KUOLIN- ILMOITUS. on kertomus elämästä. Keskiaukeama. Yksinhuoltajien olohuoneessa on tilaa olla oma itsensä. Takasivu

Transkriptio

1 R- Suomen Posti Oyj Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 9/ KUOLIN- ILMOITUS on kertomus elämästä. Keskiaukeama Yksinhuoltajien olohuoneessa on tilaa olla oma itsensä. Takasivu Testissä Ulkomaalaisvirasto ja Kirkko turvapaikkana -ohjeistus. Pelinappulana Naze Aghai. Sivut 6-7 Användarnamn: medmänniska. Sidan 10

2 ALUKSI KIRKKO JA ME SANA OIKEAAN AIKAAN SANOTTU Kirkon kriisi on länsimaisen kulttuurin kriisiä, elämämme arvotyhjiötä. Elämän pitää olla kevyttä ja mukavaa. Armokin on lämmin kuppi kaakaota, vaikka sen pitäisi olla julma ja ankara asia. Ohjaaja Mikko Roiha, Turun Sanomat Kirkko voisi mainostaa toimintaansa valmentautumiskurssina globaalin ajan haasteisiin: kuinka selvitä moniarvoisessa maailmassa? Liity luterilaiseen kirkkoon, tule ja tutustu monimieliseen kotiseurakuntaan! Jos selviät kirjavan kotiseurakuntasi lahkolaisten ja fundamentalistien kanssa, selviät missä maailman kolkassa tahansa. Dokumenttiohjaaja Markku Heikkinen Kotimaan verkkolehdessä Suomessa laitoshoidossa olevat vanhukset syövät tutkimusten mukaan enemmän psyykenlääkkeitä kuin muissa pohjoismaissa. Psyykenlääkkeitä saattaisi tarvita moni muukin, jos pääsisi seuraavan kerran ulos ensi tai seuraavan vuoden kesäkuussa. Toimittaja Johanna Tikkanen, Helsingin Sanomat MERKINTÖJÄ MAAILMALTA Mettu Etiopian sadeajan aamu lumoaa taas kauneudellaan. Ilma on kuin linnun maitoa. Joulutähtien puna hehkuttaa aamuauringossa. Heräämme satojen lintujen konserttiin. Ei huolen häivää, ne meille lauluillaan visertää. Taivaallinen isä pitää huolen luoduistaan. Olisinpa itse yhtä huoleton, hyvässä mielessä huoleton. Pihassa määkii vielä lammas, joka todennäköisesti ruokkii ristinjuhlien aikaan vieraitamme. * * * On aika toivottaa teille kaikille Hyvää uutta vuotta Vuosituhat vaihtuu täällä Etiopiassa parin päivän päästä. Maa valmistautuu suureen juhlaan. Pääkaupungissa on rakennettu uusia hotelleja vastaanottamaan tuhansia juhlavieraita. Kukkaistutuksia on rakennettu. Teitä on kunnostettu. Eilen näytettiin telkkarissa, miten teitä kunnostetaan yöllä, kun on hiljaisempaa ja ehkä siksikin, kun on tullut loppukiri. Rukoilemme, että vuosituhannen vaihtuminen kävisi rauhallisesti ja että uusi vuosi voisi olla rauhan ja yhteisen huolenpidon ja oikeanlaisen kehityksen vuosi tässä maassa. Että köyhäkin saisi osansa leivästä. * * * Itselläni on ollut juhlaa tämä kuukausi. Olin nimittäin lomallani kotimaassa heinäkuussa ja tänne tullessani mukanani tuli kotiseurakunnastani eläkkeellä oleva hyvä ystäväni Silja Hyvärinen kolmeksi kuukaudeksi. Hänellä on takanaan pitkä kokemus tyttötyöstä, ja niinpä olemme aloittaneet hänen kanssaan tyttöpiiritoiminnan suunnittelut. Istumme päivittäin naistyöntoimistossa yhdessä Siljan ja etiopialaisen työtoverini Nigatuan kanssa suunnittelemassa toimintaa. Olemme tiedostaneet jo pitkään, kuinka tärkeää olisi aloittaa ihan erikseen tyttöjen opetus seurakunnissa. Lapsille on pyhäkoulut, ja suurin osa seurakuntiemme lapsista käy niissä. Mutta tytöt tarvitsevat muutakin opetusta naiseudesta, oman arvon tärkeydestä ym. Toinen kysymys on sitten se, mistä löytää vetäjiä, äitejä, joilla on sydämissään näky tyttöjen opettamiseen. Tällainen tyttöjen piiri on ollut vasta yhdessä seurakunnassa toiminnassa. Siellä onkin vetäjänä todella asialle innostunut rouva Zennai. Hänen oma elämänkokemuksensa on saanut hänet innostumaan tyttöjen opettamisesta. Regina Hantikainen Suomen Lähetysseuran lähettinä Etiopiassa Kansi Kuvat Eeva Henttu Meidän Naze KUUKAUDEN SANA Tervehdys merkitysten maailmasta Kuvassa nojaan vanhaan puuhun vielä vanhemman Tuomiokirkon tornin varjossa vuolaana virtaavan Aurajoen rannalla. Joki, kirkko ja puu voivat olla vain joki, kirkko ja puu. Niiden voi myös nähdä kantavan monia merkityksiä: kauneus, vaara, hyöty, turva, kulttuuri,usko yms. Sairaalapappina työskentelen merkitysten maailmassa. Työni kuvauksen voi tiivistää näinkin: Lääkäri etsii diagnoosin ja hoitaja antaa sen mukaisia hoitoja. Sairaalapappina keskustelen potilaan kanssa, mitä hänelle merkitsee se, että hänellä on tällainen sairaus ja tällaisia hoitoja. Tavoite on, että keskustelukumppanini löytää elämäänsä kannattelevia ja toivoa antavia merkityksiä. Joskus tämä etsintä on kuin lehtensä pudottanut puu, kuin käsistä pakeneva virta tai kuin kirkko, josta lankeaa vain varjo. Kaikki taitaa alkaa pienestä. Elämä sinänsä. Tuhoisa auto-onnettomuus pienestä ohjausvirheestä, dementia harmittomasta unohduksesta ja yhden ihmisen auttaminen voi pelastaa koko perheen. Elämää kannattelevien merkitysten löytyminenkin alkaa pienestä oivalluksesta. Pienet asiat ovat tärkeitä. Niinkin pienet, ettei niitä edes huomaa. Tai huomaa vasta sitten, kun niistä on kasvanut suurempi. Eikä ehkä sittenkään. Jääkö jäljelle vain Kyrkan och vi vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet Ilmestyy 11 kertaa vuodessa seuraava Kustantaja Förläggare Kotimaa-yhtiöt Toimitusneuvosto Redaktionskomitté Leena Winter, Jarkko Elo, Bengt Häggman, Päivi Leppänen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Siv Skogman virta... Kaupunki ympäriltä on palanut moneen kertaan, rannan puut ovat lahonneet ja kaatuneet ja uusia on kasvanut tilalle vuorostaan kerran väistyäkseen pois. Joki vaan on virrannut pysähtymättä. Matka lapsuudenkodistani kuohuvan Iijoen rannalta tänne Aurajoen suistoon on kulkenut Oulujoen, Paimion- ja Salojokien kautta. Lieneekö siinä syy, miksi annan virralle niin syviä merkityksiä? Jos laskee veneensä veteen, kuljettaa virta aina eteenpäin. On se sitten lohdullinen tai kipeä asia, riippuu tilanteesta. Jos virta pysähtyisi, tulisi siitä lätäkkö, ja se taitaisi olla kuitenkin huonoin vaihtoehto. Päätoimittaja Chefredaktör Paula Heino paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Mervi Syrjänen mervi.syrjanen@evl.fi Toimittajat Redaktörer Patricia Bruun Eeva Henttu Juho Niemelä Ilmoitukset Annonser Pirjo Seppälä pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Ombrytning och fotoarbetning Erkki Kiiski; Kotimaa-yhtiöt Naze Aghai on nimi, jonka useimmat muistavat pitkään. Islaminuskoinen Iranin kurdi haki kesällä suojaa Mikaelinseurakunnasta, mutta sai toistamiseen karkotuspäätöksen. Helsingin hallinto-oikeus vihelsi kuitenkin karkotuksen katkolle. Aikalisän aikana hallinto-oikeutta varten kerätään tietoa Aghain taustasta ja Iranin ihmisoikeustilanteesta. Aghain puolesta ovat vedonneet kansanedustajat yli puoluerajojen. Myös arkkipiispa on antanut tukensa Mikaelinseurakunnan toiminnalle. Nyt kun tapauksen nostattama pöly ei enää yskitä, on aika pohtia, mitä oikein tapahtui. Aghain kohtalon saama julkisuus johti Ulkomaalaisviraston ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteiseen seminaariin. Todettiin, että voimat kannattaa yhdistää ja pyrkiä myös kirkon yhteyksien kautta saamaan ajantasaista tietoa eri maiden ihmisoikeustilanteesta. Iranin islamilaisen tasavallan vähemmistöjen tilanne on muun muassa europarlamentaarikkojen kannanottojen mukaan heikko ja kuoliaaksi kivittäminen on rangaistusmuotona edelleen todellisuutta, vaikka virallisesti muuta väitetään. Analysoidun tiedon saaminen eri maiden tilanteesta ei ole aivan helppoa. Vuosi sitten ilmestyneen Separatismi ja islamismi -kirjan kirjoittajat, Christian Jokinen ja Anssi Kullberg toteavat, että pitkäjänteinen tiedonhankintatyö vaatii asennemuutoksia, jalkautumista ja konfliktien taustojen selvittämistä paikan päällä. Kullberg toimii nykyisin ulkoasiainsihteerinä Suomen suurlähetystössä Damaskoksessa ja Jokinen konfliktien ja terrorismin tutkimusryhmän tutkijana Turun yliopiston poliittisen historian laitoksella. Tässä työssä tehokkaimpia toimijoita eivät yleensä ole viralliset valtuuskunnat, vaan riippumattomat tutkimuslaitokset, nämä maailman kriisipesäkkeitä kiertäneet nuoret miehet sanovat. Voimme mielessämme kääntää kalenteria ja miettiä, mitä olisi tapahtunut, jos Mikaelinkirkon ovet olisivat pysyneet kesällä kiinni. Millaisessa mudassa kirkko olisi sen jälkeen vellonut? Ja ennen kaikkea: olisiko Naze Aghai enää hengissä? Suomen ekumeenisen neuvoston Kirkko turvapaikkana -ohjeistuksen mukaan seurakunnan tulee auttaa kirkosta suojaa hakevaa henkilöä, jos hänen epäillään olevan kuolemanvaarassa kotimaassaan. Kirkon sisälläkin ohjeet ovat nostaneet mielipiteitä puolesta ja vastaan. Uusnatsien iskulauseet Mikaelinkirkon ovissa taas kertovat aggressiosta ja rasismista, joka peitetään sinivalkoisen isänmaallisuuden hurskaaseen univormuun. Ennakkoluulot elävät siellä, missä toisesta kulttuurista tulevaa ihmistä ei päästetä lähelle. Liki 30 vuotta Auran savisia rantoja tallanneena uskallan väittää, että suurin osa turkulaisista on suvaitsevaisia. Kun Turussa muukalaisesta tulee tuttu ja hän osoittautuu apua tarvitsevaksi kelpo kansalaiseksi, hän saa täyden tuen. Hänestä tulee meidän Naze. Paula Heino Kieli- ja mielikuvia, verbaalisia siveltimenvetoja uudessa elämänvaiheessani. Syyskuun alussa aloitin uutena johtavana sairaalapappina Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Pääasiallinen työkenttäni on TYKS:n lasten- ja naisten klinikka, korvaklinikka ja psykiatrinen osasto. Aiemmin olen toiminut useissa erilaisissa sairaaloissa ja kokenut sairaalapapin työn hyvin merkitykselliseksi ja toisinaan myös merkilliseksi. Tähän kohtaan verbaalista maalaustani vetäisen siveltimelläni katkelman eilen käymästäni keskustelusta. Eräs potilas oli ottanut minuun yhteyttä ihmetelläkseen kanssani matematiikan kauneutta. On se merkillistä, hän ihmetteli, että eri numeroilla saadaan sama tulos. Esimerkiksi on 10, ja on 10, ja vielä samanlaisetkin numerot, 5 ja 5 yhteensä on 10. Tämä matemaattinen oivallus merkitsi hänelle mahdollisuutta oman elämänsä hyväksymiseen kokonaisena. Merkitysten maailmassa ei ensisijaisesti ole kysymys oikeasta tai väärästä, todesta tai epätodesta, uskosta tai epäuskosta. On kysymys toivosta ja luottamuksesta. Sairaalapapin kannalta toivoon sisältyy mahdollisuus uskon syntymisestä ja luottamukseen levollisuus Jumalan suuruudessa. Hilkka Kakko-Helle Sairaalapappi Toimitus Redaktion Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) faksi (02) turku.tiedotus@evl.fi Painopaikka Tryckeri Hansaprint, Turku/403021/2002 Jakelu Distribution Suomen Posti Oy Jakeluhuomautukset puh

3 Riparilla tupakkalakkoon? Valtuustoaloite ajaa savuttomia rippileirejä J u h o N i e m e l ä E e v a H e n t t u Yhteinen kirkkovaltuusto sai syyskuun lopussa kokouksessaan aloitteen savuttomista rippileireistä. Seitsemän valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tavoitteena on muuttaa kaikki seurakuntayhtymän rippileirit savuttomiksi jo ensi kesän aikana. Rippikoululaisten lisäksi allekirjoittaneet korostavat myös isosten ja leirin vetäjien tupakoimattomuutta. - Lääkärinä ja kolmen viime vuosina rippikoulunsa käyneen nuoren äitinä olen seurannut hämmästyneenä ja huolestuneena rippileirien tupakointikäytäntöä jo pitkään. Keskusteluissa muiden vanhempien kanssa heräsi ajatus, voisiko asialle jotain tehdä. Kun tulin valituksi seurakuntaneuvostoon ja kirkkovaltuustoon, huomasin, että juuri minä voin ruveta tätä asiaa edistämään. Koska koko Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto kannatti ajatusta, teimme aloitteen kaikkien Tuomiokirkon valtuutettujen nimissä, terveyskeskuslääkäri Helmi-Riitta Toivari painottaa. Tähän saakka rippileiriläiset ovat voineet tupakoida seurakuntayhtymän leireillä erikseen osoitetuilla tupakointipaikoilla. Tällä on haluttu vähentää salatupakointia ja sen aiheuttamaa tulipalovaaraa. Isoset ja vetäjät eivät ole käyneet tupakkapaikalla yhdessä leiriläisten kanssa. Leirien käytäntö on ristiriidassa Suomen lainsäädännön hengen kanssa. Lain mukaan alaikäiset eivät saa ostaa tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä. Kasvava tupakoinnin vastainen asenne on näkynyt viime vuosina muualla yhteiskunnassa. Viime kesästä lähtien tupakointi on ollut kiellettyä muun muassa ravintoloissa. Monet julkiset tilat ja työpaikat on julistettu savuttomiksi jo aiemmin. Alaikäisille tarkoitettujen oppilaitosten piha-alueilla ei lain mukaan saa tupakoida eikä tupakointitilaa ole lupa järjestää sellaisen sisätilan yhteyteen, joka on pääasiassa alle 18-vuotiaiden käytössä. Ripari vai sikari Kirkkohallituksessa valmistellaan seurakunnille tupakointia koskevaa ohjeistusta. Lähikuukausien aikana valmistuvassa ohjeistuksessa on kuitenkin kyse vain suosituksesta, sillä seurakunnat päättävät itse omasta tupakkapolitiikastaan. Edellisen kerran seurakuntia ohjattiin savuttomuuteen kaksi vuotta sitten hyväksytyssä kirkon päihdestrategiassa, missä kiinnitettiin erityistä huomiota juuri rippileiriläisten tupakointiin. Strategian mukaan savuttomat seurakunnat eivät esimerkiksi saa järjestää leirikeskusten piha-alueille tupakointipaikkoja. - Tupakointikielto on ennen kaikkea kasvatuksellinen kysymys, johon ei löydy ratkaisua pelkästä lainsäädännöstä. Onnistuakseen hanke vaatii yhteistyötä paikallisten toimijoiden, esimerkiksi kaupungin ja nuorisotoimen, kanssa. Kirkolta odotetaan nykymaailmassa keskustelua ja toimintaa savuttomuuden puolesta. Tämän täytyy kuitenkin toteutua niin, ettei kasvava nuori jää suositusten jalkoihin. Tässä vaaditaan työntekijöiltä tilannetajua, sanoo seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta. Tupakkalaki ja pelko nuorten syrjäytymisestä rippikoulusta ajavat seurakunnat ahtaalle. Täysin savuttomia rippileirejä on järjestetty tähän mennessä muun muassa Rovaniemellä, Laihialla sekä Helsingin Lauttasaaren seurakunnassa. Kokkosen mukaan leirien tupakointikielto ei ole vähentänyt nuorten innostusta rippileireihin. Asiasta on kuitenkin myös vastakkaisia mielipiteitä. - Rippikoulun alussa olen kysynyt nuorilta, kuka polttaa. Nämä nuoret ovat sitten leirin aikana saaneet käydä tupakkapaikalla, muilla ei ole ollut sinne mitään asiaa. Mielestäni rippikoulun käyminen ei saa kaatua tupakointikieltoon, sanoo Mikaelinseurakunnan pappi Lena Hildén. Mervi Syrjänen Seurakuntayhtymän verkkopalvelun hääsivuilla vierailee runsaasti kävijöitä ympäri Suomea. Sivuilta löytyy monipuolista tietoa häitään suunnitteleville. Verkkosivujen kävijätutkimus päätökseen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkopalvelua koskeva kävijätutkimus toteutettiin kesäkuun puolivälin ja syyskuun lopun välisenä aikana. Kyselyn otos oli viisisataayksi vastaajaa. Tutkimuksen toteutti Suomen OnlineTutkimus Oy. Kysely toi raikkaita tuloksia. Suurin yllätys tuloksista oli se, että peräti 27 prosenttia tutkimukseen vastanneista kävijöistä ei kuulunut mihinkään Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntaan. Luku antaa positiivisia viitteitä siitä, että verkkopalvelu on pystynyt vastaamaan ulkopuoliseen tarpeeseen saada tietoa kirkosta ja seurakunnista sekä niiden toiminnasta. Tutkimus antoi myös odotettuja tuloksia. Suosituimmat verkkopalvelun osiot ovat edelleen tapahtumakalenteri sekä muu ajankohtainen sisältö kuten uutiset. Peräti vajaa neljäkymmentä prosenttia vastaajista oli tullut sivuille etsimään tietoa tapahtumista tai uutisista. Yhteystiedot sekä tiedon hakeminen seurakunnan toiminnasta jakoivat kakkossijan keräten molemmat vajaa kolmekymmentä prosenttia. Kun kysyttiin mikä kiinnostaa kävijöitä eniten, sai tapahtumakalenteri lähes seitsemänkymmenen prosentin saaliin. Tapahtumatietojen kattavuuteen ja ajanmukaisuuteen pyritään tutkimuksen rohkaisemina panostamaan yhä enemmän. Kävijät antoivat verkkopalvelulle kokonaisarvosanaksi kahdeksan (reilu neljäkymmentä prosenttia vastaajista). Yhdeksikön kannalla oli reilu kolmekymmentä prosenttia kävijöistä. Sivut olivat vastaajien keskuudessa hyvin tunnetut ja lähes kaikki vastaajat aikoivat varmasti tai todennäköisesti tulla sivuille uudestaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkopalvelussa vierailee päivittäin tuhansia kävijöitä. Sivut löytyvät osoitteesta Juho Niemelä Kirjamessuilla hulinaa ja hiljaisuutta Seurakuntayhtymä osallistui perinteiseen tapaan syksyn kirjamessuille. Yhtymällä oli Turun kirjamessuilla lokakuun alussa oma osastonsa yhdessä Suomen Lähetysseuran, Kirjapajan ja Hiljaisuuden ystävien kanssa. Osastolla saattoi tutustua myös Hiljaisuuden kappeliin sekä äänestää Vuoden kristillistä kirjaa. Messuosastolla päivysti kolmen päivän ajan yhtymän eri seurakuntien työntekijöitä kertomassa seurakuntien toiminnasta. Kolmen päivän aikana messuilla vieraili kävijää. Arkkitehti Matti Sanaksenaholle myönnettiin syyskuun lopussa kansainvälinen Barbara Cappochin -arkkitehtuuripalkinto Turun Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin suunnittelusta. Taidekappeli valmistui kansalaishankkeena Hirvensaloon vuonna Cappochin -palkinto jaetaan joka toinen vuosi Italiassa Barabara Cappochin -säätiön ja maailman arkkitehtilii- R i k u L a u k k a n e n Taidekappelin suunnittelija palkittiin M e r v i S y r j ä n e n Ulkopuolelta kuparinen ja sisältä puinen taidekappeli on nykyisin Turun neljänneksi suosituin matkailukohde Tuomiokirkon, Turun linnan ja Aboa Vetus & Ars Novan jälkeen. ton UIA:n sekä Italian ja Padovan arkkitehtiliiton tukemana. Tunnustuspalkinto on suuruudeltaan euroa. Palkinnon tarkoituksena on herättää kiinnostusta kansainvälistä nykyarkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esiin rakennustaidetta, joka ylläpitää toivon, positiivisuuden ja rauhan sanomaa. Kilpailussa oli ehdolla yli kolmesataa viimeisen kolmen vuoden aikana eri puolille maailmaa valmistunutta ra- Opastusten suosio yllätti Tuomiokirkossa Yhteisvastuukeräyksen tuotto kasvoi Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys tuotti Turussa ja Kaarinassa euroa, mikä on noin 5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Yhteisvastuukeräys 2007 tukee lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Keräyksen teemana on Ehjä lapsen Tuomiokirkossa kokeiluna järjestetyt opastukset yllättivät yleisömenestyksellään. Arki-iltapäivisin järjestettyihin opastuksiin osallistui 1033 Tuomiokirkon historiasta kiinnostunutta kävijää. Keskimäärin jokaiseen opastukseen riitti bussilastillisen verran osallistujia. Alusta saakka suosittujen kierrosten kävijämäärät pysyivät korkeina loppuun saakka. Kokeilun taustalla oli kirkkoon kantautunut yleisöpalaute, jossa toivottiin enemmän kaikille avoimia opastuksia. Tulevien opastusten määrää harkitaan kokeilusta saatujen kokemusten perusteella. MS mieli. Lisäksi keräys tukee Perun Andeilla Kirkon Ulkomaanavun sisarjärjestön käynnistämää mielenterveyshanketta. Kirkon Yhteisvastuukeräys on järjestetty vuodesta Ensi vuoden keräys käynnistyy helmikuun alussa. Tuolloin keräyksen teemana on Työ ja osallisuus.

4 E e v a H e n t t u Viimeisellä luukulla kohdataan koko ihminen Kirkkolain mukaan kirkon diakoniatyön tehtävänä on kohdistaa apua niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. - Autamme siis vähintään niitä ihmisiä, joita kukaan muu ei auta, Martinseurakunnan diakonissa Pirkko Larkela tarkentaa. Kirkko profiloitui 1990-luvulla selvemmin köyhien auttajaksi kuin koskaan aikaisemmin hyvinvointivaltion aikakaudella. Laman jälkeen työn painopiste siirtyi vanhuksista työikäisiin. - Perusasiakaskunta työssämme muodostuu noin vuotiaista ihmisistä, jotka ovat usein yksineläjiä, Larkela selventää Martinseurakunnan tilannetta. Kirkkohallituksen diakoniatyötä selvittäneestä Viimeisellä luukulla -tutkimuksesta kävi ilmi, että diakoniatyöntekijät ovat olleet huolestuneita siitä, että toimintamuodoiltaan yhä enemmän sosiaalityötä muistuttavasta diakoniatyöstä tulisi kunnan sosiaalityön korvike. - Sosiaalitoimi katsoo lähinnä sitä, mitä jää viivan alle. Taloudellisen puolen ongelmissa yritetään auttaa, mutta ei paneuduta asioihin kokonaisuutena. Siksi kai diakoniatyö on jonkin sortin viimeinen luukku, josta saa apua silloin kuin asiakas on käyttänyt kaikki mahdollisuutensa yhteiskunnan tarjoamaan tukeen. Loputon luukku mekään emme kuitenkaan ole. Rahat loppuu, seinä vastassa Koska yhteiskunnan tuki ei riitä kaikkeen ja diakonityöntekijät ovat havainneet sosiaaliturvajärjestelmän aukkopaikat, taloudellisesta avustamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa myös diakoniatyötä. - Elämäntavat ovat muuttuneet. Ihmiset elävät kuin viimeistä päivää ja se näkyy rahankäytössä. Larkelan mielestä ihmiset luottavat lähes sokeasti hyvinvointivaltion takaamaan turvaan. Harva uskoo, että seinä tulee aina joskus vastaan ja siksi hän harmitteleekin rahapulassa olevien viimeisessä mahdollisessa hetkessä tehtyjä yhteydenottoja. - Ajatellaan liiankin varmasti, että kaikesta selviää. Yritän siinä sitten pudottaa maan pinnalle ja kertoa, että kyllä luottohäiriöihin saattaa ihan oikeasti tulla merkintä ja kyllä, sähköt katkaistaan, jos laskua ei maksa, tai kämpästä lentää ulos vuokrarästien takia, hän havainnollistaa. Tasapainoinenkin elämä keikahtaa helposti, kun ihmiset elävät veitsenterällä ongelmiensa kanssa luvun elämä on haavoittuvaa ja herkkää. Auttamiseen tarvitaan ammattitaitoa Larkela korostaa, että taloudellisen avun päävastuu on kuitenkin yhteiskunnalla. Hän kertoo, että seurakuntien periaatteena on aina, että taloudelliseen avustamiseen - oli se sitten ruokapakettien jakamista tai maksusitoumuksen luovuttamista - sisältyy aina avunhakijan henkilökohtainen kohtaaminen. Apua tarvitsevat ihmiset eivät vain ole numeroita tai ohikiitäviä tilanteita vaan yhdessä yritetään löytää syitä ja seurauksia vallitsevaan tilanteeseen. - Oleellisinta on löytää se perimmäinen ongelma. Usein paljastuu, että pohjimmainen syy hätään on harvoin taloudelliseen tilanteeseen liittyvä. Yksinäisyys sen sijaan pilkottaa taustalla monesti. Larkelan mukaan kohtaamiset ovat hedelmällisiä, sillä kun ihminen tulee kuulluksi, hänelle pystytään tarjoamaan aikaisempaa turvallisempi ja ta- sapainoisempi tulevaisuus. - Siinä tarvitaan kärsivällisyyttä, aikaa ja ammattitaitoa, hän muistuttaa. Kaikki asiakassuhteet eivät Martissa tai muissakaan seurakunnissa ole pitkäkestoisia vaan vastaanotolle voidaan tulla myös kertaluontoisesti. Larkela myös muistuttaa, että kaikki asiakkaat eivät edes kaipaa taloudellista apua vaan ennemminkin henkistä tukea. - Osa meillä asioivista ihmisistä ei käytä sosiaalitoimen palveluita lainkaan. Diakoniatyöntekijä on heikomman ääni Diakoniatyöntekijät ovat myös valtiollisen byrokratiaviidakon asiantuntijoita. Työn arkea onkin avustaa asiakkaita monimutkaisen sosiaaliturvajärjestelmän kiemuroissa. Täten he siis monin tavoin pitävät huolta asiakkaan perusoikeuksien toteutumisesta ja toimivat heikompien äänenä. Kuten Viimeisellä luukulla -tutkimus osoitti, diakoniatyöllä on myös selkeä yhteiskunnallinen ulottavuus ja vaikuttavuus. Larkela on kokenut saavansa työlleen arvostusta ja äänensä kuuluviin. - Tämän laupeuden työn kirkosta vieraantuneetkin oikeuttavat. Hän kokee tekevänsä työtä, jolla on aidosti merkitystä. - Tarkoituksenamme kai on herätellä ihmisiä huomaamaan, että kaikilla ei tässä yhteiskunnassa pyyhi yhtä hyvin. Siten kai teemme omalta pieneltä osaltamme yhteiskunnallista vaikutustyötä, Pirkko Larkela päättää. Diakoniatyöstä purkuapua vaikeuksien vyyhtiin - Miten paljon helpompi tämä elämän matka olisi ollut, jos olisin jo nuorempana tajunnut, että tarvitsen apua ja että sitä voi myös saada, Ritva Nilovaara huokaa. Ritva Nilovaara hakeutui diakonissa Pirkko Larkelan puheille noin vuosi sitten, kun vaikeudet tuntuivat kasautuvan ylitsepääsemättömiksi. Köyhyyttä piilotellaan viimeiseen saakka. Yltäkylläisyyden keskellä vähäosaiset etsivät kaupasta punaisen hintalapun ja viimeisen myyntipäivän tuotteita. Sairaseläkkeellä oleva Nilovaara kohtasi reilu vuosi sitten elämässään ylitsepääsemättömän tuntuisia ongelmia. - Minä olen aina ollut se vahvin, luhistumaton ja puskenut läpi harmaiden kivien. Luulin, että en minä tarvitse ketään. Vaikeuksien kasaantuessa niin ihmissuhteissa kuin taloudellisissakin asioissa hän lopulta rohkaistui ja soitti kotiseurakuntansa diakoniatoimistoon. - Vieläkin ihmettelen ja mietin, mikä sai minut tarttumaan luuriin. Puhelimeen vastasi Pirkko Larkela. - Heti tuli sellainen tunne, että tälle ihmiselle uskallan ja haluan kertoa kaiken. Pystyin olemaan avoin ja rehellinen. Nilovaara jutteli elämästään tapaamissa Larkelan kanssa pari kertaa kuussa. - Tuntui, että minua kuunneltiin aidosti. Vaikka rahahuoletkin synkistivät mieltä, tärkein avunmuoto oli ennen muuta juttelu, Nilovaara alleviivaa kohtaamisten merkitystä. Toki taloudellinenkin apu silti tuli tarpeeseen. Vaikka ikänsä montaa työtä paiskinut yksinhuoltajaäiti oli oppinut taidokkaasti venyttämään penniä, rahavaikeudet pääsivät yllättämään. - Pirkko auttoi ongelmavyyhdin purkamisessa ja pääsin omilleni. Nilovaara ei häpeile kertoa avuntarpeestaan. - Tajusin, että asioista pitää puhua eikä pantata niitä sisällään. Niin moni ihminen on tässä maassa onneton ja sydän kipeänä murheesta. Tajuaisivatpa hekin, että apu löytyy läheltä. Annika Saarikko

5 Kuva T ietokuva Oy POSTIA LUKIJOILTA Tällä sivulla voit kertoa mielipiteesi ja osallistua keskusteluun. Kirjeitten enimmäispituus on 25 konekirjoitusriviä. Voit kirjoittaa myös käsin tai lähettää sähköpostia. Voit kirjoittaa erityistapauksessa myös nimimerkillä, kunhan lähetät nimesi ja yhteystietosi lehden toimitukseen. Toimituksella on oikeus tarvittaessa muokata ja lyhentää tekstejä. Toimituksen postiosoite: Kirkko ja me, PL 922, Turku faksi (02) mervi.syrjanen@evl.fi Marraskuun lehteen tarkoitettujen tekstien tulee olla perillä viimeistään ma Heinänokka herätti muistot Kiitos on pieni sana kuvaamaan sitä hetkeä, kun muistojen portit avautuivat Heinänokassa. Kiitos Maarian seurakunnan pohjoisen alueen työntekijöille, jotka valmistelitte tämän matkan. Kiitos, Hannele ja Helena, kun olitte mukana. Kiitos Heinänokan henkilökunnalle 40-vuotispäivän erinomaisesta valmistelusta. Pieni sadekaan ei haitannut, vaan tiivisti tunnelmaa. Meistä retkeläisistä pidettiin hyvää huolta. Kuljin muistossani vuosien leiripoluilla ja monilla rippileirien iltanuotioilla. Tunsin kuinka leirien siunausten virrat tulvivat muistoihini. Työtoverini, isoiset, leiriläiset ja henkilökunta muodostimme suuren perheen, joka yhdessä ponnistellen teimme leireistä upeita. Kiitos teille kaikille, jotka teitte syyskuun kahdeksannesta päivästä ikimuistoisen. Varmasti jäi kaikille mukana olleille muistoksi muutakin kuin leiripaita, hyvä leiriruoka ja erinomaiset ohjelmat. Me Maarian seurakunnan pohjoisen alueen retkeilijät kiitämme teitä Heinänokan väkeä kaikesta. Jorma Kivikko (kiho) ja moni muu Creutzin sukuseuran oppaana Tuomiokirkossa toimi Aiju von Schöneman. T imo Jakonen Creutzit palasivat juurilleen Olisiko jo aika? Radion uutisissa haastateltiin virkamiestä, joka oli sitä mieltä, että suomalaiset yhtiöt tekevät mittavaa ulkomaankauppaa, jossa on mukana järjestäytynyt rikollisuus. Veroparatiiseihin maksetaan yksityisille tileille suuria summia, jotka tiedetään lahjuksiksi ulkomaisten kauppakumppanien päätöksentekijöille. Maksajat vain ummistavat päättäväisesti silmänsä tämän tosiasian edessä. Suomen asema maailman vähiten korruptoituneena maana on uhattuna, jos tällaisen kehityksen annetaan jatkua. Haastateltiin myös oikeusministeriä, joka oli sitä mieltä, että lainsäädäntö on yritettävä saada tilanteen tasalle, jotta mainittuun asiaan voitaisiin puuttua. Tämä on varmaan totta, mutta tuntuu silti aika kummalliselta, ettei laki jo nyt estä rikollista toimintaa. Viranomaiset ovat heränneet myös huomaamaan alkoholin aiheuttamat ongelmat. Harva poliitikkokaan enää uskaltaa vähätellä niitä kuten vielä joitakin vuosia sitten tapahtui. Raumalaisten päättäväisen toiminnan I do not know what to say. Seriously. Our congregation seems to be steadily growing which is absolutely amazing and wonderful and quite unique in our Lutheran setting. New and active people have come in and by now I have once or twice wondered weather the bread I bake for Holy Communion is going to be enough for the whole group. I love that! I just wish I knew what it is we are doing right so that we could continue doing it. We are growing in more ways than one, too. There are new groups that have been formed, new people have found their way to the services and then some of us are busy creating brand new members for the Church. Those of you who have not yet read/ heard/seen this it is by now time to tell you, too, that I am expecting our first child. The due date is March 22nd and we are scared, excited and thrilled all at the same time. ansiosta juhannuksen suuri ryyppy- ja sikailujuhla on siirretty Poriin. Tarvittiin kuitenkin kuolemantapauksia ja sietämättömiksi paisuneita toimia järjestyksen ylläpitämiseksi ennen kuin järki voitti. Toivotaan, että se aikanaan voittaa Porissakin. Nyt kaupunginisät vielä ovat sitä mieltä, että juhlinta tuo enemmän rahaa kuin vie. Saas nähdä. Olisiko jo aika ymmärtää, että tämäntapaisten ongelmien syntyminen ehkäistään parhaiten terveeseen arvopohjaan nojaavalla kasvatuksella? Olisiko myönnettävä, että vuosisatojen mittaan karttunut kansan yhteinen kokemus on otettava varteen, kun tehdään yhteistä elämää ohjaavia ratkaisuja? Tajutaanko jo lähitulevaisuudessa, että jos yhteiskunta ei hoida kunnolla kansalaisten kasvatusta, ajaudutaan ennemmin tai myöhemmin poliisivaltioon, jossa minimijärjestystä pidetään yllä pakkokeinoin, siis väkivallalla tai vähintään sillä uhkaamalla. Jokaisen varttuvan ihmisen tulisi saada oppia lähimmäisten huomioon ottamista, vastuuntuntoa, rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja yhteisesti sovittujen periaatteiden kunnioittamista. Oppiminen tapahtuu parhaiten, jos saa kasvaa rakastavassa ilmapiirissä. Sen synnyttäminen koko yhteiskuntaan on kirkon avaintehtävä. Suomessa on se onnellinen tilanne, että melkein koko kansa koostuu kristillisten kirkkojen jäsenistä ja koko kansa on niiden terveellisen vaikutuksen piirissä. Kirkon avaintehtävää yhteiskunnassa eivät toteuta vain palkatut työntekijät, vaan kaikki kastetut. Syventymällä oman uskomme perusteisiin voimme jokainen hoitaa osuutemme paremman suomalaisen huomisen rakentamisessa. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan rippikoulu vaikuttaa merkittävästi aikuisiksi kasvaneiden arvoihin ja elämänkatsomukseen. Voitaisiinko sopia, että se ja koko kristillinen kasvatustyö, siihen luettuna myös koulun uskonnonopetus, ovat tulevaisuudessa kansakunnan silmäterä? Näin torjutaan niin korruption lisäänty- Grace and Peace FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Getting bigger Coming back to the different groups we now have here is a bit more information about them. We continue with Blis which is a group for women living in multicultural relationships or in multicultural circumstances. The group meets once a month on the first Monday of the month in ShamRockCafe at 8 p.m. In November the date is November 5th. The café is situated on Eerikinkatu 10 and is a part of the Hamburger Börs complex. Then there is international Christian fellowship available in a Bible study group which gathers every other week on a Tuesday evening at 7 p.m. It is led by Jens and Päivi Heipmann and you can get the details on the dates and on where to go from Geoffrey Phillips +358 (0) There is also an international prayer group which meets every other week on Wednesday evenings. The details on the time and how to get there are again available with Geoffrey. There is also another Bible study on the Epistle of James which has been sort of a follow up on the Evensongs since the readings at Evensong this autumn have been taken from James. The Bible study then follows Thursday Evensongs and started already on Thursday 20th September. The last two meetings are Thursday 9th November and Thursday 22nd November. The time is roughly 6.45 p.m., since people come from the Cathedral after the Evensong. The place is a room called Ylähuone in Eerikinkatu 3. The easiest way to get in is RAITIS mis- tä kuin muun holtittoman elämän surullisia seurauksia. Eikä yksilön tai uskonnon vapaudesta jouduta tinkimään yhtään. Päinvastoin. Kristinusko on vapauden tae. Joskus sitä kieltämättä on käytetty ja käytetään väärin sitomaan ihmisiä, mutta eihän sellaiseen tarvitse suostua. Jokainen uskoonsa perehtynyt seisoo vankalla pohjalla ja on oikeutettu olemaan suostumatta orjuuden ikeeseen. Vapaana siitä hän kykenee myös suvaitsemaan toisin ajattelevia ja tasavertaiseen keskusteluun muita uskontoja tunnustavien kanssa. Harri Raitis Turkulainen kirjailija to go through the glass door on Aninkaistenkatu side. In addition to these groups we are also busy planning a Fall Fellowship Day for all. The date is Saturday 3rd November and the time is 12-6 p.m. after which there is also a church walk from the front steps of the Cathedral to enjoy the candles in the main cemetery in celebration of All Saints Day. We will spend the day in Eerikinkatu 1 in the Youth locale of the Cathedral Parish. Since we have brand new great hymnals we thought that a sing-along would be one part of the day and also Scottish dancing and whatever else our group will come up with. The idea is to come with your own particular skills and to teach others, too. There will be playing, eating, singing and dancing - and taking photographs, too. To all of these you are warmly welcome! Mia Pusa Creutzin suvun jäsenet Pernajasta, Suur-Sarvilahden kartanosta, pääsivät loppukesällä aikamatkalle yli 300 vuoden taakse Turun historiaan. Suvun jäsenistä ainakin 11 on haudattu Tuomiokirkkoon vuosina Viisi Tuomiokirkkoon haudatuista suvun jäsenistä on Turun ja Porin läänin maaherran, Lorenz Creutzin jälkeläisiä, muut ovat muun muassa hovioikeuden presidentin Ernst Creutzin sukua. Sekä Lorenz Creutz vanhempi että nuorempi toimivat Turussa maaherroina. Yli 20-henkinen seurue piti hiljaisen hetken Tottien kappelissa. Sieltä löytyy suvun vaakuna ja hautaholvissa on Lorenz Creutz nuoremman sametilla päällystetty arkku vuodelta Creutzit olivat kreivin aikaan todellisia vaikuttajia Turussa. Turun Akatemiassa opiskeli kaikista aatelissuvuista eniten juuri Creutzeja. Sukuseuran matka jatkui Louhisaareen. Muistoksi Tuomiokirkkoon jäi kukkatervehdys hautaoven päälle. Aiju von Schöneman S a s k i a S y r j ä n e n GALLUP Kuuluuko tupakka rippileirille? Saskia Syrjänen Mari Metsämäki Ei, kyseessä on alaikäiset. On myös turha kannustaa huonoon tapaan. Kaarina Suominen Vastustan tupakanpolttoa, se on epäterveellistä ja vaarallista. Rainer Tuominen Tupakointi on kielletty lailla alle 18-vuotiailta. Kuitenkin nuorille tulisi tarjota tupakointipaikka, kuten kouluissakin. Sirpa Pasi Ei. Tupakointi on epäterveellistä ja vastustan tupakointia.

6 Naze antoi kasvot Naze Aghai saapuu Turun Naiskeskukseen sovittuun haastatteluun suoraan koulusta. Hän on Iranin kurdi ja yksi Turussa asuvista runsaasta kymmenestätuhannesta maahanmuuttajasta. Tai ei ihan. Naze kun kyllä on muuttanut maahan, mutta maa ei ole virallistanut suhdetta: hänen turvapaikkahakemuksensa on hylätty kaksi kertaa, tällä hetkellä käsittelyssä on valitus toisen hylkäyksen takia. Mutta muuten Nazella menee tällä hetkellä jos ei hyvin niin kuitenkin paremmin kuin vielä vähän aikaa sitten: - Nyt minulla on toivoa ja tekemistä. Käyn koulussa ja opin kieltä. Elämä on aktiivisempaa. Pelkkä epävarmuus ja odottaminen ovat musertavia, karkotusasia on koko ajan mielessä. Toivon hartaasti, että kaikki rauhoittuisi ja pääsisin vihdoin keskittymään tavalliseen, normaaliin elämään. Normaali elämä tarkoittaa Nazelle sitä, että hän oppisi kieltä tarpeeksi voidakseen opiskella ammattiin. Sellaisen hän toivoo löytyvän lasten parista. Päällisin puolin Nazen elämä vaikuttaa itse asiassa kohtuullisen normaalilta. Hän menee joka aamu kouluun opiskelemaan. Vielä kielitaito ei häntä itseään tyydytä, mutta aika paljon hän jo ymmärtää. Koulu kestää kolmeen, ilta sujuu läksyjen teossa ja telkkarista luontodokumentteja katsellen. - En minä paljon muuta sitten teekään. Ystävien luona en ole paljon viime aikoina jaksanut kyläillä, puhelimessa lähinnä vaihdamme kuulumisia. Asun tällä hetkellä tuttujen luona mutta toiveenani on saada oma asunto. Raskainta on toivoa ja pettyä Naze on yhteydessä myös perheeseensä ja Iranissa tiedetään aika hyvin, mitä Suomessa tapahtuu. Tosin äidilleen Naze ei ole kertonut ihan kaikkea, ettei tämä turhaan huolestuisi. Kotimaahansa hän ei usko voivansa palata koskaan, jos Iranin yhteiskunta ei muutu. Ja mitä enemmän hän on nähnyt elämää Suomessa, sitä surullisemmaksi hän on tullut siitä, millä tolalla asiat kotomaassa ovat: - Iran on kuitenkin kaunis ja miellyttävä maa. Siellä on paljon nähtävyyksiä ja se olisi viihtyisä, jos vain olisi ihmisillä samat vapaudet ja mahdollisuudet kuin täällä. Itse asiassa, kun Naze saapui Mikaelinseurakunnan suojiinsa ottama Naze Aghai toivoo, että voisi vihdoin elää ihan normaalia elämää, opiskella ja olla pelkäämättä. Suomeen, hän ei epäillyt hetkeäkään, etteikö saisi jäädä. - Olin varma, että kuka tahansa tilanteessani olisi saanut turvapaikan heti. Vieläkin minun on vaikea ymmärtää, miten tässä näin kävi. Raskainta koko prosessissa on saada kielteisiä päätöksiä kerta toisensa jälkeen. Sitä kerää itsensä ja jaksaa toivoa ja sitten taas pettyy. Yksi kokemus on kuitenkin ollut yli kaiken: se, kun hänet pidätettiin Helsingissä ja vietiin Metsälän säilöönottokeskukseen. - Odotin joka sekunti, että kohta minut tullaan hakemaan ja laitetaan koneeseen, enkä voi tehdä yhtään mitään, Naze sanoo. Toisaalta Metsälässä Naze katsoi televisiota ja näki uutisissa itsensä: se antoi toivoa, että kyllä siellä ulkopuolellakin jotain tapahtuu. Ihmisten tuki auttaa Nazella on todettu masennus, joka oli pahimmillaan niin syvä, että hänellä oli jopa itsemurha-ajatuksia. Tällä hetkellä tilanne ei ole niin paha, sillä ihmisten tuki auttaa, valaa toivoa. Edelleen hän vaikuttaa kyllä varsin vakavalta. Hymy ei ole herkässä: - Olen minä yllättävän paljon nauranutkin, vaikka viimeiseen kahteen ja puoleen vuoteen on mahtunut paljon murhetta ja pahaa mieltä. Täytyy yrittää parhaansa, etteivät ikävät asiat hallitsisi jokaista päivää. Olen suorastaan yllättänyt itseni säilymällä näinkin selväpäisenä. Mutta ei vahvuuskaan muuta kaikkea: - Vaikka näitä asioita yrittää työntää sivuun, tietenkin sitä tiedostaa, ettei tämä elämä ole normaalia ja tasapainoista. Minulla on nykyään esimerkiksi aika paljon keskittymisvaikeuksia ja unohtelen asioita, Naze kertoo. Myönteistä on kuitenkin ollut ihmisten tuki: - Raija (Ala-Lipasti) ja seurakunta ovat tehneet kauhean määrän työtä hyväkseni. Kun näkee, kuinka paljon minusta välitetään ja yritetään auttaa, ei mieti niin paljon itseä vaan sitä ihmisten panosta ja tukea. Se on asia, jota ei unohda koskaan, käy tässä kuinka tahansa. Julkisuus on ollut hänen mielestään sekä hyvä että huono asia. Ilman julkisuutta asiat voisivat olla hyvin toisin. Toisaalta on raskasta joutua vastaamaan koko ajan samaan kysymykseen: mitä pelkää Iranissa itseään odottavan? Se pakottaa ajattelemaan omat pelot aina uudelleen: raiskauksen, hakkaamiset, vankilan tai mahdollisen kuoleman. Asunto ja työtä Myös se, että Naze on joutunut tai saanut hakea apua kristitystä kirkosta on paitsi auttanut, myös vaikeuttanut Nazen asemaa, kuten uskontotieteen professori Veikko Anttonen on julkisuudessa huomauttanut. Kun Naze esiintyy Suomessa kirkkoherran kanssa samoissa kuvissa ja on ylipäänsä hakeutunut kirkon suojiin, se voidaan tulkita Anttosen mukaan Iranissa niin, että hänen viitekehyksensä on nyt kristinusko. Siis vaikkei Naze toki olekaan kääntynyt. Tästä taas seuraa ongelmia, sillä Iranin uskonnollisessa kulttuurissa ja ilmapiirissä ei kristinuskoon vaihtavia katsota hyvällä. Naze itse kokee kirkon avun pelkästään myönteisenä: - Olen iloinen siitä, että olen saanut turvautua kristilliseen kirkkoon. Taustani on islam, mutta on mielestäni rikkaus, että olen saanut tutustua myös uuteen uskontoon ja uusiin ihmisiin. Mikäli Naze saa lopulta jäädä Suomeen, hänellä ei ole siitäkään tulevaisuudesta liian vaaleanpunaisia kuvitelmia: - En minä odota, että elämäni tulisi olemaan ruusuilla tanssimista siinäkään tapauksessa, että saan turvapaikan. Toiveeni ovat melko vaatimattomia. Oleskelulupa, oma pieni asunto ja se työpaikka lasten parissa. Eikä elämän toki tarvitsekaan olla pelkästään mukavaa: eihän sitä osaa arvostaa elämän tärkeitä asioita, ellei välillä ole vaikeaa. Roope Lipasti Turvapaikanhakuprosessi on ollut koetteleva, Naze Aghain tunnelmat ovat vaihdelleet sen aikana epätoivosta toivoon. Raija Ala-Lipasti ja muut tukijat ovat valaneet Nazeen tulevaisuudenuskoa ja lämmittäneet ystävyydellään. Kun maailmassa ei ole tilaa Naze Aghain elämässä on ollut muutamia hetkiä, jolloin kaikki ei ole mennyt ihan putkeen. Ensimmäinen oli, kun hän syntyi: ei kannattaisi syntyä Iraniin, jos sattuu olemaan nainen ja kurdi. Myöhemmin olisi kannattanut valita pakopaikka vähän paremmin, sillä Suomeen ei oikein mahdu. Mutta aloitetaan alusta. Nazen tarina, sellaisena kuin Naze sen on kertonut: Naze Aghai syntyi papereidensa mukaan vuonna 1964 ja sai samoihin aikoihin kuolleen sisarensa nimen ja identiteetin. Samalla hänet luvattiin siskon tilalle puolisoksi toiseen perheeseen klaanien kesken tehdyn kurdiperinteen mukaisesti. Tämä avioliitto odottaa häntä, mikäli hän joutuu palaamaan Iraniin. Tosin avioliitto on ongelmista pienin, sillä sitä ennen hänen pitäisi selvitä vankeusrangaistuksesta tai pahimmillaan kuolemantuomiosta. Tai sellaisia Naze ainakin pelkää, koska on toiminut kurdien oikeuksia ajavassa Komala-puolueessa. Hänen toimintansa puolueessa on ollut kuriirin työtä. Vuonna 2005 eräs Nazen soluun kuuluva jäsen pidätettiin ja viikon kuluessa siitä poliisi tuli etsimään Nazea. Hän lähti pakoon, aluksi Turkkiin ja sieltä Pietariin ja lopulta Suomeen, josta hän helmikuussa 2005 haki ensimmäisen kerran turvapakkaa. Apua Mikaelinseurakunnasta Suomessa hänen turvapaikkaanomuksensa hylättiin. Naze masentui päätöksestä ja harkitsi jopa itsemurhaa. Lopulta psykiatri suositteli hänelle sairaalahoitoa mahdollisimman turvallisessa ympäristössä. Käännytyspäätöksestä valitettiin huonolla menestyksellä, joten maaliskuussa 2007, muutamaa päivää ennen käännytyspäivää, Naze meni piiloon odottamaan hetkeä, jolloin hän voisi jättää uuden turvapaikka-anomuksen, koska ei voinut ajatellakaan paluuta Iraniin. Kuluvan vuoden toukokuussa julkisuuteen tuli Kirkkojen ekumeenisen neuvoston ohjeistus Kirkko turvapaikkana, jonka perusteella Naze haki ja sai suojaa ja apua Mikaelinseurakunnasta. Tämän jälkeen jätettiin uusi turvapaikka-anomus. Poliittinen tilannekin oli muuttunut: Iranissa oli entistä tiukempi oppositiota ja vähemmistöjä sortava hallitus. Ulkomaalaisvirastosta tuli kutsu haastatteluun elokuussa. Haastattelun jälkeen, kotimatkalla, Nazea kuljettanut auto pysäytettiin ja poliisi ilmoitti että Nazesta on voimassaoleva etsintäkuulutus. Hänet vietiin Metsälän vastaanottokeskuksen säilöön. Juuri ennen kuin hänet olisi laitettu lentokoneeseen, Naze sai valitusoikeuden ja hänet vapautettiin. Ulkomaalaisviraston kanta Samaan aikaan toisaalla: Ulkomaalaisviraston tehtävänä on todeta, onko Nazen tarina totta ja jos on, seuraako siitä, että hänen pitäisi saada turvapaikka. Ainakin tähän saakka Ulkomaalaisvirasto on katsonut, että toimiminen Komala-puolueessa ei ole viime vuosina ollut erityisen raskauttavaa. Nazea ei myöskään ole tähän mennessä vangittu, uhkailtu, tuomittu, pahoinpidelty eikä kidutettu. Kirkkoherran kanssa julkisuudessa esiintyminen ei Ulkomaalaisviraston mukaan ole kovin vaarallista, sillä kuolemantuomioita uskonnollisesta kääntymisestä ei ole langetettu aikoihin ja vankeusrangaistuksiakin tulee vain harvoin ja nythän ei ollut kyse kääntymisestä. Mitä tulee pakkoavioliittoon, Ulkomaalaisvirasto ei uskonut Nazen väitteitä, koska tämä ei ollut huomannut ottaa pakomatkalleen avioliittosopimusta tai vastaavaa todistetta. Masennusta ja itsemurhaajatuksia pystytään Ulkomaalaisviraston mukaan varsin mainiosti hoitamaan Iranissakin, jossa on perustuslain takaama julkinen terveydenhuolto sekä sitä täydentävä korkealaatuinen yksityinen lääkärikunta. Lisäksi Iranissa naimaton nainen, joka on onnistunut vastustamaan avioliittoa hedelmällisen ikänsä päättymiseen saakka ja järjestänyt asiansa omin ehdoin, ei ole erityisen ankaran edusmiehisyyden alainen, eikä näin ollen luultavasti tule kokemaan suuria ongelmia elämänsä järjestämisessä. Entä nyt? Tällä hetkellä Naze Aghain karkotus on keskeytetty ja karkotuspäätöksestä tehty valitus on käsittelyssä. Nazea alusta saakka auttanut Raija Ala- Lipasti Turun Naiskeskuksesta kertoo, että valituksessa alkuperäistä hakemusta on täydennetty neljällä kohdalla: - Ensinnäkin huomautetaan, että Iranin olot ovat uuden presidentin aikana viime aikoina kaikin puolin tiukentuneet. Toiseksi Nazen avioliittopaperit on saatu Iranista ja ne on nyt liitetty mukaan valitukseen. Kolmanneksi suomalaisen psykiatrin mukaan Nazen ei nimenomaan ole mitään järkeä hakea mielenterveysapua Iranista. Neljänneksi tuodaan esiin, että asian saama julkisuus sekä kirkon mukana oleminen ovat omiaan lisäämään uhkia, joita häntä Iranissa odottaa. RL

7 turvapaikanhakijoille E e v a H e n t t u Kirkko on ollut aina turvapaikka Kun Suomen ekumeeninen neuvosto julkaisi keväällä vihkosen Kirkko turvapaikkana, harva olisi uskonut, kuinka suuren keskustelun se nostattaisi. Vihkosessa opastetaan, miten pitää toimia, jos joku hakee turvaa kirkosta. Ja ei: turvapaikan saaminen kirkosta ei tarkoita, että toimittaisiin salassa. Päinvastoin. Kirkko antaa turvapaikan, mutta kertoo kyllä viranomaisille, missä turvapaikanhakija on. Kyse on auttamisesta ja tuesta sekä siitä, että ihmiset saisivat oikeudenmukaisen kohtelun. Kyse on myös julkisuudesta. Ei kuitenkaan pelkästä mediajulkisuudesta, vaan myös siitä, että kun seurakunta on mukana prosessissa, takana on voimaa enemmän kuin yksittäisellä, kieltä osaamattomalla turvapaikanhakijalla. Mutta käykö tässä nyt sitten niin, että ennakkotapausten saaman julkisuuden jälkeen kirkon ovia kolkutellaan jatkossa yhä useammin? Kirkon maahanmuuttajatyön sihteerin, Marja-Liisa Laihian, mielestä kysymys on väärin aseteltu: kirkon olemukseen kuuluu ja on aina kuulunut suojan antaminen, siinä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä. Seurakunta on olemassa antaakseen turvaa ihmisille, oli se sitten henkistä tai mitä tahansa. Sitä paitsi turvapaikan antaminen on äärimmäinen keino, ikään kuin jäävuoren huippu: - Kannattaa muistaa, että kirkko tekee koko ajan työtä turvapaikanhakijoiden kanssa. On tehnyt niin kauan kuin heitä on ollut. Se vain on aika näkymätöntä työtä. Tuemme ja lohdutamme ihmisiä keskellä sitä pitkää odotusta, joka voi viedä vuosia ja on henkisesti todella musertavaa. Kansalaisilla oikeus kyseenalaistaa Se, jatkuuko tällaisen äärimmäisen tuen tarve riippuu Laihian mielestä siitä, kuinka turvapaikkajärjestelmä kehittyy ja saadaanko viranomaispäätöksiin enemmän humaania näkökulmaa. Sitä kirkko viime kädessä penää - perheiden ja yksilöiden kokonaisvaltaista huomioimista sekä vainon realiteettien todesta ottamista. Julkinen keskustelu asiasta on tervetullutta: - Sen myötä ihmiset ovat havahtuneet tiedostamaan ja kyselemään, millaista turvapaikkapolitiikkaa Suomessa harjoitetaan ja millä lailla lakia tulkitaan. On hyvä, että löytyy rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat tulla kertomaan omaa tarinaansa julkisuuteen. Ei se aivan riskitöntä ole. Ulkomaalaisvirasto ei tosin ainakaan aluksi ollut julkisuudesta aivan samaa mieltä, sillä se koki kirkon astuneen omalle tontilleen: - Ymmärrän toki senkin. Se on ollut viranomaistaho, johon kansalaisilla tai kirkollakaan ei oikein ole ollut keskusteluyhteyttä. Niinpä on syntynyt käytäntö, jossa he tulkitsevat varsin itsenäisesti lakia. On kuitenkin kestämätöntä olla niin itsenäinen: kansalaisilla tulee olla oikeus kysyä ja kyseenalaistaa viranomaisten toimia oikeusvaltion uskottavuuden ja demokratian nimissä, Laihia sanoo. RL

8 Rajalla Sukupuoliroolit kulkevat mukana hautaan saakka Läheisen kuollessa ja surun murtautuessa omaisten todellisuuteen on kuoleman käytännöllisestäkin puolesta huolehdittava. Koska kuolema on aina ollut myös yhteiskunnallinen asia, on kaipauksen keskellä mietittävä värssyjä, kukkia, siunaustilaisuutta ja kuolinilmoituksia. Murheiselle on luontevaa tukeutua perinteisiin. Hautaustoimistojen arvioiden mukaan lähes kaikista vainajista julkaistaan Suomessa kuolinilmoitus. Tiukkaan muottiin langetettu perinne kertoa kuolemasta lehden maksullisilla ilmoitussivuilla on vanha, sillä ilmoituksia on julkaistu yhtä kauan kuin sanomalehtiäkin. Pitkän historiansa aikana perinteen sisältö on muuttunut yllättävän hitaasti ja merkillisen vähän. Kuolinilmoituksen tarkoitus on tiedottaa muulle yhteisölle kuolemasta ja samalla luoda kuvaa vainajasta. Lukijoilleen kuolinilmoitukset tarjoavat aamukahvipöytään annoksen melodraamaa ja paikoitellen kaunisteltuja kertomuksia elämästä. Aikansa eläneitä sukupuolirooleja - Kuolinilmoitukset koskettavat lukijaansa ja niin ne saavatkin tehdä. Ainakin itse annan itselleni luvan liikuttua niistä huokuvasta rakkaudesta menetettyjä läheisiä kohtaan, Jenni Linturi aloittaa. Mutta ilmoitukset osaavat myös huvittaa ja herättävät paljon pohdintoja niin elämästä kuin kuolemastakin. Tampereen yliopistosta vastikään valmistunut Linturi tutki pro gradu - työssään kuolinilmoitusten välittämää kuvaa sukupuolesta. - Käsitykset naisen ja miehen rooleista osoittautuivat vanhanaikaisiksi. Ne eivät vastaa luvun käsityksiä sukupuolista. Värssyissä naista symboloivat usein puheet avarasta sydämestä ja rakkaudellisesta äidin sylistä, miehestä taas korostetaan käsillä tehtyä työtä. Miesten perintö jälkeenjääville sukupolville on konkreettinen, isä jää elä- Jenni Linturi näkee kuolinilmoitusten sukupuoliroolit vanhanaikaisina. A n n i k a S a a r i k k o mään lapsissaan. Äiti taas on pikemminkin kaunis muisto. - Kuolinilmoitusten kärsivät äidit ja kotipolun raivanneet isät ovat nykypolvelle tuttuja vain vanhasta suomalaisesta kaunokirjallisuudesta ja isovanhempien tarinoista. Kuoleman ikään kuin hidastuttaa yhteiskunnassa tapahtuneen muutoksen, Linturi pohtii. Ei multaa mummoille Perhearvot nousivat ilmoituksissa keskeisesti esiin. Ystävien ja työnantajien ilmoitus on lehdessä usein erillään. - Kaipaamaan jäävien ihmisten nimien järjestyksellä on ilmoituksissa tärkeä merkitys. Ydinperhe on lähimpänä vainajan nimeä ja järjestys noudattelee täten sukupuun kaavaa. Vainajat ovat äitejä, isiä, mummoja, pappoja, vaimoja, setiä ja tätejä. Omaiset vastaavasti taas lapsia, lastenlapsia, sisaria, puolisoita, Linturi kirjoittaa. Kaiken kaikkiaan kuolinilmoitusten teksteissä ja kuvissa ei juuri irrotella. Ilmoitusten laadinta perustuu totuttuun tapaan, hiljaiseen tietoon siitä, miten asiat tulee kuoleman hetkellä ilmaista. Linturi tarjoaa tästä oivan, sukupuoleen liittyvän esimerkin. - Kuolinilmoituksissa vaarien ja pappojen haudalle heitetään varoen multaa. Mullan heittämisessä ei sinänsä pitäisi olla mitään sukupuolittunutta, eikä silti mummojen haudalle koskaan heitetä multaa. Vapaus ilmaista on siis vapautta ilmaista annetuista vaihtoehdoista, ei vapautta tuottaa omia valintoja. Mummot ja multa yhdessä eivät vain kuulosta oikealta. Tämä vakiintunut käytäntö on turvallista myös lukijan kannalta. - Kaikki toimii toiston kautta. Lehden avatessaan tietää, mitä saa. Kuolema-sanaa kaihdetaan myös kuolinilmoituksissa. Mieluummin puhutaan rajan toiselle puolelle siirtymisestä. Ikuisen matkan symboleita Linturin mielestä kuolinilmoituksissa kuvattu elämä voi olla kaunisteltu versio todellisuudesta. - Esimerkiksi vainajan suhde uskontoon voi ilmoitusta laadittaessa pohdituttaa omaisia. Vaikka arki on ehkä eletty ilman luterilaisia rituaaleja, kuoleman läheisyys aiheuttaa hämmennyksen. Linturi uskoo omaisten pohtivan, voidaanko kuolemasta edes puhua ilman uskontoa. Yksi ulkoinen merkki uskon osallisuudesta kuolemassa on risti kuolinilmoituksen reunassa. Ja mikä sinänsä ristiriistaista, kristityille ylösnousemuksen merkiksi annettu risti on nykyisin kuoleman symboli. Samaa teemaa ylläpitävät myös muut kuolinilmoitusten symbolit. - Kirkkoon kuulumattomien ilmoituksissa lentävät linnut ja laskevat auringot pohjautuvat samaan kristilliseen perinteeseen ja ajatteluun ne tukevat ajatusta elämästä matkana ja kuolemasta siirtymänä kohti jotakin uutta ja kaukaista. Kuolinilmoituksia kuvittavat symbolit ovat kaikkiaan hyvin vakiintuneita. Uusia kuvia otetaan käyttöön harvoin. Toisin on esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa, jossa käytäntö on vapautunut ja kuolinilmoituksissa ristejä näkee enää harvoin. Suomessa ristin ohessa on totuttu näkemään korkeintaan sodassa mukana olleiden tunnuksia, joita niitäkin näkee lehtien sivuilla luonnollisesti yhä harvemmin. Sen sijaan esimerkiksi viittauksia vainajan harrastuksiin tai kiinnostuksen kohteisiin ei juuri kuvista tai värssyistä voi lukea. - Harrastukset sijoittuvat johonkin yksityisen ja julkisen elämän välimaastoon ja ovat siksi hankalia ilmaisullisesti. Kertomuksia siirtymästä Kuolinilmoituksen runo tai värssy on omaisen tai vainajan valitsema. Yleensä se ainakin rivien välistä lukien kertoo surutyön vaiheesta. Valintaa ohjaavat muistovihkoset, joista on surun keskellä helppo löytää värssy ilmoitukseen. - Vihkot ovat osasyyllisinä siihen, että samat runot ovat esiintyneet kuolinilmoituksissa jo 1800-luvulta lähtien. Kuolemasta kerrottaessa suomalaisten mielestä on turvallista siteerata oman kansakunnan kirjallisia ylpeyksiä, kuten vaikkapa Eino Leinoa tai Lauri Viitaa. Runoja myös yhdistellään tai muokataan. - Sen sijaan esimerkiksi rock-bändien lyriikoita tai itse kirjoitettuja runoja ilmoituksissa näkee harvoin. Yksi kiintoisimmista havainnoista Helsingin Sanomien sunnuntai-numeroiden ilmoituksia analysoineen Linturin tutkimuksessa liittyi yllättäen itse kuolemaan, siihen mitä todella on tapahtunut. - Kuolema-sanaa kaihdetaan. Mieluummin kirjoitetaan unesta, matkasta, rajan taakse siirtymisestä, sillan ylittämisestä. Linturi pitää siis ristien koristamia tekstilaatikoita ennen muuta kertomuksena siirtymästä, ei niinkään yksiselitteisesti esityksenä elämästä tai kuolemasta. Annika Saarikko

9 E e v a H e n t t u Lohduttavat liljat ja muut kaipauksen kukat E e v a H e n t t u K a t r i S a a r e l a Kukkakauppias Katja Toivosen mielestä hautajaisten kukkalaite tai surukotiin vietävä osanottokimppu on valittava tunteella. Ja Kukkakauppa Tähkän omistaja taitaa tietää mistä puhuu Toivonen on kolmikymmenvuotisen kukkakauppiaan uransa varrella muotoillut kukista yhden jos toisenkin surukimpun. Perinteet kantavat kuoleman tässäkin käytännöllisessä puolessa pitkälle. Vaikka varsinaisista trendeistä ei voida puhua, on muutoksia silti tapahtunut. - Kukkien ympärivuotinen saatavuus on mullistanut tä- Kukkakauppa Tähkän Anna Pekkala ja Katja Toivonen kertovat, ettei kukkia nykyään voi jaotella ilon ja surun hetken kukkasiin. män alan, hän toteaa. Hautajaiskukiksi on siis mahdollista saada vaikka minkälaisia erikoisuuksia. Perinteisten liljojen, ruusujen, kallojen ja neilikoiden ohessa muistokimppuun rohkaistutaankin nykyään lisäämään orkideaa, flamingonkukkaa, eukalyptusta ja vaikkapa murattia. - Ei ole olemassa kukkaa, jota ei voisi laittaa hautajaiskimppuun, Toivonen vakuuttaa ja kuvailee hautajaiskimppuja jopa värikkäiksi. Perinteiset käsitykset miehille ja naisille sopivista kukista ovat kuitenkin jossain määrin voimissaan. - Varsinkin vanhimmille mieshenkilöille toivotaan yhä sinivalkoisia kimppuja. Myös kukkien sidontatavat vaihtelevat. Nyt suosiossa ovat pyöreät kimput. Kun Katja Toivonen aloitteli työtään äitinsä omistamassa kukkakaupassa, suosi hautajaisten saattoväki seppeleitä. - Minulla on sellainen tuntuma, että seppeleet ovat taas palaamassa, toki uudistuneina. Muutoinkin Toivonen on havainnut suosion kiertävän. Kuolemaan kytketty kalla on löytänyt paikkansa hääkimpuissa, aivan kuten jo luvullakin. Myötäelämistä kukkakaupassakin Surun murtamien omaisia kohdatessa asiakaspalvelutaidot tulee olla kohdallaan. Omaisten erikoisetkin toiveet pyritään ottamaan huomioon. - Moni muistaa kukkia valitessaan miettiä, mistä kukista vainaja piti. Jos kuollut läheinen oli esimerkiksi eläessään innokas puutarhuri, viljeltyjen kukkien joukkoon voidaan sitoa kukkia omalta kotipihalta, Toivonen kertoo. Surun kohdatessa omaisten voimavarat ovat vähissä. Monella ei kukkakaupan ovesta sisään astuessaan ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaisen tai minkä hintaisen kukkalaitteen hautajaisiin haluaisi. - Koitan varovasti sitten kysellä ja ohjailla asioita eteenpäin. Hetkessä täytyy elää täysillä heidän mukanaan. Välillä myötäeläminen voi uuvuttaakin, hän tunnustaa. Annika Saarikko Papeilta salatut elämät Kaupunkiseurakuntien pappien työssä on arkipäivää joutua siunaamaan viimeiselle matkalle henkilö, jota pappi ei koskaan ole tavannut tämän eläessä. Siunauksen toimittaminen mahtaa siis olla kiusallisen hankalaa, jos joutuu puhumaan henkilöstä, jota ei koskaan ole tavannutkaan? - Ei se niinkään ole suurin ongelma. Piinaavinta on, jos ei ole nähnyt vainajan omaisiakaan ennen kuin vasta kirkon penkissä tilaisuuden alussa, vastaa Henrikinseurakunnan kirkkoherra Heikki Mäntylä. Keskustelu vainajan lähipiirin kanssa avaa Mäntylän mielestä siunattavan henkilön menneisyyttä riittävällä tavalla, vaikka henkilöä ei olisi tämän eläessä tavannutkaan. Mitä jos pappi möläyttää? Mäntylän mielestä omaiset vievät papilta mahdollisuuden hyvän ja koskettavan hautauksen toimittamiseen, jos he eivät ennätä tai halua tavata pappia etukäteen. - Vertaisin omaisten kanssa keskustelua avaimenreikään, josta pappi pääsee katsomaan ihmisen mennyttä elämää. Ei aukon tarvitse olla suurempi, tärkeintä on aitous ja rehellisyys siinä, mistä omaiset haluavat puhua, Mäntylä kuvailee. Monesti hän aloittaa keskustelun kysymällä kuoleman hetkestä ja siihen johtaneista tapahtumista. - Siitä on helpompi sitten edetä elämään, kysyä missä vainaja syntyi, missä hän eli, milloin tapasi puolisonsa ja muuta olennaista. Kirkkoherra haluaa riisua omaisilta turhat kuvitelmat salailun mahdollisuuksista. - Kyllä pappi haistaa, jos jotakin asiaa halutaan peitellä. Sisarusriidat tai vaikkapa alkoholismin jotenkin arvaa, vaikka niistä ei puhuttaisi. Salaisuuksien varjeleminen on turhaa ei elämän risaisuus pappia yllätä. Mäntylä kuitenkin ymmärtää, että perheissä on vaiettuja asioita, joista sitten pelätään papin möläyttävän jotain sopimatonta koko saattoväelle. - Siinä kohdin omaisten on luotettava papin ammattitaitoon käyttää tietoja oikein. Ei meidän tehtävämme ole luetella ihmisen elämänsä aikana tekemiä syntejä vaan pikemminkin kirkastaa armollista Jumalaa puheessa. Hänen silmissään kun me kaikki olemme samanlaisia virheinemme, toiveinemme, uskomme ja pettymystemme kanssa, Mäntylä korostaa. Liikuttuakin voi Kovin perusteellista koulutusta siunauspuheen pitämiselle teologit eivät saa. - Kai sitä joku mallipuhe yliopistoaikana tehtiin, mutta varsinaisesti tukea saa parhaiten työkavereilta. Vaikka hautaaminen on osa papin työtä ja kuuluu ammatin kuvaan, tulee kuolema silti aina lähelle persoonaa. - Uupuneinkaan pappi ei voi ohittaa hautaustoimituksen koskettavuutta. Työ on tehtävä omalla persoonalla, itsensä likoon laittaen, Mäntylä kuittaa epäilyt leipääntyneistä siunauspuheista. Hän myöntää myös liikuttuneensa hautajaisissa. - Ei sitä voi aina välttää, vaikka ajatteleekin, että se saattaa olla hautajaisväelle lähinnä kiusallista eikä ainakaan välttämättä helpota omaisten surua. Mutta joskus ajatuksen kulku koukkaa oman elämän kautta ja hetkestä löytää liittymäkohtia, jotka koskettavat syvältä, ehkä liikutukseenkin asti. AS

10 10 KYRKOHERDEN Höstens främsta kyrkliga helg Alla helgons dag är höstens största kyrkliga helg. Helgen har sina rötter i olika fornkyrkliga helgdagar till martyrernas och helgonens ära. I Syrien har man firat från början av 400-talet en allmän martyrdag på fredagen efter påsk. I den byzantinska kyrkan firades en liknande fest en vecka efter pingst. Påven i Rom invigde den 13 maj 610 Pantheontemplet till en kristen kyrka och denna dag firades härefter som en fest till alla martyrers och helgons och jungfru Marias ära. År 835 förlades denna fest till den 1 november och festen fick namnet Alla helgons dag, festum omnium sanctorum. Reformationen bibehöll många helgondagar De lutherska reformatorerna var kritiska mot de många helgondagarna, men de bevarade flera sådana dagar som firades till bibliska gestalters ära. Efter reformationen fortsatte man att fira fyra Mariadagar, flera apostladagar, Stefanidagen, Mikaelidagen och Allhelgonadagen. Dagarna firades utgående från den lutherska reformationens princip att vi kan hålla helgonen i åminnelse, för att vi skall lära att efterlikna deras tro och goda gärningar i enlighet med vår kallelse. De olika helgondagarna firades länge på ett bestämt datum tills en del av dem avskaffades vid den stora kalenderreformen år 1772 medan andra flyttades till närliggande söndagar. Så firades allhelgonadagen på den första söndagen i november. År 1953 skapade man i Sverige en nygammal kyrklig helgdag genom att flytta dagen till en lördag. Denna helgdag fick namnet Alla helgons dag. Två år senare infördes samma tradition i Finland. På så sätt uppstod en dubbelhelg och Alla helgons dag fick snabbt en markant position i folkmedvetandet. Alla helgons dag som de dödas dag I anslutning till allhelgonahelgen brukar folk söka sig till kyrkogårdar och begravningsplatser för att smycka gravarna inför vintern. Många tänder ljus på sina kära avsomnades gravar. Seden att tända ljus på gravarna kom till Sverige genom italienare som arbetade vid Gustafsbergs porslinsfabrik. Seden spridde sig snabbt till olika delar av Sverige och kom också till Finland. I dag är det något ganska självklart att tända ljus på gravarna vid allhelgonahelgen. Det är möjligt att vi i Finland också har en influens österifrån. Alla helgons dag kallas ibland för de dödas dag, vilket också har gammal kyrklig tradition. Ungefär år 1000 införde man i några franska kloster en dag till de dödas minne som fick namnet Alla själars dag. Fastän denna dag inte firas i vår kyrka så finns dagens tema med i kyrkohandbokens böner och texter för Allhelgonadagens kvällsgudstjänst. Många församlingar ordnar en gudstjänst till de dödas minne på allhelgonadagens afton. I Åbo svenska församling firar vi på Alla helgons dag en musikandakt till de avlidnas minne i Uppståndelsekapellet kl Vid andakten läses namnen på de församlingsbor som avlidit och blivit jordfästa efter föregående allhelgonahelg. Samtidigt tänds ett ljus tänds till minne av varje avliden församlingsmedlem. November månads helgondagar Namnlängden i vår almanacka bär spår av den medeltida helgonkalendern. Under november finns bland annat Martin (10.11) efter biskop Martin av Tours, som dog 397 och Elisabet (19.11) efter Elisabeth av Türingen (död 1231). Båda dessa helgon värnade om de fattiga och i synnerhet Elisabet är en förebild för den kristna diakonin. Martin påminner oss också om Martin Luther som antagligen döptes på S:t Martins dag. Andra helgondagar i november är den romerska martyren Cecilia (död 230), som betraktas som kyrkomusikens beskyddare, samt martyren Katarina av Alexandria (död 306). Katarina var känd för sin klokhet och Mikael Agricola säger i sin bönbok att på hennes minnesdag den 25 november skall man be om vishet. Med önskan om en välsignad allhelgonahelg Eero Sepponen Den som mist en anhörig kan bli hjälpt av att möta andra sörjande och dela sina erfarenheter med dem. Församlingen planerar starta en ny grupp för sörjande. Gruppen startar tisdagen 6.11 i Aurelia. Intresserade kan anmäla sig till Johan Mullo (tfn ), som gärna ger mera information om sorgegruppsverksamheten. Human-akuten Församlingens diakoni står stark Här är tiden inte på kort. Här styr inga paragrafer. Diakoniarbetarnas mottagning fungerar som ett slags human-akuten. Det går att få stöd utan att först virvla runt i byråkratins centrifug. Det behövs. Välfärdens sociala skyddsnät håller inte. Aldrig tillräckligt Ledande diakonarbetare Carita Eklund och diakon Eija Grahn talar om helhet och människovärde. Optimistiskt. De vattnar sitt penningträd i krukan på bordet. Åbo svenska församling hade länge två anställda inom diakonin. Nu är de två och en halv. Samtidigt är verkligheten gränslös. Det finns inget tillräckligt. Det är aldrig nog, säger de. Det mesta som diakonin tar hand om ligger egentligen på välfärdsstatens bord. Eller rättare sagt: borde ligga där. ÅSF:s diakoni hjälper i princip alla: församlingsmedlemmar, människor som inte hör till kyrkan och människor som tillhör andra trossamfund i åldern Det är språket som avgör. Stödet kan vara ekonomiskt, men framför allt handlar det om samtal, råd, närvaro, hembesök. De mest utsatta idag är ensamförsörjande föräldrar som inte har jobb. Men också de som har jobb kan ha svårt att få pengarna att räcka till när levnadskostnaderna stiger. En grupp som har det speciellt svårt är invandrare som lärt sig svenska och som nu flyttar till Åbo från någon mindre österbottnisk kommun. De måste lära sig finska för att kunna få understöd och jobb. P a t r i c a B r u u n - För dem handlar det om att igen konfronteras med en ny kultur och ett nytt språk, säger Eklund. De är ofta mycket utsatta. Orsaken till att hela familjer flyttar är att något av barnen börjar studera. Det anses vara omöjligt att låta den unga flytta till en ort där det inte finns familj. Alltså flyttar alla. Samtal och relationer - Den som behöver samtalsstöd kan få en tid snabbt om behovet är akut. Och det handlar inte om att dela ut 15 minuter här och 15 minuter där, säger Eklund. Grundtanken är att stödet ska vara ordentligt så man klarar av att gå vidare på egna ben. - Jag försöker hålla kalendern öppen så att det finns plats när det behövs, säger Eklund. Det mesta handlar om relationer, alla slags relationer parförhållanden, skilsmässor, relation mellan vuxna barn och föräldrar eller mellan vänner. Det kan handla om brist på relationer, om ensamhet. - Vår uppgift är att lyssna, att fungera som en spegel, kanske att sammanfatta, hjälpa folk att komma vidare. Någon kanske säger: visst har jag förlåtit, men inte glömt. Och så ältas samma sak om och om igen. Att glömma innebär inte att en händelse försvinner, men att man kan lägga den bakom sig, foga den till sin egen livhistoria och gå vidare istället för att älta och återuppleva det som har gjort ont. - Människor är inte nödvändigtvis mera vilsna idag än tidigare, säger Eklund och Grahn, men många familjer lever geografiskt splittrade. Det behövs utomstående stöd. Det skulle behövas stödmorföräldrar och farföräldrar. E e v a H e n t t u Svårt få frivilliga Ett tjugotal frivilliga är aktiva inom diakonin på svenska. Det är främst de som gör hembesök hos äldre Åbobor. Men de som varit med länge börjar bli gamla och det är svårt att hitta nya frivilliga. Frivilligarbete står lågt i kurs. Eklund säger att många visar intresse, men få är beredda att binda sig för en längre tid. Folk kan tänka sig ett projekt, att satsa några veckor. Men om man etablerar kontakt till en ensam människa, måste den kontakten fortgå. Medmänsklighet är inte ett tidsbundet projekt. Om diakoniarbetarna fick önska sig en enda sak, vad som helst, skulle det inte vara guld och gröna skogar, inte pärlor och ädelstenar. - Nej, bara lite mera medmänsklighet överlag. Och lite mindre sköt dig själv och skit i andra. Patrica Bruun Vid penningträdet. Diakoniarbetarna Carita Eklund och Eija Grahn vet att hjälp och stöd kan behövas utan väntetid därför ligger arbetsdagen ofta öppen och formar sig enligt behov. Det kan handla om konkret ekonomiskt stöd eller om samtal.

11 11 Kritiikki on aina subjektiivista Hyvä elokuva tempaisee katsojan irti nojatuolista ja viskaa aitiopaikalle tarinan kulisseihin. Todentuntuinen ja uskottava tarina saa katsojan eläytymään henkilöiden tunnetiloihin pelkäämään heidän kanssaan ikkunan takana vaanivaa viikatemiestä, itkemään menetettyä rakkautta, jännittämään ensitreffejä. Ja lopuksi toivomaan onnellista loppua. - Hyvä elokuva tarjoaa tunne-elämyksiä siinä missä vuoristoratakin, vertaa elokuvakriitikko Maija Hangisto ja painottaa, että elokuvaan eläytyminen on valtavan terapeuttista. - Parhaimmillaan elokuvaa katsoessa oppii jotakin uutta itsestään. Elokuvassa voimme käsitellä tunteita ja pohtia käytöstämme eri tilanteissa, joita meille ei oikeassa elämässä koskaan tapahtuisi. Hangiston mukaan hyvän elokuvan resepti tarvitsee uskottavat näyttelijät sekä persoonallisella otteella toimivan ohjaajan, joka tekee elokuvaa sydämestään, anteeksi pyytelemättä. Elokuva on onnistunut, jos tarinaan väistämättä heittäytyy mukaan ja roolihahmoihin on luontevaa eläytyä. Huonoa leffaa katsoessa irtautuu tarinasta ja näkee vain teknisen suorituksen. - Samat elokuvat eivät kuitenkaan kolahda kaikille, ei kriitikoillekaan, vaikka elokuva olisi kuinka hyvin ohjattu ja näyttelijäkaarti olisi huippuluokkaa. Kyllä varmasti nuori mies kirjoittaisi erilaisen arvostelun esimerkiksi Jackie Chanin elokuvasta kuin minä. Hangiston mielestä sukupuolen ja iän lisäksi kokemus, elämäntilanne sekä sen hetkinen tunnetila vaikuttavat tahtomattakin elokuva-arvostelun taustalla. Kritiikki työkaluna Millainen sitten on hyvä kriitikko, jos objektiivinen kriitikko on yhtä todellista kuin satuhahmo? - Kriitikon on osattava kuvailla elokuva, kertoa mikä siinä on hyvää tai huonoa sekä perustella mielipiteensä asiallisesti. Mikäli kriitikko saa enemmän palstatilaa, on hyvä antaa elokuvasta taustatietoa, sijoittaa se johonkin asemaan nykyisen kulttuurin keskelle ja kaivaa niistä syvempää tietoa niille lukijoille, joita elokuvat aidosti kiinnostavat. Hangiston mielestä on tärkeää, että kritiikki on kirjoitettu hyvällä kielellä, persoonallisesti ja asiantuntevasti. Huumori ja tasapuolisuus auttavat. - Kriitikon kardinaalivirhe olisi kirjoittaa, että tällaisia elokuvia on nyt nähty ja tehty niin paljon ennenkin. Katsoja kun ei välttämättä tiedä, että samantyylisiä elokuvia mahtuisi kolmetoista tusinaan, Hangisto sanoo. Maija Hangiston Kinoteekkiin arvostelemia leffa-arvioita E e v a H e n t t u Elokuvakriitikon oma arvomaailma näkyy aina jossain määrin leffa-arvosteluissa, uskoo Radio Dein Kinoteekki-ohjelmassa uutuuselokuvia arvioiva Maija Hangisto. voi käydä lukemassa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkosivuilta tai kuunnella Radio Dein taajuudella 107,3 MHz perjantaisin klo sekä uusintana klo Eeva Henttu Elokuva tunnetilan mukaan Silittäessään Maija Hangisto katsoo Bondia, haikean optimistisena taasen Paluu Gracelandiin pyörähtää käyntiin. - Etsiessäni elokuvaa tunnetilani mukaan, minulla on kuin jonkun mineraalin puutostila, etsin jotakin mitä tarvitsen juuri sillä hetkellä. Hangisto kirjasi kotihyllystään listan elokuvia, joita hän katsoo kerta toisensa jälkeen: Rakkautta ennen aamua Moulin Rouge Kauriinmetsästäjä Ihmeperhe Gladiator Cabaret Päävärit (Primary colors) The Passion of the Christ Sisärengas (The Big Chill) Pleasantville Saddamin selleistä Varissuolle Ylösnousemussanomaa välitetään teatterin keinoilla Tuomiokirkon edustalla ensi pääsiäisenä. Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteistyössä toteuttama näytelmä kokoaa Tuomiokirkon ylätasanteelle liki 90 esiintyjää. Näytelmäprojekti on laajuudessaan suurin Turussa tehdyistä pääsiäsnäytelmistä. Ajatus pääsiäisen ulkoilmanäytelmästä on monen henkilön ideoinnin ja toiveiden tulos. - Tiedän, että moni henkilö on miettinyt tämän järjestämistä, kappalainen Ismo Seivästö Mikaelinseurakunnasta toteaa. Tekijöiden mielestä on luontevaa esittää pääsiäisnäytelmä Turussa, joka on kirkollinen pääkaupunki. - Tuomiokirkon kupeessa julistetaan joulurauha, miksei siis myös ylösnousemussanomaa voitaisi välittää samasta paikasta kaikelle kansalle. Kynnys tulla paikalle on nyt mahdollisimman matalalla, Seivästö iloitsee. Näytöksiä neljä tai viisi Näytelmä toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Mukaan tulee näyttelijöitä eri seurakuntien näytelmäporukoista. - Ovet ovat auki myös uusille näyttelijöille, Seivästö muistuttaa. Tarjolla on vielä kansalaisen ja sotilaiden rooleja, jotka ovat näytelmän kokonaisuuden kannalta tärkeitä, mutta harjoitus- Ajatus Kirjat on julkaissut tänä syksynä tutkija Marko Juntusen kirjoittaman teoksen Abu Ghraib Varissuo, Irakilaismiehen matka Saddamin selleistä Suomeen. Kirja kertoo irakilaissyntyisen Riadh Muthanan elämäntarinan. Muthana vietti kahdeksan vuotta Abu Ghraibin vankilassa, ensin kuolemaantuomittuna, sitten elinkautisvankina. Kirjan realistiset vankilakuvaukset tuntuvat suomalaisesta lukijasta lähes uskomattomilta kaikessa kauheudessaan. Hämärässä nurkassa lojui kasapäin vanhoja vaatteita. Kysyin, mitä ne olivat. Miehet kertoivat, että kuuluivat hirtetyille. Valtaosa vangeista saapui selliin alusvaatteisillaan, joten minullakaan ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pukea ylleni vainajien vaatteita, Muthana kertoo saapumisestaan Abu Ghraibin vankilaan. Riadh Muthana ei ollut yksin kohtalonsa kanssa, sillä Saddamin hallinnon aikana vuosina miltei puoli miljoonaa irakilaista menetti henkensä ja yli neljä miljoonaa kansalaista pakeni kotimaastaan. Vapauduttuaan Abu Ghraibin pahamainesta vankilasta armahduksen jälkeen Muthanalla alkoi uusi taistelu. Hän pakeni perheineen Irakista ja aloitti taistelunsa turvapaikan saamiseksi. Kylmänä joulukuisena päivänä vuonna 1998 perhe pääsi Suomeen ja asettui asumaan Varissuolle. Riadh Muthanan tarina on kuvaus poliittisesta vainosta ja elämästä diktatuurin keskellä. Se on samalla myös pakolaisen puheenvuoro. Marko Juntusen kirjaamissa keskusteluissa kuuluu vahvana Muthaman ääni. Vaikka Abu Ghraib Varissuo kertoo vain yhden pakolaisperheen elämäntarinan, se avaa lukijoiden silmät ja sydämet näkemään eri puolilla maailmaa vainottujen ihmisten tarinoita. Tämän syksyn aikana mediassa on käsitelty paljon turvapaikkapolitiikkaan liittyviä asioita. Usein uutisoinnissa kuitenkin ohitetaan turvapaikan hakijoiden todelliset taustat, jotka ovat meille suomalaisille kuin pahinta painajaisunta, vaikka ovatkin todellisuutta miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Itse olisin mielelläni lukenut enemmän myös perheen sopeutumisesta Suomeen, jossa nuoremmat lapset ovat syntyneet. Melkoinen kulttuurikuilu erottaa Irakissa kasvaneen isän ja Heinähattua ja Vilttitossua rakastavan lapsen. Mutta se olisikin jo toisen kirjan arvoinen tarina. Mervi Syrjänen Marko Juntunen ja Riadh Muthana, Abu Ghraib - Varissuo, Irakilaismiehen matka Saddamin selleistä Suomeen. Ajatus kirjat 2007 Pääsiäisen näytelmään mahtuu yhä ohjelmaltaan kevyempiä kuin varsinaisten puheroolien esittäjien aikataulut. - Näytelmäharrastus sopii hiukan kiireisemmällekin. Pääsiäisnäytelmän ohjaavat Emmi Louhivuori ja Ilmari Kuivala. Louhivuori vastaa myös esityksen dramaturgiasta ja Kuivala lavastuksesta. Käsikirjoituksen on laatinut Matti Pennanen ja puvustuksesta vastaa Iris Linkoranta. Seivästön mukaan näytöksiä tulee olemaan todennäköisesti näytöksiä tulee neljä tai viisi eri pääsiäisen pyhinä. Seuraavat harjoitukset Mikaelin seurakuntakodilla (Puistokatu 13) ti klo ja Mikaelinkirkossa klo Lisätietoja Ismo Seiväs- Konsertti 90-vuotiaalle Turkulaisille musiikinystäville on tarjolla harvinaista herkkua Mikaelinkirkossa lauantaina klo 19, kun L. Webberin Requiem esitetään täällä ensimmäistä kertaa. Requiemin lisäksi ohjelmistossa on A. Pärtin Fratres. Konsertin solisteina esiintyvät 7-vuotias poikasopraano Ola Valonen, Lappeenrannan kansainvälisen laulukilpailun voittaja, sopraano Kaisa Ranta sekä Haaveesta tuli totta Jukka Pietilä katsoi 11-vuotiaana kotonaan Pohjanmaalla televisiosta Turun tuomiokirkon jumalanpalvelusta ja ajatteli, miltä tuntuisi laulaa mahtavassa Domissa. Tänä vuonna, marraskuun 20. päivä klo 19 alkaen Pietilä laulaa 20-vuotisjuhlakonsertissaan, sillä niin kauan hän on elänyt unelmaansa todeksi Tuomiokirkon kanttorina. - Parasta näiden 20 vuoden aikana on ollut se, että olen ylipäätänsä saanut olla täällä kanttorina. Työtä on ollut paljon, maailman oopperalavoilla esiintyvä tenori Oliver Kuusik, joka on valmistunut tunnetusta London Guildhall Schoolista ja on menestynyt monissa kansainvälisissä kilpailuissa. Lisäksi konsertissa esiintyvät Tampereen sävel -kuorokatselmuksessa kultaleiman saanut Aino-kuoro ja Kulkuset-kuoro. Yhdistetyn kuoron valmennuksesta vastaa Satu Luukkonen. Orkesteriosuuden hoitaa Turun vanhin Romanimusiikin tähdet tahdittavat Henrikinkirkossa järjestettävää hyväntekeväisyyskonserttia lauantaina klo 17. Konsertin artistikaarti koostuu hengellisen romanimusiikin ykkösesiintyjistä. Ex-tenavatähti ja laulaja evankelista Leif Lindeman, Leonard Leukku Stenroos ja Seppo Lindeman esittävät hengellisen musiikin helmiä. Stenroos tunnetaan Turun omana Pavarottina ja Seppo Lindeman Taivaasta tuulee -ryhmän keulahahmona. Naislaulajien aatelia edustavat Katja Stenroos ja Ramona Lindgren. Konserttiin on vapaa pääsy. Itsenäisen Suomen kunniaksi puhallinorkesteri SUMU esittää musiikkia päivänsankarille ja päivänsankarista Seurakuntayhtymän juhlasalissa, Eerikinkatu 3, torstaina klo 19. Konsertin ohjelmistossa on paljon kaikille tuttuja sävellyksiä Porilaisten marssista Finlandia-hymniin. Puuharyhmän pullakahvit sisältyvät neljän euron hintaiseen konserttilippuun. Puhallinorkesteri SUMU on perustettu vuonna 1964 tahdittamaan partiopoikalippukunta Turun Sinikotkia. Reilun neljänkymmenen vuoden aikana alkuaikojen pienestä torvisoittokunnasta on kasvanut täysimittainen puhallinorkesteri, joka esittää pääasiassa viihde- ja tanssimusiikkia vanhoista iskelmistä kuumiin lattareihin ja letkeistä swingeistä merellisiin valsseihin. Oman värinsä sointiin antavat orkesterin riveistä nostetut loistavat laulusolistit. Lisäksi orkesteri esittää hengellistä ja klassista musiikkia kirkollisissa tilaisuuksissa. Orkesterin näkyvimpiä ja kuuluvimpia vuosittaisia esiintymistilaisuuksia lienevät Tuomiokirkon Kauneimmat joululaulut sekä partiolaisten toukokuinen kevätparaati. Vuodesta 1996 SUMUn taiteellisena johtajana on toiminut kapellimestari Rami Koskinen, joka aloitti muusikon uransa tässä aiemmin Turun Sinikotkien soittokuntana tunnetussa puhallinorkesterissa vuonna Requiem-harvinaisuus Mikaelissa Tähtiä ja helmiä Henrikissä mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois, Pietilä vakuuttaa. Iltamusiikki: Jukka Pietilä 20 vuotta Domissa, tiistaina klo 19 Tuomiokirkossa. nuoriso-orkesteri Turun koululaisten orkesteri TOP, joka on toiminut vuodesta Orkesteri voitti viime keväänä kansainvälisessä nuorten orkesterien kilpailussa Neerpeltissa ensimmäisen sijan kamariorkesterien kategoriassa. Viimeiset 16 vuotta orkesteria on johtanut Sulev Ainomäe. Konsertin ohjelma 12/8 euroa. Ohjelmalehtisen ja vapaaehtoisen kolehdin tuotto käytetään yhdistyksen kautta tehtävään syrjinnän ja syrjäytymisen vastaiseen työhön. Tilaisuudessa on myös puffetti. Konsertin järjestävät Turun Seudun Romanit ry yhdessä Henrikinseurakunnan kanssa.

12 12 AALLON PITUUKSILLA tv netti radio Seurapuheita elämän varrelta Miten on eloa eletty ja kohtaloa koettu? Mitä aatoksia elämä ja toimiminen ihmisten keskellä synnyttää? Seurapuhe kuullaan Turun Radiossa 94,3 MHz torstaisin noin klo ja uusintana lauantaisin Toivoa pyhäaamuun Toivo2000 -makasiiniohjelma vie pyhäpäivään Radio Majakassa 89,0 MHz sunnuntaisin aamuyhdeksältä. Huppe Hurme avaa näkökulmia kuluvan kirkkovuoden teemoihin. Ajankohtaispaketti lähetetään uusintana keskiviikkoisin klo ja Toivon vieras tavataan jälleen perjantaina klo Toimittajina Johanna Kemppainen, Sanna Joronen ja Heidi Rautionmaa. Messu Pyhän Katariinan kirkosta Pyhän Katariinan keskiaikaisesta kivikirkosta televisioidaan messu lokakuun 28. Sunnuntain aihe on uskon perustus. Messussa laulaa Pyhän Katariinan kuoro. Kanttorina ja kuoronjohtajana toimii Markku Lautjärvi. Taltioitava messu alkaa Pyhän Katariinan kirkossa klo 10. Pyhän Katariinan kirkon messu nähdään Turku TV:ssä sunnuntaina klo ja uusintana maanantaina klo 17. Ylösnousemuskappelin pyhäinpäivän konsertti Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemasta Ylösnousemuskappelista televisioidaan pyhäinpäivän konsertti sunnuntaina 4. marraskuuta. Kohti ylösnousemuksen valoa -konsertti päättää Turun hautausmaa 200 vuotta -juhlavuoden ohjelmiston. Taltioitava konsertti alkaa Ylösnousemuskappelissa sunnuntaina klo 16. Kohti ylösnousemuksen valoa -konsertti nähdään Turku TV:ssä sunnuntaina klo 19 ja uusintana maanantaina klo 17. Toivon iltapäivä Näkökulmia uutisviikkoon tarjoillaan Maininkeja -sarjassa Radio Dein107,3 MHz luterilaisessa Toivon iltapäivä -makasiinissa maanantaina klo ja uusintana perjantain paikallistunnilla klo Maija Hangisto arvioi uutuusleffoja Kinoteekissä perjantaisin klo sekä paikallisuusintana samana päivänä klo Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot löytyvät internet-osoitteesta Henrikinseurakunta ja Turun ammatti-instituutti järjestävät TALVIRENKAIDEN VAIHTOPÄIVÄN Yhteisvastuukeräyksen hyväksi lauantaina klo 9-15 Peltolan koulutalolla, Ilpoistentien puoleinen portti. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Seiskarinkatu 35, Turku, puh. (02) Avoinna ma pe 11 16, to , la-su Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Su klo 14 Musiikkihartaus. Ihme meininkiä klubilla Ihmeklubi kokoaa talven aikana kerran kuussa Vimmaan, Aurakatu 16, kristillisiin bändi-iltoihin ykkösrivin gospelartisteja ja uusia nousevia kykyjä. Isäntänä häärää Jani Käsmä seurakuntayhtymästä. Klubille pääsevät 160 ensiksi ehtinyttä. Vapaa pääsy. Ihmeklubin avajaisissa lauantaina klo 20 esiintyvät Tera ja Punainen Lanka. Tera on Suomigospelista tutun Terapian jälkeläinen, jonka soittolistalle mahtuu myös Terapian vanhoja hittejä. Punainen Lanka puolestaan tarjoaa nuorta tyttöenergiaa kristillisen rokin avulla. Joulukuussa on vuorossa Ihmeklubin metallispesiaali. Lauantaina lavalle nousevat Luotettava todistus ja Sacrecy. SANANSAATTAJIEN ILTAPÄIVÄssä Taivaankannet kaiuttavat isän rakkautta la klo 14 Eerikinkatu 3 Juhlasali Tule kuulemaan lähetysjohtaja Juha Auvisen ja toimittaja Merja Kauppisen tuoreita terveisiä puheenvuorojen, raamattuopetuksen ja yhteisen virren veisuun merkeissä. Kahvitarjoilu väliajalla. Tuomiokirkkoseurakunnan lähetystyö Joulu, joulu tulee taas, valmisteluja voit tehdä myös laivaristeilyllä Turku Tukholma Turku Hinta 28 e /hlo 2hh sis. matkan, lounaan, kahvit, laivan ja oman ryhmän ohjelman. Tervetuloa seurakuntarajoista välittämättä. Ilm. iltaisin Mäkinen p tai marraskuun aikana. Mikaelinseurakunnan diakonityö Uutta matkailun harrastajille! Virkistysretkeilyn ja matkailun suunnittelu- ja ideailta ke klo Kabinetissa, Aninkaistenkatu 1. Seppo ja Päivi Papunen, Varhiala Tuomiokirkkoseurakunta Oletko kiinnostunut MATKASTA TAIZÉHEN ? Matka on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisyydestä ja rukoushiljaisuudesta kauniin musiikin kera. Järjestää Katariinanseurakunta. Ensimmäinen kokoontuminen Nummen seurakuntakodilla (Katariinan kirkon vieressä kirkkotiellä) TORSTAINA klo18 Tied.: Hannele Lund hannele.lund@evl.fi puh Tuli on irti! ENONTEKIÖÖN HIIHTÄMÄÄN Henrikinseurakunnan perinteinen hiihtomatka maaliskuussa Lähtö Henrikinkirkolta la 8.3.klo 6 aamulla ja paluu samaan paikkaan noin klo 22. Majoitus tunturihotelli Vuontispirtissä kahden hengen huoneissa. Täysihoito ja matkat tilausbussilla 430. Hintaan eivät sisälly meno- ja paluumatkan ruokailuja. Matkanjohtajana Pertti Hell. Tied. ja ilm. seurakuntasihteeri Leena Sairanen, puh tai leena.sairanen@evl.fi. Matka järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään 40. Kristillisen toipumisen ilta Pallivahan seurakuntakeskuksessa, Paltankatu 2 to klo "Ei kai minusta ole...kun olen niin keskeneräinen..." Rovasti Jorma Kalajoki Kahvitarjoilu klo 18 Maarian srk ja Kansan Raamattuseura Uudenlaiset rukousillat starttaavat Turussa lokakuun viimeisenä keskiviikkona. Kerran kuukaudessa järjestettävissä musiikki- ja rukoustilaisuuksissa kootaan yhteen läheistensä ja oman asuinseudun puolesta rukoilevia. Ensimmäinen Tuli on irti! -ilta starttaa Tuomiokirkon portailta klo 18.30, jolloin Pelastuslaitoksen ja kirkkojen edustajat sytyttävät yhteisen soihdun Turun seudun turvallisuuden puolesta. Kynttiläkulkue jatkaa kirkolta paloauton johdolla VPK-talolle, missä ilta jatkuu klo Ensimmäisen illan vieraana on gospelmuusikko Pekka Simojoki. Kerran kuukaudessa järjestettävät tilaisuudet huipentuvat vuoden päästä lokakuussa Turku-hallissa, jonne odotetaan rukoilijaa eri puolilta Suomea. Tuli on irti! rukoustapahtuman innoittajana on toiminut kolme vuotta sitten Sveitsissä järjestetty Christustag. Tuolloin Baselin ääriään myöten täydelle stadionille kokoontui rukoilijaa eri puolilta Sveitsiä. NUORTEN SURURYHMÄT Ensimmäinen nuorten sururyhmä aloittaa tammikuussa Ryhmä on tarkoitettu n. 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille nuorille. Ryhmästä vastaavat pastori Ilona Hägglund-Viljanen ja nuorisotyönohjaaja Hannele Lund. Ilmoittautuminen viim : Auli Hynönen-Rinteelle arkisin klo puh Ilmoittautumisajan päätyttyä ryhmän vetäjät ottavat sinuun yhteyttä. Sunnuntaina klo 16 Kohti ylösnousemuksen valoa -konsertti Ylösnousemuskappelissa Anu Åberg, urut, Heikki Rainio, laulu. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Pyhäinpäivän hartaudet la klo 14 Ylösnousemuskappeli, Hautausmaantie 21 kl Musikandakt i Uppståndelsekapellet till de avlidnas minne klo 16 Pallivahan kirkko, Paltankatu 2 klo 16 Katariinan kirkko, Kirkkotie 46, Pyhäinpäivän Vesper klo 17 Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2 klo 17 Mikaelinkirkko, Puistokatu 16 klo 18 Tuomiokirkko, Tuomiokirkkotori klo 18 Martinkirkko, Huovinkatu klo 18 Henrikinkirkko, Peltolantie 2 klo 18 Paattisten kirkko, Paattistentie 847 Kirkoissa sytytetään kynttilät vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten muistoksi. Kaarinan seurakunnassa alkaa ke klo 17 Kaarinan kirkolla, Voudinkatu 2, pastori Eero Heino, diakoniatyönt. Anu Aarnivala Katariinanseurakunnassa alkaa ke klo 18 Hannunniityn srk-talon diakoniatoimistolla pastori Johanna Viirros, diakoni Sinikka Mustonen Maarian seurakunnassa alkaa to klo 18 Pallivahan seurakuntakeskuksessa, Paltankatu 2 pastori Leena Sirén, diakonissa Pirkko Mesihää Martinseurakunnassa alkaa to klo 18 Martinkirkon tornikappelissa pastori Jukka Hildén, diakoni Krista Helppilä Mikaelinseurakunnassa alkaa to klo 10 Mikonmökissä, Puistokatu 13 rovasti Pentti Kokko, diakoniatyönt. Marita Heinonen Ryhmiin ilm. ja tied. Auli Hynönen-Rinne p Kaikille avoin hartaushetki ystävän muistolle su klo 18 Kaarinan kirkossa, Voudinkatu 2. Tervetuloa!

13 13 NUOREKKAAT ELÄKELÄISET Ti Eerikinkatu 3, 2 krs klo Juttukahvit 2, klo 13 Luopuminen uuden alku: alustus Eeva-Kaija Lemmetyinen Ti Retki Tuorlan majataloon ja observatorioon. Lähtö klo 11 Ortodoksikirkon edestä torilta. Paluu n. klo 15 Hinta 16 sis. ruuan, opaskierroksen ja matkan. Syömme lounaspöydästä, jonka jälkeen opaskierros observatorioon. Ilmoitt. viim Raijalle. To Sumun kahvikonsertti klo 19 Eerikinkatu 3, 2 krs Puhaltimien riemua itsenäisyyden kunniaksi. Juttupöytä varattuna. Liput 4, sis. pullakahvit. Raija Eeva puh , Tuomiokirkkoseurakunta YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE (kts. s. 16) Henrikinkirkon takkahuone klo , Peltolantie 2: 6.11., , ja Susanna Salo p , Minna Grönroos p ja Tuija Hartola p Runosmäen seurakuntakodilla klo , Munterink. 15: , , , Hanna Vuorio p , Anne Saarni p Turun Seudun Yksinhuoltajat Ry, Henrikinseurakunta ja Maarian seurakunta PERHEKAHVILA VENTTIILI Maanantaisin klo Kaarinassa Papinholman seurakuntatalolla, Käräjakalliontie 4 Voi tulla ja mennä omien aikataulujen mukaisesti. Pääasia on yhdessäolo ja aika keskustelulle ja lasten leikille. Kahvila päättyy joka viikko lyhyeen hiljentymiseen, ja kerran kuukaudessa on hartaushetki. Paikalla on aina kaksi lastenohjaajaa, ja lisäksi kerhossa vierailevat säännöllisesti Kaarinan seurakunnan työntekijät. Sunnuntai-iltapäivä Kupittaan seurakuntakodissa, Sirkkalankatu klo 15 Kuka olikaan Martti Luther? Uskonpuhdistuksen muistopäivä, Martti Luther -video, keskustelu ja yhteistä laulua. Pannu kuumana klo 14.30, Varhiala klo 15 Ilosanomaseurat Mukana mm. Lassi Stenman ja ilosanomapiiriläiset. Tuomiokirkon kuoro esiintyy Marja Utriaisen johdolla. Pannu kuumana klo Työikäisten kohtaamispaikka Puutarhakatu 22 / Diakoniakeskus Avoinna: ma pe klo ti klo Runoryhmmä ti klo Yhteislauluhetki to klo Luento: Asiaa unesta, Pirkko Vesterinen ti klo Runoryhmä Vapaaehtoistoiminnan INFOILTA ti klo 17 Vilkussa. Gospelbiciä v. nuorille ja opiskelijoille keskiviikkoiltaisin klo Aninkaistenkadun ammatti-instituutissa. Jumppa on täysin ilmainen. Oma alusta (esim. pyyhe) ja vesipullo mukaan Mennään PERHEKIRKKOON Koivulan seurakuntakotiin sunnuntaina klo 15. Saarnan paikalla esittää nukketeatteri KAS KUMMAA Kaikille tilaa riittää. Lopuksi tarjoilua. Tervetuloa koko perhe. Poikluoman seurakuntatalon siunaamisjuhla Jumalanpalvelus ja isänpäivän keittolounas su klo 12 Mukana Jorma Pesonen, Pirjo Vahtola, lääninrovasti Jukka Järvensivu, kitaristitiimi, partiolaiset, diakoniaja varkkarityöntekijöitä Kaarinan seurakunta Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Humalistonkatu 7 avoinna klo RUNOMATINEA Elämän peili tiistaina klo 13 Tilaisuudessa julkistetaan Lyhdyn Luovan kirjoittajapiirin neljäs runoantologia. To klo 19 Mikaelinkirkko Tuomas Pyrhönen, urut Liput 10/5 Pe klo Konservatorion urkusali Pieni suuri konsertti Markus Malmgren, Mikko Helenius ja Turun seurakuntien päiväkerholaisia klo 19 Tuomiokirkko Vanhan musiikin yhtye Ride la terra Markku Hietaharju, urut Liput 10/5 Johannesmessu su klo 17 Pallivahan kirkossa, Paltankatu 2 Mukana Pentti Huovinen, Kimmo Loukiala, Mikko Laurén, Kerttu Pyykkinen ja Turun katulähetyksen lauluryhmä, joht. Esa-Pekka Kanniainen. Kahvitarjoilu. Lastenhoito järjestetty. Maarian seurakunta KUUKAUDEN KÄVELYRETKI Kokoontuminen perjantaina klo 9.30 Puutarhakatu 22 (käynti sisäpihalta Koulu- ja Puutarhakadun kulma). Tutustumme Diakoniakeskuksen tiloihin mm. Vilkkuun, josta jatkamme Mikaelinkirkkoon. Opastettu kierros kirkossa ja Ismo Seivästö kertoo miten evankeliumia voi viedä näytelmän avulla eteenpäin. Lopuksi tutustumme Ruusukortteliin ja nautimme yhteisen lounaan. Hinta 20 e sis. opastukset ja ruokailun. Ilmoitt. Helena Pihlille, puh tai Tuomiokirkkoseurakunnan lähetystyö Lauantai klo 13 Tuomiokirkko Tero Toivonen, luonnontorvi ja käyrätorvi Ville Urponen, urut klo 15 Konservatorion urkusali Susanne Kujala, urut klo 21 Tuomiokirkko Bach & Buxtehude Olli Porthan, urut. Liput 10/5 Sunnuntai klo 10 Urkumessuja eri kirkoissa klo 14 konsertti Naantalin kirkossa. Liput 10/5 klo 19 Urkujuhlien päätöskonsertti Martinkirkossa Jacques van Oortmerssen, urut. Liput 10/5 Nuorille järjestetään soitinklinikoita marraskuun aikana. Klinikassa saat tietoa soittimesta, huollosta, virittämisestä ja erilaisista tekniikoista. Klinikoiden vetäjät ovat turkulaisia muusikoita. Keskiviikkoisin klo Rummut Auran panimo, Läntinen Rantakatu 47 Kitara , Basso ja Laulu Vimman Sali, Aurak.16 Kaikkiin klinikoihin ennakkoilmoittautuminen vimma@turku.fi tai Maksuttomiin klinikoihin mahtuu 20 hlö/klinikka. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus. Luo ja ideoi jouluksi! Luova lauantai 10. ja klo Kupittaan srk-kodissa. Ohjaajana Tuula Kyrölä. Lastenhoito tarvittaessa. Ei osallistumismaksua, vain materiaalimaksu. Ennakkoilmoitt mennessä: tai anna-liisa.varhiala@evl.fi Tuomiokirkkoseurakunnan naistiimi ISÄNPÄIVÄLOUNAS su klo Henrikinkirkolla, Peltolantie 2 PERINTEINEN PITOPÖYTÄ KATETTUNA Lihapullat, nakit, muusi, salaatteja, leivät, kotikalja, piimä, maito. Täytekakku, kahvi, mehu Aikuiset 15, lapset 7-12v 6, alle kouluikäiset ilmaiseksi Henrikinseurakunnan lähetystyö Illalla Kaarinan kirkkoon su klo 17 Kaarinamessu Samassa veneessä, Auer, Vahtola, Mika Wallinin työhönsiunaaminen, kitaristitiimi, sinkkuja, kirkkokahvit, leikkinurkka ja pyhäkoulu la klo 17 Pyhäinpäivän iltakirkko, Heino, kirkkokuoro Kaarina Peltosen johdolla, sytytetään kynttilät vuoden aikana kuolleille seurakuntalaisille su klo 18 Ystävän muistolle -hartaushetki, Kuoppala su klo 17 Naiset ja Raamattu: Marian Poika Jeesus ja naiset, Pirjo Vahtolan jutusteluilta ke klo 19 Syksyn pimetessä -kirkkoilta, Heino, Lautjärvi su klo 17 Kaarinamessu, Heino, Kuoppala, omaishoitajia, kirkkokahvit, leikkinurkka ja pyhäkoulu Kaarinan seurakunta Mikaelinkirkossa sunnuntaina klo 18 Nuorten sinkkujen (alle 35v) pizzailta to klo 18. Kokataan yhdessä Nuortentalolla, Eerikinkatu 1. Mukana Jani p PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu2 Su klo 14 perinteinen pyhäinpäivän viikonvaihteen säveljuhla Heikki Takkula, sello Samuli Takkula, piano Liedon mieskuoro, joht. Esa Nordgrén Ohjelma 10e. Tuotto musiikinopiskelijoiden ja kuorotoiminnan tukemiseen Lions Club Brahe-Maaria HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 La klo 17 Romanimusiikkikonsertti MARTINKIRKKO, Huovinkatu La klo 15 Pyhäinpäivän konsertti, Turun seudun musiikkioppilaitos opettajat, vapaa pääsy MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Pe klo 19 Jazzmessu, Luostarinvuoren koulun ystävyyskuorot Saksasta. Liput 10/8 e Su klo 18 Naantalin kamarikuoron kirkkokonsertti To ja pe klo 19 Brahms: Ein deutsches Requiem, CCA-kuoron juhlakosertti Turun Filharmonisen orkesterin kanssa. Liput 27/22/15 e. Su klo 12 Puolenpäivän urkutuokio, Marko Hakanpää Su klo 18 KEY-ensemble konsertti, Mats Lillhannus La klo 19 Sielunmessukonsertti, Toporkesteri (Turun oppilasorkesteri), joht. Sulev Ainomäe La klo 18 Sinfoniakonsertti, Sigyn Sinfonietta TUOMIOKIRKKO Su klo 18 Requiem (Verdi). Tuomiokirkon poikakuoro CCI, joht. Heikki Rainio. La klo 15 Turun tuomiokirkon kuoro Novan konsertti. Kuoron joht. Jukka Pietilä Ti klo 19 Iltamusiikki: Jukka Pietilä 20 v. Domissa. Pietilä ja Hietaharju. SEURAKUNTIEN TOIMITALO, Eerikinkatu 3, Juhlasali To klo 19 Itsenäinen Suomi 90 vuotta. SUMU puhallinorkesterin konsertti. Liput 4 e, sis. pullakahvit. Kauneimmat isänmaalliset laulut Yhteislaulutilaisuus Henrikinkirkossa su klo 15 Ohjelma 4 euroa Järj. Turun Seudun Lottaperinneyhdistys Kirkkokuoroseniorit Harjoitukset torstaisin ja klo 13 juhlasalissa Eerikinkatu 3. Johtaa dir.mus. Jukka Penttilä. S1NKKUTOIMINTAA TYÖIKÄISILLE yksinasuville tai yksin lasten kanssa asuville Su klo 17 KAARINAMESSU Kaarinan kirkossa. Samassa veneessä kaikille avoin yhteyden messu. Sinkkuryhmäläisiä avustamassa. Lastenhoito. Kahvitarjoilu. Yhteislähtö kimppakyydein (2e) Tuomiokirkon edestä klo Ilm. Kaijalle p Ma klo SINKKUILTA Juhlasali, Eerikinkatu 3 Illan aiheita 2, joista voi valita: Ilmasto lämpenee asiaa säästä ja ilmaston muutoksesta, meteorologi Vesa Nietosvaara tai Unessa luovuuden lähteet, graafikko, rentoutusopastaja Tiina Törö. Illan aluksi yhteiset kahvit (2e), klo 19 aiheen käsittely keskusteluineen ja n. klo 20 iltahartaus sekä jälkikahvit. Ma 12. ja klo MONIRYHMÄILTA Juhlasali, Eerikinkatu 3 Ryhmiä vetävät vapaaehtoiset pienryhmäohjaajat. Ilta aloitetaan yhdessä isona ryhmänä (alkuhartaus, Anneli Salenius ja infotuokio), klo pienryhmät ja lopuksi kahvit (1,5 ). Aiheina mm.: Yhteislaulua kitaran säestyksellä, Verestellään ruotsinkielen puhetaitoa, Raamattu tutuksi profeetta Jesaja, Englanninkielen keskusteluryhmä, Avoin eroryhmä, Huoli vanhemmista -ryhmä. (26.11.) Leskien tapaaminen Su klo 18 Sinkkumessu Tuomiokirkossa. Mukana mm. Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Pete Hokkanen ja kanttori Jukka Pietilä. Domcafé auki sinkuille kirkon jälkeen n. klo 19. TOIMINTAA KAUPUNGISSA MENNÄÄN YHDESSÄ (=omaehtoista toimintaa yhdessä toisten kanssa, vetäjänä vapaaehtoinen ryhmänvetäjä) Su PATSASTELUKIERROS keskustassa. Lähtö klo 14 Onnenhevosen kohdalta Yliopistonk. Stockmannin edestä. N. 30 patsaan esittely. Lopuksi kahvilaan n. klo 16. Oppaana Eero TAMPEREEN RETKI la Lähtö klo 9.30 Eerikink.3 edestä. Paluu n Hinta 30e sis. lounaan seisovasta pöydästä, monipuolisen kiertoajelun (2t), iltapalan ja bussikuljetuksen. Iltapvällä museokäynti ym. oman valinnan mukaan eri maksusta. Illanvietto ja sinkkutreffit tamperelaisryhmän kanssa. Ilm viim. ti 6.11 Mukana Kaija ja Timo. La klo KULTTUURIKAHVILA Aureliassa, Aurakatu 18. Kahvittelua, yhdessäoloa, ohjelmaa, iltahartaus. Su klo Karaokeilta Mikonmökissä, Puutarhakatu 24, käynti Puistokadun puolelta sisäpihalta. Lauletaan iskelmiä, illan päätteeksi hengellisiä lauluja. Yhteislaulua. Karaokeisäntänä Ari. Kahviossa Mona. Kahvia ja mehua (1e). TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyöntekijä Kaija Jokinen. p tai Sinkkutiedotteen voi noutaa Tuomiokirkosta klo

14 14 TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p JUMALANPALVELUKSET klo 10 Su Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu: arkkipiispa Jukka Paarma (saarna), Kairavuo, Hietaharju sekä Nuorisokuoro, joht. Anu Åberg. La Pyhäinpäivänmessu: Kairavuo, Heikola, Åberg sekä Tuomiokirkon kuoro Nova, joht. Jukka Pietilä. Su klo 10 Messu (NMKY:n kirkkopyhä): Helin, rovasti Antti Koponen (saarna), Pietilä, Åberg sekä NMKY:n kuorot klo 18 Nuoren seurakunnan kirkkoilta. Su Messu (Turun Rauhanyhdistyksen toimitalon avajaiset: Heikola, rovasti Olavi Voittonen (saarna), Åberg sekä Turun Rauhanyhdistyksen kuoro, joht. Heikki Rainio. Su Messu (rippikoulun aloituspyhä): Kairavuo, Pietilä sekä Hietaharju. klo 18 Sinkkukirkko. Su Sanajumalanpalvelus: Varhiala, Bäckman, Åberg, Hietaharju sekä NMKY:n kuoro, joht. Tommi Saalas. VIIKKOMESSUT Aamuehtoollinen ke klo 8. Keskipäivän ehtoollinen to klo 12. Iltaehtoollinen la klo 18. MUITA TAPAHTUMIA Tuomiokirkossa: Su klo 18 Requiem, ks.s.13 La klo 15 Novan konsertti, ks. s.13 - klo 18 Pyhäinpäivän muistoilta. Muistoillassa sytytetään muistokynttilä viime pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneille Tuomiokirkkoseurakunnan jäsenille. Hokkanen, Varhiala, Pietilä ja Åberg. Ke klo 17 Virsistä voimaa virsilauluhetki. To klo 18 NMKY:n rukousviikon ilta. Ti klo 19 Iltamusiikki, ks. s. 13 Ke klo 18 Virsiluento: Uudistettu Siionin Kannel sekä Uudistetut Siionin laulut. La klo 18 Ehtoollisjumalanpalvelus (v:n 1958 käsikirja ja v:n 1938 virsikirja käytössä): Bäckman, Heikola ja Tuomiokirkon nuorisokuoro, joht. Anu Åberg. Toimitalossa, Eerikink 3A Ke klo Matkailun harrastajien ryhmä aloittaa. Kabinetti. (Aninkaistenk 1. 2.krs)., Seppo ja Päivi Papunen, Varhiala. Su klo 16 Herännäisseurat. Kahvit klo Juhlasali. Pe klo Rukousteam. Vieraina Marjo Sjöroos ja Pete Hokkanen. Tarjoilu alkaa klo 17. Kahviraha 5 e. KUPITTAAN SEURAKUNTAKOTI, Sirkkalankatu 4 Su klo 15. Kuka olikaan Martti Luther?, ks. s.13 Ma ja klo Ilta Sanan ääressä, Sakari Ansaharju. Ke ja klo Ilosanomapiiri, Sakari ja Pirjo Ansaharju, Helmi Neuvonen. Su , 4., 11., 18. ja klo 9.30 Kotikirkko. La 10. ja klo Luova lauantai Su klo 15 Ilosanomaseurat, ks.s 13 PERHETYÖ To , 1., 8., 15. ja klo 9.30 Kupittaan perhekerho, Kupittaan srk-koti, Sirkkalank 4. Pe , 2., 9., 16. ja klo Shakkikerho, Domcafé, Antti Laato ja Timo Toivari. Su , 4., 11., 18. ja klo 12 Pyhäkoulu, Kupittaan srk-koti, Sirkkalank 4. Ti , 6., 13. ja klo 9 Nuortentalon perhekerho (joka tiistai), Eerikink 1A DIAKONIAN KERHOTOIMINTAA Ke , 14. ja klo 13 keskiviikkokerho sekä Juhlasalissa (Eerikink 3A) että Vuorikodissa (Vuorik 8). Ke 7. ja klo 13 Tuolijumppa Juhlasalissa (Eerikink 3A). LÄHETYSTYÖ Kupittaan seurakuntakoti, Sirkkalank 4: TIISTAISIN MARTINKIRKOSSA klo 19 alk. Tunnettuja julistajia ja Tuula Ekbom, Lassi Erpiö sekä ylistyskuoro. Rukouspalvelua illan päätteeksi. Vierailuilta Turun Pelastusarmeijassa klo piiri.net Radio Deissä 107,3 MHz maanantaisin nauhoitettuja iltoja klo 19, 5. ja jne. (paritt. viikot). Hiljaisuuden Rymättylän Tammilehdossa Pyhäinpäivän retriitti Salme Ahlamo, Kaija Soininen Retriitti nuorille ja opiskelijoille Mia Pusa, Jani Kairavuo, hinta n Adventtiretriitti Aiju von Schöneman, Marre Johnsson Seimimaalausretriitti Hannele Kivinen de Fau Hinta 71,-/58,- turkul. ja kaarinal. + materiaali 40-60, Joulunodotusta, Siionin virsiä Sisko Raitis, Hannele Keskitalo Hinta 63/50,- turkulaiset ja kaarinalaiset Tied. ja ilmoitt. p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi To klo Lähetyspysäkki, Ari Malmi ja Tuula Vainio to klo 13 Risto Heikkilä to klo 13 Sirkka- Liisa Vappula. To klo Hannat. Toimitalo, Eerikink 3A: Ti , 13. ja klo 13 Eerikinkadun lähetyspiiri, Soile Ahlqvist. Yläsali. Radiolähetystyö Sanansaattajien tapahtuma la Kts. s.12 PIENRYHMIÄ Raamattu- ja keskusteluryhmät To , 8. ja klo Domin Raamis, Timo Rantala. (Domcaféssa). Ti , 6., 13., 20. ja klo 18 Tiistaipiiri, Kabinetti, Aninkaistenk 1. 2.krs., Juha Hyrsky. To ja klo 10 Naisten aamupiiri, Kabinetti, Varhiala. To , 8. ja klo Miesten saunailta Esikossa, Bäckman. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Ti , 6.11., 13., 20. ja klo 9.30 Lyhdyn luova kirjoittajapiiri, Kabinetti, Aninkaistenk krs., Hilkka Pulli. Ke , 14.ja klo 17 Kirjallisuuspiiri, Salonki, Aninkaistenk krs., Harri Raitis. To 1. ja klo 13 Runopiiri, Kupittaan srk-koti, Sirkkalank 4. Raila Räty ja Ulla Purunen. MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 To klo 19 Konsertti (Turun Urkujuhlat), ks.s.13 Pe klo 19 Jazzmessu (Turun Urkujuhlat), ks. s.13 Su klo 10 Urkumessu (Turun Urkujuhlat), Hanttu, Lehikoinen, Eeva Paajanen soittaa ranskalaisen Alexandre Boëlyn musiikkia. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Pyhäkoulu lapsille kryptassa - klo 18 Naantalin kamarikuoron kirkkokonsertti Ke klo 18 Iltamessu, Seivästö, Seppänen To ja pe klo 19 CCA-kuoron juhlakonsertti, ks. s. 13 La klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Jaakkola, Hanttu, Paajanen, Hakanpää, Mikaelin Laulajat - klo 17 Omaisten ilta - kaikille, jotka ovat menettäneet Mikaelinseurakuntaan kuuluneen läheisensä kuluneen vuoden aikana, Ahlamo, Seivästö, Paajanen, Hakanpää Su klo 10 Messu, teol.yo Ulla Junell, Ahlamo, Hakanpää, Paajanen. Kirkkokahvit ystävyysseurakuntatyön hyväksi. Pyhäkoulu lapsille kryptassa. Kimppabussi: klo 9.15 Kans.palv.talo -Vakka-Suomentie-Kustavintie-Talinkorventie-Suikkilantien. klo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie-Pernontie n. klo Messukentäntie-Vienola-Suikkilantie- Pansiontie-Kanslerintie n. klo Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu- Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä - klo 12 Puolenpäivän urkutuokio - klo 18 KEY-ensemble konsertti, ks. s. 13 Ke klo 18 Iltamessu, Sankamo, Seppänen La klo 19 Sielunmessukonsertti, ks. s. 13 Su klo 10 Messu, Sankamo, Seivästö, Paajanen, Turun Linnan kamarikuoro. Pyhäkoulu lapsille kryptassa. Kirkkokahvit diakoniatyön hyväksi Ke klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Seppänen Su klo 10 Messu, Lehikoinen, Luokkakallio, Paajanen, Seppänen. Kirkkokahvit ystävyysseurakuntatyön hyväksi. Pyhäkoulu lapsille kryptassa - klo 18 Tuomasmessu Ke klo 18 Iltamessu, teol.yo Ulla Junell, Hakanpää La klo 18 Konsertti, ks. s. 13 Su klo 10 Messu (Omaishoitajien kirkkopyhä) Paakkanen, Jaakkola, Hakanpää, Seppänen, Turun Poliisilaulajat. Pyhäkoulu lapsille kryptassa. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi - klo 18 Sovinnon sävel, Seppo Rissanen, Pertti Paasio, Lehikoinen, Seivästö Ke klo 18 Iltamessu, Luokkakallio, Hakanpää MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Su klo 17 Rukouksen iltapäivä (muut päivät 11.,18.ja ) Ke klo 13 Yhteislauluhetki Su klo 17 Rakkauden iltapäivä, Armo - mitä se on?, Jaakkola Ti klo 19 Kuoro Gospel Angels laulaa Jaakko Paakkasen lauluja SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Tuolijumppa to klo Maksu 2 e Su klo 15 Perhetapahtuma, lasten lähetysnäyttelyyn tutustuminen. Mukana Turun arkkihiippakunnan lähetyssihteeri Liisa Purho, Paakkanen, Paajanen. Tarjoilua. Su klo 12 Valvomisen sunnuntain messu, Paakkanen, Paajanen HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäk.1 Su klo 18 Ilta Sanan äärellä Su klo 12 Perhekirkko, Ahlamo, Paajanen Ma klo Sanan ja rukouksen ilta, Lahtiset, Koskimäki Su klo 18 Ilta Sanan äärellä, Ahlamo PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 Su klo 15 Pyhäinpäivän hartaus, Seivästö, Seppänen Ke klo 18 Lähetysjuhla ja adventtimyyjäiset, Liisa Purho VIENOLAN SRK-KOTI, Vienolanrinne 2 Eläkeläisjumppa ti klo 15 Kotinurkan askartelukerho to klo 17 Su klo 15 Nelivuotissynttärit, Luokkakallio, Lundén, Paajanen Ke klo 14 Eläkeläisten päiväpiiri Su klo 14 Lähiökirkko, Jaakkola PATTERINHAAN SRK-KOTI, Kanslerintie 10 Su klo 15 Sunnuntaihartaus - kesäajan päätös, Luokkakallio Su klo 15 Sunnuntaihartaus - toivon päivä, Luokkakallio MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24 Alfa- kurssi ke klo (7., 14., 21. ja ) Mukaan voi vielä tulla - tied. ja ilm. Pasi Jaakkola VARHAISNUORISOTYÖ Mikonmökki: Savipiiri (lapset aikuisten seurassa) ti klo Peli-ilta ke klo (14.11., ) Härkämäen srk-koti: Kokkikerho to klo Nuorisotyö Mikonmökki, Puutarhakatu 24 Nuorisokahvila to klo ja pe Nuorten ilta pe klo Nuorten raamis to klo 19 (parill. vkot) Nuoret aikuiset NAMI-ilta joka toinen la klo Mikonmökissä (paritt. vkot) CBSI- avoin raamattupiiri Mikaelin srk-kodissa (Klubi) ke klo Nuorten aikuisten lähetyspiiri Mikaelin srk-kodissa su klo 18 (Klubi, paritt. vkot) PERHEILLE Mikonmökki, Puutarhakatu 24 Vaimoilta ma klo Teema-aamu vanhemmille ja lapsille ti klo Tanssitan vauvaa - tutustutaan vauvatanssiin Tarja Rantasen johdolla. Vauvat miel. 3kk- 12kk ikäisiä. Ti klo Vauvamaalauskerta. Vauvat pääsevät taiteilemaan Eeva-Riitta Gylenin opastamina. Tied. ja ilm. Laura Siltala PERHEMUSKARI Suikkilan srk-kodissa tiistaisin klo Mikaelin srk-kodissa tiistaisin klo Tied. Arja Niittumaa SAUNAILLAT Merimieskirkolla, Suikkilantie 2 Mahdollisuus saunomiseen, iltapala, keskustelua. Naisten saunailta ke klo 19 (7.11., ) Miesten saunailta ma klo 18 (12.11., ) YLEISÖLUISTELU Lauantaisin klo Kupittaan harjoitushallissa, Huom! paikka MARTINKIRKKO, Huovinkatu Su klo 10 Urkumessu, Ilona Hägglund-Viljanen, Tuomo Norvasuo, Mikko Salakari, Jukka Kuninkaanniemi, Turun Musiikkijuhlat, Resonus-kuoro klo 19 Urkujuhlien päätöskonsertti, ks. s. 13 La klo 10 Pyhäinpäivän messu, Hannele Turkki, Liisa Kuusela, Salakari, Kuninkaanniemi klo 15 Pyhäinpäivän konsertti, ks.s. 13 klo 18 Pyhäinpäivän muistorukousilta, muistetaan viime pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneita seurakunnan jäseniä ja heille sytytetään kynttilä, Lasse Mustonen, Seppo Riihimäki, Salakari, Kuninkaaniemi, tilaisuuden jälkeen kahvit srk-talolla. Su klo 10 Messu, Riihimäki, Mustonen, Salakari, Kuninkaanniemi Su klo 10 Messu, Mustonen, Hannu Jaatinen, Pekka Elo, Kuninkaanniemi Su klo 10 Messu, Jukka Hildén, Riihimäki, Elo, Salakari Su klo 10 Messu, Norvasuo, Hägglund-Viljanen, Salakari, Kuninkaanniemi, Kylväjän lähetyspyhä, messun jälkeen kirkkokahvit srktalolla Pyhäkoulu kirkon tornikappelissa jumalanpalveluksen aikana klo 10 HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 Su klo 12 Messu, Hägglund- Viljanen, Elo, Kristillisen Työväenyhdistyksen kirkkopyhä La klo 14 4-vuotissynttärit seurakunnan 4-vuotiaille ja heidän perheilleen, Riihimäki KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 La klo 12 Pyhäinpäivän messu, Riihimäki, Pekka Elo MARTIN SRK-TALO, Temppelinkatu 1 To klo 17 Naisten askartelukekkerit, huovutusta, kahvittelua, kaikenikäisille naisille, järj. perhetyö La kahvitilaisuus muistorukousillan jälkeen Ti klo 18 Vapaaehtoisten opintopiiri, terveydenhoitaja Anne Kokkala käsittelee perustietoa ensiavusta, tied. Katja Suominen ja Mirja Metso Pe klo 18 Naisten ilta Minne sinä menet, sinne menen minäkin, Mirja Metso, mukana myös Marjaana Kotilainen Sanansaattajista Su messun jälkeen kirkkokahvit, Metso UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Su Pyhäpäivän messu, Hildén, Elo, kahvihetki YRJÄNÄN SRK-KOTI, It. Pitkäk. 49 To , ja klo 13 Eläkeläisten keskustelukerho La ja klo Diakoniaruokailu työttömille ja muille tarvitseville. Ruokailun hinta on aikuisilta 1, lapset syövät ilmaiseksi. Hintaan sisältyy ruoka, juoma ja leipä. Torstaisin Tanssi uskon ilmentäjänä -opintopiiri, alkeiskurssi klo , jatkokurssi klo , tied. Alpo K Pajunen , PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI Torstaisin klo 18 hartaus TUIKKU, Myllymäentie 22 su ja klo Raamattukerho Roistot ja sankarit, kolmasluokkalaisille ja sitä vanhemmille. Roistoja ja sankareita, pelejä ja pihasuunnistusta, leikkejä ja iltapalaa. Tied. sankari Veikka Kuisma ja kerhonohjaaja Orkkuli Kuisma p PERHETYÖ: tiistaisin klo 9.30 Hirvensalossa, ke klo 9.30 Hennalassa, torstaisin klo 9.30 Uittamolla perjantaisin klo 9.30 Martissa ja Haarlassa torstaina klo Hirvensalossa Helmi-kahvila PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su klo 10 Messu, Hirvonen, Pertti Ruotsalo, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro ti klo Pyhä hetki, Jari Laaksonen la 3.11.klo 10 Pyhäinpäivän messu, Kiviniemi-Rosqvist, Viirros, Lautjärvi - klo 16 Leevi Madetojan Pyhäinpäivän vesper, Laukkanen, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, (kirkkobussi Varissuolta klo 9.15) su klo 10 Messu, Forsström, Hirvonen, Lautjärvi, jälkikahvit su klo 10 Messu, Toljamo, Laaksonen, Kerokoski ti klo Pyhä hetki, Jari Laaksonen su klo 10 Messu, Laukkanen, Paatere, Lautjärvi, jälkikahvit su klo 10 Messu Vesti, Laaksonen, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO su klo 12 Messu, Viirros, Toljamo su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Hirvonen, Kerokoski - klo 17 Yhteyden messu, Laukkanen, saarna: Helvi Klemetti, kriisiterapeutti su klo 12 Messu, Toljamo, Laaksonen, Kerokoski su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Paatere, Kerokoski klo 17 Yhteyden messu, Laukkanen, saarna: Ari Malmi, Kansanlähetyksen piirijohtaja su klo 12 Messu, Vesti, Laaksonen, Lautjärvi Tule ja juo Elämän lähteestä-ilta su klo 17 Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.30, , 5., 12., 19. ja Varhaisnuorten kerhorysä tiistaisin klo (2-5-luokkalaisille) Raamattu- ja rukouspiiri keskiviikkoisin klo 18, , 7., 14., 21. ja Varkkarien oma Raammattupiiri joka toinen keskiviikko klo (parill.vko) Varttuneen väen kerho joka toinen tiistai klo 13, 6. ja Kaikenikäisten kohtaamispaikka Pikkutupa avoinna ma ke klo Koraalikuoro torstaisin klo 18, , 1., 8., 15. ja Lapsikuoro torstaisin klo 17, , 1., 8., 15. ja Raamattuopetusta, Sirkka-Liisa Vappula ti klo 13, , , Perhekerho pe klo 9.30, , 2., 16. ja Huom klo illalla; isät mukaan! KATARIINAN PAPPILA Pyhän Katariinan kuoron harjoitus ke klo 18.30, , 7., 14., 21. ja HANNUNNIITUN SRK.TALO su klo 12 Jumalanpalvelus, Paatere, Lautjärvi Raamattuopetusta Sirkka-Liisa Vappula ke klo 13, , 14. ja Varttuneen väen kerho joka toinen keskiviikko klo 13, Lähetyksen päiväkaffe joka toinen tiistai klo 13, , 13. ja Rukouspiiri, Martta Mäkinen, joka toinen perjantai klo 14.30, , 9. ja Siionin kanteleen lähetysilta to klo 18,

15 15 NUMMEN SRK.KOTI Lähetyksen päiväkaffe joka toinen tiistai klo 12.30, 6. ja Varttuneen väen kerho joka toinen tiistai klo 13, , 13. ja Pyhäinpäivän kahvitus la klo 11-16, Nummen Noomit NUMMEN PUNAINEN TUPA pyhäkoulu su klo 10, , 4., 11., 18. ja Perhekerho joka toinen tiistai klo 10, 6. ja Noomit joka toinen torstai klo 13, , 8. ja Varhaisnuorten puuhakerho tiistaisin klo 17.30, , 6., 13., 20. ja HURTTIVUOREN SRK.KOTI Varttuneen väen kerho joka toinen tiistai klo 13 : , 13. ja Raamattuopetusta Jaakobista Josefiin, Heikki Suomi, tiistaisin klo 18, , 6., 13., 20. ja MAARIAN KIRKKO Su klo 10 messu, Alaranta, Ahlamo, Rainio La klo 10 messu, Vuorio, Alaranta, Niemi Su klo 10 messu, H. Rinne, Paavonperä, Rainio Su klo 10 messu, Loukiala, Antola, Haikka Su klo 10 messu, Loukiala, Kokkola, Vuola Su klo 10 messu, radiojumalanpalvelus, Ahlamo, H.Rinne, Haikka, Verbum Sonans PALLIVAHAN KIRKKO To klo 9-11 perhekerho (jv.) to 13 muuttolinnut, ryhmä maahanmuuttajille ja suomalaisille (jtv.) to kristillisen toipumisen ilta, kahvitarjoilu 18, Anna-Liisa Valtavaara: henkinen ja hengellinen vallankäyttö Pe klo 17 atk-kerho 3-6-luokkalaisille pojille (jv.) Su klo 11 Taize-messu, Antola, Törmä, Haikka, Verbum Sonans su 12 kirkonmäellä - su 17 Johannesmessu, ks. s. 13 Ti klo jouluseimipiiri To klo mukulapa pyhäkoulu (jtv.) La klo 16 pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Sirén, H.Rinne, Haikka, poisnukkuneiden muistaminen Su klo 11 messu, Vuorio, Rajamäki, Vuola su 12 kirkonmäellä su 14 Lions Club Brahe-Maarian konsertti, ks. s. 13 Ti klo 13 diakonia- ja lähetyspiiri (jtv.) Su klo 11 messu, Vuorio, Törmä, Vuola su 12 kirkonmäellä Su klo 11 messu, Alaranta, Vuorio, Niemi su 12 kirkonmäellä su 15 sanan ja rukouksen iltapäivä To klo kristillisen toipumisen ilta, ks. s. 12 Su klo 11 messu, Kokkola, J. Kalajoki, Rainio su 12 kirkonmäellä su 13 miesten päivä su 17 Johannesmessu, Sirén, Laurén RUNOSMÄEN SRK.KOTI To klo 10 ystävän tupa (jv.) Su klo 11 pyhäkoulu (jv.) Ma klo 13 ystävän tupa (jv.) Ma klo raamattupiiri (jtv.) Ti klo yksinhuoltajien olohuone (jtv.) Ma klo 11. omaishoitajat Ke klo 13 lähetyspiiri (jtv.) HEPOKULLAN SRK.KOTI To klo 13 päiväpiiri (jtv.) Ti klo tuolijumppa (jtv.) To klo 13 lähetyspiiri (jtv.) Ti klo perhekerho (jv.) TASKULAN SRK.KOTI To klo 13 päiväpiiri (jtv.) La klo liikuntapyhäkoulu RAUNISTULAN SRK.KOTI Pe klo 18 Israel-ilta ja ehtoollinen (jtv.), Tuomo Silvasti, Lauri Karttunen Ti klo 13 päiväpiiri (jtv.) Su klo 15 uskon juurilla, Leif Nummela, Lehtinen Ma klo 13 raamattu- ja keskustelupiiri To klo 19 partioäidit (jtv.) KOTIMÄEN SRK.KOTI Pe klo perhekerho (jv.) Su klo 17 viikkomessu, Alaranta, Niemi Ma klo 18 naistenpiiri (jtv.) Ti klo 14 kahvitupa (jtv.) Ti 6.11.klo14 tuolijumppa (jtv.) Ke klo 13 päiväpiiri (jtv.) PAPPILAN PIHAPIIRI To klo avoin perhekerho tallissa (jv.) Ti klo 10 leafiläisten kahvitupa (jv.) Ti klo 13 päiväpiiri (jtv.) HALISTEN SRK.KOTI Pe klo avoin perhekerho (jv.) Ma klo 18 avoin Raamattu- ja rukousryhmä Paavalin jalanjäljissä, Laurén (jtv.) Ke klo kaakaokerho HEPOKULLAN UIMAHALLI Ke klo 17 naisten saunailta JAPANINLÄHETYKSEN KOTIPIIRI Ke klo 18, Hepokullan srk.koti Ke klo 19, Kaija ja Kelpo Lehto, Raskinpolku 9 B 21 Ke klo 18, Runosmäen srk.koti HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Päivähartaus tiistaisin kello 13 Aamurukous keskiviikkoisin klo 7.30 Perhekerho torstaisiin 9.30 (ei 18.10) Lapsikuoro keskiviikkoisin 17 Kirkkokuoro keskiviikkoisin 18 Su klo 10 Urkumessu uskonpuhdistuksen päivänä, Heikki Mäntylä, Anssi Miettinen, Helena Markula, urut ja Virpi Metsätähti, urut, kirkkokahvi. La klo 10 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Anna-Kaisa Kallio, Petri Laitinen, Hanna Pelkonen - klo 18 Omaisten ilta, Kallio, Markula. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikaan kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja heille sytytämme kynttilän. Su klo 10 Messu, Petri Siren, Kallio, Pelkonen, kirkkokahvi - klo 18 Sohva, Kari Korhonen (KK, kuoleman kauppias) Ti klo 17 Nuorten messu, Laitinen, Marko Mäenpää. To klo 18 Lyhtyjuhla kirkon pihalla, Sirén, Sirkka Selin, lastenohjaajat, partiolaiset. klo 19 Rukousilta, rukouslaulua klo alkaen, Kallio, rukousryhmä. Su klo 10 Messu, Eija Kalliala, Siren, Olli-Pekka Laakkonen, lauluryhmä. Klo Isänpäivälounas, kts. ilmoitus s. 13 Su klo 10 Messu, Laitinen, Kristiina Saloniemi, Markula, kirkkokahvi. La klo 17 Romanimusiikkiko nsertti. Su klo 10 Tuomiosunnuntain messu, Mäntylä, pääsihteeri Sakari Lehmuskallio, Pelkonen, tyttökuoro, merimieskirkkopyhä, kirkkokahvit järj. merimieskirkkopiiri, piirin 40- vuotisjuhla. ISPOISTEN SRK-KOTI, Kaarlent.2 Perhekerho maanantaisin klo 9.30 Laulun ja sanan hetki klo 14, Laitinen, Matti Jarvansalo. KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelk.3 Perhekerho perjantaisin klo 9.30 LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinpolku 1 Perhekerho torstaisin klo 10. Kaikenmaailmankerho tiistaisin klo 17. LEHMUSVALKAMA, Karviaisk.7 Ke klo 13 Hartaus, Miettinen. Ke klo 13 Hartaus, Odell. Ke klo 13 Hartaus, Kallio. PAATTISTEN KIRKKO su klo 10 sanajumalanpalvelus la klo 18 pyhäinpäivän iltakirkko, vuoden aikana poisnukkuneiden muistaminen su klo 10 messu su klo 10 sanajumalanpalvelus su klo 10 isovanhempien ja lastenlasten perhekirkko su klo 10 messu SEURAKUNTATALOLLA viikoittain ma klo 9.30 avoin kerho ma klo 19 kirkkokuoro PAPPILASSA viikoittain ma klo tyttökerho ke diakonin päivystys LISÄKSI SRK-TALOLLA to , 8. ja klo 18 avoin kahvila perheille ja nuorille aikuisille su klo 16 nelivuotiaiden syntymäpäivät ja klo 18 Raamattuluennot Markuksen evankeliumista, luvut 4 ja 5. PAPPILASSA ke klo 19 naisten ilta ke klo 13 seniorikahvila to klo 18 isoiskoulutus ti klo 13 diakoniapiiri ke klo 12 lähetyspiiri ke klo 13 seniorikahvila to klo 18 isoiskoulutus MUUALLA ke miestenilta Vahdolla, tarkemmat tiedot myöhemmin. KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 Lapsikuoro torstaisin klo 17 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo Äiti Teresan peittopiiri tiistaisin klo 9 Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 8 Perhekerho torstaisin klo 9.30 to klo 18 Miestenpiiri su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Pesonen, Lautjärvi -klo 17 Kaarinamessu ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, aiheena vanhuuden ihmissuhteet -klo 19 Syksyn pimetessä-kirkkoilta, Heino, Husso la klo 17 Pyhäinpäivän iltakirkko, Heino, kirkkokuoro Kaarinan Peltosen johdolla, sytytetään kynttilät vuoden aikana kuolleille seurakuntalaisille su klo 10 Messu, Laakkonen, Haataja-Hynynen, Husso -klo 18 Ystävän muistolle-hartaushetki ma klo 11 Raamattupiiri -klo 13 Diakoniapiiri ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, Seitsemän kuolemansyntiä -klo Perheenemännät -klo Kaarinan kirkkokuoro to kl 18 Miesten piiri su klo 10 Messu, Heino, Ostela, Husso -klo 17 Naiset ja Raamattu, Pirjo Vahtolan jutusteluilta ke klo Kaarinan kirkkokuoro to klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri su klo 10 Messu, Haataja- Hynynen, Kuoppala, Lautjärvi, piparikahvit -klo 16 4-vuotiaiden synttärit, Haataja-Hynynen, Husso ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri -klo Perheenemännät - klo 19 Syksyn pimetessä-kirkkoilta to klo 18 Miesten piiri pe klo 19 Anna-Maija Raittilan runoilta, ks. s. 15 su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Auer, Lautjärvi -klo 17 Kaarinamessu, omaishoitajien kirkkopyhä, Heino, Kuoppala, kirkkokahvit, leikkinurkka ja pyhäkoulu ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, aiheena itsemurha ja kuoleman kysymykset KUUSISTON KIRKKO (huom. uusi aika klo 12) la klo 12 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Pesonen, Lautjärvi, Cantilena-kuoro su klo 12 Messu, Kuoppala PAPINHOLMAN SRK.KOTI maanantaisin klo Perhekahvila Venttiili POIKLUOMAN SRK.TALO torstaisin klo 9-11 Poikluoman Teresat -peittopiiri -klo Avoin talvipysäkki, avointen ovien kahvila kaikenikäisille su 4. ja klo 18 Sanan ja laulun ilta, Kari Ylinen su klo 12 Seurakuntatalon siunaamisjuhlajumalanpalvelus ja isänpäivän keittolounas, Pesonen, Vahtola ti klo 18 Riippuvuuden monet kasvot avoin keskustelutilaisuus, alustajina Maria Luoma-Aho Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksesta ja Pirkko Lehtonen, Kaarinan kaupunki. Kahvitarjoilu. LITTOISTEN SRK.TALO Perhekerho torstaisin klo 9.30 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo la klo Jouluaskartelupäivä HARTAUDET JA PIIRIT to klo 13 Voivalan lähetyspiiri, vieraana Maliset to klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä ma klo Myyjäisaskartelua Riitta Kuortin opastuksella, Hovirinnan palvelutalo ti klo 13 Hengelliset toivelaulut ja virret, Kuovinkadun toimintakeskus to klo 13 Isänpäivähartaus, Värttinä -klo 13 Kuusiston lähetyspiiri Lehtirannalla, Kunnantie 18 ti klo Hartaus, Hovirinnan palveluksekus to klo 13 Voivalan lähetyspiiri Pitkäsellä, Pyhän Katariinan tie 10 C 52, vieraana Sirkka-Liisa Peltola ti klo Hartaus ja ehtoollinen, Kuovinkadun toimintakeskus to kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Sepponen (lit), Bäck (pred), Forsman -kl. 12 Söndagsskola i Skarpskyttekapellet -kl. 18 Ansvarsmässa i Aurelia må kl. 14 Missionskretsen i Aurelia ti kl Taizémässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen -kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, John Vikström: Guds ord Andens svärd ons kl Familjegruppen i Aurelia -kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska klubben, kyrkoherde Jouni Lehikoinen: Kyrkan som fristad -kl. 13 Onsdagsträffen för äldre i Aurelia, Åbo svenska församling åren , gäst: Ralf Karlsson, värd: Eija Kallionsivu to 1.11 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen lö 3.11 kl. 12 Allhelgonadagens högmässa i Domkyrkan, Mullo, Forsman, Ellfolk -kl Musikandakt i Uppståndelsekapellet till de avlidnas minne, Mats Lillhannus medverkar. Parentation med ljuständning, Sepponen, Forsman sö 4.11 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Mullo (lit), Sepponen (pred), Forsman, Ellfolk ons 7.11 kl Familjegruppen i Aurelia -kl Onsdagsträffen för äldre i Aurelia, vi gör en utfärd till höstlägret på Senaps, bussen startar kl från Aurelia. to 8.11 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Mullo (lit), Bäck (pred), Ellfolk -kl. 12 Söndagsskola i Skarpskyttekapellet må kl. 14 Missionskretsen i Aurelia ti kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Ralf Karlsson: Med Jesus fram ons kl Familjegruppen i Aurelia -kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska klubben, professor Bjarne Holmbom: Naturens visdom från en träkemists synpunkt -kl. 13 Onsdagsträffen för äldre i Aurelia, En rysare i höstmörkret När vardagen blir enahanda kan vi göra den spännande med en rysare. Värd: Carita Eklund to kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Bäck sö kl Gudstjänst i Aurelia, Sepponen, Forsman -kl. 12 Högmässa i Henrikskyrkan, Mullo (lit), Sepponen (pred), Forsman Kyrkkaffe efter mässan. Kyrktaxi kan beställas senast fre kl. 12 på tel kl. 12 Söndagsskola i Henrikskyrkan ti kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Ingvar Dahlbacka: Anden gör oss djärva ons kl Familjegruppen i Aurelia -kl. 13 Onsdagsträffen för äldre i Aurelia: Den judiska tron, gäst: Ruth Hasan, värd: Eija Kallionsivu to kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Sepponen, Forsman. Operaföreningens kör medverkar. -kl. 12 Söndagsskola i Skarpskyttekapellet må kl. 14 Missionskretsen i Aurelia -kl. 18 Kyrkvärdarnas möte i Aurelia, III vån. ti kl Taizémässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen -kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Mia Bäck: Guds rike vi behåller ons kl Familjegruppen i Aurelia -kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska klubben, lektor Birgitta Sarelin: Kyrkomusikens utmaningar gudstjänstens och gudstjänstdeltagarnas behov -kl. 13 Onsdagsträffen för äldre i Aurelia, kyrkoherde Eero Sepponen berättar om färgerna som används i kyrkan, värd: Carita Eklund Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p , , atte.airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p , peter.gustavson@evl.fi, ti klo Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p , to klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p YLIOPISTOPAPPI Mia Pusa p , mia.pusa@evl.fi, VAMMAISTYÖ Anna-Maija Raittilan runoilta ti klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, ke klo Kasvatusasiain keskus, Eerikink. 3 A, 5. krs, p HOLY COMMUNION SERVICE or EVENSONG every Sunday at 4 p.m. Sundays Oct 28, Nov 4 and 11 Lutheran Holy Communion Service, Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral. Sunday November 18 Anglican Holy Communion Service, Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral. Sunday November 25 St.Henry s Church 4 p.m. Holy Communion Family Service. ANGLICAN EVENSONG in the Mayor s Chapel of the Cathedral at 6 p.m. Thursdays Nov 8 and 22. ALL SOULS' DAY Anglican Holy Communion Service Nov 2 at 6 p.m. in the Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral. FELLOWSHIP DAY Saturday Nov in the Cathderal Parish s Youth local Eerikinkatu 1 (the low building between two tall ones). Singing, dancing, talking, playing, eating and fellowship. From there you can join us in a CHURCH WALK Saturday Nov 3. Starting at 6 p.m. we walk from the front steps of the Cathedral to the main cemetery to see the lighted candles there. In the Lutheran church calendar the first Saturday of November is the All Saints' Day. WELCOME. For more information please call the Revd. Mia Pusa tel or or write to mia.pusa@evl.fi Office hours Tuedsday 2-3 p.m. Yo-talo B room 206, Wednesday 11 a.m. - 1 p.m. Kasvatusasiain keskus. Mia's regular days off are Friday and Saturday (but she makes an exception on Nov 3) Gottesdienst mit Abendmahl einschl. Kindergottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, danach Kirchkaffee im Gemeindezentrum, Kaskenkatu Gottesdienst (Ewigkeitssonntag) einschl. Kindergottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, danach Kirchkaffee im Gemeindezentrum, Kaskenkatu 1 su klo 10 Urkumessu Henrikinkirkossa, kahvit messun jälkeen takkahuoneessa su klo Vammaistyöryhmän joulujuhla Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa, Eerikink. 3. Ilmoitt. viim puh Muistathan ilmoittaa myös erityisruokavaliosi. Tied.: Helvi Lähteenmäki, vammaistyön diakonissa, Diakoniakeskus, Puutarhakatu 22, Turku helvi.lahteenmaki@evl.fi Aurinko on jäljellä pe klo 19 Kaarinan kirkko, Voudink.2 Lausuntataiteilija Eevamarja Luode-Salonen. Muusikko Kaarina Peltonen. Iltateehetkessä mukana tutkija Leena Mäkitalo. Kaarinan seurakunta ja Morbacka

16 16 Kavereita ja tukea yksinhuoltajien olohuoneesta Jennillä (vas.) ja Amandalla on ihan omat jutut. Syyskuisena tiistaiiltana Henrikinkirkon suuren takkahuoneen kahvipöydässä istuskelee kymmenkunta aikuista. Vieressä hyörii iloisesti ja ääntä säästämättä muutamia leikkiin tempautuneita lapsia. Ollaan yksinhuoltajien olohuoneessa. Sitä vapaaehtoisena emännöivä Susanna Salo on iloinen vireästi toimivasta piiristä, mutta näkee takkahuoneessa vielä tilaa monille uusillekin kävijöille. - Tänne voi tulla yhtä lailla lasten kanssa kuin yksin, eikä täällä kysytä seurakunnan jäsenyyttä, Susanna rohkaisee. Suuri osa piirissä käyvistä on Turkuun muualta muuttaneita. Ulkopaikkakuntalaiset ovat selvästi aktiivisia. Täältä saakin ystäviä eikä jää niin yksin asioiden kanssa. Kannattaa tulla katsomaan, yritämme auttaa kaikkia ja ottaa yhdessä asioista selvää, lupaa Susanna. Keskusteluhanat auki Kahvipöydän ääreen saapuu tämän tästä uusia kasvoja, toisilleen selvästi ainakin hyvänpäivän tuttuja. Nyt koolla oleva yksinhuoltajien piiri tapaa vuoroviikoin Maarian ja Henrikinseurakuntien tiloissa. Tämän ryhmän toiminta on vielä lapsenkengissään; viime elokuussa vietettiin yksivuotisjuhlaa. Runosmäen seurakuntakodissa vastaavaa toimintaa on ollut jo vähän pidempään, huikkaa piirissä tänään piipahtava Maarian seurakunnan pastori Hanna Vuorio. Kotoisasti ja kuvaavasti yksinhuoltajien olohuoneeksi nimetyssä vertaisryhmässä pääasia on toisten aikuisten tapaaminen ja ajatusten vaihtaminen. Kahvipöydässä pyöritellään koko elämän kirjoa. Ilmapiiri on avoin ja asioista keskustellaan niiden oikeilla nimillä. Eniten puhutaan kaikista lapsiin liittyvistä asioista, huoltajuudesta ja tapaamisista. Piiristä löytyy aina myös ihmisiä, joilta saa lisätietoa itselle ajankohtaisista asioista, ryhmästä kerrotaan. E e v a H e n t t u Vertaistukea arjen avuksi - Kun täällä avaa suunsa, tietää, että muut ymmärtävät. Vertaistuen ja neuvojen avulla olen jaksanut arjessa ja saanut ratkaisumalleja eri tilanteisiin, summaa Päivi Turunen. Hän kertoo päässeensä vaikean avioeron yli nimenomaan ryhmän avulla. Päivi on ryhmän vakiokävijöitä yhdessä leikki-ikäisen tyttärensä Amandan kanssa. Kun Päivi tapaa muita aikuisia, Amanda leikkii toisten lasten kanssa tai piirtää ja askartelee, kuten tänään. Itä-Suomesta Turkuun kolme vuotta sitten muuttaneelle Päiville piiri on ollut paikka, josta hän on saanut uusia tuttavia ja jopa läheisiä ystäviä. Päivi on tyytyväinen ryhmän toimintatapaan. Hänen mukaansa on kuitenkin tervetullutta, että uudet ihmiset tuovat uusia ideoita toimintaan. Itse olen parhaillaan ideoimassa lasten hoitorinkiä, Päivi mainitsee. Tervetuloa myös miehet Valtaosa kävijöistä on Päivin tapaan yksinhuoltajaäitejä, ja heidän pieniä lapsiaan. Miehiä tässä piirissä on käynyt tä- Pikkuinen Sara-tyttö on tällä kertaa joukon kuopus. Kahvipöytään mahtuu vielä. Yksinhuoltajapiirin vetäjä Susanna Salo (vas.) toivottaa tervetulleiksi niin lähi- kuin etävanhemmatkin lapsineen. hän mennessä vain kaksi. Heistä molemmat ovat ryhmässä niin ikään aliedustettuja etävanhempia. - Miehillä on varmaan korkeampi kynnys tämmöiseen toimintaan. Perinteinen suomalaisen miehen malli on, että täytyy pärjätä yksin. Lisäksi me jäämme helposti näissä tilanteissa verbaalisesti alakynteen, naurahtaa Jouni Suutari, toinen ryhmään rohjenneista miehistä. Kokoontumisten ohjelma muodostuu piirin jäsenten toiveiden ja ideoiden pohjalta. Tapaamisissa vierailee joskus ulkopuolisia, kerran on rentouduttu ja hiljennytty yhdessä ja järjestetty lasten hoito siksi aikaa. Silloin tällöin tehdään pieniä retkiä tai kokoonnutaan muualle viettämään vapaa-aikaa, viimeksi käytiin keilaamassa. - Yleensä tehdään sellaista, mikä ei maksa hirveästi, Susanna ynnää. Susanna korostaa, että ryhmän jäsenistä riippuu, millaiseksi tapaamisten sisältö muodostuu. - Kehityssuunta saisi tulla ihmisiltä itseltään, Susanna toivoo. Seurakunta taustalla Yksinhuoltajat kokoontuvat seurakunnan tiloissa ja sen tuella, mutta tapaamisten ohjelmassa ei yleensä ole hengellistä osuutta. - Silti kynnys voi olla joillekin korkea vain siksi, että tämä on seurakunnan toimintaa, pahoittelee piirin yhdessä Susannan kanssa kätilöinyt Minna Grönroos. Hän on huomannut, että hänen laillaan aikaisemmin perhekerhossa käyneet tulevat helpommin myös mukaan myös tähän piiriin. Henrikinseurakunnan perhetyön sihteerin Sirkka Selinin mukaan toisille taas nimenomaan linkki seurakuntaan on tärkeä asia. Käytännössä seurakunnan tuki piirille tarkoittaa esimerkiksi pientä tukea kustannuksiin, kuten retkien tai leirien maksuihin. - Seurakuntamme työntekijät ovat myös aina valmiit antamaan keskusteluapua erilaisiin elämäntilanteisiin, jos sitä meiltä pyydetään, hän lisää. Tarve motivoi vetäjää Yksinhuoltajien olohuoneen vetäjä Susanna Salo tekee työtä vapaaehtoisesti. Hänen mukaansa paras palkka työstä on tieto toiminnan tarpeellisuudesta. - Kun huomaa, että ihmiset tulevat uudestaan ja että tästä on joillekin hyötyä, se innostaa jatkamaan ja jaksamaan. Ja saanhan tästä itsekin vertaiskokemuksia! Susanna muistuttaa vielä, ettei toimintaan osallistuvan tarvitse olla sen enempää yksinhuoltajien yhdistyksen kuin seurakunnankaan jäsen. Hän itse on Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:n aktiivinen jäsen. Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 250 jäsentä Turussa, ja heistä noin 30 asuu Susannan arvion mukaan Henrikinseurakunnan alueella. Tiina Piha Jukka ja me