Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin. Kalapaikkaopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin. Kalapaikkaopas"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin Kalapaikkaopas

2 Esipuhe Tähän kalapaikkaoppaaseen on tarkoitus kerätä kaikki vesistöt, joissa järjestetään kalastuskilpailuja sekä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon muita vesistöjä. Painokoko on A5. Myös mainoksia voi jo tarjota sekä hankkia piirin kilpailukalenterissa käytetyin ehdoin. Tätä opasta päivitetään verkkoon sitä mukaa, kun aineistoa kertyy ja painoversio on toivottavasti valmis kesään mennessä. Lähetä haluamasi muotoinen / esimerkkien mukaan muotoiltu aineisto toistaiseksi Anssi Vainikalle osoitteella: Jos olet kiinnostunut taittotyöstä Scribus-ohjelmalla, olethan yhteydessä niin ikään Anssiin tai Lauriin. Tämän oppaan tekemiseen ovat osallistuneet: Martti Knuutinen Jani Koskimäki Teuvo Käsmä Petri Prokkola Arto Salmela Anssi Vainikka Päivitetty viimeeksi

3 Malli kalapaikkaoppaan kalapaikkatietojen ilmoittamiseen (seuraavalla sivulla esitäytetty esimerkki). Lähetä täytetyt tiedot sähköpostilla Anssi Vainikalle Vesistö / paikkakunta: Pinta-ala / keskisyvyys: Veneenlaskupaikat ja tavoitettavuus: Kilpailujen järjestäminen:

4 Ii Kuusamo Muhos Kalastusmuodot: Oulujoki, Muhoslampi - Laukansilta onki, pilkki, perho, uistelu, jigikalastus Montan voimalan alakanava (pois suljettuna1 00 m rauhoitusalue) soveltuu rannalta kalastamiseen. Erityisesti venesataman penkat Muhosjokisuulla ja Laukansillan ranta-alueet soveltuvat rannalta kalastukseen. Vetouistelu onnistuu Oulujoen koko pituudella. Pilkki/jigikalastus onnistuu parhaiten Muhoslammen alueella. Kalat: Lohi, taimen, siika, harjus, kuha, ahven, hauki, lahna, made. Veneenlaskupaikat: Oulujoen eteläpuol : Venesatama Kirkkosaaressa. Oulujoen pohjoispuoli: Montan voimalan alakanava, Laukansillan vieressä Laavut ja tulipaikat: Montan alakanava, Rovastinsaari, Määtänsaari. Kalastusluvat: Muhoskylän osakaskunta, Laitasaaren osakaskunta.

5 Opastus: Kalastusmuodot: Kalat: Laavu: Matkajärvi Oulu-Utoslahden tieltä Onki, heittouistelu, perhokalastus Kirjolohi, siika, ahven, hauki Järven pohjoisrannalla Järvi on erityiskalastuskohde, vaaditaan erillislupa. Katso : www. OULUJOEN KALASTUSALUE / Laitasaaren osakaskunta Muhosjoki, Poikajoki Opastus: Hirsijärven tieltä, Muhos-Kestilä -tieltä Kalastusmuodot: Perhokalastus, heittouistelu Koskikalastuskohteet: Akanmyllynkoski, Matkakoski Muhosjoella, Liimanninkoski Poikajoella. Kalat: Taimen, harjus, ahven, hauki Muhoskylän osakaskunta Opastus: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Kalastusluvat: Ahvenjärvet Oulu-Kajaani -tieltä, Hirsijärventietä Onki, pilkki, heittouistelu Molempien järvien rannat, poissuljettuna ranta-astuksen kohdat. Kirjolohi, siika, ahven, hauki, made Muhosjoen osakaskunta

6 Oulu Pinta-ala / keskis: Saavutettavuus: Kilpailut: Kuivasjärvi 82 ha / 1,45 m ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Kaijonharjun puoleisella rannalla yksi veneluiska. Lisäksi kalastettavissa tietyin paikoin rannalta. Talvella helpoin kulku jättämällä auto yliopiston kirjaston parkkipaikalle, josta n. 200 m kävely järvelle. Läänikohtainen viehelupa. Lisäksi Oulun kaupunki myy alueelle viehekalastus- sekä pyydyslupia Oulu1 0 palvelupisteessä Torikatu 1 0:ssä. Oululaisilla seuroille ilmaista, muille Oulun kaupungin luvalla. Kuivasjärven ongelmana ovat viime vuosina olleet rehevöityminen, sen aiheuttama veden alhainen happipitoisuus ja kalakuolemat. Pääosin soilta peräisin olevan veden happipitoisuutta on pyritty nostamaan keinotekoisin menetelmin luvulta lähtien, viimeisimpänä keinona veden johtaminen Oulujoesta. Kuivasjärvi on merkittävä merestä nousevien kalojen kutualue, ja joinain talvina järvestä voidaan saada suuria ahvensaaliita. Pilkkikilpailupaikkana haasteellinen saaliiden ollessa yleensä vain muutamia satoja grammoja. Soveltuu kesäisin esimerkiksi hauen perhokalastukseen.

7 Pinta-ala/keskis. Kilpailut: Kuivasmeri n ha / 6 m Ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, lohi, seipi, siika, särki, säyne, taimen Läänikohtainen viehelupa, Oulun kaupungin lupa Oulun alueen vesille. NEP:n lupa 1 0. Kaupungilta ja Karinkannan osakaskunnalta erikseen lupa. Kuivasmeri on Oulun Rajakylän, Pateniemen ja Herukan kaupunginosien edustalla sijaitseva Perämeren lahti, joka rajoittuu lännessä Kellon Kraaseliin ja Rapakariin. Ahvenen esiintyminen alueella riippuu voimakkaasti virtauksista ja sääoloista. Parhaimmillaan huippuahvenpaikka, heikoimmillaan erittäin huono kalapaikka. Kesällä mahdollisuus isoon haukeen ja kuhaan. Patelan edustan satama-allas on tunnettu särjen ja kuoreen pilkkipaikka viimeisillä jäillä. Parhaat ahvenpaikat Kraaselin saaren penkoissa ja ulapalla. Kaloissa voi ajoittain esiintyä makuvirheitä lähistön teollisuuden ja kaupungin jätevesien purkupaikan vuoksi. Hyvä ja helppo pilkkikilpailujen pitopaikka (vaihtoehdot: Taskisen venesatama, Valkamatien uimaranta, Jukurintien venesatama tai Rajahaudan venesatama).

8 Kuivasoja ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Läänikohtainen viehelupa. Kuivasoja saa alkunsa Kuivasjärvestä ja laskee Perämereen. Kuivasojan vesi on humusaineiden tummaksi värjäämää, ulkonäöltään kahvin kaltaista. Alajuoksua kohti mentäessä sameus lisääntyy entisestään, kun Kuivasojaan laskee useita kaivettuja ojia. Kuivasojaa on jonkin verran perattu ja mutkia sekä suvantoja oikaistu, mutta joitakin suvantokohtia on kuitenkin säästynyt kalapaikoiksi. Parhaat kalapaikat sijaitsevat yläjuoksulla. Ratamotiestä alaspäin ojan saavutettavuutta ja kalastettavuutta rajoittaa paikoin runsas ranta-asutus. Kuivasojasta on mahdollista saada merestä noussutta yläpuolisissa järvissä kudulla käynyttä ahventa, haukea ja särkeä. Ahvensesonkia jatkuu usein kudun jälkeen vaihtelevasti läpi avovesikauden, ja toisinaan merta kohti palaavaa ahventa saadaan vielä syksyn ensijäiltä pilkkimällä.

9 Pinta-ala/keskis. Pinta-ala/keskis. Niilesjärvi 70 ha / 3 m Ahven, hauki, kiiski ja särki Niilesjärvi on rehevä järvi Valkiaisjärven naapurissa. Rehevyyden takia järvi soveltuu pilkkimiseen lähinnä ensimmäisillä jäillä. Kesällä huono kalastusjärvi runsaiden mökkien vuoksi. Läänikohtainen viehelupa. Pyykösjärvi/ Oulu 1 46 ha / 1,3 m Ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Läänikohtainen viehelupa. Lisäksi Oulun kaupunki myy alueelle viehekalastus- sekä pyydyslupia Oulu1 0 palvelupisteessä Torikatu 1 0:ssä. Pyykösjärvi on Kuivasojan vesistön ylin järvi. Tummavetiseen Kuivasjärveen verrattuna Pyykösjärven vesi on huomattavasti vähemmän humusaineita sisältävää ja siten selvästi kirkkaampaa. Selkeimmin tämä ero järvien välillä on havaittavissa talvella, jolloin kesäinen Pyykösjärvelle tyypillinen vihertävä leväsamennus on poissa. Niinpä Pyykösjärvessä riittää paremmin valoa jään alla ja syönti säilyy läpi talven parempana kuin Kuivasjärvessä. Keväällä Pyykösjärveen nousee merestä Kuivasojan, Kuivasjärven ja Laholaisojan kautta ahventa, haukea ja muita kevätkutuisia kaloja. Kutuajan jälkeen kalat liikkuvat päinvastaiseen suuntaan Pyykösjärvestä kohti merta. Keväisen

10 kutunousun runsaus sekä paluuvaelluksen ajoittuminen vaihtelevat vuodesta toiseen. Tästä johtuen esimerkiksi Pyykösjärvestä saatavat ahvensaaliit voivat jonakin vuonna olla erittäin runsaita siten, että hyviä saaliita saadaan pitkin talvea. Jonakin toisena vuonna saaliit jäävät murto-osaan huippuvuosien saaliista siten, että talvella kunnon ahvensaaliita saadaan lähinnä ensijäiltä. Merestä nousseina Pyykösjärven ahvenet ovat hyvinkin fileoitavan sekä syötävän kokoisia, eli samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Kuivasmerellä. Hauen saaminen Pyykösjärvestä onnistuu sen verran helposti, että myös ahventa tavoiteltaessa haukiperukkeen käyttö vähentää viehemenetyksiä. Pyykösjärvessä on jo vuosikymmenien ajan ollut pahoja rehevöitymisongelmia happikatoineen ja kalakuolemineen. Näitä ongelmia on tähän mennessä pyritty torjumaan hapettamalla Pyykösjärven vettä talvella. Uusimpana keinona järveen on vuodesta lähtien pumpattu vesistön luontaiseen virtaamaan nähden huomattavia määriä Oulujoen vettä.

11 Pinta-ala/keskis. Valkiaisjärvi 32 ha / 3 m Ahven, hauki, kiiski, siika ja särki Valkiaisjärvi on kirkasvetinen harjualueen järvi, jossa elää kokojakaumaltaan monipuolinen ahvenkanta. Soveltuu erinomaisesti pilkkimiseen ensimmäisillä ja viimeisillä jäillä. Järvellä järjestetään myös pilkkikilpailuja. Läänikohtainen viehelupa Raahe Pinta-ala/keskis. Kilpailut: Saavutettavuus: Haapajärven tekoallas 440 ha / n. 2 m Läänikohtanen viehelupa. Lisäksi katiska ym. luvat 1 5 /vuosi Saloisten seo tai suoraan tilille Muut tiedustelut numerosta tai Sovitaan tapauskohtasesti puh tai Hauki, ahven, lahna ja särki myös madekanta on elpymässä. Järvelle on hyvät kulkuyhteydet valtatie 88 kautta. Järven pohjoisreunaa menevä tie on juuri kunnostettu, josta löytyy myös veneenlakupaikat. Ympäröivät maat on yksityisessä omistuksessa, joten venepaikasta on syytä sopia maanomistajan kanssa. Talvella tiestöt on pääsääntöisesti aurattuja. Verkkokalastus on kielletty.

12 Iso Viitajärvi Humuspitoinen Iso-Viitajärvi sijaitsee Malmitien (Kantatie E88) varressa noin 7 km Raahen keskustasta. Järvi piiloutuu metsämaisemaan ja on siten piilossa uteliaimmilta katseilta. Järvi on matala ja sen kalakanta koostuu käytännössä yksinomaan keväällä merestä, Ruonanojaa pitkin nousevista kaloista (ahvenista, särjistä, hauista). Järven rannat ovat soisia, mutta Vihannin puoleinen mäntykankaan pohja tarjoaa hyvän mahdollisuuden onginnan harjoittamiseen Talvella järvi on käytännössä tyhjä kaloista, lukuunottamatta järvessä olevaa pientä ruutanapopulaatiota. Myös joitakin ahvenia voidaan saada alkutalvesta saaliiksi. Huhtitoukokuussa ehdottoman saalisvarma kalapaikka. Kalaa saadaan hyvin ympäri järveä. Ahventa tavataan parhaiten heinikoiden sekä lumpeiden lähettyviltä. Kuljunlahti Rautaruukin makeanvedenaltaaksi aikoinaan pengerretty Kuljunlahti on ehdottomasti Raahen alueen kalapaikoista pomminvarmin. Etenkin särkikaloja kuten särkeä, lahnaa ja salakkaa on kutuaikana sekä syksyllä runsaasti liikkeellä. Myös isoja ahvenia ja haukeja on tarjolla vetouistelusta kiinnostuneille. Altaan syvin kohta on noin 6 metrin luokkaa ja kivipenkan lähettyviltä löytyy

13 jyrkkäreunainen harjanne, joka kerää kalaa tehokkaasti puoleensa koko padon matkalta. Alueen puustoa ja kasvustoa on harvennettu 2011 kesänä, joten puitteet ovat kesäongintaan sekä uisteluun mainiot. Altaan reunalle on rakennettu myös laavu kalastajia silmällä pitäen. Tehtaalta altaaseen lasketut kiintoainekuormitukset estävät kuitenkin saaliskalojen hyödyntämisen kotitarvekäytössä. Utajärvi Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Veneenlaskupaikka: Laavut ja tulipaikat: Kalastusluvat: Iso Rokuanjärvi Pelsolta Rokualle menevä ns. Keisarintie Pilkki, onki, uistelu, perho, vetouistelu Rannat ympäri järveä Hauki, ahven, särki, siika, made. Järven länsirannalla Järven länsirannalla (opastus) mm. Rokuan kuntokeskus katso: Oulujoen Kalastusalue.

14 Ajo-ohje : Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Veneenlaskupaikka: Laavut ja tulipaikat : Muuta: Kalastusluvat: Kirvesjärvi / Rokua Ahmas - Rokuatieltä opastus Pilkki, onki, uistin, perho, vetouistelu Rannat ympäri järveä Hauki, ahven, särki, siika, made Järven pohjoisrannalla Järven pohjoisrannalla opastetun tien päässä. Kalastus mahdollista myös liikuntavammaisille. Rokuan kuntokeskus kats: Oulujoen Kalastusalue Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Muuta: Kalastusluvat: Saarijärvi / Rokua Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Vaulujärvi / Rokua Muuta: Kalastusluvat : Ahmas-Rokuantieltä opastus Pilkki, onki, uistin, perho Rannat ympäri järveä Kirjolohi, taimen, siika, ahven, hauki Erityiskalastuspaikka, vaaditaan erillislupa Rokuan kuntokeskus, Rokuantalo Ahmas-Rokuantieltä opastus Pilkki, Onki, Uistin, Perho. Rannat ympäri järveä Kirjolohi, taimen, siika, hauki, ahven, särki Erityiskalastuspaikka, vaaditaan erillislupa Rokuan kuntokeskus / Rokuantalo

15 Taivalkoski Pinta-ala/keskis. Veneenlaskupaikka: Kostonjärvi 4400 ha/5m Taimen Hauki ahven Venesatamantie 50, betoniluiska Kostonjärvi on säännöstelyjärvi, vedenkorkeuden vaihtelu 5 m. Järvessä on hyvä taimenkanta, PVO:n velvoiteistutukset. Soveltuu erinomaisesti vetouisteluun. Läänikohtainen viehelupa, lisäksi Kostonjärven yhteislupaa myy Kalastaja Veikko Naumanen. Vihanti Pinta-ala/keskis. Kirkkojärvi 1 km2, 2 m Vihannin kirkonkylän välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kirkkojärvi on aikoinaan kunnostettu (täytetty), oltuaan sitä ennen useamman vuoden ajan kuivilla. Kyseessä on matala järvi, keskisyvyyden jäädessä reiluun metriin. Järvi laskee Vihanninjokena Piipsanjokeen, josta edelleen Piipsjärveen Oulaisten pohjoispuolella. Järven kalasto on monipuolinen ja saalista saadaan hyvin myös talvella. Etenkin marras-joulukuun seutu ovat yleensä saalisvarmaa aikaa. Ahven ja särki toimivat järven pääkalalajeina. Aikoinaan järveen laskettiin myös kirjolohta, mutta nykyään sen istutustoiminta on tyystin lakkautettu.

16 Viehekalastusta varten järvelle tarvitaan erillinen lupa Vihannin kalastuskunnalta, yleisten lakisääteisten lupien lisäksi. Kohde soveltuu parhaiten talvikalastukseen (verkkokalastus, pilkintä), mutta järven pohjoisenpuoleiselta penkalta voidaan myös onkia. Talvisin parhaat kalapaikat sijaitsevat järven kylänpuolella. Ylivieska Pinta-ala/keskis. Tavoitettavuus: Kilpailut: Aartaminjärvi, Nivala-Sievi 70ha/ 1,8 m Ahven, särki, hauki Järvi on hyvin tasapohjainen, kiviä ei ole ollenkaan. Vesi on talvella kirkasta mutta tummuu kesällä. Sinileväkukinnot ovat jokakesäinen haitta. Tavallisin uistinhauki on 0,5-5-kiloinen. Pilkkisaalis koostuu yleensä gramman ahvenista. Keväällä särjen osuus kasvaa. Keskimääräinen pilkkikisojen voittosaalis on viime vuosina ollut 4 kg, parhaimmillaan päästään 7 kiloon. Kalat ovat erittäin aktiivisia ympäri vuoden, myös keskitalvella. Aartaminjärvellä ahvenparvet ovat usein lähellä rantapenkkaa. Aartamintie vie rantaan josta voi laskea veneen vesille, ei erilistä luiskaa. Tie on aurattu talvisin ainakin rantaan, usein jäällekin puoliväliin järveä. Läänikohtainen viehelupa tai kalastuskunnan lupa Aartamintien alussa olevasta maatalosta. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää pitkin talvea kisoja Aartamissa. Erinomainen paikka

17 pilkkikilpailujen järjestämiseen.myös liikuntarajoitteiset pääsevät kalapaikoille. Parkkipaikalta on ensimmäisille apajille n. 30 metrin matka. Pinta-ala/keskis.: Tavoitettavuus: Iso-Kähtävä( Kähtäväjärvi, Kähtis), Ylivieska 1 00ha/ 1,5 m Ahven, särki, hauki, made, siika Erittäin tummavetinen järvi. Rannat ovat kivisiä ja harvaa kortteikkoa on metriä rannasta. Ruohikkosuojatut uistimet pyytävät hyvin vedettäessä tai heittämällä kortteikossa. Tavallisin saalis on alle kilon hauki, mutta useita 5-7 kilon kalojakin tulee joka kesä. Lipalla ja ongella saa helposti pannullisen tai pari gramman ahvenia. Kesäyönä kannattaa kokeilla siikoja perholla tai pienellä vaapulla. Siiat ovat 200 grammasta 1 kiloon. Ensijäillä loka-marraskuussa ovat ahvenet vielä syönnillään mutta joulu, tammi, helmikuussa on pilkkijän saalis melko varmasti kovin laiha. Maaliskuussa ahvenet ja siiat piristyvät ja päiväsaalis voikin olla useita kiloja. Kivinevan metsätie vie rantaan josta voi laskea veneen vesille, ei erillistä luiskaa. Useimmiten tie on aurattu talvisin rantaan. Tien viimeinen 800 metriä on Vieskan Vapakalastajien hallinnassa. Tietä lanataan ja aurataan talkoilla, joten kunto on hieman vaihteleva. Rannassa oleva laavu ja puut ovat vapaasti käytettävissä.

18 Kilpailut: Pinta-ala/keskis.: Läänikohtainen viehelupa tai Kähtävän kalakerhon lupa yksityisille vesialueille ja metsähallituksen lupa järven itäpuolen alueelle. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää maaliskuussa pilkkikilpailun. Parkkipaikka on jäällä, joten ihan parhaaseen ahvensesonkiin ei yleensä voida kilpailua järjestää. Parhaimmllaan tuolloin on jo kantohanget tai paljas jää, valitettavan usein on märässä lumessakin porskutettu. Kalajoki, keskiosa Joki on Ylivieskan ja Nivalan kohdalla metriä leveää. Nivalassa joki virtaa Pidisjärven läpi. Pidisjärven pinta-ala on n. 400ha. Kosket ovat perattuja, osin kunnostettuja. Suvannoissa syvyys on yleensä 3-4 metriä, joitakin 6-8 metrisiä pienialaisia syvänteitä on patoaltaiden alaosissa. Ahven, kiiski, hauki, made, kuha, särki, lahna, säynävä, salakka, pasuri Humusruskea vesi on peräisin Sievin, Reisjärven ja Haapajärven metsäalueilta. Hamarista ylöspäin joki on padottu altaisiin, joissa koskia ei juurikaan ole. Vuorokautinen säännöstely haittaa varsinkin koskissa eläviä kaloja. Ahvenet löytyy kesäaikana koskien liepeiltä ja ruovikoiden reunoista. Yleensä onkija virveliahvenet ovat grammaisia. Hauet ovat samoilla alueilla hieman syvemmässä vedessä. Uistimella saadut hauet ovat useinkin 2-6-kiloisia, joka vuosi saadaan monia yli 1 0 kg kaloja. Kuhat löytyvät

19 Tavoitettavuus: Kilpailut: suvannoista salakkaparvien alta. Kuhat ovat istutuksista peräisin ja yleisin saaliskoko on 0,7-2,5 kg. Lahnat oleilevat koko vesialueella, alkukesästä matalassa ja syksyä kohti syvemmälle siirtyen. Säynävät pitävät enemmän virtavedestä. Säynävät ja lahnat ovat 0,3-1,6-kiloisia. Kalajoen kalat ovatkin ahneita mäskille, usein kaloja alkaa tulla mäskiltä jo muutaman minuutin kuluttua mäskäyksestä. Talvella kalat ovat muutamissa talvehtimispaikoissa ja muualta niitä on aika vaikea löytää. Parhaita pilkkipaikkoja ovat Sointulan lahti, Visurin sillan seutu, Pylväsojan suu, Raudaskylän riippusilta ja Pidisjärvi. Talvella saalis on pääasiassa särkeä. Hyviä madesaaliita saa pilkkimällä Ylivieskan keskustasta alaspäin. Suosituin paikka on n. 1 km Ouluntien sillalta alaspäin. Virallisia veneenlaskupaikkoja on Sipilän rannassa ja Hamarin padon yläpuolella. Soutuveneen saa vesille monista paikoista. Kaikki kosket eivät ole veneellä kuljettavissa veden ollessa matalalla. Rannat ovat kovia joten rannalta kalastaminen onnistuu hyvin lukuunottamatta pusikkoisia alueita. Kosket ovat helppoja kahlata. Osakaskunnan lupa koskialueille sekä seisoville pyydyksille, muualla riittää viehelupa. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää jokivarressa onkikilpailuja pitkin avovesikautta n. 1 5 kertaa enimmäkseen Ylivieskan kalastuskunnan alueella, mutta myös Nivalassa. Kilpailutulokset vaihtelevat paikasta ja vuodenajasta riippuen kilosta

20 kahteenkymmeneen kiloon. Suurimmat tulokset tulevat mäskiltä onkien. Pilkkikilpailuja joella on 1-3/vuosi. Edellä mainituista paikoista saa hyvänä päivänä reilun 5 kg tuloksia.

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta PÖYTÄKIRJA OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS Paikka: Levannon VPK-talo Aika: 25.3.2006 klo 12:00 1. Puheenjohtaja Teppo Rautavesi avasi kokouksen 2. Valittiin

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

TAMMIKUU La 2.1.2016 Vihanti, Kirkkojärvi 10.00-14.00 Sa 15+30 min Kilpailun nimi: PPVAK:in PILKKI-CUP 1/6, yleinen pilkkikilpailu, Järjestäjä:

TAMMIKUU La 2.1.2016 Vihanti, Kirkkojärvi 10.00-14.00 Sa 15+30 min Kilpailun nimi: PPVAK:in PILKKI-CUP 1/6, yleinen pilkkikilpailu, Järjestäjä: TAMMIKUU La 2.1.2016 Vihanti, Kirkkojärvi 10.00-14.00 Sa 15+30 min Kilpailun nimi: PPVAK:in PILKKI-CUP 1/6, yleinen pilkkikilpailu, Järjestäjä: Raahen Merionkijat ry Kilpailukala: Ahven Sarjat: M, MV65,

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1 SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1997-2005 1. JOHDANTO Parikkalan Simpelejärveä kuormittaa Parikkalan kunnan jätevedenpuhdistamo. Jätevedet

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Kalastuksen säätely ja poikkeusluvat

Kalastuksen säätely ja poikkeusluvat Kalastuksen säätely ja poikkeusluvat Kalastusaluepäivät Jämsässä 15.12.2016 1 Esityksen sisältö Kalastuksen kiellot, rajoitukset ja poikkeusluvat kalastuslainsäädännössä. Eräitä esimerkkejä Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Perhekortin (turisti) hinnat ovat seuraavat: - Päiväkortti 15 Euroa - Viikkokortti 45 Euroa - Kausikortti 85 Euroa

Perhekortin (turisti) hinnat ovat seuraavat: - Päiväkortti 15 Euroa - Viikkokortti 45 Euroa - Kausikortti 85 Euroa 1 S O P I M U S Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ja Tornion-Muonionjoen- Könkämäenon viehekalastuksen yteislupa-alueen sopijapuolina olevien kalastuskuntien ja vesialueiden omistajien kesken on

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta. www.joensuunkalastuskunta.fi

Joensuun kalastuskunta. www.joensuunkalastuskunta.fi Joensuun kalastuskunta www.joensuunkalastuskunta.fi KALASTUSTA KESKELLÄ KAUPUNKIA Vapaa-ajankalastusharrastuksen mahdollisuudet ovat pohjois-karjalassa hyvät. Rauhallisia ja syrjäisiä kalapaikkoja löytyy

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat säännökset 1 Rauhoitetut kalalajit ja -kannat Seuraavat kalat

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO

UIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat U i kalastuslaki Uusi k l l ki Kalastuksenvalvonta 1.1.2016 voimaan tulevan lain mukaan Lyhyesti Valvontasäännökset eivät muutu 2012 säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen lakiin Vain numerot muuttuvat

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Kalastusmatkailu. Riesa vai resurssi. Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Kalastusmatkailu. Riesa vai resurssi. Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusmatkailu Riesa vai resurssi Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 10.11.2016 Rovaniemi Onko se riesa? Fil.lis Jorma Tiitisen maantieteen

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori Päivitetty 20.2.2014 Christian Koivula Kalastuskoordinaattori V. 2011-2013 (jatkoa 30.6.2014 asti) Merikarvian kunnan hanke, joka toteutetaan yhdessä Kalakierroksen kanssa Rahoitus: yht. 335 000 Euroopan

Lisätiedot

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen Luonnos 2.4.2015 Kalastusasetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( /2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat määräykset 1 Kalojen rauhoittaminen Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriölle

Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö antoi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tulostavoitteeksi vuodelle 2009 laatia selvityksen kalastuslain kokonaisuudistusta varten

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Täsmäpyydyskalastajan

Täsmäpyydyskalastajan Täsmäpyydyskalastajan RISTO JUSSILA aakkoset Millaisia pyydyksiä kannattaisi hankkia? Vastaus muodostuu summaamalla yhteen kalastuspaikan mahdollisuudet sekä henkilökohtaiset valmiudet ja näkökulmat. Täsmäkalastus

Lisätiedot

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot