Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin. Kalapaikkaopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin. Kalapaikkaopas"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin Kalapaikkaopas

2 Esipuhe Tähän kalapaikkaoppaaseen on tarkoitus kerätä kaikki vesistöt, joissa järjestetään kalastuskilpailuja sekä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon muita vesistöjä. Painokoko on A5. Myös mainoksia voi jo tarjota sekä hankkia piirin kilpailukalenterissa käytetyin ehdoin. Tätä opasta päivitetään verkkoon sitä mukaa, kun aineistoa kertyy ja painoversio on toivottavasti valmis kesään mennessä. Lähetä haluamasi muotoinen / esimerkkien mukaan muotoiltu aineisto toistaiseksi Anssi Vainikalle osoitteella: Jos olet kiinnostunut taittotyöstä Scribus-ohjelmalla, olethan yhteydessä niin ikään Anssiin tai Lauriin. Tämän oppaan tekemiseen ovat osallistuneet: Martti Knuutinen Jani Koskimäki Teuvo Käsmä Petri Prokkola Arto Salmela Anssi Vainikka Päivitetty viimeeksi

3 Malli kalapaikkaoppaan kalapaikkatietojen ilmoittamiseen (seuraavalla sivulla esitäytetty esimerkki). Lähetä täytetyt tiedot sähköpostilla Anssi Vainikalle Vesistö / paikkakunta: Pinta-ala / keskisyvyys: Veneenlaskupaikat ja tavoitettavuus: Kilpailujen järjestäminen:

4 Ii Kuusamo Muhos Kalastusmuodot: Oulujoki, Muhoslampi - Laukansilta onki, pilkki, perho, uistelu, jigikalastus Montan voimalan alakanava (pois suljettuna1 00 m rauhoitusalue) soveltuu rannalta kalastamiseen. Erityisesti venesataman penkat Muhosjokisuulla ja Laukansillan ranta-alueet soveltuvat rannalta kalastukseen. Vetouistelu onnistuu Oulujoen koko pituudella. Pilkki/jigikalastus onnistuu parhaiten Muhoslammen alueella. Kalat: Lohi, taimen, siika, harjus, kuha, ahven, hauki, lahna, made. Veneenlaskupaikat: Oulujoen eteläpuol : Venesatama Kirkkosaaressa. Oulujoen pohjoispuoli: Montan voimalan alakanava, Laukansillan vieressä Laavut ja tulipaikat: Montan alakanava, Rovastinsaari, Määtänsaari. Kalastusluvat: Muhoskylän osakaskunta, Laitasaaren osakaskunta.

5 Opastus: Kalastusmuodot: Kalat: Laavu: Matkajärvi Oulu-Utoslahden tieltä Onki, heittouistelu, perhokalastus Kirjolohi, siika, ahven, hauki Järven pohjoisrannalla Järvi on erityiskalastuskohde, vaaditaan erillislupa. Katso : www. OULUJOEN KALASTUSALUE / Laitasaaren osakaskunta Muhosjoki, Poikajoki Opastus: Hirsijärven tieltä, Muhos-Kestilä -tieltä Kalastusmuodot: Perhokalastus, heittouistelu Koskikalastuskohteet: Akanmyllynkoski, Matkakoski Muhosjoella, Liimanninkoski Poikajoella. Kalat: Taimen, harjus, ahven, hauki Muhoskylän osakaskunta Opastus: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Kalastusluvat: Ahvenjärvet Oulu-Kajaani -tieltä, Hirsijärventietä Onki, pilkki, heittouistelu Molempien järvien rannat, poissuljettuna ranta-astuksen kohdat. Kirjolohi, siika, ahven, hauki, made Muhosjoen osakaskunta

6 Oulu Pinta-ala / keskis: Saavutettavuus: Kilpailut: Kuivasjärvi 82 ha / 1,45 m ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Kaijonharjun puoleisella rannalla yksi veneluiska. Lisäksi kalastettavissa tietyin paikoin rannalta. Talvella helpoin kulku jättämällä auto yliopiston kirjaston parkkipaikalle, josta n. 200 m kävely järvelle. Läänikohtainen viehelupa. Lisäksi Oulun kaupunki myy alueelle viehekalastus- sekä pyydyslupia Oulu1 0 palvelupisteessä Torikatu 1 0:ssä. Oululaisilla seuroille ilmaista, muille Oulun kaupungin luvalla. Kuivasjärven ongelmana ovat viime vuosina olleet rehevöityminen, sen aiheuttama veden alhainen happipitoisuus ja kalakuolemat. Pääosin soilta peräisin olevan veden happipitoisuutta on pyritty nostamaan keinotekoisin menetelmin luvulta lähtien, viimeisimpänä keinona veden johtaminen Oulujoesta. Kuivasjärvi on merkittävä merestä nousevien kalojen kutualue, ja joinain talvina järvestä voidaan saada suuria ahvensaaliita. Pilkkikilpailupaikkana haasteellinen saaliiden ollessa yleensä vain muutamia satoja grammoja. Soveltuu kesäisin esimerkiksi hauen perhokalastukseen.

7 Pinta-ala/keskis. Kilpailut: Kuivasmeri n ha / 6 m Ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, lohi, seipi, siika, särki, säyne, taimen Läänikohtainen viehelupa, Oulun kaupungin lupa Oulun alueen vesille. NEP:n lupa 1 0. Kaupungilta ja Karinkannan osakaskunnalta erikseen lupa. Kuivasmeri on Oulun Rajakylän, Pateniemen ja Herukan kaupunginosien edustalla sijaitseva Perämeren lahti, joka rajoittuu lännessä Kellon Kraaseliin ja Rapakariin. Ahvenen esiintyminen alueella riippuu voimakkaasti virtauksista ja sääoloista. Parhaimmillaan huippuahvenpaikka, heikoimmillaan erittäin huono kalapaikka. Kesällä mahdollisuus isoon haukeen ja kuhaan. Patelan edustan satama-allas on tunnettu särjen ja kuoreen pilkkipaikka viimeisillä jäillä. Parhaat ahvenpaikat Kraaselin saaren penkoissa ja ulapalla. Kaloissa voi ajoittain esiintyä makuvirheitä lähistön teollisuuden ja kaupungin jätevesien purkupaikan vuoksi. Hyvä ja helppo pilkkikilpailujen pitopaikka (vaihtoehdot: Taskisen venesatama, Valkamatien uimaranta, Jukurintien venesatama tai Rajahaudan venesatama).

8 Kuivasoja ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Läänikohtainen viehelupa. Kuivasoja saa alkunsa Kuivasjärvestä ja laskee Perämereen. Kuivasojan vesi on humusaineiden tummaksi värjäämää, ulkonäöltään kahvin kaltaista. Alajuoksua kohti mentäessä sameus lisääntyy entisestään, kun Kuivasojaan laskee useita kaivettuja ojia. Kuivasojaa on jonkin verran perattu ja mutkia sekä suvantoja oikaistu, mutta joitakin suvantokohtia on kuitenkin säästynyt kalapaikoiksi. Parhaat kalapaikat sijaitsevat yläjuoksulla. Ratamotiestä alaspäin ojan saavutettavuutta ja kalastettavuutta rajoittaa paikoin runsas ranta-asutus. Kuivasojasta on mahdollista saada merestä noussutta yläpuolisissa järvissä kudulla käynyttä ahventa, haukea ja särkeä. Ahvensesonkia jatkuu usein kudun jälkeen vaihtelevasti läpi avovesikauden, ja toisinaan merta kohti palaavaa ahventa saadaan vielä syksyn ensijäiltä pilkkimällä.

9 Pinta-ala/keskis. Pinta-ala/keskis. Niilesjärvi 70 ha / 3 m Ahven, hauki, kiiski ja särki Niilesjärvi on rehevä järvi Valkiaisjärven naapurissa. Rehevyyden takia järvi soveltuu pilkkimiseen lähinnä ensimmäisillä jäillä. Kesällä huono kalastusjärvi runsaiden mökkien vuoksi. Läänikohtainen viehelupa. Pyykösjärvi/ Oulu 1 46 ha / 1,3 m Ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Läänikohtainen viehelupa. Lisäksi Oulun kaupunki myy alueelle viehekalastus- sekä pyydyslupia Oulu1 0 palvelupisteessä Torikatu 1 0:ssä. Pyykösjärvi on Kuivasojan vesistön ylin järvi. Tummavetiseen Kuivasjärveen verrattuna Pyykösjärven vesi on huomattavasti vähemmän humusaineita sisältävää ja siten selvästi kirkkaampaa. Selkeimmin tämä ero järvien välillä on havaittavissa talvella, jolloin kesäinen Pyykösjärvelle tyypillinen vihertävä leväsamennus on poissa. Niinpä Pyykösjärvessä riittää paremmin valoa jään alla ja syönti säilyy läpi talven parempana kuin Kuivasjärvessä. Keväällä Pyykösjärveen nousee merestä Kuivasojan, Kuivasjärven ja Laholaisojan kautta ahventa, haukea ja muita kevätkutuisia kaloja. Kutuajan jälkeen kalat liikkuvat päinvastaiseen suuntaan Pyykösjärvestä kohti merta. Keväisen

10 kutunousun runsaus sekä paluuvaelluksen ajoittuminen vaihtelevat vuodesta toiseen. Tästä johtuen esimerkiksi Pyykösjärvestä saatavat ahvensaaliit voivat jonakin vuonna olla erittäin runsaita siten, että hyviä saaliita saadaan pitkin talvea. Jonakin toisena vuonna saaliit jäävät murto-osaan huippuvuosien saaliista siten, että talvella kunnon ahvensaaliita saadaan lähinnä ensijäiltä. Merestä nousseina Pyykösjärven ahvenet ovat hyvinkin fileoitavan sekä syötävän kokoisia, eli samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Kuivasmerellä. Hauen saaminen Pyykösjärvestä onnistuu sen verran helposti, että myös ahventa tavoiteltaessa haukiperukkeen käyttö vähentää viehemenetyksiä. Pyykösjärvessä on jo vuosikymmenien ajan ollut pahoja rehevöitymisongelmia happikatoineen ja kalakuolemineen. Näitä ongelmia on tähän mennessä pyritty torjumaan hapettamalla Pyykösjärven vettä talvella. Uusimpana keinona järveen on vuodesta lähtien pumpattu vesistön luontaiseen virtaamaan nähden huomattavia määriä Oulujoen vettä.

11 Pinta-ala/keskis. Valkiaisjärvi 32 ha / 3 m Ahven, hauki, kiiski, siika ja särki Valkiaisjärvi on kirkasvetinen harjualueen järvi, jossa elää kokojakaumaltaan monipuolinen ahvenkanta. Soveltuu erinomaisesti pilkkimiseen ensimmäisillä ja viimeisillä jäillä. Järvellä järjestetään myös pilkkikilpailuja. Läänikohtainen viehelupa Raahe Pinta-ala/keskis. Kilpailut: Saavutettavuus: Haapajärven tekoallas 440 ha / n. 2 m Läänikohtanen viehelupa. Lisäksi katiska ym. luvat 1 5 /vuosi Saloisten seo tai suoraan tilille Muut tiedustelut numerosta tai Sovitaan tapauskohtasesti puh tai Hauki, ahven, lahna ja särki myös madekanta on elpymässä. Järvelle on hyvät kulkuyhteydet valtatie 88 kautta. Järven pohjoisreunaa menevä tie on juuri kunnostettu, josta löytyy myös veneenlakupaikat. Ympäröivät maat on yksityisessä omistuksessa, joten venepaikasta on syytä sopia maanomistajan kanssa. Talvella tiestöt on pääsääntöisesti aurattuja. Verkkokalastus on kielletty.

12 Iso Viitajärvi Humuspitoinen Iso-Viitajärvi sijaitsee Malmitien (Kantatie E88) varressa noin 7 km Raahen keskustasta. Järvi piiloutuu metsämaisemaan ja on siten piilossa uteliaimmilta katseilta. Järvi on matala ja sen kalakanta koostuu käytännössä yksinomaan keväällä merestä, Ruonanojaa pitkin nousevista kaloista (ahvenista, särjistä, hauista). Järven rannat ovat soisia, mutta Vihannin puoleinen mäntykankaan pohja tarjoaa hyvän mahdollisuuden onginnan harjoittamiseen Talvella järvi on käytännössä tyhjä kaloista, lukuunottamatta järvessä olevaa pientä ruutanapopulaatiota. Myös joitakin ahvenia voidaan saada alkutalvesta saaliiksi. Huhtitoukokuussa ehdottoman saalisvarma kalapaikka. Kalaa saadaan hyvin ympäri järveä. Ahventa tavataan parhaiten heinikoiden sekä lumpeiden lähettyviltä. Kuljunlahti Rautaruukin makeanvedenaltaaksi aikoinaan pengerretty Kuljunlahti on ehdottomasti Raahen alueen kalapaikoista pomminvarmin. Etenkin särkikaloja kuten särkeä, lahnaa ja salakkaa on kutuaikana sekä syksyllä runsaasti liikkeellä. Myös isoja ahvenia ja haukeja on tarjolla vetouistelusta kiinnostuneille. Altaan syvin kohta on noin 6 metrin luokkaa ja kivipenkan lähettyviltä löytyy

13 jyrkkäreunainen harjanne, joka kerää kalaa tehokkaasti puoleensa koko padon matkalta. Alueen puustoa ja kasvustoa on harvennettu 2011 kesänä, joten puitteet ovat kesäongintaan sekä uisteluun mainiot. Altaan reunalle on rakennettu myös laavu kalastajia silmällä pitäen. Tehtaalta altaaseen lasketut kiintoainekuormitukset estävät kuitenkin saaliskalojen hyödyntämisen kotitarvekäytössä. Utajärvi Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Veneenlaskupaikka: Laavut ja tulipaikat: Kalastusluvat: Iso Rokuanjärvi Pelsolta Rokualle menevä ns. Keisarintie Pilkki, onki, uistelu, perho, vetouistelu Rannat ympäri järveä Hauki, ahven, särki, siika, made. Järven länsirannalla Järven länsirannalla (opastus) mm. Rokuan kuntokeskus katso: Oulujoen Kalastusalue.

14 Ajo-ohje : Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Veneenlaskupaikka: Laavut ja tulipaikat : Muuta: Kalastusluvat: Kirvesjärvi / Rokua Ahmas - Rokuatieltä opastus Pilkki, onki, uistin, perho, vetouistelu Rannat ympäri järveä Hauki, ahven, särki, siika, made Järven pohjoisrannalla Järven pohjoisrannalla opastetun tien päässä. Kalastus mahdollista myös liikuntavammaisille. Rokuan kuntokeskus kats: Oulujoen Kalastusalue Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Muuta: Kalastusluvat: Saarijärvi / Rokua Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Vaulujärvi / Rokua Muuta: Kalastusluvat : Ahmas-Rokuantieltä opastus Pilkki, onki, uistin, perho Rannat ympäri järveä Kirjolohi, taimen, siika, ahven, hauki Erityiskalastuspaikka, vaaditaan erillislupa Rokuan kuntokeskus, Rokuantalo Ahmas-Rokuantieltä opastus Pilkki, Onki, Uistin, Perho. Rannat ympäri järveä Kirjolohi, taimen, siika, hauki, ahven, särki Erityiskalastuspaikka, vaaditaan erillislupa Rokuan kuntokeskus / Rokuantalo

15 Taivalkoski Pinta-ala/keskis. Veneenlaskupaikka: Kostonjärvi 4400 ha/5m Taimen Hauki ahven Venesatamantie 50, betoniluiska Kostonjärvi on säännöstelyjärvi, vedenkorkeuden vaihtelu 5 m. Järvessä on hyvä taimenkanta, PVO:n velvoiteistutukset. Soveltuu erinomaisesti vetouisteluun. Läänikohtainen viehelupa, lisäksi Kostonjärven yhteislupaa myy Kalastaja Veikko Naumanen. Vihanti Pinta-ala/keskis. Kirkkojärvi 1 km2, 2 m Vihannin kirkonkylän välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kirkkojärvi on aikoinaan kunnostettu (täytetty), oltuaan sitä ennen useamman vuoden ajan kuivilla. Kyseessä on matala järvi, keskisyvyyden jäädessä reiluun metriin. Järvi laskee Vihanninjokena Piipsanjokeen, josta edelleen Piipsjärveen Oulaisten pohjoispuolella. Järven kalasto on monipuolinen ja saalista saadaan hyvin myös talvella. Etenkin marras-joulukuun seutu ovat yleensä saalisvarmaa aikaa. Ahven ja särki toimivat järven pääkalalajeina. Aikoinaan järveen laskettiin myös kirjolohta, mutta nykyään sen istutustoiminta on tyystin lakkautettu.

16 Viehekalastusta varten järvelle tarvitaan erillinen lupa Vihannin kalastuskunnalta, yleisten lakisääteisten lupien lisäksi. Kohde soveltuu parhaiten talvikalastukseen (verkkokalastus, pilkintä), mutta järven pohjoisenpuoleiselta penkalta voidaan myös onkia. Talvisin parhaat kalapaikat sijaitsevat järven kylänpuolella. Ylivieska Pinta-ala/keskis. Tavoitettavuus: Kilpailut: Aartaminjärvi, Nivala-Sievi 70ha/ 1,8 m Ahven, särki, hauki Järvi on hyvin tasapohjainen, kiviä ei ole ollenkaan. Vesi on talvella kirkasta mutta tummuu kesällä. Sinileväkukinnot ovat jokakesäinen haitta. Tavallisin uistinhauki on 0,5-5-kiloinen. Pilkkisaalis koostuu yleensä gramman ahvenista. Keväällä särjen osuus kasvaa. Keskimääräinen pilkkikisojen voittosaalis on viime vuosina ollut 4 kg, parhaimmillaan päästään 7 kiloon. Kalat ovat erittäin aktiivisia ympäri vuoden, myös keskitalvella. Aartaminjärvellä ahvenparvet ovat usein lähellä rantapenkkaa. Aartamintie vie rantaan josta voi laskea veneen vesille, ei erilistä luiskaa. Tie on aurattu talvisin ainakin rantaan, usein jäällekin puoliväliin järveä. Läänikohtainen viehelupa tai kalastuskunnan lupa Aartamintien alussa olevasta maatalosta. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää pitkin talvea kisoja Aartamissa. Erinomainen paikka

17 pilkkikilpailujen järjestämiseen.myös liikuntarajoitteiset pääsevät kalapaikoille. Parkkipaikalta on ensimmäisille apajille n. 30 metrin matka. Pinta-ala/keskis.: Tavoitettavuus: Iso-Kähtävä( Kähtäväjärvi, Kähtis), Ylivieska 1 00ha/ 1,5 m Ahven, särki, hauki, made, siika Erittäin tummavetinen järvi. Rannat ovat kivisiä ja harvaa kortteikkoa on metriä rannasta. Ruohikkosuojatut uistimet pyytävät hyvin vedettäessä tai heittämällä kortteikossa. Tavallisin saalis on alle kilon hauki, mutta useita 5-7 kilon kalojakin tulee joka kesä. Lipalla ja ongella saa helposti pannullisen tai pari gramman ahvenia. Kesäyönä kannattaa kokeilla siikoja perholla tai pienellä vaapulla. Siiat ovat 200 grammasta 1 kiloon. Ensijäillä loka-marraskuussa ovat ahvenet vielä syönnillään mutta joulu, tammi, helmikuussa on pilkkijän saalis melko varmasti kovin laiha. Maaliskuussa ahvenet ja siiat piristyvät ja päiväsaalis voikin olla useita kiloja. Kivinevan metsätie vie rantaan josta voi laskea veneen vesille, ei erillistä luiskaa. Useimmiten tie on aurattu talvisin rantaan. Tien viimeinen 800 metriä on Vieskan Vapakalastajien hallinnassa. Tietä lanataan ja aurataan talkoilla, joten kunto on hieman vaihteleva. Rannassa oleva laavu ja puut ovat vapaasti käytettävissä.

18 Kilpailut: Pinta-ala/keskis.: Läänikohtainen viehelupa tai Kähtävän kalakerhon lupa yksityisille vesialueille ja metsähallituksen lupa järven itäpuolen alueelle. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää maaliskuussa pilkkikilpailun. Parkkipaikka on jäällä, joten ihan parhaaseen ahvensesonkiin ei yleensä voida kilpailua järjestää. Parhaimmllaan tuolloin on jo kantohanget tai paljas jää, valitettavan usein on märässä lumessakin porskutettu. Kalajoki, keskiosa Joki on Ylivieskan ja Nivalan kohdalla metriä leveää. Nivalassa joki virtaa Pidisjärven läpi. Pidisjärven pinta-ala on n. 400ha. Kosket ovat perattuja, osin kunnostettuja. Suvannoissa syvyys on yleensä 3-4 metriä, joitakin 6-8 metrisiä pienialaisia syvänteitä on patoaltaiden alaosissa. Ahven, kiiski, hauki, made, kuha, särki, lahna, säynävä, salakka, pasuri Humusruskea vesi on peräisin Sievin, Reisjärven ja Haapajärven metsäalueilta. Hamarista ylöspäin joki on padottu altaisiin, joissa koskia ei juurikaan ole. Vuorokautinen säännöstely haittaa varsinkin koskissa eläviä kaloja. Ahvenet löytyy kesäaikana koskien liepeiltä ja ruovikoiden reunoista. Yleensä onkija virveliahvenet ovat grammaisia. Hauet ovat samoilla alueilla hieman syvemmässä vedessä. Uistimella saadut hauet ovat useinkin 2-6-kiloisia, joka vuosi saadaan monia yli 1 0 kg kaloja. Kuhat löytyvät

19 Tavoitettavuus: Kilpailut: suvannoista salakkaparvien alta. Kuhat ovat istutuksista peräisin ja yleisin saaliskoko on 0,7-2,5 kg. Lahnat oleilevat koko vesialueella, alkukesästä matalassa ja syksyä kohti syvemmälle siirtyen. Säynävät pitävät enemmän virtavedestä. Säynävät ja lahnat ovat 0,3-1,6-kiloisia. Kalajoen kalat ovatkin ahneita mäskille, usein kaloja alkaa tulla mäskiltä jo muutaman minuutin kuluttua mäskäyksestä. Talvella kalat ovat muutamissa talvehtimispaikoissa ja muualta niitä on aika vaikea löytää. Parhaita pilkkipaikkoja ovat Sointulan lahti, Visurin sillan seutu, Pylväsojan suu, Raudaskylän riippusilta ja Pidisjärvi. Talvella saalis on pääasiassa särkeä. Hyviä madesaaliita saa pilkkimällä Ylivieskan keskustasta alaspäin. Suosituin paikka on n. 1 km Ouluntien sillalta alaspäin. Virallisia veneenlaskupaikkoja on Sipilän rannassa ja Hamarin padon yläpuolella. Soutuveneen saa vesille monista paikoista. Kaikki kosket eivät ole veneellä kuljettavissa veden ollessa matalalla. Rannat ovat kovia joten rannalta kalastaminen onnistuu hyvin lukuunottamatta pusikkoisia alueita. Kosket ovat helppoja kahlata. Osakaskunnan lupa koskialueille sekä seisoville pyydyksille, muualla riittää viehelupa. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää jokivarressa onkikilpailuja pitkin avovesikautta n. 1 5 kertaa enimmäkseen Ylivieskan kalastuskunnan alueella, mutta myös Nivalassa. Kilpailutulokset vaihtelevat paikasta ja vuodenajasta riippuen kilosta

20 kahteenkymmeneen kiloon. Suurimmat tulokset tulevat mäskiltä onkien. Pilkkikilpailuja joella on 1-3/vuosi. Edellä mainituista paikoista saa hyvänä päivänä reilun 5 kg tuloksia.

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta PÖYTÄKIRJA OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS Paikka: Levannon VPK-talo Aika: 25.3.2006 klo 12:00 1. Puheenjohtaja Teppo Rautavesi avasi kokouksen 2. Valittiin

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Kalastus Taivalkoskella - 2014

Kalastus Taivalkoskella - 2014 Tutustu www.visittaivalkoski.fi ja Iijoen kalastussivustoon: www.iijoki.fi Kalastusluvat/Yhteystiedot Kalastuskausi Hoitomaksu Metsähallituksen viehekalastuslupa Hinta 7 / viikko 24 / kalenterivuosi Se

Lisätiedot

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 Kuolimon kalastusalue Voionmaankatu 9 C 71 40700 Jyväskylä PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 ASIA Kuolimon kalastusalue on tehnyt kokouksessaan 23.4.2014 päätöksen

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä

Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä i s i i t a r a p n a j a t s Muonio, kala Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä KOUTA KUVA / PAULI HÄNNINEN

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

TAMMIKUU La 2.1.2016 Vihanti, Kirkkojärvi 10.00-14.00 Sa 15+30 min Kilpailun nimi: PPVAK:in PILKKI-CUP 1/6, yleinen pilkkikilpailu, Järjestäjä:

TAMMIKUU La 2.1.2016 Vihanti, Kirkkojärvi 10.00-14.00 Sa 15+30 min Kilpailun nimi: PPVAK:in PILKKI-CUP 1/6, yleinen pilkkikilpailu, Järjestäjä: TAMMIKUU La 2.1.2016 Vihanti, Kirkkojärvi 10.00-14.00 Sa 15+30 min Kilpailun nimi: PPVAK:in PILKKI-CUP 1/6, yleinen pilkkikilpailu, Järjestäjä: Raahen Merionkijat ry Kilpailukala: Ahven Sarjat: M, MV65,

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta. www.joensuunkalastuskunta.fi

Joensuun kalastuskunta. www.joensuunkalastuskunta.fi Joensuun kalastuskunta www.joensuunkalastuskunta.fi KALASTUSTA KESKELLÄ KAUPUNKIA Vapaa-ajankalastusharrastuksen mahdollisuudet ovat pohjois-karjalassa hyvät. Rauhallisia ja syrjäisiä kalapaikkoja löytyy

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE

KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE Sisävesiäe kuntoutetaan jo yleisesti kalastorakennetta muokkaamalla. On tehokalastusta, hoitokalastusta ja ylläpitokalastusta, hiukan taudin ja lääkärin mukaan. Mutta

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi 1.1.2014 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta Osakaskunnan osakas

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Rovaniemi Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot