Lausunto Riihimäen metsäsuunnitelmista
|
|
- Tyyne Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys Tammistontie 4 b Riihimäki petri.m.makela@gmail.com Riihimäen kaupunki Katu- ja puistoyksikkö Lausunto Riihimäen metsäsuunnitelmista Yleistä Metsäsuunnitelmat on jaettu kahteen osioon: puistometsäsuunnitelmaan ja metsäsuunnitelmaan. Jako on hyvä, sillä puistometsiin kohdistuu enemmän mm. virkistyskäyttöpainetta, koska ne ovat asutuksen läheisyydessä. Virkistyskäytön myötä esim. kulutus nousee keskeiseksi häiriötekijäksi ja tämä tulee ottaa erityisesti huomioon puistometsien kohdalla. Suunnitelmien välisiä eroja ei kuitenkaan ole eritelty selkeästi missään kohtaa. Huomiota herättävintä on, että molempien suunnitelmien kehitysluokkien (uudistusala ja taimikko; nuori kasvatusmetsä; varttunut kasvatusmetsä; uudistuskypsä metsä) tavoitejakauma on täsmälleen sama: 25:30:30:15. Tavoitejakauma on sama kuin aiemmissa metsäsuunnitelmissa, vaikka uusien suunnitelmien kohdalla korostetaan luonto- ja virkistysarvoja. Tavoitejakaumassa pitäisi varttuneempien ja uudistuskypsien metsien suhteellinen osuus korostua. Suunnitelmiin pitäisi kirjoittaa selkeämmin mihin suuntaan metsien kehitysluokkia ollaan kehittämässä. Talousmetsänhoidon käsitteistä tulisi luopua koko suunnittelua ohjaavina käsitteinä. Kehitysluokkien sijaan hedelmällisempää olisi tarkastella puuston tarkempia ikäluokkia ja puulajisuhteita näiden sisällä. Metsäsuunnittelu kerrotaan tehneen luonto- ja virkistysarvoja korostaen. Kuitenkin metsistä saatavat hakkuutulot ovat melkoisen suuret. Aukkohakkuiden määrä ei ole kovin korkea, mutta monimuotoisuutta heikentäviä harvennuksia ja erilaisia raivauksia on valtavasti, lähes kolmasosalla kohteista. Hakkuumäärät ovat ylimitoitettuja ja niitä tulisi vähentää roimasti. Luonnonsuojeluyhdistys esittää että metsäsuunnittelua pitäisi kehittää suuntaan, jossa metsien taloudelliset tuotot kattaisivat vain hoitokulut, eikä ylimääräistä taloudellista hyötyä tavoiteltaisi. Näin kaupungin metsiä voitaisiin kehittää parhaiten luonnon monimuotoisuutta ja asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuuksia huomioiden. Luontoarvot ja monimuotoisuus Metsäsuunnitelmien johdannossa kerrotaan että niissä korostuu luontoarvot ja monimuotoisuus. Puistometsäsuunnitelman johdannossa tarkennetaan tämän merkitsevän puulajien lukumäärän sekä pensaiden ja luonnonkasvien säilyttämistä ja lisäämistä. Lisäksi eläinkunnan elinmahdollisuuksia lisätään mm. jättämällä lahopuustoa maastoon. Vanhojen lehtipuiden merkitystä korostetaan.
2 Samalla kuitenkin muistutetaan turvallisuusnäkökulmista polkujen ja reittien varrella sekä pelotellaan kuusimetsiä vaivaavalla kirjanpainaja-kaarnakuoriaisella. Ylitiheitä puistometsiä väitetään pelottaviksi. Metsäsuunnitelman johdannossa väitetään, ettei luontoarvoiltaan rikas runsaslahopuustoinen pusikkoinen metsä ole ulkoilumaastona houkutteleva ja turvallinen. Hyvistä tavoitteista huolimatta asenteellisuus paistaa läpi selkeästi. Kaikkien tutkimusten mukaan nimenomaan taimikot ja nuoret kasvatusmetsät ovat virkistyspaikkoina ei-toivotuimpia. Luontoarvoiltaan rikkaampi metsäympäristö tarjoaa asukkaille paljon enemmän kuin tasaharva talousmetsä, vaikka sieltä löytyisikin suuri määrä eri puulajeja. Metsäympäristö pitää ymmärtää kokonaisuutena, johon liittyy puiden lisäksi kaikki aluskasvillisuus, eläimet ja eliöt, jotka siellä viihtyvät. Lasten kestävän luontosuhteen muotoutumiselle lähimetsät ovat ensisijaisen tärkeitä paikkoja, eikä niistä senkään vuoksi pidä yksiulotteisiksi miltään suhteiltaan. Maisemasta tulee löytyä vaihtelevuutta, myös tiheiköitä. Monimuotoiset taajamametsät ovat myös kouluille ja päiväkodeille tärkeitä oppimisympäristöjä ja retkipaikkoja. Polkujen varsilta turvallisuussyistä kaatumisvaarassa olevat puut voidaan kaataa, mutta maapuunakin ne rikastuttavat metsäluontoa. Maapuiden avulla voidaan myös ohjata kulutusta halutuille poluille. Valtaosa metsiä virkistykseen käyttävistä asukkaista kulkee polkuja pitkin, joten maapuista ei ole haittaa siltäkään osin. Kun aika lisäksi sammaloittaa näitä puita, tuskin kukaan voi väittää, etteivätkö ne olisi maiseman todellisia komistuksia. Metsäsuunnitelmien näkemys metsän monimuotoisuudesta vaikuttaa kapealta. METSOmetsänsuojeluohjelmassa (Suomen ympäristö , 10) on listattu metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä rakennepiirteitä, joista voidaan tässä yhteydessä mainita mm.: 1. Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot 2. Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat 3. Jalot lehtipuut 4. Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä 5. Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus. Suunnitelmassa tulisi korostaa enemmän lahopuun ja puuston erirakenteisuuden merkitystä. Jalot lehtipuut ja muut vanhat lehtipuut saavat kiitettävästi huomiota. Kirjanpainaja kyllä lisää kuusilahopuun määrää, mutta jo kuolleiden puiden korjaaminen ei enää estä kirjanpainajan leviämistä. Toisaalta kuusilahopuu on pohjoisten metsiemme tärkein lahopuulaji ja lukuista eliölajit ovat siitä riippuvaisia. Toimenpiteet tulisi rajata vain niihin tilanteisiin, joissa on ilmeisenä vaarana, että kaupungin mailta leviää kirjanpainajien massaesiintymä yksityisille maille. Puuston erirakenteisuutta ja latvusaukkoisuutta kuvataan seuraavasta (Suomen ympäristö , 11): Puustoltaan erirakenteiset ja latvukseltaan aukkoiset metsiköt poikkeavat puustoltaan tasarakenteisesta, hoidetuista metsiköistä. Näiden metsien puustossa on luontaisen uudistumisen ja metsän aukkoisuuden vuoksi syntynyttä kerroksellisuutta, eri-ikäisiä puita ja eri puulajeja. Lisäksi voi esiintyä muita monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä, kuten lehtisekapuustoisuutta ja vanhoja, aiemman puusukupolven yksittäisiä puita tai luontaisen uudistumisen tuloksena muodostunutta nuorta puustoa ja taimiainesta.
3 Kuviokirjassa kuvataan monessa kohtaa eri-ikäistä metsää epätasaiseksi (esim. metsäsuunnitelman kuvio 179 tai puistometsäsuunnitelman kuvio 255). Näyttää siltä kuin eri-ikäisyys tai epätasaisuus olisi erityinen peruste harvennuksille ja raivauksille. Lisäksi harvennuksia ja erilaisia raivauksia tullaan suunnitelmien mukaisesti toteuttamaan varsin systemaattisesti eri kuvioille. Nämä toimenpiteet ovat metsien tulevaisuuden kannalta kaikkein kriittisimmät. Huhtimon kuvio 215 Kokonkadun varrella on hyvä esimerkki siitä, miten harvennus ja alikasvosten perkaus tuhoaa metsästä kaiken erirakenteisuuden. Vastaavia esimerkkejä on lukuisia, esim. Räätykänmäen läheisyydessä jne. Harvennuksia ja raivauksia tulisi vähentää mittavasti. Kaikessa metsänhoidossa tulisi olla ohjenuorana erirakenteisuuden ja lahopuuston vaaliminen eri puulajien ohessa. Uudistusalojen määrä ei ole kovin suuri kun se suhteutetaan koko hakkuualaan joskin monilla yksittäisillä kuvioilla aukkohakkuu on tarpeettoman raju toimenpide. On myös todettava, ettei palokärki väittämästä huolimatta hyödy avohakkuista, vaan päinvastoin, se suosii käsittelemättömiä metsiä. Uudistushakkuiden maksimikooksi ilmoitetaan hehtaarin ala. Tämäkin on liian suuri. Esimerkiksi Helsinki, jolla on paljon enemmän metsiä, on rajannut avohakkuunsa maksimikoon 0,3 hehtaariin (Helsingin kh helmikuu 2011). Ei ole mitään syytä miksi Riihimäellä alan tulisi olla korkeampi. Luonnonsuojeluyhdistys esittääkin, että avohakkuiden maksimikoko tulisi pienentää vähintään 0,3 hehtaariin, mielellään vieläkin pienemmäksi. Pääsääntöisesti avohakkuista pitäisi luopua kokonaan. Ne vähentävät luonnon monimuotoisuutta, kuormittavat vesistöjä ja haittaavat alueiden virkistyskäyttöä. Myös puistometsiin suunnitellaan avohakkuita, mikä ei varmaankaan ole lähiasukkaiden mieleen. Kunnostusojituksista ja ojitusmätästyksistä tulisi luopua, koska ne ovat vesiensuojelun kannalta haitallisia lisätessään alueelta huuhtoutuvien aineiden määrää. Välttämällä liiallista harvennusta ja varsinkin avohakkuita ojituksen tarve vähenee, koska runsas kasvusto haihduttaa vettä tehokkaasti. Osa metsäkuvioista tulisi rajata selkeästi hoidon ulkopuolelle. Metsänhoidon käytäntöjen kehittäminen Kuten edellä on mainittu, metsien harvennus ja erilaiset raivaukset käytäntöinä ovat avainasemassa metsien kehittymisessä joko monimuotoisempaan ja maisemakuvaltaan korkealaatuisempaan ja omaleimaisempaan tai köyhempään ja maisemakuvaltaan yksitoikkoisempaan ja tylsempään suuntaan. Harvennuksilla ja perkauksilla tulisi luoda mahdollisuuksia eri-ikäisrakenteiselle metsälle ja luontaiselle uudistumiselle (ks. liite 1) Luonnonsuojeluyhdistys esittää metsänhoidon käytäntöjen kehittämistä metsänluonnon kannalta parempaan suuntaan. Olennaista on, että harvennuksia ja raivauksia ei tehdä tasaisesti kuvioille, vaan hoitokäytännöissä sovelletaan hallitun hoitamattomuuden ajatusta. Työntekijältä vaaditaan ammattitaitoa ja silmää luonnon monimuotoisuutta ylläpitäville rakennepiirteille. Perinteistä talousmetsänhoidon kaavaa ei voi toteuttaa. Karkeasti ottaen harvennukset tulisi tehdä pienipiirteisemmin. Linnustolle tulee jättää tiheikköjä sopiviin kohtiin kaikissa hoitovaiheissa. Tiheiköt tarjoavat myös eläinten suojapaikkoja. Tiheiköt tuovat myös metsien maisemakuvaan luonnollista vaihtelua. Eri hoitovaiheissa tulisi myös
4 huomioida ravintokasvit kuten haapa ja leppä (liito-orava) sekä monimuotoisuuden kannalta tärkeä raita. Harvennuksella ei saa tuhota edellytyksiä eri-ikäisen metsän kehittymiselle, puu- ja pensassukupolvia ei saa karsia tasaikäisen metsäkuvion ehdoilla. Kaupunkimetsien monimuotoisuutta voidaan kustannustehokkaasti lisätä jättämällä keräämättä tuulenkaatoja. Tuulenkaatojen, kuolleiden pystypuiden sekä sopiviin paikkoihin muodostuneiden laajempien myrsky- ja lumituhojen synnyttämän lahopuun paikka on metsässä. Ainoastaan poikkeukselliset tuhot voivat aiheuttaa hyönteistuhojen riskin. Erityisen arvokasta on metsäpalojen myötä syntynyt palanut puu ja jalojen lehtipuiden lahopuu. Kaupungin metsäalueiden lahopuun määrän lisäämiselle tulisi tehdä pitkän aikavälin tavoitesuunnitelma. METSÄKUVIOT Kuviokohtainen kommentointi on erittäin työläs ja jäisi väistämättä puutteelliseksi. Toisaalta kuvioilla toistuu metsänhoitotoimenpiteet, joita yhdistys yllä kritisoi. Liitteinä on listat molempien suunnitelmien metsäkuvioista, joille on esitetty seuraavat toimenpiteet: Ensiharvennus; Ennakkoharvennus ja/tai ennakkoraivaus; Avohakkuu; Kunnostusojitus; Ojitusmätästys. Yhdistys esittää että listan kohteilla ensiharvennusta, ennakkoharvennusta ja/tai ennakkoraivausta vähennetään merkittävästi. Lisäksi harvennuksissa vaalitaan erirakenteisuutta ja lahopuustoisuutta. Hallitun hoitamattomuuden ajatusta sovelletaan kaikille kohteille. avohakkuista pääsääntöisesti luovutaan ja avohakkuualojen kokoa pienennetään vähintään 0,3 hehtaarin kunnostusojituksesta ja ojitusmätästyksestä luovutaan täysin LÄHTEET Räsänen, Laura & Savola, Keijo Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. SUOMEN YMPÄRISTÖ Ympäristöministeriö. Liite 1. ( s.62-64) Eri-ikäisrakenteinen metsätalous on kilpailukykyinen vaihtoehto Valtaosaa Suomen metsistä hoidetaan tasaikäisrakenteisina. Metsänkäsittelyn vaiheet ovat yleensä: uudistusalan ennakkoraivaus, avohakkuu, maanpinnan käsittely, kylvö ja/tai istutus, varhaisperkaus, taimikonhoito, ensiharvennus, harvennus sekä uusi avohakkuu (Pukkala 2011).
5 Eri-ikäisrakenteisessa metsikössä kasvaa jatkuvasti puita useista ikä- ja kokoluokista. Verrattuna tasaikäismetsätalouteen eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksella voidaan vähentää metsäalueiden pirstoutumista säilyttää maisema- ja monikäyttöarvoja säilyttää metsän rakenne jatkuvasti, joka on tärkeää mm. metsäkanalinnuille ja sienirihmastoille vähentää uudistamiskustannuksia saada tuloja tasaisemmin saada keruutuotteita jatkuvasti pitää hiiltä metsiin sitoutuneena jatkuvasti enemmän (Innofor 2010). Eri-ikäisrakenteisessa metsätaloudessa ei tarvita näin paljoa toimenpiteitä uudistusvaiheessa. Koska siinä metsä uudistuu pääsääntöisesti luontaisesti, ovat uudistamiskulut pienet. Kun alikasvosta ei raivata päätehakkuiden yhteydessä kehittyy uutta hakattavaa nopeammin kuin aloittamalla siemenistä tai istutustaimista. Metsien hoitaminen eri-ikäisrakenteisina on kannattava vaihtoehto avohakkuille, kun tavoitteena on metsäluonnon monimuotoisuus, maisema-, marjastus- ja riista-arvojen säilyttäminen, varautuminen ilmastomuutokseen sekä entistä useampien tutkimusten mukaan myös metsänomistajalle kannattava metsätalous (Tahvonen 2010, Pukkala 2011). Nykyaikaisia yläharvennusmenetelmiä on hiottu aikoinaan harjoitettujen harsintahakkuiden (määrämittahakkuiden) virheet ja ongelmat tietäen. Puunkorjuussa on käytössä pääpiirteissään kaksi tapaa eli yläharvennus ja pienaukot. Lisäksi kasvamaan jätettävää puustoa harvennetaan tarpeen mukaan. Yläharvennuksessa kerätään "sato" valtapuuston järeimmistä tukkipuukokoisista puista ja alaharvennuksella huolehditaan siitä, että seuraavastakin puusukupolvesta saadaan laadukasta satoa. Metsän kasvua haittaamattomat vialliset puut jätetään luontoarvoja painottavassa eri-ikäisrakenteisessa metsätaloudessa metsään monimuotoisuutta lisäämään. Pienaukkohakkuissa uudistaminen tapahtuu pienien avohakkuiden (0,2-0,3 ha) kautta, jolloin männyn ja lehtipuiden taimet saavat riittävästi valoa. Lisää tietoa esimerkiksi Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen on mahdollista nykyisen metsälain mukaan, joskaan näitä mahdollisuuksia ei ole riittävästi mainostettu metsänomistajille. Metsälaki velvoittaa metsänomistajia huolehtia päätehakkuun jälkeen määräajassa uuden metsän perustamisesta sekä harvennushakkuun tekemisestä niin, että hakkuualueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. Näihin raja-arvoihin liittyvät näkemyserot ovat vielä 1990-luvulla johtaneet eräiden eri-ikäisrakenteista metsänkäsittelyä harjoittaneiden metsänomistajien syyttämiseen metsälain rikkomisesta.. Metsälaki ja -asetusta sekä suosituksia tultaneen lähivuosina uudistamaan. Uudistamistyössä vahvan painoarvon saanee maa- ja metsätalousministeriön asettamana toiminut metsänkäsittelyn vaihtoehtoja ja kehittämistarpeita pohtinut työryhmä ja sen esittämät toimenpidesuositukset. Niissä suositellaan ottamaan paremmin huomioon metsänomistajien metsien hoidolle asettamat erilaiset tavoitteet ja lisäämään metsänomistajien päätösvaltaa. Samalla esitetään vähennettäväksi metsien käsittelyä koskevaa yksityiskohtaista säätelyä. Muutokset edistänevät vaihtoehtoisten metsänkäsittely menetelmien laajempaa käyttöönottoa ja niiden painoarvon kasvua metsäneuvonnassa. Osa työryhmän suosituksista, kuten esitys uudistusrajoitteiden väljentämisestä tai niistä luopumisesta, saattaa puolestaan lisätä avohakkuiden määrää (MMM 2011).
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
LisätiedotRiistametsänhoito Tausta ja työohjeet
Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet Riistametsänhoito Metsänhoitoa metsäkanalintuja suosien Sopii tavallisen talousmetsään Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa www.riistametsa.fi 2 1.11.2016
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMetsäohjelma 2016 16.11.2015
Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014
Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotMetsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotMetsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö
WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotMielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
LisätiedotMetsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Lisätiedotjäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa
Aimo Jokela Metsien LUONTAISTA KEHITYSTÄ jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa Metsien luontaista kehitystä mukailevia metsänkäsittelytapoja on ryhdytty tutkimaan laajassa yhteistutkimuksessa
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsänkäsittely kuukkelialueella
Metsänkäsittely kuukkelialueella Kuva: Ari Aalto Tämä ohje esittelee keinoja, joilla metsätalouden toimenpiteissä voidaan tukea kuukkelin elinvoimaisten reviirien säilymistä. Ohjeen soveltaminen käytäntöön
LisätiedotMETSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotRiistametsänhoito mistä on kyse?
Riistametsänhoito Sisältö Riistametsänhoidon tausta Riistametsänhoito mistä on kyse? Riistametsänhoidon kysyntä Riistametsänhoidon materiaalit Riistametsänhoidon käytännön toteutus 2 Riistametsänhoito
LisätiedotJoensuu Suomen metsäkeskus 1
7.10.2014 Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 3 MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE HOITOA? Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen
LisätiedotKuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotMuuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotUPM Metsäsuunnitelma
UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/24 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotLaki metsälain muuttamisesta 1085/2013
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?
LisätiedotRiihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotKANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat
KANNATTAVA METSÄNHOITO Metsänomistajat Metsänhoito on ekoteko, sillä kasvaessaan metsä sitoo ilmasta hiiltä ja näin hillitsee ilmaston lämpenemistä. METSÄN KIERTOAIKA TAIMESTA TUKKIPUUKSI Metsän keskimääräinen
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMETSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA
METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotLAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotYhteistyötä maan alla
Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja
Lisätiedot