kokonaispintaalasta on suuri. M Viimeiset kaksi vuotta

Lisätiedot

Metsäomaisuuden kiinteistöarvioinnissa on kaksi

Metsäomaisuuden kiinteistöarvioinnissa on kaksi Simo Hannelius Metsäomaisuuden arviointi kaipaa standardointia Omaisuuden arvostus on ratkaistavissa tutkimuksen keinoin Metsäomaisuuden kiinteistöarvioinnissa on kaksi hankalasti selvitettävää kysymystä.

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja Näkökulmia ja tavoitteita Metsätalous säilyy kannattavana

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätilakaupat luonnonsuojelua ja metsätaloutta varten 2004 ja 2005

Metsähallituksen metsätilakaupat luonnonsuojelua ja metsätaloutta varten 2004 ja 2005 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp055.htm ISBN 978-951-40-2050-6 (PDF) ISSN 1795-150X Metsähallituksen metsätilakaupat luonnonsuojelua ja metsätaloutta varten 2004 ja 2005 Aleksi Tuuri

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 5/2013 Yhteismetsän ja sen osuuden arvo Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 18.10.2013 Kemijärven, Kuusamon,

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Metsän arvon määrittäminen Summa-arvomenetelmällä

Metsän arvon määrittäminen Summa-arvomenetelmällä Summa-arvomenetelmällä Maa-20.2334 / Korvausarviointi Aalto-yliopisto 3.11.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Lähtökohtia 1/2 Arviota metsäkiinteistön tai sen osan taloudellisesta arvosta tarvitaan yleensä

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Asuntotontin hintaindeksit

Asuntotontin hintaindeksit Asuntotontin hintaindeksit 1985 2009 Maanmittauslaitoksen selvityksiä 1 / 2010 Risto Peltola Juhani Väänänen 1 (27) Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Julkaisun päivämäärä Kehittämiskeskus 24.5.2010

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Metsälahjavähennyslaskuri

Metsälahjavähennyslaskuri Metsälahjavähennyslaskuri Ohje metsälahjavähennyslaskurin käyttöön 7.4.2017 www.metsakeskus.fi Metsälahjavähennyslaskurin käyttö Metsälahjavähennyslaskuri opastaa metsälahjavähennyksen käytössä ja metsälahjavähennyspohjan

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen-tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin Säätytalo 12.10.2011 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 1 YMA

Lisätiedot

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin

Lisätiedot

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere

Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan 16.-24.4.2016 Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere Metsätilan käsite Metsätila on kiinteistörekisteriin merkitty maa-alue tai sen osa.

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS Rovaniemi 18.3.2017 Ilkka Ronkainen Mhy Länsi-Pohja YKSITYISMETSIEN OMISTAJIEN ONGELMIA Metsänomistajien 2 1. Ikääntyminen oikeustoimikelvottomuus 2. Hallitsemattomat yhteisomistukset

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Metsän omistus ja tilakoko Suomen maapinta-alasta (30,4 milj.

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot