Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä"

Transkriptio

1 nat Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin Toim. Teijo Pyykkönen

2 Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin Teijo Pyykkönen (toim.) Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 170

3 Kansikuvat Etukansi: Pyynikin uimahalli Tampereella. Kuva: Museovirasto / Pekka Lehtinen. Helsingin Keskuspuisto. Kuva: Antero Aaltonen Takakansi: Kalmarin uimaranta Asikkalassa Vesijärven rannassa toisen Salpausselän muodostamalla kannaksella. Kuva: Lahden seutu Julkaisu on toteutettu Liikuntatieteellisen Seuran ja Museoviraston yhteistyöllä. Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin Julkaisija Toimitus Teksti Ulkoasu Liikuntatieteellinen Seura ry Teijo Pyykkönen Hilkka Högström / esimerkkikohteet Pekka Lehtinen / korjaushankkeet Minna Perähuhta Teijo Pyykkönen Antero Airos Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 170 Tekijät, Liikuntatieteellinen Seura ry Kirjapaino: Tammerprint Oy, Tampere, 2013 ISBN ISSN X

4 Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin Teijo Pyykkönen (toim.) Kirjoittajat: Teijo Pyykkönen Minna Perähuhta Hilkka Högström / esimerkkikohteet Pekka Lehtinen / korjaushankkeet Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 170 Helsinki 2013

5 Kuva: Museovirasto Esipuhe Liikunnan ja etenkin kilpa- ja huippu-urheilun olosuhdevaatimukset kasvavat koko ajan. Kisojen järjestäminen ja tarkoituksenmukainen harjoittelu vaativat aiempaa tarkemmin määriteltyjä puitteita. Tämä luo haasteen liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen kehittämiselle. Toisaalta jo nykyinen liikuntapaikkaverkosto ympäristöineen on ollut mittava investointi, jolla on onnistuttu tukemaan kansalaisten hyvinvointia. Liikuntaympäristöihin kuten kaikkiin ympäristöihin liittyy usein arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia piirteitä. Kun urheiluväki lähestyy liikuntaympäristöjä toiminnallisuuden kautta, kulttuuriympäristön vaalijat korostavat sitä, kuinka liikuntapaikat ympäristöineen ilmentävät kulttuurin vaiheita ja kertovat alueen historiasta ja perinteistä. Keskustelua käydään enemmän oman väen sisällä kuin sektoreiden välillä. Tämän oppaan tavoitteena on rakentaa siltaa liikunta-, ympäristö- ja museosektoreiden välille: miten liikuntaympäristöjä ja -rakennuksia voidaan arvioida ja kehittää yhteistyöllä ja olennaiset näkökulmat huomioon ottaen. Viime kädessä arvottaminen päätösten tekeminen tapahtuu politiikan areenoilla. Oppaan tavoitteena on edistää sitä, että päättäjillä on tukenaan tarvittavat näkökulmat ja tiedot. Käsitykset siitä, mikä on arvokasta ympäristöä ja kulttuuriperintöä, ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Vasta joitakin vuosikymmeniä sitten raskaan työn ja arkisen asumisen alueet hyväksyttiin arvojoukkoon niin, että niitä ryhdyttiin tutkimaan ja arvioimaan. Nykyään tuohon joukkoon ovat nousemassa hyvinvointivaltion sotien jälkeen rakentamat jokapäiväiset ympäristöt. Näihin lukeutuvat myös liikuntaympäristöt. Ne ovat jokapäiväistä elinympäristöämme ja oleellinen osa rakennettua maisemaamme. Kulttuuriympäristö vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen ja on asuinalueille vetovoimatekijä. Kulttuuriympäristön arvo on tunnistettu myös valtioneuvostotasolla. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman (2011) mukaan hallitus laatii kulttuuriympäristöstrategian. Tässä oppaassa tarkastellaan liikuntaympäristöjen kehittämistä ja kulttuuriperinnön vaalimista ensimmäistä kertaa yhdessä. Liikunnan tutkimushankkeissa tai yliopisto-opetuksessa ei ole ollut mukana kulttuuriperin- 4

6 tönäkökulmaa. Vastaavasti kulttuuriympäristötarkasteluissa liikunnan näkökulmille on annettu vain marginaalinen huomio. Suosituksia elinympäristön suunnitteluun on tarjolla runsaasti eri näkökulmista. Liikuntatavoitteiden suunnasta yhdyskuntasuunnittelua on tarkasteltu aika ajoin 1970-luvulta lähtien luvun merkittävin hanke on ollut Oulun yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteishanke Liikunta yhdyskuntasuunnittelun osana. Hankkeen tuottamat Suositukset liikuntaa suosivien elinympäristöjen suunnitteluun on koottu osoitteeseen Hankkeen raportit ja ko. verkkosivut soveltuvat tämän oppaan rinnakkaislukemistoksi. Liikuntapaikkarakentamisen tutkimuksia ja oppaita on julkaistu Rakennustietosäätiön kustantamassa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisusarjassa (www.rakennustieto.fi). Liikunnan paikkatietojärjestelmä LIPAS tarjoaa tietoa Suomen liikuntapaikoista (www.liikuntapaikat.fi). Kulttuuriperinnön näkökulmasta oheislukemistoksi soveltuvat Museoviraston (MV) julkaisut sekä www. rakennusperinto.fi -verkkopalvelu, jossa mm. esitellään kulttuuriympäristön käsitteistöä. Kokonaiskuvaa täydentävät ympäristöministeriön (YM) kulttuuriympäristöön ja kaavoitukseen liittyvät julkaisut ja verkkosivut Opas on tuotettu Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) ja Museoviraston (MV) yhteistyönä ja osana opetus- ja kulttuuriministeriön avustamaa Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -hanketta). Oppaan työryhmään ovat kuuluneet yli-intendentti/yliarkkitehti Minna Perähuhta (MV/YM), tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen (LTS), erikoistutkija Hilkka Högström (MV) ja yliarkkitehti Pekka Lehtinen (MV Helsingissä helmikuussa 2013 Teijo Pyykkönen 5

7 Sisällys Esipuhe Oppaan lähtökohdat...7 Liikuntarakentamisen ja kulttuuriperinnön tavoitteet Oppaan liikuntaympäristöt Liikuntaympäristöjen kehittyminen...16 Kylänraiteilta kyläkentille...17 Urheilumenestys velvoittaa rakentamaan...19 Koulut, opistot, kasarmit, vankilat ja kirkot liikuntaympäristöiksi Vapaa-alueet osaksi yhdyskuntien suunnittelua Pula-ajasta hyvinvointiin: ulkoa sisälle Liikuntalaki: julkinen hallinto vastaa liikuntaympäristöistä Autioituvat kylät tiivistyvät kaupungit Liikunnan monet paikat Mikä tekee liikuntaympäristöstä merkittävän?...34 Erilaisten liikuntaympäristöjen arviointi...36 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöselvitykset luovat perustan kehittämiselle...50 Alueen kulttuurihistorian inventointi tarjoaa kokonaisnäkemyksen Rakennushistorian selvitys (RHS) kertoo talon tarinan Kulttuuriympäristöohjelma kokoaa selvitykset ja asettaa tavoitteita Liikuntaympäristöjen tärkeiden piirteiden ja toiminnallisuuden turvaaminen...61 Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä...62 Kaavoitustasoja on kolme...63 Kaavoitusvaiheitakin on kolme miten niihin voi osallistua? Kaava ohjaa rakentamista...70 Liikuntaympäristön suojelu kaavalla tai erityislailla...71 Käyttörakennus suojelun kohteena Liikuntaympäristön käyttö- ja hoitosuunnitelma Loppusanat Kirjallisuutta....82

8 Helsingin Keskuspuisto tarjoaa virkistys- ja luontokokemuksia tuhansille kaupunkilaisille. Paloheinän täyttömäen huippu puiston pohjoisosassa on hyvä lähtökohta pulkkailulle. Kuva: Antero Aaltonen 1 Oppaan lähtökohdat 7

9 Arkipäivän elinympäristömme saattaa olla jo niin tuttua, että siinä on vaikeata nähdä ainutlaatuisuutta. Tieto auttaa tässä asiassa. (www.ymparisto.fi) Liikkumisen ympäristöt ovat moninaiset. Suomessa on yli liikuntapaikkaa, ja liikuntaan soveltuvia ympäristöjä (olosuhteita) on monin verroin enemmän. Me kaikki käytämme ympäristöjä liikkumiseen. Ympäristöt voivat joko edistää tai ehkäistä liikkumistamme. Liikuntaympäristömme on myös kulttuuriympäristöä, jolla tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Rakennettua kulttuuriympäristöä ovat rakennukset ja rakennetut alueet sekä erilaiset rakenteet, kuten tiet tai sillat. Kulttuurimaisemassa näkyy, miten ihmisen toiminta on sopeutunut ja käyttänyt hyödyksi luonnon elementtejä, maaperää, topografiaa ja ilmastoa. Liikuntaväen olosuhdetavoitteet harvoin toteutuvat yksin liikunta-argumenteilla. Ympäristöjä arvioidaan ja kehitetään paitsi liikunnan tarpeiden myös mm. kaupunkirakenteen, liikenteen, materiaali- ja energiatehokkuuden, luonnonympäristön ja kulttuuriympäristön näkökulmista. Liikuntaympäristöjen tasapuolinen ja -painoinen kehittäminen on parhaiten perusteltavissa eri lähestymistavat yhdistäen. Se puolestaan edellyttää yhteistyötä ja eri osapuolien kuuntelemista. Tämän oppaan tavoitteena on tukea uuden oppimista ja auttaa toimimaan aiemmin vieraskentiksi koetuilla foorumeilla. Vieraskentillä on hyvä hallita vieraita kieliä. Liikuntatoimijoiden on ennen kaikkea syytä hahmottaa liikuntaympäristöjen kulttuurihistoriallinen merkitys. Olemassa oleva liikuntaympäristöjen verkosto on ympäristömme, suunnitellun yhdyskuntarakenteen ja elämänmuotomme yksi tukipilari. Se on tulosta pitkällisestä, ohjelmallisesta työstä, ja kulttuuriperintönä se velvoittaa ylläpitämään ja kehittämään sitä osana elinympäristöämme. Kulttuurihistoriallinen näkökulma avautuu, kun tutustuu ympäristöjen ja rakennusten säilyttämiseen ja korjaamiseen liittyviin tärkeimpiin säädöksiin ja toimintatapoihin sekä erityisesti kaavoituskäytäntöihin. Samoin kannattaa tietää kulttuuriympäristön kehittämiseen liittyvät tärkeimmät selvitykset ja ohjelmat. Moni liikunnan olosuhdetavoite on näiden asioiden tuntemisen jälkeen aiempaa lähempänä. Tässä oppaassa kerrotaan ympäristön suunnittelun ja toteuttamisen keskeiset periaatteet ja käytännöt. Samalla valaistaan kenen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, miksi ja missä vaiheessa. Liikuntaympäristöt ja -paikat ovat harvoin mukana rakennetun kulttuuriympäristön inventoinneissa tai kulttuuriympäristöohjelmissa. Tämä on osin ymmärrettävää, sillä Suomessa on väliaikaisiksi rakennettuja liikuntapaikkoja ja -rakennuksia, jotka eivät täytä arvokkaalle kulttuuriperinnölle asetettavia vaatimuksia. Jako hyviin ja huonoihin liikuntaympäristöihin ei tietenkään ole mustavalkoinen. Valtaosassa lienee vähintään jotain hyvää. Hyvien, käyttökelpoisten ja arvokkaiden piirteiden oivaltaminen, säilyttäminen ja hyödyntäminen on se kestävän liikuntaympäristötyön linja, johon tällä oppaalla kannustetaan. Suomessa on runsaasti arvokkaita isoja ja pieniä liikuntapaikkoja ja -ympäristöjä, joiden arvostus tulisi näkyä myös kulttuuriympäristöä kuvaavissa selvityksissä ja suunnitelmissa. Opas kannustaa kulttuuriympäristön säilyttämisestä vastaavia ottamaan askeleita liikunnan maailmaan. Kulttuuriympäristö ei ole vain arvokkaita rakennuksia, siihen liittyy myös muistoja ja merkityksiä, jopa suuria tunteita. Niitä liikunta- ja urheiluväellä on runsaasti. Viime kädessä hyvien liikuntaolosuhteiden ja arvokkaiden kulttuuriympäristön vaalijoilla on yhteinen päämäärä: kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Yhteinen maali edellyttää samansuuntaista liikettä. Liikuntaympäristöjen arvottaminen ei ole yksinkertainen asia. Eri ryhmillä, kuten liikuntapaikan lähiympäristön asukkailla ja suojeluviranomaisilla, voi olla eri lailla painottuneet lähtökohdat ja tavat arvottaa rakennettua ympäristöä. Olennaista on löytää tapauskohtaisesti yhteisymmärrys tämän päivän toiminnan ja kulttuuriperinnön vaalimisen välille. Eri näkökulmat on syytä tuntea yhteistyön pohjaksi. Seuraavassa esitellään sekä liikuntapaikkarakentamisen että kulttuuriympäristön vaalimisen yleisiä tavoitteita. 8

10 Kotkan Katariinan maauimala 1950-luvulta ja uimahalli 1970-luvulta sijaitsevat jalkapallostadionin vieressä. Stadionilla pelattiin vuoden 1952 olympialaisten jalkapallo-otteluja. Kuva: Museovirasto / Volker von Bonin 9

11 Liikuntarakentamisen ja kulttuuriperinnön tavoitteet Liikuntaympäristöt ovat usean hallinnonalan toimien tulosta, ja ratkaisevat päätökset tehdään kunnissa. Silti valtion liikuntahallinnon rakentamisen linjauksista saa käsityksen liikuntasektorin tavoitteista liikunnan olosuhteiden kehittämisessä. Samoin valtakunnalliset kulttuuriympäristön säilyttämisen yleislinjaukset näkyvät myös alue- ja paikallistasojen ratkaisuissa. Liikuntapolitiikan tavoitteena on liikuntalain mukaan edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä siihen liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Laissa on tuotu esiin myös liikuntaohjauksen arvopohja: lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntapaikkarakentamisen ohjaus keskittyy nimensä mukaisesti liikuntapaikkoihin. Myös liikuntapaikkojen rakentamista, ylläpitämistä ja kehittämistä ohjaavat edellä esitetyt liikuntalain tavoitteet. Liikuntarakentamisen ja -korjaamisen tavoitteissa korostuvat toiminnallisuus, terveellisyys ja esteettömyys sekä tekninen osaaminen ja turvallisuus. Liikuntaa koskevissa erityissäädöksissä ei ole mainintaa kulttuuriperinnöstä, vaan se sisältyy kestävän kehityksen tavoitteeseen. Lisäksi liikunta-alan päätöksissä on otettava huomioon myös muualla ilmaistut velvoitteet. Vastuu liikkumisen ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille Perustuslain mukaan vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Kun esimerkiksi liikunnan rakentamishankkeisiin ryhdytään, ollaan tekemisissä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 1999) kanssa. Siinä kulttuuriperintö- ja ympäristöasiat ovat näkyvästi esillä. Päälinjana on olemassa olevan ympäristön vaaliminen ja sen johdonmukainen, kokonaisvaltainen, eri osapuolia ja näkökulmia huomioiva kehittäminen. Esimerkiksi alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää mm. rakennetun ympäristön ja kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista ( 5 ). Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella ( 118 ). Ks. Maankäyttö- ja rakennuslaki / Rakennussuojelua ja maisemansuojelua koskeva lainsäädäntö / Kulttuuriympäristön hoidon keinoja: Liikuntaväelle tutuimpia linjauksia ovat luonnollisesti suoraan liikuntaan liittyvät säädökset. Esimerkiksi uuden jäähallin sijaintia ei kuitenkaan voi ratkaista yksin liikunta-argumenteilla. Yksittäiset rakennushankkeet on hyvä perustella laajemman liikuntaympäristön tai liikuntapaikkojen verkoston kehittämisen näkökulmasta. Suunnittelu ja toteutus edellyttävät aina myös muiden tahojen kuin vain liikuntatoimen mukanaoloa. Liikuntaympäristön ylläpitoa, korjaamista ja kehittämistä voidaan suunnitella vasta kun taustalla on hyvä käsitys olemassa olevasta. Tärkeitä kysymyksiä ovat: mikä on kohteen merkitys, mikä on säilyttämisen arvoista. Liikuntapaikan merkityksen määritteleminen on monitahoisempi asia kuin vain toiminnallisuuden arviointi. Liikuntarakentamisen, korjaamisen ja muuttamisen hyvä lähtökohta on laatia liikuntaympäristöjen kehittämisen strategia. Liikunta ja erityisesti huippu-urheilu synnyttää suuria tunteita ja vaatii isoja areenoita. Valtiovalta ja urheiluväki korostavat haluaan hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia. Niiden järjestäminen edellyttää pääsääntöisesti liikuntapaikkojen perusparannusta kansainvälisten laji- ja kilpailuvaatimusten suunnassa. Tilanne on usein hankala, koska arvoa on sekä tulevilla kisoilla että menneillä saavutuksilla. Perusparannuksien kautta tavoitellaan uusia urheiluvoittoja ja näkyvyyttä, mutta hätäisillä korjausratkaisuilla saatetaan tuhota korvaamattomia muistoja sekä harkiten rakennettuja mahdollisuuksia ja pitkän linjan kehittämisen edellytyksiä. Kestävästi järjestetty ylläpitämisen ja kehittämisen linja ottaa huomioon kulttuuriympäristön eli edellyttää olemassa olevien urheiluympäristöjen syvällistä ja laaja-alaista ymmärtämistä. Kysymys on siitä miten 10

12 Kaurialan kenttä Hämeenlinnassa vihittiin käyttöön vuonna Kentällä pelattiin puolet Helsingin olympiakisojen (1952) maahockeyotteluista. Olympiaotteluiden muistolaatta sijoitettiin vasta uusitun kentän katsomon kylkeen vuonna Samana vuonna kentällä järjestettiin Kalevan kisat. Kuva: Museovirasto / Hanna Tyvelä kehittää, korjata ja uudistaa liikuntaympäristöjä/-paikkoja hävittämättä niiden tärkeitä piirteitä ja aitoutta. Liikunnan ja kulttuuriperinnön yhteinen sävel löytyy helpoiten silloin, kun muutospaine tulee ulkopuolelta. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen voidaan nähdä uhkana sekä liikunnan että kulttuuriperinnön näkökulmista. Rakentamattomina tai väljästi rakennettuina alueina liikuntaympäristöt saattavat vaikuttaa luontevilta lisärakentamisen alueilta. Suunni- telmat muuttaa liikunta- ja virkistyskäytössä ollut puistoalue asuinkäyttöön herättää yleensä sekä lähiympäristön asukkaat että liikuntaväen ja kulttuuriperinnön suojelijat. Tällöin keskustelua ja asian käsittelyä helpottaa valmis selvitys, joka on yhteisesti koottu ja joka perustuu kohteen piirteiden ja arvojen laaja-alaiseen tuntemukseen. Liikuntasektori kaipaa kulttuuriperinnön osaajien apua, kun arvotetaan kohteen merkitystä osana laajempaa kulttuuriympäristöä, kuvataan kohteen rakennushistoriaa tai muistutetaan kohteen määrittelystä kaavassa. Vastaavasti liikunta-arvojen ja -tavoitteiden säilyminen kohteiden ylläpidossa ja kehittämisessä palvelee myös kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Kulttuuriperintöarvoa voi olla yhtä hyvin liikuntaympäristöillä kuin kirkoilla ja kartanoilla. 11

13 Muutosten hallinta onnistuu yhteistyöllä Liikuntapaikkojen verkosto on jo laaja. Olemassa olevaa ei ole varaa eikä mielekästä rakentaa uudelleen. Liikuntarakentamisen painopiste onkin siirtynyt uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Kun valtaosa käytössä olevista liikuntapaikoista on rakennettu ja 1980-luvuilla, liikuntapaikkojen peruskorjaustarve lisääntyy koko ajan. Liikuntapolitiikan tavoitteena on peruskorjauksella lisätä myös paikan houkuttelevuutta ja käyttöastetta, jolloin huomiota on syytä kiinnittää myös toiminnallisiin ja elämyksellisiin puoliin. Kansalaiset ovat entistä laatutietoisempia, mikä tuottaa peruskorjaukselle omat muutospaineensa. Peruskorjauksella tulee parantaa myös turvallisuutta, teknistä toimivuutta ja energiatehokkuutta sekä varmistaa liikuntapaikan terveellisyys (ilmastointi jne.). Lisäksi liikunnan lajikirjon kasvaessa esimerkiksi liikuntahallien peruskorjaukseen liitetään usein hallin laajentamistavoitteet. Korjauspaineet voivat olla erityisen suuret, jos esimerkiksi jäähalli on jo aiemmin rakentunut vaiheittain (tekojääkentästä halliksi tms.). Tällöin rakennus voi sisältää laadullisia riskejä teknisen toimivuuden kannalta. Vaikka jäähallin suhteen päädyttäisiin perustellusti vanhan purkamiseen ja korvaavaan uudisrakentamiseen, suunnittelu saattaa perustua laajemman ympäristökokonaisuuden arvojen säilyttämiseen. Mitä suuremmat liikunnan suunnasta tulevat muutospaineet ovat, sitä enemmän ja sitä aikaisemmin tarvitaan vuoropuhelua eri hallinnonalojen kanssa. Peruskorjauksessa on tärkeää voida muuttaa alkuperäisessä rakenteessa ilmenneitä rakennusteknisiä virheitä. Peruskorjauksen tavoitteeksi ei enää riitä vanhan korjaaminen entiselleen. Etenkin liikuntaväen yleinen huoli on, että rakennussuojelun nimissä joudutaan tekemään sellaisia myönnytyksiä, jotka myöhemmin kostautuvat uudelleenkorjaustarpeina. Rakennussuojelun tavoitteenasettelussa onkin tärkeä ymmärtää liikuntapaikkojen luonne kovassa kulutuksessa olevana käyttöympäristönä. Liikuntapaikan käyttö, ylläpito ja korjaukset edistävät kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Muutokset ja uudistukset ovat jatkuvia. Olennaista on, että suunnittelun tulee perustua olemassa olevan ympäristön arvojen tuntemiseen. Kulttuuriympäristön arvottamisessa liikuntaympäristöjä tarkastellaan osana koko kunnan tai sen osan rakentumista sekä aluekokonaisuuksina ja verkostoina. Yksittäisiä liikuntakenttiä ja -rakennuksia arvioidaan osana liikunta- ja urheilupuiston kokonaisuutta. Vaikka Suomessa on nykyään rakennettuja liikuntapaikkoja kymmeniä tuhansia, ei niitä useinkaan ole sisällytetty esimerkiksi kulttuuriympäristöinventointeihin ja -ohjelmiin. Kun liikuntaympäristöt sisällytetään inventointeihin ja kaavaselvityksiin, niiden pohjalta ilmaistut arvot voidaan viedä kaavoihin ja päätöksentekoon. Kohti esteettömyyttä ja ympäristötietoisia valintoja Liikuntapolitiikan tavoitteena on, että liikuntapaikat ovat läheltä saavutettavissa ja arjen ympäristöihin integroituja. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että liikuntapaikka vastaa toiminnallisilta ominaisuuksiltaan tarkoitustaan, soveltuu erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin ja sijaitsee fyysisesti käyttäjien helposti saavutettavissa. Erityisesti vähän liikkuville välitön elinympäristö Rakentamisen ohjauksen (MRL 12 ) tavoitteena on edistää: 1) Hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista; 2) Rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin; sekä 3) Rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. 12

14 on merkittävä liikkumista säätelevä tekijä. Yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella on tärkeä merkitys, kun kehitetään asuinympäristöjen liikkumismahdollisuuksia houkutteleviksi. Samalla on luontevaa hyödyntää arkiympäristöön sisältyviä kulttuurihistoriallisia ulottuvuuksia. Saavutettavuuteen liittyy olennaisesti esteettömyys. Väestöstä noin kymmenen prosenttia on liikkumis- ja toimimisesteisiä. Perustuslaki, liikuntalaki ja maankäyttöja rakennuslaki sekä -asetus edellyttävät esteettömyyttä ja saavutettavuutta myös rakennetulta liikuntaympäristöltä. Ohjauksesta huolimatta esteettömyyden vaatimusta ei ole otettu riittävästi huomioon liikuntarakentamisessa ja -korjaamisessa. Esteettömyyshaaste on yhteinen liikuntapaikkojen rakentajille ja kulttuuriperinnön suojelijoille. Rakentamiselta vaaditaan yhä enemmän ympäristötietoisia valintoja ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Kestävän kehityksen ja liikuntaympäristöjen kehittämisen suhde on paikallisesti ainutkertainen. Ympäristöjen rakentamisella ja muokkaamisella voi olla sekä hyötyjä että haittoja: Siirtyminen kohti kestäviä liikuntavalintoja edellyttää monien liikuntakysymysten uudelleenarviointia. Jo lajiharrastuksen irtautuminen vuodenaikoja myötäilevästä rytmistä aiheuttaa huomattavan rasituksen ympäristölle. ( ) Moniarvoisessa liikuntakulttuurissa kiistatonta arvopohjaa kestävälle liikunnalle on vaikea tavoittaa, minkä takia myös liikuntakulttuurissa tarvitaan arvokeskustelua ja kestäviä liikuntavalintoja tukevaa kasvatusta, koulutusta ja tiedotusta. (Liikunta valintojen virrassa 2007) Esteettömän luontoliikuntaympäristön tavoitteena on kaikkien käyttäjien tasa-arvo. Hämeenlinnassa kulkua Aulangolle on helpotettu esteettömillä kulkuväylillä. Kuva: Tuula Henttu. Myös liikuntapaikkojen yleisötilojen suunnittelussa on otettava huomioon esteettömyys ja helppo saavutettavuus. Kuva: Jari Kanerva. 13

15 Kaupunkipuistokävelyä Porissa. Kuva: Porin kaupunkisuunnittelu / Heli Nukki. Kestävä kehitys vaatii hyödyntämään jo tehtyjä investointeja, sillä kestävin rakennus on jo rakennettu. Kulttuuriperintö on kestävän kehityksen tavoin yksi olemassa olevien rakenteiden säilyttämistä puoltava näkökulma. Pitkän linjan käyttöä palvelevat muutokset ovat perusteltavissa myös kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteilla. Liikuntarakentamisen valtionavustukset myönnetään yleensä kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunnilla on vastuu alueiden käytöstä ja ympäristön suunnittelusta kokonaisuudessaan mm. kaavoituksen kautta. Liikunta nivoutuu siihen yhtenä osa-alueena eli liikunta on rakennettujen ympäristöjen olennainen teema ei pelkästään erillinen, oman hallintoalansa maailma. Kukin liikuntapaikka ja -ympäristö kertoo päätöksenteon, suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon sekä käytön historiasta ja merkityksestä. Olemassa olevien rakenteiden säilyttäminen ja niistä saatavien hyötyjen 14

16 arvioiminen yhtä hyvin kuin aiempien saavutusten ja erilaisten käyttötarkoitusten arvostaminen on kestävää kehitystä. Tämän oppaan olennainen ja usein toistama viesti on, että liikuntaympäristöjen kehittäminen on parhaiten perusteltavissa eri näkökohdat yhdistäen. Liikuntaympäristöjen aseman ja jatkuvuuden turvaaminen on yhteinen tavoite osin eri painotuksin niin liikunnan, kulttuuriympäristön, talouden, ympäristön jne. vaalijoille. Käyttäjä, omistaja, suunnittelija, kaavoittaja, rakennustarkastaja ym. viranomaiset on aika saada saman pyöreän pöydän äärelle ja yhteistyöhön. Oppaan liikuntaympäristöt Liikunta- ja urheiluympäristö ymmärretään tässä oppaassa kattavasti yli hallinnonrajojen ja otetaan huomioon tasa-arvoisesti, luonnonympäristöihin tehdyistä reiteistä ja asuinalueiden lähiliikuntapaikoista aina kansainvälisten kilpailuvaatimusten mukaan toteutettuihin areenoihin asti. Oppaassa käytetään yleensä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan vakiintuneita käsitteitä. Tavanomaisimmin puhutaan liikuntaympäristöstä, kilpaurheilua varten rakennettujen ympäristöjen kohdalla puhutaan myös urheiluympäristöstä. Ympäristöministeriön tai maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta näistä alueista puhutaan virkistys- ja ulkoilualueina ja -tiloina. Kunnat puolestaan lukevat liikuntapaikkoihin kaikki kunnan alueella liikuntaan käytettävät tilat ja alueet, koulujen salit, hiihtoreitit ja uimarannatkin. Kaavoituksessa virkistysalue on yleiskäsite, joka pitää sisällään puistot, urheilu-, ulkoilu- ja uimaranta-alueet. Oppaassa tuodaan esiin myös muuhun kuin pelkästään liikuntakäyttöön rakennettuja tiloja, kuten koulut ja varuskunnat. Niillä on tärkeä rooli kuntien ja liikuntapaikkojen historiassa. Toisaalta mittavia urheilurakennuksiakin on alusta alkaen suunniteltu käytettäväksi myös muihin kuin urheilutarkoituksiin, usein näyttelytai konserttiareenoiksi. Liikuntapaikkoja on syntynyt yksityisyrityksinä etenkin 1990-luvun talouslaman jälkeen. Nämä salit sijoittuvat lähelle työpaikkoja taajamarakenteen sisälle (kuntosalit ja -keskukset, tanssistudiot, aerobic- ja joogasalit jne.). Tieto yritysten liikuntapaikoista on hajanaista ja nopeasti vaihtuvaa. Siksi suuremman huomion tässä oppaassa saavat julkishallinnon tukemat tilat. Kaiken kaikkiaan liikuntaympäristöt voivat käytännössä olla paikallisia liikuntakenttiä ja -alueita, mutta myös kulkureittejä kotoa työpaikalle tai ulottua erämaaluontoon asti. Oppaassa tarkastellaan erityyppisiä liikuntaympäristöjä (ks. tarkemmin luku 3): liikuntarakennus kaupunkipuisto laaja puisto- ja viheralue tai kansanpuisto liikunta- ja urheilupuisto tai -keskus, viherverkosto virkistys-, liikunta- ja retkeilyalue lähiliikuntapaikka, asuinalueen leikkikenttä tai -puisto seuratoimintaa varten perustettu rakennus tai voimistelu- ja urheilutalo muu rakennettu liikuntapaikka oppilaitos (perus- tai ammattioppilaitos, korkeakoulu) liikunnan koulutuskeskus (urheiluopisto) kasarmi- tai varuskunta-alue tai rajavartiosto LIPAS-liikuntapaikkajärjestelmä Valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmä LIPAS (www.liikuntapaikat.fi) pyrkii kokoamaan tiedot liikuntapaikoista. Tietojen viennistä vastaavat kunnat. Järjestelmää hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Järjestelmässä on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. 15

17 2 Liikuntaympäristöjen kehittyminen Liikunta on vuosien myötä siirtynyt yhä enemmän sisälle luvulla Tammensuon Suonpojat (Viipuri) lähtivät hiihtämään työväentalon pihalta luvulla Kupittaan urheiluhalli tarjoaa puitteet lapsiliikunnalle. Kuvat: Suomen Urheilumuseo ja Mika Okko. 16

18 Urheilu on aina merkinnyt suomalaisille paljon, takavuosikymmeninä jopa uskomattoman paljon. Urheilu-uskoa pidetään yhä yllä palaamalla toistuvasti vanhoihin urheilusaavutuksiin. Tätä taustaa vasten luulisi olevan itsestään selvää, että urheilun vähänkin merkittävämmät suorituspaikat ja -alueet olisivat erityissuojelussa. Näin ei tietenkään ole eikä tarvitsekaan olla. Urheilu- ja liikuntaympäristöjä on erilaisia, joihinkin liittyy enemmän arvokasta kulttuuriperintöä kuin toisiin. Liikuntaympäristöjä ei ole huomattu urheilusankareiden urotöiden tavoin kiinnittää osaksi kulttuuriperintöämme sen enempää kulttuuriympäristöohjelmissa kuin urheiluhistorioissa. Tämä on yllättävää, sillä varsinkin kulttuuriperinnön näkökulman tulisi olla mahdollisimman laaja: Kulttuuriperintö tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden paikallistaa itsensä ajallisesti, tilallisesti ja sosiaalisesti. Kulttuuriperintö kertoo ihmisten elämästä eri aikoina ja antaa meille mahdollisuuden oppia tuntemaan sekä omaa että muiden yhteisöjen kulttuureja. Kulttuurimme ja sen konkreettiset ilmaukset ovat jatkuvassa muutoksessa. Kulttuuriperintö päivittää historiaa nykypäivään, sillä huomisen kulttuuriperintö on meidän nykyisyyttämme. (Museoliitto.fi) Urheiluväen katse karkaa helposti menneestä tulevaan. Nopeammin korkeammalle voimakkaammin-ajattelu edellyttää suorituspaikkojen jatkuvaa parantamista ja uusien rakentamista. Urheilun kehitys on kiihtyvätahtista. Ymmärryksemme urheilun ja koko liikunnan kulttuuriperinnöstä uhkaa ohentua. Tietoisuus siitä, miten liikuntaympäristöt ovat kehittyneet sekä mitä ne ovat meille kulttuurisesti merkinneet ja merkitsevät, avaa uusia näköaloja sankaritarinoiden rinnalle. Kylänraiteilta kyläkentille Matka varhaisista liikuntapaikoista ja -alueista Hyvinvointi-Suomen ympäristöihin ja edelleen 2010-luvun olosuhteisiin on monipolvinen ja pitkä. Suomalaiset liikkuivat tosissaan jo ennen kuin moderni urheiluliike syntyi 1800-luvun jälkipuolella. Liikunta (liikkuminen) oli elinkeinopohjaista. Liikuttiin, koska oli pakko hankkia ruokaa ja käydä kylillä sunnuntaina kirkossakin. Soudettiin, kalastettiin, metsästettiin ja heitettiin, koska ne kuuluivat arjen elämään. Myöhemmin joistakin lajeista tuli oikeita urheilulajeja, toisista ei; ampuminen on olympialaji, kalastus ei. Elinkeinopohjaisen liikkumisen rinnalla ehdittiin aika ajoin harrastaa liikunnallisia pelejä ja leikkiä sekä tanssia. Myös erilaiset voimanponnistukset ja (sirkus)temppuilut olivat tavallisia erityisesti miesten keskuudessa. Rakennettuja liikuntaympäristöjä tarvittiin vielä hyvin vähän. Maantiet ja piha-alueet riittivät pitkälle. Talvella laskettiin luonnonmäissä. Luonto on kautta aikain ollut perisuomalainen liikkumisympäristö. Nykyaikaisen liikuntakulttuurin muodot alkoivat hahmottua 1800-luvun puolivälissä. Uudet eurooppalaiset kasvatusaatteet toivat koulu- ja seuravoimistelun Suomeen. Vuosisadan lopulla anglosaksinen herrasmiesurheilu haastoi ja pian myös voitti voimistelun. Urheiluun liittyi oleellisesti kilpailu, ja se toi tullessaan yhteiset säännöt ja mitattavat suoritukset. Urheilulle alettiin kaivata sille soveltuvia paikkoja ja alueita. Aluksi liikunnan käyttöön otettiin tiloja, jotka eivät olleet liikuntaan varten rakennettuja, mutta olivat siihen sopivia. Myös herrasväki liikkui. Promenadit ja vesiterapia tarjosivat heille säädynmukaista liikuntaa terveyden nimissä. Nämä harrastukset vaativat jo rakennettuja ympäristöjä. Kylpylaitokset ja uimahuoneet ovat terveysliikunnan varhaista kulttuuriperintöä. Parempi väki kokoontui yhteen myös purjehdus- ja metsästysseuroissa. Urheilun seuratoiminta levisi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä nopeasti koko maahan, mikä toi urheilulle erityisesti yleisurheilulle runsaasti uusia harrastajia. Sekä harrastajien että lajien määrän kasvaminen herättivät kiinnostuksen rakentaa ja muokata liikuntaan soveltuvia paikkoja ja ympäristöjä. Talkootyö nousi arvoonsa. Urheilun paikkoja kenttiä ja saleja alkoi ilmaantua kyliin ja kaupunkeihin. Urheilun aate läpäisi nopeasti koko kansan ja urheilusta tuli useiden kansalaisliikkeiden toiminnallinen kulmakivi. Erilaiset aatteelliset järjestöt (nuoriso- ja työväenseurat, vapaapalokunnat jne.) ovat olennainen osa 17

19 Elinkeinopohjainen liikkuminen loi pohjaa liikunnan harrastukselle. Kuva: Museovirasto Liikunnan olosuhteiden rakentaminen edellytti 1900-luvun alkupuolella kekseliäisyyttä ja talkoohenkeä. Kuvassa painijoita Ylistaron kirkolla. Kuva: Museovirasto Ilmajoen urheilukentän rakentaminen alkoi vuonna 1921 heti Ilmajoen Kisailijoiden perustamisen jälkeen. Seuran historiikin mukaan Ilmajoen kaikki kolme traktoria saatiin talkoisiin mukaan. Kentän avajaiset pidettiin vuonna Kuva: Suomen Urheilumuseo 18

20 liikunnan historiaa. Erityisesti suojeluskuntatyö tuki urheilutoimintaa ja 1930-luvuilla. Tahko Pihkalan sanoin: Urheilu on maanpuolustuksen kaksoisveli. Talkootyöllä rakennetut seurantalot, työväentalot, suojeluskuntatalot, vapaapalokuntatalot jne. ovat liki kaikkien kuntien liikuntapaikkahistorian peruselementtejä. Suomessa on yhä noin 2500 seurantaloa. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla, nuorimmat 1900-luvun puolivälissä. Vielä 1930-luvulla liikuntapaikat olivat lähes kauttaaltaan järjestöjen ja yksityisten omistamia. Suomi oli 1940-luvulle asti hitaasti teollistuva ja kaupungistuva maatalousmaa, jota hallitsi talonpoikainen elämänihanne. Perinnelajit olivat arvossaan. Tämä eetos heijastui myös liikuntapaikkarakentamiseen: Suomesta tuli yleisurheilukenttien maa, vaikka välillä myös painittiin ja talvella hiihdettiin. Heräävä kaupunkilaiskulttuuri tuotti uusia lajeja ja harrastajia. Ensimmäinen golfkenttä rakennettiin Helsinkiin 1930-luvun alussa. Samaan aikaan aloitettiin Eläintarhan ajot. Moottoriurheilun vastapainoksi kaupunkilaiset alkoivat paeta luontoon. Venematkat saaristoon tai sieniretket lähimetsiin olivat virkistystä, joka haastoi vakavahenkisemmän urheilun. Liikunnan ympäristöt laajenivat entisestään. Palloilulajien yleistymistä hillitsi sopivien suorituspaikkojen puute. Urheilumenestys velvoittaa rakentamaan Urheilun kansallinen merkitys ( Suomi voittoon ) kasvoi nopeasti 1920-luvulla. Tätä vauhditti suomalaisten kansainvälinen urheilumenestys. Suomi nousi urheilun suurvallaksi, mikä kasvatti urheiluhurmosta. Laaja urheiluinnostus takasi talkooväen riittämisen liikuntakenttien rakennustyömailla. Urheilumenestyksen kääntöpuolella olivat järjestöja kieliriidat. Urheilun poliittinen kahtiajakautuminen (SVUL TUL) 1910-luvun lopulla sähköisti kaiken urheilutoiminnan vuosikymmeniksi eteenpäin. Urheilun luokkarajat murtuivat vasta 1980-luvulla. Urheiluhistoriaa 85 vuotta värittänyt poliittinen vastakkain- Rientola Sotkamon liikuntaperinnön ydinrakennus Sotkamon keskustassa, rannan tuntumassa sijaitsevaan puiseen, vuosina rakennettuun Rientolan nuorisoseurantaloon liittyvät monet paikkakunnan liikunta- ja urheiluhistorian merkkipaalut luvun puolella aloittanut nuorisoseura perusti vuonna 1909 urheiluseuran, Sotkamon Jymyn, joka yhä menestyy pesäpallossa. Suojeluskunta perustettiin Sotkamoon vuonna 1916 ja Rientola tuli sen käyttöön vuonna Suojeluskunta organisoi 1920-luvulla ensimmäiset Vuokatin hiihdot, joita järjestettiin 1960-luvulle asti. Rientolan piha oli hiihtojen lähtö- ja maalialue. Suojeluskunnan mukana Sotkamoon tuotua pesäpalloa pelattiin Rientolan pihalla eli mullikkokentällä. Rientolan liikuntapaikkoja olivat voimistelusali, painitila, kenttä ja nurmi. Rientola on monin eri tavoin Sotkamon liikuntakulttuurin historiassa ydinrakennus. Nyttemmin se on saanut purkuluvan. (Lauri Kiviniemi: Kainuun liikunnan ja urheilun historia 1. Kajaani 1997.) asettelu päättyi viimein 1990-luvun alussa. Aatetaustaltaan liikunnan kulttuuriperintö on poikkeuksellisen rikas. Tämä näkyi myös urheilupaikoilla: syntyi porvarien ja työläisten urheiluympäristöjä. Riidoista huolimatta urheilu oli pitkään järjestövetoista. Julkisen vallan kiinnostus voimisteluun ja etenkin urheiluun heräsi vasta 1920-luvun alussa. Silloinkin urheilulaivaa ohjasivat valtion urheilulautakunnan kautta kouluhallituksen ja urheilujärjestöjen johtohenkilöt. Kasvatus- ja kilpatavoitteet antoivat suunnan. Valtio alkoi tukea liikuntapaikkarakentamista luvun alussa. Aluksi avustuksia saivat lähinnä urheilukenttien rakentajat. Paljon jäi edelleen paikallisten vapaaehtoistoimijoiden innostuksen varaan. Avustusten rinnalla valtio antoi rakennusneuvoja, jotka koettiin usein avustussummaa tärkeämmiksi. 19

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN KOULUTUS 14.1.2012 TORNIO ANNI WALLENIUS Suomen Kotiseutuliitto valtakunnallinen keskusjärjestö perustettu 1949 Jäsenet:

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Koulutuspäivät jäähallien ja ulkojäiden huoltajille 30.10.2014 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto, M. Huhtala, OKT-vastuualue 30.10.2014 1 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Merkittävä puistohistoria

Merkittävä puistohistoria Susanna Lappalainen, viheraluesuunnittelija HELSINKI 28.10.2016 Merkittävä puistohistoria Kaupunginpuisto eli ihana Parkki syntyi jo 1840-50 -luvuilla, Aulangon rakentaminen ajoittui lähinnä vuosiin 1883-1910.

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6. YHTEENVETO Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Päivän aikana nousseita asioita liikunta liittyy hyvinvointiin kaikkinensa,

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon Toiminnanjohtajien aamiainen 18.11.2015 Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia Hallituskriisi ja sote-uudistus Hallituskriisi marraskuussa 2015

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Muistio 1 (5) UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Aika Klo 13.00-14.30 Paikka Museovirasto Läsnä Juhani Kostet, pääjohtaja, museovirasto Stefan Wessman, erikoisasiantuntija, museovirasto Eero

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa Päivi Mykrä ja Harri Soini 10.2.2016 Ajantasa-asemakaava Rakennusasetus 43 (10.10.1969/628): Kaupungin on pidettävä karttaa tai karttayhdistelmää, josta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun 1 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta

Lisätiedot

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA Katariina Haigh, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo 10.12.2009 LOHJAN ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot