SURUN SUMUSTA TOIVON AAMURUSKOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SURUN SUMUSTA TOIVON AAMURUSKOON"

Transkriptio

1 SURUN SUMUSTA TOIVON AAMURUSKOON Tellervo Kilpelänaho Salme Kuivala Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 Tellervo Kilpelänaho & Salme Kuivala. SURUN SUMUSTA-TOIVON AAMURUSKOON neljä läheisensä menettänyttä kertoo surustaan ja selviytymiskeinoista. Oulu, kevät s., + 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus TIIVISTELMÄ Tässä opinnäytetyössä tuotettiin Oulujoen seurakunnan sururyhmän käyttöön dokumentti, joka tallennettiin dvd muotoon (Digital Versatile Disc). Tuotetta tarvitaan ryhmän toiminnan kehittämiseen. Dvd sisältää lapsen, vanhemman, puolison sekä sisaruksen menettäneiden henkilöiden surukokemukset. Tavoitteena oli saada tietoa ihmisten selviytymisestä surussa. Dvd toimii sururyhmään osallistuville sureville vertaistukena sekä lohdun ja toivon sanomana. Lisäksi dvd:ssä välitetään tietoa surusta ja auttamistahoista sekä kerrotaan syntymättömien lasten kuolemasta. Dvd toteutettiin haastattelemalla eri-ikäisiä aikuisia. Haastateltavat toivat esille monipuolista tietoa surukokemuksista ja surusta selviytymisestä. Dvd:n kuvauksissa käytettiin taustakuvina kuvia luonnosta, kirkosta ja hautausmaalta. Raamatun lauseita käytettiin tuomaan lohtua sureville. Dvd on seurakuntayhtymän työntekijöiden työväline esimerkiksi koulutustilaisuuksissa sekä yhtymän sururyhmien käytössä. Oulujoen sururyhmätoimintaa kehitetään kevään 2006 aikana tuottamalla sururyhmän käyttöön ohjaajien kansio. Asiasanat: suru, surutyö, sururyhmä, selviytyminen, sosiaalinen tuki, produktio

3 Tellervo Kilpelänaho & Salme Kuivala. FROM THE FOG OF GRIEF TO THE MORNING GLOW OF HOPE four people who have lost a close one tell about their grief and ways of coping. Oulu, Spring 2006, 28 p., + 5 appendices. Diakonia Polytechnic, Oulu Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Christian Diacon Work. ABSTRACT In this thesis a document in dvd form was produced for the grief group of Oulujoki parish, Finland. This product is needed to perfect the operation of the group. The dvd includes mourning experiences of people who have lost a child, parent, spouse or sibling. The goal was to get information of how people survived grief. The dvd works as fellow support and both comfort and hope to the bereaved who attend a grief group. In addition, the dvd tells about grief, aid workers and also about the death of unborn children. The dvd was made by interviewing adults of different ages. They brought forth versatile knowledge about grief experiences and coping with grief. In the descriptions on the dvd background pictures from nature, church and cemetery were used. Bible sentences were used to bring consolation to the grieving persons. The dvd is a tool for workers for example at school occasions and grief groups. The operation of Oulujoki grief group is developed during spring 2006 by producing a file for the leaders. Key words: grief, grief work, grief group, coping, social support, production

4 Miksi itket äiti? Itketkö mua? Älä itke. Hyvä on helmassa Herran. Katso paimennan pilvilampaita. Noita, jotka sinitaivaalla soutaa. Taikka kuule, oi äiti, lähetän sinulle kukkia täältä. Hallako, kylmä. Ei se mitään. Jäähile sille hohtaa lisää. Älä itke äiti, näin on hyvä. Minä laulan sinulle tuulessa. Soitan, jotta sinä suuren surusi voitat. A.P

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT SURUN SUMUSTA - TOIVON AAMURUSKOON PRODUKTION TAVOITTEET JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Sisällön tavoitteet Produktion yhteistyökumppanit TUOTTEEN TOTEUTUS Haastattelut Kuvaus ja editointi TUOTTEEN SISÄLTÖ Teoreettinen tausta Haastateltavien selviytymiskeinot TUOTTEEN ARVIOINTI Oma arviointi Seurakunnan arviointi EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS POHDINTA...23 LÄHTEET...26 LIITTEET...30

6 1 SURUN SUMUSTA - TOIVON AAMURUSKOON Suru on normaali ja tavallisin läheisen menetykseen liittyvistä tunteista (Tuettu suru-projekti, 9). Surutyö voi olla raskain työ, mitä ihminen on koskaan joutunut tekemään. Koska suru on työtä, siihen tarvitaan voimavaroja. Usein toivotetaankin surevalle: Voimia! Surutyössä tarvitaan muiden antamaa tukea ja lohdutusta. (Poijula 2002, 11,78.) Vanhan, hallitsevan surukäsityksen mukaisesti 1900-luvulla uskottiin, että onnistunut sureminen edellyttää surijan kokonaisvaltaista irrottautumista kuolleesta ja menneisyydestä. Vanhaa surukäsitystä voidaankin kutsua unohtamisen teoriaksi. Psykologi Soile Poijulan mukaan uusi surukäsitys perustuu kiintymissuhteen jatkuvuudelle. Kahden ihmisen läheinen suhde ei katkea kuolemaan eikä kiintymissuhteen irrottaminen poismenneestä ole surutyön tehtävä, sen sijaan surutyössä kiintymyssuhde muuttaa muotoaan mielikuvien ja muistojen tasolle toimivaksi. (Poijula 2002, 15, ) Sanotaan, että surun ainoa hoito on sureminen, mikä edellyttää menetyksen kohtaamista sekä sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen ilman kuollutta ihmistä. Selviytyäkseen surevan on pystyttävä kohtaamaan kuolema tosiasiana ja siinä hän tarvitsee tukea. (Poijula 2002, ) Jokaisen ihmisen selviytymisen tukeminen on tärkeää. Tarvitsemme toinen toisiamme jaksaaksemme ja pärjätäksemme elämässä. (Selviydyn 1996, 16.) Sosiaalisen tuen merkitys on huomattava ihmisen käydessä läpi surutyötään. Läheisten tukiverkko ja ulkopuoliset auttamistahot luovat turvallisuutta sekä antavat toivon sanoman. Surukokemus ja surusta selviytyminen ovat yksilöllisiä tapahtumia. Ihmisen oma persoona vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka hän kokee surutyön sekä sen mitkä selviytymiskeinot auttavat surusta toipumisessa. Opinnäytetyön aihevalintaan vaikutti aiheen yleinen koskettavuus. Suru on asia, jonka jokainen joskus kohtaa jossain vaiheessa elinkaarensa aikana. Eliniän

7 7 aikana joudutaan keskimäärin 1 2 kertaa läpikäymään surua läheisen ihmisen menettämisen vuoksi. (Karttunen Marja-Liisa, henkilökohtainen tiedonanto ) Tulevissa työtehtävissä kohdataan ihmisiä, joita suru on koskettanut kuoleman kautta. Ammattiin opiskellessa on hyvä oppia tunnistamaan surun merkkejä sekä saada tietoa siitä, mitkä asiat voivat auttaa surussa selviytymisessä. Surusta kertovaa aikaisempaa videotuotantoa on kirkon tiedotuskeskuksella, tuotanto on 1990-luvulta. Kuusi eri dokumenttia löydettiin liittyen suruun ja kuolemaan. Älä tee sitä dokumentti on suunnattu suoraan sururyhmien käyttöön. Video oli vuodelta (Suomen evankelis-luterilainen kirkko.1.) Surun aika video on samantapainen kuin opinnäytetyöntekijöiden tuottama dvd. Surun aika - videossa lapsensa menettänyt kertoo surustaan. Puolison menetyksestä kertoo sekä vanhus että keski-ikäinen. (Suomen evankelisluterilainen kirkko. 2.) Tässä opinnäytetyössä kerrotaan kuinka dvd (Digital Versatile Disc) on tuotettu, tarkastellaan tavoitteiden toteutumista ja sururyhmä toiminnan kehittämistä eteenpäin. Vastaavanlaista tuotetta ei ole samanlaisena käytössä Oulun seurakuntayhtymällä. Tuotteelle oli olemassa kysyntä ja käytön monipuolinen tarve on tullut esille opinnäytetyötä tehdessä. Sen vuoksi tuotteen onnistumista ja tavoitteiden saavutuksia voidaan pitää tärkeänä.

8 8 2 PRODUKTION TAVOITTEET JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 2.1 Sisällön tavoitteet Dvd:ssä haastateltavat henkilöt tuovat esiin useamman näkökulman omasta selviytymisestään surutyössä. Tarkoituksena on tuoda esiin näkökulmat lapsensa menettäneen vanhemman surusta, leskeksi jääneen suru puolisonsa menetyksestä, lapsen suru vanhemman menettämisestä sekä oman sisaruksensa menettäneen suru. Tavoitteina tulisi saada tietoa siitä, mitkä asiat kyseisiä henkilöitä auttoivat selviytymään ja jaksamaan eteenpäin. Haastateltavat antavat kokemuksensa kautta vertaistukea sururyhmään osallistuville. Lisäksi dvd:n tulisi viestiä katsojalle toivoa ja lohdutusta. Tavoitteena on myös tuoda esille ulkopuolisia auttamistahoja, joita surevat voivat käyttää. Laajempina tavoitteina hankkeelle voidaan pitää seuraavia: palvelee koko työyhteisöä kehittävänä työvälineenä toimii koko seurakuntayhtymän työvälineenä uusi tuote sururyhmätoiminnan kehittämiseen Pyritään tuottamaan mahdollisimman hyvä ja käyttökelpoinen tuote laajoineen käyttömahdollisuuksineen: erilaisiin sururyhmätoimintoihin, koulutukseen sekä henkilöstön kehittämiseen. Dvd on tuotettu tasokkaasti ja huomioiden eettisyys haastateltavia kuvatessa. 2.2 Produktion yhteistyökumppanit Produktion tilaajana ja rahoittajana toimii Oulujoen seurakunta. Seurakunta saa tuottajana päättää dvd:n käytöstä. Dvd ei ole tarkoitettu suurempaan levitykseen, mutta ihmisten tiedon saantia ei kuitenkaan haluta rajata. Opiskelijat voivat esitellä omaa kappaletta omana työnään (Liiteet 1 ja 2).

9 9 Seurakunnan sururyhmän toiminnasta vastaavat henkilöt ohjaavat opinnäytetyöhön ja dvd:n suunnitteluun liittyvissä asioissa. Produktio ja siihen liittyvät toimet hyväksytetään Oulujoen kirkkoherralla. Dvd:n teknisestä toteutuksesta huolehtii Myrskyfilmi Oy Säkylästä. Tärkeässä osassa dvd:tä työstettäessä ovat haastatteluun ja kuvaukseen lupautuneet henkilöt. Produktiossa tehdään tiivistä yhteistyötä haastateltavien kanssa. Valmistavissa haastatteluissa henkilöt kertovat kokemuksistaan, joista kuvauksissa tuodaan esille selviytymiseen liittyvät ydinasiat. Opinnäytetyön tekijät vastaavat tässä produktiossa haastateltavien etsimisestä, valmistavista haastatteluista sekä haastateltavien kuvaukseen valmistamisesta. He neuvottelevat kuvaajan kanssa dvd:n ulkoasusta ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista. Kuvausten teknisestä toteutuksesta huolehtii Myrskyfilmi Oy. Yritys työstää produktion lopulliseen ulkoasuun. Opinnäytetyön tekijät hankkivat kuvauspaikalle tarvittavaa materiaalia ja huolehtivat kuvaajan ja kuvattavien ruokailusta. Lisäksi varataan tarvittavat kuvauspaikat.

10 10 3 TUOTTEEN TOTEUTUS Produktion suunnittelutyöt aloitettiin toukokuussa Yksilöllisiä ajatuksia ja näkemyksiä toteutettavasta dvd:stä käytiin läpi. Päädyttiin yhteisesti ajatukseen haastatella neljää eri ihmistä, tarkoituksena saada useampia eri näkökulmia omaisen menetyksestä omakohtaisena kokemuksena. Kuvaaja tavattiin heinäkuussa Tapaamisen aikana käytiin yhdessä läpi kuvaajan kanssa suunnitelmia tuotettavasta dvd:stä. Ajatukset olivat hyvin samankaltaiset. Päädyttiin kuvaajan kanssa siihen lopputulokseen, että dvd:n käsikirjoituksena kävisi synopsis eli käsikirjoitus luonnos (Nurmi, Rekiaho, Rekiaho, Soranen 2004, 442). Dvd:n arkaluontoinen aihe esti tarkan käsikirjoituksen kirjoittamisen. Suunnitelmien edetessä opinnäytetyöntekijät halusivat liittää dvd:en tietoa surusta ja auttamistahoista sekä syntymättömien lasten kuolemasta. Näillä lisäyksillä haluttiin laajentaa dvd:n käyttömahdollisuuksia ja antaa ideaa esimerkiksi äitien suruillan järjestämiseen. Taulukossa 1 on esitetty suunnitelma dvd:n toteutuksen aikataulusta.

11 11 TAULUKKO 1. Dvd:n toteutuksen aikataulu 05 08/05 Tutustutaan lähdekirjallisuuteen sekä aloitetaan yhteistyö Oulujoen seurakunnan yhdyshenkilöiden kanssa 08/05 Aloitetaan teoriaopinnot ja haastateltavien esihaastattelut sekä kirjoitetaan alustava synopsis 09/05 Käsikirjoitus hyväksytetään Oulujoen kirkkoherralla ja työstetään dvd /05 Kirjoitetaan opinnäytetyön kirjallista osiota 12/05 Editoidaan tuotos 3.1 Haastattelut Useampaa eri henkilöä haastateltiin etsien kuvattavia. Haastateltaville henkilöille tehtiin useita valmistavia haastatteluita ja näiden pohjalta haettiin henkilöitä dvd:n kuvauksiin. Osa henkilöistä karsiutui pois esiintymiseen liittyvän jännityksen vuoksi. Henkilövalintoja ohjasi halu antaa surussa ponnisteleville mahdollisimman laajakirjoinen vertaistuki. Valmistavien haastatteluiden pohjalta valituille henkilöille tehtiin lopulliset haastattelut. Haastatteluiden mukaisesti valmisteltiin haastattelurungot kuvauksia varten. Haastattelurungoissa tuotiin esille ydinasiat, jotka haluttiin tuoda dvd:ssä esille (Liite 3). Taulukoon 2. kerättiin haastateltavien ja tehtyjen haastatteluiden määrä. Opinnäytetyössä otettiin huomioon eettisyys haastatteluissa. Ihmisten kanssa työskenneltäessä tärkein eettinen periaate on, informoitiin perustuva suostumus. (Hirsjärvi 2001, 20). Haastatteluiden aikana noudatettiin salassapitovelvollisuutta. Toisten haastateltavien ei haluttu tietävän muista haastateltavista ja heidän surutyöstään. Toiminnalla pystyttiin luomaan

12 12 luottamuksellinen suhde haastateltaviin. Luottamuksellisella suhteella pyrittiin takaamaan mahdollisimman avoin keskusteluyhteys haastateltaviin. Ulkoiset häiriötekijät minimoitiin pois järjestämällä rauhallinen tila haastattelua varten (Hirsjärvi 2001, 127). TAULUKKO 2. Haastateltavien perusjoukko Haastatteluja Kuvauksiin valittu kohdejoukko 7 henkilöä 16 kpl 4 hlöä 3.2 Kuvaus ja editointi Dvd:tä kuvattiin Kuvauspaikkoina käytettiin Oulujoen kirkkoa, Hintan seurakuntakotia, Intiön sekä Oulujoen seurakunnan hautausmaata. Haastateltavia kuvattiin Oulun kaupungin eri alueilla. Henkilökuvauksissa kuvaustekniikkana käytettiin kromakeytä eli kuvaupotusta, missä haastateltava kuvataan vihreää taustaa vasten, jolloin saadaan aikaan tasainen väritulos. Lopullisessa tuotoksessa haastateltavan voi liittää haluttuun taustakuvaan. Kuvaukset tapahtuivat ennalta suunnitellun haastattelurungon avulla, jonka haasteltavat saivat kuvauksiin valmistautumista varten. Kuvaustilanteessa haastateltavat saivat vapaasti kertoa surukokemukseen liittyviä asioita haastattelurungon mukaisesti. Haastateltavat saivat kertoa surusta sekä selviytymisestä oman mielen mukaisessa järjestyksessä. Editoinnilla pystyttiin muokkaamaan tieto haluttuun järjestykseen. Kuvauksissa paikalla olivat

13 13 haastateltava, haastattelija ja kuvaaja. Vähäisellä väkimäärällä minimoitiin haastateltavien mahdollisesti kokemaa jännitystä. Ennen kuvausta allekirjoitettiin kaikkien haastateltavien kanssa suostumuspaperi (Liite 4). Tällä sopimuksella haastateltavat antoivat opinnäytetyöntekijöille oikeuden käyttää haastattelu-, kuvaus- sekä kuvamateriaalia opinnäytetyössään. Editoinnin suoritti kokonaisuudessaan kuvaaja Säkylässä. Kuvaajalla oli käytössä opinnäytetyöntekijöiden kirjoittama synopsis (Liite 5) sekä haastattelurungot. Materiaalin avulla kuvaaja pystyi tuottamaan tarkoituksenmukaisen dvd:n.

14 14 4 TUOTTEEN SISÄLTÖ 4.1 Teoreettinen tausta Surun ydinprosessi on luopuminen. Luopuminen sisältää hetki hetkeltä uuden elämän luomista, mikä johtaa peruuttamattomaan surevan muuttumiseen ja on elinikäinen prosessi. Suru muuttuu vähitellen lauhkeaksi. Luopuminen on prosessi, jossa sureva antautuu kärsimykseen ja kamppailuun, etenee todellisuuden kohtaamiseen ja päätyy persoonalliseen kasvuun. (Erjanti 1999, 200.) Sigmund Freud loi surutyön käsityksen vuonna Hän havainnoi, että ihminen joutui psyykkisesti ponnistelemaan selviytyäkseen omaisen menettämisestä seuranneesta uudesta tilanteesta. Tällöin alettiin ajatella, että surevan oli ruvettava kohdistamaan ajatuksia johonkin muuhun ja näin unohtamaan surunsa (Harmanen 1997, 30). Vanha surukäsitys painotti edesmenneen läheisen unohtamista ja suhteen katkaisemista kuolleeseen. Uuden surukäsityksen mukaan kiintymysside voi muuttua lohduttaviksi muistoiksi ja muistosuhteeksi. (Poijula 2002, 11.) Jo vuonna 1961 Fredrik Wislöff kirjoitti, Når en av de kjäre går bort -kirjan sureville. Tässä kirjassa hän kertoo siitä kuinka läheisen menetyksen jälkeen meitä lohduttaa rakkaus, muistot ja jälleennäkemisen toivo (Wislöff 1996, 60). Poijulan uusi surukäsitys perustuu juuri muistoihin ja rakkauteen menetettyä kohtaan. Israelilainen kriisipsykologi Ofra Ayalon on teoksessaan Selviydyn luonut selviytymismallin, jonka avulla voidaan kokonaisvaltaisesti hahmottaa selviytymistä. Selvitymismalli on muodostettu psykologisten teorioiden pohjalta. Keskeisintä tässä on erilaiset voimavarat; arvot, tunteet, sosiaalinen vuorovaikutus, mielikuvitus, kognitiot ja fysiologia. Jokainen näistä valottaa yhtä psyykkisen elämän salaisuutta. Jokainen ihminen käyttää yksilöllisesti eri aikoina ja eri tilanteissa edellä mainittuja kanavia. (Ayalon, O 1996, 25 28).

15 15 Ikonen painottaa tutkimuksessaan samoja selviytymisvoimavaroja kuin Ayalon. Lisäksi esille tulevat fyysisen olemassaolokokemuksen murtumistekijät. Kipu- ja kärsimyskokemukset, jaksamattomuus, väsyminen ja voimien ehtyminen heikentävät selviytymistä. (Ikonen 2000, 49.) Yhdessä suru on helpompi kantaa -kirjan mukaan surutyön käsittelyyn ja selviytymiseen vaikuttavat monet asiat kuten henkilön persoonallisuus, suhtautuminen tapahtumaan sekä ympäristön antama tuki. (Tuettu suru projekti 2004, ) Saaren mukaan taas traumaattisesta kokemuksesta selviytymiseen vaikuttavat henkilöhistoriamme ja siihen liittyvät kokemukset, aikaisemmat traumaattiset kokemukset, lapsena opittu vaikeuksien käsittelykyky, itsearvostus ja luottamuksen taso, sukupuoli, sosiaalisen tuen laajuus sekä ulkoiset olosuhteet. (Saari 2005, ) Selviytyminen on yksilön elämän perustavaa laatua oleva subjektiivinen kokemus, jossa ihminen antaa tapahtumille erilaisia merkityksiä ja tarkoituksia. Olemassaolokokemus, elämän tärkeyden ja merkityksen mieltäminen ovat suoraan yhteydessä selviytymiseen. (Ikonen 2000, ) Äärimmäisistä vastoinkäymisistä ihminen voi selviytyä uskomalla yläpuolella oleviin arvoihin, löytää elämälleen tarkoituksen sekä säilyttää toivon (Ayalon 1995, 26). 4.2 Haastateltavien selviytymiskeinot Haastateltavat käyttivät erilaisia tuki- ja palveluverkostoja. Sureville psykososiaalista tukea ja palveluja annetaan henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Apua antavat eri tahot kuten kuntasektori; mielenterveyspalvelut ja lastensuojelu, seurakunta; sururyhmät ja sielunhoidolliset keskustelut, kolmassektori; kriisikeskus ja auttava puhelin. (Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1998:1, 35 39).

16 16 Kolmannella sektorilla toimivat erilaiset järjestöt tukien potilaiden ja heidän omaisten jaksamista. Potilasjärjestö Sylva ry toimii lapsensa menettäneiden vanhempien tukena. Lapsen kuoleman kokenut äiti kertoi saaneen apua Sylva - yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen kautta hän löysi tärkeän vertaistukihenkilön, jonka kanssa hän jakoi surua ja siihen liittyviä tunteita päivittäisillä puhelinkeskusteluilla. Komulaisen tutkimuksessa vertaistuen merkitys nousi erityisesti esille. Parhain saatu tuki menetyksessä oli puhuminen ja yhteinen ymmärrys vertaisten kanssa. ( Komulainen 2001, 88.) Naiset ja miehet purkavat kriisejä erillä tavoin. Naiset puhuvat kokemuksestaan sukulaisille ja ystäville. Miehet puolestaan purkavat tunteitaan usein miten toimimalla ja yksin miettimällä. ( Saari 2005, 58.) Lapsensa menettänyt isä työsti suruaan kaivamalla lapsellensa haudan jäiseen maahan purkaen menetyksestä aiheutunutta surua ja raivoa. Sairaalassa saattohoitoyhteisössä on tiedostettu vanhempien tarve olla kuolevan lapsen kanssa hänen viimeiset hetket. Perheelle ja sukulaisille pyritään järjestämään tilaa, jossa he saavat olla yhdessä lapsen hoidon aikana, lapsen kuollessa ja saatossa viimeiselle matkalle. (Komulainen 2001, 38.) Lapsensa menettänyt äiti sai pitää lastansa sylissä hänen kuollessa. Äiti tunsi kuinka lapsen sielu irtosi ruumista. Asian ymmärtäminen on auttanut äitiä selviytymään lapsensa kuolemasta. Hän ymmärsi lapsensa sielun menneen taivaaseen ja haudassa olivat vain lapsen maalliset kuoret. Tämän vuoksi haudalla käyminen ei lohduttanut äitiä vaan hän tunsi lapsen olemuksen kotona. Kantavana voimana äidillä oli läpi koko surukokemuksen rukoileminen ja usko Jumalaan (Ayalon 1995, 28). Menehtynyt lapsi oli perheen esikoinen. Nuoremmat lapset kokivat menehtyneen yhdeksi perheen jäseneksi, vaikka toinen lapsista oli vain kahden kuukauden ikäinen esikoisen kuollessa. Komulaisen tutkimuksen mukaan perheet eivät halunneet unohtaa kuollutta lasta, vaan se oli perheille merkityksellinen kokemus, joka haluttiin muistaa. (Komulainen 2001, 67). Puolisonsa menetyksestä kertonut henkilö sai apua seurakunnan järjestämästä sururyhmästä. Ryhmän jäsenten antama tuki lievitti menetyksen aiheuttamaa

17 17 tuskaa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin on perustettu sururyhmiä omaistensa menettäneille. Kiinnostus surun olemukseen ja surutyöhön on ollut päämotivaatio sururyhmätoiminnan aloittamisessa. Toisena motivaationa on ollut sielunhoidollinen auttaminen. (Harmanen 1997, 82.) Sururyhmätoiminta on aloitettu seurakunnissa vuosina 1974 ja Toiminta laajeni koko kirkkoon 1980-luvun loppupuolella. (Harmanen 1997, 72, 245.) Sururyhmätoiminta on vakiinnuttamassa jalansijansa seurakuntien vuotuisten toimintamuotojen joukossa. Yhdestä kolmeen sururyhmää kokoontuu vuosittain noin puolessa seurakunnista. (Harmanen 2003, 3.) Surevan kasvua edistäviä selviytymiskeinoja ovat esimerkiksi elämän merkityksen ja uusien päämäärien hakeminen. Selviytymisessä voi auttaa myös oman tilanteen näkeminen laajemmassa perspektiivissä. Surevan aktiivisuus ja lisääntynyt kiinnostus toisia kohtaan lisäävät selviytymisen mahdollisuuksia surusta. (Poijula 2002, ) Leski sai sururyhmästä kipinän lähteä mukaan seurakunnan vapaaehtoistoimintaan. Hän pystyi saamaan aktiivisen toiminnan avulla hengähdystaukoja surun käsittelyssä. Tämä oli hänelle keino ja voimavara surusta selviytymisessä. Saarenpään mukaan aktiivinen toiminta laajentaa elämänsisältöä, lievittää pahaa oloa ja antaa uusia ulottuvuuksia surutyön vaikeuksien kohtaamiseen (Saarenpää 1999, 50 51). Selviytymistä helpottaa sosiaalinen tukiverkko, mikä toimii puskurina erilaisissa vaikeissa tilanteissa. Tukiverkko vähentää surun kielteisiä terveydellisiä vaikutuksia kuten vastuskyvyn alenemista. (Poijula 2002, 80). Selviytymisen kannalta on merkittävää, että ihminen tietää omistavansa ystäviä sosiaalisessa ihmissuhdeverkostossa ja että hän kokee ja tuntee olevansa arvostettu. (Ikonen 2000, 35-36). Vanhemman menettänyt henkilö koki saaneensa kummeilta tukea menetyksen jättämään tyhjyyteen. Kummien läsnäolo ja huolenpito helpottivat arjessa selviytymistä. Sureva vietti aikaa ystävien kanssa yhdessä liikkumalla ja kulkemalla luonnossa. Ystävien kanssa vietetty aika auttoi väliaikaisesti irtautumaan vaikeista surun tunteista. Toiminta on surun purkamista luovin keinoin (Syväluoma 2001, 65; Heiskanen 1995, 189). Luonnossa liikkumisen hän oli oppinut isältänsä.

18 18 Vanhemman menettänyt koki, ettei saanut puhua menetyksestä ja siihen liittyvistä tunteista. Aikuiset eivät puhuneet kuolemaan liittyvistä asioista ja menetys jäi käsittelemättä. Tämä aiheutti hänelle vaikeuden kertoa tunteista aikuisella iällä. Lasten surun käsittelemättömyys voi johtaa elinikäiseen traumaan, josta seuraa tunteiden ilmaisun vaikeutta (Parker, Stimpson 2004, 151). Sisaruksen menetyksen kokeneen henkilön haastattelussa selvisi, että kuolinsyystä ei voitu sanoa mitään varmuudella. Mahdollisuutena oli joko onnettomuus tai itsemurha. Vuosittain Suomessa kuolee lähes 1300 ihmistä itsemurhan kautta. Omaisille ja läheisille itsemurha on aina järkyttävä tapahtuma. Viime vuosina eteenkin nuorten ja lasten itsemurhat ovat lisääntyneet hälyyttävästi. ( Saari 2005, 24.) Läheisen ihmisen tapaturmainen kuolema on järkyttävimpiä traumaattisia kokemuksia ihmisen elinaikana (Saari 2005, 24). Trauman käsite omaksuttiin surun tutkimukseen luvulla. Kirjallisuudessa ja tutkimuksissa surun ja kriisin teoriaa on käytetty rinnakkain tai vaihdellen. (Erjanti 1999, 40.) Sisaruksen jäädessä junan alle, hänen ruumiistaan ei jäänyt tunnistettavia osia. Omaiset pystyivät tunnistamaan läheisensä vain parista esineestä. Ruumis tunnistettiin dna-testejen avulla ja tutkimukset kestivät useita kuukausia. Surusta selviytymisen kannalta hyvästien jättäminen vainajalle on erittäin tärkeää. Ruumiin katsominen ja koskettaminen konkretisoi lähimmäisen menetystä. Vainajan hyvästeleminen helpottaa surutyötä ja toipumista. Tämän vuoksi vainajan katsominen on erityisen suositeltavaa lapsille. ( Saari 2005, ) Ruumiin tunnistamiseen käytetty aika pitkitti surutyötä. Perheelle annettiin akuuttia kriisiapua, mutta sisar ei kokenut saavansa helpotusta itselle. Tähän vaikutti vainajan tunnistamaton ruumis. Sisar oivalsi, että veli tulisi kotiin, jos hän olisi vielä elossa. Traumaattisissa tilanteissa suru voi juuttua paikoilleen. Kokemuksen käsitteleminen on tärkeää, jotta surun työstämiselle löytyisi tilaa. Traumaattisen kokemuksen hyväksyminen on ehto surutyön alkamiselle. ( Saari 2005, )

19 19 Sisaruksen menettänyt henkilö koki mielenterveysseuran ja kriisikeskuksen sururyhmän tärkeäksi. Hänelle oli helpottavaa, kun kalenterissa oli ylhäällä päivämäärä sururyhmästä, silloin oli lupa surra ja kaivata menetettyä ihmistä. Sururyhmä on surijoille tärkeä purku- ja latauspaikka, toisiaan tukevien ja välittävien muodostama vertaisryhmä, jossa on lupa surra sekä näyttää suruaan. (Harmanen 2003, 3.) Omaisen menettämiseen liittyy myös sekundaarisia menetyksiä. Nämä menetykset voivat vaikeuttaa surusta selviytymistä ja lisätä taakkaa arjen läpiviemiseen. Sekundaarisia menetyksiä ovat muunmuassa taloudelliset menetykset, kodin tai yhteisön menetykset. Sekundääriset menetykset voivat vaikeuttaa surun käsittelyä ja surusta selviytymistä. (Poijula, S 2002, 69.) Haastateltavat eivät tuoneet esille sekundäärisiä menetyksiä, koska he eivät joutuneet henkilökohtaisesti kokemaan esimerkiksi taloudellista menetystä. Haastateltavista yksi henkilö oli menettänyt puolisonsa ja jäänyt vanhuus iällä leskeksi, mikä aiheutti voimavaroja kuluttavan paperisodan eri virastoihin. Hän tunsi olonsa rikolliseksi antaessaan tarkkoja selvityksiä omasta ja puolisonsa tiedoista.

20 20 5 TUOTTEEN ARVIOINTI 5.1 Oma arviointi Arvioidessa opinnäytetyöntekijöiden omaa osuutta tuotteen suunnittelussa onnistuttiin tuottamaan toimiva synopsis ideoimalla suruaiheeseen sopivia tehosteita. Suunnitelma näytti hyvältä ja toteutuskelpoiselta. Löydettiin eriikäisiä haastateltavia kuvauksia varten. Haastateltavat pystyivät antamaan monipuolista tietoa omasta selviytymisestään elämän kokemuksensa kautta. Haastateltavien pohjustaminen kuvausta varten onnistui tarkoituksenmukaisesti. Valmistelevissa haastatteluissa saatiin tarvittava tieto surun selviytymisen keinoista. Haastateltavissa ei näkynyt epävarmuutta tai jännittyneisyyttä. Kuvausten valmistelu ja toteuttaminen oli haasteellista tiukan kuvausaikataulun vuoksi. Opintäytetyöntekijät kokivat ammatilliseksi kasvuksi haastatteluiden tekemisen. Haastattelutilanteet olivat haastavampia kuin osattiin etukäteen ajatella. Aiheen koskettavuus lisäsi ammatillista kasvua. Kyky kuunnella, asettua haasteltavan asemaan sekä empaattisuus ovat tärkeitä työvälineitä tulevassa ammattissa. Haastattelutilanteessa tulee huomioida riskitekijät. Haastateltaessa opinnäytetyöntekijät eivät osanneet tarpeeksi huomioida haastattelusta aiheutuvaa mahdollista stressiä haastateltaville asian arkaluontoisuuden vuoksi. Haastattelu voi olla lähellä terapeuttista keskustelua, jolloin julkaistulla tuotteella voidaan vahingoittaa haastateltavan yksilöllistä koskemattomuutta. Toivoa ja lohdutusta sureville tarjottiin vertaistuen lisäksi raamatun lauseella, joka esitettiin jokaisen haastattelun lopussa. Dvd:ssä tuli esiin ammatillinen diakoninen ote. Toteutunut tuote on tarkoituksen mukainen sururyhmien käyttöä varten. Dvd:n avulla voi tarjota monipuolista apua erilaisissa surutilanteissa oleville ihmisille ja kehittää sururyhmätoimintaa. Tuotteella on lisäksi uutuusarvoa, koska seurakuntien käytössä ei ole samanlaista tuotetta. Dvd:n

21 21 laajempi käyttötarkoitus voi toteutua koko Oulun seurakuntayhtymän sururyhmien työvälineenä. 5.2 Seurakunnan arviointi Oulujoen seurakunnan sururyhmän ohjaajien mielestä dvd:n sisältö on monipuolinen ja kattava. Tuote sisältää kertomuksia elävästä elämästä, joista sururyhmän surevat voivat löytää itsensä. Tuotteen rakenne ja tekninen hallinta ovat tavoitteiden mukaiset. Dvd:ssä esiintyvät haastateltavat tuovat rohkaisevasti esille omaa surutyötään. Haastatteluilla on ollut ihmisille myös hoitava vaikutus, kun surukokemuksen on voinut työstää uudestaan. Puolison menetyksestä voisi olla jatkoa ajatellen myös noin 50-vuotiaan ihmisen näkökulma suruun. Ohjaajien mielestä tuote kytkeytyy työelämään saumattomasti ja palvelee käyttäjäänsä. Tarkoituksena on käyttää tuotetta koko seurakuntayhtymän tasolla. Kaikille yhteistyökumppaneille on ollut hyötyä työskentelystä ja dvd:n valmistumisesta. Yhteistyössä jokaisella osapuolella on ollut oma ammatillinen osaamisalueensa. Dvd on antanut ideoita seurakuntatyön kehittämiselle. Esimerkiksi samantapaista tuotetta voisi käyttää rippikoulutyössä, missä voitaisiin näyttää kuvia seurakuntatyön eri muodoista; kaste ja hautajaiset.

22 22 6 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Opinnäytetyötä tehdessä opiskelijoita sitovat ammattietiikka, oikeudenmukaisuuden periaate sekä arvo-osaaminen (Lappalainen 2002, ). Opinnäytetyössä käytettiin eettistä harkintakykyä, ihmisten kunnioittamista ja vaitiolovelvollisuutta. Eettinen harkintakyky on ammatilliseen toimintaan liittyvien valintojen ja niiden seurausten tutkimista ja pohtimista.(sosionomin ydinosaaminen 2001, 16.) Haastattelemalla saatujen vastausten luotettavuuteen vaikuttivat haastattelurungon tarkka laadinta sekä kysymysten tarkka suunnittelu. Kysymysten avulla saatiin tarvittu tieto kuvausta varten. Suostumuksen saaminen haastatteluita varten on perusta luottamukselliselle yhteistyölle. Haastateltavien kertoma oma surutyökokemus vastasi teoriatietoa, johon tutustuttiin ennalta. Haastatteluiden sisällön oikeellisuudesta ei voida olla täysin varmoja. Haastateltavat lähtivät mukaan halusta auttaa lähimmäisiä antaen lohtua ja toivoa selviytymisestä. Suostuessaan haastatteluun, he toteuttivat lähimmäisen rakkauteen perustuvaa diakoniatyötä. Haastateltaville annettiin dvd, jolle oli taltioitu ainoastaan heidän oma haastattelu. Toiminnalla estettiin, ettei dvd:tä kopioida ja käytetä väärin. Puolison kuolemasta haastateltu kertoi hänelle olleen kuvauksen ja dvd:n saannin hyvin tärkeää, koska hän halusi jättää puolisostaan ja itsestään muiston lapsille ja heidän perheilleen. Tulevassa työssä on hyvä ymmärtää, että eettisyys ja luotettavuus ovat perusta aidolle ihmisten auttamistyölle ja ohjaavat toimimaan hädänalaisten hyväksi. Opinnäytetyö on auttanut ammattiin kasvamisessa, vahvistaen omia olemassaolevia arvoja ja normeja.

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Kirjoja surusta ja leskeydestä (omakohtaisia kertomuksia ja teoriaa)

Kirjoja surusta ja leskeydestä (omakohtaisia kertomuksia ja teoriaa) Kirjoja surusta ja leskeydestä (omakohtaisia kertomuksia ja teoriaa) AHERN, Cecelia P.S. Rakastan sinua 2011 AHO, Sulo Surun puhuteltavana: omakohtaisia kokemuksia surusta 1995 ALA-KAPEE, Pirjo Auringonpilkkuja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot