Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä"

Transkriptio

1 nat Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin Toim. Teijo Pyykkönen

2 Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin Teijo Pyykkönen (toim.) Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 170

3 Kansikuvat Etukansi: Pyynikin uimahalli Tampereella. Kuva: Museovirasto / Pekka Lehtinen. Helsingin Keskuspuisto. Kuva: Antero Aaltonen Takakansi: Kalmarin uimaranta Asikkalassa Vesijärven rannassa toisen Salpausselän muodostamalla kannaksella. Kuva: Lahden seutu Julkaisu on toteutettu Liikuntatieteellisen Seuran ja Museoviraston yhteistyöllä. Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin Julkaisija Toimitus Teksti Ulkoasu Liikuntatieteellinen Seura ry Teijo Pyykkönen Hilkka Högström / esimerkkikohteet Pekka Lehtinen / korjaushankkeet Minna Perähuhta Teijo Pyykkönen Antero Airos Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 170 Tekijät, Liikuntatieteellinen Seura ry Kirjapaino: Tammerprint Oy, Tampere, 2013 ISBN ISSN X

4 Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin Teijo Pyykkönen (toim.) Kirjoittajat: Teijo Pyykkönen Minna Perähuhta Hilkka Högström / esimerkkikohteet Pekka Lehtinen / korjaushankkeet Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 170 Helsinki 2013

5 Kuva: Museovirasto Esipuhe Liikunnan ja etenkin kilpa- ja huippu-urheilun olosuhdevaatimukset kasvavat koko ajan. Kisojen järjestäminen ja tarkoituksenmukainen harjoittelu vaativat aiempaa tarkemmin määriteltyjä puitteita. Tämä luo haasteen liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen kehittämiselle. Toisaalta jo nykyinen liikuntapaikkaverkosto ympäristöineen on ollut mittava investointi, jolla on onnistuttu tukemaan kansalaisten hyvinvointia. Liikuntaympäristöihin kuten kaikkiin ympäristöihin liittyy usein arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia piirteitä. Kun urheiluväki lähestyy liikuntaympäristöjä toiminnallisuuden kautta, kulttuuriympäristön vaalijat korostavat sitä, kuinka liikuntapaikat ympäristöineen ilmentävät kulttuurin vaiheita ja kertovat alueen historiasta ja perinteistä. Keskustelua käydään enemmän oman väen sisällä kuin sektoreiden välillä. Tämän oppaan tavoitteena on rakentaa siltaa liikunta-, ympäristö- ja museosektoreiden välille: miten liikuntaympäristöjä ja -rakennuksia voidaan arvioida ja kehittää yhteistyöllä ja olennaiset näkökulmat huomioon ottaen. Viime kädessä arvottaminen päätösten tekeminen tapahtuu politiikan areenoilla. Oppaan tavoitteena on edistää sitä, että päättäjillä on tukenaan tarvittavat näkökulmat ja tiedot. Käsitykset siitä, mikä on arvokasta ympäristöä ja kulttuuriperintöä, ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Vasta joitakin vuosikymmeniä sitten raskaan työn ja arkisen asumisen alueet hyväksyttiin arvojoukkoon niin, että niitä ryhdyttiin tutkimaan ja arvioimaan. Nykyään tuohon joukkoon ovat nousemassa hyvinvointivaltion sotien jälkeen rakentamat jokapäiväiset ympäristöt. Näihin lukeutuvat myös liikuntaympäristöt. Ne ovat jokapäiväistä elinympäristöämme ja oleellinen osa rakennettua maisemaamme. Kulttuuriympäristö vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen ja on asuinalueille vetovoimatekijä. Kulttuuriympäristön arvo on tunnistettu myös valtioneuvostotasolla. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman (2011) mukaan hallitus laatii kulttuuriympäristöstrategian. Tässä oppaassa tarkastellaan liikuntaympäristöjen kehittämistä ja kulttuuriperinnön vaalimista ensimmäistä kertaa yhdessä. Liikunnan tutkimushankkeissa tai yliopisto-opetuksessa ei ole ollut mukana kulttuuriperin- 4

6 tönäkökulmaa. Vastaavasti kulttuuriympäristötarkasteluissa liikunnan näkökulmille on annettu vain marginaalinen huomio. Suosituksia elinympäristön suunnitteluun on tarjolla runsaasti eri näkökulmista. Liikuntatavoitteiden suunnasta yhdyskuntasuunnittelua on tarkasteltu aika ajoin 1970-luvulta lähtien luvun merkittävin hanke on ollut Oulun yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteishanke Liikunta yhdyskuntasuunnittelun osana. Hankkeen tuottamat Suositukset liikuntaa suosivien elinympäristöjen suunnitteluun on koottu osoitteeseen Hankkeen raportit ja ko. verkkosivut soveltuvat tämän oppaan rinnakkaislukemistoksi. Liikuntapaikkarakentamisen tutkimuksia ja oppaita on julkaistu Rakennustietosäätiön kustantamassa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisusarjassa (www.rakennustieto.fi). Liikunnan paikkatietojärjestelmä LIPAS tarjoaa tietoa Suomen liikuntapaikoista (www.liikuntapaikat.fi). Kulttuuriperinnön näkökulmasta oheislukemistoksi soveltuvat Museoviraston (MV) julkaisut sekä www. rakennusperinto.fi -verkkopalvelu, jossa mm. esitellään kulttuuriympäristön käsitteistöä. Kokonaiskuvaa täydentävät ympäristöministeriön (YM) kulttuuriympäristöön ja kaavoitukseen liittyvät julkaisut ja verkkosivut Opas on tuotettu Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) ja Museoviraston (MV) yhteistyönä ja osana opetus- ja kulttuuriministeriön avustamaa Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -hanketta). Oppaan työryhmään ovat kuuluneet yli-intendentti/yliarkkitehti Minna Perähuhta (MV/YM), tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen (LTS), erikoistutkija Hilkka Högström (MV) ja yliarkkitehti Pekka Lehtinen (MV Helsingissä helmikuussa 2013 Teijo Pyykkönen 5

7 Sisällys Esipuhe Oppaan lähtökohdat...7 Liikuntarakentamisen ja kulttuuriperinnön tavoitteet Oppaan liikuntaympäristöt Liikuntaympäristöjen kehittyminen...16 Kylänraiteilta kyläkentille...17 Urheilumenestys velvoittaa rakentamaan...19 Koulut, opistot, kasarmit, vankilat ja kirkot liikuntaympäristöiksi Vapaa-alueet osaksi yhdyskuntien suunnittelua Pula-ajasta hyvinvointiin: ulkoa sisälle Liikuntalaki: julkinen hallinto vastaa liikuntaympäristöistä Autioituvat kylät tiivistyvät kaupungit Liikunnan monet paikat Mikä tekee liikuntaympäristöstä merkittävän?...34 Erilaisten liikuntaympäristöjen arviointi...36 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöselvitykset luovat perustan kehittämiselle...50 Alueen kulttuurihistorian inventointi tarjoaa kokonaisnäkemyksen Rakennushistorian selvitys (RHS) kertoo talon tarinan Kulttuuriympäristöohjelma kokoaa selvitykset ja asettaa tavoitteita Liikuntaympäristöjen tärkeiden piirteiden ja toiminnallisuuden turvaaminen...61 Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä...62 Kaavoitustasoja on kolme...63 Kaavoitusvaiheitakin on kolme miten niihin voi osallistua? Kaava ohjaa rakentamista...70 Liikuntaympäristön suojelu kaavalla tai erityislailla...71 Käyttörakennus suojelun kohteena Liikuntaympäristön käyttö- ja hoitosuunnitelma Loppusanat Kirjallisuutta....82

8 Helsingin Keskuspuisto tarjoaa virkistys- ja luontokokemuksia tuhansille kaupunkilaisille. Paloheinän täyttömäen huippu puiston pohjoisosassa on hyvä lähtökohta pulkkailulle. Kuva: Antero Aaltonen 1 Oppaan lähtökohdat 7

9 Arkipäivän elinympäristömme saattaa olla jo niin tuttua, että siinä on vaikeata nähdä ainutlaatuisuutta. Tieto auttaa tässä asiassa. (www.ymparisto.fi) Liikkumisen ympäristöt ovat moninaiset. Suomessa on yli liikuntapaikkaa, ja liikuntaan soveltuvia ympäristöjä (olosuhteita) on monin verroin enemmän. Me kaikki käytämme ympäristöjä liikkumiseen. Ympäristöt voivat joko edistää tai ehkäistä liikkumistamme. Liikuntaympäristömme on myös kulttuuriympäristöä, jolla tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Rakennettua kulttuuriympäristöä ovat rakennukset ja rakennetut alueet sekä erilaiset rakenteet, kuten tiet tai sillat. Kulttuurimaisemassa näkyy, miten ihmisen toiminta on sopeutunut ja käyttänyt hyödyksi luonnon elementtejä, maaperää, topografiaa ja ilmastoa. Liikuntaväen olosuhdetavoitteet harvoin toteutuvat yksin liikunta-argumenteilla. Ympäristöjä arvioidaan ja kehitetään paitsi liikunnan tarpeiden myös mm. kaupunkirakenteen, liikenteen, materiaali- ja energiatehokkuuden, luonnonympäristön ja kulttuuriympäristön näkökulmista. Liikuntaympäristöjen tasapuolinen ja -painoinen kehittäminen on parhaiten perusteltavissa eri lähestymistavat yhdistäen. Se puolestaan edellyttää yhteistyötä ja eri osapuolien kuuntelemista. Tämän oppaan tavoitteena on tukea uuden oppimista ja auttaa toimimaan aiemmin vieraskentiksi koetuilla foorumeilla. Vieraskentillä on hyvä hallita vieraita kieliä. Liikuntatoimijoiden on ennen kaikkea syytä hahmottaa liikuntaympäristöjen kulttuurihistoriallinen merkitys. Olemassa oleva liikuntaympäristöjen verkosto on ympäristömme, suunnitellun yhdyskuntarakenteen ja elämänmuotomme yksi tukipilari. Se on tulosta pitkällisestä, ohjelmallisesta työstä, ja kulttuuriperintönä se velvoittaa ylläpitämään ja kehittämään sitä osana elinympäristöämme. Kulttuurihistoriallinen näkökulma avautuu, kun tutustuu ympäristöjen ja rakennusten säilyttämiseen ja korjaamiseen liittyviin tärkeimpiin säädöksiin ja toimintatapoihin sekä erityisesti kaavoituskäytäntöihin. Samoin kannattaa tietää kulttuuriympäristön kehittämiseen liittyvät tärkeimmät selvitykset ja ohjelmat. Moni liikunnan olosuhdetavoite on näiden asioiden tuntemisen jälkeen aiempaa lähempänä. Tässä oppaassa kerrotaan ympäristön suunnittelun ja toteuttamisen keskeiset periaatteet ja käytännöt. Samalla valaistaan kenen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, miksi ja missä vaiheessa. Liikuntaympäristöt ja -paikat ovat harvoin mukana rakennetun kulttuuriympäristön inventoinneissa tai kulttuuriympäristöohjelmissa. Tämä on osin ymmärrettävää, sillä Suomessa on väliaikaisiksi rakennettuja liikuntapaikkoja ja -rakennuksia, jotka eivät täytä arvokkaalle kulttuuriperinnölle asetettavia vaatimuksia. Jako hyviin ja huonoihin liikuntaympäristöihin ei tietenkään ole mustavalkoinen. Valtaosassa lienee vähintään jotain hyvää. Hyvien, käyttökelpoisten ja arvokkaiden piirteiden oivaltaminen, säilyttäminen ja hyödyntäminen on se kestävän liikuntaympäristötyön linja, johon tällä oppaalla kannustetaan. Suomessa on runsaasti arvokkaita isoja ja pieniä liikuntapaikkoja ja -ympäristöjä, joiden arvostus tulisi näkyä myös kulttuuriympäristöä kuvaavissa selvityksissä ja suunnitelmissa. Opas kannustaa kulttuuriympäristön säilyttämisestä vastaavia ottamaan askeleita liikunnan maailmaan. Kulttuuriympäristö ei ole vain arvokkaita rakennuksia, siihen liittyy myös muistoja ja merkityksiä, jopa suuria tunteita. Niitä liikunta- ja urheiluväellä on runsaasti. Viime kädessä hyvien liikuntaolosuhteiden ja arvokkaiden kulttuuriympäristön vaalijoilla on yhteinen päämäärä: kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Yhteinen maali edellyttää samansuuntaista liikettä. Liikuntaympäristöjen arvottaminen ei ole yksinkertainen asia. Eri ryhmillä, kuten liikuntapaikan lähiympäristön asukkailla ja suojeluviranomaisilla, voi olla eri lailla painottuneet lähtökohdat ja tavat arvottaa rakennettua ympäristöä. Olennaista on löytää tapauskohtaisesti yhteisymmärrys tämän päivän toiminnan ja kulttuuriperinnön vaalimisen välille. Eri näkökulmat on syytä tuntea yhteistyön pohjaksi. Seuraavassa esitellään sekä liikuntapaikkarakentamisen että kulttuuriympäristön vaalimisen yleisiä tavoitteita. 8

10 Kotkan Katariinan maauimala 1950-luvulta ja uimahalli 1970-luvulta sijaitsevat jalkapallostadionin vieressä. Stadionilla pelattiin vuoden 1952 olympialaisten jalkapallo-otteluja. Kuva: Museovirasto / Volker von Bonin 9

11 Liikuntarakentamisen ja kulttuuriperinnön tavoitteet Liikuntaympäristöt ovat usean hallinnonalan toimien tulosta, ja ratkaisevat päätökset tehdään kunnissa. Silti valtion liikuntahallinnon rakentamisen linjauksista saa käsityksen liikuntasektorin tavoitteista liikunnan olosuhteiden kehittämisessä. Samoin valtakunnalliset kulttuuriympäristön säilyttämisen yleislinjaukset näkyvät myös alue- ja paikallistasojen ratkaisuissa. Liikuntapolitiikan tavoitteena on liikuntalain mukaan edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä siihen liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Laissa on tuotu esiin myös liikuntaohjauksen arvopohja: lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntapaikkarakentamisen ohjaus keskittyy nimensä mukaisesti liikuntapaikkoihin. Myös liikuntapaikkojen rakentamista, ylläpitämistä ja kehittämistä ohjaavat edellä esitetyt liikuntalain tavoitteet. Liikuntarakentamisen ja -korjaamisen tavoitteissa korostuvat toiminnallisuus, terveellisyys ja esteettömyys sekä tekninen osaaminen ja turvallisuus. Liikuntaa koskevissa erityissäädöksissä ei ole mainintaa kulttuuriperinnöstä, vaan se sisältyy kestävän kehityksen tavoitteeseen. Lisäksi liikunta-alan päätöksissä on otettava huomioon myös muualla ilmaistut velvoitteet. Vastuu liikkumisen ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille Perustuslain mukaan vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Kun esimerkiksi liikunnan rakentamishankkeisiin ryhdytään, ollaan tekemisissä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 1999) kanssa. Siinä kulttuuriperintö- ja ympäristöasiat ovat näkyvästi esillä. Päälinjana on olemassa olevan ympäristön vaaliminen ja sen johdonmukainen, kokonaisvaltainen, eri osapuolia ja näkökulmia huomioiva kehittäminen. Esimerkiksi alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää mm. rakennetun ympäristön ja kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista ( 5 ). Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella ( 118 ). Ks. Maankäyttö- ja rakennuslaki / Rakennussuojelua ja maisemansuojelua koskeva lainsäädäntö / Kulttuuriympäristön hoidon keinoja: Liikuntaväelle tutuimpia linjauksia ovat luonnollisesti suoraan liikuntaan liittyvät säädökset. Esimerkiksi uuden jäähallin sijaintia ei kuitenkaan voi ratkaista yksin liikunta-argumenteilla. Yksittäiset rakennushankkeet on hyvä perustella laajemman liikuntaympäristön tai liikuntapaikkojen verkoston kehittämisen näkökulmasta. Suunnittelu ja toteutus edellyttävät aina myös muiden tahojen kuin vain liikuntatoimen mukanaoloa. Liikuntaympäristön ylläpitoa, korjaamista ja kehittämistä voidaan suunnitella vasta kun taustalla on hyvä käsitys olemassa olevasta. Tärkeitä kysymyksiä ovat: mikä on kohteen merkitys, mikä on säilyttämisen arvoista. Liikuntapaikan merkityksen määritteleminen on monitahoisempi asia kuin vain toiminnallisuuden arviointi. Liikuntarakentamisen, korjaamisen ja muuttamisen hyvä lähtökohta on laatia liikuntaympäristöjen kehittämisen strategia. Liikunta ja erityisesti huippu-urheilu synnyttää suuria tunteita ja vaatii isoja areenoita. Valtiovalta ja urheiluväki korostavat haluaan hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia. Niiden järjestäminen edellyttää pääsääntöisesti liikuntapaikkojen perusparannusta kansainvälisten laji- ja kilpailuvaatimusten suunnassa. Tilanne on usein hankala, koska arvoa on sekä tulevilla kisoilla että menneillä saavutuksilla. Perusparannuksien kautta tavoitellaan uusia urheiluvoittoja ja näkyvyyttä, mutta hätäisillä korjausratkaisuilla saatetaan tuhota korvaamattomia muistoja sekä harkiten rakennettuja mahdollisuuksia ja pitkän linjan kehittämisen edellytyksiä. Kestävästi järjestetty ylläpitämisen ja kehittämisen linja ottaa huomioon kulttuuriympäristön eli edellyttää olemassa olevien urheiluympäristöjen syvällistä ja laaja-alaista ymmärtämistä. Kysymys on siitä miten 10

12 Kaurialan kenttä Hämeenlinnassa vihittiin käyttöön vuonna Kentällä pelattiin puolet Helsingin olympiakisojen (1952) maahockeyotteluista. Olympiaotteluiden muistolaatta sijoitettiin vasta uusitun kentän katsomon kylkeen vuonna Samana vuonna kentällä järjestettiin Kalevan kisat. Kuva: Museovirasto / Hanna Tyvelä kehittää, korjata ja uudistaa liikuntaympäristöjä/-paikkoja hävittämättä niiden tärkeitä piirteitä ja aitoutta. Liikunnan ja kulttuuriperinnön yhteinen sävel löytyy helpoiten silloin, kun muutospaine tulee ulkopuolelta. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen voidaan nähdä uhkana sekä liikunnan että kulttuuriperinnön näkökulmista. Rakentamattomina tai väljästi rakennettuina alueina liikuntaympäristöt saattavat vaikuttaa luontevilta lisärakentamisen alueilta. Suunni- telmat muuttaa liikunta- ja virkistyskäytössä ollut puistoalue asuinkäyttöön herättää yleensä sekä lähiympäristön asukkaat että liikuntaväen ja kulttuuriperinnön suojelijat. Tällöin keskustelua ja asian käsittelyä helpottaa valmis selvitys, joka on yhteisesti koottu ja joka perustuu kohteen piirteiden ja arvojen laaja-alaiseen tuntemukseen. Liikuntasektori kaipaa kulttuuriperinnön osaajien apua, kun arvotetaan kohteen merkitystä osana laajempaa kulttuuriympäristöä, kuvataan kohteen rakennushistoriaa tai muistutetaan kohteen määrittelystä kaavassa. Vastaavasti liikunta-arvojen ja -tavoitteiden säilyminen kohteiden ylläpidossa ja kehittämisessä palvelee myös kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Kulttuuriperintöarvoa voi olla yhtä hyvin liikuntaympäristöillä kuin kirkoilla ja kartanoilla. 11

13 Muutosten hallinta onnistuu yhteistyöllä Liikuntapaikkojen verkosto on jo laaja. Olemassa olevaa ei ole varaa eikä mielekästä rakentaa uudelleen. Liikuntarakentamisen painopiste onkin siirtynyt uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Kun valtaosa käytössä olevista liikuntapaikoista on rakennettu ja 1980-luvuilla, liikuntapaikkojen peruskorjaustarve lisääntyy koko ajan. Liikuntapolitiikan tavoitteena on peruskorjauksella lisätä myös paikan houkuttelevuutta ja käyttöastetta, jolloin huomiota on syytä kiinnittää myös toiminnallisiin ja elämyksellisiin puoliin. Kansalaiset ovat entistä laatutietoisempia, mikä tuottaa peruskorjaukselle omat muutospaineensa. Peruskorjauksella tulee parantaa myös turvallisuutta, teknistä toimivuutta ja energiatehokkuutta sekä varmistaa liikuntapaikan terveellisyys (ilmastointi jne.). Lisäksi liikunnan lajikirjon kasvaessa esimerkiksi liikuntahallien peruskorjaukseen liitetään usein hallin laajentamistavoitteet. Korjauspaineet voivat olla erityisen suuret, jos esimerkiksi jäähalli on jo aiemmin rakentunut vaiheittain (tekojääkentästä halliksi tms.). Tällöin rakennus voi sisältää laadullisia riskejä teknisen toimivuuden kannalta. Vaikka jäähallin suhteen päädyttäisiin perustellusti vanhan purkamiseen ja korvaavaan uudisrakentamiseen, suunnittelu saattaa perustua laajemman ympäristökokonaisuuden arvojen säilyttämiseen. Mitä suuremmat liikunnan suunnasta tulevat muutospaineet ovat, sitä enemmän ja sitä aikaisemmin tarvitaan vuoropuhelua eri hallinnonalojen kanssa. Peruskorjauksessa on tärkeää voida muuttaa alkuperäisessä rakenteessa ilmenneitä rakennusteknisiä virheitä. Peruskorjauksen tavoitteeksi ei enää riitä vanhan korjaaminen entiselleen. Etenkin liikuntaväen yleinen huoli on, että rakennussuojelun nimissä joudutaan tekemään sellaisia myönnytyksiä, jotka myöhemmin kostautuvat uudelleenkorjaustarpeina. Rakennussuojelun tavoitteenasettelussa onkin tärkeä ymmärtää liikuntapaikkojen luonne kovassa kulutuksessa olevana käyttöympäristönä. Liikuntapaikan käyttö, ylläpito ja korjaukset edistävät kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Muutokset ja uudistukset ovat jatkuvia. Olennaista on, että suunnittelun tulee perustua olemassa olevan ympäristön arvojen tuntemiseen. Kulttuuriympäristön arvottamisessa liikuntaympäristöjä tarkastellaan osana koko kunnan tai sen osan rakentumista sekä aluekokonaisuuksina ja verkostoina. Yksittäisiä liikuntakenttiä ja -rakennuksia arvioidaan osana liikunta- ja urheilupuiston kokonaisuutta. Vaikka Suomessa on nykyään rakennettuja liikuntapaikkoja kymmeniä tuhansia, ei niitä useinkaan ole sisällytetty esimerkiksi kulttuuriympäristöinventointeihin ja -ohjelmiin. Kun liikuntaympäristöt sisällytetään inventointeihin ja kaavaselvityksiin, niiden pohjalta ilmaistut arvot voidaan viedä kaavoihin ja päätöksentekoon. Kohti esteettömyyttä ja ympäristötietoisia valintoja Liikuntapolitiikan tavoitteena on, että liikuntapaikat ovat läheltä saavutettavissa ja arjen ympäristöihin integroituja. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että liikuntapaikka vastaa toiminnallisilta ominaisuuksiltaan tarkoitustaan, soveltuu erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin ja sijaitsee fyysisesti käyttäjien helposti saavutettavissa. Erityisesti vähän liikkuville välitön elinympäristö Rakentamisen ohjauksen (MRL 12 ) tavoitteena on edistää: 1) Hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista; 2) Rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin; sekä 3) Rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. 12

14 on merkittävä liikkumista säätelevä tekijä. Yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella on tärkeä merkitys, kun kehitetään asuinympäristöjen liikkumismahdollisuuksia houkutteleviksi. Samalla on luontevaa hyödyntää arkiympäristöön sisältyviä kulttuurihistoriallisia ulottuvuuksia. Saavutettavuuteen liittyy olennaisesti esteettömyys. Väestöstä noin kymmenen prosenttia on liikkumis- ja toimimisesteisiä. Perustuslaki, liikuntalaki ja maankäyttöja rakennuslaki sekä -asetus edellyttävät esteettömyyttä ja saavutettavuutta myös rakennetulta liikuntaympäristöltä. Ohjauksesta huolimatta esteettömyyden vaatimusta ei ole otettu riittävästi huomioon liikuntarakentamisessa ja -korjaamisessa. Esteettömyyshaaste on yhteinen liikuntapaikkojen rakentajille ja kulttuuriperinnön suojelijoille. Rakentamiselta vaaditaan yhä enemmän ympäristötietoisia valintoja ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Kestävän kehityksen ja liikuntaympäristöjen kehittämisen suhde on paikallisesti ainutkertainen. Ympäristöjen rakentamisella ja muokkaamisella voi olla sekä hyötyjä että haittoja: Siirtyminen kohti kestäviä liikuntavalintoja edellyttää monien liikuntakysymysten uudelleenarviointia. Jo lajiharrastuksen irtautuminen vuodenaikoja myötäilevästä rytmistä aiheuttaa huomattavan rasituksen ympäristölle. ( ) Moniarvoisessa liikuntakulttuurissa kiistatonta arvopohjaa kestävälle liikunnalle on vaikea tavoittaa, minkä takia myös liikuntakulttuurissa tarvitaan arvokeskustelua ja kestäviä liikuntavalintoja tukevaa kasvatusta, koulutusta ja tiedotusta. (Liikunta valintojen virrassa 2007) Esteettömän luontoliikuntaympäristön tavoitteena on kaikkien käyttäjien tasa-arvo. Hämeenlinnassa kulkua Aulangolle on helpotettu esteettömillä kulkuväylillä. Kuva: Tuula Henttu. Myös liikuntapaikkojen yleisötilojen suunnittelussa on otettava huomioon esteettömyys ja helppo saavutettavuus. Kuva: Jari Kanerva. 13

15 Kaupunkipuistokävelyä Porissa. Kuva: Porin kaupunkisuunnittelu / Heli Nukki. Kestävä kehitys vaatii hyödyntämään jo tehtyjä investointeja, sillä kestävin rakennus on jo rakennettu. Kulttuuriperintö on kestävän kehityksen tavoin yksi olemassa olevien rakenteiden säilyttämistä puoltava näkökulma. Pitkän linjan käyttöä palvelevat muutokset ovat perusteltavissa myös kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteilla. Liikuntarakentamisen valtionavustukset myönnetään yleensä kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunnilla on vastuu alueiden käytöstä ja ympäristön suunnittelusta kokonaisuudessaan mm. kaavoituksen kautta. Liikunta nivoutuu siihen yhtenä osa-alueena eli liikunta on rakennettujen ympäristöjen olennainen teema ei pelkästään erillinen, oman hallintoalansa maailma. Kukin liikuntapaikka ja -ympäristö kertoo päätöksenteon, suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon sekä käytön historiasta ja merkityksestä. Olemassa olevien rakenteiden säilyttäminen ja niistä saatavien hyötyjen 14

16 arvioiminen yhtä hyvin kuin aiempien saavutusten ja erilaisten käyttötarkoitusten arvostaminen on kestävää kehitystä. Tämän oppaan olennainen ja usein toistama viesti on, että liikuntaympäristöjen kehittäminen on parhaiten perusteltavissa eri näkökohdat yhdistäen. Liikuntaympäristöjen aseman ja jatkuvuuden turvaaminen on yhteinen tavoite osin eri painotuksin niin liikunnan, kulttuuriympäristön, talouden, ympäristön jne. vaalijoille. Käyttäjä, omistaja, suunnittelija, kaavoittaja, rakennustarkastaja ym. viranomaiset on aika saada saman pyöreän pöydän äärelle ja yhteistyöhön. Oppaan liikuntaympäristöt Liikunta- ja urheiluympäristö ymmärretään tässä oppaassa kattavasti yli hallinnonrajojen ja otetaan huomioon tasa-arvoisesti, luonnonympäristöihin tehdyistä reiteistä ja asuinalueiden lähiliikuntapaikoista aina kansainvälisten kilpailuvaatimusten mukaan toteutettuihin areenoihin asti. Oppaassa käytetään yleensä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan vakiintuneita käsitteitä. Tavanomaisimmin puhutaan liikuntaympäristöstä, kilpaurheilua varten rakennettujen ympäristöjen kohdalla puhutaan myös urheiluympäristöstä. Ympäristöministeriön tai maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta näistä alueista puhutaan virkistys- ja ulkoilualueina ja -tiloina. Kunnat puolestaan lukevat liikuntapaikkoihin kaikki kunnan alueella liikuntaan käytettävät tilat ja alueet, koulujen salit, hiihtoreitit ja uimarannatkin. Kaavoituksessa virkistysalue on yleiskäsite, joka pitää sisällään puistot, urheilu-, ulkoilu- ja uimaranta-alueet. Oppaassa tuodaan esiin myös muuhun kuin pelkästään liikuntakäyttöön rakennettuja tiloja, kuten koulut ja varuskunnat. Niillä on tärkeä rooli kuntien ja liikuntapaikkojen historiassa. Toisaalta mittavia urheilurakennuksiakin on alusta alkaen suunniteltu käytettäväksi myös muihin kuin urheilutarkoituksiin, usein näyttelytai konserttiareenoiksi. Liikuntapaikkoja on syntynyt yksityisyrityksinä etenkin 1990-luvun talouslaman jälkeen. Nämä salit sijoittuvat lähelle työpaikkoja taajamarakenteen sisälle (kuntosalit ja -keskukset, tanssistudiot, aerobic- ja joogasalit jne.). Tieto yritysten liikuntapaikoista on hajanaista ja nopeasti vaihtuvaa. Siksi suuremman huomion tässä oppaassa saavat julkishallinnon tukemat tilat. Kaiken kaikkiaan liikuntaympäristöt voivat käytännössä olla paikallisia liikuntakenttiä ja -alueita, mutta myös kulkureittejä kotoa työpaikalle tai ulottua erämaaluontoon asti. Oppaassa tarkastellaan erityyppisiä liikuntaympäristöjä (ks. tarkemmin luku 3): liikuntarakennus kaupunkipuisto laaja puisto- ja viheralue tai kansanpuisto liikunta- ja urheilupuisto tai -keskus, viherverkosto virkistys-, liikunta- ja retkeilyalue lähiliikuntapaikka, asuinalueen leikkikenttä tai -puisto seuratoimintaa varten perustettu rakennus tai voimistelu- ja urheilutalo muu rakennettu liikuntapaikka oppilaitos (perus- tai ammattioppilaitos, korkeakoulu) liikunnan koulutuskeskus (urheiluopisto) kasarmi- tai varuskunta-alue tai rajavartiosto LIPAS-liikuntapaikkajärjestelmä Valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmä LIPAS (www.liikuntapaikat.fi) pyrkii kokoamaan tiedot liikuntapaikoista. Tietojen viennistä vastaavat kunnat. Järjestelmää hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Järjestelmässä on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. 15

17 2 Liikuntaympäristöjen kehittyminen Liikunta on vuosien myötä siirtynyt yhä enemmän sisälle luvulla Tammensuon Suonpojat (Viipuri) lähtivät hiihtämään työväentalon pihalta luvulla Kupittaan urheiluhalli tarjoaa puitteet lapsiliikunnalle. Kuvat: Suomen Urheilumuseo ja Mika Okko. 16

18 Urheilu on aina merkinnyt suomalaisille paljon, takavuosikymmeninä jopa uskomattoman paljon. Urheilu-uskoa pidetään yhä yllä palaamalla toistuvasti vanhoihin urheilusaavutuksiin. Tätä taustaa vasten luulisi olevan itsestään selvää, että urheilun vähänkin merkittävämmät suorituspaikat ja -alueet olisivat erityissuojelussa. Näin ei tietenkään ole eikä tarvitsekaan olla. Urheilu- ja liikuntaympäristöjä on erilaisia, joihinkin liittyy enemmän arvokasta kulttuuriperintöä kuin toisiin. Liikuntaympäristöjä ei ole huomattu urheilusankareiden urotöiden tavoin kiinnittää osaksi kulttuuriperintöämme sen enempää kulttuuriympäristöohjelmissa kuin urheiluhistorioissa. Tämä on yllättävää, sillä varsinkin kulttuuriperinnön näkökulman tulisi olla mahdollisimman laaja: Kulttuuriperintö tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden paikallistaa itsensä ajallisesti, tilallisesti ja sosiaalisesti. Kulttuuriperintö kertoo ihmisten elämästä eri aikoina ja antaa meille mahdollisuuden oppia tuntemaan sekä omaa että muiden yhteisöjen kulttuureja. Kulttuurimme ja sen konkreettiset ilmaukset ovat jatkuvassa muutoksessa. Kulttuuriperintö päivittää historiaa nykypäivään, sillä huomisen kulttuuriperintö on meidän nykyisyyttämme. (Museoliitto.fi) Urheiluväen katse karkaa helposti menneestä tulevaan. Nopeammin korkeammalle voimakkaammin-ajattelu edellyttää suorituspaikkojen jatkuvaa parantamista ja uusien rakentamista. Urheilun kehitys on kiihtyvätahtista. Ymmärryksemme urheilun ja koko liikunnan kulttuuriperinnöstä uhkaa ohentua. Tietoisuus siitä, miten liikuntaympäristöt ovat kehittyneet sekä mitä ne ovat meille kulttuurisesti merkinneet ja merkitsevät, avaa uusia näköaloja sankaritarinoiden rinnalle. Kylänraiteilta kyläkentille Matka varhaisista liikuntapaikoista ja -alueista Hyvinvointi-Suomen ympäristöihin ja edelleen 2010-luvun olosuhteisiin on monipolvinen ja pitkä. Suomalaiset liikkuivat tosissaan jo ennen kuin moderni urheiluliike syntyi 1800-luvun jälkipuolella. Liikunta (liikkuminen) oli elinkeinopohjaista. Liikuttiin, koska oli pakko hankkia ruokaa ja käydä kylillä sunnuntaina kirkossakin. Soudettiin, kalastettiin, metsästettiin ja heitettiin, koska ne kuuluivat arjen elämään. Myöhemmin joistakin lajeista tuli oikeita urheilulajeja, toisista ei; ampuminen on olympialaji, kalastus ei. Elinkeinopohjaisen liikkumisen rinnalla ehdittiin aika ajoin harrastaa liikunnallisia pelejä ja leikkiä sekä tanssia. Myös erilaiset voimanponnistukset ja (sirkus)temppuilut olivat tavallisia erityisesti miesten keskuudessa. Rakennettuja liikuntaympäristöjä tarvittiin vielä hyvin vähän. Maantiet ja piha-alueet riittivät pitkälle. Talvella laskettiin luonnonmäissä. Luonto on kautta aikain ollut perisuomalainen liikkumisympäristö. Nykyaikaisen liikuntakulttuurin muodot alkoivat hahmottua 1800-luvun puolivälissä. Uudet eurooppalaiset kasvatusaatteet toivat koulu- ja seuravoimistelun Suomeen. Vuosisadan lopulla anglosaksinen herrasmiesurheilu haastoi ja pian myös voitti voimistelun. Urheiluun liittyi oleellisesti kilpailu, ja se toi tullessaan yhteiset säännöt ja mitattavat suoritukset. Urheilulle alettiin kaivata sille soveltuvia paikkoja ja alueita. Aluksi liikunnan käyttöön otettiin tiloja, jotka eivät olleet liikuntaan varten rakennettuja, mutta olivat siihen sopivia. Myös herrasväki liikkui. Promenadit ja vesiterapia tarjosivat heille säädynmukaista liikuntaa terveyden nimissä. Nämä harrastukset vaativat jo rakennettuja ympäristöjä. Kylpylaitokset ja uimahuoneet ovat terveysliikunnan varhaista kulttuuriperintöä. Parempi väki kokoontui yhteen myös purjehdus- ja metsästysseuroissa. Urheilun seuratoiminta levisi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä nopeasti koko maahan, mikä toi urheilulle erityisesti yleisurheilulle runsaasti uusia harrastajia. Sekä harrastajien että lajien määrän kasvaminen herättivät kiinnostuksen rakentaa ja muokata liikuntaan soveltuvia paikkoja ja ympäristöjä. Talkootyö nousi arvoonsa. Urheilun paikkoja kenttiä ja saleja alkoi ilmaantua kyliin ja kaupunkeihin. Urheilun aate läpäisi nopeasti koko kansan ja urheilusta tuli useiden kansalaisliikkeiden toiminnallinen kulmakivi. Erilaiset aatteelliset järjestöt (nuoriso- ja työväenseurat, vapaapalokunnat jne.) ovat olennainen osa 17

19 Elinkeinopohjainen liikkuminen loi pohjaa liikunnan harrastukselle. Kuva: Museovirasto Liikunnan olosuhteiden rakentaminen edellytti 1900-luvun alkupuolella kekseliäisyyttä ja talkoohenkeä. Kuvassa painijoita Ylistaron kirkolla. Kuva: Museovirasto Ilmajoen urheilukentän rakentaminen alkoi vuonna 1921 heti Ilmajoen Kisailijoiden perustamisen jälkeen. Seuran historiikin mukaan Ilmajoen kaikki kolme traktoria saatiin talkoisiin mukaan. Kentän avajaiset pidettiin vuonna Kuva: Suomen Urheilumuseo 18

20 liikunnan historiaa. Erityisesti suojeluskuntatyö tuki urheilutoimintaa ja 1930-luvuilla. Tahko Pihkalan sanoin: Urheilu on maanpuolustuksen kaksoisveli. Talkootyöllä rakennetut seurantalot, työväentalot, suojeluskuntatalot, vapaapalokuntatalot jne. ovat liki kaikkien kuntien liikuntapaikkahistorian peruselementtejä. Suomessa on yhä noin 2500 seurantaloa. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla, nuorimmat 1900-luvun puolivälissä. Vielä 1930-luvulla liikuntapaikat olivat lähes kauttaaltaan järjestöjen ja yksityisten omistamia. Suomi oli 1940-luvulle asti hitaasti teollistuva ja kaupungistuva maatalousmaa, jota hallitsi talonpoikainen elämänihanne. Perinnelajit olivat arvossaan. Tämä eetos heijastui myös liikuntapaikkarakentamiseen: Suomesta tuli yleisurheilukenttien maa, vaikka välillä myös painittiin ja talvella hiihdettiin. Heräävä kaupunkilaiskulttuuri tuotti uusia lajeja ja harrastajia. Ensimmäinen golfkenttä rakennettiin Helsinkiin 1930-luvun alussa. Samaan aikaan aloitettiin Eläintarhan ajot. Moottoriurheilun vastapainoksi kaupunkilaiset alkoivat paeta luontoon. Venematkat saaristoon tai sieniretket lähimetsiin olivat virkistystä, joka haastoi vakavahenkisemmän urheilun. Liikunnan ympäristöt laajenivat entisestään. Palloilulajien yleistymistä hillitsi sopivien suorituspaikkojen puute. Urheilumenestys velvoittaa rakentamaan Urheilun kansallinen merkitys ( Suomi voittoon ) kasvoi nopeasti 1920-luvulla. Tätä vauhditti suomalaisten kansainvälinen urheilumenestys. Suomi nousi urheilun suurvallaksi, mikä kasvatti urheiluhurmosta. Laaja urheiluinnostus takasi talkooväen riittämisen liikuntakenttien rakennustyömailla. Urheilumenestyksen kääntöpuolella olivat järjestöja kieliriidat. Urheilun poliittinen kahtiajakautuminen (SVUL TUL) 1910-luvun lopulla sähköisti kaiken urheilutoiminnan vuosikymmeniksi eteenpäin. Urheilun luokkarajat murtuivat vasta 1980-luvulla. Urheiluhistoriaa 85 vuotta värittänyt poliittinen vastakkain- Rientola Sotkamon liikuntaperinnön ydinrakennus Sotkamon keskustassa, rannan tuntumassa sijaitsevaan puiseen, vuosina rakennettuun Rientolan nuorisoseurantaloon liittyvät monet paikkakunnan liikunta- ja urheiluhistorian merkkipaalut luvun puolella aloittanut nuorisoseura perusti vuonna 1909 urheiluseuran, Sotkamon Jymyn, joka yhä menestyy pesäpallossa. Suojeluskunta perustettiin Sotkamoon vuonna 1916 ja Rientola tuli sen käyttöön vuonna Suojeluskunta organisoi 1920-luvulla ensimmäiset Vuokatin hiihdot, joita järjestettiin 1960-luvulle asti. Rientolan piha oli hiihtojen lähtö- ja maalialue. Suojeluskunnan mukana Sotkamoon tuotua pesäpalloa pelattiin Rientolan pihalla eli mullikkokentällä. Rientolan liikuntapaikkoja olivat voimistelusali, painitila, kenttä ja nurmi. Rientola on monin eri tavoin Sotkamon liikuntakulttuurin historiassa ydinrakennus. Nyttemmin se on saanut purkuluvan. (Lauri Kiviniemi: Kainuun liikunnan ja urheilun historia 1. Kajaani 1997.) asettelu päättyi viimein 1990-luvun alussa. Aatetaustaltaan liikunnan kulttuuriperintö on poikkeuksellisen rikas. Tämä näkyi myös urheilupaikoilla: syntyi porvarien ja työläisten urheiluympäristöjä. Riidoista huolimatta urheilu oli pitkään järjestövetoista. Julkisen vallan kiinnostus voimisteluun ja etenkin urheiluun heräsi vasta 1920-luvun alussa. Silloinkin urheilulaivaa ohjasivat valtion urheilulautakunnan kautta kouluhallituksen ja urheilujärjestöjen johtohenkilöt. Kasvatus- ja kilpatavoitteet antoivat suunnan. Valtio alkoi tukea liikuntapaikkarakentamista luvun alussa. Aluksi avustuksia saivat lähinnä urheilukenttien rakentajat. Paljon jäi edelleen paikallisten vapaaehtoistoimijoiden innostuksen varaan. Avustusten rinnalla valtio antoi rakennusneuvoja, jotka koettiin usein avustussummaa tärkeämmiksi. 19

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua Arkiliikunnan edistämisellä Pienennetään sosiaali- ja terveysmenoja Lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia Vähennetään päästöjen syntymistä Kohennetaan kansanterveyttä

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Uimahallit liikuntapolitiikassa

Uimahallit liikuntapolitiikassa 2.10.2014 Uimahallit liikuntapolitiikassa Risto Järvelä Rakennusneuvos Liikunnan vastuualue Liikuntapolitiikan tausta Liikuntalaki 1054 / 1998 ja sen muutos 2014 Hallitusohjelma Valtion talousarvio MUUTOSTA

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Kaupunkimittausosasto, Helsinki Marja Kivenheimo Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen kehittämistoimikunta Ratsastuksen

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti Helsingin rakennusvalvontavirasto edellyttää pihasuunnitelman laatimista pääsääntöisesti kaikissa rakennushankkeissa.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristöministeriö, työpaja 26.11.2012 Maisema-arkkitehdit MARK Elina Kataja ja Elina Kalliala SISÄLTÖ Lakiviittaukset aiheeseen liittyen (MRL, MRA, YVA, Eurooppalainen

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun 1 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva. pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto

Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva. pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto OKM: Liikuntalain (1998) tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa ja huippu urheilua sekä niihin liittyvää

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Rakennusperinnön vaaliminen

Rakennusperinnön vaaliminen Rakennusperinnön vaaliminen Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry 26.5.2008 Helsinki 1 Motto: Rakentaminen pelkästään taloudellisin ehdoin ilman perinteiden ja esteettisten arvojen

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot

Rahoituksen tukikeinot Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Helsinki Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ilpo Piri Uudenmaan ELY keskus 1 Liikuntapaikoista: - Koko maassa n. 29.000 rakennettua liikuntapaikkaa

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot